Aikuinen maahanmuuttaja oppijana ja opetussuunnitelman taustalla oleva oppimiskäsitys

Transkriptio

1 Aikuinen maahanmuuttaja oppijana ja opetussuunnitelman taustalla oleva oppimiskäsitys Mirja Tarnanen Jyväskylän yliopisto Opettajankoulutuslaitos

2 H: Mitenkä tuota naapureita tunnetteko? N3: (naurua)kyllä, tunnen, H: Koska naapureita ei nykyään paljon tunneta N3: Ja pikkuhiljaa he ovat tottuneet minuun ja minäkin myös heihin. Minä huomasin, että sen jälkeen kun minä pääsin töihin he kunnioittavat minua enemmän kuin ennen, en mä tiiä miksi? H: osallistutteko te mihinkään harrastetoimintaan tai järjestöön? N3: en, koska joskus tykkään laiskotella. (N3) Vilokki 2005

3 Monenlaisten prosessien keskellä Sosiaaliset suhteet Identiteetti Kulttuuriset käytänteet Perhesiteet Kielitaito (-taidot) Osallisuuden kokeminen Yhteisöjen jäsenyys Oppimisympäristöt

4 Kokonaisvaltainen hyvinvointi Myönteiset tunteet Sitoutuminen ja imu Rikastavat ihmissuhteet Tavoitteiden saavuttaminen Merkitys Seligman 2010

5 Mikä pyörittää koulutusratasta? Kielitaidot Koulutus- OPS(it) Opetus yhteisö Identiteetit Opettaja Pedagogiset käytänteet Toimintakulttuurit Opiskelija Hallinnolliset käytänteet

6 Opetuskulttuuri KOULUTUSYHTEISÖSSÄ VALLITSEVAT KÄSITYKSET kouluyhteisön arvoista ja asenteista eri toimijoiden rooleista (opettajat, oppilaat, vanhemmat) oppimis- ja opetuskäsityksistä opetusjärjestelyistä oppimateriaaleista eri toimijoiden mahdollisuuksista vaikuttaa kouluyhteisön muutokseen

7 Kaksi opetuskulttuurin ääripäätä Opettajakeskeinen kulttuuri: oppija suorittajana Opettaja vastuussa oppimisesta: suuntaaja, kontrolloija ja arvioija Oppija pyrkii suorittamaan hänelle annetut tehtävät mahdollisimman virheettömästi: kuuntelija ja toteuttaja Oppijakeskeinen kulttuuri: oppija ymmärtäjänä Oppija oppimisen keskipisteenä Oppija pyrkii ymmärtämään maailmaa, etsimään syitä ja selityksiä: tietoinen itsestä oppijana, omista tavoitteista ja kyvyistä, vastuussa oppimisesta, aktiivinen ja kriittinen tiedonetsijä, käsitejärjestelmän muodostaja ja kehittäjä Opettaja oppimisen ohjaaja, tietoisuuden kehittäjä, oppijan tukija, oman alueen asiantuntija, kriittinen analysoija, oppija

8 Pedagogisia kysymyksiä koulutukselle Opetuksen opettajajohtoisuus Vuorovaikutus Omistajuus ja tekijyys suhteessa omaan oppimiseen Työmuodot Ryhmä- ja projektityöskentely Ulos luokasta Tasatahtisuus ja samanaikainen tekeminen Paperikeskeisyys Paperin ja kirjoitetun kielen kautta opettaminen ja oppiminen Harjoitusten laatu ja luonne Arviointikäytänteet Tietoisuus tavoitteista Arviointivastuun jakaminen

9 Lähtökohtia kielen oppimisen tarkasteluun Nykytutkimuksen mukaan sen lisäksi, että kielen oppiminen on yksilön kognitiivinen prosessi, se on myös sosiaalinen prosessi, jossa yhteisöjen jäsenyys ja kieliyhteisön tuki ovat olennaisia tekijöitä Kielitaito voi kehittyä sykäyksittäin, ei aina lineaarisesti tasatahtisesti Kielitaidon kehittyminen eri taitotasoille voi viedä eri verran aikaa ja taitotasot voivat olla eri tavoin saavutettavissa Kielitaitoprofiilit (puhuminen, kirjoittaminen, ymmärtämisen taidot) voivat vaihdella yksilöittäin Kielitaidon kehittyminen on yhteydessä myös motivaatioon ja identiteettiin

