RISKIENHALLINTA JA TURVALLISUUSJOHTAMINEN MERENKULUN SIDOSRYHMILLE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RISKIENHALLINTA JA TURVALLISUUSJOHTAMINEN MERENKULUN SIDOSRYHMILLE"

Transkriptio

1 TURUN YLIOPISTON MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUKSEN JULKAISUJA PUBLICATIONS OF THE CENTRE FOR MARITIME STUDIES UNIVERSITY OF TURKU C RISKIENHALLINTA JA TURVALLISUUSJOHTAMINEN MERENKULUN SIDOSRYHMILLE Vesa Tuomala

2

3 TURUN YLIOPISTON MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUKSEN JULKAISUJA PUBLIKATIONER AV SJÖFARTSBRANSCHENS UTBILDNINGS- OCH FORSKNINGSCENTRAL VID ÅBO UNIVERSITET PUBLICATIONS OF THE CENTRE FOR MARITIME STUDIES UNIVERSITY OF TURKU C RISKIENHALLINTA JA TURVALLISUUSJOHTAMINEN MERENKULUN SIDOSRYHMILLE Vesa Tuomala Turku 2013

4 JULKAISIJA / PUBLISHER: Turun yliopisto / University of Turku MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS CENTRE FOR MARITIME STUDIES Käyntiosoite / Visiting address: ICT-talo, Joukahaisenkatu 3-5 B, 4.krs, Turku Postiosoite / Postal address: FI TURUN YLIOPISTO Puh. / Tel (0) Turun yliopisto 2013 ISBN painettu ISBN verkko (pdf) kansikuva Vesa Tuomala, Meriturvan laivapalosimulaattori Upinniemessä

5 ESIPUHE MIKSI LUKISIN TÄMÄN JULKAISUN? Turvallisuusasiat ovat nykyisin minulle itsestäänselvyyksiä toimiessani rahtialuksen vahtipäällikkönä ja perämiehenä. Riskienhallintaan perehdyin ensimmäisen kerran syvällisemmin opiskellessani luvun lopulla Turun merikoulussa, Aboa Maressa. Silloinen vahtiperämiehen opinnäytetyöni ja Turun yliopisto, Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen (jatkossa MKK) CISC-kurssin (Certificate in International Shipping and Commerce) raportti merenkulun turvallisuudesta ja riskienhallinnasta julkaistiin myös omakustannekirjana ja Turun yliopiston C52-julkaisuna. Lastiturvallisuuteen perehdyin tarkemmin MKK:n kurssilla vuonna Kurssin projektityöni, jossa käsittelin myös riskinhallintaa, julkaistiin C54-julkaisuna keväällä Vuonna 2012 MKK:n Satamatoiminnot kurssi laajensi ja syvensi aiemmin oppimiani asioita myös sataman puolelta. Kurssin riskienhallintaosuus kiehtoi ja halusin oppia lisää riskeistä, riskienhallinnasta ja turvallisuusjohtamisesta, ja päätin kirjoittaa kehitysprojektityöni näistä mielenkiintoisista asioista. Projektityöni materiaalin olen etsinyt tietokirjojen lisäksi lehdistä, artikkeleista ja internetistä. Tavoitteeni on ollut kirjoittaa yksinkertaisesti ja ymmärrettävästi riskienhallinnasta sekä turvallisuusjohtamisesta. Toivon, että löydät julkaisusta myös itseäsi kiinnostavaa asiaa, jolla voit parantaa ja saada pysyviä vaikutuksia oman yrityksesi, tai aluksesi turvallisuuteen. Kiitän samalla ystävääni, kotkalaista purjehtijaa ja logistiikan ammattilaista Martin Eloa antamastaan avusta ja asiantuntemuksesta, sekä tiennäyttämisestä ja rohkeudesta elinikäiseen yrittäjyyteen. Helsingissä Vesa Tuomala, Innofirma Ky toimitusjohtaja, vahtiperämies, näyttötutkintomestari MBA, Officer on Watch (OoW, STCW 95), NTM

6 TIIVISTELMÄ Talouden tuulet näkyvät ensin satamassa. Satamaoperoinnin kannattavuus on ollut kehnoa talouden suhdanteen ja teollisuuden rakennemuutoksen seurauksena 2000-luvulla. Myös jatkuvat työtaistelut kiusaavat satamia. Yhteiskunta vaikuttaa riskien hallitsemiseksi erilaisilla säännöillä: lainsäädännöllä, poliittisella päätöksenteolla ja koordinoimalla riskienhallinnan eri osa-alueisiin. Strategisen suunnittelun ja johtamisen menestyksen varmistamiseksi riskienhallinta on hyvä työkalu. Toiset rakastavat ja toiset karttavat riskejä. Riskit ovat uhkia, jotka tulevat yrityksen sisältä tai ulkoa. Riskillä tarkoitetaan haitan mahdollisuutta, suuruutta, vahingollisuutta ja todennäköisyyttä. Riskien arviointi ja -hallinta ovat jokapäiväistä toimintaa. Riskit ymmärretään ihmisen henkeen, terveyteen ja omaisuuteen kohdistuvaksi epäsuotavaksi tapahtumaksi. Riski on olemassa, kun kielteinen lopputulos on ennalta arvaamaton ja odottamaton, vaikutus haitallinen ja tappion uhka olemassa. Riskienhallinnan ajatus on kertoa, mitkä ovat riskit, mikä on niiden todennäköisyys ja kuinka suuria ne ovat. Riskit voidaan jakaa liiketaloudellisiin riskeihin ja vahinkoriskeihin. Riskienhallinta on strateginen työkalu yritysjohdolle, jolla parannetaan asetettujen tavoitteiden saavuttamista, tuloksia ja toiminnan laatua. Riskienhallinnalla tunnistetaan, kirjataan, arvioidaan, analysoidaan ja arvioidaan todennäköisyyksiä riskeille. Ennen riskienhallintaa riskit tulee tunnistaa ja arvioida. Riskien arvioinnin avulla yritys saavuttaa tavoitteensa ja saa kattavan ja kirkkaan käsityksen yrityksen vaaratekijöistä ja riskeistä. Riskien toteutuminen on vahinkotapahtuma. Vahinkoriskien toteutuessa aiheutuu taloudellista vahinkoa ja niiden toteutuminen tietää aina yritykselle menetyksiä. Yhteiskunta kärsii vahingon johdosta verojen vähenemisen ja työttömäksi jääneiden maksettavien korvauksien vuoksi. Ympäristöriskit aiheuttavat toteutuessaan elinympäristön ja luonnon pilaantumista tai tuhoutumista. Johtamisen laatua mitataan, miten johtaja onnistuu tekemisissään, strategiassa ja johtamisessa. Hallitus vastaa riskeistä ja toimitusjohtaja riskienhallinnan operatiivisesta toteuttamisesta, osaamisesta ja sen toteuttamisesta onnistuneeksi. Vahingosta kärsivät yrityksen lisäksi myös muut sidosryhmät: työntekijät, asiakkaat, luotonantajat, alihankkijat, vakuutusyhtiö, ympäristö ja yhteiskunta. Liiketoiminnan ja turvallisuuden kehittäminen on suunnitelmallista toimintaa, jossa kehitysalueita on kartoitettava ja saatuja tuloksia arvioitava, jotta turvallisuutta voidaan kehittää järkevällä ja loogisella tavalla ja järjestyksessä. Yritysturvallisuus on turvallisuusasioiden kokonaisvaltaista toteutusta, joka on johdon vastuulla olevaa päivittäistä toimintaa varmistaakseen yrityksen lailliset toimintaedellytykset, toiminnan, tuotannon ja palveluiden häiriöttömyyden, jatkuvuuden sekä turvallisen toimintaympäristön. Turvallisuusjohtamisen konkreettinen vaikutus tuli Suomeen 1980-luvun puolivälissä. Yleisimmin alettiin puhua riskienhallinnasta tarkoittaen sekä liikeriskien että vahinko- ja

