Asiakasturvallisuus luontopalveluissa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Asiakasturvallisuus luontopalveluissa"

Transkriptio

1 Asianumero 4622/2013/ Asiakasturvallisuus luontopalveluissa Retkeilijöitä Teijon retkeilyalueella. Kuva: Anne Muuri.

2 Tiivistelmä Tämä ohje käsittelee Metsähallituksen luontopalveluiden hallinnassa olevien suojelualueiden ja retkeilyalueiden asiakasturvallisuutta. Näkökulma kohdentuu jokamieheen, alueella omatoimisesti retkeilevään kävijään, mutta turvallisuutta tarkastellaan myös laajemmin matkailun näkökulmasta. Tavoitteena on ollut löytää käyttöön parhaiten soveltuvat toimintamallit. Asiakasturvallisuutta on tarkasteltu kokonaisuutena. Turvallisuuden osatekijät ovat meillä kunnossa, mutta parannettavaa eri osa-alueissa löytyy paljon. Näihin voimme vaikuttaa merkittävästi parantamalla yksityiskohtia ja käytäntöjä kokonaisuuden kannalta toimivammaksi. Asiakasviestinnän ja rakenteiden käyttöturvallisuuden ylläpidon merkitys paikkatietojärjestelmämme avulla korostui työn aikana. Koko kenttähenkilöstön rooli ja yhteistyö niin asiakaspalvelussa kuin huollossa on tärkeää myös asiakasturvallisuuden kannalta. Asiakasturvallisuuden painopisteet luontopalveluissa ovat: Riskikartoitus ja turvallisten käytännön toimintamallien hakeminen. Riskikartoitus otetaan käytännön työkaluksi. Puistoalueittain kartoitetaan asiakasturvallisuuden riskit sekä mietitään keinot niiden vähentämiseksi. Selvitys tehdään puistoalueissa asiakaspalvelun ja huollon henkilöstön yhteistyönä. Viestintä. Hyvän ennakkotiedon tuottaminen, jolloin asiakas löytää (Retkikartta.fi, Luontoon.fi, esitetuotanto) itselleen sopivan kohteen myös asiakasturvallisuuden näkökulmasta. Hätätilanneohjeet 112 laitetaan selvästi näkyviin niin verkkosivuillemme kuin maastoonkin. Palveluvarustuksen paikkatietojärjestelmän tehokas käyttö. Rakenteiden kunnon ja turvallisuuden seuranta. Tiedon ajantasaisuudesta ja tarkkuudesta huolehtiminen, jolloin se palvelee myös viestinnässä ja pelastustoimissa parhaiten. Yhteistoiminta pelastusviranomaisten kanssa hätätilanteissa. Hyvien toimintamallien löytäminen pelastusviranomaisten kanssa tapahtuvaan yhteydenpitoon. Sähköisen viestinnän nopea muutos edellyttää valmiutta toimintamallien päivittämiseen. Aktiivinen, valpas ja käytännönläheinen turvallisuuskulttuuri. Omien toimintamahdollisuuksien huomaaminen ja kehitysideoiden sujuva toteutus arjen työssä. Metsähallituksen luontopalveluiden johtoryhmä on hyväksynyt ohjeen otettavaksi käyttöön elokuussa Sen ajantasaisuutta tarkastellaan vähintään kerran vuodessa ja ohje on osa Metsähallituksen ympäristöjärjestelmää (Asianumero 4622/2013/ ).

3 Sisältö 1 Johdanto Lainsäätäjän näkökulma Maankäyttö- ja rakennuslaki / Kuluttajaturvallisuuslaki / Pelastuslaki / Asetukset talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista /461, / Maastoliikennelaki Viestintä Ennakkotieto retken suunnitteluun Opastus luontokeskuksessa ja maastossa Hätätilanteet Kriisiviestintä Rakenteiden turvallisuus elinkaaren eri vaiheissa Suunnittelu Rakentaminen Kunnon seuranta Uusien kohteiden haltuunottokatselmukset Uudet rakenteet, materiaalit ja palvelut Erityyppisen palveluvarustuksen turvallisuus Reitit Retkeilyyn liittyvät majoitteet ja majoituspalvelut Sillat, tornit, portaat Ohjelmapalveluiden turvallisuus Riskit ja niiden hallinta Turvallisuusjohtaminen Vastuu turvallisuudesta Turvallisuussuunnittelu Turvallisuustilanteen seuranta Yhteistoiminta pelastusviranomaisten kanssa Muut turvallisuuteen liittyvät tahot... 34

4 Liitteet Liite 1A. Yleisötilaisuuden pelastussuunnitelman mallipohja Liite 1B. Yleisötilaisuuden pelastussuunnitelman malli, Sipoonkorpi Liite 2. Ohjelmapalveluiden turvallisuussuunnitelman malli, Junior Ranger -leiri Liite 3A. Rakennuksen pelastussuunnitelma Liite 3B. Rakennuksen pelastussuunnitelma, kulttuuriomaisuus Liite 4. Hyvän viitoittamisen perusteet Liite 5. Luontopalveluiden asiakasturvallisuuden riskikartoitus Liite 6. Hätätilanteiden yhteystiedot pelastusviranomaisia varten, mallina Oulanka Liite 7. Sisäasiainministeriö 2012: Pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohje. Sisäasiainministeriön julkaisuja 21/2012. <http://www.intermin.fi/julkaisu/212012z>

5 1 Johdanto Tämä ohje käsittelee Metsähallituksen luontopalveluiden hallinnassa olevien suojelualueiden asiakasturvallisuutta lähinnä virkistyskäyttäjän näkökulmasta. Laajempana näkökulmana on myös mm. matkailun tarpeet lähinnä ohjelmapalveluyritysten ja pelastusviranomaisten kannalta. Kolme keskeistä osa-aluetta asiakasturvallisuudessa ovat: riskien tunnistaminen ja toimenpiteet riskien ehkäisemiseksi, huolellisuusvelvollisuus reittien ja rakenteiden käyttökunnosta sekä käyttäjien riittävä informointi. Tässä ohjeessa esitetään yhteiset käytännöt asiakasturvallisuuden hallintaan. Alueidemme asiakkaiden turvallisuustilanne on tiedossa olevien onnettomuuksien valossa melko hyvä. Tämä johtunee siitä, että retkeily sinällään ei ole kovin riskialtista moneen muuhun luontoaktiviteettiin verrattuna. Myös turvallisuusasiat on perinteisesti otettu huomioon rakenteiden suunnittelussa ja huollossa. Kohteidemme käyttöön liittyvän ennakkoinformaation tuottajana Metsähallitus on edelläkävijä mm. Luontoon.fi- ja Retkikartta.fi-sivustojen kautta. Alueemme tavoittavat yhä uusia käyttäjiä, joilla on erilaisia tarpeita niin kiinnostuksen, liikkumismahdollisuuksien kuin retkeilykokemuksenkin puolesta. Tässä ohjeessa esitetään Metsähallituksen luontopalveluiden asiakasturvallisuuden linjaukset ja hyvät toimintamallit. Tavoitteena on ollut saada kattava esitys asiakasturvallisuuden hoidosta. Tärkeänä lähtökohtana on ollut, että asiakasturvallisuuteen liittyvät toimintamallit on nivelletty mahdollisimman hyvin muuhun toimintaan, jolloin niiden toimivuus varmenee ja tehokkuus paranee. Työryhmässä on ollut mukana kentän, ympäristöasioiden, viestinnän ja työsuojelun osaajia luontopalveluista sekä koko Metsähallituksen asiantuntijoita, mm. lakipalveluista, sisäisestä tarkastuksesta sekä laatu- ja riskienhallinnasta. Luontopalveluiden eri prosessit on osallistettu työhön. Lisäksi on kuultu ulkopuolisia erityisasiantuntijoita. Ohjeen liitteet, esim. valtakunnallinen riskikartoitus ja erilaiset asiakirjamallit, on koottu työn loppuun. Niiden varsinainen säilytyspaikka on Metsähallituksen ympäristökäsikirja. Liitteiden päivitys hoidetaan työn valmistuttua käsikirjaan eikä niitä päivitetä jatkossa enää tähän ohjeeseen. Myös itse ohjetta säilytetään ympäristökäsikirjassa. 2 Lainsäätäjän näkökulma Tässä luvussa käsitellään asiakasturvallisuuden kannalta keskeisimmät huomioon otettavat lainsäännökset. 2.1 Maankäyttö- ja rakennuslaki /132 Kiinteistön tai rakennuksen tulee olla tarkoituksensa mukaisessa käytössä turvallinen, ja vastuu siitä, ettei kiinteistön tai rakennuksen turvallisuus vaarannu, kuuluu omistajalle tai haltijalle. Kiinteistönomistajan tulee siis huolehtia siitä, että kiinteistö sekä sillä olevat rakennelmat ja rakennukset eivät aiheuta käyttäjilleen vaaraa. 5

6 Kiinteistönomistajan vastuu on oikeuskäytännössä katsottu erittäin tiukaksi. Vahinkotapauksissa kiinteistön tai rakennuksen hoidosta ja kunnossapidosta vastaavan on vastuusta vapautuakseen tullut näyttää menetelleensä huolenpidossaan huolellisesti tai osoittaa jokin vastuupiirinsä ulkopuolelle jäävä syy vahinkotapahtumalle. Kiinteistönomistajan vastuun säädösperusta on maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 166 ja 168 :ssä, mutta ennen kaikkea kiinteistönomistajan vastuu on muotoutunut oikeuskäytännössä. Maankäyttö- ja rakennuslain 166 :n mukaan rakennuksen omistajan on pidettävä rakennus ympäristöineen sellaisessa kunnossa, että se jatkuvasti täyttää terveellisyyden, turvallisuuden ja käyttökelpoisuuden vaatimukset. Omistaja on vastuussa rakennuksen ylläpidon ja huollon laiminlyönnistä aiheutuneesta vahinkotapahtumasta. MRL:n 168 säätää kevyistä rakennelmista ja pienehköistä laitoksista, joihin käytännössä luetaan kaikki sellaiset rakennelmat, jotka eivät vaadi rakennuslupaa. Myös kevyen rakennelman ja pienehkön laitoksen tulee terveellisyydeltään, turvallisuudeltaan ja ulkoasultaan täyttää kohtuulliset vaatimukset. MRL:n säännökset asettavat luontopalveluille velvollisuuden tarkkailla ja huolehtia Metsähallituksen omistamien rakennusten ja niiden ympäristön turvallisuudesta. Lisäksi tulee huomioida myös Metsähallituksen mailla sijaitsevat muiden tahojen omistamat rakennukset, joiden mahdollisista turvallisuuspuutteista myös Metsähallituksella voi joissain olosuhteissa olla riski joutua vastuuseen Kuluttajaturvallisuuslaki /920 Kuluttajaturvallisuuslaki on kuluttajapalveluita koskeva yleislaki, joka asettaa asiakasturvallisuudelta vaaditun vähimmäistason. Metsähallituksen tarjoamien reittien ja rakenteiden katsotaan olevan kuluttajapalveluita, ja näin ollen kuluttajaturvallisuuslakia sovelletaan myös Metsähallituksen toimintaan. Kuluttajaturvallisuuslain tavoitteena on ehkäistä ennakolta terveys- ja omaisuusvaaroja asettamalla toiminnanharjoittajalle velvollisuuden poistaa palveluissa olevat vaaratekijät riittävän tehokkaasti sekä toimia lain sisältämän huolellisuus- ja informointivelvoitteen mukaisesti. Arvioitaessa toiminnanharjoittajan huolellisuutta kiinnitetään huomiota hänen tietoisuuteensa toimintaansa liittyvistä riskeistä, toimenpiteistä riskien minimointiin ja vaaratekijöiden poistamiseen sekä kuluttajille välitettyyn informaatioon palveluun sisältyvistä riskeistä. Kuluttajaturvallisuuslaissa ei säännellä korvausvastuuta koskevia kysymyksiä, jotka ratkeavat vahingonkorvauslain (412/1974) säännösten perusteella. Siinä ei myöskään lähtökohtaisesti säännellä kuluttajansuojalaissa (38/1978) säädetyistä seikoista eikä rikosoikeudellisista kysymyksistä. Huolellisuusvelvollisuus Toiminnanharjoittajan on olosuhteiden vaatiman huolellisuuden ja ammattitaidon edellyttämällä tavalla varmistauduttava siitä, että kulutustavarasta tai kuluttajapalvelusta ei aiheudu vaaraa kenenkään terveydelle tai omaisuudelle. Toiminnanharjoittajalla on oltava riittävät ja oikeat tiedot kulutustavarasta ja kuluttajapalvelusta, ja hänen on arvioitava niihin liittyvät riskit (5 ). Laissa asetettu palveluntarjoajan huolellisuusvelvollisuus on tiukka. Palveluntarjoaja ei voi vedota siihen, että palvelua koskevia määräyksiä ja ohjeita ei ole olemassa, vaan palveluntarjoajan velvollisuutena on hankkia tarvittavat tiedot jollain muulla tavalla ja ryhtyä toimenpiteisiin vaaran takia. 6

