RISKIENHALLINTA JA TURVALLISUUSJOHTAMINEN MERENKULUN SIDOSRYHMILLE

Transkriptio

1 TURUN YLIOPISTON MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUKSEN JULKAISUJA PUBLICATIONS OF THE CENTRE FOR MARITIME STUDIES UNIVERSITY OF TURKU C RISKIENHALLINTA JA TURVALLISUUSJOHTAMINEN MERENKULUN SIDOSRYHMILLE Vesa Tuomala

2

3 TURUN YLIOPISTON MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUKSEN JULKAISUJA PUBLIKATIONER AV SJÖFARTSBRANSCHENS UTBILDNINGS- OCH FORSKNINGSCENTRAL VID ÅBO UNIVERSITET PUBLICATIONS OF THE CENTRE FOR MARITIME STUDIES UNIVERSITY OF TURKU C RISKIENHALLINTA JA TURVALLISUUSJOHTAMINEN MERENKULUN SIDOSRYHMILLE Vesa Tuomala Turku 2013

4 JULKAISIJA / PUBLISHER: Turun yliopisto / University of Turku MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS CENTRE FOR MARITIME STUDIES Käyntiosoite / Visiting address: ICT-talo, Joukahaisenkatu 3-5 B, 4.krs, Turku Postiosoite / Postal address: FI TURUN YLIOPISTO Puh. / Tel (0) Turun yliopisto 2013 ISBN painettu ISBN verkko (pdf) kansikuva Vesa Tuomala, Meriturvan laivapalosimulaattori Upinniemessä

5 ESIPUHE MIKSI LUKISIN TÄMÄN JULKAISUN? Turvallisuusasiat ovat nykyisin minulle itsestäänselvyyksiä toimiessani rahtialuksen vahtipäällikkönä ja perämiehenä. Riskienhallintaan perehdyin ensimmäisen kerran syvällisemmin opiskellessani luvun lopulla Turun merikoulussa, Aboa Maressa. Silloinen vahtiperämiehen opinnäytetyöni ja Turun yliopisto, Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen (jatkossa MKK) CISC-kurssin (Certificate in International Shipping and Commerce) raportti merenkulun turvallisuudesta ja riskienhallinnasta julkaistiin myös omakustannekirjana ja Turun yliopiston C52-julkaisuna. Lastiturvallisuuteen perehdyin tarkemmin MKK:n kurssilla vuonna Kurssin projektityöni, jossa käsittelin myös riskinhallintaa, julkaistiin C54-julkaisuna keväällä Vuonna 2012 MKK:n Satamatoiminnot kurssi laajensi ja syvensi aiemmin oppimiani asioita myös sataman puolelta. Kurssin riskienhallintaosuus kiehtoi ja halusin oppia lisää riskeistä, riskienhallinnasta ja turvallisuusjohtamisesta, ja päätin kirjoittaa kehitysprojektityöni näistä mielenkiintoisista asioista. Projektityöni materiaalin olen etsinyt tietokirjojen lisäksi lehdistä, artikkeleista ja internetistä. Tavoitteeni on ollut kirjoittaa yksinkertaisesti ja ymmärrettävästi riskienhallinnasta sekä turvallisuusjohtamisesta. Toivon, että löydät julkaisusta myös itseäsi kiinnostavaa asiaa, jolla voit parantaa ja saada pysyviä vaikutuksia oman yrityksesi, tai aluksesi turvallisuuteen. Kiitän samalla ystävääni, kotkalaista purjehtijaa ja logistiikan ammattilaista Martin Eloa antamastaan avusta ja asiantuntemuksesta, sekä tiennäyttämisestä ja rohkeudesta elinikäiseen yrittäjyyteen. Helsingissä Vesa Tuomala, Innofirma Ky toimitusjohtaja, vahtiperämies, näyttötutkintomestari MBA, Officer on Watch (OoW, STCW 95), NTM

