Talvivaara Projekti Oy. Turvallisuusselvitys. Päiväys: Laatija:
|
|
- Ville Alanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Talvivaara Projekti Oy Turvallisuusselvitys Päiväys: Laatija:
2 SISÄLLYSLUETTELO: SISÄLLYSLUETTELO: JOHDANTO Tavoite ja tarkoitus Selvityksen tekemiseen osallistuneet henkilöt Rajaukset Suuronnettomuuden määritelmä YHTEYSTIEDOT JA KOHTEEN YLEISKUVAUS Kohteen yhteystiedot... 8 Toiminnan harjoittaja: Yleiskuvaus toiminnasta Käytettävät kemikaalit ja varastointi Kunnossapito Automaatio TOIMINTAPERIAATTEET JA TURVALLISUUSJOHTAMISJÄRJESTELMÄ Johdanto Toimintaperiaatteet Turvallisuusjohtamisjärjestelmä Organisaatio ja vastuuhenkilöt Suuronnettomuusvaarojen tunnistaminen Kohteen ulkopuolelta tulevat vaarat Toimintojen ohjaus Muutosten hallinta Suunnittelu hätätilanteiden ja onnettomuuksien varalta Suorituskyvyn tarkkailu Auditointi LAITOSKOHTAINEN OSA Kaivostoiminta ja louhinta Toimintakuvaus Koulutus ja ohjeistus Tunnistetut vaaratilanteet, seuraukset ja varautuminen Arvio tunnistettujen vaarojen hallinnasta ja jatkotoimenpiteiden tarpeesta Malminmurskaus Toimintakuvaus Koulutus ja ohjeistus Tunnistetut vaaratilanteet, seuraukset ja varautuminen Arvio tunnistettujen vaarojen hallinnasta ja jatkotoimenpiteiden tarpeesta Kasaliuotus Toimintakuvaus Koulutus ja ohjeistus Tunnistetut vaaratilanteet, seuraukset ja varautuminen Arvio tunnistettujen vaarojen hallinnasta ja jatkotoimenpiteiden tarpeesta Metallien talteenotto Toimintakuvaus Koulutus ja ohjeistus Tunnistetut vaaratilanteet, seuraukset ja varautuminen Arvio tunnistettujen vaarojen hallinnasta ja jatkotoimenpiteiden tarpeesta H 2 S-valmistus Toimintakuvaus Koulutus ja ohjeistus Tunnistetut vaaratilanteet, seuraukset ja varautuminen... 39
3 Arvio tunnistettujen vaarojen hallinnasta ja jatkotoimenpiteiden tarpeesta Tuotevarasto CuS, ZnS ja NiCoS Toimintakuvaus Koulutus ja ohjeistus Tunnistetut vaaratilanteet, seuraukset ja varautuminen Arvio tunnistettujen vaarojen hallinnasta ja jatkotoimenpiteiden tarpeesta Rikkivarasto ja sulatus Toimintakuvaus Koulutus ja ohjeistus Tunnistetut vaaratilanteet, seuraukset ja varautuminen Arvio tunnistettujen vaarojen hallinnasta ja jatkotoimenpiteiden tarpeesta Vedyn (H 2 ) valmistus Toimintakuvaus Koulutus ja ohjeistus Tunnistetut vaaratilanteet, seuraukset ja varautuminen Arvio tunnistettujen vaarojen hallinnasta ja jatkotoimenpiteiden tarpeesta Happitehdas (O 2, kohde xx layout) Toimintakuvaus Koulutus ja ohjeistus Tunnistetut vaaratilanteet, seuraukset ja varautuminen Arvio tunnistettujen vaarojen hallinnasta ja jatkotoimenpiteiden tarpeesta Kalkkikiven, liidun ja poltetun kalkin käsittely Toimintakuvaus Koulutus ja ohjeistus Tunnistetut vaaratilanteet, seuraukset ja varautuminen Arvio tunnistettujen vaarojen hallinnasta ja jatkotoimenpiteiden tarpeesta H 2 SO 4 varastointi Toimintakuvaus Koulutus ja ohjeistus Tunnistetut vaaratilanteet, seuraukset ja varautuminen Arvio tunnistettujen vaarojen hallinnasta ja jatkotoimenpiteiden tarpeesta NaOH varastointi Toimintakuvaus Koulutus ja ohjeistus Tunnistetut vaaratilanteet, seuraukset ja varautuminen Arvio tunnistettujen vaarojen hallinnasta ja jatkotoimenpiteiden tarpeesta Maapeitteinen nestekaasusäiliö (2 x 300 m 3 ) ja putkisto Toimintakuvaus Koulutus ja ohjeistus Tunnistetut vaaratilanteet, seuraukset ja varautuminen Arvio tunnistettujen vaarojen hallinnasta ja jatkotoimenpiteiden tarpeesta Veden käsittelylaitos Toimintakuvaus Koulutus ja ohjeistus Tunnistetut vaaratilanteet, seuraukset ja varautuminen Arvio tunnistettujen vaarojen hallinnasta ja jatkotoimenpiteiden tarpeesta 65
4 4.15. Korjaamo Toimintakuvaus Koulutus ja ohjeistus Tunnistetut vaaratilanteet, seuraukset ja varautuminen Arvio tunnistettujen vaarojen hallinnasta ja jatkotoimenpiteiden tarpeesta Liikenne tehdasalueella Toimintakuvaus Koulutus ja ohjeistus Tunnistetut vaaratilanteet, seuraukset ja varautuminen Lämpölaitos Toimintakuvaus Koulutus ja ohjeistus Tunnistetut vaaratilanteet, seuraukset ja varautuminen Arvio tunnistettujen vaarojen hallinnasta ja jatkotoimenpiteiden tarpeesta Laboratorio Toimintakuvaus Koulutus ja ohjeistus Tunnistetut vaaratilanteet, seuraukset ja varautuminen Arvio tunnistettujen vaarojen hallinnasta ja jatkotoimenpiteiden tarpeesta Jätevedenpuhdistamo Toimintakuvaus Koulutus ja ohjeistus Tunnistetut vaaratilanteet, seuraukset ja varautuminen Arvio tunnistettujen vaarojen hallinnasta ja jatkotoimenpiteiden tarpeesta Palavien nesteiden varastot ja tankkauspisteet Koulutus ja ohjeistus Tunnistetut vaaratilanteet, seuraukset ja varautuminen Arvio tunnistettujen vaarojen hallinnasta ja jatkotoimenpiteiden tarpeesta TEHDASALUEEN SUOJELUJÄRJESTELYT Yleiset suojelujärjestelyt Kulun rajoittaminen ja liikenne kaivosalueella Yleiset sammutusvalmiudet Palonilmoitusjärjestelmä Alkusammutuskalusto Kiinteä palonsammutusjärjestelmä Kaasupitoisuusmittaukset Palo- ja suojeluvarusteet TOIMENPIDEOHJEET Yhteydet kunnan pelastuspalvelutoimintaan Sadevesijärjestelmä Ohjaus- ja valvontajärjestelmä Ympäristövaikutusten arviointiprosessi (YVA) Päästöjen tarkkailusuunnitelma Jälkien korjaus ja ympäristön puhdistus Sammutusvesien keräily Viemäröinti Vartiointi ONNETTOMUUDET JA NIIDEN VAIKUTUKSET... 84
5 LIITTEET... 87
6 1. JOHDANTO 1.1. Tavoite ja tarkoitus Turvallisuusselvitys on tehty vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista annetun asetuksen (59/1999) ja kemikaalilain (744/89, muutos 1073/1995) nojalla määrättyjen määräysten ja ohjeiden perusteella. Turvallisuusselvityksen avulla osoitetaan toiminnan harjoittajan tunnistaneen varaston toimintaan liittyvät, vaarallisista kemikaaleista aiheutuvat suuronnettomuusvaarat. Turvallisuusselvityksessä esitetään myös, miten kohteessa on huolehdittu onnettomuuksien ennaltaehkäisystä ja seurausten rajoittamisesta. Euroopan Unionin neuvoston direktiivi vaarallisista aineista aiheutuvien suuronnettomuusvaarojen torjunnasta (96/82/EY, Seveso II-direktiivi) ja sen nojalla annettu kansallinen asetus (59/1999 muutos 484/2005) 22. vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista velvoittavat toiminnanharjoittajan laatimaan toiminnastaan turvallisuusselvityksen, kun asetuksessa määritellyt vaarallisten kemikaalien määrät tuotantolaitoksessa ylittyvät. Tämä turvallisuusselvitys käsittää asetuksen 484/2005 mukaisesti Talvivaara Projektin Sotkamon tuotantolaitoksessa vuosittain käsiteltävät, terveydelle ja ympäristölle vaaralliset, palo- ja räjähdysvaaralliset kemikaalit sekä nestekaasun ja kaivostoiminnassa käytettävät räjähdysaineet, jotka on kaikki otettu mukaan kun laskettu suhdelukujen summaa selvitettäessä velvoitetta turvallisuusselvityksen tekemiseen. Turvallisuusselvitys käsittää myös lopputuotteena syntyvät varastoitavat sulfidisakat (nikkelikoboltti-, kupari-, sinkkisulfidit ja niiden varastoinnin, lastauksen ja kuljetuksen jatkojalostuslaitoksiin). Turvallisuusselvityksen liittyy myös ATEX-säädösten mukaiset selvitykset palavien nesteiden, kaasujen ja pölyjen aiheuttamien vaarojen arvioinnit ja niistä seuraavat tilaluokitukset ja rakenteelliset ym. suojaustoimenpiteet. Täydentävät säädökset Muita toiminnanharjoittajaa velvoittavia säädöksiä ovat kemikaalilaki (744/1989), pelastuslaki (468/2003) asetus pelastustoimesta (768/2003), laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden turvallisuudesta (390/2005), sekä näiden lakien nojalla annettu valtioneuvoston asetus vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista (484/2005), nestekaasuasetus (711/1993 muutos 129/1999, räjähdeasetus 473/1993 muutos 131/1999), ja näitä täydentävät kansalliset standardit ja säädökset. Selvityksen laatiminen ja ajantasaisuus Tämä turvallisuusselvitys on laadittu as. 59/ :n ja TUKES-ohjeen K ja sen liitteiden III ja IV mukaan. Turvallisuusselvitys pidetään koko ajan ajantasalla, muutokset kemikaalien käytössä ja varastoinnissa kirjataan turvallisuusselvitykseen ja muutoksista tiedotetaan TUKES:iin vuosittain, mikäli muutoksia tulee. Muissa tapauksissa turvallisuusselvitys päivitetään joka viides vuosi, tai jossakin seuraavista syistä ( as. 59/ ) - laitoksen toiminnassa tapahtuu suuronnettomuuden vaaraa lisäävä muutos - turvallisuustekniikassa, vaarojen arvioinnissa ja teknisessä tietämyksessä on tapahtunut merkittävää kehitystä
7 (88) -onnettomuus tai läheltä-piti tilanteiden selvittelyssä on ilmennyt huomioon otettavia seikkoja - TUKES pyytää päivitystä Näissä tapauksissa toimitetaan uusi selvitys kokonaisuudessaan TUKES:ille, ja selvityksessä esitetään ne seikat joista käy ilmi miksi sitä on muutettu aiemmin TUKESille toimitettuun selvitykseen verrattuna. Vastuuhenkilöt Laitoksen turvallisuuspäällikkö laatii ja ylläpitää turvallisuusselvitystä. Laitokseen on nimetty kemikaalivastaava, jonka vastuulla ovat kaikkien teollisessa ja koetoiminnassa tarvittavien kemikaalien kuljetukset, varastointi, käyttö luvat ja raportointi. Kemikaalien käytönvalvojan koulutus on käynnissä, hänen vastuullaan on metallien talteenottolaitoksen kemikaalien käyttö. Talvivaara Projekti Oy tiedottaa turvallisuustoimenpiteistään ja laatii onnettomuustilanteita koskevat toimintaohjeet yleisöä ja laitoksessa työskenteleviä henkilöitä varten. Kyseinen asiakirja ja liitteen VII mukaiset ohjeet jaetaan tuotantolaitoksen ympäristössä asuville henkilöille. Tiedotteen tiedot tarkistetaan joka kolmas vuosi ja kaikissa niissä tapauksissa, joissa laitoksessa tehdään suuronnettomuuden vaaraa aiheuttavia muutoksia. Tiedote jaetaan yleisölle näissä tapauksissa välittömästi ja muissa tapauksissa viiden vuoden välein Selvityksen tekemiseen osallistuneet henkilöt Seuraavat henkilöt ovat osallistuneet turvallisuusselvityksen laatimiseen: - Tapio Hyödynmaa Talvivaara projekti Oy - Leif Rosenback Talvivaara projekti Oy - Mikko Vänskä Talvivaara projekti Oy - Tuomas Vanhanen Talvivaara projekti Oy - Raimo Huhtahaara Talvivaara projekti Oy - Timo Ikäheimonen Talvivaara projekti Oy - Kristian Granit Talvivaara projekti Oy - Hannu Pietilä Talvivaara projekti Oy - Raimo Niemi Talvivaara projekti Oy - Risto Manninen Talvivaara projekti Oy - Kari Imeläinen Sweco Pic - Heikki Kostamovaara Sweco Pic - Reijo Kivilehto Expec Oy - Petrik Eklund Expec Oy
8 1.3. Rajaukset (88) Turvallisuusselvitys kattaa varastoitavien vaarallisten kemikaalien purkauksen junavaunuista, tankkiautoista ja autokonteista, aineiden varastoinnin sekä käytön tuotantoprosesseissa. Putkilinjat varaston ja tuotantoalueen välillä kuuluvat turvallisuusselvityksen piiriin. liikennöinti kaivosalueella kuuluu tarkastelun piiriin. Kuljetusvälineisiin kohdistuvat vahingot on rajattu tarkastelun ulkopuolelle (tulipalot, liikenneonnettomuudet tehdasalueen ulkopuolella) Suuronnettomuuden määritelmä Vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista annetussa asetuksessa suuronnettomuudella tarkoitetaan yhtä tai useampaa kemikaalia teollisesti käsittelevässä laitoksessa hallitsemattoman kehityksen seurauksena syntyvää tapahtumaa kuten suurta kemikaalipäästöä, tulipaloa tai räjähdystä, josta aiheutuu vakava välittömien tai viivästyneiden henkilövahinkojen vaara laitoksessa tai sen ulkopuolella, taikka vakava ympäristö- tai omaisuusvahinkojen vaara. Turvallisuusselvityksen pohjana ovat tarkasteltavaan kohteeseen liittyvien vaarojen kartoitukset ja vaarallisimmiksi arvioiduista kohteista ja tilanteista tehdyt yksityiskohtaisemmat turvallisuus- ja seurausanalyysit. Näiden analyysien antamien tulosten arvioinnin selkeyttämiseksi ja yhdenmukaistamiseksi on Talvivaara Projekti Oy määritellyt kemikaaleista aiheutuvan suuronnettomuuden omassa toiminnassaan tarkoittamaan tapahtumaa, jonka seuraukset ovat seuraavat: Henkilövahingot: - työpariin kohdistuva kuoleman tai vakavan loukkaantumisen vaara - evakuointitarve laitoksella tai sen ulkopuolella - henkilövahinkojen vaara laitoksen ulkopuolella Materiaalivahingot: - purkualueen/altaan ja/tai varastosäiliön tuhoutuminen - Tuotantolaitosten tai rakennusten tuhoutuminen - materiaalivahingot yli 2 miljoonaa euroa Ympäristövahingot: - ympäristöpäästön saneerauskustannukset yli 2 miljoonaa - vakavaa vaaraa aiheuttava kemikaalin päästö vesistöön, maahan tai ilmaan - Määrittelyssä on perusteena ollut asetuksen määrittelytekijöiden lisäksi se, että onnettomuudella on yhtiön toimintaa vaarantavia seurauksia, jolloin tapauksesta tulee yhtiön kannalta merkittävä suuronnettomuus.
