1. Yleistä Lainsäädäntö Palvelutasopäätöksen tarkoitus Palvelutasopäätösprosessi... 3

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1. Yleistä... 2 1.1 Lainsäädäntö... 2 1.2 Palvelutasopäätöksen tarkoitus... 3 1.3 Palvelutasopäätösprosessi... 3"

Transkriptio

1 Sisällysluettelo 1. Yleistä Lainsäädäntö Palvelutasopäätöksen tarkoitus Palvelutasopäätösprosessi Strategiset päämäärät ja palvelutasopäätöksen perusteet Valtakunnalliset strategiset päämäärät Jokilaaksojen pelastuslaitoksen strategiset päämäärät Palvelutasopäätöksen perusteet Uhkien ja riskien arviointi Palvelutuotannon tavoitteiden ja suorituskyvyn arviointi Palvelutason seuranta ja johtopäätökset Palvelutasopäätös Yhteiset palvelut Talous Henkilöstö Koulutustoiminnan palvelut Työturvallisuus Riskienhallinta Riskianalyysi Turvallisuusviestintä Yhteistyö onnettomuuksien ehkäisemiseksi Asiantuntijapalvelut Paikallinen turvallisuussuunnittelu Valvontatoiminta Palontutkinta Nuohous Pelastustoiminta ja varautuminen Hälyttäminen Pelastustoiminnan johtamisjärjestelmä Toimintavalmius Pelastustoimintaan osallistuva henkilöstö Pelastustoiminnan ajoneuvot ja muu kalusto Paloasemat Väestön varoittaminen Varautuminen suuronnettomuuksiin ja häiriötilanteisiin Varautuminen poikkeusoloihin Pelastustoimen ohjeet ja suunnitelmat Varautumiseen ja valmiussuunnittelun tukemiseen resursointi Öljyvahinkojen torjunta Muut tehtävät Ensihoitopalvelu Ensivaste Ensihoito Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen Kansainvälinen toiminta Kehittämissuunnitelma

2 1. Yleistä 1.1 Lainsäädäntö Pelastuslaki (379/2011) pykälät 24, 25, 27, 28, 29 ja 85 Pelastuslain mukaan kunnat vastaavat pelastustoimesta yhteistoiminnassa pelastustoimen alueilla (alueen pelastustoimi) siten kuin pelastuslaissa säädetään. Pelastustoimen tehtävien hoitamista varten alueen pelastustoimella tulee olla pelastuslaitos. Pelastuslaki 27 : Alueen pelastustoimi vastaa pelastustoimen palvelutasosta, pelastuslaitoksen toiminnan ja nuohouspalvelujen asianmukaisesta järjestämisestä sekä muista tässä laissa sille säädetyistä tehtävistä. Pelastuslaitoksen tulee huolehtia alueellaan: 1. pelastustoimelle kuuluvasta ohjauksesta, valistuksesta ja neuvonnasta, jonka tavoitteena on tulipalojen ja muiden onnettomuuksien ehkäiseminen ja varautuminen onnettomuuksien torjuntaan sekä asianmukainen toiminta onnettomuus- ja vaaratilanteissa ja onnettomuuksien seurausten rajoittamisessa; 2. pelastustoimen valvontatehtävistä; 3. väestön varoittamisesta vaara- ja onnettomuustilanteessa sekä siihen tarvittavasta hälytysjärjestelmästä; 4. pelastustoimintaan kuuluvista tehtävistä. Edellä 2. momentissa säädetyn lisäksi pelastuslaitos: 1. voi suorittaa ensihoitopalveluun kuuluvia tehtäviä, jos ensihoitopalvelun järjestämisestä yhteistoiminnassa alueen pelastustoimen ja sairaanhoitopiirin kuntayhtymän kesken on sovittu terveydenhuoltolain (1326/2010) 39 :n 2 momentin perusteella; 2. tukee pelastustoimen alueeseen kuuluvan kunnan valmiussuunnittelua, jos siitä on kunnan kanssa sovittu; 3. huolehtii öljyntorjunnasta ja muistakin muussa laissa alueen pelastustoimelle säädetyistä tehtävistä. Alueen pelastustoimen ja pelastuslaitoksen tehtävistä voidaan antaa tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella. Pelastustoimen palvelutason tulee vastata paikallisia tarpeita ja onnettomuusuhkia. Palvelutasoa määriteltäessä on otettava huomioon myös toiminta poikkeusoloissa. Pelastuslaitokselle säädetyt tehtävät on suunniteltava ja toteutettava siten, että ne voidaan hoitaa mahdollisimman tehokkaalla ja tarkoituksenmukaisella tavalla ja että onnettomuus- ja vaaratilanteissa tarvittavat toimenpiteet voidaan suorittaa viivytyksettä ja tehokkaasti. Olosuhteiden vaatiessa tehtävät on asetettava tärkeysjärjestykseen. Pelastuslain mukaan alueen pelastustoimi päättää palvelutasosta kuntia kuultuaan. Päätöksessä on selvitettävä alueella esiintyvät uhat, arvioitava niistä aiheutuvat riskit, määriteltävä toiminnan tavoitteet ja käytettävät voimavarat sekä palvelut ja niiden taso. Palvelutasopäätökseen tulee myös sisältyä suunnitelma palvelutason kehittämisestä. Päätös on voimassa määräajan. Aluehallintoviraston tehtävänä on valvoa, että alueen pelastustoimen palvelutaso on riittävä. 2

3 1.2 Palvelutasopäätöksen tarkoitus Palvelutasopäätöksessä kuvataan palvelut, joita Jokilaaksojen alueen pelastustoimi ja sen pelastuslaitos tuottaa palvelutasopäätöksen voimassaoloaikana. Palveluiden tasolla tarkoitetaan lakisääteisten ohjaus-, valistus- neuvonta- ja valvontatehtävien suoritemääriä ja laatukriteerejä, pelastustoimintaan käytettävien yksiköiden toimintavalmiutta pelastustoimen alueen eri osissa tai muita vastaavia mitattavissa tai arvioitavissa olevia toimintaa ja palvelutuotantoa kuvaavia mittareita. Tässä palvelutasopäätöksessä esitetään voimavarat yleisellä tasolla. Kohdassa on esitetty pelastuslaitoksen henkilöstövoimavarat kokonaispalvelutuotannon näkökulmasta kesän 2013 tilanteen mukaan. 1.3 Palvelutasopäätösprosessi Pelastuslain 29 :n mukaan alueen pelastustoimen on päätettävä palvelutasosta kuntia kuultuaan. Päätös tehdään määräaikaiseksi ja se on toimitettava aluehallintoviranomaiselle. Aluehallintovirasto voi palauttaa palvelutasopäätöksen täydennettäväksi. Palvelutasopäätösprosessia on kuvattu alla olevassa kuvassa. Palvelutasopäätöksen valmisteluprosessi on kuvattu siten, että siitä ilmenee valmistelun vaiheet sekä varsinaiset päätökset palvelutasoa koskien. Johtokunnan vahvistama lopullinen palvelutasopäätös pidetään nähtävillä paloasemilla ja pelastuslaitoksen verkkosivuilla. Kaavio 1. Palvelutasoprosessin kuvaus. Kuvauksen selitys on seuraavalla sivulla 3

4 Palvelutasopäätösprosessin tarkempi selitys 1. Pelastusjohtaja päättää valmistelun aloittamisesta. Samalla käydään johtoryhmässä alustavat keskustelut tulevista linjauksista ja kehittämistarpeista. Pelastusjohtaja ohjeistaa ja aikatauluttaa valmisteluprosessin. Yleensä valmistelu käynnistetään noin 1,5 vuotta ennen palvelutasopäätöksen suunniteltua voimaan astumista. 2. Palvelutasopäätöksen keskeisenä perusteena oleva riskianalyysi päivitetään. Vastuualueiden päälliköt valmistelevat omaa osuuttaan hyödyntäen tiimeissä ja kentällä olevaa osaamista sekä käymällä rajapintojen osalta keskustelua muiden vastuualueiden päälliköiden kanssa. Toimialueiden päälliköt valmistelevat omalta osaltaan palvelutasopäätöstä yhteistyössä paloasemaryhmien päälliköiden kanssa. 3. Valmistelua seurataan johtoryhmässä ja sisällöstä käydään keskusteluja valmistelun aikana. Laajennettu johtoryhmä käsittelee palvelutasopäätöstä vähintään kerran ennen sen esittelyä johtokunnalle. 4. Palvelutasopäätös on pelastusjohtajan esitys johtokunnalle. Palvelutasopäätöksen viimeistely, eri vastuualueilla tehdyn valmistelun koordinointi ja hahmottaminen kokonaisuuden kannalta tapahtuu pelastusjohtajan johdolla. 5. Pelastusjohtajan johdolla käydään aluehallintoviraston edustajien kanssa ennakkokeskustelut suunnitellusta palvelutasosta ja tulevassa palvelutasopäätöksessä päätettävistä asioista. 6. a) Palvelutasopäätöksen luonnos käsitellään pelastuslaitoksen yhteistoimintaryhmässä. Tämä käsittely voidaan tehdä myös 9. kohdan jälkeen. b) Johtoryhmä käsittelee palvelutasopäätösluonnoksen vielä ennen johtokunnan ensimmäistä käsittelyä. 7. Johtokunnan 1. varsinainen käsittely. Tässä käsittelyssä johtokunta päättää lähettää palvelutasopäätösluonnoksen kuntiin lausunnolle tai palauttaa sen virkamiesvalmisteluun. Ennen 1. varsinaista käsittelyä voidaan johtokunnassa käydä jo aiemmin alustavia keskusteluja tulevan palvelutasopäätöksen linjauksista. 8. Palvelutasopäätös lähetetään alueen kuntiin lausuttavaksi. Alueen kuntajohdolle järjestetään yksi tai useampi palvelutasopäätöksen esittelytilaisuus lausunnonantoajan alussa. 9. Kuntien lausunnot analysoidaan pelastuslaitoksessa. Mahdollisuuksien mukaan lausuntojen perusteella korjataan ja täydennetään palvelutasopäätöstä huomioiden lainsäädännön, yhteistoimintasopimuksen ja riskianalytiikan vaatimukset. Lausunnoista laaditaan yhteenveto, joka esitellään johtokunnalle. 10. Johtoryhmässä käsitellään palvelutasopäätös, jossa on mahdollisuuksien mukaan huomioitu kuntien lausunnot. Ennen tätä johtoryhmäkäsittelyä voidaan palvelutasopäätös käsitellä pelastuslaitoksen yhteistoimintaryhmässä joko 1. tai 2. kerran. 11. Johtokunnan 2. käsittely. Johtokunta käsittelee palvelutasopäätöksen kuntien lausuntojen analysoinnin, palvelutasopäätöksen täydentämisen ja korjausten jälkeen. Johtokunta joko hyväksyy palvelutasopäätöksen tai palauttaa sen virkamiesvalmisteluun. 12. Hyväksytty palvelutasopäätös lähetetään aluehallintovirastolle, joka antaa siitä palautteen. Mikäli aluehallintovirasto pyytää täydentämään palvelutasopäätöstä, on palvelutasopäätös käsiteltävä uudelleen johtokunnassa. Johtokunta ratkaisee pitääkö täydennetty palvelutasopäätös lähettää uudestaan kuntiin lausunnolle. 13. Mikäli aluehallintovirasto ei edellytä palvelutasopäätöksen täydentämistä tai korjaamista, palvelutasopäätös astuu lainvoimaisena voimaan. Voimaanastumisesta tiedotetaan henkilöstölle ja kuntalaisille. 14. Palvelutasopäätöksen toteuttaminen käynnistetään. Toteutumista seurataan ja arvioidaan sekä raportoidaan erikseen päätettävällä tavalla pelastuslaitoksen johtokunnalle. Seurannan ja arvioinnin perusteella tehdään johtopäätöksiä, joilla voi olla vaikutusta palvelutasopäätöskauden vuosittaisiin toiminnallisiin tavoitteisiin. Tarvittaessa palvelutasopäätöstä voidaan seurannan ja arvioinnin perusteella tarkistaa kesken voimassaolokauden. Mikäli tarkistus tai täydennys on erityisen merkittävä, voi se edellyttää käytännössä lähes vastaavaa prosessia miten palvelutasopäätös on valmisteltu. 4

