Asiakasturvallisuus luontopalveluissa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Asiakasturvallisuus luontopalveluissa"

Transkriptio

1 Asianumero 4622/2013/ Asiakasturvallisuus luontopalveluissa Retkeilijöitä Teijon retkeilyalueella. Kuva: Anne Muuri.

2 Tiivistelmä Tämä ohje käsittelee Metsähallituksen luontopalveluiden hallinnassa olevien suojelualueiden ja retkeilyalueiden asiakasturvallisuutta. Näkökulma kohdentuu jokamieheen, alueella omatoimisesti retkeilevään kävijään, mutta turvallisuutta tarkastellaan myös laajemmin matkailun näkökulmasta. Tavoitteena on ollut löytää käyttöön parhaiten soveltuvat toimintamallit. Asiakasturvallisuutta on tarkasteltu kokonaisuutena. Turvallisuuden osatekijät ovat meillä kunnossa, mutta parannettavaa eri osa-alueissa löytyy paljon. Näihin voimme vaikuttaa merkittävästi parantamalla yksityiskohtia ja käytäntöjä kokonaisuuden kannalta toimivammaksi. Asiakasviestinnän ja rakenteiden käyttöturvallisuuden ylläpidon merkitys paikkatietojärjestelmämme avulla korostui työn aikana. Koko kenttähenkilöstön rooli ja yhteistyö niin asiakaspalvelussa kuin huollossa on tärkeää myös asiakasturvallisuuden kannalta. Asiakasturvallisuuden painopisteet luontopalveluissa ovat: Riskikartoitus ja turvallisten käytännön toimintamallien hakeminen. Riskikartoitus otetaan käytännön työkaluksi. Puistoalueittain kartoitetaan asiakasturvallisuuden riskit sekä mietitään keinot niiden vähentämiseksi. Selvitys tehdään puistoalueissa asiakaspalvelun ja huollon henkilöstön yhteistyönä. Viestintä. Hyvän ennakkotiedon tuottaminen, jolloin asiakas löytää (Retkikartta.fi, Luontoon.fi, esitetuotanto) itselleen sopivan kohteen myös asiakasturvallisuuden näkökulmasta. Hätätilanneohjeet 112 laitetaan selvästi näkyviin niin verkkosivuillemme kuin maastoonkin. Palveluvarustuksen paikkatietojärjestelmän tehokas käyttö. Rakenteiden kunnon ja turvallisuuden seuranta. Tiedon ajantasaisuudesta ja tarkkuudesta huolehtiminen, jolloin se palvelee myös viestinnässä ja pelastustoimissa parhaiten. Yhteistoiminta pelastusviranomaisten kanssa hätätilanteissa. Hyvien toimintamallien löytäminen pelastusviranomaisten kanssa tapahtuvaan yhteydenpitoon. Sähköisen viestinnän nopea muutos edellyttää valmiutta toimintamallien päivittämiseen. Aktiivinen, valpas ja käytännönläheinen turvallisuuskulttuuri. Omien toimintamahdollisuuksien huomaaminen ja kehitysideoiden sujuva toteutus arjen työssä. Metsähallituksen luontopalveluiden johtoryhmä on hyväksynyt ohjeen otettavaksi käyttöön elokuussa Sen ajantasaisuutta tarkastellaan vähintään kerran vuodessa ja ohje on osa Metsähallituksen ympäristöjärjestelmää (Asianumero 4622/2013/ ).

3 Sisältö 1 Johdanto Lainsäätäjän näkökulma Maankäyttö- ja rakennuslaki / Kuluttajaturvallisuuslaki / Pelastuslaki / Asetukset talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista /461, / Maastoliikennelaki Viestintä Ennakkotieto retken suunnitteluun Opastus luontokeskuksessa ja maastossa Hätätilanteet Kriisiviestintä Rakenteiden turvallisuus elinkaaren eri vaiheissa Suunnittelu Rakentaminen Kunnon seuranta Uusien kohteiden haltuunottokatselmukset Uudet rakenteet, materiaalit ja palvelut Erityyppisen palveluvarustuksen turvallisuus Reitit Retkeilyyn liittyvät majoitteet ja majoituspalvelut Sillat, tornit, portaat Ohjelmapalveluiden turvallisuus Riskit ja niiden hallinta Turvallisuusjohtaminen Vastuu turvallisuudesta Turvallisuussuunnittelu Turvallisuustilanteen seuranta Yhteistoiminta pelastusviranomaisten kanssa Muut turvallisuuteen liittyvät tahot... 34

4 Liitteet Liite 1A. Yleisötilaisuuden pelastussuunnitelman mallipohja Liite 1B. Yleisötilaisuuden pelastussuunnitelman malli, Sipoonkorpi Liite 2. Ohjelmapalveluiden turvallisuussuunnitelman malli, Junior Ranger -leiri Liite 3A. Rakennuksen pelastussuunnitelma Liite 3B. Rakennuksen pelastussuunnitelma, kulttuuriomaisuus Liite 4. Hyvän viitoittamisen perusteet Liite 5. Luontopalveluiden asiakasturvallisuuden riskikartoitus Liite 6. Hätätilanteiden yhteystiedot pelastusviranomaisia varten, mallina Oulanka Liite 7. Sisäasiainministeriö 2012: Pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohje. Sisäasiainministeriön julkaisuja 21/2012. <http://www.intermin.fi/julkaisu/212012z>

5 1 Johdanto Tämä ohje käsittelee Metsähallituksen luontopalveluiden hallinnassa olevien suojelualueiden asiakasturvallisuutta lähinnä virkistyskäyttäjän näkökulmasta. Laajempana näkökulmana on myös mm. matkailun tarpeet lähinnä ohjelmapalveluyritysten ja pelastusviranomaisten kannalta. Kolme keskeistä osa-aluetta asiakasturvallisuudessa ovat: riskien tunnistaminen ja toimenpiteet riskien ehkäisemiseksi, huolellisuusvelvollisuus reittien ja rakenteiden käyttökunnosta sekä käyttäjien riittävä informointi. Tässä ohjeessa esitetään yhteiset käytännöt asiakasturvallisuuden hallintaan. Alueidemme asiakkaiden turvallisuustilanne on tiedossa olevien onnettomuuksien valossa melko hyvä. Tämä johtunee siitä, että retkeily sinällään ei ole kovin riskialtista moneen muuhun luontoaktiviteettiin verrattuna. Myös turvallisuusasiat on perinteisesti otettu huomioon rakenteiden suunnittelussa ja huollossa. Kohteidemme käyttöön liittyvän ennakkoinformaation tuottajana Metsähallitus on edelläkävijä mm. Luontoon.fi- ja Retkikartta.fi-sivustojen kautta. Alueemme tavoittavat yhä uusia käyttäjiä, joilla on erilaisia tarpeita niin kiinnostuksen, liikkumismahdollisuuksien kuin retkeilykokemuksenkin puolesta. Tässä ohjeessa esitetään Metsähallituksen luontopalveluiden asiakasturvallisuuden linjaukset ja hyvät toimintamallit. Tavoitteena on ollut saada kattava esitys asiakasturvallisuuden hoidosta. Tärkeänä lähtökohtana on ollut, että asiakasturvallisuuteen liittyvät toimintamallit on nivelletty mahdollisimman hyvin muuhun toimintaan, jolloin niiden toimivuus varmenee ja tehokkuus paranee. Työryhmässä on ollut mukana kentän, ympäristöasioiden, viestinnän ja työsuojelun osaajia luontopalveluista sekä koko Metsähallituksen asiantuntijoita, mm. lakipalveluista, sisäisestä tarkastuksesta sekä laatu- ja riskienhallinnasta. Luontopalveluiden eri prosessit on osallistettu työhön. Lisäksi on kuultu ulkopuolisia erityisasiantuntijoita. Ohjeen liitteet, esim. valtakunnallinen riskikartoitus ja erilaiset asiakirjamallit, on koottu työn loppuun. Niiden varsinainen säilytyspaikka on Metsähallituksen ympäristökäsikirja. Liitteiden päivitys hoidetaan työn valmistuttua käsikirjaan eikä niitä päivitetä jatkossa enää tähän ohjeeseen. Myös itse ohjetta säilytetään ympäristökäsikirjassa. 2 Lainsäätäjän näkökulma Tässä luvussa käsitellään asiakasturvallisuuden kannalta keskeisimmät huomioon otettavat lainsäännökset. 2.1 Maankäyttö- ja rakennuslaki /132 Kiinteistön tai rakennuksen tulee olla tarkoituksensa mukaisessa käytössä turvallinen, ja vastuu siitä, ettei kiinteistön tai rakennuksen turvallisuus vaarannu, kuuluu omistajalle tai haltijalle. Kiinteistönomistajan tulee siis huolehtia siitä, että kiinteistö sekä sillä olevat rakennelmat ja rakennukset eivät aiheuta käyttäjilleen vaaraa. 5

6 Kiinteistönomistajan vastuu on oikeuskäytännössä katsottu erittäin tiukaksi. Vahinkotapauksissa kiinteistön tai rakennuksen hoidosta ja kunnossapidosta vastaavan on vastuusta vapautuakseen tullut näyttää menetelleensä huolenpidossaan huolellisesti tai osoittaa jokin vastuupiirinsä ulkopuolelle jäävä syy vahinkotapahtumalle. Kiinteistönomistajan vastuun säädösperusta on maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 166 ja 168 :ssä, mutta ennen kaikkea kiinteistönomistajan vastuu on muotoutunut oikeuskäytännössä. Maankäyttö- ja rakennuslain 166 :n mukaan rakennuksen omistajan on pidettävä rakennus ympäristöineen sellaisessa kunnossa, että se jatkuvasti täyttää terveellisyyden, turvallisuuden ja käyttökelpoisuuden vaatimukset. Omistaja on vastuussa rakennuksen ylläpidon ja huollon laiminlyönnistä aiheutuneesta vahinkotapahtumasta. MRL:n 168 säätää kevyistä rakennelmista ja pienehköistä laitoksista, joihin käytännössä luetaan kaikki sellaiset rakennelmat, jotka eivät vaadi rakennuslupaa. Myös kevyen rakennelman ja pienehkön laitoksen tulee terveellisyydeltään, turvallisuudeltaan ja ulkoasultaan täyttää kohtuulliset vaatimukset. MRL:n säännökset asettavat luontopalveluille velvollisuuden tarkkailla ja huolehtia Metsähallituksen omistamien rakennusten ja niiden ympäristön turvallisuudesta. Lisäksi tulee huomioida myös Metsähallituksen mailla sijaitsevat muiden tahojen omistamat rakennukset, joiden mahdollisista turvallisuuspuutteista myös Metsähallituksella voi joissain olosuhteissa olla riski joutua vastuuseen Kuluttajaturvallisuuslaki /920 Kuluttajaturvallisuuslaki on kuluttajapalveluita koskeva yleislaki, joka asettaa asiakasturvallisuudelta vaaditun vähimmäistason. Metsähallituksen tarjoamien reittien ja rakenteiden katsotaan olevan kuluttajapalveluita, ja näin ollen kuluttajaturvallisuuslakia sovelletaan myös Metsähallituksen toimintaan. Kuluttajaturvallisuuslain tavoitteena on ehkäistä ennakolta terveys- ja omaisuusvaaroja asettamalla toiminnanharjoittajalle velvollisuuden poistaa palveluissa olevat vaaratekijät riittävän tehokkaasti sekä toimia lain sisältämän huolellisuus- ja informointivelvoitteen mukaisesti. Arvioitaessa toiminnanharjoittajan huolellisuutta kiinnitetään huomiota hänen tietoisuuteensa toimintaansa liittyvistä riskeistä, toimenpiteistä riskien minimointiin ja vaaratekijöiden poistamiseen sekä kuluttajille välitettyyn informaatioon palveluun sisältyvistä riskeistä. Kuluttajaturvallisuuslaissa ei säännellä korvausvastuuta koskevia kysymyksiä, jotka ratkeavat vahingonkorvauslain (412/1974) säännösten perusteella. Siinä ei myöskään lähtökohtaisesti säännellä kuluttajansuojalaissa (38/1978) säädetyistä seikoista eikä rikosoikeudellisista kysymyksistä. Huolellisuusvelvollisuus Toiminnanharjoittajan on olosuhteiden vaatiman huolellisuuden ja ammattitaidon edellyttämällä tavalla varmistauduttava siitä, että kulutustavarasta tai kuluttajapalvelusta ei aiheudu vaaraa kenenkään terveydelle tai omaisuudelle. Toiminnanharjoittajalla on oltava riittävät ja oikeat tiedot kulutustavarasta ja kuluttajapalvelusta, ja hänen on arvioitava niihin liittyvät riskit (5 ). Laissa asetettu palveluntarjoajan huolellisuusvelvollisuus on tiukka. Palveluntarjoaja ei voi vedota siihen, että palvelua koskevia määräyksiä ja ohjeita ei ole olemassa, vaan palveluntarjoajan velvollisuutena on hankkia tarvittavat tiedot jollain muulla tavalla ja ryhtyä toimenpiteisiin vaaran takia. 6

