OPAS URHEILUTAPAHTUMAN JÄRJESTÄMISEEN CASE KOKKOLAN TIIKERIT
|
|
- Esko Mäkelä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Marko Hiitola OPAS URHEILUTAPAHTUMAN JÄRJESTÄMISEEN CASE KOKKOLAN TIIKERIT Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Liiketalouden koulutusohjelma Toukokuu 2008
2 OPINNÄYTETYÖN SUOMENKIELINEN TIIVISTELMÄ KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Koulutusohjelma: Liiketalous Suuntautumisvaihtoehto: Yrittäjyys ja liikkeenjohto Tekijä(t): Marko Hiitola Opinnäytetyön nimi: Opas urheilutapahtuman järjestämiseen case Kokkolan Tiikerit Työn ohjaaja: Marko Ovaskainen Työn tarkastaja(t): TTM Jorma Salonniemi Opintojen aloitusvuosi: 2004 Valmistumisvuosi: 2008 Sivumäärä: TIIVISTELMÄ Suomessa on urheilutapahtumia todella paljon. Tapahtumia järjestetään vuosittain tuhansia aina puulaakitasolta MM-tasolle asti. Tavallisesti urheilutapahtuma järjestetään jonkin urheiluseuran toimesta vapaaehtoisvoimin eli talkootyöllä. Tämä opinnäytetyö on tehty mielenkiinnosta urheilutapahtumia ja niiden järjestämistä kohtaan. Tarkoituksena oli tehdä napakka opas kaikille urheilutapahtuman järjestäjille ja erityisesti urheiluseuroille ja aloitteleville projektipäälliköille. Urheilutapahtuman järjestäminen ja siinä onnistuminen on aina yhteistyön tulos. Se on vuorovaikutusta järjestäjien, osallistujien ja yleisön kesken. Yhteistä heidän kaikkien välillä on se, että jokainen haluaa kokea elämyksiä ja onnistumisen tunteita urheilutapahtuman kautta. Onnistunut urheilutapahtuma koostuu monien asioiden saumattomasta yhteistyöstä. Tämä opas toimii myös järjestäjän muistilistana, jotta toimivaan tapahtumaketjuun ei eksyisi heikkoa lenkkiä. Urheilutapahtuman järjestämisessä tarvitaan myös uskomaton määrä liiketaloudellista osaamista. Järjestelyihin osallistuvilta tulee löytyä suunnitelmallisuutta, esimiestaitoja, vuorovaikutustaitoja, markkinointiosaamista ja paljon kärsivällisyyttä. Nämä taidot hallitsemalla turvataan erityisesti tapahtuman taloudellinen puoli. Opinnäytetyöstä löytyy runsaasti ohjeita kaikenkokoisten ja tasoisten urheilutapahtumien suunnitteluun, markkinointiin ja sponsoreiden hankintaan. Opinnäytetyö on tehty urheilutapahtuman järjestäjien ja erityisesti urheiluseurojen käyttöön, jotta urheilutapahtumaan osallistuville voitaisiin tarjota entistä parempia ja monipuolisempia elämyksiä urheilutapahtumien parissa. Opinnäytetyö tarjoaa myös käytännön esimerkkejä urheilutapahtuman järjestämisestä empiirisessä osuudessa. Empiirisessä osuudessa on kerrottu yhteistyössä Kokkolan Tiikereiden kanssa, mitä lentopallo-ottelun järjestäminen vaatii ja kuinka ottelutapahtumaa voidaan elävöittää pienillä panostuksilla. Avainsanat: Urheilutapahtuma, markkinointi, sponsorointi
3 OPINNÄYTETYÖN ENGLANNINKIELINEN TIIVISTELMÄ CENTRAL OSTROBOTHNIA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES Degree programme: Business administration Option: Entrepreneurship and management Author(s): Marko Hiitola Name of thesis: Management of sport event case Kokkolan Tiikerit Supervisor: Marko Ovaskainen Inspector: TTM Jorma Salonniemi Starting year of studies: 2004 Year of graduation: 2008 Number of pages: ABSTRACT There are a lot of sport events in Finland. Sport events are arranged a thousands from amateur level to world championchip level every year. A regularly sport event is arranged voluntarily by some sport club. This graduation work has made of my own interest in sport events and managing of them. Meaning of graduation work is to make a short guide for all sport events organisers and especially for sport clubs and first-time project managers. Arrangement of sport events and success in it is always a result of co-operating. It is interaction between organisers, athletes and public. It is common between all of them that they all want to experience something special and get good feelings by participation in sport event. A successful sport event is a result of good co-operating. This guide is also like a list of things that sport events managers should remember. There is also unbelievable amount of business skills included in arrangement of sport events. People who arrange sport events need a great supervisor-, marketing- and interaction skills and a lot of patience. These skills help to control specially a financial side of sport event. There are a lot of introductions of all size and level sport events management, marketing and sponsorship. Sport clubs can use this guide freely and when they need tips to manage a sport event. These tips help to arrange better and more creative sport events. This guide offers also practical examples, how to arrange a sport event in empirical part of graduation work. Empirical part has made in co-operation with volleyball club Kokkolas Tiikerit. With Tiikerit I tell, what kind of project is to arrange a volleyball match and how can people arrange more interesting volleyball events. Key words: Sports event, sponsorship, marketing
4 SISÄLLYS Sivunumero 1 JOHDANTO Opinnäytetyön tarkoitus ja tavoitteet Opinnäytetyön rakenne ja tutkimusmenetelmä 1 2 URHEILUTAPAHTUMAN SUUNNITTELU Tavoitteiden määrittely Organisointi ja työnjako Vapaaehtoisten merkitys urheilutapahtumalle Tapahtumaorganisaation luominen Projektipäällikön rooli Projektipäällikön johtamiskeinot Tapahtumapaikan valinta Tapahtuma-ajan valinta Tapahtuman talouden hallinta ja budjetointi Tapahtuman turvallisuus Ilmoitukset, luvat ja järjestyksenvalvojat Tapahtuman järjestämistä koskevat lait Tapahtuman järjestäjän tärkeimmät vakuutukset Pelastussuunnitelma ja riskianalyysi 16 3 URHEILUTAPAHTUMAN MARKKINOINTI Markkinoinnin kilpailukeinot Ainutlaatuinen urheilutuote Urheilutapahtuman hinta ja hinnoittelu Saatavuus ja markkinointiviestintä Tapahtuman kohderyhmät Tapahtuman viestintä ja tiedottaminen Urheilutapahtuman markkinointisuunnitelma Tapahtumamarkkinointi 25 4 URHEILUTAPAHTUMAN SPONSOROINTI Mitä sponsorointi on? Mitä yritykset tavoittelevat sponsoroinnilla? Miksi urheilutapahtuma tarvitsee sponsoreita? Miten hankitaan sponsoreita urheilutapahtumalle? Miten löydetään oikea yritys? Miten löydetään oikea kontaktihenkilö? Miten toimitaan sponsorointineuvottelussa? Sponsorointiyhteistyön jälkihoito 31 5 CASE KOKKOLAN TIIKERIT Lähtökohdat ja tarkoitus Ottelutapahtumien suunnittelu Tavoitteiden määrittely Ottelutapahtumien ajankohta ja paikka Järjestelyorganisaatio Pakolliset toimenpiteet 35
5 5.3 Ottelutapahtumien markkinointi Tiikerit ja sponsoriyhteistyö Kehitysideoita Tiikereiden ottelutapahtumiin 38 6 YHTEENVETO JA LOPPUAJATUKSET 40 LÄHTEET 42 LIITTEET
6 1 1 JOHDANTO 1.1 Opinnäytetyön tarkoitus ja tavoitteet Urheilutapahtumia järjestetään Suomessa vuosittain tuhansia. Urheilutapahtumien suuri määrä johtuu siitä, että urheilussa on eri lajeja ja tasoja todella paljon. Tapahtumia löytyy aina puulaakitasolta MM-tasolle asti (Laiho 1982, 6). Urheilutapahtumien joukkoon voidaan laskea erilaiset liikunta-, kuntoliikunta-, huippu-urheilu- ja ottelutapahtumat sekä turnaukset, sillä kaikki nämä tapahtumat oheistoimintoineen ovat lähtökohtaisesti rakennettu urheilun ympärille. Opinnäytetyön tarkoitus on tutkia urheilutapahtumien järjestämiseen liittyviä toimenpiteitä ja laatia ohjeita siitä, mitä urheilutapahtuman järjestäjän on otettava huomioon työssään ja kuinka hän onnistuu siinä. Suomalaisten urheilutapahtumien huonosta tilasta ja yleisön vähyydestä on ollut huolissaan myös Suomen tärkeimmäksi urheiluvaikuttajaksi tituleerattu Veikkauksen toimitusjohtaja Risto Nieminen (Sportmagasinet, ). Tästäkin syystä hyvät neuvot ovat ajankohtaisia ja tarpeellisia varmasti monelle urheilutapahtuman järjestäjälle. Tavoitteena on koota käytännönläheinen ja napakka opas kaikille urheilutapahtuman järjestäjille. Koska urheiluseurat ovat tärkeimpiä urheilutapahtumien järjestäjiä, on opinnäytetyöni lähtökohtaisesti ajateltu niiden näkökulmasta eli nk. urheilun ruohonjuuritasolta. Opinnäytetyön ohjeita on mahdollista soveltaa kaikenkokoisiin urheilutapahtumiin. Vinkkejä voivat löytää myös tapahtumajärjestäjät kulttuurin, viihteen tai minkä tahansa alan saralta. 1.2 Opinnäytetyön rakenne ja tutkimusmenetelmä Opinnäytetyön teoriaosuus koostuu kolmesta pääkohdasta, jotka ovat urheilutapahtuman suunnittelu, -markkinointi ja -sponsorointi. Urheilutapahtuman järjestämisessä tapahtuman suunnittelu on pisin ja aikaa vievin osuus. Hyvällä suunnittelulla toiminta tehostuu ja onnistumisen todennäköisyys kasvaa. Markkinoinnin tarkoituksena on myydä tapahtuma ja
7 2 hankkia tapahtumalle mahdollisimman paljon yleisöä. Sponsoroinnin tarkoitus on taas luoda tapahtumalle taloudelliset lähtökohdat, jotta tapahtuman järjestäminen on ylipäänsä mahdollista. Sponsorointi-osassa on myös runsaasti ohjeita siihen, kuinka tapahtumalle hankitaan sponsoreita. Lisäksi työhön kuuluu empiirinen osuus, jonka tarkoituksena on tutustua Kokkolan Tiikereiden tulevien lentopallo-otteluiden järjestelyihin ja pyrkiä löytämään kehitysideoita seuran tuleviin otteluihin ja turnauksiin. Työni ei ole varsinainen toimeksianto vaan se on syntynyt omasta mielenkiinnosta aiheeseen. Olen tehnyt kuitenkin yhteistyötä Kokkolan Tiikereiden kanssa, jotta saisin käytännön oppia ja esimerkkejä urheilutapahtuman järjestämisestä. Tutkimusotteeltaan työ on kvalitatiivinen eli laadullinen ja merkityksiä käsittelevä. Työn teoriaosuus pohjautuu aiheeseen liittyvään kirjallisuuteen ja aiempiin tutkimuksiin. Käytännön osuus on tehty lähinnä haastattelututkimuksien, Suomen lentopalloliiton sarjamääräyksien ja henkilökohtaisen lentopallokokemukseni pohjalta.
