SISÄLLYSLUETTELO: 2/58

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SISÄLLYSLUETTELO: 2/58"

Transkriptio

1 Luonnos

2 2/58 SISÄLLYSLUETTELO: OSA 1 PALVELUTASOPÄÄTÖKSEN PERUSTEITA KYMENLAAKSON PELASTUSLAITOKSEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Pelastuslaki (379/2011) Muu lainsäädäntö Yhteiskunnan turvallisuusstrategia (YTS) Sisäisen turvallisuuden ohjelma Pelastustoimen strategia Pelastustoimen TTS Onnettomuuksien ehkäisy Pelastustoiminta ja varautuminen KYMENLAAKSON VÄESTÖKEHITYS KUNTIEN VISIOT JA STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT Kouvola 2016 Kymijoen kaupunki Iitti Pyhtää Kotka Hamina Virolahti 2012 Ankkuripaikka meren rannalla, valtakunnan rajalla Miehikkälän kuntastrategia PELASTUSLAITOKSEN HENKILÖSTÖ TALOUS PALOTARKASTUKSET Valvontasuunnitelman perusteet Esiintymistiheys Tapahtuneet vahingot Henkilövahingot Omatoiminen sammutus OHJAUS VALISTUS JA NEUVONTA Lähtökohtia Tavoitteena pelastustoimen vision, hyvän turvallisuuskulttuurin saavuttaminen Strategian painopisteet Toimintaprosessien uudistaminen Palvelujen tuottaminen Kohderyhmien valinta Verkostoituminen ja henkilöstöresurssien kehittäminen OSA 2 RISKIANALYYSI PERUSTEET MÄÄRITELMIÄ PELASTUSTOIMINNAN ONNISTUMISEN PERUSTEKIJÄT RISKILUOKKIEN MÄÄRITTELY RISKIKOHTEET KYMENLAAKSON PELASTUSTOIMEN ALUEEN RISKIT Valtakunnallinen riskialueaineisto Erityiskohteet valvontasuunnitelman mukaan Automaattisella paloilmoittimella tai - sammutuslaitoksella varustettu rakennus Vaarallisia kemikaaleja käyttäviä ja varastoivia laitoksia (SEVESO-kohteet)... 28

3 3/ Kemikaaliratapihat Kemikaalikuljetukset Satamat Öljy ja kemikaalikuljetukset Suomenlahdella Maantieliikenne Lentokentät Loviisan ydinvoimalan onnettomuusuhka Suuret yleisötilaisuudet Sisävesien onnettomuusuhat Metsä- ja turvetuotantoalueiden palot Tulvat Poikkeusolojen riskit KYMENLAAKSON MAAKUNNAN MAANKÄYTTÖ KYMENLAAKSON ALUEEN SUURONNETTOMUUSRISKIT OSA 3 PELASTUSTEHTÄVIEN MÄÄRÄT VUOSINA OSA 4 TIETOJA JOHTAMISJÄRJESTELMISTÄ JA PALOKUNNISTA Päällikköpäivystys (P20) Päällystöpäivystysalueet (P3) Yksikönjohtajapäivystysalueet (P4) Kymenlaakson pelastuslaitoksen alueen palokunnat Paloasemien omistussuhteet Palokuntien lähtöaika, henkilömäärä lähdössä ja savusukeltajien määrä palokuntasopimuksen mukaan Palokuntien pelastussukellusvalmius ja erikoistuminen Palokuntien ajoneuvokalusto

4 4/58 OSA 1 Palvelutasopäätöksen perusteita 1 Kymenlaakson pelastuslaitoksen toimintaympäristö Pelastuslaitoksen toiminta perustuu pelastuslakiin. Pelastuslaitoksen tehtävistä säädetään pelastuslain 27 :ssä. Alueen pelastustoimi vastaa pelastustoimen palvelutasosta, pelastuslaitoksen toiminnan ja nuohouspalvelujen asianmukaisesta järjestämisestä sekä muista pelastuslaissa sille säädetyistä tehtävistä. Pelastuslaitoksen tulee huolehtia alueellaan: 1) pelastustoimelle kuuluvasta ohjauksesta, valistuksesta ja neuvonnasta, jonka tavoitteena on tulipalojen ja muiden onnettomuuksien ehkäiseminen ja varautuminen onnettomuuksien torjuntaan sekä asianmukainen toiminta onnettomuus- ja vaaratilanteissa ja onnettomuuksien seurausten rajoittamisessa; 2) pelastustoimen valvontatehtävistä; 3) väestön varoittamisesta vaara- ja onnettomuustilanteessa sekä siihen tarvittavasta hälytysjärjestelmästä; 4) pelastustoimintaan kuuluvista tehtävistä. Lisäksi pelastuslaitos: 1) voi suorittaa ensihoitopalveluun kuuluvia tehtäviä, jos ensihoitopalvelun järjestämisestä yhteistoiminnassa alueen pelastustoimen ja sairaanhoitopiirin kuntayhtymän kesken on sovittu terveydenhuoltolain (1326/2010) 39 :n 2 momentin perusteella; 2) tukee pelastustoimen alueeseen kuuluvan kunnan valmiussuunnittelua, jos siitä on kunnan kanssa sovittu; 3) huolehtii öljyntorjunnasta ja muistakin muussa laissa alueen pelastustoimelle säädetyistä tehtävistä. 4) Alueen pelastustoimen ja pelastuslaitoksen tehtävistä voidaan antaa tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella. Kaikkien hallinnonalojen tulee ottaa huomioon yhteiskunnan turvallisuusstrategia (YTS) ja valtioneuvoston laatima sisäisen turvallisuuden ohjelma. Sisäasianministeriön pelastusosaston informaatio-ohjausta ovat muun muassa pelastustoimen strategia 2025 ja toiminta- ja taloussuunnitelma Maantieteellisesti pelastuslaitoksen toimialue on Kymenlaakson maakunta, jonka väestönkehitys ja väestörakenteen muutos vaikuttavat myös pelastuslaitoksen toimintaan. Toiminnassa huomioidaan Kymenlaakson kuntien strategiat, taloudet sekä kuntien suorittama omistajaohjaus. Arvopohjana pelastuslaitoksen toiminnassa on ensisijaisesti koko valtakunnan pelastustoimen yhteisesti sopimat arvot. Kaikessa toiminnassa huomioidaan oman toiminnan vaikuttavuus yhteiskunnan tarpeiden kannalta.

5 5/58. Kymenlaakson pelastuslaitoksen toimintaympäristö vuonna Pelastuslaki (379/2011) 1.2 Muu lainsäädäntö Pelastuslaitoksen toimintaa ohjaa pelastuslaki. Pelastuslain 29 :ssä säädetään palvelutasosta. Alueen pelastustoimi päättää palvelutasosta kuntia kuultuaan. Päätöksessä on selvitettävä alueella esiintyvät uhat, arvioitava niistä aiheutuvat riskit, määriteltävä toiminnan tavoitteet ja käytettävät voimavarat sekä palvelut ja niiden taso. Palvelutasopäätökseen tulee myös sisältyä suunnitelma palvelutason kehittämisestä. Pelastustoimen viranomaisille voi kuulua tehtäviä sen mukaan kuin muussa laissa säädetään. Pelastusviranomainen valvoo mm. vaarallisten kemikaalien vähäistä käyttöä sekä räjähteistä annetun lain perusteella ilotulitteiden tilapäistä myyntiä sekä varastointia. 1.3 Yhteiskunnan turvallisuusstrategia (YTS) Valtioneuvosto antoi periaatepäätöksen yhteiskunnan turvallisuusstrategiasta. Strategian valmistelu on toteutettu laajapohjaisena työskentelynä, johon ovat osallistuneet viranomaisten lisäksi elinkeinoelämän ja järjestöjen edustajat. Periaatepäätös korvaa vuonna 2006 annetun periaatepäätöksen yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategiasta. Laajaan turvallisuuskäsitykseen perustuva periaatepäätös yhteiskunnan turvallisuusstrategiasta konkretisoi valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa 2009 asetettuja periaatteita, tavoitteita sekä toimeenpanon perusteita. Strategia muodostaa varautumisen ja kriisijohtamisen yhteisen perustan yhteiskunnan kaikille toimijoille. Yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa on kiinnitetty erityistä huomiota kansainväliseen ulottuvuuteen sekä varautumisen ja kriisijohtamisen toimijakentän laaja-alaisuuteen. Elinkeinoelämän ja järjestöjen merkitys osana yhteiskunnan varautumista ja häiriötilanteiden hallintaa korostuu. Myös turvallisuustutkimusta käsitellään perusteellisemmin. Kuntien rooli on tuotu esille aikaisempaa korostetummin samoin kuin aluehallintouudistuksen vaikutukset.

6 6/58 Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamiseksi ministeriöille on osoitettu 49 strategista tehtävää. Yhteiskunnan turvallisuusstrategia sisältää myös osion, joka käsittelee häiriötilanteiden hallintaa. Sen mukaisesti operatiivisesta johtamisesta vastaa aina toimivaltainen viranomainen, joka tavanomaisten häiriötilanteiden selvittämisessä on suoraan yhteistoiminnassa muiden virka-apua antavien, omalla sektorillaan toimivaltaisten, viranomaisten kanssa. Kuntien rooli yhteiskunnan varautumisessa ja häiriötilanteiden hallinnassa on paikallishallinnossa keskeinen, koska peruspalveluiden ja muiden yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen järjestäminen on merkittäviltä osiltaan kuntien vastuulla. Kuntien ja niiden yhteistyöjärjestelyiden ohella paikalliseen varautumiseen ja yhteiskunnan toimintojen turvaamiseen liittyvät keskeisinä toimijoina valtion paikallishallinnon toimijat, seurakunnat ja uskonnolliset yhteisöt, yliopistot ja muut oppilaitokset sekä paikallishallinnon palvelutuotantoon osallistuvat elinkeinoelämän yksiköt. Myös järjestöillä on merkittävä rooli niin palveluiden tuottajina kuin varautumisen toimijoina. 1.4 Sisäisen turvallisuuden ohjelma Hallitusohjelmassa on asetettu tavoitteeksi, että Suomi on Euroopan turvallisin maa, jossa ihmiset ja eri väestöryhmät kokevat yhteiskunnan yhdenvertaisena ja oikeudenmukaisena. Sisäisen turvallisuuden ohjelman ydinsisältö muodostuu hallitusohjelmassa päätetyn mukaisesti arjen turvallisuuden näkökulmasta tärkeimpien turvallisuusongelmien ennaltaehkäisystä ja ratkaisusta. Ohjelmassa on kuvattu arjen turvallisuuden tilanne ja haasteet ja esitetty 64 toimenpidettä. Lisäksi ohjelmassa on esitetty tunnusluvut, joilla seurataan sisäisen turvallisuuden kehitystä. Toimenpiteistä noin kaksi kolmannesta painottuu ennaltaehkäiseviin toimiin. Pääosa toimenpiteistä on jatkossa pysyvää toimintaa. Ohjelmassa on päätetty toimenpiteistä muun muassa turvallisuuden tunteen lisäämiseksi, oppilaitosten ja julkisten tilojen turvallisuuden parantamiseksi, työssä kohdatun väkivallan ja vakavan väkivallan ja sen uhkan vähentämiseksi, nuorten turvallisuuden parantamiseksi sekä lapsiin ja nuoriin kohdistuvan seksuaalisen häirinnän vähentämiseksi, yritystoiminnan turvallisuuden lisäämiseksi ja rikoksen uhrin palvelujen parantamiseksi. 1.5 Pelastustoimen strategia 2025 Sisäasiainministeriön mukaan pelastustoimeen kohdistuu lähivuosina monenlaisia haasteita, jotka perustuvat toimintaympäristön ja lainsäädännön muutoksiin sekä kansalaisten odotuksiin. Pelastustoimen on muuttuvissa olosuhteissa ja talouden paineissa kyettävä hoitamaan tehtävänsä aiempaa tehokkaammin ja taloudellisemmin. Pelastustoimen Strategia 2025 korvaa Sisäasianministeriön pelastusosaston maaliskuussa 2007 laatiman pelastustoimen valtakunnallisen strategian Strategiassa määritellään ne painopisteet ja keskeiset toimintalinjat, joiden avulla pelastustoimi vastaa tulevaisuuden haasteisiin. Tarkoituksena on, että strategia antaa yhteiset perusteet pelastustoimen tehtävistä huolehtivien viranomaisten, laitosten ja vapaaehtoisten järjestöjen toiminnan pitkäjänteiselle suunnittelulle ja kehittämiselle sekä siinä tarvittavalle yhteistyölle. Keskeisiä välineitä strategian toimeenpanossa ovat pelastustoimen tehtävistä vastaavien tahojen palvelutasopäätökset, toiminta- ja taloussuunnitelmat, talousarviot ja muut yksityiskohtaisemmat suunnitelmat. Pelastustoimen visio 2025 on: Suomessa on hyvä turvallisuuskulttuuri ja Euroopan tehokkain pelastustoimi. Tämä tarkoittaa: o yhteiskuntaa, jossa jokainen ottaa vastuuta turvallisuudesta ja onnettomuuksia ehkäistään tehokkaasti ennalta o motivoitunutta ja osaavaa henkilöstöä o taloudellisesti tuotettuja palveluja, jotka vastaavat uhkia ja asiakkaiden tarpeita o hyvää kumppanuusverkostoa

7 7/ Pelastustoimen TTS Pelastustoimen keskeisenä yhteiskunnallisena vaikuttavuustavoitteena on vähentää onnettomuuksia, erityisesti tulipaloja ja palokuolemia. Onnettomuuksien tapahtuessa pelastustoimen tehtävänä on antaa nopeaa ja tehokasta apua sekä pyrkiä pienentämään onnettomuuksista aiheutuneita vahinkoja. Pelastustoimen TTS:n tunnuslukuja valtakunnallisesti Onnettomuuksien ehkäisy Pelastustoimen tehtävä on tulipalojen ja muiden onnettomuuksien ehkäisy. Onnettomuuksia ja niiden seurauksia pyritään ehkäisemään parantamalla ihmisten ja yhteisöjen omatoimista varautumista, lisäämällä väestön turvallisuustietoisuutta ja -osaamista sekä toteuttamalla pelastuslaitosten laatimien valvontasuunnitelmien mukaisia toimia. Pelastustoimen TTS:n tunnuslukuja onnettomuuksien ehkäisyssä valtakunnallisesti Pelastustoiminta ja varautuminen Pelastustoimi kykenee toimimaan nopeasti onnettomuustilanteissa riskejä vastaavasti sekä antamaan pelastustoimeen kuuluvaa apua suuronnettomuustilanteissa ulkomaille. Pelastuslaitosten toiminta on järjestetty uusien, yhdenmukaisten pelastustoimen mitoitusten, rakenteiden, suorituskyvyn ja toimintavalmiuden perusteiden mukaisesti. Pelastustoimen palvelutasopäätökset vastaavat uusitun pelastuslain säännöksiä. Suunnittelukauden aikana toteutetaan pelastustoimen osuus yhteiskunnan turvallisuusstrategiasta. Tavoitteena on saada strategian päämäärät ulottumaan nykyistä laajemmin myös alue- ja paikallishallintoon. Huolehditaan aluehallintovirastojen ja muiden alueellisen tason toimijoiden varautumisen valtakunnallisesta yhteensovittamisesta keskushallinnossa. Pelastustoimella on yhteiskunnan turvallisuusstrategian mukaisesti uhka-arvio pelastustoimen valtakunnallista koordinaatiota edellyttäviä erityistilanteita varten.