9 (88) 2. YHTEYSTIEDOT JA KOHTEEN YLEISKUVAUS 2.1. Kohteen yhteystiedot Toiminnan harjoittaja: Yhtiö: Talvivaara Projekti Oy Kotipaikka: Espoo Osoite: Ahventie 4 B 47, Espoo Puh.: Fax: info@talvivaara.com Kohteen sijainti: Sotkamo Turvallisuuspäällikkö Risto Manninen 2.2. Yleiskuvaus toiminnasta Talvivaaran esiintymät sijaitsevat Kainuun vyöhykkeen eteläosassa, joka tunnetaan myös nimellä Kainuun liuskevyöhyke. Vyöhyke on noin kaksisataa kilometriä pitkä ja leveimmillään se on noin neljäkymmentä kilometriä. Talvivaarassa on kaksi erillistä monimetallista malmiesiintymää, Kuusilampi ja Kolmisoppi. Talvivaaran Kaivososakeyhtiön ( Talvivaara ) toiminnan keskeisenä tavoitteena on kahden Sotkamossa sijaitsevan monimetalliesiintymän, Kuusilammen ja Kolmisopen, kehittäminen ja kaupallinen hyödyntäminen. Talvivaaran esiintymät muodostavat yhden Euroopan suurimmista tunnetuista sulfidisen nikkelin varannoista, jossa on todetuksi ja todennäköiseksi luokiteltuja varantoja yhteensä 336 miljoonaa tonnia. Kaivoksen odotetaan tuottavan nikkelin ohella myös kuparia, sinkkiä ja kobolttia. Talvivaaran avainteknologia on biokasaliuotus, jonka avulla metallit rikastetaan malmista. Tämän teknologian ansiosta malmivarantoja voidaan hyödyntää kustannustehokkaalla ja ympäristöystävällisellä tavalla käyttäen hyväksi alueella luonnostaan esiintyviä bakteereja. Yhtiö on menestyksekkäästi osoittanut mittavassa, kaivosalueella toteutetussa ja Talvivaaran malmia hyödyntäneessä koetoiminnassa, että bioliuotusteknologia soveltuu nikkelin rikastamiseen. Koetoiminta on osoittanut, että liuotusprosessi kehittää paljon lämpöä ja soveltuu siksi Itä-Suomen subarktisiin ilmasto-olosuhteisiin. Tuotantoprosessi Talvivaaran tuotantoprosessissa on neljä päävaihetta: louhinta, murskaus, biokasaliuotus ja metallien talteenotto. Talvivaaran louhintamenetelmäksi on valittu avolouhos, jonka louhintamääräksi on suunniteltu 15 miljoonaa tonnia vuodessa. Malmi murskataan kolmessa vaiheessa, jonka jälkeen murske kasataan ja agglomeroidaan rikkihapolla, jolloin pienet malmihiukkaset kiinnittyvät karkeampien pinnalle muodostaen tasakokoisia rakeita, joista tehdyt kasat läpäisevät hyvin vettä ja ilmaa.
10 (88) Agglomeroinnin jälkeen malmi kasataan kahdeksan metriä korkeaksi kasaksi, jossa sitä liuotetaan bakteerien avulla puolentoista vuoden ajan. Kasan alustaan asennetun putkiston läpi puhalletaan alhaisella paineella ilmaa malmikasaan. Kasaa kastellaan liuoksella, jota kierrätetään kasan läpi, kunnes liuoksen metallipitoisuus on riittävän suuri metallien talteenottoa varten. Puolentoista vuoden primääriliuotuksen jälkeen kasa siirretään sekundäärialustalle, missä liuotusta jatketaan, jotta metallit saadaan talteen myös huonosti liuenneista kasan osista. Tällaisia kohtia ovat esimerkiksi kasan kaltevat reunat ja mahdolliset saostumat kasan sisällä. Sekundäärikasa on myös liuotetun malmin loppusijoituspaikka. Metallien talteenotossa nikkeli, kupari, sinkki ja koboltti saostetaan liuotuskasalta saatavasta, metalleja sisältävästä liuoksesta, jolloin saadaan tuotetuksi myytäviä metallisulfideja. Kun arvometallit on erotettu, liuos puhdistetaan, minkä jälkeen se palautetaan takaisin kasan kasteluun. Talteenottotekniikka Talvivaaran kaivoksen louhinta-, bioliuotus- ja metallin talteenottotekniikat on testattu tonnin malmierän koetoimintaprojektissa, joka toteutettiin kaivosalueella vuosina 2005 ja Kaivoksen rakentaminen on alkanut kesällä 2007, ja kaupallisen tuotannon odotetaan alkavan vuoden 2008 neljännellä vuosineljänneksellä. Talvivaara on kehittänyt metallin talteenottotekniikoitaan yhteistyössä OMG-konsernin kanssa. Tähän mennessä menetelmää on menestyksekkäästi testattu laboratoriossa ja sille on tehty myös pilot-testejä tuotantokäyttöön sopivien laitteiden suunnittelemiseksi. Menetelmä perustuu prosessiin, joka on tällä hetkellä kaupallisessa käytössä OMG Kokkola Chemicalsin tehtaalla Kokkolassa. Ensimmäinen metallien talteenoton koeprojekti aloitettiin maaliskuussa 2006 OMG-Kokkolassa. Koeprojektista saatujen tuotteiden laatu on korkea ja talteenottosaanto lähes 100 %.
11 (88) Metallien talteenotossa nikkeli, kupari, sinkki ja koboltti saostetaan ja suodatetaan metallia sisältävästä kierrätysliuoksesta, jotta saadaan aikaan myytäviä metallituotteita. Kun metallit ovat erotettu, liuosta puhdistetaan edelleen, minkä jälkeen se palautetaan takaisin kasan kiertoliuokseksi. Liuos kerätään kasojen pohjalta, minkä jälkeen se joko kierrätetään uudelleen kasan läpi tai syötetään metallien talteenottoon. Kaiken kaikkiaan tämän teknologian odotetaan verrattuna useimpiin muihin nikkelikaivoksiin vaativan vähemmän investointeja ja toimivan pienemmillä käyttökustannuksilla, minkä ansiosta Talvivaara-projekti on vähemmän altis metallien hinnanvaihteluille. Kemikaalien käsittely ja varastointi Kaivos- ja metallien talteenottotoiminnan pääasialliset käyttökemikaalit ovat nestemäinen rikkihappo, nestemäinen natriumhydroksidi, kiinteä alkuainerikki, kiinteä kalkkikivi, kiinteä poltettu kalkki, kaasumainen happi, nestemäinen typpi, kaasumainen propaani, kaasumainen vety, kaasumainen rikkivety, polttoöljyt (käyttöhyödyke), louhintaräjähteet sekä rautasulfaatti (vedenpuhdistuskemikaali). Vety tuotetaan paikan päällä höyryreformointiprosessissa, jossa raaka-aineena käytetään propaania. Laitos toimitetaan avaimet käteen - periaatteella. Happi tuotetaan paikan päällä molekyyliseula(pvsa-)prosessissa, jossa ilman happi ja typpi erotetaan toisistaan. Laitos toimitetaan avaimet käteen - periaatteella. Rikkivety tuotetaan paikan päällä prosessissa, jossa raaka-aineena käytetään alkuainerikkiä. Rikki reagoi vedyn kanssa n. 450 asteen lämpötilassa jolloin saadaan rikkivetyä. Laitos on toimintaperiaatteeltaan samanlainen kuin OMG-Kokkolan rikkivetylaitos. Typpeä käytetään reaktorien ylösajon, alasajon ja prosessin huoltotöiden yhteydessä suojainertointikaasuna. Typpi tuodaan alueelle ja varastoidaan nestemäisessä muodossa. Typpi höyrystetään kaasumaiseen olomuotoon ennen käyttöä. Kaivos- ja metallien talteenottotoiminnan pääasialliset tuotteet ovat nikkelisulfidi, kuparisulfidi ja sinkkisulfidi. Tuotteet ovat kiinteitä aineita, jotka on erotettu metallien talteenottoprosessissa rikkivetysaostuksen avulla. Saostuma on suodatettu emäliuoksesta jatkuvatoimisilla nauhasuotimilla ja se sisältää noin 40 % vettä. Tuotteet varastoidaan toisistaan erillään katetuissa varastoissa ja kuljetetaan asiakkaille alkuvaiheessa maantiekuljetuksina ja rautatien valmistuttua (suunnitelman mukaan v. 2009) rautatievaunuilla.
12 (88) Käytettävät kemikaalit ja varastointi Kemikaali ja pitoisuus Rikkihappo 93 % H2SO4, CAS Natriumhydroksidi 50 % NaOH, CAS Kalkkikivi, kalsiumkarbonaatti, CaCO3, CAS Sammutettu kalkki, Ca(OH)2, CAS Poltettu kalkki, (CaO), CAS Vaarallisuusluokitus ja R- lausekkeet C R35 C, R35 Propaani, C3H8, CAS F+ Laitteistossa oleva määrä (t) Varastointimäärä (t) ja säiliökoko (m 3 ) t / 9808 m t / 9983 m3 n.a t / m3 Laitoksessa oleva kokonaismäärä (t) n.a t / 200 m3 330 Xi, R36/37/38 R12 Vety, H2, kaasumainen, CAS F+ Happi O2, kaasumainen, CAS Rikkivety, H2S, CAS R12 O, R8 (nesteytett ynä, asetus 59/1999:n mukaan) F+; T+; N R12, R26; R t / 6283 m t / 606 m ,02 0,023 t / 250 Nm3 0,02 0,276 t / 180 Nm3 0,05 0,3 0,025 0,075 t / 55 Nm3 0,1 Typpi, N2, CAS n.a. 0,25 60 t / 100 m3 61 Nikkelisulfidi, Kobolttisulfidi, Xi; N, R43, R50/53 (NiCoS) (T;) N R49, R43, R50/53 Carc.Cat t / 2539 m Kuparisulfidi, CuS n.a t / 895 m Sinkkisulfidi, ZnS n.a t / 6002 m Raskas polttoöljy, CAS T, R45, R66, R52/53 Kevyt polttoöljy, CAS Xn; N; R /53 Rautasulfaatti FeSO4.7H2O, CAS Xn, R22, R36/37/ t / 180 m
13 Hiilimonoksidi, CO F+; R12, T; R23, R48/23, R (88) 0,02 Vetytuotannon välituote Rikki, (S), CAS R36/37/ t / Flokkulantti, Fennopol A R36 21 t / 30 m3 21 Vetyperoksidi (H2O2), CAS O, C, R5-8-20/22-35 Rikkihiili (CS2), CAS R11-36/38-48/ Argon Asetyleeni Ei tiedossa ei tiedossa Saostuksen mahdollinen välituote NaHS 0,2 0,2 Na2S 2 2 PAX 18 Vetytuotanno n välituote, ei varastoa Ei tiedossa Ei varastoa
14 Tehdasalue (88)
15 (88) 2.3. Kunnossapito Kaivoksen ja metallien talteenoton kunnossapito hoidetaan keskitetyn kunnossapito-organisaation toimesta pois lukien kaivoskoneet, joiden kunnossapidosta on tehty sopimus maahantuojien kanssa. Työt tilataan kunnossapitojärjestelmän kautta (Maximo). Työnsuunnittelijat vaihteistavat ja resursoivat työt. Työhön valitaan henkilöt, joilla on siihen tarvittava koulutus. Osaamisia ylläpidetään Maximon tietokannassa. Tässä näkyvät mm. Työturvallisuuskortin, tulityökortin tai hitsauskokeiden voimassaoloaika. Kaikki laitteet liitetään järjestelmän tietokantaan. Laitteille laaditaan yksilöllinen kunnossapitosuunnitelma. Painelaitteet ja muiden määräaikaistarkastettavien laitteiden tarkastusajat tulostuvat vastuuhenkilön näytölle automaattisesti. Järjestelmään kirjataan myös tehdyt työt ja tarkastukset, jolloin historiatieto on jokaisen järjestelmään pääsevän saatavilla reaaliaikaisesti. Vaaralliset työt Vaarallisiin töihin kuten nestekaasu, H2S tai H2 liittyviin töihin järjestelmään tulee lukitus- ja alasajo-ohjeet. Samoin vaarallisiin töihin järjestelmään tulee kuittaus alasajotehtävien suorittamisesta, jonka jälkeen kunnossapitotyöt vasta saa aloittaa. Ulkopuoliset resurssit Ulkopuolisia resursseja käytetään seisokeissa ja töissä, joihin omalla organisaatiolla ei ole tietotaitoa esim. Käämikytkimien huollot tms. Ulkopuoliset resurssit perehdytetään työmaahan ja kohteeseen yhtiön perehdyttämisohjeen mukaan Automaatio Prosessiautomaatio, DCS Prosessiautomaatio on toteutettu raskaan teollisuuden käyttöön tarkoitettua tekniikkaa ja laitteita hyödyntäen. Automaatio perustuu mahdollisimman moderniin, käytössä hyväksi todettuun tekniikkaan kuten kenttäväyliin. Automaatiojärjestelmän ja älykkäiden MCC-moottorikeskusten sekä taajuusmuuttajien välillä käytetään Profibus DP -väylää, ja instrumentoinnin kenttäväylä toteutetaan pääsääntöisesti Profibus PA -väylänä. Pää automaatiojärjestelmä on Metso Automation Oy:n toimittama Metso DNA CR. Poikkeuksena happi-, vetylaitos sekä muutama kokonaistoimituksena hankittu laitos/laitteisto on toteutettu omalla PLC-pohjaisella ohjausjärjestelmällä. MetsoDNA CR:ään kuuluu nykyaikaiset IO-ratkaisut, prosessinohjain sekä järjestelmätyökaluihin integroitu kenttälaitteiden konfigurointi ja ylläpito. Kenttäväylissä käytettävistä älykkäistä kenttälaitteista saatavaa diagnostiikkatietoa käytetään hyväksi tehtaan kunnossapidossa. Prosessiautomaatiojärjestelmä on hajautettu mahdollisimman lähelle ohjattavia prosesseja. Yksi prosessiasema hoitaa vain tiettyä osaa prosessista jolloin yksittäisten vikojen vaikutukset minimoidaan. Prosessien ohjaus ja valvonta on kuitenkin keskitetty yhteen ainoaan
16 (88) keskusvalvomoon. Järjestelmäväylän rakenne on rengasverkko jolloin tiedonsiirrolle saavutetaan hyvä vikasietokyky. Turvallisuuteen suuresti vaikuttavat toiminnot on toteutettu erillisellä TLJ:llä. Vaikkakin TLJ on riippumaton prosessiautomaatiojärjestelmästä on se myös osa Metso Automaation toimitusta. TLJ:stä tarkemmin seuraavassa kappaleessa. Turvallisuuteen liittyvä järjestelmä, TLJ Turvallisuuteen liittyvä järjestelmä (TLJ) on turvallisuuteen hyväksytty ohjelmoitava logiikkajärjestelmä, joka toimii erillisenä normaalista prosessiautomaatiosta. Tehtävänä on toteuttaa turvatoiminto sitä vaadittaessa. TLJ:ään kuuluu myös ohjelmoitavan logiikan lisäksi suunniteltujen turvatoimintojen toteuttamiseen vaadittavat laitteet ja komponentit, esim. pikasulkuventtiilit, turvakontaktorit, mittauslähettimet ja rajakytkimet. Automaattiset turvatoiminnot ja muu turvallisuuteen liittyvä teknologia (esim. varoventtiilit) ovat suunniteltu pakottamaan prosessi turvalliseen tilaan vaarallisen tilanteen sattuessa. TLJ perustuu HIMA H51q-HS turvalogiikkajärjestelmään, valmistajana HIMA Paul Hildebrandt GmbH + Co KG. Talvivaaran TLJ on suunniteltu täyttämään turvallisuuden eheystason 2 (TET 2) kansainvälisten standardien IEC ja IEC mukaisesti. Kyseiset standardit asettavat vaatimukset turvajärjestelmän käytölle sekä kunnossapidolle. Turvatoimintojen turvallisuuden eheystaso perustuu todennäköisyyteen, joka on todennäköisyys turvatoiminnon onnistumiselle sitä vaadittaessa. Laitteiston vikaturvallisuus ja luotettavuus on vastattava järjestelmältä vaadittua todennäköisyyden tavoitearvoa. TLJ suunnitellaan siten, että turvallisuusominaisuudet pysyvät vakiona, kun vikaantuvat osat vaihdetaan ja määräaikaistestaukset hoidetaan säännöllisesti.
