TUTKIMUSSELOSTUS. Niemenkartanon koulu Kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus

Transkriptio

1 Kuva IdeaStructura IdeaStructura Oy Kutomotie Helsinki Satamatie 330 / PL Kokkola etunimi.sukunimi@ideastructura.com Y-tunnus

2 2/34 SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistiedot Tutkimuksen kohde Tutkimuksen tilaaja Tutkimuksen tavoite Tutkimusajankohta Tutkimuksen tekijä Tutkimuskohteen yleiskuvaus Lähtötiedot Käytössä olleet asiakirjat Yhteenveto aikaisemmista tutkimuksista ja selvityksistä Kiinteistön ylläpidosta vastaavilta henkilöiltä ja käyttäjiltä saadut tiedot Tutkimusvälineet ja -menetelmät Havainnot ja mittaustulokset Yleistä rakenteista Havainnot ja kosteuskartoituksen tulokset Rakenteiden ilmatiiviys ja muut sisäilman laatuun vaikuttavat tekijät Ilmanvaihto ja sen toimivuus Linoleumimattopäällysteiden mikrobinäytteet Johtopäätökset Jatkotoimenpide-ehdotukset Liitteet 1. Pohjakerroksen pohjapiirustus täydennettynä pintakosteuskartoituksen tuloksilla, 1:100, 1 piirustus kerroksen pohjapiirustus täydennettynä pintakosteuskartoituksen tuloksilla sekä viiltokosteusmittauspisteiden ja materiaalinäytteenottopaikkojen sijainneilla, 1:100, 1 piirustus 3. Linoleumimattopäällysteiden materiaalinäytteiden mikrobianalyysien analyysivastaus, Mikrobioni Oy, IdeaStructura Oy Kutomotie Helsinki Satamatie 330 / PL Kokkola etunimi.sukunimi@ideastructura.com Y-tunnus

3 3/34 1. Yleistiedot 1.1 Tutkimuksen kohde Susisaarentie 8 0 Reisjärvi 1.2 Tutkimuksen tilaaja Reisjärven kunta Tekninen toimi Reisjärventie 8 0 Reisjärvi Yhteyshenkilöt: Mika Tolppi / Matti Kiviniemi 1.3 Tutkimuksen tavoite Tutkimuksen tavoitteena on ollut kartoittaa pääasiallisesti aistinvaraisten menetelmien, kosteus- ja ilmamäärämittausten sekä lattianpäällysteiden mikrobinäytteiden avulla rakennuksen kuntoa kohteessa ilmenneiden sisäilmaongelmien syiden ja niiden laajuuden selvittämiseksi. Lisäksi tehtävänä on ollut esittää toimenpide-ehdotukset mahdollisten vaurioiden korjaussuunnittelun käynnistämiseksi. Tutkimuksen tavoitteena ei ole ollut tutkia koko rakennusta ja sen kaikkia eri rakennusosia systemaattisesti kaikilta osiltaan vaan tutkimuksen pääpaino on ollut ajankohtaisiin sisäilmaongelmiin liittyvissä kosteus- ja sisäilmateknisissä asioissa. Tutkimuksen lähtökohtana on ollut aikaisemmin tehdyn, osaa rakennuksen tiloista koskevan sisäilmakatselmuksen (IdeaStructura Oy, ) yhteydessä tehdyt havainnot joiden perusteella tutkimuksia laajennettiin myös muihin tiloihin. 1.4 Tutkimusajankohta Kenttätutkimukset kohteessa aloitettiin , jolloin tehtiin mm. pintakosteuskartoitus ja suurin osa ilmamäärämittauksista. Tutkimuksia täydennettiin vielä mm. liikuntasalin sekä aikaisemmalla tutkimuskäynnillä käytössä olleiden tilojen osalta. Lattioiden linoleumimattopäällysteiden materiaalinäytteet otettiin ensimmäisen kohdekäynnin yhteydessä ja näytepalojen analyysivastaus on päivätty Tutkimuksen tekijä IdeaStructura Oy Kutomotie Helsinki Yhteyshenkilöt: Jukka Huttunen, puh Eetu Pulkkinen, puh IdeaStructura Oy Kutomotie Helsinki Satamatie 330 / PL Kokkola etunimi.sukunimi@ideastructura.com Y-tunnus

4 Henri Wennström, puh / Tutkimuskohteen yleiskuvaus 2. Lähtötiedot Tutkimuskohteena on -luvun vaihteessa valmistunut 1-kerroksinen koulurakennus. 1. kerroksen lisäksi rakennuksessa on osittain maanpinnan alapuolinen pohjakerros. Rakennus sijaitsee kaakkoon viettävällä rinnetontilla siten, että rakennuksen pohjakerroksen luoteissivun tilat ovat pääosin maanpinnan alapuolella ja vastaavasti kaakkoissivulla maanpinta laskee pohjakerroksen lattiapinnan tasolle. 1. kerros on pinta-alaltaan pohjakerrosta suurempi siten, että 1. kerroksen luoteissivulla sijaitsevat luokkasiivet ovat pohjakerroksen ulkopuolella. Rakennuksessa on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto. Rakennuksen pääasiallisena rakennusmateriaalina ovat teräsbetoni, tiili sekä puu. Rakennuksen kantavana pystyrunkona toimivat teräsbetonipilarit sekä teräsbetoni- ja tiilirakenteiset ulko- ja väliseinät, kantavana vaakarunkona on liimapuu- ja teräsbetonipalkkeja. Alapohjat ovat rakenteeltaan maanvaraisia betonilaattoja ja välipohjat ovat pääasiassa liittolaattarakenteisia lukuun ottamatta ilmanvaihtokonehuonetta, jossa välipohja on ontelolaattarakenteinen. Yläpohjarakenteet ovat puurakenteisia ja vesikattona on suurimmalla osalla alueista tiilikate lukuun ottamatta hallintotilojen aluetta, jossa tiilikate on vuonna 2014 korvattu rivipeltikatteella. Julkisivupinnat ovat pääosin puhtaaksimuurattuja tiilipintoja tai ohutrapattuja betonitiilipintoja, lisäksi osalla alueista julkisivu on puupaneloitu. Rakennuksessa vuoden 2014 vesikattokorjausten lisäksi tehty myös muita korjaustoimenpiteitä, joista merkittävimpänä korjauksena vuonna 2010 luoteissivulla tehty piha- ja pintavesikorjaus, jossa mm. salaojia uusittiin ja pihan kallistuksia korjattiin. Pintavesikorjauksia on tehty lisäksi vuonna 2012, jolloin ainakin sadevesiviemäröinti uusittiin pohjoisnurkassa sijaitsevan kuntosalin kohdalta. Vuonna 2014 on tehty myös sisäilmakorjauksia, joissa saatujen tietojen mukaan pyrittiin tiivistämään lähes kaikkien sisätilojen lattianrajat ilmavuotojen ehkäisemiseksi. Myös ilmanvaihdon ilmamäärät on säädetty ja tasapainotettu. Lisäksi aikaisemmin tehdyn sisäilmakatselmuksen (IdeaStructura Oy, ) toimenpide-ehdotusten pohjalta lattioiden linoleumimattopäällysteitä on korvattu keraamisella laatoituksella muutamissa huonetiloissa ja samassa yhteydessä on korjattu myös yläpohjan höyrynsulussa olleita puutteita. Suosituksena on ollut korvata vaiheittain kaikkien luokkahuoneiden linoleumimatot keraamisella laatoituksella, mutta tämä työ on vielä toistaiseksi kesken. 2.1 Käytössä olleet asiakirjat Tätä tutkimusselostusta laadittaessa on ollut käytettävissä rakennuksen alkuperäiset ARK-, RAK- ja LVI-piirustukset. Piirustukset dokumentoitiin valokuvaamalla ne Reisjärven kunnantalolla, jossa piirustukset ovat arkistoituna. Aikaisemmista tutkimuksista ja muista selvityksistä käytettävissä on ollut seuraavat asiakirjat: IdeaStructura Oy Kutomotie Helsinki Satamatie 330 / PL Kokkola etunimi.sukunimi@ideastructura.com Y-tunnus

5 5/34 Pöytäkirja ilmastoinnin puhdistuksesta, Nuohouspalvelu Kokkoniemi Koulun henkilökunnan oirekyselyn tulokset, Peruspalvelukuntayhtymä Selänne Tarkastuskertomus terveydensuojalain mukaisesta tarkastuksesta, Peruspalvelukuntayhtymä Selänne Kuntoarvioraportti, Kiratek Oy Koulun henkilökunnan oirekyselyn tulokset, Peruspalvelukuntayhtymä Selänne Yhteenveto aikaisemmista tutkimuksista ja selvityksistä Kuntoarvioraportin mukaan rakennus on pääosin hyvässä kunnossa ja peruskorjauksen on arvioitu sijoittuvan vuoden päähän. Kuntoarvion yhteydessä rakennuksen sisäilmassa ei oltu havaittu viitteitä epäpuhtauksista eikä rakennuksessa oltu havaittu myöskään merkittäviä kosteus- tai homevaurioita. Rakennuksen ilmanvaihtojärjestelmän oli todettu olevan mitoitukseltaan pääasiassa riittävä lukuun ottamatta pohjakerroksen teknisen työn tiloja. Kellarikerroksessa sijaitsevan kuntosalin ulko- ja väliseinissä oli havaittu muutamia yksittäisiä kosteusvaurioita, mutta muilta osin maanvastaisissa rakenteissa tai alapohjissa ei oltu todettu kosteusongelmia. Lisäksi keittiön muovimattopäällysteisellä lattialla oli havaittu kohonneita pintakosteusilmaisimen lukemia, joiden syyksi oli oletettu lattianpäällysteen halkeamien kautta rakenteeseen päässeitä vesiä. 2.3 Kiinteistön ylläpidosta vastaavilta henkilöiltä ja käyttäjiltä saadut tiedot Tutkimuksen tilaajalta, kiinteistönhoitajalta ja käyttäjiltä saatujen tietojen mukaan tähän asti tehdyistä korjaustoimenpiteistä huolimatta osassa luokkahuoneiden sisäilman laadussa on edelleen koettu puutteita. Oireilu on jatkunut myös ainakin osassa hallintotiloja ja lisäksi liikuntasalissa. 3. Tutkimusvälineet ja -menetelmät Lattioiden ja seinärakenteiden kuntoa selvitettiin käyttäen aistinvaraisten havaintojen apuvälineenä pintakosteusilmaisinta GANN Hydromette UNI 2 + aktiivielektrodi B 50 (asteikko: 10 1). Pintakosteusilmaisimella tarkastettiin rakennuksen lähes kaikkien huonetilojen lattiapinnat sekä ja seinärakenteiden yläosat kauttaaltaan noin 0,5 m:n välein lukuun ottamatta kiintokalusteiden ja muiden vaikeasti siirrettävien kalusteiden / irtaimiston kohtia. Pintakosteusilmaisimen antama lukema riippuu rakenteen kosteuden lisäksi mm. materiaalista, pinnan epätasaisuudesta ja puhtaudesta. Pintakosteusilmaisin kuvaa rakenteen kosteuspitoisuutta enimmillään noin 2 3 cm:n syvyydelle asti. Pintakosteusilmaisin reagoi kosteuden lisäksi myös rakenteessa oleviin erilaisiin metalliesineisiin sekä tasoitteiden ja muiden pinnoitemateriaalien sähköä johtaviin ominaisuuksiin. Pintakosteusilmaisimen GANN lukeman ollessa kiviaineisella seinä- tai lattiapinnalla yli voidaan rakenteen pintakerrosta pitää yleensä normaalia kosteampana. IdeaStructura Oy Kutomotie Helsinki Satamatie 330 / PL Kokkola etunimi.sukunimi@ideastructura.com Y-tunnus

