SEURANTALO PAIKALLISENA VOIMAVARANA: seurantalojen toimintaa ja korjausprojekteja Uudellamaalla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SEURANTALO PAIKALLISENA VOIMAVARANA: seurantalojen toimintaa ja korjausprojekteja Uudellamaalla"

Transkriptio

1 SEURANTALO PAIKALLISENA VOIMAVARANA: seurantalojen toimintaa ja korjausprojekteja Uudellamaalla Suomen Kotiseutuliiton tutkimusraportti Tapani Sainio

2 SISÄLLYS JOHDANTO...3 Taustaa tutkimukselle...3 Tietoa suomalaisista seurantaloista ja niiden korjausavustuksesta...3 Muu valtion rakennusperinnön hoitoon jakama tuki...4 Seurantalojen historiakatsaus...5 Tutkimusraportin tarkoitus ja työn eri vaiheet...6 Tutkimuskohteiden valinta...6 Tutkimusmenetelmä ja haastattelutilanne...7 Kokemuksia tutkimusmenetelmästä...7 Tutkimuskohteiden kuvaukset...8 SEURANTALOJEN KÄYTTÖ Talojen käyttäjät ja toiminnan järjestäjät Talon käyttöön vaikuttavia tekijöitä Toiminnan kausivaihtelut Yhdistysten aktiivit SEURANTALOJEN KORJAUSPROJEKTIT Korjausten kohteet Korjauskohteet taloittain Korjauksen aloite Rakennustoimikunnan kokoonpano Talkoot Töiden sujuminen ja ongelmakohdat Korjauksen rahoitus Korjausprojekti kaaviona HYVIÄ TOIMINTAMALLEJA Seurantalon hankkiminen yhdistyksen käyttöön: Ylistalo Työllistettyjen käyttö korjaustyömaalla: Raivaajatalo Remontin läpivienti pienellä rahalla: Harju Käyttäjien saaminen seurantalon toimintaan mukaan: Toukola JOHTOPÄÄTÖKSET Korjausavustuksen vaikutukset seurantalojen käyttöön ja talojen merkitys alueelleen Jatkotutkimuksen tarve LÄHTEET Haastattelut Muut lähteet ja kirjallisuus

3 JOHDANTO Taustaa tutkimukselle Opetusministeriö on osoittanut taloudellista tukea erilaisten vapaaehtoisten yhdistysten, kuten työväenyhdistysten ja nuorisoseurojen talojen korjauksiin vuosina lähes 40 miljoonaa euroa. Korjausavustuksilla on korjattu tänä aikana noin 1700 taloa. Tällä hetkellä avustusta jaetaan vuosittain noin 1,2 miljoonaa euroa. Korjausten luonne vaihtelee mittavista peruskorjauksista pienempiin, talon toiminnallisuutta parantaviin remontteihin. Suomen Kotiseutuliitto on vastannut opetusministeriön seurantaloavustusten hakemusten käsittelystä vuodesta 1991 lähtien sekä avustusten käsittelystä ja myöntämisestä syksystä 2003 lähtien. Liitto on aloittanut seurantalojen käyttöä ja korjauksia kartoittavan tutkimushankkeen, jonka ensimmäinen julkaisu tämä tutkimusraportti on. Kotiseutuliiton tutkimushankkeelle määrittelemä tavoite oli "kotiseututalojen/seurantalojen aikaansaamisesta seuranneen paikallisaktiviteetin tunnistaminen, kuvailu ja analysointi sekä kunnostus- ja rakennusprojektien eri tyyppitapausten löytäminen ja niistä koostettavan parhaimpien toimintamallien kokoelman aikaansaaminen." Tämä raportti vastaa joihinkin asetettuihin tutkimusongelmiin. Tutkimuksen kohteena on kymmenen Uudellamaalla sijaitsevaa erilaisella yhdistyspohjalla toimivaa seurantaloa. Talot ovat yhtä lukuun ottamatta saaneet seurantalojen korjausavustusta. Selvitystyön sai tehtäväkseen FM, kansatieteilijä Tapani Sainio. Raportin pääasiallisen lähdeaineiston muodostaa yhdistysten aktiivihenkilöiden haastattelut. Raportti vastaa talojen toimintaan sekä korjausprojektien sujuvuuteen liittyviin kysymyksiin. Näitä tietoja voivat hyödyntää yhtä hyvin sekä korjausavustuksen jakamisesta vastuulliset tahot että avustusta hakevat ja sitä suunnittelevat yhdistykset. Tutkimusraportin tekemisen mahdollisti Suomen kulttuurirahaston Uudenmaan maakuntarahaston Jaakko Koskikallion rahaston kautta saatu apuraha, mistä tutkimuksen toteuttajatahot haluavat lausua kiitoksensa. Tietoa suomalaisista seurantaloista ja niiden korjausavustuksesta Seurantalolla tarkoitetaan tässä raportissa erilaisten rekisteröityjen aatteellisten yhdistysten tai niistä muodostettujen oikeustoimikelpoisten yhteisöjen kokonaan tai osaksi omistamaa rakennusta, joka on tarkoitettu ja jota käytetään monipuoliseen kansalaistoimintaan. 1 Suomessa arvioidaan olevan noin 2600 seurantaloa. Niiden tarkka määrä ei ole tiedossa, sillä mitään yhtenäistä rekisteriä näistä taloista ei ole olemassa. 2 Edellä mainittu lukumäärä perustuu vuonna 1983 julkaistussa Yhdistystalotoimikunnan mietinnössä esitettyyn arvioon. Tämän jälkeen on tapahtunut erilaisia muutoksia; jotkut talot ovat poistuneet käytöstä, mutta vastaavasti toiset 1 Määritelmä on sama, mitä seurantaloja ja niille annettavaa valtion korjausavustusta vuonna 1983 pohtinut Yhdistystalotoimikunta käytti. 2 Suomen Kotiseutuliitossa ollaan suunnittelemassa kattavan, seurantalojen omistajien ja käyttäjien tarpeisiin vastaavan seurantalorekisterin perustamista