17 (88) 3. TOIMINTAPERIAATTEET JA TURVALLISUUSJOHTAMISJÄRJESTELMÄ 3.1. Johdanto Liitteessä (toimitetaan myöhemmin TUKESille) on esitetty yhtiömme organisaatiokaavio ja tehtäväkuvaukset henkilöittäin Toimintaperiaatteet Lupaehtojen mukaista toimintaa yrityksessä valvovat nimetyt käytönvalvojat, osastopäälliköt, työsuojelupäällikkö (Risto Manninen) ja toimitusjohtaja toimenkuviensa mukaisesti. Toiminnan tulee tapahtua näiden toimintaperiaatteiden mukaisesti. Turvallisen toiminnan toimintaperiaatteista vastaa yhtiön toimitusjohtaja. Päämäärät: Laitoksen kaikkea toimintaa eri organisaatiotasoilla johdetaan siten, että onnettomuusriskit poistetaan ja minimoidaan kaikissa tilanteissa. Henkilöstölle ja ympäristölle ei saa aiheuttaa vahinkoja. Toiminnan on oltava taloudellisesti kannattavaa. Suuronnettomuusvaarojen tunnistaminen ja arviointi: Kun alueella tehdään jotain muutoksia ja korjauksia, arvioidaan jo työn suunnitteluvaiheessa mahdolliset riskit ja vaarat työnsuorittajille, muulle henkilöstölle ja ympäristölle. Tällöin tulee huomioida laitteiden ja rakenteiden toiminta sekä mahdollinen rikkoutuminen, inhimilliset tekijät, poikkeamat suunnitellusta työskentelytavasta, ulkopuoliset tekijät, luonnonvoimat, ilkivalta, ulkopuolisten henkilöiden toiminta ja ulkopuoliset vahingot. Toiminnan kestäessä toimintaa havainnoidaan jatkuvasti. Jos havaitaan laitteissa, rakenteissa, ohjeistuksessa tai inhimillisessä toiminnassa tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa onnettomuusvaaran, kirjataan havainto ja riskitekijä poistetaan heti, kun se on mahdollista. Henkilöstöpolitiikka Turvallisen toiminnan kannalta Talvivaara Projekti Oy:n tärkein resurssi on osaava ja motivoitunut henkilöstö. Yhtiössä kannustetaan henkilöstöä lisäämään jokaisen halua kehittyä ja pyrkiä entistä parempiin suorituksiin mm. seuraavin keinoin: työhönoton yhteydessä varmistetaan hakijoiden pätevyys ja soveltuvuus kyseiseen työhön ja sen asettamiin vaatimuksiin tarjoamalla työympäristö, joka edistää työn laadukkuutta ja vastuullisuutta työtehtävien suorittamisessa
18 (88) henkilöstölle tarjotaan mahdollisuus osallistumiseen ja vaikuttamiseen työpaikan turvallisuuden ylläpidossa ja parantamisessa varmistamalla, että kukin ymmärtää annetut tehtävät ja tehtäville asetetut tavoitteet ja vaatimukset rohkaisemalla henkilöstöä parannusehdotusten esittämiseen koskien omaa työtä, työmenetelmiä ja -välineitä ehdottamalla henkilöstölle uudelleen- tai lisäkoulutusta, vastaanottamalla ja hyväksymällä henkilöstön omat tarkoituksenmukaiset koulutus- ja kurssitoiveet. jokainen esimies arvioi ja suunnittelee alaistensa koulutustarpeita. Koulutussuunnitelmasta vastaa henkilöstöhallinto/henkilöstöpäällikkö. Jokainen yrityksemme palvelukseen tuleva työntekijä käy läpi perehdyttämiskoulutuksen, jossa selvitetään: yrityksemme organisaatio ja toimintaperiaatteet yleiset menettelyohjeet ja työohjeet ko. henkilön työtehtävää koskeva menettelyohjeet ja työohjeet työhön liittyvät määräykset viestinnän toimintaohjeet ja menettelyt Tämän lisäksi annetaan tehtäväkohtainen koulutus. Yhteistyökumppanien työntekijöille opastetaan ainakin: Alueen toimintaan liittyvät riskit yleiset menettelyohjeet ja työohjeet työhön liittyvät määräykset Viestintä hätätapauksissa Henkilöstön kehittämisessä korostuu toimintopäälliköiden rooli oman ryhmänsä osaamisen varmistamiseksi. Turvallisuus- ja ympäristöpolitiikka Talvivaara Oy:n pyrkimyksenä on huolehtia toimintansa turvallisuudesta ja vaikutuksista ympäristöön vastuuntuntoisesti. Yhtiössä seurataan lainsäädännön valmistelua ja kehitystä niin, että lainsäädännön kautta uusiutuvan toimintaympäristön kehityssuunnat tunnetaan ajoissa. Parannuksia toteutetaan vuosisuunnitelmien mukaisesti. Erityisosaamista vaativissa asioissa ulkopuolista asiantuntemusta käytetään tarvittavassa määrin. Tekniikan turvallisuudesta huolehditaan järjestelmällisellä kunnossapidolla. Turvallisen toiminnan varmistamisessa katsotaan yhtiössä erittäin tärkeäksi henkilöstön jatkuva koulutus työssä oppien niin, että koneiden ja laitteiden yksityiskohdat tunnetaan, vaatimukset työn suoritukseen liittyen ovat tiedossa sekä kaikkien asenne työhön saadaan turvalliseksi. Tämä luo perustan turvalliseen toimintaan.
19 (88) Käyttöpolitiikka Kukin työryhmä ja yksilö saavat riittävän koulutuksen ja työnopastuksen Kukin työvuoro raportoi vuoronsa merkittävät tapahtumat kirjallisesti Tuotantoprosesseja valvotaan sekä automaatiojärjestelmän avulla että tarkastuskierroksin Työsuoritukset tehdään laadittujen toiminto- ja käyttöohjeiden mukaisesti Tuotantoyksiköissä rekisteröidään poikkeamat kirjallisesti Kunnossapitotyöt suoritetaan työlupamenettelyä noudattaen Osastojen välinen yhteistyö lisää toiminnan luotettavuutta Talvivaara Projektin yleisenä periaatteena on kaikkien toiminnassa esille tulevien riskien systemaattinen selvittäminen, arvioiminen ja poistaminen jo laitoksen esisuunnitteluvaiheessa. Jo tässä vaiheessa on valittu mahdollisimman turvallinen ja ympäristöystävällinen tuotantotekniikka, joka on esitetty ympäristölupahakemuksessa. Ympäristölupaviranomainen (Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto) on myöntänyt Talvivaara Projektille ympäristöluvan ). Ympäristöluvassa on erittäin tiukat määräykset vaarallisten kemikaalien säilytyksestä ja varastoinnista, tuotannosta, vesien- ja ilmansuojelusta, melun ja pölyntorjunnasta ja kemiallisista päästöistä. Suunnittelun edetessä, poistetaan kaikki ne riskit ja vaaratekijät, jotka kohtuudella voidaan poistaa. Valitaan turvallisempi tekniikka, mikäli se on teknis-taloudellisesti mahdollinen. Viimeisenä keinona on henkilöstön kouluttaminen, vaaranarvioinnit (HAZOP) - kaikista riskialttiista toiminnoista, sisäinen pelastussuunnitelma, ulkoinen pelastussuunnitelma(yhdessä Kainuun Pelastuslaitoksen kanssa), teollisuuspalokunta joka on valmiudessa 24 h, mutta valmiuden taso vaihtelee vuorokaudenajan mukaan, suuronnettomuussuunnitelmat, ja - harjoitukset sekä henkilökohtaisten suojavälineiden käyttö ja välineiden varaaminen henkilöstölle niin, että ne ovat aina läheisyydessä ja nopeasti käyttöönotettavissa.
20 (88) 3.3. Turvallisuusjohtamisjärjestelmä Organisaatio ja vastuuhenkilöt Organisaatio Vastuut turvallisuusasioissa on jaettu seuraavasti: Operatiivinen henkilöstö: Toimii laadittujen ohjeiden mukaisesti Havaitessaan puutteita tai virheitä ohjeistuksessa kertoo asiasta ensisijaisesti lähimmälle esimiehelleen. Asian niin vaatiessa voidaan asia ilmoittaa työsuojelupäällikölle. Merkitsee laitteissa ja järjestelmissä havaitsemansa puutteet, rikkoutumiset, vuodot yms. lokikirjaan. Tarvittaessa ryhtyy välittömästi toimenpiteisiin haitan poistamiseksi Työsuojelupäällikkö koordinoi ja valvoo turvallisuustoimintaa Osallistuu asiantuntijana riskin arviointeihin On operatiivisen johtoryhmän jäsen Antaa operatiiviselle henkilöstölle, kuljetushenkilöstölle sekä muille alueella toimiville riittävät toiminta- ja turvaohjeet eri kemikaalien käsittelyyn Osallistuu asiantuntijana laitteiden ja järjestelmien ennakkohuollon, ja kunnossapidon sekä korjaamisen sunnitteluun ja toteutukseen. Esittää ohjeistusten muutos- ja kehitysehdotuksia yrityksen johdolle Työlupakäytännön koordinointi ja valvonta Osallistuu toimintopäälliköiden kanssa laitosten kirjallisen ohjeistuksen tekemiseen Valvoo, että henkilökunnan käytettävissä tarvittavat toiminta- ja turvallisuusohjeet tarkastetaan määräajoin Suunnittelee ja toteuttaa viranomaisten kanssa laitoksen pelastusharjoituksia sekä turvallisuuskoulutusta Huolehtii osastopäälliköiden kanssa viranomaisasioiden hoidosta ja laatii tarvittavat ilmoitukset/hakemukset muutosten yhteydessä Johtaa yhtiön turvallisuusasioita ylimmän johdon ohjeiden mukaisesti ja vastaa toimintaperiaatteiden valmistelusta. Selvittää uusien käyttöön otettavien kemikaalien turvallisuuteen liittyvät tekijät sekä ohjeistaa ostotoiminnan hankkimaan etukäteen tarvittavat käyttöturvallisuustiedotteet ja muut erityistiedot tuotteen käyttäytymisestä poikkeavissa tilanteissa ja muiden tuotteiden ja materiaalien kanssa Osallistuu viranomaisneuvotteluihin Kemikaalien käytönvalvojat Toimivat kemikaalien käytön valvojina Vastaavat kemikaalien turvallisen käsittelyn ohjeistamisesta
21 (88) Kunnossapitopäällikkö Huolehtii laitteiden ja järjestelmien ennakkohuollosta, kunnossapidosta ja kunnon mittaamisesta sekä raportoinnista Tekee tarvittaessa ehdotuksia laitteiden uusimiseksi ja/tai turvallisuutta lisäävien toimenpiteiden suorittamiseksi. Turvallisuusasioiden johtoryhmän yhtiössä muodostavat toimitusjohtaja, tuotantopäälliköt ja työsuojelupäällikkö. Henkilöstön koulutus Koulutuksesta vastaa ensisijaisesti henkilöstöpäällikkö. Tarvittaessa on mukana esimiehiä sekä ulkopuolisia asiantuntijoita. Sisäiseen koulutukseen varataan riittävästi aikaa. Koulutustarpeiden määritys ja koulutussuunnittelu kuuluvat vuotuiseen henkilöstösuunnitelmaan. Muutokset toiminnassa: Kun toiminnassa tehdään muutoksia, henkilöstö ja tarvittavassa määrin myös alihankkijat/yhteistyökumppanit opastetaan ohjeiden mukaiseen käsittelyyn ja heille annetaan tarvittava prosessi- ja tuotetietous. Sammutuskoulutus: Välineiden tarkastus ja kunnostaminen Toimintaan perehdyttäminen Sammutusjärjestelmään perehdyttäminen Kemikaalionnettomuuksien torjunta: Välineiden tarkastus ja kunnostaminen Toimintaan perehdyttäminen Missä ko. välineet sijaitsevat Käsiteltävät ja varastoitavat kemikaalit tutuiksi Toimintasuunnitelmat onnettomuuksien varalle Tapaturmien torjunta: Ensiapukoulutus (kurssit) Opastus eri työtilanteissa tapaturman estämiseksi Ennakkohuolto ja kunnossapito: laitteiden ja järjestelmien odotettavissa olevien vikojen havainnoiminen tarkastuskierrosten suorittaminen Koulutusrekisteriin talletetaan tiedot kullekin työntekijälle annetusta koulutuksesta. Rekisteriin merkitään käsitelty asia, ajankohta, koulutuksen kesto ja opastaja/koulutuksen antaja. Alihankkijoiden ja alueella työskentelevien opastus: Kun ulkopuolisen yrityksen henkilökuntaa tulee työskentelemään alueelle esim. korjaus-, kunnossapito- ja muutostöihin, heille annetaan työlupamenettelyn (liite) yhteydessä tarpeelliseksi katsottu selvitys tuotantolaitoksesta sekä alueella varastoitavista kemikaaleista sekä Talvivaara Projekti Oy:n turvallisuusohjeet tiedote (liite).
