EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION VIIDES KERTOMUS NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE

Transkriptio

1 FI FI FI

2 EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel KOM(2009) 560 lopullinen KOMISSION VIIDES KERTOMUS NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE eräiden kolmansien maiden vastavuoroisuusperiaatteen vastaisesti ylläpitämästä viisumipakosta luettelon vahvistamisesta kolmansista maista, joiden kansalaisilla on oltava viisumi ulkorajoja ylittäessään, ja niistä kolmansista maista, joiden kansalaisia tämä vaatimus ei koske, annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 539/ artiklan 5 kohdan mukaisesti, sellaisena kuin asetus on muutettuna asetuksella (EY) N:o 851/2005 vastavuoroisuusmekanismin osalta FI 1 FI

3 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto Komission neljännen vastavuoroisuutta koskevan kertomuksen jälkeen saavutetut tulokset Täydellinen vastavuoroisuus on nyt toteutunut Japani Panama Singapore Vastavuoroisuudessa tapahtunut kehitys 23. heinäkuuta 2008 annetun kertomuksen jälkeen Australia Yhdysvallat Vastavuoroisuudessa ei kehitystä 23. heinäkuuta 2008 annetun kertomuksen jälkeen Brasilia Brunei Kanada Päätelmät FI 2 FI

4 1. JOHDANTO Luettelon vahvistamisesta kolmansista maista, joiden kansalaisilla on oltava viisumi ulkorajoja ylittäessään (asetuksen liite I, ns. negatiivinen luettelo), ja niistä kolmansista maista, joiden kansalaisia tämä vaatimus ei koske (asetuksen liite II, ns. positiivinen luettelo) 15 päivänä maaliskuuta 2001 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 539/2001 1, sellaisena kuin se on muutettuna 2 päivänä kesäkuuta 2005 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 851/2005 2, on yhteisen viisumipolitiikan perusväline, joka tarjoaa vastavuoroisuusmekanismin myös tapauksissa, joissa positiivisessa luettelossa oleva kolmas maa ylläpitää viisumivaatimusta tai ottaa sen käyttöön yhden tai useamman jäsenvaltion kansalaisten osalta. Ensimmäisessä 3, toisessa 4 ja kolmannessa 5 kertomuksessa kuvailtiin vastavuoroisuusmekanismia ja tarkasteltiin vastavuoroisuuden puuttumista raportointijaksoilla. Uuden vastavuoroisuusmekanismin yhteydessä tehdyt jäsenvaltioiden ilmoitukset osoittivat, että kesäkuuhun 2005 mennessä ilmoituksia tehtiin 13:sta kolmannesta maasta ja tapauksia oli yhteensä 75 (ks. viisumien vastavuoroisuutta koskevan ensimmäisen kertomuksen liite 1 B 6 ). Sen jälkeen kun Bulgaria ja Romania liittyivät Euroopan unioniin 1. tammikuuta 2007, ne ovat ilmoittaneet vastavuoroisuuden puuttumisesta seitsemän kolmannen maan tapauksessa. Viisumien vastavuoroisuutta koskeva neljäs kertomus 7, joka annettiin heinäkuussa 2008, osoitti vastavuoroisuuden puuttuvan vielä kahdeksan positiivisessa luettelossa esiintyvän kolmannen maan tapauksessa. Kertomus esitettiin oikeus- ja sisäasioiden neuvostolle 24. heinäkuuta 2008, ja jäsenvaltiot suhtautuivat siihen myönteisesti. Jäsenvaltiot asennoituivat optimistisesti myös viisumikohtelun täysimääräisen vastavuoroisuuden saavuttamiseen. Tässä viidennessä kertomuksessa tarkastellaan komission toimia heinäkuun 2008 jälkeen. Seuraavassa selostetaan yksityiskohtaisesti, että viisumikohtelun täysimääräinen vastavuoroisuus on saavutettu kolmen uuden kolmannen maan kanssa ja viisi positiivisessa luettelossa olevaa kolmatta maata edellyttää edelleen viisumia vähintään yhden jäsenvaltion kansalaisilta. 2. KOMISSION NELJÄNNEN VASTAVUOROISUUTTA KOSKEVAN KERTOMUKSEN JÄLKEEN SAAVUTETUT TULOKSET Komissio jatkoi aktiivisesti toimintaansa sen jälkeen, kun kolmas kertomus oli esitetty neuvostossa 24. heinäkuuta EYVL L 81, , s. 1. EUVL L 141, , s. 3. KOM(2006) 3 lopullinen. KOM(2006) 568 lopullinen. KOM(2007) 533 lopullinen. KOM(2006) 3 lopullinen, s. 18. KOM(2008) 486 lopullinen, s. 2. FI 3 FI