7 turvallisuusriskien hallintaa. Pelkkä vaarojen kartoittaminen ei riitä, myös riskin suuruus pitää selvittää. Turvallisuusjohtaminen on samanlaista johtamista kuin liiketoiminnan johtaminen ja merkittävä liiketoiminnan voimavara. Turvallisuusjohtoisessa yrityksessä ei ole rangaistuksen pelkoa. Hyvä turvallisuuskulttuuri on tulos hyvästä henkilöjohtamisesta ja tehokkaasta turvallisuudenhallinnasta. Tapaturmat eivät satu vahingossa ja niillä on aina syytekijöitä, joiden tunnistamiseen ja torjuntaan on mahdollisuuksia. Onnettomuussyynä inhimillinen erehdys on riittämätön. Suuret onnettomuudet ovat pääasiassa johtuneet organisaatiossa sattuneista virheistä ja laiminlyönneistä, jotka ovat laukaisseet onnettomuuteen johtaneen tapahtumaketjun. Turvallisuuskulttuurin muutos lähtee ylimmän johdon sitoutumisesta turvallisuusasioihin. Turvallisuusjohtamisen tavoitteet pohjautuvat yrityksen arvoihin, visioon ja strategiaan johdon tulee sisäistää turvallisuus-, terveys- ja ympäristöasioiden merkitys. Työtapaturmissa vaarallisilla aloilla rakennusteollisuudessa, teollisuudessa ja kuljetusalalla voi riski olla jopa kymmenkertainen turvallisiin aloihin, kuten toimisto- ja hallintotöihin verrattuna. Suurin tapaturmariski on hengen yrityksissä. Liiketoiminnan jatkuvuus on varsin riippuvainen erilaisesta alihankitusta työstä, joita voivat olla huolto, huolinta, asennustyö, tuotanto tai mikä tahansa osa toimitusketjua. Vanha sanonta varoittaa ulkoistamasta mitään sellaista, mitä itse emme osaa kriittisessä tilanteessa joudutaan riippuvaisiksi seikoista, jotka saattavat vaikuttaa ostetun avainosaamisen saantiin. Kuva M/s Midas ankkuroituna Karibialla, St. Bartsin saarella Gustaviassa vuonna 2012

8 ESIPUHE TIIVISTELMÄ SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO Satamatoiminnot-kehittämishankkeen tausta, tavoitteet ja toteutus Satamatoiminnot-koulutuksen ja raportin tavoitteet Toteutus ja menetelmät Julkaisun rakenne SUOMALAISTEN SATAMIEN KANNATTAVUUS TÄLLÄ HETKELLÄ SATAMATOIMINTOJEN RISKIENHALLINTA Riskienhallinnan lainsäädäntöä, Työsuojeluhallinto Riski, mitä se on määrittelyä RISKIENHALLINTA JA SEN MÄÄRITTELY Riskien luokittelu Riskien tunnistaminen Riskien arviointi Liiketaloudellisia riskejä ovat (Rissa, 1999:70) Vahinkoriskejä ovat (Rissa, 1999:70) Ympäristöriskit Johtamisen riskit Vahingoista kärsivät sidosryhmät TURVALLISUUS JA TURVALLISUUSJOHTAMINEN TYÖYMPÄRISTÖUHKIA TYÖKYVYN YLLÄPITÄMINEN (TYKY-TOIMINTA) RISKIEN TUNNISTAMISTYÖKALUJA JOHTOPÄÄTÖS KOHTI TURVALLISEMPIA TYÖYHTEISÖJÄ LÄHTEET, LEHDET JA ARTIKKELIT LÄHTEET, RISKIENHALLINNAN KIRJAT LÄHTEET, INTERNET-SIVUT... 38

9 Riskienhallinta ja turvallisuusjohtaminen merenkulun sidosryhmille 7 1 JOHDANTO Alusten turvallisuuteen ja joustavaan satamassa käyntiin vaikuttavat monet yritykset ja viranomaiset. Aluksen oman toiminnan lisäksi satamissa toimivat, niitä käyttävät ja siellä erilaisia palveluja tarjoavat yritykset sekä viranomaistahot muodostavat logistiikan järjestelmän, jonka avulla voidaan ratkaista turvallisuuteen liittyvät monet tekijät ja tehtävät. Sataman toiminnan muodostavat siellä toimivat sidosryhmät, jotka voidaan jakaa neljän nimikkeen alle: satamaorganisaatiot, satamankäyttäjät, palvelujen tuottajat sekä viranomaiset. 1.1 Satamatoiminnot-kehittämishankkeen tausta, tavoitteet ja toteutus Tämä tutkimusraportti Riskienhallinta ja turvallisuusjohtaminen merenkulun sidosryhmille on vuodenmittaisen, marraskuussa 2011 alkaneen Turun Yliopiston erillislaitoksen, Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen (MKK) Satamatoiminnot - koulutuksen kehittämistehtävä, jonka tavoitteena on käsitellä oman yrityksen työprosesseihin liittyvää kysymystä ja palvella sen omia strategisia tavoitteita. Kehitystehtäväraportti on kirjallisuustutkimus, jonka avulla keskityn ymmärtämään enemmän riskienhallintaa ja turvallisuusjohtamista satamatoimintojen sekä merenkulun osalta. Kehittämishankeen tilaaja on oma yritykseni Innofirma Ky, joka toimii koulutus-, valmennus- ja arviointiorganisaationa liikkeenjohdon, markkinoinnin, myynnin, tuote- ja palvelukehityksen sekä yrittäjyyden erilaisissa projekteissa. Strateginen ja operatiivinen johtaminen, asiakkuuksien johtaminen, yrityksen liiketoimintaympäristön hallinta, kriittiset menestystekijät ja riskienhallinta ovat Innofirman erikoistumisalueita. 1.2 Satamatoiminnot-koulutuksen ja raportin tavoitteet Tämän raportin tavoitteena on tuottaa yleistä riskienhallintamateriaalia ja työkaluja satamatoimintojen, merenkulun ja alusten käytännön riskienhallinnalle ja turvallisuusjohtamiseen. Henkilökohtaisena tavoitteenani on tuottaa Turun yliopistolle C-julkaisu Riskienhallinta ja turvallisuusjohtaminen merenkulun sidosryhmille ja kyetä tulevaisuudessa kouluttamaan myös itse merenkulun turvallisuutta sekä riskien hallintaa. 1.3 Toteutus ja menetelmät Tutkimus on toteutettu kirjallisuustutkimuksena. Tutkimuksessa on hyödynnetty alan suomalaista ja ulkomaista kirjallisuutta sekä julkaisuja, vakuutusyhtiöiden ja luokituslaitosten tekemiä teoksia, lehtiä ja internetin kautta löytyviä tietokantoja.

10 8 Vesa Tuomala 1.4 Julkaisun rakenne Raportissa käsitellään ensin luvussa 3 riskienhallinnan määritelmät. Luku 4 käsittelee riskienhallinnan perusteita, luku 5 sisältää turvallisuusjohtamista. Luku 6 käsittelee työympäristöuhkia ja 7 työkyvyn ylläpitämistä. Riskien tunnistamistyökalut listataan luvussa 8 ja luku 9 on johtopäätöskappale. Luvussa 10 ovat loppusanat. Kuva 1.1. Suomenlinna syksyllä 2008

11 Riskienhallinta ja turvallisuusjohtaminen merenkulun sidosryhmille 9 2 SUOMALAISTEN SATAMIEN KANNATTAVUUS TÄLLÄ HETKELLÄ Viennistä valtaosa toimitetaan meriteitse. Kuljetuskustannukset ovat Suomessa toimiville yrityksille korkeat, yli 10 prosenttia liikevaihdosta. Merenkulkuala on muutoksessa ja viennistä riippuvalle maalle sen merkitys on suuri (Ojala-Niemelä, ). Isännät voivat vaihtua, mutta yksi asia on varma - merenkulku jää. Maantiedettähän ei voi muuttaa, sanoi merenkulkuneuvos Antti Lagerroos Finnlinesin myynnistä Grimaldille (Puustinen, 2006). Eri lähteissä viitataan Suomen olevan aina riippuvainen merikuljetuksista ja suomalaisten varustamoiden olemassaolo riippuu Suomen tuonnista ja viennistä. Talouden tuulet näkyvät ensin satamassa. Helsingin Vuosaaren sataman aloittaessa toimintaansa vuoden 2008 syksyllä Suomen syöksyi lamaan ja vienti laski enemmän kuin tuonti. (Tuominen-Halomo, 2011) Satamaoperaattoreiden hallituksen puheenjohtaja Matti Esko kertoo, että satamaoperoinnin kannattavuus on ollut kehnoa, ja toimijoilla on riittänyt haasteita talouden suhdanteen ja teollisuuden rakennemuutoksen seurauksena 2000-luvulla. Teollisuuden rakennemuutoksesta on satamien kilpailutilanne kiristynyt. Satamaoperoinnin vahvuudet ovat korkea osaamistaso ja monipuolinen sekä pitkä kokemus. Heikkous on alan huonontunut kannattavuus, joka heijastuu investointeihin. Kilpailtaessa Itämeren alueen liikenteestä tulee pystyä mahdollisimman joustavaan toimintaan. (Kortelainen, 2012) Satamaoperaattoreiden toimitusjohtaja Juha Mutrun mielestä AKT ei ole sopeutunut rajusti muuttuneeseen kansainväliseen toimintaympäristöön, joka edellyttää molempien osapuolten panostusta yritysten selviytymisestä koventuneessa kilpailutilanteessa. Suomalaisissa satamissa palvelutasoa ja kansainvälistä kilpailukykyä rajoittavat joustamattomat työajat ja korkeat työvoimakustannukset (Lahtinen, 2010). Jatkuvat työtaistelut kiusaavat satamia ja Satamaoperaattoreiden toimitusjohtajan Juha Mutrun mkaan Ulkomaiset asiakkaat pitävät keskeisenä ongelmana sitä, että satamien työrauhaan ei voi luottaa. (Helsingin Sanomat, ) Satamien heikko kannattavuus saattaa aiheuttaa henkilöstöleikkauksia. Suomenlahden satamilla on vaikeampaa kuin länsirannikolla, jossa tilanne on hiukan lohdullisempi. Suomenlahden satamissa on liian kova kilpailu ja kapasiteettia on liikaa. Venäjän ja Baltian satamat kilpailevat samoista lasteista suomalaisten kanssa. Suomen satamaoperaattorien kannattavuus on ollut erittäin heikko. Syöksyyn lähdettiin 2008 ja siitä lähtien tilanne on tilanne on ollut erittäin huono, eikä parempaa ole tällä hetkellä näköpiirissä, Mutru sanoo. Tammi heinäkuun aikana tuonti Suomeen on vähentynyt 10 prosenttia. Kesästä lähtien niin vienti kuin tuontikin on ollut syvästi miinuksella, paperin viennin ja autojen kuljetuksien Suomen kautta Venäjälle vähentyessä. (YLE Talous, ) Yrityksen taloudellista tilaa voi tarkastella tilinpäätöstietojen rahavirroista; kannattavuutta, vakavaraisuutta ja maksuvalmiutta. Yrityksen jatkuvuuden kannalta toiminnan tulee olla kannattavaa ja menestyksellistä. Yrityksen kannattavuus on absoluuttisena suureena sen tuottama voitto tai tappio. Suhteellinen kannattavuus on voiton (tuottojen ja kulujen erotus) suhde liikevaihtoon, sijoitettuun pääomaan tai henkilökunnan lukumäärään. (Rissanen, 2004:181)