8 3 2 URHEILUTAPAHTUMAN SUUNNITTELU Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty, pitää paikkansa myös urheilutapahtumien toteuttamisessa. Tapahtumien suunnittelu pitää aloittaa riittävän ajoissa. Suunnitteluun kannattaa ottaa mukaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa kaikki ne ihmiset, joiden panosta tapahtuman toteutuksessa tarvitaan. Näin mukaan saadaan erilaisia näkökulmia ja ideoita, ja kaikki tapahtumaa toteuttamassa olevat henkilöt sitoutuvat paremmin tapahtuman tavoitteisiin ja sitä kautta tapahtuman onnistumisen todennäköisyys kasvaa. (Vallo & Häyrinen 2003, 179.) Suunnitteluvaihe on pisin ja aikaa vievin osuus. Se voi viedä useita kuukausia, jopa vuosia riippuen tapahtuman laajuudesta. Yleensä se vie noin kolme neljäsosaa koko projektiin kuluvasta ajasta. Mitä isompia ja vaativampia tiloja tapahtumaan tarvitaan, sitä aikaisemmin järjestäjän pitää olla liikkeellä. (Vallo & Häyrinen 2003, 179.) Hyvääkään tapahtumaideaa ei saa kuitenkaan polkaista liikkeelle liian nopeasti. Suunnitteluun on käytettävä riittävästi aikaa. Hyvin suunnitellulla tapahtumalla on suuremmat mahdollisuudet onnistua. Hyvin suunniteltu toiminta parantaa myös toiminnan tehokkuutta. Selkeä suunnitelma auttaa käyttämään resursseja paremmin ja johtamaan eri toimintoja. Tällöin myös ajankäyttö tehostuu. (Iiskola-Kesonen 2004, 9.) Hyvässä suunnittelussa yhdistyvät lyhyen ja pitkän tähtäimen näkymät. Lisäksi on muistettava varautua muuttuviin olosuhteisiin ja uskallettava luottaa omiin hyviin suunnitelmiin. (Iiskola-Kesonen 2004, 10.) 2.1 Tavoitteiden määrittely Urheilutapahtuman suunnittelu käynnistetään miettimällä, miksi ja kenelle urheilutapahtumaa tehdään, eli asetetaan tapahtumalle tavoitteet. Tavoitteet voivat olla esimerkiksi taloudellisia, imagollisia tai kilpailullisia. Tapahtumalla voidaan myös aktivoida jäsenistöjä tai elävöittää paikkakuntaa. Kun tavoitteet on mietitty huolellisesti, ne todennäköisemmin saavutetaan. Tavoitteet tulee pukea yksinkertaiseen ja ymmärrettävään muotoon. Silloin ne
9 4 on myös helppo välittää kaikille tapahtumaorganisaatioon kuuluville. Selkeät tavoitteet kertovat ammattitaitoisista järjestäjistä ja helpottavat markkinoimaan tapahtumaa. (Iiskola- Kesonen 2004, 9.) Useiden tapahtumien ensisijaiset tavoitteet ovat taloudellisia. Taloudelliset tavoitteet voidaan jakaa karkeasti kahteen osaan, välillisiin ja välittömiin. Välittömissä tavoitteissa on tarkoituksena hyötyä kertakorvauksen omaisesti suoraan itse tilaisuudesta. Välillisissä tavoitteissa ei pyritä saamaan itse tilaisuudesta niinkään taloudellista voittoa vaan luomaan pohjaa suuremmalle taloudelliselle menestykselle. (Kauhanen, Juurakko & Kauhanen 2002, 45.) Urheilutapahtumassa tulee olla yleisöä ja etenkin maksullisella tapahtumalla tulee olla näkyvyyttä. Yleisömäärä- ja näkyvyystavoitteiden asettamisessa tulee kuitenkin olla realistinen. Jos työryhmällä ei ole aihepiiristä omakohtaista kokemusta, heidän tulisi hankkia itselleen faktatietoa. Yleisömäärän realistinen arviointi on monesti vaikeaa, mutta se on etenkin budjetoinnin kannalta yksi keskeisimmistä kysymyksistä. Olipa kyseessä sitten maksullinen yleisötilaisuus tai osallistujille maksuton asiakastilaisuus, niin järjestäjän on budjetoinnin yhteydessä varauduttava johonkin kävijämäärään. Kun jokin tilaisuus järjestetään ensimmäistä kertaa, kannattaa yleisömäärätavoitetta asetettaessa ottaa huomioon jo olemassa olevien tapahtumien yleisömääriä. Näistä luvuista nähdään realiteetteja, mutta täysin suoraa vertailua kannattaa välttää. (Kauhanen ym. 2002, 46.) 2.2 Organisointi ja työnjako Tapahtuman järjestämiseen osallistuvien ihmisten organisointi ja työtehtävien jako on oleellinen seikka tapahtuman suunnitteluvaiheessa. Luodaan nk. tapahtumaorganisaatio ja jaetaan kullekin sen jäsenelle omiin tietoihin ja taitoihin parhaiten soveltuva työtehtävä. Iso haaste organisoinnille tulee siitä, että suurin osa suomalaisista urheilutapahtumista järjestetään vapaaehtoisvoimin. Tapahtumatuotantoon ja -markkinointiin erikoistuneiden yritysten määrä on kasvanut, mutta talkootyö on edelleen tapahtumajärjestelyjen suurin voima. (Iiskola-Kesonen 2004, 30.)