5 2.1. Täydellinen vastavuoroisuus on nyt toteutunut Japani Ilmoitus: Romania Japani ilmoitti 23. kesäkuuta 2009 Romanialle verbaalinootilla nro 59/2009, että Romanian kansalaisia koskevasta viisumivaatimuksesta luovuttaisiin 1. syyskuuta joulukuuta Viisumivaatimuksen väliaikaisen poistamisen edellytyksenä oli, että Romania lähettää hallinto- ja sisäasiainministeriöstään lähetystöavustajan Romanian Japanin suurlähetystöön 1. syyskuuta 2009 alkaen ja sitoutuu järjestämään tiedotuskampanjan joukkotiedotusvälineissä, jotta Romanian kansalaisten suhtautuminen laittomaan oleskeluun ulkomailla muuttuisi kielteisemmäksi ja tietoisuus ihmiskaupan uhriksi joutumisen vaarasta lisääntyisi. Romania on sitoutunut joukkotiedotusvälineissä järjestettävään kansalaisilleen suunnattuun tiedotuskampanjaan, ja tämän perusteella maan kansalaiset voivat matkustaa ilman viisumia Japaniin. Lisäksi Romania lähetti 18. elokuuta 2009 sisäasioita hoitavan lähetystöavustajan hallinto- ja sisäasiainministeriöstä Tokioon. Vastavuoroinen viisumivapaus on nyt toteutunut täysimääräisesti kaikkien jäsenvaltioiden ja Schengenin säännöstöön osallistuvien maiden kanssa. Koska Japanin päätös on kuitenkin vain väliaikainen, komissio seuraa tiiviisti tämän väliaikaisen viisumivapauden soveltamista, jotta voidaan varmistaa, että se muuttuu pysyväksi Panama Ilmoitukset: Bulgaria ja Romania Panama ilmoitti komissiolle 19. syyskuuta 2008 päivätyllä verbaalinootilla DGPE/DE/770/08, että kyseisestä päivästä alkaen Bulgarian ja Romanian kansalaisilta ei enää vaadita viisumia Panaman alueelle tuloa varten. Vastavuoroinen viisumivapaus on nyt toteutunut täysimääräisesti kaikkien jäsenvaltioiden ja Schengenin säännöstöön osallistuvien maiden kanssa Singapore Ilmoitukset: Bulgaria ja Viro Singapore on vapauttanut kaikkien EU:n jäsenvaltioiden kansalaiset viisumipakosta. Viisumivapaus oli kuitenkin rajoitettu enintään 30 päivän oleskeluun, jos henkilö saapuu lentoteitse, ja 14 päivän oleskeluun, jos henkilö saapuu meritse tai maitse. Oleskelua voitiin jatkaa paikallisesti kahdella 30 päivän jaksolla yleisen viisumivapausjärjestelmän mukaisesti. FI 4 FI

6 Singapore ilmoitti komissiolle 23. syyskuuta 2008 päivätyllä verbaalinootilla SEB/024/2008, että se myöntää 1. marraskuuta 2008 alkaen nykyisten 27 EU:n jäsenvaltion kansalaisille 90 päivän vierailupassin ennakolta ja 90 päivän viisumivapaan oleskelun saapumispaikassa. Vastavuoroinen viisumivapaus on nyt toteutunut täysimääräisesti kaikkien jäsenvaltioiden kanssa Vastavuoroisuudessa tapahtunut kehitys 23. heinäkuuta 2008 annetun kertomuksen jälkeen Australia Nykytilanne Australia vaati sähköisen Electronic Travel Authority -matkustusluvan (ETA) 14 jäsenvaltion kansalaisilta (Belgia, Tanska, Saksa, Kreikka, Espanja, Ranska, Italia, Luxemburg, Malta, Alankomaat, Itävalta, Portugali, Suomi ja Ruotsi) sekä Islannin ja Norjan kansalaisilta. E-viisumi (e676) vaadittiin 11 jäsenvaltion kansalaisilta (Bulgaria, Tšekki, Viro, Kypros, Latvia, Liettua, Unkari, Puola, Romania, Slovenia ja Slovakia). Näiden 11 jäsenvaltion kansalaisille myönnettiin ns. itsepalvelujärjestely (e-viisumista ja itsepalvelujärjestelystä kerrotaan tarkemmin viisumikohtelun vastavuoroisuutta koskevan ensimmäisen kertomuksen liitteessä 2 8 ). Australia otti 27. lokakuuta 2008 käyttöön evisitors-järjestelmän. Kaikki jäsenvaltiot ja Schengenin säännöstöön osallistuvat maat sekä pienet eurooppalaiset valtiot (Andorra, Liechtenstein, Monaco, San Marino ja Pyhä istuin) ovat ensimmäisiä järjestelmästä hyötyviä maita riippumatta niiden aikaisemmasta asemasta (ts. ETA tai e-viisumi). Toimet vastavuoroisuuden saavuttamiseksi Australia on toimittanut komissiolle raportteja evisitors-järjestelmän hakutilastoista. Raporteissa esitetään yksityiskohtaisesti esitettyjen hakemusten, myönnettyjen ja evättyjen viisumien lukumäärä, myönnettyjen viisumien jakauma kansalaisuuksittain ja automaattisesti käsiteltyjen ja myönnettyjen viisumien osuus. Ensimmäinen raportti toimitettiin komissiolle 14. huhtikuuta 2009, ja se kattoi 27. lokakuuta 2008 ja 31. maaliskuuta 2009 välisen jakson. Tämän jakson aikana myönnettiin evisitors-lupaa, joista 85,02 prosenttia automaattisesti. Itsepalvelujärjestelyn osuus vaihteli 75,89 prosentista Slovakian kansalaisten tapauksessa 91,44 prosenttiin Kreikan kansalaisten tapauksessa. Kielteisen päätöksen sai 641 hakijaa, joista 249 oli Romanian kansalaisia. Tämän ensimmäisen jakson aikana Australia havaitsi muutamia rehellisyyteen liittyviä ongelmia, jotka koskivat kahdesta jäsenvaltiosta lähtöisin olevia hakijoita. Australia otti yhteyttä näihin jäsenvaltioihin ongelmien ratkaisemiseksi. 8 KOM(2006) 3 lopullinen. FI 5 FI