6 TIIVISTELMÄ Talouden tuulet näkyvät ensin satamassa. Satamaoperoinnin kannattavuus on ollut kehnoa talouden suhdanteen ja teollisuuden rakennemuutoksen seurauksena 2000-luvulla. Myös jatkuvat työtaistelut kiusaavat satamia. Yhteiskunta vaikuttaa riskien hallitsemiseksi erilaisilla säännöillä: lainsäädännöllä, poliittisella päätöksenteolla ja koordinoimalla riskienhallinnan eri osa-alueisiin. Strategisen suunnittelun ja johtamisen menestyksen varmistamiseksi riskienhallinta on hyvä työkalu. Toiset rakastavat ja toiset karttavat riskejä. Riskit ovat uhkia, jotka tulevat yrityksen sisältä tai ulkoa. Riskillä tarkoitetaan haitan mahdollisuutta, suuruutta, vahingollisuutta ja todennäköisyyttä. Riskien arviointi ja -hallinta ovat jokapäiväistä toimintaa. Riskit ymmärretään ihmisen henkeen, terveyteen ja omaisuuteen kohdistuvaksi epäsuotavaksi tapahtumaksi. Riski on olemassa, kun kielteinen lopputulos on ennalta arvaamaton ja odottamaton, vaikutus haitallinen ja tappion uhka olemassa. Riskienhallinnan ajatus on kertoa, mitkä ovat riskit, mikä on niiden todennäköisyys ja kuinka suuria ne ovat. Riskit voidaan jakaa liiketaloudellisiin riskeihin ja vahinkoriskeihin. Riskienhallinta on strateginen työkalu yritysjohdolle, jolla parannetaan asetettujen tavoitteiden saavuttamista, tuloksia ja toiminnan laatua. Riskienhallinnalla tunnistetaan, kirjataan, arvioidaan, analysoidaan ja arvioidaan todennäköisyyksiä riskeille. Ennen riskienhallintaa riskit tulee tunnistaa ja arvioida. Riskien arvioinnin avulla yritys saavuttaa tavoitteensa ja saa kattavan ja kirkkaan käsityksen yrityksen vaaratekijöistä ja riskeistä. Riskien toteutuminen on vahinkotapahtuma. Vahinkoriskien toteutuessa aiheutuu taloudellista vahinkoa ja niiden toteutuminen tietää aina yritykselle menetyksiä. Yhteiskunta kärsii vahingon johdosta verojen vähenemisen ja työttömäksi jääneiden maksettavien korvauksien vuoksi. Ympäristöriskit aiheuttavat toteutuessaan elinympäristön ja luonnon pilaantumista tai tuhoutumista. Johtamisen laatua mitataan, miten johtaja onnistuu tekemisissään, strategiassa ja johtamisessa. Hallitus vastaa riskeistä ja toimitusjohtaja riskienhallinnan operatiivisesta toteuttamisesta, osaamisesta ja sen toteuttamisesta onnistuneeksi. Vahingosta kärsivät yrityksen lisäksi myös muut sidosryhmät: työntekijät, asiakkaat, luotonantajat, alihankkijat, vakuutusyhtiö, ympäristö ja yhteiskunta. Liiketoiminnan ja turvallisuuden kehittäminen on suunnitelmallista toimintaa, jossa kehitysalueita on kartoitettava ja saatuja tuloksia arvioitava, jotta turvallisuutta voidaan kehittää järkevällä ja loogisella tavalla ja järjestyksessä. Yritysturvallisuus on turvallisuusasioiden kokonaisvaltaista toteutusta, joka on johdon vastuulla olevaa päivittäistä toimintaa varmistaakseen yrityksen lailliset toimintaedellytykset, toiminnan, tuotannon ja palveluiden häiriöttömyyden, jatkuvuuden sekä turvallisen toimintaympäristön. Turvallisuusjohtamisen konkreettinen vaikutus tuli Suomeen 1980-luvun puolivälissä. Yleisimmin alettiin puhua riskienhallinnasta tarkoittaen sekä liikeriskien että vahinko- ja

7 turvallisuusriskien hallintaa. Pelkkä vaarojen kartoittaminen ei riitä, myös riskin suuruus pitää selvittää. Turvallisuusjohtaminen on samanlaista johtamista kuin liiketoiminnan johtaminen ja merkittävä liiketoiminnan voimavara. Turvallisuusjohtoisessa yrityksessä ei ole rangaistuksen pelkoa. Hyvä turvallisuuskulttuuri on tulos hyvästä henkilöjohtamisesta ja tehokkaasta turvallisuudenhallinnasta. Tapaturmat eivät satu vahingossa ja niillä on aina syytekijöitä, joiden tunnistamiseen ja torjuntaan on mahdollisuuksia. Onnettomuussyynä inhimillinen erehdys on riittämätön. Suuret onnettomuudet ovat pääasiassa johtuneet organisaatiossa sattuneista virheistä ja laiminlyönneistä, jotka ovat laukaisseet onnettomuuteen johtaneen tapahtumaketjun. Turvallisuuskulttuurin muutos lähtee ylimmän johdon sitoutumisesta turvallisuusasioihin. Turvallisuusjohtamisen tavoitteet pohjautuvat yrityksen arvoihin, visioon ja strategiaan johdon tulee sisäistää turvallisuus-, terveys- ja ympäristöasioiden merkitys. Työtapaturmissa vaarallisilla aloilla rakennusteollisuudessa, teollisuudessa ja kuljetusalalla voi riski olla jopa kymmenkertainen turvallisiin aloihin, kuten toimisto- ja hallintotöihin verrattuna. Suurin tapaturmariski on hengen yrityksissä. Liiketoiminnan jatkuvuus on varsin riippuvainen erilaisesta alihankitusta työstä, joita voivat olla huolto, huolinta, asennustyö, tuotanto tai mikä tahansa osa toimitusketjua. Vanha sanonta varoittaa ulkoistamasta mitään sellaista, mitä itse emme osaa kriittisessä tilanteessa joudutaan riippuvaisiksi seikoista, jotka saattavat vaikuttaa ostetun avainosaamisen saantiin. Kuva M/s Midas ankkuroituna Karibialla, St. Bartsin saarella Gustaviassa vuonna 2012