10 Vapaaehtoisten merkitys urheilutapahtumalle Vapaaehtoistyö on muuttunut paljon. Talkootöitä tehdään edelleen runsaasti, mutta niihin liittyy aiempaa enemmän varainhankintaa. Talkoita ei tehdä enää tekemisen ilosta, vaan usein tarkoituksena on tukea esimerkiksi oman perheen harrastuksia. Tukea ei kuitenkaan saa ainoastaan yhden henkilön kustannuksiin, mutta esimerkiksi tietyn joukkueen tai koko yhdistyksen varainhankinta on mahdollista. (Iiskola-Kesonen 2004, 30.) Perinteinen vapaaehtoistyö yhdistyksissä ja urheiluseuroissa on usein ympärivuotista ja jatkuvaa. Se saattaakin tuntua liian aikaa vievältä ja raskaalta. Sen sijaan tapahtumiin liittyvä talkootyö on jaksottaista ja se helpottaa usein vapaaehtoisten löytämistä. Tapahtuma vaatii yleensä paljon työtä vain muutamana päivänä ja sen jälkeen urakka on ohi. (Iiskola- Kesonen 2004, 30.) Talkoolaisten rekrytointiin kannattaa varata aikaa, jotta vapaaehtoisten toiveet ja taidot saadaan selvitettyä ja jokaiselle löydetään sopiva työtehtävä. Työntekijöitä etsiessä tulee olla liikkeellä avoimin mielin, sillä innostuneita osaajia saattaa löytyä yllättävistäkin paikoista. Kun sopivat työntekijät ovat löytyneet, tulee heidät perehdyttää tehtäviinsä hyvin. Oikein tehty perehdyttäminen auttaa työntekijää viihtymään ja onnistumaan työssään. (Iiskola-Kesonen 2004, 40; Porkka 2005, 83.) Vapaaehtoisten töitä johtaessa tulee lähtökohtana olla se, että työntekijän on helppo tulla työhönsä ja sen tekeminen on mukavaa. Vaikka työtehtävä ei olisi kovin mieluisa, tekee mukava työilmapiiri siitä nautittavamman. Jokaista työntekijää pitää arvostaa ja se on osoitettava tapahtuman aikana. Talkoolaisten kiittäminen ja heidän työpanoksensa huomioiminen erilaisissa tilaisuuksissa, haastatteluissa ja julkaisuissa on oleellinen osa motivointia. Myös yhtenäinen asu lisää yhteenkuuluvuutta ja kertoo hyvästä palvelusta myös asiakkaille. (Iiskola-Kesonen 2004, 40; Porkka 2005, 83.) Tapahtumaorganisaation luominen Tapahtumaorganisaation luominen on mahdollista toteuttaa ainakin kahdella eri tavalla. Kauhanen ym.(2002) kuvaa toimivaa organisaatiota perinteisellä puumallilla (Kuvio 1),
11 6 kun taas Iiskola-Kesonen (2004) moittii puumallin epäkäytännöllisyyttä käytännön töiden järjestämisessä. Iiskola-Kesonen käyttääkin mieluummin nk. saarekemallia (Kuvio 2), jossa osa-alueiden vastuuhenkilöt ratkaisevat ongelmat ja tekevät työt yhdessä muut sektorit huomioon ottaen. (Iiskola-Kesonen 2004, 17; Kauhanen ym. 2002, 29.) KUVIO 1. Organisaation puumalli Perusorganisaatio Projektiryhmä, järjestelytoimikunta Projektipäällikkö Yhteistyökumppanit, sidosryhmät Johtoryhmä Työntekijät, henkilökunta, vapaaehtoiset KUVIO 2. Organisaation saarekemalli Kauhanen ym. (2002) sekä Iiskola-Kesonen (2004) korostavat organisoinnin ja henkilövalintojen merkitystä tapahtuman onnistumisen kannalta. Kauhasen mukaan liian raskas tai
12 7 liian kevyt organisaatio voi haitata tai jopa estää projektin hyvän toteutumisen. Samoin väärien henkilöiden valinta vääriin tehtäviin voi olla kohtalokasta. Hyviä henkilövalintakriteereitä ovatkin hetkellisen halun ja mielenkiinnon sijasta kokemus, aiemmat näytöt, teoreettinen osaaminen, kielitaito ja ulospäin suuntautuneisuus. (Kauhanen ym. 2002, 31.) Projektipäällikön rooli Yksi konkreettinen apukeino on verrata tapahtumajärjestelyjä projektiin, sillä uuden tapahtuman järjestäminen on tyypillinen projektityö. Sillä on selkeät tavoitteet ja erillinen aikataulunsa. Kuten projektikin, urheilutapahtuma on yleensä kertaluonteinen ja siinä on sitä varten perustettu organisaatio. Tämän organisaation johtohahmona toimii projektipäällikkö. (Iiskola-Kesonen 2004, 43; Virtanen 2000, 154.) Projektipäällikön tulee olla esikuva omalle organisaatiolleen ja tapahtuman sidosryhmille. Vastuu on suuri, sillä hänen on kyettävä ohjaamaan organisaatiota ja järjestelyjä taitavasti kohti sovittuja päämääriä. Vaikka tavoitteista on sovittu yhdessä, voivat ne hetkittäin olla kaikilta muilta unohduksissa. (Iiskola-Kesonen 2004, 38.) Projektipäällikön on hallittava kokonaisuus. Hänen on pystyttävä yhdistämään kaikki asiat, jotka vaikuttavat tapahtuman onnistumiseen. Monimutkainenkin organisaatio on pidettävä koossa ja dynaamisena. On tärkeää, että projektipäällikkö löytää avukseen ammattilaisia, oppii delegoimaan oikeita asioita ja valvoo töiden etenemistä. Tapahtuman johtajaksi voi kasvaa myös vähitellen hankkimalla ensin kokemusta pienemmistä osa-alueista. (Iiskola- Kesonen 2004, 38; Kettunen 2003, 57.) Kauhasen ym. (2002, 33) mukaan projektipäällikön tärkeimpiä tehtäviä ovat esimerkiksi: laatia tapahtumasuunnitelma yhdessä muun henkilöstön ja/tai tiimien kanssa käynnistää projektiryhmän työskentely ja ohjata ryhmää johtaa tapahtuman toteuttamista, valvoa työn edistymistä ja seurata kustannuksia huolehtia projektiryhmän tiedoista ja taidoista sekä kehittää niitä
13 8 huolehtia tapahtuman raportoinnista ja asiakirjojen arkistoinnista laatia tapahtuman loppuraportti yhdessä muun henkilöstön ja tiimien kanssa päättää projekti Sekä Iiskola-Kesonen (2004) että Kauhanen ym. (2002) korostavat, että projektipäällikön vastuu ja tehtävät on mahdollista jakaa myös useamman henkilön kesken esimerkiksi jos kyseessä on erityisen laaja tapahtuma. (Iiskola-Kesonen 2004; Kauhanen ym ) Vallon & Häyrisen (2003, 252) ohjelista projektipäälliköille on seuraava: varmista, varmista, varmista luota intuitioosi älä tingi unohda omat mieltymyksesi muista kuka on kohderyhmäsi tee aina varasuunnitelma ole aina kaksi askelta edellä kerro, kerro, kerro: briifaukset ja infot tärkeät puhelinnumerot muistiin tekstiviestit käyttökelpoisia varmisteita anna sitoumuksesi ja innostuksesi näkyä Vallo & Häyrinen (2003) edellyttävät projektipäälliköltä sataprosenttista sitoutumista työhönsä sekä kykyä erottaa omat mieltymyksensä ja halunsa tapahtuman tavoitteista. He nimeävät myös kolme erittäin tärkeää tehtävää eli tarkistaminen, varmistaminen ja koordinointi. Näin projektipäällikkö takaa, että kaikki asiat toteutuvat sovitusti ja sovitussa ajassa. (Vallo & Häyrinen 2003, 250.) Projektipäällikön johtamiskeinot Tapahtumajärjestelyt vaativat projektipäälliköltä jämäkkyyttä. Hänen vastuullaan on, että tapahtuman tavoitteet täyttyvät. Jämäkkyys näkyy hänen kyvyssään toimia itsenäisesti,
14 9 päättäväisesti ja ystävällisesti muiden ihmisten kanssa. Taitava projektipäällikkö kuuntelee muiden mielipiteitä ja muodostaa käsityksensä asiantuntijoiden avulla. Hän osaa myös muuttaa mielipiteensä perustellusti. (Iiskola-Kesonen 2004, 39; Kettunen 2003.) Selkeä kommunikointikyky ja hyvät neuvottelutaidot auttavat projektipäällikköä toimimaan johdonmukaisesti. Hänen tulee muotoilla asiat selkeästi ja tarvittaessa toistaa useissa erilaisissa tilanteissa. Neuvottelutilanteissa on syytä pysyä rauhallisena ja pyrittävä aina johonkin ratkaisuun, sillä asioiden täytyy edetä. (Iiskola-Kesonen 2004, 39.) Kauhanen ym. (2002) kannustavat projektipäälliköitä käyttämään apunaan ainakin atkvälineitä. Hän muistuttaa, että on olemassa erilaisia projektinhallintaohjelmia, joita voi käyttää apuna esimerkiksi tapahtuman tietojenkäsittelyssä. Ohjelmistoja on tarjolla niin isojen kuin pientenkin tapahtumien järjestämiseen. Näitä ohjelmistoja käytettäessä tulee ottaa huomioon, että niiden käyttö hallitaan kunnolla sekä tietoturvariskit. (Kauhanen ym. 2002, 111.) 2.3 Tapahtumapaikan valinta Urheilutapahtuman paikan valinnassa on otettava huomioon paljon asioita. Tapahtumapaikan valinta riippuu ennen kaikkea tapahtuman suuruudesta eli kuinka paljon tapahtumaan tulee ihmisiä. Paikan valinnassa myös imagon merkitys on suuri, mitä arvostetummat kisat sitä laadukkaammat puitteet. Pienemmissä kisoissa taas mielestäni on järkevintä valita käytännöllisin ja toimivin tapahtumapaikka. Väitän, että urheilutapahtuman paikan valinta on kuitenkin usein tapahtumajärjestäjän helpoimpia päätöksiä, koska valinnanvaraa paikoista on harvoin varsinkin pienillä paikkakunnilla. Uskon, että esimerkiksi oman kunnan liikuntahallin valinta paikallisen koripalloseuran otteluihin on paras ratkaisu, vaikka puitteet olisivatkin heikommat kuin jossakin naapurikunnassa. Tämä on kuitenkin yleensä paras ratkaisu niin yleisön, talouden kuin pelaajien kannalta. Urheilupaikan valintaan vaikuttavat kuitenkin myös lajiliittojen määräykset siitä, että tietyillä sarjatasoilla on pelattava tietyn kokoisissa tiloissa. Nämä määräykset urheilutapahtuman järjestäjän on huomioitava urheilupaikan valinnassaan.