22 (88) Yhtiön ulkopuolinen koulutus Yhtiö järjestää suunnitelman mukaan työntekijöille lisäkoulutusta sekä käyttää tarvittavassa määrin ulkopuolisia kouluttajia. Tällaista koulutusta on esimerkiksi: Ensiaputaidot Tulityölupa Vaarallisten aineiden kuljetusmääräykset Kemikaalien turvallinen käsittely Jokainen voi tehdä aloitteen omasta turvallisuuskoulutustarpeestaan esimiehelleen, joka laatii vuosittain koulutussuunnitelman alaisilleen ja esittää sen yhtiön turvallisuusasioiden johtoryhmälle, joka laatii kokonaissuunnitelman seuraavan vuoden koulutustarpeesta ja esittää sen yhtiön johdon päätettäväksi. Henkilöittäin pidetään koulutusrekisteriä (liite), josta ilmenee: käsitelty aihe kouluttaja aika jos koulutus on pätevöittänyt tietyksi ajaksi, koska se tulee uusia Tiedon hankinta ja jakaminen Yhtiö seuraa Turvatekniikan keskuksen alaa koskevia tiedotteita ja ohjeita. Tiedotteet ja ohjeet jaetaan asiaan kuuluville henkilöille. Tiedotteet pidetään yleisesti saatavilla. Seurataan alan lainsäädäntöä. Työsuojelupäällikön tehtävänä on tiedottaa uusista ohjeista ja hän hankkii ne asianosaisille. Tarpeen mukaan henkilöstölle laaditaan tiedotteet ja ohjeet uusista ja ajankohtaisista asioista. Työsuojelupäällikön tehtävänä on laatia ne ja toimittaa ne osastoille. Vuosittain järjestetään koulutustilaisuus, jonka aikana käsitellään turvallisuuteen ja sen kehittämiseen sekä kunnossapitoon ja uusien käsiteltävien kemikaalien ominaisuuksiin liittyviä asioita. Tilaisuuden järjestelystä vastaa Työsuojelupäällikkö Suuronnettomuusvaarojen tunnistaminen Yhtiössä pyritään jatkuvasti ja aktiivisesti tunnistamaan tilanteet ja toiminnot, joissa on suuronnettomuusvaara tai sen mahdollisuus. Esiin tulevissa tilanteissa tehdään riskin kartoitus HAZOP-analyysin avulla tai muulla kyseiseen tilanteeseen soveltuvalla tavalla. Kemikaalien keskinäinen vaikutus tutkitaan reaktiomatriisin avulla. Vaaran arviointi tehdään aina uuden kemikaalin varastointia suunniteltaessa, toimintoja kehitettäessä ja uusia laitteistoja suunniteltaessa. Vaarojen tunnistamisesta vastaa ensisijaisesti ko. alueen parhaat asiantuntijat. Vaarojen tunnistamisessa ja arvioinnissa otetaan huomioon sekä normaaliin toimintaan että poikkeustilanteisiin liittyvät tekniikasta, inhimillisestä käyttäytymisestä ja organisaation toiminnasta aiheutuvat vaarat siten, että menettelyt kattavat laitoksen ja laitteiden elinkaaren kaikki vaiheet.
23 (88) Suuronnettomuuksien seuraukset arvioidaan selvittäen seurausten laajuus ja vakavuus. Esimerkiksi säiliöpalojen seurauksia ympäristölle arvioidaan lämpövaikutusmallinnuksen avulla. Vaaran arvioinnin tulokset huomioidaan ja riskit minimoidaan sekä tarvittaessa laaditaan uudet ohjeistukset toiminnoille. Uusia laitteita, säiliöitä ja rakenteita suunniteltaessa ja rakennettaessa kiinnitetään erityishuomio suuronnettomuuksien vaaran minimoimiseen Kohteen ulkopuolelta tulevat vaarat Toimintojen ohjaus Laitokselle laaditaan ja aina tilanteen muuttuessa laaditaan välittömästi kirjallinen ohjeistus: - Menettelytapaohjeet - Toimintaohjeet kemikaalien käsittelyyn - käyttöturvatiedotteet pidetään kaikkien saatavilla - Ennakkohuolto- ja kunnossapito-ohjeistus - kunnossapitosuunnitelma - Työlupamenettely kattaen tulityöluvat ja muun korjaustoiminnan - Kulunvalvonta - Sisäinen pelastussuunnitelma, joka kattaa hätätilanteiden hälyttämisen sekä pelastus- ja suojelutoiminnan Vastuuhenkilöt ja menettelytavat ohjeiden päivittämisestä on esitetty osassa: Organisaatio. Sisäisellä koulutuksella varmistutaan, että henkilöstö tuntee ohjeet Muutosten hallinta Laajemmat muutostyöt ja rakentaminen: Yhtiön toiminta-ajatus on tuottaa joustavasti ja tehokkaasti. Laajempien kokonaisuuksien suunnittelussa tulee yhdessä teknisten asiantuntijoiden ja eri viranomaisten kanssa miettiä ratkaisut, jotka mahdollistavat laitosten käytön, tuotteiden toimitukset ja niiden varastoinnin parhaalla mahdollisella tavalla ja täysin turvallisesti. Toiminnan muuttuessa tai laajentuessa sekä uusien laitekokonaisuuksien tullessa mukaan, saattaa tulla tarve muuttaa nykyisiä laitteistoja ja rakentaa uutta. Tämä voi koskea prosessia, putkistoja, säiliöitä, rakennuksia, allastuksia, viemäröintejä tai oheisjärjestelmiä. Tällaisista muutoksista päättää laajuudesta riippuen yhtiön johto ja ne edellyttävät tarkkaa suunnittelua sekä myös onnettomuusriskien arviointia. Hankkeen muodostama suuronnettomuuden vaara arvioidaan, kuten toisaalla kohdassa on esitetty. Hankkeen suunnittelussa käytetään omia asiantuntijoita sekä tarvittaessa ulkopuolista asiantuntevaa ja kokenutta konsulttia. Urakoitsijaehdokkaat valitaan kokeneiden ja asiantuntevien yritysten joukosta ja kilpailutetaan kokonaistaloudellisimman vaihtoehdon löytämiseksi.
24 (88) Tehdään muutoksen aiheuttamat korjaukset turvallisuusselvitykseen, sisäiseen pelastussuunnitelmaan sekä sisäisiin ohjeistuksiin. Muutoksesta ilmoitetaan ja sille haetaan tarvittavat luvat eri viranomaisilta ja laitoksilta. Hanke suunnitellaan, toteutetaan ja tarkastetaan EU-direktiivejä, Suomen voimassaolevaa lainsäädäntöä, standardeja ja ohjeita sekä yhtiön toimintaperiaatteita noudattaen. Hankkeeseen liittyvä oleellinen aineisto dokumentoidaan ja säilytetään yhtiön tiloissa. Pysyvät muutokset: Toiminnan kestäessä tulee muutostarpeita laitteistoihin. Tällaisia muutoksia ovat esimerkiksi: tuotantokapasiteetin nosto, lisäreaktorien käyttöönotto, pumpun tehon muutos tai lisäpumpun asentaminen, venttiilin lisäys, uuden putkistoyhteyden rakentaminen, tyhjennys- tai ilmausyhteen rakentaminen, lämpö-, paine- tms. mittarin asentaminen. Asiantuntijatyöryhmän tehtävänä on arvioida ratkaisusta ja sen toteuttamisesta mahdollisesti aiheutuvat onnettomuusriskit. On harkittava myös laitoksen tai prosessin ko. osan käyttäjän, suunnittelijan tai tekijän kuulemista. Ko. prosessin käyttöpäällikkö vastaa myös, että muutoksen vaikutus huomioidaan myös kaikessa ohjeistuksessa. Tällaisia muutoksia tehtäessä on saatava tuotantojohtajan hyväksyntä ja huomioitava käytönvalvojan ja käyttöinsinöörien näkemykset ko. muutostyöhön. Muutokset merkitään myös prosessia kuvaaviin piirustuksiin, asiapapereihin tms. dokumentteihin. Muut muutokset Muutos voi olla paitsi materiaalinen myös toiminta- ja menettelytapoja koskeva, varastoitavissa kemikaaleissa tai henkilöstössä tapahtuva. Kaikissa muutostilanteissa on tarkoin arvioitava sen vaikutus onnettomuusriskiin. Muutoksista tiedottaminen Kaikki muutokset aiheuttavat yleensä tarpeen päivittää ohjeistus ja opastus henkilökunnalle. Opastus suoritetaan kohdan Henkilöstön koulutus mukaan Suunnittelu hätätilanteiden ja onnettomuuksien varalta Tuotantolaitosta varten on laadittu asetuksen 59/1999, 27 :ssä tarkoitettu sisäinen pelastussuunnitelma. Suunnitelma tarkistetaan aina merkittävien muutosten yhteydessä ja jos on tarpeen, se päivitetään. Kuitenkin vähintään kolmen vuoden välein suunnitelma tarkistetaan. Jos on tapahtunut turvallisuuden tai yhteystietojen osalta merkittäviä muutoksia, suunnitelma päivitetään. Sisäisen pelastussuunnitelman tarkastamisesta ja päivittämisestä vastaa Työsuojelupäällikkö. Hän kerää henkilökunnalta tulleet muutosesitykset ja kuulee suunnitelmaa päivittäessään tuotantojohtajaa ja tarvittaessa muuta henkilökuntaa.
25 (88) Suunnitelman muutokset hyväksyy turvallisuusasioiden johtoryhmä. Korjattu suunnitelma asetetaan kunnan viranomaisten nähtäville ja toimitetaan alueen pelastustoimen viranomaisten käyttöön. Muutoksista tiedotetaan myös koko henkilökunnalle Suorituskyvyn tarkkailu Yhtiössä seurataan jatkuvasti turvallisuustasoa seuraamalla laitteistojen kuntoa, henkilöstön turvallisuuskoulutuksen toteutumista, saatuja turvallisuusaloitteita sekä läheltä piti tilanteita, onnettomuuksia ja päästöjä. Vaaratilanteisiin reagoidaan mahdollisimman nopeasti ja tehdään mahdolliset korjausesitykset ja korjaukset. Ennakoivat mittarit - Kunnossapitosuunnitelman mukaisista laitteistojen tarkastuksista laaditaan pöytäkirjat - Ennakkohuollon ja kunnossapidon korjauksista laaditaan raportit - Henkilökunnan aloitteet kirjataan - Henkilöstön koulutuksesta pidetään rekisteriä Jälkikäteismittarit - onnettomuuksien ja tapaturmien määrä, syyt ja niiden kehitys sekä vertailu esimerkiksi toimialan (kaivostoiminta, kemian teollisuus) muihin yrityksiin ja teollisuustyöhön yleensä - läheltä piti tilanteet - vuotojen ja päästöjen määrät - laitteistojen rikkoutumiset Laitoksella pidetään päiväkirjaa (sähköinen ja kirjallinen), johon rekisteröidään mm. kaikki havaitut puutteet ja mahdolliset havaitut suuronnettomuuden mahdollisuudet sekä läheltä piti tilanteet, vuodot ja päästöt, tuotteiden sekoittumiset yms. Nämä kaikki kerätään kuukausittain erillisiksi raporteiksi. Vuosittain työsuojelupäällikkö ja turvallisuusasioiden johtoryhmä käyvät läpi nämä tilanteet, analysoivat ne ja laativat korjausohjelman asioiden muuttamiseksi ja toiminnan kehittämiseksi. Tavoitteena tulee pitää, että saman luonteista vaaratilannetta ei saa tapahtua kuin kerran. Turvallisuutta seurataan myös tehtävien sisäisten auditointien yhteydessä tarkkailemalla työpisteiden ja alueen yleistä järjestystä ja siisteyttä sekä sen kehitystä.
26 (88) Auditointi Sisäinen auditointi ja katselmus Yhtiön koko huomioiden on tarkoituksenmukaista järjestää auditointi tuotantoalueittain. Sisäisen auditoinnin työryhmä muodostetaan niin, että ulkopuolisia, toisen toiminnon edustajien näkemyksiä voidaan hyödyntää. Johdon katselmuksessa käydään läpi toiminnan turvallisuutta koskevia tuloksia ja päätetään kehityshankkeista. Vuosittain ja tarpeen vaatiessa useammin yhtiön turvallisuusasioiden johtoryhmä suorittaa toiminnan turvallisuuskatselmoinnin. Menettelyyn varataan riittävästi aikaa ja tilaisuudesta pidetään pöytäkirjaa. Auditoinnissa käsitellään seuraavat asiat: - Käydään läpi edellisessä auditoinnissa esiin nousseet ja korjausta edellyttäneet asiat ja niiden toteutus - Suoritetaan alueen katselmus, jossa kiinnitetään huomio erityisesti: - suuronnettomuuksien vaarojen tunnistamiseen - työturvallisuuden kehittämiseen - vuotojen ja päästöjen mahdollisuuksien poistamiseen - tuotehygienian kehittämiseen - Katselmuksessa esiin tulleet asiat analysoidaan ja tehdään kehittämisesitykset yhtiön johdolle - Käsitellään suorituskyvyn tarkkailun (kohta 3.3.6) esiin nostamat asiat ja tehdään niistä korjaus- ja kehittämisesitykset yhtiön johdolle - käydään läpi ennakoivat ja jälkikäteismittarit ja raportit - huomioidaan henkilöstön turvallisuusaloitteet - Käsitellään turvallisuuskoulutukseen liittyvät asiat ja tehdään esitys koulutuksen järjestelyistä yhtiön johdolle - Mikäli sisäiseen pelastussuunnitelmaan on tarpeen tehdä muutoksia, käsitellään esitys ja hyväksyttäneen se.
27 (88) 4. LAITOSKOHTAINEN OSA Kaivostoiminta ja tehdas alue on jaettu pienempiin osakokonaisuuksiin prosessien kuvaamista ja riskien tunnistamista varten Kaivostoiminta ja louhinta Toimintakuvaus Talvivaaran esiintymä koostuu Kuusilammen ja Kolmisopen malmioista, jotka ovat noin 3.5 km etäisyydellä toisistaan. Kuusilammen avolouhos on tuotannossa ja Kolmisopen avolouhos vuosina Molemmat esiintymät puhkeavat pintaan ja ovat dimensioiltaan laajamittaiseen avolouhintaan sopivia. Irtomaiden keskipaksuus Kuusilammen avolouhoksen alueella on alle 2.5 m ja Kolmisopessa vajaa 2 m. Kolmisopen malmi jatkuu Kolmisoppijärven alle, ja louhinnan toteuttamiseksi järven eteläpää on suunniteltu padottavaksi. Alustava patosuunnitelma on tehty. Kolmisopen osalta jatketaan geologisia, geoteknisiä ja pohjatutkimuksia hyvissä ajoin ennen louhinnan alkua, jolloin nykysuunnitelmat tarkentuvat. Louhintasuunnitelma perustuu tehtyyn mineraalivarantoon ja malmiarvioon. Vuodet Malmin tuotanto, kt / a Sivukiven louhinta, kt/a Louhinta toteutetaan avolouhintana. Malmin dimensiot, jatkuvuus ja homogeenisuus mahdollistavat laajamittakaavaisen louhinnan käyttäen suuria ja tehokkaita kaivoskoneita. Selektiiviseen louhintaan ei ole tarvetta. Malmin vuosituotanto on 15 Mt. Sivukiven vuotuinen louhintamäärä vaihtelee 7 ja 45 Mt välillä. Sivukiven louhintamäärä pyritään edelleen optimoimaan, jotta kuljetuskaluston määrässä ei tapahtuisi suuria vuotuisia vaihteluita. Avolouhosraakkua ei voi käyttää rakennustarkoituksiin eikä tiesepelin tekoon sen sisältämien metallien ja kiisujen takia. Kaikki raakku läjitetään muovikalvolla vuoratulle alustalle. Urakoitsijaa käytetään tuotantolouhintaa edeltävässä tasoituslouhinnassa, tasojen avauksessa ja tarpeen mukaan muussa louhinnassa. Urakoitsijan vuosittainen louhintavolyymi on noin 2 Mt. Louhintajärjestyksen avulla pidetään urakoitsijan ja Talvivaaran toiminnot erillään, mikä auttaa esimerkiksi räjäytysten ajoitusten suhteen.
