OUTDOORS FINLAND MELONTAREITTIEN SUUNNITTELUOPAS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OUTDOORS FINLAND MELONTAREITTIEN SUUNNITTELUOPAS"

Transkriptio

1 OUTDOORS FINLAND MELONTAREITTIEN SUUNNITTELUOPAS Outdoors Finland - aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi Pertti Karttunen

2 2 SISÄLLYSLUETTELO MELONTAREITTIEN SUUNNITTELUOPAS Johdanto Oppaan taustatiedot Reitin infrastruktuurin ja palveluvarustuksen suunnittelu, rakentaminen ja ylläpito Luontomatkailun asiakas Suunnittelu Erilaisten reittien ja ratojen ominaisuuksia Rakentaminen Ylläpito ja huolto Turvallisuus Rahoitus ja budjetointi Tuotteistaminen ja markkinointi Asiakkaan materiaalit Tuotteistaminen Markkinointi Palvelut Kävijätutkimukset Lainsäädäntö Yleistä lainsäädännöstä Vesilain mukaiset hankkeet Aluehallintoviraston lupa Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lupa Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen lupa Valtakunnallinen rantojensuojeluohjelma Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen periaatteet kunnostuksessa Yhteistyö Lähteet ja haastattelut Liite 1: Melonnan tuotesuositukset Liite 2: Metsähallituksen kestävän luontomatkailun periaatteet Liite 3: Esimerkki retki- ja turvallisuussuunnitelmasta Liite 4: Esimerkki riskianalyysista Liite 5: Melonnan turvallisuusohje Liite 6: Muut suunnitteluun ja toteutukseen vaikuttavat lait ja asetukset Liite 7: Yhteistyötahoja Hämeen ELY-keskus on rahoittanut tämän julkaisun.

3 3 MELONTAREITTIEN SUUNNITTELUOPAS 1. Johdanto Suunnitteluopas on tarkoitettu melontareittien suunnittelusta, rakentamisesta ja ylläpidosta vastuussa oleville sekä niille, jotka käyttävät reittejä liiketoiminnassaan. Reittien suunnittelusta vastaavia tahoja ovat mm. kunnat, Metsähallitus, virkistysalueyhdistykset, Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset sekä matkailuyhdistykset. Matkailu- ja ohjelmapalveluyrittäjät käyttävät reittejä ja ratoja liiketoiminnassaan. Opas käsittelee melontareittejä matkailijan kannalta. Suomen matkailu on kasvanut viime vuodet tasaisella vauhdilla kotimaisten matkailijoiden määrän ja kulutuksen ollessa noin kolme neljännestä kysynnästä. Suomalaisten matkailu ei tule tulevaisuudessa kasvamaan samaa vauhtia kuin tänä päivänä vaan kotimaan kysyntä siirtyy paikasta toiseen. Ulkomaisen matkailun lisääminen on kansantaloudellisesti kannattavinta, sillä ulkomainen matkailukysyntä on suora tulonlisäys kansantalouteen. Voimakas kasvu tulee siis hakea kansainvälisiltä markkinoilta. (Suomen matkailustrategia vuoteen 2020) Ruotsi ja Norja ovat Suomen vahvimmat kilpailijat matkailussa. Suomea on markkinoitu vuosia tuhansien järvien maana, mutta veteen liittyvä tuotetarjonta on edelleen vähäistä. Vaikka vesistöt järvet, meri, joet, kosket, saaret, saaristo ja rannikko ovat Suomen matkailun keskeinen vetovoimatekijä, alan toimijoiden perustietämys tämän resurssin erityisyydestä matkailun kehittämisen voimavarana on yllättävänkin ohutta. Usein jopa oman toiminta-alueen vesistöluonnon sekä siihen liittyvien perinteiden ja erikoispiirteiden tuntemus on heikkoa. Tästä syystä Suomen vesistöt ovat vielä monessa suhteessa uinuva mahdollisuus. Vesistön matkailullisen hyödyntämisen ongelmana on ollut myös eri toimijoiden intressien ristiriitaisuus, yhteistyön heikkous ja kestävän vesistömatkailukehityksen mallien puutteellisuus. Matkailulle tärkeän infrastruktuurin rakentaminen ja ylläpito sekä maankäytön suunnittelu tulee toteuttaa yhteistyössä matkailuelinkeinon kanssa. Toimiva, esteettinen ja kysyntää vastaava infrastruktuuri on osa matkailun laatua ja kilpailukykyä. Infrastruktuurin tulee palvella tehokkaasti matkailun kehittymistä kestävällä tavalla. (Suomen matkailustrategia vuoteen 2020) Ulko- ja kotimaisilla melontareiteillä on perinteisesti merkitty lähtö- ja lopetuspaikka ja joillakin reiteillä on rakennettu rantautumis- tai nuo-

4 4 tiopaikkoja. Tuotteen sisältönä on ollut lähinnä melontakaluston vuokraus ja mahdollisen kartan lainaus reitille. Kohderyhmänä ovat olleet matkailijat, eri yhteisöjen liikuntapäivien osallistujat ja kaveriporukat. Tarjonta on ollut samantyyppistä niin koti- kuin ulkomaiden melontakohteissa. Melontaa harrastamattoman matkailijan kynnys lähteä melomaan on ollut suhteellisen korkea. Kanootti ja kajakki on koettu kiikkeriksi ja turvattomiksi, eikä niillä ole uskallettu lähteä vesille. Vesistöt ovat monessa maassa vaativia; valtamerten aallot sekä vuorovesi, vuoristojokien kosket tai tasaisempien vesien suuri alusliikennemäärä ovat rajoittavia tekijöitä melonnan kokeiluun. Nämä seikat yhdistettynä kokemattomuuteen sekä epätietoisuuteen reitistä tuntuvat monesta turhan suurilta riskeiltä, joita ei haluta lähteä kokeilemaan. Suunnitteluopas esittää käyttämään markkinoinnin etuna suomalaista luonnon rauhaa ja pääosin turvallisia vesistöjä. Hyvin suunnitellut reitit ja palvelut, joilla on hyvä opastus, madaltavat matkailijan kynnystä lähteä kokeilemaan vesiretkeilyä niin, että niitä voi hyödyntää myös muilla luontoarvoja kunnioittavilla vesiliikuntavälineillä kuten esimerkiksi soutuveneillä. Melontareittien suunnitteluopas opastaa melontareittien suunnittelua, rakentamista ja ylläpitoa. Opas ohjaa reittien suunnittelua ja rakentamista siten, että syntyy matkailullisesti vetovoimaisia, hyvin viitoitettuja, ylläpidettyjä ja varusteltuja reittejä, joita voivat käyttää sekä omatoimiset asiakkaat että matkailupalveluja tarjoavat yritykset. Oppaassa huomioidaan erilaisten reittien hyödynnettävyys eri kohderyhmille kuten esimerkiksi matkailijat, harrastajat sekä yhteisöt ja siinä huomioidaan myös rajoittavia tekijöitä.

5 5 2. Oppaan taustatiedot Outdoors Finland aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi hanke (OF) on Matkailun edistämiskeskuksen (MEK) hallinnoima ja Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoittama kansallinen koordinointihanke. Hankkeen yhtenä toimenpiteenä on määritellä melontareittien infrastruktuurin ja palveluvarustelun oikea suuntaaminen ja tuottaa reittien suunnittelusta, rakentamisesta ja ylläpidosta oma opas. Melontareittien suunnitteluoppaan on kirjoittanut OF-hankkeen tilauksesta Pertti Karttunen. Oppaan laadinnassa on käytetty kokemuksia kotija ulkomaiden vesistökohteista, vesiretkeilyreittien suunnittelusta, analyyseista ja toteutuksista sekä haastatteluja ja tutkimuksia alan eri lähteistä. Samaan aikaan kirjoitetun Vaellusreittien suunnitteluoppaan laadinnasta vastasivat Pirjo Räsänen ja Heli Saari. Oppaan kirjoittamisessa on käytetty apuna myös kokemuksia Pielisen alueelle rakennetuista kohteista. Eri ratojen, reittien ja tuotteiden suunnittelu sekä rakentaminen tehtiin OF:n tuottamien melonnan tuotesuositusten mukaan tässä oppaassa esitetyllä tavalla. Oppaan sisältö etenee käsitellen OF-hankkeen erillisessä työryhmässä laadittuja melontareittien ja -tuotteiden sisältösuosituksia, jotka on esitetty liitteessä 1. Tarkkoja teknisiä yksityiskohtaisia ratkaisuja (esim. rakennuspiirustuksia) ei esitellä. Oppaassa käsitellään asiat kronologisessa järjestyksessä. Ensin aloitetaan nykytila-analyysillä ja siitä edetään vaihe kerrallaan suunnittelun sekä valmistelujen kautta toteutukseen, käyttöön ja ylläpitoon. Sivumäärän pitämiseksi kohtuullisena oppaassa käsitellään eri aihealueita lähinnä suunnittelun tarvitsemalla tarkkuudella. Eri kohdissa esimerkein esitettyihin ratkaisuihin on luonnollisesti lukuisia muitakin mahdollisuuksia ympäristöstä riippuen. Tekijä toivoo saavansa palautetta oppaan edelleen kehittämiseksi. Toivottavasti opas innoittaa uusien, erilaisten ja elämyksiä tarjoavien melontareittien ja tuotteiden rakentamiseen.

6 6 3. Reitin infrastruktuurin ja palveluvarustuksen suunnittelu, rakentaminen ja ylläpito 3.1. Luontomatkailun asiakas MEK teetti helmi-toukokuussa 2010 kansainvälisen luontomatkailun tutkimuksen (MEK A:169), jonka kohderyhmän muodostivat Saksassa, Ranskassa, Alankomaissa, Isossa-Britanniassa tai Venäjällä asuvat henkilöt, jotka harrastavat pyöräilyä, kalastusta, melontaa, vaellusta ja lintujen tai eläinten tarkkailua luonnossa. Kotimaassa luontomatkailua harrastetaan yleisimmin noin kerran tai 2-3 kertaa viikossa. Pääasiassa vastaajat matkustavat vapaa-ajallaan ulkomaille kerran vuodessa tai harvemmin (68%). Luontoaktiviteetteihin käytetään ulkomailla yleensä 2-7 päivää. Kalastukseen, melontaan ja pyöräilyyn liittyviä palveluita hyödynnetään eniten ystävien kanssa. Eläinten ja lintujen tarkkailuun sekä vaellukseen liittyviä palveluita käytetään useimmiten puolison kanssa. Luontomatkailussa korostuu omatoimisuus; mieluisimpia luontomatkoja ovat joko valmiiseen ohjelmaan perustuvat omatoimimatkat tai täysin omatoimiset matkat, joita suosii yhteensä noin 60 prosenttia vastaajista. Luontomatkailukohteen majoitusmuodoista parhaimpina pidetään hotellia (25%) tai lomamökkiä ja -asuntoa (20%). Noin kymmenesosa suosii leirintäaluetta, mökki- tai lomakylää tai bed and breakfast -tyyppistä majoitusmuotoa. Internetillä on suuri merkitys sekä matkakohteen varaamisessa että tiedonhankinnassa lomakohteesta. Internet on suuremmalle osalle (42%) yleisin tapa varata aktiviteettiloma. Matkatoimistolta, matkanjärjestäjältä tai suoraan matkakohteesta aktiviteettilomia varaa noin neljäsosa vastaajista. Vastaajilla on käytössään useita tiedonhankintatapoja luontomatkailukohteista. Erityisesti tiedonhankinnassa korostuu kavereiden ja tuttavien suosittelut sekä kertomukset (44%). Lisäksi kolme neljästä vastaajasta käyttää Internetiä; joko kohteen omia Internet-sivuja tai matkanjärjestäjien ja alueiden Internet-sivuja. Myös matkatoimistot, postitse tuleva materiaali sekä sosiaalinen media ovat melko yleisiä tiedonhankintatapoja. Merkityksellisimmät tekijät matkakohteen valinnassa ovat kohteen turvallisuus, luonto sekä hintataso. Tältä osin tutkimus tukee aiempia selvityksiä. Suomi täyttää luontomatkailijoiden odotukset kokonaisuudessaan hyvin. Heikoin mielikuva-arvio Suomesta liittyy hintatasoon, jonka ei koeta olevan odotuksiin nähden riittävällä tasolla. Kiinnostus multiaktiviteettilomaa kohtaan on suurta (73% osoittaa kiinnostusta). Kiinnostus on kuitenkin jonkin verran riippuvainen myös vas-

7 7 taajan asuinmaasta. Venäläiset osoittavat eniten kiinnostusta multiaktiviteettilomaa kohtaan (95%). Hieman yli puolet vastaajista on kiinnostuneita Pohjoismaista luontomatkailukohteena. Pohjoismaat herättävät kiinnostusta erityisesti melontaa ja kalastusta harrastavien ja vähiten pyöräilyä harrastavien vastaajien keskuudessa. Venäläiset ovat muiden maiden vastaajia selkeästi kiinnostuneimpia, kun taas hollantilaisia Pohjoismaat kiinnostaa selkeästi vähiten. Suomi tunnetaan vastaajien keskuudessa pääasiassa sijainniltaan (45%). Nimeltä tai hieman Suomesta tietää noin kolmasosa. 14 prosenttia ei puolestaan tunne Suomea ollenkaan. Ainoastaan 8 prosenttia on käynyt Suomessa ja 5 prosenttia harrastanut Suomessa jotakin luontoaktiviteettia. Suomi on tuttu erityisesti Venäläisille. Sen sijaan viidesosa ranskalaisista ja yli neljäsosa hollantilaisista ilmoittaa, ettei tunne Suomea ollenkaan. Erityisesti melontaa ja kalastusta harrastavat ovat potentiaalinen asiakasryhmä Suomeen suuntautuvassa luontomatkailussa. Näiden lajien harrastajat ovat useimmin valmiita suosittelemaan Suomea. Näitä lajeja on useimmin jo kokeiltu Suomessa ja näiden lajien harrastajat pitävät todennäköisimpänä matkustamista Suomeen luontomatkailun merkeissä. Tämä tulos tukee osaltaan aiempia tutkimuksia, joiden mukaan erityisesti melonta ja eläinten tarkkailu luonnossa (wildlife watching) on todettu erittäin kilpailukykyisiksi ja kehittämiskelpoisiksi matkailutuotteiksi Suomessa. Tutkimus vahvistaa siten melonnan kehittämistä matkailutuotteeksi ja tuo lisänä kalastuksen tuotteistuksen kehittämiskelpoisimpien lajien joukkoon. Maittain tarkasteltuna selkeästi potentiaalisin asiakasryhmä tulee Venäjältä. Sen sijaan Alankomaissa asuvat vastaajat osoittavat vähiten kiinnostusta Suomeen suuntautuvaa luontomatkailua kohtaan. Suomessa kiinnostusta luontomatkailun lisäksi herättää myös kulttuurimatkailu, mökkeily sekä talviaktiviteetit Suunnittelu Suunnittelu aloitetaan sopimalla suunnitteluryhmän jäsenet. Työn joustavan etenemisen vuoksi ryhmän tulisi olla suhteellisen pieni ja se kootaan reitin alustavan käyttötarkoituksen mukaan. Reittien kehittämisessä tulee ajatella kokonaisuuksia, joissa maakunta tai selkeä vesiretkeilyalue muodostaa yhtenäisen kokonaisuuden. Kehittämisohjelman tavoitteena voi olla esimerkiksi ainutlaatuisen ja yhteisen vesiretkeilyimagon luominen. Tavoitteen toteutuessa asiakkailla tulee olla mielikuva alueesta, jossa vesiretkeily on kesäkauden tärkein myyntituote kaikki tukevat toiminnot mukaan lukien. Tuotteet täyttävät korkeat laatuvaatimukset ja palveluja toteutetaan luonnonarvoja kunnioittaen.

