OUTDOORS FINLAND MELONTAREITTIEN SUUNNITTELUOPAS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OUTDOORS FINLAND MELONTAREITTIEN SUUNNITTELUOPAS"

Transkriptio

1 OUTDOORS FINLAND MELONTAREITTIEN SUUNNITTELUOPAS Outdoors Finland - aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi Pertti Karttunen

2 2 SISÄLLYSLUETTELO MELONTAREITTIEN SUUNNITTELUOPAS Johdanto Oppaan taustatiedot Reitin infrastruktuurin ja palveluvarustuksen suunnittelu, rakentaminen ja ylläpito Luontomatkailun asiakas Suunnittelu Erilaisten reittien ja ratojen ominaisuuksia Rakentaminen Ylläpito ja huolto Turvallisuus Rahoitus ja budjetointi Tuotteistaminen ja markkinointi Asiakkaan materiaalit Tuotteistaminen Markkinointi Palvelut Kävijätutkimukset Lainsäädäntö Yleistä lainsäädännöstä Vesilain mukaiset hankkeet Aluehallintoviraston lupa Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lupa Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen lupa Valtakunnallinen rantojensuojeluohjelma Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen periaatteet kunnostuksessa Yhteistyö Lähteet ja haastattelut Liite 1: Melonnan tuotesuositukset Liite 2: Metsähallituksen kestävän luontomatkailun periaatteet Liite 3: Esimerkki retki- ja turvallisuussuunnitelmasta Liite 4: Esimerkki riskianalyysista Liite 5: Melonnan turvallisuusohje Liite 6: Muut suunnitteluun ja toteutukseen vaikuttavat lait ja asetukset Liite 7: Yhteistyötahoja Hämeen ELY-keskus on rahoittanut tämän julkaisun.

3 3 MELONTAREITTIEN SUUNNITTELUOPAS 1. Johdanto Suunnitteluopas on tarkoitettu melontareittien suunnittelusta, rakentamisesta ja ylläpidosta vastuussa oleville sekä niille, jotka käyttävät reittejä liiketoiminnassaan. Reittien suunnittelusta vastaavia tahoja ovat mm. kunnat, Metsähallitus, virkistysalueyhdistykset, Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset sekä matkailuyhdistykset. Matkailu- ja ohjelmapalveluyrittäjät käyttävät reittejä ja ratoja liiketoiminnassaan. Opas käsittelee melontareittejä matkailijan kannalta. Suomen matkailu on kasvanut viime vuodet tasaisella vauhdilla kotimaisten matkailijoiden määrän ja kulutuksen ollessa noin kolme neljännestä kysynnästä. Suomalaisten matkailu ei tule tulevaisuudessa kasvamaan samaa vauhtia kuin tänä päivänä vaan kotimaan kysyntä siirtyy paikasta toiseen. Ulkomaisen matkailun lisääminen on kansantaloudellisesti kannattavinta, sillä ulkomainen matkailukysyntä on suora tulonlisäys kansantalouteen. Voimakas kasvu tulee siis hakea kansainvälisiltä markkinoilta. (Suomen matkailustrategia vuoteen 2020) Ruotsi ja Norja ovat Suomen vahvimmat kilpailijat matkailussa. Suomea on markkinoitu vuosia tuhansien järvien maana, mutta veteen liittyvä tuotetarjonta on edelleen vähäistä. Vaikka vesistöt järvet, meri, joet, kosket, saaret, saaristo ja rannikko ovat Suomen matkailun keskeinen vetovoimatekijä, alan toimijoiden perustietämys tämän resurssin erityisyydestä matkailun kehittämisen voimavarana on yllättävänkin ohutta. Usein jopa oman toiminta-alueen vesistöluonnon sekä siihen liittyvien perinteiden ja erikoispiirteiden tuntemus on heikkoa. Tästä syystä Suomen vesistöt ovat vielä monessa suhteessa uinuva mahdollisuus. Vesistön matkailullisen hyödyntämisen ongelmana on ollut myös eri toimijoiden intressien ristiriitaisuus, yhteistyön heikkous ja kestävän vesistömatkailukehityksen mallien puutteellisuus. Matkailulle tärkeän infrastruktuurin rakentaminen ja ylläpito sekä maankäytön suunnittelu tulee toteuttaa yhteistyössä matkailuelinkeinon kanssa. Toimiva, esteettinen ja kysyntää vastaava infrastruktuuri on osa matkailun laatua ja kilpailukykyä. Infrastruktuurin tulee palvella tehokkaasti matkailun kehittymistä kestävällä tavalla. (Suomen matkailustrategia vuoteen 2020) Ulko- ja kotimaisilla melontareiteillä on perinteisesti merkitty lähtö- ja lopetuspaikka ja joillakin reiteillä on rakennettu rantautumis- tai nuo-

4 4 tiopaikkoja. Tuotteen sisältönä on ollut lähinnä melontakaluston vuokraus ja mahdollisen kartan lainaus reitille. Kohderyhmänä ovat olleet matkailijat, eri yhteisöjen liikuntapäivien osallistujat ja kaveriporukat. Tarjonta on ollut samantyyppistä niin koti- kuin ulkomaiden melontakohteissa. Melontaa harrastamattoman matkailijan kynnys lähteä melomaan on ollut suhteellisen korkea. Kanootti ja kajakki on koettu kiikkeriksi ja turvattomiksi, eikä niillä ole uskallettu lähteä vesille. Vesistöt ovat monessa maassa vaativia; valtamerten aallot sekä vuorovesi, vuoristojokien kosket tai tasaisempien vesien suuri alusliikennemäärä ovat rajoittavia tekijöitä melonnan kokeiluun. Nämä seikat yhdistettynä kokemattomuuteen sekä epätietoisuuteen reitistä tuntuvat monesta turhan suurilta riskeiltä, joita ei haluta lähteä kokeilemaan. Suunnitteluopas esittää käyttämään markkinoinnin etuna suomalaista luonnon rauhaa ja pääosin turvallisia vesistöjä. Hyvin suunnitellut reitit ja palvelut, joilla on hyvä opastus, madaltavat matkailijan kynnystä lähteä kokeilemaan vesiretkeilyä niin, että niitä voi hyödyntää myös muilla luontoarvoja kunnioittavilla vesiliikuntavälineillä kuten esimerkiksi soutuveneillä. Melontareittien suunnitteluopas opastaa melontareittien suunnittelua, rakentamista ja ylläpitoa. Opas ohjaa reittien suunnittelua ja rakentamista siten, että syntyy matkailullisesti vetovoimaisia, hyvin viitoitettuja, ylläpidettyjä ja varusteltuja reittejä, joita voivat käyttää sekä omatoimiset asiakkaat että matkailupalveluja tarjoavat yritykset. Oppaassa huomioidaan erilaisten reittien hyödynnettävyys eri kohderyhmille kuten esimerkiksi matkailijat, harrastajat sekä yhteisöt ja siinä huomioidaan myös rajoittavia tekijöitä.

5 5 2. Oppaan taustatiedot Outdoors Finland aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi hanke (OF) on Matkailun edistämiskeskuksen (MEK) hallinnoima ja Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoittama kansallinen koordinointihanke. Hankkeen yhtenä toimenpiteenä on määritellä melontareittien infrastruktuurin ja palveluvarustelun oikea suuntaaminen ja tuottaa reittien suunnittelusta, rakentamisesta ja ylläpidosta oma opas. Melontareittien suunnitteluoppaan on kirjoittanut OF-hankkeen tilauksesta Pertti Karttunen. Oppaan laadinnassa on käytetty kokemuksia kotija ulkomaiden vesistökohteista, vesiretkeilyreittien suunnittelusta, analyyseista ja toteutuksista sekä haastatteluja ja tutkimuksia alan eri lähteistä. Samaan aikaan kirjoitetun Vaellusreittien suunnitteluoppaan laadinnasta vastasivat Pirjo Räsänen ja Heli Saari. Oppaan kirjoittamisessa on käytetty apuna myös kokemuksia Pielisen alueelle rakennetuista kohteista. Eri ratojen, reittien ja tuotteiden suunnittelu sekä rakentaminen tehtiin OF:n tuottamien melonnan tuotesuositusten mukaan tässä oppaassa esitetyllä tavalla. Oppaan sisältö etenee käsitellen OF-hankkeen erillisessä työryhmässä laadittuja melontareittien ja -tuotteiden sisältösuosituksia, jotka on esitetty liitteessä 1. Tarkkoja teknisiä yksityiskohtaisia ratkaisuja (esim. rakennuspiirustuksia) ei esitellä. Oppaassa käsitellään asiat kronologisessa järjestyksessä. Ensin aloitetaan nykytila-analyysillä ja siitä edetään vaihe kerrallaan suunnittelun sekä valmistelujen kautta toteutukseen, käyttöön ja ylläpitoon. Sivumäärän pitämiseksi kohtuullisena oppaassa käsitellään eri aihealueita lähinnä suunnittelun tarvitsemalla tarkkuudella. Eri kohdissa esimerkein esitettyihin ratkaisuihin on luonnollisesti lukuisia muitakin mahdollisuuksia ympäristöstä riippuen. Tekijä toivoo saavansa palautetta oppaan edelleen kehittämiseksi. Toivottavasti opas innoittaa uusien, erilaisten ja elämyksiä tarjoavien melontareittien ja tuotteiden rakentamiseen.

6 6 3. Reitin infrastruktuurin ja palveluvarustuksen suunnittelu, rakentaminen ja ylläpito 3.1. Luontomatkailun asiakas MEK teetti helmi-toukokuussa 2010 kansainvälisen luontomatkailun tutkimuksen (MEK A:169), jonka kohderyhmän muodostivat Saksassa, Ranskassa, Alankomaissa, Isossa-Britanniassa tai Venäjällä asuvat henkilöt, jotka harrastavat pyöräilyä, kalastusta, melontaa, vaellusta ja lintujen tai eläinten tarkkailua luonnossa. Kotimaassa luontomatkailua harrastetaan yleisimmin noin kerran tai 2-3 kertaa viikossa. Pääasiassa vastaajat matkustavat vapaa-ajallaan ulkomaille kerran vuodessa tai harvemmin (68%). Luontoaktiviteetteihin käytetään ulkomailla yleensä 2-7 päivää. Kalastukseen, melontaan ja pyöräilyyn liittyviä palveluita hyödynnetään eniten ystävien kanssa. Eläinten ja lintujen tarkkailuun sekä vaellukseen liittyviä palveluita käytetään useimmiten puolison kanssa. Luontomatkailussa korostuu omatoimisuus; mieluisimpia luontomatkoja ovat joko valmiiseen ohjelmaan perustuvat omatoimimatkat tai täysin omatoimiset matkat, joita suosii yhteensä noin 60 prosenttia vastaajista. Luontomatkailukohteen majoitusmuodoista parhaimpina pidetään hotellia (25%) tai lomamökkiä ja -asuntoa (20%). Noin kymmenesosa suosii leirintäaluetta, mökki- tai lomakylää tai bed and breakfast -tyyppistä majoitusmuotoa. Internetillä on suuri merkitys sekä matkakohteen varaamisessa että tiedonhankinnassa lomakohteesta. Internet on suuremmalle osalle (42%) yleisin tapa varata aktiviteettiloma. Matkatoimistolta, matkanjärjestäjältä tai suoraan matkakohteesta aktiviteettilomia varaa noin neljäsosa vastaajista. Vastaajilla on käytössään useita tiedonhankintatapoja luontomatkailukohteista. Erityisesti tiedonhankinnassa korostuu kavereiden ja tuttavien suosittelut sekä kertomukset (44%). Lisäksi kolme neljästä vastaajasta käyttää Internetiä; joko kohteen omia Internet-sivuja tai matkanjärjestäjien ja alueiden Internet-sivuja. Myös matkatoimistot, postitse tuleva materiaali sekä sosiaalinen media ovat melko yleisiä tiedonhankintatapoja. Merkityksellisimmät tekijät matkakohteen valinnassa ovat kohteen turvallisuus, luonto sekä hintataso. Tältä osin tutkimus tukee aiempia selvityksiä. Suomi täyttää luontomatkailijoiden odotukset kokonaisuudessaan hyvin. Heikoin mielikuva-arvio Suomesta liittyy hintatasoon, jonka ei koeta olevan odotuksiin nähden riittävällä tasolla. Kiinnostus multiaktiviteettilomaa kohtaan on suurta (73% osoittaa kiinnostusta). Kiinnostus on kuitenkin jonkin verran riippuvainen myös vas-

7 7 taajan asuinmaasta. Venäläiset osoittavat eniten kiinnostusta multiaktiviteettilomaa kohtaan (95%). Hieman yli puolet vastaajista on kiinnostuneita Pohjoismaista luontomatkailukohteena. Pohjoismaat herättävät kiinnostusta erityisesti melontaa ja kalastusta harrastavien ja vähiten pyöräilyä harrastavien vastaajien keskuudessa. Venäläiset ovat muiden maiden vastaajia selkeästi kiinnostuneimpia, kun taas hollantilaisia Pohjoismaat kiinnostaa selkeästi vähiten. Suomi tunnetaan vastaajien keskuudessa pääasiassa sijainniltaan (45%). Nimeltä tai hieman Suomesta tietää noin kolmasosa. 14 prosenttia ei puolestaan tunne Suomea ollenkaan. Ainoastaan 8 prosenttia on käynyt Suomessa ja 5 prosenttia harrastanut Suomessa jotakin luontoaktiviteettia. Suomi on tuttu erityisesti Venäläisille. Sen sijaan viidesosa ranskalaisista ja yli neljäsosa hollantilaisista ilmoittaa, ettei tunne Suomea ollenkaan. Erityisesti melontaa ja kalastusta harrastavat ovat potentiaalinen asiakasryhmä Suomeen suuntautuvassa luontomatkailussa. Näiden lajien harrastajat ovat useimmin valmiita suosittelemaan Suomea. Näitä lajeja on useimmin jo kokeiltu Suomessa ja näiden lajien harrastajat pitävät todennäköisimpänä matkustamista Suomeen luontomatkailun merkeissä. Tämä tulos tukee osaltaan aiempia tutkimuksia, joiden mukaan erityisesti melonta ja eläinten tarkkailu luonnossa (wildlife watching) on todettu erittäin kilpailukykyisiksi ja kehittämiskelpoisiksi matkailutuotteiksi Suomessa. Tutkimus vahvistaa siten melonnan kehittämistä matkailutuotteeksi ja tuo lisänä kalastuksen tuotteistuksen kehittämiskelpoisimpien lajien joukkoon. Maittain tarkasteltuna selkeästi potentiaalisin asiakasryhmä tulee Venäjältä. Sen sijaan Alankomaissa asuvat vastaajat osoittavat vähiten kiinnostusta Suomeen suuntautuvaa luontomatkailua kohtaan. Suomessa kiinnostusta luontomatkailun lisäksi herättää myös kulttuurimatkailu, mökkeily sekä talviaktiviteetit Suunnittelu Suunnittelu aloitetaan sopimalla suunnitteluryhmän jäsenet. Työn joustavan etenemisen vuoksi ryhmän tulisi olla suhteellisen pieni ja se kootaan reitin alustavan käyttötarkoituksen mukaan. Reittien kehittämisessä tulee ajatella kokonaisuuksia, joissa maakunta tai selkeä vesiretkeilyalue muodostaa yhtenäisen kokonaisuuden. Kehittämisohjelman tavoitteena voi olla esimerkiksi ainutlaatuisen ja yhteisen vesiretkeilyimagon luominen. Tavoitteen toteutuessa asiakkailla tulee olla mielikuva alueesta, jossa vesiretkeily on kesäkauden tärkein myyntituote kaikki tukevat toiminnot mukaan lukien. Tuotteet täyttävät korkeat laatuvaatimukset ja palveluja toteutetaan luonnonarvoja kunnioittaen.