28 (88) Talvivaaran malmia ja raakkua ei pysty erottamaan visuaalisesti. Louhinnan ohjaus ja malmin / raakun erottelu tehdään timanttikairauksen ja soija-analyysin avulla. Malmin ja raakun rajavyöhykkeillä soija analysoidaan räjäytysrei ista eikä erillisiin soijareikiin ole tarvetta. Talvivaara Projekti Oy käyttää omaa henkilöstöään ja kalustoa tuotantolouhinnassa. Louhinnan osaprosessit ovat poraus, panostus, lastaus ja kuljetus. Poraus tehdään diesel-hydraulisilla avolouhintaporausvaunuilla. Panostus urakoidaan räjähdysaineen toimittajalle. Lastauskalustona käytetään isoja hydraulisia kuokkakaivinkoneita ja etukuormaajaa. Kuljetuskalusto on aluksi kantavuudeltaan 190 t dumppereita. Apukalustona on lisäksi puskutraktoreita, tiehöylä, kaivinkoneita, etukuormaajia ja kurottajia. Louhinnan tunnusluvut on esitetty seuraavassa taulukossa. Poraus Reikäläpimitta 127 mm Porauskaavio 3.9 m x 4.4 m (malmi) ja 4.0 m x 4.6 m (raakku) Ohiporaus m Panostus Pumpattava emulsioräjähdysaine, esimerkiksi Kemiitti 510 Nonel-nallit ja hidasteet Aloituspala 50 mm patruuna Panostamaton osuus m (malmi raakku) Ominaispanostus kg / t (malmi raakku) Räjäytykset 1 2 kertaa viikossa; urakoitsijalla useammin Kenttäkoko pyritään maksimoimaan Lastaus Hitachi EX3600 hydraulinen kaivinkone 22 m3 kuokkakauhalla Etukuormaaja m3 kauhalla Rikotus rikkovasaralla Kaivinkoneen ulottuvuus riittää 15 m korkean seinämän rusnaamiseen turvallisesti Kuljetus Hitachi EH3500 kivenkuljetusautot, kapasiteetti 190 t Kuljetusmatka louhoksessa vaihtelee, louhoksen reunalta karkeamurskaamoon on matkaa noin 700 m Raakun kuljetusmatka louhoksen reunalta m läjitysalueesta riippuen Ajotien kaltevuus enimmillään 10% Malmin irroituksen parametrit perustuvat vuonna 2005 tehtyyn koelouhintaan. Malminkäsittelylle ja bioliuotukselle on eduksi, että malmi räjäytetään hienoksi. Poraus- ja panostusoptimointi tehdään louhinnan alkuvaiheissa. Seinämien silolouhintaa varten seurataan louhosseinämien käyttäytymistä ja pysyvyyttä ensimmäisten toimintavuosien aikana.
29 (88) Seurannan perusteella päätetään silolouhinnan poraus- ja panostusmenetelmistä Koulutus ja ohjeistus Kohdassa Organisaatio ja vastuuhenkilöt -osiossa on kuvattu yhtiön koulutusperiaatteet/politiikka, kuten henkilöstön rekrytointi, perehdytys ja koulutus, ylläpito ja seuranta Tunnistetut vaaratilanteet, seuraukset ja varautuminen Räjäytyksissä käytettävät räjähdekemikaalit ovat emulsioita (esim. Kemiitti 510). Räjähteiden raaka-aineet varastoidaan erikseen kaivospiirin alueella tarkoitukseen soveltuvalla alueella. Oy Forcit Ab:n käyttöturvallisuustiedotteen mukaan emulsion vaaralliset ainesosat ovat ammoniumnitraatti 50 % (varoitusmerkki O, hapettava) ja kalsiumnitraatti 30 % (varoitusmerkki O, hapettava). Emulsio ei ole ekotoksinen eikä liukene veteen. Räjähdysaineista tulevat jäämät ovat samantyyppisiä yhdisteitä kuin lannoitteissa käytettävät typen yhdisteet eivätkä ole ihmiselle tai eläimille vaarallisia. Räjäytyksiin liittyvien vaaratilanteiden katsotaan olevan hyvin hallinnassa nykyisin varautumismenetelmin, koska nykysäädösten asettamat vaatimukset täyttyvät Arvio tunnistettujen vaarojen hallinnasta ja jatkotoimenpiteiden tarpeesta Onnettomuuksien ehkäisemiseksi ja torjumiseksi sovelletaan parasta mahdollista tekniikkaa ja osaamista. Louhinnan suunnittelussa ja räjäytystöiden tekemisessä on käytetty alansa asiantuntijoita apuna prosessin suunnittelussa ja riskien eliminoimisessa ja näin ollen prosessia pystytään hallitsemaan nykyisin varautumiskeinoin. Räjähteiden valmistuksen, varastoinnin ja käytön koordinoi Oy Forcit Ab ja he hoitavat suoraan TUKESin kanssa räjähteiden turvalliseen käyttöön ja luvanvaraisuuteen liittyvät asiat Malminmurskaus Toimintakuvaus Louhinnan tuloksena syntyneet malmilohkareet kuljetetaan primäärimurskaukseen. Primäärimurskauksessa (karamurskaus) louhittu malmi murskataan maksimissaan 230 mm kokoisiksi lohkareiksi. Primäärimurskaus on varustettu vesisumulla, joka vähentää murskauksessa tapahtuvaa pölyämistä huomattavasti. Murskattu malmi kuljetetaan välivaraston kautta varsinaiseen
30 (88) hienomurskaukseen primääriseulan kautta. Malmia ei käsitellä millään lailla, ainoastaan siirretään ja välivarastoidaan. Välivarasto on tonnin suuruinen ja siitä siirretään malmia kasan alla olevien syöttimien ja hihnakuljettimien avulla hienomurskaamolle. Välivarasto on katettu, ja pohjarakenteet tehdään betonista valamalla ja asfaltoimalla siten, että valuma- ja suotovedet saadaan kerättyä ja hyödynnettyä liuoskiertoon. Varastointiaika on lyhyt, mikä estää hapon muodostuksen käynnistymisen varastoitavassa kiviaineksessa. Primääriseulalla (kohdepoistolla varustettu) seulotaan välivarastolta tulevan jakeen (maksimissaan 230 mm) karkeammat osat erilleen hienommasta jonka jälkeen ne murskataan kartiomurskaimilla (sekundääri ja tertiäärimurskaus) pienemmiksi kappaleiksi. Hienomurskaamo on sijoitettu niin ikään tehdasalueelle ja se on kiinteä rakennus, jonka pohja on valettu siten, että valuma- ja suotovedet saadaan kerättyä ja hyödynnettyä liuoskiertoon. Kaikki hienomurskaamon toimilaitteet toimivat sähköllä. Hienomurskaamo on katettu, mikä pienentää sekä pöly- että melupäästöjä tehokkaasti. Se on varustettu lisäksi pölynkeruulaitteistolla, josta kerätty pöly ohjataan takaisin prosessiin agglomeroinnin yhteydessä. Hienomurskaus (kartiomurskaus) voidaan jakaa kahteen vaiheeseen, sekundääri- ja tertiäärimurskaukseen. Sekundäärimurskauksessa maksimissaan 230 mm lohkareet murskataan pienemmiksi, jonka jälkeen malmi johdetaan tertiäärimurskaukseen, jossa malmi murskataan alle 11 mm kappaleiksi. Kartiomurskaus tehdään alhaisilla kierrosluvuilla ja syöttö- ja tyhjennyspäät on varustettu pölynpoistoilla. Kohdepoistoja käytetään pääasiassa raaka-aineen 100 % hyödyntämisen varmistamiseksi sekä pölyn leviämisen estämiseksi työhygieenisistä syistä. Hienon pölyn syntymistä pyritään välttämään koska se on malmien talteenoton kannalta epäsuotuisaa. Täryseuloilla seulotaan karkeampi aines takaisin murskaukseen (suljettu kierto) ja hienompi aines kuljetetaan koteloiduilla hihnakuljettimilla agglomerointiin. Murskattu malmi siirretään hihnakuljettimella agglomerointiasemalle, joka sijaitsee murskaamon vieressä tehdasalueella. Agglomeroinnin päätarkoitus on kiinnittää hienojakoinen malmiaines isompiin malmipartikkeleihin. Kaikki agglomeroinnissa tarvittavat laitteet toimivat sähköllä. Agglomerointiasema on perustettu betonilaatalle, jonka valuma- ja suotovedet saadaan kerättyä ja hyödynnettyä liuoskiertoon. Malmin agglomerointi tapahtuu pyörivissä rummuissa, johon lisätään laimeaa rikkihappoa jotta pöly sitoutuu murskeeseen. Agglomerointi ja hienomurskaus prosessit on varustettu pölynpoisto/talteenottojärjestelmällä. Syntyneet pölyt imetään prosesseista suodattimeen, jossa ilma poistetaan ja pölyt otetaan talteen ja siirretään agglomerointiprosessiin malmin talteenottoa varten. VTT on tehnyt (tutkimusselostus Nro VTT-S ) kokeen malmipölyn räjähdyskyvyn selvittämiseksi eri pitoisuuksilla. Kokeissa ei havaittu pölyräjähdystä Koulutus ja ohjeistus Kohdassa Organisaatio ja vastuuhenkilöt -osiossa on kuvattu yhtiön koulutusperiaatteet/politiikka, kuten henkilöstön rekrytointi, perehdytys ja koulutus, ylläpito ja seuranta.
31 (88) Tunnistetut vaaratilanteet, seuraukset ja varautuminen Malminkäsittelyjärjestelmässä ja malminmurskausprosessissa ei esiinny malmipölyistä tai kemikaaleista (H2SO4) aiheutuvaa räjähdysvaaraa. Murskauksen yhteydessä syntyvä malmipöly voi aiheuttaa mm. hengitysteiden ärsyyntymistä yms. Malmipölyn esiintymiseen on varauduttu niin että kriittiset prosessikohteet on varustettu kohdepölynpoistoilla ja koteloinneilla niin että pölyn esiintyminen on rajattu mahdollisimman tehokkaasti Arvio tunnistettujen vaarojen hallinnasta ja jatkotoimenpiteiden tarpeesta Tilassa ei katsota esiintyvän räjähdysvaaraa eikä vaaraa työntekijöille normaalitoiminnan (sis. alas - ja ylösajot sekä normaali käyttö) yhteydessä. Tunnistettujen vaarojen katsotaan olevan hyvin hallinnassa nykyisillä toimenpiteillä. Suunnittelussa on käytetty alansa asiantuntijoita apuna prosessin suunnittelussa ja riskien eliminoimisessa ja näin ollen prosessia pystytään hallitsemaan nykyisin varautumiskeinoin Kasaliuotus Biokasaliuotukselle on varattu kolme aluetta, 192 ha laajuinen primäärikasan alue, sekä kaksi pienempää sekundäärikasojen aluetta. Kasojen läheisyyteen rakennetaan lisäksi liuosaltaat (keräysja kastelu-) sekä keräysaltaiden varoaltaat Toimintakuvaus Liuotuskasat Malmin liuotus tehdään tarkoitusta varten kasattavissa kasoissa. Niiden pohjarakenne on läpäisemätön HDPE-muovikalvo (paksuus 2 mm), jonka alla on bentoniittitiivistekerros. Muovikalvon päällä on salaojaputkisto, jonka avulla kasojen kasteluliuos johdetaan altaisiin kierrätystä varten. Salaojaputkistokerroksen päällä primäärikasassa ovat ilmastusputket, joilla pyritään ilmastamaan kasoja mahdollisimman tasaisesti, jotta bakteerien ilmansaanti turvataan. Ilmastus voidaan myös toteuttaa sekundäärikasoilla, jos se nähdään tarpeelliseksi. Ilmastuskerroksen päälle kasataan 8-12 metriä korkeaa murskekasaa. Kasojen päälle rakennetaan kasteluputkisto, jolla kasojen kosteus pidetään optimaalisena bakteeritoiminnalle ja liuotukselle. Kasoja on primäärivaiheen alueella yksi primäärikasa (pituus 2400 m, leveys 800 m) ja sekundäärivaiheen alueella kaksi sekundäärikasaa. Primäärikasan korkeus on maksimissaan 8 metriä ja sekundäärikasan 12 metriä. Kasat on peitetty muovikalvoilla haihtumisen ja lämpöhäviöiden vähentämiseksi.
32 (88) Bioliuotus tapahtuu bakteerien hapettaessa rautaa ja rikkiä happamassa ympäristössä. Kasoja kastellaan kierrätettävällä liuoksella, jonka ph säädetään syöttöputkessa noin arvoon 2.0 rikkihapon avulla. Liuos kulkee kasan läpi pesten bakteerien irrottamia ioneja mukaansa. Samalla liuenneet mineraalit neutraloivat liuosta. Kasalta kerätyn liuoksen (PLS-liuos, Pregnant Leaching Solution) ph on noin 2.5. Kun primääriliuotuksessa kierrätettävä liuos savuttaa talteenotolle sopivan pitoisuuden, siitä otetaan sivuvirta metallien talteenottolaitokselle ja vastaava määrä korvataan vedellä tai prosessin toimiessa metallien talteenotosta palaavasta puhdistetulla liuoksella. Liuotus tapahtuu kahdessa vaiheessa: Ensin primäärikasassa, josta malmi siirretään 18 kuukauden liuotuksen jälkeen sekudäärikasaan, jossa liuotus jatkuu vielä noin kaksi ja puoli vuotta. Liuosaltaat Kasteluliuoksen kierrätystä varten on rakennettu keräysaltaat ja kastelualtaat. Keräysaltaita on primäärivaihetta varten 4 kpl (PLS1-4). Ne ovat maa/kallioaltaita, joiden pohja on kaksinkertainen HDPE-muovikalvo (paksuus 1,5 mm ja 1 mm, kalvojen välissä on vuotojen tarkkailuputket). Biokasan läpi valunut liuos kerääntyy keräysaltaisiin, joista liuoksen pääosa johdetaan edelleen kastelualtaisiin (IP), ja sieltä takaisin kiertoon kasoille, osa voidaan johtaa metallien talteenottoprosessiin. Altaat on katettu kelluvalla katteella haihtumisen ja lämpöhäviön pienentämiseksi. Primäärikasalta keräysaltaaseen tulevan liuoksen (PLS-liuos) lämpötila on oc, ja ph noin 2,5. Sekundäärikasalta tuleva liuos kierrätetään primäärikasojen kasteluun. Kastelualtailla säädellään kasteluliuoksen määrää, ionivahvuutta ja happamuutta lisäämällä rikkihappoa (93 %) ja vettä korvamaan liuotuksessa kulunut happo ja kasalta talteenottoon menevä sivuvirta ja siinä oleva happo. Hapon kulutus on noin 34 tonnia tunnissa. Rikkihappo pumpataan laimennukseen ja siitä tehdään ns. bakteeriympin kanssa kasaliuotuksen vaikuttava aine. Kiertoliuoksen väkevyys rikkihapon suhteen on n. 1 %. Laimennuksessa vapautuu lämpöä joten laimentaminen on tehtävä ohjeiden mukaan. Veden kaataminen happoon aiheuttaa roiskevaaran. Tämän takia happo laimennetaan syöttämällä se suureen vesimäärään oikeassa massasuhteessa. Kasteluliuoksen lisävetenä käytetään myös metallien talteenottoprosessista palaavaa liuosta, josta metallit on otettu talteen. Kun liuotus on täydessä tuotannossa, on kiertoliuoksen määrä m3. Kummankin liuotusvaiheen keräysaltailla on oma varo-altaansa, joka on mitoitettu ottamaan vastaan vaiheen koko kasassa oleva liuosmäärä. Altaat ovat maahan kaivettuja ja HDPE-kalvolla tiivistetty, kummankin tilavuus on m Koulutus ja ohjeistus Kohdassa Organisaatio ja vastuuhenkilöt -osiossa on kuvattu yhtiön koulutusperiaatteet/politiikka, kuten henkilöstön rekrytointi, perehdytys ja koulutus, ylläpito ja seuranta.