8 8 Tuotetta markkinoidaan yhteisellä tuotemerkillä, joka on kansainvälisesti tunnettu. Palvelujen suunnittelu aloitetaan tekemällä nykytila-analyysi. Se sisältää alueen rakennetun ja rakentamattoman ympäristön tilan, vesistöjen ominaisuudet, erilaiset luontomatkailukohteet ja retkeilyreitit, esteettömän liikkumisen mahdollisuudet, matkailu- ja ohjelmapalveluyritykset, nykyiset matkailijaryhmät ja tavoiteltavat matkailijaryhmät sekä melontaretkeilyreittejä tukevat toiminnot. Nykytila-analyysin perusteella voidaan kartoittaa alueen vahvuudet, heikkoudet, uhat ja mahdollisuudet. Nykytila-analyysin jälkeen tehdään suunnittelutyötä yhdessä yrittäjien ja yhteisöjen kanssa. Ensin päätetään reitin pääpiirteinen sijainti, pituus ja luonne. Reitin varrella on opastuksen rastipisteitä ja niiden välit suunnitellaan kulkemaan mahdollisimman turvallisessa vesistössä. Seuraavaksi tehdään paperiversio, jossa huomioidaan reitin palveluvarustus: lähtö-, tauko- ja lopetuspaikat, nähtävyydet, pysäköintialueet, kulkuyhteydet ja saavutettavuus, matkailupalvelut ja yritykset reitin varrella, opastus- ja opastetaulut, viitoitus, ruoka- ja jätehuollon järjestäminen, ympäristövaikutukset ja esteettömyys. Reittien suunnittelussa tarvitaan alueen karttoja, esitteitä, tietokonetta ja erityisesti paljon monipuolista tietoa kyseisestä alueesta. Tietoa tarvitaan alueen eläin- ja kasvikunnasta, vesistöistä, vesiliikenteestä ja väylistä, kulttuurista, historiasta ja yleensäkin luonnon ja alueen erityispiirteistä. Lähteenä voivat olla internetin palvelusivut, viranomaiset, kirjasto, paikallisten asukkaiden perimätiedot, yrittäjät sekä matkailijat ja erityisen tärkeitä ovat suunnittelijoiden omat havainnot alueesta. Lisäksi hyviä lähteitä ovat: - Metsähallituksen vuodesta 2004 käyttämät Kestävän luontomatkailun periaatteet, joita pyritään edistämään kaikessa omassa toiminnassa sekä yhteistoiminnassa matkailuyrittäjien kanssa. Periaatteet ovat esitetty liitteessä 2, - Ympäristöministeriöltä on valmistumassa lainsäädäntöä sekä hyviä käytänteitä sisältävä opas Luonnon virkistyskäyttö ja jokamiehenoikeudet ja - Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun julkaisema Esteettömän rakentamisen opas (http://opas.comcorp.fi). Suunnittelun aikana pidetään yhteyttä monen eri tahon kanssa. Yhteistyötahoina suunnittelun aikana ovat mm.: - yksityiset maanomistajat, - yritykset, - osakaskunnat, - yhdistykset, - muut alueen hankkeet sekä - valtion ja kuntien eri laitokset ja virastot kuten esimerkiksi Metsähallitus, Elinkeino-, Liikenne- ja Ympäristökeskus, Liikennevirasto ja Liikenteen turvallisuusvirasto, Maanmittauslaitos sekä kunnan tekninen virasto.

9 9 Suunniteltujen rastipisteiden paikkojen maanomistussuhteet ja sijoitusluvat tulee selvittää ennen kuin lähdetään rakentamaan. On syytä varautua myös siihen, ettei suunnitellun alueen omistajaa löydy tai tavoiteta, jolloin paikkaa pitää hieman vaihtaa. Paperiversion perusteella käydään tekemässä maastontarkastelu, jonka jälkeen voidaan tuottaa suunnitelma toteutuksesta. Suunnitteluvaiheessa tutkitaan ja huomioidaan reittien hyödyntäminen myös melonta-ajan ulkopuolella. Rastipisteiden yhteiskäyttö huomioidaan mahdollisten muiden reittien kuten esimerkiksi luistelu-, hiihto- ja vaellusreittien kanssa. Reittien lähtö-, tauko- ja lopetuspaikat kannattaa yleensä suunnitella jo valmiina olevan teknisen infrastruktuurin ympärille. Matkailupalveluyrittäjillä on useimmiten valmiina pysäköintipaikat ja laiturit. Laituriin pitää tehdä turvalliset käsijohteet ja siirtymismahdollisuudet liikuntarajoitteisille. Mikäli reitti päättyy muualle kuin lähtöpaikkaan, on reitille sovittava kuljetusjärjestelyt opastustietoineen lopetuspaikasta. Suunnitelluilla melontareiteillä tulee olla valmiita tauko- tai huoltopaikkoja noin 5-15 km välein. Tauko- ja huoltopaikkojen lukumäärät ja etäisyydet toisistaan riippuvat reitin käyttöasteesta ja luonteesta. Jos melontareitti on yhdistetty muihin reitteihin ja vesistöllä on myös kalastusarvoa, tulee huoltopaikkoja olla runsaammin. Mikäli mahdollista, niin reittien tauko- ja huoltopaikkoina käytetään alueen matkailu- tai ohjelmapalveluyrittäjien valmiiksi rakennettuja palveluja. Hyvin varustellulla, paljon käytetyllä ja opastetulla melontareitillä tulisi olla: - 5 kilometrin välein rantautumispaikka, jossa on nuotiopaikka, halkovaja ja käymälä sekä - 10 kilometrin välein tauko- ja huoltopaikka, jossa on nuotiopaikka, halkovaja ja käymälä sekä majoittumiseen joko telttapaikat, laavu, kota tai muu vastaava majoitus. Erilaisten reittien ja ratojen ideointi Suomen vesistöt tarjoavat mahdollisuudet luoda monenlaisia reittejä. Ympäristö voi olla pienestä lammesta kuohuviin meriaaltoihin ja jokireitit voivat olla leppoisasta virrasta vaativiin koskiin, joiden jyly kuuluu jo matkan päähän. Mikäli alueesta ei ole riittävästi omaa tietämystä, niin on järkevää ottaa yhteyttä melontaa harrastaviin yhdistyksiin, yrityksiin, kouluihin tai tutkimuksissa esille tulleisiin harrastajiin. Heiltä löytyy tietoa alueen melontamahdollisuuksista. Jokireittien osalta tulee ottaa yhteyttä koskiluokittelijaan, jonka kanssa voi tutkia reitin turvallisuuden ja melottavuuden sesonkiaikaan sekä luokitella kosket kansainvälisen luokituksen mukaan. Koskiluokittelijoiden yhteystiedot löytyvät Melontaturvallisuuden neuvottelukunnan tai Kanoottiliiton kautta. Koskimelojan kannalta jokireitit ovat parhaimmillaan keväisin ja syksyisin tulva-

10 10 aikaan, jolloin veden kylmyys ja koskien vaativuus eivät puolestaan sovellu matkailijalle. Eri vuodenaikojen vaikutus tulee huomioida reittikohtaisesti. Rakenteiden ja sijoittelun osalta huomioidaan tuulen, auringon, aaltojen, virtausten, lumen ja jäiden vaikutukset. Rakenteet pyritään sijoittamaan em. tekijät huomioiden suojaiseen paikkaan. Reittejä ja ratoja ideoitaessa tulee muistaa kohderyhmän tarpeet. Matkailijan ja aloittelevan melojan käsitys hyvästä melontapaikasta on aivan erilainen kuin aktiiviharrastajan. Paras tilanne tietysti on, jos saadaan suunniteltua ja toteutettua eritasoisia reittejä ja ratoja. Usein se onkin mahdollista, kunhan vain keskitytään tekemään ennakkosuunnittelu tarpeeksi perusteellisesti. Reittejä ja ratoja voi olla hyvin erilaisia alkaen yrityksen rannassa olevasta opetteluradasta aina satojen kilometrien pituisiin reitteihin. Myös reittien muodoissa voi olla eroja: rengasreitissä paluu on lähtöpaikkaan, nauhamaisessa reitissä lähtö- ja lopetuspaikka ovat eri paikoissa, multireitit voivat sisältää eri aktiviteetteja eri alueilla ja ne voivat olla muodoltaan lähes millaisia tahansa. Lähtö- ja lopetuspaikan sekä rastipisteiden merkkipaalut ja mahdolliset opastaulut toteutetaan samoilla periaatteilla niin, että ne ovat helposti tunnistettavissa reitin osaksi. Reittien ja ratojen rastipisteiden aiheita voivat olla esimerkiksi: a) Historia- ja perinne: paikkaan liittyvä historia- tai perinnetieto, muinaiset tavat ja uskomukset sekä käsityötaidot. b) Tehtävä: melonta-, suunnistus- tai erätaitojen opettelu, luonnonmerkkien opiskelu, retkeilyvarusteen valmistaminen, tasapainoilu erilaisilla alustoilla, solmujen teko, merimerkkien opiskelu tai puiden pilkkominen. c) Luonto: kasvit, eläimet, linnut, kalat, maanmuodostumat, kivet ja kallioperä, vesistö jne. d) Huolto: yrittäjien palvelut, venyttely ja lihashuolto, välipalan valmistaminen ja vedenottopaikka.

11 Erilaisten reittien ja ratojen ominaisuuksia Eri reittien ja ratojen sisältö ja luonne ovat suunnittelijoiden ja yhteistyötahojen yhteistyön tulos. Alueeseen sopivat persoonalliset reitit ovat hyviä keinoja erottua tarjonnasta. Seuraavana on esitelty erilaisia esimerkkejä radoista ja reiteistä. Vesiopettelurata Vesiopetteluradalla on tarkoitus opetella ja harjoitella melonnan perustaitoja ohjatusti tai omatoimisesti. Harjoitteluympäristönä on uimarannan lähistö tai vastaava paikka, jonne on rakennettu oppilaalle virikkeitä ja opastusta antava harjoittelurata. Harjoitteluympäristö on rakennettu turvalliseksi. Veteen ja maalle rakennetulla radalla opetellaan ja harjoitellaan opasvihkon tai mieluiten ohjaajan avustuksella. Rata soveltuu sekä aloittelijalle että kokeneille. ESIMERKKI VESIOPETTELURADASTA Opetus rannalla 1 Turvallisuustekijöiden esittely 2 Kajakin/kanootin kantotekniikat 3 Säädöt, kajakkiin/kanoottiin meno ja poistuminen. Hyvä melonta-asento ja melaote, tasapainon pitäminen ja rentous 4 Turvatarkastus Opetus opettelualueella 5 Vesille lähtö ja rantautuminen sekä rannalta että laiturilta 6 Kajakista/kanootista poistuminen vedessä 7 Eteenpäin melonta ja pysähtyminen 8 Taaksepäin melonta ja pysähtyminen 9, 10, 12 7, 8 Harjoittelualue Opettelualue Opetus opettelualueella ja harjoittelu radalla 9 Ohjaaminen mela peräsimenä 10 Ohjaaminen ja kääntymiset kaarivedoilla 11 Sivuttaissiirtyminen 12 Ohjaaminen keula-peräsimellä 5, 6 13, 14, Opetus lähellä rantaa 13 Tasapainoharjoittelua ja alatuen käyttö 14 Melamerkit 15 Pelastaminen Ranta 1, 2, 3, 4 Pertti Karttunen Kuva 1: Esimerkki vesiopetteluradasta. Käytön kannalta on hyvä, jos rata on lähellä kalustovarastoa.

12 12 Vesiluontorata Vesiluontoradalla matkailijat voivat tutustua melontaan, luontoon, kulttuuriin ja historiaan. Rataa voidaan hyödyntää myös opetustarkoitukseen esim. koululaisryhmille. Vesiluontoradalla liikutaan rastipisteeltä toiselle kanootilla tai kajakilla erillisen opaskartan avulla. Rastipisteet on merkitty opaskarttaan ja maastoon yhdenmukaisella tavalla. Opastauluissa kerrotaan alueen luonnosta, kulttuurista ja historiasta. Suunnitteluvaiheessa pyritään hyödyntämään olemassa olevia tauko- ja rantautumispaikkoja sekä alueen yrittäjien palveluja. Radan lähtö- ja paluupaikka sijaitsevat alueen matkailuyrittäjän rannassa, josta matkailija voi vuokrata kalustoa ja saada asiantuntevaa opastusta. Vesiluontorata soveltuu perheille, kokeilijoille ja jo pidempään harrastaneille. Vesiluontoradan pituus on 1-5 km ja sillä on noin 6-10 rastipistettä. Ajallisesti radan kiertäminen vie tunnin tai pari. Hattusaari vesiluontorata Kuva 2: Esimerkki vesiluontoradasta, joka alkaa ja päättyy yrityksen rantaan. Painettavaan karttapohjaan lisätään liitteen 1 mukaiset tiedot.

13 13 Vesisuunnistusrata Suunnistusradalla matkailija voi tutustua melontaan ja tehdä noin 2-4 tunnin mittaisen retken. Suunnistusradalla liikutaan opaskartan mukaan rastilta toiselle. Suunnistusrata voi kulkea osaksi vesiluontoradan rastipisteiden kautta ja suunnistusradalla hyödynnetään olemassa olevia tauko- ja rantautumispaikkoja sekä alueen yritysten palveluja. Suunnistusradan lähtö- ja paluupaikka sijaitsee alueen matkailuyrittäjän rannassa, josta on mahdollisuus vuokrata kalustoa ja saada opastusta. Suunnistusrata on pituudeltaan noin 5-15 km ja radalla on noin 6-10 rastia. Rata soveltuu perheille, kokeilijoille ja jo pidempään harrastaneille. Suunnistusradasta saa myös vaativamman yhdisteltäessä eri alueiden suunnistusratoja yhdysrastien kautta. Paalasmaa vesisuunnistusrata Kuva 3: Esimerkki vesisuunnistusradasta, joka alkaa ja päättyy yrityksen rantaan. Painettavaan karttapohjaan lisätään liitteen 1 mukaiset tiedot.

14 14 Pitkä vesisuunnistusrata Pitkä vesisuunnistusrata voi olla pituudeltaan satoja kilometrejä ja sen kiertäminen vie useita päiviä, viikon tai vielä pidempään. Reitti soveltuu pituuden ja ison vesistön vaativuuden vuoksi kokeneelle melojalle. Kokemattomampi voi kiertää radan tai osan siitä kokeneiden opastuksella. Reitillä voi majoittua taukopaikoilla teltassa, laavussa, kodassa tai käyttää alueen matkailuyritysten majoituspalveluja. Pielisen vesisuunnistusrata Kuva 4: Esimerkki pitkästä vesisuunnistusradasta, joka kiertää eri yritysten ja yhdysrastien kautta. Kuva on koko alueen kattavasta etulehdestä, josta näkee karttajaon sekä reitin kulun. Kartat ja ohjeet muodostavat useampisivuisen lehtiön, jonka painettaviin karttapohjiin lisätään liitteen 1 mukaiset tiedot.

15 15 Virkistysmelontareitti Neitivirta virkistysmelontareitti Virkistysmelontareitti soveltuu kaikille melojille. Reitti kulkee suojaisissa vesistöissä, lähellä teitä ja yrittäjien palveluja. Reitti voi kulkea myös asutussa ympäristössä ja vaihdella järvi- tai meriosuuksista jokiosuuksiin. Reitillä on useita tauko- ja huoltopaikkoja. Rantautumispaikkoja on reitillä muutaman kilometrin välein. Reitin varrella on opastauluja, joissa kerrotaan alueen historiasta, perinteestä, nähtävyyksistä ja luonnosta. Opasteet on rakennettu huomioiden perheen pienimmätkin melojat. Kokonaispituutta reitille voi kertyä päivämatkasta useaan päivään. Reitistä on laadittu vesiretkeilykartta, jonka avulla meloja suunnistaa. Reitin varrella olevat rantautumis-, tauko- ja huoltopaikat sekä matkailuyritykset merkitään reittikarttaan. Reitin pituutta voi säädellä taitotason ja halun mukaan melomalla vain tiettyjen rantautumispaikkojen, tauko- ja huoltopaikkojen tai alueen yritysten välisen matkan. Reitti on kuljettavissa koko melontakauden ajan km 6 30 km 7 Kuva 5: Esimerkki osasta virkistysmelontareittiä, joka kulkee eri yritysten ja yhdysrastien kautta. Reitti on pitkä, joten se on esitetty useammalla A4-lehdellä. Painettavaan karttapohjaan lisätään liitteen 1 mukaiset tiedot.