8 8 Tuotetta markkinoidaan yhteisellä tuotemerkillä, joka on kansainvälisesti tunnettu. Palvelujen suunnittelu aloitetaan tekemällä nykytila-analyysi. Se sisältää alueen rakennetun ja rakentamattoman ympäristön tilan, vesistöjen ominaisuudet, erilaiset luontomatkailukohteet ja retkeilyreitit, esteettömän liikkumisen mahdollisuudet, matkailu- ja ohjelmapalveluyritykset, nykyiset matkailijaryhmät ja tavoiteltavat matkailijaryhmät sekä melontaretkeilyreittejä tukevat toiminnot. Nykytila-analyysin perusteella voidaan kartoittaa alueen vahvuudet, heikkoudet, uhat ja mahdollisuudet. Nykytila-analyysin jälkeen tehdään suunnittelutyötä yhdessä yrittäjien ja yhteisöjen kanssa. Ensin päätetään reitin pääpiirteinen sijainti, pituus ja luonne. Reitin varrella on opastuksen rastipisteitä ja niiden välit suunnitellaan kulkemaan mahdollisimman turvallisessa vesistössä. Seuraavaksi tehdään paperiversio, jossa huomioidaan reitin palveluvarustus: lähtö-, tauko- ja lopetuspaikat, nähtävyydet, pysäköintialueet, kulkuyhteydet ja saavutettavuus, matkailupalvelut ja yritykset reitin varrella, opastus- ja opastetaulut, viitoitus, ruoka- ja jätehuollon järjestäminen, ympäristövaikutukset ja esteettömyys. Reittien suunnittelussa tarvitaan alueen karttoja, esitteitä, tietokonetta ja erityisesti paljon monipuolista tietoa kyseisestä alueesta. Tietoa tarvitaan alueen eläin- ja kasvikunnasta, vesistöistä, vesiliikenteestä ja väylistä, kulttuurista, historiasta ja yleensäkin luonnon ja alueen erityispiirteistä. Lähteenä voivat olla internetin palvelusivut, viranomaiset, kirjasto, paikallisten asukkaiden perimätiedot, yrittäjät sekä matkailijat ja erityisen tärkeitä ovat suunnittelijoiden omat havainnot alueesta. Lisäksi hyviä lähteitä ovat: - Metsähallituksen vuodesta 2004 käyttämät Kestävän luontomatkailun periaatteet, joita pyritään edistämään kaikessa omassa toiminnassa sekä yhteistoiminnassa matkailuyrittäjien kanssa. Periaatteet ovat esitetty liitteessä 2, - Ympäristöministeriöltä on valmistumassa lainsäädäntöä sekä hyviä käytänteitä sisältävä opas Luonnon virkistyskäyttö ja jokamiehenoikeudet ja - Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun julkaisema Esteettömän rakentamisen opas ( Suunnittelun aikana pidetään yhteyttä monen eri tahon kanssa. Yhteistyötahoina suunnittelun aikana ovat mm.: - yksityiset maanomistajat, - yritykset, - osakaskunnat, - yhdistykset, - muut alueen hankkeet sekä - valtion ja kuntien eri laitokset ja virastot kuten esimerkiksi Metsähallitus, Elinkeino-, Liikenne- ja Ympäristökeskus, Liikennevirasto ja Liikenteen turvallisuusvirasto, Maanmittauslaitos sekä kunnan tekninen virasto.

9 9 Suunniteltujen rastipisteiden paikkojen maanomistussuhteet ja sijoitusluvat tulee selvittää ennen kuin lähdetään rakentamaan. On syytä varautua myös siihen, ettei suunnitellun alueen omistajaa löydy tai tavoiteta, jolloin paikkaa pitää hieman vaihtaa. Paperiversion perusteella käydään tekemässä maastontarkastelu, jonka jälkeen voidaan tuottaa suunnitelma toteutuksesta. Suunnitteluvaiheessa tutkitaan ja huomioidaan reittien hyödyntäminen myös melonta-ajan ulkopuolella. Rastipisteiden yhteiskäyttö huomioidaan mahdollisten muiden reittien kuten esimerkiksi luistelu-, hiihto- ja vaellusreittien kanssa. Reittien lähtö-, tauko- ja lopetuspaikat kannattaa yleensä suunnitella jo valmiina olevan teknisen infrastruktuurin ympärille. Matkailupalveluyrittäjillä on useimmiten valmiina pysäköintipaikat ja laiturit. Laituriin pitää tehdä turvalliset käsijohteet ja siirtymismahdollisuudet liikuntarajoitteisille. Mikäli reitti päättyy muualle kuin lähtöpaikkaan, on reitille sovittava kuljetusjärjestelyt opastustietoineen lopetuspaikasta. Suunnitelluilla melontareiteillä tulee olla valmiita tauko- tai huoltopaikkoja noin 5-15 km välein. Tauko- ja huoltopaikkojen lukumäärät ja etäisyydet toisistaan riippuvat reitin käyttöasteesta ja luonteesta. Jos melontareitti on yhdistetty muihin reitteihin ja vesistöllä on myös kalastusarvoa, tulee huoltopaikkoja olla runsaammin. Mikäli mahdollista, niin reittien tauko- ja huoltopaikkoina käytetään alueen matkailu- tai ohjelmapalveluyrittäjien valmiiksi rakennettuja palveluja. Hyvin varustellulla, paljon käytetyllä ja opastetulla melontareitillä tulisi olla: - 5 kilometrin välein rantautumispaikka, jossa on nuotiopaikka, halkovaja ja käymälä sekä - 10 kilometrin välein tauko- ja huoltopaikka, jossa on nuotiopaikka, halkovaja ja käymälä sekä majoittumiseen joko telttapaikat, laavu, kota tai muu vastaava majoitus. Erilaisten reittien ja ratojen ideointi Suomen vesistöt tarjoavat mahdollisuudet luoda monenlaisia reittejä. Ympäristö voi olla pienestä lammesta kuohuviin meriaaltoihin ja jokireitit voivat olla leppoisasta virrasta vaativiin koskiin, joiden jyly kuuluu jo matkan päähän. Mikäli alueesta ei ole riittävästi omaa tietämystä, niin on järkevää ottaa yhteyttä melontaa harrastaviin yhdistyksiin, yrityksiin, kouluihin tai tutkimuksissa esille tulleisiin harrastajiin. Heiltä löytyy tietoa alueen melontamahdollisuuksista. Jokireittien osalta tulee ottaa yhteyttä koskiluokittelijaan, jonka kanssa voi tutkia reitin turvallisuuden ja melottavuuden sesonkiaikaan sekä luokitella kosket kansainvälisen luokituksen mukaan. Koskiluokittelijoiden yhteystiedot löytyvät Melontaturvallisuuden neuvottelukunnan tai Kanoottiliiton kautta. Koskimelojan kannalta jokireitit ovat parhaimmillaan keväisin ja syksyisin tulva-

10 10 aikaan, jolloin veden kylmyys ja koskien vaativuus eivät puolestaan sovellu matkailijalle. Eri vuodenaikojen vaikutus tulee huomioida reittikohtaisesti. Rakenteiden ja sijoittelun osalta huomioidaan tuulen, auringon, aaltojen, virtausten, lumen ja jäiden vaikutukset. Rakenteet pyritään sijoittamaan em. tekijät huomioiden suojaiseen paikkaan. Reittejä ja ratoja ideoitaessa tulee muistaa kohderyhmän tarpeet. Matkailijan ja aloittelevan melojan käsitys hyvästä melontapaikasta on aivan erilainen kuin aktiiviharrastajan. Paras tilanne tietysti on, jos saadaan suunniteltua ja toteutettua eritasoisia reittejä ja ratoja. Usein se onkin mahdollista, kunhan vain keskitytään tekemään ennakkosuunnittelu tarpeeksi perusteellisesti. Reittejä ja ratoja voi olla hyvin erilaisia alkaen yrityksen rannassa olevasta opetteluradasta aina satojen kilometrien pituisiin reitteihin. Myös reittien muodoissa voi olla eroja: rengasreitissä paluu on lähtöpaikkaan, nauhamaisessa reitissä lähtö- ja lopetuspaikka ovat eri paikoissa, multireitit voivat sisältää eri aktiviteetteja eri alueilla ja ne voivat olla muodoltaan lähes millaisia tahansa. Lähtö- ja lopetuspaikan sekä rastipisteiden merkkipaalut ja mahdolliset opastaulut toteutetaan samoilla periaatteilla niin, että ne ovat helposti tunnistettavissa reitin osaksi. Reittien ja ratojen rastipisteiden aiheita voivat olla esimerkiksi: a) Historia- ja perinne: paikkaan liittyvä historia- tai perinnetieto, muinaiset tavat ja uskomukset sekä käsityötaidot. b) Tehtävä: melonta-, suunnistus- tai erätaitojen opettelu, luonnonmerkkien opiskelu, retkeilyvarusteen valmistaminen, tasapainoilu erilaisilla alustoilla, solmujen teko, merimerkkien opiskelu tai puiden pilkkominen. c) Luonto: kasvit, eläimet, linnut, kalat, maanmuodostumat, kivet ja kallioperä, vesistö jne. d) Huolto: yrittäjien palvelut, venyttely ja lihashuolto, välipalan valmistaminen ja vedenottopaikka.

11 Erilaisten reittien ja ratojen ominaisuuksia Eri reittien ja ratojen sisältö ja luonne ovat suunnittelijoiden ja yhteistyötahojen yhteistyön tulos. Alueeseen sopivat persoonalliset reitit ovat hyviä keinoja erottua tarjonnasta. Seuraavana on esitelty erilaisia esimerkkejä radoista ja reiteistä. Vesiopettelurata Vesiopetteluradalla on tarkoitus opetella ja harjoitella melonnan perustaitoja ohjatusti tai omatoimisesti. Harjoitteluympäristönä on uimarannan lähistö tai vastaava paikka, jonne on rakennettu oppilaalle virikkeitä ja opastusta antava harjoittelurata. Harjoitteluympäristö on rakennettu turvalliseksi. Veteen ja maalle rakennetulla radalla opetellaan ja harjoitellaan opasvihkon tai mieluiten ohjaajan avustuksella. Rata soveltuu sekä aloittelijalle että kokeneille. ESIMERKKI VESIOPETTELURADASTA Opetus rannalla 1 Turvallisuustekijöiden esittely 2 Kajakin/kanootin kantotekniikat 3 Säädöt, kajakkiin/kanoottiin meno ja poistuminen. Hyvä melonta-asento ja melaote, tasapainon pitäminen ja rentous 4 Turvatarkastus Opetus opettelualueella 5 Vesille lähtö ja rantautuminen sekä rannalta että laiturilta 6 Kajakista/kanootista poistuminen vedessä 7 Eteenpäin melonta ja pysähtyminen 8 Taaksepäin melonta ja pysähtyminen 9, 10, 12 7, 8 Harjoittelualue Opettelualue Opetus opettelualueella ja harjoittelu radalla 9 Ohjaaminen mela peräsimenä 10 Ohjaaminen ja kääntymiset kaarivedoilla 11 Sivuttaissiirtyminen 12 Ohjaaminen keula-peräsimellä 5, 6 13, 14, Opetus lähellä rantaa 13 Tasapainoharjoittelua ja alatuen käyttö 14 Melamerkit 15 Pelastaminen Ranta 1, 2, 3, 4 Pertti Karttunen Kuva 1: Esimerkki vesiopetteluradasta. Käytön kannalta on hyvä, jos rata on lähellä kalustovarastoa.

12 12 Vesiluontorata Vesiluontoradalla matkailijat voivat tutustua melontaan, luontoon, kulttuuriin ja historiaan. Rataa voidaan hyödyntää myös opetustarkoitukseen esim. koululaisryhmille. Vesiluontoradalla liikutaan rastipisteeltä toiselle kanootilla tai kajakilla erillisen opaskartan avulla. Rastipisteet on merkitty opaskarttaan ja maastoon yhdenmukaisella tavalla. Opastauluissa kerrotaan alueen luonnosta, kulttuurista ja historiasta. Suunnitteluvaiheessa pyritään hyödyntämään olemassa olevia tauko- ja rantautumispaikkoja sekä alueen yrittäjien palveluja. Radan lähtö- ja paluupaikka sijaitsevat alueen matkailuyrittäjän rannassa, josta matkailija voi vuokrata kalustoa ja saada asiantuntevaa opastusta. Vesiluontorata soveltuu perheille, kokeilijoille ja jo pidempään harrastaneille. Vesiluontoradan pituus on 1-5 km ja sillä on noin 6-10 rastipistettä. Ajallisesti radan kiertäminen vie tunnin tai pari. Hattusaari vesiluontorata Kuva 2: Esimerkki vesiluontoradasta, joka alkaa ja päättyy yrityksen rantaan. Painettavaan karttapohjaan lisätään liitteen 1 mukaiset tiedot.

13 13 Vesisuunnistusrata Suunnistusradalla matkailija voi tutustua melontaan ja tehdä noin 2-4 tunnin mittaisen retken. Suunnistusradalla liikutaan opaskartan mukaan rastilta toiselle. Suunnistusrata voi kulkea osaksi vesiluontoradan rastipisteiden kautta ja suunnistusradalla hyödynnetään olemassa olevia tauko- ja rantautumispaikkoja sekä alueen yritysten palveluja. Suunnistusradan lähtö- ja paluupaikka sijaitsee alueen matkailuyrittäjän rannassa, josta on mahdollisuus vuokrata kalustoa ja saada opastusta. Suunnistusrata on pituudeltaan noin 5-15 km ja radalla on noin 6-10 rastia. Rata soveltuu perheille, kokeilijoille ja jo pidempään harrastaneille. Suunnistusradasta saa myös vaativamman yhdisteltäessä eri alueiden suunnistusratoja yhdysrastien kautta. Paalasmaa vesisuunnistusrata Kuva 3: Esimerkki vesisuunnistusradasta, joka alkaa ja päättyy yrityksen rantaan. Painettavaan karttapohjaan lisätään liitteen 1 mukaiset tiedot.

14 14 Pitkä vesisuunnistusrata Pitkä vesisuunnistusrata voi olla pituudeltaan satoja kilometrejä ja sen kiertäminen vie useita päiviä, viikon tai vielä pidempään. Reitti soveltuu pituuden ja ison vesistön vaativuuden vuoksi kokeneelle melojalle. Kokemattomampi voi kiertää radan tai osan siitä kokeneiden opastuksella. Reitillä voi majoittua taukopaikoilla teltassa, laavussa, kodassa tai käyttää alueen matkailuyritysten majoituspalveluja. Pielisen vesisuunnistusrata Kuva 4: Esimerkki pitkästä vesisuunnistusradasta, joka kiertää eri yritysten ja yhdysrastien kautta. Kuva on koko alueen kattavasta etulehdestä, josta näkee karttajaon sekä reitin kulun. Kartat ja ohjeet muodostavat useampisivuisen lehtiön, jonka painettaviin karttapohjiin lisätään liitteen 1 mukaiset tiedot.

15 15 Virkistysmelontareitti Neitivirta virkistysmelontareitti Virkistysmelontareitti soveltuu kaikille melojille. Reitti kulkee suojaisissa vesistöissä, lähellä teitä ja yrittäjien palveluja. Reitti voi kulkea myös asutussa ympäristössä ja vaihdella järvi- tai meriosuuksista jokiosuuksiin. Reitillä on useita tauko- ja huoltopaikkoja. Rantautumispaikkoja on reitillä muutaman kilometrin välein. Reitin varrella on opastauluja, joissa kerrotaan alueen historiasta, perinteestä, nähtävyyksistä ja luonnosta. Opasteet on rakennettu huomioiden perheen pienimmätkin melojat. Kokonaispituutta reitille voi kertyä päivämatkasta useaan päivään. Reitistä on laadittu vesiretkeilykartta, jonka avulla meloja suunnistaa. Reitin varrella olevat rantautumis-, tauko- ja huoltopaikat sekä matkailuyritykset merkitään reittikarttaan. Reitin pituutta voi säädellä taitotason ja halun mukaan melomalla vain tiettyjen rantautumispaikkojen, tauko- ja huoltopaikkojen tai alueen yritysten välisen matkan. Reitti on kuljettavissa koko melontakauden ajan km 6 30 km 7 Kuva 5: Esimerkki osasta virkistysmelontareittiä, joka kulkee eri yritysten ja yhdysrastien kautta. Reitti on pitkä, joten se on esitetty useammalla A4-lehdellä. Painettavaan karttapohjaan lisätään liitteen 1 mukaiset tiedot.

16 16 Erämelontareitti Erämelontareitti kulkee pääosin asumattomassa ja mahdollisimman luonnontilaisessa ympäristössä. Erämelonnan perusajatuksena voidaan pitää retkeilemistä kanootilla luonnonrauhassa useiden päivien ajan retkeilyvarusteet ja -tavarat mukana. Erämelontaan voi kuulua reitillä kalastaminen, metsästäminen, luontokuvaus tai muu harrastelaji. Merellä reitti kulkee asumattomien saarien ja luotojen alueilla. Sisämaan erämelontareitille ovat luonteenomaisia reitin varrella olevat lammet tai järvet ja jokiosuudet. Vähän veden aikaan voi reitillä olla matalia paikkoja, jotka ohitetaan sauvomalla, vetämällä tai kantamalla. Jokiosuuksilla saattaa olla kaatuneita puita tai majavanpatoja, mutta niiden kiertäminen kuluu erämelonnan luonteeseen. Reitillä voi olla pieniä koskia, jotka ovat yleensä korkeintaan luokkaa I-II. Reitin pituus vaihtelee muutamista kymmenistä kilometreistä satoihin kilometreihin. Erämelontareitti soveltuu melonnan harrastajille ja kokeneille melojille. Aloittelijoille tarjotaan mahdollisuus meloa reitti johdetuilla retkillä. Reitillä käytetään pääasiassa tilavampia kajakkeja tai avokanootteja niiden runsaan tavarankuljetusominaisuuden vuoksi. Häähnijoki erämelontareitti Telttapaikkoja Autiotupa Varaustupa Kuva 6: Esimerkki erämelontareitistä, joka kulkee erämaajokea pitkin. Reitti on pitkä, joten se on painettavassa versiossa useammalla A4-lehdellä. Painettavaan karttapohjaan lisätään liitteen 1 mukaiset tiedot.