33 (88) Tunnistetut vaaratilanteet, seuraukset ja varautuminen Suurimpia vaaratilanteita kasaliuotukseen liittyen ovat liuoksien vuotaminen ympäristöön ja inhimillisistä virheistä johtuvat työtapaturmat. PLS-liuoksen putken vuotaminen metallien talteenottolaitokselle on yksi tunnistetuista vaaratilanteista. PLS-liuoksen vuotaminen putkesta ei aiheuta suuria ympäristövaikutuksia, koska koko putkilinja on varustettu suoja kanavalla, joka on päällystetty hitsatulla HDPE-kalvolla, joka johtaa vuotaneen liuoksen takaisin syöttöaltaalle. Rikkihappo (H2SO4) putken vuotaminen varastosäiliöiden ja sekoitusaltaan välillä ympäristöön johtaa siihen että väkevää (93 %) rikkihappoa vapautuu ympäristöön. Rikkihapon merkittävin vaaraominaisuus on syövyttävyys. Happoroiskeet aiheuttavat kudosvaurioita mikäli niitä ei välittömästi huuhdella pois runsaalla vesimäärällä. Rikkihappo syövyttää myös metalleja jolloin syntyy vetykaasua. Vety saattaa aiheuttaa räjähdysvaaran. Maaperään joutuessaan rikkihappo alentaa pohjaveden ph:ta mikä on eliöille haitallista. Maaperään joutunut rikkihappo tulee joko poistaa tai neutraloida, esimerkiksi kalkkikivijauheella tai kalkkivedellä. Putken vuotamiseen on varauduttu mm. materiaalivalinnoilla, kunnossapidolla ja kaksinkertaisella putkella. Liuosaltaiden vuotamiseen on varauduttu niin että ne ovat maa/kallioaltaita, joiden pohja on kaksinkertainen HDPE-muovikalvo (paksuus 1,5 mm ja 1 mm), kalvojen välissä on vuotojen tarkkailuputket joiden avulla vuodot saadaan tunnistettua ja paikannettua. Altistuminen Kasan päällä ja kasteluliuoksen kanssa työskennellessä tulee aina käyttää soveltuvia suojavarusteita ja noudattaa työohjeita työhygienian suhteen nikkelin herkistävän vaikutuksen vuoksi. Työtapaturmat Työtapaturmia voivat olla esim. liukastuminen ja siitä johtuva vammautuminen tai esim. tippuminen liuosaltaaseen Arvio tunnistettujen vaarojen hallinnasta ja jatkotoimenpiteiden tarpeesta Biokasaliuotuksen suunnittelussa on otettu ennakolta huomioon rikkihapon ja nikkelin vaaraominaisuudet sekä määritelty erilaiset riskitilanteet. Turvallisuusjohtamisjärjestelmässä kuvatut toimintaperiaatteet toteutuvat suunnittelussa ja laitteiden hankinnassa. Turvallisuus ja hallittavuus on otettu huomioon ohjausjärjestelmän suunnittelussa, laitteiden mitoituksessa sekä materiaalivalinnoissa. Riskianalyysi on tehty parhaan mahdollisen
34 (88) prosessitietämyksen ja kokemuksen perustalla. Analyysin tuloksia käytetään sekä koulutusmateriaalin tuottamisessa että käyttöhenkilöstön koulutuksessa. Onnettomuuksien ehkäisemiseksi ja torjumiseksi sovelletaan parasta mahdollista tekniikkaa. Suunnittelussa on käytetty alansa asiantuntijoita apuna prosessin suunnittelussa ja riskien eliminoimisessa ja näin ollen prosessia pystytään hallitsemaan nykyisin varautumiskeinoin. Tunnistettujen vaarojen katsotaan olevan hyvin hallinnassa perustuen saatuihin kokemuksiin vastaavanlaisesta prosessista sekä jatkuvaan riskien arviointiin Metallien talteenotto Toimintakuvaus Metallien talteenottolaitos sijaitsee ensimmäisen vaiheen liuotuskasan pohjoispuolella olevalla tehdasalueella. Varsinainen tehdasrakennus on kaksikerroksinen. Kasaliuotukseen tulevasta liuoksesta metallit otetaan talteen hydrometallurgisella prosessilla. Metallien talteenoton prosessit ovat toteuttamisjärjestyksessä: kuparisulfidin saostus, sinkkisulfidin saostus, esineutralointi, nikkeli- ja kobolttisulfidien yhteissaostus, raudan saostus ja viimeisenä prosessivaiheena loppuneutralointi. Sulfidisaostukset tehdään kahdessa eri saostuslinjassa, jotka ovat toimintaperiaatteiltaan ja kapasiteetiltaan lähes identtisiä. Saostusreaktorit ja vakuuminauhasuodattimet ovat sisätiloissa ja sakeuttimet ulkona. Metallisulfidien saostuksessa tapahtuva pääreaktio on: MeSO4 (aq)+ H2S (g) = MeS (s) + H2SO4 (aq), missä Me kuvastaa saostettavaa metallia
35 (88) Vaihe 1: CuS saostus Metallien talteenottoon tulevan liuoksen kokonaisvirtaama kahdelle saostuslinjalle on m3/h. Kuparin poistovaiheessa lämpötila on ºC. Kupari saostetaan käyttäen rikkivetykaasua (H2S, reaktorirakennus lay-out 630). Rikkivety luokitellaan myrkylliseksi sekä palo- ja räjähdysvaaralliseksi kaasuksi. Reaktiota ohjataan säätämällä kuparin ja rikkivedyn moolisuhdetta. Reagoimaton rikkivety otetaan hallitusti talteen ja käytetään prosessin myöhemmissä vaiheissa hyödyksi. Rikkivedyn hyötysuhde on käytännössä lähes 100 %. Kaikki rikkivetyreaktorit asennetaan samaan EX-luokiteltuun tilaan, jossa ei ole muita toimintoja. Saostettu kupari erotetaan liuoksesta sakeuttimella, suodatetaan ja pestään vedellä. Lisää emäliuosta poistetaan tuotteesta nauhasuodattimella. Osa sakeuttimen alitteesta palautetaan takaisin saostukseen sakan laatua parantamaan. Sakeutukseen käytetään kahta sakeutinta, joiden halkaisijat ovat noin 30 m. Sakeuttimet sijoitetaan ulos saostusosaston viereen. Suodatukseen tarvitaan 2 kpl nauhasuodattimia sekä lisäpuristin. Nämä laitteet sijoitetaan sisätiloihin (lay-out 650). Kuparisulfidituotteen tuotantomäärä kg/h eli t/a. Vaihe 2: ZnS saostus Kuparin talteenoton jälkeen liuoksesta poistetaan sinkki. Saostus on hyvin samanlainen kuin kuparin saostus. Myös sinkin poistoa ohjataan moolisuhteen säädöllä. Reaktorit ovat samassa tilassa kuin kuparin saostusreaktorit. Saostettu sinkkisulfidi erotetaan liuoksesta sakeuttimissa, josta liuos jatkaa ylivuotona esineutralointivaiheeseen. Sakeuttimet (halkaisija 30 m) sijoitetaan ulos. Osa alitteesta palautetaan takaisin saostukseen parantamaan saostusta ja pääosa menee
Toimintaperiaateasiakirja
Ohje 10/2015 24.8.2015 0 (10) Tukes-ohje 10/2015 Toimintaperiaateasiakirja ja Ohje 10/2015 24.8.2015 1 (10) Sisältöalue Toimintaperiaateasiakirjaa koskevat määräykset Säännökset, joihin ohjeen antaminen
LisätiedotTalvivaara alusta alkaen. Kuva: Vihreät, De Gröna
Talvivaara alusta alkaen Kuva: Vihreät, De Gröna Talvivaaran lupaukset Ympäristöystävällinen uusi bioliuotus, jossa Kainuulaiset bakteerit toimivat veden kanssa Ei tule mitään päästöjä kaivospiirin ulkopuolelle
LisätiedotTurvallisuustiedote. Neste Oyj, Nokian varasto
Turvallisuustiedote Neste Oyj, Nokian varasto LAKIPERUSTA & TEHDYT SELVITYKSET Pelastuslaitoksen ja laajamittaista kemikaalien käsittelyä ja varastointia harjoittavien toimijoiden tulee pelastuslain mukaan
LisätiedotMääräys varautumisesta kemikaalionnettomuuksiin
Sivu 1/5 Sisäasiainministeriö pelastusosasto Dnro SM-1999-00636/Tu-311 Annettu 13.10.1999 Voimassa 15.9.1999 alkaen toistaiseksi Säädösperusta Pelastustoimilaki (561/1999 31 ja 88 Kumoaa Sisäasiainministeriön
LisätiedotJoensuun voimalaitoksen turvallisuustiedote
Joensuun voimalaitoksen turvallisuustiedote JOENSUUN VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSTIEDOTE Tässä turvallisuustiedotteessa kuvataan Joensuun voimalaitoksen toimintaa ja toiminnasta aiheutuvia vaaratekijöitä.
LisätiedotYhteistyö pelastusviranomaisten kanssa. Tuulivoima seminaari Hankekehityksestä tuotantoon
Yhteistyö pelastusviranomaisten kanssa Tuulivoima seminaari Hankekehityksestä tuotantoon Pelastuslaitoksen näkökohta Tuulivoima on yleisesti hyväksytty tapa tuottaa sähköenergiaa ja tuulivoiman lisäämiseen
LisätiedotVermon lämpökeskuksen turvallisuustiedote
Vermon lämpökeskuksen turvallisuustiedote VERMON VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSTIEDOTE Tässä turvallisuustiedotteessa kuvataan Vermon lämpökeskuksen toimintaa ja toiminnasta aiheutuvia vaaratekijöitä. Tiedotteessa
LisätiedotTehtaanjohtajan tekemä ensimmäisen vaiheen auditointi
Sivu 1(6) Tehtaanjohtajan tekemä ensimmäisen vaiheen auditointi Tässä esitetyt kysymykset on tarkoitettu ensimmäisen vaiheen auditointiin (TEJ 1), joka on hyvä tehdä aina yrityksen turvallisuusjohtamisjärjestelmää
LisätiedotMeri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote
Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote MERI-PORIN VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSTIEDOTE Tässä turvallisuustiedotteessa kuvataan Meri-Porin voimalaitoksen toimintaa ja toiminnasta aiheutuvia vaaratekijöitä.
LisätiedotYleisötiedote tuotantolaitoksen toiminnasta IDO Kylpyhuone Oy, Wärtsilänkatu 1, Tammisaari
Yleisötiedote tuotantolaitoksen toiminnasta IDO Kylpyhuone Oy, Wärtsilänkatu 1, 10600 Tammisaari IDO Kylpyhuone Oy:n yleisötiedote 2016 Yrityksen yhteystiedot ja vastuuhenkilö: IDO Kylpyhuone Oy Wärtsilänkatu
LisätiedotTurvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Viking Grace 22.5.2014. Urho Säkkinen
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Viking Grace 22.5.2014 Urho Säkkinen Valvontahavaintoja Valvonta satunnaisotokseen perustuvaa tai kentältä saatuun palautteeseen Pienehköt asiat jääneet hoitamatta
LisätiedotHenkilöturvallisuus räjähdysvaarallisissa työympäristöissä Työvälineet riskien tunnistamiseen ja henkilöturvallisuuden nykytilan arviointiin
Työvälineiden tausta Nämä työvälineet ovat syntyneet vuosina 2006 2008 toteutetun Henkilöturvallisuus räjähdysvaarallisessa ympäristössä (HenRI) - hankkeen tuloksena. (http://www.vtt.fi/henri). HenRI-hanke
LisätiedotTämä on Valtioneuvoston asetuksen 685/2015 mukainen naapureille annettava tiedote suuronnettomuuden
1 YLEISÖTIEDOTE Tämä on Valtioneuvoston asetuksen 685/2015 mukainen naapureille annettava tiedote suuronnettomuuden varalta. 1.1 TOIMINNANHARJOITTAJA JA YHTEYSTIEDOT Suomen Ilotulitus Oy Rakettikaari 40
LisätiedotTurvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet Johdanto
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 2016 Johdanto Kalvosarja Tämä kalvosarja on yhteenveto Tukesin tietoon tulleista, toimialalla vuonna 2016 sattuneista onnettomuuksista.