7 Luontopalvelujen vastuulla on runsaasti luonnossa liikkumista palvelevia rakenteita, kuten pitkospuita, siltoja, laitureita, losseja, portaita, kaiteita ja näköalatorneja. Näiden palvelurakenteiden kunnosta tulee huolehtia niin, ettei niistä aiheudu vaaraa kenenkään terveydelle tai omaisuudelle. Kunnossapidon edellytyksenä on, että tiedetään palvelurakenteiden kunto sekä niihin mahdollisesti liittyvät turvallisuusriskit. Mikäli reiteillä tai palvelurakenteissa ilmenee terveydelle tai omaisuudelle vaaraa aiheuttava tekijä, se tulee poistaa riittävän tehokkaalla tavalla siten, että kuluttajalle ei enää aiheudu riskitekijästä vaaraa, jonka hän olisi huolellisesti toimiessaan voinut välttää (1 ). Vaaratekijän ilmenemisellä tarkoitetaan esimerkiksi onnettomuutta, vaaratilannetta tai toiminnanharjoittajan tai muun tahon havaitsemaa tavaraan tai palveluun liittyvää vaaratekijää sekä asiakaspalautetta. Huolellisuusvelvoitteen täyttämistä arvioitaessa tärkeässä osassa on asianmukaisesti toteutettu riskiarviointi. Riskiarvioinnissa arvioidaan epäsuotuisan tapahtuman esiintymisen todennäköisyys ja sen seurausten vakavuusaste. Onnettomuusvaaran lisäksi tulee huomioida siis myös vahinkotapahtuman todennäköisyys, johon vaikuttaa esimerkiksi alueella liikkuvien ihmisten lukumäärä ja ikärakenne, sekä onnettomuuden mahdolliset seuraukset. Riski on sitä suurempi, mitä suurempi on onnettomuuden todennäköisyys ja tapahtuneen onnettomuuden aiheuttamat seurausvaikutukset. Tietoa retkeilijöille palveluvarustuksesta Kuluttajaturvallisuuslain asettaman informointivelvoitteen täyttämiseksi retkeilijällä tulee olla mahdollisuus saada selkeällä ja ymmärrettävällä tavalla tarvittavaa tietoa ylläpitämistämme reiteistä ja retkeilyrakenteista. Tietoa on annettava riittävästi, jotta retkeilijä itse pystyy saamiensa tietojen perusteella arvioimaan reittiin ja palvelurakenteisiin mahdollisesti liittyvät vaarat suhteutettuna omaan osaamiseensa (9 ). Kuluttajille on annettava Tietoa etukäteen, jotta he voivat suunnitella reittinsä omaan kuntoonsa ja taitoihinsa sopiviksi. Myös reittien varrella on oltava selkeät viitat ja varoitukset. Oikeuskäytännön mukaan alueella tavanomaisella tavalla kulkemisen tulee tapahtua ilman kävijöiden turvallisuudelle aiheutuvaa vaaraa. Vaara ehkäistään informoimalla kävijöitä selkeästi tarpeen vaatimalla tavalla. Turvallisuusasiakirja Laki asettaa kuluttajille suunnattujen ohjelmapalvelujen tarjoajalle velvollisuuden ilmoittaa kyseisistä palveluista kunnan valvontaviranomaiselle ja laatia näistä ohjelmapalveluista turvallisuussuunnitelmat. Kuluttajaturvallisuuslain mukaisena valvontaviranomaisena toimii se kunnan toimielin, joka vastaa ympäristöterveydenhuollosta. Ilmoitus tulee tehdä vain sellaisista ohjelmapalveluista, joihin sisältyvän riskin arvioidaan olevan vähäistä suurempi. Laissa tehdään ero kuluttajapalvelun ja ohjelmapalvelun välille. Kuluttajapalveluna pidetään sellaista palvelua, joka on tarkoitettu käytettäväksi tai jota olennaisessa määrin käytetään yksityiseen kulutukseen. Ilmoitusvelvollisuus syntyy vain kuluttajille suunnatuista ohjelmapalveluista, joihin liittyy aktiivinen palveluntarjoaminen ja vähäistä suurempi riski. Pelkän kuluttajapalvelun tarjoamisesta ei tarvitse tehdä ilmoitusta kunnalle, mikä tarkoittaa, että esimerkiksi Metsähallituksen ylläpitämät luontopolut yms. jäävät ilmoitusvelvollisuuden ulkopuolelle. 7

8 Yleisötilaisuuksien turvallisuusasiakirja Lähtökohtaisesti tilanteet, joissa kuluttaja on yleisönä konsertissa, urheilutapahtumassa tai muussa vastaavanlaisessa yleisötilaisuudessa, eivät edellytä ilmoitusta eivätkä turvallisuusasiakirjaa. Kuitenkin iso yleisötapahtuma, joka erityisen syyn vuoksi sisältää merkittävän turvallisuusriskin, tulee etukäteen ilmoittaa ao. kunnan pelastusviranomaiselle. Tapahtumasta tulee laatia turvallisuusasiakirja, jossa esitetään tapahtumaan liittyvät riskit ja keinot niiden hallitsemiseksi (6, 7 ). Yksityiskohtainen lista turvallisuusasiakirjan sisällöstä on eräitä kuluttajapalveluja koskevasta turvallisuusasiakirjasta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (1110/2011). Asetuksen 2 :ssä on mainittu ne asiat, jotka turvallisuusasiakirjan tulee sisältää, ellei se ole kohteena olevan palvelun kannalta tarpeetonta. Turvallisuusasiakirja on yhdistettävissä tapahtumaa varten laadittavaan pelastussuunnitelmaan. Näin meneteltäessä on kuitenkin huolehdittava siitä, että turvallisuusasiakirjan yksityiskohtaisuus, taso ja laajuus eivät heikkene. Liitteissä on esitetty yleisötilaisuuksien turvallisuusasiakirjan mallipohja sekä Sipoonkorven tapahtumasta tehty käytännön esimerkki. Liite 1A. Yleisötilaisuuden pelastussuunnitelman mallipohja 2013 Liite 1B. Yleisötilaisuuden pelastussuunnitelman malli, Sipoonkorpi Ohjelmapalvelujen turvallisuusasiakirja Seikkailu-, elämys- ja luontopalvelu sekä niihin rinnastettava muu ohjelmapalvelu, jollei siihen sisältyvää riskiä voida arvioida vähäiseksi, on ilmoitus- ja turvallisuussuunnitteluvelvoitteen piirissä. Ryhmille järjestettävät yksinkertaiset aktiviteetit, esim. luontopolun kierto tms., sisältävät kuitenkin yleensä vain vähäiseksi katsottavia riskejä, eivätkä siten ole kuluttajaturvallisuuslain ilmoitus- ja turvallisuussuunnitteluvelvoitteen alaisia. Lapset ovat usein vaikeasti hallittava ja ennakoitava ryhmä, johon liittyy tavallista suurempia riskejä. Myös ulkomaalaiset ovat tottumattomuutensa vuoksi riskiryhmiä asiakasturvallisuuden näkökulmasta. Pimeys nostaa retken riskitasoa merkittävästi. Mikäli luontokeskuksissa järjestetään retkiä, joiden riskitaso voidaan katsoa suureksi, tulee niistä laatia turvallisuusasiakirjat. Ohjelmapalveluiden turvallisuusasiakirjan vaatimiksi ohjelmapalveluiksi luontopalveluissa katsotaan mm. nuorille järjestettävät Junior Ranger -leirit, joille laaditaan turvallisuussuunnitelmat (ks. liite 2 Ohjelmapalveluiden turvallisuusasiakirjamalli Junior Ranger -leiri). Ryhmän koon, kokeneisuuden ja ohjelmansisällön pohjalta arvioidaan, pitääkö esimerkiksi talkooleirille laatia myös turvallisuusasiakirja vai riittääkö normaali töiden työturvallisuuteen liittyvä ohjeistus tapahtuman järjestämiseen. Liite 2. Ohjelmapalveluiden turvallisuusasiakirjamalli Junior Ranger -leiri Mikäli luontokeskuksissa järjestetään retkiä säännöllisesti ja ne ovat tarjottuna ohjelmana esillä ja aktiivisessa käytössä, on näistä hyvä laatia ohjelmapalveluiden turvallisuusasiakirja, vaikka ohjelman vaarallisuuden kynnys ei ylittyisikään. Tällöin voidaan olla varmoja siitä, että ohjelman riskit on arvioitu huolellisesti ja niihin on varauduttu hyvin. Samoin hätätilanteisiin liittyvät menettelyt ja tiedot tulee käytyä luontevasti läpi. Kohderyhmämme, esim. lapset, vaativat usein myös tavanomaista tarkempaa suunnittelua ja erityisten 8

9 turvallisuusasioiden huomioimista. Ohjelmapalveluiden turvallisuusasiakirja osaltaan varmentaa, että ohjelmapalveluihin liittyvä huolellisuusvelvoite on toteutettu. Metsähallituksen vastuu / jokamiehen vastuu / liiketoiminnan harjoittajan vastuu Retkeilijä liikkuu luonnossa jokamiehenoikeudella ja omalla vastuullaan. Jokamiehenoikeudella alueella liikkuva henkilö on itse vastuussa hänelle tapahtuneesta vahingosta, ellei ole olemassa jotakin erityisperustetta, jonka vuoksi Metsähallitus olisi tapahtuneesta vahingosta vastuussa. Metsähallituksen hallinnoimien suojelu-, retkeily- ja ulkoilualueiden retkeilyä tukevien palvelurakenteiden tapauksessa kyse ei ole Metsähallituksen retkeilijöille tarjoamasta ohjelmapalvelusta tai omatoimisesta ohjelmapalvelusta vaan kuluttajapalvelusta, johon sisältyvän vahinkotapahtuman riskin voidaan yleisesti katsoa olevan vähäinen. Tämä tarkoittaa sitä, että Metsähallituksen ei tarvitse tehdä kuluttajaturvallisuuslain 6 :n mukaista ilmoitusta eikä 7 :ssä tarkoitettua turvallisuusasiakirjaa retkeilyn infrastruktuuripalveluistaan. Ylläpitäessään retkeilyä ja luonnossa liikkumista tukevia rakennelmia Metsähallitus ei myöskään ole jokamiesretkeilijän turvallisuudesta samanlaisessa vastuussa kuin esimerkiksi ohjelmapalveluyrittäjä asiakkaistaan. Metsähallituksen kuluttajaturvallisuuslain mukaiset velvoitteet rajoittuvat joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta edellä mainittuihin huolellisuusvelvollisuuteen ja ennakkoinformointiin palveluista. Metsähallituksen vastuu alueellaan tapahtuneesta henkilö- tai esinevahingosta voi syntyä kiinteistönomistajan vastuun perusteella. Kiinteistön tai rakennuksen tulee olla tarkoituksensa mukaisessa käytössä turvallinen ja vahingon tapahduttua kiinteistönomistajan on vastuusta vapautuakseen tullut näyttää menetelleensä kiinteistönsä ja sillä sijaitsevien rakennusten huolenpidossaan huolellisesti. Kuluttajaturvallisuuslain vaatimukset asettavat omalta osaltaan kriteerit kiinteistönomistajan huolellisuusvelvoitteelle. Elinkeinonharjoittajan Metsähallituksen alueella tarjoamien ohjelmapalvelujen, omatoimisten ohjelmapalvelujen ja muiden kuluttajapalvelujen turvallisuudesta on vastuussa kyseistä palvelua tarjoava elinkeinonharjoittaja. Hänen on oltava tietoinen tarjoamaansa palveluun sisältyvistä riskeistä ja informoitava asiakkaitaan niistä Pelastuslaki /379 Tässä käsitellään pelastuslain rakennuksen omistajalle, haltijalle sekä toiminnanharjoittajalle asettamat velvollisuudet. Pelastustoiminnan osalta katso oppaan kohta 9 Yhteistoiminta pelastusviranomaisen kanssa. Rakennuksen omistajan, haltijan ja toiminnanharjoittajan velvollisuudet Rakennuksen omistajan ja haltijan sekä toiminnanharjoittajan on: 1) ehkäistävä tulipalojen syttymistä ja muiden vaaratilanteiden syntymistä 2) varauduttava henkilöiden, omaisuuden ja ympäristön suojaamiseen vaaratilanteissa 3) varauduttava tulipalojen sammuttamiseen ja muihin sellaisiin pelastustoimenpiteisiin, joihin he omatoimisesti kykenevät 4) ryhdyttävä toimenpiteisiin poistumisen turvaamiseksi tulipaloissa ja muissa vaaratilanteissa sekä toimenpiteisiin pelastustoiminnan helpottamiseksi. Velvoite koskee myös muualla kuin rakennuksessa harjoitettavaa toimintaa sekä yleisötilaisuuksia. 9