5 2. Strategiset päämäärät ja palvelutasopäätöksen perusteet 2.1 Valtakunnalliset strategiset päämäärät Sisäministeriössä on valmisteltu valtakunnallinen pelastustoimen strategia 2025 ja visio: Suomessa on hyvä turvallisuuskulttuuri ja Euroopan tehokkain pelastustoimi. Valtakunnalliset määritellyt pelastustoimen toiminnan painopisteet ja strategiset päämäärät 2025 ovat: Pelastuslaitosten tehtävät ja toimintamallit Pelastuslaitokset ovat laaja-alaisia turvallisuuden osaajia, joilla on keskeinen rooli paikallisten turvallisuuspalvelujen tuottamisessa ja suunnittelussa yhdessä muiden tahojen kanssa. Onnettomuuksien ehkäisy Onnettomuuksia ehkäistään tehokkaasti ennalta yhteistyössä muiden tahojen kanssa. Onnettomuuksien ja vahinkojen määrä vähenee olennaisesti. Henkilöstön riittävyys ja motivaatio Sekä päätoimisen että sopimushenkilöstön määrä on tehtävien kannalta riittävä. Henkilöstö tuntee työnsä mielekkääksi ja hyvin organisoiduksi. Osaaminen ja tietopohja Henkilöstöllä on hyvä ammattitaito tehtäviinsä. Tutkimustoiminta tukee tehokkaasti toimialan päätöksentekoa ja kehittämistä. 2.2 Jokilaaksojen pelastuslaitoksen strategiset päämäärät Pelastuslaitoksen arvot ovat: Inhimillisesti Ammatillisesti Luotettavasti Tehokkaasti ja taloudellisesti Inhimillisesti Toimimme kaikissa tilanteissa ihmisarvoa kunnioittavasti. Olemme tasapuolisia sekä toisiamme kohtaan että pelastustehtävissä muita kohtaan. Arvostamme moniarvoisuutta, erilaisia yksilöitä ja kulttuureita ja otamme vastuun ympäristöstä. 5

6 Ammatillisesti Meillä on kaikessa työssämme ammatillinen ote ja noudatamme korkeaa ammattimoraalia. Lisäksi se tarkoittaa, että uudistamme ja päivitämme jatkuvasti sekä osaamistamme että teknistä välineistöämme, osoitamme arvostusta omalle ja toisten osaamiselle sekä käytämme resurssejamme tarkoituksenmukaisesti, taloudellisesti ja tehokkaasti. Luotettavasti Meihin voi aina luottaa ihmisinä ja organisaationa. Täytämme tehtävämme luotettavasti ja varmasti. Sen lisäksi teemme yhteistyötä keskenämme ja sidosryhmiemme kanssa, sitoudumme vapaaehtoiseen kurinalaisuuteen ja olemme jatkuvasti valmiita toimintaan. Taloudellisesti ja tehokkaasti Pelastuslaitos tuottaa palvelut ja kehittää toimintaansa laadukkaasti, mahdollisimman tehokkaasti sekä taloudellisesti. Tehokkuuteen ja taloudellisuuteen sisältyy ajatus kokonaistaloudellisuudesta, mikä tarkoittaa kaikkien resurssien tehokasta käyttämistä koko alueen pelastustoimen hyväksi. Jokilaaksojen pelastuslaitoksen visio Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä Palveluajatus Vision toteuttamiseksi pelastuslaitos tuottaa palvelunsa säädösten ja sopimusten mukaisesti mahdollisimman laadukkaasti, tehokkaasti ja taloudellisesti: ylläpitämällä pelastustoiminnan toimintavalmiutta kaikissa turvallisuustilanteissa erilaisia onnettomuus- ja uhkatilanteita varten, huolehtimalla aktiivisesti onnettomuuksien ennaltaehkäisytyöstä, toimimalla alueellaan valmiussuunnittelun ja varautumisen asiantuntijana sekä toimittamalla erillisiin sopimuksiin perustuen ensihoidon palveluja, tekemällä yhteistyötä alueen asukkaiden, yhteisöjen ja viranomaisten kanssa Palvelujen tuottamisen ja kehittämisen lähtökohtana on henkilöstön osaamisen hyödyntäminen ja kehittäminen Osaava Jokilaakso - mallin mukaisesti sekä joustavuuden säilyttäminen nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Palvelut toteutetaan alueen sopimuspalokuntatoimintaa hyödyntäen ja tukien sekä eri yhteistyöverkostojen kanssa. Pelastuslaitos voi ottaa tehtäväkseen myös muita tehtäviä silloin kun se lakisääteisiä tehtäviä vaarantamatta on toiminnallisesti ja taloudellisesti perusteltua. Pelastuslaitoksen strategiset tavoitteet Pelastuslaitos on alueellaan keskeisessä roolissa pelastustoimen ja ensihoidon palvelujen suunnittelussa, kehittämisessä ja toteuttamisessa yhteistyössä eri viranomaisten ja muiden tahojen kanssa. 6

7 Pelastustoiminta ja ensihoito Pelastustoiminnan ja ensihoidon palvelut toteutetaan tasapuolisesti, laadukkaasti ja tehokkaasti säädöksiin, palvelutasopäätökseen sekä sopimuksiin perustuen kaikissa turvallisuustilanteissa. Onnettomuuksien ehkäisy Onnettomuuksia ehkäistään tehokkaasti yhteistyössä muiden tahojen kanssa. Onnettomuuksien ja vahinkojen määrä vähenee. Henkilöstön riittävyys ja motivaatio Päätoimisen ja sopimushenkilöstön määrä ja toimintakyky on tehtävien kannalta riittävä. Henkilöstö tuntee työnsä mielekkääksi ja hyvin organisoiduksi. Osaaminen ja tietopohja Henkilöstöllä on hyvä ammattitaito tehtäviinsä. Kehittämistoimenpiteet tukevat tehokkaasti päätöksentekoa ja palvelutuotantoa. Pelastuslaitoksen kriittiset menestystekijät Pelastuslaitos kykenee tasapuolisesti ja tehokkaasti tuottamaan säädösten, palvelutasopäätöksen ja sopimusten edellyttämät palvelut kaikissa turvallisuustilanteissa. Pelastuslaitoksen toimenpitein ja yhteistyöverkostojen avulla kyetään vaikuttamaan alueella tapahtuvien onnettomuuksien määrään ja niistä aiheutuneisiin vahinkoihin. Pelastuslaitoksella on palvelujen edellyttämä riittävän toimintakykyinen, osaava ja motivoitunut henkilöstö. Pelastuslaitoksella on riittävät taloudelliset resurssit palvelutuotannon edellyttämän henkilöstön ja kaluston ylläpitoon sekä kehittämiseen. Pelastuslaitos on keskeinen asiantuntijataho alueen valmiussuunnittelussa ja varautumisen yhteistyön kehittämisessä. Pelastuslaitos kehittää toimintojaan kyetäkseen tukemaan kuntien kriisihallintakykyä ja kriisijohtamista. Pelastuslaitoksella on tehokasta toimintaa tukeva organisaatiokulttuuri, jota ylläpidetään ja kehitetään määrätietoisesti. Pelastuslaitoksen lakisääteinen palvelutuotanto ja sopimusperusteinen ensihoitopalvelu tukevat arjessa toisiaan ja henkilöstön käytettävyys on mahdollisimman laajaa. 2.3 Palvelutasopäätöksen perusteet Pelastuslaki (379/2011) 28 Pelastuslain mukaan alueen pelastustoimen palvelutason tulee vastata paikallisia tarpeita ja onnettomuusuhkia. Palvelutasoa määriteltäessä on huomioitava myös toiminta poikkeusoloissa. Palvelutasopäätöksen perustana on lainsäädännön lisäksi palvelutasokauden arviointi, sen pohjalta tehdyt johtopäätökset sekä Jokilaaksojen alueen riskianalyysi

8 Vuosien palvelutasopäätöksen toteutumista on seurattu ja arvioitu, toteutumasta on raportoitu johtokunnalle. Arvioinnista tehdyt johtopäätökset on pyritty huomioimaan uuden palvelutasopäätöksen valmistelussa. 2.4 Uhkien ja riskien arviointi Jokilaaksojen pelastustoimialueen riskianalyysi on laadittu 2007 ja se on kokonaisvaltaisesti tarkistettu sekä uudistettu vuonna Pelastuslaitoksen johtokunta on hyväksynyt riskianalyysin kokouksessaan (59 ). Riskit on arvioitu päivittäisten tilanteiden ja tyypillisimpien häiriötilanteiden näkökulmasta. Erillistä poikkeusolojen riskianalyysiä ei vielä ole tehty. Päivittäisten tilanteiden osalta Sisäministeriön pelastusosaston laatiman pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohjeen 2012 mukaan riskien arviointi muodostuu kolmesta osasta: Pelastustoimen alueet jaetaan riskiluokkiin käyttäen regressiomallia ja riskiluokan määrittäviä onnettomuuksia Tunnistetaan sellaiset onnettomuustyypit sekä yksittäiset riskikohteet, tapahtumat ja yleisötilaisuudet, joiden varalta tarvitaan erityisiä järjestelyjä. Seurataan onnettomuusuhkien, onnettomuuksien lukumäärän ja syiden kehitystä sekä tehdään sen perusteella johtopäätöksiä tarvittavista toimenpiteistä Ensimmäisessä kohdassa on tehty kaikkien pelastuslaitosten käyttämillä valtakunnallisesti yhtenäisillä perusteilla riskiluokitus koko alueelle. Pelastustoimialueen erityispiirteet on pyritty huomioimaan muiden kohtien arvioinnissa. Palvelutasopäätöksen valmistelussa on huomioitu johtokunnan hyväksymä Jokilaaksojen alueen riskianalyysi, johon perustuen on määritelty toiminnan tavoitteet, palvelujen taso ja palvelutuotannon kehittämistarpeet. 2.5 Palvelutuotannon tavoitteiden ja suorituskyvyn arviointi Palvelutasopäätöksessä esitetään pelastuslaitoksen palvelutuotannon tavoitteet, suorituskyky ja kehittäminen. Pelastuslaitoksen ydinpalveluja ovat riskienhallinta, pelastustoiminta, varautuminen sekä ensihoito. Näitä ydinpalveluja tukevia vastuualueita ovat yhteiset palvelut ja koulutustoiminta. Palvelutasopäätöksessä päätetään alueen kansalaisille, yrityksille, laitoksille ja kunnille tuotettavien ydin- ja tukipalvelujen suorituskyvystä, laadusta ja kehittämisestä. Pelastuslaitoksen palvelutuotannon tavoitteet, suorituskyky sekä kehittäminen on palvelutasopäätöksessä määritelty toimintaa ohjaavien säädösten ja riskienarvioinnin perusteella alueen erityispiirteet huomioiden. 2.6 Palvelutason seuranta ja johtopäätökset Palvelutasopäätöksen toteutumista seurataan ja siitä raportoidaan johtokunnalle toiminnallisten ja taloudellisten tulosten yhteydessä sekä kerran vuodessa esiteltävällä palvelutason seu- 8

9 rantaraportilla. Kooste seurannassa ja arvioinnin kohteena olevista asioista on kohdassa Kehittämissuunnitelma. Palvelutasopäätöksen toteutumisen arvioinnin perusteella valitaan toiminnan ja sen kehittämisen painopisteet. Oleellista on huomioida toiminnassa ilmi tulleet puutteet sekä toimintaympäristössä ja riskeissä tapahtuvat muutokset. Arvioinnin tulosten perusteella voidaan toiminnallisia tavoitteita ja kehittämissuunnitelmia tarkistaa. Varsinaisen palvelutasopäätöksen muuttaminen voi tulla tarpeelliseksi mikäli säädöksissä, toimintaympäristössä tai alueen riskeissä tapahtuu erityisen merkittäviä muutoksia. Pelastuslaitoksen johtokunta päättää muutoksen laajuuden perusteella siitä edellyttääkö muutos uutta kuntien kuulemista. 9