17 17 Koskimelontareitti ja rata Koskimelontareitin pituus voi olla muutamasta kilometristä yli sataan kilometriin ja sillä on oltava vähintään I-II luokan koskia. Reitin tauko- ja huoltopaikkojen määrä riippuu käyttöasteesta sekä reitin luonteesta. Vaativilla koskilla on oltava rantautumispaikat ennen koskea sekä sen jälkeen ja näitä yhdistävä polku kosken ohittamiseen kantaen. Koskimelonnan harjoittelurata voi olla osana koskimelontareittiä tai aivan erillinen opettelupaikka, kuten esim. Lieksanjoen Siikakoskella. Radan osat voivat olla metriä pitkiä I-III luokan koskia sisältäviä jaksoja. Reittien ja ratojen läheisyydessä, valtateiden ja maanteiden varsilla, tulee olla opasteet alueen löytämiseksi. Hyvät koskimelontareitit ja -radat kehittävät melojien taitoa ja lisäävät siten vesiretkeilyn turvallisuutta. Ne tukevat alueen matkailuyrittäjien toimintaa ja voivat olla myös osa sijaintikunnan liikuntapaikkojen rakentamista. Koskimelonta vaatii osallistujalta hyvät perusmelontataidot. Siikakoski opettelurata 2 km Opetetaan aina ennen rastilta lähtöä: seuraavan rastin paikka, harjoiteltavat asiat sekä toiminta jos ei pääse seuraavalle rastille Lähtö: merkkikieli, pelastusjärjestelyt, tuennat ja ohjailut, tuki virrassa N ', E ' 1 Virtaanlähtö ja akanvirtaan meno, lossaus etuperin 2 Virrassa poikittan olo ja siirtyminen eteen- ja taaksepäin, takaperin lossaus 3 Rantautuminen, virranluku, laskureitti, aallon ottaminen, lasku 4 Akanvirtaan meno, virtaan lähtö, lossaus virran yli 5 Akanvirtaan meno, virtaan lähtö, lasku 6 Akanvirtaan meno, lossaus virran yli 7 Akanvirtaan meno, virtaan lähtö ja siirtyminen virran toiselle puolelle N ', E ' 8 Akanvirtaan meno, virtaan lähtö, aaltojen läpilasku 9 Akanvirtaan meno Loppuosa harjoittelua: virtaan lähtö, akanvirtaan meno, lossaus etu- ja takaperin, virrassa siirtymiset, aaltojen läpilasku, surffaus 9 P Rantautuminen N ', E ' 10 Kuva 7: Esimerkki koskimelonnan opetteluradasta. Radan loppupäästä on tieyhteys aloituspaikkaan. Painettavaan karttapohjaan lisätään liitteen 1 mukaiset tiedot.

18 Rakentaminen Opasteet ja rastitaulut voivat olla oman näköisiään, mutta symboleissa tulee noudattaa standardia. Suomen Standardoimisliitto on julkaissut standaarissa SFS 4424 ulkoilun ja liikunnan merkit. Merkkejä on runsaat 200 kappaletta, ja ne on jaettu varoitus-, kielto-, rajoitus-, määräys-, ohje- ja opastusmerkkeihin. Opasteiden, taulujen ja rastipaalujen rakentamisessa on huomioitava vuodenaikojen ja sään vaihtelut, maasto, muu liikenne ja kohteen sijoittelu turvalliseen paikkaan. Sää- ja vuodenaikatekijöistä huomioidaan pääsääntöinen tuulen suunta ja sateet, joiden vaikutusta yritetään minimoida kääntämällä opasteet ja taulut poikittain tuulen suuntaan. Auringonvalo ja sen ultraviolettisäteily vaikuttavat pilvien läpikin, joten arkoja materiaaleja ei asenneta auringon suuntaan. Ratojen paikkojen määrityksessä on otettava yhteyttä paikallisiin luontoharrastajiin ja varmistettava etteivät kohteet ole esimerkiksi linnustojen pesintäalueilla. Opasteiden sijoittelussa huomioidaan lähestymissuunta. Onko opaste osana maareittejä vai tapahtuuko lähestyminen vain vesitse? Kuva 8: Esimerkki rastipaalusta, jonne ei rantauduta. Mikäli opaste on osana maareittejä, pitää sen olla myös maalta luettavissa. Jo valmiina mahdollisesti olevia taukopaikkoja yritetään yhdistää vesiretkeilyreitin osaksi. Näin vähennetään luonnon kuormitusta retkeilijöiden käyttäessä vakiopaikkoja. Taulun ja rastipaalun vaativimmat kohdat ovat ylhäältä päin vesi- ja lumisateen vaikutuksille altistuvat ja maahan kosketuksissa olevat osat. Taulujen ja rastipaalujen rakenteet suunnitellaan kestäviksi, yksinkertaisiksi, helpoiksi käyttää ja huoltaa sekä hyvin luontoon sulautuviksi. Kuva 9: Esimerkki taulusta, joka näkyy vedestä ja rannalta.

19 Ylläpito ja huolto Materiaalina luontoon soveltuu parhaiten puu. Muovi- ja metallirakenteet eivät sulaudu luontoon yhtä vaivattomasti. Käytettäessä luontoon soveltuvaa kyllästettyä puuta, voidaan asennus tehdä lähes kaikkiin paikkoihin asennusmaaperästä huolimatta. Rakenteeseen voi laittaa myös pienen heijasteen, jolloin paikka havaitaan hieman huonommissakin näkyvyysolosuhteissa. Rakentamisessa voi käyttää apuna Metsähallituksen ulkoilurakentamisen rakennepiirustuskokoelmaa, joka on julkaistu vapaasti käytettäväksi. Kaikkien reittien kunnossapitoon on kiinnitettävä huomiota ja niille on nimettävä vastuutaho. Reiteillä olevien kohteiden käytettävyys vaatii säännöllistä huoltoa. Varsinkin tauko- ja keittopaikkojen polttopuut, WC ja "roskaroope" vaativat säännöllistä täydennystä sekä tyhjennystä. Radat tarkistetaan ja tarvittaessa kunnostetaan vähintään keväisin ja syksyisin, jolloin ne säilyvät käyttökuntoisina ja turvallisina. Jos reitin kevät- ja syyshuollot rasittavat vastuutahoa liikaa, niin on järkevää tehdä sopimus tarkastuksesta ja huollosta paikallisten melontaa harrastavien yhdistysten kanssa. Ratoja kiertävien asiakkaiden palaute on erittäin hyvä tapa seurata ratojen kuntoa. Reitillä tulisi olla palautelaatikko tai palautteen antamisosoite. Asiakkaille voi ohjeistaa ja korostaa siisteyttä. Palavat roskat poltetaan nuotioissa ja muut tuodaan takaisin yrityksen roskapisteeseen. Hyvä tapa on antaa asiakkaille matkaan roskapusseja pyytää tuomaan ne täydempänä takaisin. HUOLTOPAIKAN SÄÄNNÖT JA OHJEET - pidä alue ja paikat siistinä - polta palavat roskat nuotiossa ja kuljeta muut roskat mukanasi lähimpään jätteiden keräilypisteeseen - älä heitä roskia luontoon - huomioi tulen teossa palovaroitukset - pidä mahdollisimman pientä nuotiota - polttaessasi nuotiota pidä sammutusvesi tulipaikan lähellä - käytä vain tulipaikalle varattuja polttopuita, älä ota niitä luonnosta - älä revi sytykkeitä luonnossa kasvavista puista - käyttäessäsi huoltopaikan välineitä esim. kirvestä, palauta ne käytön jälkeen takaisin paikoilleen - jos pystytät teltan, käytä siihen varattua aluetta - huomioi muut liikkujat, tee tilaa jos olet jo paikalla - poistuessasi tee sytykepuut valmiiksi ja jätä alue siistiksi seuraavalle - kunnioita luontoa - ilmoita alueen huoltajalle epäkohdista Kuva Ole 10: vastuullinen Esimerkki ja huoltopaikan pidä alue hyvässä säännöistä kunnossa! ja ohjeista.

20 Turvallisuus Turvallisuussuunnitelmat Melontareitin tai tuotteen turvallisuussuunnitelma on osa yritykseltä vaadittavaa turvallisuusasiakirjaa. Turvallisuussuunnitelma on ennakkoon laadittu alueen tai yhteisön yhtenäinen suunnitelma, jonka laatii ohjelmapalveluyrittäjä yhdessä alueen pelastusviranomaisten kanssa. Turvallisuussuunnitelmilla pyritään ennalta ehkäisemään vaara- ja onnettomuustilanteita sekä luomaan toimintamallit, tarpeelliset tiedot pelastusviranomaisille ja melontaretkeä järjestäville yrityksille tai yhteisöille. Turvallinen melontaretkeily ja retkien järjestäminen edellyttää omana osa-alueena suunnitelman laatimista sekä tiedottamista kunnan terveysviranomaiselle, tarvittaessa pelastuslaitokselle, retkenjärjestäjille ja retkeilijöille. Yrityksen tai yhteisön retkiä järjestävän tai kalustoa vuokraavan henkilöstön tulee olla perehtynyt suunnitelmiin. Turvallisuussuunnitelma ja riskianalyysi tehdään jokaiselle reitille erikseen. Suunnitelma on tarkastettava vähintään kerran vuodessa. Suunnitelman historiatietoihin kirjataan kaikki vaara- ja onnettomuustilanteet sekä korjaavat toimenpiteet. Suunnitelmassa keskitytään yksittäisen melojan tai melontaryhmän pelastamiseen ja pelastautumiseen onnettomuus- tai vaaratilanteessa. Siinä selvitetään mm: 1. Toiminnan/suorituspaikan kuvaus 2. Toiminnan turvallisuudesta vastaava henkilö ja hänen varahenkilönsä sekä heidän yhteystietonsa 3. Ajo-ohjeet tai muut ohjeet suorituspaikalle saapumiseen (myös pelastus- ja sairaankuljetusyksikköjen kulkureitit) 4. Reittiselostus, lähtö- ja lopetuspaikka, päivämatkat, yöpymis- ja taukopaikat, toimintapaikat. Liitteenä kartta, johon on merkitty selkeästi edellä mainitut kohdat. 5. Toimintaan/suorituspaikkaan liittyvät riskit 6. Riskien hallinnasta: osallistujien enimmäismäärä, rajoitukset, ohjaajien pätevyysvaatimukset, toiminta ennen alkua, osallistujien perehdyttäminen, käytettävät varusteet, koneet ja laitteet, erityisvarusteet, elintarvikkeiden ja veden kuljetus ja säilytys, paloturvallisuus 7. Toiminta fyysisen vamman sattuessa asiakkaalle tai työntekijälle 8. Toiminta muissa onnettomuus- ja vahinkotilanteissa (esim. tulipalo, häkämyrkytys) 9. Yleisiä toimintaohjeita (esim. tulen käsittely, metsäpalovaroitukset) 10. Toiminta tapaturman tai onnettomuuden jälkeen 11. Muut huomioitavat asiat. Yrityskohtaiset turvallisuussuunnitelmat kannattaa esitellä ja toimittaa paikallisille pelastuslaitoksille. On huomioitava, että suunnitelmat on tehtävä muuttuvien tekijöiden johdosta erikseen jokaista reittiä kohden. Esimerkki turvallisuussuunnitelmasta on esitetty liitteessä 3.

21 21 Suunnitelman laadittuaan retkenjohtajan tulee saattaa se kaikkien osallistujien tietoon. Retkelle lähdettäessä selvitetään osallistujille melontajärjestys, etäisyydet, tehtäväjako ja pelastusjärjestys pelastustilanteessa. Melojat jaetaan melojapareihin tai -kolmikoihin, joille jaetaan tehtävät. Melontajärjestys retkellä on sellainen, että kokeneet melovat keulassa sekä viimeisenä ja kokemattomat melovat heidän välissään. Tarvittaessa harjoitellaan pelastustoimenpiteitä tehtäväjaon mukaisesti. Retkenjohtaja voi tehdä muutoksia pelastautumissuunnitelmaan retken aikana esim. sääolosuhteiden muuttuessa tai reitillä ilmenevien vaaranpaikkojen mukaan. Riskianalyysi Riski muodostuu vaarallisen tapahtuman todennäköisyydestä ja seurausten vakavuudesta. Riskien arviointiin sisältyy tuotteen tai reitin kaikkien elementtien tutkiminen ja arviointi. Ensiksi tunnistetaan vaaratekijät ja arvioidaan niiden merkitys turvallisuudelle, terveydelle ja omaisuudelle. Mikäli riski ja sen seuraukset arvioidaan liian suureksi, muutetaan toimintaa tai reittiä turvallisemmaksi. Riskianalyysin teon tavoitteena on parantaa turvallisuutta. Liitteessä 4 on esimerkki riskianalyysistä. Kaluston ja varusteiden käyttö Vuokrattaessa kalustoa on yrittäjän arvioitava ja annettava vaatimukset sekä ohjeet melojan ja melojaryhmän kalustosta ja varusteista. Apuna voi käyttää Melonnan turvallisuusohjetta, joka on esitetty liitteessä 5. Vesiopetteluradalla on lapsilla suositeltavaa käyttää kypärää vahinkojen välttämiseksi ja virtaavissa koskipaikoissa kypärä on kaikille pakollinen. Varusteiden käytöstä on huomioitava seuraavaa: - kypärän sisus ja hihnat säädetään sopiviksi, - melontaliivien on oltava sopivat ja vesillä oltaessa aina päällä. Ne eivät käännä tajutonta ja mahdollinen haararemmi on kiinnitettävä, - kanootti kuormataan tasapainoiseksi siten, että raskaimmat tavarat ovat keskellä ja pohjalla ja kaikki tavarat kiinnitetään, - matkapuhelin pakataan vesitiiviisti ja se on oltava saatavilla hätätilanteessa, esim. melontaliivin taskussa, - rasitusvammoja voidaan ehkäistä opettamalla oikea melontatekniikka, verryttelemällä sekä pitämällä sopivasti taukoja ja - rakkoja voidaan välttää käyttämällä urheiluteippiä tai hanskoja.

22 Rahoitus ja budjetointi Rahoitusmahdollisuudet Vastuu ulkoilureittien suunnittelusta ja hallinnosta on jakautunut monille eri hallinnontasoille ja -aloille. Perinteisesti vastuun jakona on ollut se, että valtio ohjaa ja opastaa reittien perustamista ja kunnat suunnittelevat, rakentavat ja ylläpitävät reittejä. Kunnan ja valtion edustajat ovat nykyisin olleet usein hankkeissa mukana edustamassa hallinnonalaansa ja erilaiset yhteisöt ja yrittäjät ovat olleet hankkeiden suunnittelijoina, toteuttajina ja osin ylläpitäjinä. Hankkeiden kehittämistoimenpiteet voivat kohdistua usean eri kunnan tai kaupungin alueelle. Kehittämistoimenpiteillä voi olla myös laajempaa kansallista merkitystä, jolloin hankkeen rahoitukselle löytyy perusteita myös valtion hallinnonaloilta. Tutkittaessa ulkoilureittien perustamisten rahoitusta, on se yleisesti toteutettu seuraavien periaatteiden mukaisesti: - valtio ja kunnat: ratoja ja palveluja voidaan käyttää liikunta- ja ulkoilupalveluissa, - opetus-, ympäristö-, maa- ja metsätalous- sekä liikenneministeriöt: kuuluu osana eri ministeriöiden tehtäviin, - maakuntaliitto: sijoittanut alueellista kehittämisrahaa, - ELY-keskus: myöntänyt työllisyysperusteista investointiavustusta, - Euroopan Unioni: myöntänyt tukirahaa matkailun edistämiseen sekä investointiavustuksia ja - yrittäjät: lisäarvoa ja -tuloja palvelujen ja tuotteiden kehittämisestä. Kustannusarvio Kustannusarvioon vaikuttavat ennakkotutkimukset ja analyysit, rakenteiden ja ratojen suunnittelu, toteutuksen suunnittelu, rastien, opasteiden, taulujen ja lähtö-, lopetus- sekä taukopaikkojen rakentaminen ja asentaminen, koulutus ja asiakirjojen painatus. Kustannukset riippuvat siitä millaisella ammattitaidolla ja tasolla mikin kokonaisuuden osa halutaan toteuttaa. On hyvä muistaa jo toteutuneiden reittien opetus: hyvällä suunnittelulla ja toteutuksella saadaan vuosikymmeniä kestävät radat, mutta huonon toteutuksen tuloksia on korjailtava jo muutaman vuoden välein. Jokainen kokonaisuuden osa pitää pilkkoa pienempiin osiin ja miettiä niiden toteutus joko omana työnä tai tilaamalla alihankkijalta. Esimerkiksi koulutuksen suunnittelu voi sisältää yrittäjien ensiapu-, melonta- ja melontaohjaajakurssit sekä opastuksen ratojen käyttöön. Koulutusta ja ohjausta tarvitsevat myös kohteiden rakentajat, taulujen tekstien tekijät, kuvien ottajat tai piirrosten tekijät jne. Kustannusarvio tulee tehdä perusteellisesti ja huolella, ettei kesken hankkeen tarvitse muuttaa toteutusta heikomman lopputuloksen suuntaan.