10 Rakennuksen omistajan ja haltijan sekä toiminnanharjoittajan on osaltaan huolehdittava siitä, että rakennus, rakennelma ja sen ympäristö pidetään sellaisessa kunnossa, että tulipalon vaara on vähäinen ja rakennuksessa olevat henkilöt pystyvät tulipalossa tai muussa äkillisessä vaaratilanteessa poistumaan rakennuksesta tai heidät voidaan pelastaa muulla tavoin. Helposti syttyvää materiaalia tai muuta tavaraa ei saa säilyttää ullakolla, kellarissa, rakennuksen alla tai sen välittömässä läheisyydessä niin, että siitä aiheutuu tulipalon syttymisen tai leviämisen vaaraa. Rakennuksen omistajan ja haltijan sekä toiminnanharjoittajan on osaltaan huolehdittava siitä, että uloskäytävät ja kulkureitit niille pidetään kulkukelpoisina ja esteettöminä. Uloskäytävillä sekä ullakoiden, kellarien ja varastojen kulkureiteillä ei saa säilyttää tavaraa. Rakennusten pelastussuunnitelmat Merkittävillä rakennuskohteilla tulee olla pelastussuunnitelma mahdollisten onnettomuus- tai poikkeustilanteiden varalta. Pelastussuunnitelman laatimisesta on vastuussa rakennuksen haltija. Pelastussuunnitelma esitetään pelastusviranomaiselle, ja se voi olla tarpeen mukaan esillä kohteessa antamassa tietoa pelastautumisesta hätätilanteessa. Metsähallituksessa pelastussuunnitelmaa edellyttäviä kohteita ovat (Valtioneuvoston asetus pelastustoimesta /407): asuinrakennukset, joissa on vähintään kolme asuinhuoneistoa tilat, joita käytetään vähintään 20 henkilön majoitukseen kulttuuriomaisuudeksi määritellyt kohteet työpaikkatilat, joissa työntekijöiden ja samanaikaisesti paikalla olevien muiden ihmisten määrä on yleensä vähintään 50 luontokeskukset yli m 2 :n varastohalli. Pelastussuunnitelmassa on oltava selostus: vaarojen ja riskien arvioinnin johtopäätelmistä; rakennuksen ja toiminnassa käytettävien tilojen turvallisuusjärjestelyistä; asukkaille ja muille henkilöille annettavista ohjeista onnettomuuksien ehkäisemiseksi sekä onnettomuus- ja vaaratilanteissa toimimiseksi; mahdollisista muista kohteen käyttäjien omatoimiseen varautumiseen liittyvistä toimenpiteistä. Asetuksen (407/2011) mukaan pelastussuunnitelmassa on lisäksi tarpeen mukaan otettava huomioon myös kohteen tavanomaisesta poikkeava käyttö ja tilapäinen käytön muutos. Pelastussuunnitelmassa on selvitettävä myös, miten pelastuslain 14 :n mukainen omatoiminen varautuminen toteutetaan poikkeusoloissa. Pelastussuunnitelma on pidettävä ajan tasalla ja siitä on tiedotettava asianomaisen rakennuksen tai muun kohteen asukkaille ja työntekijöille sekä muille, joiden on osallistuttava pelastussuunnitelman toimeenpanoon. Liite 3A. Rakennuksen pelastussuunnitelma Liite 3B. Rakennuksen pelastussuunnitelma, kulttuuriomaisuus Pelastuslaitos antaa tarvittaessa neuvontaa pelastussuunnitelman laadinnassa. 10

11 Yleisötilaisuuden pelastussuunnitelma Pelastuslaki edellyttää tapahtumakohtaista pelastussuunnitelmaa yleisötilaisuuksiin ja muihin tapahtumiin, joihin osallistuvien ihmisten suuren määrän tai muun erityisen syyn vuoksi sisältyy merkittävä henkilö- tai paloturvallisuusriski. Yleisötilaisuuden pelastussuunnitelmassa on selvitettävä ja arvioitava tilaisuuden vaarat ja riskit. Niiden perusteella määritellään tilaisuuden turvallisuusjärjestelyt sekä tilaisuuden toteuttamisesta vastaavalle henkilöstölle ja tilaisuuteen osallistuvalle yleisölle annettavat ohjeet onnettomuuksien ehkäisemiseksi ja onnettomuus- ja varatilanteissa toimimiseksi. Yleisötilaisuuden pelastussuunnitelma on toimitettava viimeistään 14 vuorokautta ennen tilaisuuden alkamista tiedoksi alueen pelastusviranomaiselle. Asetuksen (407/2011) mukaan tällaisia ovat tilaisuudet ja tapahtumat, joissa: läsnä on samanaikaisesti vähintään 200 henkilöä käytetään avotulta, ilotulitteita tai palo- ja räjähdysvaarallisia kemikaaleja tapahtuman poistumisjärjestelyt poikkeavat tavanomaisesta tai tapahtuman luonne aiheuttaa erityistä vaaraa ihmisille. Jos samaa yleisötilaisuutta tai tapahtumaa varten tulee muun kuin pelastuslain nojalla laatia turvallisuussuunnitelma, erillistä pelastussuunnitelmaa ei tarvitse laatia, vaan pelastuslaissa säädetyt suunnitelman sisältöä koskevat seikat voidaan koota mainittuun muuhun suunnitelmaan. 2.4 Asetukset talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista /461, /401 Talousvedellä tarkoitetaan kaikkea laatuvaatimukset täyttävää vettä, joka on tarkoitettu juomavedeksi, ruoan valmistukseen tai muihin kotitaloustarkoituksiin. Talousvetenä ei kuitenkaan pidetä vettä, jota käytetään yksinomaan peseytymiseen, pyykinpesuun, siivoukseen, saniteettitarkoitukseen tai muuhun vastaavaan tarkoitukseen. Talousvetenä käytettävän veden on oltava terveydelle haitatonta ja muutenkin sanottuun tarkoitukseen soveltuvaa. Talousveden laatuvaatimuksista säädetään sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista (461/2000). Talousvedenottamolla tarkoitetaan sellaista rakennetta tai laitetta, jolla otetaan pohja- tai pintavettä talousvetenä käytettäväksi. Luontopalvelujen talousvedenottamoina ylläpitämien kaivojen ja muiden vedenottamoiden veden laatua on tutkittava säännöllisesti ao. kunnan terveydensuojeluviranomaisen hyväksymän seurantaohjelman mukaisesti. Viranomaistaho myös päättää ja antaa lausunnon veden soveltuvuudesta talousvedeksi vastuuta tässä asiassa ei voi ottaa tutkimuslaitos eikä kohteen ylläpitäjä. Tutkimustuloksista on tiedotettava valvontaviranomaisille ja käyttäjille. Retkeilijät turvautuvat erämaisilla alueilla liikkuessaan usein myös lähteiden, purojen ja järvien veteen juomavetenä. Usein myös turvallisuussyistä on järkevää osoittaa maasto-opastuksella lähteen sijainti tai puron paikka. Tällöin ei pidä antaa kohteen opasteissa eikä verkkosivuilla mielikuvaa, että kyseessä on tutkittu talousvesi. Sen sijaan pitää antaa selvä tieto siitä, että kohde ei ole talousvedenottamo. 11

12 2.5 Maastoliikennelaki Moottorikelkkailureittien turvallisuutta säätelee maastoliikennelaki /1710. Moottorikelkkailureitit ovat erikseen, lähinnä kuntien hakemilla maanmittaustoimituksella perustettuja reittejä. Reitin pitäjä on vastuussa reitin turvallisuudesta. Reitin pitäjän tehtävänä on huolehtia siitä, että moottorikelkkailureitti on vuosittaisella käyttöönottohetkellä ajettavassa kunnossa ja että reitin varrelle tällöin sijoitetaan reitin kulkua ja liikennettä olennaisesti vaarantavia paikkoja osoittavat sekä muut tarpeelliset liikennemerkit. Ensisijainen vastuu reitinkäyttäjän turvallisuudesta on käyttäjällä itsellään. Käyttäjän on noudatettava olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta vaaran ja vahingon välttämiseksi. Reitin pitäjä ei ole velvollinen korvaamaan reitin käyttäjälle tai kolmannelle osapuolelle reitin käyttämisestä aiheutuvaa vahinkoa, jollei vahinko ole johtunut reitin pitäjän huolimattomuudesta tai tahallisuudesta. Korvaus vahingosta määrätään noudattaen soveltuvin osin vahingonkorvauslain (412/74) säännöksiä. Virallisen moottorikelkkailureitin puuttuessa moottorikelkkailu ohjataan Metsähallituksen hallinnoimilla alueilla keskitetysti moottorikelkkaurille, jotta voidaan ehkäistä haittoja, vahinkoja ja häiriöitä, joita moottorikelkkailusta aiheutuu luonnolle ja ympäristölle. Tämä velvoite toteuttaa maastoliikennelain tavoitetta ja on johdettavissa myös metsähallituslaista, jonka mukaan Metsähallituksen on riittävästi otettava huomioon biologisen monimuotoisuuden suojelu ja tarkoituksenmukainen lisääminen metsien ja muiden luonnonvarojen hoidolle, käytölle ja suojelulle asetettujen muiden tavoitteiden kanssa. Metsähallituksen hallinnoimista urista tulee huolehtia samalla tavoin kuin reittitoimituksessa perustetuista moottorikelkkailureiteistä. Myös vastuu vahingoista määräytyy samalla tavalla. Jos ulkopuolisen tahon kanssa sovitaan oikeudesta pitää moottorikelkka- tai muuta maastoliikenneuraa, sopimuksessa tulee huomioida uran käyttöönottotoimiin sekä ylläpito- ja hoitovelvoitteeseen liittyvien vastuiden ja velvoitteiden siirtämisestä kokonaan käyttöoikeuden saajalle. 12

13 3 Viestintä Varsinkin aloittelevalle retkeilijälle omalle kunnolle ja kiinnostukselle sopivan kohteen löytäminen on tärkeä lähtökohta turvalliselle retkelle. Metsähallitus ylläpitää verkkosivustoja, joiden avulla retkeilijä saa ajantasaista tietoa. Palveluvarustuksen paikkatietojärjestelmä on tässä keskeinen tietolähde, joka toimii viestinnän keskeisenä tukijalkana. Kuva 1. Palveluvarustuksen paikkatietojärjestelmä ja asiakasturvallisuusviestintä. 3.1 Ennakkotieto retken suunnitteluun Luontoon.fi, luontoretken alkupiste, on palkittu verkkosivusto, josta löytyvät monipuoliset vastaukset retken suunnittelun kysymyksiin. Tuoreimmat kävijöiden kokemukset voi katsoa yhteiso.luontoon.fisivustosta. Luontoon.fi:ssä on Retkeilijän ABC-osio, josta löytyy hyviä vinkkejä turvallisesta retkeilystä. Suurena haasteena on oikean tiedon näkyvyys ja löytyminen sekä riittävän ajankohtaisen ja kuvaavan kohdetiedon saanti. Retkikartta.fi tarjoaa rakennelmien, reittien ja rakennusten paikkatietojen pohjalta karttaliittymän, jossa on kuvattuna retkeilyn palveluvarustus ja reitit kohdenimineen. Sivusto on täsmällinen tietolähde myös avuntarvitsijan löytämiseen pelastustarkoituksissa. Retkikartta.fi on linkitetty Luontoon.fiin kanssa, joten ristikkäinen tietosisällön tarkastelu on helppoa. Asiakasturvallisuuden näkökulmasta tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, että retkeilijät saavat ennen reitille lähtemistä tietoa reitin vaativuustasosta ja mahdollisista vaaratekijöistä ja löytävät siten helposti omalle kunnolleen sopivan kohteen. Myös helppojen lähireittien saavutettavuus on tärkeää. Verkkosivujemme tiedot ovat suomen ja ruotsin kielellä sekä suppeammin myös englanniksi ja saameksi. 13

14 3.2 Opastus luontokeskuksessa ja maastossa Luontokeskuksesta saa tarkimman ja ajankohtaisimman tiedon sopivan retken toteuttamiseen. Oppaalta saa tietoa reiteistä ja niiden vaativuudesta ja mahdollisista vaaratekijöistä sekä myös mm. meneillään olevista rakennus- tai huoltotöistä. Useimmista Metsähallituksen hoidossa olevista alueista on laadittu myös alue-esitteet, joissa kerrotaan kohteen palveluista ja kiinnostavista kohteista, järjestyssäännöt, luonto ja muut nähtävyydet sekä yksinkertaistettu kartta reiteistä. Alue-esite ei ole tarkka maastokartta, jonka avulla voi liikkua omatoimisesti maastossa, mutta sen avulla hahmottuvat alueen palvelut ja reitit. Hyvä opastustaulu kertoo oleellisen alueesta. Lähtöpisteen taulussa tulee olla myös toimintaohjeet hätätilanteiden varalle. Myös eri kieliversioihin tulee kiinnittää huomiota: selvänä trendinä on ollut venäjänkielisten kävijöiden määrän lisääntyminen ja sitä myötä tiedon tarve myös venäjäksi. Maasto-opasteiden suunnitteluun on olemassa ohje Maasto-opastetaulujen tuotanto- ja tyyliopas. Paikannusta helpottaa, mikäli tauluun on merkitty Olet tässä -merkki. Hätänumero on välttämätön. Eksymisen pelko on kokemattomalle retkeilijälle tuttua ja eksyminen on tärkeimpiä pelastustoimia vaativista tapahtumista. Hyvän reittimerkinnän ja viitoituksen avulla voi kulkija liikkua turvallisesti. Paljon käytetyt lähireitit on syytä tehdä rengasreiteiksi, jolloin ne hyvin viitoitettuina ovat selkeät ja turvalliset ensikertalaisenkin kulkea. Tällöin viitoitusta seuraamalla kävijä voi olla varma, että löytää takaisin lähtöpisteeseen. Myös jäljellä olevan matkan pituus voidaan merkitä tarvittaessa väliopastein. Viitoituksesta on laadittu ohje Liite 4. Viitoittamisen käytännöt 3.3 Hätätilanteet Tyypillisimpiä hätätilanteita ovat eksyminen, omien voimien virhearviointi, retken aikana tapahtunut tapaturma, joka estää retken jatkamisen suunnitellulla tavalla, sairauskohtaus sekä näistä seuraava hätäännys. Näissä tilanteissa on tärkeää, että hätään joutunut osaa ja pystyy ottamaan nopeasti yhteyttä hätäkeskukseen 112, josta käsin pelastustoimet käynnistyvät. Hätänumero ja hätäilmoituksen antamisen ohjeet tulee olla esillä maasto-opasteissa, samoin alue-esitteessä numero on oltava näkyvissä. Pelastustoimien johtaminen ja toteuttaminen ovat pelastusviranomaisten vastuulla, ja Metsähallituksen on pyydettäessä avustettava pelastusviranomaisia pelastustoimessa. Avun saannin ja mahdollisen pelastusoperaation kannalta on tärkeää, että avun tarvitsija pystyy paikantamaan itsensä mahdollisimman hyvin esimerkiksi opastetaulujen avulla. Kun Metsähallituksen palveluvarustuksen kohteet on merkitty maastoon rakenteisiin ja viety samansisältöisinä paikkatietojärjestelmään, varmennetaan, että paikannus voidaan tehdä nopeasti ja luotettavasti. Pelastusviranomaiset hyödyntävät pelastustoimissa Metsähallituksen paikkatietoja, mistä syystä paikkatietojen oikeellisuus on ensiarvoisen tärkeää. Hätätilanteisiin liittyvät käytännöt on syytä ottaa luontokeskuksissa pidettävien koulutustapahtumien yhdeksi aiheeksi. Poliisi vastaa henkilöetsinnästä. 14