15 10 Alajan (2000) mielestä urheilupaikan sijainti on ensiarvoisen tärkeää kaikille urheilulajeille. Paikan on oltava helposti saavutettavissa tapahtuman kohderyhmään nähden. Sinne on päästävä valtaväyliä pitkin joko omin kulkuneuvoin tai julkisella liikenteellä. Jos tapahtuma on tarkoitettu vanhemmalle väelle, nuorisolle tai alhaisempia tuloluokkia edustaville ihmisille, julkisen liikenteen merkitys korostuu entisestään. Riittävät pysäköintitilat ovat myös välttämättömiä. Perussääntönä pidetään yhtä pysäköintipaikkaa neljää istuinpaikkaa kohden. (Alaja 2000, 99.) Vallo & Häyrinen (2003) muistuttavat myös, että tapahtumapaikka on tarkistettava aina hyvissä ajoin ja arvioida kriittisesti sen soveltuvuutta tapahtuman pitopaikaksi. Valinnassa on syytä huomioida seuraavia seikkoja: tilan sopiminen tapahtumaa järjestävän organisaation imagoon, onko paikka liian käytetty, kulkuyhteydet ja paikoitusmahdollisuudet, tilan koko ja sen sopivuus tapahtuman luonteeseen, somistusmahdollisuudet, tekniikka ja sen yhteensopivuus, tarjoilun järjestäminen sekä saniteettimahdollisuudet. Lisäksi toiminnallisuuteen vaikuttavat ulkopuolinen melu, kisailevat muut tapahtumat, äänentoisto ja tekniikka. Myös pienet yksityiskohdat tulee huomioida, kuten yleinen siisteys, wc-paperin, naulakoiden ja tuhkakuppien riittävä määrä. Ulkotilaisuuksia järjestettäessä on aina oltava varasuunnitelma sateen tai myrskyn varalle. Paikkaa valitessa on myös huomioitava liikuntaesteisiä esimerkiksi pyörätuolilla liikkuvia. (Vallo & Häyrinen 2003, ) Kauhanen ym. (2002) korostavat lisäksi tiloista aiheutuvien kustannusten, majoituspalveluiden sekä tilojen joustomahdollisuuksien tärkeydestä. Tapahtumapaikalla tulee olla joustavuutta ja muunneltavuutta erityisesti silloin, kun tapahtumaa kohtaan osoitetaan odotettua suurempaa mielenkiintoa. Lisätilaa tulisi löytyä tarvittaessa varastosta, jotta kaikki halukkaat voisivat osallistua tapahtumaan. Riittävän lähellä tapahtumapaikkaa tulisi myös olla majoituspalvelua, varsinkin jos urheilutapahtuma kestää useamman päivän. (Kauhanen ym. 2002, 38.) 2.4 Tapahtuma-ajan valinta On normaalia, että hiihtokisat järjestetään talvella ja yleisurheilukisat kesällä, mutta urheilutapahtuman ajankohtaan kannattaa kuitenkin kiinnittää erityistä huomiota, sillä se vaikuttaa oleellisesti siihen, kuinka moni ihminen voi/haluaa osallistua tapahtumaan. Ajankohdan
16 11 valinnassa on merkitystä niin vuodenajalla, viikonpäivällä kuin kellonajallakin. Lisäksi on syytä ottaa huomioon muiden tapahtumien päällekkäisyys, loma-ajankohdat, juhlapäivät sekä suositut televisio-ohjelmat. Yleensä urheilutapahtumat järjestetään eri lajiliittojen ennakkoon tekemien sarja- ja kilpailuohjelmien mukaan. Ennen näiden ohjelmien ja aikataulujen julkistamista/(tai sen jälkeen) urheilutapahtuman järjestäjän on syytä esittää toiveensa tapahtumansa ajankohdasta. Ajankohdan selviämisen jälkeen voi myös tehdä salapoliisityötä ja selvittää, onko ajankohdassa jotain sellaista, joka voisi vaikuttaa tapahtuman yleisömäärään negatiivisesti. Näin tapahtumajärjestäjä voi tarvittaessa muuttaa tai anoa ajankohdan siirtoa itselleen suotuisammaksi. Pääsylippujen ennakkomyynti on myös hyvä keino supistaa mahdollisten yhteensattumien aiheuttamaa taloudellista harmia. Ajankohdan lisäksi tapahtuman kesto vaikuttaa sekä yleisön että osallistujien määrään. Urheilutapahtumia on turha venyttää liian pitkiksi, koska se saattaa karsia niin osallistujien eli urheilijoiden kuin katsojienkin määrää. Sopivan keston löytämiseksi kannattaa tehdä ennakkotiedusteluja ja luottaa omaan tai yhteistyökumppaneiden kokemukseen. (Kauhanen ym. 2002, 37; Vallo & Häyrinen 2003, 163.) 2.5 Tapahtuman talouden hallinta ja budjetointi Useat suomalaiset tapahtumat ovat olleet talousvaikeuksissa. Ongelmat johtuvat usein heikosta talouden suunnittelusta ja seurannasta sekä liian optimistisista tulostavoitteista. Tapahtuma pysyy parhaiten taloudellisesti tasapainossa, kun budjetointi on tehty huolellisesti ja realistisesti ja kulupäätöksissä pysyy tiukka kuri. Talouden tarkka ja reaaliaikainen seuranta on äärimmäisen tärkeää. Kannattavan tapahtuman järjestäminen perustuu yksinkertaiseen ja tuttuun ajatukseen, että tulojen tulee olla kuluja suuremmat. (Iiskola-Kesonen 2004, 76.) Usein tapahtumajärjestäjät rakentavat taloussuunnitelmasta liian optimistisen ja yliarvioivat tulot ja aliarvioivat menot. Yleisömääriä ja sponsorointituloja ei kannata arvioida epärealistisesti, jolloin niitä ei ole mahdollisuus saavuttaa. Tapahtumasta voi syntyä arvioitua
17 12 suuremmat kulut ja pienemmät tulot, joka tuo mukanaan ongelmia. (Iiskola-Kesonen 2004, 77.) Tapahtuman talouden suunnittelussa on hyvä tavoitella tilannetta, jolloin talous on tasapainossa ja kulut katettu ennen kuin yhtään pääsylippua on myyty. Mikäli kulut ovat tuloja suuremmat, on ehdottaman tärkeää miettiä muita tulonlähteitä pääsylippujen lisäksi, esimerkiksi sponsorointiyhteistyötä tai avustuksia. Tehokas pääsylippujen ennakkomyynti vähentää aina muun muassa huonon sään vaikutuksia yleisömäärään. (Iiskola-Kesonen 2004, 77.) Tapahtuman budjettia (Liite 4) laadittaessa on hyödyllistä tarkastella aikaisempia vastaavia projekteja, jotta saa realistisen pohjan omalle budjetoinnille. (Vallo & Häyrinen 2003, 166.) 2.6 Urheilutapahtuman turvallisuus Suomessa järjestetään satoja tuhansia urheilutapahtumia vuosittain. Tästä syystä tapahtumissa sattuu myös väistämättä tapaturmia ja onnettomuuksia, koska ihmisiä on paljon liikkeellä. Tapahtuman järjestäjien tuleekin kiinnittää erityistä huomiota turvallisuuteen suunnitteluvaiheessa, sillä turvallisuus on noussut yhä tärkeämmäksi asiaksi kaikissa urheilutapahtumissa. Turvajärjestelyjen tarkoitus on turvata niin kilpailijoiden, tuomareiden, toimitsijoiden kuin katsojienkin turvallisuus. Turvallisuus tarkoittaa ennen kaikkea toiminnan laatua ja tasokkuutta. Helpoin tapa pilata tapahtuman maine ja imago on unohtaa turvallisuustekijöiden tärkeys. Opinnäytetyössäni turvallisuusasioita tarkastellaan erityisesti liikunta- ja urheiluseurojen kannalta. Sirpa Arvosen laatiman yhdistyksen turvallisuusoppaan mukaan turvallisen tapahtuman resepti on seuraavanlainen (Arvonen 2004, 5): suunnittele ajoissa ja täsmällisesti järjestäjän kokemus ja sitoutuneisuus
18 13 yhteistyö viranomaisten kanssa tekijöiden keskinäinen viestintä tekijöiden selkeä työnjako toimijoiden ja ohjaajien osaaminen realistinen riskien arviointi riskienhallinnan motivaatio ja osaaminen toimijoiden motivointi ja perehdytys ensiaputaidot ja järjestelyt olosuhteet ja ympäristö ja niiden huomioiminen välineiden kunto ja laatu osallistujien lähtökohdat huomioon kriisiviestinnän suunnitelma kriisijohtamisen organisaatio vakuutukset Vielä muutama vuosi sitten tiukat turvatoimet koettiin yleisön keskuudessa kiusallisiksi tai jopa tarpeettomiksi maassamme. Nykyään asenne on kuitenkin muuttunut suopeammaksi Suomessakin tapahtuneen katsomohäiriköinnin vuoksi. Turvajärjestelyt mielletään nykyään yhdeksi merkittäväksi asiakaspalvelun muodoksi. (Alaja 2000, 162.) Ilmoitukset, luvat ja järjestyksenvalvojat Yleisötapahtuman järjestäjä tekee tapahtumasta ilmoituksen poliisille vähintään viisi vuorokautta ennen tapahtuman alkua. Ilmoitukseen tarvitaan tiedot vastuullisesta järjestäjästä, tapahtuman luonteesta, arvio osallistujien määrästä, tapahtumapaikasta, liikennejärjestelyistä, järjestyksenvalvonnasta, alkamis- ja päättymisajasta, anniskelusta ja musiikista. Kun poliisi antaa asiasta päätöksen ja luvan, tarkistavaa se samalla järjestyksenvalvojiksi aikovien taustat. (Arvonen 2004, 30; Iiskola-Kesonen 2004, 87.) Jos tapahtumaan rakennetaan tilapäisiä rakenteita, telttoja tai esiintymislavoja, on niiden pystyttämiseksi haettava lupa kunnan rakennuslautakunnalta, ellei kunta ole omassa rakennusjärjestyksessään päättänyt, että pelkkä ilmoitus riittää (Arvonen 2004, 30). Elintarvik-