10 Aikuisten maahanmuuttajien suomen kielen taito Ymmärtämistaidot tuottamistaitoja vahvempia ja kirjoittamisen taito heikoin neljästä taidosta sekä ulkopuolisten arvioiden että maahanmuuttajien itsearvion mukaan (esim. Pöyhönen ym. 2010; Tarnanen ym. 2010; Bergbom & Giorgiani 2007; Paananen 2003; Holm ym. 2008). Aikuiset maahanmuuttajat näyttävät arvioivan melko samansuuntaisesti omaa kielitaitoaan ulkopuolisen arvioinnin kanssa Hyvän kielitaidon tason saavuttaminen vie maahanmuuttajien itsensä mielestä n. 10 vuotta; myös tilastollinen yhteys Ykitasoarvion (taitotaso 4) ja maassaoloajan kanssa tukee tätä (Perhoniemi & Jasinskaja-Lahti 2006; Pöyhönen ym. 2010)

11 Aikuinen oppijana itseohjautuvuus: pystyy määrittämään oppimistarpeitaan ja opiskelunsa tavoitteita, etsimään avukseen ihmisiä ja materiaaleja, valitsemaan ja soveltamaan oppimistrategioitaan sekä arvioimaan oppimistuloksiaan elämäntilanne: perhe, työ, ihmissuhteet, talous, jne. vaikuttaa aikuisoppijalla opiskeluun enemmän kuin nuoremmilla kokemukset: laaja kokemusvarasto, aiempia oppimiskokemuksia on enemmän kuin lapsella ja nuorella ongelmalähtöisyys: oppimisen sovellettavuus, ratkaisuja akuutteihin ongelmiin (oppijalla itsellä autenttinen ongelma, jota opiskelussa lähdetään ratkomaan) yhteisöllisyys: oppijoiden koko kokemuskirjo kaikkien yhteiseksi tietovarannoksi, kaikien ei tarvitse hallita täsmälleen samoja tietoalueita, sitoutuminen ja motivaatio opittavaan asiaan Merriam ym. 2007

12 Aikuinen oppijana kommunikatiivinen oppiminen, dialogi: yhteisymmärryksen saavuttaminen, sosiaaliset suhteet reflektio: kyky miettiä omaa oppimistaan emansipatorinen oppiminen: itsetuntemuksen kehittyminen, itseilmaisun kehittyminen ja oman elämän haltuun ottaminen ekspansiivinen oppiminen: uusien ajattelu- ja toimintamallien kehittyminen työ oppimisympäristönä: opinnot kytkeytyvät työtehtäviin tai opiskelu tapahtuu työpaikalla kontekstuaalisuus: oppiminen sidoksissa todelliseen elämään, autenttisuus, tarve oppia asiantuntijuus: oman asiantuntijuuden hyödyntämäinen Merriam ym. 2007

13 Aikuiselle on myös tyypillistä oppijana itsenäisyys kriittisyys vaativuus sisäinen motivaatio suurempi itsearviointitaito päämäärätietoinen, kunnianhimoinen yksilölliset oppimistavoitteet spesifit tavoitteet odotus oppimisen sovellettavuudesta käytäntöön/työhön/tiettyyn tarpeeseen työelämäyhteys kiireisyys muut taustalta tulevat velvoitteet ja vaatimukset vanhat opiskelurutiinit

14 MUTTA Aikuinen voi olla oppijana myös konservatiivinen Kokemus voi muodostaa suojakilven kaikelle uudelle Tunneasiat ja psyykkinen olotila ovat myös mukana oppimisprosessissa MUTTA MUTTA Opetuskulttuuri voi olla myös konservativiinen ja/tai hoivaava

15 Mikä edesauttaa työllistymistä? Kielitaito Kielitaidolla ja työ- tai koulutuspaikan saamisella näyttää olevan selvä yhteys (Tilastokeskus 2005, 16) Huom. äidinkielen taito tai muu kielitaito Suomalainen koulutus Oma aktiivisuus Asennoituminen Kontaktit Työnhakutaidot Viestintätaidot esim. työhaastattelussa Sukupuoli ja ikä Aikaisempi työpaikka