15 3.4 Kriisiviestintä Kriisiviestintä liittyy ennalta arvaamattoman ja poikkeavan tilanteen viestintään. Kriisiviestinnällä tavoitellaan asiakkaiden turvallisuuden varmistamista näissä poikkeavissa tilanteissa ja siihen liittyen pelastustoimien tukemista. Lisäksi kriisiviestinnällä hallitaan työyhteisön mainetta vastuullisena toimijana sekä kriisinjälkihoitoa. Kriisiviestinnässä voi olla kyse myös tilanteesta, joka ei tapahtumana ole todellinen kriisi, esimerkiksi vakava onnettomuus, mutta näkyvänä uutisena voi vahingoittaa Metsähallituksen tai luontopalvelujen mainetta, mahdollisesti koko matkailualaa. Kaikissa kriisiviestinnän tilanteissa, myös niin sanoituissa maineenhallintatilanteissa sovelletaan kriisiviestinnän tärkeimpiä periaatteita: Viestitään avoimesti, aktiivisesti ja ajantasaisesti (kolme A:ta) sekä oikein, omatoimisesti ja oitis (kolme O:ta). Avoimuus: ei peitellä asioita Aktiivisuus: ei odotella muiden reaktioita, vaan toimitaan aktiivisesti, medialle viestitään aktiivisesti eikä vain kommentoida Ajantasaisuus: viestintä vastaa kulloisenkin tilanteen vaatimuksiin Oikein: viestintä perustuu faktoihin, arveluita ei esitetä, vaan tarvittaessa tehdään katselmus ja odotetaan lausuntoja. Jos tietoja ei ole, kerrotaan mitä on tehty siihen asti ja mitä aiotaan tehdä. Omatoimisuus: itsellä ote viestinnästä, ei ole vain kommentoijia, oma näkökulma esiin. Kuitenkin yhteistyö muiden viranomaisten kanssa on olennaista. Ei sooloilua. Oitis: viestintä on ripeää Olennaista on muistaa, että ihminen on aina ensin (esim. laivan ajaessa karille huolehditaan ensin ihmisistä, sitten luonnosta). Omaisille esitetään asiaan kuuluvat pahoittelut/osanotot. Onnettomuusalueelle mennään paikan päälle tekemään katselmus, myös silloin kun onnettomuuden syy ei suoranaisesti ole Metsähallituksen. Henkilövahinkojen ollessa kyseessä julkisuuteen ei kerrota henkilötietoja tai muita henkilöllisyyden paljastavia tietoja, vaan tämä on poliisin tehtävä (ja omaisille ilmoitetaan ensin). Avoimuuden periaatetta noudattaen mukaan voidaan ottaa mediaa. Periaate on myös, että viestitään vain omaan toimialaan kuuluvista asioista eikä kommentoida muiden viranomaisten tai osallisten puolesta. Aktiivisella, faktoihin perustuvalla viestinnällä pystytään välttämään huhut ja väärät tilannearviot. On myös tärkeää, että on sovittu, kuka tiedottaa. Lähtökohtaisesti vastuu on puistonjohtajalla/kenttäpäälliköllä sekä tiedottajalla/viestintäpäälliköllä. Tarvittaessa myös luontopalvelualueen johto kytketään mukaan (tilanteen vakavuudesta riippuen). Heti alusta tilanteeseen kytketään mukaan taustatyöryhmään kaikki ne ihmiset, jotka osaavat antaa oikeaa tietoa kriisiin vaikuttaneista tekijöistä (esim. rakenteiden suunnittelijat, alueiden hallinta jne). Ulkoisten lausuntojen antaja valitaan ja taustajoukot antavat hänelle tarvittavia tietoja. Olennaista on se, että lausuntojen antaja on tarpeeksi lähellä tilannetta ja kuitenkin hänellä on riittävät mandaatit ja uskottavuus. Kriisitilanteiden yleinen tiedottamisvastuu kirjataan myös Hätätilanteiden yhteystiedot pelastusviranomaisille -ilmoitukseen. Kriisiviestinnästä on tarkempi ohje. 15

16 Huomioi: Opastusaineisto (verkkosivut, luontokeskukset, alue-esitteet, maasto-opastetaulut): logomainen, pelkistetty hätäilmoitus 112 retkeilijän tiivistetty turvallisuusohje Kuinka toimin hätätilanteessa? (Retkeiljän ABC:stä poimittuna otsikkotason menettelyt) kohteiden nimet ja MH-logo maastorakenteisiin. Yhtenäinen nimikäytäntö Reiska-ohjeen mukaan (maasto-opaste, kartta, Retkikartta.fi, Luontoon.fi/Reiska) Ajankohtaiset kohdetiedot (esim. käynnissä olevat työmaat, luonnontuhot, tilannetiedotukset, vaaralliset kohteet) hyvin näkyvillä Eri kohderyhmin huomioiminen viestinnässä (mm. soveltuvuus, vaativuus) hätäilmoituksen teko-ohjeet ja mahdollisuuksien mukaan myös muu keskeinen turvallisuusmateriaali myös englanninkielisenä venäjänkielinen materiaali (turvallisuusohjeet ja retkeilyn pelisäännöt) mobiiliteknologian mahdollisuuksien hyödyntäminen ja ennakointi sisällöntuotannossa palautejärjestelmän toimivuuden parantaminen ja monipuolistaminen. Luontokeskukset: Hyvien turvallisuuskäytäntöjen selventäminen asiakaspalveluun (kevään aspa-koulutus) Aspan ja kenttähenkilöstön yhteispeli: tarkka tilannetieto esim. käytöstä poistetuista reiteistä, huollon takia avatuista kuljetusyhteyksistä, silloista, luonnonoloista Eri kohderyhmien huomioiminen (vaativuus, varusteet ym.). Verkkoviestintä: Luontoon.fi Reitin vaativuuden ja soveltuvuuden näkyminen kartalla ja kohdekuvauksissa eri kohderyhmille. Retkikartta.fi vaativuuden näkyminen reitinosittain kartalla. hätäohjeiden tulostuminen kartalle tulostettaessa. Maasto-opasteet: Metsähallituksen, alueen ja kohteen nimen selvä näkyminen rakenteissa yksinkertainen ja selvä perusviitoitus helpoilla reiteillä kokemattomille kävijöille. Hätätilanteet ja kriisiviestinä: Hätätilanteiden yhteystiedot pelastusviranomaisille -turvallisuusasiakirja Kriisiviestinnän ohje. 16

17 4 Rakenteiden turvallisuus elinkaaren eri vaiheissa Rakenteiden tulee olla käyttöturvallisia, siis oikein mitoitettuja käyttöön nähden ja teknisesti turvallisessa käyttökunnossa. Vaaralliset rakenteet tulee asettaa käyttökieltoon ja poistaa tai korjata. Palveluvarustuksen uusi paikkatietojärjestelmä on perusta, jonka avulla voidaan varmentaa, että asiakasturvallisuuteen liittyvät seikat on huomioitu alkaen suunnittelun lähtökohdista ja riskikartoituksesta ja edeten rakentamiseen ja kunnon seurantaan. 4.1 Suunnittelu Hoito- ja käyttösuunnittelu Retkeilykäytön tarpeet ennakoidaan alueen hoito- ja käyttösuunnittelussa. Siinä sovitetaan yhteen niin luonnonsuojelun kuin muunkin käytön näkökulmat. Selvittämällä kohdealueen kävijäprofiili huolella voidaan kohteelle vaadittavat retkeilyrakenteet suunnitella ja mitoittaa hyvin. Tämä on tärkeä osa käyttöturvallisuutta ja myös edellytys kuluttajaturvallisuuslain mukaisten velvoitteiden täyttämiseksi. Alueen haltijalla on lähtökohtaisesti vastuu kaikesta alueellaan olevasta palveluvarustuksesta, sen soveltuvuudesta käyttäjille ja kunnosta. Reittiä ei ohjata sellaisille maastokohdille, jotka ovat selvästi vaarallisia kulkijalle. Toisaalta hyvään retkeily-ympäristöön kuuluu eritasoisia ja vaikeitakin maastokohtia, joille kokeneet kävijät voidaan ohjata. Tällaisissa kohteissa korostuu informaation merkitys: kävijän on tiedettävä, mitä on odotettavissa ja kenelle reitti soveltuu. Toimenpidesuunnittelu Toimenpidesuunnittelussa tarkennetaan tulevan palveluvarustuksen rakentamis- ja ylläpitotarpeet ja toimenpiteet. Uuden palveluvarustuksen tietojärjestelmän käyttöönoton myötä toimenpidesuunnittelu siirtyy osaksi järjestelmän ylläpitoa. Suunnittelu käynnistyy vireillepanosta edeten teknisen suunnittelun ja mahdollisten luvitusten ohella tarve- ja riskikartoitusten sekä osallistamisten kautta hyväksyntään. Suunnitelma tallentuu paikkatietojärjestelmään, ja myöhemmin kohteen valmistuttua tiedot päivitetään. Kohteen suunnittelussa käytetään apuna retkeilyrakenteiden piirustuskokoelmaa, jossa on huomioitu turvalliset rakenneratkaisut ja erityyliset vaihtoehdot. Huomioi: Paikkatietojärjestelmä ja sen aktiivinen käyttö suunnittelun välineenä luo keskeisen pohjan asiakasturvallisuuden hallintaan Tiedon laatu on keskeistä myös asiakasturvallisuuden kannalta, esim. kohteiden ja reittien sijaintitieto, kuntotieto, nimet Reittien ja rakenteiden mitoitus kulloisiinkin käyttötarpeisiin on oleellista käytön turvallisuudelle Ennakkoinformaatiolla ohjataan asiakkaat sopiville kohteille, maasto-opasteilla varmennetaan turvallinen käyttö. 17

18 4.2 Rakentaminen Hyvän rakentamisen tunnusmerkkejä ovat yksinkertaisuus, turvallisuus ja kestävyys sekä käyttäjän näkökulman huomiointi. Rakennusluvan vaativiin kohteisiin pätevät erilaiset rakennusmääräykset suoraan (mm. rakennuskortit ym. lakien määräykset), mutta niitä kannattaa soveltaa myös sellaisiin retkeilyrakenteisiin, jotka eivät ole luvanvaraisia. Rakennuslupaprosessissa viranomainen tarkastaa muun ohella myös kohteen turvallisuuskysymykset. Retkeilyrakenteiden piirustuskokoelmassa on ajantasainen tieto myös käyttöturvallisuuden näkökulmasta. Majoittumiseen liittyvissä rakenteissa tulee kiinnittää erityistä huomiota paloturvallisuuteen. Majoitusrakennuksiin on olemassa oma turvallisuussäännöstö, joka löytyy ympäristökäsikirjasta. Kaikki maastorakennelmat päivitetään jo suunnitteluvaiheessa paikkatietojärjestelmään, ja kuntotiedon ajantasaisuus varmistetaan osana kohteen hoitoa. Erityistä turvallisuutta edellyttävien rakennetyyppien osalta järjestelmässä voidaan ottaa käyttöön erilaisia (mm. kunto-, palo-, talousvesi-, silta-) tarkastusohjelmia niiden toteutuksen ja seurannan hallintaan sekä mm. käyttöturvallisuuden ylläpitoon liittyvän tiedon saatavuuden varmistamiseksi. 4.3 Kunnon seuranta Rakenteiden luotettavat kuntotiedot ovat asiakasturvallisuuden keskeistä sisältöä. Kuntotiedon ylläpito edellyttää säännöllistä arviointia kohteella ja muutosten päivittämistä. Se vaatii merkittävästi resursseja, yhtenäisiä käytäntöjä ja laatuseurantaa. Käyttäjien on tärkeää tietää rakenteiden kunnosta esimerkiksi verkkosivuilla jaettavan tiedon kautta. Asiakaspalvelun ja huoltohenkilöstön hyvällä kansakäymisellä on myös keskeinen rooli. Uuteen palveluvarustuksen tietojärjestelmään laaditaan seuranta- ja tarkastusohjelmia, joiden avulla myös asiakasturvallisuuden seuranta saadaan järjestelmälliseksi ja kattavaksi. Kunnon arviointi perustuu pitkälti asiantuntijan silmämääräiseen arviointiin kohteesta. Arvioinnin yhtenäistämiseksi kehitetään arvioinnin tueksi esim. koulutusta ja kuvallista materiaalia luokituksen luotettavuuden varmistamiseksi. Myös eri rakennelmatyypeille voidaan määrittää vanhenemisaikoja ja käyttää tätä apuna arvioitaessa kohteen kuntoa tai sen tarkastustarvetta. Rakennelmien kuntotiedot raportoidaan paikkatietojärjestelmän avulla. Raportoinnin tulee olla säännöllistä ja paperiset raportit tulee säilyttää. Raporttien avulla voidaan myös osoittaa, että rakenteiden haltija on huolehtinut rakenteiden turvallisuudesta tarkkailemalla niiden kuntoa säännöllisesti. Tällä hetkellä asiakaspalaute tulee ympäristöjärjestelmään liittyvän palautejärjestelmän kautta. Sieltä kertyvä palaute on lukumääräisesti melko pientä. Runsas asiakaspalaute lisää käyttöturvallisuutta ja kuntotiedon ylläpitoa. Tuoreen palautteen saamiseksi tulee toiminta pitää avoimen vuorovaikutuksellisena mm. asiakkaan kohtaamistilanteissa. Myös blogien ym. verkkosivujen kautta voidaan saada hyvää palautetta. Onnettomuudet ja läheltä piti -tilanteet kirjataan tulevaisuudessa tapahtumina paikkatietojärjestelmän kohdetietoihin. Täältä ne saadaan raportoimalla mm. riskinarvioinnin pohjaksi. Onnettomuuksien ja vaaratilanteiden ilmetessä tulee analysoida niihin johtaneet syyt ja poistaa vaaratekijä. Kunnan ympäristöterveysviranomaisen tehtävänä on valvoa kävijöiden turvallisuuteen liittyviä asioita. Aktiivinen yhteistyö heidän kanssaan rakenteiden asiakasturvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä on tärkeää. Tällaisia ovat meillä erityisesti materiaaliltaan tai tekniikaltaan uusien rakenteiden käyttöönotto ja kunnon- 18

