OPAS URHEILUTAPAHTUMAN JÄRJESTÄMISEEN CASE KOKKOLAN TIIKERIT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OPAS URHEILUTAPAHTUMAN JÄRJESTÄMISEEN CASE KOKKOLAN TIIKERIT"

Transkriptio

1 Marko Hiitola OPAS URHEILUTAPAHTUMAN JÄRJESTÄMISEEN CASE KOKKOLAN TIIKERIT Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Liiketalouden koulutusohjelma Toukokuu 2008

2 OPINNÄYTETYÖN SUOMENKIELINEN TIIVISTELMÄ KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Koulutusohjelma: Liiketalous Suuntautumisvaihtoehto: Yrittäjyys ja liikkeenjohto Tekijä(t): Marko Hiitola Opinnäytetyön nimi: Opas urheilutapahtuman järjestämiseen case Kokkolan Tiikerit Työn ohjaaja: Marko Ovaskainen Työn tarkastaja(t): TTM Jorma Salonniemi Opintojen aloitusvuosi: 2004 Valmistumisvuosi: 2008 Sivumäärä: TIIVISTELMÄ Suomessa on urheilutapahtumia todella paljon. Tapahtumia järjestetään vuosittain tuhansia aina puulaakitasolta MM-tasolle asti. Tavallisesti urheilutapahtuma järjestetään jonkin urheiluseuran toimesta vapaaehtoisvoimin eli talkootyöllä. Tämä opinnäytetyö on tehty mielenkiinnosta urheilutapahtumia ja niiden järjestämistä kohtaan. Tarkoituksena oli tehdä napakka opas kaikille urheilutapahtuman järjestäjille ja erityisesti urheiluseuroille ja aloitteleville projektipäälliköille. Urheilutapahtuman järjestäminen ja siinä onnistuminen on aina yhteistyön tulos. Se on vuorovaikutusta järjestäjien, osallistujien ja yleisön kesken. Yhteistä heidän kaikkien välillä on se, että jokainen haluaa kokea elämyksiä ja onnistumisen tunteita urheilutapahtuman kautta. Onnistunut urheilutapahtuma koostuu monien asioiden saumattomasta yhteistyöstä. Tämä opas toimii myös järjestäjän muistilistana, jotta toimivaan tapahtumaketjuun ei eksyisi heikkoa lenkkiä. Urheilutapahtuman järjestämisessä tarvitaan myös uskomaton määrä liiketaloudellista osaamista. Järjestelyihin osallistuvilta tulee löytyä suunnitelmallisuutta, esimiestaitoja, vuorovaikutustaitoja, markkinointiosaamista ja paljon kärsivällisyyttä. Nämä taidot hallitsemalla turvataan erityisesti tapahtuman taloudellinen puoli. Opinnäytetyöstä löytyy runsaasti ohjeita kaikenkokoisten ja tasoisten urheilutapahtumien suunnitteluun, markkinointiin ja sponsoreiden hankintaan. Opinnäytetyö on tehty urheilutapahtuman järjestäjien ja erityisesti urheiluseurojen käyttöön, jotta urheilutapahtumaan osallistuville voitaisiin tarjota entistä parempia ja monipuolisempia elämyksiä urheilutapahtumien parissa. Opinnäytetyö tarjoaa myös käytännön esimerkkejä urheilutapahtuman järjestämisestä empiirisessä osuudessa. Empiirisessä osuudessa on kerrottu yhteistyössä Kokkolan Tiikereiden kanssa, mitä lentopallo-ottelun järjestäminen vaatii ja kuinka ottelutapahtumaa voidaan elävöittää pienillä panostuksilla. Avainsanat: Urheilutapahtuma, markkinointi, sponsorointi

3 OPINNÄYTETYÖN ENGLANNINKIELINEN TIIVISTELMÄ CENTRAL OSTROBOTHNIA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES Degree programme: Business administration Option: Entrepreneurship and management Author(s): Marko Hiitola Name of thesis: Management of sport event case Kokkolan Tiikerit Supervisor: Marko Ovaskainen Inspector: TTM Jorma Salonniemi Starting year of studies: 2004 Year of graduation: 2008 Number of pages: ABSTRACT There are a lot of sport events in Finland. Sport events are arranged a thousands from amateur level to world championchip level every year. A regularly sport event is arranged voluntarily by some sport club. This graduation work has made of my own interest in sport events and managing of them. Meaning of graduation work is to make a short guide for all sport events organisers and especially for sport clubs and first-time project managers. Arrangement of sport events and success in it is always a result of co-operating. It is interaction between organisers, athletes and public. It is common between all of them that they all want to experience something special and get good feelings by participation in sport event. A successful sport event is a result of good co-operating. This guide is also like a list of things that sport events managers should remember. There is also unbelievable amount of business skills included in arrangement of sport events. People who arrange sport events need a great supervisor-, marketing- and interaction skills and a lot of patience. These skills help to control specially a financial side of sport event. There are a lot of introductions of all size and level sport events management, marketing and sponsorship. Sport clubs can use this guide freely and when they need tips to manage a sport event. These tips help to arrange better and more creative sport events. This guide offers also practical examples, how to arrange a sport event in empirical part of graduation work. Empirical part has made in co-operation with volleyball club Kokkolas Tiikerit. With Tiikerit I tell, what kind of project is to arrange a volleyball match and how can people arrange more interesting volleyball events. Key words: Sports event, sponsorship, marketing

4 SISÄLLYS Sivunumero 1 JOHDANTO Opinnäytetyön tarkoitus ja tavoitteet Opinnäytetyön rakenne ja tutkimusmenetelmä 1 2 URHEILUTAPAHTUMAN SUUNNITTELU Tavoitteiden määrittely Organisointi ja työnjako Vapaaehtoisten merkitys urheilutapahtumalle Tapahtumaorganisaation luominen Projektipäällikön rooli Projektipäällikön johtamiskeinot Tapahtumapaikan valinta Tapahtuma-ajan valinta Tapahtuman talouden hallinta ja budjetointi Tapahtuman turvallisuus Ilmoitukset, luvat ja järjestyksenvalvojat Tapahtuman järjestämistä koskevat lait Tapahtuman järjestäjän tärkeimmät vakuutukset Pelastussuunnitelma ja riskianalyysi 16 3 URHEILUTAPAHTUMAN MARKKINOINTI Markkinoinnin kilpailukeinot Ainutlaatuinen urheilutuote Urheilutapahtuman hinta ja hinnoittelu Saatavuus ja markkinointiviestintä Tapahtuman kohderyhmät Tapahtuman viestintä ja tiedottaminen Urheilutapahtuman markkinointisuunnitelma Tapahtumamarkkinointi 25 4 URHEILUTAPAHTUMAN SPONSOROINTI Mitä sponsorointi on? Mitä yritykset tavoittelevat sponsoroinnilla? Miksi urheilutapahtuma tarvitsee sponsoreita? Miten hankitaan sponsoreita urheilutapahtumalle? Miten löydetään oikea yritys? Miten löydetään oikea kontaktihenkilö? Miten toimitaan sponsorointineuvottelussa? Sponsorointiyhteistyön jälkihoito 31 5 CASE KOKKOLAN TIIKERIT Lähtökohdat ja tarkoitus Ottelutapahtumien suunnittelu Tavoitteiden määrittely Ottelutapahtumien ajankohta ja paikka Järjestelyorganisaatio Pakolliset toimenpiteet 35

5 5.3 Ottelutapahtumien markkinointi Tiikerit ja sponsoriyhteistyö Kehitysideoita Tiikereiden ottelutapahtumiin 38 6 YHTEENVETO JA LOPPUAJATUKSET 40 LÄHTEET 42 LIITTEET

6 1 1 JOHDANTO 1.1 Opinnäytetyön tarkoitus ja tavoitteet Urheilutapahtumia järjestetään Suomessa vuosittain tuhansia. Urheilutapahtumien suuri määrä johtuu siitä, että urheilussa on eri lajeja ja tasoja todella paljon. Tapahtumia löytyy aina puulaakitasolta MM-tasolle asti (Laiho 1982, 6). Urheilutapahtumien joukkoon voidaan laskea erilaiset liikunta-, kuntoliikunta-, huippu-urheilu- ja ottelutapahtumat sekä turnaukset, sillä kaikki nämä tapahtumat oheistoimintoineen ovat lähtökohtaisesti rakennettu urheilun ympärille. Opinnäytetyön tarkoitus on tutkia urheilutapahtumien järjestämiseen liittyviä toimenpiteitä ja laatia ohjeita siitä, mitä urheilutapahtuman järjestäjän on otettava huomioon työssään ja kuinka hän onnistuu siinä. Suomalaisten urheilutapahtumien huonosta tilasta ja yleisön vähyydestä on ollut huolissaan myös Suomen tärkeimmäksi urheiluvaikuttajaksi tituleerattu Veikkauksen toimitusjohtaja Risto Nieminen (Sportmagasinet, ). Tästäkin syystä hyvät neuvot ovat ajankohtaisia ja tarpeellisia varmasti monelle urheilutapahtuman järjestäjälle. Tavoitteena on koota käytännönläheinen ja napakka opas kaikille urheilutapahtuman järjestäjille. Koska urheiluseurat ovat tärkeimpiä urheilutapahtumien järjestäjiä, on opinnäytetyöni lähtökohtaisesti ajateltu niiden näkökulmasta eli nk. urheilun ruohonjuuritasolta. Opinnäytetyön ohjeita on mahdollista soveltaa kaikenkokoisiin urheilutapahtumiin. Vinkkejä voivat löytää myös tapahtumajärjestäjät kulttuurin, viihteen tai minkä tahansa alan saralta. 1.2 Opinnäytetyön rakenne ja tutkimusmenetelmä Opinnäytetyön teoriaosuus koostuu kolmesta pääkohdasta, jotka ovat urheilutapahtuman suunnittelu, -markkinointi ja -sponsorointi. Urheilutapahtuman järjestämisessä tapahtuman suunnittelu on pisin ja aikaa vievin osuus. Hyvällä suunnittelulla toiminta tehostuu ja onnistumisen todennäköisyys kasvaa. Markkinoinnin tarkoituksena on myydä tapahtuma ja

7 2 hankkia tapahtumalle mahdollisimman paljon yleisöä. Sponsoroinnin tarkoitus on taas luoda tapahtumalle taloudelliset lähtökohdat, jotta tapahtuman järjestäminen on ylipäänsä mahdollista. Sponsorointi-osassa on myös runsaasti ohjeita siihen, kuinka tapahtumalle hankitaan sponsoreita. Lisäksi työhön kuuluu empiirinen osuus, jonka tarkoituksena on tutustua Kokkolan Tiikereiden tulevien lentopallo-otteluiden järjestelyihin ja pyrkiä löytämään kehitysideoita seuran tuleviin otteluihin ja turnauksiin. Työni ei ole varsinainen toimeksianto vaan se on syntynyt omasta mielenkiinnosta aiheeseen. Olen tehnyt kuitenkin yhteistyötä Kokkolan Tiikereiden kanssa, jotta saisin käytännön oppia ja esimerkkejä urheilutapahtuman järjestämisestä. Tutkimusotteeltaan työ on kvalitatiivinen eli laadullinen ja merkityksiä käsittelevä. Työn teoriaosuus pohjautuu aiheeseen liittyvään kirjallisuuteen ja aiempiin tutkimuksiin. Käytännön osuus on tehty lähinnä haastattelututkimuksien, Suomen lentopalloliiton sarjamääräyksien ja henkilökohtaisen lentopallokokemukseni pohjalta.

