Thomas/Chess: Tyypit. Liisa Keltikangas-Järvinen: Temperamentti
|
|
- Kauko Saarinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Liisa Keltikangas-Järvinen: Temperamentti Thomas-Chess, klassiset temperamenttipiirteet 1960-luvun tutkimuksista: *Aktiivisuus (motorinen) *Rytmisyys *Lähestyminen/vetäytyminen (uuden suhteen) * Sopeutuminen * Vastauskynnys (ärsykkeisiin) * Reaktioiden intensiivisyys * Mielialan laatu (pos/neg) * Häirittävyys * Tarkkaavuuden kesto ja sinnikkyys Thomas/Chess: Tyypit 1. Helppo temperamentti (rytminen, lähestyvä, sopeutuva, positiivinen, vähemmän intensiivinen, korkea ärsytyskynnys) 2. Hitaasti lämpenevä temperamentti (rytminen, matala intensiteetti, hidas sopeutuminen, negatiivinen reaktio uuteen) 3. Vaikea (haastava) temperamentti (epärytminen, vetäytyvä, hitaasti sopeutuva, intensiivinen, negatiivinen, ärsykeherkkä) Kritiikkiä/myöhempää tutkimusta: arvottavat termit, vaikea/helppo suhteessa ympäristön odotuksiin, varhaislapsuuden piirteinä eivät välttämättä säily aikuisuuteen asti Buss/Plomin EAS: 1. Emotionaalisuus eli kiihtyvyys ja reaktionopeus (pelko-viha-seksuaalisuus) Huom! Aggressiivisuus ei ole temperamenttipiirre vaan häiriöreaktio! 2. Aktiivisuus eli toimeliaisuuden taso ja tempo Huom! Ylivilkkauden kohdalla vaikea vetää rajaa äärimmäisen temperamenttipiirteen ja siihen ymmärtämättömän ympäristön ja toisaalta ADHD-häiriön välillä! 3. Sosiaalisuus eli seuran palkitsevuus Huom! Sosiaalisuus on eri asia kuin opitut sosiaaliset taidot, ei saisi arvottaa tätä temperamenttipiirrettä! Kagan: Estyneisyys Luokat estynyt ja ei-estynyt (suurin osa ei kummassakaan) 1. Estynyt lapsi - pelokas uusissa tilanteissa, vähäpuheinen - välttää yllätyksiä ja jännitystä - ei aggressiivisia - mukautuvat helposti vaatimuksiin Huom! Aikuisista puhuessa terminä usein sisäänpäinkääntynyt (turvallisuus- ja rutiinihakuinen, sitoutuva aikuinen) 2. Ei-estynyt - spontaani - rohkea uusissa tilanteissa - ilmenee usein dominoivuutena toveripiirissä, jopa aggressiivisia Huom! Aikuisista puhuessa terminä usein ulospäinkääntynyt 3. Estyneen lapsen hoiva - jatkuva syli ja hoiva myös positiivisissa ja neutraaleissa tilanteissa edesauttaa selviytymistä uusissa tilanteissa - pakottaminen tai hoiva vain itkun myötä lisäävät pelkoa ja estyneisyyttä
2 Ympäristö ja temperamentti - Yhteensopivuus ratkaisevaa: sointuvatko ympäristö ja sosiaaliset odotukset temperamenttiin - Esimerkit: Gloria-tyttö ja vanhempien mukautuminen sopeutumishitauteen/uusien tilanteiden pelkoon, Jamie-poika ja korkea häirittävyys vs äidin matala häirittävyys - temperamenttipiirteiden ymmärrys ja huomioon ottaminen auttavat aina edes jossain määrin, mitä nuoremmasta asti sen parempi - kaikkien lasten ja aikuisten tarpeet eivät ole samat temperamenttierojen vuoksi, siksi myöskään hoidon ja kohtelun ei PIDÄ eikä tarvitse olla samanlaista - lapsi voi syntyä siinä suhteessa "väärään" tai "oikeaan" perheeseen, että hänen temperamenttinsa joko on samanlainen tai erilainen kuin muilla ja hänen piirteensä joko hyväksytään ja ymmärretään tai torjutaan ja käsitetään väärin - samanlainen temperamentti ei takaa hyväksyntää, vaikka se auttaa ymmärtämään - vanhempi voi esimerkiksi nähdä lapsessa itsessään ärsyttävän piirteen ja yrittää siksi muuttaa sitä (ja päinvastoin erilainen temperamentti voi herättää myös ihastusta) 1. Aktiivisuus ja ympäristö - aktiivisille lapsille sopii vähävirikkeinen ympäristö, rauhallisemmille runsasvirikkeinen, päinvastaisuus voi olla haitallista - liiallinen aktiivisuus on turvallisuusriski ja siksi vanhemmille kuluttavaa - matala aktiivisuus voidaan tulkita laiskuudeksi tai tottelemattomuudeksi 2. Sosiaalisuus ja ympäristö - vähän tutkittu, lähinnä uskotaan että lapsen sosiaalisuus eli seuraan hakeutuminen lisää lapsen ja vanhempien positiivista kanssakäymistä 3. Emotionaalisuus ja ympäristö - sekä lapsen että vanhemman korkea emotionaalisuus (eli pelkoherkkyys) voi olla huono yhdistelmä: varoitteleva äiti saa lapsen entisestään pelkäämään 4. Ujous ja ympäristö - ympräistö voi olla ujolle kahtalaisesti haitallinen: joko pakkorohkaistaan tai annetaan vältellä liikaakin kaikkia tilanteita. Sen sijaan odotetaan sopivaa hetkeä ja tuetaan läsnäololla - Estyneet ja ei-estyneet pitäisi opettaa normeihin eri tavalla: estyneet lempeästi itseohjautuvuuteen luottaen ja ei-estyneet tiukemmilla rajoilla 5. Häirittävyys ja ympäristö - korkea häirittävyys eli huono keskittymiskyky helposti koulussa johtaa alisuoriutumiseen - oikein ymmärrettynä voi tulla hyödynnetyksi kykynä keskittyä moneen asiaan yhtä aikaa (esim työpaikalla kone-puhelin-keskustelu) - vanhempi voi hyötyä siitä, että lapsi pystyy kuuntelemaan vanhempaa ja leikkimään yhtä aikaa (tai turhaan ärtyä tai loukkaantua keskittymiskykyiselle lapselle "kuuroista korvista") - sinnikkyys ilmenee yhtä lailla kehuja saavana keskittymisenä kotiläksyihin kuin loppuun leikkimisen tarpeena vastakkaisista vanhempien vaatimuksista huolimatta (tai kiellosta huolimatta toistuvana toimintana) - korkea