Strategia Paikallista Kasvua älykkäästi, kestävästi ja osallistavasti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Strategia 2014-2020. Paikallista Kasvua älykkäästi, kestävästi ja osallistavasti"

Transkriptio

1 Strategia Paikallista Kasvua älykkäästi, kestävästi ja sallistavasti

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 POHJOIS-KYMEN KASVUN TOIMINTA-ALUEEN KUVAUS POHJOIS-KYMEN KASVUN TOIMINTA-ALUE PERUSTELUT ALUERAJAUKSELLE VÄESTÖ JA TYÖLLISYYS ELINKEINOT KYLÄ- JA ASUKASYHDISTYSTOIMINTA KOUVOLAN SEUDULLA POHJOIS-KYMEN KASVUN EDELLISTEN OHJELMAKAUSIEN ANALYYSIA JA ARVIOINTIA YLEISTÄ TOIMINNAN TULOKSISTA JA VAIKUTTAVUUDESTA OHJELMAKAUSI OHJELMAKAUSI POHJOIS-KYMEN KASVUN TOIMINNAN ARVIOINTIA Ulkinen arviinti Sisäinen arviinti KOUVOLAN SEUTUKUNNAN SWOT-ANALYYSI SWOT-ANALYYSI TAULUKKONA TIIVISTELMÄ ALUEEN SWOT:STA Alueen sisäiset vahvuudet Alueen sisäiset heikkudet Ulkiset mahdllisuudet Ulkiset uhat STRATEGIA VISIO KOUVOLAN SEUTUKUNNASTA VUONNA STRATEGIAN KUVAUS Lähtökhtana paikkaperusteisuus sekä punaisena lankana hyvä ja sujuva arki Strategian tavitteet ja painpistealueet Mnipaikkaisen asumisen ja viihtyisän asuinympäristön edistäminen Pienyrittäjyyden tukeminen Paikallisten digitaalisten ja yhteisöllisten palvelujen tuttamisen edistäminen Paikallisyhteisöt: yhteisöllisyyden ja sallisuuden edistäminen (lähidemkratia) Läpäisevät teemat (tteutetaan ed. painpistealueissa) Sisä-Sumen kalatalusryhmä STRATEGIAN TAVOITTEET JA MITTARIT MONIPAIKKAISEN ASUMISEN JA VIIHTYISÄN ASUINYMPÄRISTÖN EDISTÄMINEN PIENYRITTÄJYYDEN TUKEMINEN PAIKALLISTEN DIGITAALISTEN JA YHTEISÖLLISTEN PALVELUJA TUOTTAMISEN EDISTÄMINEN PAIKALLISYHTEISÖT: YHTEISÖLLISYYDEN JA OSALLISUUDEN EDISTÄMINEN (LÄHIDEMOKRATIA) KANSAINVÄLISYYS, NUORET, ILMASTONMUUTOS JA YMPÄRISTÖ STRATEGIAN YHTEENSOVITUS JOHDONMUKAISUUS ERI RAHASTO-OHJELMIEN KANSSA YHTEENSOVITUS ALUEEN MUIDEN OHJELMIEN JA STRATEGIOIDEN KANSSA JA YHTEISTYÖ TOIMINTASUUNNITELMA POHJOIS-KYMEN KASVUN TOIMINTAPERIAATE TOIMINNAN ORGANISOINTI OPPIMISSUUNNITELMA VIESTINTÄSUUNNITELMA HALLINNON JA SEURANNAN JÄRJESTÄMINEN RISKIANALYYSI... 19

3 10 RAHOITUSSUUNNITELMA EUROINA ERI RAHASTOITTAIN STRATEGIAN VALMISTELUPROSESSIN KUVAUS LIITTEET... 21

4 1 POHJOIS-KYMEN KASVUN TOIMINTA- ALUEEN KUVAUS 1.1 Phjis-Kymen Kasvun timinta-alue Phjis-Kymen Kasvun timinta-alue sijaitsee Kuvlan seutukunnassa phjisessa Kymenlaaksssa. Iitti Iitti n vunna 1539 perustettu asukkaan kunta Kuvlan ja Lahden kaupunkiseutujen välissä. Iitin kirknkylä sijaitsee klmen järven välisellä harjulla ja n tunnettu lunnnkauneudestaan. Iitin keskustaajama Kausala sijaitsee rautatien ja vt 12 varrella, jsta Helsinkiin pääsee junalla useasti päivässä. Kulttuurihistriallisesti arvkkaat rakennukset, hidetut pihapiirit ja mm. Iitin musiikkijuhlat antavat Iitille matkailullista arva. Iitin kunnassa panstetaan perheyrittäjyyteen, asumiseen, palveluihin ja elämystutteisiin. Kymijen rannilla ja sen laajilla järvialueilla n lähes 2600 vapaa-ajan asunta. Kuvla Kuvla n asukkaan maaseutumainen kaupunki Kymenlaaksssa. Vaikka Kuvlan ydinkeskusta n tiivis, löytyy vanhjen kuntien alueelta runsaasti virkeitä maaseutukyliä ja taajamia. Kuvlalle tärkeä elementti n rautatie; Kuvla n Eurpasta Aasiaan jhtavan Trans-Siperian radan merkittävä risteysasema. Elimäen alue n vilkkaasti liikennöidyn valtatie 6:n varrella. Se kstuu histriallisesta kirknkylästä, Krian tellisuus- ja kauppakeskuksesta sekä kulttuurin muvaamasta maaseutualueesta. Jaalan alue n Kuvlan vesirikkain alue. Jaalan asutuksen ja viljelymaiseman painpiste n taajaman eteläsassa, alueen läpikulkevan tisen Salpausselän eteläpulella. Jaalan alueella sijaitsee lähes pulet Kuvlan vapaa-ajan asunnista. Valkealan alue n merkittävää mökkiseutua, sillä siellä sijaitsee myös lähes pulet Kuvlan vapaa-ajan asunnista. Alueella sijaitsee myös luntmatkailukhde Repvesi. Kuusanksken alue n palveluiltaan kattava taajama lähellä Kuvlan keskusta-aluetta. Aluetta halk Kymijki, jnka varrella n kävelyteitä ja puistalue. Vikkaan ja Kymintehtaan sulkemiset vusina aiheuttivat suraan useiden satjen, kerrannaisvaikutuksiltaan tuhansien työpaikkjen menetyksen. Kuusaanniemellä sijaitsevat UPM:n Kymin paperitehdas ja sellutehdas jatkavat timintaansa ja niissä n tehty mittavia investinteja. Nykyään Vikkaan tehdasalueelle n sijittunut lukuisia pieniä yrityksiä. Anjalanksken alue n kmean Kymijen varrella ja sen päätaajamia vat Inkerinen ja Myllykski. Alueella n paljn tellisuutta, jista erityisesti Stra Ensn Anjalan paperi- ja kartnkitehtaat vat edelleen suuria työllistäjiä. 1.2 Perustelut aluerajaukselle Phjis-Kymen Kasvun timinta-alueeseen hjelmakaudella sisältyvät Kuvlan kaupunki (sis. uutena myös entinen Anjalankski) ja Iitin kunta. Näin kk Kuvlan kaupungin alue kuuluu yhden Leader-ryhmän alueeseen. Tätä vat esittäneet entisen Anjalanksken kylien edustajat, Kuvlan kylien neuvttelukunta ja Kuvlan kaupunki. Iitin kyläasiain neuvttelukunta n esittänyt Iitin sisällyttämistä Phjis-Kymen Kasvun timinta-alueeseen hulimatta Iitin kunnan mahdllisesta maakuntavaihdksesta. Sama kanta n myös Iitin kunnanvaltuustssa. Maaseutualueiden lisäksi Kasvun timinta-alueeseen sisältyvät Kuvlan keskusta-alueet (nin asukasta). Phjis-Kymen Kasvu n kartittanut kaupunkialueilla ja taajamissa tarvetta paikalliskehittämisen tukemiseen. Myönteistä viestiä n saatu mm. Kerkk-verkstlta (Kymenlaaksn lunnnsujelupiiri, Anjalanksken Työttömät, Kymenlaaksn Martat yms.). Kuvlan Krtteliktiyhdistys, Kuvlan Seudun Työttömät, Phjis-Kymen Setlementti, Kaunisnurmi-seura, Anjalanksken Yrittäjät ja asukasyhdistykset pitävät keskusta-alueiden asukaslähtöistä kehittämistä tärkeänä. Kalatalus-Leaderin tarpeellisuus n tutu esille mm. Kuvlan kaupungin, Kymenlaaksn kalataluskeskuksen ja Kaakkis-Sumen ELYkeskuksen kanssa käydyissä neuvtteluissa. 1

5 1.3 Väestö ja työllisyys Kuvlan seudulla li vuden 2013 lpussa yhteensä asukasta (Kuvla , Iitti 6 981). Väestöennusteen mukaan seutukunnan asukasmäärä laskee vuteen 2040 mennessä nin 7000 hengellä. Maahanmuuttajien määrä n nussut Kuvlan seudulla viime vusina. Tilastkeskuksen mukaan vunna 2013 Kuvlan seudulla li yhteensä (Kuvla 2 260, Iitti 77) maahanmuuttajaa. Vapaa-ajan asukkaat vat merkittävä vahvuus mnille maaseutukylille. Kuvlassa vapaa-ajan asuntja n kpl ja Iitissä Iitissä väkimäärä kaksinkertaistuu kesäasukkaiden myötä, vaikka Kuvlassa mökkejä nkin enemmän. Väestömäärä Kuvlan seudulla kasvaa kesäisin lähes 60 %. Iitissä ulkpaikkakuntalaiset mistavat mökkejä humattavasti enemmän kuin paikkakuntalaiset. Kuvlassa paikkakuntalaisten mistamia mökkejä n hieman enemmän kuin ulkpaikkakuntalaisten. Tilastissa eivät näy lukuisat epäsäännölliset vapaa-ajan asukkaat, jtka vierailevat mökeillä satunnaisemmin. Kuvlan seudulla eniten työpaikkja n paperi- ja metallitellisuudessa. Pulustusvimat n merkittävä työllistäjä Kuvlassa (varuskunnat Vekaranjärvellä ja Utissa). Iitin salta työssäkäynti n viime vusina suuntautunut vimistuvasti länteen. Kuvlan seutukunta n valittu kahdesti äkillisen rakennemuutksen alueeksi mm. UPM:n Vikkaan ja Myllyksken paperitehtaiden sulkemisen jhdsta. Viimeisten viiden vuden sisällä Kuvla n menettänyt nin 5000 työpaikkaa. Työttömien suus työvimasta Kuvlan seudulla n 15 %. Kuvlan seudulla n yhteensä vajaa 4700 yritystä. Eniten yrityksiä n tukku- ja vähittäiskaupan ja rakentamisen timialilla. Lisäksi tellisuuden ja ammatillisen, tieteellisen ja teknisen timinnan alalla timii runsaasti yrityksiä. 1.4 Elinkeint Uusia elinkeinja vat uusiutuva energia ja puurakentaminen. Kuvlan seudulla n Sumen ensimmäinen kaupallinen bikaasulaits, jka tekee lämpöä muun muassa bijätteestä. Heinla-Kuvla-vesiväylähankkeen (Kimlan kanavan sulutus ja kunnstus) tu tteutuessaan uusia mahdllisuuksia uusiutuvan energian hyödyntämisessä. Alueen tavitteena n luda puututetellisuudelle ja puurakentamiselle timintaedellytyksiä, kehittämismahdllisuuksia ja kulutusta. Matkailun kausiluntisuus ja painttuminen kesäkauteen n tyypillinen piirre Kuvlan seutukunnalle. Kuvlan seudulle n tehty matkailun master plan, jnka avulla Kuvlan seudun matkailua jatkssa kehitetään. Kuvlan seudun matkailun mahdllisuutena nähdään venäläiset matkailijat, jiden määrä n Kuvlan seudulla lisääntynyt. Myös luntmatkailijat erityisesti Hllannista ja Saksasta nähdään ptentiaalisina asiakkaina mm. Repvedellä ja Kymijella. Venäläisiä matkailijita käy Kuvlan seutukunnalla stsmatkilla ja venäläismistuksessa n vapaa-ajan asuntja. Luvat alat vat kasvava alue ja luvien aljen yrittäjät vat ptentiaalisia maallemuuttajia. Yrittäjiä hukuttelevat maaseudun edulliset kustannukset ja paremmat mahdllisuudet kkeilevaan luvaan työhön virikkeellisessä luntympäristössä. Luvien aljen yrityksiä Kaakkis- Sumessa vat muun muassa tapahtumia järjestävät yritykset, viestintä- ja markkinintiviestintäyritykset, taide- ja käsityöalan yritykset sekä elämysmatkailuun ja kulttuuritutantn keskittyneet yritykset. Myös peliala n kasvussa. Maa- ja yksityismetsätalus vat maaseudun keskeisiä elinkeinja. Kymenlaaks n eteläisen sijaintinsa vuksi maan parhaimpia viljelysalueita. Viljanviljely ja lypsykarjatalus vat vallitsevat tutantsuunnat kaakkissumalaisilla maatililla. Kaakkissumalaisista metsistä yksityismistuksessa n 84 % ja valtin ja yhtiöiden mistuksessa 16 %. Alueelle tehtävät metsätellisuuden investinnit kasvattavat yksityismetsätaluden mahdllisuuksia. Lumu- ja lähiruka vat nsteessa; kuluttajat vaativat laatua ja kiinnittävät humita eklgisiin seikkihin. Lumu- ja lähiruan kysyntä kasvaa jatkuvasti ja niiden saaminen suraan pelllta pöytään n tulevan hjelmakauden trendi. Kymenlaaksn lumututant keskittyy peltviljelyyn; viljaan, sekä öljy- ja palkkasveihin. Ruka- Kuvla visissa ennakidaan alueen ktitaluksien lähiruan käytön kasvavan humattavasti vuteen 2011 verrattuna. Kymenlaaksssa n nin 120 lähirukaa jalstavaa yritystä ja valtasa tutteista menee myyntiin pääkaupunkiseudulle, vaikka alueen päivittäistavarakaupat ttavat lähirukatutteita valikimiinsa melk hyvin. Kuntaliitksen myötä kunnalliset palvelut (kulut, terveydenhult) entisissä maaseutukunnissa vat vähentyneet ja keskittyneet Kuvlan keskusta-alueille. Kaupalliset palvelut vat taajamissa. Palveluiden tutantn kehitetään alueella uusia timintatapja ja tuttajia. Vesihult-suuskuntia Kuvlassa n nin 50 ja niiden yhteenliittymänä Kuvlassa timii Kuvlan vesisuuskunnat ry. Iitissä vesisuuskuntia n muutamia. Kuvlassa yksityisteitä n yhteensä nin 2000 km, Iitissä 530 km. Alueella n useita yksityistiekuntia. Osuuskunta Kymijen Kyläkuitu rakentaa parhaillaan mittavaa valkuituverkka Kuvlan ja Iitin maaseutualueille ja taajamiin. Valkuidun avulla internet-yhteydet maaseudulla paranevat ja parantuneiden tietliikenneyhteyksien avulla saadaan uusia sähköisiä palveluita ja mahdllistetaan muun muassa etätyöskentely ja -piskelu, vanhuspalveluita, etävalvntaa jne. Samalla saadaan rapistuva puhelinverkk päivitettyä 2000-luvun viestintäpalveluihin. 2

6 1.5 Kylä- ja asukasyhdistystiminta Kuvlan seudulla Kyläyhdistyksiä tai saman timintaperiaatteen maavia yhdistyksiä Kuvlan seutukunnalla n yhteensä n. 69 (Iitti 9 kpl ja Kuvla n. 60 kpl). Sekä Iitissä että Kuvlassa timivat kylien yhteistyöelimet: Iitin kyläasiainneuvttelukunta ja Kuvlan kylien neuvttelukunta. Niiden tarkituksena n muun muassa kunnan ja kylien sekä kylien välisen yhteistyön lisääminen. Kk Kymenlaaksn kattava maakunnallinen kylien yhteenliittymä n Kymenlaaksn kylät ry. Myös Kuvlan keskusta-alueilla n timivia asukasyhdistyksiä. 2 POHJOIS-KYMEN KASVUN EDELLISTEN OHJELMAKAUSIEN ANALYYSIA JA AR- VIOINTIA 2.1 Yleistä timinnan tulksista ja vaikuttavuudesta Phjis-Kymen Kasvu n timinut ensisijaisesti aluekehittäjän rlissa. Verksttyöskentely ja kumppanuus vat pääasiallinen timintatapa, verkstt vaihtuvat kullisenkin asiasisällön mukaan. Kasvu n spimuskumppanina mm. Kuvlan seudun Seudullisissa yrityspalveluissa (SeutuYP). Tiivistä yhteistyötä n tehty Kymenlaaksn Kylien, naapuritimintaryhmien ja Kuvlan kylien neuvttelukunnan kanssa sekä Iitin kyläasiainneuvttelukunnan kanssa. Tärkeitä yhteistyökumppaneita vat Kuvlan kaupunki ja Iitin kunta. Yhteistyötä n tehty mm. Kuvlan elinkeinpalvelujen ja maaseutupalvelujen sekä yhteisötyöpalvelujen kanssa. Phjis-Kymen Kasvu n sallistunut maaseutuverkstn järjestämään laatujärjestelmäkulutukseen. Kulutuksessa n laadittu laatu- ja jhtamisjärjestelmä, jta päivitetään auditintien phjalta. Phjis-Kymen Kasvun kautta rahitetuilla hankkeilla n saatu pidempiaikaista vaikuttavuutta, n lutu esimerkiksi uusia kulttuuritapahtumia, jtka hankerahituksen jälkeen pyörivät malla tulrahituksella tai muulla ulkpulisella rahituksella. Elinkeinllisia vaikutuksia n syntynyt myös siten, että hankkeiden stt keskittyvät malle alueelle. Asukaslähtöinen kehittämistyö n saanut jalansijaa myös muissa rganisaatiissa Phjis-Kymen Kasvun timinnan ansista. Leader-ryhmä n tunut alueelle aidsti ruhnjuuritasn timijiden tarpeisiin ja saamiseen perustuvan, alhaalta-ylös suuntautuvan kehittämistyön timintamallin. 2.2 Ohjelmakausi Käytännön timinta starttasi hjelmakaudella vasta kesällä ALMA-ryhmänä Phjis-Kymen Kasvun keskeisimmät tulkset n saavutettu timintaympäristön kehittämisessä sekä henkisen ja ssiaalisen pääman kasvuna. Maaseudun asukkaiden elinlsuhteita ja samalla myös yritysten timintaedellytyksiä n khennettu lukuisilla infrastruktuuriin khdistuvilla timilla. Yhdistys- ja hanketimintaan sekä esimerkiksi paikalliskulttuurin tutteistamiseen ja tapahtumien järjestämiseen liittyvä saaminen n kasvanut. Esimerkiksi talktöiden vaikutuksena asukkaiden keskinäisen luttamuksen vidaan lettaa parantuneen (ssiaalinen pääma). Kasvun ensimmäiselle hjelmakaudelle asetetut laadulliset tavitteet vat tteutuneet ja jpa ylittyneet. Työ n myös tuttanut sellaisiakin tulksia ja vaikuttavuutta, mitä ei le sattu dttaa hjelmaa kirjitettaessa. Ohjelmakauden kk myöntövaltuus (4,2 milj. eura) saatiin sidttua. 2.3 Ohjelmakausi Kunnat vat suhtautuneet myönteisesti Leader-työhön. Yhteistyö Kuvlan kaupungin ja Helsingin ylipistn Ruralia-instituutin kanssa tutkimushankkeissa n llut hedelmällistä. Näin n saatu ajankhtaista tieta timintaympäristön muutksista ja Leader-ryhmän timinnasta sekä vertailuphjaa muista kuntaliitskunnista. Kertyneen tutkimustiedn phjalta n saatu timintaa kehitettyä ja n paremmin vitu valmistautua EU:n uuteen hjelmakauteen Samalla n tiivistynyt kuntayhteistyö. Myönteistä n yhteistyö Kaakkis-Sumen ELY-keskuksen kanssa. Hankeaihiista ei le llut pulaa kuluvalla hjelmakaudella. Valmistelussa n llut lukuisa jukk hanke- ja yritystukiaihiita. Pulaa n llut hankkeiden hallinninnin vastuulleen ttavista tahista. Lisäksi tisinaan n llut ngelmia hankkeiden yksityisrahituksessa. Tukitasja ei le vitu pitää lain sallimissa ylärajissa, kska n juduttu hulehtimaan hjelmakauden yksityisrahituksen vaatimuksen täyttymisestä (35 % kknaisrahituskehyksestä). Yritystukikyselyjä n llut runsaasti, mutta mnet niistä vat kaatuneet hakijan ikään, timialaan, kilpailutilanteeseen, suunnitellun yritystiminnan harrastusmaisuuteen tai alhaiseen tukiprsenttiin. Yleinen taludellinen tilanne n vaikeuttanut yritysten man yksityisrahituksen hankkimista. Mlempien krdinintihankkeiden käytännön tteutus n sujunut ngelmitta, vaikka alahankkeiden tteuttajina n useita uusia pieniä timijita. Saatu palaute alahankkeilta n llut erittäin myönteistä. Kädestä pitäen tapahtuva henkilökhtainen neuvnta n kettu tarpeelliseksi, mutta samalla se n sitnut tuntuvasti myös timintaryhmän resursseja. Uuden Kuvlan synty näkyy edelleen Phjis- Kymen Kasvun timinnassa. Yleinen taluden alamäki n sunut samaan ajankhtaan, leikkaukset eivät innsta ns. yhteisen hyvän tekemiseen. Jaalan Ktiseutusäätiön sekä Jaala-Elimäki-Valkealasäätiön jakamat apurahat vat heijastuneet Kasvun hanketimintaan vähentyneenä hanketuen kysyntänä. Pienempiä timenpiteitä n rahitettu säätiöiden tuella. Yksityisrahitusta n saatu muutamaan yleishyödylliseen 3