7 Australia toimitti 26. elokuuta 2009 toisen raportin, joka kattoi 27. lokakuuta 2008 ja 30. kesäkuuta 2009 välisen jakson. Raportti osoittaa, että evisitors-lupia myönnettiin ja itsepalvelujärjestelyn osuus nousi 86,01 prosenttiin. Itsepalvelujärjestelyn osuus vaihteli 71,05 prosentista Romanian kansalaisten tapauksessa 92,42 prosenttiin Kreikan kansalaisten tapauksessa. Myönnettyjen lupien yhteenlaskettu (sekä itsepalvelujärjestely että manuaalinen) osuus on 99,2 prosenttia. Kieltopäätöksen sai hakijaa, joista suurin osa (498) oli Romanian kansalaisia. Yhtään kielteistä vastausta ei esitetty Kreikan, Luxemburgin ja Maltan kansalaisille. Australia toimitti lisäksi kaksi yhteenvetoa vuoden 2009 kahdelta ensimmäiseltä neljännekseltä. Ensimmäinen yhteenveto kattoi 1. tammikuuta ja 31. maaliskuuta 2009 välisen jakson. Se osoittaa, että lupaa myönnettiin ja itsepalvelujärjestelyn osuus oli yhteensä 89,05 prosenttia. Itsepalvelujärjestelyn osuus vaihteli 77,78 prosentista Luxemburgin kansalaisten tapauksessa 96,05 prosenttiin Kreikan kansalaisten tapauksessa. Kieltävän vastauksen sai 474 hakijaa, joista suurin osa oli Romanian kansalaisia (197). Yhtään kieltopäätöstä ei esitetty Viron, Kreikan, Luxemburgin ja Maltan kansalaisille. Toinen yhteenveto kattoi 1. huhtikuuta ja 30. kesäkuuta 2009 välisen jakson. Se osoittaa, että lupaa myönnettiin ja itsepalvelujärjestelyn osuus oli 88,50 prosenttia. Itsepalvelujärjestelyn osuus vaihteli 70,54 prosentista Slovakian kansalaisten tapauksessa 95,06 prosenttiin Kreikan kansalaisten tapauksessa. Kieltävän vastauksen sai 477 hakijaa, joista suurin osa oli Romanian kansalaisia (249). Yhtään kieltopäätöstä ei esitetty Suomen, Kreikan, Luxemburgin, Maltan ja Slovenian kansalaisille. Neljännessä kertomuksessaan komissio ilmoitti laativansa arvioinnin siitä, vastaako evisitors-järjestelmä yhteisessä konsuliohjeistossa määriteltyä Schengenviisumihakemusmenettelyä. on parhaillaan käynnissä, ja se esitetään erillisenä asiakirjana ennen vuoden 2009 loppua. Siirtyminen evisitors-järjestelmän käyttöön on tehnyt kaikkien jäsenvaltioiden ja Schengenin säännöstöön osallistuvien maiden kansalaisten kohtelusta tasavertaista. Kaksi raporttia ja kaksi neljännesvuosikatsausta osoittavat kuitenkin, että vaikka itsepalvelujärjestelyn osuus on erittäin suuri, merkittävä osa hakemuksista käsitellään edelleen manuaalisesti. Tämän vuoksi komissio seuraa edelleen tiiviisti evisitorsjärjestelmän soveltamista. Vasta sitten kun evisitors-järjestelmän arviointi on saatu päätökseen, komissio voi päätellä, onko viisumikohtelun vastavuoroisuus toteutunut täysimääräisesti Yhdysvallat Nykytilanne Bulgarian, Kyproksen, Kreikan, Puolan ja Romanian kansalaisilta vaaditaan edelleen viisumi. Tšekki, Viro, Latvia, Liettua, Unkari ja Slovakia liittyivät 17. marraskuuta 2008 viisumivapausohjelmaan. Malta liittyi ohjelmaan 30. joulukuuta FI 6 FI

