Eri asukasryhmien muutostarpeiden ja esteettömyyden huomioiminen linjasaneerauksen suunnittelussa, Projektityö

Transkriptio

1 Projektitunnus 11k11 Eri asukasryhmien muutostarpeiden ja esteettömyyden huomioiminen linjasaneerauksen suunnittelussa, Projektityö Insinööriopiskelijat: Kalle Nurmi Pyry Laaksonen Helsinki

2 Tiivistelmä Tekijät Otsikko Sivumäärä Aika Kalle Nurmi ja Pyry Laaksonen Eri asukasryhmien esteettömyyden ja muutostarpeiden huomioiminen linjasaneerauksen suunnittelussa. Emphasizing accessibility and needs for customization of different resident groups in planning of HPAC renovation. 42 sivua + 4 liitettä Tutkinto Insinööri (AMK) Koulutusohjelma Rakennustekniikka Suuntautumisvaihtoehto Tuotantotekniikka Ohjaajat Yliopettaja Mika Lindholm Toimitusjohtaja Petri Saukkonen Tämä projektityö laadittiin rakennuttajatoimisto Primaplan Oy:lle. Työn tavoitteena oli hankkia rakennuttajaa ja suunnittelijoita kiinnostavia yksityiskohtaisia tietoja eri asukasryhmiltä linjasaneerauksen hankesuunnitteluvaiheessa liittyen asuinrakennusten esteettömyyteen ja muutostarpeisiin. Projektityön tarkoituksena on antaa lukijalle yleinen käsitys linjasaneerauksesta ja siitä, mitä esteettömyys tarkoittaa käytännössä. Linjasaneeraushankkeet ovat asuinkerrostalojen suurimpia korjaushankkeita ja ne tulevat väistämättä eteen rakennuksen vanhentuessa, sillä käyttövesiputket tulevat elinkaarensa loppuun ikävuoden kohdalla. Linjasaneerauksen suunnittelun yhteydessä on hyvä ottaa huomioon myös muita parannettavia asioita, koska linjasaneerauksen laajuus luo sille hyvät mahdollisuudet. Tässä työssä perehdyttiin esteettömyyden ja niihin liittyvien muutostarpeiden huomioimiseen eritoten kylpyhuoneessa. Ihmisen ikääntyessä tai äkillisen sairauden takia esteettömyyden tarve kasvaa. Jokaisella ihmisellä ei välttämättä ole tietoa tämän päivän esteettömyyttä parantavista ratkaisuista, joiden avulla ihminen pystyy asumaan helpommin omassa kodissaan. Työn tavoitteena oli myös kartoittaa asukkaiden yleinen tietämys erilaisista esteettömyysapuvälineistä ja antaa heille niistä tietoa, joita he mahdollisesti voivat levittää tuttavilleen. Tutkimustyön välineenä käytettiin esteettömyyspainotteista asukaskyselyä, joka jaettiin 150:n asunnon kerrostaloyhtiöön. Kyselyllä kartoitettiin asukkaan yksittäisiä ongelmia ja puutteita, jotka häiritsevät asunnon käytettävyyttä. Tutkimuksen tuloksena havaittiin, että yksittäisiä ongelmia ja puutteita, joita on mahdollista ottaa huomioon hankkeen edetessä, on paljon. Suunnittelijat pystyvät täten huomioimaan kyseiset asiat hankkeen mennessä toteutussuunnitteluvaiheeseen. Työn tuloksena Primaplan Oy pystyy tulevaisuudessa hyödyntämään projektityössä kokeiltua hankesuunnitteluvaiheen räätälöityä asukaskyselyä linjasaneeraushankkeissaan. Avainsanat esteettömyys, linjasaneeraus, asukaskysely, hankesuunnittelu

3 Sisällys Tiivistelmä 1 Johdanto Projektin tausta ja tavoite Tutkimusmenetelmät 1 2 Linjasaneeraus Linjasaneeraus yleensä Linjasaneerauksen tarkoitus Linjasaneerauksen suunnittelu Lähtökohdat Hankesuunnitelma Suunnittelu Linjasaneerauksen toteutusvaihtoehdot Putkien uusiminen, perinteinen menetelmä Pinnoitusmenetelmä Linjasaneerauksen toteutus Linjasaneerauksen kustannukset Asuminen linjasaneerauksen aikana Linjasaneeraus tilastollisesti 11 3 Esteettömyys Mitä on esteettömyys? Hygieniatilat Hissi Kulkuväylät Kalusteet Valaistus Pintojen värit ja materiaalit Sähkötekniikka Esteettömyysvaatimuksia ja ohjeita Kunnallinen intressi esteettömyysratkaisuihin yksityisasunnoissa 22

4 4 Kohde Kohteen esittely Hankkeen osapuolet Hankkeen toteutusvaihtoehdot Kiinteistön tekniset tiedot Aikaisemmat korjaustyöt isännöitsijätodistuksen mukaan Päätöksenteon vaiheet ja aikataulutavoitteet Olevat huoneistot Mahdolliset muutostyöt huoneistoissa Asukaskanta Asukkaiden kommentteja linjasaneerauksesta 29 5 Asukkaiden toiveiden huomioon ottaminen linjasaneerauksen hankesuunnitteluvaiheessa Sisältö Asukaskysely Asukaskyselyn toteutus Asukaskyselyn tulosten koonti Kyselyn tulosten esitteleminen 31 6 Asukaskyselyn kokeilu case-kohteessa Kyselyn tarkoitus ja tavoitteet Kyselyssä kartoitetut asiat Kyselyn tulokset 34 7 Johtopäätökset 37 8 Yhteenveto 39 Lähteet 41 Liitteet Liite 1. Asukaskyselypohja Liite 2. Haastattelupohja Liite 3. Case-kohteen asukaskyselyn tulokset kaavioina Liite 4. Case-kohteen asukkaiden haastattelut