10 3. Palvelutasopäätös Palvelutasopäätös kohdan alla olevissa kappaleissa kuvataan palvelujen nykytila sekä taso, johon pelastuslaitos on sitoutunut toiminnassaan, toiminnon tai palvelutuotannon tavoitteet sekä kehittämistoimenpiteet joilla tavoitteisiin pyritään. 3.1 Yhteiset palvelut Pelastuslaitoksen hallinnollinen järjestysmuoto perustuu kuntien väliseen yhteistoimintasopimukseen ja pelastuslaitoksen johtosääntöön. Pelastuslaitos on osa Ylivieskan kaupungin organisaatiota. Keskeiset alueen pelastustointa koskevat päätökset palvelutasosta, toimintasuunnitelmasta ja talousarviosta tekee pelastuslaitoksen johtokunta. Johtokunnassa on edustus kaikista alueen kunnista. Johtosäännön mukaan pelastuslaitosta johtaa ja sen organisaatiosta päättää pelastusjohtaja. Pelastuslaitoksen yhteisissä palveluissa tuotetaan tuki- ja johtamispalveluja palvelutuotannon ja kehittämistoiminnan käyttöön. Tavoitteet Pelastuslaitoksen organisaatiokulttuuria kehitetään entistäkin tehokkaampaan ja yhtenäisempään suuntaan. Paloasemilta pyritään edelleen keventämään tehtäviä, joista on toiminnan kokonaisuuden kannalta perusteltua huolehtia keskitetysti tai yhteisissä palveluissa. Toimenpiteellä vapautetaan resursseja ydinpalveluiden tuottamiseen Talous Pelastustoimen palvelujen osalta talous perustuu yhteistoimintasopimuksen mukaisiin kuntien maksuosuuksiin, jota kutsutaan kuntalaskutukseksi. Kuntalaskutus koostuu pelastuslaitoksen käyttötalouden ja investointien nettomenoista. Ensihoitopalvelujen talous perustuu ensihoidon keskitettyjen palvelujen ja ensihoidon osalta nettobudjetointiin. Ensihoidon tulojen jälkeen nettomenot laskutetaan sopimuskumppanina olevalta sairaanhoitopiiriltä. Ensihoitopalveluihin sisältyvästä ensivastetoiminnasta on laadittu erilliset sopimukset sairaanhoitopiirien kanssa. Ensivastetoiminnan veloitus perustuu sen arvioituihin kustannuksiin. Joihinkin investointeihin ja hankkeisiin on mahdollista saada harkinnanvaraisia avustuksia valtion talousarviosta, Palosuojelurahastosta tai Öljysuojarahastosta. Investoinneissa sekä kehittämishankkeissa pyritään hyödyntämään valtionosuuksia ja muita mahdollisia avustuksia. Pelastustoimen lakisääteisistä tai vapaaehtoisista maksullisista palveluista saatavat tulot eivät ole merkittävässä osassa pelastuslaitoksen talousarvion tulokertymässä. Lakisääteisiin tehtä- 10

11 viin kuulumattomia palveluja tuotetaan hyvin vähän ja satunnaisesti. Lähtökohtana on, etteivät ne vaaranna lakisääteisten tehtävien hoitamista. Jokilaaksojen pelastuslaitoksen kuntalaskutus TP 2004 TP 2005 TP 2006 TP 2007 TP 2008 TP 2009 TP 2010 TP 2011 TP 2012 TA 2013 Kaavio 2. Jokilaaksojen pelastuslaitoksen tilinpäätösten mukainen kuntalaskutus euroina (käyttötalouden ja investointien netto) vuosina sekä arvio kuntalaskutuksesta vuodelle % Kustannuskehitys 12% 10% 8% 6% 4% Jokilaaksojen pelastuslaitos, sis. investoinnit Kuntien toimintamenot / Kuntaliitto, ei sis. investointeja Kunta-alan indeksi 1 / Ansioindeksi 2% 0% Kaavio 3. Jokilaaksojen pelastuslaitoksen kuntalaskutuksen kehitys verrattuna kuntien toimintamenokehitykseen (ei sisällä kuntien investointeja) ja kunta-alan ansioindeksiin. 11

12 Pelastuslaitoksen kuluista pääosa (noin 70 %) on välittömiä palkkakustannuksia. Pelastustoiminnalle on tyypillistä, että onnettomuuksien määrä tai suuret onnettomuudet vaikuttavat suoraan talousarvion toteutumaan. Pelastuslaitoksen käyttötalouden nettokustannukset tilinpäätöksessä 2012 olivat yhteensä euroa. Kaavio 4. Pelastuslaitoksen käyttötalouden kulurakenne tilinpäätöksessä 2012 Pelastuslaitoksen nettoinvestoinnit TP 2004 TP 2005 TP 2006 TP 2007 TP 2008 TP 2009 TP 2010 TP 2011 TP 2012 TA 2013 TS 2014 Ts 2015 Keskiarvo Kaavio 5. Pelastuslaitoksen nettoinvestoinnit vuosien tilinpäätöksissä, talousarviossa 2013 sekä taloussuunnitelmassa Investoinnit ovat pääasiassa vanhentuvien pelastusajoneuvojen tai muun pelastuskaluston korvaushankintoja alueen 25 eri paloasemalle. 12

13 Palvelutuotannon vaatimukset, toimintavalmiuden ylläpito ja työturvallisuus edellyttävät riittäviä kunnossapito- ja hankintamäärärahoja. Kuntien talouskehityksellä on erittäin merkittävä vaikutus pelastuslaitoksen toimintaan ja kehittämiseen. Toiminnalliset vaatimukset ja talous asettavat käytännössä reunaehdot, joiden puitteissa toimintaa ylläpidetään ja kehitetään. Palvelutasopäätös on perustana kunkin vuoden talousarvion sekä toimintasuunnitelman laadinnassa. Pelastuslaitoksen palvelutuotantoa pyritään edelleen tehostamaan rajoittamalla kustannusten kasvua pysyväisluonteisin toimenpitein. Edistetään koko organisaation ja henkilöstön kustannustietoisuutta. Selvitetään paloasemien ja henkilöstön erikoistumisesta saatavat toiminnalliset ja taloudelliset hyödyt Henkilöstö Henkilöstö on pelastuslaitoksen keskeinen menestystekijä. Palvelutuotannon kannalta on tärkeää huolehtia henkilöstön riittävästä määrästä, toimintakyvystä sekä työhyvinvoinnista. Henkilöstöhallinnossa on tärkeää tehokkaat, kannustavat henkilöstöprosessit ja niiden kehittäminen. Pelastustoiminnan ja ensihoidon henkilöstön kelpoisuusehdoista on säädetty toimialakohtaisissa säädöksissä. Kelpoisuusehdot täyttävän ammattikoulutetun henkilöstön saatavuus virkoihin tai toimiin on ajoittain ongelmallista. Henkilöstörakenne Pelastuslaitoksen palveluksessa on viran- ja toimenhaltijoita sekä sopimushenkilöstöä. Sopimushenkilöstö- käsitteellä tarkoitetaan tässä palvelutasopäätöksessä pelastuslaissa määriteltyä pelastuslaitoksen sivutoimista henkilöstöä sekä sopimuspalokuntaan kuuluvaa henkilöstöä. Viran- ja toimenhaltijoita on 150 henkilöä (tilanne heinäkuu 2013). Henkilöstöstä päällystöön lukeutuvia on 30, alipäällystöön 14, miehistöön 100 ja muihin henkilöstöryhmiin kuusi henkilöä. Näihin lukuihin sisältyy myös ensihoitopalveluissa työskentelevä henkilöstö. Suurimman henkilöstöryhmän muodostaa sopimushenkilöstö, jonka työpanos kohdentuu pääasiassa pelastustoimintaan. Paloasemista 11 on sivutoimisen ja 13 vpk-järjestelmän piirissä. Sopimushenkilöstöllä on erittäin suuri merkitys alueellisesti kattavan toimintavalmiuden ylläpitämisessä. Hälytysosastoissa alueen sopimuspalokunnissa on eri paloasemilla 461 henkilöä (tilanne heinäkuu 2013). Hälytysosaston sopimushenkilöstön poistuma on vuosittain noin 5-10 % ja muuttotappiosta kärsivillä paikkakunnilla sopimushenkilöstön saatavuus on erityisen haasteellista. Useissa sopimuspalokunnissa tehdään myös palokuntanuorisotyötä (2013: 18 osastoa) ja palokuntanaistyötä (2013: 11 osastoa). Sopimuspalokunnissa tehtävä palokuntanuorisotyö on tärkeä rekrytointikanava palokuntien hälytysosastoihin ja ammattihenkilöstöön. Palokun- 13

14 tanaisosastot tuottavat tukipalveluja sekä nuoriso- että hälytysosastoille. Lisäksi useimmat naisosastot osallistuvat turvallisuusviestintään. Henkilöstön ikärakenne Päätoimisen miehistön ja alipäällystön eläkeikä on korkea suhteessa pelastustoiminnan ja ensihoidon työtehtävien asettamiin fyysisiin vaatimuksiin. Vakinaisen henkilöstön keski-ikä on nouseva ollen tällä hetkellä noin 43 vuotta. Sopimushenkilöstön keski-ikä vaihtelee eri paloasemilla ollen kuitenkin alhaisempi kuin päätoimisella henkilöstöllä. Henkilöstön toimintakykyä edistetään hyvällä henkilöstöpolitiikalla ja kannustamalla toimintakyvyn ylläpitoon. Rekrytointi- ja peruskoulutuskustannuksiin vaikutetaan tehostamalla rekrytointia ja vähentämällä henkilöstön vaihtuvuutta. Palvelutasopäätöskauden alkupuolella päivitetään pelastuslaitoksen henkilöstöstrategia. Palvelutasopäätöskaudella selvitetään yhteistyössä sopimuspalokuntien kanssa keinoja, joiden avulla sopimushenkilöstön motivaatio, toimintakyky ja sitoutuneisuus paranevat. Palokunnissa toimivien nuoriso-osastojen toimintaa tuetaan, jotta hälytysosastoihin saadaan toimintakykyistä henkilöstöä nuorisotyön kautta. Tavoitteena on, että uudet hälytysosastolaiset olisivat entistä sitoutuneempia ja toimintakykyisempiä. Palvelutasopäätöskauden loppuun mennessä kaikkien sopimuspalokuntien hälytysosastojen henkilöstövahvuus on aluesopimuksen mukaisen minimi- ja maksimiarvon välillä Koulutustoiminnan palvelut Pelastuslaki (379/2011) pykälät 55, 56, 57 ja 64, Työturvallisuuslaki (738/2002) pykälät 8, 14 ja 45 Päätoiminen ammattihenkilöstö saa peruskoulutuksensa pelastusalan tai terveydenhoitoalan ammatillista koulutusta tarjoavissa oppilaitoksissa. Pelastuslaitos ei osallistu ammatillisiin peruskoulutuskustannuksiin. Pelastuslaitoksen oma henkilöstökoulutus on ammattitaitoja ylläpitävää ja kehittävää koulutusta. Suuri osa koulutuksesta perustuu säädöksiin ja työsuojelullisiin ohjeisiin. Henkilöstön koulutuksella varmistetaan asiakaspalvelun laatu, kehitetään työturvallisuutta sekä täytetään toimintaan liittyvät lakisääteiset velvoitteet. Henkilöstön osaamisella on merkitystä myös työhyvinvointiin. Koulutustoiminta on tarpeisiin perustuvaa, suunnitelmallista sekä henkilöstöltä vaadittavaa osaamista ylläpitävää tai vahvistavaa. Koulutuksen toteuttamiseksi laaditaan pelastuslaitoksen koulutussuunnitelma sekä paloasemakohtaiset kausiharjoitussuunnitelmat. Pelastustoimi poikkeaa muista kunnallisista toimialoista, sillä pelastuslaitoksen on henkilöstönsä täydennyskoulutuksen lisäksi lakisääteisesti huolehdittava sopimushenkilöstönsä peruskoulutuksesta. Sopimushenkilöstöltä edellytetään riittävää pelastusalan kursseilla saatua peruskoulutusta, 14