16 16 Erämelontareitti Erämelontareitti kulkee pääosin asumattomassa ja mahdollisimman luonnontilaisessa ympäristössä. Erämelonnan perusajatuksena voidaan pitää retkeilemistä kanootilla luonnonrauhassa useiden päivien ajan retkeilyvarusteet ja -tavarat mukana. Erämelontaan voi kuulua reitillä kalastaminen, metsästäminen, luontokuvaus tai muu harrastelaji. Merellä reitti kulkee asumattomien saarien ja luotojen alueilla. Sisämaan erämelontareitille ovat luonteenomaisia reitin varrella olevat lammet tai järvet ja jokiosuudet. Vähän veden aikaan voi reitillä olla matalia paikkoja, jotka ohitetaan sauvomalla, vetämällä tai kantamalla. Jokiosuuksilla saattaa olla kaatuneita puita tai majavanpatoja, mutta niiden kiertäminen kuluu erämelonnan luonteeseen. Reitillä voi olla pieniä koskia, jotka ovat yleensä korkeintaan luokkaa I-II. Reitin pituus vaihtelee muutamista kymmenistä kilometreistä satoihin kilometreihin. Erämelontareitti soveltuu melonnan harrastajille ja kokeneille melojille. Aloittelijoille tarjotaan mahdollisuus meloa reitti johdetuilla retkillä. Reitillä käytetään pääasiassa tilavampia kajakkeja tai avokanootteja niiden runsaan tavarankuljetusominaisuuden vuoksi. Häähnijoki erämelontareitti Telttapaikkoja Autiotupa Varaustupa Kuva 6: Esimerkki erämelontareitistä, joka kulkee erämaajokea pitkin. Reitti on pitkä, joten se on painettavassa versiossa useammalla A4-lehdellä. Painettavaan karttapohjaan lisätään liitteen 1 mukaiset tiedot.

17 17 Koskimelontareitti ja rata Koskimelontareitin pituus voi olla muutamasta kilometristä yli sataan kilometriin ja sillä on oltava vähintään I-II luokan koskia. Reitin tauko- ja huoltopaikkojen määrä riippuu käyttöasteesta sekä reitin luonteesta. Vaativilla koskilla on oltava rantautumispaikat ennen koskea sekä sen jälkeen ja näitä yhdistävä polku kosken ohittamiseen kantaen. Koskimelonnan harjoittelurata voi olla osana koskimelontareittiä tai aivan erillinen opettelupaikka, kuten esim. Lieksanjoen Siikakoskella. Radan osat voivat olla metriä pitkiä I-III luokan koskia sisältäviä jaksoja. Reittien ja ratojen läheisyydessä, valtateiden ja maanteiden varsilla, tulee olla opasteet alueen löytämiseksi. Hyvät koskimelontareitit ja -radat kehittävät melojien taitoa ja lisäävät siten vesiretkeilyn turvallisuutta. Ne tukevat alueen matkailuyrittäjien toimintaa ja voivat olla myös osa sijaintikunnan liikuntapaikkojen rakentamista. Koskimelonta vaatii osallistujalta hyvät perusmelontataidot. Siikakoski opettelurata 2 km Opetetaan aina ennen rastilta lähtöä: seuraavan rastin paikka, harjoiteltavat asiat sekä toiminta jos ei pääse seuraavalle rastille Lähtö: merkkikieli, pelastusjärjestelyt, tuennat ja ohjailut, tuki virrassa N ', E ' 1 Virtaanlähtö ja akanvirtaan meno, lossaus etuperin 2 Virrassa poikittan olo ja siirtyminen eteen- ja taaksepäin, takaperin lossaus 3 Rantautuminen, virranluku, laskureitti, aallon ottaminen, lasku 4 Akanvirtaan meno, virtaan lähtö, lossaus virran yli 5 Akanvirtaan meno, virtaan lähtö, lasku 6 Akanvirtaan meno, lossaus virran yli 7 Akanvirtaan meno, virtaan lähtö ja siirtyminen virran toiselle puolelle N ', E ' 8 Akanvirtaan meno, virtaan lähtö, aaltojen läpilasku 9 Akanvirtaan meno Loppuosa harjoittelua: virtaan lähtö, akanvirtaan meno, lossaus etu- ja takaperin, virrassa siirtymiset, aaltojen läpilasku, surffaus 9 P Rantautuminen N ', E ' 10 Kuva 7: Esimerkki koskimelonnan opetteluradasta. Radan loppupäästä on tieyhteys aloituspaikkaan. Painettavaan karttapohjaan lisätään liitteen 1 mukaiset tiedot.

18 Rakentaminen Opasteet ja rastitaulut voivat olla oman näköisiään, mutta symboleissa tulee noudattaa standardia. Suomen Standardoimisliitto on julkaissut standaarissa SFS 4424 ulkoilun ja liikunnan merkit. Merkkejä on runsaat 200 kappaletta, ja ne on jaettu varoitus-, kielto-, rajoitus-, määräys-, ohje- ja opastusmerkkeihin. Opasteiden, taulujen ja rastipaalujen rakentamisessa on huomioitava vuodenaikojen ja sään vaihtelut, maasto, muu liikenne ja kohteen sijoittelu turvalliseen paikkaan. Sää- ja vuodenaikatekijöistä huomioidaan pääsääntöinen tuulen suunta ja sateet, joiden vaikutusta yritetään minimoida kääntämällä opasteet ja taulut poikittain tuulen suuntaan. Auringonvalo ja sen ultraviolettisäteily vaikuttavat pilvien läpikin, joten arkoja materiaaleja ei asenneta auringon suuntaan. Ratojen paikkojen määrityksessä on otettava yhteyttä paikallisiin luontoharrastajiin ja varmistettava etteivät kohteet ole esimerkiksi linnustojen pesintäalueilla. Opasteiden sijoittelussa huomioidaan lähestymissuunta. Onko opaste osana maareittejä vai tapahtuuko lähestyminen vain vesitse? Kuva 8: Esimerkki rastipaalusta, jonne ei rantauduta. Mikäli opaste on osana maareittejä, pitää sen olla myös maalta luettavissa. Jo valmiina mahdollisesti olevia taukopaikkoja yritetään yhdistää vesiretkeilyreitin osaksi. Näin vähennetään luonnon kuormitusta retkeilijöiden käyttäessä vakiopaikkoja. Taulun ja rastipaalun vaativimmat kohdat ovat ylhäältä päin vesi- ja lumisateen vaikutuksille altistuvat ja maahan kosketuksissa olevat osat. Taulujen ja rastipaalujen rakenteet suunnitellaan kestäviksi, yksinkertaisiksi, helpoiksi käyttää ja huoltaa sekä hyvin luontoon sulautuviksi. Kuva 9: Esimerkki taulusta, joka näkyy vedestä ja rannalta.

19 Ylläpito ja huolto Materiaalina luontoon soveltuu parhaiten puu. Muovi- ja metallirakenteet eivät sulaudu luontoon yhtä vaivattomasti. Käytettäessä luontoon soveltuvaa kyllästettyä puuta, voidaan asennus tehdä lähes kaikkiin paikkoihin asennusmaaperästä huolimatta. Rakenteeseen voi laittaa myös pienen heijasteen, jolloin paikka havaitaan hieman huonommissakin näkyvyysolosuhteissa. Rakentamisessa voi käyttää apuna Metsähallituksen ulkoilurakentamisen rakennepiirustuskokoelmaa, joka on julkaistu vapaasti käytettäväksi. Kaikkien reittien kunnossapitoon on kiinnitettävä huomiota ja niille on nimettävä vastuutaho. Reiteillä olevien kohteiden käytettävyys vaatii säännöllistä huoltoa. Varsinkin tauko- ja keittopaikkojen polttopuut, WC ja "roskaroope" vaativat säännöllistä täydennystä sekä tyhjennystä. Radat tarkistetaan ja tarvittaessa kunnostetaan vähintään keväisin ja syksyisin, jolloin ne säilyvät käyttökuntoisina ja turvallisina. Jos reitin kevät- ja syyshuollot rasittavat vastuutahoa liikaa, niin on järkevää tehdä sopimus tarkastuksesta ja huollosta paikallisten melontaa harrastavien yhdistysten kanssa. Ratoja kiertävien asiakkaiden palaute on erittäin hyvä tapa seurata ratojen kuntoa. Reitillä tulisi olla palautelaatikko tai palautteen antamisosoite. Asiakkaille voi ohjeistaa ja korostaa siisteyttä. Palavat roskat poltetaan nuotioissa ja muut tuodaan takaisin yrityksen roskapisteeseen. Hyvä tapa on antaa asiakkaille matkaan roskapusseja pyytää tuomaan ne täydempänä takaisin. HUOLTOPAIKAN SÄÄNNÖT JA OHJEET - pidä alue ja paikat siistinä - polta palavat roskat nuotiossa ja kuljeta muut roskat mukanasi lähimpään jätteiden keräilypisteeseen - älä heitä roskia luontoon - huomioi tulen teossa palovaroitukset - pidä mahdollisimman pientä nuotiota - polttaessasi nuotiota pidä sammutusvesi tulipaikan lähellä - käytä vain tulipaikalle varattuja polttopuita, älä ota niitä luonnosta - älä revi sytykkeitä luonnossa kasvavista puista - käyttäessäsi huoltopaikan välineitä esim. kirvestä, palauta ne käytön jälkeen takaisin paikoilleen - jos pystytät teltan, käytä siihen varattua aluetta - huomioi muut liikkujat, tee tilaa jos olet jo paikalla - poistuessasi tee sytykepuut valmiiksi ja jätä alue siistiksi seuraavalle - kunnioita luontoa - ilmoita alueen huoltajalle epäkohdista Kuva Ole 10: vastuullinen Esimerkki ja huoltopaikan pidä alue hyvässä säännöistä kunnossa! ja ohjeista.

20 Turvallisuus Turvallisuussuunnitelmat Melontareitin tai tuotteen turvallisuussuunnitelma on osa yritykseltä vaadittavaa turvallisuusasiakirjaa. Turvallisuussuunnitelma on ennakkoon laadittu alueen tai yhteisön yhtenäinen suunnitelma, jonka laatii ohjelmapalveluyrittäjä yhdessä alueen pelastusviranomaisten kanssa. Turvallisuussuunnitelmilla pyritään ennalta ehkäisemään vaara- ja onnettomuustilanteita sekä luomaan toimintamallit, tarpeelliset tiedot pelastusviranomaisille ja melontaretkeä järjestäville yrityksille tai yhteisöille. Turvallinen melontaretkeily ja retkien järjestäminen edellyttää omana osa-alueena suunnitelman laatimista sekä tiedottamista kunnan terveysviranomaiselle, tarvittaessa pelastuslaitokselle, retkenjärjestäjille ja retkeilijöille. Yrityksen tai yhteisön retkiä järjestävän tai kalustoa vuokraavan henkilöstön tulee olla perehtynyt suunnitelmiin. Turvallisuussuunnitelma ja riskianalyysi tehdään jokaiselle reitille erikseen. Suunnitelma on tarkastettava vähintään kerran vuodessa. Suunnitelman historiatietoihin kirjataan kaikki vaara- ja onnettomuustilanteet sekä korjaavat toimenpiteet. Suunnitelmassa keskitytään yksittäisen melojan tai melontaryhmän pelastamiseen ja pelastautumiseen onnettomuus- tai vaaratilanteessa. Siinä selvitetään mm: 1. Toiminnan/suorituspaikan kuvaus 2. Toiminnan turvallisuudesta vastaava henkilö ja hänen varahenkilönsä sekä heidän yhteystietonsa 3. Ajo-ohjeet tai muut ohjeet suorituspaikalle saapumiseen (myös pelastus- ja sairaankuljetusyksikköjen kulkureitit) 4. Reittiselostus, lähtö- ja lopetuspaikka, päivämatkat, yöpymis- ja taukopaikat, toimintapaikat. Liitteenä kartta, johon on merkitty selkeästi edellä mainitut kohdat. 5. Toimintaan/suorituspaikkaan liittyvät riskit 6. Riskien hallinnasta: osallistujien enimmäismäärä, rajoitukset, ohjaajien pätevyysvaatimukset, toiminta ennen alkua, osallistujien perehdyttäminen, käytettävät varusteet, koneet ja laitteet, erityisvarusteet, elintarvikkeiden ja veden kuljetus ja säilytys, paloturvallisuus 7. Toiminta fyysisen vamman sattuessa asiakkaalle tai työntekijälle 8. Toiminta muissa onnettomuus- ja vahinkotilanteissa (esim. tulipalo, häkämyrkytys) 9. Yleisiä toimintaohjeita (esim. tulen käsittely, metsäpalovaroitukset) 10. Toiminta tapaturman tai onnettomuuden jälkeen 11. Muut huomioitavat asiat. Yrityskohtaiset turvallisuussuunnitelmat kannattaa esitellä ja toimittaa paikallisille pelastuslaitoksille. On huomioitava, että suunnitelmat on tehtävä muuttuvien tekijöiden johdosta erikseen jokaista reittiä kohden. Esimerkki turvallisuussuunnitelmasta on esitetty liitteessä 3.

21 21 Suunnitelman laadittuaan retkenjohtajan tulee saattaa se kaikkien osallistujien tietoon. Retkelle lähdettäessä selvitetään osallistujille melontajärjestys, etäisyydet, tehtäväjako ja pelastusjärjestys pelastustilanteessa. Melojat jaetaan melojapareihin tai -kolmikoihin, joille jaetaan tehtävät. Melontajärjestys retkellä on sellainen, että kokeneet melovat keulassa sekä viimeisenä ja kokemattomat melovat heidän välissään. Tarvittaessa harjoitellaan pelastustoimenpiteitä tehtäväjaon mukaisesti. Retkenjohtaja voi tehdä muutoksia pelastautumissuunnitelmaan retken aikana esim. sääolosuhteiden muuttuessa tai reitillä ilmenevien vaaranpaikkojen mukaan. Riskianalyysi Riski muodostuu vaarallisen tapahtuman todennäköisyydestä ja seurausten vakavuudesta. Riskien arviointiin sisältyy tuotteen tai reitin kaikkien elementtien tutkiminen ja arviointi. Ensiksi tunnistetaan vaaratekijät ja arvioidaan niiden merkitys turvallisuudelle, terveydelle ja omaisuudelle. Mikäli riski ja sen seuraukset arvioidaan liian suureksi, muutetaan toimintaa tai reittiä turvallisemmaksi. Riskianalyysin teon tavoitteena on parantaa turvallisuutta. Liitteessä 4 on esimerkki riskianalyysistä. Kaluston ja varusteiden käyttö Vuokrattaessa kalustoa on yrittäjän arvioitava ja annettava vaatimukset sekä ohjeet melojan ja melojaryhmän kalustosta ja varusteista. Apuna voi käyttää Melonnan turvallisuusohjetta, joka on esitetty liitteessä 5. Vesiopetteluradalla on lapsilla suositeltavaa käyttää kypärää vahinkojen välttämiseksi ja virtaavissa koskipaikoissa kypärä on kaikille pakollinen. Varusteiden käytöstä on huomioitava seuraavaa: - kypärän sisus ja hihnat säädetään sopiviksi, - melontaliivien on oltava sopivat ja vesillä oltaessa aina päällä. Ne eivät käännä tajutonta ja mahdollinen haararemmi on kiinnitettävä, - kanootti kuormataan tasapainoiseksi siten, että raskaimmat tavarat ovat keskellä ja pohjalla ja kaikki tavarat kiinnitetään, - matkapuhelin pakataan vesitiiviisti ja se on oltava saatavilla hätätilanteessa, esim. melontaliivin taskussa, - rasitusvammoja voidaan ehkäistä opettamalla oikea melontatekniikka, verryttelemällä sekä pitämällä sopivasti taukoja ja - rakkoja voidaan välttää käyttämällä urheiluteippiä tai hanskoja.