5 1 1 Johdanto 1.1 Projektin tausta ja tavoite Linjasaneeraukset ovat Suomen asuintaloissa hyvin yleisiä. Asukkaiden kannalta linjasaneeraukset ovat aina ikäviä, koska ne tuottavat paljon asumishaittaa ja ovat kustannuksiltaan kalliita. Linjasaneeraukset ovat kuitenkin lähes pakollisia, jotta saadaan pidettyä rakennukset asuinkelpoisina ja teknisesti laadukkaina. Esteettömyydellä pyritään helpottamaan ihmisten jokapäiväistä elämää. Esteettömyyden tarve on Suomessa kasvavaa, johtuen varsinkin suurten ikäluokkien ikääntymisestä. Nykyiset ja kehittyvät esteettömyyttä parantavat tekniset ratkaisut tuovat liikuntarajoitteiselle, lapsille ja muille käyttäjille mahdollisuuden asua mahdollisimman helposti kodissaan. Asunnon esteettömyyttä parantamalla pyritään myös siihen, että ihmiset pystyisivät asumaan mahdollisimman pitkään kotonaan ikääntymisestä tai muista elämistä rajoittavista tekijöistä huolimatta - koti kun on se paikka, missä ihminen eniten viihtyy. Tässä projektityössä pyritään antamaan yleiskuva linjasaneerauksesta ja esteettömyydestä. Projektityön tavoitteena on luoda yritykselle räätälöity asukaskysely, jolla huomioidaan eri asukasryhmien esteettömyyden ja erinäisten muutostöiden tarve jo linjasaneerauksen hankesuunnitteluvaiheessa. Räätälöityä asukaskyselyä tullaan käyttämään hyödyksi tulevissa linjasaneerauskohteissa. Projektityön tavoitteena on myös antaa luodun asukaskyselymallin perusteella asukkaille tietoa esteettömyyttä edesauttavien tuotteiden olemassaolosta. 1.2 Tutkimusmenetelmät Tutkimusmenetelminä käytetään kirjallisuutta, internetiä ja asukaskyselyä, jota kokeillaan case-kohteen linjasaneerauksen hankesuunnitteluvaiheessa. Asukaskyselyn avulla pystytään kartoittamaan esteettömyyden tarve, yleiset muutostarpeet ja täydentävät suunnittelijoita sekä rakennuttajaa kiinnostavat kohdetiedot. Näiden tietojen perusteella pystytään antamaan suunnittelijoille monipuolisemmat lähtötiedot toteutussuunnitteluvaiheeseen.

6 2 2 Linjasaneeraus 2.1 Linjasaneeraus yleensä Linjasaneeraus on kiinteistön koko elinkaaren yksi kalleimmista ja eniten asumishaittaa aiheuttavista korjausprojekteista. Linjasaneeraus tarkoittaa kansankielellä putkiremonttia, joka on kiinteistön käyttö- ja viemärivesiputkien korjaustyö, joka tehdään linjoittain. Tämä tarkoittaa sitä, että päällekkäisten kylpyhuoneiden putket (putkilinjat) korjataan samanaikaisesti nykyajan standardien mukaisiksi, hyvää rakennustapaa noudattaen. Linjasaneerauksessa uusitaan käyttövesiputkisto (mm. pesualtaille ja suihkuille tulevat putket) sekä viemäriputket. Putket uusitaan avaamalla asunnon pinnat, jolloin saadaan vanhat putket esiin. Linjasaneeraukseen liittyy usein myös rakennuksen ilmanvaihtotekniikan, lämmitysvesiputkien ja lämpöpattereiden korjaus tai uusiminen. Linjasaneeraus voidaan tehdä myös pinnoitusmenetelmällä, jossa putket pinnoitetaan ja näin vältetään asunnon pintojen aukaiseminen. Linjasaneerauksen yhteydessä on mahdollista uudistaa mm. sähkö-, puhelin- ja antenniverkosto, ja kartoittaa muita korjausta vaativia kohteita. Useasti linjasaneerauksen yhteydessä taloyhtiöön asennetaan myös nykyaikainen tietoliikenneverkko. [1.] 2.2 Linjasaneerauksen tarkoitus Linjasaneerauksen tarkoituksena on pidentää käyttövesijärjestelmän ja viemäreiden ikää rakennuksessa nykyaikaistamalla putkistoja. Käyttövesi- ja viemäriputkien tekninen käyttöikä on vuotta. Putkistossa sijaitsevien sulku- ja linjasäätöventtiilien ikä on vain vuotta. Linjasaneerauksen tarkoituksena on myös useissa tapauksissa nykyaikaistaa rakennuksen talotekniikkaa. Nykyaikaistamalla rakennusta taloyhtiöt säästävät isoja summia rakennusten ikääntymisestä johtuvia korjaus- ja huoltokustannuksia. Putkiston korjaamisella on myös joissain tapauksissa vaikutusta kiinteistön vakuutukseen, sillä kiinteistön vakuutus ei välttämättä kata putkistosta johtuvia vesivahinkoja putkiston ikääntymisen takia. [2 s.7.]