23 23 4. Tuotteistaminen ja markkinointi 4.1. Asiakkaan materiaalit Kestävä kehitys huomioidaan myös asiakkaille annettavissa kartoissa ja ohjeissa, joiden tulee olla veden ja pakkasen kestävää luonnonmateriaalia ja jotka kuitenkin hajoavat ollessaan pidempään vedessä tai maassa. Opaskartasta tehdään sellainen, että se soveltuu vesiretkeilyyn eri sääolosuhteissa. Opaskarttaan laitetaan näkyviin rastien ja taukopaikkojen koordinaatit, joita voidaan käyttää gps-laitteissa ja eri sovelluksissa. Kartassa on myös yhteystiedot yrittäjiin, jotka tarjoavat palveluja reitin varrella. Ulkomaalaisia asiakkaita varten tulee kartoista ja ohjeista olla omat kieliversiot. Asiakkaat saavat kartat ja ohjeet palveluja tuottavista yrityksistä sekä mahdollisesti matkailupalveluja markkinoivista ja välittävistä yrityksistä. Maanmittauslaitoksen karttapohjat tulevat toukokuussa 2012 vapaaseen käyttöön veloituksetta. Lisätietoja: Yleensä radoilla liikutaan kartan ja kompassin avulla. Kartan ominaisuudet ovat seuraavat: - koko A4 tai A3 ja tarvittaessa lehtiömuodossa - vedenkestävässä muovipussissa, laminoitu tai tulostettu vedenkestävälle paperille - kartta on kiinnitettävissä kanoottiin - selkeitä kuvia - reitin kulku, tauko- sekä huoltopaikat ja reitin rastipaikat - vesiliikenneväylät ja suojelualueet - reitin ulkopuoliset nähtävyydet, kohteet ja aktiviteetit - majoitus-, ruokailu- ja kuljetuspalveluja tuottavien yritysten paikat ja yhteystiedot sekä turvaohjeet. Asiakkaalle tulee antaa mukaan lyhyt ohje turvallisuudesta, vaikka asiat onkin käyty yhdessä läpi ennen vesille menoa. Lyhyet ohjeet tärkeistä turvallisuusasioista voidaan painaa kartan kääntöpuolelle. Varsinainen turvallisuus-suunnitelma on erikseen. Kuva 11: Esimerkki asiakkaan turvallisuusohjeesta.

24 Tuotteistaminen Yrittäjän tulee luoda selkeät ohjelmapalvelupaketit sisältöineen kohdealueille toteutetuille radoille ja reiteille. Tuotetta on voitava ostaa helposti ja sen kuvauksen on oltava asiakkaan helposti ymmärrettävissä. Ohjelmapalvelu voi olla lyhyestä melontaan tutustumisesta usean päivän tai jopa viikkojen retkeen asti. Ohjatuilla retkillä on palveluun mahdollista sisällyttää ruokailu-, majoitus-, kuljetus- yms. palvelut. Ohjelmapalvelujen laatiminen ja toteuttaminen on haaste yrittäjälle. Ohjelmapalveluja on pystyttävä tarjoamaan asiakkaiden toiveiden mukaan. Asiakkaiden toiveet selvitetään palautteiden, kyselyjen ja kysynnän mukaan. Pyrkimyksenä on oltava laadukas ja asiakkaalle mahdollisimman mieleenpainuva elämys. Vesiretkeilyn ohjelmapalvelun laadukkuus näkyy yrittäjän tarjoamassa kalustossa, yrittäjän tiedoissa ja taidoissa, retken yleisjärjestelyissä ja asiakaspalvelussa. Asiakas muodostaa kuvan yrityksestä ja helposti koko alueesta yksittäisen ohjelmapalvelun perusteella. Tuotteiden suunnittelussa käytetään apuna OF:n melonnan tuotesuosituksia. Ohjelmapalvelutarjonnassa yrittäjän on hyödynnettävä omia mahdollisia erikoistaitojaan, sekä alueen erityispiirteitä ja palveluja. Melonnan ohjelmapalveluun voi sisällyttää muitakin lajeja esimerkiksi kalastus, maastopyöräily, kävely, laskeutuminen tai muita tapahtumia kuten tutustuminen museoon, eläinpuistoon tai muuhun paikkakunnan palveluun Markkinointi Markkinoinnilla asiakkaalle luodaan mielikuva erinomaisesta tuotteesta ja hänelle syntyy tarve päästä käyttämään sitä. Markkinoinnin ja tuotteen tulee luonnollisesti vastata mahdollisimman hyvin asiakkaan saamaa mielikuvaa tai olla jopa odotettua parempi. Markkinointia on mietittävä jo reittien ja tuotteiden suunnitteluvaiheessa. Markkinoinnin tehostamisen keinoja: - yhteiset esitteet ja kartat, - yhteiset yleisötapahtumat, - internet-markkinointi eri foorumeilla, - osallistuminen kansallisiin ja kansainvälisiin messutapahtumiin, - opastuksen ja opasteiden parantaminen alueella sekä - laadukkaat palvelut, joita kehitetään mm. palautteiden perusteella. Tuotteita on voitava ostaa internetin kautta. Tässä yhteydessä pitää muistaa, että järjestelmien on oltava avustavia työkaluja, joilla helpotetaan ja mahdollistetaan tuotteiden myyntiä ja informointia. Markkinoinnin on oltava todellisuuteen perustavaa ja siinä hyödynnetään eri kanavia. Eri kanavien kautta tiedottaminen tehdään yhtenevin tiedoin, jolloin tiedon ylläpito on yksinkertaisempaa.

25 25 Toteutuksen tulee sisältää myös tuotesuunnitteluun ja palvelupakettien laadintaan tarvittavaa tietoa: miten esimerkiksi karttojen ja lupien myynti voidaan hoitaa asiakkaiden tarpeita parhaiten palvellen? Tämän osalta voidaan huomioida myös muut mahdolliset käyttäjäryhmät kuten esim. kalastuspalvelut Palvelut Melontaretkeilypalvelujen laatu on ensiarvoisen tärkeä tekijä luotaessa ihmisille mielikuvaa ainutlaatuisesta matkailukokemuksesta. Tyytyväinen asiakas on paras mainos. Palveluja on kehitettävä koko ajan. Enää ei riitä, että tuote on hyvä, vaan sen on oltava erityisen hyvä. Palveluja kehitettäessä on arvioitava koko ketju: - kuinka asiakas saa tiedon tuotteesta, - varaus ja ennakkotiedot, - saapuminen alueelle, - itse tapahtuman aikaiset palvelut, - toiminta tapahtuman jälkeen ja poistuminen sekä - jälkimarkkinointi. Melontaretkeilypalvelujen kehittämisen tavoitteena voi olla esimerkiksi: - laadun parantaminen, - turvallisuuden lisääminen, - saatavuuden parantaminen, - erikoistuminen tiettyyn erikoisalaan tai kärkikohteeseen, - tunnettavuuden lisääminen, - tuotevalikoiman lisääminen, - oman erikoisosaamisen hyödyntäminen sekä - uuden asiakas-/kohderyhmän hakeminen. Palvelujen kehittämiseksi on laadittava kehittämisohjelma. Palveluja voi kehittää joko yksityisesti jokainen palveluntuottaja omalta kohdaltaan tai yhteisesti suuremmalla joukolla koko vesiretkeilyalueella. Esimerkkirunko palvelujen kehittämisohjelmasta: - toiminnan vahvuuksien, heikkouksien, uhkien ja mahdollisuuksien kartoittaminen, - yhteistyömahdollisuuksien kartoittaminen, - tavoitteen päättäminen, - ns. kärkikehityskohteiden valinta, - rahoituksen järjestäminen, - suunnittelu, - toteuttaminen ja - jatkokehitys sekä seuranta.

26 26 5. Kävijätutkimukset Kävijäseuranta Yrityksellä voi olla kävijäseurannan automaattiset tai manuaaliset toteutukset. Yrityksen kannalta merkityksellinen tieto on kävijämäärät tietyllä ajanjaksolla. Nettisivujen kävijäseuranta on mahdollista järjestää automaattiseksi. Valittavana ovat ainakin loki- ja selainpohjaiset järjestelmät. Perinteiset lokipohjaiset seurantajärjestelmät eivät anna aina varmuudella oikeaa tietoa kävijämääristä. Selainpohjainen ja evästeitä hyödyntävä seurantajärjestelmä antaa riittävän tarkkuuden, josta esimerkkinä google analytics. Melontareiteillä liikkuvien kävijämääräseurantaan on monia mahdollisuuksia. Joihinkin laskutus- ja kassajärjestelmiin on mahdollista liittää laskuri tai parametri, jonka avulla selvitetään kävijämäärät. Seuranta voidaan toteuttaa myös manuaalisesti laskemalla vuokraukset ja asiakkaat erikseen taikka haastattelemalla. Automaattisia järjestelmiä ovat elektroniset tai mekaaniset laskurit. Kansallispuistoissa on käytössä kävijälaskureita, jotka soveltuvat käytettäväksi esim. asennettuna reitin alkupäähän laituriin. Automaattisia järjestelmiä hankittaessa on hyvä ottaa yhteyttä henkilölaskurien suunnittelu- ja myyntiyrityksiin. Palautteet Asiakaspalautetta kerätään jatkuvasti asiakkaiden tarpeiden selvittämiseksi ja laadun kehittämistä varten. Asiakaskyselyissä pyritään toistamaan sama kysely vuosittain, jolloin saadaan tietoa palvelussa tapahtuneesta kehityksestä. Asiakastyytyväisyyttä voidaan kartoittaa mm. seuraavin keinoin: - asiakastyytyväisyyslomakkeella, postitse lähetettävä tai asiakkaalle käteen annettuna, - haamuasiakkaiden avulla, - puhelimitse haastattelemalla, - internetissä olevan kyselyn avulla tai - suoralla palautteella. Palautelomake tulee olla riittävän yksinkertainen ja kysymyksiä ei saa olla liikaa. Kyselylomaketta voi muuttaa, jos tarvitaan ajankohtaista tietoa esim. jostakin uudistuksesta. Liian kattava kysely saattaa ärsyttää ja antaa tuloksena aivan muuta kuin odotetaan tai sitten siihen ei vain jakseta vastata. Monien kymmenien kysymysten palautelomakkeet vievät myös yrittäjältä aikaa analysointiin. Käytännössä yksinkertaisimmillaan voidaan kysyä palveluista mikä oli hyvää, mikä ei toiminut ja mitä haluaisit kehitettävän.

27 27 6. Lainsäädäntö 6.1. Yleistä lainsäädännöstä 6.2. Vesilain mukaiset hankkeet Reittien ja ratojen rakentamiseen liittyy monia eri määräyksiä, lakeja ja asetuksia. Rakennetaanhan radat sekä vesille että maihin ja ne ovat myös yleisessä käytössä. Jotkut radat voivat olla helposti suunniteltavissa ja toteutettavissa, mutta jossain saatetaan joutua tekemään jopa ruoppaustai maansiirtotöitä, joten suunnittelijan pitää tuntea lainsäädäntö. Suunnittelun yhteydessä tulee tarkistaa, että käytetään voimassaolevia säädöksiä ja ohjeita. Ympäristönsuojelulaissa ja -asetuksessa sekä vesilaissa säädetään siitä, mitkä toiminnat tarvitsevat luvan. Näissä säädöksissä on myös määräykset siitä, missä tapauksessa asian käsittelee Aluehallintovirasto (AVI), Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) tai kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Aluehallintovirastojen ympäristölupavastuualueet ratkaisevat aiempien ympäristölupavirastojen kaikki ympäristönsuojelulain ja vesilain mukaiset lupa-asiat sekä aiempien alueellisten ympäristökeskusten kaikki ympäristönsuojelulain mukaiset lupa-asiat. Vesilain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten noudattamisen valvonta (laillisuusvalvonta) kuuluu ELY-keskuksille ja kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille. Kunnissa ratkaistaan pienten laitosten ympäristöluvat sekä eräät ojituksiin ja muihin pieniin vesilain mukaisiin asioihin liittyvät päätösasiat. Tässä luvussa on esitetty tärkeimmät suunnitteluun ja toteutukseen vaikuttavat lait ja asetukset. Muut asiaan liittyvät määräykset on esitetty liitteessä 5. Vesilailla (VL, 264/1961 ja vesilain muutokset vuosilta ) säädellään mm. vesitaloushankkeiden lupa-asioita. Vesillä liikkumisen oikeudet ovat VL 1 luvussa, jossa todetaan kaikilla olevan oikeuden kulkea avoimessa vesistössä ja jäällä välttäen tarpeetonta häiriön aiheuttamista. Vesitaloushankkeet määritellään vesilain 2-9 luvuissa. Niitä ovat esimerkiksi rakentaminen vesistöön (VL 2 luku), vesivoiman hyväksikäyttö (VL 3 luku), kulkuväylät ja muut vesiliikennealueet (VL 4 luku), puutavaran uitto (VL 5 luku), ojitus (VL 6 luku), vesistön järjestely (VL 7 luku), vesistön säännöstely (VL 8 luku), veden johtaminen nesteenä käytettäväksi ja pohjaveden ottaminen (VL 9 luku) ja korvaukset (VL 11

28 28 luku). Lopuissa luvuissa (VL 10 ja 12-22) on määritelty vesiasioiden käsittelyä, viranomaisia, jätevesiasioita ja yleisiä määräyksiä. Luvan tarve Sellaista toimintaa varten, joka vaikuttaa merkittävästi vesioloihin tai loukkaa yleistä tai yksityistä etua, on haettava lupa. Eräät hankkeet voidaan toteuttaa ilman lupaa yleiskäyttö- tai omistusoikeuden perusteella. Hankkeen toteuttajan on ensimmäiseksi selvitettävä, tarvitaanko hankkeeseen lupa. Luvan tarpeellisuuden selvittämiseksi on suositeltavaa ottaa yhteyttä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiseen tai alueelliseen ELY-keskukseen. Hakija saa samalla tarkempaa tietoa siitä, millainen lupa tarvitaan, minne asiakirjat on toimitettava ja mitä hakemusasiakirjojen tulee sisältää kyseisessä tapauksessa. Vesilaissa luvanvaraisuutta täsmentävät vesistön ja veden käytön rajoitukset on esitetty yleiskieltoina (VL 1 luku). Eräiden vesilain mukaisten hankkeiden kuten esimerkiksi ruoppauksen, ruoppausmassojen läjityksen, ojituksen, ja pengerrysalueiden kuivatusvesien johtamisen luvantarvetta pilaamisvaikutusten perusteella harkittaessa sovelletaan ympäristönsuojelulakia (YSL). Myös päästöistä ja muusta toimenpiteestä aiheutuvasta pohjaveden pilaantumisesta säädetään ympäristönsuojelulaissa. Vesilaissa säädetään, millä edellytyksillä voi vesistöön rakentaja saada luvan hyväksikäyttää tai lunastaa omaksi toiselle kuuluvia alueita ja rakennelmia (VL 2:7). Jos vesilain 1 luvun 15 :n (muuttamiskielto) tarkoittama toimenpide aiheuttaa vahinkoa tai haittaa vain yksityiselle ja tämä on suostunut toimenpiteeseen, ei hankkeeseen tarvita viranomaisen lupaa. Eräitä pienvesiä koskevat vesilain säännökset ovat vielä ankarampia kuin edellä mainitut yleiskiellot. Toimenpide, joka vaarantaa enintään kymmenen hehtaarin suuruisen fladan ( = maankohoamisen vuoksi merestä irti kuroutunut matalahko lahti, jota yhdistää mereen kapea salmi) tai kluuvijärven (= fladasta muodostunut järvi, jolla on vain tavallista korkeamman vedenpinnan aikana yhteys mereen) taikka muualla kuin Lapin läänissä enintään yhden hehtaarin suuruisen luonnontilaisen lammen tai järven säilymisen, on kielletty riippumatta siitä, aiheutuuko siitä muuttamiskiellossa tarkoitettu seuraus (VL 1:15 a). Muualla kuin Lapin läänissä sijaitsevaa luonnontilaista uomaa ei saa muuttaa niin, että sen säilyminen luonnontilaisena vaarantuu. Sama on voimassa koko maassa luonnontilaisesta lähteestä (VL 1:17 a). Kuitenkin, jos edellä mainitut suojelutavoitteet eivät huomattavasti vaarannu, on yksittäistapauksessa mahdollista saada luvan.