8 ESIPUHE TIIVISTELMÄ SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO Satamatoiminnot-kehittämishankkeen tausta, tavoitteet ja toteutus Satamatoiminnot-koulutuksen ja raportin tavoitteet Toteutus ja menetelmät Julkaisun rakenne SUOMALAISTEN SATAMIEN KANNATTAVUUS TÄLLÄ HETKELLÄ SATAMATOIMINTOJEN RISKIENHALLINTA Riskienhallinnan lainsäädäntöä, Työsuojeluhallinto Riski, mitä se on määrittelyä RISKIENHALLINTA JA SEN MÄÄRITTELY Riskien luokittelu Riskien tunnistaminen Riskien arviointi Liiketaloudellisia riskejä ovat (Rissa, 1999:70) Vahinkoriskejä ovat (Rissa, 1999:70) Ympäristöriskit Johtamisen riskit Vahingoista kärsivät sidosryhmät TURVALLISUUS JA TURVALLISUUSJOHTAMINEN TYÖYMPÄRISTÖUHKIA TYÖKYVYN YLLÄPITÄMINEN (TYKY-TOIMINTA) RISKIEN TUNNISTAMISTYÖKALUJA JOHTOPÄÄTÖS KOHTI TURVALLISEMPIA TYÖYHTEISÖJÄ LÄHTEET, LEHDET JA ARTIKKELIT LÄHTEET, RISKIENHALLINNAN KIRJAT LÄHTEET, INTERNET-SIVUT... 38

9 Riskienhallinta ja turvallisuusjohtaminen merenkulun sidosryhmille 7 1 JOHDANTO Alusten turvallisuuteen ja joustavaan satamassa käyntiin vaikuttavat monet yritykset ja viranomaiset. Aluksen oman toiminnan lisäksi satamissa toimivat, niitä käyttävät ja siellä erilaisia palveluja tarjoavat yritykset sekä viranomaistahot muodostavat logistiikan järjestelmän, jonka avulla voidaan ratkaista turvallisuuteen liittyvät monet tekijät ja tehtävät. Sataman toiminnan muodostavat siellä toimivat sidosryhmät, jotka voidaan jakaa neljän nimikkeen alle: satamaorganisaatiot, satamankäyttäjät, palvelujen tuottajat sekä viranomaiset. 1.1 Satamatoiminnot-kehittämishankkeen tausta, tavoitteet ja toteutus Tämä tutkimusraportti Riskienhallinta ja turvallisuusjohtaminen merenkulun sidosryhmille on vuodenmittaisen, marraskuussa 2011 alkaneen Turun Yliopiston erillislaitoksen, Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen (MKK) Satamatoiminnot - koulutuksen kehittämistehtävä, jonka tavoitteena on käsitellä oman yrityksen työprosesseihin liittyvää kysymystä ja palvella sen omia strategisia tavoitteita. Kehitystehtäväraportti on kirjallisuustutkimus, jonka avulla keskityn ymmärtämään enemmän riskienhallintaa ja turvallisuusjohtamista satamatoimintojen sekä merenkulun osalta. Kehittämishankeen tilaaja on oma yritykseni Innofirma Ky, joka toimii koulutus-, valmennus- ja arviointiorganisaationa liikkeenjohdon, markkinoinnin, myynnin, tuote- ja palvelukehityksen sekä yrittäjyyden erilaisissa projekteissa. Strateginen ja operatiivinen johtaminen, asiakkuuksien johtaminen, yrityksen liiketoimintaympäristön hallinta, kriittiset menestystekijät ja riskienhallinta ovat Innofirman erikoistumisalueita. 1.2 Satamatoiminnot-koulutuksen ja raportin tavoitteet Tämän raportin tavoitteena on tuottaa yleistä riskienhallintamateriaalia ja työkaluja satamatoimintojen, merenkulun ja alusten käytännön riskienhallinnalle ja turvallisuusjohtamiseen. Henkilökohtaisena tavoitteenani on tuottaa Turun yliopistolle C-julkaisu Riskienhallinta ja turvallisuusjohtaminen merenkulun sidosryhmille ja kyetä tulevaisuudessa kouluttamaan myös itse merenkulun turvallisuutta sekä riskien hallintaa. 1.3 Toteutus ja menetelmät Tutkimus on toteutettu kirjallisuustutkimuksena. Tutkimuksessa on hyödynnetty alan suomalaista ja ulkomaista kirjallisuutta sekä julkaisuja, vakuutusyhtiöiden ja luokituslaitosten tekemiä teoksia, lehtiä ja internetin kautta löytyviä tietokantoja.