19 seuranta. Myös onnettomuuksien ja läheltä piti -tilanteiden analysoinnissa tai vaarallisten kohteiden turvallisuuden arviointi yhteistyössä ympäristöterveysviranomaisten kanssa antaa hedelmällisiä näkökulmia. Kuva 2. Palvelurakenteen käyttökunnon ja toimenpidetarpeen arviointimalli. 4.4 Uusien kohteiden haltuunottokatselmukset Metsähallitukselle siirtyy paljon kohteita alueiden hallinnan muutosten yhteydessä. Metsähallitus on saanut mm. puolustusvoimilta alueita, joissa on paljon rakennuksia, rakennettuja kohteita, esim. maahan kaivettuja suojia, jotka muodostavat turvallisuusriskin alueen kävijöille. Avattaessa uusia kohteita yleisökäyttöön on varmistettava, että käyttöturvallisuus on kunnossa. Haltuunottokatselmuksista on ympäristökäsikirjassa ohje, jossa turvallisuusnäkökohdat on otettu huomioon. Asiakasturvallisuuden kannalta ongelmallisimmiksi ovat osoittautuneet alueet, jotka ovat siirtyneet tai palautuneet puolustusvoimilta Metsähallitukselle. Alueet ovat aiemmin olleet suljettuina, joten vapautumisen jälkeen kiinnostuneita kävijöitä riittää, vaikka alueita ei mitenkään mainostettaisikaan. Tällaisilla alueilla voi olla mm. bunkkereita, tykkiasemia, juoksuhautoja, luhistumassa olevia rakennuksia, torneja, piikkilankoja, vaarallisia jätteitä, pilaantuneita maa-alueita ym. Suurimpana vaarana on yleensä putoaminen tai vaarallisten jätteiden tai aineiden aiheuttamat vaarat. Puolustusvoimilla on siivousvastuu puolustusvoimilta Metsähallitukselle siirtyneiden alueiden osalta (Pääesikunnan ja Metsähallituksen puitesopimus 2777/620/2003). Usein kohteiden siivoaminen ja kuntoon laitto on kuitenkin viivästynyt pitkäksi aikaa. Omilla toimillamme voimme vaikuttaa riskien vähentämiseen esim. kieltämällä kulun tai ohjaamalla se sellaisille alueille, missä em. vaaraa ei ole. Vaarallinen paikka tulee merkitä selvästi ja laittaa kohteelle varoitukset, mikäli kohdetta ei saada tehtyä turvalliseksi nopeasti. Geokätkennän piilopaikkoihin voi liittyä suuria riskejä etsijälle. Mm. raunioissa tai muissa käytöstä poistetuissa rakennelmissa saattaa olla kunnoltaan heikkoja rakenteita, jolloin putoamisvaara on ilmeinen. Tällaiset piilopaikat tulee poistaa, mikäli sellaisia havaitaan. 19

20 4.5 Uudet rakenteet, materiaalit ja palvelut Otettaessa käyttöön uudentyyppisiä rakenteita on varmistettava myös asiakasturvallisuuden näkökulmat muiden ominaisuuksien ohella. Erityisen turvallisuusriskin rakenteet, mm. sillat, tornit, laiturit, lautat ja portaat, on selvitettävä erityisen huolella ja testattava eri olosuhteissa. Rakenteen käyttöönoton laajuus sanelee myös testauksen laajuuden. Sinällään testauksesta ei ole erikseen säädetty lakien tai säädösten avulla, vaan riittävä ja asianmukainen testaus on rakenteen ylläpitäjän vastuulla. Yhteistyö eri asiantuntijoiden, mm. terveystarkastajien, kanssa on tärkeää. Huomioi: Palveluvarustuksen paikkatietojärjestelmä tulee ottaa käyttöön suunnittelun ja kunnon seurannan keskeiseksi työkaluksi. Raportoitu kuntotieto viedään myös asiakkaiden tietoon verkkosivuille. Sattuneet onnettomuudet ja läheltä piti -tapaukset kirjataan. Kaikki kirjallinen asiakaspalaute on käsiteltävä ja dokumentoitava palautejärjestelmässämme, myös oman vastuunkantamisen osoittamiseksi. Vuorovaikutuksellisuutta palautteen saamisessa lisätään. Haltuumme tulevissa kohteissa tulee varmistaa vastuiden kirjaus myös asiakasturvallisuuden osalta. Riskialttiille kohteille ei tule ohjata kävijöitä. Vaaralliset paikat tulee merkitä selvästi. Yhteistoiminta kunnan ympäristöterveysviranomaisen kanssa maastokäynnein antaa tärkeää näkökulmaa asiakasturvallisuuden arviointiin. Rakenteiden kunnon seurantaan liittyvää luokituksen tasoa tulee varmentaa koulutuksella ja esim. hyvällä kuvamateriaalilla. 5 Erityyppisen palveluvarustuksen turvallisuus Tässä luvussa käsitellään erityistä huomiota vaativan palveluvarustuksen turvallisuutta. On kuitenkin tärkeää muistaa, että rakenne liittyy käyttöympäristöönsä. Rakenteen turvallisuutta on tarkasteltava aina käytön kannalta ja kokonaisuutena. 5.1 Reitit Keskeinen reittien turvallisuustilanteeseen vaikuttava tekijä on tarjottavan palvelun ja siihen sisältyvien vaaratekijöiden tunteminen. Näiden perusteella asiakkaille annetaan ennakkoinformaatio, jonka avulla retkeilijä pystyy matkaa suunnitellessaan arvioimaan oikein reitin vaativuuden omiin voimiinsa nähden ja löytämään näin sopivan retkikohteen. Luontoon.fi- ja Retkikartta.f- sivustojen merkitys tässä on keskeinen. Reitit voidaan jaotella karkeasti käyttöajankohdan mukaan kesäreitteihin ja talvireitteihin. Näiden reittityyppien ominaisuudet, huolto ja käytettävyys kävijän näkökulmasta poikkeavat paljon, joten reittityyppejä koskevan ennakkotiedon selkeys ja havainnollisuus ovat tärkeässä asemassa. Myös pelastustoiminnan kannalta on hyvin tärkeää tietää reittien, samoin kuin alueen teiden, kulkukelpoisuus vuoden eri aikoina. Varsinkin talvireittien kunnossapito käyttäjän tarpeiden mukaan on suuri haaste ylläpidolle. Myös esteettömien reittien ylläpito vaatii erityishuomiota kulkukelpoisuuden varmentamiseksi. Saapuminen alueelle ohjataan sellaiseen paikkaan, mistä retkeilijä saa heti alkuun hyvät tiedot. Mikäli alueella on luontokeskus, saa kävijä täältä parhaiten tiedot sopivista reittivaihtoehdoista, kohde-esitteen ja 20

Yleisötapahtuman turvallisuus. Kalle Eklund turvallisuusviestintäpäällikkö

Yleisötapahtuman turvallisuus. Kalle Eklund turvallisuusviestintäpäällikkö Yleisötapahtuman turvallisuus Kalle Eklund turvallisuusviestintäpäällikkö Sisältö Lainsäädäntö Lupamenettely käytännössä Viranomaisten laatimia ohjeita Yleisötilaisuuden määritelmä ITSE TAPAHTUMANJÄRJESTÄJÄNÄ

Lisätiedot

PELASTUSSUUNNITELMA JA TURVALLISUUSJÄRJESTELYT

PELASTUSSUUNNITELMA JA TURVALLISUUSJÄRJESTELYT TS AGILITYURHEILUKESKUS OY PELASTUSSUUNNITELMA 1 Johdanto: PELASTUSSUUNNITELMA JA TURVALLISUUSJÄRJESTELYT Tämän pelastussuunnitelman tarkoituksena on antaa perusteita kohteessa oleskelevien henkilöiden

Lisätiedot

Sallan koulukeskuksen YLEISÖTILAISUUDEN PELASTUSSUUNNITELMA. (Pelastuslaki 379/ ) (VN asetus pelastustoimesta 407/ ) Tarkastettu

Sallan koulukeskuksen YLEISÖTILAISUUDEN PELASTUSSUUNNITELMA. (Pelastuslaki 379/ ) (VN asetus pelastustoimesta 407/ ) Tarkastettu 2016 2017 Sallan koulukeskuksen YLEISÖTILAISUUDEN PELASTUSSUUNNITELMA (Pelastuslaki 379/2011 16 ) (VN asetus pelastustoimesta 407/2011 3 ) Tarkastettu Pelastusviranomaisen hyväksyntä / 20 / 20 Sallan kunta

Lisätiedot

Jätehuoltotilojen paloturvallisuusmääräykset. Kuopio 14.2.2013 Pohjois-Savon pelastuslaitos Johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen

Jätehuoltotilojen paloturvallisuusmääräykset. Kuopio 14.2.2013 Pohjois-Savon pelastuslaitos Johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen Jätehuoltotilojen paloturvallisuusmääräykset Kuopio 14.2.2013 Pohjois-Savon pelastuslaitos Johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen Pelastuslain 379 / 2011velvoitteet 1. Yleiset velvollisuudet 4 Jokaisen on

Lisätiedot

KYMENLAAKSON PELASTUSLAITOS

KYMENLAAKSON PELASTUSLAITOS KYMENLAAKSON PELASTUSLAITOS TURVALLINEN YLEISÖTAPAHTUMA / -TILAISUUS Kirsi Arola palotarkastaja Kouvolan toimipiste Pelastuslaki 379 /2011 14 Omatoiminen varautuminen koskee myös yleisötilaisuuksia 1)

Lisätiedot

Pelastuslaki 379/2011 14 - Omatoiminen varautuminen. Rakennuksen omistajan ja haltijan sekä toiminnanharjoittajan on osaltaan:

Pelastuslaki 379/2011 14 - Omatoiminen varautuminen. Rakennuksen omistajan ja haltijan sekä toiminnanharjoittajan on osaltaan: Pelastussuunnitelma Pelastussuunnitelma on asiakirja, joka toimii turvallisuutta kehittävän työn välineenä. Pelastussuunnitelman tulee sisältää tiedot siitä, millä tavalla vaaratilanteita pyritään ennaltaehkäisemään,

Lisätiedot

Palonehkäisyn uudet tuulet

Palonehkäisyn uudet tuulet pelastuslain (ja rakentamismääräysten) muutokset esitys FinnSec-messuilla 13.10.2011 Rakentamisen ja paloturvallisuuden perussäädökset uusiutuivat tänä vuonna Rakentamismääräyskokoelman osa E1 - Rakennusten

Lisätiedot

Yleisötapahtuman turvallisuus. Paloinsinööri Jarno Kivistö Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Hyvinkää

Yleisötapahtuman turvallisuus. Paloinsinööri Jarno Kivistö Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Hyvinkää Yleisötapahtuman turvallisuus Paloinsinööri Jarno Kivistö Keski-Uudenmaan pelastuslaitos 30.3.2017 Hyvinkää Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Hyvinkää Vantaa Tuusula Kerava Järvenpää Pornainen Nurmijärvi

Lisätiedot

KAINUUN MATKAILUFOORUMI 260912. Apulaispalopäällikkö Reino Huotari Kainuun pelastuslaitos

KAINUUN MATKAILUFOORUMI 260912. Apulaispalopäällikkö Reino Huotari Kainuun pelastuslaitos KAINUUN MATKAILUFOORUMI 260912 Apulaispalopäällikkö Reino Huotari Kainuun pelastuslaitos Kainuun pelastuslaitos Kuva: Kainuun pelastuslaitos www.kaipe.fi Uutisaiheita Kelomökki syttyi Luostolla www.lapinkansa.fi

Lisätiedot

Yhdistyksen turvallisuusasiat Mitä vaaditaan Milloin vaaditaan Työkaluja tekemiseen

Yhdistyksen turvallisuusasiat Mitä vaaditaan Milloin vaaditaan Työkaluja tekemiseen Yhdistyksen turvallisuusasiat Mitä vaaditaan Milloin vaaditaan Työkaluja tekemiseen Olosuhdeasioiden koulutuspäivä Kiljava 17.4.2015 Laki ja valvova viranomainen Kuluttajaturvallisuuslaki (voimassa 1.1.2012

Lisätiedot

Yleisötapahtuman pelastussuunnitelman laatimisvelvoite Pelastuslaki 379/2011 16 Yleisötilaisuuden pelastussuunnitelma

Yleisötapahtuman pelastussuunnitelman laatimisvelvoite Pelastuslaki 379/2011 16 Yleisötilaisuuden pelastussuunnitelma Yleisötapahtuman pelastussuunnitelman laatimisvelvoite Pelastuslaki 379/2011 16 Yleisötilaisuuden pelastussuunnitelma Yleisötilaisuuksiin ja muihin tapahtumiin, joihin osallistuvien ihmisten suuren määrän