7 Luontopalvelujen vastuulla on runsaasti luonnossa liikkumista palvelevia rakenteita, kuten pitkospuita, siltoja, laitureita, losseja, portaita, kaiteita ja näköalatorneja. Näiden palvelurakenteiden kunnosta tulee huolehtia niin, ettei niistä aiheudu vaaraa kenenkään terveydelle tai omaisuudelle. Kunnossapidon edellytyksenä on, että tiedetään palvelurakenteiden kunto sekä niihin mahdollisesti liittyvät turvallisuusriskit. Mikäli reiteillä tai palvelurakenteissa ilmenee terveydelle tai omaisuudelle vaaraa aiheuttava tekijä, se tulee poistaa riittävän tehokkaalla tavalla siten, että kuluttajalle ei enää aiheudu riskitekijästä vaaraa, jonka hän olisi huolellisesti toimiessaan voinut välttää (1 ). Vaaratekijän ilmenemisellä tarkoitetaan esimerkiksi onnettomuutta, vaaratilannetta tai toiminnanharjoittajan tai muun tahon havaitsemaa tavaraan tai palveluun liittyvää vaaratekijää sekä asiakaspalautetta. Huolellisuusvelvoitteen täyttämistä arvioitaessa tärkeässä osassa on asianmukaisesti toteutettu riskiarviointi. Riskiarvioinnissa arvioidaan epäsuotuisan tapahtuman esiintymisen todennäköisyys ja sen seurausten vakavuusaste. Onnettomuusvaaran lisäksi tulee huomioida siis myös vahinkotapahtuman todennäköisyys, johon vaikuttaa esimerkiksi alueella liikkuvien ihmisten lukumäärä ja ikärakenne, sekä onnettomuuden mahdolliset seuraukset. Riski on sitä suurempi, mitä suurempi on onnettomuuden todennäköisyys ja tapahtuneen onnettomuuden aiheuttamat seurausvaikutukset. Tietoa retkeilijöille palveluvarustuksesta Kuluttajaturvallisuuslain asettaman informointivelvoitteen täyttämiseksi retkeilijällä tulee olla mahdollisuus saada selkeällä ja ymmärrettävällä tavalla tarvittavaa tietoa ylläpitämistämme reiteistä ja retkeilyrakenteista. Tietoa on annettava riittävästi, jotta retkeilijä itse pystyy saamiensa tietojen perusteella arvioimaan reittiin ja palvelurakenteisiin mahdollisesti liittyvät vaarat suhteutettuna omaan osaamiseensa (9 ). Kuluttajille on annettava Tietoa etukäteen, jotta he voivat suunnitella reittinsä omaan kuntoonsa ja taitoihinsa sopiviksi. Myös reittien varrella on oltava selkeät viitat ja varoitukset. Oikeuskäytännön mukaan alueella tavanomaisella tavalla kulkemisen tulee tapahtua ilman kävijöiden turvallisuudelle aiheutuvaa vaaraa. Vaara ehkäistään informoimalla kävijöitä selkeästi tarpeen vaatimalla tavalla. Turvallisuusasiakirja Laki asettaa kuluttajille suunnattujen ohjelmapalvelujen tarjoajalle velvollisuuden ilmoittaa kyseisistä palveluista kunnan valvontaviranomaiselle ja laatia näistä ohjelmapalveluista turvallisuussuunnitelmat. Kuluttajaturvallisuuslain mukaisena valvontaviranomaisena toimii se kunnan toimielin, joka vastaa ympäristöterveydenhuollosta. Ilmoitus tulee tehdä vain sellaisista ohjelmapalveluista, joihin sisältyvän riskin arvioidaan olevan vähäistä suurempi. Laissa tehdään ero kuluttajapalvelun ja ohjelmapalvelun välille. Kuluttajapalveluna pidetään sellaista palvelua, joka on tarkoitettu käytettäväksi tai jota olennaisessa määrin käytetään yksityiseen kulutukseen. Ilmoitusvelvollisuus syntyy vain kuluttajille suunnatuista ohjelmapalveluista, joihin liittyy aktiivinen palveluntarjoaminen ja vähäistä suurempi riski. Pelkän kuluttajapalvelun tarjoamisesta ei tarvitse tehdä ilmoitusta kunnalle, mikä tarkoittaa, että esimerkiksi Metsähallituksen ylläpitämät luontopolut yms. jäävät ilmoitusvelvollisuuden ulkopuolelle. 7

8 Yleisötilaisuuksien turvallisuusasiakirja Lähtökohtaisesti tilanteet, joissa kuluttaja on yleisönä konsertissa, urheilutapahtumassa tai muussa vastaavanlaisessa yleisötilaisuudessa, eivät edellytä ilmoitusta eivätkä turvallisuusasiakirjaa. Kuitenkin iso yleisötapahtuma, joka erityisen syyn vuoksi sisältää merkittävän turvallisuusriskin, tulee etukäteen ilmoittaa ao. kunnan pelastusviranomaiselle. Tapahtumasta tulee laatia turvallisuusasiakirja, jossa esitetään tapahtumaan liittyvät riskit ja keinot niiden hallitsemiseksi (6, 7 ). Yksityiskohtainen lista turvallisuusasiakirjan sisällöstä on eräitä kuluttajapalveluja koskevasta turvallisuusasiakirjasta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (1110/2011). Asetuksen 2 :ssä on mainittu ne asiat, jotka turvallisuusasiakirjan tulee sisältää, ellei se ole kohteena olevan palvelun kannalta tarpeetonta. Turvallisuusasiakirja on yhdistettävissä tapahtumaa varten laadittavaan pelastussuunnitelmaan. Näin meneteltäessä on kuitenkin huolehdittava siitä, että turvallisuusasiakirjan yksityiskohtaisuus, taso ja laajuus eivät heikkene. Liitteissä on esitetty yleisötilaisuuksien turvallisuusasiakirjan mallipohja sekä Sipoonkorven tapahtumasta tehty käytännön esimerkki. Liite 1A. Yleisötilaisuuden pelastussuunnitelman mallipohja 2013 Liite 1B. Yleisötilaisuuden pelastussuunnitelman malli, Sipoonkorpi Ohjelmapalvelujen turvallisuusasiakirja Seikkailu-, elämys- ja luontopalvelu sekä niihin rinnastettava muu ohjelmapalvelu, jollei siihen sisältyvää riskiä voida arvioida vähäiseksi, on ilmoitus- ja turvallisuussuunnitteluvelvoitteen piirissä. Ryhmille järjestettävät yksinkertaiset aktiviteetit, esim. luontopolun kierto tms., sisältävät kuitenkin yleensä vain vähäiseksi katsottavia riskejä, eivätkä siten ole kuluttajaturvallisuuslain ilmoitus- ja turvallisuussuunnitteluvelvoitteen alaisia. Lapset ovat usein vaikeasti hallittava ja ennakoitava ryhmä, johon liittyy tavallista suurempia riskejä. Myös ulkomaalaiset ovat tottumattomuutensa vuoksi riskiryhmiä asiakasturvallisuuden näkökulmasta. Pimeys nostaa retken riskitasoa merkittävästi. Mikäli luontokeskuksissa järjestetään retkiä, joiden riskitaso voidaan katsoa suureksi, tulee niistä laatia turvallisuusasiakirjat. Ohjelmapalveluiden turvallisuusasiakirjan vaatimiksi ohjelmapalveluiksi luontopalveluissa katsotaan mm. nuorille järjestettävät Junior Ranger -leirit, joille laaditaan turvallisuussuunnitelmat (ks. liite 2 Ohjelmapalveluiden turvallisuusasiakirjamalli Junior Ranger -leiri). Ryhmän koon, kokeneisuuden ja ohjelmansisällön pohjalta arvioidaan, pitääkö esimerkiksi talkooleirille laatia myös turvallisuusasiakirja vai riittääkö normaali töiden työturvallisuuteen liittyvä ohjeistus tapahtuman järjestämiseen. Liite 2. Ohjelmapalveluiden turvallisuusasiakirjamalli Junior Ranger -leiri Mikäli luontokeskuksissa järjestetään retkiä säännöllisesti ja ne ovat tarjottuna ohjelmana esillä ja aktiivisessa käytössä, on näistä hyvä laatia ohjelmapalveluiden turvallisuusasiakirja, vaikka ohjelman vaarallisuuden kynnys ei ylittyisikään. Tällöin voidaan olla varmoja siitä, että ohjelman riskit on arvioitu huolellisesti ja niihin on varauduttu hyvin. Samoin hätätilanteisiin liittyvät menettelyt ja tiedot tulee käytyä luontevasti läpi. Kohderyhmämme, esim. lapset, vaativat usein myös tavanomaista tarkempaa suunnittelua ja erityisten 8

9 turvallisuusasioiden huomioimista. Ohjelmapalveluiden turvallisuusasiakirja osaltaan varmentaa, että ohjelmapalveluihin liittyvä huolellisuusvelvoite on toteutettu. Metsähallituksen vastuu / jokamiehen vastuu / liiketoiminnan harjoittajan vastuu Retkeilijä liikkuu luonnossa jokamiehenoikeudella ja omalla vastuullaan. Jokamiehenoikeudella alueella liikkuva henkilö on itse vastuussa hänelle tapahtuneesta vahingosta, ellei ole olemassa jotakin erityisperustetta, jonka vuoksi Metsähallitus olisi tapahtuneesta vahingosta vastuussa. Metsähallituksen hallinnoimien suojelu-, retkeily- ja ulkoilualueiden retkeilyä tukevien palvelurakenteiden tapauksessa kyse ei ole Metsähallituksen retkeilijöille tarjoamasta ohjelmapalvelusta tai omatoimisesta ohjelmapalvelusta vaan kuluttajapalvelusta, johon sisältyvän vahinkotapahtuman riskin voidaan yleisesti katsoa olevan vähäinen. Tämä tarkoittaa sitä, että Metsähallituksen ei tarvitse tehdä kuluttajaturvallisuuslain 6 :n mukaista ilmoitusta eikä 7 :ssä tarkoitettua turvallisuusasiakirjaa retkeilyn infrastruktuuripalveluistaan. Ylläpitäessään retkeilyä ja luonnossa liikkumista tukevia rakennelmia Metsähallitus ei myöskään ole jokamiesretkeilijän turvallisuudesta samanlaisessa vastuussa kuin esimerkiksi ohjelmapalveluyrittäjä asiakkaistaan. Metsähallituksen kuluttajaturvallisuuslain mukaiset velvoitteet rajoittuvat joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta edellä mainittuihin huolellisuusvelvollisuuteen ja ennakkoinformointiin palveluista. Metsähallituksen vastuu alueellaan tapahtuneesta henkilö- tai esinevahingosta voi syntyä kiinteistönomistajan vastuun perusteella. Kiinteistön tai rakennuksen tulee olla tarkoituksensa mukaisessa käytössä turvallinen ja vahingon tapahduttua kiinteistönomistajan on vastuusta vapautuakseen tullut näyttää menetelleensä kiinteistönsä ja sillä sijaitsevien rakennusten huolenpidossaan huolellisesti. Kuluttajaturvallisuuslain vaatimukset asettavat omalta osaltaan kriteerit kiinteistönomistajan huolellisuusvelvoitteelle. Elinkeinonharjoittajan Metsähallituksen alueella tarjoamien ohjelmapalvelujen, omatoimisten ohjelmapalvelujen ja muiden kuluttajapalvelujen turvallisuudesta on vastuussa kyseistä palvelua tarjoava elinkeinonharjoittaja. Hänen on oltava tietoinen tarjoamaansa palveluun sisältyvistä riskeistä ja informoitava asiakkaitaan niistä Pelastuslaki /379 Tässä käsitellään pelastuslain rakennuksen omistajalle, haltijalle sekä toiminnanharjoittajalle asettamat velvollisuudet. Pelastustoiminnan osalta katso oppaan kohta 9 Yhteistoiminta pelastusviranomaisen kanssa. Rakennuksen omistajan, haltijan ja toiminnanharjoittajan velvollisuudet Rakennuksen omistajan ja haltijan sekä toiminnanharjoittajan on: 1) ehkäistävä tulipalojen syttymistä ja muiden vaaratilanteiden syntymistä 2) varauduttava henkilöiden, omaisuuden ja ympäristön suojaamiseen vaaratilanteissa 3) varauduttava tulipalojen sammuttamiseen ja muihin sellaisiin pelastustoimenpiteisiin, joihin he omatoimisesti kykenevät 4) ryhdyttävä toimenpiteisiin poistumisen turvaamiseksi tulipaloissa ja muissa vaaratilanteissa sekä toimenpiteisiin pelastustoiminnan helpottamiseksi. Velvoite koskee myös muualla kuin rakennuksessa harjoitettavaa toimintaa sekä yleisötilaisuuksia. 9