29 29 Yleiskäyttöoikeudet Jokaisella on vesistön käyttöön ja vesialueella tehtäviin toimenpiteisiin tiettyjä oikeuksia, vaikka ei olisikaan alueen omistaja. Yleiskäyttöoikeuden perusteella jokaisella on tietyin rajoituksin mm: - oikeus kulkea vesistössä (VL 1:24), - oikeus uittamiseen (VL 5:1), - oikeus lietteen, matalikon tai muusta niihin verrattavasta vesistön käyttöä koskevasta haitasta, on oikeus ilman lupaa toisenkin vesialueella suorittaa haitan poistamiseksi tarpeellinen vesistön tilan ja käyttömahdollisuuksien parantamista koskeva toimenpide, jos siitä ei aiheudu VL 1 luvun tai 19 :ssä tarkoitettua muutosta tai seurausta eikä työn suorittamisesta johdu vesialueen omistajalle huomattavaa haittaa (VL 1:30), - oikeus talousveden ammentamiseen ja uimiseen (VL 1:27) sekä - oikeus talousveden johtamiseen (VL 9:1). Matalikon tai haitan poistamiseksi tehtävän työn aloittamisesta ja suorittamistavasta on, jos toimenpide ei ole merkitykseltään vähäinen, ennakolta ilmoitettava vesialueen omistajalle tai, vesialueen kuuluessa yhteisalueen osakkaille, yhteisalueen osakaskunnalle Yhteisaluelain 26 :n mukaisesti sekä, sen mukaan kuin asetuksella säädetään, ELYkeskukselle tai kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle (VL 1:30). Omistajan oikeudet Rannan tai vesialueen omistajalla tai haltijalla ja eräillä muilla laissa mainituilla on lupa ryhtyä joihinkin toimiin toisen alueella ilman viranomaisen lupaa. Edellytyksenä on tällöin, ettei vesilain yleiskieltoja loukata ja että mahdollisesta vahingosta ja haitasta sovitaan. Omistus- tai käyttöoikeuden perusteella saadaan tietyin rajoituksin mm: - rakentaa toisen vesialueelle ulottuva laituri, venevaja tms. (VL 1:28), - palauttaa sijoiltaan siirtynyt vesistö entiseen uomaan (VL 1:29) ja - sijoittaa väylän ruoppauksesta tulevia massoja (VL 4:6). Ojittajalla on oikeus tehdä oja toisen maalle tai ryhtyä ojitukseksi luettavaan puron perkaamiseen toiselle kuuluvalla alueella (VL 6:1 ja 4). Maanomistajalla on oikeus maansa kuivattamiseksi johtaa vettä toisen ojaan tai toisen maalla olevaan puroon (VL 6:9). Yhteisen vesialueen osakkaalla on oikeus ilman lupaa käyttää vesialuetta ja sillä olevaa vettä niin, ettei se aiheuta muille osakkaille haittaa tai häiriötä eikä estä heitä käyttämästä aluetta hyväkseen vastaavanlaisella tavalla. Sama koskee yhteiseltä maa-alueelta saatavan pohjaveden käyttöä. Jos toisen vesialueeseen kohdistuvaan toimenpiteeseen on saatava lupa, myös vesialueen osakkaan on haettava lupa tällaiseen toimenpiteeseen, jos se kohdistuu yhteiseen alueeseen (VL 1:10).

30 Aluehallintoviraston lupa Varsin monet vesistöön kohdistuvat ja veden käyttöä tarkoittavat toimenpiteet ovat vaikutuksiltaan sellaisia, että ne edellyttävät Aluehallintoviraston (AVI) lupaa. Luvan tarvetta harkittaessa on merkitystä erityisesti hanketyypillä, sen vaikutuksilla sekä tarvittavien alueiden omistussuhteilla. Ympäristölupavastuualueita on neljässä aluehallintovirastossa: Etelä- Suomen, Itä-Suomen, Länsi- ja Sisä-Suomen sekä Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa. Etelä-Suomen aluehallintovirastossa hoidetaan myös Lounais-Suomen aluehallintoviraston alueen ympäristö- ja vesitalouslupa-asiat sekä Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa Lapin aluehallintoviraston alueen lupa-asiat. Toimenpiteen tarvitseman, toiselle kuuluvan alueen lunastaminen tai käyttöoikeuden saaminen edellyttävät myös AVI:n lupaa, ellei asiasta sovita. Vesilain mukaiset luvat eli vesiluvat Ympäristölupavastuualueet käsittelevät vesilain mukaisten vesitaloushankkeiden lupahakemukset sekä eräitä vesilain mukaisia korvaus- ja hallintopakkoasioita. Vesistön pilaamisasiat käsitellään ympäristönsuojelulain nojalla. Vesitaloushankkeita ovat esimerkiksi: - laiturin, sillan, vesijohdon tai kaapelin rakentaminen valtaväylän yli tai ali, - padon rakentaminen, - vesivoiman hyväksikäyttö, - kulkuväylät ja muut vesiliikennealueet, - puutavaran uitto, - ojitus, vesistön järjestely, vesistön säännöstely, - veden johtaminen nesteenä käytettäväksi ja - pohjaveden ottaminen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lupa Toimenpiteestä, joka tarkoittaa vesistön järjestelyä tai säännöstelyä taikka maa-ainesten ottamista vesistön pohjasta, on, sen mukaan kuin siitä asetuksella säädetään, ennakolta tehtävä ilmoitus ELY-keskukselle. Ilmoituksen tekeminen ei kuitenkaan ole tarpeen, jos toimenpiteeseen haetaan aluehallintoviraston lupa (VL 12:16).

31 31 Ojitustoimitusta on haettava kirjallisesti asianomaiselta ELYkeskukselta (VL 19:1) Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen lupa Kunnille kuuluu paikallinen vastuu vesiensuojelun edistämisestä ja valvonnasta. Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen vesiensuojelutehtävistä säädetään sekä vesilaissa että ympäristönsuojelulaissa (pilaantumisasiat). Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi määrätyin edellytyksin antaa VL:n perusteella luvan tai oikeuden tiettyihin vaikutuksiltaan rajoitettuihin toimenpiteisiin tai korjauksiin, kuten: - talousveden käytön rajoittaminen (1:16), - tutkimusluvan myöntäminen (1:31), - ojitusasiat (6:12), - vesijohdon rakentaminen toisen maalle (9:18), - jäteveden johtaminen toisen ojaan (10:6), - viemärin rakentaminen yksityisen tien alitse (10:8), - viemärin kunnossapidosta määrääminen (10:9), - jäteveden johtaminen toisen viemäriin ja korvauksista päättäminen (10:10) sekä - korvauksista päättäminen (11:8) Valtakunnallinen rantojensuojeluohjelma Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen valtakunnallisesta rantojensuojeluohjelmasta. Sen mukaan maamme arvokkaimmat rannat säilytetään rakentamattomina, nykytilassaan arvokkaina luonnonalueina. Valtakunnalliseen rantojensuojeluohjelmaan kuuluu 127 luonnonsuojelun kannalta valtakunnallisesti arvokasta ranta-aluetta. Meriluonnon alueita on 29 ja järviluonnon alueita on 98. Niiden pinta-ala on hehtaaria. Ohjelmaan kuuluu rantaa merellä noin 1500 km ja järvillä noin 6500 km. Merten rantaviivasta on suojeltu noin 4 % ja järvien rantaviivasta noin 5 %. Rantojensuojeluohjelmaan kuuluvista alueista on valtion omistuksessa tai perustettu yksityisiksi luonnonsuojelualueiksi 90 prosenttia ( ). Rantojensuojeluohjelman perustavoite on säilyttää ohjelman alueet rakentamattomina ja luonnontilaisina. Uudisrakentaminen ei ole pääsääntöisesti mahdollista rantojen suojelualueilla. Paikoitellen aluerajausten sisällä on kuitenkin rakennettuja alueita. Ne jäävät ennalleen, eivätkä ohjelman toteuttamistavoitteet koske niitä. Rantojensuojelualueille on tarkoitus perustaa luonnonsuojelulain mukaisia luonnonsuojelualueita. Valtio voi ostaa tai vaihtaa maita ja maan-

32 32 omistajat voivat korvausta vastaan itse rauhoittaa alueitansa. Mikäli maankäyttö alueella jatkuu entisellään, luonnonsuojelun tavoitteita vaarantamatta, ei myyntiä tai rauhoitusta ole välttämätöntä tehdä. Rantojensuojelualueilla on mahdollista liikkua ja retkeillä sekä hyödyntää luonnonantimia perinteisten jokamiehenoikeuksien mukaisesti. Liikkumis- ja maihinnousurajoituksia on tarpeen asettaa vain, jos alueella olevan uhanalaisen tai harvinaisen lajiston suojeleminen näin vaatii. Sama koskee myös lajimäärältään ja yksilömäärältään poikkeuksellisen arvokkaita alueita kuten lintuluotoja sekä joitakin kulutukselle hyvin arkoja kasvillisuustyyppejä. Kalastus ja metsästys on rantojen suojelualueella mahdollista, mikäli se ei ole ristiriidassa alueella olevan lajiston erityisen suojelutarpeen kanssa. Rajoituksia voi kuitenkin olla luonnonsuojelualueen rauhoitussäännöksissä. Joskus rantojensuojelualueella saattaa olla aiheellista rajoittaa maasto- ja moottoriliikennettä lääninhallituksen päätöksellä veneliikennelain ja maastoajoneuvolain mukaisesti. Näin erityisesti silloin, kun alueella on helposti häiriintyvää lajistoa. Myös virkistyskäyttöön liittyvien arvojen turvaaminen saattaa edellyttää samansuuntaisia rajoituksia. ELY-keskukset huolehtivat rantojensuojeluohjelman toteuttamisesta ja ne vastaavat asiasta esitettäviin käytännön kysymyksiin. ELY-keskus huolehtii luonnonsuojelualueiden hankinnasta sekä rahoituspäätösten tekemisestä ja sieltä saa tietoja alueiden luonnosta. ELY-keskus ohjaa kuntien yleiskaavojen laadintaa ja antaa lausunnot rantojensuojelualueille haettavista rakennusluvista. Rantojensuojelualueiden arvo Meri- ja järviluonnon suojelutyöryhmän laatimien perusteiden mukaisesti valtakunnallisen rantojensuojeluohjelman tavoitteena on muodostaa maahamme suojelualueiden verkko, joka edustaa meri- ja järviluontomme alueellista ja tyyppikohtaista vaihtelua ja turvaa meri- järviluontoomme sopeutuneiden eliölajien elinympäristöt. Tämän tavoitteen kannalta tärkeimpiä suojeltavia alueita ovat sellaiset laajat kokonaisuudet, jotka yksinään kattavat maan eri osa-alueiden luonteenomaiset piirteet mahdollisimman täydellisesti. Ranta-alueiden arvoluokituksessa on käytetty seitsemää eri valintakriteeriä: edustavuus, monimuotoisuus, uhanalisuus, harvinaisuus, luonnontilaisuus, tieteelliset kriteerit ja maisemalliset arvot. Suojeltaviksi ehdolla olleita alueita arvioitiin näillä kriteereillä ja suojeluohjelmaan valittiin parhaimmat, vähintään valtakunnallisesti arvokkaiksi arvioidut alueet.

33 33 Rakentaminen suojelualueille Rantojensuojeluohjelmassa oleville alueille on mahdollista esittää rakennettavaksi virkistyskäyttöön tulevia pieniä rakennelmia esim. tulipaikka tai opastaulu. Esitys tehdään ELY-keskukselle. Esitys kannattaa tehdä jo suunnitteluvaiheessa, jolloin rakennelmien vaihtoehtoista paikkaa voidaan vielä tutkia (Sirpa Hakalisto, 2002). Rakennelmat, kuten esim. kota, jotka tulevat ohjelmapalveluyrittäjien käyttöön, vaativat jo rakennusluvan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen periaatteet kunnostuksessa Lähtötilanteena kunnostettavassa virtavesikohteessa on yleensä eriasteisesti perattu, virtaukseltaan rännimäinen, suora ja tasapohjainen uoma. Kaivinkoneella tehtävässä kunnostuksessa työ aloitetaan koskialueen yläosasta. Perkauskivikot levitetään takaisin uomaan pohjakynnyksiksi, asentokiviksi, virtauksen ohjureiksi ja poikaskivikoiksi samalla uomaa leventäen, jotta tulvan purkautuminen helpottuu. Yläpuolisten suvantojen ja järvialtaiden vedenpintaan eikä koskien niskakorkeuksiin puututa, ellei niitä ole suunnitelmassa erikseen otettu tavoitteeksi. 7. Yhteistyö Yhteistyön kehittäminen tulee nähdä mahdollisuutena. Yhteistyö on voimavara, joka voi vapauttaa omia resursseja uuteen käyttöön. Se on mahdollisuus, joka palvelee kaikkia yhteistyökumppaneita niin varsinaisia vesiretkeilypalvelujen tuottajia kuin muitakin palvelujen tuottajia. Myös alueen kunnat, viranomaiset ja matkailuorganisaatiot tulee saada mukaan yhteistyöhön. Keinoja, joilla yhteistyötä voidaan lisätä tai parantaa: - yhteinen markkinointi ja mainonta - yhteiset markkinointitapahtumat - toisen yrityksen palvelujen käyttö - yhteishankinnat - yhteiset hankkeet - yhteinen tuotemerkki - toimintojen keskittäminen (esim. kalastuslupien myynti, melontakaluston vuokraus ja opastus samassa pisteessä). Erilaisia yhteistyötahoja on esitetty liitteessä 7.

34 34 Lähteet ja haastattelut Aluehallintovirasto, Borg, P. (1997). Kestävä kehitys - kestävyys matkailussa. Matkailun osaamiskeskus ja Matkailualan verkostoyliopisto. Kestävän matkailun julkaisuja I. Condit, S. (1995). Luontomatkailun käsite ja normatiiviset tavoitteet. Joensuun yliopisto. Täydennyskeskuksen julkaisuja A:9. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Euroopan komissio Helander Riina, , Vapaa-ajan asuminen, Insinöörityö Hook, Terhi, projektipäällikkö, Matkailun edistämiskeskus Hämäläinen, A. (1998). Saimaa. Kustannusosakeyhtiö Otava. Keskitalo Harri, melontaopas, Kiuruvesi Kuntatiedon keskus, Lehtonen Veli-Matti, melontakouluttaja, Kuopio Maanmittauslaitos Matkailun edistämiskeskus Melonnan turvallisuusohje, 2002, Melontaturvallisuuden neuvottelukunta Metsähallitus Pohjois-Karjalan vesi- ja ympäristöpiirin monisteita nro 13, Ahvenisen osayleiskaava-alueen luonto- ja maisemaselvitys, Ari Lyytikäinen, Joensuu 1994 Pohjois-Karjalan ympäristökeskus, alueelliset ympäristöjulkaisut 220, Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen, loppura-

35 35 portti Pielisen Karjalan seudulta, Merja Antikainen, Olli Breilin ja Ari Lyytikäinen, Joensuu 2001 Pohjois-Karjalan ympäristökeskus, Polkuja tulevaisuuteen, Pohjois- Karjalan ympäristöohjelma vuoteen 2010, Joensuu 2000 Ruusunen Raija, projektinjohtaja, Pohjois-Karjalan AMK Ryhänen, H. (1997). Kestävä matkailu. Joensuun Yliopisto. Suunnittelukeskus (2000). Eteläisen Saimaan luontomatkailustrategia. Suomen ympäristökeskus, Hydrologinen vuosikirja 1994, Helsinki 1998, Veli Hyvärinen (toim.) Tilastokeskus Turvallisuussuunnitelma. Opas yritykselle ja laitokselle, Suomen pelastusalan keskusjärjestö, Helsinki 2002 Vaellusreittiopas, Helsinki 2011, Heli Saari ja Pirjo Räsänen Verohallinto Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja-, sarja A, Suomen vesistöalueet, Vesi- ja ympäristöhallituksen painatuskeskus, Helsinki 1993, Matti Ekholm Vesi- ja ympäristöhallituksen monistesarja nro 436, Vesistöjen pienrakentaminen, metsäojitus ja vesilaki, Koulutus- ja neuvottelutilaisuus Joensuu, Helsinki 1993 Vesiyhdistys R.Y, Maakunnallinen vesipäivä 1993, Ympäristövaikutusten arviointi-vedet, metsät, maisema ja alueiden käyttö Itä-Suomessa, Tampere 1994 Vesterinen Nina, pääsihteeri, Matkailun teemaryhmä Ympäristöministeriö

36 Liite 1: Melonnan tuotesuositukset Liite 1 1(4) 36

37 37 Liite 1 2(4)

38 38 Liite 1 3(4)

39 39 Liite 1 4(4)

40 40 Liite 2: Metsähallituksen kestävän luontomatkailun periaatteet Liite 2 1(2) Kestävän luontomatkailun periaatteet luonnonsuojelualueilla Metsähallitus otti vuonna käyttöön 2004 Kestävän luontomatkailun periaatteet, joita pyritään edistämään kaikessa omassa toiminnassa sekä yhteistoiminnassa matkailuyrittäjien kanssa. Alla esitellään nämä yhdeksän kestävän luontomatkailun periaatetta ja esimerkkejä niiden sisällöstä luonnonsuojelualueilla, erämaa-alueilla ja suojeluohjelmakohteilla. Kestävää luontomatkailua harjoitetaan Metsähallituksen hallinnassa olevilla suojelu-, erämaa- ja suojeluohjelma-alueilla siten, että Luontoarvot säilyvät ja toiminta edistää luonnon suojelua Luonto on tärkeä matkan syy. Kävijöille kerrotaan luonnosta ja sen suojelusta. Matkailu ei häiritse luontoa, kaikki alueet eivät sovellu matkailukäyttöön. Ryhmät ovat pieniä, kuljetaan reiteillä aina kun mahdollista. Matkailua kanavoidaan palveluvarustuksen sijoituksella ja ohjeilla. Rakennetaan ympäristöön sopeutuvasti, luonnonkauniit alueet säilytetään rakentamattomina. Luonnon kulumista ja muita ympäristövaikutuksia seurataan, tarvittaessa niihin puututaan. 2. Ympäristöä kuormitetaan mahdollisimman vähän Toimitaan luonnon ehdoilla, vältetään kaikkea ympäristön kuormitusta. Tavoitteena on ympäristöä säästävä ja roskaton retkeily. Polttopuuta käytetään säästeliäästi. Päästöt veteen ja ilmaan minimoidaan ja suositaan uusiutuvia energialähteitä. Metsähallitus ja yrittäjät antavat hyvän esimerkin ympäristönsuojelusta. 3. Arvostetaan paikallista kulttuuria ja perinteitä Tutustutaan avoimin mielin paikalliseen kulttuuriin. Paikallinen kulttuuri otetaan mahdollisuuden mukaan huomioon tiedon ja elämysmahdollisuuksien tarjonnassa. Käytetään paikalliset olot hyvin tuntevia oppaita.