6 6/34 Pintakosteuskartoituksessa tehtyjen havaintojen varmentamiseksi muutamien tilojen linoleumimattopäällysteisille lattiapinnoille tehtiin viiltokosteusmittauksia liima- ja tasoitekerroksen huokosilman suhteellisen kosteuden mittaamiseksi. Rakenteiden kosteusmittausten lisäksi tutkimusten yhteydessä mitattiin sisäilman lämpötila sekä suhteellinen kosteus. Mittauksissa käytettiin Vaisala HMP42- ja HMP44-kosteusmittausantureita ja HMI41-näyttölaitetta. Mittalaitteiden tarkkuus on noin ± 2 %. Kosteuskartoitukseen liittyen puujalkalistojen, puurakenteisten ovikarmien ja muiden puumateriaalien kosteuspitoisuutta (paino-%) mitattiin pistokoeluonteisesti materiaalin sähkönvastuksen mittaamiseen perustuvalla piikkimittarilla Tramex Compact. Ilmanvaihdon toimivuutta ja rakennuksen painesuhteita mitattiin paineeromittarilla (Swema 3000 md) sekä ns. huppumittarilla (SwemaFlow 125 D). Ilmamäärämittauksia tehtiin muutamissa osittain satunnaisesti valituissa huonetiloissa. Painesuhteita ja rakenteiden kautta tapahtuvien vuotoilmavirtausten suuntia havainnoitiin myös aistinvaraisesti sekä lämpökameran (FLIR E8) avulla. Lämpökuvausten aikana ulkoilman lämpötila oli noin +3 5 ºC. Rakennuksen ulkopuolisen sade- ja pintavesijärjestelmän toimivuutta ei arvioitu tarkemmin tutkimusten yhteydessä. Salaojituksen toimivuutta arvioitiin avaamalla yksittäisiä salaojakaivojen kansia sekä havainnoimalla vedenpinnan korkeusasemaa sekä vedenvirtausta. Kuntotutkimuksen yhteydessä otettiin osittain satunnaisesti valittujen tilojen linoleumimattopäällysteestä yhteensä 6 materiaalinäytettä laboratorioanalyysiä varten. Materiaalinäytteiden analysointi suoritettiin Mikrobioni Oy:n laboratoriossa laimennossarjamenetelmällä käyttäen pintaviljelytekniikkaa. Analyysimenetelmän tarkempi kuvaus on esitetty liitteen 3 analyysivastauksessa. 4. Havainnot ja mittaustulokset 4.1 Yleistä rakenteista Rakennus on perustettu koko alaltaan maanvaraisesti kantavan maakerroksen varaan. Alkuperäisten rakennepiirustusten mukaan pohjakerroksen perustusrakenteina on ulkoseinälinjoilla jatkuvat seinäanturat ja paikallavalurakenteiset perusmuurit ja perusmuuri- / sokkelipalkit sekä osittain myös pilarianturoita. Perusmuuri- / sokkelipalkeissa on EPS-eristeellä tehty sokkelihalkaisu. Ulkoseinien lisäksi myös väliseinien kohdilla on osalla alueista jatkuvia seinäanturoita. Myös 1. kerroksen luokkasiivissä perustusrakenteina on ulkoseinälinjoilla paikallavalurakenteiset perusmuuri- / sokkelipalkit ja väliseinien kohdilla on wc-tilojen väliseiniä lukuun ottamatta jatkuvat seinäanturat (kuva 1). Vuoden 2014 sisäilmakorjausten yhteydessä tehdyn alapohjan rakenneavauksen yhteydessä selvisi, että luokkahuoneiden alapohja- ja perustusrakenteet poikkeavat kuvassa 1 esitetystä rakenteesta (leikkaus 28-28) ainakin osalla alueista siten, että alapohjan lämmöneriste ei jatku anturan päälle, vaan alapohjan betonilaatta on anturan kohdalta muuta osaa paksumpi ja on suoraan kosketuksissa anturaan. Alapohjarakenteina on sekä pohjakerroksessa että 1. kerroksen luokka- IdeaStructura Oy Kutomotie Helsinki Satamatie 330 / PL Kokkola etunimi.sukunimi@ideastructura.com Y-tunnus

7 7/34 soluissa EPS-eristekerroksen päälle valettu 100 mm paksu teräsbetonilaatta (kuva 1). Piirustuksissa ei ole mainintaa alapohjassa mahdollisesti käytetystä muovikalvosta eikä myöskään eristekerroksen alapuolisista rakennekerroksista. Kuva 1. Valokuva alkuperäisestä rakennepiirustuksesta nro 2, jossa on esitetty luokkasiipien perustusrakenteiden tasopiirustus sekä osa perustusleikkaukset ja Leikkauksessa esitetystä poiketen väliseinäanturoiden kohdilla lattialaatan ja anturan välissä ei ole rakenneavaushavaintojen mukaan lämmöneristystä vaan betonilaatta kosteusteknisesti hieman riskialttiilla tavalla suorassa kontaktissa anturaan. Piirustusten mukaan osalla alueista, mm. pohjakerroksen auditorion ja teknisentyön tilan sekä kuntosalin lounaissivun maanvastaisissa seinärakenteissa, on ulkopuolinen rakentamisajalle tyypilliseen tapaan bitumisivelyllä tai -kermillä tehty vedeneristys (kuva 2). Havaintojen ja saatujen tietojen mukaan rakennus on salaojitettu rakennusrungon ulkopuolisilla salaojilla. Rakenneleikkauspiirustuksissa on lisäksi esitetty viitteellisesti myös rakennusrungon sisäpuolisia salaojia ainakin auditorion sekä liikuntasalin juoksuradan kohdilla, mutta näiden olemassaolosta ei ole tarkkaa tietoa (kuva 3). Alkuperäisissä piirustuksista ei ollut käytettävissä varsinaisia salaojapiirustuksia eikä myöskään myöhemmin tehtyjen salaojakorjausten mahdollisia päivitettyjä salaojapiirustuksia. IdeaStructura Oy Kutomotie Helsinki Satamatie 330 / PL Kokkola etunimi.sukunimi@ideastructura.com Y-tunnus

8 8/34 Kuva 2. Osakopio rakennuksen alkuperäisestä rakennepiirustuksesta nro 4, jossa on esitetty perustusleikkaukset Osassa pohjakerroksen maanvastaisista seinistä on esitetty ulkopuolinen kosteuseristys, kuten mm. kuvassa näkyvässä kuntosalin luoteissivun seinissä perustusleikkauspiirustuksessa Kuva 3. Osakopio rakennuksen alkuperäisestä rakennepiirustuksesta nro 9, jossa auditorion kohdalle on viitteellisesti esitetty myös rakennusrungon sisäpuolinen salaoja. Vastaavia sisäpuolisia salaojia on esitetty myös liikuntasalin juoksuradan kohdalla, mutta näiden olemassaolosta ei ole tarkkaa tietoa. IdeaStructura Oy Kutomotie Helsinki Satamatie 330 / PL Kokkola etunimi.sukunimi@ideastructura.com Y-tunnus

9 9/ Havainnot ja kosteuskartoituksen tulokset 1. kerroksen luokkahuoneiden sekä hallintotilojen alkuperäisenä lattianpäällysteenä on käytetty linoleumimattoa (kuva 4). Vuoden 2014 sisäilmakorjauksissa osassa luokkahuoneista linoleumimatto on korvattu joko osittain (tilat 122, 143 ja 144) tai kokonaan (tila 123) keraamisella laatoituksella lattiapinnoilla havaittujen kosteusongelmien sekä linoleumimattojen normaalistikin aiheuttavien jonkinasteisten päästö- ja hajuongelmien vuoksi (kuva 5). Myös rehtorin huoneessa 133 linoleumimattopäällyste on korvattu keraamisella laatoituksella (kuva 5). Aula- ja käytävätiloissa lattianpäällysteenä on käytetty pääosin linoleumimattoa tai mosaiikkibetonilaattaa. Keittiössä 146 sekä pohjakerroksessa sijaitsevissa kuntosalissa 044 ja varastotiloissa lattianpäällysteenä on kokomuovinen muovimatto ja märkätiloissa lattiat ovat keraamista laatoitusta. Pohjakerroksessa sijaitsevan liikuntasalin lattia on liikuntatiloissa käytettävää joustomattoa ja lisäksi teknisen työn tilassa 014 lattia on pääosin maalattua betonia ja pieneltä alueelta myös muovimattoa. Kuva 4. Yleiskuva luokkahuoneesta 104. Luokkahuoneiden alkuperäisenä lattianpäällysteenä on käytetty linoleumimattoa. Lattiarakenteena on maanvarainen betonilaatta. Kattopintojen akustiikkalevyt on liimattu suoraan kattolevytykseen ja kaikki reunat on verhottu muovilistoilla. IdeaStructura Oy Kutomotie Helsinki Satamatie 330 / PL Kokkola etunimi.sukunimi@ideastructura.com Y-tunnus

10 10/34 Kuva 5. Osassa luokka- ja toimistotiloista linoleumimattopäällystettä on jo korvattu keraamisella laatoituksella vuonna 2014 tehtyjen sisäilmakorjausten yhteydessä. Vasemman puoleinen kuva on luokkahuoneesta 143 ja oikeanpuoleinen kuva rehtorin huoneesta 133. Kohteessa tehdyn pintakosteuskartoituksen ja muiden havaintojen perusteella sekä pohja- että 1. kerroksen lattiapinnat ovat suurimmalta osin täysin kuivia. Pintakosteuskartoituksessa havaittiin pieniä tavanomaista kosteampia alueita pohjakerroksen liikuntasalin viereisten varastojen 045 ja 046 muovimattopäällysteisillä lattiapinnoilla (lukemat välillä 95 asteikolla 10 1) sekä myös 1. kerroksen luokkahuoneiden 121 ja 122 linoleumimattopäällysteisillä lattiapinnoilla (lukemat välillä , asteikolla 10 1). Pintakosteuskartoituksen yksityiskohtaiset tilakohtaiset tulokset on esitetty liitteissä 1 ja 2. Em. tilojen lisäksi keittiön 146 lattia on kostea varsin suurelta alalta ja muovimattopäällyste on paikoin myös irti alustastaan (kuva 6, ks. myös liitteen 2 merkinnät). Keittiön muovimattopäällysteessä oli lisäksi ainakin yhdessä kohdassa todettavissa muutamia repeämiä seinäylösnoston taitekohdassa. Keittiön muovimatossa on aikaisemmin tehdyn kuntoarvion mukaan ollut useita repeämiä mm. lattiakaivojen vieressä ja näiltä osin mattoa on paikattu tai uusittu pieneltä alueelta. Havaitut kosteusongelmat ovatkin oletettavasti lattianpäällysteessä aikaisemmin olleiden repeämien ja muiden epätiiviyskohtien kautta välipohjarakenteeseen päässeiden pesuvesien aiheuttamia eikä uusia vuotoja ole todennäköisesti enää tapahtunut. Keittiön muovimaton alustastaan irronneita alueita lukuun ottamatta muiden tilojen lattianpäällysteiden tavanomaista kosteammilla alueilla ei ollut havaittavissa näkyviä viitteitä kosteusvaurioista, kuten esimerkiksi värjäytymiä tai tavanomaisesta poikkeavaa hajua. Osassa tiloista oli kuitenkin aistittavissa linoleumimattopäällysteen vaurioitumattomanakin aiheuttamaa tyypillistä tunkkaista hajua. Seinäpintojen osalta havaitut vauriot ja kosteusongelmat sijoittuivat pääasiassa pohjakerroksen maanvastaisiin seinärakenteisiin. Tavanomaista korkeampia pintakosteusilmaisimen lukemia havaittiin pienillä alueilla teknisen työn tilan 014 pohjoisseinän alaosassa sekä länsinurkassa (lukemat välillä , asteikolla 10 1), jossa oli myös silmin havaittavissa olevia lieviä maalivaurioita (kuva 7). Kuntosalissa 044 maanvastaiset seinät olivat alaosistaan kauttaaltaan lievästi tavanomaista kosteampia (lukemat välillä 100, asteikolla 10 1). Kuntosalissa ulko- ja väliseinäpinnoilla oli myös yksittäisiä kosteuden IdeaStructura Oy Kutomotie Helsinki Satamatie 330 / PL Kokkola etunimi.sukunimi@ideastructura.com Y-tunnus