7 3 2.3 Linjasaneerauksen suunnittelu Lähtökohdat Talo- tai kiinteistöyhtiön hallitus ja isännöitsijä aloittaa korjaushankeen eteenpäin viemisen, kun putkikartoituksessa on havaittu taloyhtiön putkiston tulleen elinkaarensa loppuun. Talo- tai kiinteistöyhtiön hallitus ja isännöitsijä vievät asian yhtiökokoukseen, jossa tehdään tarvittavat päätökset hankkeen eteenpäin viemiseksi. Päätöksenteon jälkeen otetaan yhteyttä asiantuntijoihin, joiden kanssa ryhdytään kartoittamaan hankkeen luonnetta ja laajuutta. [1.] Hankesuunnitelma Hankesuunnitelma toimii koko hanketta ohjaavana asiakirjana ja lähtökohtana korjaustöiden toteutukselle. Hankesuunnitteluvaihe vie noin 2-4 kuukautta ja vastaa kustannuksiltaan noin 2 prosenttia koko hankkeen kustannuksista. Hankesuunnittelun aikana sovitaan suurin osa hankkeen kuluista ja se onkin yksi hankkeen tärkeimmistä vaiheista. Kun yhtiökokous on hyväksynyt hankesuunnitelman, voidaan siirtyä suunnitteluvaiheeseen. [3 s. 5.] Suunnittelu Suunnittelun aloituspalaveri pidetään yhdessä hallituksen kanssa. Siinä varmistetaan taustatiedot ja yhtiön tahtotila tehdä putkiremontti. Suunnittelun aloituspalaverissa käydään läpi hankesuunnitelma ja kuntotutkimukset. Lisäksi silloin tehdään suunnitteluaikataulu ja sovitaan piirustusaikataulu sekä mahdolliset lisäselvitykset ja näytteet. [4.] Suunnitteluvaihe alkaa suunnittelijoiden valinnalla. Pääsuunnittelijana toimii LVIsuunnittelija, ja koska urakassa tehdään myös rakennus- ja sähkötöitä, kohteeseen valitaan myös sähkösuunnittelija ja tarvittaessa rakennesuunnittelija. Suunnitelmat valmistuvat noin 4-5 kuukaudessa, jonka jälkeen taloyhtiö tekee päätöksen remontin aloittamisesta. [5 s.10.] Suunnitteluvaiheen jälkeen urakka viedään kilpailuttamisvaiheeseen, jossa tehdään urakkaohjelma, työturvallisuusasiakirja sekä tarjouspyyntökirje, tarjouslomake ja yksikköhintaluettelo sekä kartoitetaan urakoitsijat, joille tarjouspyyntö lähetetään.

8 4 Tarjouspyynnön jälkeen taloyhtiön edustaja järjestää kohteeseen tutustumisen, jossa käydään fyysisesti läpi tarjouspyynnön mukaiset osa-alueet. Kilpailussa mukana olevat urakoitsijat tutustuvat tarkasti saneerattavaan kohteeseen ja antavat tarjouksissaan ehdotuksen, miten työt tulisi hoitaa. Taloyhtiö hyväksyy mielekkäimmän tarjouksen yhtiökokouksessa ja tekee urakoitsijan kanssa urakkasopimuksen. [2 s.7.] Suunnitteluvaiheessa laaditaan joukko putkiremonttia ohjaavia asiakirjoja. Tekniset asiakirjat: o Työkohtaiset laatuvaatimukset ja selostukset o Arkkitehdin, rakennus-, LVI- ja sähköpiirustukset o Purkupiirustukset o Yleiset laatuvaatimukset ja työselostukset Kaupalliset asiakirjat: o Urakkasopimus o Urakkaneuvottelu pöytäkirja o YSE 1998 o Tarjouspyyntö o Urakkaohjelma o Urakkarajaliite o Tarjous o muutostöiden yksikköhintaluettelot. [4.] 2.4 Linjasaneerauksen toteutusvaihtoehdot Linjasaneeraus voidaan pääasiallisesti toteuttaa kahdella eri tavalla. Ensimmäinen vaihtoehdoista on kaikkien putkien uusiminen ja toinen vaihtoehdoista on putkien pinnoitus. On olemassa myös kolmaskin vaihtoehto: sujutusmenetelmä, jossa vanhan putken sisään asennetaan uusi putki. Tällä menetelmällä pystyy kuitenkin korjaamaan vain pystyviemärit, jotka ovat vähintään 100 mm paksuja. Joissakin linjasaneerauskohteissa yhdistetään eri tavat, esimerkiksi pinnoittamalla viemäriputket ja uusimalla vesijohdot. Riippumatta tavasta, jolla putkistoja kunnostetaan, huolellinen suunnittelu on tärkeää. Putkistoille tulee teettää kuntotutkimus ja sen perusteella valita järkevin korjausvaihtoehto. [2 s.36.] Putkien uusiminen, perinteinen menetelmä Linjasaneerauksen tekemisellä perinteinen menetelmällä tarkoitetaan sitä, että rakennukseen asennetaan uudet vesi- ja viemäriputkistot. Tästä johtuen vanhat putket yleensä puretaan pois sekä seinä- että lattiarakenteet joudutaan näiltä osin avaamaan. Joissakin tapauksissa vanhat putket tulpataan ja jätetään rakenteisiin. Tällöin uudet