15 aktiivista viikkoharjoituksiin osallistumista sekä ammatillista asennetta pelastustoimen tehtävissä. Henkilöstön koulutusta toteutetaan sisäisellä koulutuksella, ulkopuolisen tahon järjestämiin koulutustilaisuuksiin osallistumalla sekä ostamalla ulkopuolisia koulutuspalveluja, jotka toteutetaan pelastuslaitoksen alueella. Pelastuslaitoksen sisäinen koulutus Pelastuslaitoksen henkilöstön sisäistä koulutusta toteutetaan vuosittaisten koulutussuunnitelmien mukaisesti. Sisäisellä koulutuksella ylläpidetään ja kehitetään henkilöstön osaamista ja työturvallisuutta palvelutuotannon vaatimilla osaamisalueilla. Pelastuslaitoksella on asiantuntijoita tietyille osaamisalueille, joiden eräänä tehtävänä on jakaa osaamistaan koko organisaation käyttöön. Henkilöstön tietojen ja taitojen ylläpitämiseksi sekä kehittämiseksi pelastuslaitos järjestää paloasemakohtaisiin kausiharjoitussuunnitelmiin perustuvia säännöllisiä viikkoharjoituksia paloasemilla. Kouluttajina toimii pääsääntöisesti oma henkilöstö. Henkilöstölle järjestettävien erillisten täydennyskoulutusten tavoitteena on jonkin osa-alueen osaamisen ajantasaistaminen. Täydennyskoulutus ei ole kelpoisuutta lisäävää tai tutkintoon johtavaa. Sopimuspalokuntalaisille järjestää vuosittain viikkoharjoitusta (yhteensä noin 80 tuntia). Sopimushenkilöstön peruskursseja järjestetään vuosittain kpl. Pelastuslaitos järjestää erityistä vaaraa aiheuttavissa kohteissa suuronnettomuusharjoituksia vähintään kerran kolmessa vuodessa. Suuronnettomuusharjoitukset toteutetaan yhteistyössä toiminnanharjoittajan, yhteistoimintaviranomaisten ja muiden tahojen kanssa. Ulkoisen tahon tuottama koulutus Koulutuspalvelujen hankinta tai osallistuminen ulkopuolisiin täydennyskoulutuksiin edellyttää, että koulutus tukee ja kehittää organisaation tavoitteiden saavuttamiseen liittyvää osaamista. Pelastuslain mukaan kukin viranomainen huolehtii poikkeusolojen väestönsuojelutehtäviin tarvitsemansa henkilöstön varaamisesta ja kouluttamisesta. Pelastusopisto antaa lain mukaan väestönsuojelun johto- ja erityishenkilöstön koulutusta sekä valmiuslain mukaista varautumista edistävää koulutusta. Pelastuslaitos hyödyntää mahdollisuuksien mukaan Pelastusopiston varautumiskoulutuksen palveluja. Maksullisen koulutuksen tarjonta Pelastuslaitos tarjoaa tarvittaessa vastuualueensa maksullisia, ei-lakisääteisiä koulutuspalveluja johtokunnan vahvistamien veloitusperusteiden mukaisesti. Lähtökohtana on, että eilakisääteiset palvelut eivät saa haitata tai oleellisesti vaarantaa lakisääteistä palvelutuotantoa. Voimavarat Koulutussuunnittelu ja koulutuksen toteutusvastuut on sisällytetty eri henkilöiden tehtävänkuviin muiden tehtävien ohella toteutettavaksi. Päätoimisesti vain koulutustoiminnan tehtävissä työskentelevää henkilöstöä ei ole. 15

16 Henkilöstön osaamisen taso vastaa laadukkaan ja tehokkaan palvelutuotannon edellytyksiä. Hälytysosastoissa on riittävästi koulutettua sopimushenkilöstöä. Koulutuspalvelut tuotetaan mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti sekä taloudellisesti. Ensihoidon tarvitsemat koulutuspalvelut tuotetaan ensihoidon vastuualueella 2014 alkaen. Pelastuslaitoksen harjoitusalueita ja -paikkoja kehitetään erikseen laadittavan pelastuslaitoksen harjoitusaluesuunnitelman mukaisesti. Johtamistoiminnan ja yhteistyöjärjestelyjen kehittämiseksi pelastuslaitos lisää sisäisiä harjoituksia ja täydennyskoulutuksia sekä järjestää yhteistoimintaharjoituksia eri tahojen kanssa. Pelastustoimen ja ensihoidon koulutukseen pyritään löytämään synergiaedut, jotka mahdollistavat toimintojen kehittämisen, niin palvelujen kuin koulutuksen osalta Työturvallisuus Työturvallisuuslaki 738/2002, Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta 44/2006 Pelastuslaitoksen työturvallisuustoiminta on organisoitu Riskienhallintapäällikkö toimii muiden tehtäviensä ohella työsuojelupäällikkönä. Työsuojeluvaltuutettuina toimii muiden tehtäviensä ohella kaksi miehistöä sekä yksi alipäällystöä ja päällystöä edustava työsuojeluvaltuutettu. Työsuojeluvaltuutetut valitaan neljän vuoden välein työsuojeluvaaleilla. Työsuojelutoimikuntana toimii pelastuslaitoksen yhteistoimintaryhmä. Ryhmän toiminta perustuu työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta säädettyyn lakiin. Työturvallisuustoiminta perustuu kokonaisuudessaan vaarojen arviointiin. Noin neljän vuoden välein tehdään vaarojen arviointikierros, jossa syvennytään johonkin työturvallisuusteemaan. Viimeisin toteutettiin yhteistyössä työterveyshuollon kanssa, jolloin valvonnan päähuomio oli työntekijöissä ja heidän toimintatavoissa. Pelastuslaitos on laatinut omia työturvallisuuslainsäädännön edellyttämiä ohjeita, joihin sisältyy esimerkiksi organisaation sisäinen työturvallisuusilmoituskäytäntö sekä työtapaturmien seuranta. Ilmoituskäytäntöä on vuosien varrella kehitetty toimivammaksi. Työtapaturmien määrä on pelastuslaitoksen omassa seurannassa ollut nousujohteinen. Vakuutusyhtiön korvaamat vakavammat työtapaturmat sen sijaan ovat olleet laskusuunnassa. Työturvallisuuteen liittyviä asioita kehitetään valtakunnallisesti pelastuslaitosten kumppanuusverkostossa. Tulevaisuudessa pyritään saamaan pelastuslaitoksille oma työturvallisuuskorttikoulutus ja yhteinen vaarojen arviointi pelastustoiminnan tehtävistä. Voimavarat Pelastuslaitoksella on oma yhteistyöryhmä, joka toimii samalla työsuojelutoimikuntana. Työsuojelupäällikön ja kolmen työsuojeluvaltuutetun tehtävät hoidetaan oman toimen ohella. 16

17 Nolla työtapaturmaa. Työturvallisuus vaikuttaa positiivisesti työhyvinvointiin ja asiakaspalvelun laatuun. Hyödynnetään pelastuslaitosten yhteisiä työturvallisuushankkeita. Vahvistetaan henkilöstön työturvallisuustietoisuutta aktiivisella tiedottamisella, koulutuksella ja huomioimalla kaikessa toiminnassa turvalliset työtavat. Vuoden 2014 aikana tarkistetaan työturvallisuustoiminnan organisointi siten, että siinä huomioidaan laajentunut ensihoitopalvelu. 3.2 Riskienhallinta Riskienhallinta on eräs pelastuslaitoksen lakisääteisistä ydintoiminnoista. Riskienhallintaan sisältyy riskianalytiikka, onnettomuuksien ehkäisy, pelastuslaitoksen työsuojelun koordinointi ja kuntien valmiussuunnittelun tukeminen. Paloasemilla pelastustoiminnan tehtäviä suorittava henkilökunta tekee myös onnettomuuksien ehkäisyn ja työsuojelun työtehtäviä Riskianalyysi Pelastuslaki (379/2011) 43 ja Pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohje 2012 Pelastuslain mukaan pelastuslaitoksen on seurattava onnettomuusuhkien sekä onnettomuuksien määrän ja syiden kehitystä. Johtopäätösten perusteella pelastuslaitoksen on ryhdyttävä osaltaan toimenpiteisiin onnettomuuksien ehkäisemiseksi ja niihin varautumiseksi sekä tarvittaessa tehdä esityksiä muille viranomaisille ja tahoille. Pelastuslaitoksen johtokunta hyväksyi (59 ) Jokilaaksojen alueen riskianalyysin Riskianalyysi toimii lainsäädännön lisäksi pelastustoimen palveluiden mitoituksen sekä palvelutasopäätöksen perustana. Laajempi riskianalyysityö tehdään neljän vuoden välein ennen uuden palvelutasopäätöksen laadintaa. Riskianalyysiä päivitetään tarvittaessa myös palvelutasopäätöskauden aikana. Riskianalyysissä on kuvattu alueen riskit, joilla on vaikutusta pelastuslaitoksen toimintavalmiuden mitoitukseen. Riskianalyysi painottuu päivittäisten riskien tarkasteluun. Tarvittaessa tehdään erillisiä riskianalyysejä esimerkiksi paikallista turvallisuussuunnittelua tai kuntien valmiussuunnittelua varten. Kuntien varautumista varten on tuotettu riskiarviointi, jossa on kuvattu häiriötilanteiden ja poikkeusolojen riskit. Pohjana riskiarvioinnissa on käytetty Yhteiskunnan turvallisuusstrategian mukaista tarkastelua. Pelastuslaitos on ollut mukana valtakunnallisissa riskianalyysin kehittämishankkeissa, joita koordinoi Helsingin pelastuslaitos ja VTT. Hankkeiden tavoitteena on tarkentaa paikkatietoon sidotun riskianalyysin tekoa. Voimavarat Riskianalytiikan ajantasaisuudesta vastaa riskienhallinnan vastuualueen päällikkö. 17

18 Pelastuslaitos analysoi ja kokoaa riskianalyysiin yhteistyössä kuntien ja eri viranomaisten kanssa riittävän kattavan riskikuvan toiminta-alueesta ja ympäristöstä. Riskianalyysi tukee pelastuslaitoksen toimintavalmiuden suunnittelua ja toteutusta sekä auttaa yhteistyöviranomaisten omaa suunnittelua. Kuntien välisiin maksuosuuksiin vaikuttava riskiruutuaineisto päivitetään kahden vuoden välein. Palvelutasopäätöskauden aikana pyritään laatimaan sotilasviranomaisten avustamana erillinen poikkeusolojen riskianalyysi. Vuonna 2016 tehtävän riskianalyysin yhteydessä sen sisältöä pyritään kehittämään monipuolisemmaksi hyödyntämällä laaja-alaisemmin saatavilla olevaa informaatiota. Riskianalyysitietoa luovutetaan myös muiden viranomaisten hyödynnettäväksi Turvallisuusviestintä Pelastuslaki (379/2011) 27, Valtakunnallinen turvallisuusviestinnän strategia Pelastuslaitoksen turvallisuusviestintä sisältää pelastuslain määrittelemän neuvonta- ja valistuskokonaisuuden. Turvallisuusviestinnän tavoitteena on lisätä ihmisten tietoja ja taitoja onnettomuuksien ehkäisemisessä ja onnettomuustilanteissa toimimisessa. Pelastuslaitoksella on otettu vuonna 2008 käyttöön elinkaarimalli, jossa on määritelty turvallisuusviestinnän kohderyhmät seuraavasti: esikoululaiset, nelosluokkalaiset, kahdeksasluokkalaiset, toisen asteen opiskelijat, kodit, työpaikat ja eläkeläiset sekä maahanmuuttajat. Vuosittainen turvallisuusviestinnän tavoite on ollut 15% asukkaista, josta kolmannes on saanut kertyä suurista yleisötilaisuuksista. tta on seurattu kuntakohtaisesti. Alueellisesti tarkasteltuna turvallisuusviestinnän määrällinen vuositavoite on saavutettu vuodesta 2009 alkaen ja vuoden 2012 toteutuma oli 20 %. Ennusteen mukaan 15 % tavoite saavutetaan myös vuonna Pelastuslaitoksella on nimetyt kouluyhdyshenkilöt, joiden tehtävänä on toimia aktiivisesti koulujen suuntaan turvallisuuskoulutuksessa ja konsultoinnissa. Pelastuslaitokselle on pyritty hankkimaan turvallisuuskoulutuskalustoa ja -materiaalia vuosittain, jotta kouluttajilla olisi käytettävissä ajantasaista tietoa ja välineistöä. Pelastuslaitosten kumppanuusverkostossa tuotettuja ideoita ja materiaaleja hyödynnetään oman toiminnan kehittämisessä ja toteuttamisessa. Turvallisuusviestinnän kehittämisessä tehdään myös laajaa yhteistyötä eri viranomaisten ja järjestöjen kanssa. Yksityiskohtaisemmat turvallisuusviestintään liittyvät työnjohdolliset ohjeet on annettu turvallisuustyön toimintaohjeessa, joka on samalla turvallisuusviestintäsuunnitelma. 18

