YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 79/2008/4 Dnro LSY 2007 Y 166. Eurajoen keskiosan kalataloudellinen kunnostaminen, Eurajoki ja Kiukainen

Transkriptio

1 LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 79/2008/4 Dnro LSY 2007 Y 166 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA Eurajoen keskiosan kalataloudellinen kunnostaminen, Eurajoki ja Kiukainen Varsinais Suomen työvoima ja elinkeinokeskus, kalatalousyksikkö HAKEMUS Varsinais Suomen työvoima ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksikkö on ympäristölupavirastoon toimittamassaan ja täydentämässään hakemuksessa pyytänyt lupaa Eurajoen keskiosan neljän kosken kalataloudelliseen kunnostamiseen sekä yhden kalatien rakentamiseen Kiukaisten ja Eurajoen kuntien alueella Lounais Suomen ympäristökeskuksen laatiman kunnostussuunnitelman (Tnro 0201L , ) ja sen Pappilankoskea koskevan täydennyksen mukaisesti. Hankkeen toteuttamiseksi hakija on pyytänyt pysyvää käyttöoikeutta kalatietä varten 300 m 2 :n alalle tilasta Maijala RN:o 9:131 (aikaisemmin RN:o 9:122), Kiukainen, Panelia. SUUNNITELMA Hankkeen tavoitteet Hankkeen tavoitteena on palauttaa Eurajoen keskiosan koskialueet luonnonmukaisen vesirakentamisen menetelmin sellaisiksi, että vaelluskalojen lisääntymis ja elinolosuhteet niissä paranisivat olennaisesti. Kunnostustyö on jatkoa jo toteutetulle Eurajoen alaosan kalataloudelliselle kunnostukselle. Eurajoki on entinen lohijoki, jossa kalastettiin lohta ja taimenta 1920 luvulle saakka. Nykyään kalojen liikkumista estävät padot ja voimalaitokset. Virtaamien ja veden laadun puolesta Eurajoki soveltuu vaelluskalojen (meritaimen, vaellussiika ja lohi) lisääntymis ja kasvupaikaksi. Hankkeella paitsi parannetaan virtakutuisten kalojen lisääntymisedellytyksiä ja lisätään kalojen kulkumahdollisuuksia Eurajoen vesistöalueen eri osien välillä myös lisätään virkistyskalastusmahdollisuuksia. Samalla myös rapujen elinolosuhteet paranevat.

2 2 Vesistötiedot Suunnittelualue Eurajoki saa alkunsa Säkylän Pyhäjärvestä ja laskee Selkämereen Rauman pohjoispuolella. Joen kokonaispituus on 52 km ja pudotus 45 m. Eurajoen valuma alueen laajuus on km 2. Eurajoen vesistöalueen järvisyys on 13 %. Eurajoen virtaamiin vaikuttaa niitä tasaavasti Pyhäjärven säännöstely. Kesän kuivina kausina Eurajoen Pappilankosken alapuolisen osan virtaamaa vähentää veden pumppaus Pappilankosken kohdalta putkea pitkin Raumalle kaupungin teollisuuden tarpeisiin. Vuodesta 2000 alkaen on Eurajoen alaosan tilannetta parannettu alivirtaamakausina pumppaamalla Kokemäenjoesta lisävettä Eurajokeen noin 1 m 3 /s. Eurajoen virtaamia on seurattu Pappilankoskessa vuodesta 1985 alkaen. Pappilankosken yläpuolinen valuma alue on km 2 (92 % koko Eurajoen valuma alueesta) ja järvisyys 13,8 %. Pappilankosken virtaama (m 3 /s) on ollut vuosina keskimäärin: HQ 55 MHQ 39 MQ 9,2 MNQ 1,3 NQ 0,2 Kunnostusalue käsittää Eurajoen keskiosan koskikohteet noin 12 kilometrin pituisella jokiosuudella Pappilankoskesta ylävirtaan Paneliaan. Pappilankoski sijaitsee oikeastaan Eurajoen alajuoksulla. Kunnostuskohde jäi kuitenkin pois Eurajoen alaosan kunnostuksesta, joka toteutettiin vuosina (Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätös nro 3/2004/4). Irjanteenkoski eli Faltunkoski sijaitsee aivan Irjanteen kylän keskustassa. Kosken pituus on noin 170 m ja putouskorkeus on noin 2 m. Kosken pääuoma on perattu. Kosken alaosassa pääuoman vasemmassa reunassa (yläjuoksulta katsottuna) on saareke, jonka rannan puoleinen uoma on alivirtaamakausina lähes kuiva. Saharinkoski sijaitsee noin kaksi kilometriä Irjanteenkosken yläpuolella. Kosken pituus on noin 160 m ja putouskorkeus on noin 2 m. Kosken niskalla on neliaukkoinen säännöstelypato, jonka ohitse on tehty kalatie padon rakentamisen yhteydessä 1990 luvulla. Saharinkoski on suosittu kalastuskohde. Paneliankoski sijaitsee Panelian keskustassa. Kosken pituus on noin 120 m ja putouskorkeus on noin 3,5 m. Kosken niskalla sijaitsee