22 Rahoitus ja budjetointi Rahoitusmahdollisuudet Vastuu ulkoilureittien suunnittelusta ja hallinnosta on jakautunut monille eri hallinnontasoille ja -aloille. Perinteisesti vastuun jakona on ollut se, että valtio ohjaa ja opastaa reittien perustamista ja kunnat suunnittelevat, rakentavat ja ylläpitävät reittejä. Kunnan ja valtion edustajat ovat nykyisin olleet usein hankkeissa mukana edustamassa hallinnonalaansa ja erilaiset yhteisöt ja yrittäjät ovat olleet hankkeiden suunnittelijoina, toteuttajina ja osin ylläpitäjinä. Hankkeiden kehittämistoimenpiteet voivat kohdistua usean eri kunnan tai kaupungin alueelle. Kehittämistoimenpiteillä voi olla myös laajempaa kansallista merkitystä, jolloin hankkeen rahoitukselle löytyy perusteita myös valtion hallinnonaloilta. Tutkittaessa ulkoilureittien perustamisten rahoitusta, on se yleisesti toteutettu seuraavien periaatteiden mukaisesti: - valtio ja kunnat: ratoja ja palveluja voidaan käyttää liikunta- ja ulkoilupalveluissa, - opetus-, ympäristö-, maa- ja metsätalous- sekä liikenneministeriöt: kuuluu osana eri ministeriöiden tehtäviin, - maakuntaliitto: sijoittanut alueellista kehittämisrahaa, - ELY-keskus: myöntänyt työllisyysperusteista investointiavustusta, - Euroopan Unioni: myöntänyt tukirahaa matkailun edistämiseen sekä investointiavustuksia ja - yrittäjät: lisäarvoa ja -tuloja palvelujen ja tuotteiden kehittämisestä. Kustannusarvio Kustannusarvioon vaikuttavat ennakkotutkimukset ja analyysit, rakenteiden ja ratojen suunnittelu, toteutuksen suunnittelu, rastien, opasteiden, taulujen ja lähtö-, lopetus- sekä taukopaikkojen rakentaminen ja asentaminen, koulutus ja asiakirjojen painatus. Kustannukset riippuvat siitä millaisella ammattitaidolla ja tasolla mikin kokonaisuuden osa halutaan toteuttaa. On hyvä muistaa jo toteutuneiden reittien opetus: hyvällä suunnittelulla ja toteutuksella saadaan vuosikymmeniä kestävät radat, mutta huonon toteutuksen tuloksia on korjailtava jo muutaman vuoden välein. Jokainen kokonaisuuden osa pitää pilkkoa pienempiin osiin ja miettiä niiden toteutus joko omana työnä tai tilaamalla alihankkijalta. Esimerkiksi koulutuksen suunnittelu voi sisältää yrittäjien ensiapu-, melonta- ja melontaohjaajakurssit sekä opastuksen ratojen käyttöön. Koulutusta ja ohjausta tarvitsevat myös kohteiden rakentajat, taulujen tekstien tekijät, kuvien ottajat tai piirrosten tekijät jne. Kustannusarvio tulee tehdä perusteellisesti ja huolella, ettei kesken hankkeen tarvitse muuttaa toteutusta heikomman lopputuloksen suuntaan.

23 23 4. Tuotteistaminen ja markkinointi 4.1. Asiakkaan materiaalit Kestävä kehitys huomioidaan myös asiakkaille annettavissa kartoissa ja ohjeissa, joiden tulee olla veden ja pakkasen kestävää luonnonmateriaalia ja jotka kuitenkin hajoavat ollessaan pidempään vedessä tai maassa. Opaskartasta tehdään sellainen, että se soveltuu vesiretkeilyyn eri sääolosuhteissa. Opaskarttaan laitetaan näkyviin rastien ja taukopaikkojen koordinaatit, joita voidaan käyttää gps-laitteissa ja eri sovelluksissa. Kartassa on myös yhteystiedot yrittäjiin, jotka tarjoavat palveluja reitin varrella. Ulkomaalaisia asiakkaita varten tulee kartoista ja ohjeista olla omat kieliversiot. Asiakkaat saavat kartat ja ohjeet palveluja tuottavista yrityksistä sekä mahdollisesti matkailupalveluja markkinoivista ja välittävistä yrityksistä. Maanmittauslaitoksen karttapohjat tulevat toukokuussa 2012 vapaaseen käyttöön veloituksetta. Lisätietoja: Yleensä radoilla liikutaan kartan ja kompassin avulla. Kartan ominaisuudet ovat seuraavat: - koko A4 tai A3 ja tarvittaessa lehtiömuodossa - vedenkestävässä muovipussissa, laminoitu tai tulostettu vedenkestävälle paperille - kartta on kiinnitettävissä kanoottiin - selkeitä kuvia - reitin kulku, tauko- sekä huoltopaikat ja reitin rastipaikat - vesiliikenneväylät ja suojelualueet - reitin ulkopuoliset nähtävyydet, kohteet ja aktiviteetit - majoitus-, ruokailu- ja kuljetuspalveluja tuottavien yritysten paikat ja yhteystiedot sekä turvaohjeet. Asiakkaalle tulee antaa mukaan lyhyt ohje turvallisuudesta, vaikka asiat onkin käyty yhdessä läpi ennen vesille menoa. Lyhyet ohjeet tärkeistä turvallisuusasioista voidaan painaa kartan kääntöpuolelle. Varsinainen turvallisuus-suunnitelma on erikseen. Kuva 11: Esimerkki asiakkaan turvallisuusohjeesta.

24 Tuotteistaminen Yrittäjän tulee luoda selkeät ohjelmapalvelupaketit sisältöineen kohdealueille toteutetuille radoille ja reiteille. Tuotetta on voitava ostaa helposti ja sen kuvauksen on oltava asiakkaan helposti ymmärrettävissä. Ohjelmapalvelu voi olla lyhyestä melontaan tutustumisesta usean päivän tai jopa viikkojen retkeen asti. Ohjatuilla retkillä on palveluun mahdollista sisällyttää ruokailu-, majoitus-, kuljetus- yms. palvelut. Ohjelmapalvelujen laatiminen ja toteuttaminen on haaste yrittäjälle. Ohjelmapalveluja on pystyttävä tarjoamaan asiakkaiden toiveiden mukaan. Asiakkaiden toiveet selvitetään palautteiden, kyselyjen ja kysynnän mukaan. Pyrkimyksenä on oltava laadukas ja asiakkaalle mahdollisimman mieleenpainuva elämys. Vesiretkeilyn ohjelmapalvelun laadukkuus näkyy yrittäjän tarjoamassa kalustossa, yrittäjän tiedoissa ja taidoissa, retken yleisjärjestelyissä ja asiakaspalvelussa. Asiakas muodostaa kuvan yrityksestä ja helposti koko alueesta yksittäisen ohjelmapalvelun perusteella. Tuotteiden suunnittelussa käytetään apuna OF:n melonnan tuotesuosituksia. Ohjelmapalvelutarjonnassa yrittäjän on hyödynnettävä omia mahdollisia erikoistaitojaan, sekä alueen erityispiirteitä ja palveluja. Melonnan ohjelmapalveluun voi sisällyttää muitakin lajeja esimerkiksi kalastus, maastopyöräily, kävely, laskeutuminen tai muita tapahtumia kuten tutustuminen museoon, eläinpuistoon tai muuhun paikkakunnan palveluun Markkinointi Markkinoinnilla asiakkaalle luodaan mielikuva erinomaisesta tuotteesta ja hänelle syntyy tarve päästä käyttämään sitä. Markkinoinnin ja tuotteen tulee luonnollisesti vastata mahdollisimman hyvin asiakkaan saamaa mielikuvaa tai olla jopa odotettua parempi. Markkinointia on mietittävä jo reittien ja tuotteiden suunnitteluvaiheessa. Markkinoinnin tehostamisen keinoja: - yhteiset esitteet ja kartat, - yhteiset yleisötapahtumat, - internet-markkinointi eri foorumeilla, - osallistuminen kansallisiin ja kansainvälisiin messutapahtumiin, - opastuksen ja opasteiden parantaminen alueella sekä - laadukkaat palvelut, joita kehitetään mm. palautteiden perusteella. Tuotteita on voitava ostaa internetin kautta. Tässä yhteydessä pitää muistaa, että järjestelmien on oltava avustavia työkaluja, joilla helpotetaan ja mahdollistetaan tuotteiden myyntiä ja informointia. Markkinoinnin on oltava todellisuuteen perustavaa ja siinä hyödynnetään eri kanavia. Eri kanavien kautta tiedottaminen tehdään yhtenevin tiedoin, jolloin tiedon ylläpito on yksinkertaisempaa.

25 25 Toteutuksen tulee sisältää myös tuotesuunnitteluun ja palvelupakettien laadintaan tarvittavaa tietoa: miten esimerkiksi karttojen ja lupien myynti voidaan hoitaa asiakkaiden tarpeita parhaiten palvellen? Tämän osalta voidaan huomioida myös muut mahdolliset käyttäjäryhmät kuten esim. kalastuspalvelut Palvelut Melontaretkeilypalvelujen laatu on ensiarvoisen tärkeä tekijä luotaessa ihmisille mielikuvaa ainutlaatuisesta matkailukokemuksesta. Tyytyväinen asiakas on paras mainos. Palveluja on kehitettävä koko ajan. Enää ei riitä, että tuote on hyvä, vaan sen on oltava erityisen hyvä. Palveluja kehitettäessä on arvioitava koko ketju: - kuinka asiakas saa tiedon tuotteesta, - varaus ja ennakkotiedot, - saapuminen alueelle, - itse tapahtuman aikaiset palvelut, - toiminta tapahtuman jälkeen ja poistuminen sekä - jälkimarkkinointi. Melontaretkeilypalvelujen kehittämisen tavoitteena voi olla esimerkiksi: - laadun parantaminen, - turvallisuuden lisääminen, - saatavuuden parantaminen, - erikoistuminen tiettyyn erikoisalaan tai kärkikohteeseen, - tunnettavuuden lisääminen, - tuotevalikoiman lisääminen, - oman erikoisosaamisen hyödyntäminen sekä - uuden asiakas-/kohderyhmän hakeminen. Palvelujen kehittämiseksi on laadittava kehittämisohjelma. Palveluja voi kehittää joko yksityisesti jokainen palveluntuottaja omalta kohdaltaan tai yhteisesti suuremmalla joukolla koko vesiretkeilyalueella. Esimerkkirunko palvelujen kehittämisohjelmasta: - toiminnan vahvuuksien, heikkouksien, uhkien ja mahdollisuuksien kartoittaminen, - yhteistyömahdollisuuksien kartoittaminen, - tavoitteen päättäminen, - ns. kärkikehityskohteiden valinta, - rahoituksen järjestäminen, - suunnittelu, - toteuttaminen ja - jatkokehitys sekä seuranta.

26 26 5. Kävijätutkimukset Kävijäseuranta Yrityksellä voi olla kävijäseurannan automaattiset tai manuaaliset toteutukset. Yrityksen kannalta merkityksellinen tieto on kävijämäärät tietyllä ajanjaksolla. Nettisivujen kävijäseuranta on mahdollista järjestää automaattiseksi. Valittavana ovat ainakin loki- ja selainpohjaiset järjestelmät. Perinteiset lokipohjaiset seurantajärjestelmät eivät anna aina varmuudella oikeaa tietoa kävijämääristä. Selainpohjainen ja evästeitä hyödyntävä seurantajärjestelmä antaa riittävän tarkkuuden, josta esimerkkinä google analytics. Melontareiteillä liikkuvien kävijämääräseurantaan on monia mahdollisuuksia. Joihinkin laskutus- ja kassajärjestelmiin on mahdollista liittää laskuri tai parametri, jonka avulla selvitetään kävijämäärät. Seuranta voidaan toteuttaa myös manuaalisesti laskemalla vuokraukset ja asiakkaat erikseen taikka haastattelemalla. Automaattisia järjestelmiä ovat elektroniset tai mekaaniset laskurit. Kansallispuistoissa on käytössä kävijälaskureita, jotka soveltuvat käytettäväksi esim. asennettuna reitin alkupäähän laituriin. Automaattisia järjestelmiä hankittaessa on hyvä ottaa yhteyttä henkilölaskurien suunnittelu- ja myyntiyrityksiin. Palautteet Asiakaspalautetta kerätään jatkuvasti asiakkaiden tarpeiden selvittämiseksi ja laadun kehittämistä varten. Asiakaskyselyissä pyritään toistamaan sama kysely vuosittain, jolloin saadaan tietoa palvelussa tapahtuneesta kehityksestä. Asiakastyytyväisyyttä voidaan kartoittaa mm. seuraavin keinoin: - asiakastyytyväisyyslomakkeella, postitse lähetettävä tai asiakkaalle käteen annettuna, - haamuasiakkaiden avulla, - puhelimitse haastattelemalla, - internetissä olevan kyselyn avulla tai - suoralla palautteella. Palautelomake tulee olla riittävän yksinkertainen ja kysymyksiä ei saa olla liikaa. Kyselylomaketta voi muuttaa, jos tarvitaan ajankohtaista tietoa esim. jostakin uudistuksesta. Liian kattava kysely saattaa ärsyttää ja antaa tuloksena aivan muuta kuin odotetaan tai sitten siihen ei vain jakseta vastata. Monien kymmenien kysymysten palautelomakkeet vievät myös yrittäjältä aikaa analysointiin. Käytännössä yksinkertaisimmillaan voidaan kysyä palveluista mikä oli hyvää, mikä ei toiminut ja mitä haluaisit kehitettävän.

27 27 6. Lainsäädäntö 6.1. Yleistä lainsäädännöstä 6.2. Vesilain mukaiset hankkeet Reittien ja ratojen rakentamiseen liittyy monia eri määräyksiä, lakeja ja asetuksia. Rakennetaanhan radat sekä vesille että maihin ja ne ovat myös yleisessä käytössä. Jotkut radat voivat olla helposti suunniteltavissa ja toteutettavissa, mutta jossain saatetaan joutua tekemään jopa ruoppaustai maansiirtotöitä, joten suunnittelijan pitää tuntea lainsäädäntö. Suunnittelun yhteydessä tulee tarkistaa, että käytetään voimassaolevia säädöksiä ja ohjeita. Ympäristönsuojelulaissa ja -asetuksessa sekä vesilaissa säädetään siitä, mitkä toiminnat tarvitsevat luvan. Näissä säädöksissä on myös määräykset siitä, missä tapauksessa asian käsittelee Aluehallintovirasto (AVI), Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) tai kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Aluehallintovirastojen ympäristölupavastuualueet ratkaisevat aiempien ympäristölupavirastojen kaikki ympäristönsuojelulain ja vesilain mukaiset lupa-asiat sekä aiempien alueellisten ympäristökeskusten kaikki ympäristönsuojelulain mukaiset lupa-asiat. Vesilain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten noudattamisen valvonta (laillisuusvalvonta) kuuluu ELY-keskuksille ja kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille. Kunnissa ratkaistaan pienten laitosten ympäristöluvat sekä eräät ojituksiin ja muihin pieniin vesilain mukaisiin asioihin liittyvät päätösasiat. Tässä luvussa on esitetty tärkeimmät suunnitteluun ja toteutukseen vaikuttavat lait ja asetukset. Muut asiaan liittyvät määräykset on esitetty liitteessä 5. Vesilailla (VL, 264/1961 ja vesilain muutokset vuosilta ) säädellään mm. vesitaloushankkeiden lupa-asioita. Vesillä liikkumisen oikeudet ovat VL 1 luvussa, jossa todetaan kaikilla olevan oikeuden kulkea avoimessa vesistössä ja jäällä välttäen tarpeetonta häiriön aiheuttamista. Vesitaloushankkeet määritellään vesilain 2-9 luvuissa. Niitä ovat esimerkiksi rakentaminen vesistöön (VL 2 luku), vesivoiman hyväksikäyttö (VL 3 luku), kulkuväylät ja muut vesiliikennealueet (VL 4 luku), puutavaran uitto (VL 5 luku), ojitus (VL 6 luku), vesistön järjestely (VL 7 luku), vesistön säännöstely (VL 8 luku), veden johtaminen nesteenä käytettäväksi ja pohjaveden ottaminen (VL 9 luku) ja korvaukset (VL 11

28 28 luku). Lopuissa luvuissa (VL 10 ja 12-22) on määritelty vesiasioiden käsittelyä, viranomaisia, jätevesiasioita ja yleisiä määräyksiä. Luvan tarve Sellaista toimintaa varten, joka vaikuttaa merkittävästi vesioloihin tai loukkaa yleistä tai yksityistä etua, on haettava lupa. Eräät hankkeet voidaan toteuttaa ilman lupaa yleiskäyttö- tai omistusoikeuden perusteella. Hankkeen toteuttajan on ensimmäiseksi selvitettävä, tarvitaanko hankkeeseen lupa. Luvan tarpeellisuuden selvittämiseksi on suositeltavaa ottaa yhteyttä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiseen tai alueelliseen ELY-keskukseen. Hakija saa samalla tarkempaa tietoa siitä, millainen lupa tarvitaan, minne asiakirjat on toimitettava ja mitä hakemusasiakirjojen tulee sisältää kyseisessä tapauksessa. Vesilaissa luvanvaraisuutta täsmentävät vesistön ja veden käytön rajoitukset on esitetty yleiskieltoina (VL 1 luku). Eräiden vesilain mukaisten hankkeiden kuten esimerkiksi ruoppauksen, ruoppausmassojen läjityksen, ojituksen, ja pengerrysalueiden kuivatusvesien johtamisen luvantarvetta pilaamisvaikutusten perusteella harkittaessa sovelletaan ympäristönsuojelulakia (YSL). Myös päästöistä ja muusta toimenpiteestä aiheutuvasta pohjaveden pilaantumisesta säädetään ympäristönsuojelulaissa. Vesilaissa säädetään, millä edellytyksillä voi vesistöön rakentaja saada luvan hyväksikäyttää tai lunastaa omaksi toiselle kuuluvia alueita ja rakennelmia (VL 2:7). Jos vesilain 1 luvun 15 :n (muuttamiskielto) tarkoittama toimenpide aiheuttaa vahinkoa tai haittaa vain yksityiselle ja tämä on suostunut toimenpiteeseen, ei hankkeeseen tarvita viranomaisen lupaa. Eräitä pienvesiä koskevat vesilain säännökset ovat vielä ankarampia kuin edellä mainitut yleiskiellot. Toimenpide, joka vaarantaa enintään kymmenen hehtaarin suuruisen fladan ( = maankohoamisen vuoksi merestä irti kuroutunut matalahko lahti, jota yhdistää mereen kapea salmi) tai kluuvijärven (= fladasta muodostunut järvi, jolla on vain tavallista korkeamman vedenpinnan aikana yhteys mereen) taikka muualla kuin Lapin läänissä enintään yhden hehtaarin suuruisen luonnontilaisen lammen tai järven säilymisen, on kielletty riippumatta siitä, aiheutuuko siitä muuttamiskiellossa tarkoitettu seuraus (VL 1:15 a). Muualla kuin Lapin läänissä sijaitsevaa luonnontilaista uomaa ei saa muuttaa niin, että sen säilyminen luonnontilaisena vaarantuu. Sama on voimassa koko maassa luonnontilaisesta lähteestä (VL 1:17 a). Kuitenkin, jos edellä mainitut suojelutavoitteet eivät huomattavasti vaarannu, on yksittäistapauksessa mahdollista saada luvan.