7 hankkeeseen Jaalan Ktiseutusäätiöltä ja Kymin Osakeyhtiön 100-vutissäätiöltä. Myönteistä n llut hjelmakauden lpussa virinnyt yritystukien kysyntä. Ohjelmakauden kk myöntövaltuus (4,3 milj. eura) saatiin sidttua alkusyksystä Ns. peruuntuneet varat v alkupulella saatiin myös lähes sidttua ns. uusiin haasteisiin ja yritystukiin. Innvatiivisten hankkeiden määrä n jäänyt alhaiseksi. Hallituksen saamista ja sallistumista edistää vunna 2012 käyttöön tettu palkkiiden maksamiskäytäntö kulutuksiin sallistumisista. 2.4 Phjis-Kymen Kasvun timinnan arviintia Ulkinen arviinti Phjis-Kymen Kasvun timinnan jhtpäätöksiä tutkimuksessa Innvaatitiminnan edistäminen maaseudulla, elinkeinplitiikan, maaseutuplitiikan ja innvaatiplitiikan välinen suhde innvaatiympäristöjen kehittämisessä (Tim Suutari & Manu Rantanen, tim.) Phjis-Kymen Kasvu n tisaalta kyllä saavuttanut lutettavan timijan ja tunnetun aseman sekä ruhnjuuritaslla että seudulla yleisesti. Sen vahvuutena n vimakas aktivintityö. Työntekijät kkevat, että tilastja tärkeämpää vat asiakkaat ja heidän tarpeensa. Timintaryhmä edustaa pysyvyyttä kylissä tilanteessa, jssa kuntarganisaati ketaan maaseudulla kuntaliitksen jälkeen kaukaiseksi. Työtä tehdään yleisen ilmapiirin khttamiseksi, mikä vi lla lennaista uusien ideiden löytymisen kannalta. Innvaatiiden tukeminen ei tutkijiden mielestä tällä hetkellä kuitenkaan knkretisidu kvin hyvin Phjis-Kymen Kasvun timinnassa. Ohjelmakaudella kerättiin palautetta hanke- ja yritystukien saajilta yhteistyössä Päijänne-Leaderin kanssa. Phjis-Kymen Kasvun timinnanjhtaja haastatteli Päijänne-Leaderin tuen saajia ja Päijänne-Leaderin timinnanjhtaja Kasvun tuen saajia. Liisa Hämeen arviintiraprtissa tdetaan, että päällimmäinen vaikutelma kaikissa Phjis-Kymen Kasvun hanketukien haastatteluissa li tyytyväisyys siihen, miten heitä li palveltu. Neuvttiin ennen kuin ehdin kysyä. Siellä li mukava piketa. Henkilökunta li aina ystävällistä ja ilista. Yritystukien hakijat kiittelivät justavia aukilaikja, hyvää ja ystävällistä palvelua sekä asiantuntevaa neuvntaa Sisäinen arviinti Phjis-Kymen Kasvu n kevään ja kesän 2012 aikana tteuttanut sisäistä arviintia hjelmakauden salta. Palautetta kerättiin sidsryhmiltä, hallituksen jäseniltä, entisiltä hallituksen jäseniltä, henkilökunnalta, rahitetuilta hankkeilta, yritystuen saajilta sekä yritystuen saajilta, jilla timenpiteet livat syystä tai tisesta keskeytyneet. Vunna 2004 tehtyyn arviintiin verrattaessa tulkset timinnan arviinnissa vat parantuneet. Sidsryhmien mielestä Kasvu n lutettava, avin ja spimuksia nudattava yhteistyökumppani. Vaikka sidsryhmille tiedttaminen n parantunut vudesta 2004, tivvat he edelleen lisää tiedttamista timinnan tulksista ja rahitetuista hankkeista. Hallitusjäsenistön hankekkemus ja aktiivisuus n vaihtelevaa. Henkilökunnan kyselyyn vastasivat kaikki hjelmakaudella Kasvussa työskennelleet. Timistn työilmapiiri arviitiin erittäin hyväksi. He vat myös tyytyväisiä työhönsä ja kkevat man saamisensa hyväksi. Kuluvaa hjelmakautta nkin kuvailtu mnin paikin helpmmaksi kuin edellistä. 4

8 3 KOUVOLAN SEUTUKUNNAN SWOT-ANALYYSI 3.1 SWOT-analyysi taulukkna Sisäiset vahvuudet Mnipaikkainen asuminen ja asuinympäristö sijainti: 1,5 tunnin päässä n paljn (pääkaupunkiseutu, Pietari) kattava vesihult maaseudulla (vesihultsuuskunnat) vetvimaisia kyliä (esim. Vulenkski, Teurinen, Maakansa, Huhdasjärvi): muuttajina lapsiperheitä maantieteellisesti tiivis alue puhdas lunt: esim. Repveden kansallispuist, Kymijki, Väliväylä, Heisanharju, Vuhijärvi, Kimlan kanava kulttuurikhteita: Verlan tehdasmuse (Unescn maailmanperintökhde), vanhat tehtaat Pienyrittäjyys, työ verkstmainen työtapa yritysten tukena: esim. matkailussa Repvesikeskus, Hallan Reitti ry uutta elinvimaista maaseutuyrittäjyyttä: Saaramaan Vesi Oy, Matkailutila Sinibell, Repvesikeskus krkealaatuisten elintarvikkeiden vienti Pietariin ammattitaitista työvimaa tarjlla timiva malli yritysneuvnnassa: seudulliset yrityspalvelut Paikalliset palvelut kunnstetut kylätalt hyödynnettävissä palvelupisteinä ja palveluautjen pysäkkeinä Tirvan, Kalliniemen, Sauknkallin, Viksken ja Hngistn tanssilavat kunnstettu kunnstettuja ulkilureittejä taukpaikkineen (patikinti, melnta, kalastus) verkttuminen tunut lisää vimaa tapahtumiin, kulutuksiin yms. (Kerkk-verkst, Vimarinki) valtakunnallisessa mitassa merkittäviä tapahtumia (mm. Iitin musiikkijuhlat, Verlan aika) pienemmän mittakaavan ihmisläheisiä tapahtumia: mm. Siikavan kylälunaat, Vulenksken kylätri ja Pestmarkkinat asiintiliikenne suhteellisen timiva maaseudulla Paikallisyhteisöt vapaa-ajan asukkaat vimavarana (asukasmäärä mninkertaistuu) talktyö vimissaan (myös mökkiläiset sallistuvat mm. Vulenkski, Vikski, Verla) kylätimijat ttaneet vastuutta elinkeintiminnan kehittämisestä (Omakylä Vulenkski Oy) Iitin kyläasiainneuvttelukunta, Kuvlan kylien neuvttelukunta Sisäiset heikkudet Mnipaikkainen asuminen ja asuinympäristö maaseudun merkitys vetvimatekijänä vähentynyt kunnallisessa päätöksentessa tietliikenneyhteydet heikt (tistaiseksi) teiden kunt hunnee Pienyrittäjyys, työ tuhansia työpaikkja vähentynyt tellisuudesta ja julkiselta sektrilta Kuvlassa uusia palkkatyöpaikkja vähän tarjlla savipiippujen katveessa elämään tttuneille yrittäjyys ei ensisijainen vaihteht pienyrittäjiä eläköityy paljn: jatkajista pulaa maatiljen lukumäärä vähentynyt merkittävästi yrittäjyyskasvatusta liian vähän kuluissa Paikalliset palvelut kunta- ja valtintaluden alamäki maaseudulta palvelut vähentyneet/pistuneet nurisasteen kulutuspaikkjen väheneminen lapsille ja nurille ei harrastusmahdllisuuksia kylissä Paikallisyhteisöt väestön ikärakenne vanhusvittinen väestömäärä Kuvlassa ja Iitissä laskee syntyvyys alhainen talkväki kylissä vanhenee ja vähenee talklaisten uupuminen ja hankeväsymys nuret muuttavat pintjen perässä pis taajamissa ja kaupunkialueilla ei le ttuttu talktyön tekn vanhat kuntarajat elävät ihmisten ajatuksissa, ei haluta/sata katsa eteenpäin uuden Kuvlan synty aiheuttanut tahtmattaan maaseudun ja kaupunkikeskustan vastakkain asettelua 5

9 Ulkiset mahdllisuudet Mnipaikkainen asuminen ja asuinympäristö valkuitu tulssa jka savuun (Osk. Kymijen Kyläkuitu) harraste-eläimiä pitäville maaseutu listava asuinympäristö puurakentaminen nusussa Kuvlassa kyläkaavitus saksi kyläsuunnittelua yhteistyössä kuntien kanssa kysyntää yhteisöasumiselle, ekkylälle (energiamavaraisuus) edullinen asuntjen ja mökkien hintatas Pienyrittäjyys, työ valkuitu mahdllistaa yrittäjyyden ja etätyön Kimlan kanavan sulutus avaa vesireitin Päijänteeltä Vikkaalle vapaa-ajan asukkailta lisäkysyntää erilaisille yrittäjävetisille palveluille ja paikallistutteille uutta yritystimintaa maataludesta lupuville (hiva, matkailu, ympäristö) maallemuuttajat tuvat usein työpaikan tullessaan lähiruan, lumuruan kysyntä kasvussa phjiskymenlaakslaisen rukakulttuurin hyödyntäminen paikallisuuden ja muiden timialjen hyödyntäminen matkailussa (histria, käsityöt, ruka, kulttuuri): tariniden tutteistaminen uusia matkailupalveluja venäläisille mökki- ja stsmatkailijille lunt-terveysmatkailulla (ekterapialla) kysyntää hevstalus (hevsvalmennuskeskus Iittiin) uusiutuvan energian kysyntä kasvussa: hajautettu energiantutant (energiamavaraisuus) julkisten tietkantjen avautumisen hyödyntäminen yritystiminnassa Paikalliset palvelut valkuidulla verkkphjaisia palveluja (kulutus, harraste yms.) valkuitu ja uudet viestintävälineet mahdllistavat ihmisten sallisuuden ja mm. man sisällön tutannn paikkatietkantjen hyödyntäminen palvelututannssa (mbiilialustaisten) Paikallisyhteisöt asennemuuts: me- hengen saavuttaminen maaseudun ja kaupungin raja-aitjen kaataminen lu uutta paluumuuttajat ja muut maallemuuttajat uusi vimavara kehittämistyöhön mnipaikkaisuus kasvussa (asutaan maalle että kaupungissa), mökkiläiset mukaan kehittämistyöhön kaupunginsayhdistykset ja vastaavat mukaan paikalliskehittämiseen mnikulttuurisuus: mm. venäläiset maahanmuuttajat sallisuuden merkitys kasvaa edustuksellisessa demkratiassa ja surassa kansalaistiminnassa avimen lähdekdin kaltaisten yhteistyöverkstjen luminen kullistenkin kehittämistarpeiden mukaan (rajjen ylitys, innvaatileirit, kkeilut): timijiden erilaisuuden hyödyntäminen maaseutuvaikutusten arviinti työkaluna kuntien päätöksentessa Ulkiset uhat Mnipaikkainen asuminen ja asuinympäristö palvelujen häviäminen ei hukuttele muuttamaan maalle maaseutuasumisen eklgisuutta ei tunnusteta maaseudun erityispiirteitä ei sata nähdä eikä hyödyntää mm. alueen markkininnissa valtakunnan ja maakunnan tasilla maankäytöllä hjataan asutusta vain kaupunkikeskustihin Pienyrittäjyys, työ vapaa-ajan asukkaiden stvimaa ei sata hyödyntää yrittäjien yhteistyö kangertelee tisinaan sääntely ja byrkratia tukahduttavat mm. elintarvikealaa edelleen nimby-ilmiö (nt in my backyard), kun uusia työpaikkja lutaisiin alueelle Paikalliset palvelut klmanteen sektriin khdistuvat ylisuuret dtukset palvelututannssa (kaikkea ei vi tehdä talkilla) sektriajatteluun perustuva yhteiskunta estää uusien timintatapjen lumisen lähipalveluille myös kirknkylien ja muiden taajamien palvelut vähenevät Paikallisyhteisöt vapaa-ajan asukkaiden saamista ei sata hyödyntää jkamiehenikeuksien väärinkäyttö marjastuksessa närkästyttää maanmistajia paikallisidentiteetit murrksessa 6