16 Työelämätaitoja ongelmanratkaisutaidot asiakaspalvelutaidot joustavuus ja muutoksiin sopeutumisen taito ryhmätyötaidot neuvottelutaidot verkostoitumistaidot tietotekniset taidot matemaattiset taidot suullinen ja kirjallinen esitystaito vuorovaikutustaidot urasuunnittelu ja itsensä johtamisen taidot OPSin työtapojen valinnan perusteita virittävät halun oppia ja liittyvät aikuisen elämänkokemuksiin ottavat huomioon oppimisen prosessuaalisen ja tavoitteellisen luonteen edistävät jäsentyneen tietorakenteen muodostumista sekä taitojen oppimista ja niissä harjaantumista kehittävät tiedon hankkimisen, soveltamisen ja arvioimisen taitoja tukevat opiskelijoiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa tapahtuvaa oppimista edistävät vastuun kantamista ja kykyä toimia rakentavassa yhteistyössä muiden kanssa kehittävät valmiuksia ottaa vastuuta ja arvioida omaa oppimista aktivoivat työskentelemään tavoitteellisesti sekä kehittävät opiskelijan oppimisstrategioita ja taitoja soveltaa niitä uusissa tilanteissa tukevat autenttisen opiskelumateriaalin hyödyntämistä tarjoavat mahdollisuuksia vuorovaikutukseen ympäröivän yhteisön kanssa

17 Miksi työllistyminen vaikeaa tutkimusten ja selvitysten mukaan? Rekrytointisyrjintä Vieras aksentti Vierasperäinen nimi Ryhmä- ja tiimityöskentely Rekrytoinnissa mukana sosiaaliset verkostot ja suositukset Työttömyysaste Etnisten työmarkkinoiden puute (vrt. aloittain ja alueittain) Monikulttuurisuuden perinteen puute

18 Tuliko siellä työpaikalla koskaan väärinkäsityksiä? No kerran tuli minun piti mennä palaveriin, mutta en käsittänyt, että minunkin piti olla siellä Onko palaverit yleensäkin sellaisia, että tulee helpommin väärinkäsityksiä? On vaikeampi koska ihmiset puhuvat päällekkäin ja spesifisti. Silloin on vaikeaa. Se on erilaista kuin puhekieli? Se on erilaista ja jos minä kompastun johonkin sanaan, en minä kuule mitä silloin sanotaan. (N5) Vilokki 2005

19 Kohti valmiuksia Identiteetti ja kieliminä Välikielivaiheen ja oppimisprosessin kanssa eläminen Osaamiskäsitys Arviointimuodot ja tukeva realistisuus Itseohjautuvuus Työmuodot ja tavat (vrt. opettajajohtoisuuden määrä ja laatu) Oppimateriaalit ja niiden laatu Tavoitteet Asettaminen ja vastuun jakaminen Saavuttamisen arviointi ja ajoitus Usko itseen Ryhmä- ja tiimityötaidot Aloitteellisuus ja vastuullisuus

20 Lähteitä Forsander, A. (2002). Luottamuksen ehdot. Väestöliitto: Helsinki. Forsander, A. & Alitolppa-Niitamo, A. (2000). Maahanmuuttajien työllistyminen ja työhallinto keitä, miten ja minne? Työhallinnon julkaisu nro 242. Työministeriö: Helsinki. Kerekes, J Preparing ESL learners for self-presentation in instituional setting outside the classrom. Prospect 19, 1, Merriam, S. B., Caffarella, R. S., & Baumgartner, L. M Learning in adulthood: A comprehensive guide (3rd ed.). San Francisco: Jossey-Bass. Paananen, S. (1999). Suomalaisuuden armoilla. Ulkomaalaisten työnhakijoiden luokittelu. Tilastokeskus: Helsinki. Pitkänen, P. (2007). Kulttuurien välisen oppimisen haasteita monikulttuurisissa työyhteisöissä. Teoksessa K. Kallberg & M. Hallila (toim.) Osaamisen kohtaaminen näkökulmia työelämälähtöiseen koulutukseen. Jyväskylä: Gummerus, Seligman, M. E. P Flourish: A New Understanding of Happiness and Well-Being - and How To Achieve Them. North Sydney: Random House Australia Pty Ltd. Tilastokeskus (2005). Maahanmuuttajien elämää Suomessa. Helsinki: Edita Prima Oy. Vartia, M., Bergbom, B., Giorgiani, T. Rintala-Rasmus, A. Riala, R. & S. Salminen Monikulttuurisuus työn arjessa. Helsinki: Työministeriö, Työterveyslaitos. Vilokki, J. (2005). Luottamuksen ja verkostojen merkitys venäläisten maahanmuuttajien työllistymisessä Tapaustutkimus työvoimakoulutukseen osallistuneiden maahanmuuttajien työllistymisestä ja yhteiskunnallisesta integraatiosta. Pro gradu tutkielma. Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos. Jyväskylän yliopisto.