29 29 Yleiskäyttöoikeudet Jokaisella on vesistön käyttöön ja vesialueella tehtäviin toimenpiteisiin tiettyjä oikeuksia, vaikka ei olisikaan alueen omistaja. Yleiskäyttöoikeuden perusteella jokaisella on tietyin rajoituksin mm: - oikeus kulkea vesistössä (VL 1:24), - oikeus uittamiseen (VL 5:1), - oikeus lietteen, matalikon tai muusta niihin verrattavasta vesistön käyttöä koskevasta haitasta, on oikeus ilman lupaa toisenkin vesialueella suorittaa haitan poistamiseksi tarpeellinen vesistön tilan ja käyttömahdollisuuksien parantamista koskeva toimenpide, jos siitä ei aiheudu VL 1 luvun tai 19 :ssä tarkoitettua muutosta tai seurausta eikä työn suorittamisesta johdu vesialueen omistajalle huomattavaa haittaa (VL 1:30), - oikeus talousveden ammentamiseen ja uimiseen (VL 1:27) sekä - oikeus talousveden johtamiseen (VL 9:1). Matalikon tai haitan poistamiseksi tehtävän työn aloittamisesta ja suorittamistavasta on, jos toimenpide ei ole merkitykseltään vähäinen, ennakolta ilmoitettava vesialueen omistajalle tai, vesialueen kuuluessa yhteisalueen osakkaille, yhteisalueen osakaskunnalle Yhteisaluelain 26 :n mukaisesti sekä, sen mukaan kuin asetuksella säädetään, ELYkeskukselle tai kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle (VL 1:30). Omistajan oikeudet Rannan tai vesialueen omistajalla tai haltijalla ja eräillä muilla laissa mainituilla on lupa ryhtyä joihinkin toimiin toisen alueella ilman viranomaisen lupaa. Edellytyksenä on tällöin, ettei vesilain yleiskieltoja loukata ja että mahdollisesta vahingosta ja haitasta sovitaan. Omistus- tai käyttöoikeuden perusteella saadaan tietyin rajoituksin mm: - rakentaa toisen vesialueelle ulottuva laituri, venevaja tms. (VL 1:28), - palauttaa sijoiltaan siirtynyt vesistö entiseen uomaan (VL 1:29) ja - sijoittaa väylän ruoppauksesta tulevia massoja (VL 4:6). Ojittajalla on oikeus tehdä oja toisen maalle tai ryhtyä ojitukseksi luettavaan puron perkaamiseen toiselle kuuluvalla alueella (VL 6:1 ja 4). Maanomistajalla on oikeus maansa kuivattamiseksi johtaa vettä toisen ojaan tai toisen maalla olevaan puroon (VL 6:9). Yhteisen vesialueen osakkaalla on oikeus ilman lupaa käyttää vesialuetta ja sillä olevaa vettä niin, ettei se aiheuta muille osakkaille haittaa tai häiriötä eikä estä heitä käyttämästä aluetta hyväkseen vastaavanlaisella tavalla. Sama koskee yhteiseltä maa-alueelta saatavan pohjaveden käyttöä. Jos toisen vesialueeseen kohdistuvaan toimenpiteeseen on saatava lupa, myös vesialueen osakkaan on haettava lupa tällaiseen toimenpiteeseen, jos se kohdistuu yhteiseen alueeseen (VL 1:10).

30 Aluehallintoviraston lupa Varsin monet vesistöön kohdistuvat ja veden käyttöä tarkoittavat toimenpiteet ovat vaikutuksiltaan sellaisia, että ne edellyttävät Aluehallintoviraston (AVI) lupaa. Luvan tarvetta harkittaessa on merkitystä erityisesti hanketyypillä, sen vaikutuksilla sekä tarvittavien alueiden omistussuhteilla. Ympäristölupavastuualueita on neljässä aluehallintovirastossa: Etelä- Suomen, Itä-Suomen, Länsi- ja Sisä-Suomen sekä Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa. Etelä-Suomen aluehallintovirastossa hoidetaan myös Lounais-Suomen aluehallintoviraston alueen ympäristö- ja vesitalouslupa-asiat sekä Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa Lapin aluehallintoviraston alueen lupa-asiat. Toimenpiteen tarvitseman, toiselle kuuluvan alueen lunastaminen tai käyttöoikeuden saaminen edellyttävät myös AVI:n lupaa, ellei asiasta sovita. Vesilain mukaiset luvat eli vesiluvat Ympäristölupavastuualueet käsittelevät vesilain mukaisten vesitaloushankkeiden lupahakemukset sekä eräitä vesilain mukaisia korvaus- ja hallintopakkoasioita. Vesistön pilaamisasiat käsitellään ympäristönsuojelulain nojalla. Vesitaloushankkeita ovat esimerkiksi: - laiturin, sillan, vesijohdon tai kaapelin rakentaminen valtaväylän yli tai ali, - padon rakentaminen, - vesivoiman hyväksikäyttö, - kulkuväylät ja muut vesiliikennealueet, - puutavaran uitto, - ojitus, vesistön järjestely, vesistön säännöstely, - veden johtaminen nesteenä käytettäväksi ja - pohjaveden ottaminen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lupa Toimenpiteestä, joka tarkoittaa vesistön järjestelyä tai säännöstelyä taikka maa-ainesten ottamista vesistön pohjasta, on, sen mukaan kuin siitä asetuksella säädetään, ennakolta tehtävä ilmoitus ELY-keskukselle. Ilmoituksen tekeminen ei kuitenkaan ole tarpeen, jos toimenpiteeseen haetaan aluehallintoviraston lupa (VL 12:16).

31 31 Ojitustoimitusta on haettava kirjallisesti asianomaiselta ELYkeskukselta (VL 19:1) Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen lupa Kunnille kuuluu paikallinen vastuu vesiensuojelun edistämisestä ja valvonnasta. Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen vesiensuojelutehtävistä säädetään sekä vesilaissa että ympäristönsuojelulaissa (pilaantumisasiat). Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi määrätyin edellytyksin antaa VL:n perusteella luvan tai oikeuden tiettyihin vaikutuksiltaan rajoitettuihin toimenpiteisiin tai korjauksiin, kuten: - talousveden käytön rajoittaminen (1:16), - tutkimusluvan myöntäminen (1:31), - ojitusasiat (6:12), - vesijohdon rakentaminen toisen maalle (9:18), - jäteveden johtaminen toisen ojaan (10:6), - viemärin rakentaminen yksityisen tien alitse (10:8), - viemärin kunnossapidosta määrääminen (10:9), - jäteveden johtaminen toisen viemäriin ja korvauksista päättäminen (10:10) sekä - korvauksista päättäminen (11:8) Valtakunnallinen rantojensuojeluohjelma Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen valtakunnallisesta rantojensuojeluohjelmasta. Sen mukaan maamme arvokkaimmat rannat säilytetään rakentamattomina, nykytilassaan arvokkaina luonnonalueina. Valtakunnalliseen rantojensuojeluohjelmaan kuuluu 127 luonnonsuojelun kannalta valtakunnallisesti arvokasta ranta-aluetta. Meriluonnon alueita on 29 ja järviluonnon alueita on 98. Niiden pinta-ala on hehtaaria. Ohjelmaan kuuluu rantaa merellä noin 1500 km ja järvillä noin 6500 km. Merten rantaviivasta on suojeltu noin 4 % ja järvien rantaviivasta noin 5 %. Rantojensuojeluohjelmaan kuuluvista alueista on valtion omistuksessa tai perustettu yksityisiksi luonnonsuojelualueiksi 90 prosenttia ( ). Rantojensuojeluohjelman perustavoite on säilyttää ohjelman alueet rakentamattomina ja luonnontilaisina. Uudisrakentaminen ei ole pääsääntöisesti mahdollista rantojen suojelualueilla. Paikoitellen aluerajausten sisällä on kuitenkin rakennettuja alueita. Ne jäävät ennalleen, eivätkä ohjelman toteuttamistavoitteet koske niitä. Rantojensuojelualueille on tarkoitus perustaa luonnonsuojelulain mukaisia luonnonsuojelualueita. Valtio voi ostaa tai vaihtaa maita ja maan-

32 32 omistajat voivat korvausta vastaan itse rauhoittaa alueitansa. Mikäli maankäyttö alueella jatkuu entisellään, luonnonsuojelun tavoitteita vaarantamatta, ei myyntiä tai rauhoitusta ole välttämätöntä tehdä. Rantojensuojelualueilla on mahdollista liikkua ja retkeillä sekä hyödyntää luonnonantimia perinteisten jokamiehenoikeuksien mukaisesti. Liikkumis- ja maihinnousurajoituksia on tarpeen asettaa vain, jos alueella olevan uhanalaisen tai harvinaisen lajiston suojeleminen näin vaatii. Sama koskee myös lajimäärältään ja yksilömäärältään poikkeuksellisen arvokkaita alueita kuten lintuluotoja sekä joitakin kulutukselle hyvin arkoja kasvillisuustyyppejä. Kalastus ja metsästys on rantojen suojelualueella mahdollista, mikäli se ei ole ristiriidassa alueella olevan lajiston erityisen suojelutarpeen kanssa. Rajoituksia voi kuitenkin olla luonnonsuojelualueen rauhoitussäännöksissä. Joskus rantojensuojelualueella saattaa olla aiheellista rajoittaa maasto- ja moottoriliikennettä lääninhallituksen päätöksellä veneliikennelain ja maastoajoneuvolain mukaisesti. Näin erityisesti silloin, kun alueella on helposti häiriintyvää lajistoa. Myös virkistyskäyttöön liittyvien arvojen turvaaminen saattaa edellyttää samansuuntaisia rajoituksia. ELY-keskukset huolehtivat rantojensuojeluohjelman toteuttamisesta ja ne vastaavat asiasta esitettäviin käytännön kysymyksiin. ELY-keskus huolehtii luonnonsuojelualueiden hankinnasta sekä rahoituspäätösten tekemisestä ja sieltä saa tietoja alueiden luonnosta. ELY-keskus ohjaa kuntien yleiskaavojen laadintaa ja antaa lausunnot rantojensuojelualueille haettavista rakennusluvista. Rantojensuojelualueiden arvo Meri- ja järviluonnon suojelutyöryhmän laatimien perusteiden mukaisesti valtakunnallisen rantojensuojeluohjelman tavoitteena on muodostaa maahamme suojelualueiden verkko, joka edustaa meri- ja järviluontomme alueellista ja tyyppikohtaista vaihtelua ja turvaa meri- järviluontoomme sopeutuneiden eliölajien elinympäristöt. Tämän tavoitteen kannalta tärkeimpiä suojeltavia alueita ovat sellaiset laajat kokonaisuudet, jotka yksinään kattavat maan eri osa-alueiden luonteenomaiset piirteet mahdollisimman täydellisesti. Ranta-alueiden arvoluokituksessa on käytetty seitsemää eri valintakriteeriä: edustavuus, monimuotoisuus, uhanalisuus, harvinaisuus, luonnontilaisuus, tieteelliset kriteerit ja maisemalliset arvot. Suojeltaviksi ehdolla olleita alueita arvioitiin näillä kriteereillä ja suojeluohjelmaan valittiin parhaimmat, vähintään valtakunnallisesti arvokkaiksi arvioidut alueet.

33 33 Rakentaminen suojelualueille Rantojensuojeluohjelmassa oleville alueille on mahdollista esittää rakennettavaksi virkistyskäyttöön tulevia pieniä rakennelmia esim. tulipaikka tai opastaulu. Esitys tehdään ELY-keskukselle. Esitys kannattaa tehdä jo suunnitteluvaiheessa, jolloin rakennelmien vaihtoehtoista paikkaa voidaan vielä tutkia (Sirpa Hakalisto, 2002). Rakennelmat, kuten esim. kota, jotka tulevat ohjelmapalveluyrittäjien käyttöön, vaativat jo rakennusluvan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen periaatteet kunnostuksessa Lähtötilanteena kunnostettavassa virtavesikohteessa on yleensä eriasteisesti perattu, virtaukseltaan rännimäinen, suora ja tasapohjainen uoma. Kaivinkoneella tehtävässä kunnostuksessa työ aloitetaan koskialueen yläosasta. Perkauskivikot levitetään takaisin uomaan pohjakynnyksiksi, asentokiviksi, virtauksen ohjureiksi ja poikaskivikoiksi samalla uomaa leventäen, jotta tulvan purkautuminen helpottuu. Yläpuolisten suvantojen ja järvialtaiden vedenpintaan eikä koskien niskakorkeuksiin puututa, ellei niitä ole suunnitelmassa erikseen otettu tavoitteeksi. 7. Yhteistyö Yhteistyön kehittäminen tulee nähdä mahdollisuutena. Yhteistyö on voimavara, joka voi vapauttaa omia resursseja uuteen käyttöön. Se on mahdollisuus, joka palvelee kaikkia yhteistyökumppaneita niin varsinaisia vesiretkeilypalvelujen tuottajia kuin muitakin palvelujen tuottajia. Myös alueen kunnat, viranomaiset ja matkailuorganisaatiot tulee saada mukaan yhteistyöhön. Keinoja, joilla yhteistyötä voidaan lisätä tai parantaa: - yhteinen markkinointi ja mainonta - yhteiset markkinointitapahtumat - toisen yrityksen palvelujen käyttö - yhteishankinnat - yhteiset hankkeet - yhteinen tuotemerkki - toimintojen keskittäminen (esim. kalastuslupien myynti, melontakaluston vuokraus ja opastus samassa pisteessä). Erilaisia yhteistyötahoja on esitetty liitteessä 7.