9 5 putkinousut rakennetaan esimerkiksi kylpyhuoneen nurkkaan tai porrashuoneen puolelle. Perinteisessä linjasaneerauksessa rakennuksessa ja asunnoissa remontoidaan myös tilat, joihin putkisto on johdettu eli märkä- ja wc-tilat, keittiö ja muut vastaavat aputilat remontoidaan käytännössä kokonaisuudessaan. [3 s.8.] Kuvio 1 Perinteisessä putkiremontissa asunnon pintoja joudutaan aukaisemaan. Perinteinen putkiremontti on toteutusvaihtoehdoista varmin ja menetelmästä on eniten käyttökokemuksia. Perinteinen menetelmä tulee osakkaille jonkin verran kalliimmaksi kuin pinnoitusmenetelmä, mutta seuraavan putkiremontin ajankohta siirtyy kauemmaksi tulevaisuuteen kuin pinnoitusmenetelmässä ja asunnon arvo nousee sitä enemmän, mitä kauemmaksi remontit siirtyvät. Uusien vesi- ja viemäriputkistojen käyttöikänä pidetään noin vuotta. [3 s.8.] Perinteisessä menetelmässä asukkaiden ei yleensä ole mahdollista asua asunnossaan putkiremontin aikana, koska hormien ja pintojen purkutöistä aiheutuva pöly ja melu tekevät asumisesta mahdotonta. Remontin aikana vesikatkoja on myös paljon ja ne kestävät pitkään. Remontti kestää asuntokohtaisesti noin 6 12 viikkoa [2 s.31.]

10 Pinnoitusmenetelmä Pinnoitustekniikalla on mahdollista saneerata vesi-, viemäri- ja lämmitysputkia. Menetelmässä vanhat vaurioituneet putket kunnostetaan rakenteita rikkomatta. Vesiputkien pinnoituksessa putket kuivatetaan ja puhdistetaan ennen pinnoitusta. Putkien kuivattaminen tapahtuu hanojen, vesimittareiden yms. tilalle asennettujen kuivauskoneeseen yhdistettyjen letkuliittimien kautta ilman avulla. Puhdistaminen toteutetaan erityisellä ilmaseoksella tai hiekkapuhaltamalla putkien sisäpinnat. Pinnoittaminen tapahtuu epoksihartsilla joko paineilmaa apuna käyttäen tai ilman ja tyhjiön avulla. Epoksihartsipinnoite levittäytyy vanhan putken sisäpinnalle muodostaen uuden vesiputkipinnan. Pinnoitettavien putkien tulisi olla vähintään 15 mm paksuja, koska muuten vaarana on pinnoitusmassa, joka tukkii putket. [2 s.39.] Kuvio 2 Pinnoitusmenetelmällä asuntojen pintoja ei tarvitse avata. Viemäriputkien pinnoitusmenetelmää voidaan käyttää kaikkiin kiinteistön sisäpuolisiin viemäreihin. Menetelmä soveltuu viemäriputkiin, joiden halkaisija on vähintään 50 mm ja sen avulla saadaan tiivis, saumaton ja korroosiolta suojattu viemäriputki. Viemäriputkien pinnoitusmenetelmässä vanhat putket puhdistetaan painehuuhtelemalla putkisto sekä jyrsimällä ja huuhtelemalla sisäpintoihin syntyneet kerrostumat pois. Puhdistamisen jälkeen putkien kuivaan sisäpintaan levitetään epoksi- tai polyesterimuovikerrokset, jotka muodostavat uuden viemäriputken. Pinnoitteen paksuus vaihtelee noin 3-5 mm välillä. [2 s.39.]

11 7 Pinnoitustekniikan ansiosta asuminen remontin aikana on mahdollista, koska asuntoon ei synny samanlaisia pöly- ja meluhaittoja kuin perinteisessä menetelmässä ja vesikatkot ovat lyhyitä. Pinnoitustekniikalla toteutettu putkiremontti pidentää putkien käyttöikää vuotta, joten sitä voidaan pitää myös varsinaista putkiremonttia ns. siirtävänä toimenpiteenä. Pinnoitusmenetelmä on noin 20-30% nopeampi kuin perinteinen menetelmä. [2 s.9.] Putkiremonttien toteutus pinnoitusmenetelmällä keksittiin vuonna Menetelmän ollessa melko uusi, ei vielä ole takuita sen varmasta kestoajasta. Pinnoitusmenetelmä on kuitenkin yleistyvä menetelmä ja taloyhtiöt pitävät sitä hyvänä vaihtoehtona. [5 s.94.] 2.5 Linjasaneerauksen toteutus Ennen linjasaneerauksen toteutuksen aloittamista on rakennuttajan ja urakoitsijan valmisteltava keskenään urakkasopimuksen määrittelemien ehtojen puitteissa rakentamisen aloittamiseen liittyvät seikat, jotta linjasaneeraus saadaan toteutettua sovitussa aikataulussa ja sen lopputulos vastaa laadullisesti ja taloudellisesti urakkasopimusta. [2 s. 18.] Linjasaneerauksen toteutuksen valmisteluun liittyy oleellisena osana tiedottamiseen liittyvät asiat. Linjasaneerauksen valmisteluun onkin varattava riittävästi aikaa, jotta myös osakkaat ja asukkaat hyväksyvät mielessään tulevan putkiremontin, ja voivat siten suunnitella omaa talouttaan ja elämäänsä putkiremontin aikana. Tähän on varattava aikaa 1-2 vuotta. Toteutusvaiheen aikana pidetään asianomaisten kanssa riittävästi kokouksia ja tilannekatsauksia, jotta saadaan pidettyä remontti hallinnassa. [2 s. 18.] Toteutusvaihe aloitetaan perustamalla tontille suunnitelmien mukainen työmaa. Erilaiset jätelavat sijoitetaan paikoille, joista niille aiheutuu vähiten haittaa. Urakoitsija sopii asukkaan tai osakkaan kanssa käytännönjärjestelyistä ja toteutuksen aikataulusta. Mikäli työstä aiheutuu paljon pölyä, on suojattava mahdollisimman hyvin asuntoihin jäävät tavarat ja käytävät suojattava pahvilla. Myös urakan kokonaisaikataulu ja muut tärkeät ilmoitukset on laitettava käytäville asukkaiden näkyviin.[2 s. 19.]