19 14 keiden tilapäisestä myynnistä ja/tai valmistuksesta on ilmoitettava hyvissä ajoin (viimeistään 15 vuorokautta) ennen tapahtuman alkua kunnan terveysviranomaiselle (Arvonen 2004, 30; Iiskola-Kesonen 2004, 90). Musiikin soittamisesta tapahtumassa on tehtävä Teosto-ilmoitus ja maksettava asiaan kuuluvat maksut. Lisäksi on maksettava myös Gramexmaksut. SLU ja monet lajiliitot ovat kuitenkin tehneet Teoston ja Gramexin kanssa sopimuksia, joiden ansiosta seurat saavat käyttää musiikkia ilman korvauksia. Asia on aina syytä tarkastaa etukäteen lajiliitosta. (Arvonen 2004, 30.) Tapahtuman järjestäjä tarvitsee luvan myös tapahtumapaikan maankäytöstä joko kunnalta/kaupungilta tai yksityiseltä maanomistajalta. Lupa vaaditaan myös mainoskylttien ja banderollien laitolle. Järjestäjän on tehtävä lisäksi meluilmoitus kunnan ympäristöviranomaiselle, jos tilaisuuden melun oletetaan olevan häiritsevää. Arvioitaessa melun häiritsevyyttä, on otettava huomioon tapahtuman paikka, kesto ja ajankohta. (Arvonen 2004, 30; Iiskola-Kesonen 2004, 93.) Järjestyksenvalvojien tehtävänä on järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen sekä rikosten ja onnettomuuksien estäminen siinä tilaisuudessa tai toimialueella, jonne hänet on asetettu järjestyksenvalvojiksi. Järjestyksenvalvojien pitää olla poliisin hyväksymiä. Järjestyksenvalvojaksi voidaan hyväksyä tehtävään sopiva täysivaltainen henkilö, joka on saanut sisäasiainministeriön hyväksymän koulutuksen. Paikallispoliisi voi kuitenkin tapahtuman luonteen huomioon ottaen sekä muusta erityisen painavasta syystä hyväksyä järjestyksenvalvojaksi myös henkilön, jolla ei ole sisäasiainministeriön hyväksymää koulutusta. (Iiskola-Kesonen 2004, 88.) Järjestyksenvalvojan on aina toiminnassaan asetettava etusijalle yleisön turvallisuus. Hänen on toimittava asiallisesti ja tasapuolisesti sekä sovinnollisuutta edistäen. Hänen tulee ensisijaisesti neuvoin, kehotuksin ja käskyin ylläpitää järjestystä, mutta hänellä on myös oikeus käyttää sellaisia voimakeinoja, joita voidaan pitää puolustettavina. Voimakeinojen puolustettavuutta arvioitaessa otetaan huomioon tehtävän tärkeys ja kiireellisyys, vastarinnan vaarallisuus, käytettävissä olevat voimavarat ja muut tilanteen kokonaisarvosteluun vaikuttavat seikat. Järjestyksenvalvojien tehtävät ja toimivaltuudet on määritelty tarkasti järjestyksenvalvojalaissa. (Iiskola-Kesonen 2004, )
20 Tapahtuman järjestämistä koskevat lait Tapahtuman turvallisuudesta vastaa tapahtuman järjestäjä, jonka toimintaa säätelevät monet turvallisuutta koskevat lait. Kokoontumislaki ja laki järjestyksenvalvojista säätelevät tapahtuman järjestämistä. Pelastuslaki velvoittaa tapahtumajärjestäjän ehkäisemään vaaratilanteita ja varautumaan vaaroihin sekä niiden vaatimiin pelastustoimenpiteisiin. Terveydensuojelulaki velvoittaa toimimaan elintarvikkeiden kanssa turvallisesti. Näiden lisäksi tapahtumajärjestäjän on huomioitava seuraavat lait: kuluttajansuojalaki, laki kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta, ympäristönsuojelulaki, tuotevastuulaki, vahingonkorvauslaki, vastuuvahinkolaki, meluntorjuntalaki sekä jätelaki. Tapahtuman koko, tavoite, paikka, osallistujamäärä yms. vaikuttavat siihen mitä säädöstä kulloinkin on noudatettava. Kaikki tapahtuman järjestämistä säätelevät lait kokonaisuudessaan ja yksityiskohtaisesti löytyvät sivuilta. (Arvonen 2004, 50; Iiskola-Kesonen 2004, 87.) Tapahtuman järjestäjän tärkeimmät vakuutukset Mikäli urheilutapahtumassa sattuu tapaturmia tai onnettomuuksia, joihin vahingon kärsinyt katsoo järjestäjien toimien vaikuttaneen, voi vahingon kärsinyt vaatia korvausta. Tästä syystä järjestäjän on hyvä vakuuttaa toimintansa vastuuvakuutuksella. Vastuuvakuutuksella korvataan ulkopuoliselle aiheutettu henkilö- ja omaisuusvahinko, josta yrittäjä tai yrityksen työntekijä on vahingonkorvauslain mukaan korvausvastuussa. (Arvonen 2004, 55; Iiskola-Kesonen 2004, 84.) Vastuuvakuutus ei ole ainoa keino turvata tapahtumaa vaan vakuutusyhtiöillä on useita vaihtoehtoja tapahtumien vakuuttamiseen. Suomen Liikunta ja Urheilu (SLU) on yhdessä lajiliittojen kanssa vakuuttanut jäsenjärjestönsä Tuplaturvavakuutuksella, johon kuuluu toiminnanvastuuvakuutus sekä vapaaehtoistyöntekijöiden tapaturmavakuutus. Tuplaturva on lisäksi useille SLU:n seuroille ilmainen, sillä monet lajiliitot ovat maksaneet sen seurojensa puolesta. Lista vakuutuksen piirissä olevista lajeista löytyy sivuilta Tämän opinnäytetyön liitteenä (Liite 2) on lisäksi lista kaikista tapahtuman järjestäjän tärkeimmistä vakuutuksista. (Arvonen 2004, 9; Iiskola-Kesonen 2004, 84.)
Yleisötapahtuman markkinointi ja viestintä. Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne
Yleisötapahtuman markkinointi ja viestintä Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne 1 Tapahtuman markkinointi Kohderyhmä Tapahtuman imago ja sisältö Myyntikanava Pääsylipun hinta
LisätiedotTurvallisuussuunnitelma
Turvallisuussuunnitelma Vastuu tapahtuman turvallisuudesta on aina tapahtuman järjestäjällä. Laki määrittää useita asioita koskien tapahtuman järjestämisen turvallisuutta. - Kokoontumis- ja järjestyksenvalvonnanlaki
LisätiedotTAITAJAMÄSTARE 2012 YRITTÄJYYS Semifinaalit Joensuu/ Helsinki / Seinäjoki/ Rovaniemi 18.1.2012
TAITAJAMÄSTARE 2012 YRITTÄJYYS Semifinaalit Joensuu/ Helsinki / Seinäjoki/ Rovaniemi 18.1.2012 Päivämäärä Lajin vastuuhenkilöt: Tea Ruppa, lajivastaava, Jyväskylän ammattiopisto Semifinaalikoordinaattori:
LisätiedotFutsalottelun turvallisuusjärjestelyt
Futsalottelun turvallisuusjärjestelyt Futsalin seuraseminaari 28.4.2012 Helsinki Turvallisuuspäällikkö Juha Karjalainen Suomen Palloliitto 1 Sisältö Turvallisuuden peruskäsitteitä Keskeinen lainsäädäntö
LisätiedotOSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT
OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT Markkinointi on Asiakaslähtöistä ajattelu Tuote-, hinta-, jakelutie- ja viestintäratkaisujen tekemistä ja toimenpiteiden toteuttamista mahdollisimman hyvän taloudellisen
LisätiedotUrheiluseuran viestintä 18.2.2015
Urheiluseuran viestintä 18.2.2015 Sisältö Seuraviestintä (sisäinen viestintä) Mediaviestintä Kriisiviestintä Seuraviestintä sisäinen viestintä Seuraviestintä (sisäinen viestintä) Hyvä sisäinen viestintä
LisätiedotAlustava liiketoimintasuunnitelma. Miksi alustava LTS? Ajattele vaikkapa näin. Hyvin suunniteltu on jo melkein puoleksi perustettu
Alustava liiketoimintasuunnitelma Hyvin suunniteltu on jo melkein puoleksi perustettu 15.1.2013/LTPT1013 22.4.2013/EO1213 HM Miksi alustava LTS? Jäsennetään ja selvennetään aiotun yritystoiminnan kannattavuutta
LisätiedotYritysyhteenliittymän markkinointi
Yritysyhteenliittymän markkinointi Hankintayksikön markkinakartoitus l. RFI Toimittajat voivat markkinoida tuotteitaan ja palveluitaan hankintayksikölle kuten muillekin potentiaalisille asiakkaille - aktiiviset
LisätiedotTurvallisuus ja pelastussuunnitelma yleisötapahtumissa
TURVALLISUUSOHJEISTUS KÄPYLÄN PALLO RY 2015 Ohjeistuksen pohjana Pelastuslaki ( 2004 ) Tuoteturvallisuuslaki ( kuluttajapalvelut ) Tapahtumapalveluiden turvallisuuden edistäminen Kokoontumislaki ( lupa
LisätiedotAsiakasmarkkinoinnin määritelmä
Asiakasmarkkinoinnin määritelmä Markkinointi on asiakaslähtöinen ajattelu- ja toimintatapa, jonka avulla luodaan yrityksille kilpailuetua, tuodaan hyödykkeet markkinoille ostohalua synnyttäen ja rakennetaan
LisätiedotKaakkois-Suomen poliisilaitos Ajankohtaista yleisötilaisuusasioista. Apulaispoliisipäällikkö Marko Nyyssönen
Kaakkois-Suomen poliisilaitos Ajankohtaista yleisötilaisuusasioista Apulaispoliisipäällikkö Marko Nyyssönen 1 Kokoontumislaki Määritelmät Yleinen kokous / Yleisötilaisuus KokL 2 Yleisötilaisuus / Yksityistilaisuus
LisätiedotYHDISTYKSEN VIESTINTÄ
YHDISTYKSEN VIESTINTÄ Sisäinen viestintä - eri yhdistyksissä eri apuvälineitä, kuitenkin yleensä: Henkilökohtainen vuorovaikutus: puhelin, yhteiset kokoontumispaikat Jäsenkirje, sähköinen tai fyysinen
LisätiedotAikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön
Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.