34 34 Lähteet ja haastattelut Aluehallintovirasto, Borg, P. (1997). Kestävä kehitys - kestävyys matkailussa. Matkailun osaamiskeskus ja Matkailualan verkostoyliopisto. Kestävän matkailun julkaisuja I. Condit, S. (1995). Luontomatkailun käsite ja normatiiviset tavoitteet. Joensuun yliopisto. Täydennyskeskuksen julkaisuja A:9. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Euroopan komissio Helander Riina, , Vapaa-ajan asuminen, Insinöörityö Hook, Terhi, projektipäällikkö, Matkailun edistämiskeskus Hämäläinen, A. (1998). Saimaa. Kustannusosakeyhtiö Otava. Keskitalo Harri, melontaopas, Kiuruvesi Kuntatiedon keskus, Lehtonen Veli-Matti, melontakouluttaja, Kuopio Maanmittauslaitos Matkailun edistämiskeskus Melonnan turvallisuusohje, 2002, Melontaturvallisuuden neuvottelukunta Metsähallitus Pohjois-Karjalan vesi- ja ympäristöpiirin monisteita nro 13, Ahvenisen osayleiskaava-alueen luonto- ja maisemaselvitys, Ari Lyytikäinen, Joensuu 1994 Pohjois-Karjalan ympäristökeskus, alueelliset ympäristöjulkaisut 220, Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen, loppura-

35 35 portti Pielisen Karjalan seudulta, Merja Antikainen, Olli Breilin ja Ari Lyytikäinen, Joensuu 2001 Pohjois-Karjalan ympäristökeskus, Polkuja tulevaisuuteen, Pohjois- Karjalan ympäristöohjelma vuoteen 2010, Joensuu 2000 Ruusunen Raija, projektinjohtaja, Pohjois-Karjalan AMK Ryhänen, H. (1997). Kestävä matkailu. Joensuun Yliopisto. Suunnittelukeskus (2000). Eteläisen Saimaan luontomatkailustrategia. Suomen ympäristökeskus, Hydrologinen vuosikirja 1994, Helsinki 1998, Veli Hyvärinen (toim.) Tilastokeskus Turvallisuussuunnitelma. Opas yritykselle ja laitokselle, Suomen pelastusalan keskusjärjestö, Helsinki 2002 Vaellusreittiopas, Helsinki 2011, Heli Saari ja Pirjo Räsänen Verohallinto Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja-, sarja A, Suomen vesistöalueet, Vesi- ja ympäristöhallituksen painatuskeskus, Helsinki 1993, Matti Ekholm Vesi- ja ympäristöhallituksen monistesarja nro 436, Vesistöjen pienrakentaminen, metsäojitus ja vesilaki, Koulutus- ja neuvottelutilaisuus Joensuu, Helsinki 1993 Vesiyhdistys R.Y, Maakunnallinen vesipäivä 1993, Ympäristövaikutusten arviointi-vedet, metsät, maisema ja alueiden käyttö Itä-Suomessa, Tampere 1994 Vesterinen Nina, pääsihteeri, Matkailun teemaryhmä Ympäristöministeriö

36 Liite 1: Melonnan tuotesuositukset Liite 1 1(4) 36

37 37 Liite 1 2(4)

38 38 Liite 1 3(4)

39 39 Liite 1 4(4)

40 40 Liite 2: Metsähallituksen kestävän luontomatkailun periaatteet Liite 2 1(2) Kestävän luontomatkailun periaatteet luonnonsuojelualueilla Metsähallitus otti vuonna käyttöön 2004 Kestävän luontomatkailun periaatteet, joita pyritään edistämään kaikessa omassa toiminnassa sekä yhteistoiminnassa matkailuyrittäjien kanssa. Alla esitellään nämä yhdeksän kestävän luontomatkailun periaatetta ja esimerkkejä niiden sisällöstä luonnonsuojelualueilla, erämaa-alueilla ja suojeluohjelmakohteilla. Kestävää luontomatkailua harjoitetaan Metsähallituksen hallinnassa olevilla suojelu-, erämaa- ja suojeluohjelma-alueilla siten, että Luontoarvot säilyvät ja toiminta edistää luonnon suojelua Luonto on tärkeä matkan syy. Kävijöille kerrotaan luonnosta ja sen suojelusta. Matkailu ei häiritse luontoa, kaikki alueet eivät sovellu matkailukäyttöön. Ryhmät ovat pieniä, kuljetaan reiteillä aina kun mahdollista. Matkailua kanavoidaan palveluvarustuksen sijoituksella ja ohjeilla. Rakennetaan ympäristöön sopeutuvasti, luonnonkauniit alueet säilytetään rakentamattomina. Luonnon kulumista ja muita ympäristövaikutuksia seurataan, tarvittaessa niihin puututaan. 2. Ympäristöä kuormitetaan mahdollisimman vähän Toimitaan luonnon ehdoilla, vältetään kaikkea ympäristön kuormitusta. Tavoitteena on ympäristöä säästävä ja roskaton retkeily. Polttopuuta käytetään säästeliäästi. Päästöt veteen ja ilmaan minimoidaan ja suositaan uusiutuvia energialähteitä. Metsähallitus ja yrittäjät antavat hyvän esimerkin ympäristönsuojelusta. 3. Arvostetaan paikallista kulttuuria ja perinteitä Tutustutaan avoimin mielin paikalliseen kulttuuriin. Paikallinen kulttuuri otetaan mahdollisuuden mukaan huomioon tiedon ja elämysmahdollisuuksien tarjonnassa. Käytetään paikalliset olot hyvin tuntevia oppaita.

41 41 4. Asiakkaiden arvostus ja tietämys luonnosta ja kulttuurista lisääntyvät Hankitaan tietoa etukäteen. Tieto löytyy helposti ja on tarjolla kiinnostavassa muodossa. Annetaan mahdollisuus osallistua alueen hoitoon. Oppaat ovat hyvin koulutettuja. Liite 2 2(2) 5. Asiakkaiden mahdollisuudet luonnossa virkistymiseen paranevat Otetaan huomioon kaikki luonnossa liikkujat. Palvelut mitoitetaan kysynnän ja kohteen mukaan. Tarjotaan luonnonrauhaa ja opastettuja luontoretkiä. Matkailutuotteita kehitetään yhdessä yrittäjien kanssa. 6. Asiakkaiden henkinen ja fyysinen hyvinvointi vahvistuvat Suositaan lihasvoimin liikkumista. Huolehditaan asianmukaisesta retkeilyvarustuksesta. Tarjolla on helppoja ja vaativia retkikohteita. Tarjotaan mahdollisuus luontoelämyksiin. Rakenteet, reitit ja ohjelmapalvelut ovat turvallisia 7. Vaikutetaan myönteisesti paikalliseen talouteen ja työllisyyteen Käytetään mahdollisuuksien mukaan paikallisten yrittäjien tuotteita ja palveluja. Työllistetään mahdollisuuksien mukaan paikkakuntalaisia, mutta huomataan, että myös muualta tulleet ihmiset ja ideat voivat olla voimavara kotiseudun kehittämisessä. 8. Viestintä ja markkinointi on laadukasta ja vastuullista Asiatiedot ovat luotettavia. Tiedotus on avointa ja vuorovaikutteista. Markkinointi ei ole ristiriidassa luonnonsuojelun kanssa. 9. Toimintaa suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä Asiakkaiden mielipiteet ovat tärkeitä. Järjestetään koulutusta yhdessä yrittäjien kanssa. Annetaan kaikille kiinnostuneille mahdollisuus osallistua suunnitteluun. Yhteistyössä asetetaan etusijalle ne, jotka sitoutuvat näihin kestävän luontomatkailun periaatteisiin.

42 42 Liite 3: Esimerkki retki- ja turvallisuussuunnitelmasta RETKI- JA TURVALLISUUSSUUNNITELMA Liite 3 1(2) Tapahtuma Melontaretki Paikka Pielinen Sää Paikallisia sadekuuroja, mutta pääosin selkeää, tuulta 1-2 m/s, C Kesto Melontaretki 2 pv Tämä suunnitelma on mukana retkellä. Asiakkaille on selvitetty asiat ja he ovat tietoisia tämän säilytyspaikasta ohjaajan kajakin takatilassa. Henkilömäärä 8 asiakasta Ryhmän erityispiirteitä, liikuntarajoitteet, muut huomioitavat asiat Kohderyhmänä 8 asiakasta, jotka ovat meloneet joskus mökkirannassa. Ryhmän terveystiedot on selvitetty etukäteen. Yhdellä on sairaus, jonka lääkkeet ovat mukana ja hän pystyy melomaan. Vastuuopas Ohjaaja Leena Lapa puh Turvallisuudesta Ohjaaja Leena Lapa puh vastaava Päivystäjä Veikko Mela puh Tapahtuman kuvaus: Retki aloitetaan yrityksen tiloista, jossa pakataan kalusto sekä varusteet ajoneuvoihin. Siirrytään xx-rannalle. Ensin esitellään suunnitelmat, tutustutaan kalustoon ja varustaudutaan melontaretkeen. Melotaan 1. päivänä 6 tunnin mittainen retki, majoitutaan yrityksen zz tiloihin ja toisena päivänä melotaan 4 tunnin retki. Retkien aikana tutustutaan luontoon ja välillä pidetään taukoja. Tapahtuman reitti / paikka / alue kartta liitteenä 1 Ensimmäisen päivän reitti alkaa xx ja päättyy yy. Toisena päivänä melotaan zz alueella olevalla melontaradalla. Kartta on suunnitelmassa liitteenä. Karttaan on merkitty tauko-, huolto- ja majapaikat. Ajoreitti: yritys xx ranta Ennalta ehkäisevät suunnitelmat Terveystiedot tarkastettu Ohjaaja Leena Lapa tarkistus pvm Varusteiden tarkastaja Ohjaaja Leena Lapa tarkistus pvm Riskianalyysin laatija Ohjaaja M Mela laadittu pvm Muut turvallisuutta edistävät toimenpiteet ja varautumiset riskianalyysin pohjalta 1. Ennakkovalmistelut Ohjaaja on saanut tarpeellisen koulutuksen retken johtamiseen ja on melonut reitin ennalta. Asiakkaat ovat uimataitoisia ja sairaudet ovat tiedossa. Arvioitu asiakkaiden jaksavan hyvin, koska reitti ei ole vaativa. Kaikilla melontaliivit. 2. Toimintamallit Onnettomuus: Turvallisuussuunnitelman ja riskianalyysin mukainen toiminta.

43 43 Liite 3 2 (2) Pelastusjärjestelyt Onnettomuustilanteen johtaja Ohj L Lapa Varahenkilö Asiakas Kai Airo Ryhmän toiminta onnettomuuden sattuessa Ryhmä kokoontuu paikkaan, jossa ei ole lisäonnettomuuksien vaaraa ja on valmiina auttamaan johtajan antamien ohjeiden mukaisesti. Paikat ja pelastaminen ohjeistetaan aina ennen liikkeellelähtöä. Toiminnan tavoitteena on estää lisäonnettomuuksien syntyminen ja mahdollistaa avun hälyttäminen. Toiminta oppaan ollessa kyvytön toimimaan Varsinaisena oppaana on ohjaaja Leena Lapa. Varalla on asiakas Kai Airo. Kummankin ollessa kyvytön toimimaan, ryhmäläisten on määrättävä johtaja toimintaan. Ryhmä on tietoinen turvallisuussuunnitelmasta ja sen säilytyspaikasta ohjaajan kajakin takatilassa. Evakointipisteet Karttanimi N ' E ' Herranniemi N E ' Lamposaari N ', E ' Petrosaari N E ' Satama Evakuointipisteet ovat rakennettujen ratojen rastipisteitä. Pisteet ovat myös pelastuslaitoksen tiedossa ja ne on merkitty liitteenä olevaan karttaan. Pelastusvälineet Ea-laukku 1 kpl, melonnan turvallisuusvälineet (hypotermiapussi, kaikilla varavaatteet, 4 heittoköyttä), ohjaajalla ohjaajan varustus Yhteysvälineet 1 kpl vesitiivis matkapuhelin (ohjaaja L Lapa, melontaliivin vasen etutasku) Tiedotettavat viranomaiset Viranomainen Henkilö Yhteystieto Tiedotussuunnitelma vastuuhenkilöt 1. Yrittäjä Kimmo Koski 2. ohjaaja L Lapa 3. Yleinen hätänumero 112 poliisi 112 myrkytyskeskus Muut tärkeät puhelinnumerot: terveyskeskus, meri- ja rajavartiosto, jne. Terveyskeskus Laatijan allekirjoitus: Ohjaaja L Lapa Päiväys: Liitteiden nro kartta 1 riskianalyysi 2 ajo-ohje 3 ohjelma+ruoka+muu huolto 4 Huom! Reitin suunnitelmat jo pelastuslaitoksella, joten ei tarvitse eri ilmoitusta.

44 44 Liite 4 Liite 4: Esimerkki riskianalyysista

Outdoors Finland. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi hanke. OF Etelä ja OF koordinaatiohanke

Outdoors Finland. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi hanke. OF Etelä ja OF koordinaatiohanke Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke OF Etelä ja OF koordinaatiohanke Internet- ja mobiilipohjaisten reittien suunnittelu seminaari Lahti 15.02.2012

Lisätiedot

Maastoon matalalla kynnyksellä. Tiiina Riikonen

Maastoon matalalla kynnyksellä. Tiiina Riikonen Maastoon matalalla kynnyksellä Tiiina Riikonen PyöräPolku hanke 2014-2015 Hanke keskittyi maastopyöräilyyn luontoympäristössä. Maastopyöräily on monipuolinen laji. Kuntoliikuntana, ulkoiluna, retkeilynä

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

Turvalliset ja asiakaslähtöiset reittimerkinnät - ohjeistus. REILA, kuntakokoukset, syksy 2016

Turvalliset ja asiakaslähtöiset reittimerkinnät - ohjeistus. REILA, kuntakokoukset, syksy 2016 Turvalliset ja asiakaslähtöiset reittimerkinnät - ohjeistus REILA, kuntakokoukset, syksy 2016 Ohjeistuksen runko Alustava sisällys Opastekokonaisuuden muodostaa: Opastetaulut: reittien lähtöpisteissä sekä

Lisätiedot

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK VisitFinland ensisijaisia tehtäviä: Suomen maabrändin luominen ja sitä

Lisätiedot

Reitin kehittämisestä reitistöjen kokonaisvaltaiseen hyödyntämiseen

Reitin kehittämisestä reitistöjen kokonaisvaltaiseen hyödyntämiseen Reitin kehittämisestä reitistöjen kokonaisvaltaiseen hyödyntämiseen Melontar eitti Vaellusreitti Maastopyöräilyr eitti Retkipyöräilyr eitti Sauvakävelyreitti Muut reitit ja polut 2. vaihe: Primääri tavoite

Lisätiedot

MELONTAMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA

MELONTAMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA MELONTAMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 Työryhmä: Markus Björlin, Elämysaalto Jan Gäddnäs, Gaia Events Pertti Karttunen, Suomen Kanoottiliitto Pellervo Kokkonen, Savonlinnan Innovaatiokeskus Jukka

Lisätiedot

MELONTATAITOTESTI 2 (Melontaoppaan taitokoe) Yhteinen osa 1, testiväline kajakki tai kanootti

MELONTATAITOTESTI 2 (Melontaoppaan taitokoe) Yhteinen osa 1, testiväline kajakki tai kanootti MELONTATAITOTESTI 2 (Melontaoppaan taitokoe) Yhteinen osa 1, testiväline kajakki tai kanootti 1 Eteenpäin melonta 0p Tehoton melonta tai heikko tekniikka. 2p Tehokas melonta ja puutteellinen tekniikka

Lisätiedot

Kesän luontomatkailutuotteiden kysynnän kasvupotentiaali ja ostomotivaatio Lapissa

Kesän luontomatkailutuotteiden kysynnän kasvupotentiaali ja ostomotivaatio Lapissa Kesän luontomatkailutuotteiden kysynnän kasvupotentiaali ja ostomotivaatio Lapissa Kirsi Nikkola Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti Lapin yliopisto Tutkimusprojekti ja menetelmät Tutkin Lapin

Lisätiedot

Kyllä maalla on mukavaa!

Kyllä maalla on mukavaa! Kyllä maalla on mukavaa! Kotimaan vapaa-ajan markkinat Kotimaan matkailun nykytrendit ja tulevaisuuden näkymät Jyväskylä 1.9.2016 Kimmo Aalto Toiminnanjohtaja Lomalaidun Ry 15.12.2016 kimmo.aalto@lomalaidun.fi

Lisätiedot

JOHDANTO (1/3) JOHDANTO (3/3) JOHDANTO (2/3)

JOHDANTO (1/3) JOHDANTO (3/3) JOHDANTO (2/3) JOHDANTO (1/3) ESTEETTÖMYYS LIIKUNTA- JA LUONTOMATKAILUSSA Kyselytutkimus Lapin matkailuyrityksille Esteettömyydellä tarkoitetaan sellaista ympäristöä ja sellaisia palveluita, joita voidaan hyödyntää fyysisestä,

Lisätiedot

Rautjärven sotahistoria- hanke

Rautjärven sotahistoria- hanke Liite 1 74 HANKESUUNNITELMA Laadittu 4.3.2016 Rautjärven sotahistoria- hanke 1. Hakijan yhteystiedot Rautjärven kunta Projektijohtaja, Juha-Pekka Natunen Simpeleentie 12, 56800 SIMPELE 040 581 8040 juha-pekka.natunen@rautjarvi.fi

Lisätiedot

Kansallispuistoissa on vetovoimaa!

Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistot - Alkuperäisen luonnon suojelua ja virkistyskäyttöä - Säilyttävät kulttuuriarvoja - Ovat tärkein työkalu luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi Suomessa

Lisätiedot

Luonto- ja aktiviteettimatkailusta uutta liiketoimintaa Kotka Pirjo Räsänen

Luonto- ja aktiviteettimatkailusta uutta liiketoimintaa Kotka Pirjo Räsänen Luonto- ja aktiviteettimatkailusta uutta liiketoimintaa 29.1.2014 Kotka Pirjo Räsänen Valmennuksessa opit: - kansainvälisen matkailun markkinoinnin peruskäsitteet - valmiudet aloittaa jakelukanaviin kohdentuvia

Lisätiedot

Vesilain uudistus ja sen vaikutukset ojittamiseen ja ojien kunnossapitoon

Vesilain uudistus ja sen vaikutukset ojittamiseen ja ojien kunnossapitoon Vesilain uudistus ja sen vaikutukset ojittamiseen ja ojien kunnossapitoon Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus seminaari 29.10.2012 HAMK Tommi Muilu Taustaa Vesilain uudistuksella tehostetaan vesitalousasioiden

Lisätiedot

Tapahtuma Aika Paikka Yhteyshenkilö

Tapahtuma Aika Paikka Yhteyshenkilö Toimintasuunnitelma 2016 Päivitetty 25.3.2016 Keskiviikkomelonnat ovat 1-2 tunnin kestoisia porukalla tehtäviä kevyitä melontalenkkejä. Peruskurssien jälkeiset neljä ovat ohjattuja. Voi myös lähteä koskeen

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

Hevosreittityö case : Forssan seudun hevosreitit Riikka Pajuvesa-Korkala 16.11.2012

Hevosreittityö case : Forssan seudun hevosreitit Riikka Pajuvesa-Korkala 16.11.2012 Hevosreittityö case : Forssan seudun hevosreitit Riikka Pajuvesa-Korkala 16.11.2012 Taustaa Hevosopisto Oy erilaisia hevostalouden kehittämishankkeita v. 1995 lähtien, mm. hevosreittityö yhteistyössä eri

Lisätiedot

VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kari Nieminen, Varsinais-Suomen ELY-keskus Salo 6.3.2013 Oikeus vesialueen ruoppaukseen VL 2:6: Lietteestä, matalikosta tai muusta niihin verrattavasta

Lisätiedot

Palvelukohteiden opastus. Antti Pirttijoki Pirkanmaan ELY-keskus 6.3.2012

Palvelukohteiden opastus. Antti Pirttijoki Pirkanmaan ELY-keskus 6.3.2012 Palvelukohteiden opastus Antti Pirttijoki Pirkanmaan ELY-keskus 6.3.2012 Opastusjärjestelmän periaate 1. Taso: Tiekartta ja matkalla ajoneuvoliikenteen viitoitus 2. Taso: Opastustoimistot ja opastuskartat

Lisätiedot

Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen

Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen MEKin Strategia 2010-2015 ETENEMINEN Ulkomailla 1.Matkailumaabrändin rakentaminen 2.Alueiden strateginen profilointi

Lisätiedot

Viitostie. Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi. Kari Turunen 1 27.5.2014

Viitostie. Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi. Kari Turunen 1 27.5.2014 Viitostie Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi 1 VIITOSTIE Kehittyvin ja monipuolisin elämysreitti niin kotimaisille kuin ulkomailta saapuville automatkailijoille Suomessa 2 Viitostie

Lisätiedot

PYÖRÄILYMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013

PYÖRÄILYMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 PYÖRÄILYMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 Työryhmä: Merja Hart, TTE-The Travel Experience Matti Hirvonen, Pyöräilykuntien verkosto ry Pasi Korhonen, Pyöräilykuntien verkosto ry Aleksandra Kitacheva,

Lisätiedot

Persoonatyökalu. Asiakaslähtöinen lähestymistapa

Persoonatyökalu. Asiakaslähtöinen lähestymistapa yökalu Asiakaslähtöinen lähestymistapa Palveluyrityksen liiketoiminnassa on tarkoituksena tyydyttää asiakkaan toiveita ja vastata asiakkaiden odotuksiin, näin muodostuu palvelun asiakaskeskeisyys entistä

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa

Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa seminaari 31.3.2016 Anne Savola Ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto Satakunta luontomatkailun

Lisätiedot

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET 1(10) VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET TAUSTAA Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta vesivoimaan ja muihin energialähteisiin Jatkoa ET:n teettämälle

Lisätiedot

SoveLin jäsenjärjestöjen yhdistykset ja kerhot liikunnan palveluketjussa. Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija

SoveLin jäsenjärjestöjen yhdistykset ja kerhot liikunnan palveluketjussa. Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija SoveLin jäsenjärjestöjen yhdistykset ja kerhot liikunnan palveluketjussa Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija Sisältö Esittely SoveLin kansanterveys- ja vammaisjäsenjärjestöt ja järjestöjenliikunnasta

Lisätiedot

Sisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (7) 31.10.2011 Dnro 4258/005/2011

Sisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (7) 31.10.2011 Dnro 4258/005/2011 LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (7) Sisällysluettelo 1 VARAUTUMISSUUNNITTELU... 3 1.1 Säädösperusta... 3 1.2 Varautumistoiminnan tavoite... 3 2 VARAUTUMISSUUNNITELMIEN LAADINTA... 4 2.1 Varautumistoiminnan hierarkia...

Lisätiedot

Metsänomistajien näkemys luonnontuotteisiin perustuvista liiketoimintamahdollisuuksista

Metsänomistajien näkemys luonnontuotteisiin perustuvista liiketoimintamahdollisuuksista Metsänomistajien näkemys luonnontuotteisiin perustuvista liiketoimintamahdollisuuksista Veera Tahvanainen ja Mikko Kurttila Luonnontuotealan tutkimusseminaari, Ruka, Kuusamo 11.11.2015 Taustaa Luonnontuotteisiin

Lisätiedot

Matkailun tulo- ja työllisyysselvitys Pohjois-Savossa 2013

Matkailun tulo- ja työllisyysselvitys Pohjois-Savossa 2013 Matkailun tulo- ja työllisyysselvitys Pohjois-Savossa 2013 Hilkka Lassila, Savonia-amk Oy Hankkeen tuloksista Matkailun taloudelliset vaikutukset merkittäviä Vaikututuksia pyrittiin arvioimaan eri menetelmillä

Lisätiedot

Kuva: Usko Juntunen. Mistä polku löytyy?

Kuva: Usko Juntunen. Mistä polku löytyy? Kuva: Usko Juntunen Mistä polku löytyy? Mistä reittitarjonta löytyy? Kuntien tiedotus ulkoilupaikoista ja reiteistä? Valtakunnallinen tieto maastopyöräilymahdollisuuksista? Kartat ja reittisovellukset

Lisätiedot

REILA reittimerkintöjen turvallisuus, pilottialueena Lappi 2015-2018

REILA reittimerkintöjen turvallisuus, pilottialueena Lappi 2015-2018 Sisältö Merkissä väri: teemat, maastokartta, kestävyys, Viitat Paikka Mitä: symbolein Etäisyys, km Suunta Paikan nimi (Kohde) Saavutettavuus/esteettömyys/vaativuus Etäisyys Yksinkertaistettu Ulkomaalaisten

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Lassi Hurskainen Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 Sivu 1 Kaksi lähestymistapaa matkailuhankkeen koordinaatioon Kylämatkailuhanke

Lisätiedot

Vesistöhankkeiden avustaminen

Vesistöhankkeiden avustaminen Vesistöhankkeiden avustaminen Vesistöilta Evijärvi 30.8.2013 Marko Aalto Etelä-Pohjanmaan ELY-Keskus Marko Aalto; Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Ympäristö- ja luonnonvarat,

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Helsinki, 24.4.2008 1 Tausta Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta

Lisätiedot

Yhteistoiminnallisuus kuivatushankkeissa Helena Äijö Salaojayhdistys ry

Yhteistoiminnallisuus kuivatushankkeissa Helena Äijö Salaojayhdistys ry Yhteistoiminnallisuus kuivatushankkeissa Helena Äijö Salaojayhdistys ry 18.4.2012 Hydrologinen kierto Kuivatuksen tarve Suomessa kuivatus on peltoviljelyn edellytys -tiiviit maalajit -tasainen maasto -hydrologiset

Lisätiedot

Päivitetty Christian Koivula Kalastuskoordinaattori

Päivitetty Christian Koivula Kalastuskoordinaattori Päivitetty 20.2.2014 Christian Koivula Kalastuskoordinaattori V. 2011-2013 (jatkoa 30.6.2014 asti) Merikarvian kunnan hanke, joka toteutetaan yhdessä Kalakierroksen kanssa Rahoitus: yht. 335 000 Euroopan

Lisätiedot

Luonto- ja aktiviteettimatkailusta uutta liiketoimintaa. 12.11.2013 Hyvinkää Pirjo Räsänen

Luonto- ja aktiviteettimatkailusta uutta liiketoimintaa. 12.11.2013 Hyvinkää Pirjo Räsänen Luonto- ja aktiviteettimatkailusta uutta liiketoimintaa 12.11.2013 Hyvinkää Pirjo Räsänen Valmennuksessa opit: - kansainvälisen matkailun markkinoinnin peruskäsitteet - valmiudet aloittaa jakelukanaviin

Lisätiedot

Yhdistyksen turvallisuusasiat Mitä vaaditaan Milloin vaaditaan Työkaluja tekemiseen

Yhdistyksen turvallisuusasiat Mitä vaaditaan Milloin vaaditaan Työkaluja tekemiseen Yhdistyksen turvallisuusasiat Mitä vaaditaan Milloin vaaditaan Työkaluja tekemiseen Olosuhdeasioiden koulutuspäivä Kiljava 17.4.2015 Laki ja valvova viranomainen Kuluttajaturvallisuuslaki (voimassa 1.1.2012

Lisätiedot

Ulkoilureitit. Ulkoilureittiin kuuluvaksi sen liitännäisalueena katsotaan ulkoilureitin käyttäjien lepoa ja virkistymistä varten tarvittavat alueet.

Ulkoilureitit. Ulkoilureittiin kuuluvaksi sen liitännäisalueena katsotaan ulkoilureitin käyttäjien lepoa ja virkistymistä varten tarvittavat alueet. Ulkoilulaki 606/73 ULKOILUREITTI Arvo Vitikainen 2016 Ulkoilureitit Jos yleisen ulkoilutoiminnan kannalta on tärkeätä saada johdetuksi ulkoilijain kulkeminen kiinteistön kautta eikä siitä aiheudu huomattavaa

Lisätiedot

VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN

VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN Kari Nieminen, Varsinais-Suomen ELY-keskus Parainen 9.5.2012 9.5.2012/ Lähtökohta (VL 2:6): Yleisen oikeuden mukaisen ruoppauksen toteuttamiseen ei tarvitse

Lisätiedot

MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KANSAINVÄLINEN LUONTOMATKAILUTUTKIMUS osaraportti PYÖRÄMATKAILU OUTDOORS FINLAND

MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KANSAINVÄLINEN LUONTOMATKAILUTUTKIMUS osaraportti PYÖRÄMATKAILU OUTDOORS FINLAND MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KANSAINVÄLINEN LUONTOMATKAILUTUTKIMUS 2010 osaraportti PYÖRÄMATKAILU OUTDOORS FINLAND Hämeen ELY-keskus on rahoittanut tämän osaraportin tekemisen. 2 SISÄLLYSLUETTELO Taustoittavat

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan turvallisuuspäivä. Turvallisuus on yhteinen etumme

Pohjois-Karjalan turvallisuuspäivä. Turvallisuus on yhteinen etumme Pohjois-Karjalan turvallisuuspäivä Kontiolahti 7.5.2013 Turvallisuus on yhteinen etumme Elli Aaltonen ylijohtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto 7.5.2013 1 KAMU kaikki mukaan

Lisätiedot

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen ASIAKKAAN ODOTTAMA ARVO MAASEUTUMATKAILUN SEGMENTOINNIN JA TUOTEKEHITYKSEN PERUSTANA Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin 25.11.2011

Lisätiedot

MATKAILUALAN PERUSTUTKINNON, AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI

MATKAILUALAN PERUSTUTKINNON, AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI 4 MATKAILUALAN PERUSTUTKINNON, AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI sa, myynti- tai neuvontapalveluissa) yrityksen liikeidean tai toimintatavan mukaan ja tekemällä yhteistyötä

Lisätiedot

Kopakkaojan (53.027) luonnontilaisuus. Jermi Tertsunen, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Kopakkaojan (53.027) luonnontilaisuus. Jermi Tertsunen, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kopakkaojan (53.027) luonnontilaisuus Jermi Tertsunen, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 29.01.2014 1 VL 5. Luku (Ojitus) 3 Ojituksen luvanvaraisuus Ojituksella sekä ojan käyttämisellä

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä IKÄÄNTYNEET Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Seniorikyselyyn vastasi 89 yli 65-vuotiasta pieksämäkeläistä. Vastaajiksi on valikoitunut liikunnallisesti erittäin

Lisätiedot

Pienvedet ja uusi vesilaki. tulkinnat pienvesien suojelusta. Sinikka Rantalainen

Pienvedet ja uusi vesilaki. tulkinnat pienvesien suojelusta. Sinikka Rantalainen Pienvedet ja uusi vesilaki tulkinnat pienvesien suojelusta Sinikka Rantalainen Vantaan pienvesiselvitys 2009 Jatkotoimenpiteet: 1. Järjestetään inventointitietojen hallinnointi ja päivitysvastuu sekä muodostetaan

Lisätiedot

Alkukyselyn ja työpajojen tuloksien hyödyntäminen. Palvelumuotoilun hyödyntäminen pienten asemapaikkojen kehittämisessä pilottikokeilu

Alkukyselyn ja työpajojen tuloksien hyödyntäminen. Palvelumuotoilun hyödyntäminen pienten asemapaikkojen kehittämisessä pilottikokeilu Alkukyselyn ja työpajojen tuloksien hyödyntäminen Palvelumuotoilun hyödyntäminen pienten asemapaikkojen kehittämisessä pilottikokeilu Tuloksien hyödyntäminen Osana kehittämisprojektia pilottikokeilun asemanseutuihin

Lisätiedot

Vallisaaren ja Kuninkaansaari Elämä Helsingissä tulee jälleen piirun verran upeammaksi

Vallisaaren ja Kuninkaansaari Elämä Helsingissä tulee jälleen piirun verran upeammaksi Vallisaaren ja Kuninkaansaari 2016 Elämä Helsingissä tulee jälleen piirun verran upeammaksi 1 2013 Eräluvat Metsähallitus luontopalvelut Kansallispuisto 20 min Kauppatorilta - Helsinki: True Nature Capital

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN SOVELTAMISTARVETTA KOSKEVASSA ASIASSA; PERNAJAN SAARISTON VESIHUOLTOPROJEKTI, LOVIISA

PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN SOVELTAMISTARVETTA KOSKEVASSA ASIASSA; PERNAJAN SAARISTON VESIHUOLTOPROJEKTI, LOVIISA Päätös Dnro UUDELY/20/07.04/2011 14.11.2011 Julkinen Pernajan saariston vesiosuuskunta c/o Juhani Räty (saantitodistus) Sarvisalontie 1055 07780 Härkäpää PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN

Lisätiedot

KESKI-SUOMI Matkailun alueelliset tietovarannot

KESKI-SUOMI Matkailun alueelliset tietovarannot KESKI-SUOMI Matkailun alueelliset tietovarannot Aineistonkeruuraportti 213 Itä-Suomen Yliopisto, Matkailualan opetus ja tutkimuslaitos 2 Sisällysluettelo KESKI-SUOMI... 3 1. Perustiedot... 3 2. Matkailuliiketoiminnan

Lisätiedot

Reitistöt luontomatkailun kehittämisessä

Reitistöt luontomatkailun kehittämisessä Reitistöt luontomatkailun kehittämisessä Mika Lehtolainen Luontomatkailun kasvuun uskotaan Luontomatkailua pidetään yhtenä nopeimmin kasvavista matkailun sektoreista. Suomessa luontomatkailuun liittyvän

Lisätiedot

Koulun työturvallisuuden viranomaisvalvonnan käytännöt

Koulun työturvallisuuden viranomaisvalvonnan käytännöt Koulun työturvallisuuden viranomaisvalvonnan käytännöt Tarkastaja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue 19.11.2010 1 STM:n Strategiset tavoitteet - Toiminta suuntautuu terveyden

Lisätiedot

Järvikunnostushankkeen läpivienti

Järvikunnostushankkeen läpivienti Järvikunnostushankkeen läpivienti Vesistökunnostushankkeen vaiheet Lähtökohtana tarve kunnostukseen ja eri osapuolten intressit Hankkeen vetäjätahon löytäminen Suunnittelun lähtötietojen kokoaminen ja

Lisätiedot

Väliväylä Kannuskoski - Pyötsiä 9 km

Väliväylä Kannuskoski - Pyötsiä 9 km Kannuskoski - Pyötsiä 9 km Sulunkoski, niva / I- N 60 57.179' E 27 09.474' (WGS84) Kivisessä koskessa on oikeassa reunassa oleva suora ja kapea kivetön ränni. Kyykoski, I N 60 57.221' E 27 09.632' (WGS84)

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa

Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa Jaakko Lehtonen, Executive Vice President 5.2.2015 2 JAAKKO LEHTONEN Ulkomaiset yöpymiset matkailun suuralueittain 2013 20 % 25 % 18 % 38 % Rannikko ja saaristo,

Lisätiedot

VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Pori 4.11.2013 Varsinais-Suomen ELY-keskus/ Kari Nieminen Lain tavoite 1. Edistää, järjestää ja sovittaa yhteen vesivarojen ja vesiympäristön

Lisätiedot

Suomen rakentamismääräyskokoelma muuttuu, miten käy rakentamista koskevien palomääräysten ja ohjeiden?