12 8 Työ alkaa yleensä asbestieristeiden poistolla, koska lain takia se vaatii oman aliurakoitsijan työosuuden. Pääputkilinjojen lisäksi asbestia voi olla muun muassa kylpyhuoneiden laatoissa, kiinnityslaasteissa, saumalaasteissa, mattoliimoissa ja lattiatasoitteissa. Tämän jälkeen korjataan yleensä taloyhtiön yleiset sauna- ja suihkutilat, jotta saadaan väliaikaiset peseytymistilat itse asuntojen ollessa remontin alla. Toteutus etenee yleensä pystylinja kerrallaan. Se tarkoittaa, että päällekkäisten asuntojen kylpyhuoneet ja keittiöt ovat samaan aikaan remontissa. Vanhat vesikalusteet ja kylpyhuoneiden pintamateriaalit puretaan, mikäli on päätetty toteuttaa perinteinen putkiremonttimenetelmä. Tarvittaessa puretaan myös putkikuilu, jos on päätetty käyttää olemassa olevaa putkireittiä. [6.] Kun purkutyöt on tehty, varmistutaan siitä, että rakenteet ovat kuivat ja rakennetaan uudet putkistot. Yleensä ensimmäisenä saneerataan kellari- ja pohjakerroksessa sijaitsevat pohjaviemärit ja vesijohtojen runkolinjat, jonka jälkeen suoritetaan putkistojen saneeraus nousulinjoittain. Tämän jälkeen tehdään vesieristykset ja pinnoitustyöt. Lopuksi asennetaan vesi- ja muut tarvittavat kalusteet. Kaikki piiloon jäävät putkistot ja rakenteet on tarkastettava. Erityisesti vesieristyksen tarkastamisessa on huomioitava, että sen tekee asiaan perehtynyt tarkastaja, joka osaa suorittaa tarvittavat tarkastukset ja mittaukset. Pinnoitusmenetelmä toimii samaan tapaan, kuitenkin purkamatta pintoja. Pinnoitusmenetelmällä urakka etenee vauhdikkaammin kuin perinteinen menetelmä, ellei huomata mahdollisia ongelmia, kuten kosteutta rakenteissa. Putkiremontin kesto vaihtelee asuntokohtaisesti noin 3-12 viikkoa. [7.] Työn edetessä tulee kartoittaa mahdolliset riskit. Useimmiten vesivahingot tuottavat eniten aikatauluongelmia. Muita potentiaalisia ongelmia ovat asukkaiden pyynnöstä tulleet lisätyöt ja niiden venyminen.

13 9 2.6 Linjasaneerauksen kustannukset Putkiremontin kustannukset ovat keskimäärin euroa vastikeneliöltä, pääkaupunkiseudulla noin 100 euroa enemmän. Asuntojen koko vaikuttaa putkiremontin hintaan. Mikäli talossa on paljon pieniä asuntoja, hinta on korkeampi kuin yleensä. Keskimääräisen kerrostaloasunnon perinteisellä menetelmällä toteutettu putkiremontti maksaa noin euroa. Perinteisessä putkiremontissa kustannukset muodostuvat itse putkityöstä, joka on alle puolet kustannuksesta ja rakennusteknisistä töistä, joka muodostaa yli puolet. [6.] Kaikki taloyhtiön osakkaat osallistuvat putkiremontin kustannuksiin vastikeperusteella. Taloyhtiön yhtiöjärjestys määrää, maksetaanko kustannuksia normaalissa hoitovastikkeessa vai erillisellä pääomavastikkeella. Jos lainanmaksuosuuksien poismaksuoikeudesta ei ole mainintaa yhtiöjärjestyksessä, niin siitä tulisi päättää ennen hankkeeseen ryhtymistä. Taloyhtiöllä on useita mahdollisuuksia rahoittaa putkiremonttia: Omaisuuden myynti Kiinteistön jalostus Ennakkorahastointi Remonttilaina Osakepääoman korotus Edellisten yhdistelmät. [8.] Kolmannes putkiremonteista tulee arvioitua kalliimmaksi ja 40 prosentissa remonteista työ venyy esimerkiksi yllätysten takia yli aikataulun [6]. 2.7 Asuminen linjasaneerauksen aikana Linjasaneeraus vaikuttaa asukkaiden arkeen monella tavalla. Siitä koituu asukkaalle seurauksia sekä taloudellisesti että asumisjärjestelmällisesti. Sen seurauksena onkin välttämätöntä, että putkiremontin edetessä asukkaat ovat koko ajan tietoisia, missä vaiheessa remontti etenee. Asukkaiden tulee tietää hyvissä ajoin varsinkin vesikatkoista ja siitä, milloin remontti etenee asukkaan huoneistoon. Mahdollisista aikataulumuutok-