häirittävyys helpottaa vauvan ja taaperon hoitoa, kun huomion kiinnittäminen toisaalle on toimiva ratkaisu moniin tilanteisiin, mutta mitä isommaksi lapsi kasvaa sitä suurempi ongelma se on (kouluun meno pahin kriisi) - helposti huomionsa toisaalle kääntävää lasta pitää auttaa keskittymään lempein muistutuksin ja temperamenttipiirteeksi tämän ymmärtäen, ei syyttämällä laiskaksi, vastuuntunnottomaksi tai muuten tahallisesti laiminlyöväksi - korkea häirittävyys on etu lapselle sosiaalisia taitoja opetellessa 6. Rytmisyys - unirytmiin ei voi pakottaa vauvaa, se on temperamenttipiirre! - vauva ei kykene säätelemään rytmiään eikä oppimaan esimerkiksi pois yöheräämisistä (hän voi vain oppia sen ettei kannata itkeä herätessä, kukaan ei auta) - eri asia on tottuminen vääriin asioihin (esimerkiksi yöllä leikkimiseen)
3 Temperamenttityypit ja ympäristö 1. Helppo temperamentti - pääosin "joka vanhemman unelma" - riskinä vaativuus: tottuu saamaan sen, mitä haluaa, kun haluaa niin harvoin ja joudutaan kieltämään niin harvoin - toinen riski on se, että kun kotona ei ole tarvinnut vaatia lapselta mitään eikä opettaa tiukkoja sääntöjä, koulussa/päiväkodissa tulee kriisi 2. Vaikea temperamentti - jo pelkän termin synty kertoo siitä, miten kulttuurimme on ristiriidassa eikä hyväksy näitä temperamenttipiirteitä, vaikkei niissä itsestään selvästi mitään vaikeaa olekaan! - vaatii vanhemmilta kärsivällisyyttä, aikaa, ja taustatietoa lapsen kehityksestä - tutkimustuloksissa vääristymiä äitien asenteiden vaikutuksen vuoksi - usein äiti myöntää hankaluudet vasta toisen ikävuoden aikana, erityisesti jos vauvan on annettu noudattaa omia rytmejään eikä ole ollut tarpeen sopeutua usein uusiin paikkoihin Temperamentin pysyvyys - Kun aivot kehittyvät, kokemusta ja kognitiivisia taitoja karttuu ja eri ikäkausina temperamentti ilmenee eri tavoin - homotyyppinen pysyvyys on elinikäistä ja samanlaista (esim iltavirkkuus) - heterotyyppinen pysyvyys on fysiologisesti samanlaista aina, mutta ilmenemismuoto vaihtelee iän mukana (esim lähestyminen eli uudesta innostuminen) - pysyvyys on vaikea tutkimuskohde, koska ympäristö voi vahvistaa tai heikentää olennaisesti temperamenttipiirteitä ja koska hyvin yhteensopinut temperamentti ja ympäristö vähentää temperamentin seurauksia aikuisuudessa (esim lapsuudessa hyvin ymmärretty vaikea temperamentti ei johda sopeutumisongelmiin aikuisuudessa) Temperamentin ennustavuus - tutkimustulosten mukaan tietyt lapsuuden piirteet ennustavat tietynlaista aikuisen temperamenttia - nämä tutkimustulokset eivät kuitenkaan päde yksilö- vaan populaatiotasolla, koska yksilön elämänkokemukset ja vielä tuntemattomat tekijät vaikuttavat jokaiseen eri tavalla - Niistä voisi kuitenkin olla apua lasten kehityksen tukemisessa: esimerkiksi ujous ennustaa myöhempää empaattisuutta eikä sitä siksi pitäisi pyrkiä niin kovasti kitkemään pois. Vastaavasti voimakas ärsykereaktiivisuus ennustaa sopeutumattomuutta, joten sen hallitsemisen taitoja kannattaisi lapselle opettaa aktiivisesti. Kiintymyssuhde ja temperamentti - sama klassinen testi lapsen reaktiosta jäädessään huoneeseen vieraan ihmisen kanssa, jolla on testattu turvatonta/turvallista kiintymyssuhdetta, voikin itse asiassa testata lapsen temperamenttia - perinteisesti kiintymyssuhteen muotoutumista on pidetty riippuvaisena äidin toiminnasta, mutta temperamenttiteorian myötä on alettu tutkia myös lapsen osuutta - kiintymyssuhteen muotoutuminen on siis vuorovaikutusprosessi, jota äidin ja lapsen temperamenttien yhteensopivuus voi joko hankaloittaa tai helpottaa Lapsen stressi - lapsetkin tuntevat stressiä, vauvatkin - fysiologinen stressireaktio on haitallinen vain pitkäkestoisena tai jatkuvana - tutkimuksissa huomattiin, että estyneidenkin lasten fysiologinen stressireaktio jää tapahtumatta, jos lapsi saa kokea jännittävän tilanteen turvallisen aikuisen tukemana. Aikuiseen turvautuminen pitäisi siis ehdottomasti sallia. - lapsen stressireaktiot ovat turvautumista joko tuttuihin ihmisiin tai niiden puutteessa tuttuihin esineisiin tai erilaisilla käyttäytymismalleilla, kuten nauraen tai muuten teeskennellen tai levottomana jopa riehuen
4 - vieraskin ihminen voi lievittää lapsen stressireaktiota kiinnittäen häneen jatkuvasti huomiota ja jatkaen hoivaa myös hyväntuuliselle lapselle (pelkkä itkuun reagointi ei riitä) - temperamentin vaikutus stressiin on tuottanut yllättäviäkin tutkimustuloksia: uudessa hoitoryhmässä stressitasot pysyivät ensireaktion jälkeen korkeampina ei-estyneillä, sosiaalisilla lapsilla. Estyneet, ujot lapset suojelivat itseään konflikteilta, riskeiltä ja siten myös stressiltä vetäytymällä herkemmin leikkimään yksin, kun taas ei-estyneet heittäytyivät ryhmäleikkeihin ja siksi enemmän myös riitoihin, jotka stressaavat. - Kaikkien lasten stressireaktioita vähentävät samat asiat: stabiilit ryhmät (samoja aikuisia, samoja lapsia), siirtyminen uuteen tukena joko tuttu aikuinen tai tuttu lapsi ja ymmärrys siitä, että tämä sama stressaava kausi tulee aina suuren muutoksen aikana (stressaavuus ei vähene iän myötä). Vanhempien ohjaaminen temperamentin ymmärtämiseksi - Thomas ja Chess oppivat käyttämään klinikallaan radikaalisti ajan tavoista poikkeavaa tapaa: äidin ja perheen ei tarvinnut selvitellä omia (aikuisten)ongelmiaan, vaan keskityttiin antamaan suoria ohjeita lapsen kohteluun uudella, temperamentin huomioivalla tavalla - olennaista on yksilöllisyyden huomioiminen: jokainen perhe ja lapsi on erilainen ja siksi ei ole olemassa yleisohjeita - vanhemmille korostetaan, ettei temperamentin ja ympäristön huono yhteensopivuus ole sen enempää vanhemman kuin lapsenkaan syytä - vanhempien ei pidä myöskään odottaa kykenevänsä millään hoitotavalla muuttamaan lapsen temperamenttia sinänsä (eli esimerkiksi säännöllistämään epärytmistä, rauhoittamaan voimakkaasti reagoivaa tai rohkaisemaan vaikeasti uuteen sopeutuvaa lasta), voi vain sopeuttaa omaa hoitotapaansa ja odottaa lapsen kasvavan niin että hän kykenee itse ymmärtämään temperamenttiaan ja muuttamaan sitä - Thomasin ja Chessin kokemusten mukaan hoitotulokset olivat sitä parempia mitä paremmin vanhemmat pystyivät uskomaan lapsensa temperamentin olevan tietynlainen. Päinvastoin huonoimmat tulokset tulivat, jos vanhemmat kielsivät epätyydyttäviksi ja odotustensa vastaisiksi kokemansa temperamenttipiirteet. Väärä temperamentin ymmärtäminen - Ymmärrys ei tarkoita, että sallitaan kaikki käytös - Esimerkiksi vaikeatemperamenttiselle lapselle on karhunpalvelus se, että hänelle sallittaisiin kaikki konfliktien välttämiseksi - Lasta siis autetaan tunnistamaan omat temperamenttipiirteensä ja kehittämään psyykenhallintakeinojaan pystyäkseen toimimaan kulttuuriinsa sopeutuen ja yhteisönsä sääntöjä noudattaen Kulttuuri ja temperamentti - monikulttuurisissa vertailuissa ilmenee, että eri kulttuurien arvotukset temperamenttipiirteille ovat aivan erilaisia - Esimerkkejä: *aasialaisissa kulttuureissa ujous on hyve ja itsensä esillä pitäminen pahe, pohjoisamerikkalaisessa kulttuurissa juuri päinvastoin * valkoisissa keskiluokkaisissa amerikkalaisperheissä vauvan epäsäännöllinen rytmi on pahasta, kun taas puertoricolaisperheissä sitä pidettiin luonnollisena ja se alkoi haitata vasta kouluun menon myötä * eri historiallisina aikoina on myös ollut vaihteluja suosituissa tai tarpeellisiksi koetuissa piirteissä (esim elämyshakuisuus) - kulttuurin arvostukset ilmenevät ihmisten - jo pikkulasten - välisessä kanssakäymisessä, instituutioiden kuten koulun kautta sekä aikuisilla työelämässä Ujous - ujoutta on tutkittu eniten, ehkä koska USA:ssa se koetaan niin voimakkaasti negatiiviseksi ja pois kitkemisen tarpeessa olevaksi piirteeksi - kulttuurissamme harvoin kyseenalaistetaan, miksi kaikkien (erityisesti lapsien) pitäisi olla aktiivisia ja rohkeita eikä nähdä ujouden positiivisia seurauksia (kuten korkea harkitsevuus, empaattisuus ja stressinsietokyky)
5 - ujouden kautta ilmentyy monia temperamentti-käsitteen ongelmia: *ujous sekoitetaan arkuuteen * sen perusteella tehdään perusteettomia johtopäätöksiä ihmisten älykkyydestä, ulkonäöstä, ystävällisyydestä * ujous voi olla synnynnäinen piirre tai elämänkokemusten kautta syntynyt käyttäytymistapa * ujous voi ilmetä vain tietyissä tilanteissa tai kaikissa sosiaalisissa tilanteissa * ujouden seuraukset ihmiselle ovat äärimmäisen kulttuurisidonnaisia ja riippuvaisia ympäristön asenteesta
6 Temperamentti ja koulu - temperamentin vaikutusta koulumenestykseen tutkittu vielä melko vähän - tiedetään, että eniten ongelmia koulussa tuottaa matala aktiivisuus, vähäinen sinnikkyys ja korkea häiriytyvyys (ja päinvastoin parasta koulumenestystä ennakoi aktiivisuus, sinnikkyys ja matala häiriytyvyys) - syy-yhteys koulumenestykseen liittyy nähtävästi eniten opettajien asenteisiin eri temperamenttipiirteitä kohtaan ja sitä kautta saatuun opetuksen laatuun - opettajilla on tapana aliarvioida ujojen ja hitaasti lämpiävien oppilaiden taidot ja yliarvioida "tuntiaktiivisten" eli sosiaalisissa tilanteissa rohkeiden ja uuteen innokkaasti suhtautuvien oppilaiden taidot - on kyseenalaista, että pikkukoululaisten arviointi on nykyään persoonallisuuspiirteiden(kin) arviointia, koska pienillä lapsilla ei ole riittävästi ymmärrystä ja psyykkisiä työkaluja niiden työstämiseen ja vaarana on negatiivinen minäkuva - paljon mielenkiintoista tutkimustietoa puuttuu (2004), esimerkiksi opettajan ja oppilaan temperamenttien yhteensopivuuden vaikutuksista - kouluympäristöä ei pitäisi muokata joustavimpien ja sopeutuvimpien oppilaiden mukaan, vaan haasteellisimman temperamentin mukaan (esim kiinteistä luokista saavat turvaa kaikki, mutta luokattomuudesta selviävät helposti vain joustavat) - vaikka on mahdotonta räätälöidä jokaiselle oppilaalle erikseen sopivat opetusmetodit, oppimisympäristö ja temperamentiltaan yhteensopiva opettaja, on kokeneilla opettajilla silti itsellään kykyjä muokata opetustaan ja arviointiaan paremmin eri temperamenttisille oppilaille sopivaksi, tarvitaan vain tietoa Summa summarum: tieto ei lisää tuskaa, vaan auttaa vanhempia, opettajia ja muita lasten kanssa oleskelevia ymmärtämään ja siten kohtelemaan lapsia oikein