8 8/58 Pelastustoimen TTS:n tunnuslukuja kiireellisessä pelastustoiminnassa riskialueittain valtakunnallisesti

9 9/58 2 Kymenlaakson väestökehitys Kuvissa 2-5 on kuvattu Kymenlaakson väestönkehitys aina vuoteen Ennusteet ja kuvat perustuvat Tilastokeskuksen julkaisemiin lukuihin. Kuvista havaitaan, että Kymenlaakson väestökehitys on laskeva. Poikkeuksena kuntien laskevaan väestökehitykseen on Pyhtää, jonka väkilukuun ennustetaan hienoista kasvua Hamina - Fredrikshamn Iitti Kotka Kouvola Miehikkälä Pyhtää - Pyttis Virolahti Asukaslukuennuste vuosille kunnittain. Vertailun helpottamiseksi luvut on laskettu nykyisen kuntajaon mukaisesti vuodesta 2003 lähtien. Lähde: Tilastokeskuksen internet-sivut Asukasluku Kymenlaakson maakunta asukasluku Kymenlaakson asukaslukuennuste vuosille Lähde: Tilastokeskuksen internet-sivut

10 10/58 Huoltosuhde on laskennallinen luku, joka kuvaa paikkakunnan väestön ikärakennetta suhteessa työikäisiin, lapsiin ja vanhuksiin. Luku saadaan suhteuttamalla vanhusten ja lasten yhteen laskettu lukumäärä jokaista sataa työikäistä kohden. Kuvassa 4 on kuvattu Kymenlaakson kuntien huoltosuhteet ja kuvassa 5 koko maakunnan tilanne. Kymenlaakson kuntien huoltosuhde-ennuste. Kuvaaja osoittaa vanhusten ja lasten määrää 100 työikäistä kohden. Lähde: Tilastokeskus Kymenlaakson maakunnan huoltosuhde-ennuste. Tällä hetkellä jokaista 100 työikäistä kohden on n. 60 lasta ja vanhusta. Lähde: Tilastokeskus Pelastuslaitoksen toiminnan ja alueelle muodostuvien riskien kannalta väestökehityksen ohella tärkeänä voidaan pitää Kymenlaakson taloutta, sen kehitystä ja työpaikkoja. Kymenlaakson Kauppakamari julkaisee säännöllisesti toimialakatsauksia. Pelastuslaitos saa toimialakatsauksista ajantasaista tietoa toimintansa suunnitteluun. Kymenlaakson Kauppakamarin toimialakatsauksen 1 / 2012 mukaan teollisuudella on edelleen merkittävä rooli Kymenlaakson yritystoiminnassa. Sen osuus yritysten yhteenlasketusta liikevaihdosta on 43 %, ja maakunnan vienti koostuu lähes kokonaan teollisuustuotteista. Maakunnan työpaikoista teollisuuden osuus on kuitenkin vähentynyt 17 %:iin. Palvelualat ovat teollisuuteen verrattuna huomattavasti työvoimavaltaisempia.

11 11/58 Kaupan sekä majoitus- ja ravitsemisalan osuus yritysten liikevaihdosta on yli neljännes, mutta alan osuus maakunnan työpaikoista on vain 14 %. Teollisuudessa ja kaupassa liikevaihto on suhteessa arvonlisäykseen huomattavasti suurempi kuin muilla aloilla, koska niiden liikevaihdosta suuri osuus koostuu ostoista muilta yrityksiltä. Liikenteen osuus yritysten yhteenlasketusta liikevaihdosta on 11 %, rakentamisen 9 % sekä liike-elämän ja kotitalouksien palveluiden 6 %. Liike-elämän ja kotitalouksien palveluiden osuus työpaikoista on selvästi suurempi kuin osuus liikevaihdosta. Liikenteen osuus työpaikoista on Kymenlaaksossa huomattavasti suurempi kuin alan osuus koko maan työpaikoista. Teollisuuden työpaikkaosuus on viime vuosien aikana laskenut lähelle koko maan tasoa. Sen sijaan liike-elämän palveluiden osuus on Kymenlaaksossa huomattavasti pienempi kuin koko maassa. Myös kaupan sekä majoitus- ja ravitsemisalan työpaikkaosuus on maakunnassa hieman alempi kuin koko maassa keskimäärin.

12 12/58 3 Kuntien visiot ja strategiset päämäärät Kouvola 2016 Kymijoen kaupunki Iitti Pyhtää Kotka Hamina 2012 Kouvola on elinvoimainen osaajien ja monimuotoisen luonnon kaupunki, joka luo edellytykset turvalliseen ja terveelliseen elämään sekä luovaan yrittämiseen. Kouvolalla on 16 strategista päämäärää jaoteltuna viiteen ryhmään: talous, rakenteet ja palveluprosessit, henkilöstö ja johtaminen, asiakas/kuntalainen/vaikuttavuus sekä elinvoimaisuus. Näistä viimeisen ryhmän yhtenä päämääränä ovat turvalliset ja laadukkaat asuinympäristöt. Tähän päämäärään kirjattuna yhtenä kriittisenä menestystekijänä on mainittu Turvallinen kunta -statuksen laajentaminen ulottamaan koko uuteen kaupunkiin. Iitin kunnan visio 2017: Vesistörikas asuinkunta Iitti kahden kaupunkialueen välissä kehittyy perheyrittäjyydellä ja paikallisen toimintamallin kyläyhteisöillä. Strategisina menestystekijöinä Iitin kunnalla ovat: Tasapainoinen väestönkehitys Yhteisön elinvoimaisuus Palveluiden kilpailukykyisyys Talouden hallinta Demokratian toimivuus Edunvalvonnan tehokkuus Pyhtään kunnan strategiassa on mainittu sanat: Asukaslähtöisyys Luotettavuus Turvallisuus Luovuus Strategian sanat asukaslähtöisyys ja turvallisuus ovat vahvennettu. Visiossaan Pyhtään kunta luo edellytykset hyvälle elämälle toimien tiiviissä vuorovaikutuksessa kuntalaisten, naapurikuntien, yrittäjien ja muiden toimijoiden kanssa ja on hyvän elämän kunta. Strategia on jaettu neljään näkökulmaan, jotka ovat : 1. asiakas-, 2. prosessit ja rakenteet, 3. talous- ja 4. henkilöstönäkökulma Merikaupunki Kotka on kansainvälisesti verkostoitunut Itämeren vetovoimainen kasvukeskus. Kotkalaisuus on rohkeaa luovuutta, aktiivista osallistumista ja yrittäjyyttä, vahvaa yhteishenkeä sekä persoonallista ja omaleimaista kulttuurielämää. Kotkassa arvostetaan sosiaalista huolenpitoa, elinikäistä oppimista sekä puhdasta ja viihtyisää ympäristöä. Kotkalla on neljä strategista päämäärää, joista yksi on Puhdas ja turvallinen elinympäristö. Sen kriittisinä menestystekijöinä ovat kestävän kehityksen periaatteiden noudattaminen, ilmastonmuutoksen ehkäisy ja ekologinen kaupunkisuunnittelu, joista viimeisen arviointikriteerinä on arjen turvallisuuden edistäminen. Hamina on houkutteleva idän ja lännen logistinen kohtaamispaikka. Kaupungin hallittu kasvu ympäristöä ja historiaa kunnioittaen saa asukkaat viihtymään ja yritykset menestymään. Haminalla on kahdeksan päästrategiaa, joista tärkeysjärjestyksessä kuudente-

13 13/58 na on seuraava: Huolehdimme kaupungin vetovoimaisuudesta, viihtyisyydestä ja turvallisuudesta. Haminalla on pyrkimyksenä liittyä mukaan Safe Community -verkostoon Kouvolan tapaan EK-ARTU -hankkeen myötä. Virolahti 2012 Ankkuripaikka meren rannalla, valtakunnan rajalla Virolahti on hyvä paikka asua, tehdä työtä ja viihtyä. Yhä laajeneva verkostoituminen mahdollistaa monipuoliset palvelut. Yrittäjyys, kouluttautuminen ja kansainvälinen liikenne muodostavat luonnonvarojen sekä historiallisten kohteiden kanssa kulmakivet, joihin tukeudumme. Virolahdella yhtenä päämääränä kuudesta on viihtyisä elinympäristö, jossa yhtenä tavoitteena on turvallisuuden lisääminen. Miehikkälän kuntastrategia 2017 Miehikkälän kuntastrategia nojaa vahvasti uuteen E18 -tiehen sekä logistiikka-alan yrityksiin. Kunnan toiminta-ajatuksena on tuottaa ja järjestää laadukkaat peruspalvelut asiakaslähtöisesti ja kustannustehokkaasti. Visiona kunnalla on olla yritysmyönteinen kansainvälinen E18 tien maaseutukunta, joka tunnetaan laadukkaista palveluistaan, vetovoimaisista asuinalueistaan ja innovatiivista palveluyrityksistään.

14 14/58 4 Pelastuslaitoksen henkilöstö Kymenlaakson pelastuslaitoksessa oleva henkilöstö on esitetty alla olevassa taulukossa. Palkatun henkilöstön määrä on 207. Vuoden 2012 aikana virkarakenteissa tehtiin määräaikainen muutos, jossa yksi palotarkastajan virka muutettiin kehittämispäällikön tehtäväksi. Kehittämispäällikön tehtävä on määräaikainen ajalle ja tehtävään nimitettiin pelastuslaitoksen palomestari. Muita muutoksia virka-rakenteissa ei ole tapahtunut. Avoimiksi tulleet virat täytettiin pelastuslaitoksella työskennelleillä sijaisilla virkahakumenettelyn jälkeen. Perustamissopimuksen mukaikunta kunta kunta Henkilö- Henkilö- Henkilö- Muutokset nen henkilökunta v /2012 Pelastusjohtaja Aluepalopäällikkö/pelastuspäällikkö Palopäällikkö Viesti- ja hallintopäällikkö Sairaankuljetuspäällikkö/ ensihoitopäällikkö Paloinsinööri Sairaankuljetusmestari Aluepalomestari Johtava palotarkastaja Palotarkastaja Valmiussuunnittelija Palomestari Paloesimies Palomies Sairaankuljettaja Konehuoltaja Asentaja Kalustonhoitaja Huoltomies Ompelija-varustehuoltaja Toimistonhoitaja/talous Toimistosihteeri/sairaankuljetus Toimistosihteeri Virat ja toimet yhteensä Pelastuslaitoksen virat ja toimet.

15 15/ Pelastuslaitoksen vakinaisessa palvelussuhteessa olevan henkilöstön ikäjakauma Vanhuuseläkkeelle siirtyy 13 henkilöä ennen vuotta 2014 ja sen jälkeen 21 henkilöä ennen vuotta Eläköityminen painottuu erityisesti päällystöön. Uudet viranhaltijat ovat kokemusten mukaan yleensä ikäryhmää vuotta, mutta jonkin verran myös nuorempia ja vanhempia.

16 16/58 5 Talous Alla olevassa taulukossa on pelastuslaitoksen tuloslaskelma sekä tase vuosilta Pelastuslaitos ottaa huomioon omistajakuntiensa kantokyvyn omassa taloussuunnittelussaan. Pelastuslaitos huolehtii, etteivät asukasta kohden lasketut käyttökustannukset nouse maan korkeimmiksi huolimatta alueella olevista riskikeskittymistä. Alueen riskikeskittymistä johtuen asukasta kohden lasketut käyttökustannukset eivät ole paras mahdollinen mittari. Asukasta kohden kustannukset olivat 75,68 (76,07). Tämä on hieman koko maan keskiarvon yläpuolella. TULOSLASKELMA Liikevaihto Toimintakulut Poistot Liikeylijäämä Muut rahoitustuotot ja -kulut Tilikauden ylijäämä TASE VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ VAIHTUVAT VASTAAVAT Lyhytaikaiset saamiset Käteisvarat VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ VASTAAVAA YHTEENSÄ VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Edellisen tilikauden yli-/alijäämä Tilikauden ylijäämä OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ VASTATTAVAA YHTEENSÄ Kymenlaakson pelastuslaitoksen tuloslaskelma ja tase

17 17/58 Pelastustoimen bruttokulut /asukas Pelastustoimen kuntamaksuosuudet /asukas