8 3 2 URHEILUTAPAHTUMAN SUUNNITTELU Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty, pitää paikkansa myös urheilutapahtumien toteuttamisessa. Tapahtumien suunnittelu pitää aloittaa riittävän ajoissa. Suunnitteluun kannattaa ottaa mukaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa kaikki ne ihmiset, joiden panosta tapahtuman toteutuksessa tarvitaan. Näin mukaan saadaan erilaisia näkökulmia ja ideoita, ja kaikki tapahtumaa toteuttamassa olevat henkilöt sitoutuvat paremmin tapahtuman tavoitteisiin ja sitä kautta tapahtuman onnistumisen todennäköisyys kasvaa. (Vallo & Häyrinen 2003, 179.) Suunnitteluvaihe on pisin ja aikaa vievin osuus. Se voi viedä useita kuukausia, jopa vuosia riippuen tapahtuman laajuudesta. Yleensä se vie noin kolme neljäsosaa koko projektiin kuluvasta ajasta. Mitä isompia ja vaativampia tiloja tapahtumaan tarvitaan, sitä aikaisemmin järjestäjän pitää olla liikkeellä. (Vallo & Häyrinen 2003, 179.) Hyvääkään tapahtumaideaa ei saa kuitenkaan polkaista liikkeelle liian nopeasti. Suunnitteluun on käytettävä riittävästi aikaa. Hyvin suunnitellulla tapahtumalla on suuremmat mahdollisuudet onnistua. Hyvin suunniteltu toiminta parantaa myös toiminnan tehokkuutta. Selkeä suunnitelma auttaa käyttämään resursseja paremmin ja johtamaan eri toimintoja. Tällöin myös ajankäyttö tehostuu. (Iiskola-Kesonen 2004, 9.) Hyvässä suunnittelussa yhdistyvät lyhyen ja pitkän tähtäimen näkymät. Lisäksi on muistettava varautua muuttuviin olosuhteisiin ja uskallettava luottaa omiin hyviin suunnitelmiin. (Iiskola-Kesonen 2004, 10.) 2.1 Tavoitteiden määrittely Urheilutapahtuman suunnittelu käynnistetään miettimällä, miksi ja kenelle urheilutapahtumaa tehdään, eli asetetaan tapahtumalle tavoitteet. Tavoitteet voivat olla esimerkiksi taloudellisia, imagollisia tai kilpailullisia. Tapahtumalla voidaan myös aktivoida jäsenistöjä tai elävöittää paikkakuntaa. Kun tavoitteet on mietitty huolellisesti, ne todennäköisemmin saavutetaan. Tavoitteet tulee pukea yksinkertaiseen ja ymmärrettävään muotoon. Silloin ne

9 4 on myös helppo välittää kaikille tapahtumaorganisaatioon kuuluville. Selkeät tavoitteet kertovat ammattitaitoisista järjestäjistä ja helpottavat markkinoimaan tapahtumaa. (Iiskola- Kesonen 2004, 9.) Useiden tapahtumien ensisijaiset tavoitteet ovat taloudellisia. Taloudelliset tavoitteet voidaan jakaa karkeasti kahteen osaan, välillisiin ja välittömiin. Välittömissä tavoitteissa on tarkoituksena hyötyä kertakorvauksen omaisesti suoraan itse tilaisuudesta. Välillisissä tavoitteissa ei pyritä saamaan itse tilaisuudesta niinkään taloudellista voittoa vaan luomaan pohjaa suuremmalle taloudelliselle menestykselle. (Kauhanen, Juurakko & Kauhanen 2002, 45.) Urheilutapahtumassa tulee olla yleisöä ja etenkin maksullisella tapahtumalla tulee olla näkyvyyttä. Yleisömäärä- ja näkyvyystavoitteiden asettamisessa tulee kuitenkin olla realistinen. Jos työryhmällä ei ole aihepiiristä omakohtaista kokemusta, heidän tulisi hankkia itselleen faktatietoa. Yleisömäärän realistinen arviointi on monesti vaikeaa, mutta se on etenkin budjetoinnin kannalta yksi keskeisimmistä kysymyksistä. Olipa kyseessä sitten maksullinen yleisötilaisuus tai osallistujille maksuton asiakastilaisuus, niin järjestäjän on budjetoinnin yhteydessä varauduttava johonkin kävijämäärään. Kun jokin tilaisuus järjestetään ensimmäistä kertaa, kannattaa yleisömäärätavoitetta asetettaessa ottaa huomioon jo olemassa olevien tapahtumien yleisömääriä. Näistä luvuista nähdään realiteetteja, mutta täysin suoraa vertailua kannattaa välttää. (Kauhanen ym. 2002, 46.) 2.2 Organisointi ja työnjako Tapahtuman järjestämiseen osallistuvien ihmisten organisointi ja työtehtävien jako on oleellinen seikka tapahtuman suunnitteluvaiheessa. Luodaan nk. tapahtumaorganisaatio ja jaetaan kullekin sen jäsenelle omiin tietoihin ja taitoihin parhaiten soveltuva työtehtävä. Iso haaste organisoinnille tulee siitä, että suurin osa suomalaisista urheilutapahtumista järjestetään vapaaehtoisvoimin. Tapahtumatuotantoon ja -markkinointiin erikoistuneiden yritysten määrä on kasvanut, mutta talkootyö on edelleen tapahtumajärjestelyjen suurin voima. (Iiskola-Kesonen 2004, 30.)

10 Vapaaehtoisten merkitys urheilutapahtumalle Vapaaehtoistyö on muuttunut paljon. Talkootöitä tehdään edelleen runsaasti, mutta niihin liittyy aiempaa enemmän varainhankintaa. Talkoita ei tehdä enää tekemisen ilosta, vaan usein tarkoituksena on tukea esimerkiksi oman perheen harrastuksia. Tukea ei kuitenkaan saa ainoastaan yhden henkilön kustannuksiin, mutta esimerkiksi tietyn joukkueen tai koko yhdistyksen varainhankinta on mahdollista. (Iiskola-Kesonen 2004, 30.) Perinteinen vapaaehtoistyö yhdistyksissä ja urheiluseuroissa on usein ympärivuotista ja jatkuvaa. Se saattaakin tuntua liian aikaa vievältä ja raskaalta. Sen sijaan tapahtumiin liittyvä talkootyö on jaksottaista ja se helpottaa usein vapaaehtoisten löytämistä. Tapahtuma vaatii yleensä paljon työtä vain muutamana päivänä ja sen jälkeen urakka on ohi. (Iiskola- Kesonen 2004, 30.) Talkoolaisten rekrytointiin kannattaa varata aikaa, jotta vapaaehtoisten toiveet ja taidot saadaan selvitettyä ja jokaiselle löydetään sopiva työtehtävä. Työntekijöitä etsiessä tulee olla liikkeellä avoimin mielin, sillä innostuneita osaajia saattaa löytyä yllättävistäkin paikoista. Kun sopivat työntekijät ovat löytyneet, tulee heidät perehdyttää tehtäviinsä hyvin. Oikein tehty perehdyttäminen auttaa työntekijää viihtymään ja onnistumaan työssään. (Iiskola-Kesonen 2004, 40; Porkka 2005, 83.) Vapaaehtoisten töitä johtaessa tulee lähtökohtana olla se, että työntekijän on helppo tulla työhönsä ja sen tekeminen on mukavaa. Vaikka työtehtävä ei olisi kovin mieluisa, tekee mukava työilmapiiri siitä nautittavamman. Jokaista työntekijää pitää arvostaa ja se on osoitettava tapahtuman aikana. Talkoolaisten kiittäminen ja heidän työpanoksensa huomioiminen erilaisissa tilaisuuksissa, haastatteluissa ja julkaisuissa on oleellinen osa motivointia. Myös yhtenäinen asu lisää yhteenkuuluvuutta ja kertoo hyvästä palvelusta myös asiakkaille. (Iiskola-Kesonen 2004, 40; Porkka 2005, 83.) Tapahtumaorganisaation luominen Tapahtumaorganisaation luominen on mahdollista toteuttaa ainakin kahdella eri tavalla. Kauhanen ym.(2002) kuvaa toimivaa organisaatiota perinteisellä puumallilla (Kuvio 1),

11 6 kun taas Iiskola-Kesonen (2004) moittii puumallin epäkäytännöllisyyttä käytännön töiden järjestämisessä. Iiskola-Kesonen käyttääkin mieluummin nk. saarekemallia (Kuvio 2), jossa osa-alueiden vastuuhenkilöt ratkaisevat ongelmat ja tekevät työt yhdessä muut sektorit huomioon ottaen. (Iiskola-Kesonen 2004, 17; Kauhanen ym. 2002, 29.) KUVIO 1. Organisaation puumalli Perusorganisaatio Projektiryhmä, järjestelytoimikunta Projektipäällikkö Yhteistyökumppanit, sidosryhmät Johtoryhmä Työntekijät, henkilökunta, vapaaehtoiset KUVIO 2. Organisaation saarekemalli Kauhanen ym. (2002) sekä Iiskola-Kesonen (2004) korostavat organisoinnin ja henkilövalintojen merkitystä tapahtuman onnistumisen kannalta. Kauhasen mukaan liian raskas tai