10 8 Vesa Tuomala 1.4 Julkaisun rakenne Raportissa käsitellään ensin luvussa 3 riskienhallinnan määritelmät. Luku 4 käsittelee riskienhallinnan perusteita, luku 5 sisältää turvallisuusjohtamista. Luku 6 käsittelee työympäristöuhkia ja 7 työkyvyn ylläpitämistä. Riskien tunnistamistyökalut listataan luvussa 8 ja luku 9 on johtopäätöskappale. Luvussa 10 ovat loppusanat. Kuva 1.1. Suomenlinna syksyllä 2008

11 Riskienhallinta ja turvallisuusjohtaminen merenkulun sidosryhmille 9 2 SUOMALAISTEN SATAMIEN KANNATTAVUUS TÄLLÄ HETKELLÄ Viennistä valtaosa toimitetaan meriteitse. Kuljetuskustannukset ovat Suomessa toimiville yrityksille korkeat, yli 10 prosenttia liikevaihdosta. Merenkulkuala on muutoksessa ja viennistä riippuvalle maalle sen merkitys on suuri (Ojala-Niemelä, ). Isännät voivat vaihtua, mutta yksi asia on varma - merenkulku jää. Maantiedettähän ei voi muuttaa, sanoi merenkulkuneuvos Antti Lagerroos Finnlinesin myynnistä Grimaldille (Puustinen, 2006). Eri lähteissä viitataan Suomen olevan aina riippuvainen merikuljetuksista ja suomalaisten varustamoiden olemassaolo riippuu Suomen tuonnista ja viennistä. Talouden tuulet näkyvät ensin satamassa. Helsingin Vuosaaren sataman aloittaessa toimintaansa vuoden 2008 syksyllä Suomen syöksyi lamaan ja vienti laski enemmän kuin tuonti. (Tuominen-Halomo, 2011) Satamaoperaattoreiden hallituksen puheenjohtaja Matti Esko kertoo, että satamaoperoinnin kannattavuus on ollut kehnoa, ja toimijoilla on riittänyt haasteita talouden suhdanteen ja teollisuuden rakennemuutoksen seurauksena 2000-luvulla. Teollisuuden rakennemuutoksesta on satamien kilpailutilanne kiristynyt. Satamaoperoinnin vahvuudet ovat korkea osaamistaso ja monipuolinen sekä pitkä kokemus. Heikkous on alan huonontunut kannattavuus, joka heijastuu investointeihin. Kilpailtaessa Itämeren alueen liikenteestä tulee pystyä mahdollisimman joustavaan toimintaan. (Kortelainen, 2012) Satamaoperaattoreiden toimitusjohtaja Juha Mutrun mielestä AKT ei ole sopeutunut rajusti muuttuneeseen kansainväliseen toimintaympäristöön, joka edellyttää molempien osapuolten panostusta yritysten selviytymisestä koventuneessa kilpailutilanteessa. Suomalaisissa satamissa palvelutasoa ja kansainvälistä kilpailukykyä rajoittavat joustamattomat työajat ja korkeat työvoimakustannukset (Lahtinen, 2010). Jatkuvat työtaistelut kiusaavat satamia ja Satamaoperaattoreiden toimitusjohtajan Juha Mutrun mkaan Ulkomaiset asiakkaat pitävät keskeisenä ongelmana sitä, että satamien työrauhaan ei voi luottaa. (Helsingin Sanomat, ) Satamien heikko kannattavuus saattaa aiheuttaa henkilöstöleikkauksia. Suomenlahden satamilla on vaikeampaa kuin länsirannikolla, jossa tilanne on hiukan lohdullisempi. Suomenlahden satamissa on liian kova kilpailu ja kapasiteettia on liikaa. Venäjän ja Baltian satamat kilpailevat samoista lasteista suomalaisten kanssa. Suomen satamaoperaattorien kannattavuus on ollut erittäin heikko. Syöksyyn lähdettiin 2008 ja siitä lähtien tilanne on tilanne on ollut erittäin huono, eikä parempaa ole tällä hetkellä näköpiirissä, Mutru sanoo. Tammi heinäkuun aikana tuonti Suomeen on vähentynyt 10 prosenttia. Kesästä lähtien niin vienti kuin tuontikin on ollut syvästi miinuksella, paperin viennin ja autojen kuljetuksien Suomen kautta Venäjälle vähentyessä. (YLE Talous, ) Yrityksen taloudellista tilaa voi tarkastella tilinpäätöstietojen rahavirroista; kannattavuutta, vakavaraisuutta ja maksuvalmiutta. Yrityksen jatkuvuuden kannalta toiminnan tulee olla kannattavaa ja menestyksellistä. Yrityksen kannattavuus on absoluuttisena suureena sen tuottama voitto tai tappio. Suhteellinen kannattavuus on voiton (tuottojen ja kulujen erotus) suhde liikevaihtoon, sijoitettuun pääomaan tai henkilökunnan lukumäärään. (Rissanen, 2004:181)