12 10 Vesa Tuomala Tilinpäätösinformaation avulla saatava vertailu ei ole luotettavaa, sillä kirjanpito- ja verotuslainsäädäntömme mahdollistavat tilikauden tulosjärjestelyä, kirjaamiskäytännöt ja arviointiperustat vaihtelevat ja ohjeet, sekä oikeudelliset normit muuttuvat jatkuvasti. Merkittävin yritystoiminnan mielekkyyttä mittaava tunnusluku on pääoman tuotto: voitto + verot + korot x 100 % koko pääoma voitto x 100 % oma pääoma Pääoman tuottoa voidaan vertailla eri yrityksien tai tulosyksiköiden tuloksien vertailussa, hinnoittelussa tai tuote- ja investointisuunnittelussa. Yrityksen on säilytettävä tietty vakavaraisuus hankkimalla omaa pääomaa. Velkaantumisaste saisi olla vain 1, eli omaa pääomaa pitäisi olla vähintään 50 % kokonaispääomasta. (Rissanen, 2004: ) Yrityksen kannattavuutta voidaan tarkastella lyhyellä tai pitkällä tähtäimellä. Yritys voi lyhyellä tähtäimellä säädellä tulostaan poistoilla, vaihto-omaisuuden aliarvostuksella, investointivarausmenettelyllä sekä vienti- että tuontitappiovarauksilla. Kannattamaton yritys voi purkaa aliarvostukset, jättää pistoja tekemättä ja näyttää näin kannattavalta tilinpäätöksessä. Tarkastelu on ulotettava useammalle vuodelle. Tämän päivän tiedon perusteella on mahdotonta arvioida luotettavasti yrityksen tulevaa kannattavuuden kehitystä. (Rissanen, 2004: ) Satamien kannattavuuden kerrotaan olevan heikko, toisin sanoen satamat tuottavat tappiota omistajilleen. Satamien ja satamaoperaattoreiden keskinäinen kilpailu voi olla ajoittain kovaa, joka puolestaan laskee yritysten kannattavuutta. Lain mukaan voittoa tuottamaton, kannattamaton yritys tulee lopettaa.sidosryhmiä kiinnostaa myös satamien vakavaraisuus, joka tarkoittaa, että mitä enemmän satamalla tai satamaoperaattorilla on pääomaa suhteessa lainattuun sitä vakavaraisempi yritys on. Vakavaraisella yrityksellä on suurempi tappionsietokyky ja mahdollisuus ottaa velkarahaa, eli vierasta pääomaa tarvittaessa. Vakavaraisuutta, eli rahoituksen rakennetta ja maksuvalmiutta kuvaavat suhteellinen velkaantumis- ja omavaraisuusaste prosenttilukuina (%). Omavaraisuusaste (%) on oman pääoman osuus koko pääomasta (taseen loppusummasta): Oma pääoma x 100 Taseen loppusumma Suhteellinen velkaantuneisuus (%) on vieraan pääoman suhde liikevaihtoon: Vieraspääoma x 100 Liikevaihto

13 Riskienhallinta ja turvallisuusjohtaminen merenkulun sidosryhmille 11 3 SATAMATOIMINTOJEN RISKIENHALLINTA Riskienhallinnan perusteet ovat tärkeitä niin maissa kuin merelläkin. Yhteiskunta vaikuttaa riskien hallitsemiseksi erilaisilla säännöillä: lainsäädännöllä, poliittisella päätöksenteolla ja koordinoimalla riskien hallinnan eri osa-alueisiin. Riskienhallintaan kuuluu suunnittelun ja täytäntöönpanon lisäksi myös valvonta ja seuranta. Riskienhallinnan tehostamiseksi ja arvioinnin tueksi tulee tuottaa tietoa, tiedottaa ja viestittää riskeistä. Riskienhallintaan kuuluu myös valmiussuunnittelua, eli varautumista poikkeustilanteisiin sekä vahingon korjaaminen ja niiden torjuntatoimet. Tässä luvussa käsitellään lyhyesti riskienhallintaan kuuluvia määritelmiä, riskien lainsäädäntöä, arviointia ja tavoitteita. Riskienhallinta on pitkälti riippumatonta toimialasta. Raportissa pyritään katsomaan asioita helikopteriperspektiivissä siten, että materiaalia voidaan hyväksi käyttää satamatoimintojen sidosryhmissä. Sataman toiminnan muodostavat siellä toimivat sidosryhmät, jotka voidaan jakaa neljän nimikkeen alle: satamaorganisaatiot, satamankäyttäjät, palvelujen tuottajat sekä viranomaiset. Sataman sidosryhmät Satamaorganisaatiot Satamanpitäjät Satamalaitokset ja liikelaitokset Omistajayhtiöt Satamaoperaattorit Sataman käyttäjät/asiakkaat Varustamot Maaliikenneyritykset Laivaajat Tavaran vastaanottajat Matkustajat Palvelujen tuottajat Laivanselvitys Huolinta Laivamuonitus Polttoainehuolto Huolto ja korjaus Hinaus Luotsaus Jäänmurto Merimiespalvelu- ja lähetys Viranomaiset Merenkulku Tulli Poliisi Ympäristö Rajavartiosto Kuva 3.1. Satamien sidosryhmät, Meriliitto