12 7 liian kevyt organisaatio voi haitata tai jopa estää projektin hyvän toteutumisen. Samoin väärien henkilöiden valinta vääriin tehtäviin voi olla kohtalokasta. Hyviä henkilövalintakriteereitä ovatkin hetkellisen halun ja mielenkiinnon sijasta kokemus, aiemmat näytöt, teoreettinen osaaminen, kielitaito ja ulospäin suuntautuneisuus. (Kauhanen ym. 2002, 31.) Projektipäällikön rooli Yksi konkreettinen apukeino on verrata tapahtumajärjestelyjä projektiin, sillä uuden tapahtuman järjestäminen on tyypillinen projektityö. Sillä on selkeät tavoitteet ja erillinen aikataulunsa. Kuten projektikin, urheilutapahtuma on yleensä kertaluonteinen ja siinä on sitä varten perustettu organisaatio. Tämän organisaation johtohahmona toimii projektipäällikkö. (Iiskola-Kesonen 2004, 43; Virtanen 2000, 154.) Projektipäällikön tulee olla esikuva omalle organisaatiolleen ja tapahtuman sidosryhmille. Vastuu on suuri, sillä hänen on kyettävä ohjaamaan organisaatiota ja järjestelyjä taitavasti kohti sovittuja päämääriä. Vaikka tavoitteista on sovittu yhdessä, voivat ne hetkittäin olla kaikilta muilta unohduksissa. (Iiskola-Kesonen 2004, 38.) Projektipäällikön on hallittava kokonaisuus. Hänen on pystyttävä yhdistämään kaikki asiat, jotka vaikuttavat tapahtuman onnistumiseen. Monimutkainenkin organisaatio on pidettävä koossa ja dynaamisena. On tärkeää, että projektipäällikkö löytää avukseen ammattilaisia, oppii delegoimaan oikeita asioita ja valvoo töiden etenemistä. Tapahtuman johtajaksi voi kasvaa myös vähitellen hankkimalla ensin kokemusta pienemmistä osa-alueista. (Iiskola- Kesonen 2004, 38; Kettunen 2003, 57.) Kauhasen ym. (2002, 33) mukaan projektipäällikön tärkeimpiä tehtäviä ovat esimerkiksi: laatia tapahtumasuunnitelma yhdessä muun henkilöstön ja/tai tiimien kanssa käynnistää projektiryhmän työskentely ja ohjata ryhmää johtaa tapahtuman toteuttamista, valvoa työn edistymistä ja seurata kustannuksia huolehtia projektiryhmän tiedoista ja taidoista sekä kehittää niitä

13 8 huolehtia tapahtuman raportoinnista ja asiakirjojen arkistoinnista laatia tapahtuman loppuraportti yhdessä muun henkilöstön ja tiimien kanssa päättää projekti Sekä Iiskola-Kesonen (2004) että Kauhanen ym. (2002) korostavat, että projektipäällikön vastuu ja tehtävät on mahdollista jakaa myös useamman henkilön kesken esimerkiksi jos kyseessä on erityisen laaja tapahtuma. (Iiskola-Kesonen 2004; Kauhanen ym ) Vallon & Häyrisen (2003, 252) ohjelista projektipäälliköille on seuraava: varmista, varmista, varmista luota intuitioosi älä tingi unohda omat mieltymyksesi muista kuka on kohderyhmäsi tee aina varasuunnitelma ole aina kaksi askelta edellä kerro, kerro, kerro: briifaukset ja infot tärkeät puhelinnumerot muistiin tekstiviestit käyttökelpoisia varmisteita anna sitoumuksesi ja innostuksesi näkyä Vallo & Häyrinen (2003) edellyttävät projektipäälliköltä sataprosenttista sitoutumista työhönsä sekä kykyä erottaa omat mieltymyksensä ja halunsa tapahtuman tavoitteista. He nimeävät myös kolme erittäin tärkeää tehtävää eli tarkistaminen, varmistaminen ja koordinointi. Näin projektipäällikkö takaa, että kaikki asiat toteutuvat sovitusti ja sovitussa ajassa. (Vallo & Häyrinen 2003, 250.) Projektipäällikön johtamiskeinot Tapahtumajärjestelyt vaativat projektipäälliköltä jämäkkyyttä. Hänen vastuullaan on, että tapahtuman tavoitteet täyttyvät. Jämäkkyys näkyy hänen kyvyssään toimia itsenäisesti,

14 9 päättäväisesti ja ystävällisesti muiden ihmisten kanssa. Taitava projektipäällikkö kuuntelee muiden mielipiteitä ja muodostaa käsityksensä asiantuntijoiden avulla. Hän osaa myös muuttaa mielipiteensä perustellusti. (Iiskola-Kesonen 2004, 39; Kettunen 2003.) Selkeä kommunikointikyky ja hyvät neuvottelutaidot auttavat projektipäällikköä toimimaan johdonmukaisesti. Hänen tulee muotoilla asiat selkeästi ja tarvittaessa toistaa useissa erilaisissa tilanteissa. Neuvottelutilanteissa on syytä pysyä rauhallisena ja pyrittävä aina johonkin ratkaisuun, sillä asioiden täytyy edetä. (Iiskola-Kesonen 2004, 39.) Kauhanen ym. (2002) kannustavat projektipäälliköitä käyttämään apunaan ainakin atkvälineitä. Hän muistuttaa, että on olemassa erilaisia projektinhallintaohjelmia, joita voi käyttää apuna esimerkiksi tapahtuman tietojenkäsittelyssä. Ohjelmistoja on tarjolla niin isojen kuin pientenkin tapahtumien järjestämiseen. Näitä ohjelmistoja käytettäessä tulee ottaa huomioon, että niiden käyttö hallitaan kunnolla sekä tietoturvariskit. (Kauhanen ym. 2002, 111.) 2.3 Tapahtumapaikan valinta Urheilutapahtuman paikan valinnassa on otettava huomioon paljon asioita. Tapahtumapaikan valinta riippuu ennen kaikkea tapahtuman suuruudesta eli kuinka paljon tapahtumaan tulee ihmisiä. Paikan valinnassa myös imagon merkitys on suuri, mitä arvostetummat kisat sitä laadukkaammat puitteet. Pienemmissä kisoissa taas mielestäni on järkevintä valita käytännöllisin ja toimivin tapahtumapaikka. Väitän, että urheilutapahtuman paikan valinta on kuitenkin usein tapahtumajärjestäjän helpoimpia päätöksiä, koska valinnanvaraa paikoista on harvoin varsinkin pienillä paikkakunnilla. Uskon, että esimerkiksi oman kunnan liikuntahallin valinta paikallisen koripalloseuran otteluihin on paras ratkaisu, vaikka puitteet olisivatkin heikommat kuin jossakin naapurikunnassa. Tämä on kuitenkin yleensä paras ratkaisu niin yleisön, talouden kuin pelaajien kannalta. Urheilupaikan valintaan vaikuttavat kuitenkin myös lajiliittojen määräykset siitä, että tietyillä sarjatasoilla on pelattava tietyn kokoisissa tiloissa. Nämä määräykset urheilutapahtuman järjestäjän on huomioitava urheilupaikan valinnassaan.

15 10 Alajan (2000) mielestä urheilupaikan sijainti on ensiarvoisen tärkeää kaikille urheilulajeille. Paikan on oltava helposti saavutettavissa tapahtuman kohderyhmään nähden. Sinne on päästävä valtaväyliä pitkin joko omin kulkuneuvoin tai julkisella liikenteellä. Jos tapahtuma on tarkoitettu vanhemmalle väelle, nuorisolle tai alhaisempia tuloluokkia edustaville ihmisille, julkisen liikenteen merkitys korostuu entisestään. Riittävät pysäköintitilat ovat myös välttämättömiä. Perussääntönä pidetään yhtä pysäköintipaikkaa neljää istuinpaikkaa kohden. (Alaja 2000, 99.) Vallo & Häyrinen (2003) muistuttavat myös, että tapahtumapaikka on tarkistettava aina hyvissä ajoin ja arvioida kriittisesti sen soveltuvuutta tapahtuman pitopaikaksi. Valinnassa on syytä huomioida seuraavia seikkoja: tilan sopiminen tapahtumaa järjestävän organisaation imagoon, onko paikka liian käytetty, kulkuyhteydet ja paikoitusmahdollisuudet, tilan koko ja sen sopivuus tapahtuman luonteeseen, somistusmahdollisuudet, tekniikka ja sen yhteensopivuus, tarjoilun järjestäminen sekä saniteettimahdollisuudet. Lisäksi toiminnallisuuteen vaikuttavat ulkopuolinen melu, kisailevat muut tapahtumat, äänentoisto ja tekniikka. Myös pienet yksityiskohdat tulee huomioida, kuten yleinen siisteys, wc-paperin, naulakoiden ja tuhkakuppien riittävä määrä. Ulkotilaisuuksia järjestettäessä on aina oltava varasuunnitelma sateen tai myrskyn varalle. Paikkaa valitessa on myös huomioitava liikuntaesteisiä esimerkiksi pyörätuolilla liikkuvia. (Vallo & Häyrinen 2003, ) Kauhanen ym. (2002) korostavat lisäksi tiloista aiheutuvien kustannusten, majoituspalveluiden sekä tilojen joustomahdollisuuksien tärkeydestä. Tapahtumapaikalla tulee olla joustavuutta ja muunneltavuutta erityisesti silloin, kun tapahtumaa kohtaan osoitetaan odotettua suurempaa mielenkiintoa. Lisätilaa tulisi löytyä tarvittaessa varastosta, jotta kaikki halukkaat voisivat osallistua tapahtumaan. Riittävän lähellä tapahtumapaikkaa tulisi myös olla majoituspalvelua, varsinkin jos urheilutapahtuma kestää useamman päivän. (Kauhanen ym. 2002, 38.) 2.4 Tapahtuma-ajan valinta On normaalia, että hiihtokisat järjestetään talvella ja yleisurheilukisat kesällä, mutta urheilutapahtuman ajankohtaan kannattaa kuitenkin kiinnittää erityistä huomiota, sillä se vaikuttaa oleellisesti siihen, kuinka moni ihminen voi/haluaa osallistua tapahtumaan. Ajankohdan