11 11/34 aiheuttamia näkyviä maali- ja tasoitevaurioita (kuvat 8 ja 9). Päätyseinän näkyvän vaurion aiheuttajana on ollut sähköputkien kautta pistorasiaan ja siitä edelleen seinärakenteeseen imeytyneet vuotovedet, minkä seurauksena seinän tasoite- ja maalikerrokset ovat paikallisesti vaurioituneet. Saatujen tietojen mukaan sähköputket on kuitenkin jo tulpattu eikä vuotoja pitäisi tältä osin enää tapahtua. Vuodon aiheuttamat vauriot rajoittuvat hyvin paikalliselle alueelle ja muiden seinäpintojen lievät kosteusongelmat ovat seurausta alakautta tapahtuvasta maaperän kosteusrasituksesta. Osa kuntosalin seinistä on suojattu vanerilevytyksellä ja myös levytyksessä oli paikoin todettavissa tavanomaista kosteampia alueita myös väliseinien kohdalla (kuvat 8 ja 10). Kuntosalin muovimattopäällysteiset lattiapinnat olivat pintakosteusilmaisimella tehtyjen havaintojen mukaan täysin kuivia. Kuva 6. Keittiön 147 muovimattopäällyste on paikoin irronnut alustastaan mm. kuvassa taka-alalla näkyvästä nurkasta. Aikaisemmin tehdyn kuntoarvion mukaan muovimattopäällysteessä on ollut repeämiä, jotka on nykyisin kuitenkin jo paikkakorjattu. Lattianpäällystettä on lisäksi myös uusittu pieneltä alueelta. Ks. myös liitteen 2 merkinnät. IdeaStructura Oy Kutomotie Helsinki Satamatie 330 / PL Kokkola etunimi.sukunimi@ideastructura.com Y-tunnus

12 12/34 Kuva 7. Pohjakerroksessa sijaitsevan teknisen työn tilan 014 lounaisnurkassa on maaperän kosteusrasituksesta aiheutuneita maalivaurioita. Puujalkalistan kosteuspitoisuus oli vauriokohdalla 15 paino-%. Vertailuksi todettakoon, että mikrobikasvun riski on suuri, mikäli puun kosteuspitoisuus on pitkäaikaisesti yli paino-%. Kuva 8. Kuntosalin 044 maanvastaiset seinät ovat alaosistaan lähes kauttaaltaan tavanomaista lievästi kosteampia. Osa kuntosalin seinistä on suojattu vanerilevytyksellä ja myös levytyksen kosteuspitoisuus oli paikoin koholla. Ks. myös seuraavat kuvat. IdeaStructura Oy Kutomotie Helsinki Satamatie 330 / PL Kokkola etunimi.sukunimi@ideastructura.com Y-tunnus

13 13/34 Kuva 9. Kuntosalin 044 seinäpinnoilla oli pieniä silmin havaittavissa olevia maali- ja tasoitevaurioita. Oikeanpuoleisessa kuvassa näkyvän vaurion yläpuolella sijaitsevaan pistorasiaan on aikaisemmin kulkeutunut sähköputkien kautta ulkopuolisia pintavesiä, mutta saatujen tietojen mukaan putket on nykyisin tulpattu. Kuva 10. Kuntosalin 044 seinien vanerilevytyksen kosteuspitoisuus oli paikoin yli 20 paino-%. Mikrobikasvun riski on suuri, mikäli puumateriaalin kosteuspitoisuus on pitkäaikaisesti yli paino-%. Pintakosteuskartoituksessa tehtyjen havaintojen varmentamiseksi 1. kerroksen luokkahuoneiden linoleumimattopäällysteisille lattioille tehtiin muutamia viiltokosteusmittauksia, joiden tulokset on esitetty taulukossa 1. IdeaStructura Oy Kutomotie Helsinki Satamatie 330 / PL Kokkola etunimi.sukunimi@ideastructura.com Y-tunnus

14 14/34 Taulukko 1. Luokkahuoneiden lattiarakenteiden mattoliima- ja tasoitekerroksen huokosilman sekä sisäilman suhteellinen kosteus, lämpötila sekä vesihöyrypitoisuus Mittapisteiden tarkka sijainti on esitetty liitteen 1 pohjapiirustuksessa. Mittapisteen nro Mittapisteen sijainti Reiän syvyys sisäpinnasta mitattuna [mm] Lämpötila [ C] RH [%] Vesihöyrypitoisuus [g/m 3 ] K1 Luokkahuoneen 142 linoleumimattopäällysteinen lattia huoneen keskiosalla ~0 (viiltomittaus) +19, ,7 Sisäilma Lattiapinnalla mittapisteen K1 vieressä - +21,1 23 4,3 K2 Luokkahuoneen 103 linoleumimattopäällysteinen lattia ulkoseinän vieressä ~0 (viiltomittaus) +21, ,9 Sisäilma Lattiapinnalla mittapisteen K2 vieressä - +21,9 15 2,9 K3 Luokkahuoneen 121 linoleumimattopäällysteinen lattia väliseinän vieressä ~0 (viiltomittaus) +20,0 14,7 Sisäilma Lattiapinnalla mittapisteen K3 vieressä - +19,8 20 3,3 Taulukossa 1 esitettyjen kosteusmittausten mukaan mittapisteen K3 kohdalla luokkahuoneen 121 väliseinän vieressä linoleumimaton alapuolisen liima- ja tasoitekerroksen huokosilman suhteellinen kosteus ylittää selvästi mattoliiman pitkäaikaiskestävyyden kannalta kriittisenä pidetyn RH % rajan. Mattoliiman lisäksi myös itse linoleumimattopäällysteen päästöt kasvavat suhteellisen kosteuden noustessa. Mittapisteiden K1 ja K2 osalta tulokset ovat em. rajan alapuolella, mutta mittapisteessä K2 tulos on hieman tavanomaista korkeampi erityisesti välipohjarakenteelle, johon ei maanvaraisten betonilaattojen tapaan kohdistu maaperän kosteusrasitusta. 4.3 Rakenteiden ilmatiiviys ja muut sisäilman laatuun vaikuttavat tekijät Saatujen tietojen mukaan ainakin opetus- ja hallintotilojen lattianrajat on tiivistetty vuoden 2014 aikana ja lattianrajojen tiiviys onkin näiltä osin varsin tyydyttävällä tasolla. Lattiarajoissa havaittiin kuitenkin muutamia yksittäisiä pienehköjä epätiiviyskohtia mm. luokkahuoneessa 144. Huomattavimmat ja oletettavasti aikaisemmin tehtyjen korjausalueiden ulkopuolelle jääneet kohdat havaittiin wc-tiloissa 136, 138 ja 139, joissa laatoituksen nurkka-alueen silikonisauma oli repeillyt ainakin osittain alapohjan betonilaatan kuivumiskutistuman seurauksena ja raot ulottuivat paikoin selvästi maaperään saakka (kuva 11). Rakojen syntyminen on seurausta rakennusosien painumaeroista samalla kohdin olevan rakennusrungon tasoeron kohdalla, sillä ainakin wc-tilojen 138 ja 139 seinäpinnoilla ja myös aulan 141 seinä- ja lattiapinnoilla oli havaittavissa luokkasiiven alapohja- ja perustusrakenteiden lievään painumiseen viittavia halkeamia (kuva 12). Painumiseen viittaavia havaintoja oli tehty myös vuonna IdeaStructura Oy Kutomotie Helsinki Satamatie 330 / PL Kokkola etunimi.sukunimi@ideastructura.com Y-tunnus

15 15/ tehdyssä kuntoarviossa. Wc-tilojen toisarvoisen käyttötarkoituksen vuoksi lattianurkissa olevien rakojen kautta tapahtuvia ilmavuotoja suurempana riskinä on kuitenkin esimerkiksi pesuvesien kulkeutuminen rakenteisiin ja siitä aiheutuvat kosteusvauriot. Em. epätiiviyskohtien lisäksi myös luokkahuoneen 142 länsinurkassa kiintokalusteen ja ulkoseinän välisessä tilassa oli pieni tiivistämätön alue. Kuva 11. Wc-tiloissa 136, 138 ja 139 havaittiin lattianrajoissa mahdollisina ilmavuotoreitteinä toimivia, paikoin maaperään saakka ulottuvia rakoja. Ilmavuotoja suurempana riskinä on kuitenkin esimerkiksi pesuvesien kulkeutuminen rakenteisiin ja siitä aiheutuvat kosteusvauriot. Rakojen syntymiseen on todennäköisesti vaikuttanut luokkasiiven alapohja- ja perustusrakenteiden painuminen (ks. myös seuraava kuva). Vasemman puoleinen kuva otettu wc-tilasta 138 ja oikeanpuoleinen kuva wc-tilasta 139. Kuva 12. Wc-tilojen 136, 138 ja 139 lattianurkissa havaittujen rakojen syntymiseen on todennäköisesti vaikuttanut myös luokkasiiven alapohjarakenteiden lievä painuminen, johon viittaavia halkeamia oli havaittavissa wc-tilojen lisäksi myös aulan 141 seinä- ja lattiapinnoilla. Halkeamavauriot eivät ole rakennuksen kantavuuden kannalta olennaisia, vaan kyse on lähinnä esteettistä haittaa aiheuttavista vaurioista. Yläpohjan osalta havaitut ilmavuotokohdat ja höyrynsulun liitoskohtien sekä läpivientien tiiveydessä olevat puutteet ovat aikaisemmin tehdyssä sisäilmakatselmuksessa havaittujen kaltaisia ja näiltä osin ongelmia on koko rakennuksen alueella. Silmin havaittavissa olevia puutteita on ainakin käytävän 106 ja aulan 115 välisen väliseinän kohdalla sekä myös aulan 141 ja ruokalan 145 väliseinän kohdalla, joissa yläpohjan höyrynsulkukalvo katkeaa seinien kohdalle eikä liitoskohtia ole tiivistetty (kuvat 13 ja 14). Aulan 115 puolelta tehdyssä lämpökamerakuvauksessa kyseiseltä kohdalta havaittiin varsin merkittäviä il- IdeaStructura Oy Kutomotie Helsinki Satamatie 330 / PL Kokkola etunimi.sukunimi@ideastructura.com Y-tunnus

16 16/34 mavuotoja (kuva 13). Käytävän 106 kohdalla yläpohjan levytys on lisäksi paikoin irronnut (kuva 15). Puutteita havaittiin lisäksi aulan 115 ja ruokalan 145 yhteydessä olevien sähkökeskuksien kohdilla, joissa yläpohjan läpivientejä on havaintojen mukaan tiivistetty ainoastaan sullomalla mineraalivillaa läpivientien ympärille. Aulan 115 yhteydessä olevan sähkökeskuksen yläpohjasta oli havaittavissa selkeää sisäänpäin suuntautuvaa ilmavirtausta. Kuva 13. Käytävän 106 ja aulan 115 välisen väliseinän kohdalla höyrynsulkukalvon reuna roikkuu tiivistämättömänä yläpohjan levytyksen taustalta. Vasemmanpuoleinen kuva otettu käytävän 106 puolelta ja oikeanpuoleinen valokuvan ja lämpökuvan yhdistelmäkuva on otettu aulan 115 puolelta. Lämpökuvaushetkellä ulkoilman lämpötila oli noin +3 5 ºC. Kuva 14. Aulan 141 ja ruokalan 145 välisen väliseinän kohdalla yläpohjan höyrynsulkukalvon ja seinän liitoskohtaa ei ole tiivistetty. Kuva otettu aulan 141 puolelta. IdeaStructura Oy Kutomotie Helsinki Satamatie 330 / PL Kokkola etunimi.sukunimi@ideastructura.com Y-tunnus