14 12 Vesa Tuomala 3.1 Riskienhallinnan lainsäädäntöä, Työsuojeluhallinto 2012 Työturvallisuuslain (738/2002) 10 työn vaarojen selvittäminen ja arviointi mukaan kaikilla työnantajilla on velvollisuus selvittää, tunnistaa ja arvioida työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle aiheutuvat haitat ja vaarat. Tämä riskien arviointi ja hallinta ovat osa työpaikan turvallisuustoimintaa. Työterveyshuoltolain (1383/2001) 12 :n mukaan työterveyshuollon sisältöön kuuluu mm. työn ja työolosuhteiden terveellisyyden ja turvallisuuden selvittäminen ja arviointi. Työterveyshuolto osallistuu työpaikan riskien arviointiin yhtenä asiantuntijatahona. Valtioneuvoston asetus kemiallisista tekijöistä työssä (715/2001), sen 6 edellyttää, että työnantajan on tunnistettava työssä esiintyvien kemiallisten tekijöiden aiheuttamat vaarat ja arvioitava niistä työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle mahdollisesti aiheutuvat riskit. Kemikaaliriskin arviointi edellyttää tietoa tuotteiden vaarallisuudesta ja raja-arvoista, sekä altistumisen luonteesta ja määrästä. Koneiden turvallisuutta koskeva valtioneuvoston asetus koneiden turvallisuudesta (400/2008) velvoittaa koneiden valmistajat arvioimaan niihin liittyvät riskit. Riskien arvioinnin perusteella suunnitellaan ja toteutetaan turvallisuustoimenpiteet, sekä laaditaan tarvittavat dokumentit ja käyttöohjeet. Osoituksena siitä, että kone täyttää sitä koskevat olennaiset terveys- ja turvallisuusvaatimukset, koneen valmistaja allekirjoittaa vakuutuksen vaatimustenmukaisuudesta ja kiinnittää koneeseen CE-merkinnän. Henkilösuojaimet valitaan työpaikalla esiintyvien riskien arvioinnin perusteella (VNp 1407/1993). Myös näyttöpäätetyössä, raskaiden taakkojen, työvälineiden turvallisessa käytössä jne. useissa muissakin määrityksissä korostetaan riskien tunnistamisen ja merkityksen arvioimista. 3.2 Riski, mitä se on määrittelyä Yrityselämässä ja riskienhallinnasas tulee nykyisin vastaan usein erilaisissa yhteyksissä sana strategia. Strategia-käsite tulee kreikankielisestä armeijan sanasta stratigos, joka muodostuu sanoista stratos ja agein, eli armeija ja johtaa. Armeijasta käsite tuli yritysmaailmaan ja päivittäiskäyttöön kielessämme. Strategiat ovat yksilöllisiä ja niiden toteuttaminen on järjestelmällistä ja pitkäjänteistä toimintaa. (Rautanen, 2011, 31) Johtamisen ydin on strategiassa ja vahingon tapahtuessa strateginen riski on kohtalokas toiminnalle. Johtamisen riski on epäonnistua strategian viemisessä osaksi jokapäiväistä toimintaa. Strategisen suunnittelun ja johtamisen menestyksen varmistamiseksi riskienhallinta on hyvä työkalu. (Rautanen, 2011, 33 34) Riskit ovat uhkia, jotka tulevat yrityksen sisältä tai ulkoa. Toteutuessaan ne vaikuttavat yrityksen toimintaan, talouteen, menestykseen, tulevaisuuteen, mahdollisuuksiin, henkilöihin, omaisuuteen ja liiketoiminnan ympäristöön (Rautanen, 2011:10). Riskillä tarkoitetaan haitan mahdollisuutta, sen suuruutta ja vahingollisuutta sekä todennäköisyyttä. Vaikutukset voidaan jakaa ihmisten hyvinvointiin, taloudellisiin vaikutuksiin ja ympäristöön kohdistuviin vaikutuksiin. (Gaia Group Oy, 2002:8)

15 Riskienhallinta ja turvallisuusjohtaminen merenkulun sidosryhmille 13 Tärkeä osa yritystoimintaa ja sen suunnittelua, johtamista, tuotantoa ja palvelua ovat turvallisuus-, terveys- ja ympäristöasioiden hoito kokonaisvaltaisena laatujohtamisena. Riskien arviointi ja hallinta ovat jokapäiväistä toimintaa. Tulokset näkyvät riskienhallinnan ollessa kiinteä osa arkipäivän toimintaa yritys- ja johtamiskulttuurissa. (Rissa, 1999:3,11) Riskienhallinta korostuu seuraavilla alueilla (Rissa, 1999:8): ympäristöriskit työympäristöriskit työterveysriskit henkilöriskit laaturiskit tietoturvallisuusriskit tuotevastuuriskit Kuva 3.1. Riskienhallinta-alueet, Leena Leijala, Pohjola Vakuutus Oy Kuvan mukaan riski voi olla myös mahdollisuus, jolla voidaan kasvattaa yrityksen arvoa. Riskien torjunnassa, riskin toteutumiseen valmistautumisessa ja vaihtoehtosuunnitelmien laadinnassa auttaa perehtyminen riskien kartoittamiseen, toteutumisen todennäköisyyksien laskeminen ja vaikutusten arviointi. (Rissanen, 2004:23) Riskin yksi määritelmä on riskitekijöiden toteutumisen seurauksiin liittyvä todennäköisyysjakauma. Toisaalta riski on myös ei-toivotun tapahtuman esiintymistodennäköisyys. Joskus riskillä tarkoitetaan riskituloa (Berg, 2001): RISKI = ei-toivotun tapahtuman x ei-toivotun tapahtuman todennäköisyys kustannus Riskit ymmärretään ihmisen henkeen, terveyteen ja omaisuuteen kohdistuvaksi epäsuotavaksi tapahtumaksi. Riskikäsite koskee myös tuotantomenetelmiä, järjestelmiä, yh-

16 14 Vesa Tuomala teiskunnallisia toimintoja ja luontoa uhkaavia häiriöitä. Riskin ominaisuuksia ovat todennäköisyys, haitta ja epävarmuus täydellisestä tietämättömyydestä laskennallisiin olosuhteisiin. Riski on olemassa, kun kielteinen lopputulos on ennalta arvaamaton ja odottamaton, vaikutus haitallinen ja tappion uhka olemassa. Riskien toteutumisen todennäköisyys ja taloudellinen haittavaikutus on yleensä hankala tehtävä arvioida. (Rissa, 1999:68) Riskit voivat liittyä organisaation aineettoman pääoman, tuotemerkin, patenttien, tekijänoikeuksien, tuotantoprosessin ratkaisujen ja liikesalaisuuksien suojaamiseen. Riskitekijöitä voi olla aineeton pääoma, asiakastyytyväisyys, yrityksen maine ja sijoittajien luottamus, joihin tulisi varautua riskienhallinnan suunnitelmalla. Organisaation menetykset näillä alueilla voivat olla taloudellisesti kaikkein suurimpia. (Lehtonen 2002:10) Taloudellisen liiketoiminnan tuloksen riskikartassa on muuttujina johtamistapa ja -tyyli, toteutuskyky, tapatoimia ja tehokkuus. Tulosta säätelee asiakkuudet ja niiden hallinta, muutoksen hallinta ja riskiosaaminen, taloudellisuus sekä kustannustehokkuus. Hyviä riskienhallintamittareita ovat taloudelliset tunnusluvut yritysten tilinpäätöstiedoista (Rautanen, 2011:134): kate kannattavuus kustannukset voitto investointien tuottavuus pääoman tuotto

17 Riskienhallinta ja turvallisuusjohtaminen merenkulun sidosryhmille 15 4 RISKIENHALLINTA JA SEN MÄÄRITTELY Riskienhallinta tuli Suomeen 1970-luvun alussa Sampo-Tarmo -vakuutusyhtiön kehittämänä. Suomen Riskinhallintayhdistys perustettiin 1982 teollisuuden, vakuutusyhtiöiden, tutkimuslaitosten ja viranomaisten kesken. Suomen Riskienhallintayhdistys perustettiin puolestaan vuonna (Berg, 2001) Työsuojeluhallinto määrittelee riskienhallinnan seuraavilla käsitteillä, 2012: Riski (Risk) tarkoittaa haitallisen tapahtuman todennäköisyyttä ja vakavuutta. Vaara (Hazard) on tekijä tai olosuhde, joka voi saada aikaan haitallisen tapahtuman. Turvallisuus (Safety) tarkoittaa järjestelmän tilaa, jossa siihen liittyvät riskit ovat hyväksyttäviä. Riskin arviointi (Risk assessment) on prosessi, jossa arvioidaan työntekijöiden terveydelle ja turvallisuudelle työpaikalla ilmenevästä vaarasta aiheutuva riski. Riskianalyysi (Risk Analysis) on osa riskien arviointia. Riskianalyysi koostuu kohteen raja-arvojen määrittämisestä, vaarojen tunnistamisesta ja riskin suuruuden arvioinnista. Riskienhallinnan ajatus on kertoa, mitkä ovat riskit, mikä on niiden todennäköisyys ja kuinka suuria ne ovat. Riskit voidaan jakaa liiketaloudellisiin riskeihin ja vahinkoriskeihin. Riskienhallinnan määritelmä on kokonaisnäkemys olemassa olevista vaaroista ja järjestelmällinen tutkimus siitä, miten niistä aiheutuvat menetykset voidaan minimoida, sekä tähän tutkimukseen perustuva edullisimpien hallintakeinojen valitseminen ja toteuttaminen. Liiketaloudellinen riski otetaan liikevoiton saamiseksi, eli sijoitetut varat voidaan menettää kokonaan tai osittain. Usein liiketaloudellisten riskien välttämiseksi yritys ei voi useinkaan tehdä mitään. (Berg, 2001) Riskienhallinnan avulla kartoitetaan, arvioidaan ja hallitaan sekä aineellisia että aineettomia riskejä. Työkaluna epävarmuustekijöiden kartoitukseen ja poistamiseen riskienhallinta on hyvä ja toimiva. Riskit voidaan siirtää ja vakuuttaa ne. Riskejä, joita ei voi vakuuttaa, hoidetaan riskienhallinnalla. (Rautanen, 2011:10) Huolellisella riskien arvioinnilla ja vahinkojen torjunnalla saavutetaan riskienhallinta ennaltaehkäisevällä toiminnalla. (Rissa, 1999:70) Riskienhallinta on strateginen työkalu yritysjohdolle, jolla parannetaan asetettujen tavoitteiden savuttamista tuloksia ja toiminnan laatua. Riskienhallinnalla tunnistetaan, kirjataan, arvioidaan, analysoidaan ja arvioidaan todennäköisyyksiä riskeille. (Rautanen, 2011:11) Riskienhallinta käsittää (Rissa, 1999:70): vaarojen ja uhkien tunnistaminen vaaroille alttiina olevien henkilöiden ja ympäristön tunnistaminen riskien määrällinen ja laadullinen arviointi riskien torjuntamahdollisuuksien selvittäminen