3 Veden laatu Kalasto ja kalastus 3 kunnostettu rivimylly, jonka kohdalle vettä ohjaamaan on rakennettu isoista kivistä pohjapato. Pato on nykyisellään ainakin pienillä virtaamilla este kalankululle. Padon alaluiskan osittaisella uudelleen muotoilulla tilanne on korjattavissa. Panelian kohdalla Eurajoessa on kaksi uomaa, joista vasemmanpuoleinen virtaa voimalaitoksen läpi ja oikeanpuoleinen rivimyllyn ja koskiosuuden kautta. Paneliankosken Voima Oy:n on ohjattava oikeanpuoleiseen uomaan aina vähintään 0,2 m 3 /s suuruinen virtaama. Voimalaitoksen kautta voidaan juoksuttaa enintään 8 m 3 /s, joten tämän yli menevät virtaamat kulkevat oikeanpuoleisen uoman kautta. Paneliankosken yhteydessä oleva Panelian säännöstelypato on Paneliankosken Voima Oy:n hallinnassa. Säännöstelypadossa on neljä aukkoa, joista kolmessa on neulalankut ja yhdessä hydraulisesti toimiva luukku. Padon vasemmassa reunassa on ns. tulvapöytä ja setit, jotka voidaan tulvan sattuessa poistaa. Pyhäjärvestä Eurajokeen virtaava vesi on hyvälaatuista, mutta asutuksen ja teollisuuden jätevedet sekä hajakuormitus huonontavat veden laatua alajuoksulla. Veden käyttökelpoisuutta voidaan luonnehtia tyydyttäväksi. Eurajoen tila on jonkin verran parantunut viime vuosikymmeninä. Happitilanne on yleensä ollut hyvä ja kalastolle riittävä läpi vuoden. Pyhäjärven luusuassa veden kiintoainearvot ovat pieniä, kun taas Eurajoen alajuoksulla vesi on tavallisesti sameaa. Runsaiden valumien aikana vesi on selvästi tavallista sameampaa. Happamat sulfaattimaat valuma alueella aiheuttavat ajoittain ph:n laskua, ei kuitenkaan kriittiselle tasolle kalaston kannalta. Suuremman riskin kalastolle aiheuttavat teollisuuslaitosten kemikaalivuodot. Eurajoen keskiosan kalasto on monipuolinen. Tärkeimpien talouskalojen, ahvenen, hauen ja lahnan lisäksi saaliiksi saadaan myös jonkin verran nahkiaista, siikaa ja taimenta. Eurajoen keskiosan kalataloudellinen merkitys on kohtalainen ja joen keskiosa on kohtalaisen tärkeä poikastuotantoalue monelle kalalajille. Pappilankosken voimalaitoksen rakentamisen ( ) jälkeen joen keski ja yläosan kalataloudellinen merkitys on ollut melko vähäinen, koska kalat eivät pääse nousemaan Pappilankosken voimalaitospadosta ylöspäin. Tavoitteena on myöhemmin rakentaa kalatie Pappilankosken voimalaitokseen, jolloin kalat voisivat nousta merestä Kiukaisten keskustassa sijaitsevalle padolle asti. Saharinkoskeen ja sen alapuolella olevaan Faltunkoskeen on istutettu viimeisen neljän vuoden aikana noin 0,5 kg:n painoista puronieriää ja kirjolohta kg vuodessa.