17 17/34 Kuva 15. Käytävän 106 alakaton yläpuolella yläpohjarakenteen levytyksen kiinnitys paikoin pettänyt ja pudonnut alaslaskun varaan. Ilmavuotokohtia havaittiin lisäksi myös luokkahuoneiden yläpohjarakenteiden ja seinien liitoskohdissa sekä myös ikkunoiden yläpuolisten liimapuupalkkien rakenneliittymissä, joissa oletettavasti rakentamisajalta peräisin oleva elastinen saumaus on paikoin ratkennut. Yläpohjan osalta vuotokohdat sijaitsevat lähinnä ulkoseinien sekä palo-osastoivien väliseinien kohdilla, joiden kohdilla yläpohjan höyrynsulkukalvossa on epäjatkuvuuskohtia ja oletettavasti kalvon ja seinän liitoskohdat ovat aulatiloissa tehtyjen havaintojen tapaan tiivistämättömiä (kuvat 16 ja 17). Höyrynsulkukalvoa ei ole todennäköisesti tiivistetty myöskään liimapuupalkkia vasten ja lisäksi myös liimapuupalkin ja seinärakenteiden liitoskohdissa on epätiiviyskohtia (kuva 18). Luokkasiipien luokkahuoneiden välisten sekä myös aulatilojen vastaisten väliseinien kohdilla yläpohjan höyrynsulku jatkuu sen sijaan yhtenäisenä eikä tiiviydessä näiltä osin todennäköisesti ole merkittäviä puutteita. Luokkahuoneiden ikkunoissa havaitut ilmavuodot tapahtuivat lähinnä tiivistevuotoina suoraan ulkoilmasta eikä varsinaisia karmiliittymien kautta tapahtuvia ja samalla mahdollisia epäpuhtauksia sisältäviä ilmavuotoja ollut havaittavissa. IdeaStructura Oy Kutomotie Helsinki Satamatie 330 / PL Kokkola etunimi.sukunimi@ideastructura.com Y-tunnus

18 18/34 Kuva kerroksen luokkahuoneissa merkittävimmät ilmavuotokohdat ovat yläpohjan ja seinien liitoskohdissa ulkoseinien sekä palo-osastoivien väliseinien kohdilla, joiden kohdilla höyrynsulkukalvossa on epäjatkuvuuskohtia ja oletettavasti kalvon ja seinien liitoskohdat ovat aulatiloissa tehtyjen havaintojen tapaan tiivistämättömiä. Kuva on otettu luokkahuoneesta 103. Ks. myös seuraavat kuvat. Kuva 17. Luokkahuoneen 123 yläpohjan ja aulan 115 välisen palo-osastoivan väliseinän ja yläpohjan liitoskohdassa havaittiin lieviä ilmavuotoja. Kuva on otettu luokkahuoneen puolelta. Lämpökuvaushetkellä ulkoilman lämpötila oli noin +3 5 ºC. Kuva 18. Yläpohjan höyrynsulkukalvon liitoskohdat ovat oletettavasti tiivistämättömiä myös ikkunoiden yläpuolisen liimapuupalkin kohdalla. Liimapuupalkin rakenneliittymissä on myös muita ilmavuotokohtina toimivia epätiiviyskohtia. Kuva on otettu luokkahuoneesta 123. Lämpökuvaushetkellä ulkoilman lämpötila oli noin +3 5 ºC. Liikuntasalin osalta mahdollisina ilmavuotoreitteinä toimivia rakoja ja muita epätiiviyskohtia havaittiin lattianrajoissa sekä seinäpinnoilla pilarien erityisesti IdeaStructura Oy Kutomotie Helsinki Satamatie 330 / PL Kokkola etunimi.sukunimi@ideastructura.com Y-tunnus

19 19/34 kohdilla, joissa ulkoseinän sisäkuoren tiilimuuraus on paikoin rakoillut pilariliitoksien kohdilla (kuva 19). Liikuntasalin lattianrajoja ei oletettavasti ole tiivistetty aikaisemmin millään tavoin. Lämpökameralla tarkasteltuna ilmavuotoja havaittiin tapahtuvan myös ikkunoiden karmiliittymien kautta sekä myös paikoin yläpohjan kautta liikuntasalin luoteissivulla (kuva 20). Kuva 19. Liikuntasalissa mahdollisina ilmavuotokohtina toimia epätiiviyskohtia havaittiin lattianurkissa seinien ja myös pilareiden kohdalla. Lisäksi ilmavuotoja tapahtuu myös seinä-pilariliittymistä, joissa sisäkuoren tiilimuurauksen ja pilarin väliin on paikoin syntynyt halkeamia ja muita rakoja. Kuva 20. Liikuntasalissa ilmavuotoja havaittiin tapahtuvan myös kaakkoissivulla sijaitsevien ikkunoiden karmiliittymien kautta sekä paikoin myös yläpohjassa liikuntasalin luoteissivulla. Lämpökuvaushetkellä ulkoilman lämpötila oli noin +3 5 ºC. Rakennuksen vaipan yli vallinnutta paine-eroa ei mitattu, mutta havaintojen mukaan myös salin yläosat olivat lievästi alipaineisia suhteessa ulkoilmaan. IdeaStructura Oy Kutomotie Helsinki Satamatie 330 / PL Kokkola etunimi.sukunimi@ideastructura.com Y-tunnus

20 20/34 Ruokasalissa 145 seinän yläosassa olevan oven kautta tapahtuu varsin merkittäviä ilmavuotoja (kuva 21). Kyseisestä ovesta on kulku liikuntasalin yläpuolisen ilmanvaihtokonehuoneen lisäksi myös suoraan yläpohjatilaan, jolloin ilmavuotojen mukana sisätilaan saattaa kulkeutua yläpohjan lämmöneristekerroksesta mm. kuituja ja muita epäpuhtauksia. Havaintojen perusteella vuodot tapahtuvat pääasiassa oven ja karmien välistä, mutta vuotoja tapahtuu mahdollisesti myös seinän ja karmien liitoskohdista. Kuva 21. Ruokasalin 145 seinän yläosalla sijaitsevassa ovessa / luukussa on tiiviyspuutteita. Oven kautta on kulku liikuntasalin yläpuolella sijaitsevan ilmanvaihtokonehuoneen lisäksi myös yläpohjatilaan. Havaintojen mukaan alapuolella olevasta keittiöstä todettiin kulkeutuvan käytävätiloihin varsin runsaasti hajuja-/tuoksuja kun keittiön poistohuuvat eivät olleet toiminnassa. Lämpökuvaushetkellä ulkoilman lämpötila oli noin +3 5 ºC. Sisäilman laatuun vaikuttavana tekijänä mainittakoon, että osa alakattolevyistä on ainoastaan alapinnoiltaan pinnoitettuja kivivillalevyjä ja alakattojen taustoilla on huomattavat määrät rakennus- ja muuta pölyä, kuten esimerkiksi rehtorin huoneessa 133 (kuva 22). Myös mm. luokkatilojen hyllyjen ja kattovalaisimien pinnat ovat varsin pölyiset koko rakennuksen laajuudelta (kuva 23). Lisäksi opetusvälinevaraston 134 alakaton yläpinnalla on huomattava määrä osalla alueista yläpohjan lämmöneristeenä käytettyä selluvillaa, joka on materiaalina herkästi pölyävää ja lisäksi selluvillan homeen- ja palonsuoja-aineena käytettävät booriyhdisteet voivat aiheuttaa mm. limakalvojen, silmien ja hengitysteiden ärsytysoireita (kuva 24). Myös paljaita kivi- lasivillapintoja voidaan pitää sisäilman laadun kannalta jonkinasteisena riskitekijänä niistä sisäilmaan mahdollisesti irtoavien kuitujen vuoksi. IdeaStructura Oy Kutomotie Helsinki Satamatie 330 / PL Kokkola etunimi.sukunimi@ideastructura.com Y-tunnus

21 21/34 Ilmavuotojen ohella luokkahuoneiden sisäilman laatua heikentävät myös luokkahuoneiden seinille sijoitetut korkkivalmisteiset kiinnityspinnat sekä myös tiloissa olevan irtaimiston suuri määrä (kuva 25). Kohteessa tehtyjen aistinvaraisten havaintojen perusteella luokkahuoneisiin aiheutuu kiinnityspinnoista niille tyypillistä tunkkaista hajua ja kiinnityspintojen suuren pinta-alan vuoksi vaikutus sisäilman laatuun saattaa olla jopa yllättävän suuri. Irtaimiston osalta sisäilman laadun kannalta merkittävimpinä voidaan pitää avosäilytyksessä olevia kirjoja, jotka sisäilman laatua heikentävien materiaalipäästöjen lisäksi myös heikentävät pintojen siivottavuutta. Luokkahuoneiden lisäksi avosäilytyksessä olevia kirjoja on erityisen runsaasti myös opettajainhuoneessa 126 ja kansliassa 130 (kuva 26). Osaltaan sisäilman laatua heikentää myös tilassa sijaitsevasta tulostimesta- / kopiokoneesta peräisin olevat otsoni- ja pienhiukkaspäästöt sekä hajuhaitat. Kuva 22. Alakattojen yläpuolisten asennusten ja pinnat ovat huomattavan pölyisiä ja alakattojen yläpuolella on paljaita mineraalivillapintoja, mikä on vähintään riskitekijä sisäilman laadun kannalta. Kuva on otettu rehtorin huoneen 133 alakattokoteloinnin taustalta. IdeaStructura Oy Kutomotie Helsinki Satamatie 330 / PL Kokkola etunimi.sukunimi@ideastructura.com Y-tunnus

22 22/34 Kuva 23. Valaisimien ja hyllyjen pinnat ovat pölyisiä. Kuva on otettu luokkahuoneesta 122. Kuva 24. Opetusvälinevaraston 134 alakattolevyjen päällä oli huomattava määrä yläpohjan lämmöneristeenä käytettyä herkästi pölyävää selluvillaa. IdeaStructura Oy Kutomotie Helsinki Satamatie 330 / PL Kokkola etunimi.sukunimi@ideastructura.com Y-tunnus

23 23/34 Kuva 25. Luokkahuoneiden sisäilman laatua heikentävät osaltaan myös seinillä sijaitsevista korkkitauluista sekä avosäilytyksessä olevista kirjoista ja muusta irtaimistosta aiheutuvat materiaalipäästöt ja pölyisyys. Kuva on otettu luokkahuoneesta 142. Kuva 26. Myös hallintotiloissa sisäilman laatua heikentävät avosäilytyksessä olevista kirjoista ja tulostimesta peräisin olevat materiaalipäästöt. Vasemmanpuoleinen kuva on otettu opettajainhuoneesta 126 ja oikeanpuoleinen kuva kansliasta Ilmanvaihto ja sen toimivuus Rakennuksessa on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, joka on toteutettu kolmella tulo- ja poistoilmakoneella ja useammilla, mm. wc- ja keittiötiloja palvelevilla huippuimureilla. Ilmanvaihtokoneet sijaitsevat liikuntasalin 048 yläpuolella sijaitsevassa ilmanvaihtokonehuoneessa (kuva 27). Ilmanvaihtojärjestelmässä on aikaisemmin ollut mm. tuloilman lämpötilaan ja ilmamäärien tasapainotukseen liittyviä ongelmia, mutta tilanne on jo parantunut vuonna 2013 IdeaStructura Oy Kutomotie Helsinki Satamatie 330 / PL Kokkola etunimi.sukunimi@ideastructura.com Y-tunnus

24 24/34 tehtyjen nuohous- ja säätötoimenpiteiden sekä vuonna 2014 tehdyn tuloilman lämpötilan säätämisen jälkeen. Myös ilmanvaihdon käyntiajat on nykyisin säädetty siten, että ainakin opetus- ja hallintotiloissa ilmanvaihto toimii vuorokaudenajoista riippumatta jatkuvasti täydellä teholla. Ilmanvaihtokonehuoneessa olleiden merkintöjen mukaan ainakin viimeisen vuoden aikana luokkasiiven ilmanvaihtokoneen suodattimet on vaihdettu 2 kertaa ja edellisen kerran suodattimet on kyseisen koneen osalta vaihdettu tämän vuoden helmikuussa. Kuva 27. Rakennuksen ilmanvaihto on toteutettu kolmella tulo- ja poistoilmanvaihtokoneella ja useammalla mm. wc-tiloja palvelevilla huippuimureilla. Ilmanvaihtokonehuone sijaitsee liikuntasalin yläpuolella. Tutkimusten yhteydessä osittain satunnaisesti valittuihin tiloihin tehtiin pistokoeluonteisia ilmamäärämittauksia, joiden tulokset on esitetty taulukossa 2. Taulukko 2. Tilakohtaisten Ilmamäärämittausten ja tulokset. Mittaukset tehtiin SwemaFlow 125 D huppumittarilla. Huonetila Tuloilmavirta mitattu/suunniteltu [dm 3 /s] Poistoilmavirta mitattu/suunniteltu [dm 3 /s] Mitattu tuloilmavirta / tilan pinta-ala [dm 3 /s,m 2 ] 014 Tekninen työ / / ,1 015 Puutyö ? /? -93 /? 4,7 (poistoilmavirta) IdeaStructura Oy Kutomotie Helsinki Satamatie 330 / PL Kokkola etunimi.sukunimi@ideastructura.com Y-tunnus