41 41 4. Asiakkaiden arvostus ja tietämys luonnosta ja kulttuurista lisääntyvät Hankitaan tietoa etukäteen. Tieto löytyy helposti ja on tarjolla kiinnostavassa muodossa. Annetaan mahdollisuus osallistua alueen hoitoon. Oppaat ovat hyvin koulutettuja. Liite 2 2(2) 5. Asiakkaiden mahdollisuudet luonnossa virkistymiseen paranevat Otetaan huomioon kaikki luonnossa liikkujat. Palvelut mitoitetaan kysynnän ja kohteen mukaan. Tarjotaan luonnonrauhaa ja opastettuja luontoretkiä. Matkailutuotteita kehitetään yhdessä yrittäjien kanssa. 6. Asiakkaiden henkinen ja fyysinen hyvinvointi vahvistuvat Suositaan lihasvoimin liikkumista. Huolehditaan asianmukaisesta retkeilyvarustuksesta. Tarjolla on helppoja ja vaativia retkikohteita. Tarjotaan mahdollisuus luontoelämyksiin. Rakenteet, reitit ja ohjelmapalvelut ovat turvallisia 7. Vaikutetaan myönteisesti paikalliseen talouteen ja työllisyyteen Käytetään mahdollisuuksien mukaan paikallisten yrittäjien tuotteita ja palveluja. Työllistetään mahdollisuuksien mukaan paikkakuntalaisia, mutta huomataan, että myös muualta tulleet ihmiset ja ideat voivat olla voimavara kotiseudun kehittämisessä. 8. Viestintä ja markkinointi on laadukasta ja vastuullista Asiatiedot ovat luotettavia. Tiedotus on avointa ja vuorovaikutteista. Markkinointi ei ole ristiriidassa luonnonsuojelun kanssa. 9. Toimintaa suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä Asiakkaiden mielipiteet ovat tärkeitä. Järjestetään koulutusta yhdessä yrittäjien kanssa. Annetaan kaikille kiinnostuneille mahdollisuus osallistua suunnitteluun. Yhteistyössä asetetaan etusijalle ne, jotka sitoutuvat näihin kestävän luontomatkailun periaatteisiin.

42 42 Liite 3: Esimerkki retki- ja turvallisuussuunnitelmasta RETKI- JA TURVALLISUUSSUUNNITELMA Liite 3 1(2) Tapahtuma Melontaretki Paikka Pielinen Sää Paikallisia sadekuuroja, mutta pääosin selkeää, tuulta 1-2 m/s, C Kesto Melontaretki 2 pv Tämä suunnitelma on mukana retkellä. Asiakkaille on selvitetty asiat ja he ovat tietoisia tämän säilytyspaikasta ohjaajan kajakin takatilassa. Henkilömäärä 8 asiakasta Ryhmän erityispiirteitä, liikuntarajoitteet, muut huomioitavat asiat Kohderyhmänä 8 asiakasta, jotka ovat meloneet joskus mökkirannassa. Ryhmän terveystiedot on selvitetty etukäteen. Yhdellä on sairaus, jonka lääkkeet ovat mukana ja hän pystyy melomaan. Vastuuopas Ohjaaja Leena Lapa puh Turvallisuudesta Ohjaaja Leena Lapa puh vastaava Päivystäjä Veikko Mela puh Tapahtuman kuvaus: Retki aloitetaan yrityksen tiloista, jossa pakataan kalusto sekä varusteet ajoneuvoihin. Siirrytään xx-rannalle. Ensin esitellään suunnitelmat, tutustutaan kalustoon ja varustaudutaan melontaretkeen. Melotaan 1. päivänä 6 tunnin mittainen retki, majoitutaan yrityksen zz tiloihin ja toisena päivänä melotaan 4 tunnin retki. Retkien aikana tutustutaan luontoon ja välillä pidetään taukoja. Tapahtuman reitti / paikka / alue kartta liitteenä 1 Ensimmäisen päivän reitti alkaa xx ja päättyy yy. Toisena päivänä melotaan zz alueella olevalla melontaradalla. Kartta on suunnitelmassa liitteenä. Karttaan on merkitty tauko-, huolto- ja majapaikat. Ajoreitti: yritys xx ranta Ennalta ehkäisevät suunnitelmat Terveystiedot tarkastettu Ohjaaja Leena Lapa tarkistus pvm Varusteiden tarkastaja Ohjaaja Leena Lapa tarkistus pvm Riskianalyysin laatija Ohjaaja M Mela laadittu pvm Muut turvallisuutta edistävät toimenpiteet ja varautumiset riskianalyysin pohjalta 1. Ennakkovalmistelut Ohjaaja on saanut tarpeellisen koulutuksen retken johtamiseen ja on melonut reitin ennalta. Asiakkaat ovat uimataitoisia ja sairaudet ovat tiedossa. Arvioitu asiakkaiden jaksavan hyvin, koska reitti ei ole vaativa. Kaikilla melontaliivit. 2. Toimintamallit Onnettomuus: Turvallisuussuunnitelman ja riskianalyysin mukainen toiminta.

43 43 Liite 3 2 (2) Pelastusjärjestelyt Onnettomuustilanteen johtaja Ohj L Lapa Varahenkilö Asiakas Kai Airo Ryhmän toiminta onnettomuuden sattuessa Ryhmä kokoontuu paikkaan, jossa ei ole lisäonnettomuuksien vaaraa ja on valmiina auttamaan johtajan antamien ohjeiden mukaisesti. Paikat ja pelastaminen ohjeistetaan aina ennen liikkeellelähtöä. Toiminnan tavoitteena on estää lisäonnettomuuksien syntyminen ja mahdollistaa avun hälyttäminen. Toiminta oppaan ollessa kyvytön toimimaan Varsinaisena oppaana on ohjaaja Leena Lapa. Varalla on asiakas Kai Airo. Kummankin ollessa kyvytön toimimaan, ryhmäläisten on määrättävä johtaja toimintaan. Ryhmä on tietoinen turvallisuussuunnitelmasta ja sen säilytyspaikasta ohjaajan kajakin takatilassa. Evakointipisteet Karttanimi N ' E ' Herranniemi N E ' Lamposaari N ', E ' Petrosaari N E ' Satama Evakuointipisteet ovat rakennettujen ratojen rastipisteitä. Pisteet ovat myös pelastuslaitoksen tiedossa ja ne on merkitty liitteenä olevaan karttaan. Pelastusvälineet Ea-laukku 1 kpl, melonnan turvallisuusvälineet (hypotermiapussi, kaikilla varavaatteet, 4 heittoköyttä), ohjaajalla ohjaajan varustus Yhteysvälineet 1 kpl vesitiivis matkapuhelin (ohjaaja L Lapa, melontaliivin vasen etutasku) Tiedotettavat viranomaiset Viranomainen Henkilö Yhteystieto Tiedotussuunnitelma vastuuhenkilöt 1. Yrittäjä Kimmo Koski 2. ohjaaja L Lapa 3. Yleinen hätänumero 112 poliisi 112 myrkytyskeskus Muut tärkeät puhelinnumerot: terveyskeskus, meri- ja rajavartiosto, jne. Terveyskeskus Laatijan allekirjoitus: Ohjaaja L Lapa Päiväys: Liitteiden nro kartta 1 riskianalyysi 2 ajo-ohje 3 ohjelma+ruoka+muu huolto 4 Huom! Reitin suunnitelmat jo pelastuslaitoksella, joten ei tarvitse eri ilmoitusta.

44 44 Liite 4 Liite 4: Esimerkki riskianalyysista

Jyväskylän pienten järvien melontareitit

Jyväskylän pienten järvien melontareitit Jyväskylän pienten järvien melontareitit Melonnan harrastus kasvaa Melonnan harrastajia on Suomessa noin 18 500 (2001) ja määrä kasvaa koko ajan. Aktiivimelojia kuitenkin vain noin 10 % tästä määrästä

Lisätiedot

Outdoors Finland. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke. Markkinointiyhteistyöllätulosta seminaari

Outdoors Finland. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke. Markkinointiyhteistyöllätulosta seminaari Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Markkinointiyhteistyöllätulosta seminaari 26.-27.10.2010 Savion Hovi, JÄMSÄ projektipäällikkö Terhi Hook terhi.hook@visitfinland.com

Lisätiedot

OUTDOORS FINLAND MELONTAMATKAILUN TUOTTEISTAMINEN. Pirjo Räsänen 2011

OUTDOORS FINLAND MELONTAMATKAILUN TUOTTEISTAMINEN. Pirjo Räsänen 2011 1 OUTDOORS FINLAND MELONTAMATKAILUN TUOTTEISTAMINEN Pirjo Räsänen 2011 Liite Outdoors Finland Melontareittien suunnitteluoppaaseen (MEK 2011, Karttunen) Outdoors Finland -aktiviteettien kehittämisohjelman

Lisätiedot

Outdoors Finland II. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi hanke. Satakunta 14.11.2013

Outdoors Finland II. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi hanke. Satakunta 14.11.2013 Outdoors Finland II Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi hanke Satakunta 14.11.2013 Heli Saari heli.saari@visitfinland.com www.mek.fi/outdoorsfinland Matkailun edistämiskeskus Tehtävänä

Lisätiedot

Outdoors Finland. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi hanke. OF Etelä ja OF koordinaatiohanke

Outdoors Finland. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi hanke. OF Etelä ja OF koordinaatiohanke Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke OF Etelä ja OF koordinaatiohanke Internet- ja mobiilipohjaisten reittien suunnittelu seminaari Lahti 15.02.2012

Lisätiedot

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Hämeenlinna 15.4.2011 projektipäällikkö Terhi Hook Matkailun edistämiskeskus MEK terhi.hook@visitfinland.com

Lisätiedot

Maastoon matalalla kynnyksellä. Tiiina Riikonen

Maastoon matalalla kynnyksellä. Tiiina Riikonen Maastoon matalalla kynnyksellä Tiiina Riikonen PyöräPolku hanke 2014-2015 Hanke keskittyi maastopyöräilyyn luontoympäristössä. Maastopyöräily on monipuolinen laji. Kuntoliikuntana, ulkoiluna, retkeilynä

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

Luonnosta liiketoimintaa ja hyvinvointia Lisätietoja: Pirjo Räsänen Skype: pirjorasanen1

Luonnosta liiketoimintaa ja hyvinvointia  Lisätietoja: Pirjo Räsänen Skype: pirjorasanen1 Luonnosta liiketoimintaa ja hyvinvointia www.outdoorsfinland.com Lisätietoja: Pirjo Räsänen pirjo.rasanen@lamk.fi 044 708 1242 Skype: pirjorasanen1 1 2 3 21.10.2015 2 21.10.2015 3 Liiketoimintapoten tiaali

Lisätiedot

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK VisitFinland ensisijaisia tehtäviä: Suomen maabrändin luominen ja sitä

Lisätiedot

KANSAINVÄLINEN LUONTOMATKAILUTUTKIMUS 2010

KANSAINVÄLINEN LUONTOMATKAILUTUTKIMUS 2010 KANSAINVÄLINEN LUONTOMATKAILUTUTKIMUS 2010 MEK A: 169 2010 KANSAINVÄLINEN LUONTOMATKAILUTUTKIMUS 2010 2 (49) ISBN 978-952-5682-37-3 ISBN 978-952-5682-38-0 (PDF) ISSN 0355-6204 KANSAINVÄLINEN LUONTOMATKAILUTUTKIMUS

Lisätiedot

Turvalliset ja asiakaslähtöiset reittimerkinnät - ohjeistus. REILA, kuntakokoukset, syksy 2016

Turvalliset ja asiakaslähtöiset reittimerkinnät - ohjeistus. REILA, kuntakokoukset, syksy 2016 Turvalliset ja asiakaslähtöiset reittimerkinnät - ohjeistus REILA, kuntakokoukset, syksy 2016 Ohjeistuksen runko Alustava sisällys Opastekokonaisuuden muodostaa: Opastetaulut: reittien lähtöpisteissä sekä

Lisätiedot

MELONTATAITOTESTI 2 (Melontaoppaan taitokoe) Yhteinen osa 1, testiväline kajakki tai kanootti

MELONTATAITOTESTI 2 (Melontaoppaan taitokoe) Yhteinen osa 1, testiväline kajakki tai kanootti MELONTATAITOTESTI 2 (Melontaoppaan taitokoe) Yhteinen osa 1, testiväline kajakki tai kanootti 1 Eteenpäin melonta 0p Tehoton melonta tai heikko tekniikka. 2p Tehokas melonta ja puutteellinen tekniikka

Lisätiedot

Muistio suunnittelutilaisuuksista. Konnevesi 16.9.2014 Häyrylänranta. Rautalampi 17.9.2014 Kunnantalo

Muistio suunnittelutilaisuuksista. Konnevesi 16.9.2014 Häyrylänranta. Rautalampi 17.9.2014 Kunnantalo Muistio suunnittelutilaisuuksista Konnevesi 16.9.2014 Häyrylänranta Rautalampi 17.9.2014 Kunnantalo Suunnittelun tuotoksia kansallispuiston ulkopuolisiin alueisiin Rautalampi o Majoituskapasiteetin lisääminen

Lisätiedot

Opastetilaisuus 8.10.2014. Kankirautavarasto, Mathildedal Yhteenveto

Opastetilaisuus 8.10.2014. Kankirautavarasto, Mathildedal Yhteenveto Opastetilaisuus 8.10.2014 Kankirautavarasto, Mathildedal Yhteenveto Teijon kansallispuistosta kasvun eväät hanke 2014-2015 Opastetilaisuuden yhteenveto 8.10.2014 Tilaisuudessa keskusteltiin saavutettavuudesta

Lisätiedot

MELONTAMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA

MELONTAMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA MELONTAMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 Työryhmä: Markus Björlin, Elämysaalto Jan Gäddnäs, Gaia Events Pertti Karttunen, Suomen Kanoottiliitto Pellervo Kokkonen, Savonlinnan Innovaatiokeskus Jukka

Lisätiedot

: : HÄJY 011 : : Matkailun kehittämisprojekti Hämeen Järviylängön alueella

: : HÄJY 011 : : Matkailun kehittämisprojekti Hämeen Järviylängön alueella : : HÄJY 011 : : Matkailun kehittämisprojekti Hämeen Järviylängön alueella : : HÄJY 011 : : Matkailun kehittämisprojekti Hämeen Järviylängöllä Projektin nimi lyhentyy toteutusalueesta ja päättymisvuodesta:

Lisätiedot

ULKOILUREITEISTÄ, NIIDEN KÄYTÖSTÄ JA JOKAMIEHENOIKEUKSISTA. REILA-hanke Rovaniemellä

ULKOILUREITEISTÄ, NIIDEN KÄYTÖSTÄ JA JOKAMIEHENOIKEUKSISTA. REILA-hanke Rovaniemellä ULKOILUREITEISTÄ, NIIDEN KÄYTÖSTÄ JA JOKAMIEHENOIKEUKSISTA REILA-hanke Rovaniemellä 12.5.2016 SUOMEN LATU Ulkoilun keskusjärjestö 80 000 jäsentä 200 jäsenyhdistyksessä Tavoitteena liikuttaa Suomessa asuvia

Lisätiedot

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA Matkailu Hämeen aluekehittämisohjelmassa 2000-luvun alusta lähtien strategisesti tärkeä elinkeino - Matkailu yksi voimakkaimmin kasvavista elinkeinoista

Lisätiedot

Lammaspaimenlomien liiketaloudelliset mahdollisuudet

Lammaspaimenlomien liiketaloudelliset mahdollisuudet Lammaspaimenlomien liiketaloudelliset mahdollisuudet Maaseutumatkailu Perinteisesti maaseutumatkailuun on yhdistetty maatilatalous, mutta maaseudun rakennemuutoksen myötä matkailu on elinkeinona ohittanut

Lisätiedot

MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KANSAINVÄLINEN LUONTOMATKAILUTUTKIMUS 2010. osaraportti VAELLUSMATKAILU OUTDOORS FINLAND

MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KANSAINVÄLINEN LUONTOMATKAILUTUTKIMUS 2010. osaraportti VAELLUSMATKAILU OUTDOORS FINLAND MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KANSAINVÄLINEN LUONTOMATKAILUTUTKIMUS 2010 osaraportti VAELLUSMATKAILU OUTDOORS FINLAND Hämeen ELY-keskus on rahoittanut tämän osaraportin tekemisen. 2 SISÄLLYSLUETTELO Taustoittavat

Lisätiedot

Reitin kehittämisestä reitistöjen kokonaisvaltaiseen hyödyntämiseen

Reitin kehittämisestä reitistöjen kokonaisvaltaiseen hyödyntämiseen Reitin kehittämisestä reitistöjen kokonaisvaltaiseen hyödyntämiseen Melontar eitti Vaellusreitti Maastopyöräilyr eitti Retkipyöräilyr eitti Sauvakävelyreitti Muut reitit ja polut 2. vaihe: Primääri tavoite

Lisätiedot

TURVALLISUUS- JA PELASTUSSUUNNITELMA

TURVALLISUUS- JA PELASTUSSUUNNITELMA TURVALLISUUS- JA PELASTUSSUUNNITELMA KODANOVISEN MELONTAREITTI, 19 km SISÄLLYSLUETTELO: RETKI- JA TURVALLISUUSSUUNNITELMA PELASTUSJÄRJESTELYT JA EVAKUOINTIPISTEET LIITE 1: REITTISUUNNITELMA KARTTOINEEN

Lisätiedot

Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1.10.2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö. Paikallismuseo matkailun kehittäjänä?

Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1.10.2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö. Paikallismuseo matkailun kehittäjänä? Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1..2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö Paikallismuseo matkailun kehittäjänä? Matkailu ja kotiseututyö & museot alueen kulttuuri kiinnostaa aina matkailijoita

Lisätiedot

Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde

Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde Hyvinvointimatkailun kehittämisstrategia 2014-2018 Otteita tutkimuksesta Suomi hyvinvointimatkailun kohdemaana (Itä-Suomen yliopisto) Liisa Renfors 04.12.2014 Haikon

Lisätiedot

Luonnosta liiketoimintaa ja hyvinvointia

Luonnosta liiketoimintaa ja hyvinvointia Luonnosta liiketoimintaa ja hyvinvointia 2016 Reittisuunnittelu Pirjo Räsänen Matkailureitin pääkohtia Minimivaatimukset: Reitillä on oltava nimi Reitillä on huomioitu turvallisuustekijät Reitin viitoitus

Lisätiedot

Kesän luontomatkailutuotteiden kysynnän kasvupotentiaali ja ostomotivaatio Lapissa

Kesän luontomatkailutuotteiden kysynnän kasvupotentiaali ja ostomotivaatio Lapissa Kesän luontomatkailutuotteiden kysynnän kasvupotentiaali ja ostomotivaatio Lapissa Kirsi Nikkola Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti Lapin yliopisto Tutkimusprojekti ja menetelmät Tutkin Lapin

Lisätiedot

MELONTATAITOTESTI 2 (Melontaoppaan taitokoe) Erikoisosa 1, avovesi. Testiväline kajakki tai kanootti

MELONTATAITOTESTI 2 (Melontaoppaan taitokoe) Erikoisosa 1, avovesi. Testiväline kajakki tai kanootti MELONTATAITOTESTI 2 (Melontaoppaan taitokoe) Erikoisosa 1, avovesi. Testiväline kajakki tai kanootti 1 Eteenpäin melonta 0p Tehoton melonta tai heikko tekniikka 2p Tehokas melonta ja puutteellinen tekniikka

Lisätiedot

Kansallispuistot ja kestävä luontomatkailu

Kansallispuistot ja kestävä luontomatkailu Kansallispuistot ja kestävä luontomatkailu Kestävä luontomatkailu Metsähallituksessa Metsähallitus edistää Kestävän luontomatkailun periaatteita kaikessa omassa toiminnassa sekä yhteistoiminnassa matkailuyrittäjien

Lisätiedot

Moottorikelkkailu osana luontomatkailua (MOKEMA)-hanke. Paavo Hellstedt Metsähallitus, Lapin luontopalvelut

Moottorikelkkailu osana luontomatkailua (MOKEMA)-hanke. Paavo Hellstedt Metsähallitus, Lapin luontopalvelut Moottorikelkkailu osana luontomatkailua (MOKEMA)-hanke Paavo Hellstedt Metsähallitus, Lapin luontopalvelut 22.5.2017 Rahoittajat ja yhteistyötahot Maastoliikenne Suomessa Maastoliikennelaissa (1710/1995)

Lisätiedot

Ohje riskien arvioinnin työkalun käyttämiseksi

Ohje riskien arvioinnin työkalun käyttämiseksi Riskien arvioinnin työkalu ohjelmapalveluiden tuottajille Ohje riskien arvioinnin työkalun käyttämiseksi Tämä riskien arvioinnin työkalu on tarkoitettu matkailualan ohjelmapalveluja tarjoaville yrityksille.

Lisätiedot

Vaellus ja sauvakävely. Finland TRADE. Outdoors TEEMAKOHTAISET TUOTESUOSITUKSET K AL ASTUS VAELLUS PYÖR ÄILY MELONTA WILDLIFE HEVOSMATK AILU

Vaellus ja sauvakävely. Finland TRADE. Outdoors TEEMAKOHTAISET TUOTESUOSITUKSET K AL ASTUS VAELLUS PYÖR ÄILY MELONTA WILDLIFE HEVOSMATK AILU ja sauvakävely TEEMAKOHTAISET TUOTESUOSITUKSET Outdoors Finland on valtakunnallinen kesäaktiviteettien kehittämisohjelma, jonka päätavoitteena on koota pienten ohjelmapalveluyritysten kenttä yhteen kehittämään

Lisätiedot

Tapahtuma Aika Paikka Yhteyshenkilö

Tapahtuma Aika Paikka Yhteyshenkilö Toimintasuunnitelma 2016 Päivitetty 25.3.2016 Keskiviikkomelonnat ovat 1-2 tunnin kestoisia porukalla tehtäviä kevyitä melontalenkkejä. Peruskurssien jälkeiset neljä ovat ohjattuja. Voi myös lähteä koskeen

Lisätiedot

NURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO. Johdanto

NURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO. Johdanto 82139565 NURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO Johdanto Nurmijärven Viirinlaaksossa on tarkoitus maankäytön kehittymisen myötä putkittaa nykyinen oja taajama-alueen läpi.

Lisätiedot

Alle 12v 102.-/henkilö Alle 12v lisäpenkillä 67,-/henkilö. Alle 12v lisäpenkillä 67,-/henkilö

Alle 12v 102.-/henkilö Alle 12v lisäpenkillä 67,-/henkilö. Alle 12v lisäpenkillä 67,-/henkilö SaPo melontaretki 2010. Järjestetään yhteiskuljetuksella Lieksan Nurmijärvelle kesäkuun alussa. Tarjolla on neljä erilaista retkivaihtoehtoa, jotka on esitelty tarkemmin myöhemmin tässä esitteessä. Retket

Lisätiedot

Tyky- ja virkistystoiminnan palveluvaatimuksia. Luonto-ja eläinavusteinen toiminta Sanna Peltola

Tyky- ja virkistystoiminnan palveluvaatimuksia. Luonto-ja eläinavusteinen toiminta Sanna Peltola Tyky- ja virkistystoiminnan palveluvaatimuksia Luonto-ja eläinavusteinen toiminta 22.11.17 Sanna Peltola Virkistys- ja hyvinvointipalvelut -palveluvaatimuksia Miten palvelussani toteutuu Green Care toiminnan

Lisätiedot

Luonto- ja aktiviteettimatkailusta uutta liiketoimintaa Kotka Pirjo Räsänen

Luonto- ja aktiviteettimatkailusta uutta liiketoimintaa Kotka Pirjo Räsänen Luonto- ja aktiviteettimatkailusta uutta liiketoimintaa 29.1.2014 Kotka Pirjo Räsänen Valmennuksessa opit: - kansainvälisen matkailun markkinoinnin peruskäsitteet - valmiudet aloittaa jakelukanaviin kohdentuvia

Lisätiedot

Melontaretket Aurajoella Aurajokimelonta 20 vuotta! 2011 2.-3.7. 29.5. 27.8. YÖMELONTA AURAJOKIMELONTA KEVÄTMELONTA Aurajoen opastuskeskus Myllärintalo avoinna 1.6.-31.8.2011, talviaikaan tilauksesta Tervetuloa!

Lisätiedot

JOHDANTO (1/3) JOHDANTO (3/3) JOHDANTO (2/3)

JOHDANTO (1/3) JOHDANTO (3/3) JOHDANTO (2/3) JOHDANTO (1/3) ESTEETTÖMYYS LIIKUNTA- JA LUONTOMATKAILUSSA Kyselytutkimus Lapin matkailuyrityksille Esteettömyydellä tarkoitetaan sellaista ympäristöä ja sellaisia palveluita, joita voidaan hyödyntää fyysisestä,

Lisätiedot

Kyllä maalla on mukavaa!

Kyllä maalla on mukavaa! Kyllä maalla on mukavaa! Kotimaan vapaa-ajan markkinat Kotimaan matkailun nykytrendit ja tulevaisuuden näkymät Jyväskylä 1.9.2016 Kimmo Aalto Toiminnanjohtaja Lomalaidun Ry 15.12.2016 kimmo.aalto@lomalaidun.fi

Lisätiedot

Tervetuloa vastaamaan Vanhankaupunginlahtea koskevaan kyselyyn!

Tervetuloa vastaamaan Vanhankaupunginlahtea koskevaan kyselyyn! 1 Liite 9: Kyselylomake Tervetuloa vastaamaan Vanhankaupunginlahtea koskevaan kyselyyn! Helsingin kaupungin ympäristökeskus tekee Vanhankaupunginlahdelle uutta hoito- ja käyttösuunnitelmaa. Lähtökohtana

Lisätiedot

Vesilaki 19.5.1961/264

Vesilaki 19.5.1961/264 Vesilaki 19.5.1961/264 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 LUKU Yleisiä säännöksiä Vesialueet ja vedet Käytön yleiset rajoitukset 12 Joessa on syvimmällä kohdalla valtaväylä veden vapaata juoksua,

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen retkeilykulttuurihanke. Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö. Kävijäkyselytulokset 2013

Kaakkois-Suomen retkeilykulttuurihanke. Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö. Kävijäkyselytulokset 2013 Kävijäkyselytulokset 2013 Kysely tehty kesällä 2013 Satamosaaren (29), Ruuhonsaaren (25), Hietasaaren (12) ja Ilkonsaaren + Pullikaisen (3) retkisatamissa sekä Päihäniemen (8) virkistysalueella. Lisäksi

Lisätiedot

Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit

Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Teemat Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Hyvinvointi, liikunta ja rauha Elävät ruukkimiljööt Tarinat ja kulttuuri Ruoka Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Monipuolinen Monipuolinen Markkinointi

Lisätiedot

Paikallisyhteisön huomioiminen matkailussa, turvallisuusohjeiston esittely Inarin matkailuseminaari

Paikallisyhteisön huomioiminen matkailussa, turvallisuusohjeiston esittely Inarin matkailuseminaari Paikallisyhteisön huomioiminen matkailussa, turvallisuusohjeiston esittely Inarin matkailuseminaari 2.11.2018 Arctic Outdoor, turvallisuutta ja terveyttä tunturista kehittämishanke 2017-2019, Inarin kunta

Lisätiedot

Kansallispuistoissa on vetovoimaa!

Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistot - Alkuperäisen luonnon suojelua ja virkistyskäyttöä - Säilyttävät kulttuuriarvoja - Ovat tärkein työkalu luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi Suomessa

Lisätiedot

Hevosreittityö case : Forssan seudun hevosreitit Riikka Pajuvesa-Korkala 16.11.2012

Hevosreittityö case : Forssan seudun hevosreitit Riikka Pajuvesa-Korkala 16.11.2012 Hevosreittityö case : Forssan seudun hevosreitit Riikka Pajuvesa-Korkala 16.11.2012 Taustaa Hevosopisto Oy erilaisia hevostalouden kehittämishankkeita v. 1995 lähtien, mm. hevosreittityö yhteistyössä eri

Lisätiedot

Luontoon tukeutuvat matkailun hyvinvointipalvelut Etelä-Pohjanmaalla Luonnontuotteet matkailu- ja hyvinvointipalveluissa 20.3.

Luontoon tukeutuvat matkailun hyvinvointipalvelut Etelä-Pohjanmaalla Luonnontuotteet matkailu- ja hyvinvointipalveluissa 20.3. Luontoon tukeutuvat matkailun hyvinvointipalvelut Etelä-Pohjanmaalla Luonnontuotteet matkailu- ja hyvinvointipalveluissa 20.3.2014 Ähtäri Jaana Rintala, projektikoordinaattori MATKO3-hanke SeAMK Elintarvike

Lisätiedot

Rautjärven sotahistoria- hanke

Rautjärven sotahistoria- hanke Liite 1 74 HANKESUUNNITELMA Laadittu 4.3.2016 Rautjärven sotahistoria- hanke 1. Hakijan yhteystiedot Rautjärven kunta Projektijohtaja, Juha-Pekka Natunen Simpeleentie 12, 56800 SIMPELE 040 581 8040 juha-pekka.natunen@rautjarvi.fi

Lisätiedot

Vesilain uudistus ja sen vaikutukset ojittamiseen ja ojien kunnossapitoon

Vesilain uudistus ja sen vaikutukset ojittamiseen ja ojien kunnossapitoon Vesilain uudistus ja sen vaikutukset ojittamiseen ja ojien kunnossapitoon Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus seminaari 29.10.2012 HAMK Tommi Muilu Taustaa Vesilain uudistuksella tehostetaan vesitalousasioiden

Lisätiedot

Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen

Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen MEKin Strategia 2010-2015 ETENEMINEN Ulkomailla 1.Matkailumaabrändin rakentaminen 2.Alueiden strateginen profilointi

Lisätiedot

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen Teemakohtaiset katto-ohjelmat yhteiset tavoitteet ja prioriteetit kehittämiselle hankerahoituksen tehokkaampi käyttö MEK valmistelee

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

Mitä kansallispuisto merkitsee lähialueen yrittäjille ja asukkaille

Mitä kansallispuisto merkitsee lähialueen yrittäjille ja asukkaille Mitä kansallispuisto merkitsee lähialueen yrittäjille ja asukkaille Ashley Selby, Leena Petäjistö, Tuija Sievänen & Marjo Neuvonen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa Metla/TUK seminaari 3.9.2010 1 Suojelualueet

Lisätiedot

Maastoreittien turvallisuus kuluttajaturvallisuuslain kannalta

Maastoreittien turvallisuus kuluttajaturvallisuuslain kannalta Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Mervi Murtonen Maastoreittien turvallisuus kuluttajaturvallisuuslain kannalta REILA-hankkeen loppuseminaari 14.8.2018, Rovaniemi Valokuvat: Joona Kotilainen, Pixabay

Lisätiedot

Kansallispuistokävijät matkailijoina

Kansallispuistokävijät matkailijoina Kansallispuistokävijät matkailijoina Tuija Sievänen ja Marjo Neuvonen Seitsemisen Luontokeskus 18.3.2010 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Tutkimuksen

Lisätiedot

Rakennetun ympäristön esteettömyys. Saija Sikkilä, suunnittelija, Kynnys ry / Kynnys konsultit, 8.3.2011 Vapaan sivistystyön esteettömyys

Rakennetun ympäristön esteettömyys. Saija Sikkilä, suunnittelija, Kynnys ry / Kynnys konsultit, 8.3.2011 Vapaan sivistystyön esteettömyys Rakennetun ympäristön esteettömyys Saija Sikkilä, suunnittelija, Kynnys ry / Kynnys konsultit, 8.3.2011 Vapaan sivistystyön esteettömyys Fyysinen esteettömyys Jne. Tiedonsaannin esteettömyys Saavutettavuus

Lisätiedot

Koulutapahtuma. Ampumaurheilun tietoisku koululaisille. Pohjois-Hämeen Ampujat

Koulutapahtuma. Ampumaurheilun tietoisku koululaisille. Pohjois-Hämeen Ampujat Koulutapahtuma Ampumaurheilun tietoisku koululaisille Koulutapahtuma miksi? Uusista nuorista harrastajista pulaa ampumaseuroissa Isät eivät enää tuo poikiaan automaattisesti radalle Ihmiset eivät oikein

Lisätiedot

Tukea tuotekehitykseen ja markkinointiin Hosumatta paras-seminaari maaseudun matkailuyrittäjille 21.03.2012 Liisa Renfors / MEK

Tukea tuotekehitykseen ja markkinointiin Hosumatta paras-seminaari maaseudun matkailuyrittäjille 21.03.2012 Liisa Renfors / MEK Aurora borealis in Lapland Tukea tuotekehitykseen ja markkinointiin Hosumatta paras-seminaari maaseudun matkailuyrittäjille 21.03.2012 / MEK Tuotekehityksen tuki ja tutkimus Katto-ohjelmat Outdoors Finland

Lisätiedot

Kytäjä-Usmi Ulkoilualue

Kytäjä-Usmi Ulkoilualue Kytäjä-Usmi Ulkoilualue 1 Tervetuloa Kytäjä-Usmi ulkoilualueelle Kytäjä-Usmi ulkoilualueen luonto ja alueella sijaitsevat retki kohteet tarjovata loistavat mahdollisuudet lenkkeilyyn, pyöräilyyn, grillaukseen,

Lisätiedot

Pirkanpolut - lähiretkeilyreitistö

Pirkanpolut - lähiretkeilyreitistö B i r g i t anpol ulle 1 ENSIMMÄISEN HANKKEVAIHEEN KUVAUS (2017-18 talvi): Alueellisen, seudullisen ja kansallisen matkailun ja luontoliikunnan kehittamiseen liittyva hanke, jonka tarkoituksena on luoda