12 10 Vesa Tuomala Tilinpäätösinformaation avulla saatava vertailu ei ole luotettavaa, sillä kirjanpito- ja verotuslainsäädäntömme mahdollistavat tilikauden tulosjärjestelyä, kirjaamiskäytännöt ja arviointiperustat vaihtelevat ja ohjeet, sekä oikeudelliset normit muuttuvat jatkuvasti. Merkittävin yritystoiminnan mielekkyyttä mittaava tunnusluku on pääoman tuotto: voitto + verot + korot x 100 % koko pääoma voitto x 100 % oma pääoma Pääoman tuottoa voidaan vertailla eri yrityksien tai tulosyksiköiden tuloksien vertailussa, hinnoittelussa tai tuote- ja investointisuunnittelussa. Yrityksen on säilytettävä tietty vakavaraisuus hankkimalla omaa pääomaa. Velkaantumisaste saisi olla vain 1, eli omaa pääomaa pitäisi olla vähintään 50 % kokonaispääomasta. (Rissanen, 2004: ) Yrityksen kannattavuutta voidaan tarkastella lyhyellä tai pitkällä tähtäimellä. Yritys voi lyhyellä tähtäimellä säädellä tulostaan poistoilla, vaihto-omaisuuden aliarvostuksella, investointivarausmenettelyllä sekä vienti- että tuontitappiovarauksilla. Kannattamaton yritys voi purkaa aliarvostukset, jättää pistoja tekemättä ja näyttää näin kannattavalta tilinpäätöksessä. Tarkastelu on ulotettava useammalle vuodelle. Tämän päivän tiedon perusteella on mahdotonta arvioida luotettavasti yrityksen tulevaa kannattavuuden kehitystä. (Rissanen, 2004: ) Satamien kannattavuuden kerrotaan olevan heikko, toisin sanoen satamat tuottavat tappiota omistajilleen. Satamien ja satamaoperaattoreiden keskinäinen kilpailu voi olla ajoittain kovaa, joka puolestaan laskee yritysten kannattavuutta. Lain mukaan voittoa tuottamaton, kannattamaton yritys tulee lopettaa.sidosryhmiä kiinnostaa myös satamien vakavaraisuus, joka tarkoittaa, että mitä enemmän satamalla tai satamaoperaattorilla on pääomaa suhteessa lainattuun sitä vakavaraisempi yritys on. Vakavaraisella yrityksellä on suurempi tappionsietokyky ja mahdollisuus ottaa velkarahaa, eli vierasta pääomaa tarvittaessa. Vakavaraisuutta, eli rahoituksen rakennetta ja maksuvalmiutta kuvaavat suhteellinen velkaantumis- ja omavaraisuusaste prosenttilukuina (%). Omavaraisuusaste (%) on oman pääoman osuus koko pääomasta (taseen loppusummasta): Oma pääoma x 100 Taseen loppusumma Suhteellinen velkaantuneisuus (%) on vieraan pääoman suhde liikevaihtoon: Vieraspääoma x 100 Liikevaihto

13 Riskienhallinta ja turvallisuusjohtaminen merenkulun sidosryhmille 11 3 SATAMATOIMINTOJEN RISKIENHALLINTA Riskienhallinnan perusteet ovat tärkeitä niin maissa kuin merelläkin. Yhteiskunta vaikuttaa riskien hallitsemiseksi erilaisilla säännöillä: lainsäädännöllä, poliittisella päätöksenteolla ja koordinoimalla riskien hallinnan eri osa-alueisiin. Riskienhallintaan kuuluu suunnittelun ja täytäntöönpanon lisäksi myös valvonta ja seuranta. Riskienhallinnan tehostamiseksi ja arvioinnin tueksi tulee tuottaa tietoa, tiedottaa ja viestittää riskeistä. Riskienhallintaan kuuluu myös valmiussuunnittelua, eli varautumista poikkeustilanteisiin sekä vahingon korjaaminen ja niiden torjuntatoimet. Tässä luvussa käsitellään lyhyesti riskienhallintaan kuuluvia määritelmiä, riskien lainsäädäntöä, arviointia ja tavoitteita. Riskienhallinta on pitkälti riippumatonta toimialasta. Raportissa pyritään katsomaan asioita helikopteriperspektiivissä siten, että materiaalia voidaan hyväksi käyttää satamatoimintojen sidosryhmissä. Sataman toiminnan muodostavat siellä toimivat sidosryhmät, jotka voidaan jakaa neljän nimikkeen alle: satamaorganisaatiot, satamankäyttäjät, palvelujen tuottajat sekä viranomaiset. Sataman sidosryhmät Satamaorganisaatiot Satamanpitäjät Satamalaitokset ja liikelaitokset Omistajayhtiöt Satamaoperaattorit Sataman käyttäjät/asiakkaat Varustamot Maaliikenneyritykset Laivaajat Tavaran vastaanottajat Matkustajat Palvelujen tuottajat Laivanselvitys Huolinta Laivamuonitus Polttoainehuolto Huolto ja korjaus Hinaus Luotsaus Jäänmurto Merimiespalvelu- ja lähetys Viranomaiset Merenkulku Tulli Poliisi Ympäristö Rajavartiosto Kuva 3.1. Satamien sidosryhmät, Meriliitto