18 16 Vesa Tuomala riskien hallintakeinojen valinta ja toteuttaminen vaaroista ja torjuntakeinoista tiedottaminen vaikutusten seuranta ja vahingoista oppiminen saavutettujen tulosten arviointi riskienhallintaohjelmien tarkastus ja täydentäminen Kuva 4.1.: Työsuojeluhallinnon mukainen riskienhallintamalli, 2012 Riskienhallinnan tarkoitus on minimoida yritykselle aiheutuvat menetykset, turvata taloudellinen tulos ja toiminnan jatkuvuus. Riskienhallinta on menetelmä, jolla pyritään saavuttamaan yrityksen riskit hallintaan määrittelemällä turvallisuustaso pienimmillä mahdollisilla menetyksillä. (Berg, 2001) Riskienhallintakeinoja (Rissa, 1999:70): riskialttiin toiminnan välttäminen tietoinen riskinotto riskin kanssa eläminen luottamalla hyvään onneen huolellinen suojautuminen riskin varalta ja vahingon rajoittaminen riskin siirtäminen muualle vakuuttamalla

19 Riskienhallinta ja turvallisuusjohtaminen merenkulun sidosryhmille 17 Kuva 4.2. Riskienhallintaprosessi, Leena Leijala, Pohjola Vakuutus Oy 4.1 Riskien luokittelu Riskienhallinta on systemaattinen mahdollisuus ja kehittämisen työkalu, joka pakottaa miettimään eri vaihtoehtoja ja vertailemaan niitä. Riskienhallinta päivitettyinä jalostaa ja parantaa toiminnan laatua, auttaa ja helpottaa johtamista. (Rautanen, 2011:161) Riskit voidaan luokitella luonnonriskeiksi, ympäristöriskeiksi ja ihmiskunnan riskeiksi. Luonnonriskejä ovat hirmumyrskyt, tulivuorenpurkaukset, maanjäristykset ja kuivuus. Ympäristöriskit ovat luonnonvarojen pilaantuminen ja häviäminen, maatalouden, liikenteen, teollisuuden ja asumisen aiheuttamat päästöt sekä vaikutukset ilmassa, maassa ja vedessä. Ihmiskunnan riskejä ovat väestönkasvu, nälkä ja sairaudet. Yritystoiminnan riskit ovat vahinkoriskejä ja liiketaloudellisia riskejä, joita otetaan liikevoiton saamiseksi. (Rissa, 1999:68,69)

20 18 Vesa Tuomala Riskit ovat syytä luokitella todennäköisyyden ja vaikuttavuuden mukaan (Rissanen 2004:27): 1. RISKITYYPPI A, hyvin vakavat riskit Riskin toteutuminen on hyvin mahdollinen, toteutuessaan merkitys erittäin suuri, eikä sen toteutumiseen voi vaikuttaa 2. RISKITYYPPI B, uhkaavat riskit Riskin toteutuminen on mahdollista ja vaikutus yritykseen on hyvin suuri. Riskin toteutumiseen voidaan vaikuttaa 3. RISKITYYPPI C, tavanomaiset uhkat Riski saattaa toteutua, mutta kokonaisvaikutus vain kohtalaisen merkittävä. Riskin toteutumiseen voidaan vaikuttaa 4. RISKITYYPPI D, vähäiset riskit Riskin toteutuminen todennäköisesti pieni ja vaikutus vähäinen. Riskin toteutumiseen voidaan vaikuttaa Osa riskeistä on yllätyksellisiä ja täysin ennalta arvaamattomia. Riskikartoituksella voidaan löytää osa yritystoiminnan riskialttiista kohdista sekä mahdollisesti välttää kohtuuttomien riskien ottaminen. (Rissanen 2004:23) 4.2 Riskien tunnistaminen Ennen riskienhallintaa riskit tulee tunnistaa ja arvioida (Rissa, 1999:37) mitä vaaratekijöitä toiminnassa on nyt ja tulevaisuudessa millaiset turvallisuus-, terveys- ja ympäristönsuojeluvaatimukset miten vaatimuksia hoidetaan tällä hetkellä ja tulevaisuudessa Riskien tunnistamisella ja arvioinnissa selvitetään mitä ja miksi kaikkea voi sattua, mitä siitä voi seurata, miten suuri aiheutuva riski on ja mitkä riskit ovat suurimmat. Riskien tunnistamisessa tarkastetaan kaikki valitut kohteen vaaratekijät ja kirjataan myös riskit, joita arkityössä ei ole huomattu aiemmin. Vaarojen ja uhkien tunnistamisen jälkeen arvioidaan seuraukset ja todennäköisyydet.

Yrityksille tietoa TTT-asioista

Yrityksille tietoa TTT-asioista Yrityksille tietoa TTT-asioista Työterveyshuolto, työsuojelutoiminta, perehdytys, riskienarviointi ja kemikaalit työpaikalla. 16.11.2010 Mika Valllius 1 Työterveyshuolto Työterveyshuolto Työterveyshuolto

Lisätiedot

Riskienarvioinnin perusteet ja tavoitteet

Riskienarvioinnin perusteet ja tavoitteet Riskienarvioinnin perusteet ja tavoitteet Jukka Tamminen Yli-ins., DI TSP-Safetymedia Oy 1 Työsuojelun valvonnan vaikuttamisen kohteet TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖTURVALLISUUDEN HALLINTA Organisaatio

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13

Lisätiedot

SISÄLTÖ. 1 RISKIENHALLINTA... 3 1.1 Yleistä... 3 1.2 Riskienhallinta... 3 1.3 Riskienhallinnan tehtävät ja vastuut... 4 1.4 Riskienarviointi...

SISÄLTÖ. 1 RISKIENHALLINTA... 3 1.1 Yleistä... 3 1.2 Riskienhallinta... 3 1.3 Riskienhallinnan tehtävät ja vastuut... 4 1.4 Riskienarviointi... RHK Ohje riskienhallinnasta 2 SISÄLTÖ 1 RISKIENHALLINTA... 3 1.1 Yleistä... 3 1.2 Riskienhallinta... 3 1.3 Riskienhallinnan tehtävät ja vastuut... 4 1.4 Riskienarviointi... 5 RH Ohje riskienhallinnasta

Lisätiedot

Yritysturvallisuuden seminaari, T-110.5690. Esitys 1(2) 21.9.2005 Esko Kaleva

Yritysturvallisuuden seminaari, T-110.5690. Esitys 1(2) 21.9.2005 Esko Kaleva Yritysturvallisuuden, T-110.5690 Esitys 1(2) 21.9.2005 Esko Kaleva Kirjan tiedot Turvallisuusjohtaminen Pertti Kerko ISBN 952-451-0413 PS-kustannus Aavaranta-sarja no. 49, v.2001 Sivuja 368 Hinta ~50 eur

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

Tietoturvapolitiikka

Tietoturvapolitiikka Valtiokonttori Ohje 1 (6) Tietoturvapolitiikka Valtion IT -palvelukeskus Valtiokonttori Ohje 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Tietoturvallisuuden kattavuus ja rajaus Valtion IT-palvelukeskuksessa...