Lisätiedot

PYÖRÄILYMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013

PYÖRÄILYMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 PYÖRÄILYMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 Työryhmä: Merja Hart, TTE-The Travel Experience Matti Hirvonen, Pyöräilykuntien verkosto ry Pasi Korhonen, Pyöräilykuntien verkosto ry Aleksandra Kitacheva,

Lisätiedot

VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kari Nieminen, Varsinais-Suomen ELY-keskus Salo 6.3.2013 Oikeus vesialueen ruoppaukseen VL 2:6: Lietteestä, matalikosta tai muusta niihin verrattavasta

Lisätiedot

Vesistöjen virkistyskäyttö Koillismaalla. Sinistä biotaloutta luontopääkaupunkiin 17.4.2015 Matti Hovi Metsähallitus/Luontopalvelut

Vesistöjen virkistyskäyttö Koillismaalla. Sinistä biotaloutta luontopääkaupunkiin 17.4.2015 Matti Hovi Metsähallitus/Luontopalvelut Vesistöjen virkistyskäyttö Koillismaalla Sinistä biotaloutta luontopääkaupunkiin 17.4.2015 Matti Hovi Metsähallitus/Luontopalvelut Suomalaiset viihtyvät veden äärellä Lähes joka toinen suomalainen veneilee

Lisätiedot

Palvelukohteiden opastus. Antti Pirttijoki Pirkanmaan ELY-keskus 6.3.2012

Palvelukohteiden opastus. Antti Pirttijoki Pirkanmaan ELY-keskus 6.3.2012 Palvelukohteiden opastus Antti Pirttijoki Pirkanmaan ELY-keskus 6.3.2012 Opastusjärjestelmän periaate 1. Taso: Tiekartta ja matkalla ajoneuvoliikenteen viitoitus 2. Taso: Opastustoimistot ja opastuskartat

Lisätiedot

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015 Tilastotietoa päätöksenteon tueksi Nina Vesterinen 20.3.2015 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun Matkailun tiekartta 2015 2025 Matkailun tiekartta www.tem.fi/matkailuntiekartta Markkinat

Lisätiedot

MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KANSAINVÄLINEN LUONTOMATKAILUTUTKIMUS osaraportti PYÖRÄMATKAILU OUTDOORS FINLAND

MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KANSAINVÄLINEN LUONTOMATKAILUTUTKIMUS osaraportti PYÖRÄMATKAILU OUTDOORS FINLAND MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KANSAINVÄLINEN LUONTOMATKAILUTUTKIMUS 2010 osaraportti PYÖRÄMATKAILU OUTDOORS FINLAND Hämeen ELY-keskus on rahoittanut tämän osaraportin tekemisen. 2 SISÄLLYSLUETTELO Taustoittavat

Lisätiedot

Matkailun tulo- ja työllisyysselvitys Pohjois-Savossa 2013

Matkailun tulo- ja työllisyysselvitys Pohjois-Savossa 2013 Matkailun tulo- ja työllisyysselvitys Pohjois-Savossa 2013 Hilkka Lassila, Savonia-amk Oy Hankkeen tuloksista Matkailun taloudelliset vaikutukset merkittäviä Vaikututuksia pyrittiin arvioimaan eri menetelmillä

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa

Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa seminaari 31.3.2016 Anne Savola Ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto Satakunta luontomatkailun

Lisätiedot

Kansallispuistokävijät matkailijoina

Kansallispuistokävijät matkailijoina Kansallispuistokävijät matkailijoina Tuija Sievänen ja Marjo Neuvonen Orilammin lomakeskus 19.3.2010 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Tutkimuksen

Lisätiedot

Pasi Poukka Raumanmeren Ohjelmapalvelut / AquaSport Raumanmeri

Pasi Poukka Raumanmeren Ohjelmapalvelut / AquaSport Raumanmeri Pasi Poukka Raumanmeren Ohjelmapalvelut / AquaSport Raumanmeri Lomailu ja kohde ovat asiakkaalle vapaavalintaisia. Pääosa matkailijoista ajattelee helppoutta ja turvallisuutta. Matkailu on altis erilaisille

Lisätiedot

Alustava liiketoimintasuunnitelma. Miksi alustava LTS? Ajattele vaikkapa näin. Hyvin suunniteltu on jo melkein puoleksi perustettu

Alustava liiketoimintasuunnitelma. Miksi alustava LTS? Ajattele vaikkapa näin. Hyvin suunniteltu on jo melkein puoleksi perustettu Alustava liiketoimintasuunnitelma Hyvin suunniteltu on jo melkein puoleksi perustettu 15.1.2013/LTPT1013 22.4.2013/EO1213 HM Miksi alustava LTS? Jäsennetään ja selvennetään aiotun yritystoiminnan kannattavuutta

Lisätiedot

Merelliset matkailupalvelut, niiden kysyntä ja kehittäminen Satakunnassa

Merelliset matkailupalvelut, niiden kysyntä ja kehittäminen Satakunnassa Merelliset matkailupalvelut, niiden kysyntä ja kehittäminen Satakunnassa Merellinen matkailu Satakunnassa Millä eväillä eteenpäin? Seminaari 28.2.2018 Minna Uusiniitty-Kivimäki projektipäällikkö, SAMK

Lisätiedot

VESILAIN MUUTOKSET 611/2017 ERITYISESTI VESISTÖN KUNNOSTUSHANKKEIDEN NÄKÖKULMASTA

VESILAIN MUUTOKSET 611/2017 ERITYISESTI VESISTÖN KUNNOSTUSHANKKEIDEN NÄKÖKULMASTA VESILAIN MUUTOKSET 611/2017 ERITYISESTI VESISTÖN KUNNOSTUSHANKKEIDEN NÄKÖKULMASTA Vesistökunnostusverkoston talviseminaari 2018 Suomen ympäristökeskus 30.1.2018 1 I Vesilainsäädännön käyttöoikeussääntelyn

Lisätiedot

HELVETINJÄRVEN KANSALLISPUISTON KÄVIJÄKYSELY VASTAUKSIA 576, JOISTA 182 ANNETTU PAPERILOMAKKEELLA

HELVETINJÄRVEN KANSALLISPUISTON KÄVIJÄKYSELY VASTAUKSIA 576, JOISTA 182 ANNETTU PAPERILOMAKKEELLA HELVETINJÄRVEN KANSALLISPUISTON KÄVIJÄKYSELY 3.7.-5.8.2018 VASTAUKSIA 576, JOISTA 182 ANNETTU PAPERILOMAKKEELLA Mistä maasta olet kotoisin? N=576 SUOMI RUOTSI VIRO SAKSA ITALIA NORJA TANSKA RANSKA ENGLANTI

Lisätiedot

Salon retkeily ja luontomatkailukohteiden sidosryhmäkyselyn tulokset

Salon retkeily ja luontomatkailukohteiden sidosryhmäkyselyn tulokset Salon retkeily ja luontomatkailukohteiden sidosryhmäkyselyn tulokset Salon retkeily ja luontomatkailukohteiden sidosryhmäkysely (2. 23.5.2017) toteutettiin osana Salon kaupungin retkeily ja luontomatkailukohteiden

Lisätiedot

Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 28.11.2013 1 Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) Laki ympäristövaikutusten

Lisätiedot

LOGINFO LOGISTIIKAN TIETOALUSTAN PILOTOINTI

LOGINFO LOGISTIIKAN TIETOALUSTAN PILOTOINTI PROJEKTISUUNNITELMA 1(6) LOGINFO LOGISTIIKAN TIETOALUSTAN PILOTOINTI PROJEKTISUUNNITELMA 2(6) 1. Taustaa... 3 2. Tavoite... 3 3. Tulokset ja niiden hyödyntäminen... 4 4. Toteutus... 4 4.1 Tehtävät/aikataulu...

Lisätiedot

Viitostie. Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi. Kari Turunen 1 27.5.2014

Viitostie. Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi. Kari Turunen 1 27.5.2014 Viitostie Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi 1 VIITOSTIE Kehittyvin ja monipuolisin elämysreitti niin kotimaisille kuin ulkomailta saapuville automatkailijoille Suomessa 2 Viitostie

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Lassi Hurskainen Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 Sivu 1 Kaksi lähestymistapaa matkailuhankkeen koordinaatioon Kylämatkailuhanke

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta Marraskuu 2014. Markkinointiedustaja Jukka-Paco Halonen

Ajankohtaista markkinoilta Marraskuu 2014. Markkinointiedustaja Jukka-Paco Halonen Ajankohtaista markkinoilta Marraskuu 2014 Markkinointiedustaja Jukka-Paco Halonen 3.11.2014 Sisältö Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen kannalta? Mitkä ovat näkymät

Lisätiedot

Persoonatyökalu. Asiakaslähtöinen lähestymistapa

Persoonatyökalu. Asiakaslähtöinen lähestymistapa yökalu Asiakaslähtöinen lähestymistapa Palveluyrityksen liiketoiminnassa on tarkoituksena tyydyttää asiakkaan toiveita ja vastata asiakkaiden odotuksiin, näin muodostuu palvelun asiakaskeskeisyys entistä

Lisätiedot

Outdoors Finland III päätavoitteet

Outdoors Finland III päätavoitteet 1 Outdoors Finland III päätavoitteet Kahden verkoston kehittäminen: Matkailutoimijat (Visit Finland) Reitistötoimijat (Lamk) lisätä mikro- ja pk-yritysten kansainvälistymistä parantamalla aktiviteettituotteiden

Lisätiedot

Pitkospuiden ja kodan rakentaminen Nevalylyn ympäristöön

Pitkospuiden ja kodan rakentaminen Nevalylyn ympäristöön Pitkospuiden ja kodan rakentaminen Nevalylyn ympäristöön Hankkeen julkinen kuvaus Nevalyly ympäristöineen on Metsähallituksen omistuksessa. Alueella sijaitsee huonokuntoinen kota ja pienelle matkaa on

Lisätiedot

Outdoors Finland tavoitteet ja mitä on tehty

Outdoors Finland tavoitteet ja mitä on tehty Outdoors Finland tavoitteet ja mitä on tehty 1. Osaamisen kehittäminen ja yhteistyön lisääminen Infotilaisuudet 15 maakuntaa 350 osallistujaa OF-seminaarit x 3 Visit Finland Akatemia valmennukset (17 päivää

Lisätiedot

Maakuntaohjelma Matkailu yksi Keski-Suomen kehittämiskärjistä

Maakuntaohjelma Matkailu yksi Keski-Suomen kehittämiskärjistä Maakuntaohjelma 2018 2021 Matkailu yksi Keski-Suomen kehittämiskärjistä Aluekehittäminen Keski-Suomen liiton ydintehtävä on maakunnan kehittäminen. Aluekehityslainsäädännön mukaisesti Keski-Suomen liitto

Lisätiedot

Kaivospatorakenteet patoturvallisuusviranomaisen näkökulmasta

Kaivospatorakenteet patoturvallisuusviranomaisen näkökulmasta Kaivospatorakenteet patoturvallisuusviranomaisen näkökulmasta 29.11.2012 Patoviranomaisen rooli kaivos/jätepadon eri vaiheissa: - Hanke- ja yleissuunnittelu - Ympäristölupa - Rakennussuunnittelu - Rakentaminen

Lisätiedot

saimaan virkistysalueyhdistys ry

saimaan virkistysalueyhdistys ry saimaan Geoparkin ja Saimaan virkistyskäyttö Sanna Poutamo Saimaan Virkistysalueyhdistys ry Saimaan virkistyskäyttö saimaan - Valtion omistamat Saimaan saaret on suojeltu lailla Saimaan suojelualueista.

Lisätiedot

MASTER PLAN. Unohdettu suunnitelma. Rositsa Bliznakova

MASTER PLAN. Unohdettu suunnitelma. Rositsa Bliznakova MASTER PLAN Rositsa Bliznakova etela-konnevesi.fi/master-plan/ suunniteltiin Rautalammin Konneveden matkailualueen palveluvarustusta, sekä otettiin suuntaa tulevaisuuden matkailullisiin ja virkistyskäytöllisiin

Lisätiedot

1 / 29. Vastattuja: 83 Ohitettuja: 0. Kesällä. Talvella

1 / 29. Vastattuja: 83 Ohitettuja: 0. Kesällä. Talvella Q Arvio vesistöjen hyödyntämistä alueellasi matkailupalveluiden kehittämisessä ja millainen on vesistöjen merkitys matkailun kannalta? (= ei ole merkitystä 5 = on suuri merkitys)? Vastattuja: 83 Ohitettuja:

Lisätiedot

Naisyrittäjät ja maaseutumatkailu. Sivu 1 / 7

Naisyrittäjät ja maaseutumatkailu. Sivu 1 / 7 Olemme erittäin kiitollisia, jos osallistut tähän kyselyyn. Kysely koskee maaseutumatkailun, käsityön ja elintarviketuotannon alalla jo työskentelevien naisyrittäjien ja näillä aloilla liiketoimintaa suunnittelevien

Lisätiedot

ASKEL kohti vammaisten täysivaltaisuutta - matkailu osana avointa palveluverkkoa esikartoitushanke (erityisryhmät asiakkaina)

ASKEL kohti vammaisten täysivaltaisuutta - matkailu osana avointa palveluverkkoa esikartoitushanke (erityisryhmät asiakkaina) ASKEL kohti vammaisten täysivaltaisuutta - matkailu osana avointa palveluverkkoa esikartoitushanke (erityisryhmät asiakkaina) Vastausohje: Valitse Sinulle sopiva tai sopivat vaihtoehdot ja merkitse rasti

Lisätiedot

SUUNNISTUKSEN HARJOITTELU

SUUNNISTUKSEN HARJOITTELU SUUNNISTUKSEN HARJOITTELU Taitoharjoittelu Suunnistustaito SUUNNISTAJAN TAVOITTEENA on löytää kullekin rastivälille paras mahdollinen reitti ja toteuttaa se nopeasti ja virheettömästi. Suunnistustaito

Lisätiedot

REILA reittimerkintöjen turvallisuus, pilottialueena Lappi 2015-2018

REILA reittimerkintöjen turvallisuus, pilottialueena Lappi 2015-2018 Sisältö Merkissä väri: teemat, maastokartta, kestävyys, Viitat Paikka Mitä: symbolein Etäisyys, km Suunta Paikan nimi (Kohde) Saavutettavuus/esteettömyys/vaativuus Etäisyys Yksinkertaistettu Ulkomaalaisten

Lisätiedot

Matkailutoimialan aamu. 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä

Matkailutoimialan aamu. 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä Matkailutoimialan aamu 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä Asiakaskäyttäytyminen internetissä asiakkaan tietotarpeet ja ostopäätökseen vaikuttavat tekijät Internet on noussut vallitsevaksi viestintävälineeksi.

Lisätiedot

Luonto- ja aktiviteettimatkailusta uutta liiketoimintaa. 12.11.2013 Hyvinkää Pirjo Räsänen

Luonto- ja aktiviteettimatkailusta uutta liiketoimintaa. 12.11.2013 Hyvinkää Pirjo Räsänen Luonto- ja aktiviteettimatkailusta uutta liiketoimintaa 12.11.2013 Hyvinkää Pirjo Räsänen Valmennuksessa opit: - kansainvälisen matkailun markkinoinnin peruskäsitteet - valmiudet aloittaa jakelukanaviin

Lisätiedot

Väliväylä Kannuskoski - Pyötsiä 9 km

Väliväylä Kannuskoski - Pyötsiä 9 km Kannuskoski - Pyötsiä 9 km Sulunkoski, niva / I- N 60 57.179' E 27 09.474' (WGS84) Kivisessä koskessa on oikeassa reunassa oleva suora ja kapea kivetön ränni. Kyykoski, I N 60 57.221' E 27 09.632' (WGS84)

Lisätiedot

MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KANSAINVÄLINEN LUONTOMATKAILU- TUTKIMUS osaraportti MELONTAMATKAILU OUTDOORS FINLAND

MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KANSAINVÄLINEN LUONTOMATKAILU- TUTKIMUS osaraportti MELONTAMATKAILU OUTDOORS FINLAND MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KANSAINVÄLINEN LUONTOMATKAILU- TUTKIMUS 2010 osaraportti MELONTAMATKAILU OUTDOORS FINLAND Hämeen ELY-keskus on rahoittanut tämän tutkimuksen ja osaraportin tekemistä. Sisällys...

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN KANTA-HÄMEEN MATKAILUN STRATEGINEN JATKOSELVITYS VAIHE III CreaMentors Oy 2008 Strategian laadintaprosessi Toimijahaastattelut -matkailutoimijat -kehittäjät -päättäjät -rahoittajat Visio 2015 Toimenpideohjelma

Lisätiedot

ERÄSTELYN OHJATUT MELONTARETKET 2010

ERÄSTELYN OHJATUT MELONTARETKET 2010 ERÄSTELYN OHJATUT MELONTARETKET 2010 Luonnon kauneudesta voit nauttia meloen Lieksan vesistöjä. Ohjatulle ja turvalliselle melontaretkelle voi osallistua koko perhe. Aloitteleville suosittelemme Vesiluontopolku

Lisätiedot