18 18/58 6 Palotarkastukset Palotarkastusten yhteydessä puhuttiin aiemmin erityiskohteista, joita ovat käytännössä kaikki ne kohteet, jotka eivät ole asuinrakennuksia tai niihin paloturvallisuuden suhteen rinnastettavia kohteita. Nykyisiä palotarkastuskohteita kutsutaan valvontakohteiksi. Kaikille valvontakohteille määritellään tarkastusvälit riskien arvioinnin perusteella. Arviointi on aloitettu vuoden 2011 alusta kohteista, jotka ovat aikaisemmin olleet ns. kerran vuodessa tarkastettavia kohteita sekä kerran 3 vuodessa tarkastettavia kohteita. Pelastuslaissa (379/2011) tai sen nojalla annetuissa säädöksissä ei enää määritellä palotarkastettavia kohteita, vaan pelastuslaitos määrittelee itse valvottavat kohteet riskien perusteella. Seuranta on oleellinen osa riskiperustaista valvontaa. 6.1 Valvontasuunnitelman perusteet 6.2 Esiintymistiheys Seurantamenetelmät pohjautuvat tällä hetkellä helposti saatavilla olevaan tilastoaineistoon. Tavoitteena on valita seurattavat muuttujat siten, että ne vastaavat riittävällä tasolla pelastuslaitosten valvonnan ja onnettomuuksien ehkäisytyön painotuksia. Kohteiden keskimääräisen tarkastusvälin määrittämisessä sovellettiin seuraavia periaatteita: Aiemmin kerran vuodessa palotarkastetuissa valvontakohteissa sattuu vain vähän menehtymisiä tai loukkaantumisia, tarkasteluvälin määrittämisen lähtökohtana käytettiin tulipalon aiheuttamaa omaisuusvahinkoriskiä. Omaisuusvahinkoriskien lisäksi arvioitiin myös suuronnettomuuden henkilöriskin mahdollisuutta sekä pyrittiin huomioimaan merkittävien kulttuuri- ja ympäristöarvojen riskit. Tarkastusvälien määrittely on tehty hyödyntäen tietoa erityyppisten kohteiden omaisuusvahinkoriskeistä, joka on saatu VTT:n seulomista PRONTO -tilastoista syttymistaajuustiheyden ja vahinkojen odotusarvona. Yksittäisten kohteiden tarkastusvälejä voidaan tarvittaessa lyhentää tai pidentää tapauskohtaisesti Kymenlaakson pelastuslaitoksen valvontavälin muutosohjeen mukaisesti. Tarkastusvälin muuttaminen suositellusta perustellaan ja kirjataan palotarkastusohjelmaan ohjeen mukaisella tavalla. Tilastointia varten muutosperusteet ryhmitellään kolmeen pääluokkaan ohjeen mukaisesti: 1. turvallisuuskulttuuri, 2. uhatut arvot ja 3. tapahtuneet onnettomuudet tai vastaavat. Kymenlaakson pelastuslaitoksen aikaisemmissa valvontasuunnitelmissa ei ole painotettu erikseen kohderyhmiä. Tulevaisuudessa valvontasuunnitelmassa voidaan tarvittaessa painottaa jotain kohderyhmää, jossa on havaittu riskejä tai johon kohdistetaan muutenkin esim. valtakunnallisia turvallisuuskampanjoita. Tulipalojen lukumäärät suhteutettuna kerrosalaan ja rakennusten lukumäärään [1/m2a], [1/rakennus*a] seuraavissa ryhmissä: Valvontasuunnitelman mukaisesti jaotellut rakennustyyppiryhmät. Asuinrakennukset jaoteltuna erillisiin pientaloihin, rivi- ja ketjutaloihin sekä asuinkerrostaloihin. Poistumisturvallisuusselvityslaitokset ja hoitolaitokset. Teollisuushallit ja muut teollisuusrakennukset. Muihin rakennustyyppeihin verrattuna omaisuusvahinkoriski kyseisissä kohteissa on korkea. Tulipalojen lukumäärät suhteutettuna asukkaiden tai asuntojen lukumäärään [1/as*a], [1/asunto*a] erillisissä pientaloissa, rivi- ja ketjutaloissa sekä asuinkerrostaloissa.

19 19/ Tapahtuneet vahingot 6.4 Henkilövahingot Omaisuusvahingot kaikissa rakennuspaloissa ja rakennuspalovaaroissa (esim. 3 tai 5 vuoden liukuva keskiarvo). Suhteutettuna kerrosalaan [ /m 2 ] Keskimääräinen vahinko [ /palo] Omaisuusvahingot asuinrakennuspaloissa ja asuinrakennuspalovaaroissa suhteutettuna kerrosalaan, asukaslukuun tai asuntojen lukumäärään [ /m 2 ], [ /as], [ /asunto] (esim. 3 tai 5 vuoden liukuva keskiarvo). Teollisuushalleissa ja muissa teollisuusrakennuksissa tapahtuneet omaisuusvahingot [ /m 2 ]. (Korkea omaisuusvahinkoriski muihin rakennustyyppeihin verrattuna.) Palokuolemien ja vakavien henkilövahinkojen seurannassa nojataan Pelastusopiston tekemään tutkimukseen, joka perustuu pelastuslaitosten tutkimiin vakaviin tulipaloihin. 6.5 Omatoiminen sammutus Osuus rakennuspaloista ja rakennuspalovaaroista, joissa alkusammutusta yritettiin. (Havaintojoukkoon mukaan vain ne, joissa on ollut tieto siitä, yritettiinkö vai ei). [%] Erillisissä pientaloissa Rivi- ja ketjutaloissa Asuinkerrostaloissa Hoitolaitoksissa ja poistumisturvallisuusselvityslaitoksissa Osuus rakennuspaloista ja rakennuspalovaaroista, joissa alkusammutus on toiminut (sammuttanut/rajoittanut). (Mukaan vain ne, joissa alkusammutusta on yritetty). [%] Erillisissä pientaloissa Rivi- ja ketjutaloissa Asuinkerrostaloissa Hoitolaitoksissa tai poistumisturvallisuusselvityslaitoksissa Valvonnan vaikuttavuutta seurataan pitkällä tähtäimellä rakennuspalojen määrien sekä aiheutuneiden omaisuus- ja henkilövahinkojen kautta. Näissä mittareissa muutokset näkyvät kuitenkin vasta pitkällä aikavälillä. Seurantaan tulisi jatkossa kehittää myös mittareita, joissa vaikuttavuus olisi nähtävissä jo lyhyemmällä tähtäimellä. Tulevaisuuden mittareiksi on ehdotettu mm. seuraavia: tarkastusvälien muuttuminen o yhteenvetotietoa palotarkastusohjelmistoista muutokset kohteen turvallisuuskulttuurissa o arvioivan palotarkastuksen riskiluku turvallisuustietoisuuden mittaus gallup-kyselynä o selvitetään saadaanko jotakin SM:n gallupista asiakaspalautekyselyt o suositellaan toteutettavaksi laitoskohtaisesti turvallisuuspoikkeamien määrän/korjausmääräysten noudattamisen kehittyminen o tällä hetkellä haasteellinen toteuttaa turvallisuustekniikan lisääntyminen. o sprinklattujen poistumisturvallisuusselvityskohteiden osuus, tiedon kerääminen toteutetaan erillisellä kyselyllä Palotarkastusten lisäksi alueen pelastusviranomainen suorittaa myös asiakirjavalvontaa, jonka tarkoituksena on varmistaa velvoitteiden noudattaminen kohteessa. Tämä tapahtuu esimerkiksi kohteen laatiman pelastussuunnitelman sekä muiden palo- ja poistumis-

20 20/58 turvallisuudesta laadittujen asiakirjojen perusteella. Lainsäädännön muutoksella on tarkoitus kohdentaa pelastuslaitoksen valvonta nykyistä paremmin alueen riskien ja muiden erityisten valvontatarpeiden mukaisesti sekä vapauttaa resursseja mm. turvallisuusviestintään ja ohjaukseen (laissa ohjaus, valistus ja neuvonta). Pelastuslaitoksen tulee suunnitella etukäteen sille Pelastuslaissa (379/2011) määritellyn valvontavelvoitteen toteuttaminen. Valvottavat kohteet ja toimenpiteet valvonnan suorittamiseksi määritellään valvontasuunnitelmassa, joka perustuu palvelutasopäätökseen ja riskien arviointiin. Valvontasuunnitelma on päivitettävä vuosittain. Valvontasuunnitelmaan kerätään tiedot myös toteutuneista valvontatoimenpiteistä sekä onnettomuuksien ehkäisyyn käytetyistä resursseista ja pyritään analysoimaan toimenpiteiden vaikuttavuutta. Valvontatoimenpiteet ovat osa pelastuslaitoksen onnettomuuksien ehkäisyyn ja niiden vahinkojen rajoittamiseen kohdistuvasta työstä, kuva 1. Toteutuneita riskejä analysoimalla voidaan suunnata onnettomuuksia ennaltaehkäisevää työtä. Vapaa-ajan asuntoihin ei tehdä määräaikaisia palotarkastuksia. Sen sijaan nuohoojat tekevät niihin nuohoussopimuksen perusteella palokatselmuksia, joissa nuohooja tarkastaa nuohoustyön yhteydessä vapaa-ajan asunnon paloturvallisuuden (osoitenumeron näkyvyys, hormin kunto, palovaroittimen toimintakunto, taloja poistumistikkaiden kunto jne.). Tavoitteen mukaan nuohooja tekee katselmuksen joka kolmannella nuohouskerrallaan eli yhdeksän vuoden välein. Pelastuslaitos maksaa nuohoojalle katselmuksesta ja sen pöytäkirjan täyttämisestä erillisen korvauksen (20 nuohousyksikköä). Katselmuksia on tehty vuosittain oheisen taulukon mukaisesti seuraavasti Ei suoritettu vuonna

21 21/58 7 Ohjaus valistus ja neuvonta 7.1 Lähtökohtia Pelastuslaitoksen tekemä ohjaus, valistus ja neuvonta toteutetaan turvallisuusviestinnän keinoin. Turvallisuusviestinnässä käytetään valtakunnallista pelastustoimen turvallisuusviestinnän strategiaa. Strategia on hyväksytty sisäasiainministeriössä Pelastuslaitokset ja alan muut toimijat suunnittelevat, arvioivat ja kehittävät turvallisuusviestintäänsä tämän strategian mukaisesti. Visio: Ihmisillä ja yhteisöillä on hyvä turvallisuuskulttuuri, he osaavat ehkäistä tulipaloja ja muita onnettomuuksia sekä varautua onnettomuuksiin ja toimia onnettomuuksissa. Missio: Rakennetaan hyvää turvallisuuskulttuuria vaikuttamalla turvallisuusasenteisiin, -tietoihin ja -taitoihin yhteistyössä muiden viranomaisten, järjestöjen, yhteisöjen ja asukkaiden kanssa. Strategia: Kehitetään keskeisiä toimintatapoja ja työprosesseja. Kohdistetaan palvelut riskiperusteisesti ja asiakaslähtöisesti. Tuotetaan palvelut varautumisvelvollisille. Kehitetään henkilöstöresursseja ja verkostoitumista. Strategian avulla ohjataan turvallisuusviestinnän suunnittelua, arviointia ja kehittämistä. Menestyksekkään turvallisuusviestinnän edellytyksenä on johdon sitoutuminen strategiaan. Toimintaa ja palveluja kehittämällä parannetaan työn vaikuttavuutta. Kehittämistoimenpiteet toteutetaan usean vuoden aikana ( ). Tämän koko pelastustointa koskevan strategian pohjalta sisäasiainministeriö, aluehallintovirastot, pelastuslaitokset ja alan järjestöt laativat omat strategiansa osana onnettomuuksien ehkäisytyötään. Tämä strategia korvaa vuonna 2005 hyväksytyn Pelastustoimen valistus- ja neuvontatyön strategian. Strategia tarkistetaan hallituskausittain tarpeen mukaan ja esimerkiksi toimintaympäristön muutosten tai toiminnan vaikuttavuuden arvioinnin tulosten sitä edellyttäessä. 7.2 Tavoitteena pelastustoimen vision, hyvän turvallisuuskulttuurin saavuttaminen Tavoitteena on yhteiskunta, jossa: jokainen ottaa vastuuta turvallisuudesta onnettomuuksia ehkäistään tehokkaasti ennalta pelastustoimen henkilöstö on motivoitunutta ja osaavaa palvelut vastaavat uhkia ja asiakkaiden tarpeita palvelut ovat taloudellisesti tuotettuja pelastustoimella on hyvä kumppanuusverkosto 7.3. Strategian painopisteet 7.3.1Toimintaprosessien uudistaminen Palveluja suunnitellaan, toteutetaan, arvioidaan ja kehitetään sekä pitkän että lyhyen aikavälin suunnitelmin. Pelastuslaitoksissa turvallisuusviestintää ohjataan suunnittelujärjestelmän, palvelutasopäätöksen, palvelutason kehittämissuunnitelman ja vuosisuunnitelman avulla.

22 22/58 Toimintaa suunnitellaan ja toteutetaan vaikuttavuuden arvioinnin pohjalta ja palvelujen arviointijärjestelmää kehitetään. Vaikuttavuutta seurataan muun muassa palveluiden kohdentumisen, palautteen, turvallisuuskulttuurin muutosten sekä Internetin ja sosiaalisen median palveluiden avulla. Turvallisuusviestinnän palvelut tuotetaan osana onnettomuuksien ehkäisyn kokonaisuutta. Eri työmuotoja yhdistetään monipuolisesti tavoitteeseen pääsemiseksi. Palveluja suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa, myös kansainvälisesti Palvelujen tuottaminen Tarjotaan palveluita neuvonnan, ohjauksen, koulutuksen ja kampanjoiden keinoin. Palveluilla edistetään nykyistä paremmin riskikohteiden käytön aikaista turvallisuutta. Edistetään onnettomuuksien ehkäisytyötä ottamalla käyttöön sosiaalisen median palveluja. Pelastustoimen sosiaalisen median palveluita käytetään ja kehitetään aktiivisesti. Tehdään yhteistyötä median kanssa Kohderyhmien valinta Valitaan kohderyhmät riskiperusteisesti pelastuslain määrittelemistä varautumisvelvollisista. Huomioidaan kohderyhmävalinnassa elinkaarimalli. Huomioidaan kohderyhmävalinnassa valtakunnalliset linjaukset. Turvallisuusviestinnän tavoitteena on myös, että ihmiset ja yhteisöt tuntevat vastuunsa paitsi omasta myös läheisten ja yhteiskunnan turvallisuudesta Verkostoituminen ja henkilöstöresurssien kehittäminen Turvallisuusviestintään taataan riittävät henkilö-, työaika- ja materiaaliresurssit. Strategia toteutuu jokapäiväisen käytännön toiminnan kautta kaikissa työtehtävissä. Palokuntasopimuksissa huomioidaan turvallisuusviestintä omana tehtäväkokonaisuutenaan. Varmistetaan strategian toteuttamisesta innostunut ja sitoutunut sekä päätoiminen että vapaaehtoinen henkilöstö, jolla on tekemisen halua ja taitoa. Pelastuslaitokset kehittävät henkilöstön hyvää ammattitaitoa yhteistyössä pelastusalan oppilaitosten ja järjestöjen kanssa. Kehitetään pelastuslaitosten ja alan muiden toimijoiden toimintakulttuuria, toimintatapoja ja kumppanuuksia. Tehdään aktiivista yhteistyötä eri sidosryhmien sekä poliittisten päättäjien ja virkamiesten kanssa.