Lisätiedot

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin Messukeskus 14.11.2013 Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Kerttuli Harjanne 15.11.2013 1 Esityksen sisältö Miksi riskien arviointia Miten riskien arviointia

Lisätiedot

Harjoitust. Harjoitusten sisältö

Harjoitust. Harjoitusten sisältö Harjoitust yö Harjoitusten sisältö Investoinnin kannattavuus Vapaat rahavirrat ja tuottovaade Tilinpäätösanalyysi SWOT-analyysi Yrityksen tulevaisuus Investoinnin kannattavuus Tilinpäätösanalyysi

Lisätiedot

RISKIEN HALLINTA. Timo Malin VAMK

RISKIEN HALLINTA. Timo Malin VAMK RISKIEN HALLINTA Timo Malin VAMK 1 Sisällys 1. MITÄ RISKIEN HALLINTA ON?... 3 2. MILLAINEN ON RISKIEN HALLINTA PROSESSI?... 3 3. MITEN RISKEJÄ VOIDAAN TUNNISTAA?... 3 4. MITEN RISKIEN MERKITYSTÄ VOIDAAN

Lisätiedot

Viljatilan johtaminen. Timo Jaakkola

Viljatilan johtaminen. Timo Jaakkola Viljatilan johtaminen Timo Jaakkola 8.4.2010 Maatilayrityksen toiminnan suunnittelu Toimintaympäristön analysointi Yrittäjäperheen tavoitteet Vaihtoehtojen kartoittaminen ja vertailu Näkemys tulevista

Lisätiedot

Turvallisuusjohtamisjärjestelmäyleistä

Turvallisuusjohtamisjärjestelmäyleistä Turvallisuusjohtamisjärjestelmäyleistä Heidi Niemimuukko 12.3.2015 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Esitys Turvallisuusjohtamisjärjestelmä konseptina Miksi turvallisuusjohtamista? Johtamisjärjestelmässä

Lisätiedot

RAKSAKYMPPI käytännöksi

RAKSAKYMPPI käytännöksi RAKSAKYMPPI käytännöksi Perusteet Käyttö Hyödyt Kokemuksia Tarja Mäkelä VTT RATUKE-seminaari 20.9.2007 RAKSAKYMPPI -uutta ajattelua työturvallisuuteen Lisätietoja: Tarja Mäkelä VTT Puh. 020 722 3308, tarja.makela@vtt.fi

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen

Lisätiedot

Yrittämisen riskit. Sähköurakoitsijapäivät 18.-20.4.2012, Hyvinkää Kari Björklöv, Fennia

Yrittämisen riskit. Sähköurakoitsijapäivät 18.-20.4.2012, Hyvinkää Kari Björklöv, Fennia Yrittämisen riskit Sähköurakoitsijapäivät 18.-20.4.2012, Hyvinkää Kari Björklöv, Fennia Vältetty riski parempi kuin korvattu riski! - raha ei korvaa kaikkea esim. ihmishenkeä Maine on yrityksen arvokkain

Lisätiedot

1 TURVALLISUUSSELVITYKSEN TAUSTA TURVALLISUUSSELVITYKSEN LAADINTA TURVALLISUUSSELVITYKSEN SISÄLTÖ... 5

1 TURVALLISUUSSELVITYKSEN TAUSTA TURVALLISUUSSELVITYKSEN LAADINTA TURVALLISUUSSELVITYKSEN SISÄLTÖ... 5 LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (9) Sisällysluettelo 1 TURVALLISUUSSELVITYKSEN TAUSTA... 3 2 TURVALLISUUSSELVITYKSEN LAADINTA... 4 3 TURVALLISUUSSELVITYKSEN SISÄLTÖ... 5 4 TURVALLISUUSSELVITYKSEN RAKENNE... 6 5

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

Turvallisuuden bisnesmalli

Turvallisuuden bisnesmalli Turvallisuuden bisnesmalli 19.4.2013 STM, esote Minä Valtioneuvoston palveluiden ja järjestelmien turvallisuus Puolustusvoimien tietoturvallisuuden toimialajohtaja Alma Median turvallisuuspäällikkö Professori

Lisätiedot

Market Expander & QUUM analyysi

Market Expander & QUUM analyysi Market Expander & QUUM analyysi KANSAINVÄLISTYMISEN KEHITYSTASOT Integroitua kansainvälistä liiketoimintaa Resurssien sitoutuminen, tuotteen sopeuttaminen, kulut, KV liiketoiminnan osaaminen Systemaattista

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin turvaamisen roolit Työhyvinvointi kaikkien asia Teemajohtaja Rauno Pääkkönen rauno.paakkonen@ttl.fi 2.2.2013 Esittäjän nimi 2 Sisältö työhyvinvointi on kaikkien asia

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Riikka Raaska Työsuojeluvaltuutettu Riikka Raaska Ennaltaehkäisevää tukea säädöksistä Ohjaa kehittämään Määrittää minimitason Suojaa Velvoittaa Korjaa

Lisätiedot

Huippuyksiköiden taloudelliset vastuut ja velvollisuudet

Huippuyksiköiden taloudelliset vastuut ja velvollisuudet Huippuyksiköiden taloudelliset vastuut ja velvollisuudet Huippuyksikköseminaari 14.12.2011 Sisäinen tarkastaja Seija Henttinen Sisäinen valvonta tarkoittaa TOIMINTAPROSESSEIHIN SISÄÄN VIETYJÄ RAKENTEITA,

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Teollisuustaito Oy Teollisuustaito Oy KAJAANI Y-tunnus: puh

Teollisuustaito Oy Teollisuustaito Oy KAJAANI Y-tunnus: puh Teollisuustaito Oy 25.5.2016 3 Teollisuustaito Oy Kajaanilainen teollisuuden asiantuntijapalveluita tuottava yritys Asiakaskunta koko Suomen alueella Henkilöstöllä vahva kokemus teollisuuden tuotantolaitoksilla

Lisätiedot

Porvoon kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Porvoon kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Porvoon kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet KV 25.3.2015 KH 16.3.2015 2 Sisällys 1. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tarkoitus ja tavoitteet... 3 2. Sisäisen

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 2 2. TYÖSUOJELUN MÄÄRITELMÄ... 2 3. TYÖSUOJELUTOIMINNAN TAVOITTEET... 2 4. TYÖSUOJELUTOIMENPITEET JA SEURANTA... 2 4.1 Ennakoiva

Lisätiedot

Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia. Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi

Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia. Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi MUUTOS = MAHDOLLISUUS JA HAASTE On etuoikeus olla toteuttamassa muutosta ja ottaa haaste vastaan.

Lisätiedot

Riskin arviointi. Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 14

Riskin arviointi. Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 14 Riskin arviointi Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 14 Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 14 Riskin arviointi SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Työsuojeluosasto Tampere 2001 4 ISBN 952-00-1001-7 ISSN 1456-257X ASIANTUNTIJA

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Johtoryhmä 7.4.2015 Yhtymähallitus 27.4.2015 SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA Sisällys 1. Lainsäädäntö 3 2. Soveltamisala

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa -ajattelu

Nolla tapaturmaa -ajattelu kaikki tapaturmat voidaan estää Nolla tapaturmaa -ajattelu jos ei heti, niin kuitenkin ajan kanssa tapaturmat eivät ole vahinkoja tai sattumaa tahto ja vähittäinen oppiminen avaimia Perusasioita työturvallisuudessa

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

Savonlinnan kaupungin vakuutuspolitiikka

Savonlinnan kaupungin vakuutuspolitiikka Vakuutuspolitiikka 1(5) 12.10.2015 Savonlinnan kaupungin vakuutuspolitiikka Sisällysluettelo 1 Johdanto 2 Vastuut ja roolit vakuuttamisessa 3 Vakuuttamisen periaatteet Savonlinnan kaupungissa 3.1 Vakuuttamisen

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

MANAGEMENT-MUOTI Hierarkiasta järjestäytyneeseen / järjestäytymättömään kaaokseen

MANAGEMENT-MUOTI Hierarkiasta järjestäytyneeseen / järjestäytymättömään kaaokseen KUVA 1. MANAGEMENT-MUOTI Hierarkiasta järjestäytyneeseen / järjestäytymättömään kaaokseen Teollisuusyritys Suhdetoimintayritys Lähde: E. Gummesson, 1998. KUVA 2. SUUNNITELTU PROSESSI Valta Motiivit PANOS

Lisätiedot

Riskinarviointi osana toiminnan suunnittelua

Riskinarviointi osana toiminnan suunnittelua Finas-päivä 26.1.2017 Akkreditointi ja tulevaisuus Riskinarviointi osana toiminnan suunnittelua Tutkimusjohtaja Riskinarviointi osana toiminnan suunnittelua 1. Riskinarviointi prosessina 2. Riskienarvioinnin

Lisätiedot

Häiriötilanteisiin varautuminen korkeakoulukentässä. Kari Wirman IT Valtakunnalliset IT-päivät Rovaniemi

Häiriötilanteisiin varautuminen korkeakoulukentässä. Kari Wirman IT Valtakunnalliset IT-päivät Rovaniemi Häiriötilanteisiin varautuminen korkeakoulukentässä Kari Wirman IT2012 - Valtakunnalliset IT-päivät 31.10.2012 Rovaniemi Jatkuvuudenhallinta Jatkuvuudenhallinnalla tarkoitetaan kaikkia niitä toimenpiteitä,

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

Arvot ja eettinen johtaminen

Arvot ja eettinen johtaminen Arvot ja eettinen johtaminen Erika Heiskanen +358 40 7466798 erika.heiskanen@juuriharja.fi Juuriharja Consulting Group Oy Eettinen strategia Eettinen johtaminen Eettinen kulttuuri Valmennamme kestävään

Lisätiedot

Työn vaarojen selvittämisen ja riskien arvioinnin periaatteet

Työn vaarojen selvittämisen ja riskien arvioinnin periaatteet Työn vaarojen selvittämisen ja riskien arvioinnin periaatteet Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK Paivi.rauramo@ttk.fi 1 Turvallisuusjohtamisen perusmalli EU:ssa Vaarojen ja haittojen

Lisätiedot

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta Öo Liite/Kvalt 13.10.2014, 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Isonkyrön kunta Isonkyrön kunnan ja kuntakonsernin 1 (5) Sisällys 1 Lainsäädäntöperusta

Lisätiedot

Henkilöstö - riski ja voimavara Onko hallittavissa?