19 Voimavarat Turvallisuusviestinnän tehtäviä tekee muiden työtehtäviensä ohella lähes kaikki pelastuslaitoksen henkilökuntaan lukeutuvat sekä osa sopimushenkilöstöstä. Lähtökohtana on, että lähes kaikki pelastuslaitoksen viranhaltijat osallistuvat tarvittaessa muiden tehtäviensä lisäksi turvallisuusviestintään. Siten päätoimisesta henkilöstöstä turvallisuusviestintäresurssina voidaan arvioida olevan lähes 90 henkilöä. Pelastuslaitoksen turvallisuusviestinnässä korostetaan jokaisen yksilön ja yhteisön omatoimisen varautumisen merkitystä ja vastuuta turvallisuuden edistämisessä, sekä pyritään mahdollisimman vaikuttavaan tulokseen. Pelastuslaitoksen turvallisuusviestinnässä on käytössä yhdenmukaiset työkalut ja menetelmät. Tavoitteenasettelua muutetaan, siten että 15 % yleistavoitteesta luovutaan vuoden 2014 loppuun mennessä ja sen sijaan käyttöön otetaan elinkaarimallin mukaiset tavoitteet. Tavoitteeksi asetetaan lapsi- ja nuorisokohderyhmien 100 % saavuttaminen alueella. Muiden kohderyhmien osalta tavoitteet määritellään erikseen vuosittaisissa toiminnallisissa tavoitteissa. Kehitetään edelleen yhtenäisiä turvallisuusviestinnän toimintatapoja ja aineistoja sekä turvallisuusviestinnän onnistumista mittaavia menetelmiä Yhteistyö onnettomuuksien ehkäisemiseksi Asiantuntijapalvelut Pelastuslaki (379/2011) pykälät 27 ja 42 Pelastuslaitos tekee onnettomuuksien ehkäisemiseksi yhteistyötä eri tahojen kanssa ja huolehtii siten myös pelastustoimelle kuuluvasta ohjauksesta. Vuonna toteutettu Turvakanavahanke on yksi konkreettisimpia kehityshankkeita, joka tuotti samalla hyvän yhteistyöverkoston. Turvakanavahankkeen myötä on järjestetty vuosittain sivistystoimen turvallisuuspäivä sekä pidetty sivistysjohtajien sekä sosiaali- ja terveystoimen johtajien kanssa neuvottelutilaisuuksia ajankohtaisasioista. Näissä tilaisuuksissa on myös suunniteltu yhteisiä toimenpiteitä seuraaville vuosille. Liikenneturvallisuustyössä pelastuslaitos on aktiivisesti yhteistyössä alueen kuntien, poliisin, Liikenneturvan ja Ely-keskuksen kanssa. Kuntien ja seutukuntien liikenneturvallisuustyöryhmiin sekä maakunnallisen liikenneturvallisuustyön ohjausryhmän toimintaan on nimetty pelastusviranomainen. Pelastuslaitos, Liikenneturva ja poliisilaitos kehittivät pelastuslaitoksen aloitteesta yhteistyössä Punainen Liitu-kampanjan, jossa kohderyhmänä ovat toisen asteen opiskelijat. Pelastuslaitos ja poliisilaitos ovat järjestäneet yhteistyössä vuosittain 112-päivän alueellisen tilaisuuden vuorotellen Raahessa tai Ylivieskassa. Poliisilaitoksen kanssa yhteistyössä on lä- 19

20 hetetty juhannuksen ja joulun alla yhteistiedotteet medialle sekä jaettu vuosittain Jokilaaksojen alueen viranomaisten yhteinen turvallisuuspalkinto. Pelastuslaitos on osallistunut aktiivisesti Pyhäjoen Hanhikivelle suunniteltuun ydinvoimalaan liittyvien selvitysten valmisteluun ja yhteistyön kehittämiseen. Valmisteluissa on todettu, että ydinvoimalahanke tulee vaatimaan Jokilaaksojen pelastuslaitokselta yhden erityisasiantuntijan rakennusprojektin ajaksi. Erityisasiantuntijan rooli on toimia pelastuslaitoksen viranomaisedustajana ydinvoimayhtiön, Säteilyturvakeskuksen, kuntien, muiden viranomaisten ja yhteisöjen suuntaan ydinvoimalan suunnittelu- ja rakentamisvaiheessa. Pelastuslaitoksen rakenteellisen paloturvallisuuden asiantuntijapalveluja tarvitaan rakennuslupakäsittelyssä, rakentamisen aikaisessa ohjauksessa ja neuvonnassa. Rakennusvalvontaviranomaisten kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä paikallisesti rakennuslupien käsittelyvaiheessa sekä rakennusten käyttöönottotarkastuksissa. Lisäksi rakentajat käyttävät aktiivisesti pelastuslaitoksen rakenteellisen paloturvallisuuden asiantuntijapalveluja. Riskienhallinnan vastuualue vastaa keskitetysti kaavalausunnoista. Palvelutasopäätöskaudella pelastuslaitos järjesti pelastusviranomaisten ja rakennusvalvontaviranomaisten yhteisiä tilaisuuksia, joissa käsiteltiin rakenteellisen paloturvallisuuden ongelmakysymyksiä ja kehitettiin yhteistyötä viranomaisten kesken. Voimavarat Turvallisuusyhteistyötä koordinoi ensisijaisesti yksi päällystöviranhaltija muiden tehtäviensä ohella. Kaikki kaavalausunnot valmistelee ja antaa yksi päällystöviranhaltija muiden työtehtäviensä ohella. Rakennusvalvonnan kanssa yhteistyötä tekee ja rakentajia opastaa paloturvallisuudessa muiden tehtäviensä ohessa eri paloasemilla työskentelevä päällystö, yhteensä 24 henkilöä. Ydinvoimalahankkeen edetessä on resursoitava yksi erityisasiantuntija hankkeen suunnitteluja rakentamisvaiheen ajaksi. Turvallisuuden kehittämiseksi tehdään pelastusviranomaisen vastuualueen osalta aktiivisena kumppanina laaja-alaista yhteistyötä eri tahojen kanssa siten, että asiantuntijapalvelut ovat ajantasaiset, laadukkaat ja riittävät suhteessa kysyntään. Vahvistetaan yhteistyösuhteita turvallisuuden edistämiseksi pelastuslaitoksen alueella. Palvelutasopäätöskauden aikana perustetaan erityisasiantuntijan määräaikainen virka alueelle tulevan ydinvoimalan rakennusprojektin ajalle. Vuosikustannus on arviolta henkilösivukustannuksineen. Vuodelle 2014 varataan erityisasiantuntijan palkkakustannuksiin. Pelastuslaitoksen asiantuntijapalvelujen osaamista vahvistetaan järjestämällä vuosittain henkilökunnalle täydennyskoulutusta. Pelastuslaitos huolehtii ohjausvelvoitteestaan järjestämällä viranomaisten yhteisiä alueellisia koulutus- ja ajankohtaistilaisuuksia vähintään kerran vuodessa. 20

Onnettomuuksien ehkäisy 2013

Onnettomuuksien ehkäisy 2013 Onnettomuuksien ehkäisy 2013 Kimmo Markkanen riskienhallintapäällikkö Onnettomuuksien ehkäisy 2013 Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Västra Nylands räddningsverk Länsi-Uusimaa Department for Rescue Services

Lisätiedot

Pelastuslain onnettomuuksien ennaltaehkäisyn uudistukset pelastuslaitoksen kannalta

Pelastuslain onnettomuuksien ennaltaehkäisyn uudistukset pelastuslaitoksen kannalta Pelastusalan neuvottelupäivät SN27 9. 11.12.2009, Silja Serenade Pelastuslain onnettomuuksien ennaltaehkäisyn uudistukset pelastuslaitoksen kannalta Pelastusjohtaja Veli-Pekka Ihamäki Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos

Lisätiedot

Palvelutasopäätös ja onnettomuuksien ehkäisy

Palvelutasopäätös ja onnettomuuksien ehkäisy Palvelutasopäätös ja onnettomuuksien ehkäisy Anssi Kuhlman Taustaa Pelastuslaki 379/2011 27 Alueen pelastustoimen ja pelastuslaitoksen tehtävät Alueen pelastustoimi vastaa pelastustoimen palvelutasosta,

Lisätiedot

Tehtävä voidaan poistaa mikä on tehtävän poiston kustannusvaikut us mitä muita vaikutuksia tehtävän poistolla on

Tehtävä voidaan poistaa mikä on tehtävän poiston kustannusvaikut us mitä muita vaikutuksia tehtävän poistolla on Sisäasiainministeriön toimintaohjelma kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämiseksi 23.9.2013 Pelastuslaki (379/2011) Tehtävät/velvoitteet Tehtävän poistaminen ei ole mahdollista perustelut Tehtävä

Lisätiedot

Pelastustoimi ja pelastuslaitos

Pelastustoimi ja pelastuslaitos Pelastustoimi ja pelastuslaitos Päijät-Hämeen pelastuslaitos Marjo Oksanen marjo.oksanen@phpela.fi Pelastustoimen tehtävänjako Sisäasiainministeriö johtaa, ohjaa ja valvoo pelastustointa ja sen palvelujen

Lisätiedot

Palontutkinnan tulosten hyödyntäminen pelastuslaitoksella. Janne Rautasuo 30.1.2015

Palontutkinnan tulosten hyödyntäminen pelastuslaitoksella. Janne Rautasuo 30.1.2015 Palontutkinnan tulosten hyödyntäminen pelastuslaitoksella Janne Rautasuo 30.1.2015 Pelastuslaki 379/2011 41 Palontutkinta Pelastuslaitoksen on suoritettava palontutkinta Tavoitteena on vastaavien onnettomuuksien

Lisätiedot

JOKILAAKSOJEN PELASTUSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 1

JOKILAAKSOJEN PELASTUSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 JOKILAAKSOJEN PELASTUSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 YLIVIESKAN KAUPUNKI Ylivieskan kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 25.9.2012 64 Voimaantulopäivä 1.11.2012 I LUKU JOKILAAKSOJEN PELASTUSLAITOKSEN YLEISET PERUSTEET

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN PELASTUSLAITOKSET

TULEVAISUUDEN PELASTUSLAITOKSET TULEVAISUUDEN PELASTUSLAITOKSET Joensuu 17.2.2011 AIHEET Hallituksen linjaukset toimintakykyhankkeen osalta Pelastustoimen kehittäminen 2 HALLITUKSEN ILTAKOULU Iltakoulukäsittely 19.5.2010 Hallituksen

Lisätiedot

ETELÄ-POHJANMAAN PELASTUSLAITOKSEN YHTEISTOIMINTASOPIMUS

ETELÄ-POHJANMAAN PELASTUSLAITOKSEN YHTEISTOIMINTASOPIMUS ETELÄ-POHJANMAAN PELASTUSLAITOKSEN YHTEISTOIMINTASOPIMUS ETELÄ-POHJANMAAN PELASTUSTOIMEN YHTEISTOIMINTASOPIMUS SOPIJAPUOLET Alajärven, Alavuden, Kauhajoen, Kauhavan, Kurikan, Lapuan, Seinäjoen ja Ähtärin

Lisätiedot

Pohjanmaan pelastuslaitos tänään Österbottens räddningsverk i dag. Pelastusjohtaja Räddningsdirektör Tero Mäki