LisätiedotAjatuksia hinnoittelusta. Hinta on silloin oikea, kun asiakas itkee ja ostaa, mutta ostaa kuitenkin.
Ajatuksia hinnoittelusta Hinta on silloin oikea, kun asiakas itkee ja ostaa, mutta ostaa kuitenkin. Hinnoittelu Yritystoiminnan tavoitteena on aina kannattava liiketoiminta ja asiakastyytyväisyys. Hinta
LisätiedotVinkkejä hankeviestintään
Vinkkejä hankeviestintään Viestintä vs. tiedottaminen Tiedon siirto ja vaihdanta kokonaisuutena Kanavina esim. nettisivut, intrat, uutiskirjeet, esitteet ja logot, kokoukset ja tilaisuudet, sosiaalinen
LisätiedotYLEISET KOKOUKSET. - Kokoontumislaki
YLEISÖTILAISUUDET JA YLEISET KOKOUKSET - Kokoontumislaki KOKOONTUMISLAKI Lain tarkoituksena perustuslaissa säädetyn kokoontumisvapauden turvaaminen Lakia sovelletaan sekä yleisötilaisuuksiin että yleisiin
LisätiedotPuhutaan rahasta! Jenni Kallionsivu
Puhutaan rahasta! Jenni Kallionsivu www.rahaarattaisiin.fi Varainhankinnan tarpeet ja tavoitteet 62% Varainhankintaa osana työtään tekevien järjestötyöntekijöiden määrän kasvu vuodesta 2011 vuoteen 2016
LisätiedotSosiaalisen median mahdollisuudet & hyödyt
Sosiaalisen median mahdollisuudet & hyödyt 2018 WWW.PITKOSPUU.FI Sosiaalisen median mahdollisuudet Sosiaalinen media eli some, on tuonut tulleessaan muutoksen markkinointiin niin suunnittelussa kuin toteutuksessa.
LisätiedotSEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN
SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,
LisätiedotYritystoiminta Pia Niuta HINNOITTELU
HINNOITTELU Hinta on keskeinen kilpailukeino. sen muutoksiin asiakkaat ja kilpailijat reagoivat herkästi. toimii tuotteen arvon mittarina. vaikuttaa yrityksen imagoon. on tuotteen/palvelun arvo rahana
LisätiedotMitä on markkinointiviestintä?
Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää
LisätiedotPORONLIHAN SUORAMYYNTIKOULUTUS
LAATUA RAAKA-AINEIDEN JALOSTAMISEEN Elintarvike- ja poroalan koulutushanke PORONLIHAN SUORAMYYNTIKOULUTUS Erkki Viero PORONLIHAN SUORAMYYNTIKOULUTUKSEN TAVOITTEET Asiakaspalvelun ja markkinoinnin merkityksen
LisätiedotISO/DIS 14001:2014. DNV Business Assurance. All rights reserved.
ISO/DIS 14001:2014 Organisaation ja sen toimintaympäristön ymmärtäminen sekä Sidosryhmien tarpeiden ja odotusten ymmärtäminen Organisaation toimintaympäristö 4.1 Organisaation ja sen toimintaympäristön
LisätiedotTapahtumajärjestämisen ABC. ISYY:n järjestökoulutus Joensuussa 6.2. ja Kuopiossa
Tapahtumajärjestämisen ABC ISYY:n järjestökoulutus Joensuussa 6.2. ja Kuopiossa 7.2. 2018 Keskustelua: Mikä on ollut mielestäsi paras opiskelijatapahtuma? Miksi? Mitä hyvän tapahtuman järjestäminen vaatii?
LisätiedotLiikunnanohjaus. Ammattitaidon osoittamistavat. Utbildning Ab
1/6 Liikunnanohjaus Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa ammattitaitonsa toimimalla liikunnan ohjaustehtävissä. Hän hankkii tarvittavan tiedon, osallistuu tapahtuman
LisätiedotPELASTUSALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT SN 26. Teuvo Reinikainen SPEK
PELASTUSALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT SN 26 Teuvo Reinikainen SPEK SUOJELUSUUNNITELMA Velvoite väestönsuojelulaista ja -asetuksesta v. 1958/1959 (muutokset v. 1990) Ohje teollisuuslaitosten ja liikeyritysten poikkeusolojen
LisätiedotMiksi mukaan? Kuvaus. Mitä? Sisältö ja ajankohta
Järjestäjän opas Kuvaus Mitä? Tervetuloa meille -viikko on osa Suomalaisen Työn Liiton Suomi 100 -juhlavuoden Made by Finland -kampanjaa. Tavoitteena on innostaa mukaan suomalaiset yritykset ja yhteisöt
LisätiedotYrittäjäkoulutus. Markkinoinnin kilpailukeinot
1 Yrittäjäkoulutus Markkinoinnin kilpailukeinot Mitä markkinointi on? 2 Laajasti ottaen markkinointi kattaa kaikki liiketoiminnan osa-alueet. Väljästi tulkittuna se tarkoittaa sitä, että kaikki yrittäjän
LisätiedotLiiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. YRITYKSESSÄ TOIMIMINEN YRTO 15 osp
Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 YRITYKSESSÄ TOIMIMINEN YRTO 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Yrityksessä toimiminen, 15 osp (vain ammatillisessa peruskoulutuksessa) Ammattitaitovaatimukset
LisätiedotSeurastrategian lyhyt suunnittelutyökirja urheiluseuroille. Asiat, jotka vähintään tulee olla mietittynä ja aina ajan tasalla.