25 25/34 Huonetila Tuloilmavirta mitattu/suunniteltu [dm 3 /s] Poistoilmavirta mitattu/suunniteltu [dm 3 /s] Mitattu tuloilmavirta / tilan pinta-ala [dm 3 /s,m 2 ] 016 Maalaus Sähkötyö Terveydenhoitaja /? -122 / ,7 < 2 /? - / - < 0,4 +23 / / -40 1,4 022 Odotustila / - -9 / -10 2,3 (poistoilmavirta) 023 Wc / / ,0 (poistoilmavirta) 103 Luokkahuone Luokkahuone / / , / / -1 3,1 116 Wc / / Wc / / Wc / / ,7 (poistoilmavirta) 12,7 (poistoilmavirta) 14,7 (poistoilmavirta) 120 Aula / / -50 1,5 121 Luokkahuone Luokkahuone Luokkahuone Rehtorin huone / / -1 3, / / -1 2, / / -1 2,6 +26 /? -27 /? 1,7 137 Wc / / ,7 (poistoilmavirta) IdeaStructura Oy Kutomotie Helsinki Satamatie 330 / PL Kokkola etunimi.sukunimi@ideastructura.com Y-tunnus

26 26/34 Huonetila Tuloilmavirta mitattu/suunniteltu [dm 3 /s] Poistoilmavirta mitattu/suunniteltu [dm 3 /s] Mitattu tuloilmavirta / tilan pinta-ala [dm 3 /s,m 2 ] 138 Wc / / Wc / / ,0 (poistoilmavirta) 16,7 (poistoilmavirta) 141 Aula / / -50 2,5 142 Luokkahuone Luokkahuone Luokkahuone / +1-1 / -1 2, / / -1 2, / / -1 2,9 147 Keittiö /? -247 /? 4,1 (poistoilmavirta) 147a Keittiön varasto Siivouskomero / - -6 /? - / - -5 /? 3,0 (poistoilmavirta) 3,3 (poistoilmavirta) Taulukossa 2 esitettyjen ilmamäärämittausten perusteella tilojen ilmanvaihto on muutamien tilojen pieniä epätasapainoisuuksia (=tulo- ja poistoilmavirran suhde) lukuun ottamatta varsin hyvällä tasolla ja ilmamäärät vastaavat melko hyvin suunnitelmien mukaisia arvoja. Saatujen tietojen mukaan 1. kerroksen luokkahuoneiden osalta ilmanvaihto on aikaisemmin tehdyn sisäilmakatselmuksen toimenpidesuositusten mukaisesti säädetty hieman ylipaineiseksi, mutta ilmamäärä- ja paine-eromittausten perusteella luokkahuoneet olivat kuitenkin luokkahuonetta 103, 104 ja 142 lukuun ottamatta enemmän tai vähemmän alipaineisia. Alipaineen kasvaessa rakenteiden kautta tapahtuvat ilmavuodot voimistuvat merkittävästi ja samalla myös epäpuhtauksien kulkeutumisen riski kasvaa. Erityisesti voimakas alipaine lisää riskiä sisäilmaongelmien suhteen. Tuuletusikkunoiden kautta tehtyjen paine-eromittausten mukaan alipaine vaihteli kuitenkin luokkahuoneesta riippuen välillä 0 3 Pa, mikä on tyypillinen lukema koneellisella tulo- / poistoilmanvaihdolla varustetulle rakennukselle. Vertailuksi taulukossa 2 esitettyihin mittaustuloksiin todettakoon, että Sisäilmastoluokitus 2008:n tyydyttävän tason (S3-luokka) mukainen ohjearvo luokkahuoneen ilmamäärille on 3,0 dm 3 /s,m 2, hyvän tason (S2-luokka) ohjearvo on 4,0 dm 3 /s,m 2 ja vastaavasti erittäin hyvän tason (S1-luokka) ohjearvo on 5,5 IdeaStructura Oy Kutomotie Helsinki Satamatie 330 / PL Kokkola etunimi.sukunimi@ideastructura.com Y-tunnus

27 27/34 dm 3 /s,m 2. S3-luokan ilmamäärä vastaa tämänhetkisissä rakentamismääräyksissä esitettyä ohjearvoa. Tutkimuksen yhteydessä tehtyjen ilmamäärämittausten mukaan tutkittujen luokkahuoneiden tuloilmavirrat vaihtelevat pääasiassa välillä 2,6 3,5 dm 3 /s,m 2, eli tuloilmamäärät ovat melko hyvällä tasolla. Toimistotilojen osalta erittäin hyvän tason (S1-luokka) mukaiset ohjearvot ovat normaalilla tilatehokkuudella 1,5 dm 3 /s,m 2 tai 16 dm 3 /s,henkilö, hyvän tason (S2- luokka) mukaiset ohjearvot ovat 1,5 dm 3 /s,m 2 tai 13 dm 3 /s,henkilö ja tyydyttävän tason (S3-luokka) mukaiset ohjearvot ovat 1,5 dm 3 /s,m 2. Terveydenhoitajan tilassa (tila 021) ja rehtorin huoneessa (tila 133) tuloilmavirrat olivat 1,4 dm 3 /s,m 2 ja 1,7 dm 3 /s,m 2 ja näiden tilojen osalta tuloilmamäärät täyttävät myös henkilömääräperusteiset S1-luokan ohjearvot ainakin silloin, kun tiloissa oleskelee ainoastaan yksi henkilö. Ilmamäärä- ja paine-eromittausten lisäksi osittain muutamista tiloista mitattiin myös sisäilman sekä tuloilman lämpötilat, jotka on esitetty taulukossa 3. Taulukko 3. Sisäilman sekä tuloilman lämpötilat ja Mittaukset tehtiin Swema 3000 md mittarilla termopari-lämpötila-anturia käyttäen. Sisäilman lämpötila mitattiin huonetilan keskeltä noin 1,5 m korkeudelta lattiapinnasta ja tuloilman lämpötila vastaavasti suoraan tuloilmaelimistä. Huonetila Sisäilman lämpötila [ C] Tuloilman lämpötila [ C] 021 Terveydenhoitajan tila Luokkahuone ,0 +20,5 +21,7 +17,9 120 Aula ,0 +17,9 121 Luokkahuone ,7 +18,0 141 Aula ,1 +18,2 142 Luokkahuone ,6 +18,9 Taulukossa 3 esitettyjen lämpötilamittausten mukaan sisäilman tai tuloilman lämpötiloissa ei ole luokkahuoneiden osalta huomautettavaa. Sen sijaan pohjakerroksessa sijaitsevassa terveydenhoitajan tilassa 021 erityisesti sisäilma oli mittausten mukaan liian korkea (+23,0 C) ja sisäilma oli myös aistinvaraisesti havainnoituna huomattavan tunkkaista muihin rakennuksen tiloihin verrattuna. Huoneilman lämpötilan noustessa myös tilassa lattianpäällysteenä käytetystä linoleumimatosta luonnostaankin aiheutuvat materiaalipäästöt kasvavat heikentäen sisäilman laatua. Sisäilmastoluokitus 2008:ssa esitettyjen tavoitearvojen mukaan sisäilman lämpötila koetaan viihtyisäksi sen ollessa C. Terveydenhoitajan tilan tuloilman lämpötilaksi mitattiin vastaavasti C suosituksen ollessa C. Terveydenhoitajan tilassa 021 havaitut lämpötilaongelmat eivät mittausten ja muiden havaintojen mukaan ole aiheutuneet IdeaStructura Oy Kutomotie Helsinki Satamatie 330 / PL Kokkola etunimi.sukunimi@ideastructura.com Y-tunnus

28 28/34 esimerkiksi lämpöjohtoverkoston tai ilmanvaihtokoneen tuloilman lämpötilaasetuksista, vaan ongelmat ovat todennäköisemmin seurausta alakattotilaan sijoitettujen lämpöjohtojen lämmöneristyksissä olevista puutteista. Sisäilman lämpötilan lisäksi lämpöjohtojen lämpövuodot lämmittävät myös tuloilmakanavaa ja näin ollen nostavat myös tuloilman lämpötilaa. Alakattotilan lämpötilaksi mitattiin tutkimuskäynnillä olevan +26,0 C. Myös aulassa 120 sisäilman lämpötila oli tutkimuskäynnillä huomattavan korkea (+23,0 C). Sisäilman lämpötilaan kyseisessä aulassa vaikutti sitä nostavasti tuulikaapissa 119 oleva kiertoilmalämmitin. Pohjoispuolen luokkasiiven aulan 141 sisäilman lämpötila oli alhaisempi (+20,1 C), mutta vastaavat lämpötilaongelmat toistuvat mahdollisesti myös tässä tilassa, mikäli tuulikaappiin johtavat väliovet ovat avoinna kiertoilmalämmittimen käydessä. Aulatiloissa sisäilman laatua heikentävät myös naulakoissa säilytettävästä ulkovaatetuksesta peräisin olevat ominaishajut ja tunkkaisuus korostuu erityisesti sisäilman lämpötilan ollessa korkea. Liikuntasalin ilmanvaihtoon liittyvänä ja varsin merkittävästi sisäilman laatuun vaikuttavana tekijänä havaittiin, että liikuntasalin ilmanvaihtokoneessa on kiertoilmajärjestelmä edelleen käytössä. Kiertoilmapeltien ollessa auki ilmanvaihtokone kierrättää epäpuhdasta poistoilmaa takaisin sisälle. Liikuntasalien ilmamäärät ovat tavanomaisesti huomattavan suuret ja kiertoilmaa käytetään mm. talviaikaan energian säästämiseksi ja myös ilmavaihtokoneen lämmityspatterin jäätymisriskin vuoksi. Tutkimuskäynnillä (ulkoilman lämpötila noin +5 C) kiertoilmapellin asetukset olivat tasolla 37 %, eli noin kolmannes liikuntasalin tuloilmasta oli epäpuhtaampaa kiertoilmaa (kuva 28). Liikuntasalin ilmanvaihtokoneissa olevien lämpömittarien mukaan tuloilma oli poisto- /sisäilmaa lämpimämpää (tuloilma noin 20,5 C ja poistoilma noin 19,5 C), mikä myös osaltaan heikentää huomattavasti ilmanvaihdon toimivuutta. Lisäksi liikuntasalin ilmanvaihtoa ohjataan hiilidioksidianturilla, minkä vuoksi ilmanvaihtuvuus on heikompaa verrattuna tilanteeseen, jossa ilmanvaihto toimii jatkuvasti täydellä teholla. Hiilidioksidianturissa olevaan mahdolliseen toimintahäiriöön liittyvänä havaintona lisäksi mainittakoon, että tutkimuskäynnillä anturin ilmoittama liikuntasalin sisäilman hiilidioksidipitoisuus oli 44 ppm, mikä on epärealistinen lukema ulkoilman hiilidioksidipitoisuuden ollessa tyypillisesti noin ppm. Myös auditoriotilan anturi ilmoitti auditorion sisäilman hiilidioksidipitoisuudeksi alhaisen 45 ppm lukeman, joten kyseessä saattaa olla toimintahäiriön ohella myös järjestelmän ilmoitustekninen seikka. IdeaStructura Oy Kutomotie Helsinki Satamatie 330 / PL Kokkola etunimi.sukunimi@ideastructura.com Y-tunnus