PIENEN LAPSEN SOSIAALISUUS
PIENEN LAPSEN SOSIAALISUUS Liisa Keltikangas-Järvinen Helsingin yliopiston psykologian professori Vanhempien Akatemian luentotilaisuus Oulussa 16.10.2013 Ajan kuva: Kun vanhempi haluaa antaa hyvän kuvan
LisätiedotMillainen olen? Miten reagoin uusiin asioihin? Teemailta 11.3.2009 Helena Partinen ja Kaisa Tuuteri
Millainen olen? Miten reagoin uusiin asioihin? Teemailta 11.3.2009 Helena Partinen ja Kaisa Tuuteri 1 Mitä on temperamentti? Ihmiselle tyypillisiä käyttäytymispiirteitä, jotka erottavat hänet muista Yksilöllinen
LisätiedotYksilöt opetuksessa. Mustikat: Marja Jalava, Sanna Nyqvist, Elina Paukkunen ja Anssi Yli-Jyrä. Humanistinen tiedekunta
Yksilöt opetuksessa Mustikat: Marja Jalava, Sanna Nyqvist, Elina Paukkunen ja Anssi Yli-Jyrä Humanistinen tiedekunta Johdanto Opiskelijat yksilöinä voiko opiskelijoita tyypitellä? Lackner: tyypittelyn
LisätiedotItsetunto. Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään.
Itsetunto Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään. Kaikista tärkein vaihe itsetunnon kehittymisessä on lapsuus ja nuoruus. Olen
LisätiedotIloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä
Iloa vanhemmuuteen Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Avoin vanhempainilta Kaakkurin yhtenäiskoululla 27.2.2013 klo:18-19.30. Tilaisuuden järjestää Nuorten Ystävien Vanhempien Akatemia yhdessä
LisätiedotPää edellä: MITÄ OPIMME AIVOJEN KASVATUKSESTA? Vauvafoorumi Tiina Huttu ja Kirsi Heikkinen
Pää edellä: MITÄ OPIMME AIVOJEN KASVATUKSESTA? Vauvafoorumi 10.11.2017 Tiina Huttu ja Kirsi Heikkinen Käytäntö on joskus kaukana ihanteista Tieto aivojen kehityksestä auttaa huomaamaan, mistä kaikesta
LisätiedotOppimisvaikeudet ja tunneelämän. -yhteyksien ymmärtäminen
Oppimisvaikeudet ja tunneelämän ongelmat -yhteyksien ymmärtäminen Nina Kultti-Lavikainen Lastentutkimusklinikka Niilo Mäki Instituutti & Jyväskylän perheneuvola Kognitiivinen psykoterapeutti, neuropsykologi
LisätiedotMoniammatillisen yhteistyön tasot ja työssä jaksaminen
Moniammatillisen yhteistyön tasot ja työssä jaksaminen 4.2.2014 Pulkkila-sali, Siikalatvan kunnantalo Ohjaavat opettajat Sanna Alila ja Eija Häyrynen Jaksamisen perusteita Ajatukset ovat mitä sattuu, ihmismieli
LisätiedotVISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN
VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VARHAISESTA TUESTA 28.9.2011 1 Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lastenpsykoterapeutti ja theraplay-terapeutti kehittämispäällikkö, THL, lasten, nuorten ja perheiden osasto KEHITYKSEN
LisätiedotTyökaluja kriisitilanteiden käsittelyyn
Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset,
LisätiedotPositiivisen ilmapiirin merkitys oppimiselle ja osallistumiselle
Positiivisen ilmapiirin merkitys oppimiselle ja osallistumiselle Pikkuparlamentti 25,10.2013/Arvostava vuorovaikutus, yliopistonopettaja KTK/erityispedagogiikka erja.kautto-knape@jyu.fi 2 Positiivisen
LisätiedotYmpäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe
Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa Kouvolan seudun Muisti ry 14.2.2017 Dos. Erja Rappe 9.2.2017 Al Esityksen sisältö Ympäristö ja hyvinvointi Muistisairaalle tärkeitä ympäristötekijöitä
LisätiedotMotiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet
Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys
LisätiedotTUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi
TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja
LisätiedotELÄMÄNHALLINTA JA HYVINVOINTI: ASENNETTA ARKILIIKUNTAAN! Taina Hintsa, psykologi, PsT Persoonallisuuden, työn ja terveyden psykologian dosentti
ELÄMÄNHALLINTA JA HYVINVOINTI: ASENNETTA ARKILIIKUNTAAN! Taina Hintsa, psykologi, PsT Persoonallisuuden, työn ja terveyden psykologian dosentti SISÄLTÖ 1. OLOSUHTEET JA HYVINVOINTI 2. TEMPERAMENTTI JA
LisätiedotHuostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta
Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta Valtakunnalliset sijaishuollon päivät, Tampere 1.-2.10.2013 Kaija Puura, lastenpsykiatrian dosentti, ayl, Lasten terveyden tutkimuskeskus TaY ja Lastenpsykiatrian
LisätiedotTemperamentiltaan erilaisten lasten oppiminen ja oppimisen tukeminen
Temperamentiltaan erilaisten lasten oppiminen ja oppimisen tukeminen Kaisa Aunola Jyväskylän yliopisto Kaisa.aunola@jyu.fi Temperamentti? Temperamentti tarkoittaa yksilöllisiä toiminta- ja reaktiomalleja,
LisätiedotVanhemmuuden tuen merkitys perheen hyvinvoinnille
Vanhemmuuden tuen merkitys perheen hyvinvoinnille Osaava vanhemmuus-hanke Marja Uotila, projektipäällikkö psykoterapeutti, sairaanhoitaja, työnohjaaja Suomen Mielenterveysseura Vanhemmuuden perusta Vanhemman
LisätiedotKäyttäytymisongelmien ennaltaehkäisy Tommi Mäkinen
Käyttäytymisongelmien ennaltaehkäisy Tommi Mäkinen Työpajan tavoitteet Herättää kysymyksiä Herättää tunteita Herättää kiinnostusta omien tunne- ja vuorovaikutustaitojen kehittämiseen Mikä on käyttäytymisongelma?