16 11 valinnassa on merkitystä niin vuodenajalla, viikonpäivällä kuin kellonajallakin. Lisäksi on syytä ottaa huomioon muiden tapahtumien päällekkäisyys, loma-ajankohdat, juhlapäivät sekä suositut televisio-ohjelmat. Yleensä urheilutapahtumat järjestetään eri lajiliittojen ennakkoon tekemien sarja- ja kilpailuohjelmien mukaan. Ennen näiden ohjelmien ja aikataulujen julkistamista/(tai sen jälkeen) urheilutapahtuman järjestäjän on syytä esittää toiveensa tapahtumansa ajankohdasta. Ajankohdan selviämisen jälkeen voi myös tehdä salapoliisityötä ja selvittää, onko ajankohdassa jotain sellaista, joka voisi vaikuttaa tapahtuman yleisömäärään negatiivisesti. Näin tapahtumajärjestäjä voi tarvittaessa muuttaa tai anoa ajankohdan siirtoa itselleen suotuisammaksi. Pääsylippujen ennakkomyynti on myös hyvä keino supistaa mahdollisten yhteensattumien aiheuttamaa taloudellista harmia. Ajankohdan lisäksi tapahtuman kesto vaikuttaa sekä yleisön että osallistujien määrään. Urheilutapahtumia on turha venyttää liian pitkiksi, koska se saattaa karsia niin osallistujien eli urheilijoiden kuin katsojienkin määrää. Sopivan keston löytämiseksi kannattaa tehdä ennakkotiedusteluja ja luottaa omaan tai yhteistyökumppaneiden kokemukseen. (Kauhanen ym. 2002, 37; Vallo & Häyrinen 2003, 163.) 2.5 Tapahtuman talouden hallinta ja budjetointi Useat suomalaiset tapahtumat ovat olleet talousvaikeuksissa. Ongelmat johtuvat usein heikosta talouden suunnittelusta ja seurannasta sekä liian optimistisista tulostavoitteista. Tapahtuma pysyy parhaiten taloudellisesti tasapainossa, kun budjetointi on tehty huolellisesti ja realistisesti ja kulupäätöksissä pysyy tiukka kuri. Talouden tarkka ja reaaliaikainen seuranta on äärimmäisen tärkeää. Kannattavan tapahtuman järjestäminen perustuu yksinkertaiseen ja tuttuun ajatukseen, että tulojen tulee olla kuluja suuremmat. (Iiskola-Kesonen 2004, 76.) Usein tapahtumajärjestäjät rakentavat taloussuunnitelmasta liian optimistisen ja yliarvioivat tulot ja aliarvioivat menot. Yleisömääriä ja sponsorointituloja ei kannata arvioida epärealistisesti, jolloin niitä ei ole mahdollisuus saavuttaa. Tapahtumasta voi syntyä arvioitua

17 12 suuremmat kulut ja pienemmät tulot, joka tuo mukanaan ongelmia. (Iiskola-Kesonen 2004, 77.) Tapahtuman talouden suunnittelussa on hyvä tavoitella tilannetta, jolloin talous on tasapainossa ja kulut katettu ennen kuin yhtään pääsylippua on myyty. Mikäli kulut ovat tuloja suuremmat, on ehdottaman tärkeää miettiä muita tulonlähteitä pääsylippujen lisäksi, esimerkiksi sponsorointiyhteistyötä tai avustuksia. Tehokas pääsylippujen ennakkomyynti vähentää aina muun muassa huonon sään vaikutuksia yleisömäärään. (Iiskola-Kesonen 2004, 77.) Tapahtuman budjettia (Liite 4) laadittaessa on hyödyllistä tarkastella aikaisempia vastaavia projekteja, jotta saa realistisen pohjan omalle budjetoinnille. (Vallo & Häyrinen 2003, 166.) 2.6 Urheilutapahtuman turvallisuus Suomessa järjestetään satoja tuhansia urheilutapahtumia vuosittain. Tästä syystä tapahtumissa sattuu myös väistämättä tapaturmia ja onnettomuuksia, koska ihmisiä on paljon liikkeellä. Tapahtuman järjestäjien tuleekin kiinnittää erityistä huomiota turvallisuuteen suunnitteluvaiheessa, sillä turvallisuus on noussut yhä tärkeämmäksi asiaksi kaikissa urheilutapahtumissa. Turvajärjestelyjen tarkoitus on turvata niin kilpailijoiden, tuomareiden, toimitsijoiden kuin katsojienkin turvallisuus. Turvallisuus tarkoittaa ennen kaikkea toiminnan laatua ja tasokkuutta. Helpoin tapa pilata tapahtuman maine ja imago on unohtaa turvallisuustekijöiden tärkeys. Opinnäytetyössäni turvallisuusasioita tarkastellaan erityisesti liikunta- ja urheiluseurojen kannalta. Sirpa Arvosen laatiman yhdistyksen turvallisuusoppaan mukaan turvallisen tapahtuman resepti on seuraavanlainen (Arvonen 2004, 5): suunnittele ajoissa ja täsmällisesti järjestäjän kokemus ja sitoutuneisuus

18 13 yhteistyö viranomaisten kanssa tekijöiden keskinäinen viestintä tekijöiden selkeä työnjako toimijoiden ja ohjaajien osaaminen realistinen riskien arviointi riskienhallinnan motivaatio ja osaaminen toimijoiden motivointi ja perehdytys ensiaputaidot ja järjestelyt olosuhteet ja ympäristö ja niiden huomioiminen välineiden kunto ja laatu osallistujien lähtökohdat huomioon kriisiviestinnän suunnitelma kriisijohtamisen organisaatio vakuutukset Vielä muutama vuosi sitten tiukat turvatoimet koettiin yleisön keskuudessa kiusallisiksi tai jopa tarpeettomiksi maassamme. Nykyään asenne on kuitenkin muuttunut suopeammaksi Suomessakin tapahtuneen katsomohäiriköinnin vuoksi. Turvajärjestelyt mielletään nykyään yhdeksi merkittäväksi asiakaspalvelun muodoksi. (Alaja 2000, 162.) Ilmoitukset, luvat ja järjestyksenvalvojat Yleisötapahtuman järjestäjä tekee tapahtumasta ilmoituksen poliisille vähintään viisi vuorokautta ennen tapahtuman alkua. Ilmoitukseen tarvitaan tiedot vastuullisesta järjestäjästä, tapahtuman luonteesta, arvio osallistujien määrästä, tapahtumapaikasta, liikennejärjestelyistä, järjestyksenvalvonnasta, alkamis- ja päättymisajasta, anniskelusta ja musiikista. Kun poliisi antaa asiasta päätöksen ja luvan, tarkistavaa se samalla järjestyksenvalvojiksi aikovien taustat. (Arvonen 2004, 30; Iiskola-Kesonen 2004, 87.) Jos tapahtumaan rakennetaan tilapäisiä rakenteita, telttoja tai esiintymislavoja, on niiden pystyttämiseksi haettava lupa kunnan rakennuslautakunnalta, ellei kunta ole omassa rakennusjärjestyksessään päättänyt, että pelkkä ilmoitus riittää (Arvonen 2004, 30). Elintarvik-

19 14 keiden tilapäisestä myynnistä ja/tai valmistuksesta on ilmoitettava hyvissä ajoin (viimeistään 15 vuorokautta) ennen tapahtuman alkua kunnan terveysviranomaiselle (Arvonen 2004, 30; Iiskola-Kesonen 2004, 90). Musiikin soittamisesta tapahtumassa on tehtävä Teosto-ilmoitus ja maksettava asiaan kuuluvat maksut. Lisäksi on maksettava myös Gramexmaksut. SLU ja monet lajiliitot ovat kuitenkin tehneet Teoston ja Gramexin kanssa sopimuksia, joiden ansiosta seurat saavat käyttää musiikkia ilman korvauksia. Asia on aina syytä tarkastaa etukäteen lajiliitosta. (Arvonen 2004, 30.) Tapahtuman järjestäjä tarvitsee luvan myös tapahtumapaikan maankäytöstä joko kunnalta/kaupungilta tai yksityiseltä maanomistajalta. Lupa vaaditaan myös mainoskylttien ja banderollien laitolle. Järjestäjän on tehtävä lisäksi meluilmoitus kunnan ympäristöviranomaiselle, jos tilaisuuden melun oletetaan olevan häiritsevää. Arvioitaessa melun häiritsevyyttä, on otettava huomioon tapahtuman paikka, kesto ja ajankohta. (Arvonen 2004, 30; Iiskola-Kesonen 2004, 93.) Järjestyksenvalvojien tehtävänä on järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen sekä rikosten ja onnettomuuksien estäminen siinä tilaisuudessa tai toimialueella, jonne hänet on asetettu järjestyksenvalvojiksi. Järjestyksenvalvojien pitää olla poliisin hyväksymiä. Järjestyksenvalvojaksi voidaan hyväksyä tehtävään sopiva täysivaltainen henkilö, joka on saanut sisäasiainministeriön hyväksymän koulutuksen. Paikallispoliisi voi kuitenkin tapahtuman luonteen huomioon ottaen sekä muusta erityisen painavasta syystä hyväksyä järjestyksenvalvojaksi myös henkilön, jolla ei ole sisäasiainministeriön hyväksymää koulutusta. (Iiskola-Kesonen 2004, 88.) Järjestyksenvalvojan on aina toiminnassaan asetettava etusijalle yleisön turvallisuus. Hänen on toimittava asiallisesti ja tasapuolisesti sekä sovinnollisuutta edistäen. Hänen tulee ensisijaisesti neuvoin, kehotuksin ja käskyin ylläpitää järjestystä, mutta hänellä on myös oikeus käyttää sellaisia voimakeinoja, joita voidaan pitää puolustettavina. Voimakeinojen puolustettavuutta arvioitaessa otetaan huomioon tehtävän tärkeys ja kiireellisyys, vastarinnan vaarallisuus, käytettävissä olevat voimavarat ja muut tilanteen kokonaisarvosteluun vaikuttavat seikat. Järjestyksenvalvojien tehtävät ja toimivaltuudet on määritelty tarkasti järjestyksenvalvojalaissa. (Iiskola-Kesonen 2004, )