23 23/58 OSA 2 Riskianalyysi 1. Perusteet 2. Määritelmiä Pelastuslaitokselle pelastuslaissa (379/ ) 27 :n 2 momentissa säädetyt tehtävät on suunniteltava ja toteutettava siten, että ne voidaan hoitaa mahdollisimman tehokkaalla ja tarkoituksenmukaisella tavalla ja että onnettomuus- ja vaaratilanteissa tarvittavat toimenpiteet voidaan suorittaa viivytyksettä ja tehokkaasti. Olosuhteiden vaatiessa tehtävät on asetettava tärkeysjärjestykseen. Sisäasianministeriön pelastusosasto on antanut Pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohjeen. (Pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohje SM016:00/2010/ ). Ohjeessa on esitetty riskien arvioinnin periaatteet. Pelastuslain 379/ pykälän mukaan: Pelastuslaitoksen tulee seurata onnettomuusuhkien sekä onnettomuuksien määrän ja syiden kehitystä ja niistä tehtävien johtopäätösten perusteella ryhtyä osaltaan toimenpiteisiin onnettomuuksien ehkäisemiseksi ja niihin varautumiseksi sekä tarvittaessa tehdä esityksiä muille viranomaisille ja tahoille. Uhkien ja riskien tulevaa kehittymistä arvioitaessa tulee ottaa huomioon myös alueen kuntien maankäytön suunnitelmat ja niiden toteuttamisaikataulut. Pelastustoimen kannalta yksi tärkeimmistä suunnitelmista on yleiskaava, joka kuvaa alueen suunniteltua kehitystä ja alueelle sijoittuvia toimintoja. Näiden asioiden huomioon ottamien on erityisen tärkeää palvelutasopäätökseen sisältyvää kehittämissuunnitelmaa laadittaessa. Riski on määrätyn vaarallisen tapahtuman esiintymistaajuuden, tai -todennäköisyyden, ja seurauksen yhdistelmä. Seurausvaikutus * todennäköisyys = RISKI Riskienhallinta on seurauksiltaan merkittävien kielteisten tapahtumien (riskien) järjestelmällistä määrittelyä ja niiden poistamista, pienentämistä sekä niihin varautumista. Riskien hallinnan vaiheet

24 24/58 Riskiruutu muodostuu 1 km x 1 km kokoisesta ruudusta. Riskiluokka määritellään jokaiselle riskiruudulle. Riskiluokka määräytyy kullekin ruudulle regressiomallin avulla arvioidun riskitason perusteella ja tapahtuneiden riskiluokan määrittävien onnettomuuksien perusteella. Pelastustoimen riskiluokat: I Riskiluokka (riski on suurin) II Riskiluokka III Riskiluokka IV Riskiluokka (riski on pienin) Riskiluokan määrittävillä onnettomuuksilla tarkoitetaan rakennuspaloja ja -vaaroja, liikennevälinepaloja, muita tulipaloja, liikenneonnettomuuksia, sortumia/sortumavaaroja, räjähdyksiä/räjähdysvaaroja, vaarallisten aineiden onnettomuuksia ja kiireelliseksi luokiteltuja ihmisen pelastamistehtäviä. Riskitason tarkoituksena on osoittaa, missä ruuduissa A- ja B-kiireellisyysluokan pelastustoimintaa edellyttäviä onnettomuuksia tapahtuu kaikkein todennäköisimmin. Suuronnettomuus. Onnettomuus, jota on kuolleiden tai loukkaantuneiden taikka ympäristöön, omaisuuteen tai varallisuuteen kohdistuneiden vahinkojen määrän taikka onnettomuuden laadun perusteella pidettävä erityisen vakavana. Turvallisuustutkintalakii / Pelastustoiminnan onnistumisen perustekijät Onnistunut pelastustoiminta perustuu etukäteen onnettomuuskohteessa tehtyihin riskienhallintatoimenpiteisiin mm. kohteen henkilökunnan toimintaan sekä pelastuslaitoksen henkilöstön ammattitaitoon, henkilöstön määrään, organisaation toimivuuteen ja kalustoon laatuun ja määrää.

25 25/58 4. Riskiluokkien määrittely Valtakunnallisesti riskiluokkien määritysperusteena käytetään regressiomallilla määritettyä riskitasoa. Regressiomallin selittäjinä ovat asukasluku, kerrosala ja niiden yhteisvaikutus. Regressiomalli on kehitetty toteutuneiden rakennuspalojen perusteella¹. Mallin avulla ennustetaan riskitaso kullekin 1 km x 1km ruudulle. I Riskiluokka Riskitaso => 1 II Riskiluokka 0,25 => Riskitaso < 1 III Riskiluokka 0,1 => Riskitaso < 0,25 IV Riskiluokka Riskitaso < 0,1 Regressiomallilla määritellyn riskitason lisäksi pelastuslaitos arvioi ne riskiruudut, joissa on tapahtunut riskiluokan määrittäviä onnettomuuksia viiden vuoden seurantajaksolla keskimäärin vähintään kaksi vuosittain. Pelastuslaitos voi arvioinnin perusteella korottaa riskiruudun riskiluokkaa seuraavasti: Riskiruutu, jossa on tapahtunut vähintään 10 riskiluokan määrittävää onnettomuutta vuodessa viiden vuoden seurantajaksolla, voidaan korottaa riskiluokkaan I Riskiruutu, jossa on tapahtunut vähintään kaksi mutta vähemmän kuin 10 riskiluokan määrittävää onnettomuutta vuodessa viiden vuoden seurantajaksolla, voidaan korottaa riskiluokkaan II 5. Riskikohteet Riskikohde on sellainen kohde, jossa harjoitettu toiminta tai olosuhteet aiheuttavat henkilö- tai paloturvallisuudelle tai ympäristölle tavanomaista suuremman vaaran tai kohde on keskeinen yhteiskunnan kriittisten toimintojen turvaamisen kannalta. Riskikohteiden arvioinnissa määritetään onnettomuusriski, joka muodostuu onnettomuuden todennäköisyydestä ja onnettomuuden mahdollisista seurausvaikutuksista. Onnettomuusriskin arvioinnin perusteella valitaan riskienhallintakeinot, joita ovat ensisijaisesti riskin poistaminen, riskin pienentäminen tai onnettomuuksien seurausvaikutusten pienentäminen. Riskikohteissa onnettomuuksien omatoiminen ehkäiseminen ja valvonta sekä vahinkojen rajoittaminen ovat keskeisiä toimenpiteitä. Riskin hallitseminen on tarkoituksenmukaista suunnitella siten, että myös riskikohteissa palvelutasopäätöksen mukaisella pelastustoiminnan toimintavalmiudella kyetään tilanne saamaan hallintaan. Onnettomuuksien estämiseksi ja vahinkojen rajoittamiseksi tehdyt ennaltaehkäisevät toimenpiteet ja omatoiminen varautuminen ovat keskeisiä. Regressiomalli ei tunnista kaikkien onnettomuustyyppien aiheuttamia uhkia. Tämän vuoksi valmiutta suunniteltaessa on erikseen analysoitava niiden onnettomuustyyppien tarpeet, jotka vaativat erityisjärjestelyitä. Pelastuslaitos varautuu toimintaohjeiden, henkilöstön koulutuksen ja erikoiskalustolla seuraaviin pelastustehtäviin: vesipelastus, kemikaalintorjunta, palavien nesteiden palot, korkealta ja maanalaisista tiloista pelastamisen, maastopelastaminen sekä raskaan raivauskaluston tarpeet maatie- ja rautatieonnettomuuksissa.

26 26/58 6. Kymenlaakson pelastustoimen alueen riskit Pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohjeen mukaan pelastustoiminnan voimavarat mitoitetaan siten, että niillä pystytään toimimaan tehokkaasti onnettomuustilanteissa. Uhkien arviointi sovitetaan yhteen valvontasuunnitelman kanssa soveltuvin osin. Uhkien arviointi muodostuu kolmesta osasta: Pelastustoiminnan toimintavalmiuden määrittämiseksi pelastustoimen alueet jaetaan riskiluokkiin käyttäen regressiomallia ja riskiluokan määrittäviä onnettomuuksia Tunnistetaan sellaiset onnettomuustyypit sekä yksittäiset riskikohteet, tapahtumat ja yleisötilaisuudet, joiden varalta tarvitaan erityisiä järjestelyjä Seurataan onnettomuusuhkien, onnettomuuksien lukumäärän ja syiden kehitystä sekä tehdään sen perusteella johtopäätöksiä tarvittavista toimenpiteistä Pohja-aineistona on valtakunnallinen tilastoaineisto, jonka perusteella alueen riskialueet määritetään. Kymenlaakson alueen erikoiskohteina ovat valvontasuunnitelman mukaiset kohteet, joissa tarkastusväli on yhdestä kolmeen vuoteen. Vaarallisia kemikaaleja käyttävät tai varastoivat laitokset, kemikaaliratapihat, kemikaalisatamat, lentokentät. Pelastustoimen alueen ulkopuolisina riskeinä ovat Loviisan ydinvoimala ja alusöljyvahinko merellä. Hätäkeskuksen hälytysohjeissa (hälytysvasteissa) otetaan huomioon kohteen erityisvaatimukset. 6.1 Valtakunnallinen riskialueaineisto Riskiluokkien määritysperusteena käytetään regressiomallilla määritettyä riskitasoa. Regressiomallin selittäjinä ovat asukasluku, kerrosala ja niiden yhteisvaikutus. Regressiomalli on kehitetty toteutuneiden rakennuspalojen perusteella¹. Mallin avulla ennustetaan riskitaso kullekin 1 km x 1km ruudulle. I Riskiluokka Riskitaso => 1 II Riskiluokka 0,25 => Riskitaso < 1 III Riskiluokka 0,1 => Riskitaso < 0,25 IV Riskiluokka Riskitaso < 0,1 ¹ Kati Tillander, Anna Matala, Simo Hostikka, Pekka Tiittanen, Esa Kokki & Olli Taskinen. Pelastustoimen riskianalyysimallien kehittäminen. Espoo VTT Tiedotteita. Research Notes s. + liitt. 9 s. Regressiomallilla määritellyn riskitason lisäksi pelastuslaitos arvioi ne riskiruudut, joissa on tapahtunut riskiluokan määrittäviä onnettomuuksia viiden vuoden seurantajaksolla keskimäärin vähintään kaksi vuosittain. Pelastuslaitos voi arvioinnin perusteella korottaa riskiruudun riskiluokkaa seuraavasti: Riskiruutu, jossa on tapahtunut vähintään 10 riskiluokan määrittävää onnettomuutta vuodessa viiden vuoden seurantajaksolla, voidaan korottaa riskiluokkaan I Riskiruutu, jossa on tapahtunut vähintään kaksi mutta vähemmän kuin 10 riskiluokan määrittävää onnettomuutta vuodessa viiden vuoden seurantajaksolla, voidaan korottaa riskiluokkaan II Pelastustoimen riskialuekartta pohjautuu tilastokeskuksen tuottamaan tilastoaineistoon, aineiston tuoteselosteen numero on 11H1883 ( ). Rakennustietojen luovutus pelastustoimen käyttöön perustuu Väestörekisterikeskuksen käyttölupaan Dnro 2528/410/06. Väestötiedoilla tarkoitetaan Suomessa vakinaisesti asuvaa väestöä, joilla väestötietojärjestelmän mukaan oli kotipaikka Suomessa Rakennustiedot

27 27/58 ovat ajankohdalta Koko Suomea koskeva pelastustoimen riskialuekartta on laadittu tilastokeskuksen toimesta Riskialueet esitetään Mapinfo-ohjelmasta tulostettuna pelastustoimen riskialuekarttana. Saman sisältöinen kartta on pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustilasto-ohjelmassa (Pronto) Kymenlaakson pelastustoimen riskialuekartta perustuu valtakunnallisen aineistoon, joka on tuotettu tilastokeskuksessa Riskialuekartta päivitetään mikäli valtakunnallisesta tilastoaineistosta tulee päivitysversio. Kartta: Kymenlaakson pelastustoimen riskialue lähtien.

28 28/ Erityiskohteet valvontasuunnitelman mukaan Automaattisella paloilmoittimella tai - sammutuslaitoksella varustettu rakennus Automaattinen paloilmoituslaitos tai automaattinen sammutuslaitos asennetaan rakennuksiin, joiden suuri koko, käyttötarkoitus tai palokuorman suuri määrä edellyttää paloturvallisuutta parantavia laitteita. Automaattinen paloilmoitin havaitsee alkaneen palon. Laite välittää automaattisesti tiedon alkaneesta palosta hätäkeskukseen sekä antaa paikallishälytyksen rakennuksessa. Automaattinen sammutuslaitos havaitsee alkaneen palon. Järjestelmään kuuluva sammutusputkissa oleva lämpösulake laukeaa ja alkaa suihkuttaa vettä/sammutetta palopesäkkeeseen (järjestelmän laukaisu voi olla kytkettynä myös automaattiseen paloilmoittimeen). Laite antaa automaattisesti tiedon alkaneesta palosta hätäkeskukseen sekä antaa paikallishälytyksen rakennuksessa. Rakennukset, joissa on automaattinen paloilmoitin tai sammutuslaitos, ovat suuria teollisuus- tai varastorakennuksia, suuria liikerakennuksia, majoitus- ja hoitorakennuksia tai kohteita joissa toiminnan laatu on sellainen, että se edellyttää em. suojaustasoa. Kymenlaakson alueella on yhteensä 715 kpl kiinteistöä, joihin on asennettu automaattisia paloilmoitus- tai sammutuslaitoksia. Vuoden 2009 jälkeen automaattikohteita on tullut lisää 70 kpl. KUNTA kpl Hamina 124 Iitti 18 Kotka 252 Kouvola 291 Miehikkälä 9 Pyhtää 9 Virolahti 12 Automaattisten paloilmoittimien ja - sammutuslaitosten määrä kunnittain Kymenlaakson alueella sijaitsevat automaattisella paloilmoittimella tai automaattisella sammutuslaitoksella varustetut rakennukset ovat erikoiskohteitta. Kohteiden palotarkastusväli on valvontasuunnitelman mukaan normaalisti vuodesta viiteen vuoteen. Hälytysvasteet määritellään kohteen riskin mukaan. 6.3 Vaarallisia kemikaaleja käyttäviä ja varastoivia laitoksia (SEVESO-kohteet) Sisäasiainministeriö on antanut asetuksen vaarallisten aineista aiheutuvien suuronnettomuuden torjunnasta. Suuronnettomuudella tarkoitetaan esimerkiksi huomattavaa päästöä, tulipaloa, räjähdystä tai muuta ilmiötä, joka seuraa tuotantolaitoksen toiminnassa esiintyvästä hallitsemattomasta tilanteesta ja joka voi aiheuttaa ihmisten terveyteen, ympäristöön tai omaisuuteen kohdistuvaa välitöntä tai myöhemmin ilmenevää vaaraa tuotantolaitoksen sisä- tai ulkopuolella, ja jossa on mukana yksi tai useampia vaarallisia aineita. Kemikaalit ovat terveydelle vaarallisia kemikaaleja (erittäin myrkylliset, myrkylliset, syövyttävät, haitalliset, ärsyttävät jne), ympäristölle vaarallisia kemikaaleja ja palo- ja räjähdysvaaralliset kemikaalit (mm. palavat nesteet ja kaasut, hapettavat aineet ja räjähtävät kemikaalit)