LisätiedotADOPTIOLAPSI PÄIVÄHOIDOSSA
ADOPTIOLAPSI PÄIVÄHOIDOSSA Adoptioperheet ry www.adoptioperheet.fi 5.9.2013 Sanna Mäkipää, TtM, terveydenhoitaja Tmi Capacitas Familia www.capacitasfamilia.fi Luennon aiheita Adoptoitu lapsi aloittaa päivähoidon
LisätiedotMonikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.
Monikkoperheet kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.2014 Monikkoraskauksien lukumäärät Tilasto vuonna 2012 794
LisätiedotAuta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti
Auta minua onnistumaan Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Vaikeuksien kasautumisen ja vakavampien käytösongelmien ennaltaehkäisy myönteisen
LisätiedotToiminnanohjaus ja haastava käytös
2.12.2014 Toiminnanohjaus ja haastava käytös - Mitä yhteistä niillä on? 1 Ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen valmentaja Työnohjaaja Erityisopettaja (veo) Haastavaksi koettua käyttäytymistä Impulsiivisuus
LisätiedotKasvatus- ja opetusjohtaja Lari Marjamäki
Kasvatus- ja opetusjohtaja Lari Marjamäki merkitystä on: Käytössä olevilla resursseilla asenteilla arvoilla omaksutulla perustehtävällä Olemassa olevalla tukijärjestelmällä yhteistyöllä vanhempien ja muiden
LisätiedotVanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö
Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista
LisätiedotYhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen?
Yhteistyövanhemmuus Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? On tärkeää, että lapsi saa varmuuden siitä, että molemmat vanhemmat säilyvät hänen elämässään. Toisen vanhemman puuttuessa lapsen elämästä on
LisätiedotMiten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään?
Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? RINTASYÖPÄYHDISTYS / DOCRATES Eva Nilson 13.10.2011 Kun äiti sairastaa, mikä on toisin? Syöpä on ruumiin sairaus, mutta se
LisätiedotMonikulttuurisuus päiväkodissa. Anna Moring, FT Monimuotoiset perheet -verkosto Kaikkien perheiden Suomi -hanke
Monikulttuurisuus päiväkodissa Anna Moring, FT Monimuotoiset perheet -verkosto Kaikkien perheiden Suomi -hanke Monimuotoiset perheet -verkosto Perheiden monimuotoisuus Noin 1/3 suomalaisista perheistä
LisätiedotPienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto
Pienen lapsen kiukku KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Sisältö: Lapsen psyykkisen kehityksen vaiheet Temperamentti Mikä lasta kiukuttaa? Konstit ja keinot kiukkutilanteissa Tavoitteet:
LisätiedotLeikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06
Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen
LisätiedotVarhainen tukihyvinvoinnin. lapselle
Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen
LisätiedotSosioemotionaalisen terveyden kehityskulkujen muotoutuminen ja vahvistaminen neuvolassa
Sosioemotionaalisen terveyden kehityskulkujen muotoutuminen ja vahvistaminen neuvolassa Valtakunnalliset neuvolapäivät 22.10.2014, Helsinki Minna Rytkönen, TtT, Th minna.rytkonen@uef.fi Sosioemotionaalinen
LisätiedotKoulutilastoja Kevät 2014
OPETTAJAT OPPILAAT OPETTAJAT OPPILAAT Koulutilastoja Kevät. Opiskelijat ja oppilaat samaa Walter ry:n työpajat saavat lähes yksimielisen kannatuksen sekä opettajien, että oppilaiden keskuudessa. % opettajista
LisätiedotMyönteisiä muutoksia saadaan aikaan vain myönteisillä keinoilla. Yhteen ääneen lasten asialla! Helsinki
Myönteisiä muutoksia saadaan aikaan vain myönteisillä keinoilla Yhteen ääneen lasten asialla! 7.-8.2.2017 Helsinki Adhd-keskus Barnavårdsföreningen Silve Serenius-Sirve Kannusta minut vahvaksi! hanke Ensi-ja
LisätiedotVUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS
VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS 6.11.2017 1 VUOROVAIKUTUS VOI OLLA Suojaavana tekijänä tunne-elämän suotuisalle kehitykselle myös korjaavaa, hoitavaa (sekä hoito- ja terapiasuhteet että
LisätiedotROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien
LisätiedotKIIKKU - VAUVAPERHETYÖMALLI
KIIKKU - VAUVAPERHETYÖMALLI Monitieteiset lastensuojelun tutkimus- ja kehittämispäivät THL 30.11.2017 Tarja Keltto/ KM, Erik.toim.ter.,hankekoordinaattori Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö, tarja.keltto@vamlas.fi
LisätiedotMielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA
Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,
LisätiedotVäkivallan uhan hallinta työpaikoilla
Väkivallan uhan hallinta työpaikoilla Työpaikan puheenvuoro : Kiinamyllyn koulu (sairaalaopetus) Nimi : Niina Ekqvist KIINAMYLLYN KOULU KARTALLA U-sairaala Nuoriso Datacity Nimi Kiinamyllyn koulu Vastaa
LisätiedotVaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely
Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten
LisätiedotKuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.
Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.
LisätiedotPrososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro 3.3.2015
Prososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro 3.3.2015 FT, yliopistonlehtori Eira Suhonen Erityispedagogiikka Luennon teemat Turvallisessa ympäristössä on hyvä leikkiä Leikki vuorovaikutuksellisena
LisätiedotLASTEN JA AIKUISTEN NORMAALI JA KOMPLISOITUNUT SURU
LASTEN JA AIKUISTEN NORMAALI JA KOMPLISOITUNUT SURU Tampere, 12.4.2013 Atle Dyregrov, FT Johtaja, Kriisipsykologian keskus Fortunen 7, 5013 Bergen, Norja atle@krisepsyk.no www.krisepsyk.no www.childrenandwar.org
LisätiedotMentalisaatiokyvyn kehittyminen
Mentalisaatiokyvyn kehittyminen RF kyky kehittyy vain vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa varhaiset ihmissuhteet myöhemmät ihmissuhteet terapiasuhde Lapsen mentalisaatiokyky voi kehittyä vain jos
LisätiedotCoimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate 2011. Marking Scheme. Finnish. Higher Level
Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission Leaving Certificate 2011 Marking Scheme Finnish Higher Level VASTAUKSET I Tehtävä: Vastaa kaikkiin kysymyksiin. 1. Selitä omin sanoin seuraavat
LisätiedotLapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa
Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu
LisätiedotSINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:044 528 0276
SINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:044 528 0276 AMMATILLINEN VALTA LUOTTAMUKSEN RIKKOMINEN: kerrotaan asioita asiakkaan tietämättä. NORMALISOINTI: ei uskota asiakasta, hyväksytään
LisätiedotSähköiset oppimateriaalit osana opetusta
Tutkimus opettajien odotuksista ja asenteista: Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta #digikoulu Tutkimuksen taustaa Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää peruskoulun ja lukion opettajien odotuksia ja
LisätiedotPsyykkinen toimintakyky
Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia
LisätiedotErilaiset temperamentit ja kasvatusvuorovaikutus kasvattajien yhteisenä haasteena
1 Tampereen ammatillinen opettajakorkeakoulu Tiivistelmä Opettajankoulutuksen kehittämishanke Erilaiset temperamentit ja kasvatusvuorovaikutus kasvattajien yhteisenä haasteena Mari Vilén 2009 2 Vilén Mari
LisätiedotTEMPERAMENTTI YKSILÖLLISYYDEN KUVASTAJANA Tutkimus sinnikkyyden yhteyksistä koulusaavutuksiin ja oppilasarviointiin
TEMPERAMENTTI YKSILÖLLISYYDEN KUVASTAJANA Tutkimus sinnikkyyden yhteyksistä koulusaavutuksiin ja oppilasarviointiin Heidi Mylly Jenni Peltoniemi Kasvatustieteen pro gradu -tutkielma Kevät 2007 Opettajankoulutuslaitos
LisätiedotKoti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari
Koti, koulu ja lapsen paras Kari Uusikylä MLL -seminaari 30.09.2016 Miksi yhteistyötä? Siksi, että se on lapsen etu Opiskelu tehostuu Ongelmat tunnistetaan Muodostuu aito kouluyhteisö, turvallinen, välittävä,
LisätiedotOppilaan stressitason huomioiminen koulun arjessa
Hankkeen päämäärä ja tavoitteet Poistaa esteet ja vähentää haasteita neurokirjon lapsen lähiympäristöstä ja arjesta niin, että lasten kasvua ja hyvinvointia kyetään tukemaan paremmin (autismin kirjo, ADHD-
LisätiedotStressin ja diabeteksen yhteys
Valtakunnallinen diabetespäiv ivä 2009 12.11.2009 Dipoli, Espoo Stressin ja diabeteksen yhteys Liisa Keltikangas-Järvinen Department of Psychology, University of Helsinki Diabetes ja stressi: Yhteyden
LisätiedotPerhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry
Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Mitä perhehoito on? Perhehoitolaki 1.4.2015 Ympäri- tai osavuorokautisen hoivan ja muun huolenpidon
LisätiedotPERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen
PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset
LisätiedotVauvaikä. Toinen kolmannes kehonosat syntyneet,
raskausaika Ensimmäinen kolmannes kehonosat muodostuvat äidin voimakkain raskauspahoinvointi ALKIO SIKIÖ Vauvaikä Toinen kolmannes kehonosat syntyneet, mutta kehittyvät vielä Viimeinen kolmannes aivojen
LisätiedotKeskeiset ongelmat narsistisessa häriössä
Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä kun lapsi omalla olemassaolollaan tuottaa vanhemmilleen iloa ja tyydytystä kun lapsi tulee hyväksytyksi, ymmärretyksi ja rakastetuksi omana itsenään kun lapsen
LisätiedotLaaja-alaisten erityisopettajien syysseminaari. Siikaranta 13.9.2012
Laaja-alaisten erityisopettajien syysseminaari Siikaranta Ketä kannattaa opettaa? Onko toivottomia tapauksia? Älä pienennä minua oikeasta koostani vertaamalla minua jättiläiseen. Juhani Siljo Mitä kannattaa
LisätiedotYksinhuoltajana monikkoperheessä
Yksinhuoltajana monikkoperheessä J A N N A R A N T A L A L A S T E N P S Y K I A T R I A N E R I K O I S L Ä Ä K Ä R I P A R I - JA P E R H E P S Y K O T E R A P E U T T I 4. 9. 2 0 1 5 w w w. j a n n
LisätiedotLAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA
LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA Koulun/päiväkodin nimi: Opettaja: Osoite: Puhelin: lapsen kuva Lapsen nimi: Äidin nimi: Isän nimi: Kotipuhelin: Työpuhelin (äiti): (isä): Minun esikouluni, piirtänyt 2 Esiopetus
LisätiedotOHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE
OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE Maria Ruokonen 10.3.2013 Tunne itsesi ja tunnista unelmasi. Ymmärrä missä olet kaikkein vahvin. Miksi teet sitä mitä teet? Löydä oma intohimosi. Menestymme sellaisissa
LisätiedotMINUN LAPSENI, MEIDÄN LAPSEMME - esitietoja päivähoidon aloitusvaiheessa
MINUN LAPSENI, MEIDÄN LAPSEMME - esitietoja päivähoidon aloitusvaiheessa Lapsen nimi: Henkilötunnus: Kotiosoite: HUOLTAJIEN YHTEYSTIEDOT: Osoite: Email: Osoite: Email: Lapsen hoitoaika: Lapsen sairastuessa
LisätiedotLapsen vai aikuisen ongelma?