14 12 Vesa Tuomala 3.1 Riskienhallinnan lainsäädäntöä, Työsuojeluhallinto 2012 Työturvallisuuslain (738/2002) 10 työn vaarojen selvittäminen ja arviointi mukaan kaikilla työnantajilla on velvollisuus selvittää, tunnistaa ja arvioida työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle aiheutuvat haitat ja vaarat. Tämä riskien arviointi ja hallinta ovat osa työpaikan turvallisuustoimintaa. Työterveyshuoltolain (1383/2001) 12 :n mukaan työterveyshuollon sisältöön kuuluu mm. työn ja työolosuhteiden terveellisyyden ja turvallisuuden selvittäminen ja arviointi. Työterveyshuolto osallistuu työpaikan riskien arviointiin yhtenä asiantuntijatahona. Valtioneuvoston asetus kemiallisista tekijöistä työssä (715/2001), sen 6 edellyttää, että työnantajan on tunnistettava työssä esiintyvien kemiallisten tekijöiden aiheuttamat vaarat ja arvioitava niistä työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle mahdollisesti aiheutuvat riskit. Kemikaaliriskin arviointi edellyttää tietoa tuotteiden vaarallisuudesta ja raja-arvoista, sekä altistumisen luonteesta ja määrästä. Koneiden turvallisuutta koskeva valtioneuvoston asetus koneiden turvallisuudesta (400/2008) velvoittaa koneiden valmistajat arvioimaan niihin liittyvät riskit. Riskien arvioinnin perusteella suunnitellaan ja toteutetaan turvallisuustoimenpiteet, sekä laaditaan tarvittavat dokumentit ja käyttöohjeet. Osoituksena siitä, että kone täyttää sitä koskevat olennaiset terveys- ja turvallisuusvaatimukset, koneen valmistaja allekirjoittaa vakuutuksen vaatimustenmukaisuudesta ja kiinnittää koneeseen CE-merkinnän. Henkilösuojaimet valitaan työpaikalla esiintyvien riskien arvioinnin perusteella (VNp 1407/1993). Myös näyttöpäätetyössä, raskaiden taakkojen, työvälineiden turvallisessa käytössä jne. useissa muissakin määrityksissä korostetaan riskien tunnistamisen ja merkityksen arvioimista. 3.2 Riski, mitä se on määrittelyä Yrityselämässä ja riskienhallinnasas tulee nykyisin vastaan usein erilaisissa yhteyksissä sana strategia. Strategia-käsite tulee kreikankielisestä armeijan sanasta stratigos, joka muodostuu sanoista stratos ja agein, eli armeija ja johtaa. Armeijasta käsite tuli yritysmaailmaan ja päivittäiskäyttöön kielessämme. Strategiat ovat yksilöllisiä ja niiden toteuttaminen on järjestelmällistä ja pitkäjänteistä toimintaa. (Rautanen, 2011, 31) Johtamisen ydin on strategiassa ja vahingon tapahtuessa strateginen riski on kohtalokas toiminnalle. Johtamisen riski on epäonnistua strategian viemisessä osaksi jokapäiväistä toimintaa. Strategisen suunnittelun ja johtamisen menestyksen varmistamiseksi riskienhallinta on hyvä työkalu. (Rautanen, 2011, 33 34) Riskit ovat uhkia, jotka tulevat yrityksen sisältä tai ulkoa. Toteutuessaan ne vaikuttavat yrityksen toimintaan, talouteen, menestykseen, tulevaisuuteen, mahdollisuuksiin, henkilöihin, omaisuuteen ja liiketoiminnan ympäristöön (Rautanen, 2011:10). Riskillä tarkoitetaan haitan mahdollisuutta, sen suuruutta ja vahingollisuutta sekä todennäköisyyttä. Vaikutukset voidaan jakaa ihmisten hyvinvointiin, taloudellisiin vaikutuksiin ja ympäristöön kohdistuviin vaikutuksiin. (Gaia Group Oy, 2002:8)

15 Riskienhallinta ja turvallisuusjohtaminen merenkulun sidosryhmille 13 Tärkeä osa yritystoimintaa ja sen suunnittelua, johtamista, tuotantoa ja palvelua ovat turvallisuus-, terveys- ja ympäristöasioiden hoito kokonaisvaltaisena laatujohtamisena. Riskien arviointi ja hallinta ovat jokapäiväistä toimintaa. Tulokset näkyvät riskienhallinnan ollessa kiinteä osa arkipäivän toimintaa yritys- ja johtamiskulttuurissa. (Rissa, 1999:3,11) Riskienhallinta korostuu seuraavilla alueilla (Rissa, 1999:8): ympäristöriskit työympäristöriskit työterveysriskit henkilöriskit laaturiskit tietoturvallisuusriskit tuotevastuuriskit Kuva 3.1. Riskienhallinta-alueet, Leena Leijala, Pohjola Vakuutus Oy Kuvan mukaan riski voi olla myös mahdollisuus, jolla voidaan kasvattaa yrityksen arvoa. Riskien torjunnassa, riskin toteutumiseen valmistautumisessa ja vaihtoehtosuunnitelmien laadinnassa auttaa perehtyminen riskien kartoittamiseen, toteutumisen todennäköisyyksien laskeminen ja vaikutusten arviointi. (Rissanen, 2004:23) Riskin yksi määritelmä on riskitekijöiden toteutumisen seurauksiin liittyvä todennäköisyysjakauma. Toisaalta riski on myös ei-toivotun tapahtuman esiintymistodennäköisyys. Joskus riskillä tarkoitetaan riskituloa (Berg, 2001): RISKI = ei-toivotun tapahtuman x ei-toivotun tapahtuman todennäköisyys kustannus Riskit ymmärretään ihmisen henkeen, terveyteen ja omaisuuteen kohdistuvaksi epäsuotavaksi tapahtumaksi. Riskikäsite koskee myös tuotantomenetelmiä, järjestelmiä, yh-