Seurastrategian lyhyt suunnittelutyökirja urheiluseuroille Asiat, jotka vähintään tulee olla mietittynä ja aina ajan tasalla. Seurastrategia vuosille 20-20 LOGO Tähän tahtotilan tiivistävä slogan. Työryhmä:
LisätiedotFC Raahe Viestintäsuunnitelma
FC Raahe Viestintäsuunnitelma FC Raahe Viestintäsuunnitelma 1 FC Raahen arvot ja tavoitteet 3 Sisäinen viestintä 3 Tavoitteet 3 Kanavat 3 Ulkoinen viestintä 4 Tavoitteet 5 Kanavat 5 Sosiaalisen median
LisätiedotRakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti
Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan
LisätiedotKaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas
Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne
LisätiedotStrategia, toimintasuunnitelmat ja kehittäminen. Varpu Ylhäinen
Strategia, toimintasuunnitelmat ja kehittäminen Varpu Ylhäinen Kaiken viisauden alku on tosiasiain tunnustaminen J.K. Paasikiven lempilausahdus, joka on hänen patsaansa jalustassa Kampissa 7.3.2015 Copyright
LisätiedotTiedotus & markkinointi,
Tiedotus & markkinointi, kiertuetoiminnassa TEKIJÄ: V KOULUTUSJAKSO 30.- 31.1.2012 Kouvolan Teatteri Leena Björkqvist 2012 Ma 30.1.2012 Onnistuneen markkinoinnin peruspilareita kiertuetoiminnassa Klo 12.00-12.10
LisätiedotToiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta
Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta 1. Joukkue / ryhmä, jossa lapsi on mukana - egroupjr - Villihiiret - Karttaketut (aloittelijat) - Karttaketut - Karttaketut aloittelevat - Karttaketut
LisätiedotViestintäsuunnitelma
VIESTINTÄSUUNITELMA 1(10) Viestintäsuunnitelma Tervarit Juniorit ry VIESTINTÄSUUNITELMA 2(10) Sisällys 1. Johdanto 2. Tervarit Juniorit 3. Arvot 4. Viestinnän kohteet ja tavoitteet 5. Tervarit Juniorit
LisätiedotKulttuurituotanto projektina. Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne
Kulttuurituotanto projektina Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne Tuotannon vaiheet (IDEA) tavoitteiden määrittely määrälliset, laadulliset, taloudelliset suunnittelu toteutus
LisätiedotMAA- JA KOTITALOUSNAISET Juuret maalla
MAA- JA KOTITALOUSNAISET Juuret maalla Muutama sana markkinnoinnista Markkinoinnissa tärkeimmät tehtävät: Määritä tavoiteltava myynti jokaiselle tuotteelle/ palvelulle kohderyhmittäin. Määritä mitä markkinoinnilta
LisätiedotLentopallojaoston sinettiseurakriteerit ja yleiset toimintalinjat 2015 -
Lentopallojaoston sinettiseurakriteerit ja yleiset toimintalinjat 2015-1 Yleiset sinettiseurakriteerit Seuralla on kirjallinen toimintalinja seuran toimintaperiaatteista ja -tavoista. Seura pitää huolta
LisätiedotVIESTINTÄSUUNNITELMA 2015
1 (5) VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 Viestintästrategian tarkoitus on tukea Konsulttinuorten toimintastrategiaa. Viestintästrategia laaditaan kolmeksi (3) vuodeksi kerrallaan. Viestintästrategiassa määritellään
LisätiedotPasi Oksanen
Pasi Oksanen 15.2.2017 Work life Yo 1986, DI 1993, TkL 1997 TTKK 1992-1998 Nokia 1998-2012 Sports Management Volunteer 2013-2013 Agco Power 2013 -> Sports life yleisurheilu 1980-luku lentopallo 1990-luku
LisätiedotSELKEÄSTI HELPOMPAA MARKKINOINTIA
SELKEÄSTI HELPOMPAA MARKKINOINTIA Markkinatehdas on ryhmä nuoria markkinoijia, joiden tavoitteena on parantaa Keski-Suomen yritysten markkinoinnin suunnitelmallisuutta ja auttaa käytännön toteutuksessa.
LisätiedotKAIKILLE YHTEINEN TUTKINNON OSA 1 MYYNTIIN VALMISTAUTUMINEN. a) Ammattitaitovaatimukset
KAIKILLE YHTEINEN TUTKINNON OSA 1 MYYNTIIN VALMISTAUTUMINEN a) Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja osaa omassa myyntityössään toimia liiketoiminnan keskeisten periaatteiden ja organisaationsa
LisätiedotSosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi
Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt
LisätiedotSUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.
SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT
LisätiedotKonferenssin järjestämisopas. Kuva: Ms free
Konferenssin järjestämisopas Kuva: Ms free Tavoitteiden ja sisällön suunnittelu Mikä on konferenssin tavoite? Entä kohderyhmä? Onko aiempaa kokemusta konferenssin suunnittelusta? Jos konferenssi on järjestetty
LisätiedotVanhusten ja toimintakyvyltään alentuneiden henkilöiden asumisen turvallisuus Kokkolassa
Vanhusten ja toimintakyvyltään alentuneiden henkilöiden asumisen turvallisuus Kokkolassa Turvallisen asumisen koti-seminaari 3.8.2011 Palvelupäällikkö laitos- ja palveluasuminen Pasi Paasila Esityksen
LisätiedotProjektinhallinta. Kielten POP-hankkeiden koordinaattoritapaaminen 5.5.2010. Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Ulla Pehrsson ja Johanna Heimonen
Projektinhallinta Kielten POP-hankkeiden koordinaattoritapaaminen 5.5.2010 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Ulla Pehrsson ja Johanna Heimonen Mitä, missä, milloin ja vielä miten, paljonko, kenelle,
LisätiedotMiksi jotain piti ja pitää tehdä?
Miksi jotain piti ja pitää tehdä? kilpailijamäärät laskeneet rajusti viimeisen 25 vuoden aikana (huom. nuorten SM Kitee, Kotka 2012) lajin kotimainen kilpailutoiminta menettänyt seksikkyytensä lähes kokonaan
LisätiedotKAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia.
KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia. OSALLISTUJATIEDOT Kilpailutyön nimi* Mainostoimisto* Mainostava yritys / yhteisö* Mediatoimisto* Muut KILPAILULUOKKA* Vuoden paras lanseeraus
LisätiedotOivalluskysymykset lähiluomuyrittäjälle
HELSINGIN YLIOPISTO RURALIA-INSTITUUTTI Oivalluskysymykset lähiluomuyrittäjälle KASVOT LUOMULLE 1. Perustiedot (lyhyesti ja ytimekkäästi) Mitä yritys myy? Mikä on pääkohderyhmä? Kenelle myydään? Miten
LisätiedotJussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO
Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska
LisätiedotSaada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku
Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN
LisätiedotRauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille
Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen
LisätiedotTAPAHTUMAT MYYNTIKANAVANA JOHANNA JYLHÄ-OLLILA
TAPAHTUMAT MYYNTIKANAVANA JOHANNA JYLHÄ-OLLILA Tapahtumat: kysymyksiä Minkälaisissa tapahtumissa käyvät (tapahtumaprofiili) Kuinka monessa tapahtumassa / vuosi Tapahtumamyyntikanavan merkitys yrityksessä
LisätiedotTapahtumamarkkinointi
Tapahtumamarkkinointi Nimi: Maria Ruokonen Päivämäärä: 20.2.2012 Kirjapisteet ennen tätä esseetä: 25 Pisteet: 3 Tekijä: Helena Vallo, Eija Häyrinen ja Riikka-Mari Muhonen, Laura Heikkinen Kirjan nimi:
LisätiedotVinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1
VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTINTÄ Sanomien lähettämistä ja vastaanottamista Yhteisöjen välistä monimuotoista
Lisätiedot3. Arvot luovat perustan
3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat
Lisätiedot1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys
1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Sisällys 1 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Yleistä tutkimuksesta 2 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena
LisätiedotVAPAAEHTOISTYÖN PORTFOLIO MAAHANMUUTTAJILLE
VAPAAEHTOISTYÖN PORTFOLIO MAAHANMUUTTAJILLE Vapaaehtoisen nimi: 1. Vapaaehtoistyö Päivämäärä ja kesto Organisaatio Tehtävät Tarvittavat taidot ja osaaminen 2. Muut koulutukset ja kurssit Päivämäärä Kurssin,
Lisätiedotmarkkinointistrategia
Menestyksen markkinointistrategia kaava - Selkeät tavoitteet + Markkinointistrategia + Markkinointisuunnitelma + Tehokas toiminta = Menestys 1. markkinat Käytä alkuun aikaa kaivaaksesi tietoa olemassa
LisätiedotMonenlaisia viestikapuloita
Monenlaisia viestikapuloita Teemat Sosiaalinen media Viestinnän välineet vaikuttamisessa Yhteinen Järviset-lehti Alatunnistetiedot tähän 1.1.2010 2 Sosiaalinen media MLL:n Järvi-Suomen piirin Mikkelin
LisätiedotLiiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp
Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Huippuosaajana toimiminen, 15 osp (vain ammatillisessa peruskoulutuksessa) Ammattitaitovaatimukset
LisätiedotJulkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43
OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010
LisätiedotTapahtumien järjestäminen. Yhdistyskoulutus Siiri Kihlström Tuottaja ja kulttuuriasiantuntija
Tapahtumien järjestäminen Yhdistyskoulutus 2.12.2015 Siiri Kihlström Tuottaja ja kulttuuriasiantuntija TÄMÄN SETIN SISÄLTÖ Miksi tehdään tapahtumia? Tapahtuma=projekti Projektin osa-alueet Projektin elinkaari
LisätiedotMAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS
1/9 KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) TÄRKEÄÄ 1. Tallenna lomake ensin omalle koneellesi. 2. Täytä tallentamasi lomake. 3. Tallenna ja palauta. Täytä kampanjakuvaus huolella! Kampanjakuvaus on tuomareiden tärkein
Lisätiedot- 10 askelta paremaan vapaaehtoistoimintaan (Karreinen, Halonen, Tennilä) Visio, 2. painos 2013
Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Lari Karreinen 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - VTM, aikuiskouluttaja, järjestöjohtamisen erikoisammattitutkinto 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit
LisätiedotViranomaisyhteistyö osana yleisötapahtuman järjestämistä
Viranomaisyhteistyö osana yleisötapahtuman järjestämistä Carlos Santana 2008 Kirjurinluoto 36 000 kuulijaa Ympäristöterveydenhuollon valtakunnalliset koulutuspäivät 5.-6.5.2015 Yyterin kylpylähotelli 6.5.2015
LisätiedotFinancial Statement Scorecard as a Tool for Small Business Management 1 LIIKEVAIHTO / TUOTTEIDEN ARVONLISÄVEROTON MYYNTI ASIAKASULOTTUVUUS
YRITYKSEN MAKSUKYKY JA STRATEGINEN JOHTAMINEN HELSINKI 29.1.2010 OTM, KTM MIKKO HAKOLA 1 TULOSLASKELMAPERUSTEINEN MITTARISTO JOHDON KONTROLLITYÖVÄLINEESTÄ Financial Statement Scorecard as a Tool for Small
LisätiedotJYYn tapahtumanjärjestäjäkoulutus 2016. Anna Silvola Priska Pennanen Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta
JYYn tapahtumanjärjestäjäkoulutus 2016 Anna Silvola Priska Pennanen Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Sisältö Tapahtuman suunnittelu ja valmistelu Vastuunjako Talousarvion laatiminen & avustukset Tiedottaminen
LisätiedotReilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen
Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä
LisätiedotKajaanin ammattikorkeakoulu Opinnäytetyösuunnitelman ohje
Kajaanin ammattikorkeakoulu Opinnäytetyösuunnitelman ohje Tutkintonimike Koulutus Syksy / Kevät 201X Opinnäytetyön aiheen valinnan ja aiheanalyysin hyväksynnän jälkeen tehdään opinnäytetyösuunnitelma.