Pohjanmaan pelastuslaitos tänään Österbottens räddningsverk i dag. Pelastusjohtaja Räddningsdirektör Tero Mäki Pohjanmaan pelastuslaitos tänään Österbottens räddningsverk i dag Pelastusjohtaja Räddningsdirektör Tero Mäki Pelastuslaitokset (kunnat) Hätäkeskukset (Valtio) Valtion hallinnoimia Hätäkeskusalueita

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan kehittäminen

Vapaaehtoistoiminnan kehittäminen Vapaaehtoistoiminnan kehittäminen 1 23.9.2013 Varsinais-Suomen pelastuslaitos Visio Varsinais-Suomen pelastuslaitos on kehittyvä alansa valtakunnallinen suunnannäyttäjä ja laadukkaiden pelastusturvallisuus-

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2016. Taloussuunnitelma 2016-2018. Pohjois-Karjalan pelastuslaitos -liikelaitos

TALOUSARVIO 2016. Taloussuunnitelma 2016-2018. Pohjois-Karjalan pelastuslaitos -liikelaitos Pohjois-Karjalan pelastuslaitos -liikelaitos TALOUSARVIO 2016 Taloussuunnitelma 2016-2018 www.pkpelastuslaitos.fi Pohjois-Karjalan pelastuslaitos -liikelaitos etunimi.sukunimi@pkpelastuslaitos.fi Noljakantie

Lisätiedot

Pelastuslaitos 2020 1 26.11.2012

Pelastuslaitos 2020 1 26.11.2012 Pelastuslaitos 2020 1 26.11.2012 Strateginen kenttä Johdon forum Ministeriövalmistelu - läänit Yhteistoiminnallinen valmistelu Pelastusaluevalmistelu (pelastusjohtajien kokous) Palvalutasopäätökset Kuntastrategiat

Lisätiedot

Toimintasääntö 1.4.20132013

Toimintasääntö 1.4.20132013 Toimintasääntö 1.4.20132013 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 1 1. PELASTUSLAITOKSEN TOIMINNAN OHJAUS... 3 2. PELASTUSTOIMEN TOIMIALA... 3 3. JOHTAMINEN... 4 3.1. Johtamistapa... 4 3.2. Johtajan tehtävät...

Lisätiedot

PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTON KUULUMISIA 2/2013

PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTON KUULUMISIA 2/2013 TIEDOTE 1 (6) 2/2013 31.5.2013 PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTON KUULUMISIA 2/2013 Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston toinen tiedote Edessäsi on Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston toinen tiedote.

Lisätiedot

Pelastustoimi 2007-2012. 28.11.2007 Pelastusylijohtaja Pentti Partanen

Pelastustoimi 2007-2012. 28.11.2007 Pelastusylijohtaja Pentti Partanen Pelastustoimi 2007-2012 Vuosi 2007 Pelastustoimi vahvasti hallitusohjelmaan Sisäisen turvallisuuden ohjelman toimeenpano Lääkäri- ja pelastushelikopteriselvitys Selonteko hätäkeskusuudistuksesta Väestön

Lisätiedot

TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2016

TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2016 Pohjois-Karjalan pelastuslaitos -liikelaitos TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2016 ENSIHOITOPALVELUT TULOSALUE www.pkpelastuslaitos.fi Pohjois-Karjalan pelastuslaitos -liikelaitos etunimi.sukunimi@pkpelastuslaitos.fi

Lisätiedot

KYLÄTURVALLISUUDEN INFOILTA LEPPÄVIRTA 12.11.2012

KYLÄTURVALLISUUDEN INFOILTA LEPPÄVIRTA 12.11.2012 KYLÄTURVALLISUUDEN INFOILTA LEPPÄVIRTA 12.11.2012 Paloriskit, omatoiminen varautuminen ja valvontasuunnitelmat Paavo Tiitta riskienhallintapäällikkö Pohjois-Savon pelastuslaitos paavo.tiitta@kuopio.fi

Lisätiedot

LUP toiminnasta 2013

LUP toiminnasta 2013 Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Västra Nylands räddningsverk Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen ajankohtaisasioita Länsi-Uudenmaan pelastustoimen alueen nuohoojien opintopäivä 29.11.2012 Fiskars V-P Ihamäki

Lisätiedot

Hyväksytty xx.x.2013. Pohjois-Karjalan pelastuslaitos-liikelaitos TOIMINTASÄÄNTÖ. Johtokunta

Hyväksytty xx.x.2013. Pohjois-Karjalan pelastuslaitos-liikelaitos TOIMINTASÄÄNTÖ. Johtokunta Hyväksytty xx.x.2013 Pohjois-Karjalan pelastuslaitos-liikelaitos TOIMINTASÄÄNTÖ Johtokunta 1. Toimintasäännön tarkoitus Toimintasäännössä määritellään pelastuslaitoksen tehtävät, vastuualueet sekä niiden

Lisätiedot

VALVONTAKOHTEIDEN TARKASTUSMAKSUT 1.1.2013

VALVONTAKOHTEIDEN TARKASTUSMAKSUT 1.1.2013 VALVONTAKOHTEIDEN TARKASTUSMAKSUT 1.1.2013 Perusteet valvontakohteiden maksullisuudesta Keski-Suomen pelastuslaitoksen liikelaitoksen johtosäännön 3 :n mukaisesti johtokunnan tehtävinä on mm. ohjata ja

Lisätiedot

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Porvoon sairaanhoitoalue (jäljempänä sha)

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Porvoon sairaanhoitoalue (jäljempänä sha) HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN PORVOON SAIRAANHOITOALUEEN JA ITÄ-UUDENMAAN PELASTUSLAITOKSEN AIESOPIMUS ENSIHOIDON PALVELUTUOTANNOSTA JA ENSIVASTEPALVELUISTA 1. Sopijaosapuolet Itä-Uudenmaan

Lisätiedot

KAINUUN PELASTUSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ

KAINUUN PELASTUSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ KAINUUN PELASTUSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 20.1.2009. I YLEISET PERUSTEET 1 Tehtävä Pelastuslaitoksen tehtävänä on tarjota Kainuun pelastuslaitoksen alueen kunnille pelastuslaissa

Lisätiedot

Valvontakäyntiin (palotarkastus) osallistuminen

Valvontakäyntiin (palotarkastus) osallistuminen Ohje 1(5) OHJE PELASTUSVIRANOMAISEN VALVONTAKÄYNTIIN OSALLISTUVILLE Pelastuslain (379/2011) 2. luku sisältää yleisiä, kaikkia kansalaisia koskevia velvoitteita ehkäistä onnettomuuksia ja toimia hätätilanteessa.

Lisätiedot

OULU-KOILLISMAAN PELASTUSLAITOS Alue

OULU-KOILLISMAAN PELASTUSLAITOS Alue Dia 1 Alue 12 kuntaa (1.1.2004 18 kuntaa) Noin 280 000 asukasta (vrk 12/2013) Noin 23 160 km 2 260 km Dia 2 Alue Noin 250 000 asukasta (50 km säteellä Oulusta) Dia 3 Yhteistyö arjen turvallisuuden parantamisessa

Lisätiedot

Ohje palvelutasopäätöksen sisällöstä ja rakenteesta

Ohje palvelutasopäätöksen sisällöstä ja rakenteesta Ohje palvelutasopäätöksen sisällöstä ja rakenteesta Sisäinen turvallisuus SISÄASIAINMINISTERIÖN JULKAISU /2013 SISÄASIAINMINISTERIÖ Sisäinen turvallisuus Ohje palvelutasopäätöksen sisällöstä ja rakenteesta

Lisätiedot

Uusi pelastuslaki ja virastojen välinen yhteistyö

Uusi pelastuslaki ja virastojen välinen yhteistyö Uusi pelastuslaki ja virastojen välinen yhteistyö Jukka Koivuranta Helsingin pelastuslaitos Palotarkastaja/Sosiaali- ja terveysviraston yhteyshenkilö Lyhyesti Pelastuslaki 379/2011 Poistumisturvallisuusselvitys

Lisätiedot

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET 1. TALOUTTA JA TOIMINTAA KOSKEVAT OHJEET JA SÄÄNNÖT Kaupungin taloudenhoitoa ja sen järjestämistä ohjaavat kuntalain 8. luku, kirjanpitolaki ja asetus, kirjanpitolautakunnan

Lisätiedot

MainaRI - kokonaisturvallisuuden arviointi- ja kehittämismenetelmä työhyvinvoinnin edistämiseksi

MainaRI - kokonaisturvallisuuden arviointi- ja kehittämismenetelmä työhyvinvoinnin edistämiseksi MainaRI - kokonaisturvallisuuden arviointi- ja kehittämismenetelmä työhyvinvoinnin edistämiseksi PERUSTASO TAVOITETASO Perusasiat ja lainsäädäntö kunnossa Aktiivista ja tavoitteellista toimintaa Systemaattisesti

Lisätiedot

KOULUTUSTARJOTIN 1 (11) Ryhmäkoko Hinta (alv 24 %) Koulutuskuvaukset Tavoite Kesto. Kokonaisvaltainen riskienhallinta

KOULUTUSTARJOTIN 1 (11) Ryhmäkoko Hinta (alv 24 %) Koulutuskuvaukset Tavoite Kesto. Kokonaisvaltainen riskienhallinta KOULUTUSTARJOTIN 1 (11) Kokonaisvaltainen riskienhallinta Osallistuja tiedostaa kokonaisvaltaisen riskienhallinnan periaatteet. Osallistuja ymmärtää eri tahojen laatimien riskianalyysien ja uhkamallien

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Millaisen sopimuspalokuntien päällikkökurssin rakentaisit?

Millaisen sopimuspalokuntien päällikkökurssin rakentaisit? 8.9.2014 Millaisen sopimuspalokuntien päällikkökurssin rakentaisit? SPPL Sivutoimisen ja vapaaehtoispäällystön opintopäivä 6.9.2014 Sokos Hotel Alexandra Markku Savolainen Koulutuspäällikkö Taustaa Pelastustoimintaan

Lisätiedot

Määräys varautumisesta kemikaalionnettomuuksiin

Määräys varautumisesta kemikaalionnettomuuksiin Sivu 1/5 Sisäasiainministeriö pelastusosasto Dnro SM-1999-00636/Tu-311 Annettu 13.10.1999 Voimassa 15.9.1999 alkaen toistaiseksi Säädösperusta Pelastustoimilaki (561/1999 31 ja 88 Kumoaa Sisäasiainministeriön

Lisätiedot

Pelastustoimen strategia 2025 vahvistettiin helmikuussa 2012. Strategiassa asetettiin koko pelastustoimen toimialalle neljä strategista päämäärää:

Pelastustoimen strategia 2025 vahvistettiin helmikuussa 2012. Strategiassa asetettiin koko pelastustoimen toimialalle neljä strategista päämäärää: Selvitys SM149361 1 (6) 07.05 SM/2014/253 Pelastustoimen strategian 2025 toteutuminen Pelastusjohtajien, aluehallintoviraston pelastustoimen ja varautumisen johtajien sekä toimialan järjestöjen johdon

Lisätiedot

Pelastussuunnitelma. Kiinteistön nimi. Päiväys

Pelastussuunnitelma. Kiinteistön nimi. Päiväys Pelastussuunnitelma Kiinteistön nimi Päiväys Lomake on Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön tuottama mallilomake, jota voidaan käyttää asuinrakennuksen pelastussuunnitelman pohjana. Lomake noudattaa sisäasiainministeriön

Lisätiedot

Yleisötapahtuman pelastussuunnitelman laatimisvelvoite Pelastuslaki 379/2011 16 Yleisötilaisuuden pelastussuunnitelma

Yleisötapahtuman pelastussuunnitelman laatimisvelvoite Pelastuslaki 379/2011 16 Yleisötilaisuuden pelastussuunnitelma Yleisötapahtuman pelastussuunnitelman laatimisvelvoite Pelastuslaki 379/2011 16 Yleisötilaisuuden pelastussuunnitelma Yleisötilaisuuksiin ja muihin tapahtumiin, joihin osallistuvien ihmisten suuren määrän

Lisätiedot

Onnettomuuksien ehkäisyn kehittäminen. Palonehkäisyn perinnepäivät Padasjoki, 28.-29.5.200