LisätiedotTURVALLISUUSTIEDOTE 2013
RÄJÄHDEKESKUS TEKNINEN OSASTO HAAPAJÄRVEN TOIMIPISTE POHJOIS-SUOMEN HUOLTORYKMENTTI VARASTO-OSASTO HAAPAJÄRVEN VARASTO TURVALLISUUSTIEDOTE 2013 Puolustusvoimien räjähdetuotannosta ja -varastoinnista aiheutuvista
LisätiedotYHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015
YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 Vesa Ullakonoja ü työpaikalla on yksi työpaikan kokonaisuutta hallitseva eli pääasiallista määräysvaltaa käyttävä
LisätiedotTurvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa. Moduuli 1 Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa
Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa Moduuli 1 Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa Moduuli 1: Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa Turvallisuus mahdollisten
Lisätiedot2. päivä. Etätehtävien purku Poikkeamat. Poikkeamat Auditoinnin raportointi Hyvän auditoijan ominaisuudet Harjoituksia
OAMK / Luova 4.5. ja 11.5. Sisäinen auditointi osa Oamkin ympäristöohjelmatyötä Sisältö 1. päivä Johdanto Auditoinnin tavoitteet Ympäristöstandardin (ISO 14001) pääkohdat Alustava ympäristökatselmus Auditoinnin
LisätiedotULKOINEN PELASTUSSUUNNITELMA BOLIDEN KEVITSA MINING OY ORICA FINLAND OY
19.9.2017 ULKOINEN PELASTUSSUUNNITELMA BOLIDEN KEVITSA MINING OY ORICA FINLAND OY SISÄLTÖ OSA A KOHTEEN YLEISET TIEDOT... 3 1 SUUNNITELMAN SÄÄDÖSTAUSTA, PÄIVITYS JA JAKELU... 3 1.1 Suunnitelmatiedot ja
LisätiedotTurvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Sara Lax Tukesin valvomien kemikaalilaitosten arviointi
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Sara Lax 28.3.2012 Tukesin valvomien kemikaalilaitosten arviointi Kemikaalilaitosten selvitysvelvoite ja tarkastustaajuus Kemikaalien määrä ja luokitus Laajamittainen
LisätiedotTurvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 2013
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 2013 Kalvosarja Tämä kalvosarja on yhteenveto Tukesin tietoon tulleista, toimialalla vuonna 2013 sattuneista onnettomuuksista. 1.1.2011
LisätiedotOrion Oyj:n Turun tehtaan kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin merkittävä
PÄÄTÖS 1 (4) Orion Oyj Hanna Nurmi PL 425 20101 TURKU Orion Oyj:n hakemus 10.1.2013 Asia Kohde ja sen sijainti Päätös Orion Oyj:n Turun tehtaan kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin merkittävä muutos
LisätiedotPatoturvallisuuslainsäädännön ja muun lainsäädännön ohjeistus häiriötilanteiden hallintaan
Patoturvallisuuslainsäädännön ja muun lainsäädännön ohjeistus häiriötilanteiden hallintaan Suurpadot-Suomen osasto ry: Patojen häiriötilanteiden hallinta 27.3.2015 ENNAKOIVAT ONNEETOMUUDEN SATTUESSA YLEISET
LisätiedotKäyttöpäällikön tekemä toisen vaiheen auditointi
Sivu 1(5) Käyttöpäällikön tekemä toisen vaiheen auditointi Tässä esitetyt kysymykset on tarkoitettu toisen vaiheen auditointiin (KÄP 2), joka tehdään (vuosi)seisokin suunnittelun alkuvaiheessa. Sopiva
LisätiedotTuotantopäivitys 07.4.2011
Tuotantopäivitys 07.4.2011 DISCLAIMER The following information contains, or may be deemed to contain, forward-looking statements (as defined in the U.S. Private Securities Litigation Reform Act of 1995).
LisätiedotTurvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa
Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa Moduuli 1 Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa 1. Luennon aiheesta yleistä 2. Käsiteltävät kemikaalit 3. Tuotantomäärät 4. Olemassa
LisätiedotPelastussuunnitelma. Kiinteistön nimi. Päiväys
Pelastussuunnitelma Kiinteistön nimi Päiväys Lomake on Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön tuottama mallilomake, jota voidaan käyttää asuinrakennuksen pelastussuunnitelman pohjana. Lomake noudattaa sisäasiainministeriön
LisätiedotATEX-foorumi valistaa ja kouluttaa. STAHA-yhdistyksen ATEX-työryhmän kokous Kiilto Oy 15.5.2008 Pirjo I. Korhonen
ATEX-foorumi valistaa ja kouluttaa STAHA-yhdistyksen ATEX-työryhmän kokous Kiilto Oy 15.5.2008 Pirjo I. Korhonen ATEX-foorumi kouluttaa pk-yrityksiä Sisältö ATEX lainsäädännöstä ja sen erikoispiirteistä
Lisätiedot1 TURVALLISUUSSELVITYKSEN TAUSTA TURVALLISUUSSELVITYKSEN LAADINTA TURVALLISUUSSELVITYKSEN SISÄLTÖ... 5
LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (9) Sisällysluettelo 1 TURVALLISUUSSELVITYKSEN TAUSTA... 3 2 TURVALLISUUSSELVITYKSEN LAADINTA... 4 3 TURVALLISUUSSELVITYKSEN SISÄLTÖ... 5 4 TURVALLISUUSSELVITYKSEN RAKENNE... 6 5
LisätiedotPurku ja tuotannon ylläpito muutosta toteutettaessa. Vesa Pihlajamaa Hallituksen puheenjohtaja, SK Protect Oy http://www.protect.
Purku ja tuotannon ylläpito muutosta toteutettaessa Vesa Pihlajamaa Hallituksen puheenjohtaja, SK Protect Oy http://www.protect.fi 1 Esitelmän sisältö Esittelyt Tuotantomuutokset ja turvallisuus riskit
LisätiedotSäilytä tämä tiedote! Turvallisuustiedote
Säilytä tämä tiedote! Turvallisuus tiedote Mietoisten seudun asukkaille Turvallisuustiedote 1 Turvallisuustiedote Vaaratilanteiden ennaltaehkäiseminen Mietoisten tehtaalla Tämän Mietoisten seudun asukkaille
LisätiedotKemikaalivalvonta-asiat pk-yrityksissä
Kemikaalivalvonta-asiat pk-yrityksissä Yritysneuvojien ympäristökoulutus Hotelli Haaga, Haaga- sali valvonta ja säädökset tunnistaminen varastoinnin vaatimukset 1 TOIMINNANHARJOITTAJAN VELVOLLISUUDET huolehtimisvelvollisuus
LisätiedotLAUSUNTO /36/2014. Pohjois-Suomen AVI. PL 293 (Linnankatu 1-3) OULU. Lausuntopyyntö , PSAVI/55/04.
LAUSUNTO 7.8.2014 5431/36/2014 Pohjois-Suomen AVI PL 293 (Linnankatu 1-3) 90101 OULU Lausuntopyyntö 11.7.2014, PSAVI/55/04.08/2014 Lausunto Talvivaara Sotkamo Oy:n vesienkäsittelystä Tukes on vastaanottanut
LisätiedotHankkija Oy, Säkylän rehutehdas, Maakunnantie 4, 27820 SÄKYLÄ. Kohde ei sijaitse pohjavesialueella.
PÄÄTÖS 1 (4) Hankkija Oy PL 120 27801 SÄKYLÄ Asia Kohde ja sen sijainti Päätös Päätöstä koskeva toiminta Päätös laitoksen perustamisesta Hankkija Oy, Säkylän rehutehdas, Maakunnantie 4, 27820 SÄKYLÄ. Kohde
LisätiedotKunnossapitopäällikön tekemä kolmannen vaiheen auditointi
Sivu 1(6) Kunnossapitopäällikön tekemä kolmannen vaiheen auditointi Tässä esitetyt kysymykset on tarkoitettu kolmannen vaiheen auditointiin (KUP 3), joka tehdään viimeistään 1 kk ennen seisokkia. Seisokin
LisätiedotToiminnanharjoittajan turvallisuustiedote yleisölle Tukesin valvonnan alaiset tuotantolaitokset. Oy Woikoski Ab 15.1.2016
Toiminnanharjoittajan turvallisuustiedote yleisölle Tukesin valvonnan alaiset tuotantolaitokset Oy Woikoski Ab Voikosken ilmakaasu- ja asetyleenitehtaat Sijainti: Mäntyharju, Voikoski, Virransalmentie
LisätiedotPÄÄTÖS Vaarallisten kemikaalien vähäinen käsittely ja varastointi myymälässä
sivu 1 / 5 Vastaanottaja Kimmo Tuominen Kärsämäentie 3 23 TURKU Tarkastuskohde Talouspörssi Paimio Jokipellontie 2 2153 PAIMIO Viite Ilmoituksenne 22.1.215 Asia Vaarallisten kemikaalien vähäinen käsittely
LisätiedotKirjataan tarkastukseen osallistujat. Tukesin edustaja toimii puheenjohtajana ja sihteerinä.
Tarkastusohjelma 1. Tarkastuksen avaus ja läsnäolijat Kirjataan tarkastukseen osallistujat. Tukesin edustaja toimii puheenjohtajana ja sihteerinä. 2. Kohteen esittely ja toimintaan liittyvät vaarat 1 5
LisätiedotULKOINEN PELASTUSSUUNNITELMA. Agnico Eagle Finland, Kittilän kaivos
ULKOINEN PELASTUSSUUNNITELMA Agnico Eagle Finland, Kittilän kaivos 23.5.2017 Sisällys Agnico Eagle Finland, Kittilän kaivos... 1 OSA A - KOHTEEN YLEISET TIEDOT... 3 1 Suunnittelun säädöstausta sekä suunnitelman
LisätiedotPELASTUSALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT SN 26. Teuvo Reinikainen SPEK
PELASTUSALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT SN 26 Teuvo Reinikainen SPEK SUOJELUSUUNNITELMA Velvoite väestönsuojelulaista ja -asetuksesta v. 1958/1959 (muutokset v. 1990) Ohje teollisuuslaitosten ja liikeyritysten poikkeusolojen
LisätiedotLUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT
YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta
LisätiedotOhje riskien arvioinnin työkalun käyttämiseksi
Riskien arvioinnin työkalu ohjelmapalveluiden tuottajille Ohje riskien arvioinnin työkalun käyttämiseksi Tämä riskien arvioinnin työkalu on tarkoitettu matkailualan ohjelmapalveluja tarjoaville yrityksille.
LisätiedotMÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA
lukien toistaiseksi 1 (5) Sijoituspalveluyrityksille MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA Rahoitustarkastus antaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain
LisätiedotTalvivaara hyödyntää sivutuotteena saatavan uraanin
Uraani talteen Talvivaara hyödyntää sivutuotteena saatavan uraanin Talvivaaran alueella esiintyy luonnonuraania pieninä pitoisuuksina Luonnonuraani ei säteile merkittävästi - alueen taustasäteily ei poikkea
LisätiedotPelastussuunnitelma. Kiinteistön nimi. Päiväys
Pelastussuunnitelma Kiinteistön nimi Päiväys Lomake on Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön tuottama mallilomake, jota voidaan käyttää asuinrakennuksen pelastussuunnitelman pohjana. Lomake noudattaa sisäasiainministeriön
LisätiedotSuomen Turvallisuusneuvonantajat. Laatu ja turvallisuus auditointi
Suomen Turvallisuusneuvonantajat Laatu ja turvallisuus auditointi Yritys: Tarkastelun kohde: Auditoija: Päiväys: 1.1 Vastuuhenkilöt 1.1.1 Onko kemikaalien maakuljetuksille nimetty turvallisuusneuvonantaja?
LisätiedotMietoisten seudun asukkaille
Säilytä tämä tiedote! Turvallisuustiedote Mietoisten seudun asukkaille Turvallisuustiedote 1 Turvallisuustiedote Tämän Mietoisten seudun asukkaille jaettavan turvallisuustiedotteen toimittaminen perustuu
LisätiedotNestekaasun käsittelyä ja varastointia koskevat erityismääräykset ovat. kauppa- ja teollisuusministeriön päätös nestekaasuasetuksen soveltamisesta
Etusivu > Toimialat > Vaaralliset aineet > Uudet nestekaasumääräykset UUDET NESTEKAASUMÄÄRÄYKSET Muutoksia nestekaasumääräyksiin Nestekaasun teknistä käyttöä, käsittelyä ja varastointia koskevat määräykset
LisätiedotSeinäjoen ammattikorkeakoulun työsuojelu- ja turvallisuusorganisaatio. SeAMKin johtoryhmän hyväksymä
Seinäjoen ammattikorkeakoulun työsuojelu- ja turvallisuusorganisaatio SeAMKin johtoryhmän 21.6.2017 hyväksymä Työsuojelu- ja turvallisuusorganisaatio SeAMK turvallisuuden johtoryhmä Rehtori (vararehtori)
LisätiedotVIRANOMAISEN PUUHEENVUORO STANDARDI SFS 3358 Hannu Kononen, Turvallisuusinsinööri, Tukes 15.5.2008 STAHA ATEX työryhmän 6.
VIRANOMAISEN PUUHEENVUORO STANDARDI SFS 3358 Turvallisuusinsinööri, Tukes työryhmän 6. kokoontuminen PL 123 (LÖNNROTINKATU 37) 00181 HELSINKI WWW.TUKES.FI PUHELIN 010 6052 000 ETUNIMI.SUKUNIMI@TUKES.FI
LisätiedotKunnossapitopäällikön tekemä ensimmäisen vaiheen auditointi
Sivu 1(5) Kunnossapitopäällikön tekemä ensimmäisen vaiheen auditointi Tässä esitetyt kysymykset on tarkoitettu ensimmäisen vaiheen auditointiin (KUP 1), joka on hyvä tehdä aina yrityksen turvallisuusjohtamisjärjestelmää
LisätiedotTurvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa. 1. Luennon aiheesta yleistä 2. Putkisto- ja instrumentointikaavio 3. Poikkeamatarkastelu
Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa Moduuli 2 Turvallisuus prosessilaitoksen suunnittelussa 1. Luennon aiheesta yleistä 2. Putkisto- ja instrumentointikaavio 3. Poikkeamatarkastelu
LisätiedotTurvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet Osa 3 Onnettomuudet ja vaaratilanteet
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 2012 Osa 3 Onnettomuudet ja vaaratilanteet VARO-rekisteriin kirjattavien onnettomuuksien toimialat vaarallisten kemikaalien teollinen käsittely
LisätiedotSuojelupäällikön tekemä kolmannen vaiheen auditointi
Sivu 1(7) Suojelupäällikön tekemä kolmannen vaiheen auditointi Tässä esitetyt kysymykset on tarkoitettu kolmannen vaiheen auditointiin (SUP 3), joka tehdään viimeistään 1 kk ennen seisokkia. Seisokin suunnitelmat
LisätiedotTurvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 2015
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 2015 Kalvosarja Tämä kalvosarja on yhteenveto Tukesin tietoon tulleista, toimialalla vuonna 2015 sattuneista onnettomuuksista. 1.1.2011
LisätiedotKEMIKAALIT. valvonta ja säädökset tunnistaminen käsittelyn vaatimukset. 28.2.2008 Yritysneuvojat Kemikaalit
KEMIKAALIT valvonta ja säädökset tunnistaminen käsittelyn vaatimukset KEMIKAALILAINSÄÄDÄNNÖN VALVONTA Teollinen käsittely ja varastointi Ympäristön suojelu Terveyden suojelu ja työsuojelu Kauppa- ja teollisuusministeriö
LisätiedotATEX-direktiivit. Tapani Nurmi SESKO ry www.sesko.fi
ATEX-direktiivit Tapani Nurmi SESKO ry www.sesko.fi ATEX direktiivit ATEX-laitedirektiivi (Euroopan yhteisön direktiivi 94/9/EY) Direktiivin tarkoituksena on yhtenäistää EU:n jäsenvaltioiden räjähdysvaarallisten
LisätiedotSuojelupäällikön tekemä ensimmäisen vaiheen auditointi
Sivu 1(7) Suojelupäällikön tekemä ensimmäisen vaiheen auditointi Tässä esitetyt kysymykset on tarkoitettu ensimmäisen vaiheen auditointiin (SUP 1), joka on hyvä tehdä aina yrityksen turvallisuusjohtamisjärjestelmää
LisätiedotRakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti
Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan
Lisätiedot18.1.2015 TURVALLISUUSASIAKIRJA KLAUKKALAN JALKAPALLOHALLIN TEKONURMIKENTTÄ. Puhelin
TYÖTURVALLISUUSASIAKIRJA 1 (6) TURVALLISUUSASIAKIRJA KLAUKKALAN JALKAPALLOHALLIN TEKONURMIKENTTÄ (09) 2500 2010 etunimi.sukunimi@nurmijarvi.fi TYÖTURVALLISUUSASIAKIRJA 2 (6) SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...