4 Kasvillisuus 4 Kunnostettavat kosket kuuluvat Eurajoen Lapijoen kalastusalueeseen. Kyseisillä koskiosuuksilla ei ole järjestäytyneitä kalaveden osakaskuntia eikä alueella harjoiteta ammattikalastusta. Kunnostettavilla alueilla tehtyjen kasvillisuusselvitysten (v ja 2006) perusteella Pappilankoskessa, Faltunkoskessa eli Irjanteenkoskessa ja Paneliankoskessa tai niiden rantavyöhykkeessä ei tavattu uhanalaisia putkilokasveja. Paneliankosken vaiheilla kasvava tummatulikukka on seudulla harvinainen muinaistulokas, mutta ei rauhoitettu eikä uhanalainen. Eurajoen kaikki koskijaksot sijaitsevat taajamien läheisyydessä ja ovat siten enemmän tai vähemmän ihmisen vaikutuksen alaisuudessa. Suurin osa Eurajoen koskien rannoista on rehevöityneitä ja rannat sisältävät paljon rikkalajistoa sekä puutarhalajeja. Tyypillisiä rehevöitymisen tunnuslajeja ovat nokkonen, vadelma ja pujo. Puutarhakarkulaisista runsaimpina esiintyvät karhunköynnös ja jättipalsami. Alkuperäisistä rantakasveista kastikat, ruokohelpi, mesiangervo, alvet ja rantakukka ovat usein valtalajeja Eurajoen koskien rannoilla. Eurajoelle tyypillisiä rantakasveja ovat myös rehevien rantalehtojen lajit kuten lehtotähtimö, lehtopalsami ja punakoiso. Koskien rannat ovat usein myös hyvin lehtipuuvaltaisia. Koskissa kasvaa varsinaisia vesikasveja yleensä niukasti, johtuen veden nopeasta virtauksesta. Vesikasvit sijoittuvatkin usein joko koskien yläjuoksulle tai alajuoksulle, missä veden virtaus on hitaampaa. Yleisimpiä vesikasveja koskissa ovat ulpukka, järvikorte, ratamosarpio, vidat ja palpakot. Kulttuurimaisema ja muinaisjäännökset Suunnittelualue on osa kahta laajaa kulttuurimaisemakokonaisuutta (Eurajoen Irjanteen kulttuurimaisema ja Köyliönjoki Eurajoki kulttuurimaisema Panelian kylässä), jotka sisältyvät Museoviraston ja ympäristöministeriön vuonna 1993 julkaisemaan selvitykseen Rakennettu kulttuuriympäristö; valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt. Museovirasto pitää Eurajoen kalataloudellista kehittämistä perusteltuna ja hyvin toteutettuna se myös tukee alueen kulttuurihistoriallista ja matkailullista arvoa (lausunto ). Suunnitelma alueella ei tiedetä olevan esihistoriallisia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Alueella on tehty maastokatselmus Museoviraston pyynnöstä. Katselmuksen johtopäätöksenä oli, että kunnostustyöt eivät vaaranna kunnostusalueiden rakennushistoriallisia tai maisemallisia arvoja. Irjanteenkoskessa jokiuomassa olevia vanhoja rakennuskiviä ei kuitenkaan saa käyttää kunnostuksen rakennusmateriaalina. On myös mahdollista, että historiallisesti merkittäviä rakenteita voi tulla esiin kunnostuksen aikana.