29 29/34 Kuva 28. Liikuntasalin ilmanvaihtokoneen kiertoilma-asetukset olivat tutkimuskäynnillä tasolla 37%, eli noin kolmannes liikuntasalin tuloilmasta oli epäpuhtaampaa kiertoilmaa (=palautusilma). 5. Linoleumimattopäällysteiden mikrobinäytteet Tutkimuskäynnin yhteydessä luokkahuoneiden 103, 121, 122, 142 ja 143 sekä kanslian 130 linoleumimattopäällysteistä otettiin näytepalat mikrobianalyysia varten. Näytteidenottopaikat valittiin pintakosteuskartoituksen sekä viiltokosteusmittausten perusteella sekä kuivilta että selvästi tavanomaista kosteammilta alueilta (ks. liitteen 2 pohjapiirustus sekä myös taulukossa 1 esitetyt kosteusmittausten tulokset). Materiaalinäytteistä analysoitiin niiden alapinnalta homeiden ja bakteerien määrät laimennossarjamenetelmällä käyttäen pintaviljelytekniikkaa. Analyysimenetelmien tarkempi kuvaus on esitetty liitteenä 3 olevassa analyysivastauksessa. Analyysissä havaittiin selvää mikrobikasvustoa luokkahuoneiden 121 (N1) ja 122 (N2) näytteissä. Näytteen N1 osalta homepitoisuus oli suuri ja bakteeripitoisuus pieni ja näytteen N2 osalta homepitoisuus oli pieni ja bakteeripitoisuus suuri. Molempien näytteiden N1 ja N2 homeissa oli havaittavissa kosteusvaurioindikaattorimikrobeja ja näytteen N2 bakteereissa oli suuri mm. sädesienipitoisuus. Näytteenottokohdan N1 vieressä lattianpäällysteen alta mitattu suhteellinen kosteus oli korkein (mittapiste K3 / RH %) eli tältä osin kosteusmittaustuloksen ja mikrobikasvuston välillä on hyvä korrelaatio. Näytteiden N3 N6 osalta materiaaleissa ei havaittu mikrobikasvua. Kyseisistä näytteistä otettiin lisäksi myös teippinäytteet suoraa mikroskooppista tarkastelua varten, eikä tarkastelussa todettu yhtenäisiä mikrobikasvuun viittaavia rakenteita, rihmastoa tai itiöitä. IdeaStructura Oy Kutomotie Helsinki Satamatie 330 / PL Kokkola etunimi.sukunimi@ideastructura.com Y-tunnus

30 30/34 6. Johtopäätökset Tutkimusten perusteella rakennus on kosteusteknisesti pääasiassa hyvässä tai vähintäänkin tyydyttävässä kunnossa muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Sisäilmateknisesti tilanne on heikompi, vaikka esimerkiksi ilmanvaihtojärjestelmät toimivatkin jo tehtyjen säätötoimenpiteiden ansiosta varsin hyvin ainakin luokkatiloissa. Yksittäistä selvää syytä koetuille sisäilmaoireille ei tutkimuksessa löydetty vaan eri tiloissa edelleen useita pienempiä sisäilman laatua heikentäviä tekijöitä. Ongelmia aiheuttavat ainakin linoleumimattopäällysteistä jo luonnostaankin tapahtuvat materiaalipäästöt sekä rakenteiden kautta tapahtuvien ilmavuotojen mukana tulevat epäpuhtaudet. Linoleumi on luonnonmateriaaleista, mm. korkista, puujauheesta, kalkkikivestä, luonnonhartsista, juuttikankaasta ja pellavaöljystä valmistettu perinteinen materiaali, jolle on myönnetty vähäpäästöisen rakennustuotteen luokitus (M1- luokka). Näennäisestä vähäpäästöisyydestään huolimatta vaurioitumattomastakin linoleumista vapautuu mm. alifaattisia happoja, ketoneja, aldehydejä ja bentsaldehydiä, jotka pienenä pitoisuutena normaalistikin aiheuttavat tunnistettavaa hajua ja samalla osaltaan heikentävät sisäilman laatua. Muiden kohteiden samankaltaisista sisäilmaongelmista saatujen kokemusten perusteella osa henkilöistä on hyvinkin herkkiä näille päästöille. Päästöt voimistuvat materiaalin ikääntymisen ja lattiapintojen tapauksessa myös alustan kosteuden, mahdollisten vääränlaisten kiinnitysliimojen ja puhdistus- ja hoitokemikaalien käytön seurauksena. 1. kerroksen opetus- ja hallintotiloissa sisäilman laatua heikentävät myös pintojen ja alakattotilojen pölyisyys, korkkitauluista ja irtaimistosta tapahtuvat materiaalipäästöt ja mahdollisesti myös paljaista mineraalivillapinnoista sisäilmaan irtoavat kuidut. Yksittäisten luokkahuoneiden kohdalla sisäilman laatua heikentää mahdollisesti myös paikallisten kosteusvaurioiden seurauksena syntyneistä mikrobivaurioista sekä mattopäällysteen ja kiinnitysliiman kemiallisesta hajoamisesta sisäilmaan aiheutuvat lievät päästöt. Näiden kosteusvaurioiden tai mattopäällysteiden alapintojen paikallisten mikrobivaurioiden vaikutus sisäilman laatuun on kuitenkin käytännössä varsin vähäinen ja peittyy muiden sisäilman laatua heikentävien tekijöiden taustalle. Liikuntasalin osalta ongelmia aiheuttaa rakenteiden ilmavuotojen mukana sisäilmaan kulkeutuvien epäpuhtauksien lisäksi myös ilmanvaihdon kiertoilmatoiminto sekä ilmanjakoa heikentävä korkea tuloilman lämpötila. Terveydenhoitajan tilassa 021 sisäilman laadun kannalta merkittävimmät ongelmat ovat erityisesti sisäilman korkea lämpötila ja osittain myös siitä voimistuvat linoleumimattopäällysteen materiaalipäästöt. Pohjakerroksen seinä- ja lattiapinnoilla sekä myös 1. kerroksen luokkahuoneissa havaittujen kosteusongelmien syynä ovat rakentamisajalle tyypilliseen tapaan kantavien perustusrakenteiden sekä kantavien seinärakenteiden ja anturan välistä puuttuvat kapillaarikatkot sekä rakennusrungon keskellä olevien seinäanturoiden kohdalla katkeava lämmöneristys. 1. kerroksessa havaittuihin kosteusongelmiin vaikuttaa oleellisesti alkuperäisistä suunnitelmista poiketen käytetty rakenneratkaisu, jossa alapohjan betonilaatta on suoraan yhteydessä anturaan (ks. kuva 1 sekä kappaleen 4.1 alkuosa). Edellä mainituista raken- IdeaStructura Oy Kutomotie Helsinki Satamatie 330 / PL Kokkola etunimi.sukunimi@ideastructura.com Y-tunnus

31 31/34 teellisista seikoista sekä hienorakeisista alus- ja vierustäyttömateriaaleista (sepelin sijasta soraa ja hiekkaa) johtuen havaitun kaltaiset kosteusongelmat ovat mahdollisia, vaikka maaperän ja rakennuspohjan kosteusrasitus olisi tavanomaisella tasolla. Pohjakerroksen maanvastaisilla seinäpinnoilla havaittujen kosteusongelmien ja -vaurioiden osalta merkitys on lähinnä esteettinen lukuun ottamatta kuntosalin 044 vanerilevytettyjä seinänosia, joissa levytyksen kosteuspitoisuus on paikoin levytyksen taustapinnan mikrobikasvun mahdollistavalla tasolla. Keittiön osalta lattiapinnoilla havaitut kosteusongelmat ovat oletettavasti muovimattopäällysteessä aikaisemmin olleiden repeämien ja muiden epätiiviyskohtien kautta välipohjarakenteeseen päässeiden pesu- ja muiden vesien aiheuttamia. Kosteusrasitus on aikaisemmin ollut varsin suurta ja muovimattopäällysteen ja sen kiinnitysliiman kemiallinen hajoamisprosessi on todennäköisesti jo varsin pitkällä ainakin osalla alueista. Keittiön kohdalla välipohja on liittolaattarakenne, jossa betonivalu on tehty vesihöyrytiiviin teräspoimulevyn päälle. Keittiön tapauksessa myös lattianpäällysteenä on pienen vesihöyrypitoisuuden omaava muovimatto, jolloin betonilaatta on kahden lähes vesihöyrytiiviin pinnan välissä. Tämän seurauksena rakenne ei pääse käytännössä lainkaan kuivumaan, jolloin hajoamisprosessi tulee jatkossa todennäköisesti myös voimistumaan. Keittiössä ei kuitenkaan ollut tutkimushetkellä havaittavissa muovimaton tai liimakerroksen kemialliseen hajoamiseen viittaavia tavanomaisesta poikkeavia hajuja. Välipohjien liittolaattarakenteeseen ja viiltokosteusmittauksiin liittyvänä havaintona luokkahuoneen 103 osalta mainittakoon, että mittaustulosta voidaan pitää välipohjarakenteelle varsin korkeana erityisesti rakenteen ikä ja linoleumimattopäällysteen varsin hyvä vesihöyrynläpäisykyky huomioon ottaen. Liittolaattarakenne on alapuolisen teräspoimulevyn vuoksi ainoastaan yhteen suuntaan kuivuva rakenne, jolloin rakentamisvaiheessa olisi tullut kiinnittää erityistä huomiota rakenteen riittävään kuivumiseen ennen lattianpäällysteen asentamista. Kyseisen luokkahuoneen osalta on mahdollista, että linoleumimattopäällysteen alapuolisen tasoite- ja liimakerroksen huokosilman suhteellinen kosteus on aikaisemmin ollut varsin pitkän ajan yli kriittisenä pidetyn RH % rajan aiheuttaen mahdollisesti ainakin paikallisia piileviä vaurioita sekä materiaalipäästöjen voimistumista, vaikka rakenne onkin myöhemmin päässyt jo kuivumaan. 7. Jatkotoimenpide-ehdotukset Tutkimuksen perusteella suosittelemme seuraavia sisäilmanlaatuun vaikuttavia rakennus- ja ilmanvaihtoteknisiä toimenpiteitä. Välittömästi suoritettavat kiireelliseksi arvioidut toimenpiteet on vahvennettu. Terveydenhoitajan tilan 021 alakaton yläpuolella sijaitsevien lämpöjohtojen lämmöneristyksen parantaminen huoneilman ja samalla myös tuloilman lämpötilan laskemiseksi Linoleumimattopäällysteiden korvaaminen kosteusteknisesti turvallisemmalla ja käytännössä päästöttömällä keraamisella laatoituksella kaikissa luokkahuoneissa sekä myös terveydenhoitajan tilassa. Jatkossa on syytä pyrkiä korvaamaan linoleumipäällysteet muilla materiaaleil- IdeaStructura Oy Kutomotie Helsinki Satamatie 330 / PL Kokkola etunimi.sukunimi@ideastructura.com Y-tunnus