16 14 Vesa Tuomala teiskunnallisia toimintoja ja luontoa uhkaavia häiriöitä. Riskin ominaisuuksia ovat todennäköisyys, haitta ja epävarmuus täydellisestä tietämättömyydestä laskennallisiin olosuhteisiin. Riski on olemassa, kun kielteinen lopputulos on ennalta arvaamaton ja odottamaton, vaikutus haitallinen ja tappion uhka olemassa. Riskien toteutumisen todennäköisyys ja taloudellinen haittavaikutus on yleensä hankala tehtävä arvioida. (Rissa, 1999:68) Riskit voivat liittyä organisaation aineettoman pääoman, tuotemerkin, patenttien, tekijänoikeuksien, tuotantoprosessin ratkaisujen ja liikesalaisuuksien suojaamiseen. Riskitekijöitä voi olla aineeton pääoma, asiakastyytyväisyys, yrityksen maine ja sijoittajien luottamus, joihin tulisi varautua riskienhallinnan suunnitelmalla. Organisaation menetykset näillä alueilla voivat olla taloudellisesti kaikkein suurimpia. (Lehtonen 2002:10) Taloudellisen liiketoiminnan tuloksen riskikartassa on muuttujina johtamistapa ja -tyyli, toteutuskyky, tapatoimia ja tehokkuus. Tulosta säätelee asiakkuudet ja niiden hallinta, muutoksen hallinta ja riskiosaaminen, taloudellisuus sekä kustannustehokkuus. Hyviä riskienhallintamittareita ovat taloudelliset tunnusluvut yritysten tilinpäätöstiedoista (Rautanen, 2011:134): kate kannattavuus kustannukset voitto investointien tuottavuus pääoman tuotto

17 Riskienhallinta ja turvallisuusjohtaminen merenkulun sidosryhmille 15 4 RISKIENHALLINTA JA SEN MÄÄRITTELY Riskienhallinta tuli Suomeen 1970-luvun alussa Sampo-Tarmo -vakuutusyhtiön kehittämänä. Suomen Riskinhallintayhdistys perustettiin 1982 teollisuuden, vakuutusyhtiöiden, tutkimuslaitosten ja viranomaisten kesken. Suomen Riskienhallintayhdistys perustettiin puolestaan vuonna (Berg, 2001) Työsuojeluhallinto määrittelee riskienhallinnan seuraavilla käsitteillä, 2012: Riski (Risk) tarkoittaa haitallisen tapahtuman todennäköisyyttä ja vakavuutta. Vaara (Hazard) on tekijä tai olosuhde, joka voi saada aikaan haitallisen tapahtuman. Turvallisuus (Safety) tarkoittaa järjestelmän tilaa, jossa siihen liittyvät riskit ovat hyväksyttäviä. Riskin arviointi (Risk assessment) on prosessi, jossa arvioidaan työntekijöiden terveydelle ja turvallisuudelle työpaikalla ilmenevästä vaarasta aiheutuva riski. Riskianalyysi (Risk Analysis) on osa riskien arviointia. Riskianalyysi koostuu kohteen raja-arvojen määrittämisestä, vaarojen tunnistamisesta ja riskin suuruuden arvioinnista. Riskienhallinnan ajatus on kertoa, mitkä ovat riskit, mikä on niiden todennäköisyys ja kuinka suuria ne ovat. Riskit voidaan jakaa liiketaloudellisiin riskeihin ja vahinkoriskeihin. Riskienhallinnan määritelmä on kokonaisnäkemys olemassa olevista vaaroista ja järjestelmällinen tutkimus siitä, miten niistä aiheutuvat menetykset voidaan minimoida, sekä tähän tutkimukseen perustuva edullisimpien hallintakeinojen valitseminen ja toteuttaminen. Liiketaloudellinen riski otetaan liikevoiton saamiseksi, eli sijoitetut varat voidaan menettää kokonaan tai osittain. Usein liiketaloudellisten riskien välttämiseksi yritys ei voi useinkaan tehdä mitään. (Berg, 2001) Riskienhallinnan avulla kartoitetaan, arvioidaan ja hallitaan sekä aineellisia että aineettomia riskejä. Työkaluna epävarmuustekijöiden kartoitukseen ja poistamiseen riskienhallinta on hyvä ja toimiva. Riskit voidaan siirtää ja vakuuttaa ne. Riskejä, joita ei voi vakuuttaa, hoidetaan riskienhallinnalla. (Rautanen, 2011:10) Huolellisella riskien arvioinnilla ja vahinkojen torjunnalla saavutetaan riskienhallinta ennaltaehkäisevällä toiminnalla. (Rissa, 1999:70) Riskienhallinta on strateginen työkalu yritysjohdolle, jolla parannetaan asetettujen tavoitteiden savuttamista tuloksia ja toiminnan laatua. Riskienhallinnalla tunnistetaan, kirjataan, arvioidaan, analysoidaan ja arvioidaan todennäköisyyksiä riskeille. (Rautanen, 2011:11) Riskienhallinta käsittää (Rissa, 1999:70): vaarojen ja uhkien tunnistaminen vaaroille alttiina olevien henkilöiden ja ympäristön tunnistaminen riskien määrällinen ja laadullinen arviointi riskien torjuntamahdollisuuksien selvittäminen