Onnettomuuksien ehkäisyn kehittäminen. Palonehkäisyn perinnepäivät Padasjoki, 28.-29.5.200 Onnettomuuksien ehkäisyn kehittäminen Palonehkäisyn perinnepäivät Padasjoki, 28.-29.5.200 Onnettomuuksien ehkäisyn työryhmäraportin lähtötiedot Pelastuslaitoksien näkemyksiä ja kehittämistarpeita kartoitettiin

Lisätiedot

PELASTUSTOIMI JA ÖLJYNTORJUNTA

PELASTUSTOIMI JA ÖLJYNTORJUNTA PELASTUSOSASTO PELASTUSTOIMI JA ÖLJYNTORJUNTA Valmiusjohtaja Janne Koivukoski Sisäasiainministeriö Pelastusosasto Öljyntorjuntaprojektin (SÖKÖ) julkistamistilaisuus Kotka 6.3.2007 PELASTUSTOIMEN LAINSÄÄDÄNTÖÄ

Lisätiedot

Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen

Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen SPEK Varautumisseminaari 1.12.2010 Anneli Taina, ylijohtaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto 1 Uudet viranomaiset Lääninhallitukset (6) TE-keskukset (15) Alueelliset

Lisätiedot

Yritysinfo 16.9.2015

Yritysinfo 16.9.2015 Yritysinfo 16.9.2015 Itä-Uudenmaan pelastuslaitos Tomi Pursiainen Riskienhallintapäällikkö Mitä yrityksen tulee ottaa huomioon turvallisuuden ja riskienhallinnan takaamiseksi? Toiminnanharjoittajan velvollisuudet

Lisätiedot

1. Aluepelastuslaitoksen toiminnan ohjaus... 2. 2. Pelastustoimen toimiala... 2

1. Aluepelastuslaitoksen toiminnan ohjaus... 2. 2. Pelastustoimen toimiala... 2 TOIMINTASÄÄNTÖ 1.1.2011 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Aluepelastuslaitoksen toiminnan ohjaus... 2 2. Pelastustoimen toimiala... 2 3. Johtaminen... 3 3.1. Johtamistapa... 3 3.2. Johtajan tehtävät... 3 3.3. Johtoryhmät...

Lisätiedot

Henkilöstösuunnitelma 2016

Henkilöstösuunnitelma 2016 Henkilöstösuunnitelma 2016 Yhtymähallitus 21.6.2016 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Henkilöstösuunnittelulle asetetut tavoitteet... 2 3 Nykyinen henkilöstömäärä... 2 4 Henkilöstön ikärakenne... 2 5

Lisätiedot

Toimintasääntö 1.1.20152013

Toimintasääntö 1.1.20152013 Toimintasääntö 1.1.20152013 SISÄLLYSLUETTELO 1. PELASTUSLAITOKSEN TOIMINNAN OHJAUS... 1 2. PELASTUSTOIMEN TOIMIALA... 1 3. JOHTAMINEN... 2 3.1. Johtamistapa... 2 3.2. Johtajan tehtävät... 2 3.3. Johtoryhmät...

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKILIIKENNE LIIKELAITOKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ 10.1.2014 ALKAEN

TAMPEREEN KAUPUNKILIIKENNE LIIKELAITOKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ 10.1.2014 ALKAEN TAMPEREEN KAUPUNKILIIKENNE LIIKELAITOKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ 10.1.2014 ALKAEN Tampereen kaupungin valtuusto on 26.11.2008 hyväksynyt Tampereen kaupungin liikelaitosten johtosäännön. Johtosääntö tuli voimaan

Lisätiedot

JOKILAAKSOJEN PELASTUSLAITOS PÖYTÄKIRJA 8/2013 124

JOKILAAKSOJEN PELASTUSLAITOS PÖYTÄKIRJA 8/2013 124 JOKILAAKSOJEN PELASTUSLAITOS PÖYTÄKIRJA 8/2013 124 Pelastuslaitoksen johtokunta 22.11.2013 AIKA 22.11.2013 09:00-12:06 PAIKKA Raahen paloasema, Pajuniityntie 1, Raahe KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 65 Kokouksen

Lisätiedot

PELASTUSALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT SN 26. Teuvo Reinikainen SPEK

PELASTUSALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT SN 26. Teuvo Reinikainen SPEK PELASTUSALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT SN 26 Teuvo Reinikainen SPEK SUOJELUSUUNNITELMA Velvoite väestönsuojelulaista ja -asetuksesta v. 1958/1959 (muutokset v. 1990) Ohje teollisuuslaitosten ja liikeyritysten poikkeusolojen

Lisätiedot

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 2 luku Työnantajan yleiset velvollisuudet 8 Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden

Lisätiedot

Resilientti kansalaisyhteiskunta ja pelastustoimi

Resilientti kansalaisyhteiskunta ja pelastustoimi Resilientti kansalaisyhteiskunta ja pelastustoimi Teija Mankkinen Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK Sähköposti: teija.mankkinen@spek.fi Puhelin: 040-161 7787 Toiminnan

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1 Parikkalan kunta SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

Pelastuslaitosten varautumis ja väestönsuojelutoiminta. Varautumisseminaari 19.3.2014

Pelastuslaitosten varautumis ja väestönsuojelutoiminta. Varautumisseminaari 19.3.2014 Pelastuslaitosten varautumis ja väestönsuojelutoiminta Varautumisseminaari 19.3.2014 Taustaa Väestönsuojelujaoston johtokunnan seminaari 14. 15.1.2014 Kyselyt pelastuslaitoksille 13.2. 16 laitosta vastasi

Lisätiedot

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx 2 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin

Lisätiedot

PELASTUSTOIMEN PALVELUTASOPÄÄTÖS 2013-2016 Lapin pelastuslaitos

PELASTUSTOIMEN PALVELUTASOPÄÄTÖS 2013-2016 Lapin pelastuslaitos PELASTUSTOIMEN PALVELUTASOPÄÄTÖS 2013-2016 Lapin pelastuslaitos 2 Pelastuslautakunta 14.9.2012 / 59, liite nro 9 Pelastuslautakunta xx.12.2012 / x, liite nro x PTP 2013-2016 Sisällysluettelo Pelastustoimen

Lisätiedot

PALONTUTKINNAN TILANNE OSANA RISKIENHALLINTAA

PALONTUTKINNAN TILANNE OSANA RISKIENHALLINTAA PALONTUTKINNAN TILANNE OSANA RISKIENHALLINTAA 1 25.3.2013 Pelastuslaki 41 Palontutkinta 1. Palontutkinnan tavoitteena on vastaavien onnettomuuksien ehkäisy ja vahinkojen rajoittaminen sekä pelastustoiminnan

Lisätiedot

KAINUUN MATKAILUFOORUMI 260912. Apulaispalopäällikkö Reino Huotari Kainuun pelastuslaitos

KAINUUN MATKAILUFOORUMI 260912. Apulaispalopäällikkö Reino Huotari Kainuun pelastuslaitos KAINUUN MATKAILUFOORUMI 260912 Apulaispalopäällikkö Reino Huotari Kainuun pelastuslaitos Kainuun pelastuslaitos Kuva: Kainuun pelastuslaitos www.kaipe.fi Uutisaiheita Kelomökki syttyi Luostolla www.lapinkansa.fi

Lisätiedot

TOIMINTASÄÄNTÖ versio 8.9.2015 versio 2.12.2015 versio 6.12.2015

TOIMINTASÄÄNTÖ versio 8.9.2015 versio 2.12.2015 versio 6.12.2015 LAPIN PELASTUSLAITOS TOIMINTASÄÄNTÖ versio 8.9.2015 versio 2.12.2015 versio 6.12.2015 Pelastuslautakunta 9.12.2010 / 105 Pelastuslautakunta 13.12.2011 / 89 Pelastuslautakunta 11.3.2014 / 14 Pelastuslautakunta

Lisätiedot

Pelastustoimen muutospaineet ja mahdollisuudet. Seppo Lokka pelastusjohtaja

Pelastustoimen muutospaineet ja mahdollisuudet. Seppo Lokka pelastusjohtaja Pelastustoimen muutospaineet mahdollisuudet Seppo Lokka pelastusjohta Megatrendit Teknologia integroituu arkeen Keskinäisriippuvuus lisääntyy Yksilöllinen hyvinvointi korostuu Ilmastonmuutoksen seuraukset

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIIKAJO- EN KUNNASSA JA KUNTAKONSERNISSA

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIIKAJO- EN KUNNASSA JA KUNTAKONSERNISSA SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIIKAJO- EN KUNNASSA JA KUNTAKONSERNISSA Kunnanvaltuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista (13

Lisätiedot

Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö

Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö 17.4.2013 Sisäisen turvallisuuden tavoite Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelma 20.6.2011 Suomi on Euroopan

Lisätiedot

PELASTUSSUUNNITELMA JA TURVALLISUUSJÄRJESTELYT

PELASTUSSUUNNITELMA JA TURVALLISUUSJÄRJESTELYT TS AGILITYURHEILUKESKUS OY PELASTUSSUUNNITELMA 1 Johdanto: PELASTUSSUUNNITELMA JA TURVALLISUUSJÄRJESTELYT Tämän pelastussuunnitelman tarkoituksena on antaa perusteita kohteessa oleskelevien henkilöiden

Lisätiedot

15.10.2014. Poistumisturvallisuusselvityksen laadintaopas

15.10.2014. Poistumisturvallisuusselvityksen laadintaopas 15.10.2014 Poistumisturvallisuusselvityksen laadintaopas Poistumisturvallisuusselvityksen laatiminen 15.10.2014 2 Pelastuslaki 18 Poistumisturvallisuus hoitolaitoksissa sekä palvelu- ja tukiasumisessa

Lisätiedot

TOIMINTASÄÄNTÖ LAPIN PELASTUSLAITOS

TOIMINTASÄÄNTÖ LAPIN PELASTUSLAITOS LAPIN PELASTUSLAITOS TOIMINTASÄÄNTÖ Pelastuslautakunta 9.12.2010 / 105 Pelastuslautakunta 13.12.2011 / 89 Pelastuslautakunta 11.3.2014 / 14, Liite nro 10 Sisällysluettelo I ORGANISAATIO JA TEHTÄVÄT 1 Soveltamisala

Lisätiedot

Ohje palvelutasopäätöksen sisällöstä ja rakenteesta

Ohje palvelutasopäätöksen sisällöstä ja rakenteesta Ohje palvelutasopäätöksen sisällöstä ja rakenteesta Sisäinen turvallisuus SISÄASIAINMINISTERIÖN JULKAISU /2013 SISÄASIAINMINISTERIÖ Sisäinen turvallisuus Ohje palvelutasopäätöksen sisällöstä ja rakenteesta

Lisätiedot

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Yhteistoimintaryhmä 29.11.2010 Kaupunginhallitus 29.11.2010 Kaupunginvaltuusto 13.12.2010 Sisällysluettelo 1. Edellisen

Lisätiedot

10 vuotta varautumista ja väestönsuojelua alueellisessa pelastustoimessa. Seppo Lokka Etelä-Savon pelastuslaitos

10 vuotta varautumista ja väestönsuojelua alueellisessa pelastustoimessa. Seppo Lokka Etelä-Savon pelastuslaitos 10 vuotta varautumista ja väestönsuojelua alueellisessa pelastustoimessa Seppo Lokka Etelä-Savon pelastuslaitos Kuntien valmiussuunnittelun ja toiminnan tukeminen Etelä-Savon valmius ja turvallisuustyöryhmä

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuuri koostuu...