32 32/34 la myös koulun kaikissa muissa tiloissa. Lattianpäällysteiden lisäksi betonilaatoista tulee poistaa kaikki vanhat liima- ja tasoitekerrokset jyrsimällä tai ns. sinkopuhdistuksella. Samassa yhteydessä tulee luonnollisesti tehdä myös lattianrajojen tiivistys esimerkiksi elastisella vedeneristysmassalla. Tiivistykset tulee uusia myös niiltä alueilta, joissa tiivistyksiä on tehty jo aikaisemmin purkutöissä mahdollisten syntyvien epätiiviyskohtien paikkaamiseksi. Teknisen työn tilan 014 ja kuntosalin 044 maanvastaisten seinien sekä myös kosteiksi havaittujen väliseinien vanhojen maali- ja tasoitekerrosten purkaminen ja korvaaminen kosteudenkestävillä tasoitteilla ja suuren vesihöyrynläpäisykyvyn omaavilla maalityypeillä lattiapinnasta vähintään noin 0,5 m korkeuteen saakka. Harkinnan mukaan eniten kosteusongelmaisille alueille on suositeltavaa tehdä myös kapillaarikatkoja esimerkiksi injektointimenetelmällä. Lisäksi kyseisissä tiloissa olevat puujalkalistat on syytä korvata kosteusteknisesti turvallisemmilla materiaaleilla, kuten esimerkiksi muovi- tai metallijalkalistoilla. Myös osalla kuntosalin seinistä olevat vanerilevytykset on syytä korvata kosteusteknisesti turvallisemmilla materiaaleilla, joskin suositeltavin vaihtoehto on kuitenkin jättää seinäpinnoille tehtävät levytykset kokonaan tekemättä seinärakenteen hengittävyyden parantamiseksi ja mahdollisten uusien kosteusvaurioiden havaitsemiseksi. Wc-tilojen 136, 138 ja 130 lattianurkkien tiivistäminen elastisella saumauksella hallitsemattomien ilmavuotojen ja erityisesti kosteusvaurioiden ehkäisemiseksi Keittiön 146 kosteusvaurioituneen muovimattopäällysteen uusiminen kokonaisuudessaan. Betonilaatasta tulee lattianpäällysteen lisäksi purkaa myös vanhat liima- ja tasoitekerrokset esimerkiksi jyrsimällä tai ns. sinkopuhdistuksella rakenteeseen imeytyneiden epäpuhtauksien poistamiseksi. Käytettävästä uudesta lattianpäällysteestä riippuen liittolaattarakenteisen välipohjan takia kyseisen tilan kohdalla välipohjarakennetta tulee oletettavasti myös kuivata koneellisesti ja rakenteeseen tulee tehdä kosteusmittauksia riittävän kuivumisen varmistamiseksi. Korjaus ei ole erityisen kiireellinen mahdollisten sisäilmailmahaittojen ollessa varsin vähäisiä ja niiden rajoittuessa lähinnä keittiöön, joten lattianpäällysteen uusiminen voidaan tarvittaessa tehdä vasta tulevaisuudessa keittiökalusteiden uusimisen tai muiden kunnostustöiden yhteydessä. Aula- ja käytävätilojen alakattojen taustoilla yläpohjan höyrynsulussa olevien epätiiviiden, saumojen, reikien, liitoskohtien ja läpivientien tiivistäminen sekä muiden puutteiden korjaaminen. Tiivistämättömiä liitoskohtia on ainakin palo-osastoivien väliseinien kohdilla käytävällä 106 sekä auloissa 120 ja 141. Alakattojen yläpintojen ja myös alakattorakenteissa olevan LVIStekniikan pintojen huolellinen imurointi ja nihkeäpyyhintä vähintään niiltä osin kuin alakattoja avataan höyrynsulkumuovin tiivistämiseksi. Alakattotila tulee siivota erityisesti opetusvälinevarastossa 134, jossa alakakaton yläpinnalla on huomattava määrä selluvillaa. Samalla tulee myös tarkastaa ja tarvittaessa tiivistää yläpohjan höyrynsulussa ja muissa alakaton yläpuolisissa rakenteissa olevat epätiiviyskohdat. IdeaStructura Oy Kutomotie Helsinki Satamatie 330 / PL Kokkola etunimi.sukunimi@ideastructura.com Y-tunnus

33 33/34 Alakattojen avaamista edellyttävien siivous- ja tiivistystoimenpiteiden yhteydessä on samalla ainakin harkittava yläpinnaltaan pinnoittamattomien alakattolevyjen korvaamista kaikilta pinnoiltaan pinnoitetuilla uusilla akustiikkalevyillä. Myös väliseinien yläosissa paikoin olevat paljaat mineraalivillapinnat on pinnoitettava kuitujen irtoamien vähentämiseksi. Kyse on kustannuksiltaan varsin mittavasta toimenpiteestä saatuihin hyötyihin nähden, joten ennen laajempiin korjauksiin ryhtymistä sitä on mahdollista kokeilla tiloissa, joissa on oireiltu eniten, mm. kansliatiloissa. Ennen korjauksiin ryhtymistä alakattotilojen ja niiden epäpuhtauksien vaikutusta sisäilman laatuun olisi mahdollista arvioida lisätutkimuksena tehtävällä laajamittaisella merkkisavu- tai -kaasukokeella, jossa alakattotilaan päästetään runsaasti savua tai merkkiainekaasua ja samanaikaisesti havainnoidaan sen kulkeutumista varsinaisiin sisätiloihin. Testausta ei voi tehdä tilojen normaalin käytön aikana. 1. kerroksen luokkahuoneiden seinä-kattoliittymien tiivistäminen elastisella vedeneristys- tai saumamassalla hallitsemattomien ilmavuotojen ehkäisemiseksi. Vastaavat alueet tulee tiivistää myös ikkunoiden yläpuolella sijaitsevien liimapuupalkkien kohdilta. Harkinnan mukaan kaikkien korkkivalmisteisten kiinnityspintojen korvaaminen esimerkiksi magneettitauluilla. Kiinnityspintojen uusiminen on perusteltua myös siitä syystä, että kiinnityspintoihin on oletettavasti absorboitunut mm. linoleumimattopäällysteistä hajuja ja muita päästöjä, jotka saattavat aiheuttaa nykyisenkaltaisia ongelmia myös korjaustöiden jälkeen. Ruokalan 145 seinän yläosalla olevan oven ja karmien välisen tiiviyden parantaminen esimerkiksi tiivisteitä lisäämällä / uusimalla. Samassa yhteydessä on suositeltavaa tarkastaa ja tarvittaessa tiivistää myös karmien ja seinän liitoskohdat esimerkiksi elastisella vedeneristys- tai saumamassalla Liikuntasalin seinä-lattia- ja pilari-lattialiittymien, seinä-pilariliittymien sekä ikkunoiden karmiliittymien tiivistäminen elastisella vedeneristys- tai saumamassalla hallitsemattomien ilmavuotojen ehkäisemiseksi. Salin yläosan ilmavuotojen ja niiden korjausmahdollisuuksien kartoittamisen erityisesti salin luoteissivun (koulun käytävän puoleinen) yläosan rakenteet tulisi tarkastaa nostokalustoa käyttäen tai muulla tavoin. Liikuntasalia palvelevan ilmanvaihtokoneen asetusarvojen muuttaminen siten, että tuloilman lämpötila on jatkossa maksimissaan astetta. Lisäksi liikuntasalin sisäilman ja tuloilman lämpötiloja tulee seurata ja tarvittaessa säätää siten, että tuloilman lämpötila on aina sisäilman lämpötilaa 3 5 astetta alhaisempi. Kylmyyshaittojen ehkäisemiseksi samassa yhteydessä tulee korjata ulkovaipparakenteissa ja erityisesti ikkunoissa olevat tiiviste- ja muut ilmavuodot. Myös lämpöpattereiden riittävä teho ja patteritermostaattiventtiilien toimivuus tulee tarkistaa, jotta lämmittäminen tapahtuu jatkossa tuloilman sijasta ensisijaisesti lämpöpattereilla. Lisäselvitykset ja muutostyöt liikuntasalia palvelevan ilmanvaihtokoneen osalta siten, että kiertoilman osuus tuloilmasta on jatkossa mahdollisimman pieni tai mahdollisuuksien mukaan kiertoilman käytön lopettaminen kokonaan IdeaStructura Oy Kutomotie Helsinki Satamatie 330 / PL Kokkola etunimi.sukunimi@ideastructura.com Y-tunnus

34 34/34 Liikuntasalin sekä auditorion hiilidioksidiantureiden toimivuuden tarkastaminen ja tarvittaessa korjaaminen Ilmanvaihtojärjestelmien tasapainotuksen tarkastaminen keittiön osalta keittiöstä leviävien muiden tilojen sisäilman laatua heikentävien hajujen / tuoksujen vähentämiseksi. Tavoitteena on se, että keittiötilat ovat alipaineisia suhteessa muihin tiloihin myös silloin kun keittiön poistohuuvat eivät ole toiminnassa. Luokkasolujen tuulikaappien kiertoilmalämmittimien käytön rajoittaminen ainoastaan kaikkein kylmimpään talviaikaan ja mahdollisuuksien mukaan tuulikaappien väliovien pitäminen suljettuna kiertoilmalämmittimien ollessa toiminnassa. Nykytilanteessa lämmittimet lämmittävät tarpeettomasti myös aulojen sisäilmaa aiheuttaen tukkaisuutta sekä voimistavat ulkovaatteista tapahtuvia materiaalipäästöjä, mikä oli todettavissa selvästi molempien tutkimuskäyntien yhteydessä. Solujen aulojen sisäilman laatua olisi osaltaan mahdollista parantaa pitämällä pääkäytävälle johtavat palo-ovet normaalitilanteessa avoinna. Palo-ovet on tarvittaessa mahdollistaa paloilmoitinjärjestelmään kytketyillä sähkötoimisilla aukipitolaitteilla. Edellä esitetyt korjaukset ja muut toimenpiteet on tarvittaessa mahdollista toteuttaa vaiheittain esimerkiksi huonetila / rakennusosa kerrallaan ilman, että käytössä olevien tilojen sisäilman laatu tai muu turvallisuus vaarantuvat. Tämä edellyttää sitä, että työnaikaiseen pölynhallintaan ja osastointeihin kiinnitetään erityistä huomiota. Lisäksi tiloissa on myös syytä pyrkiä minimoimaan sisustuksesta ja irtaimistosta aiheutuvia päästöjä ja pölyisyyttä siivousta tehostamalla. Tämä tarkoittaa käytännössä kaiken mahdollisen irtaimiston säilyttämistä ovellisissa kaapeissa niistä aiheutuvien päästöjen vähentämiseksi ja samalla pintojen siivottavuuden helpottamiseksi. Myös tekstiilien ja tekstiilipintaisten huonekalujen määrä on syytä vähentää ainakin sellaisissa huonetiloissa, joissa työskentelevät henkilöt ovat kokeneet terveysoireita. Lasertulostimet ja erityisesti yhteiskäytössä olevat kopiokoneet on suositeltavaa sijoittaa koneellisella poistoilmanvaihdolla varustettuihin omiin tiloihinsa tai varustaa kohdepoistoilla. Kokkolassa IdeaStructura Oy Eetu Pulkkinen, Ins. (AMK) Jukka Huttunen, DI Liitteet Ks. Sisällysluettelo IdeaStructura Oy Kutomotie Helsinki Satamatie 330 / PL Kokkola etunimi.sukunimi@ideastructura.com Y-tunnus

35 KOSTEUSKARTOITUKSEN MERKINTÖJEN SELITYKSET: p-% Pintakosteusilmaisimen (GANN, asteikko ) lukema lattiapinnalla Pintakosteusilmaisimen (GANN, asteikko ) lukema seinäpinnalla Puujalkalistan tai ovikarmin alaosan kousteuspitoisuus (paino-%) Kosteusvaurio seinäpinnalla, rakenne kostea tutkimushetkellä Kosteusvaurio seinäpinnalla, rakenne lievästi tavanomaista kosteampi tutkimushetkellä Vanha kosteusvaurio seinäpinnalla, rakenne kuiva tutkimushetkellä Kosteusvaurio lattiapinnalla, rakenne kostea tutkimushetkellä Kosteusvaurio lattiapinnalla, rakenne lievästi kostea tutkimushetkellä Vesikattovuodon jälki sisäpinnoilla K1 N1 Viiltokosteusmittauspisteen sijainti Linoleumimattopäällysteen mikrobinäytteenottopaikan sijainti Linoleumimatto Keraaminen laatoitus p-% p-% 10 p-% 10 p-% 10 p-% p-% 10 p-% 10 p-% 10 p-% Maalattu betoni p-% 15 p-% 25 p-% 15 p-% 15 p-% 12 p-% 13 p-% 13 p-% Muovimatto Hiekka-allas (pituushyppy) Muovimatto 95 Maalattu betoni 95 Muovimatto Muovimatto Liikuntatilan joustomatto Tunn Lukum Muutos Piirt Päiväys Kaupunginosa / Kylä Kortteli / Tila Tontti / Rno Viranomaisten merkintöjä Rakennuksen numero (RATUT) / Rakennusten numerot / Rakennustunnus / Rakennustunnukset Rakennustoimenpide Rakennuskohteen nimi ja osoite NIEMENKARTANON KOULU SUSISAARENTIE 8 0 REISJÄRVI Piirustuslaji TUTKIMUSPIIRUSTUS Piirustuksen sisältö Juokseva no Mittakaava TUTKIMUSSELOSTUKSEN LIITE 1 1:100 Pohjakerroksen kosteuskartoitus IdeaStru ctura Päiväys Piirtäjä Suunnittelija Eetu Pulkkinen, Ins.(AMK) EP Tarkastaja IdeaStructura Oy Kutomotie Helsinki Suunnitteluala Työnumero RAK 13 Piirustuksen numero Tiedosto F00010 F00010.dwg Rak. osa Muutos