5 5 Kunnostustoimenpiteet kohteittain Kunnostus käsittää Pappilankosken, Irjanteenkosken, Saharinkosken ja Paneliankosken kunnostuksen sekä kalatien rakentamisen Panelian säännöstelypadon yhteyteen. Pappilankoskea kunnostetaan noin 100 metrin matkalta ylävirtaan vanhalle myllylle saakka. Rannoilla olevaa perkauskivikkoa levitetään tasaisesti koko uomaan. Uoman keskelle muokataan uoma alivirtaamatilanteita varten. Myös suojakuopat tehdään tähän alivirtaamauomaan, jotta kaloilla on suojapaikkoja myös talvella. Kuoppien kaivusta saadaan materiaalia uoman kiveämiseen. Pappilankosken voimalaitospadon yhteyteen on lisäksi suunnitteilla kalatie, jonka rakentamiseen tullaan myöhemmin hakemaan erillinen lupa. Irjanteenkoskea kunnostetaan noin 200 metrin matkalla. Padon harja kunnostetaan ja laitimmaista purkausaukkoa porrastetaan siten, että kalat voivat nousta. Muutoin patorakenteisiin ei kosketa. Suuria asentokiviä asetellaan uomaan tarpeen mukaisesti. Lisäksi rakennetaan matalia kynnysrakennelmia pitämään vedenpinta alivirtaamakausina kalojen kannalta sopivana. Isojen kivien avulla ohjataan alivirtaamia nykyistä enemmän saaren (pl ) vasemmalle puolelle. Itse saareen ei kosketa. Saharinkoskea kunnostetaan noin 130 metrin matkalla. Padon yli tapahtuvaa virtaamaa ohjataan oikeanpuoleiseen uomaan. Asentokiviä asetellaan uomaan tarpeen mukaisesti. Kivistä rakennetaan matalia kynnysrakennelmia alivirtaamakausia varten. Uomaa perataan paaluvälillä Paneliankoskea kunnostetaan noin 120 metrin matkalla. Kivistä tehtyä patovallia avataan noin metrin leveydeltä niin, että kalat pääsevät padon yli myös alivirtaamakausina. Paaluvälille rakennetaan tiheään kynnysrakennelmia, jotka toimivat samalla kalateinä padon yli. Kynnysrakennelmien alavirran puolelle tehdään syvänteet kalojen levähdyspaikoiksi. Kivet rakennelmiin saadaan uomasta. Saaren vasemmanpuoleista uomaa levennetään ja ruopataan vaihtelevan levyiseksi. Saaren ja mantereen väliin asetetaan kiviä siten, että kivien yläpuolella on alivirtaamakausinakin vettä. Myös paaluvälille rakennetaan kivistä matalia kynnysrakennelmia. Kunnostustoimenpiteet tyypeittäin Kutualueet Lohikaloille soveltuvaa kutualuetta syvennetään poistamalla paikoitellen hienoainesta ja kasvillisuutta. Kutualueelle ja välittömästi sen yläpuolelle sijoitetaan suojaksi yksittäisiä kiviä tai kiviryhmiä (kivien halkaisija noin 50 cm) hajalleen muutamia kappaleita kymmentä neliömetriä kohti. Tämän jälkeen kivien välit täytetään cm:n paksuudella murskaamattomalla soralla. Kutualueet sijoitetaan pää

6 6 asiassa kosken niskaan. Kaarrekohdissa kutualustat sijoitetaan sisäkaarteen puoleisen rannan tuntumaan. Taimenta ja lohta varten kutualustoissa käytetään soraa, joka on raekooltaan keskimäärin mm ja vaellussiioille 5 25 mm. Poikastuotantoalueet Koskien reuna alueille ja saarten välisiin pieniin uomiin kunnostetaan poikastuotantoalueiksi soveltuvia hitaamman virtauksen alueita. Kunnostus tehdään kiviaineksella (Ø 0,1 0,5 m) siten, että kerrospaksuus vaihtelee 0 0,5 m. Kiviaineksena pyritään mahdollisuuksien mukaan käyttämään suojakuoppien kaivusta, perkauskivikoista ym. paikalta saatavaa kivimateriaalia. Tarvittaessa tuodaan kiviainesta muualta. Suojakuopat Kunnostettaviin koskiin muotoillaan suojakuoppia, joiden pinta ala on 3 7 m 2 ja syvyys 1,0 1,5 m. Kuopan ylävirran puoleiseen päähän sijoitetaan muutama kivi (Ø 0,5 1,0 m) sellaiseen korkeuteen, että niiden yli virtaa ylivirtaamakausien aikana vettä, jolloin suojakuopat pysyvät puhtaina liettyvästä hienoaineksesta. Asentokivet Koskien jyrkemmille osille sijoitetaan isoja (Ø 1,0 1,5 m) kiviä noin 1 kpl / 50 m 2 toimimaan asentokivinä pyyntikokoisille kaloille. Kivet asetetaan siten, että niistä jää suuri osa näkyviin pinnan yläpuolelle ylivirtaamakausienkin aikana, jolloin ne myös edesauttavat jääkannen muodostumista ja lyhentävät suppojääaikaa. Kalatien rakentaminen Panelian säännöstelypatoon Kalatie rakennetaan tulvapöydän vasemmalla puolella olevan betonikorokkeen taakse. Säännöstelypadon rakenteisiin ja säännöstelykäytäntöön ei tule muutoksia. Betonikorokkeen takana on eroosiota varten tehty puupaalutus. Betonikorokkeen taakse valetaan 0,5 m:n levyinen ja 4 m pitkä betoniseinä, johon jätetään 0,50 m:n aukko, joka toimii kalatienä. Aukon reuna tehdään korkeuteen NN +22,20 m ja aukkoon asennetaan haponkestävästä U palkista settiurat siten, että kalatie voidaan tarvittaessa sulkea. Korkeusjärjestelmän NN lukuarvoihin on lisättävä 0,28 m muunnettaessa ne N 60 järjestelmän lukuarvoiksi. Aukon alareunaan asennetaan setti siten, että virtaamaksi saadaan 0,20 m 3 /s. Alimman setin molemmat puolet voidaan kivetä siten, että pohja on mahdollisimman luonnonmukainen. Kun betoniseinä on valmis, puupaalutus poistetaan. Paneliankosken Voima Oy on ilmoittanut tiivistävänsä vanhoja patorakenteita ja settejä siten, että minimijuoksutus 0,2 m 3 /s saadaan menemään kalatien kautta.