Suomen rakentamismääräyskokoelma muuttuu, miten käy rakentamista koskevien palomääräysten ja ohjeiden? Suomen rakentamismääräyskokoelma muuttuu, miten käy rakentamista koskevien palomääräysten ja ohjeiden? Paloseminaari 17, Paloturvallisuus ja standardisointi 11.2.2015 Jorma Jantunen Rakenteellista paloturvallisuutta

Lisätiedot

MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KANSAINVÄLINEN LUONTOMATKAILU- TUTKIMUS osaraportti MELONTAMATKAILU OUTDOORS FINLAND

MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KANSAINVÄLINEN LUONTOMATKAILU- TUTKIMUS osaraportti MELONTAMATKAILU OUTDOORS FINLAND MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KANSAINVÄLINEN LUONTOMATKAILU- TUTKIMUS 2010 osaraportti MELONTAMATKAILU OUTDOORS FINLAND Hämeen ELY-keskus on rahoittanut tämän tutkimuksen ja osaraportin tekemistä. Sisällys...

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Petri Lempinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

ASIA HAKIJA. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 18/2005/1 Dnro LSY-2005-Y-179. jälkeen

ASIA HAKIJA. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 18/2005/1 Dnro LSY-2005-Y-179. jälkeen 1 LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki PÄÄTÖS Nro 18/2005/1 Dnro LSY-2005-Y-179 Annettu julkipanon jälkeen 5.8.2005 ASIA HAKIJA Yksityiskohtaiselle suunnitelmalle jäte- ym. vesien käsittelyssä toteutettavista

Lisätiedot

Etelä-Savon retkisatamien kunnostus- ja kehittämistarpeiden kartoitus. Luontomatkailuseminaari Veli-Matti Hartikainen

Etelä-Savon retkisatamien kunnostus- ja kehittämistarpeiden kartoitus. Luontomatkailuseminaari Veli-Matti Hartikainen Etelä-Savon retkisatamien kunnostus- ja kehittämistarpeiden kartoitus Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Veli-Matti Hartikainen Taustaa Järvisuomessa on maailmanlaajuisestikin ainutlaatuinen retkisatamaverkosto.

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun. Matkailun tiekartta (matkailustrategia) 2015 2025

Yhdessä enemmän. kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun. Matkailun tiekartta (matkailustrategia) 2015 2025 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun Matkailun tiekartta (matkailustrategia) 2015 2025 Omaperäinen Suomi matkailun monet mahdollisuudet Aineksia elämyksiin Luonto ja hiljaisuus, perusarvot

Lisätiedot

Esteettömyys ja turvallisuus kotona - tapahtuma Tiistai 9.10.2012, Kitee. Esteetön ja turvallinen koti- käytännön esimerkkejä.

Esteettömyys ja turvallisuus kotona - tapahtuma Tiistai 9.10.2012, Kitee. Esteetön ja turvallinen koti- käytännön esimerkkejä. Esteettömyys ja turvallisuus kotona - tapahtuma Tiistai 9.10.2012, Kitee Esteetön ja turvallinen koti- käytännön esimerkkejä Timo Ekroos ISAK- koordinaattori Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu/ Muotoilun

Lisätiedot

Maastoliikenteen nykytila ja kehittäminen

Maastoliikenteen nykytila ja kehittäminen Maastoliikenteen nykytila ja kehittäminen Hannaleena Mäki-Petäys REILA 10.12.2015 1 Metsähallituksen maastoliikenneväylien nykytilaselvitys Puolen vuoden valtakunnallinen projekti: marraskuu 2014-toukokuu

Lisätiedot

Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke (OPET-hanke)

Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke (OPET-hanke) Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke (OPET-hanke) 29.10.2012, Hämeenlinna Sivu 1 30.10.2012 OPET-hankkeen esittely, Petra Korkiakoski Esityksen sisältö OPET-hankkeen taustat ja tavoitteet

Lisätiedot

Ulkoilua Kuolimon äärellä!

Ulkoilua Kuolimon äärellä! Ulkoilua Kuolimon äärellä! Kuolimon ympäristö tarjoaa loistavat mahdollisuudet ulkoiluun ja luonnosta nauttimiseen. Rantametsissä on kilometreittäin merkittyjä retkipolkuja ja monin paikoin myös laavuja

Lisätiedot

Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä. Tuija Luoma, VTT

Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä. Tuija Luoma, VTT Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä Tuija Luoma, VTT RÄJÄHDYSVAARALLISEN TYÖYMPÄRISTÖN HENKILÖTURVALLISUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Tekijät määritetty

Lisätiedot

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

Maaseudun yritystuen valintakriteerit ja valintajaksot Kaakkois-Suomen ELY-keskuksessa

Maaseudun yritystuen valintakriteerit ja valintajaksot Kaakkois-Suomen ELY-keskuksessa 1.11.2016 Maaseudun yritystuen valintakriteerit ja valintajaksot Kaakkois-Suomen ELY-keskuksessa Rahoitettavat yrityshankkeet valitaan Maa- ja metsätalousministeriön vahvistamien valintakriteereiden perusteella.

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

Lapin matkailustrategia Satu Luiro, Lapin liitto

Lapin matkailustrategia Satu Luiro, Lapin liitto Lapin matkailustrategia 2011-2014 28.9.2011 Satu Luiro, Lapin liitto Lapin matkailun visio 2014 Lappi Puhdasta ELÄMÄNVOIMAA lähelläsi. Lappi on Euroopan johtava kestävän luonto- ja elämysmatkailun kohde

Lisätiedot

HANKESUUNNITELMA Lieksan itärajan retkeilyreitin kehittämishanke. Carelian Eastpoint ry

HANKESUUNNITELMA Lieksan itärajan retkeilyreitin kehittämishanke. Carelian Eastpoint ry HANKESUUNNITELMA Lieksan itärajan retkeilyreitin kehittämishanke Carelian Eastpoint ry Hakija Carelian Eastpoint ry, y-tunnus 2008398-2 Osoite: Tiensuuntie 26 B, 81720 Lieksa Puh. 0400 671 053 / Niilo

Lisätiedot

LAHDEN SEUDUN LOMAXI TOIMINTA. Turvallisuusasiakirja. Työstänyt: Ulla Riitta Moilanen Annina Kurki Virpi Rantanen

LAHDEN SEUDUN LOMAXI TOIMINTA. Turvallisuusasiakirja. Työstänyt: Ulla Riitta Moilanen Annina Kurki Virpi Rantanen LAHDEN SEUDUN LOMAXI TOIMINTA Turvallisuusasiakirja Työstänyt: Ulla Riitta Moilanen Annina Kurki Virpi Rantanen SISÄLTÖ: 1 Lomaxi...3 2 Turvallisuusasiakirjan tarkoitus...3 3 Toimintojen käsitteiden määrittely...3

Lisätiedot

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTINTÄ Sanomien lähettämistä ja vastaanottamista Yhteisöjen välistä monimuotoista

Lisätiedot

Pyöräilevän ja kävelevän koulubussin kuljettajan käsikirja

Pyöräilevän ja kävelevän koulubussin kuljettajan käsikirja Pyöräilevän ja kävelevän koulubussin kuljettajan käsikirja Pyöräilevän ja kävelevän koulubussin kuljettajan käsikirja Pyöräilevässä ja kävelevässä koulubussissa lapset kulkevat aikuisen johdolla ennalta

Lisätiedot

Mansikan teemahaut syksyllä 2015

Mansikan teemahaut syksyllä 2015 Mansikan teemahaut syksyllä 2015 Miksi teemahakuja? Mahdollistaa myös pienempien hankkeiden tukemisen (normaalisti Mansikan ns. minimituki 5000, jota pienempiä tukia ei saa myöntää) Erillinen, tiettyyn

Lisätiedot

Maaseuturahaston hankemuodot ohjelmakausi Maaseuturahaston rahoitusinfo

Maaseuturahaston hankemuodot ohjelmakausi Maaseuturahaston rahoitusinfo Maaseuturahaston hankemuodot ohjelmakausi 2014-2020 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Kukka Kukkonen, asiantuntija maaseuturahasto.pohjois-pohjanmaa@ely-keskus.fi puh. 0295 038 232 Maaseuturahaston rahoitusinfo

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Mikä on SUUNNISTUSTAIDON ja SUORITUKSEN kannalta oleellista. Treenipäivä Orimattilassa

Mikä on SUUNNISTUSTAIDON ja SUORITUKSEN kannalta oleellista. Treenipäivä Orimattilassa Mikä on SUUNNISTUSTAIDON ja SUORITUKSEN kannalta oleellista erilaisissa tilanteissa? Treenipäivä Orimattilassa 13.3.2010 Käydään läpi kaikissa suunnistussuorituksissa esiintyviä tilanteita. Tilanteiden

Lisätiedot

Alueellinen vesihuoltopäivä 17.3.2016, Mikkeli. Vesihuoltolaitosten työturvallisuusopas. Saijariina Toivikko vesihuoltoinsinööri

Alueellinen vesihuoltopäivä 17.3.2016, Mikkeli. Vesihuoltolaitosten työturvallisuusopas. Saijariina Toivikko vesihuoltoinsinööri Alueellinen vesihuoltopäivä 17.3.2016, Mikkeli Vesihuoltolaitosten työturvallisuusopas Saijariina Toivikko vesihuoltoinsinööri 3.3.2016 1 Saijariina Toivikko Hankkeen toteutus Hanke on Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

Ojitusyhtiöiden toiminta sekä ojien kunnossapidon käytännön järjestäminen ja rahoitus. Ylitarkastaja Ilkka Närhi

Ojitusyhtiöiden toiminta sekä ojien kunnossapidon käytännön järjestäminen ja rahoitus. Ylitarkastaja Ilkka Närhi Ojitusyhtiöiden toiminta sekä ojien kunnossapidon käytännön järjestäminen ja rahoitus Ylitarkastaja Ilkka Närhi Ojitusyhtiön toiminta Ojitusyhtiö on perustettu ojitustoimituksessa yhteisen ojituksen toimeenpanoa

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Nurmeksen kaupungin Pielisen - Kuokkastenjärven rantaosayleiskaavan osittainen muutos (Vihtorila ja Koivula) Kuva 1: Sijainti Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Nurmeksen kaupunki Lieksan ja Nurmeksen

Lisätiedot

Turvallisuusasiakirja. (VNa 205/2009)

Turvallisuusasiakirja. (VNa 205/2009) Turvallisuusasiakirja (VNa 205/2009) Liikennevirasto Turvallisuusasiakirja, tie-, rata- ja vesiväylähankkeet, versio 20.8.2014 Seuraavia yhteystietoja käytetään vakavissa onnettomuustapauksissa: Yleinen

Lisätiedot

Palotutkimuksen päivät 2009: Vapaa-ajan ja elämyspalveluiden turvallisuuden edistäminen. Johtaja Hannu Mattila Kuluttajavirasto, Tuoteturvallisuus

Palotutkimuksen päivät 2009: Vapaa-ajan ja elämyspalveluiden turvallisuuden edistäminen. Johtaja Hannu Mattila Kuluttajavirasto, Tuoteturvallisuus Palotutkimuksen päivät 2009: Vapaa-ajan ja elämyspalveluiden turvallisuuden edistäminen Johtaja Hannu Mattila Kuluttajavirasto, Tuoteturvallisuus Lainsäädännöllinen tausta Yleinen turvallisuusvaatimus

Lisätiedot

Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan

Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan 1 Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan 2 Nykytilanne Suomalaisten työikäisten liikunnan harrastaminen on lisääntynyt,

Lisätiedot

Kioskit Helsingissä. workshop Kioskit Helsingissä -workshop / Pia Rantanen

Kioskit Helsingissä. workshop Kioskit Helsingissä -workshop / Pia Rantanen Kioskit Helsingissä workshop 23.1.2014 Kioskit Helsingissä -workshop / Pia Rantanen 11.2.2014 1 Projektin taustaa Tyyppikioski mallia 1963 Kioskipaikkojen vuokraus siirtyi kiinteistövirastolta rakennusvirastolle

Lisätiedot

Sääntelyn keventäminen - hallitusohjelman kärkihankkeita

Sääntelyn keventäminen - hallitusohjelman kärkihankkeita Sääntelyn keventäminen - hallitusohjelman kärkihankkeita Susanna Metsälampi 29.10.2015 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Kärkihankkeet esityksessä Norminpurku http://www.lvm.fi/web/hanke/nor minpurku

Lisätiedot

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Toimialapäällikön rahoitusnäkemykset Helsinki 21.03.2012 Toimialapäällikkö Anneli Harju-Autti Majoitusvuorokausien kehitys 1000 vrk 16000

Lisätiedot

Palvelukeskusten perustaminen Talous- ja henkilöstöhallinto

Palvelukeskusten perustaminen Talous- ja henkilöstöhallinto Palvelukeskusten perustaminen Talous- ja henkilöstöhallinto Johtaja Mikko Salmenoja KEHA- keskus 26.10.2016 http://www.keha-keskus.fi 22.9.2016 1 Yleistä molemmista palvelukeskuksista Ja SOTE ICT vielä

Lisätiedot

MESSUTAPAHTUMAT. Lisää tehoa ja vaikuttavuutta kesäkauden mainontaan. Kuva: Suomen asuntomessut

MESSUTAPAHTUMAT. Lisää tehoa ja vaikuttavuutta kesäkauden mainontaan. Kuva: Suomen asuntomessut MESSUTAPAHTUMAT Lisää tehoa ja vaikuttavuutta kesäkauden mainontaan Kuva: Suomen asuntomessut Asuntomessut Seinäjoella 8.7.-7.8.2016 Vuoden 2016 Asuntomessut pidetään Seinäjoen Pruukinrannassa. Asuntomessualue

Lisätiedot

Vesistöt ja maakunnallinen kehittäminen

Vesistöt ja maakunnallinen kehittäminen Vesistöt ja maakunnallinen kehittäminen Satavesi 10 vuotta ohjelmakokous 2012 Anne Savola Ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto 22.11.2012 Satakunta yksi Suomen 19 maakunnasta monia kansallisesti ja jopa

Lisätiedot

Paikannusratkaisu koti- ja omaishoidossa- kokemuksia Varkaudesta. Yepzon henkilöpaikannin IkäOte-hanke/Joensuu Mervi Ilonen 30.9.

Paikannusratkaisu koti- ja omaishoidossa- kokemuksia Varkaudesta. Yepzon henkilöpaikannin IkäOte-hanke/Joensuu Mervi Ilonen 30.9. Paikannusratkaisu koti- ja omaishoidossa- kokemuksia Varkaudesta Yepzon henkilöpaikannin IkäOte-hanke/Joensuu Mervi Ilonen 30.9.2015 Ennen henkilöpaikantimen valintaa- taustatyötä - Messut: Apuvälinemessut,

Lisätiedot