29 29/58 Kemikaalien teollinen käsittely ja varastointi jaetaan vähäiseen ja laajamittaiseen. Laajamittaista toimintaa harjoittavat laitokset jaetaan kolmeen tasoon: taso 1: luvan vaativa toiminta (sisältää velvoitteen laatia sisäinen pelastussuunnitelma) taso 2: edellisen lisäksi toimintaperiaateasiakirjan laatimisvelvoite taso 3: tason 1 lisäksi turvallisuusselvityksen laatimisvelvoite Kymenlaakson alueella sijaitsevat SEVESO- laitokset: Lupalaitokset Toiminnanharjoittaja Kunta toiminta 1 HaminaKotka Satama Oy Hamina muut 2 Baltic Tank Oy Hamina varastot 3 L&T Recoil Oy Hamina erikoiskemikaalit 4 HaminaKotka Satama Oy Kotka muut 5 Finex Oy Kotka erikoiskemikaalit 6 Ahlstrom Glassfibre Oy Kotka erikoiskemikaalit 7 Mesera Components Oy Kotka muut 8 Scanweb Oy Ab Kouvola nestekaasulaitokset 9 Karjalan prikaati Kouvola varastot 10 UPM-Kymmene Oyj Kouvola puunjalostusteollisuus 11 Myllykowki Paper (ent Vamy Oy) Kouvola voimalaitokset 12 BIM Finland Oy Kouvola maalitehtaat ja maalaamot Seveso kohteiden lupalaitokset Toimintaperiaatelaitokset Toiminnanharjoittaja Kunta toiminta 1 Basf Oy Hamina erikoiskemikaalit 2 Styron Suomi Oy Hamina erikoiskemikaalit 3 St1 Biofuels Oy Hamina erikoiskemikaalit 4 Haminan Energia Oy Hamina voimalaitokset 5 Forcit Oy Ab Kotka räjähteet 7 Mussalon Voima Oy Kotka voimalaitokset 8 Oiltanking Sonmarin Oy Kotka varastot 9 Sonmarin Oy Kotka Mussalo Kotka muut 10 Stanoil Oy Kotka varastot 11 CH-Polymers Oy Kouvola erikoiskemikaalit 12 Myllykoski Paper Oy (Vamy) Kouvola puunjalostusteollisuus 13 Stora Enso Oyj (tt) Kouvola puunjalostusteollisuus Seveso kohteiden toimintaperiaatelaitokset

30 30/58 Turvallisuusselvityslaitokset Toiminnanharjoittaja Kunta toiminta 1 Momentive Specialty Chemicals Oy Hamina varastot 2 Neste Oil Oyj Hamina varastot 3 Vopak Chemicals Logistics Finland Oy Hamina varastot 4 Dynea Chemicals Oy Hamina erikoiskemikaalit 5 FGG Finngas GmbH Hamina varastot 6 Hamina Terminal Services Oy Hamina varastot 7 Teboil Oy Ab, Haminan terminaali Hamina varastot 8 Kotkamills Oy Kotka puunjalostusteollisuus 9 Nurminen Logistics Oyj Kotka varastot 10 Stora Enso Oyj, Sunilan tehdas Kotka puunjalostusteollisuus 11 Vopak Chemicals Logistics Finland Oy Kotka varastot 12 Basfin lupa (toimija Kouvolan Kouvola erikoiskemikaalit, (CH- 13 Recticel Oy Kouvola erikoiskemikaalit 14 Kemira Chemicals Oy Kouvola erikoiskemikaalit 15 Solvay Chemicals Finland Oy Kouvola erikoiskemikaalit Seveso kohteiden turvallisuusselvityslaitokset Kymenlaakson alueella sijaitsevat Seveso-laitokset ovat erikoiskohteita. Palotarkastusväli kohteissa on yleensä 1-3 vuotta. Turvallisuusselvityslaitoksissa järjestetään pelastusharjoitus kolmen vuoden välein. Hälytysvasteissa otetaan laitoksien eritysriskit huomioon. 6.4 Kemikaaliratapihat Rautatievirasto on nimennyt vaarallisten aineiden kuljetuksesta rautatiellä annetun asetuksen perustella kemikaaliratapihat (Rautatieviraston määräys ). Kymenlaakson alueella on rautatieviraston määräyksen mukaan seuraavat kemikaaliratapihat: Haminan ratapiha Haminan ratapihan keskipiha Kotka Mussalon ratapiha Kouvolan tavararatapiha Kouvola lajitteluratapiha Kemikaaliratapihat ovat ratapihoja, joiden kautta kulkee tai käsitellään suuria määriä vaarallisia kemikaaleja sisältäviä säiliövaunuja. Rautatieviraston nimemät kemikaaliratapihat Haminan ratapiha ja keskipiha, Kotkan Mussalon ja Kouvolan tavara ja lajitteluratapihat muodostavat kukin pelastustoimen riskikohteen. Ratapihoista laaditaan ulkoinen pelastussuunnitelma ja pelastusharjoitukset pidetään niissä kolmen vuoden välein. Hälytysvasteissa otetaan huomioon kohteen erityisriskit.

31 31/ Kemikaalikuljetukset Vaarallisten kemikaalien kuljetusten aiheuttama onnettomuusuhka kohdistuu ihmisiin, omaisuuteen ja ympäristöön. Onnettomuus voi aiheuttaa nestevuodon maahan ja vesistöön, myrkyllisen kaasupilven, rähähdyksen tai tulipalon. Myrkyllisen aineen kaasupilvi saattaa kulkeutua jopa 2 km vuotokohdasta, riippuen kemikaalin ominaisuudesta, säätilasta ja tuulesta. Rautatiekuljetusten pääkuljetusreitit Valtaosa vaarallisten aineiden rautatiekuljetuksista kulki välillä Vainikkala Kouvola. Seuraavaksi eniten kuljetuksia suoritettiin välillä Kouvola Lahti ja Kouvola Hamina/Kotka sekä Lahti - Sköldvik. Vaarallisten aineiden suurimmat kokonaiskuljetusmäärät olivat seuraavilla rataosuuksilla: Vainikkala Kouvola Kouvola Hamina / Kotka Kouvola Lahti Sköldvik Räjähteitä (luokka 1) kuljetettiin eniten muutamalla pääreitillä: Oulu Kokkola Tampere Kotka Kouvola Vainikkala Kaasuja (luokka 2) kuljetettiin eniten seuraavilla rataosuuksilla: Vainikkala Kouvola Kouvola Lahti Lahti Sköldvik Lahti Riihimäki Toijala Palavia nesteitä (luokka 3) kuljetettiin eniten seuraavilla rataosuuksilla: Vainikkala Kouvola Kouvola Lahti Sköldvik Kouvola Hamina / Kotka Kouvola Kuopio Luokan 5.1 aineita kuljetettiin eniten seuraavilla rataosuuksilla: Tornio Oulu Oulu Kontiomäki Uimaharju Myrkyllisiä aineita (luokka 6.1) kuljetettiin eniten seuraavilla rataosuuksilla: Vainikkala Kouvola Kouvola Kotka / Hamina Tornio Kontiomäki Kuopio Jyväskylä Syövyttäviä aineita (luokka 8) kuljetettiin eniten seuraavilla rataosuuksilla: Uusikaupunki Turku Tampere Tampere Kuopio Iisalmi Kokkola Luokan 9 aineita kuljetettiin eniten seuraavilla rataosuuksilla: Vainikkala Kouvola Kouvola Hamina Lähde: Vaarallisten aineiden kuljetukset 2007 Viisivuotisselvitys, LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN JULKAISUJA 44/2009 Maanteiden ja rautateiden muut onnettomuusriskit otetaan huomioon hälytysvasteissa ja toimintaohjeissa.

32 32/ Satamat Kymenlaakson alueella toimii vuonna 2011 perustettu HaminaKotka Satama Oy, joka on Kotkan ja Haminan kaupungeissa satamatoimintoja hallinnoiva osakeyhtiö. Suomen suurimpana täyden palvelun yleissatamana HaminaKotka palvelee kaikkia lastityyppejä: kontti, roro, nestebulk, kuivabulk, lolo, projektilastit, matkustajaliikenne sekä monipuoliset arvonlisäpalvelut. Sataman 1100 hehtaarin alueelle keskittynyt logistiikka, teollisuus ja ahtaustoiminta tekevät siitä ainutlaatuisen Itämerellä. Yhteydet Suomen ja Venäjän tärkeimmille talousalueille sekä 15 metrin laivaväylä mahdollistavat loistavat yhteydet maailmalle. Sataman alue lukuina: 1100 ha maa-aluetta 1400 ha merialuetta syväys 15,3 laitureita 8,6 km laivapaikkoja 75 varastotiloja 1,1 milj. m² säiliökapasiteetti m³ raiteita 80 km Kartta: HaminaKotka satama Oy:n sataman osat Satamien alueet ovat erikoiskohteita kemikaalikuljetusten, - varastoinnin ja - käsittelyn johdosta, samoin alueella olevat suuret varastorakennukset. Toiminnan johdosta alueen yrityksillä on erityiset varautumisvaatimukset onnettomuuksien omatoimiseen ennaltaehkäisyyn ja toimintaan onnettomuustilanteissa. Hälytysvasteet on laadittu toiminnan riskit huomioiden. Satama-alueille on laadittu ulkoinen pelastussuunnitelma. Yleisen väestöhälytysjärjestelmän hälyttimet on asennettu satama-alueille.

33 33/ Öljy ja kemikaalikuljetukset Suomenlahdella Itämeren turvallisuusriskit kasvavat laivaliikenteen lisääntyessä ja ilmastonmuutoksen lisätessä sään ääri-ilmiöitä. Meriturvallisuutta lisääviä palveluita, kuten meritulvien ja myrskyjen ennustamista sekä öljypäästöjen leviämislaskentaa kehitetään jatkuvasti. Suomenlahdesta on kehittynyt kansainvälisessä mittakaavassa merkittävä öljynkuljetusreitti. Neljännes koko Venäjän öljytuotannosta kuljetetaan Suomenlahden kautta länteen. Suomen edustan kansainvälisillä vesialueilla liikenteen määrä on kasvanut etenkin Suomenlahdella. Öljykuljetukset ovat lisääntyneet eniten: vuodesta 1995 vuoteen 2012 Suomenlahden öljykuljetusten määrä on kahdeksankertaistunut yli 160 miljoonaan tonniin vuodessa. Kasvu jatkuu: Öljykuljetusten arvioidaan nousevan jopa 200 miljoonaan tonniin vuoteen 2015 mennessä. Suomenlahdella liikkuu päivittäin yli 20 tankkeria. Lähde: Kartta: Ote Suomen tärkeimmät vesitiet, Liikenneviraston sivulta Aavalla merellä öljyntorjunnan vastuu on Suomen Ympäristökeskuksella. Pelastuslaitoksen tehtävänä on öljyntorjunta rannikko- ja maa-alueilla. Pelastuslaitoksen tulee laatia öljyntorjuntaa koskevat suunnitelmat, kouluttaa henkilökuntaa, hankkia öljyntorjuntakalustoa sekä harjoitella torjuntatoimia. Öljyntorjuntakalustonhankinnat toteutetaan ÖTsuunnitelman mukaisesti. Merialueet eivät muodosta riskialuetta. Alusöljynvahinkoon Suomenlahdella varaudutaan erityssuunnittelulla, hankkimalla öljytorjuntakalustoa, laatimalla toimintasuunnitelmia ja kehittämällä yhteistyötä muiden viranomaisten ja tahojen kanssa suuren öljyvahingon torjuntaan. Pelastuslaitos osallistuu merialueen öljyntorjuntaharjoituksiin ja pitää merialueen öljyntorjuntaharjoituksia noin kolmen vuoden välein.

34 34/ Maantieliikenne Suurimmat liikennemäärät Kymenlaakson alueella ovat seuraavilla moottori- ja valtateillä: Kyminlinna - Karhula moottoritie ajon./vrk Kotkan saari - Kyminlinna Hyväntuulentie ajon./vrk Karhula - Keltakallio moottoritie ajon./vrk Keltakallio - Hamina moottoritie ajon./vrk VT 6 Kouvolan ohitustie Kartta: Kymenlaakson tieliikenteen keskimääräinen ajoneuvoliikennemäärä (ajon./vrk) Lähde ELY Liikennemääräkartta 2011, artat.