10 3.2 Tiivistelmä alueen SWOT:sta Alueen sisäiset vahvuudet Kuvlan seutukunnalla n hyvä maantieteellinen sijainti: 1,5 tunnin matkan päässä sijaitsee niin pääkaupunkiseutu kuin Pietarikin. Sijaintia vidaan hyödyntää asumiseen, yrittämiseen/työhön ja palveluihin liittyvissä timinnissa. Upeita lunt- ja kulttuurikhteita vat esim. Repveden kansallispuist, Heisanharju, Kymijki ja Verlan tehdasmuse. Asumiseen liittyvä infrastruktuuri n timiva: vesihult-suuskuntien ansista ptentiaalisia asuinpaikkja löytyy vakituiseen asumiseen ja vapaa-ajan asumiseen. Alueen lunt- ja kulttuuriympäristö lu phjaa erilaiselle yrittäjyydelle esim. matkailuun, lähirukaan ja hyvinvintipalveluille. Matkailu- ja hjelmapalveluyritysten mudstamia yhteistyöverkstja n syntynyt: nyt n hyvät valmiudet ismpienkin ryhmämatkjen järjestämiseen. Paikallisten palveluiden järjestämiseen n tarjlla nin 30 kunnstettua kylätala, tanssilavja ja ulkilureitistöjä levähdyspaikkineen. Kylätimijat järjestävät useita jpa valtakunnallisesti merkittäviä tapahtumia alueella (esim. Iitin Musiikkijuhlat, Huhdasfest). Useissa kylissä timii kesätreja, jista n mudstunut paikallisten ja vapaaajan asukkaiden khtauspaikkja. Osa paikallisyhteisöistä n erittäin aktiivisia ja paikin myös vapaa-ajan asukkaat sallistuvat ja antavat maa saamistaan yhteisiin timintihin. Kuvlan kylien neuvttelukunta ja Iitin kyläasiainneuvttelukunta vat hyvä lähtökhta lähidemkratian ja sallisuuden lisäämiselle Kuvlassa ja Iitissä. Vulenkski n hyvä esimerkki kylätiminnan kehittymisestä elinkeinlliseen suuntaan (Omakylä Vulenkski Oy n kylätimijiden ja vapaa-ajan asukkaiden mistava kylän kehittämisyhtiö, jka tekee tiivistä yhteistyötä Iitin kunnan kanssa) Alueen sisäiset heikkudet Maaseudun merkitystä alueen vetvimatekijänä ei vielä tunnisteta. Tiestön kunt heikkenee ja vielä tistaiseksi tietliikenneyhteydet vat heikt (valkuituverkstn rakentaminen n alitettu). Useita tuhansia työpaikkja n vähentynyt Kuvlassa kknaisten paperitehtaiden sulkemisen jhdsta viimeisten viiden vuden aikana. Krvaavia työpaikkja n saatu syntymään niukalti. Pienyrittäjiä (usein yksin yrittäjiä) n lähivusina siirtymässä eläkkeelle ja jatkajista n pulaa. Yrittäjyyteen ei le kasvettu, kska aiemmin työtä tarjsi tellisuus. Kunta- ja valtintaluden heikkeneminen n aiheuttanut palvelujen lakkauttamisia maaseudulla. Kyläkulujen lakkauttamisiin n vaikuttanut leellisesti myös ppilaiden väheneminen. Vapaa-ajan viettmahdllisuuksia n niukalti maaseudulla lapsille ja nurille: vanhemmat kuljettavat lapsiaan keskustaan harrastusten pariin. Maaseudun paikallisyhteisöissä n nähtävissä kahtiajakisuus: sa timii aktiivisesti ja mukaan n helpp saada uusia timijita, sassa talkväki harvenee entisestään. Suuntaus n kytköksissä Kuvlan ja Iitin asukasluvun kehitykseen. Kuvlan seutukunta n muutttappialuetta ja väestön ikärakenne n vanhusvittinen. Maaseututaajamissa ja kaupunkialueilla ei le ttuttu tekemään talkita siinä mittakaavassa, mitä kylissä tehdään. Kaikkein suurin heikkus n Kuvlassa tapahtunut maaseudun ja kaupungin vastakkainasettelu. Vaikka maaseutua tulee kehittää maaseudun mista lähtökhdista, ei se merkitse jk tai -asetelmaa vaan sekä että Ulkiset mahdllisuudet Kuvlan seutukunnalla rakenteilla leva valkuituverkst tarjaa jatkssa ainutlaatuisen mahdllisuuden edistää maaseudulla asumista, työskentelyä, palveluiden tuttamista ja paikallisyhteisöissä timimista. Alue tarjaa npeiden tietliikenneyhteyksien valmistuttua elämisen mudn, jssa luntevasti yhdistyvät työskentely ja vapaa-aika hyvinvintia tuttavassa ympäristössä. Edullinen asuntjen hintatas antaa mahdllisuuden elämisen laadun nstamiseen seiniin sijittamisen sijasta. Maaseutu mahdllistaa eklgisen ja energiamavaraisen asumisen. Puurakentaminen n päässyt hyvään alkuun Kuvlassa. Suunnitteilla leva Kimlan kanavan sulutus yhdistää Päijänteen ja Kymijen Kuvlan keskustaan asti. Se avaa mahdllisuudet vapaa-ajan veneilyyn, kalastukseen ja kalastusmatkailuun laajalla alueella. Näin syntyy uutta kysyntää kalastusmatkailun lisäksi myös muille matkailuun liittyville palveluille vesistöjen äärellä (ruka, majitus, hjelmapalvelut). Matkailun tutteistamisessa n rajattmat mahdllisuudet man phjisen maakunnan histrian (esim. stahistria) ja kulttuurin hyödyntämisessä. Alueella n j kttuna paikallishistriaa ja lutu muutamia taskkaita tapahtumia. Venäläisten matkailijiden ja vapaa-ajan asuntjen mistajien palvelukysyntä n merkittävässä kasvussa myös Kuvlan seutukunnalla. Fyysiseen ja henkiseen hyvinvintiin liittyville palveluille löytyy sveltuvia tilja esim. pienillä maatililla, maataludesta lupuneilla tililla sekä kylätalissa. Nykyisten vapaa-ajan asuntjen mistajien ikääntyessä kasvaa kiinteistön ja ympäristön hitn liittyvien palvelujen kysyntä. Sama kskee myös nurempaa sukuplvea. Lähiruan kysynnän kasvua alueella ja vientiä Pietariin vidaan tukea nstamalla esiin phjiskymenlaakslaista rukakulttuuria. Harraste-eläinten pit n kasvussa ja se tu lisää ansaintamahdllisuuksia maaseudulle (hevsten tallipaikat, valmennus, täyshit, harjituspaikat). Iittiin n suunnitteilla hevsvalmennuskeskus. Tteutuessaan Tilllan kankaalle suunniteltu mttriratahanke vi tuda työtä mnen eri timialan yrityksille. Valkuituverkst mahdllistaa erilaisten hjattujen harrastusten ja palvelujen tumisen asiakkaan lukse tämän asuinpaikasta riippumatta. Samin asukkaiden sallisuuden kasvattaminen maa asuinkuntaansa kskevassa päätöksentessa sekä ma sisällöntutant kansalaisjurnalismin tapaan mahdllistuvat. Paikkatietn perustuville mbiilialustaisille palveluille n lisääntyvää kysyntää. Julkisten tietkantjen avaaminen mahdllistaa uutta yrittäjyyttä esim. matkailuun ja kaupan alalle. 7

11 Peruskrjatut kylätalt (n. 30 kpl) tarjavat hyvät puitteet erilaisten lähipalveluiden tuttamiselle (liikkuvat ja kiinteät palvelut). Kunta- ja valtintaluden heikentyessä tarvitaan uudenlaisia spimuksiin perustuvia tapja tuttaa tarvittavia palveluja yhteistyössä kuntien, yritysten ja yhdistysten kanssa. Paikallisyhteisöjen timintaa vidaan tukea kannustamalla uusia timijita, vapaa-ajan asukkaita ja tulmuuttajia sallistumaan alueen kehittämistyöhön. Asukasyhdistysten ja kyläyhdistysten yhteistyöllä saadaan lisäresursseja kehittämistyöhön. Kaupungin ja maaseudun raja-aitja kaatamalla syntyy uutta, erityisesti maahanmuuttajien kulttuuria ja saamista vidaan hyödyntää. Eritaustaisia ihmisiä verkttamalla saadaan innvatiivisia kehittämisituja kasvamaan. Maaseutuvaikutusten arviinti tu uusia näkökulmia päätöksentekn Ulkiset uhat Maaseudun hukuttelevuutta asuinpaikkana heikentävät palvelujen siirtyminen keskustaan ja maankäytölliset linjaukset. Entisten kuntien keskustaajamat ja kirknkylät vat vaarassa kuihtua Kuvlassa. Maaseudun ja kaupungin vastakkainasettelu vi jhtaa tilanteeseen, missä kummankaan erityispiirteitä eikä vetvimaa sata hyödyntää. Nimby-ilmiön takia uusien työpaikkjen saaminen alueelle vi lla vaikeaa. Palvelujen tuttamisen uusissa timintamalleissa vidaan laskea liian paljn klmannen sektrin, talktyön, varaan ja aiheuttaa näin talktyön tyrehtymisen. 4 STRATEGIA Visi Kuvlan seutukunnasta vunna 2020 Phjis-Kymen Kasvun timinta-alue tarjaa asukkaille hyvän ja sujuvan arjen ainekset. Alue n asuin- ja työympäristönä viihtyisä ja vetvimainen. Alueen elinvimaisuus rakentuu mnialaisen pienyrittäjyyden, mnimutisen asumisen (myös vapaa-ajan asumisen), timivien lähipalvelujen sekä vahvan paikallisidentiteetin maavien kylien, taajamien ja kaupunginsien varaan. Kaiken yllä pitävänä liimana vat yhteisöllisyys, sallisuus ja kumppanuus. 4.2 Strategian kuvaus Strategiassa esitettyyn visin pyritään seuraavien painpistealueiden sekä esimerkinmaisten timenpiteiden avulla: Lähtökhtana paikkaperusteisuus sekä punaisena lankana hyvä ja sujuva arki Strategian lähtökhtana n paikkaperusteisuus. Paikkaperusteisuudella tarkitetaan paikallisista tarpeista nusevaa maehtista yhteistiminnallista kehittämistä. Laajemmin ymmärrettynä termi kattaa kaikki työkalut, jiden avulla kehittämis- ja tukitimenpiteitä khdistetaan tarkasti, npeasti, suraan ja tarvelähtöisesti sellaisten timijatahjen käyttöön, jtka yhtäältä hyötyvät ja tisaalta edistävät maaseudun ja kaupunkialueen kehittymistä ja elinvimaisuutta. Käytännön työkaluna käytetään kumppanuuspöytä-timintamallia ja hankeaihiiden työstämisessä Ideakehräämö-timintatapaa. Paikkaperusteinen kehittäminen jakautuu käytännössä klmeen saan jhtuen käytettävissä levien erilaisten rahituslähteiden kriteereistä: 1) maaseudun paikalliskehittäminen (sis. myös entiset kuntien keskustaajamat): rahitus maaseuturahaststa 2) kaupunkialueiden paikalliskehittäminen: rahitus ssiaalirahaststa 3) Sisä-Sumen kalatalusryhmän timinta Suur- Päijänteen alueella: rahitus meri- ja kalatalusrahaststa Lisäksi Phjis-Kymen Kasvulla n käytettävissä muita varja erilaisten kkeilujen tekemiseen ennen varsinaisen hankkeen kehittelyä (js ns. kkeiluraha ei täytä maaseuturahastn rahitusehtja). Samaa rahitusta n myös tarkitus käyttää nurten itsensä ideimien ja tteuttamien pienten hankkeiden rahituksessa (ns. säpinäsataset ). Paikkaperusteisuuden lisäksi strategiassa hyödynnetään maaseutuun khdistuvaa kasvavaa kysyntää. Sitran Maamerkit-hjelmaa siteeraten: Kysyntä, asiakas, ratkaisut ja kkeileminen vat maaseudun kehittämisen tulevaisuuden suunnan sittavat maamerkit. Näin pyritään saamaan aikaan kestäviä ratkaisuja sen sijaan, että uutta timintaa pyritään synnyttämään yhteiskunnan jatkuvan tuen varaan. Nämä kaksi erilaista lähestymiskulmaa täydentävät tinen tisiaan niin elinkeinllisessa kuin yhteisöllisessäkin kehittämisessä. Strategian punaisena lankana n hyvä ja sujuva arki. Arjen sujuvuus kstuu asumiseen, työhön, palveluihin sekä yhteisöllisyyteen ja sallisuuteen liittyvistä tekijöistä. Maaseutualueilla timinta suunnataan sekä yhteisölliseen että elinkeinlliseen kehittämiseen. Kaupunkialueilla kehittämistyö painttuu yhteisölliseen kehittämiseen. Olennaista kk timinnassa n raja-aitjen kaataminen (maantieteelliset ja henkiset). Strategiassa hyödynnetään aikaisempien hjelmakausien tutksia. Mm. kylätalihin sekä ulkilureittien ja levähdyspaikkjen heen kehitellään uusia, kysyntälähtöisiä timintja. Painpistealueiden valinnassa n lisäksi hyödynnetty tteutetun laajan kylä-, taajama- ja kaupunkialueiden Ideaimuri-kiertueen sata sekä hjelmakauden palautetta (yritys- ja hanketukien saajat, sidsryhmät, hallitus ja työntekijät). Phjis-Kymen Kasvun strategiasta n tietisesti tehty mahdllistava ja laaja-alainen, kska myöhemmin valmistuvat maaseudun kehittämishjelma ja lainsäädäntö asettavat runsaasti rajituksia kehittämistyölle. Strategiset paintukset tehdään suuntaamalla rahitusta strategian eri painpistealueille. 8

12 4.2.2 Strategian tavitteet ja painpistealueet Mnipaikkaisen asumisen ja viihtyisän asuinympäristön edistäminen Tavite: Edistää mnimutista, eklgista asumista ja maallemuutta Kuvlan seutukunnalla. Mnipaikkaisuus n yleistynyt asumismutna. Se merkitsee, että asutaan sekä maaseudulla (vapaa-aikana) että kaupungissa. Vapaa-ajan asukkaiden viipymä mökeillä pitenee entisestään ja he vat ptentiaalinen suuri khderyhmä paikallisten palveluiden stajina sekä kehittämistyöhön sallistujina. Maallemuutn khderyhminä vat erityisesti nuret ja eläköityneet paluumuuttajat sekä vapaa-ajan asukkaat. Esimerkkejä timenpiteiksi: mnipaikkaisen ja mnimutisen, eklgisen maaseutu- ja taajama-asumisen edistäminen (sis. energiamavaraisuus) justavan kyläkaavituksen edistäminen maisemanhitsuunnitelmien laadinnan tukeminen asuinviihtyvyyden lisääminen ympäristöön ja maisemaan khdistuvilla kunnstustimilla tnttiasiamiesjärjestelmän kehittäminen ja kulutuksen järjestäminen tnttiasiamiehille kattavan seutukuntakhtaisen tnttipankkijärjestelmän luminen internetiin käytännönläheisen timintamallin luminen kyläkhtaisiksi tulmuuttajapalveluiksi maaseudun infran kehittäminen asukasmäärän kasvattaminen mm. alueen yhteisölähtöisellä markkininnilla (paluumuuttajat, vapaa-ajan asukkaat, luvien aljen yrittäjät) Pienyrittäjyyden tukeminen Tavite: Vahvistaa nykyistä ja luda uusimutista pienyrittäjyyttä Kuvlan seutukunnalla. Pienyrittäjyyden tukeminen perustuu paikallisuuteen: lähinnä man alueen raaka-aineiden ja tutteiden jalstukseen sekä palvelujen kehittämiseen. Markkina-alueena vi lla ma alue tai mieluummin laajemmat markkinat. Lisäksi edistetään mm. yritysten verkttumista yli timialarajjen ja sitä kautta uusien liiketimintamahdllisuuksien kehittelyä sekä yritystimintasaamisen parantamista. Valkuitu tu uusia ansaintamahdllisuuksia pienyrityksille. Maaseudulla asumista edistetään lumalla edellytyksiä uusien työpaikkjen syntyyn mm. palvelu- ja matkailualille sekä uusiutuvaan energiantutantn. Julkisen, yksityisen sekä klmannen ja neljännen sektrin (yhdistykset, yksityistaludet) yhteistyönä ludaan yrittäjävetisia sekä yhdistysvetisia hyvinvinti- ja tukipalveluja maaseudulle, missä ptentiaalisia asiakkaita vat vakituisten asukkaiden ja matkailijiden lisäksi alueen vapaa-ajan asukkaat. Khtuullisen timeentuln tu esim. green care, sijaiskdit lapsille ja nurille sekä vanhusten hit ja matkailijiden ktimajitus yksityistaluksissa. Venäjän rajan läheisyys tu uusia ansaintamahdllisuuksia matkailuun ja palveluihin. Lähimatkailun edistämisessä keskitytään paikalliseen luntn, lähirukaan ja kulttuuriin perustuvan liiketiminnan tukemiseen. Kimlan kanavan sulutus lu kysyntää satamapalveluille, kalastusmatkailuun sekä majitus-, rukailu- ja hjelmapalveluille. Esimerkkejä timenpiteiksi: yrittäjämyönteisen asenneilmapiirin luminen ja yrittäjyyteen kannustaminen: yrittäjyyskasvatusta kulukierrksilla, yhteistyö kunta-yritykset-yhteisöt yrittäjyysplku: sa-aikayrittäjyyden edistäminen palkkatyön hessa, myös työsuuskunnan kautta yrittäjäksi alkaville ja timintaansa kehittäville yrittäjille mentrit eläköityneistä yrittäjistä hajautetun energiatutannn edistäminen, energiayrittäjyys (erilaisia uusiutuvia energialähteitä) hyödynnetään valkuituverkka palveluiden tuttamisessa ja yritystiminnassa (etätyön, uutta yritystimintaa: tiettyöläiset) kstetaan venäläisille stmatkailijille ja mökkiläisille teemallisia matkailupalvelupaketteja ja asumiseen liittyviä palveluja (esim. majitus, rukailu, h- jelmapalvelut, kiinteistönhult, vartiinti) edistetään pienyrittäjyyteen perustuvien palvelujen tuttamista esim. palvelut pyörillä -timintamalli, mnialaisten palvelujen tuttamista (kylätalissa, yksityistaluksissa) kkamalla yritysverkstja (timialakhtaisia, useamman timialan välisiä, alueiden välisiä sekä kvverkstja) edistetään uusien tutteiden ja palveluiden kehittelyä pienyrityksiin (innliiteritiminta, innvaatileirit) tutteistetaan paikallista histriaa ja kulttuuriperintöä matkailupaketeiksi yhteistyössä eri timialjen yritysten ja yhdistysten kanssa (esim. rlippaita) yritysvetisen tapahtumatutannn kehittäminen hevsyrittäjyyden kehittäminen (tallipaikka, rukinta, valmennus, täyshit) phjiskymenlaakslaisen rukakulttuurin esille nstaminen siirtymisen tukeminen pelkästä raaka-aineen tuttajasta lähi- ja lumuruan jalstajaksi 4. sektri: esim. lasten ja nurten sijaisperhetiminta, vanhusten hit yksityistaluksissa, ktimajitustiminta lunt- ja kulttuurimatkailun edellytysten parantaminen tarvittavaa infraa rakentamalla kalastusmatkailun ja ammattikalastuksen timintaedellytysten parantaminen (infra, yhteistyö esim. sakaskuntien kanssa) 9

13 satamapalvelujen ja muiden vesiliikennöintiin liittyvien palvelujen kehittäminen kalastusmatkailun sekä siihen liittyvien majitus-, rukailu- ja hjelmapalveluyritysten kehittäminen (Kimlan kanavan sulutus) lisäksi suuntaamalla rahitusta: rahittamalla elinkeinllisia kehittämishankkeita (pienyrittäjyys, timialjen kehittämishankkeet) myöntämällä yritystukia (maatilayritykset ja pienyritykset) rahittamalla kannattavuusselvitysten laatimista (liiketimintasuunnitelma ja kannattavuuslaskelmat) Paikallisten digitaalisten ja yhteisöllisten palvelujen tuttamisen edistäminen Tavite: Kehittää paikallisiin tarpeisiin ja valkuituverkn hyödyntämiseen perustuvia uusia digitaalisia palveluja sekä uusia tapja tuttaa paikallisia palveluja yhteistyössä yritysten, yhdistysten ja kuntien kanssa. Paikallisten palveluiden kehittämisen apuvälineenä hyödynnetään alueella rakennettavaa valkuituverkka. Npea, kahdensuuntainen valkuitu mahdllistaa esim. etätyön, uusien vapaa-ajan harrastusten, kulutusten ja terveyspalvelujen kehittämisen. Aikaan ja paikkaan sidttujen lähipalvelujen kehittämistä edistetään lumalla uusia tapja tuttaa asukkaiden ja vapaa-ajan asukkaiden tarvitsemia palveluja yhteistyössä yritysten, yhdistysten ja kuntien kanssa. Esimerkkejä timenpiteiksi: edistetään uusien palvelujen tuttamista valkuituverkkn järjestetään kulutuksia esim. valkuidun hyödyntämisestä ja sisällön tutannsta lisätään paikallisyhteisöjen viestinnän taitja ja uusien viestintäteknlgiiden käyttööntta (esim. netti-tv, ssiaalinen media, paikkatietphjaiset palvelut) edistetään mbiilialustaisten palveluiden kehittämistä avimia tietkantja hyödyntämällä (mm. karttakäyttöliittymä) ludaan virtuaalinen hub-kehittämisalusta internetiin kehittämisideiden työstämiseksi yhteisvimin (vrt. Essn baari) edistetään uusien timintamallien lumista paikallisten palvelujen tuttamiselle: julkisen sektrin, yritysten sekä klmannen sektrin tuttamien palvelujen yhteensvittamiseksi tuetaan yhdistysten palvelututannn tutteistamista ja liiketimintamallien kehittelyä (työvälineinä esim. innliiteritiminta, innvaatileirit) kehitetään kylätalista kiinteitä palvelupisteitä erilaisille lähipalveluille edistetään seututaslla palvelujen välittämistä internetiin edistetään uusien asuinympäristön vapaa-ajan harrastusmahdllisuuksien kehittämistä ja em. infraa kehitetään alueen vimavarista lähtevää tapahtumatutanta Paikallisyhteisöt: yhteisöllisyyden ja sallisuuden edistäminen (lähidemkratia) Tavite: Tukea Kuvlan seutukunnan asukkaiden yhteisöllisyyden ja paikallisidentiteetin kehittymistä sekä tukea asukkaiden edellytyksiä ja mahdllisuuksia sallistua man asuinalueensa kehittämiseen. Timiva paikallisyhteisö perustuu yhdessä tekemiseen. Ssiaalinen pääma kasvaa yhdessä tekemisen kautta. Erilaisia ihmisiä kkava kylä- ja asukasyhdistystiminta n suran kansalaistiminnan ja edustuksellisen demkratian vimavara. Kansalaisvaikuttaminen, lähidemkratia n lennainen sa myös tämän päivän kunnallista päätöksenteka. Em. sallisuuden myötä saadaan man asuinalueensa kehittämiseen situtuneita asukkaita. Paikallisyhteisöjen timinnan vahvistaminen mahdllistuu kylä/asuntaluesuunnitelmien laatimisen avulla. Yhteisöjen timinta kaipaa timinnallista ja taludellista uudistumista niukkenevien resurssien maailmassa. Teemakhtaisia kumppanuuspöytiä ja alueellisia kansalaisraateja järjestämällä saadaan ylitettyä perinteiset sektrirajat ja kttua erilaisia taustja maavat henkilöt, yhdistykset, yritykset ja kuntien edustajat yhdessä kehittämään aluetta. Esimerkkejä timenpiteiksi: tuetaan kylä/asuinaluesuunnitelmien laadintaa ja päivittämistä sekä uusien suunnitelmasiiden kehittelyä (maisemanhitsuunnitelma, ns. kyläkaava, kylän liiketimintasuunnitelma, kylän turvallisuussuunnitelma yms.) sekä niiden kytkeytymistä kunnan ja maakunnan päätöksentekn edistetään nurten mukaan saamista yhteisöjen kehittämiseen tekemällä yhteistyötä alueen ppilaitsten kanssa (kampanjita, ideakilpailuja, tilaustöitä ppilailta) kehitetään nurille timintja yhteistyössä Kuvlan ja Iitin nurisvaltuustjen kanssa ludaan säpinäsataset -tukijärjestelmä nurten mille pienille hankkeille tuetaan yhdistysten, asukkaiden, maahanmuuttajien sektri- ja aluerajat ylittävää yhteistyötä: esim. lympialaiset, eri kulttuurien kyläiltja (tutustuminen ja tisilta ppiminen) kyläasiamiestiminnan kehittäminen kannustetaan kylä- ja yhdistystimijita kansainväliseen yhteistyöhön: esim. kummikyliä ulkmailta lisätään timijiden saamista kulutusten ja neuvnnan kautta 10