10 Rakennuksen omistajan ja haltijan sekä toiminnanharjoittajan on osaltaan huolehdittava siitä, että rakennus, rakennelma ja sen ympäristö pidetään sellaisessa kunnossa, että tulipalon vaara on vähäinen ja rakennuksessa olevat henkilöt pystyvät tulipalossa tai muussa äkillisessä vaaratilanteessa poistumaan rakennuksesta tai heidät voidaan pelastaa muulla tavoin. Helposti syttyvää materiaalia tai muuta tavaraa ei saa säilyttää ullakolla, kellarissa, rakennuksen alla tai sen välittömässä läheisyydessä niin, että siitä aiheutuu tulipalon syttymisen tai leviämisen vaaraa. Rakennuksen omistajan ja haltijan sekä toiminnanharjoittajan on osaltaan huolehdittava siitä, että uloskäytävät ja kulkureitit niille pidetään kulkukelpoisina ja esteettöminä. Uloskäytävillä sekä ullakoiden, kellarien ja varastojen kulkureiteillä ei saa säilyttää tavaraa. Rakennusten pelastussuunnitelmat Merkittävillä rakennuskohteilla tulee olla pelastussuunnitelma mahdollisten onnettomuus- tai poikkeustilanteiden varalta. Pelastussuunnitelman laatimisesta on vastuussa rakennuksen haltija. Pelastussuunnitelma esitetään pelastusviranomaiselle, ja se voi olla tarpeen mukaan esillä kohteessa antamassa tietoa pelastautumisesta hätätilanteessa. Metsähallituksessa pelastussuunnitelmaa edellyttäviä kohteita ovat (Valtioneuvoston asetus pelastustoimesta /407): asuinrakennukset, joissa on vähintään kolme asuinhuoneistoa tilat, joita käytetään vähintään 20 henkilön majoitukseen kulttuuriomaisuudeksi määritellyt kohteet työpaikkatilat, joissa työntekijöiden ja samanaikaisesti paikalla olevien muiden ihmisten määrä on yleensä vähintään 50 luontokeskukset yli m 2 :n varastohalli. Pelastussuunnitelmassa on oltava selostus: vaarojen ja riskien arvioinnin johtopäätelmistä; rakennuksen ja toiminnassa käytettävien tilojen turvallisuusjärjestelyistä; asukkaille ja muille henkilöille annettavista ohjeista onnettomuuksien ehkäisemiseksi sekä onnettomuus- ja vaaratilanteissa toimimiseksi; mahdollisista muista kohteen käyttäjien omatoimiseen varautumiseen liittyvistä toimenpiteistä. Asetuksen (407/2011) mukaan pelastussuunnitelmassa on lisäksi tarpeen mukaan otettava huomioon myös kohteen tavanomaisesta poikkeava käyttö ja tilapäinen käytön muutos. Pelastussuunnitelmassa on selvitettävä myös, miten pelastuslain 14 :n mukainen omatoiminen varautuminen toteutetaan poikkeusoloissa. Pelastussuunnitelma on pidettävä ajan tasalla ja siitä on tiedotettava asianomaisen rakennuksen tai muun kohteen asukkaille ja työntekijöille sekä muille, joiden on osallistuttava pelastussuunnitelman toimeenpanoon. Liite 3A. Rakennuksen pelastussuunnitelma Liite 3B. Rakennuksen pelastussuunnitelma, kulttuuriomaisuus Pelastuslaitos antaa tarvittaessa neuvontaa pelastussuunnitelman laadinnassa. 10

11 Yleisötilaisuuden pelastussuunnitelma Pelastuslaki edellyttää tapahtumakohtaista pelastussuunnitelmaa yleisötilaisuuksiin ja muihin tapahtumiin, joihin osallistuvien ihmisten suuren määrän tai muun erityisen syyn vuoksi sisältyy merkittävä henkilö- tai paloturvallisuusriski. Yleisötilaisuuden pelastussuunnitelmassa on selvitettävä ja arvioitava tilaisuuden vaarat ja riskit. Niiden perusteella määritellään tilaisuuden turvallisuusjärjestelyt sekä tilaisuuden toteuttamisesta vastaavalle henkilöstölle ja tilaisuuteen osallistuvalle yleisölle annettavat ohjeet onnettomuuksien ehkäisemiseksi ja onnettomuus- ja varatilanteissa toimimiseksi. Yleisötilaisuuden pelastussuunnitelma on toimitettava viimeistään 14 vuorokautta ennen tilaisuuden alkamista tiedoksi alueen pelastusviranomaiselle. Asetuksen (407/2011) mukaan tällaisia ovat tilaisuudet ja tapahtumat, joissa: läsnä on samanaikaisesti vähintään 200 henkilöä käytetään avotulta, ilotulitteita tai palo- ja räjähdysvaarallisia kemikaaleja tapahtuman poistumisjärjestelyt poikkeavat tavanomaisesta tai tapahtuman luonne aiheuttaa erityistä vaaraa ihmisille. Jos samaa yleisötilaisuutta tai tapahtumaa varten tulee muun kuin pelastuslain nojalla laatia turvallisuussuunnitelma, erillistä pelastussuunnitelmaa ei tarvitse laatia, vaan pelastuslaissa säädetyt suunnitelman sisältöä koskevat seikat voidaan koota mainittuun muuhun suunnitelmaan. 2.4 Asetukset talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista /461, /401 Talousvedellä tarkoitetaan kaikkea laatuvaatimukset täyttävää vettä, joka on tarkoitettu juomavedeksi, ruoan valmistukseen tai muihin kotitaloustarkoituksiin. Talousvetenä ei kuitenkaan pidetä vettä, jota käytetään yksinomaan peseytymiseen, pyykinpesuun, siivoukseen, saniteettitarkoitukseen tai muuhun vastaavaan tarkoitukseen. Talousvetenä käytettävän veden on oltava terveydelle haitatonta ja muutenkin sanottuun tarkoitukseen soveltuvaa. Talousveden laatuvaatimuksista säädetään sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista (461/2000). Talousvedenottamolla tarkoitetaan sellaista rakennetta tai laitetta, jolla otetaan pohja- tai pintavettä talousvetenä käytettäväksi. Luontopalvelujen talousvedenottamoina ylläpitämien kaivojen ja muiden vedenottamoiden veden laatua on tutkittava säännöllisesti ao. kunnan terveydensuojeluviranomaisen hyväksymän seurantaohjelman mukaisesti. Viranomaistaho myös päättää ja antaa lausunnon veden soveltuvuudesta talousvedeksi vastuuta tässä asiassa ei voi ottaa tutkimuslaitos eikä kohteen ylläpitäjä. Tutkimustuloksista on tiedotettava valvontaviranomaisille ja käyttäjille. Retkeilijät turvautuvat erämaisilla alueilla liikkuessaan usein myös lähteiden, purojen ja järvien veteen juomavetenä. Usein myös turvallisuussyistä on järkevää osoittaa maasto-opastuksella lähteen sijainti tai puron paikka. Tällöin ei pidä antaa kohteen opasteissa eikä verkkosivuilla mielikuvaa, että kyseessä on tutkittu talousvesi. Sen sijaan pitää antaa selvä tieto siitä, että kohde ei ole talousvedenottamo. 11

12 2.5 Maastoliikennelaki Moottorikelkkailureittien turvallisuutta säätelee maastoliikennelaki /1710. Moottorikelkkailureitit ovat erikseen, lähinnä kuntien hakemilla maanmittaustoimituksella perustettuja reittejä. Reitin pitäjä on vastuussa reitin turvallisuudesta. Reitin pitäjän tehtävänä on huolehtia siitä, että moottorikelkkailureitti on vuosittaisella käyttöönottohetkellä ajettavassa kunnossa ja että reitin varrelle tällöin sijoitetaan reitin kulkua ja liikennettä olennaisesti vaarantavia paikkoja osoittavat sekä muut tarpeelliset liikennemerkit. Ensisijainen vastuu reitinkäyttäjän turvallisuudesta on käyttäjällä itsellään. Käyttäjän on noudatettava olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta vaaran ja vahingon välttämiseksi. Reitin pitäjä ei ole velvollinen korvaamaan reitin käyttäjälle tai kolmannelle osapuolelle reitin käyttämisestä aiheutuvaa vahinkoa, jollei vahinko ole johtunut reitin pitäjän huolimattomuudesta tai tahallisuudesta. Korvaus vahingosta määrätään noudattaen soveltuvin osin vahingonkorvauslain (412/74) säännöksiä. Virallisen moottorikelkkailureitin puuttuessa moottorikelkkailu ohjataan Metsähallituksen hallinnoimilla alueilla keskitetysti moottorikelkkaurille, jotta voidaan ehkäistä haittoja, vahinkoja ja häiriöitä, joita moottorikelkkailusta aiheutuu luonnolle ja ympäristölle. Tämä velvoite toteuttaa maastoliikennelain tavoitetta ja on johdettavissa myös metsähallituslaista, jonka mukaan Metsähallituksen on riittävästi otettava huomioon biologisen monimuotoisuuden suojelu ja tarkoituksenmukainen lisääminen metsien ja muiden luonnonvarojen hoidolle, käytölle ja suojelulle asetettujen muiden tavoitteiden kanssa. Metsähallituksen hallinnoimista urista tulee huolehtia samalla tavoin kuin reittitoimituksessa perustetuista moottorikelkkailureiteistä. Myös vastuu vahingoista määräytyy samalla tavalla. Jos ulkopuolisen tahon kanssa sovitaan oikeudesta pitää moottorikelkka- tai muuta maastoliikenneuraa, sopimuksessa tulee huomioida uran käyttöönottotoimiin sekä ylläpito- ja hoitovelvoitteeseen liittyvien vastuiden ja velvoitteiden siirtämisestä kokonaan käyttöoikeuden saajalle. 12

13 3 Viestintä Varsinkin aloittelevalle retkeilijälle omalle kunnolle ja kiinnostukselle sopivan kohteen löytäminen on tärkeä lähtökohta turvalliselle retkelle. Metsähallitus ylläpitää verkkosivustoja, joiden avulla retkeilijä saa ajantasaista tietoa. Palveluvarustuksen paikkatietojärjestelmä on tässä keskeinen tietolähde, joka toimii viestinnän keskeisenä tukijalkana. Kuva 1. Palveluvarustuksen paikkatietojärjestelmä ja asiakasturvallisuusviestintä. 3.1 Ennakkotieto retken suunnitteluun Luontoon.fi, luontoretken alkupiste, on palkittu verkkosivusto, josta löytyvät monipuoliset vastaukset retken suunnittelun kysymyksiin. Tuoreimmat kävijöiden kokemukset voi katsoa yhteiso.luontoon.fisivustosta. Luontoon.fi:ssä on Retkeilijän ABC-osio, josta löytyy hyviä vinkkejä turvallisesta retkeilystä. Suurena haasteena on oikean tiedon näkyvyys ja löytyminen sekä riittävän ajankohtaisen ja kuvaavan kohdetiedon saanti. Retkikartta.fi tarjoaa rakennelmien, reittien ja rakennusten paikkatietojen pohjalta karttaliittymän, jossa on kuvattuna retkeilyn palveluvarustus ja reitit kohdenimineen. Sivusto on täsmällinen tietolähde myös avuntarvitsijan löytämiseen pelastustarkoituksissa. Retkikartta.fi on linkitetty Luontoon.fiin kanssa, joten ristikkäinen tietosisällön tarkastelu on helppoa. Asiakasturvallisuuden näkökulmasta tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, että retkeilijät saavat ennen reitille lähtemistä tietoa reitin vaativuustasosta ja mahdollisista vaaratekijöistä ja löytävät siten helposti omalle kunnolleen sopivan kohteen. Myös helppojen lähireittien saavutettavuus on tärkeää. Verkkosivujemme tiedot ovat suomen ja ruotsin kielellä sekä suppeammin myös englanniksi ja saameksi. 13

14 3.2 Opastus luontokeskuksessa ja maastossa Luontokeskuksesta saa tarkimman ja ajankohtaisimman tiedon sopivan retken toteuttamiseen. Oppaalta saa tietoa reiteistä ja niiden vaativuudesta ja mahdollisista vaaratekijöistä sekä myös mm. meneillään olevista rakennus- tai huoltotöistä. Useimmista Metsähallituksen hoidossa olevista alueista on laadittu myös alue-esitteet, joissa kerrotaan kohteen palveluista ja kiinnostavista kohteista, järjestyssäännöt, luonto ja muut nähtävyydet sekä yksinkertaistettu kartta reiteistä. Alue-esite ei ole tarkka maastokartta, jonka avulla voi liikkua omatoimisesti maastossa, mutta sen avulla hahmottuvat alueen palvelut ja reitit. Hyvä opastustaulu kertoo oleellisen alueesta. Lähtöpisteen taulussa tulee olla myös toimintaohjeet hätätilanteiden varalle. Myös eri kieliversioihin tulee kiinnittää huomiota: selvänä trendinä on ollut venäjänkielisten kävijöiden määrän lisääntyminen ja sitä myötä tiedon tarve myös venäjäksi. Maasto-opasteiden suunnitteluun on olemassa ohje Maasto-opastetaulujen tuotanto- ja tyyliopas. Paikannusta helpottaa, mikäli tauluun on merkitty Olet tässä -merkki. Hätänumero on välttämätön. Eksymisen pelko on kokemattomalle retkeilijälle tuttua ja eksyminen on tärkeimpiä pelastustoimia vaativista tapahtumista. Hyvän reittimerkinnän ja viitoituksen avulla voi kulkija liikkua turvallisesti. Paljon käytetyt lähireitit on syytä tehdä rengasreiteiksi, jolloin ne hyvin viitoitettuina ovat selkeät ja turvalliset ensikertalaisenkin kulkea. Tällöin viitoitusta seuraamalla kävijä voi olla varma, että löytää takaisin lähtöpisteeseen. Myös jäljellä olevan matkan pituus voidaan merkitä tarvittaessa väliopastein. Viitoituksesta on laadittu ohje Liite 4. Viitoittamisen käytännöt 3.3 Hätätilanteet Tyypillisimpiä hätätilanteita ovat eksyminen, omien voimien virhearviointi, retken aikana tapahtunut tapaturma, joka estää retken jatkamisen suunnitellulla tavalla, sairauskohtaus sekä näistä seuraava hätäännys. Näissä tilanteissa on tärkeää, että hätään joutunut osaa ja pystyy ottamaan nopeasti yhteyttä hätäkeskukseen 112, josta käsin pelastustoimet käynnistyvät. Hätänumero ja hätäilmoituksen antamisen ohjeet tulee olla esillä maasto-opasteissa, samoin alue-esitteessä numero on oltava näkyvissä. Pelastustoimien johtaminen ja toteuttaminen ovat pelastusviranomaisten vastuulla, ja Metsähallituksen on pyydettäessä avustettava pelastusviranomaisia pelastustoimessa. Avun saannin ja mahdollisen pelastusoperaation kannalta on tärkeää, että avun tarvitsija pystyy paikantamaan itsensä mahdollisimman hyvin esimerkiksi opastetaulujen avulla. Kun Metsähallituksen palveluvarustuksen kohteet on merkitty maastoon rakenteisiin ja viety samansisältöisinä paikkatietojärjestelmään, varmennetaan, että paikannus voidaan tehdä nopeasti ja luotettavasti. Pelastusviranomaiset hyödyntävät pelastustoimissa Metsähallituksen paikkatietoja, mistä syystä paikkatietojen oikeellisuus on ensiarvoisen tärkeää. Hätätilanteisiin liittyvät käytännöt on syytä ottaa luontokeskuksissa pidettävien koulutustapahtumien yhdeksi aiheeksi. Poliisi vastaa henkilöetsinnästä. 14