Henkilöstö - riski ja voimavara Onko hallittavissa? Tapiolan tehtävänä on tuottaa asiakkailleen etuja sekä Tapiolan näkemys yritystoiminnan riskialueista kestäviä hyvinvoinnin ja menestyksen ratkaisuja. Yksilö Työyhteisö Kansainvälisyys Liiketoiminnan muutokset

Lisätiedot

Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj

Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj Kyberturvallisuus toiminta Valtio Kyberturvallisuuden poliittinen ohjaus kuuluu valtioneuvostolle,

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Asiakaspalvelu 30 osp Tavoitteet: Opiskelija osaa toimia käytännön asiakaspalvelutehtävissä ja osoittaa ammattitaitonsa palvelutilanteessa,

Lisätiedot

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Hyvinvoivat työntekijät tekevät työnsä hyvin Kun yrityksesi työntekijät kokevat työnsä mielekkääksi ja palkitsevaksi, he panostavat sen tekemiseen. Näet tuloksen osaamisena

Lisätiedot

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan?

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Matkailun laatu laatukäsikirja osaksi yrityksen sähköistä liiketoimintaa Sähköinen aamuseminaari matkailualan toimijoille 24.8.2010 Riitta Haka

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

Huomisen tiennäyttäjä

Huomisen tiennäyttäjä Huomisen tiennäyttäjä 75 huomisen tiennäyttäjä HUOMISEN TIENNÄYTTÄJÄ SKAL on jäsentensä näköinen ja arvostat niitä. Järjestömme valvoo kokoinen, maanteiden tavaraliikenteessä toimivien yritysten ja kuljetusyrittäminen

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuuri ja ydinlaitosrakentaminen

Turvallisuuskulttuuri ja ydinlaitosrakentaminen ja ydinlaitosrakentaminen - Tsernobyl 1986 - Onnettomuustutkinnan yhteydessä luotiin Turvallisuuskulttuuri -käsite - Turvallisuuskulttuuri -käsite määriteltiin 1991 ensimmäisen kerran 1991 IAEA:n (The

Lisätiedot

TYÖMOTIVAATIOLLA VAI -HYVINVOINNILLA PAREMPAA TUOTTAVUUTTA

TYÖMOTIVAATIOLLA VAI -HYVINVOINNILLA PAREMPAA TUOTTAVUUTTA TYÖMOTIVAATIOLLA VAI -HYVINVOINNILLA PAREMPAA TUOTTAVUUTTA Matti Tiusanen Johtaja, hallituksen puheenjohtaja Motiwell tutkimuspalvelut www.motiwell.fi Työntekijät eivät enää sitoudu yrityksiin vaan mielekkääksi

Lisätiedot

Turvallisuus- ja valmiussuunnittelu

Turvallisuus- ja valmiussuunnittelu Turvallisuus- ja valmiussuunnittelu YHTEISKUNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA (valtioneuvosto) SISÄISEN TURVALLISUUDEN OHJELMA (sisäministeriö) Aluehallintoviraston kokonaisturvallisuusstrategia (L-S AVI) Keski-Suomen

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Talousvaliokunta,

Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Talousvaliokunta, Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Talousvaliokunta, 30.9.2016 Jarno Limnéll Professori, kyberturvallisuus, Aalto-yliopisto Kyberturvallisuusjohtaja, Insta Group Oy.

Lisätiedot

Kauppakeskusten riskienhallinta verkostojohtamisen näkökulmasta

Kauppakeskusten riskienhallinta verkostojohtamisen näkökulmasta Kauppakeskusten riskienhallinta verkostojohtamisen näkökulmasta Raija Järvinen tutkimusjohtaja/hse, ma. professori/tse 3.9.2008 Turvallisuusmessut, Tampere TUTKIMUSHANKKEEN TAUSTAA Helsingin kauppakorkeakoulu

Lisätiedot

Vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja järjestäminen (pohjaehdotus)

Vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja järjestäminen (pohjaehdotus) Vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja järjestäminen 2012 2014 (pohjaehdotus) Arviointilomakkeiden tarkoitus Kunkin vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Varoitukset turvallisuusjohdon työkaluina

Varoitukset turvallisuusjohdon työkaluina Varoitukset johdon työkaluina Juuso Lehtinen jalehtin@cc.hut.fi Kirja - Warnings and Risk Communication Useita kirjoittajia Toimittanut Michael S. Wogalter David M. DeJoy Kenneth R. Laughery Julkaisija:

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

Turvallisuusjohtaminen. Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 35

Turvallisuusjohtaminen. Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 35 Turvallisuusjohtaminen Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 35 Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 35 Turvallisuusjohtaminen SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Tampere 2002 Esipuhe Turvallisuusriskien hallinnasta ja johtamisesta

Lisätiedot

Työterveysyhteistyön uudistus

Työterveysyhteistyön uudistus Työterveysyhteistyön uudistus Parempaa työterveyttä- ja hyvinvointia yhteisin tavoittein 24.11.2015 Leena Kreus, henkilöstöjohtaja, Mainio Vire Oy Antti Lastunen, operatiivinen johtaja, Emkine Oy Mainio

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET KOKKOLAN KAUPUNKI Syyskuu 2014 Keskushallinto SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN TAVOITE JA TARKOITUS; KÄSITTEET 3. SISÄISEN

Lisätiedot

Haipro - WPro Riskien arvioinnin työkalu Miia Puukka

Haipro - WPro Riskien arvioinnin työkalu Miia Puukka Haipro - WPro Riskien arvioinnin työkalu 26.9.2016 Miia Puukka Ohjelma (kesto n. 1,5h) Riskien arvioinnista lyhyesti Riskien arviointityökalu step-by-step Riskin arvioinnista lyhyesti Miia Puukka Yleistä

Lisätiedot

Yrittäjäkoulutus. Yrityksen toimintaperusteiden selvittäminen

Yrittäjäkoulutus. Yrityksen toimintaperusteiden selvittäminen 1 Yrittäjäkoulutus Yrityksen toimintaperusteiden selvittäminen 2 Markkinaselvitys Markkinaselvityksessä selvitetään ennen yritystoiminnan aloittamista, onko aiotulla yritysidealla kannattavan liiketoiminnan

Lisätiedot

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet 1 Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Valtuusto 23.3.2015 16 2 Vieremän kunnan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus.

Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus. Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus. Tredu Hyvinvointi 8.8.2014 Raili Hakala LaatuPeda-projekti Oppaan tarkoitus ja sisältö Turvallisen

Lisätiedot

Lapset puheeksi Oulussa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä

Lapset puheeksi Oulussa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Lapset puheeksi Oulussa 6.5.2014 Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Hyvinvointikuntayhtymän strategia Toimintaympäristössä, olosuhteissa ja tarpeissa tapahtuvat muutokset

Lisätiedot

Soveltuvimpien standardien esittely ja vaikutusten arviointi TITAN Tietoturvaa teollisuusautomaatioon Tekes Turvallisuusohjelman hanke

Soveltuvimpien standardien esittely ja vaikutusten arviointi TITAN Tietoturvaa teollisuusautomaatioon Tekes Turvallisuusohjelman hanke Soveltuvimpien standardien esittely ja vaikutusten arviointi TITAN Tietoturvaa teollisuusautomaatioon Tekes Turvallisuusohjelman hanke TITAN-SEMINAARI 9.11.2010 Pasi Ahonen, VTT TITAN projektissa koottiin

Lisätiedot

METKU WP2: Turvallisuusjohtamisjärjestelmät merenkulussa. Jouni Lappalainen

METKU WP2: Turvallisuusjohtamisjärjestelmät merenkulussa. Jouni Lappalainen METKU WP2: Turvallisuusjohtamisjärjestelmät merenkulussa Jouni Lappalainen 0 WP2: Turvallisuusjohtamisjärjestelmät merenkulussa Työpaketissa kaksi selvitetään onko merenkulun turvallisuuskulttuuri muuttunut

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Sisäinen valvonta ja riskienhallinta käsitteinä Kuntalain säännökset kuntayhtymän sisäisestä