14 kasvatetaan paikallisidentiteettiä paikallishistriaa, kulttuuri- ja luntperintöä tunnetuksi tekemällä ja tukemalla paikallista kulttuuritutanta hyödynnetään päätöksenten apuna maaseutuvaikutusten arviintia edistetään sallisuutta ja lähidemkratiaa järjestämällä esim. kumppanuuspöytiä, alueellisia tai teemittaisia kansalaisraateja sekä edistämällä kylien neuvttelukuntien timintaa ktaan lähivaikuttamisen työkalupakki tuetaan asukkaiden yhteisten tiljen, ulkilureitistöjen yms. kunnstamista sekä ajanmukaisten kkusyms. laitteiden hankintaa Erityisesti kaupunkialueilla tteutettavia timenpideesimerkkejä: yhteisöllisyyden tukemista lähiöissä yhteisellä tekemisellä: syrjäytymisen ehkäiseminen arjen hallintakursseja maahanmuuttajille sumalaisen kulttuurin ja tapjen ymmärtämisen edistämiseksi yhteisiä timintakeskuksia lähiöihin (timinnallisia sisältöjä) asukasyhdistysten verkttaminen keskenään ja kylätimijiden kanssa sekä timinnan tunnettuuden lisääminen vapaaehtistiminnan tukeminen, vapaaehtisvaihta kulttuurinvaihta ja sen tutteistamista (ruka, tanssi, käsityö, histria) maaseudun ja kaupungin henkisten raja-aitjen kaataminen yhteistyössä maaseudun ja kaupungin asukkaiden kanssa Läpäisevät teemat (tteutetaan ed. painpistealueissa) Alueiden välinen ja kansainvälinen timinta Tavite: Mahdllistaa Kuvlan seutukunnan yritysten uusien liiketimintamahdllisuuksien luminen ja yhteisöjen timintjen mnipulistaminen tarjamalla kumppanuuksia muilta alueilta ja muista maista. Kaakkis-Sumen Leader-ryhmät vat neuvtelleet hjelmakauden yhteistyöstä. Tärkeimmiksi yhteistyömudiksi nstettiin kaupunkialueiden paikalliskehittämisen krdininti maakunnittain, nurten aktivinti sekä viestintä (viestintä yhteistyössä Kaakkis-Sumen ELY-keskuksen kanssa ja mahdllisesti laajempanakin yhteistyönä). Kymenlaaksn Liitlta n haettu yhdessä Sepra ry:n kanssa maakunnan kehittämisrahaa kaupunkialueiden paikalliskehittämisen timintamallin/strategian lumiseen. Lisäksi tarkitus n tteuttaa maakuntakhtainen kv-krdinaattrihanke kansainvälisten hankkeiden aikaansaamiseksi. Yhteistyö tiivistyy Päijänteen suuntaan, kun Kasvu sallistuu Sisä-Sumen kalatalusryhmän timintaan. Kala-Leader avaa muitakin yhteistyömutja Päijänteen ympäristön Leader-ryhmien kanssa. Phjis-Kymen Kasvu n llut sarahittajana Virn ja Venäjälle suuntautuneissa kansainvälisissä hankkeissa, jissa Kehittämisyhdistys Sepra n llut päärahittaja. Suunnitteilla n jatka kuluvan hjelmakauden matkailuyritysten yhteistyöhön ja nurishankkeisiin. Rahitusta kv-timintaan haetaan myös CIMO:sta. Kv-timenpide-esimerkkeinä: kansainvälisiä vapaaehtistyöleirejä kv-kummikylätimintaa kv-yhteistyöhankkeita teemina lunt, lähiruka ja perinne Läpäisevinä teemina vat: kkeilut ja innvaatit nuret ilmastnmuuts ja ympäristö Strategiassa tetaan humin kestävä kehitys kknaisuudessaan: eklginen kulttuurinen ssiaalinen taludellinen Kasvu nudattaa eklgisen kestävyyden periaatteita siten, että hankkeet tteutetaan kestävästi lunnn- ja ympäristönhidn näkökulmasta. Kulttuurista kestävyyttä tteutetaan siten, että Leader-ryhmän tteuttamat hankkeet jhtavat kauaskantisiin ja pitkäjänteisiin timiin. Alueen kehittämisen perusteet ammennetaan mista paikallisista vimavarista ja ludaan masta kulttuuriperinnöstä uutta luvaa kestävää tutsta. Kulttuuriseen kestävyyteen kuuluu myös kulttuuriperinnön ja sen mninaisuuden vaaliminen, säilyttäminen, uusien kulttuurinmutjen kehittäminen ja kulttuuri-identiteetin vahvistuminen. Kasvu tteuttaa hjelmatyössään ssiaalista kestävyyttä siten, että pyritään mahdllisimman sallistavaan kehittämistimintaan. Ohjelman tteuttamisessa tarjtaan kaikille asukkaille tasapulisesti mahdllisuuksia ja timinnalla pyritään tavittamaan myös ns. ei-aktiiviset väestöryhmät. Taludellinen kestävyys ilmenee siten, että hankkeet suunnitellaan niin tarkasti, että ne pysyvät budjetissaan ja panstus tuttaa kestävää hyötyä. Lähtökhtaisesti hankkeiden tulksena tulee syntyä taludellisesti kestävää ja vakiintunutta timintaa. Timintaa arviidaan aina jkaisen em. läpäisevän teeman näkökulmasta. Esimerkiksi nuret saavat entistä humattavamman painarvn, kska kutakin vireille tulevaa hankehakemusta arviidaan myös siitä näkökulmasta, miten hankkeessa n tettu humin nurten mukaan saaminen (esim. vatk nuret sallistuneet hankeaihin kehittelyyn ja millaisia nuriin khdistuvia timenpiteitä ja tulstavitteita hanke sisältää). 11

15 Kkeilut ja innvaatit -läpäisevä teema tteutuu kattavasti Ideakehräämö-timintatavassa Sisä-Sumen kalatalusryhmä Phjis-Kymen Kasvu kuuluu valmisteilla levaan Sisä- Sumen kalatalusryhmään. Elinkeinkalataluden strategian valmistelusta vastaa Päijänne-Leader ry. Strategia sisältää ammattikalastuksen, vesiviljelyn ja kalastusmatkailun kehittämistimia. Phjis-Kymen Kasvu n varautunut hankkimaan man suutensa kyseisen kehittämishjelman kuntarahasta. Kunnat suhtautuvat ns. Kala- Leaderiin erittäin myönteisesti. Esimerkkejä timenpiteiksi: elinkeinkalataluteen ja kalastusmatkailuun liittyvien tteutettavuusselvitysten tukeminen ammattikalastuksen kehittäminen ammattikalastuksen timintaedellytysten parantaminen infraa rakentamalla kalastuksen ja matkailun yhdistäminen Tarkemmin kalatalusryhmän timenpiteitä ja tavitteita kuvataan erillisessä Sisä-Sumen kalatalusryhmän strategiassa. 5 STRATEGIAN TAVOITTEET JA MITTARIT 5.1 Mnipaikkaisen asumisen ja viihtyisän asuinympäristön edistäminen maisemanhitsuunnitelmia 5 kpl maisemanhittimenpiteitä 10 kpl kyläkaavja, rakennuspaikkaselvityksiä 2 kpl tnttiasiamiehille kulutuksia 2 kpl energiamavaraisuutta edistäviä timenpiteitä 5 kpl uusiutuvan energialähteiden hyödyntämistimenpiteitä 5 kpl yhteisölähtöisiä markkinintitimenpiteitä 5 kpl 5.2 Pienyrittäjyyden tukeminen timintaansa laajentavia pienyrityksiä 5 kpl alkavia pienyrityksiä 10 kpl säilytettyjä työpaikkja 10 kpl jista naisia 5 kpl jista miehiä 5 kpl (em. nuria 5 kpl) uusia työpaikkja 10 kpl jista naisia 5 kpl jista miehiä 5 kpl (em. nuria 5 kpl) pienyrityksillä uusia tutteita, palveluja (pl. matkailu) 5 kpl pienyritysten investinteja 10 kpl (pl. matkailu) matkailualan uusia tutteita, palveluja 5 kpl matkailuyritysten investinteja 10 kpl pienyritysten yhteistyöverkstja 3 kpl mentreita yrityksille 5 hlöä uusia tai timintaansa laajentavia lähi-lumuruan jalstajia 3 kpl uusia rukakulttuuriin liittyviä tutteita, palveluja 5 kpl yrittäjyysilmapiiriin khdistuvia timenpiteitä 10 kpl lähimatkailun käytössä levan infran investinteja 5 kpl 5.3 Paikallisten digitaalisten ja yhteisöllisten palveluja tuttamisen edistäminen valkuidun mahdllistamien palveluiden käyttökulutuksia 20 kpl vertaistukihenkilöiden kulutuksia valkuidun käytössä 20 kpl uusien viestintävälineiden käyttöönttja (sme, netti-tv, paikkatietphjaiset) 5 kpl spimuksia palveluiden tuttamiseksi 5 kpl (yritykset, yhdistykset) uusia timintamalleja paikallisten palveluiden tuttamiseksi 2 kpl yhdistysten tuttamia uusia palveluja 5 kpl uusia digiphjaisia palveluja 5 kpl kylätalpalvelupisteitä 5 kpl uusia paikallisia vapaa-ajan harrastusmahdllisuuksia 10 kpl uusia/uudistettuja paikallisia kulttuuritutteita (esim. esityksiä, tapahtumia, videita, multimedia) 10 kpl kunnstettuja kylätalja 5 kpl kunnstettuja ja uusia ulkilureitistöjä, taukpaikkja 5 kpl 5.4 Paikallisyhteisöt: yhteisöllisyyden ja sallisuuden edistäminen (lähidemkratia) uusia ja päivitettyjä kyläsuunnitelmia ja lisäsiita 10 kpl järjestöjen yhteistimintaverkstja 2 kpl kulutuksia, kursseja 20 kpl kulutukseen, kursseille sallistujia (naisia, nuria, miehiä) 150 hlöä hankkeiden järjestämiä tapahtumia 20 kpl hankkeiden tapahtumiin sallistuneita (naisia, nuria, miehiä) 200 hlöä talktöihin sallistuneita (naisia, nuria, miehiä) 150 hlöä tehdyt talktunnit h tehtyjen talktuntien arv ppilaitsten kanssa yhteisiä timenpiteitä 5 kpl lähidemkratian uusia työkaluja 2 kpl yhteisiä maaseutu-kaupunki-tapahtumia 5 kpl em. tapahtumiin sallistuneita 100 hlöä Kuvlan keskusta-alue (tavitteita tarkennetaan strategian valmistelussa ja ESR-hanketta haettaessa): asukasyhdistysten verkstja 2 kpl 12

16 asukasyhdistysten ja lähiöiden yhteistyössä tteuttamia tapahtumia 3 kpl maaseutu-kaupunkialueiden yhteistyötimenpiteitä, 5 kpl itse tutettuja uusia vapaa-ajan palveluita 5 kpl nurten ideimia timintja 5 kpl asuinympäristön khentamistalkita 5 kpl uusia yritysten ja asukkaiden yhteistyömutja 2 kpl yhteisölähtöisen kehittämisen kulutuksia, työpajja 10 kpl em. kulutuksiin, työpajihin sallistuneita 50 hlöä kaupunkialueiden mnikulttuurisia khtaamisia (tapahtumia, kursseja yms.) 5 kpl em. tilaisuuksiin sallistuneita 100 hlöä masta kulttuurista nusevia uusia tutteita (esim. ruka, käsityö, tanssi, histria) 5 kpl sumalaisuuteen perehdyttämisiltja yms. 10 kpl 5.5 Kansainvälisyys, nuret, ilmastnmuuts ja ympäristö ulkmaisia yhteistyökumppaneita 5 kpl kv-hankkeissa syntyneitä uusia palveluja, tutteita 5 kpl kv-hankkeiden lukumäärä 3 kpl kv-hankkeisiin sallistuneiden lukumäärä 75 hlöä nurten itsensä ideimia timenpiteitä 10 kpl nuriin khdistuvia timenpiteitä 10 kpl ympäristön kurmitusta vähentäviä timia 5 kpl Strategian tavitteiden saavuttamista seurataan vusittain (seurantataulukk, jssa n kunkin rahitetun hankkeen tavite- ja tteumatast). Vaikuttavuutta saadaan aikaiseksi j sillä, että rahituksen yhtenä kriteerinä n timinnan jatkuminen ja/tai tulsten hyödyntäminen hankerahituksen päätyttyä. Uusilla timintamalleilla saadaan paikkaperusteista kehittämistyötä ultettua myös muihin alueen rganisaatiihin. Näin se vähitellen vakiintuu esim. aluekehitysrganisaatiiden ja kuntarganisaatiiden työkaluksi. 6 STRATEGIAN YHTEENSOVITUS 6.1 Jhdnmukaisuus eri rahasthjelmien kanssa Maaseuturahast Phjis-Kymen Kasvun strategian timenpiteet sisältyvät seuraaviin maaseuturahastn maaseudun kehittämistä kskeviin pririteetteihin: 1. Tietämyksensiirt ja innvinti 3. Elintarvike- ja nn fd ketjun rganisitumisen ja maataluden riskienhallinnan edistäminen 5. Lunnnvarjen käytön tehkkuus ja vähähiiliseen ja ilmasta säästävään taluteen siirtyminen 6. Ssiaalinen sallisuus, köyhyyden vähentäminen ja taluden kehittäminen maaseutualueilla Lisäksi tteutetaan yhteistyö- ja timintarahatimenpiteitä. Etelä- ja Länsi-Sumen alueellinen suunnitelma rakennerahastkaudelle Paikallinen yhteisölähtöinen kehittäminen sisältyy Eteläja Länsi-Sumen rakennerahastjen hjelmaan. Esimerkkinä rahitettavista hankkeista a. suunnitelmassa mainitaan paikallisten klmannen sektrin timijiden tteuttamia yhteisöllisyyttä lisääviä pienhankkeita, paikallisen kehittämisstrategian laatiminen tai paikallisen kehittämiskrdinaattrin palkkaaminen. Paikallista kehittämistä tteutetaan Etelä- ja Länsi-Sumessa ssiaalirahastn timintalinjalla 5. Phjis-Kymen Kasvun strategiassa esitetyt keskustaalueiden asukkaiden timenpideaihit sveltuvat hyvin Etelä- ja Länsi-Sumen rakennerahast-hjelman ESR:n timintalinjan 5 tavitteisiin (ssiaalinen sallisuus ja köyhyyden trjunta). Eurpan meri- ja kalatalusrahastn (EMKR) Sisä-Sumen kalatalusryhmä tteuttaa meri- ja kalatalusrahastn alueellisia hankkeita. Avustusta vidaan kanavida alueilla taludellisen ja ssiaalisen kehityksensä edistämiseen esimerkiksi kasvattamalla kalatalusalan lisäarva (esimerkiksi jalstus ja alueelliset merkinnät) tai mnipulistamalla alueen timintaa muille meritaluden alille, kuten matkailuun. Ehtna kuitenkin n, että kehittämishankkeet tulevat ruhnjuuritaslta, kalastusalan paikallisilta timintaryhmiltä, jihin kuuluu alan paikallisia timijita ja jtka itse laativat kehitysstrategian malle alueelleen. Tämä eht täyttyy Sisä-Sumen kalatalusryhmän strategiassa. 6.2 Yhteensvitus alueen muiden hjelmien ja strategiiden kanssa ja yhteistyö Phjis-Kymen Kasvun strategia hjelmakaudelle mnipulistaa eri rahastjen timintaa tumalla uusia timijita kehittämistyöhön. Näin saadaan syntymään kullisenkin tarpeen ja kysynnän mukaisia kustannustehkkaita täsmähankkeita. Kaakkis-Sumen ELY-keskus: alueellinen maaseutustrategia Kaakkis-Sumen Leader-ryhmät ja ELY-keskus vat selkiyttäneet yhteisten prsessien rajapintjaan timintaryhmien laatu- ja jhtamisjärjestelmän laadinnan yhteydessä Lisäksi työnjaka hanke- ja yritystukien salta n käyty HYRRÄ-ryhmässä. Yritystuissa nudatetaan samja aluerajauksia ja tukitasja kuin Kaakkis-Sumen ELY-keskus. Phjis-Kymen Kasvun yritystiminnan tukeminen keskittyy pieniin yrityksiin sekä ensisijaisesti alkaviin yrityksiin, mutta myös pieniä timivia yrityksiä vidaan tukea. Yritystukien linjaukset ja yhteistyöspimus tehdään yhdessä Kaakkis- Sumen Leader-ryhmien ja ELY-keskuksen kanssa syksyllä