LisätiedotLions Clubs International
Lions Clubs International Keskustelu: Mitkä ovat tärkeimmät asiat projektin/aktiviteetin suunnittelussa ja toteutuksessa? 4.2.2017 Suomen Lions-liitto ry / koulutusjohtaja Antti Forsell / Kehitä itseäsi
LisätiedotAMK:N hallitus 21.9.2011 Asia 8/Liite 4 OPS
AMK:N hallitus 21.9.2011 Asia 8/Liite 4 OPS KULTTUURITAPAHTUMIEN VAPAAEHTOISTYÖN JOHTAMINEN Erikoistumisopinnot 30 op 19.1.2012-30.11.2012 KULTTUURITAPAHTUMIEN VAPAAEHTOISTYÖN JOHTAMINEN Erikoistumisopinnot
LisätiedotVALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA. Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013
VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013 SISÄLTÖÄ Yleistä valmistautumisesta kilpailuihin Paineensieto Ihannesuorituksesta Muutama sana loukkaantumisista ja epäonnistumisesta
LisätiedotStrategia, toimintasuunnitelmat ja kehittäminen. Varpu Ylhäinen
Strategia, toimintasuunnitelmat ja kehittäminen Varpu Ylhäinen Lyhyt katsaus strategiaan ja strategiajohtamiseen Klubin toimintasuunnitelma 2015-2016 29.10.2014 Copyright Varpu Ylhäinen 2 Lions Clubs International
LisätiedotSanoista tekoihin turvallisuutta yhteiselle työpaikalle
Sanoista tekoihin turvallisuutta yhteiselle työpaikalle Mika Liuhamo, tuotepäällikkö https://fi.linkedin.com/in/liuhamo 2 Miksi? Lähtökohtia kehittämiselle Liiketoiminta Työn sujuvuus, tuottavuuden parantaminen
LisätiedotOPAS KASVUYRITTÄJÄN HANKINTOIHIN KÄÄNNÄ SIVUA
OPAS KASVUYRITTÄJÄN HANKINTOIHIN OSTOT TUKEVAT KASVUA Kasvuyrittäjänä tiedät, että kasvu on ennen muuta tekemistä. Millaisia tekoja tarvitaan tuloksekkaaseen ostamiseen? Tässä Esan seitsemän steppiä, joilla
LisätiedotViestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen.
Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Tutkittua tietoa & punnittuja näkemyksiä. Osallistu, innostu
LisätiedotSOSTE Suomen sosiaalija terveys ry
SOSTE Suomen sosiaalija terveys ry Vapaaehtoistoiminnan tulevaisuus Kiril Häyrinen, 6.11.2015 @kirilhayrinen SOSTEn rooli vapaaehtoistoiminnassa SOSTE Suomen sosiaalija terveys ry on valtakunnallinen kattojärjestö,
LisätiedotSUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020
SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020 VISIO Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020. Kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä MISSIO Suomen Karateliitto on
LisätiedotKIRJASTO & MARKKINOINTI. Roosa Kallio markkinointipäällikkö Helsingin kaupunginkirjasto
KIRJASTO & MARKKINOINTI Roosa Kallio markkinointipäällikkö Helsingin kaupunginkirjasto 26.3.2015 OHJELMA & TAVOITE Lyhyt esittely - mitä markkinointi on Miten markkinointi eroaa viestinnästä? Esimerkkejä
LisätiedotHAKUOHJEET RINGETEN NAISTEN MM2015 JA NUORTEN U19 MM2015 JÄRJESTÄJILLE
HAKUOHJEET RINGETEN NAISTEN MM2015 JA NUORTEN U19 MM2015 JÄRJESTÄJILLE AJANKOHTA 28.12.2015 3.1.2016 1. Naisten finaalipeli perjantaina 2. Naisten finaalipeli lauantaina 3. Naisten finaalipeli (tarvittaessa)
LisätiedotSUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.
Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti
LisätiedotOikeat tavoitteet avain onnistuneeseen tapahtumaan
Oikeat tavoitteet avain onnistuneeseen tapahtumaan Onnistunut tapahtuma 12.11.2008 Mika Lehtinen toimitusjohtaja Expology Oy Associated Partner of the Esityksen tavoitteet Miksi mitattavien tavoitteiden
LisätiedotYleisötilaisuuden turvallisuus
2014 Yleisötilaisuuden turvallisuus Ensiapusuunnitelma Päijät-Hämeen pelastuslaitos RH/2014/8/TAa 15.9.2014 Sisältö 1 Soveltamisala... 2 2 Järjestäjän vastuu yleisön turvallisuudesta... 2 3 Yleisötapahtuman
Lisätiedot3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.
1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa
LisätiedotNolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen
Nolla tapaturmaa 2020 Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015 Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n hallitus asetti
LisätiedotJohdatus markkinointiin
Markkinoinnin perusteet 23A00110 Johdatus markkinointiin Ilona Mikkonen, KTT Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos Päivän agenda Kuka kukin on? Mitä markkinointi on? Miksi sinun tulisi
LisätiedotPasi Poukka Raumanmeren Ohjelmapalvelut / AquaSport Raumanmeri
Pasi Poukka Raumanmeren Ohjelmapalvelut / AquaSport Raumanmeri Lomailu ja kohde ovat asiakkaalle vapaavalintaisia. Pääosa matkailijoista ajattelee helppoutta ja turvallisuutta. Matkailu on altis erilaisille
LisätiedotA B C. Avoimen hallinnon ja LOGO
Kokei le!?! A B C Avoimen hallinnon ja vuoropuhelun edistäjä LOGO Otakantaa.fi on oikeusministeriön kehittämä avoimen valmistelun vuorovaikutuskanava. Ota käyttöön päätöksenteon valmistelun ja johtamisen
LisätiedotKUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI?
KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI? Aalto University Executive Education Teemu Malmi Professori, AUSB WORKSHOP Alustus: Budjetti ohjaa, kaikki hyvin? Keskustelu pöydissä Yhteenveto Alustus: Miten varmistan,
LisätiedotSponsorointi & urheilumarkkinointi
Sponsorointi & urheilumarkkinointi Meidänkin sponsorointieurot tulevat jo ensi kaudeksi tippumaan selvästi, jos ei löydetä laitamainoksia parempia tapoja hyödyntää diilejä. KTT ARTO KUULUVAINEN, M3 RESEARCH
LisätiedotPALKATTU VALMENTAJA / VAPAAEHTOISET Kouvolan Suunnistajat
PALKATTU VALMENTAJA / VAPAAEHTOISET Kouvolan Suunnistajat 2012 2015 Nuorisovalmennuspäällikkö 2015 2016 Nuorisovalmentaja 2016 2018 Nuorisovalmentaja 50% 2019 - Valmennuskoordinaattori 50% - työtehtävät,
LisätiedotMarkkinointipsykologia
Markkinointipsykologia Sisällysluettelo ESIPUHE 1. MARKKINOINNIN PSYKOLOGISET PERUSTAT 1.1. Miksi-mitä-miten-malli 1.2. Markkinointipsykologiasta psykologiseen markkinointiin 2. IHMINEN MARKKINOILLA 2.1.
LisätiedotPäätökseen vaikuttavia tekijöitä urheiluseuran toiminnassa
Päätökseen vaikuttavia tekijöitä urheiluseuran toiminnassa Oikeudelliset viitekehykset Oy Ry Osakkeen omistajat ja jäsenet Mitä oikeudelliset viitekehitykset ovat ja miksi ne ovat tärkeitä Päätökset voidaan
LisätiedotPuolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo
Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa
LisätiedotKASVUN JOHTAMINEN KASVUN SUUNNITTELUN, JOHTAMISEN JA MYYNNIN YDINTEESIT OHJELMISTOYRITTÄJIEN JÄSENILTA 16.4.2015
KASVUN JOHTAMINEN KASVUN SUUNNITTELUN, JOHTAMISEN JA MYYNNIN YDINTEESIT OHJELMISTOYRITTÄJIEN JÄSENILTA 16.4.2015 M-FILES Ohjelmistotuoteyritys 250+ työntekijää Toimistot Tampere, Espoo, USA, UK 400 jälleenmyyjää
LisätiedotKICK ASS! FACEBOOK-MARKKINOINNILLA MATKAILULIIKETOIMINTA KASVUUN
KICK ASS! FACEBOOK-MARKKINOINNILLA MATKAILULIIKETOIMINTA KASVUUN Marko Pyhäjärvi PUHEENVUORON TAVOITE On olemassa miljoonia eri keinoja vauhdittaa matkailuyrityksen myyntiä, ja Facebookmarkkinointi on
Lisätiedot