8 Toimet vastavuoroisuuden saavuttamiseksi Komissio on toistuvasti ottanut esiin vastavuoroisuuden puuttumisen Yhdysvaltojen viranomaisten kanssa teknisellä ja poliittisella tasolla käydyissä keskusteluissa, erityisesti EU:n ja Yhdysvaltojen välisissä oikeus-, vapaus- ja turvallisuusasioita koskeneissa ministeritason kolmikantaneuvotteluissa 12. joulukuuta 2008 ja 28. huhtikuuta 2009, EU:n ja Yhdysvaltojen työryhmäkokouksissa 8. joulukuuta 2008 ja 18. helmikuuta 2009 ja EU:n ja Yhdysvaltojen välisissä oikeus-, vapaus-, ja turvallisuusasioista koskevissa korkean tason epävirallisissa kokouksissa heinäkuussa 2008 sekä helmi- ja heinäkuussa Pysyvien edustajien komitea (Coreper) päätti 12. maaliskuuta 2008 toteuttaa kaksitahoista lähestymistapaa, ja komissio on jatkanut keskusteluja EY:n lähestymistavasta Yhdysvaltojen kanssa. Komission tavoitteena kirjeenvaihtona tehtävän sopimus, johon kirjattaisiin (jatkuvaa) viisumivapausohjelmaan osallistumista koskevien ja Euroopan yhteisön toimivaltaan kuuluvien Yhdysvaltojen oikeudellisten vaatimusten noudattaminen. Luonnoksia tästä sopimuksesta on vaihdettu, ja niistä on käyty Yhdysvaltojen kanssa keskusteluja joulukuusta 2008 alkaen. Sopimuspuolten kannat ovatkin lähentymässä toisiaan. Yhdysvallat on kuitenkin toistanut, että sen tavoitteena on saada kirjeenvaihdosta konkreettisia tuloksia, minkä vuoksi se haluaa käynnistää kirjeenvaihdossa esitettyä tietojenvaihtoa koskevan pilottihankkeen. Kuten neljännessä kertomuksessa todettiin, komissio teki osana EY:n lähestymistapaa (kyseisen säädösluonnoksen perusteella) alustavan arvioinnin siitä, vastaako sähköinen matkustuslupajärjestelmä (ESTA) yhteisessä konsuliohjeistossa määriteltyä Schengen-viisumihakemusmenettelyä, ja analysoi ESTA:n vaikutuksia henkilötietojen suojaan 9. Arvioinnin alustavat päätelmät ovat seuraavat: ESTA:n ei voida tässä vaiheessa katsoa vastaavan yhteisessä konsuliohjeistossa määriteltyä Schengen-viisumihakemusmenettelyä; ESTA aiheuttaa monia tietosuojaongelmia, ja eräistä olennaisista tekijöistä tarvitaan lisäselvitystä, jota ESTA:a koskevan säädöksen toivotaan tarjoavan; vasta sitten voidaan tehdä täydellinen arvio ESTA:n vaikutuksista henkilötietojen suojaan; edistystä on saavutettu hiv-positiivisten henkilöiden osalta, jotka matkustavat Yhdysvaltoihin viisumivapausohjelman mukaisesti, mutta jäljellä olevat toimenpiteet on toteutettava, jotta hiv-positiivisten henkilöiden syrjintä viisumivapausohjelman soveltamisessa loppuisi. Kun ESTA-säädös on julkaistu Yhdysvaltojen virallisessa lehdessä, komissio tekee lopullisen arvioinnin ja ottaa huomioon mahdolliset muutokset. Yhdysvaltojen viranomaiset ovat ilmoittaneet, että säädös annetaan lähikuukausina. ESTA:n osalta on kiinnitetty erityistä huomiota ehdotukseen, joka koskee matkailun edistämisestä vuonna 2009 annettavaa säädöstä (Travel Promotion Act, TPA). TPAsäädöksellä on tarkoitus perustaa voittoa tavoittelematon yhteisö, jonka tehtävänä on 9 SEC(2008) 2991 lopullinen. FI 7 FI

9 tiedottaa Yhdysvaltojen maahantulokäytänteistä kansainvälisille matkustajille ja edistää loma-, liike- ja opintomatkailua Yhdysvaltoihin. Lisäksi maahanmuuttoa ja kansalaisuutta koskevaa säädöstä (Immigration and Nationality Act, INA) on tarkoitus muuttaa siten, että Yhdysvaltojen sisäiseen turvallisuuteen liittyvistä asioista vastaava ministeriö alkaa periä maksua ESTA:n käytöstä. Ehdotettu maksu on 10 Yhdysvaltojen dollaria matkustuslupaa kohden ja siihen lisätään määrä, joka vähintäänkin kattaa kaikki ESTA:n käyttöönotosta ja hallinnoinnista aiheutuvat kulut. Ehdotettua maksua koskevia huolenaiheita on esitetty 18. kesäkuuta 2009 päivätyissä kirjeissä ulkoasianministeri Clintonille, turvallisuusministeri Napolitanolle ja kauppaministeri Lockelle, Tšekin ja Ruotsin suurlähettiläiden ja Euroopan komission Washingtonin lähetystön päällikön 25. kesäkuuta 2009 päivätyssä kirjeessä kongressille ja oikeus-, vapaus- ja turvallisuusasioista vastaavan pääjohtajan 18. kesäkuuta 2009 päivätyssä kirjeessä Yhdysvaltojen sisäiseen turvallisuuteen liittyvistä asioista vastaavalle ministerille. Komission Washingtonin lähetystön päällikkö antoi asiasta lehdistötiedotteen 25. kesäkuuta 2009 ja jälleen 4. syyskuuta Komissio otti 3. syyskuuta 2009 virallisesti yhteyttä Yhdysvaltojen asiainhoitajaan EU:ssa ja esitti samalla nootin, jossa EU:n huolenaiheet esitettiin. Maksua pidetään askeleena taaksepäin yhteisissä pyrkimyksissä transatlanttisen liikkuvuuden helpottaminen, ja ulkomaalaisten matkailijoiden verottaminen matkailun edistämiseksi on vastoin suunniteltuja tavoitteita. Ministeri Napolitano totesi 24. elokuuta 2009 päivätyssä vastauksessaan, että ESTA-maksun tuleva käyttöönotto ei poistaisi ESTA:n ja muiden kuin maahanmuuttoviisumien välisiä perustavanlaatuisia eroja. Ministeri Napolitano totesi myös, että lähikuukausina on tarkoitus tehdä päätös I-94W-paperiversion poistamisesta. Tämän lisäksi ESTA:n vaatimusten noudattamisesta on tulossa pakollista niiden viisumivapausohjelman mukaisten matkailijoiden osalta, jotka eivät täytä ESTA-vaatimusta mutta jotka on tähän asti päästetty Yhdysvaltoihin, jos he ovat muutoin täyttäneet pääsyvaatimukset. Yhdysvaltojen senaatti hyväksyi 9. syyskuuta 2009 ehdotetun TPA-säädöksen. Tästä syystä Ruotsin ja Espanjan suurlähettiläät sekä komission Washingtonin lähetystön päällikkö esittivät jälleen edustajainhuoneen jäsenille osoitetulla, 23. syyskuuta 2009 päivätyllä kirjeellään huolestuneisuutensa aiheesta. Yhdysvaltojen edustajainhuone hyväksyi 7. lokakuuta 2009 TPA-säädöksen ilman muutoksia osana toista säädöstä. Lainsäädäntöprosessi on siis edennyt Yhdysvalloissa varsin pitkälle ja TPAsäädöksen pikainen voimaantulo vaikuttaa nyt todennäköiseltä. INA-säädöksen mukaisesti hiv-positiiviset henkilöt eivät vieläkään voi matkustaa Yhdysvaltojen viisumivapausohjelman mukaisesti. Komission varapuheenjohtaja Barrot ottikin alustavan arvioinnin jatkotoimina aiheen esille tuolloisen turvallisuusministerin Chertoffin kanssa joulukuussa 2008 ja nykyisen turvallisuusministerin Napolitanon kanssa maaliskuussa Koska Yhdysvaltojen terveys- ja sosiaalipalveluministeriöllä on toimivalta ratkaista kysymys, varapuheenjohtaja Barrot lähetti yhdessä komissaari Vassilioun kanssa 12. toukokuuta 2009 kirjeen terveys- ja sosiaalipalveluministeri Sebeliusille. Komissaari Vassiliou otti kysymyksen uudelleen esiin kyseisen ministeriön kanssa vierailullaan Yhdysvalloissa toukokuussa Ministeri Sebelius ilmoitti 24. heinäkuuta 2009 päivätyssä vastauksessaan, että 2. heinäkuuta 2009 julkaistiin säädösehdotus, jonka nojalla hiv-viittaukset poistettaisiin sellaisten lääkärintarkastusten luettelosta, joita tietyiltä ulkomaalaisilta edellytetään Yhdysvaltoihin pääsemiseksi. Jos kyseiset tiedot FI 8 FI