17 Hanketuissa Kasvu keskittyy paikkaperusteisiin yhteisölähtöisiin hankkeisiin (Leader-metdin mukaisiin). Hankkeet vivat lla yksittäisen kylän, kunnan, seutukunnan kattavia tai myös alueiden välisiä ja kansainvälisiä hankkeita yhteistyössä muiden Leader-ryhmien kanssa. Yhteistyöelimenä ELY-keskuksen kanssa timii HYRRÄryhmä. Kymenlaaksn liitt: Kymenlaaksn maakuntahjelma Kymenlaaks -hjelma Elinvimaa phjiselta kasvuvyöhykkeeltä, timintalinjat keskittyvät yritystiminnan timintaedellytysten parantamiseen ja elinkeinjen kehittämiseen, kulutuksen ja saamisen kehittämiseen työviman saatavuuden turvaamiseksi sekä kestävään maankäyttöön, laadukkaaseen elinympäristöön ja vireään kulttuuriympäristöön. Ohjelmassa kiinnitetään myös humita mm. maakunnan vetvimaisuuden parantamiseen ja lunnnvarjen kestävään käyttöön. Leader-ryhmä timii hyvin yhtenä kansalaisvaikuttamisen kanavana uutta maakuntahjelmaa tteutettaessa. Kansalaistimijalähtöisen kehittämisen timintasuunnitelma Kymenlaaksn rahitushakemus n jätetty Kymenlaaksn liittn. Phjis-Kymen Kasvu kkaa vuden 2014 aikana Kuvlan kaupungin keskusta-alueen asukkaiden, yrittäjien ja järjestöjen kanssa aineistn ja laatii sen perusteella paikalliskehittämisen strategian Kuvlan keskusta-alueelle. Jatktimenpiteiden tteutus tapahtuu ESR-rahituksen kautta. Kuvlan kaupunki: kaupunkistrategia Kuvlan kaupunkistrategiassa peruslinjaukset vat: 1) Kuvla n vahva peruskunta, 2) Kuvlan elinviman kehittämisen kivijalka n sijainti, 3) Maaseutu n Kuvlan vimavara. Strategiset päämäärät vat: 1) Tasapaininen talus, 2) Asiakaslähtöinen timinta, 3) Elinvimainen kaupunki, 4) Laadukas ympäristö. Elinkein-hjelma n yksi kaupunkistrategiaa tteuttavista timenpidehjelmista. Elinkein-hjelman painpistealueet vat: 1) uudistuva bitalus 2) vetvimaisuutta Kuvlaan, 3) luvuudella liiketimintaa. Läpäisyteemat vat saaminen, kansainvälisyys, uudistumiskyky, yrittäjyys ja uudet yritykset ja kestävä kehitys. Kuvlan maaseutuhjelmassa esille nstettuja asiita vat mm. kyläkaavitus, asumisen vaihtehtjen esille tuminen kk Kuvlan alueella, tnttimarkkininti, liikkuvien palvelujen kehittely sekä asukkaiden sallistumisen ja sallisuuden tteuttaminen. Phjis-Kymen Kasvu n antanut lausunnn Kuvlan maaseutuhjelmasta. Kuvlan seutukunnalla n valmistunut matkailun master plan. Phjis-Kymen Kasvu n sallistunut master plan - hankkeen työpajatyöskentelyyn (lunt- ja liikuntamatkailu sekä tapahtumat ja kulttuurimatkailu). Kuvlan seudun matkailun master planin timenpidesuunnitelma sisältää 33 timenpidettä. Em. timenpiteistä nivutuu Phjis-Kymen Kasvun strategiaan tteutettavaksi yhteisölähtöisinä hankkeina ja yritystukina mm. luntmatkailuun, hevsmatkailuun, lähirukaan ja matkailuyritysten kehittämiseen liittyviä timia. Kuvlan maahanmuutt-hjelma näkee maahanmuuttajien ktuttamisen tärkeänä, jtta heistä tulisi yhdenvertaisia kuntalaisia ja että he pääsisivät mukaan työelämään. Asuinalueiden viihtyvyyden kannalta n lennaista, että maahanmuuttajat ja kanta-asukkaat saadaan timimaan yhdessä man asuinympäristönsä hyväksi ja hedelmällisen rinnakkaiseln takaamiseksi. Em. tavitteita edistävät malta saltaan myös Phjis-Kymen Kasvun strategiassa keskusta-alueen timijiden tekemät kehittämisideat. Iitin kuntastrategia Iitin kunnan kuntastrategiassa n asetettu seuraavat strategiset päämäärät: 1) Elinvimasta kestävää kasvua (timintaansa kasvattavat perheyritykset, hyvinviva asukkaan väestö, aktiiviset kylät, hyvä ympäristö ja uusiutuva energia), 2) Knsernijhtaminen ja talus kunnssa, 3) Uusiutuvat palvelut (palvelurakenneuudistus Päijät-Hämeen ssiaali- ja terveysyhtymä, kunnan palveluiden rakenneuudistus, aktiivinen asumisplitiikka), 4) Elinvimaa tukevat yhteydet (vt 12 peruskrjattuna, vesiväyläyhteys Pyhäjärveltä Päijänteelle, timivat työssäkäynti- ja asiintiyhteydet junalla, npeat laajakaistayhteydet kaikille tarjlla). Kumppanuus Phjis-Kymen Kasvun massa strategiassa tudaan esiin alueen asukkaiden timenpide-esityksiä ja ne nivutuvat hyvin Iitin kuntastrategian, Kuvlan kaupunkistrategian, elinkein-hjelman, maaseutuhjelman ja Kuvlan seutukunnan matkailun master planin timenpiteisiin. Työnjasta ja rlituksesta n svittu Kuvlan salta allekirjitetussa kumppanuusmuistissa. Kasvun reviiriin lukeutuvat yhteisölähtöisten timintjen ja pienyrittäjyyden tukeminen. Tarkitus n saada jatka Iitin ja Kuvlan kanssa hankkeiden välirahituskäytännölle (hankkeiden maksuvalmiuden turvaamiseksi). 7 TOIMINTASUUNNITELMA 7.1 Phjis-Kymen Kasvun timintaperiaate Phjis-Kymen Kasvu tu Leader-timintatavan mukaisesti lisäarva aluekehittämiseen paikallistimijista lähtevällä paikkaperusteisella kehittämistteella. Se sisältää laajaa kenttätimintaa ja asiakkaan tarpeista lähtevää justavaa palvelua. Kk timinta perustuu verkstmaiseen työskentelytapaan ja kumppanuuteen (kumppanuuspöytätimintatapa). Tasa-arv ja yhdenvertaisuus vat timinnan perustana. Timinta n avinta kaikille väestöryhmille tasapulisesti. Hankeaihiiden jatktyöstäminen perustuu eri timijiden yhteen saattamiseen (Ideakehräämö). Yleishyödyllisissä investinneissa yhteisöllinen käyttö turvataan siten, että tuettavan khteen tulee sisältyä kyläsuunnitelmaan 14

18 tai vastaavaan. Hallituksen jäsenet sallistuvat käytännön työhön tumalla maa saamistaan timintaryhmän käyttöön esim. aktivinnissa, hankearviinti- ja päätösprsesseissa sekä sidsryhmätyöskentelyssä. Edellisten hjelmakausien tapaan Phjis-Kymen Kasvu ei timi pelkästään kehittäjänä ja hankkeiden rahittajana. Kasvu sallistuu seutukunnalliseen ja maakunnalliseen aluekehittämiseen tuden ruhnjuuritasn timijiden näkemystä päätöksentekn. Tärkeimpiä yhteistyökumppaneita vat kuntien hella mm. Kuvlan seutukunnan seudulliset yrityspalvelut. Phjis-Kymen Kasvu n SeutuYP:ssä spimuskumppanina, ja selkeät rlitukset n svittu. Phjis-Kymen Kasvu aktivi ja haravi kentällä ptentiaalisia uusia yrittäjiä sekä timivien pienten yritysten kehittämistarpeita ja antaa maaseutuhjelman rahitukseen liittyvää yritystukineuvntaa ja rahittaa maaseudun pienyrityksiä. Varsinainen yritysneuvnta Kasvun asiakkaille saadaan SeutuYP:n yhteistyökumppaneilta. Tiiviimmin yhteistyötä tehdään Kuvlan kehitysyhtiön Kinn Oy:n kanssa ja PrAgria Etelä-Sumi ry:n kanssa. Helsingin ylipistn Ruralia-instituutti n tehnyt yhteistyötä Kuvlan seutukunnan kanssa erilaisissa tutkimusja kehittämishankkeissa. Ohjelmakaudella Ruralia-instituutin tutkimus- ja kehittämiskhteena n llut myös Phjis-Kymen Kasvu. Yhteistyötä jatkettiin hjelmakauden valmistelussa ja työn tulksia hyödynnetään hjelmakaudella Tutkimus- ja kehittämisyhteistyö Ruralia-instituutin kanssa jatkuu. Phjis-Kymen Kasvu tukeutuu vahvasti Kymenlaaksn Kylät ry:hyn kylätiminnassa ja 3. sektrin palvelututannssa. Iitin ja Kuvlan kylien neuvttelukuntien kanssa jatketaan yhteistyötä mm. sallisuuden ja lähidemkratian edistämisessä, tapahtumien järjestämisessä, uusien kehittämisideiden keräämisessä (Kyläparantam) ja lausuntjen antamisessa. Yhteistyötä jatketaan Jaalan Ktiseutusäätiön ja Kymin Osakeyhtiön 100-vutissäätiön kanssa hankkeiden rahituksessa. Näin turvataan merkittävien hankkeiden yksityisrahitus. Yhteistyötä tehdään myös Jaala-Elimäki- Valkeala-säätiön kanssa mudstamalla laajempia yhteisiä hankekknaisuuksia. Kaakkis-Sumen Leaderryhmien yhteistyö tiivistyy entisestään. Yhteistyötä tehdään mm. kansainvälisten hankkeiden aikaansaamiseksi, kaupunkialueiden paikalliskehittämisen krdininnissa, nurten aktivinnissa sekä viestinnässä (viestintä yhteistyössä ELY-keskusten kanssa). Sisä-Sumen kalatalusryhmän mudstamisen mahdllistaa muunkinlaisen yhteistyön Päijänteen ympäristön Leader-ryhmien kanssa. Päijänne-Leaderin kanssa jatketaan ristiin arviintia palautteen keräämisessä hanketimijilta. Yhteistyötä jatketaan myös Kainuun Leaderryhmien kanssa. Kymenlaaksn ammattikrkeakulu ja Kuvlan aikuiskulutuskeskus n saatu hjelmakaudella mukaan Leader-timintaan. Yhteistyötä jatketaan myös hjelmakaudella Laatu- ja jhtamisjärjestelmätyön sata Phjis-Kymen Kasvu n sallistunut muiden kaakkissumalaisten Leader-ryhmien tavin laatu- ja jhtamisjärjestelmän pilttiin lppuvudesta 2011 alkaen. Siinä n mm. kehitelty ja dkumentitu timintaryhmän keskeisimmät ydinprsessit työvaiheineen. Työtä n vielä täydennetty Helsingin ylipistn Ruralia-instituutin vetämissä työpajissa syksyllä Phjis-Kymen Kasvun man timinnan visi 2016 Phjis-Kymen Kasvu n tunnustettu paikallislähtöisen maaseudun ja kaupunkialueiden kehittymisen tukija. Yhteistyö n vakiintunut eri rganisaatiiden välillä. Timinnan sisältö ja rahituslähteet vat mnipulistuneet. Leader-ryhmällä n itsenäisempi päätöksentekvalta (järjestelmän byrkratia n vähentynyt). Phjis-Kymen Kasvun ydinarvt asiakkaan paras (vi tarkittaa myös kielteisiä päätöksiä) avimuus luttamus 15

19 Phjis-Kymen Kasvun timintakulttuuri Phjis-Kymen Kasvu n: Hanketiminnan keskeisimmät ydinprsessit (tarkemmin työvaiheet liitteenä levassa laatu- ja jhtamisjärjestelmässä): - aktivinti ja viestintä - rahitushakemuksen käsittely: hankeaihiiden työstö verkstissa, rahituksen hakemiseen liittyvä neuvnta, ennakkarviinti, päätöksentek - maksuhakemuksen käsittely: neuvnta, päätöksentek, jälkiarviinti Timinnassa hyödynnetään laatu- ja jhtamisjärjestelmän tulksia (jatkuva sisäinen arviinti) sekä LEADER-brändiä. Ideakehräämö-timintatapa Phjis-Kymen Kasvun timinta perustuu erilaisissa verkstissa timimiseen. Verkstjen kknpant vaihtelevat kullisenkin asiasisällön mukaan. Ideakehräämö-timintatavalla pyritään entistä paremmin lumaan edellytyksiä uusille, innvatiivisille timintataville, hankkeille, palveluille ja tutteille. Ideakehräämö-timintatapa n lyhyesti kuvattuna seuraava: Keritseminen: Ideiden ja resurssien, villjen kerääminen Kehrääminen: Ideasäikeiden ja resurssien kehittely ja yhdistely Kutminen: Ideiden ja resurssien jalstaminen timinnaksi, jka tähtää tutteiksi tai palveluiksi Mallintaminen, mallit / tutkset (muti ja tyyli): Strategia timii kuvastna, jka antaa hahmn siitä, mihin pyritään ja minkä tyyppisiä tutteita tai palveluja n tarkitus saattaa markkinille Hanketiminnan plkua pyritään kehittämään lainsäädännön sallimissa rajissa seuraavasti: kkeilu >( esiselvitys)> yhteisöllinen hanke > elinkeinllinen hanke > yritystuki 16

20 7.2 Timinnan rganisinti Keskeisimpiä tehtäviä (tarkennetaan timintarahan suunnitelmassa) Hanketimintaan sisältyvät mm. seuraavat timenpiteet: - innstaminen ja viestintä jatkuvaa (alussa erityisesti ent. Anjalanksken alueella= uutta aluetta) - timijiden verkttaminen ja kumppanuuksien luminen hankeaihiiden työstämiseksi (Ideakehräämö) - hankeneuvnta ja -kulutus (sis. sähköisen asiinnin kulutus ja neuvnta) - rahituspäätösprsessi, jka jakautuu seuraavasti: 1) hakemusten ennakkarviinti (hanketukien EAryhmä ja yritystukien EA-ryhmä) 2) ryhmät antavat lausunnn hallitukselle 3) hallitus tekee päätöksen esitysten phjalta, mutta itsenäisesti 4) lausunt ELY-keskukselle - hankekhtainen henk.kht. hankkeen tteutuksen alkuneuvnta, jssa mukana hankevetäjä, vastuuhenkilö ja kirjanpitäjä - alkavien hankkeiden maksatuskulutus (ELYkeskuksen maksatusyksiköstä hlö mukana) - hankkeiden tteutukseen ja maksatukseen liittyvä henkilökhtainen neuvnta (jatkuvaa) - maksuhakemuksen päätöksentek n delegitu timistn työntekijöille, lausunt maksuhakemuksesta ELY-keskukselle - kuntarahan maksaminen hankkeille ja raprtinti hallitukselle kuntarahan maksusurituksista - hankkeiden ja yritystukien jälkiarviinti - timintaryhmän ulkinen arviinti (hjelmakauden lpussa) ja sisäinen arviinti (jatkuvaa laatutyössä ja kknaisarviintina pulivälissä hjelmakautta) Ajallisesti pääpain n kenttätyössä: uusien timijiden innstamisessa, viestinnässä ptentiaalisille uusille hanketimijille ja sidsryhmille, hanke- ja maksatusneuvnnassa sekä kulutuksessa. Lisäksi sallistutaan seutukunnan ja maakunnan aluekehittämiseen. Hyödynnetään alueella virinnyttä kumppanuuspöytä-timintatapaa kehittämistimien suuntaamisessa. Hakumenettely Hanketuissa n jakstettu hakumenettely neljä kertaa vudessa (paikallisissa hankkeissa). Alueiden väliset ja kansainväliset hankkeet sekä yritystukihakemukset käsitellään hallituksen kkuksissa, jita n 8-10 kertaa vudessa. Teemittaisia ideahakuja teemahankkeissa Strategian tavitteiden tteutumisen varmistamiseksi vidaan tteuttaa teemaphjaisia ideahakuja. Niiden avulla saadaan lutua teemahankkeita tietyn yksittäisen teeman ympärille. Teemahankkeita hallinni timintaryhmä itse ja laatii spimukset kunkin alahankkeen salta. Muissa hankkeissa nudatetaan ns. nrmaalihakumenettelyä, missä kukin hanke n yksittäinen ja hankkeen hakija hitaa hallinninnin ja vastaa hankkeen tteutuksesta. Hakija vi tteuttaa hankkeensa kertakrvausmenettelyn (lump sum) mukaisesti tai tteutuneisiin kustannuksiin perustuvana. Hakijan kanssa yhdessä katstaan, kumpi vaihteht n hankkeen lunteen mukaan parempi vaihteht. Lump sum -menettelyssä krstetaan hakijalle tavitteiden pilkkmista satavitteisiin sekä erityisen realistista taviteasettelua. Lisäksi hakija vi käyttää hankkeessaan ns. flat rate -menettelyä. Kkeiluja, nurten "säpinäsataset" Phjis-Kymen Kasvun muilla varilla rahitetaan ns. pieniä kkeiluhankkeita. Niissä vidaan npeasti testata yksittäisen idean kantavuutta ja parannella timintamallia. Onnistuessaan kkeilut jhtavat rahituksen hakemiseen nrmaalille kehittämishankkeelle tai yritystuelle. Nurten ideimille ja tteuttamille pienille hankkeille myönnetään esim. maks. 500 eurn tukea muista varista ("säpinäsataset"). Näissä hankkeissa n ltava täysikäinen vastuuhenkilö, ja hallinnijana jkin rekisteröity yhdistys. Nurten hankkeissa nudatetaan kevennettyä haku- ja maksatusmenettelyä. Yrityksiä kskevissa kkeilussa hyödynnetään a. tarkitukseen suunniteltua yritystukimuta. Hanke- ja yritystukien arviintikriteerit sekä tukitast n esitetty liitteessä (tarkentuvat rahituskehyksen varmistuttua ja lainsäädännön valmistuttua). 7.3 Oppimissuunnitelma Leader-ryhmän ppiminen Leader-ryhmän ja alueen ppimistarpeita kartitetaan systemaattisesti. Oppimistarpeiden kartittamisessa hyödynnetään ulkista arviintia sekä Kasvun maa sisäistä arviintia. Lisäksi työntekijöiden, hanketimijiden ja hallituksen ppimistarpeita haravidaan kenttätyössä jatkuvasti. Strategian tekvaiheessa n humattu hyvänä käytäntönä sähköinen palaute- ja idealmake, jka mahdllistaa matalan kynnyksen sallistumisen paikalliseen kehittämiseen. Lmakkeen käyttöä jatketaan yhtenä lähidemkratiaa edistävänä timenpiteenä. Myös muita lähidemkratiaa edistäviä keinja kehitetään. Oppimisen salta yhteistyötä kulutus- ja tutkimusrganisaatiiden kanssa tiivistetään ja jatketaan j lemassa levia yhteistyökuviita mm. Ruralia-instituutin kanssa. Vertaisppimisen salta yhteistyötä jatketaan edelleen Kaakkis-Sumen Leader-ryhmien sekä Oulujärvi Leaderin ja Elävä Kainuu Leaderin kanssa. Kasvun kansainvälisen timinnan kehittämisessä ja lisäämisessä hyödynnetään erityisesti em. yhteistyötahjen saamista. Ohjelmakauden alussa järjestetään hallituksen työhön perehdyttämiskulutusta, jssa käydään läpi erityisesti hjelmakauden vaatimia uusia asiita sekä hallituksen perustyötä (Kasvun strategia ja laajentuneet rahituskanavat, hallitustyöskentely, paikkaperusteinen alue- 17