14 10 sista on myös tiedotettava hyvissä ajoin kaikille, joita muutos koskee. Urakoitsija on vastuussa tiedottamisesta. Vähimmillä asumishaitoilla pääsee silloin, kun putket pinnoitetaan tai käytetään erilaisia sujutustekniikoita. Tuolloin asumishaittaa koituu yhteensä noin kaksi viikkoa, joista toinen vesijohtojen ja toinen viemäripinnoitusten takia. Pinnoitus- ja sujutustekniikkoja käytettäessä kylpyhuoneet vesieristeineen säilyvät usein ennallaan. Täten myös työstä aiheutuva pöly on lähes mitätöntä, joten erinäisiä osastoituja tiloja ei tule huoneistoon, joten liikkuminen asunnossa on normaalia. Suurin haitta on päivisin olevat veden käyttökatkot ja aiheutuva melu huoneistossa ja rapussa. Kuvio 3 Asumista perinteisen putkiremontin aikana voidaan helpottaa osastoinnilla. Perinteisessä putkiremontissa asuntojen märkätilat ovat käyttökelvottomia yhdessä huoneistossa vaihdellen 4 10 viikkoa. Kestoon vaikuttavat myös mahdollisesti löytyvät kosteusvauriot ja niistä seuraavat toimenpiteet, ja huoneistossa olevien vesi- ja viemärilinjojen määrä. Käyttökatkokset ovat perinteisessä menetelmässä hyvin pitkäkestoisia. Tällöin pyritään järjestämään tilapäiset suihku- ja wc-tilat mahdollisimman hyvään

15 11 paikkaan asukkaiden kannalta. Usein näinä tiloina toimivat taloyhtiön yleiset sauna- ja wc-tilat, jotka pyritään remontoimaan ennen huoneistoihin siirtymistä. Pienemmissä asunnoissa perinteinen putkiremontti tuo enemmän asumishaittaa kuin isommissa asunnoissa, koska suurin osa asunnosta ja tärkeimmät tilat ovat silloin remontin kohteena. Perinteisen putkiremontin seurauksena asunnosta tulee useasti täysin käyttökelvoton, jolloin asukas pyrkii mahdollisuuksien mukaan muuttamaan väliaikaiseen asuntoon pois putkiremontin tieltä. Pöly- ja meluhaittoja syntyy eniten purkuvaiheessa. Pöly on usein niin hienojakoista, ettei sen leviämistä voi kokonaan estää huolellisellakaan suojauksella. Pölyhaittoja vähennetään tehokkaalla siivouksella. Siisti työmaa on turvallinen työntekijöille ja asukkaille. Rakennussiivousta tehdään päivittäin kaikissa niissä huoneistoissa, joissa remontti on menossa. Pöly poistetaan imuroimalla ja suojamuovit pyyhitään kostealla rätillä. [9.] 2.8 Linjasaneeraus tilastollisesti Suomen asuntokanta on yhteensä noin asuntoa: putkiremontti tehdään vuosittain noin asuntoon. Asuintalolle tehdään putkiremontti Suomessa vuoden välein vesi- ja viemäriputkistoihin. Lämmitysverkosto (esimerkiksi vesikiertoinen patterilämmitysverkosto) kestää yleensä selvästi pidempään luvun taloissa ilmeni tarvetta putkistokorjauksiin jo 2000-luvun alussa. Tämä johtuu 1970-luvun nopean rakentamisen huonosta laadusta. [6.]

16 12 3 Esteettömyys 3.1 Mitä on esteettömyys? Esteettömyydellä pyritään turvaamaan liikkumis- ja toimimisesteisten ihmisten liikkuminen rakennetussa ympäristössä. Esteetön ympäristö tai rakennus on käyttäjilleen toimiva, turvallinen ja miellyttävä sekä sen kaikkiin tiloihin ja kerrostasoihin on helppo kulkea ja päästä. Tilat ovat myös helposti käytettävissä sekä loogisesti järjestetty, rakennettu ja sisustettu.[10.] Esteettömyyden pääpainona on rakennettu ympäristö. Esteettömyys on kuitenkin laaja kokonaisuus, johon sisältyy myös kaikkien kansalaisten huomioiminen siten, että heidän on mahdollisimman helppoa käydä töissä, opiskella, harrastaa, kulkea julkisilla paikoilla, päästä julkisiin rakennuksiin sekä päästä osalliseksi kulttuuritarjonnasta. Tällä pyritään palvelujen parempaan saatavuuteen, eri välineiden käytettävyyteen, tiedonkulun parantamiseen, tiedon saamiseen ja ymmärrettävyyteen. Esteettömyys on myös edellytys kaikkien kansalaisten vaikutusmahdollisuuksiin heitä koskevissa päätöksissä.[10.] Esteettömyyden pääkäyttäjiä ovat liikkumis- ja toimimisesteiset ihmiset, jotka väliaikaisesti tai pysyvästi eivät sairauden, vamman tai muun syyn takia pysty itsenäisesti liikkumaan ja toimimaan. Esteettömyys on kuitenkin tärkeää myös muille ihmisille, kuten lastenvaunujen kanssa liikkuville tai muuton aikana. Esteetön rakennus tai ympäristö helpottaa kaikkien siinä toimivien ihmisten arkea ja voi jopa nostaa työympäristön työtehokkuutta.[10.] Esteetön rakentaminen on pitkällä aikavälillä kustannustehokkaampaa kuin esteellinen rakentaminen. Rakennuksen tai ympäristön käytön ollessa helpompaa on myös sen huoltotoimenpiteet helpompi sekä halvempi toteuttaa. Esteetön rakennus on myös monikäyttöisempi, kuin esteellinen joten mahdollinen käyttötarkoituksen muutos on helpompi toteuttaa. Esteetön rakennus tai ympäristö on myös esteellistä turvallisempi ja vähentää mahdollisten tapaturmien riskiä kaikilla käyttäjillä. Laajemmin ajatellen esteettömyys tuo myös säästöjä yhteiskunnalle kansalaisten kotona asumismahdollisuuksien paranemisen myötä. Kodinhoidon sekä laitoshoidon määrää voidaan myös