Turvallisuuskulttuuri koostuu... Turvallisuuskulttuuri koostuu... Oikeat arvot, asenne Riittävästi tietoa ja taitoa Käytännön teot ja toimet motivaatio X osaaminen X mahdollisuudet= tulos Professori Veikko Teikari / Aalto- yliopisto 1

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA 2012 Nro 4 KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Soveltamisala 2 Toimintaperiaatteet Tässä taloussäännössä annetaan

Lisätiedot

Oamk Ammatillisen opettajakorkeakoulun turvallisuuskansio

Oamk Ammatillisen opettajakorkeakoulun turvallisuuskansio Oikarinen Pia Minustako rehtori -koulutus Yhteenveto kehittämistehtävän laatimisesta 1. KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI Oamk Ammatillisen opettajakorkeakoulun turvallisuuskansio 2. TEKIJÖIDEN NIMET Pia Oikarinen

Lisätiedot

Palopupu ja uusi * pelastuslaki

Palopupu ja uusi * pelastuslaki Palopupu ja uusi * pelastuslaki Väritettävä pupuhahmo päiväkoti- ikäisille isille Lain tavoite, soveltamisala ja yleiset velvollisuudet tiedoksi jokaiselle, mutta erityisesti pienten lasten vanhemmille

Lisätiedot

Pelastusalan työturvallisuuskoulutus

Pelastusalan työturvallisuuskoulutus Pelastusalan työturvallisuuskoulutus Työturvallisuuskoulutuksen taustaa (1) Työturvallisuusasiat ovat nousseet pelastusalalla entistä tärkeämmiksi Esikuvana tälle koulutukselle on Työturvallisuuskeskuksen

Lisätiedot

Pelastustoimen lainsäädännön uudistustilanne

Pelastustoimen lainsäädännön uudistustilanne Pelastustoimen lainsäädännön uudistustilanne Kirsi Rajaniemi Palonehkäisyn perinnepäivät, 25.-26.5.2011 Padasjoki 25.5.2011 1.7.2011 voimaan tulevat asetukset VN asetus pelastustoimesta (407/2011) VN asetus

Lisätiedot

13.05.2014. Mikkelin hiippakunnan tuomiokapitulin strategia 2015-2020

13.05.2014. Mikkelin hiippakunnan tuomiokapitulin strategia 2015-2020 Mikkelin hiippakunnan tuomiokapitulin strategia 2015-2020 Tuomiokapitulin tehtävänmäärittelyn lähtökohtia Mitä varten tuomiokapituli / me olemme olemassa? Mikä on tuomiokapitulin / meidän perustehtävä?

Lisätiedot

Väkivalta / uhkatilanne

Väkivalta / uhkatilanne Pelastusalan uhkatilannekoulutus - kehittämistarpeet Juha Höök Paloesimies, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos SPPL työturvallisuusseminaari 15.4.2015, Espoo Väkivalta / uhkatilanne Väkivalta on helppo tunnistaa,

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2015

Toimintasuunnitelma 2015 Toimintasuunnitelma 2015 Toimintasuunnitelma 2013 1 Sisällysluettelo SISÄLLYSLUETTELO... 1 HALLINTO- JA TUKIPALVELUT... 2 HALLINTOPALVELUT... 2 TYÖSUOJELUTOIMINTA... 2 VIESTINTÄ... 2 KEHITTÄMISRYHMÄ...

Lisätiedot

Paloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja tuetussa asumisessa Tapaturmien ehkäisyn yksikkö

Paloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja tuetussa asumisessa Tapaturmien ehkäisyn yksikkö 1 Paloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja tuetussa asumisessa Tapaturmien ehkäisyn yksikkö 22.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 1 Koulutusaineiston sisältö 1. Johdanto, tausta, tavoitteet

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN PELASTUSLAITOS TOIMINTASÄÄNTÖ. Pelastuslautakunnan päätös 8.11.2007, 48

ETELÄ-KARJALAN PELASTUSLAITOS TOIMINTASÄÄNTÖ. Pelastuslautakunnan päätös 8.11.2007, 48 ETELÄ-KARJALAN PELASTUSLAITOS TOIMINTASÄÄNTÖ Pelastuslautakunnan päätös 8.11.2007, 48 Voimaan 1.1.2008 1 1 Toimintasäännön tarkoitus Pelastuslaitoksen toimintasäännön tarkoituksena on sen lisäksi, mitä

Lisätiedot

SW/HNo Allekirjoitetun asiakirjan sähköinen versio

SW/HNo Allekirjoitetun asiakirjan sähköinen versio Toimintasääntö 9.3.2015 1(11) PELASTUSLAITOKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ 1 Johtaminen 1.1 Pelastuslaitoksen johto ja toimivallan delegointi 1.2 Osastopäälliköiden tehtävät Pelastuskomentajan, osastopäälliköiden

Lisätiedot

Onnettomuuksista oppiminen ja turvallisuuden parantaminen

Onnettomuuksista oppiminen ja turvallisuuden parantaminen Onnettomuuksista oppiminen ja turvallisuuden parantaminen Johtava tutkija Kai Valonen Onnettomuustutkintakeskus www.turvallisuustutkinta.fi Tutkitaan Suuronnettomuudet Ilmailu, raideliikenne ja vesiliikenne

Lisätiedot

RISKIENHALLINTA OPINTOPÄIVÄT 18.-19.11.2014

RISKIENHALLINTA OPINTOPÄIVÄT 18.-19.11.2014 RISKIENHALLINTA OPINTOPÄIVÄT 18.-19.11.2014 RISKIENHALLINTA, JAOSTON JOHTOKUNTA Liiton puheenjohtaja, pelastusjohtaja Jari Sainio, Varsinais-Suomen pelastuslaitos Turku (2014-2017) Jaoston puheenjohtaja

Lisätiedot

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Suomen Kuntaliitto 7.6.2012 Marja-Liisa Ylitalo erityisasiantuntija

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Suomen Kuntaliitto 7.6.2012 Marja-Liisa Ylitalo erityisasiantuntija Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Suomen Kuntaliitto Marja-Liisa Ylitalo erityisasiantuntija Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Kuntalaki: kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää

Lisätiedot

KESKI-POHJANMAAN JA PIETARSAAREN ALUEEN PELASTUSLAITOS

KESKI-POHJANMAAN JA PIETARSAAREN ALUEEN PELASTUSLAITOS KESKI-POHJANMAAN JA PIETARSAAREN ALUEEN PELASTUSLAITOS PALVELUTASOPÄÄTÖS 2015 2018 Luonnos Sisällys 1 Yleistä... 2 1.1 Lainsäädäntö... 2 1.2 Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitos... 3

Lisätiedot

Pelastustoimen tilinpäätös 2008 ja 2009 -hanke, tilinpäätös- ja kustannusanalyysin tuloksia Jaana Määttälä, KTM, tutkija 28.8.2012

Pelastustoimen tilinpäätös 2008 ja 2009 -hanke, tilinpäätös- ja kustannusanalyysin tuloksia Jaana Määttälä, KTM, tutkija 28.8.2012 Pelastustoimen tilinpäätös 2008 ja 2009 -hanke, tilinpäätös- ja kustannusanalyysin tuloksia Jaana Määttälä, KTM, tutkija 28.8.2012 Pelastustoimen kokonaiskustannusanalyysi vuosilta 2007 2010: pelastuslaitokset,

Lisätiedot

Vuosisuunnitelma 2015

Vuosisuunnitelma 2015 Vuosisuunnitelma 2015 1 Sisällysluettelo 1. Pirkanmaan pelastuslaitoksen esittely ja toimintaympäristön muutokset... 2 2. Toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2015... 2 3. Verkostoyhteistyö... 3 4. Riskienhallinta...

Lisätiedot

Pelastustoimen henkilöstötilinpäätös

Pelastustoimen henkilöstötilinpäätös Pelastustoimen henkilöstötilinpäätös 28.8.2012 Pelastuslaitosten henkilöstötilinpäätös Strategisen johtamisen ja arvioinnin työkalu. Ohjaa operatiivista johtoa käyttämään ja kehittämään resursseja oikein

Lisätiedot

Taloyhtiö 2013. Turvallisuus taloyhtiössä Helsingin Messukeskus 10.4.2013. Jaana Sallmén vanhempi lakimies, varatuomari. Suomen Kiinteistöliitto ry

Taloyhtiö 2013. Turvallisuus taloyhtiössä Helsingin Messukeskus 10.4.2013. Jaana Sallmén vanhempi lakimies, varatuomari. Suomen Kiinteistöliitto ry Taloyhtiö 2013 Turvallisuus taloyhtiössä Helsingin Messukeskus 10.4.2013 Jaana Sallmén vanhempi lakimies, varatuomari Miksi pelastussuunnitelma? Pelastussuunnitelman tarkoituksena parantaa arjen turvallisuutta

Lisätiedot

PELASTUSLAITOS. PÄIJÄT-HÄME Palvelutasopäätös 2014-2017

PELASTUSLAITOS. PÄIJÄT-HÄME Palvelutasopäätös 2014-2017 PELASTUSLAITOS PÄIJÄT-HÄME Palvelutasopäätös 2014-2017 Hyväksytty maakuntavaltuustossa 03.12.2013 Sisällys 1. Yleistä 4 1.1. Lainsäädäntö 6 1.2. Toiminnan painopisteet ja strategiset päämäärät 8 1.2.1.

Lisätiedot

Yleisötapahtuman turvallisuus. Kalle Eklund turvallisuusviestintäpäällikkö

Yleisötapahtuman turvallisuus. Kalle Eklund turvallisuusviestintäpäällikkö Yleisötapahtuman turvallisuus Kalle Eklund turvallisuusviestintäpäällikkö Sisältö Lainsäädäntö Lupamenettely käytännössä Viranomaisten laatimia ohjeita Yleisötilaisuuden määritelmä ITSE TAPAHTUMANJÄRJESTÄJÄNÄ

Lisätiedot

Pelastuslaki 379/2011 14 - Omatoiminen varautuminen. Rakennuksen omistajan ja haltijan sekä toiminnanharjoittajan on osaltaan:

Pelastuslaki 379/2011 14 - Omatoiminen varautuminen. Rakennuksen omistajan ja haltijan sekä toiminnanharjoittajan on osaltaan: Pelastussuunnitelma Pelastussuunnitelma on asiakirja, joka toimii turvallisuutta kehittävän työn välineenä. Pelastussuunnitelman tulee sisältää tiedot siitä, millä tavalla vaaratilanteita pyritään ennaltaehkäisemään,

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Suomen Palopäällystöliitto. Turvallisuuden puolesta jo vuodesta 1932

Suomen Palopäällystöliitto. Turvallisuuden puolesta jo vuodesta 1932 Suomen Palopäällystöliitto Turvallisuuden puolesta jo vuodesta 1932 Aatteellinen yhdistys Jäseniä yli 2.000 pelastustoimen päällystö, alipäällystö ja asiantuntijatehtävissä olevia turvallisuusalan asiantuntijoita

Lisätiedot

Kaarinan kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet. Luonnos 0 (6) 12.3.2014

Kaarinan kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet. Luonnos 0 (6) 12.3.2014 Luonnos 0 (6) 12.3.2014 Kaarinan kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 8.12.2014 123. Voimaantulo 8.12.2014. 1 (6) Sisällys 1 Lainsäädäntöperusta

Lisätiedot

Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 15.2.2012 1 YKSITYINEN SOSIAALIPALVELU: Laki yksityisistä

Lisätiedot

12 miljoonaa euroa pois liukastumisista - Vantaan kaupungin turvallisuussuunnitelma -

12 miljoonaa euroa pois liukastumisista - Vantaan kaupungin turvallisuussuunnitelma - 12 miljoonaa euroa pois liukastumisista - Vantaan kaupungin turvallisuussuunnitelma - 10.11.2011 Kalle Eklund Koulutuspäällikkö Pysy pystyssä seminaari Keski-Uudenmaan pelastustoimialue Osakaskuntia 8

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ

KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 20.1.2009 Muutos 5 :ään, kv 12.12.2012 85 VALVONTAJÄRJESTELMÄ 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Kaupungin hallinnon ja talouden valvonta

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt.

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. KAJAANIN KAUPUNKI 1/5 SOPIMUS YHTEISTOIMINTAORGANISAATIOSTA Sopijaosapuolet: Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. Tällä sopimuksella sovitaan työnantajan

Lisätiedot

Jätehuoltotilojen paloturvallisuusmääräykset. Kuopio 14.2.2013 Pohjois-Savon pelastuslaitos Johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen

Jätehuoltotilojen paloturvallisuusmääräykset. Kuopio 14.2.2013 Pohjois-Savon pelastuslaitos Johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen Jätehuoltotilojen paloturvallisuusmääräykset Kuopio 14.2.2013 Pohjois-Savon pelastuslaitos Johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen Pelastuslain 379 / 2011velvoitteet 1. Yleiset velvollisuudet 4 Jokaisen on

Lisätiedot