Lisätiedot

Onnettomuuksista oppiminen tutkinnan näkökulmasta

Onnettomuuksista oppiminen tutkinnan näkökulmasta Onnettomuuksista oppiminen tutkinnan näkökulmasta Onnettomuuksien ehkäisy 2012, Espoo 7.2.2012 Johtaja, dosentti Direktör, docent Veli-Pekka Nurmi Onnettomuustutkintakeskus Olycksutredningscentralen Uutisointia:

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

ATEX-foorumi valistaa ja kouluttaa. STAHA-yhdistyksen ATEX-työryhmän kokous Kiilto Oy 15.5.2008 Pirjo I. Korhonen

ATEX-foorumi valistaa ja kouluttaa. STAHA-yhdistyksen ATEX-työryhmän kokous Kiilto Oy 15.5.2008 Pirjo I. Korhonen ATEX-foorumi valistaa ja kouluttaa STAHA-yhdistyksen ATEX-työryhmän kokous Kiilto Oy 15.5.2008 Pirjo I. Korhonen ATEX-foorumi kouluttaa pk-yrityksiä Sisältö ATEX lainsäädännöstä ja sen erikoispiirteistä

Lisätiedot

Käyttöasetus potilassiirtojen

Käyttöasetus potilassiirtojen Käyttöasetus potilassiirtojen näkökulmasta Ylitarkastaja Riina Perko Valtioneuvoston asetus työvälineiden turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta (403/2008) Käyttöasetus Asetus voimaan 1.1.2009 Käyttöasetuksen

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA lukien toistaiseksi 1 (5) Sijoituspalveluyrityksille MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA Rahoitustarkastus antaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain

Lisätiedot

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari. Tervetuloa! Vesa Kotaviita

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari. Tervetuloa! Vesa Kotaviita Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari Tervetuloa! Vesa Kotaviita 29.4.2016 1 Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4. The World Day for

Lisätiedot

Pelastussuunnitelma. Kiinteistön nimi. Päiväys

Pelastussuunnitelma. Kiinteistön nimi. Päiväys Pelastussuunnitelma Kiinteistön nimi Päiväys Lomake on Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön tuottama mallilomake, jota voidaan käyttää asuinrakennuksen pelastussuunnitelman pohjana. Lomake noudattaa sisäasiainministeriön

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013 KUOPION 2020 KAUPUNKISTRATEGIA hyväksytty 2010 - päivitetty 2013 Arvot/ toimintaperiaatteet toimivat organisaation toiminnan ohjenuorina ROHKEUS Rohkeutta on tehdä asioita toisin kuin muut erottua, olla

Lisätiedot

Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia.

Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia. Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia. Mitä voin yrittäjänä hyötyä? Turvallisuus ei ole stabiili asia, joka voidaan käyttöönottaa tai saavuttaa. Se on luotava ja ansaittava

Lisätiedot

SPEKin rooli ja mahdollisuudet alueellisen ja paikallisen turvallisuusverkoston aktivoijana

SPEKin rooli ja mahdollisuudet alueellisen ja paikallisen turvallisuusverkoston aktivoijana Turvalliseen huomiseen SPEKin rooli ja mahdollisuudet alueellisen ja paikallisen turvallisuusverkoston aktivoijana Veli-Pekka Nurmi Valtuuston puheenjohtaja, dosentti Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö

Lisätiedot

Merimiesten asenteet ja turvallisuuskulttuuri. Jouni Lappalainen

Merimiesten asenteet ja turvallisuuskulttuuri. Jouni Lappalainen Merimiesten asenteet ja turvallisuuskulttuuri Jouni Lappalainen 22.09.09 0 Tutkimuksen tarkoitus Onko merenkulun turvallisuuskulttuuri muuttunut ISM-koodin käyttöönoton jälkeen? Kirjallisuustutkimus Haastattelututkimus

Lisätiedot

Mitä turvallisuus on?

Mitä turvallisuus on? Mitä turvallisuus on? Väljästi määriteltynä, Turvallisuudella tarkoitetaan vaarojen ja uhkien poissaoloa, sekä psykologista kokemusta niiden poissaolosta. Turvallisuus on suhteellinen määre, sillä vaarojen,

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SIILINJÄRVEN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIILINJÄRVEN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin

Lisätiedot

Staran strategia onko strategialla päivitystarpeita? Teknisen palvelun lautakunnan strategiapäivät Timo Martiskainen

Staran strategia onko strategialla päivitystarpeita? Teknisen palvelun lautakunnan strategiapäivät Timo Martiskainen Staran strategia 2011-2012 - onko strategialla päivitystarpeita? Teknisen palvelun lautakunnan strategiapäivät 31.10. - 1.11.2011 Timo Martiskainen Toiminta-ajatus Tuotamme rakennusalan, ympäristönhoidon

Lisätiedot

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu. Kunta-alan tuloksellisuuskampanja

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu. Kunta-alan tuloksellisuuskampanja Tuloksellinen kunta on kaikkien etu Kunta-alan tuloksellisuuskampanja 2011-2014 Hallitusohjelman kirjaukset Valtio: Nykyinen valtionhallinnon tuottavuusohjelma korvataan uudella vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmalla,

Lisätiedot

Viestinnän ja johtamisen yhteispeli. TAMK, Teiskontie 33, Tampere klo Tuottavuus ja viestintä

Viestinnän ja johtamisen yhteispeli. TAMK, Teiskontie 33, Tampere klo Tuottavuus ja viestintä Viestinnän ja johtamisen yhteispeli TAMK, Teiskontie 33, Tampere 31.05.3007 klo 12.00 Tuottavuus ja viestintä Teknologiayhteiskunnan haaste Tehokkuuden tavoittelu on aina ohjannut kehitystämme. Ihmisen

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Mitä riskienhallinta on Espookonsernissa?

Mitä riskienhallinta on Espookonsernissa? Mitä riskienhallinta on Espookonsernissa? Tietoisku Espoon kaupunginvaltuutetuille ja varavaltuutetuille 23.10.2013 Johanna Kattelus, riskipäällikkö p. 816 84218 Julkisyhteisöillä entistä haasteellisempi

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

T Henkilöstöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04

T Henkilöstöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04 T-110.460 Henkilöstöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04 Ilkka Kouri Henkilöstöturvallisuus 10.2. 2005: Henkilöstöturvallisuuden käsitteet, tavoitteet ja hallintakeinot Henkilöstöturvallisuus Henkilöstöturvallisuus

Lisätiedot

Yritys Oy. Yrityskatsastusraportti Turussa 15.1.2015

Yritys Oy. Yrityskatsastusraportti Turussa 15.1.2015 Yritys Oy Yrityskatsastusraportti Turussa 15.1.2015 Raportin sisällys Esitys kehitystoimenpiteiksi 3-4 Tilannearvio 5-7 Toiminnan nykytila 8 Kehitetty toimintamalli 9 Tulosanalyysi 10 Taseanalyysi 11 Kilpailijavertailu

Lisätiedot

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Valtion työsuojeluhenkilöstön verkostoitumispäivä 7.10.2014 Työhyvinvointi- ja työsuojelupäällikkö Marianne Turja, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Marianne.Turja@evira.fi

Lisätiedot

Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN

Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN 2 Inergia on monipuolinen energia-alan ammattilainen läheinen, inhimillinen ja lappilaisten tarpeita aidosti ymmärtävä Alkusanat Inergian toiminta-ajatus on selkeä: Inergia-konserni

Lisätiedot

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma 2010-2012 Hämeen Matkailu Oy Kehittämiskeskus Oy Häme Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Janakkalan kunta 13.10.2010 Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Projektin

Lisätiedot

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Kirjastonjohtajat 23.9.2010 Ydinkysymykset Mitä varten organisaatio on olemassa? (missio) Millaista tulevaisuutta tavoittelemme? (visio) Kuinka saavutamme

Lisätiedot

MARKO KESTI. Strateginen henkilöstötuottavuuden johtaminen

MARKO KESTI. Strateginen henkilöstötuottavuuden johtaminen MARKO KESTI Strateginen henkilöstötuottavuuden johtaminen TALENTUM Helsinki 2010 Copyright 2010 Talentum Media Oy ja tekijä Kansi: Ea Söderberg Taitto: NotePad ISBN: 978-952-14-1508-1 Kariston Kirjapaino

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2010. ICT-liiketoiminnan organisaatio uudistettiin Medialiiketoiminnan positiivinen kehitys jatkuu TIEDOTE

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2010. ICT-liiketoiminnan organisaatio uudistettiin Medialiiketoiminnan positiivinen kehitys jatkuu TIEDOTE 1(5) Hallinto ja viestintä 222222222222222222 Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2010 ICT-liiketoiminnan organisaatio uudistettiin Medialiiketoiminnan positiivinen kehitys jatkuu

Lisätiedot