LisätiedotKäyttöpäällikön tekemä viidennen vaiheen auditointi
Sivu 1(6) Käyttöpäällikön tekemä viidennen vaiheen auditointi Tässä esitetyt kysymykset on tarkoitettu viidennen vaiheen auditointiin (KÄP 5), joka tehdään seisokin aikana. Auditoinnissa seurataan, miten
LisätiedotPÄÄTÖS 1 (5) 5.3.2015 10184/31/2014. Maxam Suomi Oy. Maakuntakatu 10 96100 ROVANIEMI. Hakemuksenne 17.12.2015, täydennys 3.3.2015
PÄÄTÖS 1 (5) Maxam Suomi Oy Maakuntakatu 10 96100 ROVANIEMI Hakemuksenne 17.12.2015, täydennys 3.3.2015 Asia LUPA VARASTOIDA JA KÄSITELLÄ KEMIKAALEJA RÄJÄHDYSAINEEN VALMISTUSTA VARTEN MONDO MINERALS OY:N
LisätiedotSuojelupäällikön tekemä neljännen vaiheen auditointi
Sivu 1(6) Suojelupäällikön tekemä neljännen vaiheen auditointi Tässä esitetyt kysymykset on tarkoitettu neljännen vaiheen auditointiin (SUP 4), joka tehdään n. 1 viikko 1 pv ennen seisokkia. Suunnitelmat
LisätiedotLUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT
YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta
LisätiedotLUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT
YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta
LisätiedotLainsäädäntö. HENRI- hanke, loppuseminaari 14.02.2008, Tukes, Helsinki. Räjähdysvaara erilaisilla toimialoilla- haasteet ja tulevaisuuden trendit
HENRI- hanke, loppuseminaari 14.02.2008, Tukes, Helsinki Räjähdysvaara erilaisilla toimialoilla- haasteet ja tulevaisuuden trendit Lainsäädäntö Neuvotteleva virkamies Hannu Alén Sosiaali- ja terveysministeriö,
LisätiedotPÄÄTÖS 1 (4) 30.9.2014 572/36/2014. Tikomet Oy. Iskutie 9 40320 JYVÄSKYLÄ. Päätös laitoksen perustamisesta
PÄÄTÖS 1 (4) Tikomet Oy Iskutie 9 40320 JYVÄSKYLÄ Asia Kohde ja sen sijainti Päätös Päätöstä koskeva toiminta Päätös laitoksen perustamisesta Tikomet Oy, Iskutie 9, 40320 JYVÄSKYLÄ. Kohde ei sijaitse pohjavesialueella.
LisätiedotPÄÄTÖS 23.4.2015 6641/31/2014. Metarno Oy. Ahteentie 1 C 35300 ORIVESI. Hakemuksenne 12.9.2014 ja lisäselvitykset 15.2.2015
Metarno Oy Ahteentie 1 C 35300 ORIVESI Hakemuksenne 12.9.2014 ja lisäselvitykset 15.2.2015 Asia Kohde ja sen sijainti Päätös Päätöstä koskeva toiminta Räjähteiden pysyvä varasto, Hämeenlinna Kannila Metarno
LisätiedotYhteinen työpaikka -uhka vai mahdollisuus? Jarmo Osmo Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue
Yhteinen työpaikka -uhka vai mahdollisuus? Jarmo Osmo Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue [Tekijän nimi ja osasto] 13.12.2018 1 Mikä on yhteinen työpaikka? TtL 49 : Yhteisellä
LisätiedotRovaniemen koulutuskuntayhtymä Tutkinnon osa Osaamispisteet tutkinnon osan toteuttamisesta
5 Opetussuunnitelma Hyväksymismerkinnät 1 (6) 2.4.215 Rakennusalan perustutkinto Koodi: RAK395 Päätös: LAO C68/215 Näytön kuvaus Tutkinnonosa ei sisällä ammattiosaamisen näyttöä. Arviointi perustuu opiskelijan
LisätiedotTÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE
SEINÄJOEN KAUPUNKI TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE 15.2.2016 Tämä asiakirja koskee Seinäjoen Kaupungin Törnävänsaaren sillan rakennustöitä. 1 (5) TYÖTURVALLISUUSLIITE 0. YLEISTÄ 0.1 TURVALLISUUSLIITTEEN
LisätiedotPÄÄTÖS 4.3.2013 13740/31/2011. A-Louhinta Oy. Rinnetie 70 21840 KARINAINEN. Hakemuksenne 23.12.2011
A-Louhinta Oy Rinnetie 70 21840 KARINAINEN Hakemuksenne 23.12.2011 Asia Kohde ja sen sijainti Päätös Päätöstä koskeva toiminta Räjähteiden pysyvä varastointi, laajennuslupa A-Louhinta Oy Kyrö (Pöytyä),
LisätiedotKalsiumoksidin varaston perustaminen Haminan satamaan
PÄÄTÖS 1 (5) Baltic Bulk Oy Ulkosatamantie 15 64260 KASKINEN Baltic Bulk Oy:n Haminan varaston perustamislupahakemus Asia Päätös Kalsiumoksidin varaston perustaminen Haminan satamaan Turvallisuus- ja kemikaalivirasto
LisätiedotTurvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet Painelaitteet
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 2016 Painelaitteet Painelaitteet Tukes edistää painelaitteiden turvallisuutta valvomalla painelaitesäädösten noudattamista esim. valvontakäynneillä,
LisätiedotAT-Tuote Oy Sipoon tuotantolaitoksella sattunut onnettomuus. Onnettomuustutkintaraportti dnro 4044/ /2018
AT-Tuote Oy Sipoon tuotantolaitoksella 2.3.2018 sattunut onnettomuus Onnettomuustutkintaraportti dnro 4044/00.05.12/2018 Tapahtumien kulku Onnettomuuspäivänä tuotantolaitoksella tapahtui aerosolien täyttämistä
LisätiedotPÄÄTÖS 1 (4) /36/2013. Omya Oy PL KEMI. Lupahakemus Lupa kalsiumkarbonaatin valmistukselle
PÄÄTÖS 1 (4) Omya Oy PL 168 94101 KEMI Lupahakemus 27.2.2013 Asia Kohde ja sen sijainti Päätös Lupa kalsiumkarbonaatin valmistukselle Tuotantolaitos sijaitsee Kemin kaupungin Veitsiluodon tehdasalueella.
LisätiedotKaivantojen turvallisuus - miten varmistetaan?
Monttumaanantai, 18.5.2015 Annina Peisa, Lemminkäinen Kaivantojen turvallisuus - miten varmistetaan? Maansiirto 8/1983 Vastuu kaivantotyön turvallisuudesta kuuluu hankkeen kaikille osapuolille Rakennuttaja
LisätiedotIndustrial Fire Protection Handbook
Industrial Fire Protection Handbook Second Edition R. Craig Schroll T-110.5690 Yritysturvallisuuden seminaari 2. esitys Antti Nilsson 23.11.2005 Industrial Fire Protection Handbook kirjoittanut R. Craig
LisätiedotROMUNKÄSITTELYLAITOS. Raahen Romu Oy SEURANTA- JA TARKKAILUSUUNNITELMA
ROMUNKÄSITTELYLAITOS Raahen Romu Oy SEURANTA- JA TARKKAILUSUUNNITELMA 28.4.2015 Raahen Romu Oy / Seuranta ja tarkkailusuunnitelma 28.4.2014 1/4 1. Laitokselle käsiteltäviksi hyväksyttävät materiaalit Raahen
LisätiedotYLS III -vaiheen projekti: yhden luukun periaate öljyvarastot
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Leena Ahonen 28.9.2016 Öljy- ja biopolttoaineala ry Ympäristö- ja turvallisuuspäivät 28.-29.9.2016 YLS III -vaiheen projekti: yhden luukun periaate öljyvarastot Kemikaalivarastot
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 9 päivänä toukokuuta /2011 Sisäasiainministeriön asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä toukokuuta 2011 406/2011 Sisäasiainministeriön asetus erityistä vaaraa aiheuttavien kohteiden ulkoisesta pelastussuunnitelmasta Annettu Helsingissä
LisätiedotNestekaasun käyttölaitoksen rakentaminen
PÄÄTÖS 1 (5) Osuuskunta Maitomaa Kuopiontie 2 77600 SUONENJOKI Hakemuksenne 29.8.2008 Asia Nestekaasun käyttölaitoksen rakentaminen Kohde ja sen sijainti Osuuskunta Maitomaan osoitteessa Kuopiontie 2 (kiinteistötunnus
LisätiedotTurvallisuuskulttuuri koostuu...
Turvallisuuskulttuuri koostuu... Oikeat arvot, asenne Riittävästi tietoa ja taitoa Käytännön teot ja toimet motivaatio X osaaminen X mahdollisuudet= tulos Professori Veikko Teikari / Aalto- yliopisto 1
LisätiedotYrityksille tietoa TTT-asioista
Yrityksille tietoa TTT-asioista Työterveyshuolto, työsuojelutoiminta, perehdytys, riskienarviointi ja kemikaalit työpaikalla. 16.11.2010 Mika Valllius 1 Työterveyshuolto Työterveyshuolto Työterveyshuolto
LisätiedotKOKKOLAN KAUPUNGIN TIETOTURVAPOLITIIKKA
KOKKOLAN KAUPUNGIN TIETOTURVAPOLITIIKKA 1 S i v u Kokkolan kaupungin tietoturvapolitiikka 1. JOHDANTO Tietojenkäsittely tukee Kokkolan kaupungin palvelujen tuottamista ja palveluiden tehokkuus riippuu
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI TOIMINTAOHJE 1/7 LIIKENNELIIKELAITOS Yhteiset Palvelut / Turvallisuuspalvelut K. Kalmari / Y. Judström 18.9.
1/7 Avainsanat: riskienhallinta, vaarojen tunnistaminen, riskien estimointi, vaararekisteri HKL:n metro ja raitiotieliikenteen riskienhallinnan toimintaohje 1 Riskienhallinta Helsingin kaupungin liikenneliikelaitoksessa.
LisätiedotRiskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne
Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin Messukeskus 14.11.2013 Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Kerttuli Harjanne 15.11.2013 1 Esityksen sisältö Miksi riskien arviointia Miten riskien arviointia
LisätiedotYmpäristövaikutusten arviointi
Kaupunginhallitus 166 24.04.2012 LAUSUNTO TALVIVAARAN KAIVOKSEN LAAJENNUKSEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMASTA 67/1/112/2012 KHALL 166 Ympäristönsuojelusihteeri 18.4.2012 Kainuun elinkeino-, liikenne-
LisätiedotUrheilutalo-Uimahalli VesPeli
1 (12) Urheilutalo-Uimahalli VesPeli Kuntosalin turvallisuusasiakirja 2018 2 (12) Sisällysluettelo 1. Palvelun tarjoaja 2. Turvallisuusasiakirjasta, sen säilyttämisestä ja päivittämisestä 3. Turvallisuusasioista
LisätiedotPÄÄTÖS 1 (6) 27.3.2013 8079/342/2012. Adven Oy PL 162 01511 VANTAA. Adven Oy:n lupahakemus 25.10.2012. Visko Teepakin lämpökeskuksen rakentaminen
PÄÄTÖS 1 (6) Adven Oy PL 162 01511 VANTAA Adven Oy:n lupahakemus 25.10.2012 Asia Visko Teepakin lämpökeskuksen rakentaminen Kohde ja sen sijainti Adven Oy:n lämpökeskus Oy Visko Teepak Ab Hangon tehtaalla
LisätiedotSoodakattila ja kemikaalionnettomuusriskit. Kemikaalikuljetukset, rautatie/maantieliikenne. Tietoturva- auditoinnit ja SOX vaatimukset
1 VAAROJA JA RISKEJÄ VÄHENTÄVIÄ TEKIJÖITÄ vaarat ja riskit Tekniikan tuoma muutos Koulutus, yrityskulttuurin muutos Henkilökohtaisen ajatustavan muutos ja sitoutuminen turvallisiin työ- ja toimintatapoihin
LisätiedotTurvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet Osa 5 a Vaaralliset kemikaalit
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 2015 Osa 5 a Vaaralliset kemikaalit Tukesin valvontakohteet, muut kohteet Vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta
LisätiedotFortum Power and Heat Oy:n Joensuun pyrolyysilaitoksella 27.3.2014 sattunut räjähdys
Fortum Power and Heat Oy:n Joensuun pyrolyysilaitoksella 27.3.2014 sattunut räjähdys Koekäyttövaiheessa ollut pyrolyysilaitos on rakennettu voimalaitoksen yhteyteen 2 3 Prosessi 1. Raaka-aineena toimiva
LisätiedotKunnossapitopäällikön tekemä neljännen vaiheen auditointi
Sivu 1(7) Kunnossapitopäällikön tekemä neljännen vaiheen auditointi Tässä esitetyt kysymykset on tarkoitettu neljännen vaiheen auditointiin (KUP 4), joka tehdään n. 1 viikko 1 pv ennen seisokkia. Suunnitelmat
LisätiedotNolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen
Nolla tapaturmaa 2020 Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015 Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n hallitus asetti
LisätiedotTyömaakohtainen perehdyttäminen rakennustyömaalla
Työmaakohtainen perehdyttäminen rakennustyömaalla Tarkoitus; Mikään työmaa ei ole identtinen! Jokaisella työmaalla omat erityispiirteet ja vaaratekijänsä Antaa työmaalle tulevalle henkilölle tietoa yleisistä
LisätiedotABB Drives and Controls, 26.05.2015 Koneenrakentajan ja laitetoimittajan yhteistoiminta toiminnallisen turvallisuuden varmistamisessa
ABB Drives and Controls, 26.05.2015 Koneenrakentajan ja laitetoimittajan yhteistoiminta toiminnallisen turvallisuuden varmistamisessa Sisältö 1. Koneenrakentajan haasteita koneiden turvallistamisessa 2.
LisätiedotMärkälujahartsin ja selkeytyksen apuaineen tuotannon aloittaminen. Kemira Chemicals Oy, Äetsä, Harmajantie 3, 32740 SASTAMALA.
PÄÄTÖS 1 (4) Kemira Chemicals Oy PL 7 32741 SASTAMALA Asia Kohde ja sen sijainti Päätös Märkälujahartsin ja selkeytyksen apuaineen tuotannon aloittaminen Kemira Chemicals Oy, Äetsä, Harmajantie 3, 32740
LisätiedotSallan koulukeskuksen YLEISÖTILAISUUDEN PELASTUSSUUNNITELMA. (Pelastuslaki 379/ ) (VN asetus pelastustoimesta 407/ ) Tarkastettu
2016 2017 Sallan koulukeskuksen YLEISÖTILAISUUDEN PELASTUSSUUNNITELMA (Pelastuslaki 379/2011 16 ) (VN asetus pelastustoimesta 407/2011 3 ) Tarkastettu Pelastusviranomaisen hyväksyntä / 20 / 20 Sallan kunta
Lisätiedot45 Opetussuunnitelma [TOP OSP] OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN.
Hyväksymismerkinnät 1 (6) Näytön kuvaus Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa tekemällä ammattitaitovaatimusten mukaisia työtehtäviä
Lisätiedot