7 7 Vedenkorkeus saa padon yläpuolella olla luvan mukaan enintään korkeudessa NN +23,70 m. Käytännössä vedenkorkeus settien yläpuolella vaihtelee välillä NN +23,65 23,70 m. Kun kalatien alimman setin korkeus on NN +22,30 m, on laskennallinen virtaama vedenkorkeudesta riippuen 0,17 0,23 m 3 /s betoniseinään rakennettavalla 0,50 m:n aukolla silloin, kun alavesi ei vaikuta. Kuivalle maalle tehtävän kalatien rakentaminen aloitetaan tekemällä moreenista ja murskeesta (0 100 mm) kalatien pohja kynnyksineen ja luiskineen noin 0,20 m pohjan lopullisen korkeuden alapuolelle. Tiivistetyn murskeen tai moreenin päälle asennetaan suodatinkangas, jonka päälle tehdään mahdollisimman luonnonmukainen kiviverhous. Veden syvyyden on oltava vähintään 0,30 m kivikynnysten välillä. Kynnysten alavirran puolelle voidaan tehdä hieman syvempi kohta (0,3 0,5 m). Koejuoksutuksella ja tarvittaessa tehtävillä korjauksilla varmistetaan, että vedenpinnan korkeusero kynnysten kohdissa ei ylitä 0,20 m ja että vedensyvyys on vähintään 0,30 m. Ohitusuoma sijoittuu osaksi tilan Maijala RN:o 9:131 (aikaisemmin RN:o 9:122) alueelle. Alueelle haetaan pysyvää käyttöoikeutta kalatien vaatimalle alueelle, joka on kyseisen tilan kohdalla noin 300 m 2. Korvattavan alueen maan arvoksi esitetään /ha. Korvaukseksi pysyvästä käyttöoikeudesta esitetään siten 600. Kunnostustöiden ajankohta Hankkeen vaikutukset Kunnostustyöt pyritään tekemään loppukesällä, jolloin virtaamat ovat pienimmillään. Koskikunnostuksilla ei ole vaikutusta kunnostettavien alueiden ylä ja alapuolisiin vedenpinnan korkeuksiin. Ranta alueilla ei suoriteta toimenpiteitä. Vain muutamassa kohteessa joudutaan raivaamaan pieneltä alueelta pensaikkoa kaivinkoneen pääsemiseksi kunnostettaviin uomiin. Melontamahdollisuudet pyritään pitämään vähintään nykyisellä tasolla siten, että asetettavat kivet eivät ole melonnan esteenä. Melonta ei ole nykyäänkään mahdollista kaikissa koskissa alivirtaamakausina. Merkittävin haittavaikutus on työnaikainen ohimenevä veden samentuminen koskissa ja niiden alapuolisella jokiosuudella. Kunnostustoimilla parannetaan lohensukuisten kalojen lisääntymisja kasvuolosuhteita. Myös muiden kalalajien sekä rapujen elinolosuhteet paranevat. Kunnostuksen jälkeen voidaan osasta koskialueita muodostaa virkistyskalastuskohteita. Panelian säännöstelypatoon rakennettavalla kalatiellä varmistetaan kalojen nousu ylemmille jokiosille aina Kiukaisten keskustaan saakka.