15 3.4 Kriisiviestintä Kriisiviestintä liittyy ennalta arvaamattoman ja poikkeavan tilanteen viestintään. Kriisiviestinnällä tavoitellaan asiakkaiden turvallisuuden varmistamista näissä poikkeavissa tilanteissa ja siihen liittyen pelastustoimien tukemista. Lisäksi kriisiviestinnällä hallitaan työyhteisön mainetta vastuullisena toimijana sekä kriisinjälkihoitoa. Kriisiviestinnässä voi olla kyse myös tilanteesta, joka ei tapahtumana ole todellinen kriisi, esimerkiksi vakava onnettomuus, mutta näkyvänä uutisena voi vahingoittaa Metsähallituksen tai luontopalvelujen mainetta, mahdollisesti koko matkailualaa. Kaikissa kriisiviestinnän tilanteissa, myös niin sanoituissa maineenhallintatilanteissa sovelletaan kriisiviestinnän tärkeimpiä periaatteita: Viestitään avoimesti, aktiivisesti ja ajantasaisesti (kolme A:ta) sekä oikein, omatoimisesti ja oitis (kolme O:ta). Avoimuus: ei peitellä asioita Aktiivisuus: ei odotella muiden reaktioita, vaan toimitaan aktiivisesti, medialle viestitään aktiivisesti eikä vain kommentoida Ajantasaisuus: viestintä vastaa kulloisenkin tilanteen vaatimuksiin Oikein: viestintä perustuu faktoihin, arveluita ei esitetä, vaan tarvittaessa tehdään katselmus ja odotetaan lausuntoja. Jos tietoja ei ole, kerrotaan mitä on tehty siihen asti ja mitä aiotaan tehdä. Omatoimisuus: itsellä ote viestinnästä, ei ole vain kommentoijia, oma näkökulma esiin. Kuitenkin yhteistyö muiden viranomaisten kanssa on olennaista. Ei sooloilua. Oitis: viestintä on ripeää Olennaista on muistaa, että ihminen on aina ensin (esim. laivan ajaessa karille huolehditaan ensin ihmisistä, sitten luonnosta). Omaisille esitetään asiaan kuuluvat pahoittelut/osanotot. Onnettomuusalueelle mennään paikan päälle tekemään katselmus, myös silloin kun onnettomuuden syy ei suoranaisesti ole Metsähallituksen. Henkilövahinkojen ollessa kyseessä julkisuuteen ei kerrota henkilötietoja tai muita henkilöllisyyden paljastavia tietoja, vaan tämä on poliisin tehtävä (ja omaisille ilmoitetaan ensin). Avoimuuden periaatetta noudattaen mukaan voidaan ottaa mediaa. Periaate on myös, että viestitään vain omaan toimialaan kuuluvista asioista eikä kommentoida muiden viranomaisten tai osallisten puolesta. Aktiivisella, faktoihin perustuvalla viestinnällä pystytään välttämään huhut ja väärät tilannearviot. On myös tärkeää, että on sovittu, kuka tiedottaa. Lähtökohtaisesti vastuu on puistonjohtajalla/kenttäpäälliköllä sekä tiedottajalla/viestintäpäälliköllä. Tarvittaessa myös luontopalvelualueen johto kytketään mukaan (tilanteen vakavuudesta riippuen). Heti alusta tilanteeseen kytketään mukaan taustatyöryhmään kaikki ne ihmiset, jotka osaavat antaa oikeaa tietoa kriisiin vaikuttaneista tekijöistä (esim. rakenteiden suunnittelijat, alueiden hallinta jne). Ulkoisten lausuntojen antaja valitaan ja taustajoukot antavat hänelle tarvittavia tietoja. Olennaista on se, että lausuntojen antaja on tarpeeksi lähellä tilannetta ja kuitenkin hänellä on riittävät mandaatit ja uskottavuus. Kriisitilanteiden yleinen tiedottamisvastuu kirjataan myös Hätätilanteiden yhteystiedot pelastusviranomaisille -ilmoitukseen. Kriisiviestinnästä on tarkempi ohje. 15

16 Huomioi: Opastusaineisto (verkkosivut, luontokeskukset, alue-esitteet, maasto-opastetaulut): logomainen, pelkistetty hätäilmoitus 112 retkeilijän tiivistetty turvallisuusohje Kuinka toimin hätätilanteessa? (Retkeiljän ABC:stä poimittuna otsikkotason menettelyt) kohteiden nimet ja MH-logo maastorakenteisiin. Yhtenäinen nimikäytäntö Reiska-ohjeen mukaan (maasto-opaste, kartta, Retkikartta.fi, Luontoon.fi/Reiska) Ajankohtaiset kohdetiedot (esim. käynnissä olevat työmaat, luonnontuhot, tilannetiedotukset, vaaralliset kohteet) hyvin näkyvillä Eri kohderyhmin huomioiminen viestinnässä (mm. soveltuvuus, vaativuus) hätäilmoituksen teko-ohjeet ja mahdollisuuksien mukaan myös muu keskeinen turvallisuusmateriaali myös englanninkielisenä venäjänkielinen materiaali (turvallisuusohjeet ja retkeilyn pelisäännöt) mobiiliteknologian mahdollisuuksien hyödyntäminen ja ennakointi sisällöntuotannossa palautejärjestelmän toimivuuden parantaminen ja monipuolistaminen. Luontokeskukset: Hyvien turvallisuuskäytäntöjen selventäminen asiakaspalveluun (kevään aspa-koulutus) Aspan ja kenttähenkilöstön yhteispeli: tarkka tilannetieto esim. käytöstä poistetuista reiteistä, huollon takia avatuista kuljetusyhteyksistä, silloista, luonnonoloista Eri kohderyhmien huomioiminen (vaativuus, varusteet ym.). Verkkoviestintä: Luontoon.fi Reitin vaativuuden ja soveltuvuuden näkyminen kartalla ja kohdekuvauksissa eri kohderyhmille. Retkikartta.fi vaativuuden näkyminen reitinosittain kartalla. hätäohjeiden tulostuminen kartalle tulostettaessa. Maasto-opasteet: Metsähallituksen, alueen ja kohteen nimen selvä näkyminen rakenteissa yksinkertainen ja selvä perusviitoitus helpoilla reiteillä kokemattomille kävijöille. Hätätilanteet ja kriisiviestinä: Hätätilanteiden yhteystiedot pelastusviranomaisille -turvallisuusasiakirja Kriisiviestinnän ohje. 16

17 4 Rakenteiden turvallisuus elinkaaren eri vaiheissa Rakenteiden tulee olla käyttöturvallisia, siis oikein mitoitettuja käyttöön nähden ja teknisesti turvallisessa käyttökunnossa. Vaaralliset rakenteet tulee asettaa käyttökieltoon ja poistaa tai korjata. Palveluvarustuksen uusi paikkatietojärjestelmä on perusta, jonka avulla voidaan varmentaa, että asiakasturvallisuuteen liittyvät seikat on huomioitu alkaen suunnittelun lähtökohdista ja riskikartoituksesta ja edeten rakentamiseen ja kunnon seurantaan. 4.1 Suunnittelu Hoito- ja käyttösuunnittelu Retkeilykäytön tarpeet ennakoidaan alueen hoito- ja käyttösuunnittelussa. Siinä sovitetaan yhteen niin luonnonsuojelun kuin muunkin käytön näkökulmat. Selvittämällä kohdealueen kävijäprofiili huolella voidaan kohteelle vaadittavat retkeilyrakenteet suunnitella ja mitoittaa hyvin. Tämä on tärkeä osa käyttöturvallisuutta ja myös edellytys kuluttajaturvallisuuslain mukaisten velvoitteiden täyttämiseksi. Alueen haltijalla on lähtökohtaisesti vastuu kaikesta alueellaan olevasta palveluvarustuksesta, sen soveltuvuudesta käyttäjille ja kunnosta. Reittiä ei ohjata sellaisille maastokohdille, jotka ovat selvästi vaarallisia kulkijalle. Toisaalta hyvään retkeily-ympäristöön kuuluu eritasoisia ja vaikeitakin maastokohtia, joille kokeneet kävijät voidaan ohjata. Tällaisissa kohteissa korostuu informaation merkitys: kävijän on tiedettävä, mitä on odotettavissa ja kenelle reitti soveltuu. Toimenpidesuunnittelu Toimenpidesuunnittelussa tarkennetaan tulevan palveluvarustuksen rakentamis- ja ylläpitotarpeet ja toimenpiteet. Uuden palveluvarustuksen tietojärjestelmän käyttöönoton myötä toimenpidesuunnittelu siirtyy osaksi järjestelmän ylläpitoa. Suunnittelu käynnistyy vireillepanosta edeten teknisen suunnittelun ja mahdollisten luvitusten ohella tarve- ja riskikartoitusten sekä osallistamisten kautta hyväksyntään. Suunnitelma tallentuu paikkatietojärjestelmään, ja myöhemmin kohteen valmistuttua tiedot päivitetään. Kohteen suunnittelussa käytetään apuna retkeilyrakenteiden piirustuskokoelmaa, jossa on huomioitu turvalliset rakenneratkaisut ja erityyliset vaihtoehdot. Huomioi: Paikkatietojärjestelmä ja sen aktiivinen käyttö suunnittelun välineenä luo keskeisen pohjan asiakasturvallisuuden hallintaan Tiedon laatu on keskeistä myös asiakasturvallisuuden kannalta, esim. kohteiden ja reittien sijaintitieto, kuntotieto, nimet Reittien ja rakenteiden mitoitus kulloisiinkin käyttötarpeisiin on oleellista käytön turvallisuudelle Ennakkoinformaatiolla ohjataan asiakkaat sopiville kohteille, maasto-opasteilla varmennetaan turvallinen käyttö. 17

18 4.2 Rakentaminen Hyvän rakentamisen tunnusmerkkejä ovat yksinkertaisuus, turvallisuus ja kestävyys sekä käyttäjän näkökulman huomiointi. Rakennusluvan vaativiin kohteisiin pätevät erilaiset rakennusmääräykset suoraan (mm. rakennuskortit ym. lakien määräykset), mutta niitä kannattaa soveltaa myös sellaisiin retkeilyrakenteisiin, jotka eivät ole luvanvaraisia. Rakennuslupaprosessissa viranomainen tarkastaa muun ohella myös kohteen turvallisuuskysymykset. Retkeilyrakenteiden piirustuskokoelmassa on ajantasainen tieto myös käyttöturvallisuuden näkökulmasta. Majoittumiseen liittyvissä rakenteissa tulee kiinnittää erityistä huomiota paloturvallisuuteen. Majoitusrakennuksiin on olemassa oma turvallisuussäännöstö, joka löytyy ympäristökäsikirjasta. Kaikki maastorakennelmat päivitetään jo suunnitteluvaiheessa paikkatietojärjestelmään, ja kuntotiedon ajantasaisuus varmistetaan osana kohteen hoitoa. Erityistä turvallisuutta edellyttävien rakennetyyppien osalta järjestelmässä voidaan ottaa käyttöön erilaisia (mm. kunto-, palo-, talousvesi-, silta-) tarkastusohjelmia niiden toteutuksen ja seurannan hallintaan sekä mm. käyttöturvallisuuden ylläpitoon liittyvän tiedon saatavuuden varmistamiseksi. 4.3 Kunnon seuranta Rakenteiden luotettavat kuntotiedot ovat asiakasturvallisuuden keskeistä sisältöä. Kuntotiedon ylläpito edellyttää säännöllistä arviointia kohteella ja muutosten päivittämistä. Se vaatii merkittävästi resursseja, yhtenäisiä käytäntöjä ja laatuseurantaa. Käyttäjien on tärkeää tietää rakenteiden kunnosta esimerkiksi verkkosivuilla jaettavan tiedon kautta. Asiakaspalvelun ja huoltohenkilöstön hyvällä kansakäymisellä on myös keskeinen rooli. Uuteen palveluvarustuksen tietojärjestelmään laaditaan seuranta- ja tarkastusohjelmia, joiden avulla myös asiakasturvallisuuden seuranta saadaan järjestelmälliseksi ja kattavaksi. Kunnon arviointi perustuu pitkälti asiantuntijan silmämääräiseen arviointiin kohteesta. Arvioinnin yhtenäistämiseksi kehitetään arvioinnin tueksi esim. koulutusta ja kuvallista materiaalia luokituksen luotettavuuden varmistamiseksi. Myös eri rakennelmatyypeille voidaan määrittää vanhenemisaikoja ja käyttää tätä apuna arvioitaessa kohteen kuntoa tai sen tarkastustarvetta. Rakennelmien kuntotiedot raportoidaan paikkatietojärjestelmän avulla. Raportoinnin tulee olla säännöllistä ja paperiset raportit tulee säilyttää. Raporttien avulla voidaan myös osoittaa, että rakenteiden haltija on huolehtinut rakenteiden turvallisuudesta tarkkailemalla niiden kuntoa säännöllisesti. Tällä hetkellä asiakaspalaute tulee ympäristöjärjestelmään liittyvän palautejärjestelmän kautta. Sieltä kertyvä palaute on lukumääräisesti melko pientä. Runsas asiakaspalaute lisää käyttöturvallisuutta ja kuntotiedon ylläpitoa. Tuoreen palautteen saamiseksi tulee toiminta pitää avoimen vuorovaikutuksellisena mm. asiakkaan kohtaamistilanteissa. Myös blogien ym. verkkosivujen kautta voidaan saada hyvää palautetta. Onnettomuudet ja läheltä piti -tilanteet kirjataan tulevaisuudessa tapahtumina paikkatietojärjestelmän kohdetietoihin. Täältä ne saadaan raportoimalla mm. riskinarvioinnin pohjaksi. Onnettomuuksien ja vaaratilanteiden ilmetessä tulee analysoida niihin johtaneet syyt ja poistaa vaaratekijä. Kunnan ympäristöterveysviranomaisen tehtävänä on valvoa kävijöiden turvallisuuteen liittyviä asioita. Aktiivinen yhteistyö heidän kanssaan rakenteiden asiakasturvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä on tärkeää. Tällaisia ovat meillä erityisesti materiaaliltaan tai tekniikaltaan uusien rakenteiden käyttöönotto ja kunnon- 18