10 poistetaan, hiv-positiiviset henkilöt voivat matkustaa viisumivapausohjelman mukaisesti. Menettely on edelleen kesken. Yksi 9/11-säädöksessä asetetuista edellytyksistä on biometrisen maastapoistumisjärjestelmän käyttöönotto, jolla voidaan todentaa jopa 97 prosenttia ulkomaiden kansalaisten poistumisista Yhdysvaltojen lentokenttien kautta. Turvallisuusministerin tehtävänä oli raportoida kongressille hankkeen etenemisestä 30. kesäkuuta 2009 mennessä, jotta viisumivapausasioista vastaava viranomainen voisi soveltaa 10 prosentin kattoa viisumihakemusten hylkäämismäärässä. Tähän mennessä ministeri ei kuitenkaan ole antanut tällaista ilmoitusta, mikä merkitsee, että viisumihakemusten hylkäämiseen viisumivapausohjelmassa sovellettava katto on 3 prosenttia. Toistaiseksi Yhdysvallat on suorittanut kaksi biometrisen maastapoistumisjärjestelmän testiä Atlantassa ja Denverissä vuonna 2009, mutta järjestelmällistä biometristä maastapoistumisvalvontaa ei ole vielä otettu käyttöön. Yhdysvallat ilmoitti viisumivapausohjelman osalta myös uusista säännöistä, jotka koskevat matkustamista väliaikaisella passilla. Kaikkien väliaikaisten passien on 1. heinäkuuta 2009 alkaen oltava biometrisiä passeja (sisältävät sirun, joka käsittää valokuvan ja henkilötietosivun), jotta passin haltija voisi matkustaa Yhdysvaltoihin viisumivapausohjelman mukaisesti. Tähän vaatimukseen on viisumivapausohjelmaa sääntelevien lakien nojalla kaksi pääasiallista syytä. Ensiksikin kaikkien 26. lokakuuta 2006 jälkeen myönnettyjen passien on oltava biometrisiä passeja eikä väliaikaisia passeja ole millään lailla vapautettu tästä vaatimuksesta ja toiseksi eräät matkailijat ovat käyttäneet väliaikaisia passeja toistuvasti muuhun kuin hätätilanteissa matkustamiseen. Yhdysvaltojen tulli- ja rajavalvontalaitoksen (CBP) virkailijoille on annettu ohje sallia todellinen hätätilanteissa matkustaminen, jos matkailijat täyttävät muuten vaatimukset. Puheenjohtajavaltiona toimiva Tšekki, tuleva puheenjohtajavaltio Ruotsi ja komission Washingtonin lähetystö ottivat 29. kesäkuuta 2009 virallisesti yhdessä yhteyttä Yhdysvaltojen sisäiseen turvallisuuteen liittyvistä asioista vastaavaan ministeriöön ja toimittivat kirjeen varaministeri Heymanille. Yhdysvallat ilmoitti, että konsulaatteja ja rajavartijoita oli ohjeistettu käyttämään harkintaa hätätilanteissa matkustavien ulkomaalaisten kohdalla ja antamaan ennakkovaroituksia rajavartijoille tapauksissa, joissa tällaiset matkustajat eivät täytä vaatimuksia. Kun tarkastellaan kahdenvälisiä järjestelyjä, Kreikka allekirjoitti yhteisymmärryspöytäkirjan 28. kesäkuuta Nyt siis kaikkiaan kahdeksan jäsenvaltiota on allekirjoittanut yhteisymmärryspöytäkirjan Yhdysvaltojen kanssa. Jäsenvaltiot ovat myös allekirjoittaneet sopimuksia vakavien rikosten estämistä ja torjumista koskevan yhteistyön lisäämisestä sekä tunnettuja terroristeja tai terrorismista epäiltyjä koskevien tietojen vaihtamisesta. Bulgarian lisäksi myös Romania allekirjoitti 3. marraskuuta 2008 Yhdysvaltojen kanssa julistuksen, jossa esitetään kansainväliseen matkailuun sovellettavat tehostetut kahdenväliset turvallisuustoimenpiteet ja Yhdysvaltojen viisumivapausohjelman mukaiset vaatimukset. Yhdysvallat lähetti 31. joulukuuta 2008 viisumivapausohjelmaan jo ennen vuoden 2008 laajentumista osallistuneille jäsenvaltioille kirjeen, jossa niille tiedotettiin viisumivapausohjelman edellyttämästä 9/11-säädöksen vaatimusten noudattamisesta ja lisäyhteistyön tarpeesta monien 9/11-säädöksen vaatimusten osalta. Kirjeessä FI 9 FI