20 Tapahtuman järjestämistä koskevat lait Tapahtuman turvallisuudesta vastaa tapahtuman järjestäjä, jonka toimintaa säätelevät monet turvallisuutta koskevat lait. Kokoontumislaki ja laki järjestyksenvalvojista säätelevät tapahtuman järjestämistä. Pelastuslaki velvoittaa tapahtumajärjestäjän ehkäisemään vaaratilanteita ja varautumaan vaaroihin sekä niiden vaatimiin pelastustoimenpiteisiin. Terveydensuojelulaki velvoittaa toimimaan elintarvikkeiden kanssa turvallisesti. Näiden lisäksi tapahtumajärjestäjän on huomioitava seuraavat lait: kuluttajansuojalaki, laki kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta, ympäristönsuojelulaki, tuotevastuulaki, vahingonkorvauslaki, vastuuvahinkolaki, meluntorjuntalaki sekä jätelaki. Tapahtuman koko, tavoite, paikka, osallistujamäärä yms. vaikuttavat siihen mitä säädöstä kulloinkin on noudatettava. Kaikki tapahtuman järjestämistä säätelevät lait kokonaisuudessaan ja yksityiskohtaisesti löytyvät sivuilta. (Arvonen 2004, 50; Iiskola-Kesonen 2004, 87.) Tapahtuman järjestäjän tärkeimmät vakuutukset Mikäli urheilutapahtumassa sattuu tapaturmia tai onnettomuuksia, joihin vahingon kärsinyt katsoo järjestäjien toimien vaikuttaneen, voi vahingon kärsinyt vaatia korvausta. Tästä syystä järjestäjän on hyvä vakuuttaa toimintansa vastuuvakuutuksella. Vastuuvakuutuksella korvataan ulkopuoliselle aiheutettu henkilö- ja omaisuusvahinko, josta yrittäjä tai yrityksen työntekijä on vahingonkorvauslain mukaan korvausvastuussa. (Arvonen 2004, 55; Iiskola-Kesonen 2004, 84.) Vastuuvakuutus ei ole ainoa keino turvata tapahtumaa vaan vakuutusyhtiöillä on useita vaihtoehtoja tapahtumien vakuuttamiseen. Suomen Liikunta ja Urheilu (SLU) on yhdessä lajiliittojen kanssa vakuuttanut jäsenjärjestönsä Tuplaturvavakuutuksella, johon kuuluu toiminnanvastuuvakuutus sekä vapaaehtoistyöntekijöiden tapaturmavakuutus. Tuplaturva on lisäksi useille SLU:n seuroille ilmainen, sillä monet lajiliitot ovat maksaneet sen seurojensa puolesta. Lista vakuutuksen piirissä olevista lajeista löytyy sivuilta Tämän opinnäytetyön liitteenä (Liite 2) on lisäksi lista kaikista tapahtuman järjestäjän tärkeimmistä vakuutuksista. (Arvonen 2004, 9; Iiskola-Kesonen 2004, 84.)

Turvallisuussuunnitelma

Turvallisuussuunnitelma Turvallisuussuunnitelma Vastuu tapahtuman turvallisuudesta on aina tapahtuman järjestäjällä. Laki määrittää useita asioita koskien tapahtuman järjestämisen turvallisuutta. - Kokoontumis- ja järjestyksenvalvonnanlaki

Lisätiedot

Futsalottelun turvallisuusjärjestelyt

Futsalottelun turvallisuusjärjestelyt Futsalottelun turvallisuusjärjestelyt Futsalin seuraseminaari 28.4.2012 Helsinki Turvallisuuspäällikkö Juha Karjalainen Suomen Palloliitto 1 Sisältö Turvallisuuden peruskäsitteitä Keskeinen lainsäädäntö

Lisätiedot

TAITAJAMÄSTARE 2012 YRITTÄJYYS Semifinaalit Joensuu/ Helsinki / Seinäjoki/ Rovaniemi 18.1.2012

TAITAJAMÄSTARE 2012 YRITTÄJYYS Semifinaalit Joensuu/ Helsinki / Seinäjoki/ Rovaniemi 18.1.2012 TAITAJAMÄSTARE 2012 YRITTÄJYYS Semifinaalit Joensuu/ Helsinki / Seinäjoki/ Rovaniemi 18.1.2012 Päivämäärä Lajin vastuuhenkilöt: Tea Ruppa, lajivastaava, Jyväskylän ammattiopisto Semifinaalikoordinaattori:

Lisätiedot

OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT

OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT Markkinointi on Asiakaslähtöistä ajattelu Tuote-, hinta-, jakelutie- ja viestintäratkaisujen tekemistä ja toimenpiteiden toteuttamista mahdollisimman hyvän taloudellisen

Lisätiedot

Yritysyhteenliittymän markkinointi

Yritysyhteenliittymän markkinointi Yritysyhteenliittymän markkinointi Hankintayksikön markkinakartoitus l. RFI Toimittajat voivat markkinoida tuotteitaan ja palveluitaan hankintayksikölle kuten muillekin potentiaalisille asiakkaille - aktiiviset

Lisätiedot

Turvallisuus ja pelastussuunnitelma yleisötapahtumissa

Turvallisuus ja pelastussuunnitelma yleisötapahtumissa TURVALLISUUSOHJEISTUS KÄPYLÄN PALLO RY 2015 Ohjeistuksen pohjana Pelastuslaki ( 2004 ) Tuoteturvallisuuslaki ( kuluttajapalvelut ) Tapahtumapalveluiden turvallisuuden edistäminen Kokoontumislaki ( lupa

Lisätiedot

YLEISET KOKOUKSET. - Kokoontumislaki

YLEISET KOKOUKSET. - Kokoontumislaki YLEISÖTILAISUUDET JA YLEISET KOKOUKSET - Kokoontumislaki KOKOONTUMISLAKI Lain tarkoituksena perustuslaissa säädetyn kokoontumisvapauden turvaaminen Lakia sovelletaan sekä yleisötilaisuuksiin että yleisiin

Lisätiedot

Urheiluseuran viestintä 18.2.2015

Urheiluseuran viestintä 18.2.2015 Urheiluseuran viestintä 18.2.2015 Sisältö Seuraviestintä (sisäinen viestintä) Mediaviestintä Kriisiviestintä Seuraviestintä sisäinen viestintä Seuraviestintä (sisäinen viestintä) Hyvä sisäinen viestintä

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

ISO/DIS 14001:2014. DNV Business Assurance. All rights reserved.

ISO/DIS 14001:2014. DNV Business Assurance. All rights reserved. ISO/DIS 14001:2014 Organisaation ja sen toimintaympäristön ymmärtäminen sekä Sidosryhmien tarpeiden ja odotusten ymmärtäminen Organisaation toimintaympäristö 4.1 Organisaation ja sen toimintaympäristön

Lisätiedot

PELASTUSALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT SN 26. Teuvo Reinikainen SPEK

PELASTUSALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT SN 26. Teuvo Reinikainen SPEK PELASTUSALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT SN 26 Teuvo Reinikainen SPEK SUOJELUSUUNNITELMA Velvoite väestönsuojelulaista ja -asetuksesta v. 1958/1959 (muutokset v. 1990) Ohje teollisuuslaitosten ja liikeyritysten poikkeusolojen

Lisätiedot

Vinkkejä hankeviestintään

Vinkkejä hankeviestintään Vinkkejä hankeviestintään Viestintä vs. tiedottaminen Tiedon siirto ja vaihdanta kokonaisuutena Kanavina esim. nettisivut, intrat, uutiskirjeet, esitteet ja logot, kokoukset ja tilaisuudet, sosiaalinen

Lisätiedot

Liikunnanohjaus. Ammattitaidon osoittamistavat. Utbildning Ab

Liikunnanohjaus. Ammattitaidon osoittamistavat. Utbildning Ab 1/6 Liikunnanohjaus Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa ammattitaitonsa toimimalla liikunnan ohjaustehtävissä. Hän hankkii tarvittavan tiedon, osallistuu tapahtuman

Lisätiedot

PORONLIHAN SUORAMYYNTIKOULUTUS

PORONLIHAN SUORAMYYNTIKOULUTUS LAATUA RAAKA-AINEIDEN JALOSTAMISEEN Elintarvike- ja poroalan koulutushanke PORONLIHAN SUORAMYYNTIKOULUTUS Erkki Viero PORONLIHAN SUORAMYYNTIKOULUTUKSEN TAVOITTEET Asiakaspalvelun ja markkinoinnin merkityksen

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma

Viestintäsuunnitelma VIESTINTÄSUUNITELMA 1(10) Viestintäsuunnitelma Tervarit Juniorit ry VIESTINTÄSUUNITELMA 2(10) Sisällys 1. Johdanto 2. Tervarit Juniorit 3. Arvot 4. Viestinnän kohteet ja tavoitteet 5. Tervarit Juniorit

Lisätiedot

YHDISTYKSEN VIESTINTÄ

YHDISTYKSEN VIESTINTÄ YHDISTYKSEN VIESTINTÄ Sisäinen viestintä - eri yhdistyksissä eri apuvälineitä, kuitenkin yleensä: Henkilökohtainen vuorovaikutus: puhelin, yhteiset kokoontumispaikat Jäsenkirje, sähköinen tai fyysinen

Lisätiedot

Asiakasmarkkinoinnin määritelmä

Asiakasmarkkinoinnin määritelmä Asiakasmarkkinoinnin määritelmä Markkinointi on asiakaslähtöinen ajattelu- ja toimintatapa, jonka avulla luodaan yrityksille kilpailuetua, tuodaan hyödykkeet markkinoille ostohalua synnyttäen ja rakennetaan

Lisätiedot

Yrittäjäkoulutus. Markkinoinnin kilpailukeinot

Yrittäjäkoulutus. Markkinoinnin kilpailukeinot 1 Yrittäjäkoulutus Markkinoinnin kilpailukeinot Mitä markkinointi on? 2 Laajasti ottaen markkinointi kattaa kaikki liiketoiminnan osa-alueet. Väljästi tulkittuna se tarkoittaa sitä, että kaikki yrittäjän

Lisätiedot

Ajatuksia hinnoittelusta. Hinta on silloin oikea, kun asiakas itkee ja ostaa, mutta ostaa kuitenkin.