17 13 ratkaisevasti vähentää tekemällä asunnoista vanhuksille ja liikuntarajoitteisille helposti asuttavia.[10.] 3.2 Hygieniatilat Pyörätuolin ja pyörällisen kävelytelineen avulla liikkuvien käytettävissä tulee olla tarpeelliseksi katsottava määrä sekä itsenäisesti toimiville että avustettaville liikkumisesteisille mitoitettuja ja varustettuja wc- ja pesutiloja. Tilat on varustettava liikkumisesteisen tunnuksella ja niiden tulee olla sijoitukseltaan käyttäjän tai avustajan sukupuolesta riippumattomia. Tällaisiin tiloihin tulee olla pääsy suoraan aulasta, käytävästä tai muusta vastaavasta tilasta.[11 s.8-9.] Esteettömän hygieniatilan tulee olla helposti käytettävissä liikuntarajoitteisille sekä muille kuten pienten lasten kanssa liikkuville joiden täytyy esimerkiksi vaihtaa vauvojen vaippoja. Tilaa esteettömässä hygieniatilassa tulee olla riittävästi pyörätuolia, liikuntarajoitteisen avustajaa sekä hoitopöytää varten.[12 s.2.] Kuvio 4 Esimerkki esteettömästä hygieniatilasta. Wc-istuin esteettömässä tilassa on sijoitettu siten, että siihen on helppo nousta pyörätuolilta tai avustajan avustamana. Yleensä tämä tarkoittaa sitä, että wc-istuimen molemmille tai vain toiselle sivulle on varattu tilaa pyörätuolia varten. Wc-istuimessa

18 14 tulee olla myös molemmilla puolilla käsituet, jotka ovat ylösnostettavissa. Huuhtelun tulee olla helposti käytettävissä esimerkiksi katosta ripustetusta narusta vetämällä.[12 s.2-4.] Esteetön suihkutila tulee olla sellainen, että siihen mahtuu pyörätuolilla. Yleensä suihkutila sijoitetaan siten, että sen tarvitsema tyhjä tila toimii myös nousutilana wcistuimelle. Suihkukaappi ja suihkuallas ovat huonoja vaihtoehtoja kynnyksiensä takia. Suihkun seinille tulee kiinnittää tukikaide ainakin kahdelle seinälle. On suositeltavaa sijoittaa suihkun sekoittaja siten, että tarvittaessa avustaja voi säätää suihkun voimakkuutta ja lämpötilaa menemättä itse suihkutilaan. Suihkussa tulee myös olla jonkinlainen tarvittaessa pois tieltä siirrettävissä oleva istuin, kuten seinään kiinnitettävä istuin tai suihkujakkara.[12 s.7.] Varusteet esteettömässä hygieniatilassa tulee asentaa siten, että ne ovat helposti käytettävissä ja että niille ei tarvitse kurkotella tai kumarrella. Wc-paperiteline tulee olla sellaisessa paikassa, johon pääsee helposti käsiksi wc-istuimelta. Yksi sijoitusvaihtoehto on wc-istuimen tukikahvan rakenteet. Käsisuihkun täytyy olla saatavissa wc-istuimella istuttaessa. Wc-istuimen yhteyteen voidaan myös asentaa pieni lisäpesuallas. Jollei lisäallasta ole, on varsinaisen pesualtaan oltava siten sijoitettu, että siinä voi pestä kädet wc-istuimelta käsin. Pesualtaan korkeus seinästä tulee olla sellainen, että pyörätuolilla olevan henkilön jalat mahtuvat sen alle. Pesualtaan edessä täytyy olla tilaa siten, että siihen pääse pyörätuolin kanssa helposti kääntymään. Pesuallas on myös hyvä irrottaa seinästä sen verran, että pyörätuolilla oleva henkilö ylettää sitä helposti käyttämään.[12 s.9.] Hygieniatilan esteettömyyden takaamiseksi tulee siihen johtavan oven olla tarpeeksi leveä. Oven mitoituksessa tulee myös ottaa huomioon sen ulkopuolella oleva tila, jotta pyörätuolilla liikkuvat pääsevät turvallisesti ja helposti kääntymään käytävältä ovelle. Mikäli oven edessä oleva tila on rajallinen, joudutaan usein käyttämään liukuovea tarvittavan kääntymistilan aikaansaamiseksi. Oven avaamiseen tarvittava voima saa olla enintään kymmenen Newtonia. Oveen on sijoitettava lankavedin, jotta sen saa vedettyä perässään kiinni helposti pyörätuolia käytettäessä. Sähkötoimisesti avautuva ja sulkeutuva ovi on myös hyvä ratkaisu. Tällöin oven tulee pysyä auki 25 sekuntia kerrallaan, jotta hitaammatkin liikkujat kerkeävät siitä kulkea.[12 s.7.]