19 seuranta. Myös onnettomuuksien ja läheltä piti -tilanteiden analysoinnissa tai vaarallisten kohteiden turvallisuuden arviointi yhteistyössä ympäristöterveysviranomaisten kanssa antaa hedelmällisiä näkökulmia. Kuva 2. Palvelurakenteen käyttökunnon ja toimenpidetarpeen arviointimalli. 4.4 Uusien kohteiden haltuunottokatselmukset Metsähallitukselle siirtyy paljon kohteita alueiden hallinnan muutosten yhteydessä. Metsähallitus on saanut mm. puolustusvoimilta alueita, joissa on paljon rakennuksia, rakennettuja kohteita, esim. maahan kaivettuja suojia, jotka muodostavat turvallisuusriskin alueen kävijöille. Avattaessa uusia kohteita yleisökäyttöön on varmistettava, että käyttöturvallisuus on kunnossa. Haltuunottokatselmuksista on ympäristökäsikirjassa ohje, jossa turvallisuusnäkökohdat on otettu huomioon. Asiakasturvallisuuden kannalta ongelmallisimmiksi ovat osoittautuneet alueet, jotka ovat siirtyneet tai palautuneet puolustusvoimilta Metsähallitukselle. Alueet ovat aiemmin olleet suljettuina, joten vapautumisen jälkeen kiinnostuneita kävijöitä riittää, vaikka alueita ei mitenkään mainostettaisikaan. Tällaisilla alueilla voi olla mm. bunkkereita, tykkiasemia, juoksuhautoja, luhistumassa olevia rakennuksia, torneja, piikkilankoja, vaarallisia jätteitä, pilaantuneita maa-alueita ym. Suurimpana vaarana on yleensä putoaminen tai vaarallisten jätteiden tai aineiden aiheuttamat vaarat. Puolustusvoimilla on siivousvastuu puolustusvoimilta Metsähallitukselle siirtyneiden alueiden osalta (Pääesikunnan ja Metsähallituksen puitesopimus 2777/620/2003). Usein kohteiden siivoaminen ja kuntoon laitto on kuitenkin viivästynyt pitkäksi aikaa. Omilla toimillamme voimme vaikuttaa riskien vähentämiseen esim. kieltämällä kulun tai ohjaamalla se sellaisille alueille, missä em. vaaraa ei ole. Vaarallinen paikka tulee merkitä selvästi ja laittaa kohteelle varoitukset, mikäli kohdetta ei saada tehtyä turvalliseksi nopeasti. Geokätkennän piilopaikkoihin voi liittyä suuria riskejä etsijälle. Mm. raunioissa tai muissa käytöstä poistetuissa rakennelmissa saattaa olla kunnoltaan heikkoja rakenteita, jolloin putoamisvaara on ilmeinen. Tällaiset piilopaikat tulee poistaa, mikäli sellaisia havaitaan. 19

20 4.5 Uudet rakenteet, materiaalit ja palvelut Otettaessa käyttöön uudentyyppisiä rakenteita on varmistettava myös asiakasturvallisuuden näkökulmat muiden ominaisuuksien ohella. Erityisen turvallisuusriskin rakenteet, mm. sillat, tornit, laiturit, lautat ja portaat, on selvitettävä erityisen huolella ja testattava eri olosuhteissa. Rakenteen käyttöönoton laajuus sanelee myös testauksen laajuuden. Sinällään testauksesta ei ole erikseen säädetty lakien tai säädösten avulla, vaan riittävä ja asianmukainen testaus on rakenteen ylläpitäjän vastuulla. Yhteistyö eri asiantuntijoiden, mm. terveystarkastajien, kanssa on tärkeää. Huomioi: Palveluvarustuksen paikkatietojärjestelmä tulee ottaa käyttöön suunnittelun ja kunnon seurannan keskeiseksi työkaluksi. Raportoitu kuntotieto viedään myös asiakkaiden tietoon verkkosivuille. Sattuneet onnettomuudet ja läheltä piti -tapaukset kirjataan. Kaikki kirjallinen asiakaspalaute on käsiteltävä ja dokumentoitava palautejärjestelmässämme, myös oman vastuunkantamisen osoittamiseksi. Vuorovaikutuksellisuutta palautteen saamisessa lisätään. Haltuumme tulevissa kohteissa tulee varmistaa vastuiden kirjaus myös asiakasturvallisuuden osalta. Riskialttiille kohteille ei tule ohjata kävijöitä. Vaaralliset paikat tulee merkitä selvästi. Yhteistoiminta kunnan ympäristöterveysviranomaisen kanssa maastokäynnein antaa tärkeää näkökulmaa asiakasturvallisuuden arviointiin. Rakenteiden kunnon seurantaan liittyvää luokituksen tasoa tulee varmentaa koulutuksella ja esim. hyvällä kuvamateriaalilla. 5 Erityyppisen palveluvarustuksen turvallisuus Tässä luvussa käsitellään erityistä huomiota vaativan palveluvarustuksen turvallisuutta. On kuitenkin tärkeää muistaa, että rakenne liittyy käyttöympäristöönsä. Rakenteen turvallisuutta on tarkasteltava aina käytön kannalta ja kokonaisuutena. 5.1 Reitit Keskeinen reittien turvallisuustilanteeseen vaikuttava tekijä on tarjottavan palvelun ja siihen sisältyvien vaaratekijöiden tunteminen. Näiden perusteella asiakkaille annetaan ennakkoinformaatio, jonka avulla retkeilijä pystyy matkaa suunnitellessaan arvioimaan oikein reitin vaativuuden omiin voimiinsa nähden ja löytämään näin sopivan retkikohteen. Luontoon.fi- ja Retkikartta.f- sivustojen merkitys tässä on keskeinen. Reitit voidaan jaotella karkeasti käyttöajankohdan mukaan kesäreitteihin ja talvireitteihin. Näiden reittityyppien ominaisuudet, huolto ja käytettävyys kävijän näkökulmasta poikkeavat paljon, joten reittityyppejä koskevan ennakkotiedon selkeys ja havainnollisuus ovat tärkeässä asemassa. Myös pelastustoiminnan kannalta on hyvin tärkeää tietää reittien, samoin kuin alueen teiden, kulkukelpoisuus vuoden eri aikoina. Varsinkin talvireittien kunnossapito käyttäjän tarpeiden mukaan on suuri haaste ylläpidolle. Myös esteettömien reittien ylläpito vaatii erityishuomiota kulkukelpoisuuden varmentamiseksi. Saapuminen alueelle ohjataan sellaiseen paikkaan, mistä retkeilijä saa heti alkuun hyvät tiedot. Mikäli alueella on luontokeskus, saa kävijä täältä parhaiten tiedot sopivista reittivaihtoehdoista, kohde-esitteen ja 20

Sallan koulukeskuksen YLEISÖTILAISUUDEN PELASTUSSUUNNITELMA. (Pelastuslaki 379/ ) (VN asetus pelastustoimesta 407/ ) Tarkastettu

Sallan koulukeskuksen YLEISÖTILAISUUDEN PELASTUSSUUNNITELMA. (Pelastuslaki 379/ ) (VN asetus pelastustoimesta 407/ ) Tarkastettu 2016 2017 Sallan koulukeskuksen YLEISÖTILAISUUDEN PELASTUSSUUNNITELMA (Pelastuslaki 379/2011 16 ) (VN asetus pelastustoimesta 407/2011 3 ) Tarkastettu Pelastusviranomaisen hyväksyntä / 20 / 20 Sallan kunta

Lisätiedot

Palonehkäisyn uudet tuulet

Palonehkäisyn uudet tuulet pelastuslain (ja rakentamismääräysten) muutokset esitys FinnSec-messuilla 13.10.2011 Rakentamisen ja paloturvallisuuden perussäädökset uusiutuivat tänä vuonna Rakentamismääräyskokoelman osa E1 - Rakennusten

Lisätiedot

Yhdistyksen turvallisuusasiat Mitä vaaditaan Milloin vaaditaan Työkaluja tekemiseen

Yhdistyksen turvallisuusasiat Mitä vaaditaan Milloin vaaditaan Työkaluja tekemiseen Yhdistyksen turvallisuusasiat Mitä vaaditaan Milloin vaaditaan Työkaluja tekemiseen Olosuhdeasioiden koulutuspäivä Kiljava 17.4.2015 Laki ja valvova viranomainen Kuluttajaturvallisuuslaki (voimassa 1.1.2012

Lisätiedot

Pelastussuunnitelma. Kiinteistön nimi. Päiväys

Pelastussuunnitelma. Kiinteistön nimi. Päiväys Pelastussuunnitelma Kiinteistön nimi Päiväys Lomake on Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön tuottama mallilomake, jota voidaan käyttää asuinrakennuksen pelastussuunnitelman pohjana. Lomake noudattaa sisäasiainministeriön

Lisätiedot

Pelastustoiminta tilapäisissä tapahtumissa

Pelastustoiminta tilapäisissä tapahtumissa Pelastustoiminta tilapäisissä tapahtumissa Riskienhallintapäällikkö Jari Turunen Pohjois Karjalan pelastuslaitos Ylimpänä päättävänä elimenä toimii pelastuslaitoksen johtokunta. Henkilökunta Pelastuslaitoksella

Lisätiedot

Uusi pelastuslaki (379/2011) ja omatoiminen varautuminen. Ylitarkastaja Vesa-Pekka Tervo Kulttuurihistoriallisten kohteiden turvallisuus 21.9.

Uusi pelastuslaki (379/2011) ja omatoiminen varautuminen. Ylitarkastaja Vesa-Pekka Tervo Kulttuurihistoriallisten kohteiden turvallisuus 21.9. Uusi pelastuslaki (379/2011) ja omatoiminen varautuminen Ylitarkastaja Vesa-Pekka Tervo Kulttuurihistoriallisten kohteiden turvallisuus 21.9.2011 Lain valmistelun lähtökohdat Tausta: Hallitusohjelman kirjaukset

Lisätiedot

KIEKKO-67 JUNIORIKIEKKO RY TURVALLISUUSASIAKIRJA

KIEKKO-67 JUNIORIKIEKKO RY TURVALLISUUSASIAKIRJA 04.03.2014 KIEKKO-67 JUNIORIKIEKKO RY TURVALLISUUSASIAKIRJA Tämän turvallisuusasiakirjan tehtävä on opastaa Kiekko-67 juniorikiekko ry:n jäseniä varautumisessa yhdistyksen toimintaan liittyvissä tapahtumissa

Lisätiedot

Määräys varautumisesta kemikaalionnettomuuksiin

Määräys varautumisesta kemikaalionnettomuuksiin Sivu 1/5 Sisäasiainministeriö pelastusosasto Dnro SM-1999-00636/Tu-311 Annettu 13.10.1999 Voimassa 15.9.1999 alkaen toistaiseksi Säädösperusta Pelastustoimilaki (561/1999 31 ja 88 Kumoaa Sisäasiainministeriön

Lisätiedot

Pelastustoimen kehittämispäällikkö?? LUP onnettomuuksien ehkäisyn seminaari

Pelastustoimen kehittämispäällikkö?? LUP onnettomuuksien ehkäisyn seminaari LUP onnettomuuksien ehkäisyn seminaari 6.-7.2.2012 Rakennusvalvonnan ja pelastusviranomaisen roolit rakennusluvan vastaisen käyttötarkoituksen yhteydessä Hotelli Kuninkaantie 7.2.2012 Jussi Rahikainen

Lisätiedot

Käytäntöjä koulujen turvallisuuden suunnittelussa ja toteuttamisessa Palo- ja pelastusalan toimittajien ajankohtaispäivät 1.10.