11 kehotetaan näitä jäsenvaltioita allekirjoittamaan kaksi tietojenvaihtosopimusta, jotka muut jäsenvaltiot ovat jo edellä esitetyllä tavalla allekirjoittaneet. Lisäksi ilmoitettiin, että ennen vuotta 2008 viisumivapausohjelmaan osallistuneilta mailta ei edellytetty yhteisymmärryspöytäkirjan allekirjoittamista. Viisumivapausohjelmaan on 23. heinäkuuta 2008 julkaistun kertomuksen jälkeen liittynyt seitsemän uutta jäsenvaltiota. Yhdysvallat on lisäksi todennut, että Kreikka voi liittyä viisumivapausohjelmaan ennen tämän vuoden loppua. Tämä merkitsee kuitenkin sitä, että neljän jäsenvaltion kansalaiset eivät edelleenkään voi matkustaa ilman viisumia Yhdysvaltoihin. Kun lisäksi otetaan huomioon, ettei biometristä maastapoistumisjärjestelmää ollut otettu käyttöön 30. kesäkuuta 2009 mennessä, viisumihakemusten hylkäämisraja on laskenut 3 prosenttiin. Tämä merkitsee, että viimeisimpien tilastojen perusteella niistä viidestä jäsenvaltioista, jotka eivät vielä osallistu viisumivapausohjelmaan, ainoastaan Kreikka täyttää 3 prosentin rajan. Komissio aikoo ottaa edelleen vastavuoroisuuden puuttumisen esiin yhteyksissään Yhdysvaltojen viranomaisiin, jotta täysimääräinen vastavuoroisuus saavutettaisiin mahdollisimman pian. EY:n lähestymistavan osalta komissio toivoo, että kirjeenvaihdon tekstistä saavutettaisiin yhteisymmärrys lokakuussa 2009 pidettäviin EU:n ja Yhdysvaltojen välisiin oikeus-, vapaus- ja turvallisuusasioita koskeviin ministeritason kolmikantaneuvotteluihin mennessä. Komissio jatkaa keskusteluja Yhdysvaltojen kanssa tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Hiv-positiiviset henkilöt eivät edelleenkään voi matkustaa viisumivapausohjelman mukaisesti Yhdysvaltoihin, mutta komission mielestä asiassa on edistytty merkittävästi. Komissio seuraa tiiviisti ehdotettujen soveltamissäännösten antamista ja toivoo Yhdysvaltojen hallinnon saavan prosessin nopeasti päätökseen, jotta hivpositiiviset henkilöt voivat matkustaa viisumivapausohjelman mukaisesti mahdollisimman pian. Komissio on erittäin huolestunut siitä, että ESTA:n käytöstä aletaan mahdollisesti periä maksua Yhdysvaltoihin matkailun edistämiseksi. EU on monissa virallisissa yhteydenotoissaan tehnyt selväksi, että maksun periminen ESTA:n käytöstä tulkittaisiin lisärasitteeksi Euroopan kansalaisille, jotka matkustavat Yhdysvaltoihin. Sitä pidetään myös usein toistettujen transatlanttista yhteydenpitoa ja yhteistyötä koskevien sitoumusten vastaisena hankkeena. Komissio ei ole vielä viimeistellyt ESTA:a koskevaa arviointia, jonka tarkoituksena on määrittää, vastaako se Schengen-viisumihakemusmenettelyä. a ei ole saatettu päätökseen, koska ESTA-säädöstä ei ole vielä julkaistu Yhdysvalloissa. On selvää, että maksun periminen pitkälti Yhdysvaltojen elinkeinoelämän hyödyksi olisi otettava huomioon tässä arvioinnissa ja vahvistaisi todennäköisesti käsitystä siitä, että ESTA vastaa viisumijärjestelmää. Lisäksi olisi todettava, että Yhdysvaltojen sisäiseen turvallisuuteen liittyvistä asioista vastaavan ministeriön mukaan ESTA:n vaatimusten noudattamisaste on vain hieman yli 90 prosenttia. Voidaan olettaa, että jos ESTA:n vaatimusten noudattaminen muuttuu pian pakolliseksi ilman, että siihen liittyy riittävää Yhdysvaltojen viranomaisten tiedotuskampanjaa ja jonkinasteista rajavartioiden harkintavaltaa, että FI 10 FI