8 HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN 8 Koskien kunnostamisella on positiivinen vaikutus kalastusharrastuksen lisäksi myös alueen muulle virkistyskäytölle. Kunnostus parantaa alueen muitakin luontoarvoja, koska kosket palautetaan lähemmäksi niiden alkuperäistä tilaa ja lajisto alueella monipuolistuu. Ympäristölupavirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa sekä Eurajoen ja Kiukaisten kunnissa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään MUISTUTUKSET, VAATIMUKSET JA MIELIPITEET 1) Lounais Suomen ympäristökeskus on katsonut, että hankkeesta on hyötyä Eurajoen kalatalous ja virkistyskäytölle. Ympäristökeskus on edellyttänyt, että Irjanteenkosken säännöstelypadon kalatieksi käytettävän aukon harja on kunnostettava patoa koskevan maaherran vuonna 1928 antaman päätöksen mukaiseen tasoon. Lisäksi hankkeen vaikutuksia Eurajoen virtaamiin ja vedenkorkeuksiin tulee seurata ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. 2) Museovirasto on ilmoittanut, ettei sillä ole hankkeeseen huomautettavaa edellyttäen, että suunnitelman toteutuksessa otetaan huomioon Satakunnan museon katselmuksen yhteydessä esittämät näkökohdat. HAKIJAN SELITYS Varsinais Suomen TE keskuksen kalatalousyksikkö on todennut, ettei sillä ole huomautettavaa em. muistutusten johdosta. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Ympäristölupavirasto myöntää Varsinais Suomen työvoima ja elinkeinokeskukselle luvan Pappilankosken, Irjanteenkosken, Saharinkosken ja Paneliankosken kalataloudelliseen kunnostamiseen sekä kalatien rakentamiseen Panelian säännöstelypadon yhteyteen hakemukseen liitetyn suunnitelman (Tnro 0201L , ) ja sen Pappilankoskea koskevan täydennyksen mukaisesti Eurajoen ja Kiukaisten kunnissa. Ympäristölupavirasto myöntää luvan saajalle pysyvän käyttöoikeuden kalatien rakenteiden alle jäävään maa alueeseen tilalla Maijala RN:o 9:131 (Kiukainen, Panelia). Kyseinen maa alue ilmenee suunnitelman piirustuksesta nro 12. Ympäristölupavirasto määrää kalatien rakenteiden alle jäävästä ja osittain vesialueeksi muuttuvasta maa alueesta maksettavaksi korvauksen lupamääräyksessä 5). Korvauksessa on otettu huomioon vesilain 11 luvun 6 :n mukainen puolitoistakertaisuus. Hankkeesta

9 9 ei ennalta arvioiden aiheudu muuta vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa, haittaa tai edunmenetystä. Luvan saajan on noudatettava vesilain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä. Lupamääräykset 1) Työt on tehtävä siten ja sellaisena aikana, ettei niillä aiheuteta enempää vahinkoa tai haittaa kuin töiden suunnitelman mukainen toteuttaminen välttämättä vaatii. Työt on pyrittävä tekemään kalojen kutuajan ulkopuolella ja jokivarren virkistyskäyttöajan ulkopuolella. 2) Irjanteenkosken jokiuomassa oleviin vanhoihin rakennuskiviin ei saa kajota. Irjanteenkosken säännöstelypadon kalatieksi käytettävän aukon harja on kunnostettava patoa koskevan Turun ja Porin läänin maaherran antaman päätöksen nro 4558 mukaiseen tasoon. Historiallisesti merkittävien ennalta tuntemattomien rakenteiden tai muinaisjäännösten ilmaantuessa töitä suoritettaessa on löydöstä välittömästi ilmoitettava Museovirastolle. 3) Töiden päättyessä rakennustöiden jäljet on siistittävä ja rakennuspaikat muutoinkin saatettava asianmukaiseen kuntoon. 4) Luvan saajan on tarkkailtava hankkeen työnaikaisia vesistövaikutuksia sekä vaikutuksia Eurajoen virtaamiin ja vedenkorkeuksiin Lounais Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotus tarkkailusuunnitelmaksi on toimitettava ympäristökeskukselle viimeistään kuukausi ennen töiden aloittamista. 5) Luvan saajan on maksettava, ellei toisin sovita, myönnetystä pysyvästä käyttöoikeudesta tilan Maijala RN:o 9:131 omistajille AA:lle ja BB:lle yhteensä 900 euron suuruinen kertakaikkinen korvaus. Korvaukseen sisältyy vesilain 11 luvun 6 :n mukainen puolitoistakertaisuus. Tila sijaitsee Panelian kylässä Kiukaisten kunnassa. Korvaus on maksettava ennen töiden aloittamista mutta kuitenkin viimeistään vuoden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Eräpäivästä lähtien korvaukselle on maksettava vuotuista viivästyskorkoa. Viivästyskoron määrä on kulloinkin voimassa oleva korkolain 12 :ssä tarkoitettu viitekorko lisättynä seitsemällä prosenttiyksiköllä. 6) Töiden suorittamisesta mahdollisesti aiheutuva vahinko ja haitta on tarpeettomitta viivytyksittä korvattava asianomaisille oikeudenomistajille. Sellaisten työnaikaisten edunmenetysten osalta, joista luvan saaja ja asianomainen oikeudenomistaja eivät pääse sopimukseen, voidaan asia saattaa hakemuksella ympäristölupaviraston ratkaistavaksi.