Käytäntöjä koulujen turvallisuuden suunnittelussa ja toteuttamisessa Palo- ja pelastusalan toimittajien ajankohtaispäivät 1.10. Käytäntöjä koulujen turvallisuuden suunnittelussa ja toteuttamisessa Palo- ja pelastusalan toimittajien ajankohtaispäivät 1.10.2009 Kirta Nieminen Pt. tuntiopettaja, ruokapalvelut kirta.nieminen@seamk.fi

Lisätiedot

Pelastuspäällikkö Petri Talikka

Pelastuspäällikkö Petri Talikka Pelastuspäällikkö Petri Talikka AIHEALUEET Keskeiset hoitolaitoksien paloturvallisuutta koskevat säädökset, mm.: Pelastuslaki Laki pelastustoimen laitteista Suomen rakentamismääräyskokoelma muut määräykset

Lisätiedot

KYLÄTURVALLISUUDEN INFOILTA PIELAVESI

KYLÄTURVALLISUUDEN INFOILTA PIELAVESI KYLÄTURVALLISUUDEN INFOILTA PIELAVESI 1.10.2012 Paloriskit, omatoiminen varautuminen ja valvontasuunnitelmat Paavo Tiitta riskienhallintapäällikkö Pohjois-Savon pelastuslaitos paavo.tiitta@kuopio.fi 044

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Suvi Aaltonen Kuluttajaturvallisuuslaki, elämyspalvelut ja valvonta

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Suvi Aaltonen Kuluttajaturvallisuuslaki, elämyspalvelut ja valvonta Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Suvi Aaltonen 28.3.2012 Kuluttajaturvallisuuslaki, elämyspalvelut ja valvonta Tukesin organisaatiokaavio 28.3.2012 TuKeVa II -seminaari, Suvi Aaltonen 2 Kuluttajaturvallisuusvalvonta

Lisätiedot

Pelastustoimen lainsäädännön uudistustilanne

Pelastustoimen lainsäädännön uudistustilanne Pelastustoimen lainsäädännön uudistustilanne Kirsi Rajaniemi Palonehkäisyn perinnepäivät, 25.-26.5.2011 Padasjoki 25.5.2011 1.7.2011 voimaan tulevat asetukset VN asetus pelastustoimesta (407/2011) VN asetus

Lisätiedot

SISÄLTÖ. 1 RISKIENHALLINTA... 3 1.1 Yleistä... 3 1.2 Riskienhallinta... 3 1.3 Riskienhallinnan tehtävät ja vastuut... 4 1.4 Riskienarviointi...

SISÄLTÖ. 1 RISKIENHALLINTA... 3 1.1 Yleistä... 3 1.2 Riskienhallinta... 3 1.3 Riskienhallinnan tehtävät ja vastuut... 4 1.4 Riskienarviointi... RHK Ohje riskienhallinnasta 2 SISÄLTÖ 1 RISKIENHALLINTA... 3 1.1 Yleistä... 3 1.2 Riskienhallinta... 3 1.3 Riskienhallinnan tehtävät ja vastuut... 4 1.4 Riskienarviointi... 5 RH Ohje riskienhallinnasta

Lisätiedot

Turvalliset ja asiakaslähtöiset reittimerkinnät - ohjeistus. REILA, kuntakokoukset, syksy 2016

Turvalliset ja asiakaslähtöiset reittimerkinnät - ohjeistus. REILA, kuntakokoukset, syksy 2016 Turvalliset ja asiakaslähtöiset reittimerkinnät - ohjeistus REILA, kuntakokoukset, syksy 2016 Ohjeistuksen runko Alustava sisällys Opastekokonaisuuden muodostaa: Opastetaulut: reittien lähtöpisteissä sekä

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kaarina Kärnä. Kuntien kuluttajaturvallisuusvalvonta

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kaarina Kärnä. Kuntien kuluttajaturvallisuusvalvonta Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kaarina Kärnä Kuntien kuluttajaturvallisuusvalvonta Lainsäädäntöä Kuluttajaturvallisuuslaki 920/2011 Valtioneuvoston asetus eräitä kuluttajapalveluja koskevasta

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Pipsa Korkolainen Palvelun tarjoaja vastaa turvallisuudesta

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Pipsa Korkolainen Palvelun tarjoaja vastaa turvallisuudesta Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Pipsa Korkolainen 8.10.2013 Palvelun tarjoaja vastaa turvallisuudesta Kuluttajaturvallisuuslaki (920/2011) Sovelletaan kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelujen

Lisätiedot

1 YLEISTÄ... 3 3 TYÖMAASUUNNITELMA... 8

1 YLEISTÄ... 3 3 TYÖMAASUUNNITELMA... 8 RHK Turvallisuussuunnitelmien laadinta 2 SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ... 3 2 TURVALLISUUSSUUNNITELMA... 4 2.1 Yleistä... 4 2.2 Junaturvallisuusasiat turvallisuussuunnitelmassa... 6 2.3 Rakentamista koskeva turvallisuussuunnitelma...

Lisätiedot

Oamk CULMA- HANKE, SYÖTE

Oamk CULMA- HANKE, SYÖTE Oamk CULMA- HANKE, SYÖTE 15.4.2014 Matkailijan ja matkailualan työntekijän suojautuminen ja turvallisuus Haasteita matkailualalla: suojautuminen ja ympäristöstä aiheutuvat tekijät Suomessa luonnonolosuhteet

Lisätiedot

Häiriötilanteisiin varautuminen vesilaitoksilla

Häiriötilanteisiin varautuminen vesilaitoksilla STM:N VALMIUSSEMINAARI 27.5.2016 Häiriötilanteisiin varautuminen vesilaitoksilla Riina Liikanen Vesihuoltopoolin valmiuspäällikkö, TkT 26.5.2016 2 Vesihuoltolaitoksen jatkuvuudenhallinta Valmius toimia

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 2015

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 2015 Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 2015 Kalvosarja Tämä kalvosarja on yhteenveto Tukesin tietoon tulleista, toimialalla vuonna 2015 sattuneista onnettomuuksista. 1.1.2011

Lisätiedot

Ajankohtaista säädöksistä

Ajankohtaista säädöksistä Ajankohtaista säädöksistä Kirsi Rajaniemi Pelastusviranomaisten ajankohtaispäivä pelastustoimen laitteista, Tukes 8.-9.11.2011 Sisältö Voimassa olevat asetukset ja laitteita koskevat pelastuslain säännökset

Lisätiedot

1 TURVALLISUUSSELVITYKSEN TAUSTA TURVALLISUUSSELVITYKSEN LAADINTA TURVALLISUUSSELVITYKSEN SISÄLTÖ... 5

1 TURVALLISUUSSELVITYKSEN TAUSTA TURVALLISUUSSELVITYKSEN LAADINTA TURVALLISUUSSELVITYKSEN SISÄLTÖ... 5 LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (9) Sisällysluettelo 1 TURVALLISUUSSELVITYKSEN TAUSTA... 3 2 TURVALLISUUSSELVITYKSEN LAADINTA... 4 3 TURVALLISUUSSELVITYKSEN SISÄLTÖ... 5 4 TURVALLISUUSSELVITYKSEN RAKENNE... 6 5

Lisätiedot

Tietoturvapolitiikka

Tietoturvapolitiikka Valtiokonttori Ohje 1 (6) Tietoturvapolitiikka Valtion IT -palvelukeskus Valtiokonttori Ohje 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Tietoturvallisuuden kattavuus ja rajaus Valtion IT-palvelukeskuksessa...

Lisätiedot

TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE

TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE SEINÄJOEN KAUPUNKI TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE 15.2.2016 Tämä asiakirja koskee Seinäjoen Kaupungin Törnävänsaaren sillan rakennustöitä. 1 (5) TYÖTURVALLISUUSLIITE 0. YLEISTÄ 0.1 TURVALLISUUSLIITTEEN

Lisätiedot

Pelastuslain muutokset paloilmoittimien kannalta. Hannu Olamo

Pelastuslain muutokset paloilmoittimien kannalta. Hannu Olamo Pelastuslain muutokset paloilmoittimien kannalta Hannu Olamo 14.4.2010 Paloilmoittimia koskevat säännökset pelastuslaissa Laitteiden kunnossapidosta nykyistä vastaavat vaatimukset SM:n asetuksenantovaltuutta

Lisätiedot

Palotutkimuksen päivät 2009: Vapaa-ajan ja elämyspalveluiden turvallisuuden edistäminen. Johtaja Hannu Mattila Kuluttajavirasto, Tuoteturvallisuus

Palotutkimuksen päivät 2009: Vapaa-ajan ja elämyspalveluiden turvallisuuden edistäminen. Johtaja Hannu Mattila Kuluttajavirasto, Tuoteturvallisuus Palotutkimuksen päivät 2009: Vapaa-ajan ja elämyspalveluiden turvallisuuden edistäminen Johtaja Hannu Mattila Kuluttajavirasto, Tuoteturvallisuus Lainsäädännöllinen tausta Yleinen turvallisuusvaatimus

Lisätiedot

PÄÄTÖS Vaarallisten kemikaalien vähäinen käsittely ja varastointi myymälässä

PÄÄTÖS Vaarallisten kemikaalien vähäinen käsittely ja varastointi myymälässä sivu 1 / 5 Vastaanottaja Kimmo Tuominen Kärsämäentie 3 23 TURKU Tarkastuskohde Talouspörssi Paimio Jokipellontie 2 2153 PAIMIO Viite Ilmoituksenne 22.1.215 Asia Vaarallisten kemikaalien vähäinen käsittely

Lisätiedot

www.finlex.fi Annettu Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 2015 20.3.2015/300 Laki laajarunkoisten rakennusten rakenteellisen turvallisuuden arvioinnista Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Soveltamisala

Lisätiedot

Koulun työturvallisuuden viranomaisvalvonnan käytännöt

Koulun työturvallisuuden viranomaisvalvonnan käytännöt Koulun työturvallisuuden viranomaisvalvonnan käytännöt Tarkastaja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue 19.11.2010 1 STM:n Strategiset tavoitteet - Toiminta suuntautuu terveyden

Lisätiedot

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Työsuojeluviranomainen Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue. Valvoo työsuojelua koskevien säännösten ja määräyksien noudattamista Toimintaa

Lisätiedot

Yleistä kuntatoimijoiden varautumisesta. Jaakko Pekki Kehittämisyksikön päällikkö Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos

Yleistä kuntatoimijoiden varautumisesta. Jaakko Pekki Kehittämisyksikön päällikkö Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Yleistä kuntatoimijoiden varautumisesta Jaakko Pekki Kehittämisyksikön päällikkö Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Varautumisen kehittyminen Jatkuvuussuunnittelu Valmiussuunnittelu Väestönsuojelu Käsitteistä

Lisätiedot

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista?

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? KOULUN JA PÄIVÄKODIN SISÄILMAONGELMA MONIALAINEN RATKAISU Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? 18.11.2014 Kuopio Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue Vastuut

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 37. Valmistelijat / lisätiedot: Tuomas Pälviä, puh

Espoon kaupunki Pöytäkirja 37. Valmistelijat / lisätiedot: Tuomas Pälviä, puh 22.09.2016 Sivu 1 / 1 3883/2016 02.05.00 37 Taksat ja maksut Valmistelijat / lisätiedot: Tuomas Pälviä, puh. 09 816 26840 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Pelastusjohtaja Veli-Pekka Ihamäki Johtokunta

Lisätiedot

Ulkoilureitit. Ulkoilureittiin kuuluvaksi sen liitännäisalueena katsotaan ulkoilureitin käyttäjien lepoa ja virkistymistä varten tarvittavat alueet.

Ulkoilureitit. Ulkoilureittiin kuuluvaksi sen liitännäisalueena katsotaan ulkoilureitin käyttäjien lepoa ja virkistymistä varten tarvittavat alueet. Ulkoilulaki 606/73 ULKOILUREITTI Arvo Vitikainen 2016 Ulkoilureitit Jos yleisen ulkoilutoiminnan kannalta on tärkeätä saada johdetuksi ulkoilijain kulkeminen kiinteistön kautta eikä siitä aiheudu huomattavaa

Lisätiedot

OMATOIMINEN VARAUTUMINEN JA PELASTUSSUUNNITTELU KULTTUURIHISTORIALLISISSA KOHTEISSA

OMATOIMINEN VARAUTUMINEN JA PELASTUSSUUNNITTELU KULTTUURIHISTORIALLISISSA KOHTEISSA OMATOIMINEN VARAUTUMINEN JA PELASTUSSUUNNITTELU KULTTUURIHISTORIALLISISSA KOHTEISSA Vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille Perustuslaki 20 Kulttuuriomaisuuden

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 2 2. TYÖSUOJELUN MÄÄRITELMÄ... 2 3. TYÖSUOJELUTOIMINNAN TAVOITTEET... 2 4. TYÖSUOJELUTOIMENPITEET JA SEURANTA... 2 4.1 Ennakoiva

Lisätiedot

KOULUTUSTARJOTIN 1 (11) Ryhmäkoko Hinta (alv 24 %) Koulutuskuvaukset Tavoite Kesto. Kokonaisvaltainen riskienhallinta

KOULUTUSTARJOTIN 1 (11) Ryhmäkoko Hinta (alv 24 %) Koulutuskuvaukset Tavoite Kesto. Kokonaisvaltainen riskienhallinta KOULUTUSTARJOTIN 1 (11) Kokonaisvaltainen riskienhallinta Osallistuja tiedostaa kokonaisvaltaisen riskienhallinnan periaatteet. Osallistuja ymmärtää eri tahojen laatimien riskianalyysien ja uhkamallien

Lisätiedot

Vesihuoltolaitoksen häiriötilanteisiin varautuminen

Vesihuoltolaitoksen häiriötilanteisiin varautuminen Vesihuollon kehittämispäivä 14.3.2016, Kirkonkranni, Seinäjoki Vesihuoltolaitoksen häiriötilanteisiin varautuminen Riina Liikanen Vesihuoltopoolin valmiuspäällikkö, TkT Vesihuoltolaki 15 a (22.8.2014/681)