21 kehittäminen, hankkeiden ennakkarviinti, jälkiarviinti yms.). Jkaiselle hallitukseen tulevalle uudelle jäsenelle ja varajäsenelle annetaan henkilökhtaista pastusta Leader-työn perusteista (kulutuskansi laadittu kuluvalla kaudella). Ennakkarviinti- ja jälkiarviintia kskeviin siihin sallistuvat hallituksen ulkpuliset em. ryhmien jäsenet. Jkaisen rahitetun hankkeen hanketyöryhmässä n yksi Kasvun hallituksen jäsen. Timintatapa edesauttaa hallituksen jäsenten ymmärrystä ruhnjuuritasn hanketiminnasta ja vastaavasti hanketimijat saavat tukea ja apua rahittajan tahlta. Hallitus ja timistn timihenkilöt sallistuvat esim. MMM:n, maaseutuvirastn, maaseutuverkstn ja Kaakkis-Sumen ELY-keskuksen järjestämiin kulutuksiin ja tapaamisiin. Kulutuksiin sallistumista kannustetaan maksamalla hallituksen jäsenille palkkit kulutuspäivistä. Hanketimijiden ppiminen Ohjelmakausi alitetaan tiedttamalla uudesta strategiasta ja eri rahitusvaihtehdista. Hanketimijita kulutetaan sähköiseen asiintiin sekä lainsäädännön vaatimuksiin. Tämän jälkeen jatketaan hankkeiden suunnittelua ja tteutusta kskevaa kulutusta. Lisäksi jkaiselle hanketta suunnittelevalle annetaan henkilökhtaista hankeneuvntaa. Yritystuen hakijille annetaan yritysrahitusneuvntaa. Hankkeen tteutusvaihe alkaa hankekhtaisella, henkilökhtaisella maksatus- ja raprtintineuvnnalla (sallistujina hankevetäjä, kirjanpitäjä ja hankkeen vastuuhenkilö). Kaikille uusille hankkeille järjestetään 2-4 kertaa vudessa suunnattuja yhteisiä maksatuskulutuksia, jihin sallistuu kuluttajana ELY-keskuksen maksatusyksikön edustaja. Lisäksi järjestetään kulutusta kentältä nusevien kullistenkin tarpeiden mukaan. Hanketimijiden aktiivisen kuluttamisen avulla heidän saamistaan kehitetään ja tieta siirretään paikalliskehittämiseen kk alueelle. 7.4 Viestintäsuunnitelma Viestinnässä ja aktivinnissa suunnataan hjelmakauden alussa eniten resursseja Anjalanksken alueelle, jka n uutta aluetta Phjis-Kymen Kasvulle. Kullekin khderyhmälle räätälöidään ma viestinnän sisältö ja käytettävä viestintäväline valitaan khderyhmän mukaan (nuret, yritykset, kylätimijat, asukasyhdistykset yms.). Viestinnässä hyödynnetään valtakunnallista Leader-brändiä, maaseutuverkstn valtakunnallista ja alueellista viestintää sekä viestintäyhteistyötä Kaakkis-Sumessa ja sitä laajemmalla alueella. Viestinnän tavitteena n saada hanke- ja yritystukihakijita hjelmakaudelle , sekä lisätä tunnettuutta ja markkinida Leaderbrändiä. Viestinnällä tavitellaan myös yhdistyksen jäsenmäärän kasvua ja alueen asukkaiden kiinnstusta paikalliskehittämiseen. Viestinnässä, imagmarkkininnissa ja aktivinnissa hyödynnetään eri kanavia. Mediaa tiedtetaan nin 4-6 kertaa vudessa ajankhtaisista asiista ja ilmitetaan hankehauista ja muista tapahtumista paikallislehdissä, jtta viestiä saadaan myös ptentiaalisille uusille hankeja yritystukihakijille. Omia aktivintitilaisuuksia järjestetään niin maaseutualueilla kuin kaupungissakin. Omia aktivintitilaisuuksia suunnataan j hanke- ja yritystukia saaneisiin alueisiin sekä aktiivisesti lähestytään myös alueita, jilla timintaa ei le. Lisäksi sallistutaan yleisötapahtumiin ja muiden järjestämiin aktivintitilaisuuksiin. Kasvun maa verkksivusta sekä ssiaalisen median kanavia (facebk-ryhmä ja twitter) päivitetään aktiivisesti. Verkksivulle päivitetään hjelmakauden hjeistukset ja tiedtetaan ajankhtaisista asiista etusivulla ja tapahtumista tapahtumakalenterissa. Sähköinen uutiskirje lähetetään jäsenille ja yhteistyökumppaneille nin kerran kuukaudessa. Yhteyksiä yhteistyötahihin pidetään säännöllisesti sähköpstitse ja yhteisissä tapaamisissa. Kaakkis-Sumen ELY-keskuksen ja Kaakkis-Sumen Leader-ryhmien yhteistyöelin Hyrrä jatkaa timintaansa. Em. tahjen yhteistä viestintää suunnitellaan myös hjelmakaudella Viestintäyhteistyötä vidaan tehdä Kaakkis-Sumea laajemmalla alueella. Yhdistyksen sisäisen viestintää hidetaan Ryhmix:in (hallituksen kkusaineistt) ja hanke- ja jäsentiedtteiden avulla (syys- ja kevätkkuksen yhteydessä). Lisäksi hallitusta tiedtetaan jatkuvasti ajankhtaisista asiista sähköpstitse. Timihenkilöt ja hallituksen jäsenet innstavat ja aktivivat mahdllisia tuen hakijita suullisesti milla alueillaan ja verkstissaan. Strategian liitteenä n aikataulutettu viestintäsuunnitelma. 8 HALLINNON JA SEURANNAN JÄRJES- TÄMINEN Phjis-Kymen Kasvu ry n perustettu Yhdistyksessä li jäsentä. Henkilöjäseniä li 192 (naisia 82, miehiä 110), yhteisöjäseniä 73 ja kuntajäseniä 2kpl. Yhdistyksen jäseneksi vi liittyä kuka tahansa timinnasta kiinnstunut, jka hyväksyy yhdistyksen timinnan tarkituksen ja säännöt. Yhdistyksen timipaikka sijaitsee Krialla sitteessa Kyminasemantie 10 A 2. Yhdistyksen ylin päättävä elin n yleinen kkus (kevätkkus ja syyskkus). Hallitus suunnittelee ja jhtaa yhdistyksen timintaa. Hallituksen kknpanssa nudatetaan yhdistyksen sääntöjen mukaisesti klmikantaperiaatetta sekä hallituksen timikausien enimmäisaikasäännöstä (peräkkäisten timikausien pituus enintään 6 vutta). Hanke- ja yritystukien ennakkarviintiryhmissä n hallituksen ulkpulisia jäseniä 2-3 sekä hallituksen edustajia. Ennakkarviintiryhmät tekevät esitykset vireille tulleista hanke- ja yritystukien hakemuksista hallitukselle. Em. ryhmät vastaavat lisäksi hankkeiden ja yritystukien jäl- 18

22 kiarviinnista. Lisäksi Kuvlan keskustan paikalliskehittämistä varten mudstetaan kaupunkijast. Phjis-Kymen Kasvun hallituksen rlia vahvistetaan. Hallituksen pans krstuu esim. strategisten linjausten tekijänä ja strategian tteutumisen seurannassa, hallitusjäsenten man erityissaamisen tumisena timintaryhmän timintaan, kentän aktivinnissa sekä sidsryhmätyöskentelyssä. Työhön käytettävästä ajasta maksetaan khtuullinen krvaus timintarahasta tai muista varista. Yhdistyksen hallitus palkkaa kehittämisstrategian tteutuksessa tarvittavan henkilöstön. Yhdistyksellä n käytännön timintaa tteuttamassa timinnanjhtaja ja timistpäällikkö. Lisäresurssia hankitaan tarvittaessa esim. aktivintiin ja innstamiseen mm. mien strategisten hankkeiden kautta. Hallituksen ja henkilöstön tehtävät ja työnjak n esitetty liitteessä. Phjis-Kymen Kasvu tteuttaa mia strategisia kärkihankkeita varmistaakseen strategian tavitteiden tteutumisen. Tällaisia vivat lla esim. - Innliiteri (paikallisia mentreita uusien tutteiden ja palvelujen kehittelyyn yhteistyössä yritysten, yksityishenkilöiden, yhdistysten kanssa), teemittaisia sektrirajat ylittäviä kumppanuuspöytiä - Innvaatileiritiminta (eritaustaisten ihmisten törmäyttäminen uusien ideiden kehittämiseksi innvatiivisessa timintaympäristössä) - hanke- ja yritystukien masinintihanke Teemakhtaisia strategisia kärkihankkeita yhteistyössä muiden Leader-ryhmien kanssa vivat lla esim. nurten hankkeita masiniva kehittämishanke, kv-krdinaattritiminta ja yhteinen viestintähanke. Jatketaan yhteistyötä Leader-timintatavan kehittämiseksi yhdessä muiden Leader-ryhmien kanssa (mahd. alueiden välinen hanke). Viestintäyhteistyötä jatketaan Kaakkis-Sumen ELYkeskuksen ja alueen Leader-ryhmien kesken. Kuvlan keskusta-alueille laaditaan v paikalliskehittämisen strategia/timintamalli yhteistyössä asukkaiden, yrittäjien ja järjestöjen kanssa. Seuranta Strategian tavitteiden tteutumista seurataan virallisten seurantatietlmakkeiden ja Kasvun man seurantatietlmakkeen avulla. Rahitusta hakevan hankkeen ja yritystuen tavitetasja verrataan ennakkarviinnissa strategian tavitteisiin. Jälkiarviinnissa kunkin päättyneen hankkeen tteumatasa verrataan hankkeen asettamaan tavitetasn. Näin selviää, saavuttik hanke asettamansa tavitteet. Laskemalla yhteen hankkeiden tteumatast selviää strategian tavitteiden tteuma. Strategian tteutumista seurataan vusittain vusiraprtinnin yhteydessä. Tarvittaessa tehdään muutksia massa aktivinnissa ja viestinnässä, js strategian tavitteet eivät näyttäisi täyttyvän. Lisäksi vidaan järjestää tietyn teeman mukaisia ideahakuja tai tteuttaa ma hanke. Laatu- ja jhtamisjärjestelmän auditintia tehdään vusittain ristiin Kehittämisyhdistys Sepra ry:n kanssa. Hanketimijiden palautetta kerätään ristiin Päijänne-Leader ry:n kanssa. Sisäistä arviintia tehdään laatu- ja jhtamisjärjestelmätyön yhteydessä sekä kattavasti hjelmakauden pulivälissä. Ohjelmakauden lpussa tteutetaan ulkinen arviinti. Auditinnin sekä arviintien perusteella tehdään tarvittavia timinnallisia muutksia. 9 RISKIANALYYSI Timinnassa mahdllisesti ilmeneviin uhkatekijöihin n varauduttu laatimalla riskianalyysi. Erityisesti n humiitu lump sum -menettelyyn liittyviä riskejä. Rahitettujen hankkeiden timintaan liittyviin riskeihin vaikutetaan ennalta hanketiminnan mnipulisella kulutuksella. Riskianalyysi n liitteenä. 19

Kuhmoisten kunnan elinkeinoja

Kuhmoisten kunnan elinkeinoja Kuhmisten kunnan elinkeinja työllisyysstrategia [Tiedstn alatsikk] Visi, tavitteet, keint 0 Visi Kuhmisissa n luntaista elinvimaa, tekemistä ja laadukkaita palveluita ihmisille ja yhteisöille. Kuhmisten

Lisätiedot

1. Yleistä. Tavoitteet vuodelle 2016

1. Yleistä. Tavoitteet vuodelle 2016 Timintasuunnitelma 2016 1. Yleistä JyväsRiihi ry n vunna 2000 perustettu maaseudun kehittämisyhdistys eli Leader-ryhmä. Yhdistys aktivi alueen timijita maehtiseen kehittämiseen ja yhteistyöhön. Timinnan

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2013

TOIMINTASUUNNITELMA 2013 TOIMINTASUUNNITELMA 2013 Yleistä Pidä Lappi Siistinä ry:n timinnan tavitteena n säilyttää Lapin puhdas ja viihtyisä ympäristö. Päämäärään pyrimme valistustiminnalla, kulutuksella, jätehulln kehittämisellä,

Lisätiedot

TUKEA LAJILIITTOJEN LASTEN JA NUORTEN URHEILUN KEHITTÄMISTYÖHÖN 2011 12

TUKEA LAJILIITTOJEN LASTEN JA NUORTEN URHEILUN KEHITTÄMISTYÖHÖN 2011 12 TUKEA LAJILIITTOJEN LASTEN JA NUORTEN URHEILUN KEHITTÄMISTYÖHÖN 2011 12 Lajiliittjen n mahdllista hakea tukea lasten ja nurten urheilun (6-19v) kehittämistyöhön. Nuri Sumi tukee lajiliittjen kehittämistimia

Lisätiedot

Etelä-Savon alueen arvio kulttuurin ja luovan talouden toimintaedellytyksistä 2013: kolmas sektori Etelä-Savossa vuosina 2009-2013

Etelä-Savon alueen arvio kulttuurin ja luovan talouden toimintaedellytyksistä 2013: kolmas sektori Etelä-Savossa vuosina 2009-2013 7.2.2014 Opetus- ja kulttuuriministeriö Kirsi Kaunisharju Sähköp. kirsi.kaunisharju@minedu.fi Arvi kulttuurin ja luvan taluden timintaedellytyksistä 2013, hjeistus 7.11.2013 Etelä-Savn alueen arvi kulttuurin

Lisätiedot

VIHI-Forssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innovaatioiden kehittäminen (2012-2013) Poistotekstiilit 2012, Workshop -ryhmät 1-4

VIHI-Forssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innovaatioiden kehittäminen (2012-2013) Poistotekstiilit 2012, Workshop -ryhmät 1-4 VIHI-Frssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innvaatiiden kehittäminen (2012-2013) Pisttekstiilit 2012, Wrkshp -ryhmät 1-4 HAMK Frssa 24.5.2012 1. Suljetun tekstiilimateriaalin kierrn kehittäminen

Lisätiedot

Lapuan kaupunki. Lapuan kaupungin strategia. Luonnos 29.11.2013. Säännöt ja ohjeet nro. Hyväksytty: Voimaantulo:

Lapuan kaupunki. Lapuan kaupungin strategia. Luonnos 29.11.2013. Säännöt ja ohjeet nro. Hyväksytty: Voimaantulo: Lapuan kaupunki Säännöt ja hjeet nr Lapuan kaupungin strategia Lunns 29.11.2013 Hyväksytty: Vimaantul: 29.11.2013 DEMOKRATIA JA OSALLISUUS Otsikk: Osallistuva demkratia - rhkeus, reiluus ja vastuullisuus

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/7 28.04.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/7 28.04.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) 7 Perhekeskuspiltin valmistelutilanne HEL 2015-004845 T 06 00 00 Päätösehdtus Esittelijän perustelut päättää merkitä tiedksi perhekeskuspiltin valmistelun tilanteen.