36 KOSTEUSKARTOITUKSEN MERKINTÖJEN SELITYKSET: 50 Pintakosteusilmaisimen (GANN, asteikko ) lukema lattiapinnalla Kuivia maalivaurioita seinän yläosalla 50 Pintakosteusilmaisimen (GANN, asteikko ) lukema seinäpinnalla N3 20 p-% Puujalkalistan tai ovikarmin alaosan kousteuspitoisuus (paino-%) N6 K2 Linoleumimatto Mosaiikkibetonilaatta Keraaminen laatoitus K3 N1 Linoleumimatto Linoleumimatto Linoleumimatto Mosaiikkibetonilaatta Mosaiikkibetonilaatta Linoleumimatto Keraaminen laatoitus Mosaiikkibetonilaatta Linoleumimatto Linoleumimatto N2 Linoleumimatto Linoleumimatto Linoleumimatto K1 N4 N5 Keraaminen laatoitus Keraaminen laatoitus Linoleumimatto Mosaiikkibetonilaatta Mosaiikkibetonilaatta Linoleumimatto Keraaminen laatoitus Keraaminen laatoitus Linoleumimatto Linoleumimatto 100 Mosaiikkibetonilaatta Muovimatto Muovimatto Matto irti alustastaan K1 N1 Kosteusvaurio seinäpinnalla, rakenne kostea tutkimushetkellä Kosteusvaurio seinäpinnalla, rakenne lievästi tavanomaista kosteampi tutkimushetkellä Vanha kosteusvaurio seinäpinnalla, rakenne kuiva tutkimushetkellä Kosteusvaurio lattiapinnalla, rakenne kostea tutkimushetkellä Kosteusvaurio lattiapinnalla, rakenne lievästi kostea tutkimushetkellä Vesikattovuodon jälki sisäpinnoilla Viiltokosteusmittauspisteen sijainti Linoleumimattopäällysteen mikrobinäytteenottopaikan sijainti Keraaminen laatoitus Tunn Lukum Muutos Piirt Päiväys Kaupunginosa / Kylä Kortteli / Tila Tontti / Rno Viranomaisten merkintöjä Rakennuksen numero (RATUT) / Rakennusten numerot / Rakennustunnus / Rakennustunnukset Rakennustoimenpide Rakennuskohteen nimi ja osoite NIEMENKARTANON KOULU SUSISAARENTIE 8 0 REISJÄRVI IdeaStru ctura Päiväys Piirtäjä Suunnittelija Eetu Pulkkinen, Ins.(AMK) EP Tarkastaja IdeaStructura Oy Kutomotie Helsinki Piirustuslaji TUTKIMUSPIIRUSTUS Piirustuksen sisältö Suunnitteluala Työnumero Piirustuksen numero Tiedosto F00011 F00010.dwg Juokseva no Mittakaava TUTKIMUSSELOSTUKSEN LIITE 2 1: kerroksen kosteuskartoitus sekä viiltokosteusmittauspisteiden ja mikrobinäytteenottopaikkojen sijainnit RAK 13 Rak. osa Muutos

37 Tutkimusselostuksen liite 3 raportti RM Eetu Pulkkinen IdeaStructura Oy Satamatie Kokkola TULOSRAPORTTI KOHDE:, Reisjärvi NÄYTTEET: Rakennusmateriaalinäytteet on ottanut Henri Wennström, Näytteet on vastaanotettu laboratorioon ja viljelty Näytteitä ei ole toimitettu laboratorioon Asumisterveysohjeessa esitetyssä kolmessa vuorokaudessa. ANALYYSIT: Materiaalinäytteistä määritettiin homeiden ja bakteerien määrä laimennossarjamenetelmällä käyttäen pintaviljelytekniikkaa (viite: Asumisterveysopas 2009). Homeet viljeltiin mallasuute- (M2) ja dikloran-glyseroli-18 (DG18)-alustalle ja bakteerit tryptoni-hiivauute-glukoosi-alustalle (THG). Elatusalustoja pidettiin +25 C 7 vuorokautta mesofiilisten sienien (homeet ja hiivat) ja kokonaisbakteeripitoisuuksien määrittämiseksi ja yhteensä 14 vuorokautta sädesienien määrittämiseksi (viite: Asumisterveysopas 2009). Homeet tunnistettiin mikroskopoimalla suku- tai lajitasolle. Bakteereista tunnistettiin sädesienet. TULOKSEN TULKINTA: Asumisterveysohjeen mukaan sieni-itiöpitoisuus yli pesäkkeen muodostavaa yksikköä (pmy)/g viittaa sienikasvuun (homeet ja/tai hiivat) näytteessä. Bakteeripitoisuus yli pmy/g ja sädesienipitoisuus yli 500 pmy/g viittaavat bakteeri- ja/tai sädesienikasvuun näytteessä. Pitoisuuksien ohella tulkinnassa otetaan huomioon myös ns. kosteusvaurioindikaattorisukujen tai lajien esiintyminen. MÄÄRITYSRAJA: Menetelmän määritysraja on 45 pmy/g tai 4 pmy/g kevyille materiaaleille. Määritysraja on ilmoitettu jokaisen näytteen kohdalla tulostaulukossa. Mikrobioni Oy PL Kuopio Puh Sivu 1/4 Tämän analyysivastauksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain Mikrobioni Oy:n antaman kirjallisen luvan perusteella.

38 raportti RM YHTEENVETO TULOKSISTA: Tässä tulosraportissa esitetyt tulokset koskevat vain testattuja näytteitä. Tarkemmat analyysitulokset on esitetty raportin lopussa. Alla olevassa yhteenvetotaulukossa mikrobikasvun esiintymistä on havainnollistettu värillä/tummennuksella: ei mikrobikasvua materiaalissa epäily mikrobikasvusta materiaalissa selvä mikrobikasvu materiaalissa Näyte: Tulosyhteenveto: Johtopäätös: N1, Linoleumi, Tila 121. väliseinän suuri homepitoisuus, myös selvä mikrobikasvu materiaalissa vieressä indikaattorimikrobeita. Pieni bakteeripitoisuus N2, Linoleumi, Tila 122. oven vieressä pieni homepitoisuus, mutta selvä mikrobikasvu materiaalissa indikaattorimikrobeita. Bakteereissa suuri sädesienipitoisuus N3, Linoleumi (vertailunäyte), Tila 143. ulkoseinän vieressä (vertailunäyte) home- ja bakteeripitoisuudet alle määritysrajan ei mikrobikasvua materiaalissa N4, Linoleumi, Tila 142. väliseinän vieressä N5, Linoleumi, Tila 130. ulkoseinän vieressä N6, Linoleumi, Tila 103. ulkoseinän vieressä home- ja bakteeripitoisuudet alle määritysrajan home- ja bakteeripitoisuudet alle määritysrajan home- ja bakteeripitoisuudet alle määritysrajan ei mikrobikasvua materiaalissa ei mikrobikasvua materiaalissa ei mikrobikasvua materiaalissa Lisätietoja: Näytteistä N3-N6 otettiin myös teippinäytteet suoraan mikroskooppiseen tarkasteluun. Tarkastelussa ei todettu yhtenäisiä mikrobikasvuun viittaavia rakenteita, rihmastoa ja itiöitä. Yksittäisten itiöiden ja rihmastopätkien havaitseminen valomikroskooppisesti voi olla vaikeaa. Kuopiossa, Teija Meklin Mikrobioni Oy Mikrobioni Oy PL Kuopio Puh Sivu 2/4 Tämän analyysivastauksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain Mikrobioni Oy:n antaman kirjallisen luvan perusteella.

39 raportti RM ANALYYSITULOKSET: pmy = pesäkkeen muodostavaa yksikköä YK = pesäkkeen ylikasvu maljalla, jolloin kysymyksessä on nopeakasvuinen mikrobi, joka leviää maljalla nopeasti peittäen muut mahdolliset pesäkkeet helposti alleen < mr = alle määritysrajan Jos tulos on yli tai alle pesäkkeiden luotettavan laskentarajan (lineaarisen mittausalueen ulkopuolella), se on arvio ja asia todetaan alaviitteellä kyseisten tulosten osalta. Tulokset on ilmoitettu kahden merkitsevän numeron tarkkuudella. Mikrobikasvuun viittaavat tulokset on esitetty tummennettuna ja kosteusvaurioindikaattorit tähdellä. Näyte: N1, Linoleumi, Tila 121. väliseinän vieressä (tutkimustunnus: RM150411) M2 DG18 THG Pitoisuus Pitoisuus Pitoisuus HOMEET JA HIIVAT (pmy/g) (pmy/g) BAKTEERIT (pmy/g) Kokonaispitoisuus Kokonaispitoisuus *Tritirachium sp muut bakteerit 45 *Scopulariopsis sp *sädesienet 45 *Acremonium sp *Aspergillus versicolor Aspergillus sp. + Menetelmän määritysraja näytteelle on 45 pmy/g M2-alustalla todettiin myös Aspergillusta ja Aspergillus versicoloria. Näyte: N2, Linoleumi, Tila 122. oven vieressä (tutkimustunnus: RM150412) M2 DG18 THG Pitoisuus Pitoisuus Pitoisuus HOMEET JA HIIVAT (pmy/g) (pmy/g) BAKTEERIT (pmy/g) Kokonaispitoisuus Kokonaispitoisuus *Aspergillus versicolor muut bakteerit 30 *Scopulariopsis sp *sädesienet 400 *Aspergillus penicillioides/restrictus 91 *Acremonium sp. 91 Aspergillus sp. 91 Menetelmän määritysraja näytteelle on 45 pmy/g Näyte: N3, Linoleumi (vertailunäyte), Tila 143. ulkoseinän vieressä (vertailunäyte) (tutkimustunnus: RM150413) M2 DG18 THG Pitoisuus Pitoisuus Pitoisuus HOMEET JA HIIVAT (pmy/g) (pmy/g) BAKTEERIT (pmy/g) Kokonaispitoisuus <mr <mr Kokonaispitoisuus <mr Menetelmän määritysraja näytteelle on 45 pmy/g Mikrobioni Oy PL Kuopio Puh Sivu 3/4 Tämän analyysivastauksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain Mikrobioni Oy:n antaman kirjallisen luvan perusteella.

40 raportti RM Näyte: N4, Linoleumi, Tila 142. väliseinän vieressä (tutkimustunnus: RM150414) M2 DG18 THG Pitoisuus Pitoisuus Pitoisuus HOMEET JA HIIVAT (pmy/g) (pmy/g) BAKTEERIT (pmy/g) Kokonaispitoisuus <mr <mr Kokonaispitoisuus <mr Menetelmän määritysraja näytteelle on 45 pmy/g Näyte: N5, Linoleumi, Tila 130. ulkoseinän vieressä (tutkimustunnus: RM150415) M2 DG18 THG Pitoisuus Pitoisuus Pitoisuus HOMEET JA HIIVAT (pmy/g) (pmy/g) BAKTEERIT (pmy/g) Kokonaispitoisuus <mr <mr Kokonaispitoisuus <mr Menetelmän määritysraja näytteelle on 45 pmy/g Näyte: N6, Linoleumi, Tila 103. ulkoseinän vieressä (tutkimustunnus: RM150416) M2 DG18 THG Pitoisuus Pitoisuus Pitoisuus HOMEET JA HIIVAT (pmy/g) (pmy/g) BAKTEERIT (pmy/g) Kokonaispitoisuus <mr <mr Kokonaispitoisuus <mr Menetelmän määritysraja näytteelle on 45 pmy/g VIITTEET: Asumisterveysohje. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2003:1. Asumisterveysopas. Asumisterveysohjeen soveltamisopas. Ympäristö ja Terveys-lehti Mikrobioni Oy PL Kuopio Puh Sivu 4/4 Tämän analyysivastauksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain Mikrobioni Oy:n antaman kirjallisen luvan perusteella.