Palvelutasopäätös ja onnettomuuksien ehkäisy

Palvelutasopäätös ja onnettomuuksien ehkäisy Palvelutasopäätös ja onnettomuuksien ehkäisy Anssi Kuhlman Taustaa Pelastuslaki 379/2011 27 Alueen pelastustoimen ja pelastuslaitoksen tehtävät Alueen pelastustoimi vastaa pelastustoimen palvelutasosta,

Lisätiedot

Onnettomuuksien ehkäisy 2013

Onnettomuuksien ehkäisy 2013 Onnettomuuksien ehkäisy 2013 Kimmo Markkanen riskienhallintapäällikkö Onnettomuuksien ehkäisy 2013 Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Västra Nylands räddningsverk Länsi-Uusimaa Department for Rescue Services

Lisätiedot

Tehtävä voidaan poistaa mikä on tehtävän poiston kustannusvaikut us mitä muita vaikutuksia tehtävän poistolla on

Tehtävä voidaan poistaa mikä on tehtävän poiston kustannusvaikut us mitä muita vaikutuksia tehtävän poistolla on Sisäasiainministeriön toimintaohjelma kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämiseksi 23.9.2013 Pelastuslaki (379/2011) Tehtävät/velvoitteet Tehtävän poistaminen ei ole mahdollista perustelut Tehtävä

Lisätiedot

Pelastuslain onnettomuuksien ennaltaehkäisyn uudistukset pelastuslaitoksen kannalta

Pelastuslain onnettomuuksien ennaltaehkäisyn uudistukset pelastuslaitoksen kannalta Pelastusalan neuvottelupäivät SN27 9. 11.12.2009, Silja Serenade Pelastuslain onnettomuuksien ennaltaehkäisyn uudistukset pelastuslaitoksen kannalta Pelastusjohtaja Veli-Pekka Ihamäki Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos

Lisätiedot

KYLÄTURVALLISUUDEN INFOILTA LEPPÄVIRTA 12.11.2012

KYLÄTURVALLISUUDEN INFOILTA LEPPÄVIRTA 12.11.2012 KYLÄTURVALLISUUDEN INFOILTA LEPPÄVIRTA 12.11.2012 Paloriskit, omatoiminen varautuminen ja valvontasuunnitelmat Paavo Tiitta riskienhallintapäällikkö Pohjois-Savon pelastuslaitos paavo.tiitta@kuopio.fi

Lisätiedot

Pelastustoimi ja pelastuslaitos

Pelastustoimi ja pelastuslaitos Pelastustoimi ja pelastuslaitos Päijät-Hämeen pelastuslaitos Marjo Oksanen marjo.oksanen@phpela.fi Pelastustoimen tehtävänjako Sisäasiainministeriö johtaa, ohjaa ja valvoo pelastustointa ja sen palvelujen

Lisätiedot

Määräys varautumisesta kemikaalionnettomuuksiin

Määräys varautumisesta kemikaalionnettomuuksiin Sivu 1/5 Sisäasiainministeriö pelastusosasto Dnro SM-1999-00636/Tu-311 Annettu 13.10.1999 Voimassa 15.9.1999 alkaen toistaiseksi Säädösperusta Pelastustoimilaki (561/1999 31 ja 88 Kumoaa Sisäasiainministeriön

Lisätiedot

Palontutkinnan tulosten hyödyntäminen pelastuslaitoksella. Janne Rautasuo 30.1.2015

Palontutkinnan tulosten hyödyntäminen pelastuslaitoksella. Janne Rautasuo 30.1.2015 Palontutkinnan tulosten hyödyntäminen pelastuslaitoksella Janne Rautasuo 30.1.2015 Pelastuslaki 379/2011 41 Palontutkinta Pelastuslaitoksen on suoritettava palontutkinta Tavoitteena on vastaavien onnettomuuksien

Lisätiedot

Palomies turvallisuusviestijänä kohdennettua viestintää yhteiskunnan turvallisuuden edistämiseksi

Palomies turvallisuusviestijänä kohdennettua viestintää yhteiskunnan turvallisuuden edistämiseksi Palomies turvallisuusviestijänä kohdennettua viestintää yhteiskunnan turvallisuuden edistämiseksi Matti Waitinen Rehtori, FT, KM, MofS Helsingin Pelastuskoulu Mikä ihmeen turvallisuusviestintä? Turvallisuusviestintää

Lisätiedot

Riskienarvioinnin kehittämisen ajankohtaiset asiat

Riskienarvioinnin kehittämisen ajankohtaiset asiat Riskienarvioinnin kehittämisen ajankohtaiset asiat Kati Tillander Onnettomuuksien ehkäisyn opintopäivät 18-19.11.2014 Riskienarvioinnin kehittäminen Palvelujen kohdentamisen peruselementit ovat tarkempi

Lisätiedot

Pelastustoimi 2007-2012. 28.11.2007 Pelastusylijohtaja Pentti Partanen

Pelastustoimi 2007-2012. 28.11.2007 Pelastusylijohtaja Pentti Partanen Pelastustoimi 2007-2012 Vuosi 2007 Pelastustoimi vahvasti hallitusohjelmaan Sisäisen turvallisuuden ohjelman toimeenpano Lääkäri- ja pelastushelikopteriselvitys Selonteko hätäkeskusuudistuksesta Väestön

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN PELASTUSLAITOKSET

TULEVAISUUDEN PELASTUSLAITOKSET TULEVAISUUDEN PELASTUSLAITOKSET Joensuu 17.2.2011 AIHEET Hallituksen linjaukset toimintakykyhankkeen osalta Pelastustoimen kehittäminen 2 HALLITUKSEN ILTAKOULU Iltakoulukäsittely 19.5.2010 Hallituksen

Lisätiedot

KAINUUN MATKAILUFOORUMI 260912. Apulaispalopäällikkö Reino Huotari Kainuun pelastuslaitos

KAINUUN MATKAILUFOORUMI 260912. Apulaispalopäällikkö Reino Huotari Kainuun pelastuslaitos KAINUUN MATKAILUFOORUMI 260912 Apulaispalopäällikkö Reino Huotari Kainuun pelastuslaitos Kainuun pelastuslaitos Kuva: Kainuun pelastuslaitos www.kaipe.fi Uutisaiheita Kelomökki syttyi Luostolla www.lapinkansa.fi

Lisätiedot

Uusi pelastuslaki ja virastojen välinen yhteistyö

Uusi pelastuslaki ja virastojen välinen yhteistyö Uusi pelastuslaki ja virastojen välinen yhteistyö Jukka Koivuranta Helsingin pelastuslaitos Palotarkastaja/Sosiaali- ja terveysviraston yhteyshenkilö Lyhyesti Pelastuslaki 379/2011 Poistumisturvallisuusselvitys

Lisätiedot

Pelastustoimen muutospaineet ja mahdollisuudet. Seppo Lokka pelastusjohtaja

Pelastustoimen muutospaineet ja mahdollisuudet. Seppo Lokka pelastusjohtaja Pelastustoimen muutospaineet mahdollisuudet Seppo Lokka pelastusjohta Megatrendit Teknologia integroituu arkeen Keskinäisriippuvuus lisääntyy Yksilöllinen hyvinvointi korostuu Ilmastonmuutoksen seuraukset

Lisätiedot

Pelastustoimen lainsäädännön uudistustilanne

Pelastustoimen lainsäädännön uudistustilanne Pelastustoimen lainsäädännön uudistustilanne Kirsi Rajaniemi Palonehkäisyn perinnepäivät, 25.-26.5.2011 Padasjoki 25.5.2011 1.7.2011 voimaan tulevat asetukset VN asetus pelastustoimesta (407/2011) VN asetus

Lisätiedot

Pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohje. Sisäinen turvallisuus

Pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohje. Sisäinen turvallisuus Pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohje Sisäinen turvallisuus SISÄASIAINMINISTERIÖN JULKAISUJA 21/2012 SISÄASIAINMINISTERIÖ Sisäinen turvallisuus Pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohje

Lisätiedot

Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote

Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote MERI-PORIN VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSTIEDOTE Tässä turvallisuustiedotteessa kuvataan Meri-Porin voimalaitoksen toimintaa ja toiminnasta aiheutuvia vaaratekijöitä.

Lisätiedot

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa?

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Valtakunnallinen harvaan asuttujen alueiden turvallisuusseminaari Mikkeli 29.1.2013 Ari Evwaraye Sisäministeriö 29.1.2013 Sisäisen

Lisätiedot

PELASTUSTOIMEN PALVELUTASOPÄÄTÖS 2013-2016 Lapin pelastuslaitos

PELASTUSTOIMEN PALVELUTASOPÄÄTÖS 2013-2016 Lapin pelastuslaitos PELASTUSTOIMEN PALVELUTASOPÄÄTÖS 2013-2016 Lapin pelastuslaitos 2 Pelastuslautakunta 14.9.2012 / 59, liite nro 9 Pelastuslautakunta xx.12.2012 / x, liite nro x PTP 2013-2016 Sisällysluettelo Pelastustoimen

Lisätiedot

PELASTUSSUUNNITELMA JA TURVALLISUUSJÄRJESTELYT

PELASTUSSUUNNITELMA JA TURVALLISUUSJÄRJESTELYT TS AGILITYURHEILUKESKUS OY PELASTUSSUUNNITELMA 1 Johdanto: PELASTUSSUUNNITELMA JA TURVALLISUUSJÄRJESTELYT Tämän pelastussuunnitelman tarkoituksena on antaa perusteita kohteessa oleskelevien henkilöiden

Lisätiedot

PELASTUSALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT SN 26. Teuvo Reinikainen SPEK

PELASTUSALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT SN 26. Teuvo Reinikainen SPEK PELASTUSALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT SN 26 Teuvo Reinikainen SPEK SUOJELUSUUNNITELMA Velvoite väestönsuojelulaista ja -asetuksesta v. 1958/1959 (muutokset v. 1990) Ohje teollisuuslaitosten ja liikeyritysten poikkeusolojen

Lisätiedot

Kymenlaakson pelastuslaitos. www.kympe.fi

Kymenlaakson pelastuslaitos. www.kympe.fi Kymenlaakson pelastuslaitos www.kympe.fi ULKOISEN PELASTUSSUUNNITELMAN MUKAINEN HARJOITTELU -SUUNNITTELU TARKOITUS Ulkoisen pelastussuunnitelman ja kohteen sisäisen pelastussuunnitelman toimivuuden varmistaminen

Lisätiedot

Yhteistyö pelastusviranomaisten kanssa. Tuulivoima seminaari Hankekehityksestä tuotantoon

Yhteistyö pelastusviranomaisten kanssa. Tuulivoima seminaari Hankekehityksestä tuotantoon Yhteistyö pelastusviranomaisten kanssa Tuulivoima seminaari Hankekehityksestä tuotantoon Pelastuslaitoksen näkökohta Tuulivoima on yleisesti hyväksytty tapa tuottaa sähköenergiaa ja tuulivoiman lisäämiseen

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö

Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö 17.4.2013 Sisäisen turvallisuuden tavoite Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelma 20.6.2011 Suomi on Euroopan

Lisätiedot

KOULUTUSTARJOTIN 1 (11) Ryhmäkoko Hinta (alv 24 %) Koulutuskuvaukset Tavoite Kesto. Kokonaisvaltainen riskienhallinta

KOULUTUSTARJOTIN 1 (11) Ryhmäkoko Hinta (alv 24 %) Koulutuskuvaukset Tavoite Kesto. Kokonaisvaltainen riskienhallinta KOULUTUSTARJOTIN 1 (11) Kokonaisvaltainen riskienhallinta Osallistuja tiedostaa kokonaisvaltaisen riskienhallinnan periaatteet. Osallistuja ymmärtää eri tahojen laatimien riskianalyysien ja uhkamallien

Lisätiedot

Joensuun voimalaitoksen turvallisuustiedote

Joensuun voimalaitoksen turvallisuustiedote Joensuun voimalaitoksen turvallisuustiedote JOENSUUN VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSTIEDOTE Tässä turvallisuustiedotteessa kuvataan Joensuun voimalaitoksen toimintaa ja toiminnasta aiheutuvia vaaratekijöitä.

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2016. Taloussuunnitelma 2016-2018. Pohjois-Karjalan pelastuslaitos -liikelaitos

TALOUSARVIO 2016. Taloussuunnitelma 2016-2018. Pohjois-Karjalan pelastuslaitos -liikelaitos Pohjois-Karjalan pelastuslaitos -liikelaitos TALOUSARVIO 2016 Taloussuunnitelma 2016-2018 www.pkpelastuslaitos.fi Pohjois-Karjalan pelastuslaitos -liikelaitos etunimi.sukunimi@pkpelastuslaitos.fi Noljakantie

Lisätiedot

Pelastussuunnitelma. Kiinteistön nimi. Päiväys

Pelastussuunnitelma. Kiinteistön nimi. Päiväys Pelastussuunnitelma Kiinteistön nimi Päiväys Lomake on Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön tuottama mallilomake, jota voidaan käyttää asuinrakennuksen pelastussuunnitelman pohjana. Lomake noudattaa sisäasiainministeriön

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuuri koostuu...

Turvallisuuskulttuuri koostuu... Turvallisuuskulttuuri koostuu... Oikeat arvot, asenne Riittävästi tietoa ja taitoa Käytännön teot ja toimet motivaatio X osaaminen X mahdollisuudet= tulos Professori Veikko Teikari / Aalto- yliopisto 1

Lisätiedot

Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen

Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen SPEK Varautumisseminaari 1.12.2010 Anneli Taina, ylijohtaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto 1 Uudet viranomaiset Lääninhallitukset (6) TE-keskukset (15) Alueelliset

Lisätiedot

Valvontakäyntiin (palotarkastus) osallistuminen

Valvontakäyntiin (palotarkastus) osallistuminen Ohje 1(5) OHJE PELASTUSVIRANOMAISEN VALVONTAKÄYNTIIN OSALLISTUVILLE Pelastuslain (379/2011) 2. luku sisältää yleisiä, kaikkia kansalaisia koskevia velvoitteita ehkäistä onnettomuuksia ja toimia hätätilanteessa.