Lisätiedot

28.9.2015. Mikäli tämän dokumentin vaatimuksista poiketaan, täytyy ne kirjata erikseen hankintasopimukseen.

28.9.2015. Mikäli tämän dokumentin vaatimuksista poiketaan, täytyy ne kirjata erikseen hankintasopimukseen. Turvallisuusohje 1 (5) 1 Turvallisuuden vähimmäisvaatimukset palveluntoimittajille Metsä Groupin tavoitteena on varmistaa turvallinen ja toimintavarma työympäristö joka päivä. Tavoite koskee niin Metsä

Lisätiedot

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA lukien toistaiseksi 1 (5) Sijoituspalveluyrityksille MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA Rahoitustarkastus antaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain

Lisätiedot

Pelastussuunnitelma. Päiväys

Pelastussuunnitelma. Päiväys Pelastussuunnitelma Kiinteistön nimi AsOy Pernajanrinne Päiväys 01.11.2015 Lomake on Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön tuottama mallilomake, jota voidaan käyttää asuinrakennuksen pelastussuunnitelman

Lisätiedot

Maastoliikenteen perusteita

Maastoliikenteen perusteita Maastoliikenteen perusteita Mitä on maastoliikenne? Maastoliikenne tarkoittaa moottoriajoneuvolla ajamista maastossa eli tavallisten teiden ulkopuolella. Lain mukaan maasto on maa-alue ja jääpeitteinen

Lisätiedot

HERMANNINSAARENKADUT, 1. VAIHE

HERMANNINSAARENKADUT, 1. VAIHE Porvoon kaupunki HERMANNINSAARENKADUT, 1. VAIHE Turvallisuusasiakirja Vaahterakalliontie, Albert Edelfeltin rantatie, Hermanninsaarentie Sisällys 1. Yleistä 1 2. Rakennuskohde 1 3. Työssä esiintyvät vaaratekijät

Lisätiedot

VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kari Nieminen, Varsinais-Suomen ELY-keskus Salo 6.3.2013 Oikeus vesialueen ruoppaukseen VL 2:6: Lietteestä, matalikosta tai muusta niihin verrattavasta

Lisätiedot

Ympäristöterveydenhuollon alueelliset koulutuspäivät Oulu Vantaa. Terveydensuojelulain muutokset ja niiden vaikutukset

Ympäristöterveydenhuollon alueelliset koulutuspäivät Oulu Vantaa. Terveydensuojelulain muutokset ja niiden vaikutukset Ympäristöterveydenhuollon alueelliset koulutuspäivät 2016 20.-21.9. Oulu 11.-12.10. Vantaa Terveydensuojelulain muutokset ja niiden vaikutukset Valvira.fi, @ValviraViestii Valvira valvoo valtakunnallisesti

Lisätiedot

ASUNTO-OSAKEHUONEISTOSSA TEHTÄVÄSTÄ KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖSTÄ ILMOITUS

ASUNTO-OSAKEHUONEISTOSSA TEHTÄVÄSTÄ KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖSTÄ ILMOITUS ASUNTO-OSAKEHUONEISTOSSA TEHTÄVÄSTÄ KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖSTÄ ILMOITUS Sivu 1/2 TALOYHTIÖ Asunto-osakeyhtiön nimi ja osoite Huoneiston numero OSAKAS Huoneiston osakkeenomistajan nimi ja puhelinnumero

Lisätiedot

Erityisasuminen Turjo Jaakkola

Erityisasuminen Turjo Jaakkola Erityisasuminen Mitä on erityisasuminen? Tarkoituksenmukainen asuminen ylipäänsä edistää asukkaan itsenäistymistä ja elämän hyvää hallintaa. Erityisryhmät tarvitsevat tarpeisiinsa erilaisia asuntoja, kuten

Lisätiedot

Muiden kuin kuivatusvesien johtaminen toisen ojaan Toimintaohjeet VL:n ja YSL:n valossa

Muiden kuin kuivatusvesien johtaminen toisen ojaan Toimintaohjeet VL:n ja YSL:n valossa Muiden kuin kuivatusvesien johtaminen toisen ojaan Toimintaohjeet VL:n ja YSL:n valossa Ympäristönsuojelupäivät 2013 Lammin biologinen asema Marko Nurmikolu & Vesa Valpasvuo On erilaisia vesiä ja niille

Lisätiedot

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin Messukeskus 14.11.2013 Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Kerttuli Harjanne 15.11.2013 1 Esityksen sisältö Miksi riskien arviointia Miten riskien arviointia

Lisätiedot

Riskienarvioinnin perusteet ja tavoitteet

Riskienarvioinnin perusteet ja tavoitteet Riskienarvioinnin perusteet ja tavoitteet Jukka Tamminen Yli-ins., DI TSP-Safetymedia Oy 1 Työsuojelun valvonnan vaikuttamisen kohteet TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖTURVALLISUUDEN HALLINTA Organisaatio

Lisätiedot

Turvallisuusasiakirja. (VNa 205/2009)

Turvallisuusasiakirja. (VNa 205/2009) Turvallisuusasiakirja (VNa 205/2009) Liikennevirasto Turvallisuusasiakirja, tie-, rata- ja vesiväylähankkeet, versio 20.8.2014 Seuraavia yhteystietoja käytetään vakavissa onnettomuustapauksissa: Yleinen

Lisätiedot

Uimarantojen turvallisuussuunnitelma

Uimarantojen turvallisuussuunnitelma Tornion kaupunki Uimarantojen turvallisuussuunnitelma Kaakamonniemen uimaranta Kirkkoputaan uimaranta Kivirannan EU-uimaranta Laiskanlahden uimaranta Pikisaaren uimaranta Uitonrannan EU-uimaranta Suunnitelman

Lisätiedot

Rataverkon haltijuus. Suomen Satamaliitto 2.2.2012 Taisto Tontti

Rataverkon haltijuus. Suomen Satamaliitto 2.2.2012 Taisto Tontti Rataverkon haltijuus Suomen Satamaliitto 2.2.2012 Taisto Tontti Rataverkon haltijuuden pääelementit Haltijuuden toteuttamisen vaihtoehdot Raiteiden kunnossapito Raidesopimukset Liikenteenohjaus Raiteen

Lisätiedot

18.1.2015 TURVALLISUUSASIAKIRJA KLAUKKALAN JALKAPALLOHALLIN TEKONURMIKENTTÄ. Puhelin

18.1.2015 TURVALLISUUSASIAKIRJA KLAUKKALAN JALKAPALLOHALLIN TEKONURMIKENTTÄ. Puhelin TYÖTURVALLISUUSASIAKIRJA 1 (6) TURVALLISUUSASIAKIRJA KLAUKKALAN JALKAPALLOHALLIN TEKONURMIKENTTÄ (09) 2500 2010 etunimi.sukunimi@nurmijarvi.fi TYÖTURVALLISUUSASIAKIRJA 2 (6) SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

Esteetöntä ulkoilua ja retkeilyä

Esteetöntä ulkoilua ja retkeilyä Esteetöntä ulkoilua ja retkeilyä Viherseminaari 2013 Luonnon virkistyskäyttö 31.10.2013 Liekkilä, Vaajakoski Erkki Tuovinen erikoissuunnittelija Lapin luontopalvelut Organisaatio Metsähallitus toimii pääosin

Lisätiedot

Ilmoituksenvaraisen yksityisen varhaiskasvatuksen rekisteröinti ja omavalvontasuunnitelma

Ilmoituksenvaraisen yksityisen varhaiskasvatuksen rekisteröinti ja omavalvontasuunnitelma Ilmoituksenvaraisen yksityisen varhaiskasvatuksen rekisteröinti ja omavalvontasuunnitelma Jyväskylä 25.10.2016 Marja-Liisa Keski-Rauska Ylitarkastaja (varhaiskasvatus) 1 Ilmoitus yksityisestä sosiaalipalvelutoiminnasta

Lisätiedot

Timo Saarinen, ympäristöministeriö

Timo Saarinen, ympäristöministeriö Maankäyttö- ja rakennuslain muutokset 2013 olennaiset tekniset vaatimukset 2014 rakennuksen suunnittelu, rakennustyönjohto, viranomaisvalvonta P-Savon ELY-keskus 4.12.2013 Timo Saarinen, ympäristöministeriö

Lisätiedot

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Riikka Raaska Työsuojeluvaltuutettu Riikka Raaska Ennaltaehkäisevää tukea säädöksistä Ohjaa kehittämään Määrittää minimitason Suojaa Velvoittaa Korjaa

Lisätiedot

Turvallisuustiedote. Neste Oyj, Nokian varasto

Turvallisuustiedote. Neste Oyj, Nokian varasto Turvallisuustiedote Neste Oyj, Nokian varasto LAKIPERUSTA & TEHDYT SELVITYKSET Pelastuslaitoksen ja laajamittaista kemikaalien käsittelyä ja varastointia harjoittavien toimijoiden tulee pelastuslain mukaan

Lisätiedot

Lapin pelastuslaitos Tehtävät, vastuu ja varautuminen. Lapin alueellinen maanpuolustuskurssi nro 51 Sodankylä

Lapin pelastuslaitos Tehtävät, vastuu ja varautuminen. Lapin alueellinen maanpuolustuskurssi nro 51 Sodankylä Lapin pelastuslaitos Tehtävät, vastuu ja varautuminen Lapin alueellinen maanpuolustuskurssi nro 51 Sodankylä 1.2.2017 Martti Soudunsaari Pelastusjohtaja Yksi maamme 22 pelastuslaitoksesta. Lapin liiton

Lisätiedot

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa. Moduuli 1 Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa. Moduuli 1 Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa Moduuli 1 Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa Moduuli 1: Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa Turvallisuus mahdollisten

Lisätiedot

Viestinnän kohdentaminen ja viestintä häiriötilanteissa. 29.10.2015 Anna-Maria Maunu

Viestinnän kohdentaminen ja viestintä häiriötilanteissa. 29.10.2015 Anna-Maria Maunu Viestinnän kohdentaminen ja viestintä häiriötilanteissa 29.10.2015 Anna-Maria Maunu Viranomaisviestintä? 28.1.2015 Anna-Maria Maunu Viestintä kohdentuu kun on: kiinnostava viesti selkeä kieli osattu käyttää

Lisätiedot

Toimialan onnettomuudet 2009

Toimialan onnettomuudet 2009 Toimialan onnettomuudet 2009 Osa 1 Johdanto PL 66 (Opastinsilta 12 B) 00521 HELSINKI WWW.TUKES.FI PUHELIN 010 6052 000 ETUNIMI.SUKUNIMI@TUKES.FI Kalvosarja Tämä kalvosarja on yhteenveto Tukesin (Turvatekniikan

Lisätiedot

Yrityksille tietoa TTT-asioista

Yrityksille tietoa TTT-asioista Yrityksille tietoa TTT-asioista Työterveyshuolto, työsuojelutoiminta, perehdytys, riskienarviointi ja kemikaalit työpaikalla. 16.11.2010 Mika Valllius 1 Työterveyshuolto Työterveyshuolto Työterveyshuolto

Lisätiedot

Vesihuoltolaitoksen häiriötilanteisiin varautuminen

Vesihuoltolaitoksen häiriötilanteisiin varautuminen Vesihuolto 2015-2040 Haasteet Pirkanmaalla 22.10.2015, Pirkanmaan ELY-keskuksen auditorio Vesihuoltolaitoksen häiriötilanteisiin varautuminen Riina Liikanen Vesihuoltopoolin valmiuspäällikkö, TkT Vesihuoltolaki

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13

Lisätiedot

Terveydensuojelulain ja talousvesiasetuksen vaatimukset vesihuoltolaitoksille

Terveydensuojelulain ja talousvesiasetuksen vaatimukset vesihuoltolaitoksille Terveydensuojelulain ja talousvesiasetuksen vaatimukset vesihuoltolaitoksille Puhdasvesi-risteily 2016 Häiriöttömän vesihuollon turvaaminen 22.9.2016 Erja Alanen, Lounais-Suomen aluehallintovirasto Terveydensuojelulaki

Lisätiedot

PELASTUSTOIMI JA ÖLJYNTORJUNTA

PELASTUSTOIMI JA ÖLJYNTORJUNTA PELASTUSOSASTO PELASTUSTOIMI JA ÖLJYNTORJUNTA Valmiusjohtaja Janne Koivukoski Sisäasiainministeriö Pelastusosasto Öljyntorjuntaprojektin (SÖKÖ) julkistamistilaisuus Kotka 6.3.2007 PELASTUSTOIMEN LAINSÄÄDÄNTÖÄ

Lisätiedot

Henkilöstöyksikön ohje 1.6.2011. Huomautus ja varoitus virka- ja työsuhteessa. mukaisesti työn suorittamisesta.