18 16 Vesa Tuomala riskien hallintakeinojen valinta ja toteuttaminen vaaroista ja torjuntakeinoista tiedottaminen vaikutusten seuranta ja vahingoista oppiminen saavutettujen tulosten arviointi riskienhallintaohjelmien tarkastus ja täydentäminen Kuva 4.1.: Työsuojeluhallinnon mukainen riskienhallintamalli, 2012 Riskienhallinnan tarkoitus on minimoida yritykselle aiheutuvat menetykset, turvata taloudellinen tulos ja toiminnan jatkuvuus. Riskienhallinta on menetelmä, jolla pyritään saavuttamaan yrityksen riskit hallintaan määrittelemällä turvallisuustaso pienimmillä mahdollisilla menetyksillä. (Berg, 2001) Riskienhallintakeinoja (Rissa, 1999:70): riskialttiin toiminnan välttäminen tietoinen riskinotto riskin kanssa eläminen luottamalla hyvään onneen huolellinen suojautuminen riskin varalta ja vahingon rajoittaminen riskin siirtäminen muualle vakuuttamalla

19 Riskienhallinta ja turvallisuusjohtaminen merenkulun sidosryhmille 17 Kuva 4.2. Riskienhallintaprosessi, Leena Leijala, Pohjola Vakuutus Oy 4.1 Riskien luokittelu Riskienhallinta on systemaattinen mahdollisuus ja kehittämisen työkalu, joka pakottaa miettimään eri vaihtoehtoja ja vertailemaan niitä. Riskienhallinta päivitettyinä jalostaa ja parantaa toiminnan laatua, auttaa ja helpottaa johtamista. (Rautanen, 2011:161) Riskit voidaan luokitella luonnonriskeiksi, ympäristöriskeiksi ja ihmiskunnan riskeiksi. Luonnonriskejä ovat hirmumyrskyt, tulivuorenpurkaukset, maanjäristykset ja kuivuus. Ympäristöriskit ovat luonnonvarojen pilaantuminen ja häviäminen, maatalouden, liikenteen, teollisuuden ja asumisen aiheuttamat päästöt sekä vaikutukset ilmassa, maassa ja vedessä. Ihmiskunnan riskejä ovat väestönkasvu, nälkä ja sairaudet. Yritystoiminnan riskit ovat vahinkoriskejä ja liiketaloudellisia riskejä, joita otetaan liikevoiton saamiseksi. (Rissa, 1999:68,69)

20 18 Vesa Tuomala Riskit ovat syytä luokitella todennäköisyyden ja vaikuttavuuden mukaan (Rissanen 2004:27): 1. RISKITYYPPI A, hyvin vakavat riskit Riskin toteutuminen on hyvin mahdollinen, toteutuessaan merkitys erittäin suuri, eikä sen toteutumiseen voi vaikuttaa 2. RISKITYYPPI B, uhkaavat riskit Riskin toteutuminen on mahdollista ja vaikutus yritykseen on hyvin suuri. Riskin toteutumiseen voidaan vaikuttaa 3. RISKITYYPPI C, tavanomaiset uhkat Riski saattaa toteutua, mutta kokonaisvaikutus vain kohtalaisen merkittävä. Riskin toteutumiseen voidaan vaikuttaa 4. RISKITYYPPI D, vähäiset riskit Riskin toteutuminen todennäköisesti pieni ja vaikutus vähäinen. Riskin toteutumiseen voidaan vaikuttaa Osa riskeistä on yllätyksellisiä ja täysin ennalta arvaamattomia. Riskikartoituksella voidaan löytää osa yritystoiminnan riskialttiista kohdista sekä mahdollisesti välttää kohtuuttomien riskien ottaminen. (Rissanen 2004:23) 4.2 Riskien tunnistaminen Ennen riskienhallintaa riskit tulee tunnistaa ja arvioida (Rissa, 1999:37) mitä vaaratekijöitä toiminnassa on nyt ja tulevaisuudessa millaiset turvallisuus-, terveys- ja ympäristönsuojeluvaatimukset miten vaatimuksia hoidetaan tällä hetkellä ja tulevaisuudessa Riskien tunnistamisella ja arvioinnissa selvitetään mitä ja miksi kaikkea voi sattua, mitä siitä voi seurata, miten suuri aiheutuva riski on ja mitkä riskit ovat suurimmat. Riskien tunnistamisessa tarkastetaan kaikki valitut kohteen vaaratekijät ja kirjataan myös riskit, joita arkityössä ei ole huomattu aiemmin. Vaarojen ja uhkien tunnistamisen jälkeen arvioidaan seuraukset ja todennäköisyydet.