Lisätiedot

OULU-KOILLISMAAN PELASTUSLAITOS Alue

OULU-KOILLISMAAN PELASTUSLAITOS Alue Dia 1 Alue 12 kuntaa (1.1.2004 18 kuntaa) Noin 280 000 asukasta (vrk 12/2013) Noin 23 160 km 2 260 km Dia 2 Alue Noin 250 000 asukasta (50 km säteellä Oulusta) Dia 3 Yhteistyö arjen turvallisuuden parantamisessa

Lisätiedot

Ohje palvelutasopäätöksen sisällöstä ja rakenteesta

Ohje palvelutasopäätöksen sisällöstä ja rakenteesta Ohje palvelutasopäätöksen sisällöstä ja rakenteesta Sisäinen turvallisuus SISÄASIAINMINISTERIÖN JULKAISU /2013 SISÄASIAINMINISTERIÖ Sisäinen turvallisuus Ohje palvelutasopäätöksen sisällöstä ja rakenteesta

Lisätiedot

Palopupu ja uusi * pelastuslaki

Palopupu ja uusi * pelastuslaki Palopupu ja uusi * pelastuslaki Väritettävä pupuhahmo päiväkoti- ikäisille isille Lain tavoite, soveltamisala ja yleiset velvollisuudet tiedoksi jokaiselle, mutta erityisesti pienten lasten vanhemmille

Lisätiedot

Jätehuoltotilojen paloturvallisuusmääräykset. Kuopio 14.2.2013 Pohjois-Savon pelastuslaitos Johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen

Jätehuoltotilojen paloturvallisuusmääräykset. Kuopio 14.2.2013 Pohjois-Savon pelastuslaitos Johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen Jätehuoltotilojen paloturvallisuusmääräykset Kuopio 14.2.2013 Pohjois-Savon pelastuslaitos Johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen Pelastuslain 379 / 2011velvoitteet 1. Yleiset velvollisuudet 4 Jokaisen on

Lisätiedot

Pelastuslaki 379/2011 14 - Omatoiminen varautuminen. Rakennuksen omistajan ja haltijan sekä toiminnanharjoittajan on osaltaan:

Pelastuslaki 379/2011 14 - Omatoiminen varautuminen. Rakennuksen omistajan ja haltijan sekä toiminnanharjoittajan on osaltaan: Pelastussuunnitelma Pelastussuunnitelma on asiakirja, joka toimii turvallisuutta kehittävän työn välineenä. Pelastussuunnitelman tulee sisältää tiedot siitä, millä tavalla vaaratilanteita pyritään ennaltaehkäisemään,

Lisätiedot

Vermon lämpökeskuksen turvallisuustiedote

Vermon lämpökeskuksen turvallisuustiedote Vermon lämpökeskuksen turvallisuustiedote VERMON VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSTIEDOTE Tässä turvallisuustiedotteessa kuvataan Vermon lämpökeskuksen toimintaa ja toiminnasta aiheutuvia vaaratekijöitä. Tiedotteessa

Lisätiedot

Lapin sairaanhoitopiirin Asiakasraati 23.2.2016

Lapin sairaanhoitopiirin Asiakasraati 23.2.2016 Lapin sairaanhoitopiirin Asiakasraati 23.2.2016 Lasse Kylén Turvallisuuspäällikkö Turvallisuuspäällikkö sairaalassa Riskienhallintaa Turvallisuussuunnittelua Sisäisen kokonaisturvallisuuden kehittämistä

Lisätiedot

Ajankohtaista ja Ikäihmiset turvallisuushaasteena

Ajankohtaista ja Ikäihmiset turvallisuushaasteena Ajankohtaista ja Ikäihmiset turvallisuushaasteena Matti Orrainen Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Onnettomuuksien ehkäisy 2012 Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos ja UPL 9.2.2012 Onnettomuuksien ehkäisy Katto-

Lisätiedot

Helsingin asuntopalot ja niihin johtaneet tekijät. Mitä asukas voi itse tehdä turvallisuutensa parantamiseksi?

Helsingin asuntopalot ja niihin johtaneet tekijät. Mitä asukas voi itse tehdä turvallisuutensa parantamiseksi? Helsingin asuntopalot ja niihin johtaneet tekijät Mitä asukas voi itse tehdä turvallisuutensa parantamiseksi? Pelastustoiminta Helsingin pelastuslaitoksen suorittamien paloja pelastustehtävien kokonaismäärä

Lisätiedot

Resilientti kansalaisyhteiskunta ja pelastustoimi

Resilientti kansalaisyhteiskunta ja pelastustoimi Resilientti kansalaisyhteiskunta ja pelastustoimi Teija Mankkinen Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK Sähköposti: teija.mankkinen@spek.fi Puhelin: 040-161 7787 Toiminnan

Lisätiedot

Ohje pelastuslaitoksen valvontasuunnitelmasta

Ohje pelastuslaitoksen valvontasuunnitelmasta Ohje pelastuslaitoksen valvontasuunnitelmasta v. 1.2, 23.6.2011 Ohje on toistaiseksi keskeneräinen seuraavien aihealueiden osalta: Asuinrakennusten palotarkastukset Muu valvonta Edellä mainittuja aihealueita

Lisätiedot

PELASTUSTOIMI JA ÖLJYNTORJUNTA

PELASTUSTOIMI JA ÖLJYNTORJUNTA PELASTUSOSASTO PELASTUSTOIMI JA ÖLJYNTORJUNTA Valmiusjohtaja Janne Koivukoski Sisäasiainministeriö Pelastusosasto Öljyntorjuntaprojektin (SÖKÖ) julkistamistilaisuus Kotka 6.3.2007 PELASTUSTOIMEN LAINSÄÄDÄNTÖÄ

Lisätiedot

Tarkastussuunnitelma. Tämän asiakirjan tarkoitus. Soveltamisalue Ohjetta käytetään Tukesin prosessiturvallisuusryhmässä. Sisäinen toimintaohje 1 (8)

Tarkastussuunnitelma. Tämän asiakirjan tarkoitus. Soveltamisalue Ohjetta käytetään Tukesin prosessiturvallisuusryhmässä. Sisäinen toimintaohje 1 (8) Sisäinen toimintaohje 1 (8) Diaarinumero [Diaarinumero] Dokumenttitunnus Versio 1.0 Tila Hyväksytty Asiakirjatyyppi Sisäinen toimintaohje Liityntä toimintajärjestelmään Kenttävalvonta Laadittu 18.9.2015

Lisätiedot

Pelastustoiminnan käsitteitä

Pelastustoiminnan käsitteitä 22.4.2013 Pelastustoiminnan käsitteitä Pelastustoiminnan käsitteiden hyväksyminen Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto asetti keväällä 2012 työryhmän, johon kuuluivat Mika Haverinen, Matti Honkanen ja

Lisätiedot

Yleistä kuntatoimijoiden varautumisesta. Jaakko Pekki Kehittämisyksikön päällikkö Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos

Yleistä kuntatoimijoiden varautumisesta. Jaakko Pekki Kehittämisyksikön päällikkö Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Yleistä kuntatoimijoiden varautumisesta Jaakko Pekki Kehittämisyksikön päällikkö Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Varautumisen kehittyminen Jatkuvuussuunnittelu Valmiussuunnittelu Väestönsuojelu Käsitteistä

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon strategia

Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon strategia Luonnos Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon strategia Ympäristöterveyslautakunta Kokkolan kaupungin strategian rakenne (BSC) Toimivat palvelujen järjestämistavat Strategiset päämäärät Kriittiset

Lisätiedot

Pohjanmaan pelastuslaitos tänään Österbottens räddningsverk i dag. Pelastusjohtaja Räddningsdirektör Tero Mäki

Pohjanmaan pelastuslaitos tänään Österbottens räddningsverk i dag. Pelastusjohtaja Räddningsdirektör Tero Mäki Pohjanmaan pelastuslaitos tänään Österbottens räddningsverk i dag Pelastusjohtaja Räddningsdirektör Tero Mäki Pelastuslaitokset (kunnat) Hätäkeskukset (Valtio) Valtion hallinnoimia Hätäkeskusalueita

Lisätiedot

Pelastuslain uudistaminen. Kirsi Rajaniemi

Pelastuslain uudistaminen. Kirsi Rajaniemi Pelastuslain uudistaminen Kirsi Rajaniemi Pelastuslain uudistamishanke Hallituksen esitys: luonnos lausunnolle 2.11.2009 eduskuntaan maaliskuu 2010 laki voimaan tammikuu 2011 Lausuntopyyntö: www.intermin.fi/suomi/pelastuslaki

Lisätiedot

RISKIENHALLINTA OPINTOPÄIVÄT 18.-19.11.2014

RISKIENHALLINTA OPINTOPÄIVÄT 18.-19.11.2014 RISKIENHALLINTA OPINTOPÄIVÄT 18.-19.11.2014 RISKIENHALLINTA, JAOSTON JOHTOKUNTA Liiton puheenjohtaja, pelastusjohtaja Jari Sainio, Varsinais-Suomen pelastuslaitos Turku (2014-2017) Jaoston puheenjohtaja

Lisätiedot

ONNETTOMUUKSIEN UHKA-ARVIO SUOMENLAHDEN MERIPELASTUSLOHKOLLA LIITE 6 6.12.2013 1 (2) Onnettomuuksien uhka-arvio Suomenlahden meripelastuslohkolla

ONNETTOMUUKSIEN UHKA-ARVIO SUOMENLAHDEN MERIPELASTUSLOHKOLLA LIITE 6 6.12.2013 1 (2) Onnettomuuksien uhka-arvio Suomenlahden meripelastuslohkolla 1 (2) Onnettomuuksien uhka-arvio Suomenlahden meripelastuslohkolla Yleisellä tasolla uhka-arviota on käsitelty Monialaisiin Merionnettomuuksiin Varautumisen yhteistoimintasuunnitelmassa. Suomenlahden meripelastuslohkolla

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro - Porin kaupungin häiriötilannesuunnittelu

Kommenttipuheenvuoro - Porin kaupungin häiriötilannesuunnittelu Kommenttipuheenvuoro - Porin kaupungin häiriötilannesuunnittelu Kuntien varautumisseminaari 19.3.2013 Pasi Vainio riskienhallintapäällikkö Porin kaupunki Pitkä Uhkat sähkökatko Arvio, miten uhka vaikuttaa

Lisätiedot

Ajankohtaista säädöksistä

Ajankohtaista säädöksistä Ajankohtaista säädöksistä Kirsi Rajaniemi Pelastusviranomaisten ajankohtaispäivä pelastustoimen laitteista, Tukes 8.-9.11.2011 Sisältö Voimassa olevat asetukset ja laitteita koskevat pelastuslain säännökset

Lisätiedot

VALVONTAKOHTEIDEN TARKASTUSMAKSUT 1.1.2013

VALVONTAKOHTEIDEN TARKASTUSMAKSUT 1.1.2013 VALVONTAKOHTEIDEN TARKASTUSMAKSUT 1.1.2013 Perusteet valvontakohteiden maksullisuudesta Keski-Suomen pelastuslaitoksen liikelaitoksen johtosäännön 3 :n mukaisesti johtokunnan tehtävinä on mm. ohjata ja

Lisätiedot

26.11.2012. Yrityksen tapoja suhtautua turvallisuuteen

26.11.2012. Yrityksen tapoja suhtautua turvallisuuteen Yritysturvallisuus 2012 Yritysturvallisuus Turvallisuus yrityksessä: -riskien hallinta -henkilöturvallisuus -paloturvallisuus -tietoturva -taloudellinen turvallisuus -ympäristöturvallisuus -väestönsuojelu

Lisätiedot

PELASTUSSUUNNITELMA, PALOTARKASTUKSET JA POIKKEUSTILANTEET

PELASTUSSUUNNITELMA, PALOTARKASTUKSET JA POIKKEUSTILANTEET PELASTUSSUUNNITELMA, PALOTARKASTUKSET JA POIKKEUSTILANTEET Lähteet: Maatilojen palontorjunta, FK Finanssialan Keskusliitto http://www.satapelastus.fi/onnettomuuksienehkaisy/valvontatoiminta.html Valvontapäällikkö

Lisätiedot

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA KAUPUNKISTRATEGIAN TARKENTAMINEN UUDISTUVA HMEENLINNA 2015 STRATEGIA STRATEGIA OHJAA UUDISTUNEEN KAUPUNGIN TOIMINTAA Strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa

Lisätiedot

PALOPÄÄLLYSTÖLIITON TURVALLISUUSAINEISTOT

PALOPÄÄLLYSTÖLIITON TURVALLISUUSAINEISTOT PALOPÄÄLLYSTÖLIITON TURVALLISUUSAINEISTOT PALOPÄÄLLYSTÖLIITON TURVALLISUUSAINEISTOT Tästä esitteestä löydät Suomen Palopäällystöliiton laadukkaat ja tehokkaat turvallisuusaineistot koulutuskäyttöön ja

Lisätiedot

Onnettomuuksien ehkäisyn kehittäminen. Palonehkäisyn perinnepäivät Padasjoki, 28.-29.5.200

Onnettomuuksien ehkäisyn kehittäminen. Palonehkäisyn perinnepäivät Padasjoki, 28.-29.5.200 Onnettomuuksien ehkäisyn kehittäminen Palonehkäisyn perinnepäivät Padasjoki, 28.-29.5.200 Onnettomuuksien ehkäisyn työryhmäraportin lähtötiedot Pelastuslaitoksien näkemyksiä ja kehittämistarpeita kartoitettiin

Lisätiedot

Peruspalvelujen tila 2013 Arvioinnista nousevat yhteisen tekemisen haasteet

Peruspalvelujen tila 2013 Arvioinnista nousevat yhteisen tekemisen haasteet Peruspalvelujen tila 2013 Arvioinnista nousevat yhteisen tekemisen haasteet Sirkka Jakonen, johtaja, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue, Itä-Suomen aluehallintovirasto Aluehallintovirasto edistää

Lisätiedot

Palontutkimuksen päivät 2007 Tekniikka uhkana ja mahdollisuutena

Palontutkimuksen päivät 2007 Tekniikka uhkana ja mahdollisuutena Palontutkimuksen päivät 2007 Tekniikka uhkana ja mahdollisuutena Hanasaaren kulttuurikeskus 28.8.2007 Sprinklaus henkilösuojauksessa missä mennään tällä hetkellä Seppo Männikkö Pelastuspäällikkö Tampereen

Lisätiedot

Kuntamarkkinat 11.9.2013

Kuntamarkkinat 11.9.2013 Kuntamarkkinat 11.9.2013 Järvenpään kaupungin turvallisuussuunnitelma Erkki Kukkonen kaupunginjohtaja LÄHTÖKOHTIA JÄRVENPÄÄN TURVALLISUUSSUUNNITTELULLE - Syrjäytyminen on sisäisen turvallisuuden keskeisin

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA 1 2 Hallitusohjelman tarkoitus ja merkitys Pirkkalan pormestarimalliin kuuluu toimintatapa, jossa uusi pormestari ryhtyy heti valintansa jälkeen kokoamaan hallitusohjelmaa.