10 10 7) Töiden aloittamisesta on vähintään kaksi viikkoa aikaisemmin ilmoitettava kirjallisesti Lounais Suomen ympäristökeskukselle sekä Eurajoen ja Kiukaisten kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille. Töiden suorittamisesta on tiedotettava hyvissä ajoin ennen töiden aloittamista niiden kiinteistöjen omistajille, joiden alueilla töitä tehdään tai joiden alueita käytetään työkoneiden liikkumiseen. 8) Rakennustyöt on aloitettava kolmen vuoden kuluessa ja tehtävä olennaisin osin loppuun viiden vuoden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta uhalla, että lupa ja myönnetty käyttöoikeus muutoin raukeavat. 9) Töiden valmistumisesta on 60 päivän kuluessa ilmoitettava kirjallisesti ympäristölupavirastolle, Lounais Suomen ympäristökeskukselle ja Eurajoen sekä Kiukaisten kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille. Perustelut Hanke on tarpeen erityisesti vaelluskalojen elin ja lisääntymisolosuhteiden ja mahdollisuuksien parantamiseksi. Kunnostus on jatkoa jo toteutetulle Eurajoen alaosan kalataloudelliselle kunnostukselle ja se parantaa kalojen kulkumahdollisuutta Eurajoen eri osien välillä. Hanke lisää koskialueiden monimuotoisuutta ja kalastusmahdollisuuksia alueella. Hanke on yleisen tarpeen vaatima. Hankkeesta aiheutuu paikallista ja tilapäistä veden samentumista sekä veden laadun huonontumista. Hanke ei vaaranna kunnostusalueiden rakennushistoriallisia tai maisemallisia arvoja. Hankkeesta saatava hyöty on siitä johtuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen verrattuna huomattava erityisesti yleiseltä kannalta katsottuna. Hankkeen toteuttamiseksi on tarpeen myöntää pysyvä käyttöoikeus Panelian säännöstelypadon yhteyteen rakennettavaa kalatietä varten tarvittavaan maa alueeseen (300 m 2 ). Ympäristölupavirasto määrää käyttöoikeudesta maksettavaksi korvauksen. Lainkohdat Vesilain 1 luvun 23 c, 2 luvun 6 :n 2 momentti, 8 ja 11 sekä 11 luvun 3, 5, 6, 14 ja 14 a Lausunto muistutuksista ja vaatimuksista Ympäristölupavirasto on ottanut Lounais Suomen ympäristökeskuksen vaatimukset huomioon lupamääräyksissä 2) ja 4). Museoviraston muistutus on otettu huomioon lupamääräyksessä 2).

11 11 KÄSITTELYMAKSU 770 euroa Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla annetun ympäristölupaviraston maksullisia suoritteita koskevan ympäristöministeriön asetuksen (1388/2006) 2 :n mukaan. Kysymyksessä on jokiosuuden kunnostus, johon sisältyy vähäisiä ruoppauksia ja pienialaisia massan vaihtoja sekä kivien asettelua ym. Asetuksen liitteenä olevan maksutaulukon mukaan asian käsittelystä peritään 770 euron suuruinen käsittelymaksu (muu vesilain 2 luvun mukainen hanke).

12 12 MUUTOKSENHAKU Liite Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus Leena Simpanen Heikki Penttinen Esko Vähäsöyrinki Hanna Pesonen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Leena Simpanen, Heikki Penttinen (tarkastava jäsen) ja Esko Vähäsöyrinki. Asian on esitellyt esittelijä Hanna Pesonen. HIP/sl

13 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto oikeudelle, on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, Helsinki postiosoite: PL 115, Helsinki puhelin: (vaihde) telekopio: (09) sähköposti: aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.