Lisätiedot

Uusi pelastuslaki ja virastojen välinen yhteistyö

Uusi pelastuslaki ja virastojen välinen yhteistyö Uusi pelastuslaki ja virastojen välinen yhteistyö Jukka Koivuranta Helsingin pelastuslaitos Palotarkastaja/Sosiaali- ja terveysviraston yhteyshenkilö Lyhyesti Pelastuslaki 379/2011 Poistumisturvallisuusselvitys

Lisätiedot

Pasi Poukka Raumanmeren Ohjelmapalvelut / AquaSport Raumanmeri

Pasi Poukka Raumanmeren Ohjelmapalvelut / AquaSport Raumanmeri Pasi Poukka Raumanmeren Ohjelmapalvelut / AquaSport Raumanmeri Lomailu ja kohde ovat asiakkaalle vapaavalintaisia. Pääosa matkailijoista ajattelee helppoutta ja turvallisuutta. Matkailu on altis erilaisille

Lisätiedot

Palopupu ja uusi * pelastuslaki

Palopupu ja uusi * pelastuslaki Palopupu ja uusi * pelastuslaki Väritettävä pupuhahmo päiväkoti- ikäisille isille Lain tavoite, soveltamisala ja yleiset velvollisuudet tiedoksi jokaiselle, mutta erityisesti pienten lasten vanhemmille

Lisätiedot

Pelastussuunnitelma. Kiinteistön nimi. Päiväys

Pelastussuunnitelma. Kiinteistön nimi. Päiväys Pelastussuunnitelma Kiinteistön nimi Päiväys Lomake on Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön tuottama mallilomake, jota voidaan käyttää asuinrakennuksen pelastussuunnitelman pohjana. Lomake noudattaa sisäasiainministeriön

Lisätiedot

Pelastustoiminta tilapäisissä tapahtumissa

Pelastustoiminta tilapäisissä tapahtumissa Pelastustoiminta tilapäisissä tapahtumissa Riskienhallintapäällikkö Jari Turunen Pohjois Karjalan pelastuslaitos Ylimpänä päättävänä elimenä toimii pelastuslaitoksen johtokunta. Henkilökunta Pelastuslaitoksella

Lisätiedot

Pelastussuunnitelma. Kiinteistön nimi. Päiväys

Pelastussuunnitelma. Kiinteistön nimi. Päiväys Pelastussuunnitelma Kiinteistön nimi Päiväys Lomake on Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön tuottama mallilomake, jota voidaan käyttää asuinrakennuksen pelastussuunnitelman pohjana. Lomake noudattaa sisäasiainministeriön

Lisätiedot

Ohje riskien arvioinnin työkalun käyttämiseksi

Ohje riskien arvioinnin työkalun käyttämiseksi Riskien arvioinnin työkalu ohjelmapalveluiden tuottajille Ohje riskien arvioinnin työkalun käyttämiseksi Tämä riskien arvioinnin työkalu on tarkoitettu matkailualan ohjelmapalveluja tarjoaville yrityksille.

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kaarina Kärnä Kuluttajaturvallisuuslaki ja ulkoilureitit

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kaarina Kärnä Kuluttajaturvallisuuslaki ja ulkoilureitit Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kaarina Kärnä 12.5.2016 Kuluttajaturvallisuuslaki ja ulkoilureitit Tukesin organisaatio 12.5.2016 REILA-hankkeen seminaari, Kaarina Kärnä 2 Kuluttajaturvallisuuslaki

Lisätiedot

YLEISET KOKOUKSET. - Kokoontumislaki

YLEISET KOKOUKSET. - Kokoontumislaki YLEISÖTILAISUUDET JA YLEISET KOKOUKSET - Kokoontumislaki KOKOONTUMISLAKI Lain tarkoituksena perustuslaissa säädetyn kokoontumisvapauden turvaaminen Lakia sovelletaan sekä yleisötilaisuuksiin että yleisiin

Lisätiedot

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 Vesa Ullakonoja ü työpaikalla on yksi työpaikan kokonaisuutta hallitseva eli pääasiallista määräysvaltaa käyttävä

Lisätiedot

KYLÄTURVALLISUUDEN INFOILTA LEPPÄVIRTA 12.11.2012

KYLÄTURVALLISUUDEN INFOILTA LEPPÄVIRTA 12.11.2012 KYLÄTURVALLISUUDEN INFOILTA LEPPÄVIRTA 12.11.2012 Paloriskit, omatoiminen varautuminen ja valvontasuunnitelmat Paavo Tiitta riskienhallintapäällikkö Pohjois-Savon pelastuslaitos paavo.tiitta@kuopio.fi

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuuri koostuu...

Turvallisuuskulttuuri koostuu... Turvallisuuskulttuuri koostuu... Oikeat arvot, asenne Riittävästi tietoa ja taitoa Käytännön teot ja toimet motivaatio X osaaminen X mahdollisuudet= tulos Professori Veikko Teikari / Aalto- yliopisto 1

Lisätiedot

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 2 luku Työnantajan yleiset velvollisuudet 8 Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden

Lisätiedot

Uusi pelastuslaki (379/2011) ja omatoiminen varautuminen. Ylitarkastaja Vesa-Pekka Tervo Kulttuurihistoriallisten kohteiden turvallisuus 21.9.

Uusi pelastuslaki (379/2011) ja omatoiminen varautuminen. Ylitarkastaja Vesa-Pekka Tervo Kulttuurihistoriallisten kohteiden turvallisuus 21.9. Uusi pelastuslaki (379/2011) ja omatoiminen varautuminen Ylitarkastaja Vesa-Pekka Tervo Kulttuurihistoriallisten kohteiden turvallisuus 21.9.2011 Lain valmistelun lähtökohdat Tausta: Hallitusohjelman kirjaukset

Lisätiedot

Palontutkinnan tulosten hyödyntäminen pelastuslaitoksella. Janne Rautasuo 30.1.2015

Palontutkinnan tulosten hyödyntäminen pelastuslaitoksella. Janne Rautasuo 30.1.2015 Palontutkinnan tulosten hyödyntäminen pelastuslaitoksella Janne Rautasuo 30.1.2015 Pelastuslaki 379/2011 41 Palontutkinta Pelastuslaitoksen on suoritettava palontutkinta Tavoitteena on vastaavien onnettomuuksien

Lisätiedot

Onnettomuuksista oppiminen ja turvallisuuden parantaminen

Onnettomuuksista oppiminen ja turvallisuuden parantaminen Onnettomuuksista oppiminen ja turvallisuuden parantaminen Johtava tutkija Kai Valonen Onnettomuustutkintakeskus www.turvallisuustutkinta.fi Tutkitaan Suuronnettomuudet Ilmailu, raideliikenne ja vesiliikenne

Lisätiedot

Kuluttajaturvallisuuslaki ja raviratojen sekä ravitallien turvallisuus

Kuluttajaturvallisuuslaki ja raviratojen sekä ravitallien turvallisuus Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) 4.11.2017 Kuluttajaturvallisuuslaki ja raviratojen sekä ravitallien turvallisuus Kielo Kestinmäki Kuvat:Kielo Kestinmäki, Suomen Hippos kuvapankki ja SRL 1 Kuluttajapalveluiden

Lisätiedot

KIEKKO-67 JUNIORIKIEKKO RY TURVALLISUUSASIAKIRJA

KIEKKO-67 JUNIORIKIEKKO RY TURVALLISUUSASIAKIRJA 04.03.2014 KIEKKO-67 JUNIORIKIEKKO RY TURVALLISUUSASIAKIRJA Tämän turvallisuusasiakirjan tehtävä on opastaa Kiekko-67 juniorikiekko ry:n jäseniä varautumisessa yhdistyksen toimintaan liittyvissä tapahtumissa

Lisätiedot

MARJATILA TYÖNANTAJANA. Majoitustilat ja niille asetettavat vaatimukset. Pohjois-Savon pelastuslaitos Johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen

MARJATILA TYÖNANTAJANA. Majoitustilat ja niille asetettavat vaatimukset. Pohjois-Savon pelastuslaitos Johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen MARJATILA TYÖNANTAJANA Majoitustilat ja niille asetettavat vaatimukset Pohjois-Savon pelastuslaitos Johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen Turvallinen työskentely ympäristö? Yhteisillä tiedolla Yhteisillä

Lisätiedot

Määräys varautumisesta kemikaalionnettomuuksiin

Määräys varautumisesta kemikaalionnettomuuksiin Sivu 1/5 Sisäasiainministeriö pelastusosasto Dnro SM-1999-00636/Tu-311 Annettu 13.10.1999 Voimassa 15.9.1999 alkaen toistaiseksi Säädösperusta Pelastustoimilaki (561/1999 31 ja 88 Kumoaa Sisäasiainministeriön

Lisätiedot

Yritysinfo 16.9.2015

Yritysinfo 16.9.2015 Yritysinfo 16.9.2015 Itä-Uudenmaan pelastuslaitos Tomi Pursiainen Riskienhallintapäällikkö Mitä yrityksen tulee ottaa huomioon turvallisuuden ja riskienhallinnan takaamiseksi? Toiminnanharjoittajan velvollisuudet

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Suvi Aaltonen Kuluttajaturvallisuuslaki, elämyspalvelut ja valvonta

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Suvi Aaltonen Kuluttajaturvallisuuslaki, elämyspalvelut ja valvonta Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Suvi Aaltonen 28.3.2012 Kuluttajaturvallisuuslaki, elämyspalvelut ja valvonta Tukesin organisaatiokaavio 28.3.2012 TuKeVa II -seminaari, Suvi Aaltonen 2 Kuluttajaturvallisuusvalvonta

Lisätiedot

Rakennushankkeen osapuolet: vastuut ja velvoitteet

Rakennushankkeen osapuolet: vastuut ja velvoitteet Rakennushankkeen osapuolet: vastuut ja velvoitteet MRL MRA RakMk LAKI ASETUS MÄÄRÄYS OHJE SELOSTUS 1.1.2000 MRL & MRA 1.5.2000 RakMk A1 2000 Rakennustyön valvonta, määräykset ja ohjeet 1.5.2000 RakMk A4

Lisätiedot

1. Pelastuslain ja asetuksen velvoitteet

1. Pelastuslain ja asetuksen velvoitteet Turvallisuusasiakirja Tämän turvallisuusasiakirjan tehtävä on opastaa :n jäseniä ja toimijoita varautumisessa seuran toimintaan liittyvissä tapahtumissa erilaisiin vaaratilanteisiin ja toimimaan niissä

Lisätiedot

Pelastuspäällikkö Petri Talikka

Pelastuspäällikkö Petri Talikka Pelastuspäällikkö Petri Talikka AIHEALUEET Keskeiset hoitolaitoksien paloturvallisuutta koskevat säädökset, mm.: Pelastuslaki Laki pelastustoimen laitteista Suomen rakentamismääräyskokoelma muut määräykset

Lisätiedot

Turvallisuussuunnitelma

Turvallisuussuunnitelma Turvallisuussuunnitelma Vastuu tapahtuman turvallisuudesta on aina tapahtuman järjestäjällä. Laki määrittää useita asioita koskien tapahtuman järjestämisen turvallisuutta. - Kokoontumis- ja järjestyksenvalvonnanlaki

Lisätiedot

Pelastustoimen kehittämispäällikkö?? LUP onnettomuuksien ehkäisyn seminaari

Pelastustoimen kehittämispäällikkö?? LUP onnettomuuksien ehkäisyn seminaari LUP onnettomuuksien ehkäisyn seminaari 6.-7.2.2012 Rakennusvalvonnan ja pelastusviranomaisen roolit rakennusluvan vastaisen käyttötarkoituksen yhteydessä Hotelli Kuninkaantie 7.2.2012 Jussi Rahikainen

Lisätiedot

Työpaikan henkilöstöä koskevat suunnitelmat

Työpaikan henkilöstöä koskevat suunnitelmat 3.11.2016 Työpaikan henkilöstöä koskevat suunnitelmat Opetustoimen ajankohtainen juridiikka Kouluneuvos Petri Heikkilä Suunnitelma Säädösperusta Työsuojelun toimintaohjelma Työturvallisuuslaki 9 Häirinnän

Lisätiedot

Talousvesi otetaan vesijohtoverkostosta Jokin muu vedenhankinta, mikä: Milloin tutkittu: Vesipisteiden lukumäärä alueella: Naiset.

Talousvesi otetaan vesijohtoverkostosta Jokin muu vedenhankinta, mikä: Milloin tutkittu: Vesipisteiden lukumäärä alueella: Naiset. JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Ympäristöterveydenhuolto ILMOITUS SUURESTA YLEISÖTILAISUUDESTA Elintarvikelaki (23/2006), Kuluttajaturvallisuuslaki (920/2011), Terveydensuojelulaki (763/1994), Tupakkalaki (693/1976)

Lisätiedot

Turvalliset ja asiakaslähtöiset reittimerkinnät - ohjeistus. REILA, kuntakokoukset, syksy 2016

Turvalliset ja asiakaslähtöiset reittimerkinnät - ohjeistus. REILA, kuntakokoukset, syksy 2016 Turvalliset ja asiakaslähtöiset reittimerkinnät - ohjeistus REILA, kuntakokoukset, syksy 2016 Ohjeistuksen runko Alustava sisällys Opastekokonaisuuden muodostaa: Opastetaulut: reittien lähtöpisteissä sekä

Lisätiedot

Käytäntöjä koulujen turvallisuuden suunnittelussa ja toteuttamisessa Palo- ja pelastusalan toimittajien ajankohtaispäivät 1.10.