Lapsen vai aikuisen ongelma? Kasvatuksen yksi tehtävä on auttaa lasta saavuttamaan myönteinen, terve minäkuva ja hyvä itsetunto 1 Lapset käyttäytyvät hyvin, jos suinkin kykenevät Jos lapset eivät kykene,
LisätiedotKohtaamisia vai törmäyksiä? Mikkeli 14.6.2011. Lapsi- ja läheistyön koordinaattori, perheterapeutti Tarja Sassi Kriminaalihuollon tukisäätiö
Kohtaamisia vai törmäyksiä? Mikkeli Lapsi- ja läheistyön koordinaattori, perheterapeutti Tarja Sassi Kriminaalihuollon tukisäätiö YLEISTÄ Suomessa on yhteensä noin 13.000 henkilöä rikosseuraamusjärjestelmän
LisätiedotOmatunto kolkuttaa. Jumalan, äidin vai tasavallan presidentin ääni? Muoto ja sisältö: periaatteet ja käytäntö
Omatunto kolkuttaa Jumalan, äidin vai tasavallan presidentin ääni? Jokaisella meillä on omatunto. Omalla tunnolla tarkoitetaan ihmisen sisäistä tajua oikeasta ja väärästä. Se on lähtöisin Jumalasta, vaikkei
LisätiedotYtimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja
Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin
LisätiedotLapsen ja kasvattajan välinen suhde:
Lapsen ja kasvattajan välinen suhde: Turvallinen päivähoidon aloitus ja oma hoitajuus -kehittäjäverkosto Tikkalan päiväkodissa 4.2.2010 Paula Korkalainen Pienet päivähoidossa huoli riittävästä turvallisuuden
LisätiedotLAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)
LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.
LisätiedotOAJ:n Työolobarometrin tuloksia
OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin
LisätiedotNuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet
Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?
LisätiedotTestaajan eettiset periaatteet
Testaajan eettiset periaatteet Eettiset periaatteet ovat nousseet esille monien ammattiryhmien toiminnan yhteydessä. Tämä kalvosarja esittelee 2010-luvun testaajan työssä sovellettavia eettisiä periaatteita.
LisätiedotLEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat
LEIKKIKOONTI Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat 21.5.2014 ESITYKSEN JÄSENTELY 1. Leikin filosofisia lähtökohtia 2. Leikki ja oppiminen 3. Leikki ja didaktiikka 4. Leikki ja pedagogiikka 5. Leikin
LisätiedotPalaute oppimisessa ja ohjaamisessa
Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Kirsi Viitanen Palautteen merkitys oppijalle Oppimisen edistäminen Osaamisen tunnistaminen Ongelmanratkaisun kehittäminen Ryhmässä toimiminen vuorovaikutustaidot Itsetuntemuksen
LisätiedotAivojen hyvinvointi työssä
Aivojen hyvinvointi työssä Virpi Kalakoski, PsT, erikoistutkija Työterveyslaitos, Helsinki 14.3.2011 Salon muistiyhdistys Aivojen kuormittuminen - kaikille tuttu ongelma Työ ja terveys 2009 tutkimus (TTL)
LisätiedotPedagoginen kirjoittaminen. - Miten kirjoittaa pedagogisia asiakirjoja OPS:n hengessä?
Pedagoginen kirjoittaminen - Miten kirjoittaa pedagogisia asiakirjoja OPS:n hengessä? Jyväskylä syksy 2016 osa 2 Sirpa Oja sirpa.oja@valteri.fi Temperamentti Aunola: Temperamentti tarkoittaa yksilöllisiä
LisätiedotParisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014
Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka
LisätiedotHaastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003).