Lisätiedot

Jarno Liimatainen SELVITYS TULISIJOJEN AIHEUTTAMISTA TULIPALOVAHINGOISTA SELVITYS 1 (8) 2.2.2004

Jarno Liimatainen SELVITYS TULISIJOJEN AIHEUTTAMISTA TULIPALOVAHINGOISTA SELVITYS 1 (8) 2.2.2004 SELVITYS 1 (8) SELVITYS TULISIJOJEN AIHEUTTAMISTA TULIPALOVAHINGOISTA Tiedot on kerätty pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustilastojärjestelmä Prontosta. Selvitys on rajattu vuoteen 2002. Jarno Liimatainen

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan pelastuslaitos-liikelaitos Turvallisuutta Pohjois-Karjalaisille vuoden jokaisena päivänä

Pohjois-Karjalan pelastuslaitos-liikelaitos Turvallisuutta Pohjois-Karjalaisille vuoden jokaisena päivänä Pohjois-Karjalan pelastuslaitos-liikelaitos Turvallisuutta Pohjois-Karjalaisille vuoden jokaisena päivänä Noljakantie 4 80140 Joensuu Ydintietoja pelastuslaitoksesta Asukkaita 165 673 Pinta-ala 21 584

Lisätiedot

JOKILAAKSOJEN PELASTUSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 1

JOKILAAKSOJEN PELASTUSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 JOKILAAKSOJEN PELASTUSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 YLIVIESKAN KAUPUNKI Ylivieskan kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 25.9.2012 64 Voimaantulopäivä 1.11.2012 I LUKU JOKILAAKSOJEN PELASTUSLAITOKSEN YLEISET PERUSTEET

Lisätiedot

Palvelutasopäätös 2015-2018. - esitys 10.12.2014

Palvelutasopäätös 2015-2018. - esitys 10.12.2014 Palvelutasopäätös 2015-2018 - esitys 10.12.2014 1 YLEISTÄ... 1 1.1 Lainsäädäntö... 1 1.2 Toiminnan painopisteet ja strategiset päämäärät... 2 1.3 Valtakunnallinen pelastustoimen strategia... 2 1.4 Yhteiskunnalliset

Lisätiedot

Marja-Vantaa odotuksia ja uusia haasteita

Marja-Vantaa odotuksia ja uusia haasteita Marja-Vantaa odotuksia ja uusia haasteita TURVALLINEN JA EHEÄ SUOMI maakunnista kaupunkeihin ja kyliin 25.1.2012, Lahti Jyrki Landstedt, pelastusjohtaja vs. Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Taustaa Rakentamisen

Lisätiedot

ASUINRAKENNUSTEN PALOTURVALLISUUS

ASUINRAKENNUSTEN PALOTURVALLISUUS ASUINRAKENNUSTEN PALOTURVALLISUUS 12.9.2012, Kirkkotorin koulutuskeskus, Oulu 12.9.2012 1 OULU-KOILLISMAAN PELASTUSLAITOS ALUEELLINEN PELASTUSLAITOS VUODESTA 2004 ALKAEN - 16 kuntaa - 273 000 asukasta

Lisätiedot

Taloyhtiö 2013. Turvallisuus taloyhtiössä Helsingin Messukeskus 10.4.2013. Jaana Sallmén vanhempi lakimies, varatuomari. Suomen Kiinteistöliitto ry

Taloyhtiö 2013. Turvallisuus taloyhtiössä Helsingin Messukeskus 10.4.2013. Jaana Sallmén vanhempi lakimies, varatuomari. Suomen Kiinteistöliitto ry Taloyhtiö 2013 Turvallisuus taloyhtiössä Helsingin Messukeskus 10.4.2013 Jaana Sallmén vanhempi lakimies, varatuomari Miksi pelastussuunnitelma? Pelastussuunnitelman tarkoituksena parantaa arjen turvallisuutta

Lisätiedot

Paloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja tuetussa asumisessa Tapaturmien ehkäisyn yksikkö

Paloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja tuetussa asumisessa Tapaturmien ehkäisyn yksikkö 1 Paloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja tuetussa asumisessa Tapaturmien ehkäisyn yksikkö 22.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 1 Koulutusaineiston sisältö 1. Johdanto, tausta, tavoitteet

Lisätiedot

Yleisötapahtuman pelastussuunnitelman laatimisvelvoite Pelastuslaki 379/2011 16 Yleisötilaisuuden pelastussuunnitelma

Yleisötapahtuman pelastussuunnitelman laatimisvelvoite Pelastuslaki 379/2011 16 Yleisötilaisuuden pelastussuunnitelma Yleisötapahtuman pelastussuunnitelman laatimisvelvoite Pelastuslaki 379/2011 16 Yleisötilaisuuden pelastussuunnitelma Yleisötilaisuuksiin ja muihin tapahtumiin, joihin osallistuvien ihmisten suuren määrän

Lisätiedot

Arjen turvallisuus. järjestöt osallistuvat

Arjen turvallisuus. järjestöt osallistuvat Arjen turvallisuus järjestöt osallistuvat Turvapäivän tuloksia odotellessa Ideoita Miten järjestöt voivat toimia yhteistyössä keskenään Miten järjestöt voivat tukea viranomaisia Mikä rooli itselläni ja

Lisätiedot

Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen/koordinointi

Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen/koordinointi 14.9.2012 Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen/koordinointi kuntien valmiussuunnitelmien päivittäminen. Kootaan seutukunnittain hallintokuntakohtaiset työryhmät Kuhunkin työryhmään jokaisesta kunnasta

Lisätiedot

Vastuullisuusmallin tausta ja tavoitteet

Vastuullisuusmallin tausta ja tavoitteet Vastuullisuusmallin tausta ja tavoitteet Sanna Ström 3.4.2014 Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Turvallisuusjohtaminen liikennejärjestelmässä Turvallisuusjohtamisjärjestelmä Järjestelmällinen tapa

Lisätiedot

Pelastuslaitos 2020 1 26.11.2012

Pelastuslaitos 2020 1 26.11.2012 Pelastuslaitos 2020 1 26.11.2012 Strateginen kenttä Johdon forum Ministeriövalmistelu - läänit Yhteistoiminnallinen valmistelu Pelastusaluevalmistelu (pelastusjohtajien kokous) Palvalutasopäätökset Kuntastrategiat

Lisätiedot

TURVALLISUUSTIEDOTE 2013

TURVALLISUUSTIEDOTE 2013 RÄJÄHDEKESKUS TEKNINEN OSASTO HAAPAJÄRVEN TOIMIPISTE POHJOIS-SUOMEN HUOLTORYKMENTTI VARASTO-OSASTO HAAPAJÄRVEN VARASTO TURVALLISUUSTIEDOTE 2013 Puolustusvoimien räjähdetuotannosta ja -varastoinnista aiheutuvista

Lisätiedot

Yhteistyöstä yhteiseen tekemiseen seminaari 26.-27.11.2013 EK-ARTU-hanke, Päivi Okuogume

Yhteistyöstä yhteiseen tekemiseen seminaari 26.-27.11.2013 EK-ARTU-hanke, Päivi Okuogume Yhteistyöstä yhteiseen tekemiseen seminaari 26.-27.11.2013 EK-ARTU-hanke, Päivi Okuogume Etelä-Kymenlaakso Asukkaita Kunnan v. 2012 lopussa perustamisvuosi HAMINA 21 257 1653 KOTKA 54 877 1879 MIEHIKKÄLÄ

Lisätiedot

TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2016

TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2016 Pohjois-Karjalan pelastuslaitos -liikelaitos TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2016 ENSIHOITOPALVELUT TULOSALUE www.pkpelastuslaitos.fi Pohjois-Karjalan pelastuslaitos -liikelaitos etunimi.sukunimi@pkpelastuslaitos.fi

Lisätiedot

ATEX-foorumi valistaa ja kouluttaa. STAHA-yhdistyksen ATEX-työryhmän kokous Kiilto Oy 15.5.2008 Pirjo I. Korhonen

ATEX-foorumi valistaa ja kouluttaa. STAHA-yhdistyksen ATEX-työryhmän kokous Kiilto Oy 15.5.2008 Pirjo I. Korhonen ATEX-foorumi valistaa ja kouluttaa STAHA-yhdistyksen ATEX-työryhmän kokous Kiilto Oy 15.5.2008 Pirjo I. Korhonen ATEX-foorumi kouluttaa pk-yrityksiä Sisältö ATEX lainsäädännöstä ja sen erikoispiirteistä

Lisätiedot

Ohje palvelutasopäätöksen sisällöstä ja rakenteesta

Ohje palvelutasopäätöksen sisällöstä ja rakenteesta Ohje palvelutasopäätöksen sisällöstä ja rakenteesta Sisäinen turvallisuus SISÄASIAINMINISTERIÖN JULKAISU /2013 SISÄASIAINMINISTERIÖ Sisäinen turvallisuus Ohje palvelutasopäätöksen sisällöstä ja rakenteesta

Lisätiedot

Erheelliset paloilmoitukset

Erheelliset paloilmoitukset Erheelliset paloilmoitukset Pelastusviranomaisten ajankohtaispäivät 19.-20.11.2013 Helsinki Jaana Rajakko Kauppalehti.fi 13.11.2013 Lentoposti.fi 19.10.2013 Pelastustoimen tehtävistä noin joka viides on

Lisätiedot

Palvelutasopäätös 2015-2017

Palvelutasopäätös 2015-2017 Palvelutasopäätös 2015-2017 Kainuun Pelastuslaitos 2015-2017 1 Yleistä... 4 1.1 Pelastuslain säädökset palvelutasosta... 5 1.2 Pelastustoimen toimintaympäristö... 8 1.3 Yhteiskunnan ja taloudellinen kehitys...

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

ASUNTOSPRINKLAUS SUOMESSA

ASUNTOSPRINKLAUS SUOMESSA TIIVISTELMÄ ASUNTOSPRINKLAUS SUOMESSA Kati Tillander, Kaisa Belloni, Tuomo Rinne, Jukka Vaari ja Tuomas Paloposki VTT PL 1000, 02044 VTT Asuntosprinklaus Suomessa on kaksivaiheinen asuntosprinklauksen

Lisätiedot

NAKKILAN KUNTA VÄESTÖNSUOJELUJÄRJESTYS

NAKKILAN KUNTA VÄESTÖNSUOJELUJÄRJESTYS NAKKILAN KUNTA VÄESTÖNSUOJELUJÄRJESTYS 1 NAKKILAN KUNNAN VÄESTÖNSUOJELUJÄRJESTYS, JONKA NAKKILAN KUNNANVAL- TUUSTO ON HYVÄKSYNYT 27. PÄIVÄNÄ TAMMIKUUTA 1992/4 1 VÄESTÖNSUOJELUN PERUSTEET Väestönsuojelun

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN PÄÄTEIDEN RASKAS LIIKENNE JA LIIKENNEMÄÄRIEN KEHITYS. Tiehallinnon selvityksiä 30/2004

KAAKKOIS-SUOMEN PÄÄTEIDEN RASKAS LIIKENNE JA LIIKENNEMÄÄRIEN KEHITYS. Tiehallinnon selvityksiä 30/2004 KAAKKOIS-SUOMEN PÄÄTEIDEN RASKAS LIIKENNE JA LIIKENNEMÄÄRIEN KEHITYS Tiehallinnon selvityksiä 30/2004 Kansikuva: SCC Viatek Oy 2003 ISSN 1457-9871 ISBN 951-803-287-4 TIEH 3200880 Julkaisua saatavana pdf-muodossa:

Lisätiedot

Onnettomuuksista oppiminen ja turvallisuuden parantaminen

Onnettomuuksista oppiminen ja turvallisuuden parantaminen Onnettomuuksista oppiminen ja turvallisuuden parantaminen Johtava tutkija Kai Valonen Onnettomuustutkintakeskus www.turvallisuustutkinta.fi Tutkitaan Suuronnettomuudet Ilmailu, raideliikenne ja vesiliikenne

Lisätiedot

ETELÄ-POHJANMAAN PELASTUSLAITOKSEN YHTEISTOIMINTASOPIMUS

ETELÄ-POHJANMAAN PELASTUSLAITOKSEN YHTEISTOIMINTASOPIMUS ETELÄ-POHJANMAAN PELASTUSLAITOKSEN YHTEISTOIMINTASOPIMUS ETELÄ-POHJANMAAN PELASTUSTOIMEN YHTEISTOIMINTASOPIMUS SOPIJAPUOLET Alajärven, Alavuden, Kauhajoen, Kauhavan, Kurikan, Lapuan, Seinäjoen ja Ähtärin

Lisätiedot

Karkkilan kaupungin turvallisuussuunnitelma 2015 2016

Karkkilan kaupungin turvallisuussuunnitelma 2015 2016 Karkkilan kaupungin turvallisuussuunnitelma 2015 2016 Sisällys 1 Taustaa... 3 1.1 Valtioneuvoston periaatepäätös sisäisen turvallisuuden ohjelmasta... 3 1.2 Turvallisuussuunnitelman laatiminen Laurea-ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Kuntamarkkinat 20 v - Paikallinen turvallisuussuunnittelu seminaari Suunnitelma tehty, mitä sitten?

Kuntamarkkinat 20 v - Paikallinen turvallisuussuunnittelu seminaari Suunnitelma tehty, mitä sitten? Kuntamarkkinat 20 v - Paikallinen turvallisuussuunnittelu seminaari Suunnitelma tehty, mitä sitten? Kuntatalo B3.3, 11.9.2013 Jussi Rahikainen, pelastustoimen kehittämispäällikkö Suunnitelmallinen turvallisuusyhteistyö

Lisätiedot

Onnettomuustutkinta turvallisuuden kehittäjänä

Onnettomuustutkinta turvallisuuden kehittäjänä ONNETTOMUUSTUTKINTAKESKUS CENTRALEN FÖR UNDERSÖKNING AV OLYCKOR ACCIDENT INVESTIGATION BOARD FINLAND Sörnäisten rantatie 33 C, 00580 Helsinki, Finland www.onnettomuustutkinta.fi Onnettomuustutkinta turvallisuuden

Lisätiedot

Patoturvallisuuslainsäädännön ja muun lainsäädännön ohjeistus häiriötilanteiden hallintaan

Patoturvallisuuslainsäädännön ja muun lainsäädännön ohjeistus häiriötilanteiden hallintaan Patoturvallisuuslainsäädännön ja muun lainsäädännön ohjeistus häiriötilanteiden hallintaan Suurpadot-Suomen osasto ry: Patojen häiriötilanteiden hallinta 27.3.2015 ENNAKOIVAT ONNEETOMUUDEN SATTUESSA YLEISET

Lisätiedot

Sisäinen turvallisuus ja sisäasiainministeriön strategia. VIRVE-päivä 19.3.2013. Pelastusylijohtaja Pentti Partanen

Sisäinen turvallisuus ja sisäasiainministeriön strategia. VIRVE-päivä 19.3.2013. Pelastusylijohtaja Pentti Partanen Sisäinen turvallisuus ja sisäasiainministeriön strategia VIRVE-päivä 19.3.2013 Pelastusylijohtaja Pentti Partanen Sisäasiainministeriön sisäisen turvallisuuden tehtävät Yleinen järjestys ja turvallisuus

Lisätiedot

Oamk Ammatillisen opettajakorkeakoulun turvallisuuskansio

Oamk Ammatillisen opettajakorkeakoulun turvallisuuskansio Oikarinen Pia Minustako rehtori -koulutus Yhteenveto kehittämistehtävän laatimisesta 1. KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI Oamk Ammatillisen opettajakorkeakoulun turvallisuuskansio 2. TEKIJÖIDEN NIMET Pia Oikarinen

Lisätiedot