19 15 Kynnykset ovat iso este, joten niitä pyritään tässäkin tapauksessa välttämään. Määräysten mukaan mahdollinen kynnys saa olla enintään 20 mm korkea, mutta mieluummin se jätetään kokonaan pois tai käytetään laskeutuvaa pneumaattista kynnystä. Esteettömän hygieniatilan kallistukset veden poistamiseksi tulee suunnitella mahdollisimman loiviksi. Jyrkät kallistukset saattavat aiheuttaa liukastumisen vaaran. Myöskään tasoerojen välillä ei tule käyttää luiskia liukastumisvaaran vuoksi, vaan hygieniatila tulee suunnitella mahdollisuuksien mukaan yhteen tasoon.[12 s.8.] Esteettömän hygieniatilan materiaalivalinnoissa tulee kiinnittää huomiota käyttäjien tarpeisiin ja likaantumisominaisuuksiin. Lattiapinnat tulee päällystää materiaalilla, joka mahdollisimman tehokkaasti estää liukastumisen myös märkänä, mutta on myös helposti siivottavissa. Hyvä lattiamateriaali on esimerkiksi sileä muovimatto, jossa on mineraalikiteitä liukkautta estämässä. Seinämateriaalit eivät saa kerätä pölyä, joka voi aiheuttaa mahdollisen homeongelman. Täten esimerkiksi paneelilaudoitus on poissuljettu vaihtoehto. Hyvä vaihtoehto seinämateriaaliksi on isokokoinen keraaminen laatta. Myös kalusteiden ja varusteiden materiaalien tulee olla sellaisia, etteivät ne heijasta liikaa valoa eivätkä ole liukkaita märkänäkään. Materiaalien värivalinnat tulee tehdä siten, että eri varusteet, kalusteet ja pinnat erottuvat toisistaan selkeästi. Tähän päästään valitsemalla värejä, jotka aiheuttavat keskenään suuren kontrastieron. Näin saadaan hygieniatila, jossa myös heikkonäköiset voivat helpommin asioida.[12 s.8.] Esteettömän hygieniatilan suunnittelussa tulee käyttää suositeltuja mittoja, joista tässä muutamia esimerkkejä: Pyörätuolin kääntymisympyrän halkaisija: 1500 mm Pyörätuolilta wc-istuimelle siirtymiseen tarvittava tyhjä tila wc-istuimen vieressä: 800mm Tyhjä tila wc-istuimen takana: 300 mm Wc-istuimen korkeus: mm Wc-istuimen käsituet: o Korkeus: mm o Tukien väli: 600 mm o Ylitys wc-istuimen etureunasta: 300 mm Pesuallas: o Koko: 450x550 mm o Korkeus lattiasta: 800 mm yläreunaan o Tyhjä tila edessä: 1200x1200 mm o Vapaa tila alla: Leveys:800 mm Syvyys:600 mm Korkeus: 670 mm Peili: vähintään 900mm x 400 mm

20 16 Oviaukko: Oven leveys + käytävän leveys vähintään 2300 mm. Esimerkiksi: 900mm leveä käytävä johtaa 1400 mm leveän oven käyttämiseen. Oven leveys tulee olla kuitenkin vähintään 850 mm. Varusteet : Korkeus lattiasta mm, vaatekoukuissa 1200 mm ja vähintään 400 mm irti seinästä. [12 s.2-9.] 3.3 Hissi Milloin kerroskorkeuden mittainen tai tätä suurempi tasoero järjestetään porrasyhteydellä, liikkumisesteetön yhteys on järjestettävä hissillä. Pyörätuolin, pyörällisen kävelytelineen sekä avustavan henkilön tilantarpeelle mitoitetun hissin korin tulee olla vähintään 1100 mm leveä ovisivultaan ja syvyydeltään 1400 mm.[13.] Hissi itsessään on jo esteettömyyttä parantava tekijä, sillä se mahdollistaa sellaisten käyttäjien liikkumisen kerroksesta toiseen, joille portaiden käyttö on joko vaikeaa tai täysin mahdotonta. Hissi voi olla käyttökohteesta riippuen kiinteäkorinen henkilöhissi, kasaantaitettava pyörätuolihissi tai puoliavoin kaiteellinen pyörätuolihissi. Kiinteäkorinen hissi on järkevin kohteissa, joissa tarvitsee siirtyä usean kerroksen välisiä matkoja ja se palvelee hyvin kaikkia rakennuksen käyttäjiä monikäyttöisyydellään. Kasaantaitettavat pyörätuolihissit tulevat kysymykseen, kun tarvitaan siirtyä esimerkiksi vain yhden kerroksen väli, eikä asennuskohteessa ole paljon muuta liikennettä. Kerros- ja pientalojen porraskäytävät ovat tällaisia kohteita. Puoliavoin kaiteellinen pyörätuolihissi on hyvä kohteissa, joissa on paljon muuta liikennettä ja hissin käyttö aiheuttaa muille kulkijoille haittaa. Tällainen kohde voi olla esimerkiksi kauppakeskus.[13.] Hissi tulee yleensä tarpeelliseksi, kun siirryttävien tasojen välinen korkeusero on yli yksi metri. Tätä matalammissa siirtymissä voidaan käyttää luiskaa. Hissin koon tulee olla sellainen, että siihen mahtuu hyvin pyörätuolin tai rollaattorin kanssa. Erittäin hyvä esteettömyys saadaan aikaan sellaisella hissillä, jossa on mahdollista kääntyä ympäri pyörätuolilla. Suurempi hissi on myös parempi muita käyttötarkoituksia varten. Isoon hissiin mahtuu enemmän tavaraa ja ihmisiä sekä esimerkiksi paarit. Mikäli hississä on vain yksi ovi, tulee sen olla hissin lyhyemmällä seinällä.[13.] Hississä on myös oltavat oikeanlaiset varusteet ja hallintalaitteet, jotta sen käyttö on varmasti helppoa kaikille käyttäjille. Hississä tulee olla ainakin yksi kaide 900 mm korkeudella. Hissin hallintalaitteet täytyy sijoittaa siten, että ne ovat käytettävissä myös pyörätuolista. Tämän takaamiseksi hyvä sijoituspaikka on 900 mm korkeudella ainakin