ERILAISET OPPIJAT Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). Perustana aito kohtaaminen Nuoren tulee kokea
LisätiedotAktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöt työelämän ja ammatillisen kuntoutuksen haasteina
Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöt työelämän ja ammatillisen kuntoutuksen haasteina Ammatillisen kuntoutuksen päivät 17.-18.9. 2014 Verve, Oulu Liisa Paavola Neuropsykologian erikoispsykologi, FT Pitäisi
LisätiedotOppilaan tukeminen haastavissa tilanteissa
Kehitysvammaisten ja autismin kirjoon kuuluvien henkilöiden psykiatriset ja neuropsykiatriset palvelut seminaari 22.11.2012 Oppilaan tukeminen haastavissa tilanteissa Pirjo Levo klinikkaopetuksen palvelukehittäjä,
LisätiedotOppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012
Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)
LisätiedotSEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli
SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena
LisätiedotSisällys PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ. Psykologia tutkii ihmisen toimintaa. Psykologiassa on lukuisia osa-alueita ja sovelluskohteita
Sisällys I 1 PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ 10 Psykologia tutkii ihmisen toimintaa 12 Mielen tapahtumat ja käyttäytyminen muodostavat ihmisen toiminnan Psykologian suuntaukset lähestyvät ihmistä
LisätiedotPäihteet ja vanhemmuus
Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti
LisätiedotKurjenpesän päiväkodin TOISTA KUNNIOITTAVAN KÄYTÖKSEN SUUNNITELMA toimintakaudeksi
Kurjenpesän päiväkodin TOISTA KUNNIOITTAVAN KÄYTÖKSEN SUUNNITELMA toimintakaudeksi 2016-2017 12.10.2016 Kiusaaminen on Kielteisten tekojen kohdistamista toiseen Loukkaavaa käytöstä kiusattua kohtaan Ratkaisevaa
LisätiedotLapsen sosiaalisen kehityksen tukeminen ja kiusaamisen ehkäisy
Lapsen sosiaalisen kehityksen tukeminen ja kiusaamisen ehkäisy 14.10.2016 Osa-alueet Ennaltaehkäisy Tapahtuneen selvittely Roolittamisen purku Jannan malli 1. Haasta omat ennakkokäsityksesi! 2. Kysy lapselta!
Lisätiedot1. Missä koulussa lapsesi on tai mihin kouluun esikoululaisesi on menossa? Vastaajien määrä: 22
Koulukysely oppilaiden huoltajille 1. Missä koulussa lapsesi on tai mihin kouluun esikoululaisesi on menossa? Vastaajien määrä: 22 1/11 2/11 N Prosentti Hirvijärvi 0 0 Jurvan yhtenäiskoulu 0 0 Kangas 0
LisätiedotVARHAINEN VUOROVAIKUTUS. KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen
VARHAINEN VUOROVAIKUTUS KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen Varhainen vuorovaikutus on jatkumo, joka alkaa jo raskausaikana ja
LisätiedotOpetusalan turvallisuusfoorumi MAPA riskityöpajan yhteenveto. Lilja Palo, Minna Nikula
Opetusalan turvallisuusfoorumi MAPA riskityöpajan yhteenveto Lilja Palo, Minna Nikula MAPA Management of Actual or Potential Aggression Haasteellisen käyttäytymisen ennaltaehkäisyä ja hallintaa käsittelevä
LisätiedotVuorovaikutustyylit. Lähde: Kauppila Vuorovaikutus- ja sosiaaliset taidot. PS-kustannus.
Vuorovaikutustyylit Lähde: Kauppila 2011. Vuorovaikutus- ja sosiaaliset taidot. PS-kustannus. Vuorovaikutuksen perusmuotoja Ystävällinen vuorovaikutustyyli Vuorovaikutus on kohteliasta ja ymmärtävää. Tyylin
LisätiedotKatja Koski. Tasapainoisen vanhemman 6 suurinta salaisuutta
Tasapainoisen vanhemman 6 suurinta salaisuutta Katja Koski 1. Laita kännykkä pois 2. Lapset tekemään jotain mukavaa 3. Ota muistiinpanovälineet esille Tervetuloa! Vanhemmat sanoivat näin: Kannustava ja
Lisätiedot7,8 27,8 46,1 54,1 17,4. (oppilas, huoltaja ja opettaja) 27,5 45,7 50,6 25,4. (oppilas, huoltaja ja opettaja) 3,8 20,4 27,4 41,2 50,5 34,6
Arviointi lukuvuoden aikana Lukuvuoden aikana tehtävän arvioinnin tarkoituksena on arvioida, kuinka hyvin lapset ovat oppineet juuri opetetun asian ottaen huomioon oppilaiden erilaiset tavat oppia ja työskennellä.
LisätiedotAnni sydäntutkimuksissa
Anni sydäntutkimuksissa Tietopaketti vanhemmalle Lapsenne on saanut kutsun lasten sydäntautien poliklinikalle. Käynnille tullessanne lapsella olisi hyvä olla yllään helposti riisuttavat vaatteet niin,
LisätiedotRESILIENSSI l. joustava palautuvuus Resilientit yksilöt ponnahtavat takaisin stressaavasta kokemuksesta nopeasti ja tehokkaasti.
RESILIENSSI l. joustava palautuvuus Resilientit yksilöt ponnahtavat takaisin stressaavasta kokemuksesta nopeasti ja tehokkaasti. Reagoi nykyiseen todellisuuteen, parhaillaan tapahtuvaan, murehtii vähemmän
LisätiedotMATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere
MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden
LisätiedotMuuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen
Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita
LisätiedotMiten tuemme erityisen lapsen koulukuntoisuutta?
Miten tuemme erityisen lapsen koulukuntoisuutta? Käyttäytymisen taustan ymmärtäminen Yhteinen tavoite Motivaatio Mistä me puhumme nyt? Erityinen lapsi? Koulukuntoinen? = kyky käydä koulua, oppia, selviytyä
LisätiedotVauvan itkuherkkyys ja koliikki
Vauvan itkuherkkyys ja koliikki Juulia Ukkonen Kätilö ja perheneuvoja, BSc Health Communication Miksi vauvat itkevät? Kaikki vauvat itkevät ja itku kuuluu normaalina osana vauvan elämään. Itkun avulla
LisätiedotLAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA
LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA Terveystarkastukset lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa -menetelmäkäsikirjassa (2011) todetaan että seksuaaliterveyden edistäminen on tärkeä
LisätiedotTytti Solantaus Suomen Mielenterveysseura Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
4.12.2018 Tytti Solantaus Suomen Mielenterveysseura Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lasten suotuisan kehityksen tukeminen, kun perheessä on vaikeuksia Menetelmien kehittäminen, tutkimus, koulutus ja juurruttaminen
Lisätiedot