Käytäntöjä koulujen turvallisuuden suunnittelussa ja toteuttamisessa Palo- ja pelastusalan toimittajien ajankohtaispäivät 1.10. Käytäntöjä koulujen turvallisuuden suunnittelussa ja toteuttamisessa Palo- ja pelastusalan toimittajien ajankohtaispäivät 1.10.2009 Kirta Nieminen Pt. tuntiopettaja, ruokapalvelut kirta.nieminen@seamk.fi

Lisätiedot

PELASTUSSUUNNITELMA,YLEISÖTILAISUUDET

PELASTUSSUUNNITELMA,YLEISÖTILAISUUDET PELASTUSSUUNNITELMA,YLEISÖTILAISUUDET Tilaisuuden nimi Suunnistuksen keskimatkan AM-kilpailu Pelastuslaissa (379/2011) on vaatimus laatia pelastussuunnitelma yleisötilaisuuksiin ja muihin tapahtumiin,

Lisätiedot

KYLÄTURVALLISUUDEN INFOILTA PIELAVESI

KYLÄTURVALLISUUDEN INFOILTA PIELAVESI KYLÄTURVALLISUUDEN INFOILTA PIELAVESI 1.10.2012 Paloriskit, omatoiminen varautuminen ja valvontasuunnitelmat Paavo Tiitta riskienhallintapäällikkö Pohjois-Savon pelastuslaitos paavo.tiitta@kuopio.fi 044

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Pipsa Korkolainen Palvelun tarjoaja vastaa turvallisuudesta

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Pipsa Korkolainen Palvelun tarjoaja vastaa turvallisuudesta Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Pipsa Korkolainen 8.10.2013 Palvelun tarjoaja vastaa turvallisuudesta Kuluttajaturvallisuuslaki (920/2011) Sovelletaan kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelujen

Lisätiedot

3.1 Turvataidot 61 3.2 Turvataidot ja media 62 3.3 Turvataitokasvatus ja sen tavoitteet 63 3.4 Turvataitokasvatuksen toteuttaminen 64

3.1 Turvataidot 61 3.2 Turvataidot ja media 62 3.3 Turvataitokasvatus ja sen tavoitteet 63 3.4 Turvataitokasvatuksen toteuttaminen 64 Sisällys Johdanto 7 1 Lapsityöntoimijan turvallisuusohjeet 11 1.1 Valinta ja soveltuvuus 11 1.2 Turvallinen käyttäytyminen 14 1.3 Erityistilanteet ja niiden kohtaaminen 16 1.4 Salassapitovelvollisuus 28

Lisätiedot

PELASTUSVIRANOMAISEN ROOLI OLEMASSA OLEVAN VÄESTÖNSUOJAN TOIMINTAKUNTOISUUDEN VALVONNASSA

PELASTUSVIRANOMAISEN ROOLI OLEMASSA OLEVAN VÄESTÖNSUOJAN TOIMINTAKUNTOISUUDEN VALVONNASSA PELASTUSVIRANOMAISEN ROOLI OLEMASSA OLEVAN VÄESTÖNSUOJAN TOIMINTAKUNTOISUUDEN VALVONNASSA Palotarkastusinsinööri Tapio Stén Pirkanmaan pelastuslaitos, pvm. 27.9.2017 Pelastusviranomaisen rooli väestönsuojien

Lisätiedot

Futsalottelun turvallisuusjärjestelyt

Futsalottelun turvallisuusjärjestelyt Futsalottelun turvallisuusjärjestelyt Futsalin seuraseminaari 28.4.2012 Helsinki Turvallisuuspäällikkö Juha Karjalainen Suomen Palloliitto 1 Sisältö Turvallisuuden peruskäsitteitä Keskeinen lainsäädäntö

Lisätiedot

PELASTUSALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT SN 26. Teuvo Reinikainen SPEK

PELASTUSALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT SN 26. Teuvo Reinikainen SPEK PELASTUSALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT SN 26 Teuvo Reinikainen SPEK SUOJELUSUUNNITELMA Velvoite väestönsuojelulaista ja -asetuksesta v. 1958/1959 (muutokset v. 1990) Ohje teollisuuslaitosten ja liikeyritysten poikkeusolojen

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kaarina Kärnä. Kuntien kuluttajaturvallisuusvalvonta

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kaarina Kärnä. Kuntien kuluttajaturvallisuusvalvonta Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kaarina Kärnä Kuntien kuluttajaturvallisuusvalvonta Lainsäädäntöä Kuluttajaturvallisuuslaki 920/2011 Valtioneuvoston asetus eräitä kuluttajapalveluja koskevasta

Lisätiedot

Pelastustoimen lainsäädännön uudistustilanne

Pelastustoimen lainsäädännön uudistustilanne Pelastustoimen lainsäädännön uudistustilanne Kirsi Rajaniemi Palonehkäisyn perinnepäivät, 25.-26.5.2011 Padasjoki 25.5.2011 1.7.2011 voimaan tulevat asetukset VN asetus pelastustoimesta (407/2011) VN asetus

Lisätiedot

SISÄLTÖ. 1 RISKIENHALLINTA... 3 1.1 Yleistä... 3 1.2 Riskienhallinta... 3 1.3 Riskienhallinnan tehtävät ja vastuut... 4 1.4 Riskienarviointi...

SISÄLTÖ. 1 RISKIENHALLINTA... 3 1.1 Yleistä... 3 1.2 Riskienhallinta... 3 1.3 Riskienhallinnan tehtävät ja vastuut... 4 1.4 Riskienarviointi... RHK Ohje riskienhallinnasta 2 SISÄLTÖ 1 RISKIENHALLINTA... 3 1.1 Yleistä... 3 1.2 Riskienhallinta... 3 1.3 Riskienhallinnan tehtävät ja vastuut... 4 1.4 Riskienarviointi... 5 RH Ohje riskienhallinnasta

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuuria meille! Mitä, miten, miksi, kenelle? Turvallisuusjohtaminen, -suunnitelmat ja -viestintä

Turvallisuuskulttuuria meille! Mitä, miten, miksi, kenelle? Turvallisuusjohtaminen, -suunnitelmat ja -viestintä Turvallisuuskulttuuria meille! Mitä, miten, miksi, kenelle? Turvallisuusjohtaminen, -suunnitelmat ja -viestintä Koulujen turvallisuuden kehittäminen Tuomo Myllö 2017 Lähde: Matti Waitinen, Turvallinen

Lisätiedot

Pelastussuunnitelma. Kiinteistön nimi Aurinkokatu 35. Päiväys 2.4.2015

Pelastussuunnitelma. Kiinteistön nimi Aurinkokatu 35. Päiväys 2.4.2015 Pelastussuunnitelma Kiinteistön nimi Aurinkokatu 35 Päiväys 2.4.2015 Lomake on Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön tuottama mallilomake, jota voidaan käyttää asuinrakennuksen pelastussuunnitelman pohjana.

Lisätiedot

Ajankohtaista säädöksistä

Ajankohtaista säädöksistä Ajankohtaista säädöksistä Kirsi Rajaniemi Pelastusviranomaisten ajankohtaispäivä pelastustoimen laitteista, Tukes 8.-9.11.2011 Sisältö Voimassa olevat asetukset ja laitteita koskevat pelastuslain säännökset

Lisätiedot

Onnettomuuksien ehkäisy 2013

Onnettomuuksien ehkäisy 2013 Onnettomuuksien ehkäisy 2013 Kimmo Markkanen riskienhallintapäällikkö Onnettomuuksien ehkäisy 2013 Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Västra Nylands räddningsverk Länsi-Uusimaa Department for Rescue Services

Lisätiedot

YLEISÖTILAISUUDEN PELASTUSSUUNNITELMA

YLEISÖTILAISUUDEN PELASTUSSUUNNITELMA Yleisötilaisuuden pelastussuunnitelma 1 YLEISÖTILAISUUDEN PELASTUSSUUNNITELMA Suunnitteluvelvoite perustuu valtioneuvoston asetukseen pelastustoimesta (407/ 2011 3 ) ja pelastuslakiin (379/2011 16 ) Pelastuslaki

Lisätiedot

1 YLEISTÄ... 3 3 TYÖMAASUUNNITELMA... 8

1 YLEISTÄ... 3 3 TYÖMAASUUNNITELMA... 8 RHK Turvallisuussuunnitelmien laadinta 2 SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ... 3 2 TURVALLISUUSSUUNNITELMA... 4 2.1 Yleistä... 4 2.2 Junaturvallisuusasiat turvallisuussuunnitelmassa... 6 2.3 Rakentamista koskeva turvallisuussuunnitelma...

Lisätiedot

Esteetöntä ulkoilua ja retkeilyä

Esteetöntä ulkoilua ja retkeilyä Esteetöntä ulkoilua ja retkeilyä Viherseminaari 2013 Luonnon virkistyskäyttö 31.10.2013 Liekkilä, Vaajakoski Erkki Tuovinen erikoissuunnittelija Lapin luontopalvelut Organisaatio Metsähallitus toimii pääosin

Lisätiedot

Yhteistyö pelastusviranomaisten kanssa. Tuulivoima seminaari Hankekehityksestä tuotantoon

Yhteistyö pelastusviranomaisten kanssa. Tuulivoima seminaari Hankekehityksestä tuotantoon Yhteistyö pelastusviranomaisten kanssa Tuulivoima seminaari Hankekehityksestä tuotantoon Pelastuslaitoksen näkökohta Tuulivoima on yleisesti hyväksytty tapa tuottaa sähköenergiaa ja tuulivoiman lisäämiseen

Lisätiedot

Oamk CULMA- HANKE, SYÖTE

Oamk CULMA- HANKE, SYÖTE Oamk CULMA- HANKE, SYÖTE 15.4.2014 Matkailijan ja matkailualan työntekijän suojautuminen ja turvallisuus Haasteita matkailualalla: suojautuminen ja ympäristöstä aiheutuvat tekijät Suomessa luonnonolosuhteet

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Riikka Laitinen 2.10.2014. Tukesin ohje uimahallien ja kylpylöiden turvallisuuden edistämiseksi

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Riikka Laitinen 2.10.2014. Tukesin ohje uimahallien ja kylpylöiden turvallisuuden edistämiseksi Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Riikka Laitinen 2.10.2014 Tukesin ohje uimahallien ja kylpylöiden turvallisuuden edistämiseksi Valvontaohjeiden päivitys Tarve saattaa Kuluttajaviraston aikaiset

Lisätiedot

Tapaturmien ja onnettomuuksien ehkäisy esimiestyönä

Tapaturmien ja onnettomuuksien ehkäisy esimiestyönä Tapaturmien ja onnettomuuksien ehkäisy esimiestyönä Kehittämispäällikö Anne Lounamaa, FT Tapaturmien ehkäisyn yksikkö, THL 4.10.2013 RAI- vertailukehittämisen seminaari 3.10.2013, Helsinki, Paasitorni

Lisätiedot

Taloyhtiö 2013. Turvallisuus taloyhtiössä Helsingin Messukeskus 10.4.2013. Jaana Sallmén vanhempi lakimies, varatuomari. Suomen Kiinteistöliitto ry

Taloyhtiö 2013. Turvallisuus taloyhtiössä Helsingin Messukeskus 10.4.2013. Jaana Sallmén vanhempi lakimies, varatuomari. Suomen Kiinteistöliitto ry Taloyhtiö 2013 Turvallisuus taloyhtiössä Helsingin Messukeskus 10.4.2013 Jaana Sallmén vanhempi lakimies, varatuomari Miksi pelastussuunnitelma? Pelastussuunnitelman tarkoituksena parantaa arjen turvallisuutta

Lisätiedot

Mikkelin Jäähalli. Pelastussuunnitelman pikaohjeet

Mikkelin Jäähalli. Pelastussuunnitelman pikaohjeet Mikkelin Jäähalli Pelastussuunnitelman pikaohjeet Mikkelin Jäähalli Yleinen turvallisuusohje YLEINEN HÄTÄNUMERO 112 TULIPALON SATTUESSA 1. PELASTA välittömässä vaarassa olevat. 2. VAROITA muita vaarasta.

Lisätiedot

Yleisötilaisuuden turvallisuus

Yleisötilaisuuden turvallisuus 2014 Yleisötilaisuuden turvallisuus Tuliesityksen turvallisuusjärjestelyt Päijät-Hämeen pelastuslaitos RH/2014/12/TAa 15.9.2014 Sisältö 1 Tuliesityksen turvallisuusjärjestelyt... 2 2 Tuliesityksessä tulee

Lisätiedot

Pelastuslain muutokset paloilmoittimien kannalta. Hannu Olamo

Pelastuslain muutokset paloilmoittimien kannalta. Hannu Olamo Pelastuslain muutokset paloilmoittimien kannalta Hannu Olamo 14.4.2010 Paloilmoittimia koskevat säännökset pelastuslaissa Laitteiden kunnossapidosta nykyistä vastaavat vaatimukset SM:n asetuksenantovaltuutta

Lisätiedot

PELASTUSSUUNNITELMALOMAKE YLEISÖTILAISUUKSIA VARTEN

PELASTUSSUUNNITELMALOMAKE YLEISÖTILAISUUKSIA VARTEN PELASTUSSUUNNITELMALOMAKE YLEISÖTILAISUUKSIA VARTEN 1. YLEISÖTILAISUUDEN YLEISTIEDOT 1.1 Tilaisuuden nimi 1.2 Tilaisuuden järjestäjä (Yhteystietoineen) 1.3 Järjestämispaikka (Paikan nimi ja osoite) 1.4

Lisätiedot

Palotutkimuksen päivät 2009: Vapaa-ajan ja elämyspalveluiden turvallisuuden edistäminen. Johtaja Hannu Mattila Kuluttajavirasto, Tuoteturvallisuus

Palotutkimuksen päivät 2009: Vapaa-ajan ja elämyspalveluiden turvallisuuden edistäminen. Johtaja Hannu Mattila Kuluttajavirasto, Tuoteturvallisuus Palotutkimuksen päivät 2009: Vapaa-ajan ja elämyspalveluiden turvallisuuden edistäminen Johtaja Hannu Mattila Kuluttajavirasto, Tuoteturvallisuus Lainsäädännöllinen tausta Yleinen turvallisuusvaatimus