Ajatuksia hinnoittelusta. Hinta on silloin oikea, kun asiakas itkee ja ostaa, mutta ostaa kuitenkin. Ajatuksia hinnoittelusta Hinta on silloin oikea, kun asiakas itkee ja ostaa, mutta ostaa kuitenkin. Hinnoittelu Yritystoiminnan tavoitteena on aina kannattava liiketoiminta ja asiakastyytyväisyys. Hinta

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

TAPAHTUMAT MYYNTIKANAVANA JOHANNA JYLHÄ-OLLILA

TAPAHTUMAT MYYNTIKANAVANA JOHANNA JYLHÄ-OLLILA TAPAHTUMAT MYYNTIKANAVANA JOHANNA JYLHÄ-OLLILA Tapahtumat: kysymyksiä Minkälaisissa tapahtumissa käyvät (tapahtumaprofiili) Kuinka monessa tapahtumassa / vuosi Tapahtumamyyntikanavan merkitys yrityksessä

Lisätiedot

AMK:N hallitus 21.9.2011 Asia 8/Liite 4 OPS

AMK:N hallitus 21.9.2011 Asia 8/Liite 4 OPS AMK:N hallitus 21.9.2011 Asia 8/Liite 4 OPS KULTTUURITAPAHTUMIEN VAPAAEHTOISTYÖN JOHTAMINEN Erikoistumisopinnot 30 op 19.1.2012-30.11.2012 KULTTUURITAPAHTUMIEN VAPAAEHTOISTYÖN JOHTAMINEN Erikoistumisopinnot

Lisätiedot

Konferenssin järjestämisopas. Kuva: Ms free

Konferenssin järjestämisopas. Kuva: Ms free Konferenssin järjestämisopas Kuva: Ms free Tavoitteiden ja sisällön suunnittelu Mikä on konferenssin tavoite? Entä kohderyhmä? Onko aiempaa kokemusta konferenssin suunnittelusta? Jos konferenssi on järjestetty

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. YRITYKSESSÄ TOIMIMINEN YRTO 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. YRITYKSESSÄ TOIMIMINEN YRTO 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 YRITYKSESSÄ TOIMIMINEN YRTO 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Yrityksessä toimiminen, 15 osp (vain ammatillisessa peruskoulutuksessa) Ammattitaitovaatimukset

Lisätiedot

Alustava liiketoimintasuunnitelma. Miksi alustava LTS? Ajattele vaikkapa näin. Hyvin suunniteltu on jo melkein puoleksi perustettu

Alustava liiketoimintasuunnitelma. Miksi alustava LTS? Ajattele vaikkapa näin. Hyvin suunniteltu on jo melkein puoleksi perustettu Alustava liiketoimintasuunnitelma Hyvin suunniteltu on jo melkein puoleksi perustettu 15.1.2013/LTPT1013 22.4.2013/EO1213 HM Miksi alustava LTS? Jäsennetään ja selvennetään aiotun yritystoiminnan kannattavuutta

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020

SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020 SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020 VISIO Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020. Kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä MISSIO Suomen Karateliitto on

Lisätiedot

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska

Lisätiedot

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,

Lisätiedot

Viranomaisyhteistyö osana yleisötapahtuman järjestämistä

Viranomaisyhteistyö osana yleisötapahtuman järjestämistä Viranomaisyhteistyö osana yleisötapahtuman järjestämistä Carlos Santana 2008 Kirjurinluoto 36 000 kuulijaa Ympäristöterveydenhuollon valtakunnalliset koulutuspäivät 5.-6.5.2015 Yyterin kylpylähotelli 6.5.2015

Lisätiedot

KAIKILLE YHTEINEN TUTKINNON OSA 1 MYYNTIIN VALMISTAUTUMINEN. a) Ammattitaitovaatimukset

KAIKILLE YHTEINEN TUTKINNON OSA 1 MYYNTIIN VALMISTAUTUMINEN. a) Ammattitaitovaatimukset KAIKILLE YHTEINEN TUTKINNON OSA 1 MYYNTIIN VALMISTAUTUMINEN a) Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja osaa omassa myyntityössään toimia liiketoiminnan keskeisten periaatteiden ja organisaationsa

Lisätiedot

- 10 askelta paremaan vapaaehtoistoimintaan (Karreinen, Halonen, Tennilä) Visio, 2. painos 2013

- 10 askelta paremaan vapaaehtoistoimintaan (Karreinen, Halonen, Tennilä) Visio, 2. painos 2013 Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Lari Karreinen 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - VTM, aikuiskouluttaja, järjestöjohtamisen erikoisammattitutkinto 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit

Lisätiedot

Tapahtumamarkkinointi

Tapahtumamarkkinointi Tapahtumamarkkinointi Nimi: Maria Ruokonen Päivämäärä: 20.2.2012 Kirjapisteet ennen tätä esseetä: 25 Pisteet: 3 Tekijä: Helena Vallo, Eija Häyrinen ja Riikka-Mari Muhonen, Laura Heikkinen Kirjan nimi:

Lisätiedot

Financial Statement Scorecard as a Tool for Small Business Management 1 LIIKEVAIHTO / TUOTTEIDEN ARVONLISÄVEROTON MYYNTI ASIAKASULOTTUVUUS

Financial Statement Scorecard as a Tool for Small Business Management 1 LIIKEVAIHTO / TUOTTEIDEN ARVONLISÄVEROTON MYYNTI ASIAKASULOTTUVUUS YRITYKSEN MAKSUKYKY JA STRATEGINEN JOHTAMINEN HELSINKI 29.1.2010 OTM, KTM MIKKO HAKOLA 1 TULOSLASKELMAPERUSTEINEN MITTARISTO JOHDON KONTROLLITYÖVÄLINEESTÄ Financial Statement Scorecard as a Tool for Small

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

Oivalluskysymykset lähiluomuyrittäjälle

Oivalluskysymykset lähiluomuyrittäjälle HELSINGIN YLIOPISTO RURALIA-INSTITUUTTI Oivalluskysymykset lähiluomuyrittäjälle KASVOT LUOMULLE 1. Perustiedot (lyhyesti ja ytimekkäästi) Mitä yritys myy? Mikä on pääkohderyhmä? Kenelle myydään? Miten

Lisätiedot

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTINTÄ Sanomien lähettämistä ja vastaanottamista Yhteisöjen välistä monimuotoista

Lisätiedot

Strategia, toimintasuunnitelmat ja kehittäminen. Varpu Ylhäinen

Strategia, toimintasuunnitelmat ja kehittäminen. Varpu Ylhäinen Strategia, toimintasuunnitelmat ja kehittäminen Varpu Ylhäinen Kaiken viisauden alku on tosiasiain tunnustaminen J.K. Paasikiven lempilausahdus, joka on hänen patsaansa jalustassa Kampissa 7.3.2015 Copyright

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 1 (5) VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 Viestintästrategian tarkoitus on tukea Konsulttinuorten toimintastrategiaa. Viestintästrategia laaditaan kolmeksi (3) vuodeksi kerrallaan. Viestintästrategiassa määritellään

Lisätiedot

SELKEÄSTI HELPOMPAA MARKKINOINTIA

SELKEÄSTI HELPOMPAA MARKKINOINTIA SELKEÄSTI HELPOMPAA MARKKINOINTIA Markkinatehdas on ryhmä nuoria markkinoijia, joiden tavoitteena on parantaa Keski-Suomen yritysten markkinoinnin suunnitelmallisuutta ja auttaa käytännön toteutuksessa.

Lisätiedot

Monenlaisia viestikapuloita

Monenlaisia viestikapuloita Monenlaisia viestikapuloita Teemat Sosiaalinen media Viestinnän välineet vaikuttamisessa Yhteinen Järviset-lehti Alatunnistetiedot tähän 1.1.2010 2 Sosiaalinen media MLL:n Järvi-Suomen piirin Mikkelin

Lisätiedot

Projektinhallinta. Kielten POP-hankkeiden koordinaattoritapaaminen 5.5.2010. Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Ulla Pehrsson ja Johanna Heimonen

Projektinhallinta. Kielten POP-hankkeiden koordinaattoritapaaminen 5.5.2010. Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Ulla Pehrsson ja Johanna Heimonen Projektinhallinta Kielten POP-hankkeiden koordinaattoritapaaminen 5.5.2010 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Ulla Pehrsson ja Johanna Heimonen Mitä, missä, milloin ja vielä miten, paljonko, kenelle,

Lisätiedot

HAKUOHJEET RINGETEN NAISTEN MM2015 JA NUORTEN U19 MM2015 JÄRJESTÄJILLE

HAKUOHJEET RINGETEN NAISTEN MM2015 JA NUORTEN U19 MM2015 JÄRJESTÄJILLE HAKUOHJEET RINGETEN NAISTEN MM2015 JA NUORTEN U19 MM2015 JÄRJESTÄJILLE AJANKOHTA 28.12.2015 3.1.2016 1. Naisten finaalipeli perjantaina 2. Naisten finaalipeli lauantaina 3. Naisten finaalipeli (tarvittaessa)

Lisätiedot

Oikeat tavoitteet avain onnistuneeseen tapahtumaan

Oikeat tavoitteet avain onnistuneeseen tapahtumaan Oikeat tavoitteet avain onnistuneeseen tapahtumaan Onnistunut tapahtuma 12.11.2008 Mika Lehtinen toimitusjohtaja Expology Oy Associated Partner of the Esityksen tavoitteet Miksi mitattavien tavoitteiden

Lisätiedot

Pasi Poukka Raumanmeren Ohjelmapalvelut / AquaSport Raumanmeri

Pasi Poukka Raumanmeren Ohjelmapalvelut / AquaSport Raumanmeri Pasi Poukka Raumanmeren Ohjelmapalvelut / AquaSport Raumanmeri Lomailu ja kohde ovat asiakkaalle vapaavalintaisia. Pääosa matkailijoista ajattelee helppoutta ja turvallisuutta. Matkailu on altis erilaisille

Lisätiedot

Yleisötilaisuuden turvallisuus

Yleisötilaisuuden turvallisuus 2014 Yleisötilaisuuden turvallisuus Ensiapusuunnitelma Päijät-Hämeen pelastuslaitos RH/2014/8/TAa 15.9.2014 Sisältö 1 Soveltamisala... 2 2 Järjestäjän vastuu yleisön turvallisuudesta... 2 3 Yleisötapahtuman

Lisätiedot

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta 1. Joukkue / ryhmä, jossa lapsi on mukana - egroupjr - Villihiiret - Karttaketut (aloittelijat) - Karttaketut - Karttaketut aloittelevat - Karttaketut

Lisätiedot

KIRJASTO & MARKKINOINTI. Roosa Kallio markkinointipäällikkö Helsingin kaupunginkirjasto

KIRJASTO & MARKKINOINTI. Roosa Kallio markkinointipäällikkö Helsingin kaupunginkirjasto KIRJASTO & MARKKINOINTI Roosa Kallio markkinointipäällikkö Helsingin kaupunginkirjasto 26.3.2015 OHJELMA & TAVOITE Lyhyt esittely - mitä markkinointi on Miten markkinointi eroaa viestinnästä? Esimerkkejä

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Miksi jotain piti ja pitää tehdä?