12 Yhdysvaltoihin pääsy evätään todennäköisesti tilapäisesti aikaisempaa useammilta viisumivapausohjelman mukaisilta matkustajilta Vastavuoroisuudessa ei kehitystä 23. heinäkuuta 2008 annetun kertomuksen jälkeen Brasilia Nykytilanne Neljän jäsenvaltion (Kypros, Viro, Latvia ja Malta) kansalaiset tarvitsevat edelleen viisumin Brasiliaan. Vuonna 2003 allekirjoitettu Liettuan ja Brasilian viisumivapaussopimus tuli voimaan 13. tammikuuta Toimet vastavuoroisuuden saavuttamiseksi Komissio aloitti 2. heinäkuuta 2008 virallisesti neuvottelut Brasilian kanssa lyhytaikaista oleskelua koskevan viisumivapaussopimuksen tekemisestä. Neuvottelut alkoivat käytännössä marras-joulukuussa EU:n ja Brasilian välisessä Rion huippukokouksessa, joka pidettiin 22. joulukuuta 2008, todettiin uudelleen tarve lyhytaikaista oleskelua koskevan viisumivapaussopimuksen tekemiseen. Tämä tavoite sisällytettiin myös yhteiseen toimintasuunnitelmaan: Varmistetaan nopeasti viisumivapaa matkustaminen vastavuoroisuuden perusteella, noudattaen samalla täysimääräisesti osapuolten parlamentaarisia ja muita sisäisiä menettelyjä, ja neuvotellaan ja viimeistellään lähitulevaisuudessa lyhytaikaista oleskelua koskeva viisumivapaussopimus EY:n ja Brasilian välillä vaihdettujen ehdotusten perusteella. Brasilia vahvisti uudelleen tämän sitoumuksen EY:n ja Brasilian yhteiskomitean kokouksessa 7. heinäkuuta Komissio järjesti 18. helmikuuta, 8. toukokuuta ja 2. heinäkuuta 2009 Brasilian kanssa kokouksia, joiden tarkoituksena oli saavuttaa yhteisymmärrys viisumivapaussopimuksen kompromissitekstistä. Merkittävää edistystä ei kuitenkaan pystytty saavuttamaan. Varapuheenjohtaja Barrot lähettikin Brasilian ulkoasiainministeri Amorimille 31. heinäkuuta 2009 päivätyn kirjeen, jossa toisaalta toistettiin tarve viisumivapaussopimusta koskevien neuvottelujen vauhdittamiseen ja loppuun saattamiseen ja toisaalta viitattiin siihen, että Euroopan yhteisö oli jo osoittanut huomattavaa joustavuutta. Komission edustajien ja Brasilian ulkoasiainministerin välillä pidettiin 26. elokuuta 2009 videokokous, jossa valmisteltiin seuraavaa neuvottelukierrosta. Vaikka viisumivapaussopimuksen osalta ei saavutettu todellista edistystä, sekä komissio että Brasilia selvensivät kantaansa sovittavina olevista asiakohdista, kuten sopimuksen soveltamisalasta, yhteisen komitean tarpeesta ja sopimuksen alueellisesta soveltamisesta Ranskan ja Alankomaiden Euroopan ulkopuolisiin alueisiin. Komissio ja Brasilian viranomaiset kävivät 29. syyskuuta 1. lokakuuta 2009 uuden neuvottelukierroksen Brasiliassa. Näissä neuvotteluissa osapuolet pääsivät FI 11 FI

13 yhteisymmärrykseen tavallisten passien haltijoita koskevan viisumivapaussopimuksen tekstiluonnoksesta Brunei Komissio on ilahtunut siitä, että tavallisten passien haltijoita koskevan viisumivapaussopimuksen tekstiluonnoksesta saavutettiin yhteisymmärrys. Se odottaa, että myös diplomaattipassien, virkapassien tai erityispassien haltijoita koskeva viisumivapaussopimus saadaan tehtyä piakkoin. Komissio toivoo, että Brasilia pystyy ratifioimaan molemmat sopimukset sisäisiä menettelyjään noudattaen mahdollisimman pian. Nykytilanne Kaikilla jäsenvaltioilla on 30 päivän viisumivapaus. Viisumivapautta voidaan jatkaa paikallisesti kahdella 30 päivän jaksolla siten, että viisumivapaan oleskelun kesto voi olla yhteensä 90 päivää. Yhdysvaltojen kansalaisilla on kuitenkin oikeus oleskella 90 päivää, jos he ovat koneellisesti luettavan tavallisen passin haltijoita. Toimet vastavuoroisuuden saavuttamiseksi Komissio konsultoi Brunein edustustoa Euroopan unionissa teknisellä tasolla, jotta voitaisiin neuvotella mahdollisuuksista Yhdysvaltojen kansalaisten tilanteeseen verrattavan 90 päivän viisumivapauden myöntämiseen ja täysimääräisen vastavuoroisuuden toteutumiseen. Tämän yhteydenpidon aikana komissio selvitti, että kaikki jäsenvaltioiden myöntämät passit ovat koneellisesti luettavia ja 28. kesäkuuta 2009 alkaen jäsenvaltiot ovat alkaneet lisäksi myöntää biometrisiä passeja, joihin kuuluva mikrosiru sisältää kasvokuvan ja kaksi sormenjälkikuvaa. Lisäksi komissio selitti, että täysimääräisestä vastavuoroisuudesta 90 päivän viisumivapaan oleskelun osalta on sovittu Brunein kahden naapurivaltion Singaporen ja Malesian kanssa, jotka sovelsivat aiemmin vastaavanlaista viisumipolitiikkaa EU:n kansalaisiin. Brunein ministeriöissä käydään parhaillaan sisäisiä keskusteluja 90 päivän viisumivapaudesta. Komissio seuraa näitä Brunein sisäisiä keskusteluja erittäin tiiviisti ja jatkaa Brunein viranomaisten kuulemista, jotta Yhdysvaltojen kansalaisille myönnettyä kohtelua vastaava 90 päivän viisumivapaus saavutettaisiin Kanada Nykytilanne Bulgarian ja Romanian kansalaisia koskeva viisumivaatimus on edelleen voimassa, ja Tšekin kansalaisia koskeva viisumivaatimus otettiin uudelleen käyttöön 14. FI 12 FI