Lisätiedot

Häiriötilanteisiin varautuminen vesilaitoksilla

Häiriötilanteisiin varautuminen vesilaitoksilla STM:N VALMIUSSEMINAARI 27.5.2016 Häiriötilanteisiin varautuminen vesilaitoksilla Riina Liikanen Vesihuoltopoolin valmiuspäällikkö, TkT 26.5.2016 2 Vesihuoltolaitoksen jatkuvuudenhallinta Valmius toimia

Lisätiedot

PÄÄTÖS Vaarallisten kemikaalien vähäinen käsittely ja varastointi myymälässä

PÄÄTÖS Vaarallisten kemikaalien vähäinen käsittely ja varastointi myymälässä sivu 1 / 5 Vastaanottaja Kimmo Tuominen Kärsämäentie 3 23 TURKU Tarkastuskohde Talouspörssi Paimio Jokipellontie 2 2153 PAIMIO Viite Ilmoituksenne 22.1.215 Asia Vaarallisten kemikaalien vähäinen käsittely

Lisätiedot

SALIBANDY NAANTALI RY TURVALLISUUSASIAKIRJA 2013

SALIBANDY NAANTALI RY TURVALLISUUSASIAKIRJA 2013 SALIBANDY NAANTALI RY TURVALLISUUSASIAKIRJA 2013 Tämän turvallisuusasiakirjan tehtävä on opastaa SB Naantalin jäseniä varautumisessa yhdistyksen toimintaan liittyvissä tapahtumissa erilaisiin vaaratilanteisiin

Lisätiedot

Poistumisturvallisuusselvitys ja poistumisturvallisuuden uudet vaatimukset

Poistumisturvallisuusselvitys ja poistumisturvallisuuden uudet vaatimukset Poistumisturvallisuusselvitys ja poistumisturvallisuuden uudet vaatimukset Kirsi Rajaniemi Turvallisen asumisen koti -seminaari, 3.8.2011 Kokkola Vuosi 1999 Vuosi 2015 Sisäisen turvallisuuden ohjelma:

Lisätiedot

OMATOIMINEN VARAUTUMINEN JA PELASTUSSUUNNITTELU KULTTUURIHISTORIALLISISSA KOHTEISSA

OMATOIMINEN VARAUTUMINEN JA PELASTUSSUUNNITTELU KULTTUURIHISTORIALLISISSA KOHTEISSA OMATOIMINEN VARAUTUMINEN JA PELASTUSSUUNNITTELU KULTTUURIHISTORIALLISISSA KOHTEISSA Vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille Perustuslaki 20 Kulttuuriomaisuuden

Lisätiedot

Patoturvallisuuslainsäädännön ja muun lainsäädännön ohjeistus häiriötilanteiden hallintaan

Patoturvallisuuslainsäädännön ja muun lainsäädännön ohjeistus häiriötilanteiden hallintaan Patoturvallisuuslainsäädännön ja muun lainsäädännön ohjeistus häiriötilanteiden hallintaan Suurpadot-Suomen osasto ry: Patojen häiriötilanteiden hallinta 27.3.2015 ENNAKOIVAT ONNEETOMUUDEN SATTUESSA YLEISET

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 2015

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 2015 Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 2015 Kalvosarja Tämä kalvosarja on yhteenveto Tukesin tietoon tulleista, toimialalla vuonna 2015 sattuneista onnettomuuksista. 1.1.2011

Lisätiedot

MÄRKÄTILAKORJAUKSET 27.3. 2013. Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi

MÄRKÄTILAKORJAUKSET 27.3. 2013. Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi MÄRKÄTILAKORJAUKSET 27.3. 2013 Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Osakkeenomistajan remontit Kunnossapito- tai muutostyö Kunnossapitotyöt: Yhtiön kunnossapitoa on kiinteistön ylläpitoon kuuluva toiminta, joka

Lisätiedot

TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE

TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE SEINÄJOEN KAUPUNKI TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE 15.2.2016 Tämä asiakirja koskee Seinäjoen Kaupungin Törnävänsaaren sillan rakennustöitä. 1 (5) TYÖTURVALLISUUSLIITE 0. YLEISTÄ 0.1 TURVALLISUUSLIITTEEN

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 37. Valmistelijat / lisätiedot: Tuomas Pälviä, puh

Espoon kaupunki Pöytäkirja 37. Valmistelijat / lisätiedot: Tuomas Pälviä, puh 22.09.2016 Sivu 1 / 1 3883/2016 02.05.00 37 Taksat ja maksut Valmistelijat / lisätiedot: Tuomas Pälviä, puh. 09 816 26840 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Pelastusjohtaja Veli-Pekka Ihamäki Johtokunta

Lisätiedot

1 TURVALLISUUSSELVITYKSEN TAUSTA TURVALLISUUSSELVITYKSEN LAADINTA TURVALLISUUSSELVITYKSEN SISÄLTÖ... 5

1 TURVALLISUUSSELVITYKSEN TAUSTA TURVALLISUUSSELVITYKSEN LAADINTA TURVALLISUUSSELVITYKSEN SISÄLTÖ... 5 LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (9) Sisällysluettelo 1 TURVALLISUUSSELVITYKSEN TAUSTA... 3 2 TURVALLISUUSSELVITYKSEN LAADINTA... 4 3 TURVALLISUUSSELVITYKSEN SISÄLTÖ... 5 4 TURVALLISUUSSELVITYKSEN RAKENNE... 6 5

Lisätiedot

Moottorikelkkailu osana luontomatkailua (MOKEMA)-hanke. Paavo Hellstedt Metsähallitus, Lapin luontopalvelut

Moottorikelkkailu osana luontomatkailua (MOKEMA)-hanke. Paavo Hellstedt Metsähallitus, Lapin luontopalvelut Moottorikelkkailu osana luontomatkailua (MOKEMA)-hanke Paavo Hellstedt Metsähallitus, Lapin luontopalvelut 22.5.2017 Rahoittajat ja yhteistyötahot Maastoliikenne Suomessa Maastoliikennelaissa (1710/1995)

Lisätiedot

Yleistä kuntatoimijoiden varautumisesta. Jaakko Pekki Kehittämisyksikön päällikkö Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos

Yleistä kuntatoimijoiden varautumisesta. Jaakko Pekki Kehittämisyksikön päällikkö Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Yleistä kuntatoimijoiden varautumisesta Jaakko Pekki Kehittämisyksikön päällikkö Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Varautumisen kehittyminen Jatkuvuussuunnittelu Valmiussuunnittelu Väestönsuojelu Käsitteistä

Lisätiedot

Tietoturvapolitiikka

Tietoturvapolitiikka Valtiokonttori Ohje 1 (6) Tietoturvapolitiikka Valtion IT -palvelukeskus Valtiokonttori Ohje 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Tietoturvallisuuden kattavuus ja rajaus Valtion IT-palvelukeskuksessa...

Lisätiedot

Tarkastaja Eini Hyttinen Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojeluvastuualue

Tarkastaja Eini Hyttinen Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojeluvastuualue Tarkastaja Eini Hyttinen Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojeluvastuualue Koulutus: yhteiskuntatieteiden maisteri (YTM) Työpaikka: ylitarkastajana Itä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueella

Lisätiedot

ORAVAKIVENSALMEN YKSITYIS- TIET Y1, Y2, Y3 JA Y25/K4

ORAVAKIVENSALMEN YKSITYIS- TIET Y1, Y2, Y3 JA Y25/K4 ORAVAKIVENSALMEN YKSITYIS- TIET Y1, Y2, Y3 JA Y25/K4 RAKENNUSTYÖT LAATUSUUNNITELMAN SISÄLTÖMALLI SISÄLLYSLUETTELO URAKAN LAATUSUUNNITELMA 2 1. LAATUSUUNNITELMAN TARKOITUS JA TAVOITE 2 2. TARJOUKSEN ANTAJAN

Lisätiedot

Kuntien vastuut Juha Lempinen Kehityspäällikkö Väestörekisterikeskus

Kuntien vastuut Juha Lempinen Kehityspäällikkö Väestörekisterikeskus Kuntien vastuut 7.10.2015 Juha Lempinen Kehityspäällikkö Väestörekisterikeskus VRK:n ja kunnan välinen sopimus rakennustietojen ylläpidosta Väestörekisterikeskus voi sopia kunnan kanssa, että kunta vastaa

Lisätiedot

Oamk Ammatillisen opettajakorkeakoulun turvallisuuskansio

Oamk Ammatillisen opettajakorkeakoulun turvallisuuskansio Oikarinen Pia Minustako rehtori -koulutus Yhteenveto kehittämistehtävän laatimisesta 1. KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI Oamk Ammatillisen opettajakorkeakoulun turvallisuuskansio 2. TEKIJÖIDEN NIMET Pia Oikarinen

Lisätiedot

Rataverkon haltijuus. Suomen Satamaliitto 2.2.2012 Taisto Tontti

Rataverkon haltijuus. Suomen Satamaliitto 2.2.2012 Taisto Tontti Rataverkon haltijuus Suomen Satamaliitto 2.2.2012 Taisto Tontti Rataverkon haltijuuden pääelementit Haltijuuden toteuttamisen vaihtoehdot Raiteiden kunnossapito Raidesopimukset Liikenteenohjaus Raiteen

Lisätiedot

Työturvallisuus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä

Työturvallisuus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä Työturvallisuus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä 28.09.2010 Työssäoppimisen loppuseminaari DI, tutkija Sari Tappura Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu Teollisuustalous

Lisätiedot

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista?

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? KOULUN JA PÄIVÄKODIN SISÄILMAONGELMA MONIALAINEN RATKAISU Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? 18.11.2014 Kuopio Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue Vastuut

Lisätiedot

Erityisasuminen Turjo Jaakkola

Erityisasuminen Turjo Jaakkola Erityisasuminen Mitä on erityisasuminen? Tarkoituksenmukainen asuminen ylipäänsä edistää asukkaan itsenäistymistä ja elämän hyvää hallintaa. Erityisryhmät tarvitsevat tarpeisiinsa erilaisia asuntoja, kuten

Lisätiedot

Laki. julkisen hallinnon yhteispalvelusta annetun lain muuttamisesta

Laki. julkisen hallinnon yhteispalvelusta annetun lain muuttamisesta Laki julkisen hallinnon yhteispalvelusta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan julkisen hallinnon yhteispalvelusta annetun lain (223/2007) 2 8, 10 ja 10 a, sellaisina kuin

Lisätiedot

HERMANNINSAARENKADUT, 1. VAIHE

HERMANNINSAARENKADUT, 1. VAIHE Porvoon kaupunki HERMANNINSAARENKADUT, 1. VAIHE Turvallisuusasiakirja Vaahterakalliontie, Albert Edelfeltin rantatie, Hermanninsaarentie Sisällys 1. Yleistä 1 2. Rakennuskohde 1 3. Työssä esiintyvät vaaratekijät

Lisätiedot

Pelastussuunnitelma. Päiväys

Pelastussuunnitelma. Päiväys Pelastussuunnitelma Kiinteistön nimi AsOy Pernajanrinne Päiväys 01.11.2015 Lomake on Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön tuottama mallilomake, jota voidaan käyttää asuinrakennuksen pelastussuunnitelman

Lisätiedot

ASUINRAKENNUSTEN PALOTURVALLISUUS

ASUINRAKENNUSTEN PALOTURVALLISUUS ASUINRAKENNUSTEN PALOTURVALLISUUS 12.9.2012, Kirkkotorin koulutuskeskus, Oulu 12.9.2012 1 OULU-KOILLISMAAN PELASTUSLAITOS ALUEELLINEN PELASTUSLAITOS VUODESTA 2004 ALKAEN - 16 kuntaa - 273 000 asukasta

Lisätiedot

Ulkoilureitit. Ulkoilureittiin kuuluvaksi sen liitännäisalueena katsotaan ulkoilureitin käyttäjien lepoa ja virkistymistä varten tarvittavat alueet.

Ulkoilureitit. Ulkoilureittiin kuuluvaksi sen liitännäisalueena katsotaan ulkoilureitin käyttäjien lepoa ja virkistymistä varten tarvittavat alueet. Ulkoilulaki 606/73 ULKOILUREITTI Arvo Vitikainen 2016 Ulkoilureitit Jos yleisen ulkoilutoiminnan kannalta on tärkeätä saada johdetuksi ulkoilijain kulkeminen kiinteistön kautta eikä siitä aiheudu huomattavaa

Lisätiedot

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Työsuojeluviranomainen Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue. Valvoo työsuojelua koskevien säännösten ja määräyksien noudattamista Toimintaa

Lisätiedot

Uimarantojen turvallisuussuunnitelma

Uimarantojen turvallisuussuunnitelma Tornion kaupunki Uimarantojen turvallisuussuunnitelma Kaakamonniemen uimaranta Kirkkoputaan uimaranta Kivirannan EU-uimaranta Laiskanlahden uimaranta Pikisaaren uimaranta Uitonrannan EU-uimaranta Suunnitelman

Lisätiedot

KOULUTUSTARJOTIN 1 (11) Ryhmäkoko Hinta (alv 24 %) Koulutuskuvaukset Tavoite Kesto. Kokonaisvaltainen riskienhallinta

KOULUTUSTARJOTIN 1 (11) Ryhmäkoko Hinta (alv 24 %) Koulutuskuvaukset Tavoite Kesto. Kokonaisvaltainen riskienhallinta KOULUTUSTARJOTIN 1 (11) Kokonaisvaltainen riskienhallinta Osallistuja tiedostaa kokonaisvaltaisen riskienhallinnan periaatteet. Osallistuja ymmärtää eri tahojen laatimien riskianalyysien ja uhkamallien

Lisätiedot