Lisätiedot

YLEISTAVOITTEET 21.12.2010

YLEISTAVOITTEET 21.12.2010 YLEISTAVOITTEET 21.12.2010 Kaupunkiseutua (kk rakennemallin aluetta) kskevat yleistavitteet Aluerakenteella vastataan glbalisaatin mukanaan tumiin haasteisiin ja tetaan humin maakunnan asema Itämeren alueella

Lisätiedot

Seudullisten kehittämisyhtiöiden rooli työ- ja elinkeinopolitiikan

Seudullisten kehittämisyhtiöiden rooli työ- ja elinkeinopolitiikan 9.4.2015 1 / 8 Työ- ja elinkeinministeriö Viite: TEM/574/00.06.02/2015 Seudullisten kehittämisyhtiöiden rli työ- ja elinkeinplitiikan edistämisessä 1. TEM:n kysymykset ja vastaukset niihin: 1.1. Kehittämisyhtiöiden

Lisätiedot

HINKU-HANKKEEN TOIMENPITEIDEN ALOITTAMINEN RAUMALLA

HINKU-HANKKEEN TOIMENPITEIDEN ALOITTAMINEN RAUMALLA HINKU-HANKKEEN TOIMENPITEIDEN ALOITTAMINEN RAUMALLA HANKKEEN AVULLA EDISTETÄÄN KAUPUNGIN ELINKEINOELÄMÄÄ JA YMPÄRISTÖTAVOITTEITA YRITYSTEN TOIMINTA = YRITYSTEN TOIMINNAN KEHITTÄMINEN Kehittämisen sa-alueet:

Lisätiedot

SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI

SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI Tampellan esplanadi 6, 33100 Tampere, puh. 010 841 1880, fax 010 841 1888, www.pallliitt.fi/tampere Jaettu vastuu auttaa yhteisöä kehittymään Ihmisyhteisöt rakentuvat

Lisätiedot

Yhdessä vielä enemmän. ihmisen kokoisia ja elämänmakuisia hankkeita

Yhdessä vielä enemmän. ihmisen kokoisia ja elämänmakuisia hankkeita Yhdessä vielä enemmän ihmisen kkisia ja elämänmakuisia hankkeita Mitä Leader n? Leader-rahitusta myönnetään yhteisöjen ja mikryritysten hyville ideille. Päätökset tehdään paikallisesti: Leader-ryhmien

Lisätiedot

Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus

Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus DM 450969 02-2009 Cpyright Tekes Tekes teknlgian ja innvaatiiden kehittämiskeskus Innvaatitiminnan edistämisen edelläkävijä Tekes verkstja innvaatiille Palvelut Asiakkaat Resurssit rahitusta ja asiantuntemusta

Lisätiedot

Maahantuojat: omavalvontasuunnitelman ja sen toteutumisen tarkastuslomakkeen käyttöohje

Maahantuojat: omavalvontasuunnitelman ja sen toteutumisen tarkastuslomakkeen käyttöohje Esittelijä Nurttila Annika Sivu/sivut 1 / 6 Maahantujat: mavalvntasuunnitelman ja sen tteutumisen tarkastuslmakkeen käyttöhje Tarkastuksen tavitteena n selvittää, nk maahantujalla mavalvntasuunnitelmassaan

Lisätiedot

VIRIILI KUHMOINEN STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT

VIRIILI KUHMOINEN STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT VIRIILI KUHMOINEN Kuhmisissa n luntaista elinvimaa, tekemistä ja laadukkaita palveluita ihmisille ja yhteisöille. Kuhmisten tunnetusti lunnnkauniissa ympäristössä arki ja vapaa-aika sujuvat sekä yhteydet

Lisätiedot

Suomi 100 -tukiohjelma

Suomi 100 -tukiohjelma Sumi 100 -tukihjelma 1. Tavitteet Sumen valtillisen itsenäisyyden satavutisjuhlavutta vietetään vunna 2017. Valtineuvstn kanslian asettama Sumi 100 -hanke vastaa juhlavuden hjelman rakentamisesta. Ohjelman

Lisätiedot

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Aspergerin ireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan

Lisätiedot

Hankeviestinnän suunnitelma 2012-2014

Hankeviestinnän suunnitelma 2012-2014 Hankeviestinnän suunnitelma 2012-2014 Viestinnän tavite ja perusviesti Hanke ja tavite Kestävät hankinnat -saamisen edistäminen julkisissa rukapalveluissa -hanke edistää kansallisen Rukaketjun timenpidehjelman,

Lisätiedot

Sydänvikaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Sydänvikaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Sydänvikaa sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit Lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit, t Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012

Lisätiedot

Jyväskylä Suomen INKA cyber-koordinaattori

Jyväskylä Suomen INKA cyber-koordinaattori Keski-Sumen IC 2 timialapäivä 16.9.2013 Digitaalinen tulevaisuus Palvelut timimaan Business kasvamaan Jyväskylä Sumen INKA cyber-krdinaattri Veli-Pekka Saarnivaara VPSluti VPSluti/V-P Saarnivaara/www.vpsluti.cm

Lisätiedot

Kaupungistuminen väestönkasvu yleiskaava

Kaupungistuminen väestönkasvu yleiskaava Helsingin yleiskaava Teemaseminaari 14.1.2013 Sepp Laaks Kaupungistuminen väestönkasvu yleiskaava Miksi Helsingin seutu kasvaa? Kuinka paljn väestöä n tulssa? Vidaank väestökehitystä ennustaa? Pitäisikö

Lisätiedot

DNA OY:N LAUSUNTO KUSTANNUSSUUNTAUTUNEEN HINNAN MÄÄRITTELYYN SOVELLETTAVASTA MENETELMÄSTÄ SUOMEN TELEVISIOLÄHETYSPALVELUIDEN MARKKINALLA

DNA OY:N LAUSUNTO KUSTANNUSSUUNTAUTUNEEN HINNAN MÄÄRITTELYYN SOVELLETTAVASTA MENETELMÄSTÄ SUOMEN TELEVISIOLÄHETYSPALVELUIDEN MARKKINALLA 1 (6) Vivi 1110/230/2013 DNA OY:N LAUSUNTO KUSTANNUSSUUNTAUTUNEEN HINNAN MÄÄRITTELYYN SOVELLETTAVASTA MENETELMÄSTÄ SUOMEN TELEVISIOLÄHETYSPALVELUIDEN MARKKINALLA [Liikesalaisuudet merkitty hakasulkein]

Lisätiedot

Autismia sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit

Autismia sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Autismia sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital Autismia

Lisätiedot

Asiakirja liitetään Suomen Nuorisoseurat ry:n toimintasuunnitelman liitteeksi.

Asiakirja liitetään Suomen Nuorisoseurat ry:n toimintasuunnitelman liitteeksi. TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Aluetimist: Phjis-Karjala Keskeiset alueelliset timinnt ja timenpiteet vunna 2014 Asiakirja liitetään Sumen Nurisseurat ry:n timintasuunnitelman liitteeksi. 1. KULTTUURI-, HARRASTUS-

Lisätiedot

Järviruoko energiaksi, vesien tila paremmaksi Pohjois-Karjalassa (JÄREÄ-hanke)

Järviruoko energiaksi, vesien tila paremmaksi Pohjois-Karjalassa (JÄREÄ-hanke) Järviruk energiaksi, vesien tila paremmaksi Phjis-Karjalassa (JÄREÄ-hanke) Kuva Eemil Tlvanen 13.6.2013 Jensuun Tiedepuist, Jensuu Ilna Jensuu Sumen ympäristökeskus, Jensuun timipaikka Järviruk energiaksi,

Lisätiedot

Artikkeleita. Elintarvike- ja metsäketju Suomen kansantaloudessa 1. OSMO FORSSELL Emeritusprofessori Oulun yliopisto. 1 Elintarvikeketju ja metsäketju

Artikkeleita. Elintarvike- ja metsäketju Suomen kansantaloudessa 1. OSMO FORSSELL Emeritusprofessori Oulun yliopisto. 1 Elintarvikeketju ja metsäketju Kansantaludellinen aikakauskirja - 94. vsk. - 2/1998 Artikkeleita Elintarvike- ja metsäketju Sumen kansantaludessa 1 OSMO FORSSELL Emeritusprfessri Oulun ylipist Pans-tutstaulukk ja siitä mudstettu malli

Lisätiedot

Valtuutettu Antero Aulakosken valtuustoaloite Fennovoiman hankkeeseen valmistautumisesta

Valtuutettu Antero Aulakosken valtuustoaloite Fennovoiman hankkeeseen valmistautumisesta Valtuutettu Anter Aulaksken valtuustalite Fennviman hankkeeseen valmistautumisesta Valtuustalite Valtuutettu Anter Aulaksken valtuustkysymys 31.8.2015/Selntek Fennviman hankkeesta ja siihen valmistautumisesta:

Lisätiedot

Hyvinvointitieto hyvinvointijohtamisen työkaluna. Matti Vähäkuopus Oulun kaupunki matti.vahakuopus@ouka.fi 0505687731

Hyvinvointitieto hyvinvointijohtamisen työkaluna. Matti Vähäkuopus Oulun kaupunki matti.vahakuopus@ouka.fi 0505687731 Hyvinvintitiet hyvinvintijhtamisen työkaluna Matti Vähäkupus Oulun kaupunki matti.vahakupus@uka.fi 0505687731 Kertmus etenee vudesta ja valtuustkaudesta tiseen Hyvinvinnin rakenteet Oulun kaupunki Kaupungin

Lisätiedot

Akaa: Onnistunut työ tekee hyvää -hankkeen työpaja

Akaa: Onnistunut työ tekee hyvää -hankkeen työpaja 1 Akaa: Onnistunut työ tekee hyvää -hankkeen työpaja muisti aika 23.11.2015 kl 13-16: kahvit nin kl 14.15-14.30 paikka valtuustsali sallistujat lapsiperhepalveluissa timivat Aiemmin n lähetetty (ja löytyvät

Lisätiedot

CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS. 1. Hallituksen tehtävien ja toiminnan perusta. 2. Hallituksen kokoonpano ja valintamenettely

CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS. 1. Hallituksen tehtävien ja toiminnan perusta. 2. Hallituksen kokoonpano ja valintamenettely CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS 1. Hallituksen tehtävien ja timinnan perusta Hallituksen tehtävät ja timintaperiaatteet perustuvat Sumen lainsäädäntöön, erityisesti sakeyhtiölakiin ja arvpaperimarkkinalakiin

Lisätiedot

LEADER TUET LIIKUNNAN NÄKÖKULMASTA KYMENLAAKSOSSA. Sini Immonen Leader Pohjois-Kymen Kasvu Marja Sorvo Leader Sepra

LEADER TUET LIIKUNNAN NÄKÖKULMASTA KYMENLAAKSOSSA. Sini Immonen Leader Pohjois-Kymen Kasvu Marja Sorvo Leader Sepra LEADER TUET LIIKUNNAN NÄKÖKULMASTA KYMENLAAKSOSSA Sini Immonen Leader Pohjois-Kymen Kasvu Marja Sorvo Leader Sepra Sivu 1 8.10.2014 TOIMINTATAPA PÄHKINÄNKUORESSA Leader on toimintaa, neuvontaa & rahoitusta

Lisätiedot

Odotukset ja tavoitteet tutkimuksen tuki- ja innovaatiopalveluille: yliopiston johdon näkökulma

Odotukset ja tavoitteet tutkimuksen tuki- ja innovaatiopalveluille: yliopiston johdon näkökulma Odtukset ja tavitteet tutkimuksen tuki- ja innvaatipalveluille: ylipistn jhdn näkökulma Tutkimuspalvelupäivät 21.8.2014 Ilkka Niemelä Prvsti Aalt-ylipist Tutkimuksen tuki- ja innvaatipalvelut ylipistssa

Lisätiedot

KR-Tukefin 2011-2012 Korjausrakentamiseen uusia toimintamalleja ARA ja TEKES. Loppuraportti

KR-Tukefin 2011-2012 Korjausrakentamiseen uusia toimintamalleja ARA ja TEKES. Loppuraportti KR-Tukefin 2011-2012 Krjausrakentamiseen uusia timintamalleja ARA ja TEKES Lppuraprtti Sisältö Tiivistelmä sivu 1. KR-Tukefin tuttavuushanke 3 1.1. KR-Tukefin- hanke ja sen tavitteet 3 1.2. Hankkeen eteneminen

Lisätiedot

Suomen vetovoimaisin opiskelijakunta

Suomen vetovoimaisin opiskelijakunta Sumen vetvimaisin piskelijakunta Strategia 2013-2015 1 Sisällys 1. JOHDANTO... 3 2. MISSIO JA VISIO... 3 2.1.Missi... 3 2.2.Visi... 4 3. PAINOPISTEET... 4 3.1. Erinmaiset palvelut... 4 3.2. Osaavat ja

Lisätiedot

Liikkujan polku mitä, miksi ja miten? #LiikkujanPolku

Liikkujan polku mitä, miksi ja miten? #LiikkujanPolku Liikkujan plku mitä, miksi ja miten? #LiikkujanPlku Liikkujan plku -verkst Oletk kskaan miettinyt? Sinä teet, minä teen Visik tekemisiä yhdistää ja saada ismpia tulksia aikaiseksi? Khderyhmä tiedssa, kanavat

Lisätiedot

Omaishoitajienkuntoutuskurssit

Omaishoitajienkuntoutuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Omaishitajienkuntutuskurssit Omaishitajien kuntutuskurssit, Omaishitajien kuntutuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän

Lisätiedot

Lasten niveltulehdusta sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit

Lasten niveltulehdusta sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Lasten niveltulehdusta sairastavien speutumisvalmennuskurssit Nurten speutumisvalmennuskurssit, sittaiset t Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012

Lisätiedot

Yritysten yleisimmät kysymykset ja vastaukset Team Finlandista

Yritysten yleisimmät kysymykset ja vastaukset Team Finlandista Yritysten yleisimmät kysymykset ja vastaukset Team Finlandista 3.9.2014 Elinkeinelämän keskusliitt Sisällys 1 Mikä n Team Finland?... 1 2 Mitä Team Finlandissa n saatu aikaan? Miten muuts näkyy yrityksille?...

Lisätiedot

Yhteistyösopimus Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka tutkimus- ja yhteistyöohjelman toteuttamisesta vuosina 2015 2018

Yhteistyösopimus Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka tutkimus- ja yhteistyöohjelman toteuttamisesta vuosina 2015 2018 Yhteistyöspimus Kaupunkitutkimus ja metrpliplitiikka -tutkimus- ja yhteistyöhjelman tteuttamisesta vusina 2015 2018 Yhteistyöspimus Kaupunkitutkimus ja metrpliplitiikka tutkimus- ja yhteistyöhjelman tteuttamisesta

Lisätiedot

KOKO-RUSSIA TIEDOTTAA Nro 5/2010 1/5

KOKO-RUSSIA TIEDOTTAA Nro 5/2010 1/5 KOKO-RUSSIA TIEDOTTAA Nr 5/2010 KOKO-RUSSIA MUKANA TAPAHTUMISSA KOKO-RUSSIA li mukana Sumi-päivillä Rstv na Dnussa, Etelä-Venäjällä, 17. 19.5. KOKO-RUSSIA verkst kartittaa Venäjän ptentiaalisia yhteistyöalueita.

Lisätiedot

HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008

HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008 1(5) HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008 YLEISTÄ Liikunnallisen iltapäivätiminnan kehittämishankkeiden tukemiseen liittyviä valtinavustuksia jaettaessa

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 7 27.01.2016. 7 Asianro 201/10.00.02.01/2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 7 27.01.2016. 7 Asianro 201/10.00.02.01/2016 Kupin kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) 7 Asianr 201/10.00.02.01/2016 Puijnlaaksn etelärinteen tnttien luvutusehdt Kiinteistöjhtaja Jari Kyllönen Maamaisuuden hallintapalvelujen tukipalvelut Tekninen lautakunta

Lisätiedot

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Aspergerin ireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien aikuisten kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän

Lisätiedot

Tervetuloa Liikkujan polku verkoston toiseen verkostoseminaariin! #liikkujanpolku

Tervetuloa Liikkujan polku verkoston toiseen verkostoseminaariin! #liikkujanpolku Tervetula Liikkujan plku verkstn tiseen verkstseminaariin! #liikkujanplku Liikkujan plku -verkst Tässä ja nyt jälleen huikea prukka kasassa! #liikkujanplku Liikkujan plku -verkst Oletk kskaan miettinyt?

Lisätiedot

PIENUUDEN LAATUEKONOMIA MAASEUDUN ELINVOIMAISUUDEN KEHITTÄMISSTRATEGIANA

PIENUUDEN LAATUEKONOMIA MAASEUDUN ELINVOIMAISUUDEN KEHITTÄMISSTRATEGIANA Maaseudun elinvimaisuus ry:n seminaari Timinnanjhtaja Pekka Lehtnen Esitelmä Kiuruvedellä 21.7.2012 PIENUUDEN LAATUEKONOMIA MAASEUDUN ELINVOIMAISUUDEN KEHITTÄMISSTRATEGIANA Mitä maaseudun elinvimaisuus

Lisätiedot

Euroopan muotoiluinnovaatioaloite - Asiantuntijaryhmän 21 suositusta Euroopan komissiolle

Euroopan muotoiluinnovaatioaloite - Asiantuntijaryhmän 21 suositusta Euroopan komissiolle Raprtin tiivistelmä Julkaisuvapaa 17.9.2012 Eurpan mutiluinnvaatialite - Asiantuntijaryhmän 21 susitusta Eurpan kmissille Design fr Grwth and Prsperity -raprtin tiivistelmä Kmissin varapuheenjhtaja, yritys-

Lisätiedot

L 3. 9. 01. 2015 KAUPUNGINKANSLIA LOPPURAPORTTI HELSINGIN KAUPUNKI INNOVAATIORAHASTO

L 3. 9. 01. 2015 KAUPUNGINKANSLIA LOPPURAPORTTI HELSINGIN KAUPUNKI INNOVAATIORAHASTO HELSINGIN KAUPUNKI INNOVAATIORAHASTO KAUPUNGINKANSLIA LOPPURAPORTTI HELSINGIN KAUPUNGIN KIRJAAMO HELSINGFORS STADS REGISTRATORSKONTOR Saapunut/lnkmmit Hankkeen vastuullinen ia yhteystiedt Vastuutah/Yrityksen

Lisätiedot

UUSIUTUVA ENERGIA MAANKÄYTÖN NÄKÖKULMASTA

UUSIUTUVA ENERGIA MAANKÄYTÖN NÄKÖKULMASTA UUSIUTUVA ENERGIA MAANKÄYTÖN NÄKÖKULMASTA HUE HANKE / NASTOLA MIKSI? MITEN? Ilmastnmuuts Tavitteena ilmastnmuutksen hillitseminen, päästöjen alentaminen Energian kulutus EU:n alueella: liikenne 26 %, tellisuus

Lisätiedot

LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA

LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA Kangasalan varhaiskasvatus tarjaa lapsen ja perheen tarvitsemat varhaiskasvatuspalvelut perheen tilanteen ja tarpeen mukaisesti; kkpäivähita, sapäivähita, perhepäivähita,

Lisätiedot

Ikäaparaattityöpaja Lahdessa 6.6.2012

Ikäaparaattityöpaja Lahdessa 6.6.2012 Ikäaparaattityöpaja Lahdessa 6.6.2012 Työ-ja elinkeinministeriön järjestämässä työpajassa Lahden Sibelius-tallla 6.6.12 käsiteltiin ikärakennemuutksen vaikutuksia alueellisesta näkökulmasta sekä ikärakennemuutksen

Lisätiedot

Kestävän kehityksen Toimenpideohjelma 2010-2014

Kestävän kehityksen Toimenpideohjelma 2010-2014 Kestävän kehityksen Timenpidehjelma 2010-2014 Kuva: Arkkitehtitimist Harri Hagan Sisältö JOHDANTO... 2 TOIMENPIDEOHJELMAN PERIAATTEET... 3 HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTI... 5 HANKINNAT... 6 RAKENNUTTAMINEN

Lisätiedot

PROJEKTISUUNNITELMA 26.4.2010

PROJEKTISUUNNITELMA 26.4.2010 1 Tarjuspyyntö, LIITE 4. NAANTALIN STRATEGISEN YLEISKAAVA PROJEKTISUUNNITELMA 26.4.2010 Tämä prjektisuunnitelma sittaa mm. strategisen yleiskaavan tarpeellisuuden, kuinka laatimisprsessi n tarkitus viedä

Lisätiedot

1. Johdanto. Jorma Koskinen Puheenjohtaja

1. Johdanto. Jorma Koskinen Puheenjohtaja 1. Jhdant Tämä n Lautamaan kyläyhdistyksen ensimmäinen kylän kehittämissuunnitelma, jnka tarkituksena n timia kaupunkisuunnitelun apuna sana yhdyskuntasuunnitelua. Lähtökhtana kyläsuunnittelussa vat lleet

Lisätiedot

Uniapneaoireyhtymää sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit

Uniapneaoireyhtymää sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Uniapneaireyhtymää sairastavien aikuisten kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital

Lisätiedot

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto ry. Maistuva ammatti -hanke Hankkeen kesto 2012 2013 LOPPURAPORTTI Dnro 2089/325/2011

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto ry. Maistuva ammatti -hanke Hankkeen kesto 2012 2013 LOPPURAPORTTI Dnro 2089/325/2011 Sumen Elintarviketyöläisten Liitt ry Maistuva ammatti -hanke Hankkeen kest 2012 2013 LOPPURAPORTTI Dnr 2089/325/2011 Jaana Saaranen 20.1.2014 1 Sisällys Hankkeen tavite... 1 Hankesapulet ja yhteistyö...