Miksi jotain piti ja pitää tehdä? Miksi jotain piti ja pitää tehdä? kilpailijamäärät laskeneet rajusti viimeisen 25 vuoden aikana (huom. nuorten SM Kitee, Kotka 2012) lajin kotimainen kilpailutoiminta menettänyt seksikkyytensä lähes kokonaan

Lisätiedot

Millainen on onnistunut ICT-projekti?

Millainen on onnistunut ICT-projekti? Millainen on onnistunut ICT-projekti? Ohjelmistotuotannon lehtori Tero Tensu Ahtee Ohjelmistotekniikan laitoksella 1990- Projektityö-kurssilla 1991- pesunkestävä yliopistohampuusi ei päivääkään oikeissa

Lisätiedot

KASVUN JOHTAMINEN KASVUN SUUNNITTELUN, JOHTAMISEN JA MYYNNIN YDINTEESIT OHJELMISTOYRITTÄJIEN JÄSENILTA 16.4.2015

KASVUN JOHTAMINEN KASVUN SUUNNITTELUN, JOHTAMISEN JA MYYNNIN YDINTEESIT OHJELMISTOYRITTÄJIEN JÄSENILTA 16.4.2015 KASVUN JOHTAMINEN KASVUN SUUNNITTELUN, JOHTAMISEN JA MYYNNIN YDINTEESIT OHJELMISTOYRITTÄJIEN JÄSENILTA 16.4.2015 M-FILES Ohjelmistotuoteyritys 250+ työntekijää Toimistot Tampere, Espoo, USA, UK 400 jälleenmyyjää

Lisätiedot

LAATUA RAAKA-AINEIDEN JALOSTAMISEEN Elintarvike- ja poroalan koulutushanke PORONLIHAN SUORAMYYNTI KOULUTUS MARKKINOINTI

LAATUA RAAKA-AINEIDEN JALOSTAMISEEN Elintarvike- ja poroalan koulutushanke PORONLIHAN SUORAMYYNTI KOULUTUS MARKKINOINTI LAATUA RAAKA-AINEIDEN JALOSTAMISEEN Elintarvike- ja poroalan koulutushanke PORONLIHAN SUORAMYYNTI KOULUTUS MARKKINOINTI PORONLIHAN SUORAMYYNTIKOULUTUKSEN SISÄLTÖ/MARKKINOINTI Markkinoinnin merkityksen

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

MAAILMANKYLÄT toimintamalli

MAAILMANKYLÄT toimintamalli Tapahtuman nimi: Nettisivu: Tapahtuman tunnus: Tapahtuman koordinointi: Nettisivu: Maailmankylät Maailman matto, joka kiertää järjestettävissä kylissä KyläHyve ry. www.kylahyve.fi Lohijäarvi 2004, vieraita

Lisätiedot

Yleisötilaisuuden riskit ja vakuuttaminen. Luvat ja turvallisuus kuntoon infopäivä 15.5.2012

Yleisötilaisuuden riskit ja vakuuttaminen. Luvat ja turvallisuus kuntoon infopäivä 15.5.2012 Yleisötilaisuuden riskit ja vakuuttaminen Tunnistaminen, arvioiminen ja hallinta Luvat ja turvallisuus kuntoon infopäivä 15.5.2012 Marko Merontausta RISKIENHALLINTA Riskienhallinnalla tarkoitetaan kaikkea

Lisätiedot

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO Kokei le!?! A B C Avoimen hallinnon ja vuoropuhelun edistäjä LOGO Otakantaa.fi on oikeusministeriön kehittämä avoimen valmistelun vuorovaikutuskanava. Ota käyttöön päätöksenteon valmistelun ja johtamisen

Lisätiedot

KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia.

KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia. KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia. OSALLISTUJATIEDOT Kilpailutyön nimi* Mainostoimisto* Mainostava yritys / yhteisö* Mediatoimisto* Muut KILPAILULUOKKA* Vuoden paras lanseeraus

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

SOSTE Suomen sosiaalija terveys ry

SOSTE Suomen sosiaalija terveys ry SOSTE Suomen sosiaalija terveys ry Vapaaehtoistoiminnan tulevaisuus Kiril Häyrinen, 6.11.2015 @kirilhayrinen SOSTEn rooli vapaaehtoistoiminnassa SOSTE Suomen sosiaalija terveys ry on valtakunnallinen kattojärjestö,

Lisätiedot

Vahvuudet: Mitä on tiiminne osaaminen suhteessa valitsemaanne yritykseen perusteluineen

Vahvuudet: Mitä on tiiminne osaaminen suhteessa valitsemaanne yritykseen perusteluineen KILPAILUTEHTÄVÄ: YRITTÄJYYS A1: Case yritys Joukkue valitsee case yrityksen annetuista oikeista yrityksistä saamansa pohjatiedon perusteella. Joukkue perustelee valintansa joukkueensa vahvuuksilla/osaamisella

Lisätiedot

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA 2 SISÄLTÖ 1 VIESTINNÄN PERUSTA...4 2 VIESTINNÄN SÄÄNNÖT...4 2.1 Viestintäsuunnitelman muutoksenhallinta...5 3 SISÄINEN VIESTINTÄ...5

Lisätiedot

Markkinointipsykologia

Markkinointipsykologia Markkinointipsykologia Sisällysluettelo ESIPUHE 1. MARKKINOINNIN PSYKOLOGISET PERUSTAT 1.1. Miksi-mitä-miten-malli 1.2. Markkinointipsykologiasta psykologiseen markkinointiin 2. IHMINEN MARKKINOILLA 2.1.

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Huippuosaajana toimiminen, 15 osp (vain ammatillisessa peruskoulutuksessa) Ammattitaitovaatimukset

Lisätiedot

JYYn tapahtumanjärjestäjäkoulutus 2016. Anna Silvola Priska Pennanen Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta

JYYn tapahtumanjärjestäjäkoulutus 2016. Anna Silvola Priska Pennanen Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta JYYn tapahtumanjärjestäjäkoulutus 2016 Anna Silvola Priska Pennanen Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Sisältö Tapahtuman suunnittelu ja valmistelu Vastuunjako Talousarvion laatiminen & avustukset Tiedottaminen

Lisätiedot

ORIENTAATIOKOULUTUS Hämeenlinna 20.2.2015

ORIENTAATIOKOULUTUS Hämeenlinna 20.2.2015 ORIENTAATIOKOULUTUS Hämeenlinna 20.2.2015 TUOTTEISTAMISEN PERUSTEKIJÄT 1. Palvelun/tuotteen nimi 2. Asiakas (kenelle tarjotaan B2B/B2C) ja minkä haasteen palvelu/tuote ratkaisee + mahdollinen palvelulupaus

Lisätiedot

TAPAHTUMAJÄRJESTÄJÄN KÄSIKIRJA

TAPAHTUMAJÄRJESTÄJÄN KÄSIKIRJA TAPAHTUMAJÄRJESTÄJÄN KÄSIKIRJA ONNISTUNEEN TAPAHTUMAN JÄRJESTÄMINEN MISTÄ TILAT TAPAHTUMALLE? LUVAT JA ILMOITUKSET Kuva: Pyry Keto TAPAHTUMAJÄRJESTÄJÄN KÄSIKIRJA TAPAHTUMAJÄRJESTÄJÄN KÄSIKIRJA Tämä ohje

Lisätiedot

Voimisteluliiton seuraseminaari Järvenpää 23.3.2013. Yhdessä järjestämme näyttävän näytöksen. Mäntsälän Voimistelijat ry. Mäntsälän Voimistelijat ry

Voimisteluliiton seuraseminaari Järvenpää 23.3.2013. Yhdessä järjestämme näyttävän näytöksen. Mäntsälän Voimistelijat ry. Mäntsälän Voimistelijat ry Voimisteluliiton seuraseminaari Järvenpää 23.3.2013 Yhdessä järjestämme näyttävän näytöksen Mäntsälän Voimistelijat Perustettu 1983 Jäseniä noin 750, joista valtaosa alle 19-vuotiaita Ohjaajia ja valmentajia

Lisätiedot

Sähköisen markkinoinnin viisi kultaista sääntöä eurooppalaisten operaattoreiden silmin

Sähköisen markkinoinnin viisi kultaista sääntöä eurooppalaisten operaattoreiden silmin Sähköisen markkinoinnin viisi kultaista sääntöä eurooppalaisten operaattoreiden silmin 26.10.2011 Otto Söderlund Partner Magenta Advisory on suomalainen sähköisen liiketoiminnan asiantuntija jolla on vahva

Lisätiedot

Lentopallojaoston sinettiseurakriteerit ja yleiset toimintalinjat 2015 -

Lentopallojaoston sinettiseurakriteerit ja yleiset toimintalinjat 2015 - Lentopallojaoston sinettiseurakriteerit ja yleiset toimintalinjat 2015-1 Yleiset sinettiseurakriteerit Seuralla on kirjallinen toimintalinja seuran toimintaperiaatteista ja -tavoista. Seura pitää huolta

Lisätiedot

Johdonmukaista markkinointia yrittäjille 2013 09/13/13

Johdonmukaista markkinointia yrittäjille 2013 09/13/13 Johdonmukaista markkinointia yrittäjille 2013 09/13/13 Pari vinkkiä lisätuloksen tekemiseksi ilman lisäkuluja. 09/13/13 Markkinointi, myynti, menestys. Kaupallistamista, kontakteja, kassavirtaa! Helsinki

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä

Lisätiedot

KRIISIVIESTINTÄÄ, MITÄ MUKA MEILLE SATTUISI? Nina Paloheimo Seuraseminaari 23.11.2013

KRIISIVIESTINTÄÄ, MITÄ MUKA MEILLE SATTUISI? Nina Paloheimo Seuraseminaari 23.11.2013 KRIISIVIESTINTÄÄ, MITÄ MUKA MEILLE SATTUISI? Nina Paloheimo Seuraseminaari 23.11.2013 Professori Jaakko Lehtosen mukaan kriisin tuntomerkit ovat seuraavat: siihen liittyy asian paisumisen uhka sen kohde

Lisätiedot

Projektijohtaminen. Ohjelma Paikka: HAUS kehittämiskeskus, Munkkiniemen koulutustalo, Hollantilaisentie 11. 00330 Helsinki