14 heinäkuuta Komissio on antanut Tšekin kansalaisia koskevan viisumivaatimuksen palauttamisesta erillisen kertomukseen 19. lokakuuta Toimet vastavuoroisuuden saavuttamiseksi Kaikkien EU:n kansalaisten viisumivapaa matkustaminen on otettu Kanadan kanssa esiin useaan otteeseen, ja siitä on neuvoteltu etenkin vuosina 2008 ja 2009 pidetyissä EU:n ja Kanadan välisissä huippukokouksissa. Keskusteluissa on varmistunut, että Kanada ja EU jatkavat yhteistyötä, jonka päämääränä on tarjota kaikille EU:n kansalaisille viisumivapaa pääsy Kanadaan mahdollisimman pian. Kanada esitti keskeisimmät havaintonsa Bulgarialle ja Romanialle maaliskuussa 2009 tehtyään teknisen tason vierailut Romaniaan ja Bulgariaan huhtikuussa Molemmat jäsenvaltiot ovat toimittaneet ajantasaistettuja tietoja kyseisen katsauksen tulosten perusteella. Kanada on esittänyt huolenaiheensa molemmille jäsenvaltiolle, mutta myös todennut aikovansa jatkaa yhteistyötä ja pyytänyt näitä toimittamaan ajantasaista tietoa ongelmallisista aiheista. Lisäksi Kanada jatkaa Bulgarian ja Romanian olosuhteiden seurantaa sekä edistymistä Kanadan asettamien viisumivapauskriteerien täyttämisessä. Komissio jatkaa keskusteluja Kanadan kanssa Bulgariaa ja Romaniaa koskevien viisumivaatimusten poistamiseksi. 3. PÄÄTELMÄT Komissio katsoo, että 23. heinäkuuta 2008 julkaistun edellisen kertomuksen jälkeen uusi viisumien vastavuoroisuusjärjestely on osoittautunut jälleen kerran tehokkaaksi. Kahdeksasta positiivisessa luettelossa olevasta kolmannesta maasta, jotka edellyttivät viisumia vähintään yhden jäsenvaltion kansalaisilta edellisen kertomuksen aikaan, ainoastaan viisi soveltaa edelleen vaatimusta. Täysimääräinen vastavuoroisuus on saavutettu Japanin, Panaman ja Singaporen kanssa. Tuntuvaa edistystä on saavutettu myös Australian ja Yhdysvaltojen kanssa. Australian osalta evisitors-järjestelmän käyttöönotto on tehnyt kaikkien jäsenvaltioiden ja Schengenin säännöstöön osallistuvien maiden kansalaisten kohtelusta tasavertaista. Vasta sitten kun evisitors-järjestelmän arviointi on saatu päätökseen, komissio pystyy päättelemään, onko viisumikohtelun täysimääräinen vastavuoroisuus toteutunut. Yhdysvaltojen viisumivapausohjelmaan on liittynyt seitsemän uutta jäsenvaltiota. Tilanne on kuitenkin edelleen kaukana tyydyttävästä, ja komissio jatkaa neuvotteluja Yhdysvaltojen kanssa, jotta viimeisten viiden jäsenvaltion pikainen liittyminen viisumivapausohjelmaan voidaan varmistaa. Yhdysvaltojen ESTA-järjestelmän osalta komissio pitää valitettavana lainsäädäntöä, jonka nojalla ESTA-järjestelmän käytöstä peritään maksua Yhdysvaltojen matkailun ja matkailuteollisuuden edistämiseksi. Tämä ulkomaalaisilta perittävä maksu on askel huonompaan suuntaan, 10 KOM(2009) 562 lopullinen. FI 13 FI

15 ja se saattaa johtaa päätelmään, jonka mukaan ESTA vastaa Schengenviisuminhakemusmenettelyä ja aiheuttaa mahdollisesti erittäin vakavia seurauksia Eurooppaan matkustaville Yhdysvaltojen kansalaisille. Brunein osalta komissio seuraa tiiviisti maan sisäisiä keskusteluja ja jatkaa Brunein viranomaisten kuulemista, jotta 90 päivän viisumivapaus saataisiin voimaan kaikkien jäsenvaltioiden osalta. Komissio on Brasilian tapauksessa ilahtunut siitä, että tavallisten passien haltijoita koskevan viisumivapaussopimuksen tekstiluonnoksesta saavutettiin yhteisymmärrys. Se odottaa, että myös diplomaattipassien, virkapassien tai erityispassien haltijoita koskeva viisumivapaussopimus saadaan tehtyä piakkoin. Komissio toivoo, että Brasilia pystyy ratifioimaan molemmat sopimuksen sisäisiä menettelyjään noudattaen mahdollisimman pian. Komissio jatkaa keskusteluja Kanadan kanssa Bulgariaa ja Romaniaa koskevien viisumivaatimusten poistamiseksi. Komissio esittää neuvoston asetuksen (EY) N:o 539/2001, sellaisena kuin se on muutettuna neuvoston asetuksella (EY) N:o 851/2005, 1 artiklan 5 kohdan mukaisen kertomuksen neuvostolle ja Euroopan parlamentille seuraavan kerran viimeistään 30. kesäkuuta FI 14 FI