Lisätiedot

Sydänsairauksia sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit

Sydänsairauksia sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Sydänsairauksia sairastavien aikuisten kuntutuskurssit Aikuisten kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012

Lisätiedot

Arctic Image 1.3.2015 30.12.2017 14.8.2015

Arctic Image 1.3.2015 30.12.2017 14.8.2015 Arctic Image 1.3.2015 30.12.2017 14.8.2015 Khti Arctic Imagea LIME INNO päättynyt 31.3.2015 VETOVOIMAISUUTTA AV-TUOTANNOILLA 1.4.2015-31.12.2015 ARCTIC IMAGE 1.3.2015-31.12.2017 Vetvimaisuutta AV-tutannilla

Lisätiedot

Hankkeen tavoitteet voidaan jakaa valvonnan tavoitteisiin ja työsuojeluvalvonnan kehittämisen tavoitteisiin.

Hankkeen tavoitteet voidaan jakaa valvonnan tavoitteisiin ja työsuojeluvalvonnan kehittämisen tavoitteisiin. 1 (6) 22.1.2015 Valtakunnallinen kunta-alan työsujelun valvntahanke vusina 2012-2015 ( Turvallinen, terveellinen ja tuttava kuntatyö 2015 ) HANKESUUNNITELMA Tausta Kuntasektrilla n tapahtunut ja tapahtuu

Lisätiedot

Uusia tapoja arvottaa ja markkinoida metsien ulkoisvaikutuksia (NEWFOREX)

Uusia tapoja arvottaa ja markkinoida metsien ulkoisvaikutuksia (NEWFOREX) Uusia tapja arvttaa ja markkinida metsien ulkisvaikutuksia (NEWFOREX) Art Naskali, Erkki Mäntymaa, Ville Ovaskainen ja Liisa Tyrväinen (METLA) Arvt ja arvttaminen: Arvtiedn tutant LYNET laitksissa 24.5.2012,

Lisätiedot

Yhdessä lapsen parhaaksi järjestöt ja seurakunnat perhekeskustoimintaa kehittämässä Seminaari Helsingissä 10/2015

Yhdessä lapsen parhaaksi järjestöt ja seurakunnat perhekeskustoimintaa kehittämässä Seminaari Helsingissä 10/2015 Yhdessä lapsen parhaaksi järjestöt ja seurakunnat perhekeskustimintaa kehittämässä Seminaari Helsingissä 10/2015 KOOSTE SEMINAARIPÄIVÄN HAVAINNOISTA JA TULOKSISTA Kirjaukset: Tm Tarvainen, tm.tarvainen@ajatustal.fi

Lisätiedot

Ikääntyneiden monisairaiden kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit

Ikääntyneiden monisairaiden kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Ikääntyneiden mnisairaiden kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital Ikääntyneiden mnisairaiden

Lisätiedot

Päivittyvä päivittäisyhteys: Palvelun sisältö on helmi, mutta suureen julkiseen tukeen ja joustamaton liikennöintisopimus estäneet helmen

Päivittyvä päivittäisyhteys: Palvelun sisältö on helmi, mutta suureen julkiseen tukeen ja joustamaton liikennöintisopimus estäneet helmen Päivittyvä päivittäisyhteys: Palvelun sisältö n helmi, mutta suureen julkiseen tukeen ja justamatn liikennöintispimus estäneet helmen kirkastumista. Päivitetään enemmän yrittäjävetiseksi ja enemmän Phjis-Karjalan

Lisätiedot

UUTTA VAHVISTUSTA ASIAKASOHJAUKSEEN

UUTTA VAHVISTUSTA ASIAKASOHJAUKSEEN 1 UUTTA VAHVISTUSTA ASIAKASOHJAUKSEEN Millaisia vat uuden vanhuspalvelulain ja laatususituksen tumat muutstarpeet? Case Hämeenlinna Vukk Lehtimäki, asiakashjausyksikön päällikkö, vs. Khti vanhustyön tulevaisuutta

Lisätiedot

LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA Hakuaika päättyy 5.6.2009

LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA Hakuaika päättyy 5.6.2009 LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA Hakuaika päättyy 5.6.2009 Khderyhmä: Alkupetuksen 1- lukkien pettajat Opettaja vi lisäksi nimetä työkavereistaan 1-2 pettajaa/erityispettajaa seuraamaan verkkluentja Millin:

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ja Oulun kaupungin tukipalveluiden yhteistyöryhmän loppuraportti

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ja Oulun kaupungin tukipalveluiden yhteistyöryhmän loppuraportti Phjis-Phjanmaan sairaanhitpiirin ja Oulun kaupungin tukipalveluiden yhteistyöryhmän lppuraprtti 7.1.2010 Sisällysluettel 2(7) 1. Työryhmän timeksiant... 3 2. Yhteistyömahdllisuudet... 4 2.1. Tila-asiat

Lisätiedot

82136257 Parikkalan kunta. Koirniemen osayleiskaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.11.2013. 1. Osayleiskaava-alue

82136257 Parikkalan kunta. Koirniemen osayleiskaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.11.2013. 1. Osayleiskaava-alue 82136257 Parikkalan kunta Kirniemen sayleiskaava Osallistumis- ja arviintisuunnitelma 19.11.2013 Osallistumis- ja arviintisuunnitelma n lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen liittyvä asiakirja, jssa

Lisätiedot

REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Toimintamalli muutostilanteessa

REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Toimintamalli muutostilanteessa Rekisterinpitäjän muutkset 1(7) REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Timintamalli muutstilanteessa Ptilasasiakirjan rekisterinpitäjä: alkutilanne Tiet ptilaan hidssa syntyvien asiakirjjen rekisterinpitäjästä tallennetaan

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen neuvoston alustavat, julkista kuulemista varten tuotetut teema-aloitteet (2014)

Strategisen tutkimuksen neuvoston alustavat, julkista kuulemista varten tuotetut teema-aloitteet (2014) 1 (5) Strategisen tutkimuksen neuvstn alustavat, julkista kuulemista varten tutetut teema-alitteet (2014) Jhdant Maailmassa tapahtuu rajuja mullistuksia, jtka vaikuttavat Sumeen, sumalaisiin ja Sumessa

Lisätiedot

Kv 3/15. Kn 6/15 I MIKSI TEHDÄÄN STRATEGIA? 37 Liite 1. 98 Liite 1

Kv 3/15. Kn 6/15 I MIKSI TEHDÄÄN STRATEGIA? 37 Liite 1. 98 Liite 1 I MIKSI TEHDÄÄN STRATEGIA? Kn 6/15 98 Liite 1 Kv 3/15 37 Liite 1 1. Edellinen strategia Lähimmäisen yhteisö päättyy vuteen 2015. 2. Seurakunta tarvitsee strategiaa, kska se hjaa kaikkea seurakunnan timintaa

Lisätiedot

Selkärankareumaa, nivelreumaa ja niiden sukuisia sairauksia sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit

Selkärankareumaa, nivelreumaa ja niiden sukuisia sairauksia sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Selkärankareumaa, nivelreumaa ja niiden sukuisia sairauksia sairastavien speutumisvalmennuskurssit Aikuisten speutumisvalmennuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja

Lisätiedot

Hengityssairautta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Hengityssairautta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Hengityssairautta sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital Hengityssairauksia

Lisätiedot

Lausunto sähköisen median viestintäpoliittisesta ohjelmasta

Lausunto sähköisen median viestintäpoliittisesta ohjelmasta Helsinki 17.10.2012 Eduskunnan liikenne- ja viestintävalikunnalle Viite: VNS 4/2012 vp Lausunt sähköisen median viestintäpliittisesta hjelmasta Viestinnän Keskusliitt kiittää mahdllisuudesta antaa lausunt

Lisätiedot

Arvioinnin kohteena ovat: Oman työn suunnittelu Työn kokonaisuuden hallinta Laatutavoitteiden mukainen toiminta

Arvioinnin kohteena ovat: Oman työn suunnittelu Työn kokonaisuuden hallinta Laatutavoitteiden mukainen toiminta ASIAKASPALVELU, 20 v Arviinnin khde Ammattisaamisen näyttö Muu saamisen arviinti 1. Työprsessien hallinta Arviinnin khteena vat: Työhyvinvinnista hulehtiminen 3. Työn perustana levan tiedn hallinta Työympäristöstä

Lisätiedot

SATAKUNNAN SOTE - UUSI VAI UUSVANHA. Aulis Laaksonen

SATAKUNNAN SOTE - UUSI VAI UUSVANHA. Aulis Laaksonen SATAKUNNAN SOTE - UUSI VAI UUSVANHA Aulis Laaksnen Länsi-Sumen Ste 2020-luvulle 2 900 000 000 36 600 3 Y 3.11.2014 Aulis Laaksnen 2 Sairaanhidn erityisvastuualueet ja sairaanhitpiirit, väestö 31.12.2013

Lisätiedot

Tyypin 1 diabetesta sairastavien aikuisten ja nuorten ja nuorten aikuisten ja lasten sopeutumisvalmennuskurssit

Tyypin 1 diabetesta sairastavien aikuisten ja nuorten ja nuorten aikuisten ja lasten sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Tyypin 1 diabetesta sairastavien aikuisten ja nurten ja nurten aikuisten ja lasten speutumisvalmennuskurssit Aikuisten speutumisvalmennuskurssit Nurten ja nurten aikuisten speutumisvalmennuskurssit

Lisätiedot

Vastuullista liiketoimintaa 2015 1 (6)

Vastuullista liiketoimintaa 2015 1 (6) Vastuullista liiketimintaa 2015 1 (6) 2 (6) Vastuullista HYY-liiketimintaa Ylippilaskunta haluaa esimerkillään näyttää, että yritystimintaa vidaan tehdä ssiaalisesti, kulttuurisesti ja ympäristön kannalta

Lisätiedot

82136257 Parikkalan kunta. Kolmikannan Koirniemen osayleiskaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 22.5.2013. 1. Osayleiskaava-alue

82136257 Parikkalan kunta. Kolmikannan Koirniemen osayleiskaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 22.5.2013. 1. Osayleiskaava-alue 82136257 Parikkalan kunta Klmikannan Kirniemen sayleiskaava Osallistumis- ja arviintisuunnitelma 22.5.2013 Osallistumis- ja arviintisuunnitelma n lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen liittyvä asiakirja,

Lisätiedot

MAL-AIESOPIMUKSEN SEURANTA

MAL-AIESOPIMUKSEN SEURANTA 1 (9) Seutu. ja ympäristötiet VERSIO 8b (Tämä versi n laadittu HSY-asunttimikunnan kkuksen 8.5.2012 perusteella) MAL-AIESOPIMUKSEN SEURANTA 1. Aiespimus Aiespimuslunnksen khdassa X Aiespimuksen seuranta

Lisätiedot

MUTKAPOLUN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 12.8.2013 31.5.2014. Auringonpilkkujen ryhmä. Päivänsäteiden ryhmä

MUTKAPOLUN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 12.8.2013 31.5.2014. Auringonpilkkujen ryhmä. Päivänsäteiden ryhmä MUTKAPOLUN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 12.8.2013 31.5.2014 Auringnpilkkujen ryhmä Päivänsäteiden ryhmä 1. YKSIKKÖ Mutkaplun päiväkti n Rajamäen uusin ja suurin 5-ryhmäinen päiväkti, jka

Lisätiedot

Alueiden kehittämistä ja rakennerahastoja koskeva EU- ja kansallisen lainsäädännön tarkastelu

Alueiden kehittämistä ja rakennerahastoja koskeva EU- ja kansallisen lainsäädännön tarkastelu 1 (6) 12.8.2015 Alueiden kehittämistä ja rakennerahastja kskeva EU- ja kansallisen lainsäädännön tarkastelu Keski-Phjanmaan Yrittäjät vastaa Työ- ja elinkeinministeriön kyselyyn seuraavasti: Yleistä: De

Lisätiedot

Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi

Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiinti Kestävä kehitys vapaan sivistystyön petukseen ja arkeen -seminaari Tampere 8.11.2012 Oulu 15.11.2011 Erkka Laininen OKKA-säätiö Perustettu

Lisätiedot

1. Suomi on kilpailukykyinen toimintaympäristö metsiin perustuville liiketoiminnoille

1. Suomi on kilpailukykyinen toimintaympäristö metsiin perustuville liiketoiminnoille 1. Sumi n kilpailukykyinen timintaympäristö metsiin perustuville liiketiminnille 1.1 Metsäala kasvaa, alan yritykset uudistuvat sekä uusia ja kasvuyrityksiä kehittyy Tavitteet: Mittarit: Lähtötast (2012):

Lisätiedot

Viranomaisten yhteiskäyttöiset rekisterit

Viranomaisten yhteiskäyttöiset rekisterit Valtiknttri Liite 1 (9) Viranmaisten yhteiskäyttöiset rekisterit Valtiknttrin Valmiina digikiriin selvityksessä ehdtettiin tiednhallinnan kknaisarkkitehtuurin kuvausta ja timeenpana sekä rekisterienpidn

Lisätiedot

HAAPAVEDEN KAUPUNKI / KESKUSTAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS

HAAPAVEDEN KAUPUNKI / KESKUSTAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS HAAPAVEDEN KAUPUNKI / KESKUSTAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 06.10.2010 1. Mitä suunnitellaan? Haapaveden keskustan sayleiskaavan tarkistus käynnistyi vunna 2000. Kaava

Lisätiedot

kohde 114, Vuohisaaren syväsataman asemakaavan muutos ja laajennus

kohde 114, Vuohisaaren syväsataman asemakaavan muutos ja laajennus Savnlinnan kaupunki Khde 114, Vuhisaaren syväsataman asemakaavan muuts ja laajennus, Savnlinnan kaupunki khde 114, Vuhisaaren syväsataman asemakaavan muuts ja laajennus Osallistumis- ja arviintisuunnitelma

Lisätiedot

Avoin tieto ja avoin hallinto kunnissa

Avoin tieto ja avoin hallinto kunnissa Avin tiet ja avin hallint kunnissa Turku 19.11.2013 Elisa Kettunen, erityisasiantuntija Tietyhteiskuntayksikkö elisa.kettunen(at)kuntaliitt.fi Avin hallint & tiet Kuntaliitssa Kansainvälinen Avimen hallinnn

Lisätiedot

KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU

KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU PÖYTÄKIRJA VIESTINNÄN KESKUSLIITTO SUOMEN JOURNALISTILIITTO KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU Aika 3.6.2016 Paikka Eteläranta 10, Helsinki Läsnä Elina Nissi edustaen VKL:a Ltta

Lisätiedot

Ajankohtaista europarlamentista. Bioenergiapäivät 29.11.2013 Eija-Riitta Korhola, MEP

Ajankohtaista europarlamentista. Bioenergiapäivät 29.11.2013 Eija-Riitta Korhola, MEP Ajankhtaista eurparlamentista Bienergiapäivät 29.11.2013 Eija-Riitta Krhla, MEP Sisältöä Bienergian kestävyyskriteereistä EU:n energia- ja ilmastplitiikka 2030 mututumassa EU:n päästökaupan ajankhtaiset

Lisätiedot

Aloite toimitusvelvollisen myyjän taseselvitystavan muuttamisesta

Aloite toimitusvelvollisen myyjän taseselvitystavan muuttamisesta SÄHKÖKAUPPA ALOITE 1(5) Heinimäki, Leht 19.6.2014 Työ- ja elinkeinministeriö Art Rajala Alite timitusvelvllisen myyjän taseselvitystavan muuttamisesta Energiatellisuus ry ehdttaa muutsta timitusvelvllisen

Lisätiedot

KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenteen ja laadun kehittäminen

KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenteen ja laadun kehittäminen KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja piskelijahulln palvelurakenteen ja laadun kehittäminen Oppilashult ja turvallisuuden edistäminen Kdin ja kulun yhteistyö Heidi Peltnen, petusneuvs 29.9.2010,

Lisätiedot

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Rieska Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Strategian pääkohdat 1. Toiminta-alue 2. SWOT 3. Painopisteet 4. Toimenpiteet 5. Tavoitteet 6. Rahoitus 7. Visio Aluemuutos 2014, kun

Lisätiedot

Paikallinen maaseudun kehittämisstrategialuonnos. Enonkoski-Heinävesi-Savonlinna OHJELMAKAUSI 2014 2020 PIÄLLYSMIES RY

Paikallinen maaseudun kehittämisstrategialuonnos. Enonkoski-Heinävesi-Savonlinna OHJELMAKAUSI 2014 2020 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen maaseudun kehittämisstrategialunns Ennkski-Heinävesi-Savnlinna OHJELMAKAUSI 2014 2020 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-timintaryhmä 1 Jhdant Leader-timintatapa n vakiinnuttanut paikkansa niin

Lisätiedot

Fibromyalgiaa sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit

Fibromyalgiaa sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Fibrmyalgiaa sairastavien speutumisvalmennuskurssit Aikuisten speutumisvalmennuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Etelä-ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Etelä-ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Sumen rakennerahast-hjelma Etelä-ja Länsi-Sumen alueellinen suunnitelma 25.5. 2014 Sisällys 1 Jhdant... 3 2 Etelä- ja Länsi-Sumi Eurppa 2020 strategian tteuttajana...

Lisätiedot

Missä ikävaiheissa kuuluu? => varhaiskasvatus, esiopetus sekä perusopetus, toisen asteen koulutus. aikuisten osalta? ei seurata

Missä ikävaiheissa kuuluu? => varhaiskasvatus, esiopetus sekä perusopetus, toisen asteen koulutus. aikuisten osalta? ei seurata UNICEFIN LAPSIYSTÄVÄLLINEN KUNTA TOIMINTAMALLI LAPPEENRANNAN SUUNNITELMA Rakennuspalikka ja tarkistuslista tämän hetken tilanne kehittämistimi kehittämisestä vastaava tah 1. Lapsen ikeudet tunnetaan Näkyykö

Lisätiedot

Hengityssairautta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit

Hengityssairautta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Hengityssairautta sairastavien aikuisten kuntutuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital Hengityssairauksia sairastavien

Lisätiedot

TARVITSEMASI PALVELUT PAIKASTA RIIPPUMATTA

TARVITSEMASI PALVELUT PAIKASTA RIIPPUMATTA TARVITSEMASI PALVELUT PAIKASTA RIIPPUMATTA Palveludirektiivin tarkituksena n tuda kuluttajille enemmän valinnanvaraa, enemmän vastinetta rahille ja paremmat mahdllisuudet käyttää palveluja eri pulilta

Lisätiedot