Henkilöstöyksikön ohje 1.6.2011. Huomautus ja varoitus virka- ja työsuhteessa. mukaisesti työn suorittamisesta. Henkilöstöyksikön ohje 1.6.2011 Huomautus ja varoitus virka- ja työsuhteessa Viranhaltijan on suoritettava virkasuhteeseen kuuluvat tehtävät asianmukaisesti ja viivytyksettä noudattaen asianomaisia säännöksiä

Lisätiedot

TERVEYDENSUOJELU- JA RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAISEN YHTEISTYÖSTÄ RAKENNUSTEN TERVEYSHAITTAKORJAUKSISSA

TERVEYDENSUOJELU- JA RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAISEN YHTEISTYÖSTÄ RAKENNUSTEN TERVEYSHAITTAKORJAUKSISSA TERVEYDENSUOJELU- JA RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAISEN YHTEISTYÖSTÄ RAKENNUSTEN TERVEYSHAITTAKORJAUKSISSA Ylitarkastaja Vesa Pekkola Sosiaali- ja terveysministeriö 17.11.2014 Hallintolaki 10 Viranomaisten yhteistyö

Lisätiedot

PÄÄTÖS 23.4.2015 6641/31/2014. Metarno Oy. Ahteentie 1 C 35300 ORIVESI. Hakemuksenne 12.9.2014 ja lisäselvitykset 15.2.2015

PÄÄTÖS 23.4.2015 6641/31/2014. Metarno Oy. Ahteentie 1 C 35300 ORIVESI. Hakemuksenne 12.9.2014 ja lisäselvitykset 15.2.2015 Metarno Oy Ahteentie 1 C 35300 ORIVESI Hakemuksenne 12.9.2014 ja lisäselvitykset 15.2.2015 Asia Kohde ja sen sijainti Päätös Päätöstä koskeva toiminta Räjähteiden pysyvä varasto, Hämeenlinna Kannila Metarno

Lisätiedot

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen 14.2.2017 Taustaa Nykyisen YT-lain tavoitteet: 1. Edistää työnantajan ja työntekijän välistä sekä henkilöstöryhmien keskinäistä vuorovaikutusta perustuen oikea-aikaisesti

Lisätiedot

OHJE 4/2005 20.12.2005 Dnro 1903/01/2005 TERVEYDENHUOLLON LAITTEESTA JA TARVIKKEESTA TEHTÄVÄ KÄYTTÄJÄN VAARATILANNEILMOITUS

OHJE 4/2005 20.12.2005 Dnro 1903/01/2005 TERVEYDENHUOLLON LAITTEESTA JA TARVIKKEESTA TEHTÄVÄ KÄYTTÄJÄN VAARATILANNEILMOITUS OHJE 4/2005 20.12.2005 Dnro 1903/01/2005 TERVEYDENHUOLLON LAITTEESTA JA TARVIKKEESTA TEHTÄVÄ KÄYTTÄJÄN VAARATILANNEILMOITUS Valtuussäännökset Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista 14 2 momentti

Lisätiedot

REITTITOIMITUS MOOTTORIKELKKAILUREITIT. Harri Mäki 10.12.2015 REILA-seminaari

REITTITOIMITUS MOOTTORIKELKKAILUREITIT. Harri Mäki 10.12.2015 REILA-seminaari REITTITOIMITUS MOOTTORIKELKKAILUREITIT Harri Mäki 10.12.2015 REILA-seminaari 2 Sovellettavat säädökset Sovelletaan maastoliikennelakia (1710/1995). Lisäksi soveltuvin osin ulkoilulain (606/1973) säännöksiä

Lisätiedot

PELASTUSSUUNNITELMA, PALOTARKASTUKSET JA POIKKEUSTILANTEET

PELASTUSSUUNNITELMA, PALOTARKASTUKSET JA POIKKEUSTILANTEET PELASTUSSUUNNITELMA, PALOTARKASTUKSET JA POIKKEUSTILANTEET Lähteet: Maatilojen palontorjunta, FK Finanssialan Keskusliitto http://www.satapelastus.fi/onnettomuuksienehkaisy/valvontatoiminta.html Valvontapäällikkö

Lisätiedot

Viranomaistoiminta normaali- ja poikkeusoloissa. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö

Viranomaistoiminta normaali- ja poikkeusoloissa. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Viranomaistoiminta normaali- ja poikkeusoloissa Miksi julkinen hallinto varautuu? Valmiussuunnittelu (valmiussuunnitelma) Yleinen varautumisvelvoite perustuu valmiuslakiin, jonka mukaan valtion viranomaisten

Lisätiedot

Sanna Rassa- Salakka, hallituksen jäsen ja kouluratsastusvastaava

Sanna Rassa- Salakka, hallituksen jäsen ja kouluratsastusvastaava 1. YLEISTÄ SEURASTA Vesilahden Seudun Ratsastajat ry. (VESRA) on vuoden 2004 alusta toimintansa aloittanut ratsastusseura, joka on Suomen Ratsastajainliiton (SRL) alainen. Seurassa on n. 165 jäsentä. Seura

Lisätiedot

Käyttöasetus potilassiirtojen

Käyttöasetus potilassiirtojen Käyttöasetus potilassiirtojen näkökulmasta Ylitarkastaja Riina Perko Valtioneuvoston asetus työvälineiden turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta (403/2008) Käyttöasetus Asetus voimaan 1.1.2009 Käyttöasetuksen

Lisätiedot

Käytönjohtajan tehtävät ja tehtävien jako standardin SFS 6002 mukaan

Käytönjohtajan tehtävät ja tehtävien jako standardin SFS 6002 mukaan Käytönjohtajan tehtävät ja tehtävien jako standardin SFS 6002 mukaan - Käyttötöiden vastuuhenkilöt ja ammattitaitovaatimukset - Käytönjohtajan tehtävät - Käyttöä valvovan henkilön tehtävät - Hätätoimenpiteet

Lisätiedot

Säteilysuojelukoulutus terveydenhuollossa - ST-ohje 1.7

Säteilysuojelukoulutus terveydenhuollossa - ST-ohje 1.7 Säteilyn käyttöön liittyvät määräykset 24.11.2015, ST-koulutus Biomedicum Fyysikko Touko Kaasalainen HUS-Kuvantaminen touko.kaasalainen@hus.fi Säteilysuojelukoulutus terveydenhuollossa - ST-ohje 1.7 Terveydenhuollon

Lisätiedot

! LAATUKÄSIKIRJA 2015

! LAATUKÄSIKIRJA 2015 LAATUKÄSIKIRJA Sisällys 1. Yritys 2 1.1. Organisaatio ja vastuualueet 3 1.2. Laatupolitiikka 4 2. Laadunhallintajärjestelmä 5 2.1. Laadunhallintajärjestelmän rakenne 5 2.2. Laadunhallintajärjestelmän käyttö

Lisätiedot

Muutokset. Sisällysluettelo 2 (8) KÄYTTÖSUUNNITELMA. Opastinportaali 28.7.2014 Dnro 3597/090/2014. Kohta Muutettu (pvm) Kuvaus

Muutokset. Sisällysluettelo 2 (8) KÄYTTÖSUUNNITELMA. Opastinportaali 28.7.2014 Dnro 3597/090/2014. Kohta Muutettu (pvm) Kuvaus 2 (8) Muutokset Kohta Muutettu (pvm) Kuvaus Sisällysluettelo 1 KÄYTTÖTARKOITUS... 3 1.1 Rakennetyyppikohtaiset erityispiirteet... 4 1.2 Käyttö ja sijoittelu... 4 2 OPASTINPORTAALIN KÄYTTÖTURVALLISUUS...

Lisätiedot

Lapin sairaanhoitopiirin Asiakasraati 23.2.2016

Lapin sairaanhoitopiirin Asiakasraati 23.2.2016 Lapin sairaanhoitopiirin Asiakasraati 23.2.2016 Lasse Kylén Turvallisuuspäällikkö Turvallisuuspäällikkö sairaalassa Riskienhallintaa Turvallisuussuunnittelua Sisäisen kokonaisturvallisuuden kehittämistä

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5) OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Ammaattiosaamisen näyttö Arviointisuunnitelma Näytön kuvaus Opiskelija osoittaa osaamisensa

Lisätiedot

Laki. muutetaan 22 päivänä helmikuuta 1991 annetun puutavaranmittauslain (364/91) 3, 5, 10, lisätään lakiin uusi 4 a luku ja uusi 38 a seuraavasti:

Laki. muutetaan 22 päivänä helmikuuta 1991 annetun puutavaranmittauslain (364/91) 3, 5, 10, lisätään lakiin uusi 4 a luku ja uusi 38 a seuraavasti: EV 181/1996 vp- HE 140/1996 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi puutavaranmittauslain muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 140/1996 vp laiksi puutavaranmittauslain

Lisätiedot

Kupiainen Niina Kuluttajaturvallisuuslain mukainen valvonta kunnissa kuluttajaturvallisuusvalvonnan peruskurssi 2014

Kupiainen Niina Kuluttajaturvallisuuslain mukainen valvonta kunnissa kuluttajaturvallisuusvalvonnan peruskurssi 2014 Kupiainen Niina 13.5.2014 Kuluttajaturvallisuuslain mukainen valvonta kunnissa kuluttajaturvallisuusvalvonnan peruskurssi 2014 Työnjako kuluttajaturvallisuusvalvonnassa 1/3 Kuntien valvontayksiköissä keskitytään

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA

VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 27.10.2015 Kreetta Simola LUONNOS VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA Taustaa Vuoden

Lisätiedot

Lisätietoja palveluntarjoajan velvollisuuksista löytyy Turvallisuus- ja kemikaaliviraston verkkosivuilta (www.tukes.fi)

Lisätietoja palveluntarjoajan velvollisuuksista löytyy Turvallisuus- ja kemikaaliviraston verkkosivuilta (www.tukes.fi) 1 Pvm Dnro ILMOITUS KULUTTAJAPALVELUN TARJOAMISESTA Kuluttajaturvallisuuslain (920/2011) 6 :n mukaan eräitä kuluttajapalveluja tarjoavien toiminnanharjoittajien tulee ennen palvelun tarjoamisen aloittamista

Lisätiedot

Soidinpuiston ykk, U-6553 Turvallisuusasiakirja

Soidinpuiston ykk, U-6553 Turvallisuusasiakirja Turvallisuusasiakirja Pornaisissa 28.12.2014 Suunnitellut: Ins. (amk) Heikki Väisänen A-lk:n betonisiltojen korjaussuunnittelija Tarkastanut: Ins. Jyrki Hämäläinen A-lk:n betonisiltojen korjaussuunnittelija

Lisätiedot

Turvallisuusjohtamisjärjestelmäyleistä

Turvallisuusjohtamisjärjestelmäyleistä Turvallisuusjohtamisjärjestelmäyleistä Heidi Niemimuukko 12.3.2015 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Esitys Turvallisuusjohtamisjärjestelmä konseptina Miksi turvallisuusjohtamista? Johtamisjärjestelmässä

Lisätiedot

Vermon lämpökeskuksen turvallisuustiedote

Vermon lämpökeskuksen turvallisuustiedote Vermon lämpökeskuksen turvallisuustiedote VERMON VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSTIEDOTE Tässä turvallisuustiedotteessa kuvataan Vermon lämpökeskuksen toimintaa ja toiminnasta aiheutuvia vaaratekijöitä. Tiedotteessa

Lisätiedot

Turvallisuuspoikkeaman ilmoittaminen ja käsittely

Turvallisuuspoikkeaman ilmoittaminen ja käsittely 1 OHJE 1 (4) Suunnittelu ja hankkeet -osasto Vastaanottaja - Säädösperusta Korvaa Vna 372/2011 3 TURI-järjestelmä: poikkeamahallinnan käyttöohje 20.6.2016 Turvallisuuspoikkeamien ilmoittaminen ja käsittely

Lisätiedot

Kunnan tehtävät ja vastuu vesihuollossa. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Kunnan tehtävät ja vastuu vesihuollossa. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Kunnan tehtävät ja vastuu vesihuollossa Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Vesihuoltolain velvoitteet Vesihuollon kehittäminen Vesihuollon järjestäminen Toiminta-alueen

Lisätiedot

JOENSUUN TURVALLISUUSSUUNNITELMAN VALMISTELU MITÄ OPITTIIN?

JOENSUUN TURVALLISUUSSUUNNITELMAN VALMISTELU MITÄ OPITTIIN? JOENSUUN TURVALLISUUSSUUNNITELMAN VALMISTELU MITÄ OPITTIIN? Valtakunnallinen turvallisuusseminaari Joensuussa 27. 28.1.2016 Kaupunginsihteeri Jari Horttanainen JOENSUUN KAUPUNGIN TURVALLISUUSSUUNNITELMA

Lisätiedot

Merialuesuunnittelun lainsäädäntö

Merialuesuunnittelun lainsäädäntö Merialuesuunnittelun lainsäädäntö Ajankohtaista merialuesuunnittelussa Ympäristöministeriön Pankkisali 11.11.2016 Neuvotteleva virkamies Tiina Tihlman Merialuesuunnitteludirektiivi 2014/89/EU Edistää merialueiden

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2013 1 (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta 63 13.06.2013. 63 Asianro 1749/10.03.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2013 1 (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta 63 13.06.2013. 63 Asianro 1749/10.03.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2013 1 (1) 63 Asianro 1749/10.03.00/2013 Rakennustyön keskeyttäminen / 11-6-1 / Pohjolankatu 18 / käyttövesiputkiston korjaustyö Vs. rakennustarkastaja Ilkka Korhonen Alueellinen

Lisätiedot

Kupiainen Niina Kuluttajaturvallisuusvalvonnan valtakunnallinen valvontaohjelma vuosille

Kupiainen Niina Kuluttajaturvallisuusvalvonnan valtakunnallinen valvontaohjelma vuosille Kupiainen Niina 8.10.2014 Kuluttajaturvallisuusvalvonnan valtakunnallinen valvontaohjelma vuosille 2015-2019 Valmistelu Kuluttajaturvallisuusvalvonnan valtakunnallinen valvontaohjelma oli lausuntokierroksella

Lisätiedot

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2 Luo luottamusta Suojele lasta 16.11.2016 Jaana Tervo 2 1 Lasten suojelemisen yhteistyötä ohjaavat periaatteet sekä tiedonvaihtoa ja yhteistyötä ohjaava lainsäädäntö Suojele lasta Varmista lapsen aito osallisuus

Lisätiedot