Projektijohtaminen. Ohjelma Paikka: HAUS kehittämiskeskus, Munkkiniemen koulutustalo, Hollantilaisentie 11. 00330 Helsinki KEHITTÄMISKESKUS OY 28. 29.2.2012 Ohjelma Paikka: HAUS kehittämiskeskus, Munkkiniemen koulutustalo, Hollantilaisentie 11. 00330 Helsinki Pertti Melonen, toimitusjohtaja, Pro HR Consulting Oy Erkki Rajala,

Lisätiedot

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS 1/9 KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) TÄRKEÄÄ 1. Tallenna lomake ensin omalle koneellesi. 2. Täytä tallentamasi lomake. 3. Tallenna ja palauta. Täytä kampanjakuvaus huolella! Kampanjakuvaus on tuomareiden tärkein

Lisätiedot

Onnistu myynnissä. Sisällysluettelo. Alkusanat. 1. Myynnin sisältö

Onnistu myynnissä. Sisällysluettelo. Alkusanat. 1. Myynnin sisältö Onnistu myynnissä Sisällysluettelo Alkusanat 1. Myynnin sisältö Myyntiä myyntiviestinnällä Myynnin perusmuodot Yrityksiin suuntautuva edustajamyynti Ovelta ovelle myynti Kotiesittelymyynti Verkostomarkkinointi

Lisätiedot

Strategia, toimintasuunnitelmat ja johtaminen. Varpu Ylhäinen

Strategia, toimintasuunnitelmat ja johtaminen. Varpu Ylhäinen Strategia, toimintasuunnitelmat ja johtaminen Varpu Ylhäinen Lyhyt katsaus strategiaan ja strategiajohtamiseen Klubin toimintasuunnitelma 2013-2014 Johtaminen Fasilitointijohtaminen 6.11.2013 Varpu Ylhäinen

Lisätiedot

Oamk Ammatillisen opettajakorkeakoulun turvallisuuskansio

Oamk Ammatillisen opettajakorkeakoulun turvallisuuskansio Oikarinen Pia Minustako rehtori -koulutus Yhteenveto kehittämistehtävän laatimisesta 1. KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI Oamk Ammatillisen opettajakorkeakoulun turvallisuuskansio 2. TEKIJÖIDEN NIMET Pia Oikarinen

Lisätiedot

ProCoach -kehitysohjelmat

ProCoach -kehitysohjelmat ProCoach -kehitysohjelmat Työkalu kilpailukykyisen liiketoiminnan rakentamiseen Toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti ja se näkyy yritysten asiakkailleen tarjoamien palvelujen määrän ja saatavuuden paranemisena,

Lisätiedot

Laatu, prosessi, tuote ja tuotteistaminen opiskelija-ateriat, kahvio- ja kokouspalvelut

Laatu, prosessi, tuote ja tuotteistaminen opiskelija-ateriat, kahvio- ja kokouspalvelut Laatu, prosessi, tuote ja tuotteistaminen opiskelija-ateriat, kahvio- ja kokouspalvelut Ravintolapalveluverkoston Hyvää Pataa - tapaaminen 7.6.2010 Merja Salminen/Design LiMe Oy Mikä on laatujärjestelmä

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Matkailun tuotteistustyöpaja. Storia-hanke Isto Vanhamäki 10.9.2013, Kouvola

Matkailun tuotteistustyöpaja. Storia-hanke Isto Vanhamäki 10.9.2013, Kouvola Matkailun tuotteistustyöpaja Storia-hanke Isto Vanhamäki 10.9.2013, Kouvola 1. Työpaja 10.9.2013 Asiakasymmärrys ja tuotteistaminen asiakasryhmien mukaan Mitkä ovat asiakasryhmämme? Miten asiakasryhmät

Lisätiedot

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät TiVoLin viestintä Seuran www-sivujen päivitysvastaavat Seuratoiminnan työryhmä Projektien työryhmät Johtokunta: pj, sihteeri, rahastonhoitaja, toimialavastaavat Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät Valmentajat,

Lisätiedot

Nivalan kaupungin viestintäohje. Karikumpu Nivalan kaupunki. Hyväksytty:

Nivalan kaupungin viestintäohje. Karikumpu Nivalan kaupunki. Hyväksytty: 2012 Nivalan kaupungin viestintäohje Karikumpu Nivalan kaupunki Hyväksytty: Sisältö 1. Lainsäädäntö määrittelee tiedotustoiminnan lähtökohdat... 3 2. Tiedottamisen vastuut oltava selkeät... 3 Kaupungin

Lisätiedot

Määräys varautumisesta kemikaalionnettomuuksiin

Määräys varautumisesta kemikaalionnettomuuksiin Sivu 1/5 Sisäasiainministeriö pelastusosasto Dnro SM-1999-00636/Tu-311 Annettu 13.10.1999 Voimassa 15.9.1999 alkaen toistaiseksi Säädösperusta Pelastustoimilaki (561/1999 31 ja 88 Kumoaa Sisäasiainministeriön

Lisätiedot

Musiikin esittäminen tapahtumassa

Musiikin esittäminen tapahtumassa Musiikin esittäminen tapahtumassa Musiikin esittäminen tilaisuuksissa ja tapahtumissa edellyttää usein sekä Teosto (tekijäkorvaukset) että Gramex (esittäjäkorvaukset) -korvausten maksamista. Teosto r.y.

Lisätiedot

Asiakaslupaus SURF-arkkitehtipalvelut Puucomp Oy

Asiakaslupaus SURF-arkkitehtipalvelut Puucomp Oy Case: Asiakaslupaus SURF-arkkitehtipalvelut Puucomp Oy - Kiteytetty asiakaslupaus - Esitystapa asiakaslupaukselle Mistä kaikki alkoi? Oy Puu-Component Ab perustettiin alihankintayritykseksi valmistamaan

Lisätiedot

Tapahtumajärjestäjän itsearviointi

Tapahtumajärjestäjän itsearviointi Tapahtumajärjestäjän itsearviointi Tapahtumanjärjestäjällä on tapahtuman toiminnallinen ja taloudellinen vastuu. Käytäntönä on, että tapahtumalla on yksi järjestäjä, jolla voi kuitenkin olla useita sopimuskumppaneita.

Lisätiedot

Johdatus markkinointiin

Johdatus markkinointiin Markkinoinnin perusteet 23A00110 Johdatus markkinointiin Ilona Mikkonen, KTT Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos Päivän agenda Kuka kukin on? Mitä markkinointi on? Miksi sinun tulisi

Lisätiedot

KaivosAkatemia. Vastuullisen malminetsinnän seminaari ja työpaja Oulu, Lasaretti 29 30.2013. Yhteiset hyvä käytännöt ryhmätyön yhteenveto

KaivosAkatemia. Vastuullisen malminetsinnän seminaari ja työpaja Oulu, Lasaretti 29 30.2013. Yhteiset hyvä käytännöt ryhmätyön yhteenveto KaivosAkatemia Vastuullisen malminetsinnän seminaari ja työpaja Oulu, Lasaretti 29 30.2013 Yhteiset hyvä käytännöt ryhmätyön yhteenveto Yhteiset hyvät käytännöt ryhmätyön yhteenveto Asennemuutos Hyvä työn

Lisätiedot

ISÄNNÖINNIN ASIAKASKUUNTELU - TUTKIMUS 2015. Yhteenveto toimialatuloksesta 5.5.2015

ISÄNNÖINNIN ASIAKASKUUNTELU - TUTKIMUS 2015. Yhteenveto toimialatuloksesta 5.5.2015 ISÄNNÖINNIN ASIAKASKUUNTELU - TUTKIMUS 2015 Yhteenveto toimialatuloksesta 5.5.2015 FAKTAA Suomessa on noin 50 000 taloyhtiötä, jotka käyttävät Isännöintiliiton jäsenten palveluja. Isännöinti vaikuttaa

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen Nolla tapaturmaa 2020 Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015 Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n hallitus asetti

Lisätiedot

Liiketoimintasuunnitelma vuosille

Liiketoimintasuunnitelma vuosille Liiketoimintasuunnitelma vuosille Yrityskonsultointi JonesCon 2 TAUSTATIEDOT Laatija: Yrityksen nimi: Yrityksen toimiala: Perustajat: Suunnitelman aikaväli: Salassapito: Viimeisimmän version paikka ja

Lisätiedot

Sponsorointi & urheilumarkkinointi

Sponsorointi & urheilumarkkinointi Sponsorointi & urheilumarkkinointi Meidänkin sponsorointieurot tulevat jo ensi kaudeksi tippumaan selvästi, jos ei löydetä laitamainoksia parempia tapoja hyödyntää diilejä. KTT ARTO KUULUVAINEN, M3 RESEARCH

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot Työhyvinvointikysely 2011 n yliopisto / Muut yliopistot Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 1215 100% 80% 60% 55% 60% 40% 45% 40% 20% 0% Nainen (KA: 1.452, Hajonta: 1.117)

Lisätiedot

Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista pk-yritysten tarpeisiin FAST LANE PROGRAM PK-KOULUTUSOHJELMA 2.

Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista pk-yritysten tarpeisiin FAST LANE PROGRAM PK-KOULUTUSOHJELMA 2. Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista pk-yritysten tarpeisiin FAST LANE PROGRAM PK-KOULUTUSOHJELMA 2. Strategia ja johtaminen kilpailijoita paremmaksi Pk-koulutusohjelma vastaa Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA. Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013

VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA. Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013 VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013 SISÄLTÖÄ Yleistä valmistautumisesta kilpailuihin Paineensieto Ihannesuorituksesta Muutama sana loukkaantumisista ja epäonnistumisesta

Lisätiedot

YLEISÖTILAISUUDEN TURVALLISUUS- JA PELASTUS- SUUNNITELMA

YLEISÖTILAISUUDEN TURVALLISUUS- JA PELASTUS- SUUNNITELMA YLEISÖTILAISUUDEN TURVALLISUUS- JA PELASTUS- SUUNNITELMA Tilaisuuden/tapahtuman nimi: Tapahtumapaikan osoite: HÄTÄNUMERO 112 POLIISI PELASTUSLAITOS SAIRAANKULJETUS 1 SISÄLLYSLUETTELO YLEISTÄ...3 1. TIEDOT

Lisätiedot

Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Sosiaalista mediaa hyödynnetään yrityksessäni tällä hetkellä Vastaus Lukumäärä Prosentti

Lisätiedot