4 yhdistykset ovat hankkineet itselleen uusia toimitaloja, joten arvion suuruusluokka lienee edelleen paikkansa pitävä. (Yhdistystalotoimikunnan mietintö; Seurantalojen korjaustoiminnan seurantatutkimus, 8-9; Suullinen tiedonanto: Leni Pakkala) Tarkempaa numerotietoa seurantaloista saa Suomen Kotiseutuliitossa ylläpidettävästä rekisteristä, johon on koottu kaikki korjausavustusta saaneet tai sitä hakeneet, mutta ilman jääneet seurantalot. Tässä rekisterissä on noin 2050 taloa. Suurin ryhmä on nuorisoseurantalot (noin 37%). Seuraavaksi eniten on työväentaloja (noin 20%). Kolmanneksi suurin ryhmä on maamiesseurantalot (noin 15%). Muutaman prosentin osuuksilla on muiden yhdistysten omistamia taloja. Oikeutettuja seurantalojen korjausavustukseen ovat nuorisoseurojen, työväenyhdistysten, maamiesseurojen, pienviljelijäin yhdistysten ja osastojen, maataloustuottajain yhdistysten, manttaalisäätiöiden, urheiluseurojen, kotiseutuyhdistysten, kyläyhdistysten, raittiusyhdistysten, VPK-yhdistysten, marttayhdistysten ja puolueosastojen omistamat vapaaseen kansalaistoimintaan tarkoitetut seurantalot. Erityisestä syystä avustusta voidaan myöntää myös muun, vastaavanlaisen yhdistyksen (esim. metsästysseuran) omistaman seurantalon korjaamiseen. Sellaiset urheiluseurojen talot, joita käytetään pääasiallisesti liikuntaan, eivät kuulu tämän avustuksen piiriin. Korjauskustannusten lisäksi avustusta voidaan myöntää korjausten suunnittelukustannuksiin, talon toimivuutta parantavien laajennusten rakentamiseen, talon tyyliin soveltuvan kalustuksen ja sisustuksen hankkimiseen sekä kiinteän erityisvarustuksen parantamiseen tai hankintaan. Avustusta myönnettäessä kiinnitetään erityistä huomiota rakennuksen kulttuurihistorialliseen arvoon sekä kokoontumistilojen tarpeellisuuteen alueen väestön sivistys-, harrastus- ym. vapaaajan kansalaistoiminnan kannalta. (Suomen Kotiseutuliiton ohje seurantalojen korjaamiseen myönnettävistä avustuksista) Lisäksi Suomessa on jonkin verran samankaltaisessa käytössä olevia yhdistysten toimitaloja, jotka eivät täytä edellä mainitun seurantalo-määritelmän kriteereitä siinä, että niiden omistajana on esimerkiksi kunta, mutta ne kuitenkin toimivat kuten varsinaiset seurantalotkin. Tähän raporttiin on otettu yksi tällainen kaupungin omistama, mutta kaupunginosayhdistyksen hallinnoima talo. Muu valtion rakennusperinnön hoitoon jakama tuki Opetusministeriön Suomen Kotiseutuliiton kautta jaettavan tuen lisäksi valtiolla on myös muita avustusmuotoja rakennusperinnön hoitoon. Nämä ovat yleensä toisensa poissulkevia, eli esimerkiksi talo, joka täyttää seurantalojen korjausavustuksen hakemiseen edellyttävät kriteerit, ei voi hakea muita valtion rahallisia avustuksia ainakaan tällä hetkellä. Opetusministeriön hallinnon alainen Museovirasto jakaa entistämisavustusta, joka on tarkoitettu valtakunnallisesti merkittävien, kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten entistäviin korjaustöihin. Vuonna 2003 avustusta myönnettiin 156 rakennukselle, yhteensä euroa. Opetusministeriö jakaa avustuksia lisäksi kuntien kulttuuritoimintalain mukaisien kulttuuritoimintaa varten tarvittavien tilojen, valtionosuutta saavien museoiden, teattereiden ja orkestereiden sekä muiden valtakunnallisesti merkittävien kulttuuritilojen perustamis- ja peruskorjaushankkeisiin

5 Ympäristöministeriö jakaa alueellisten ympäristökeskusten kautta avustuksia rakennusperinnön hoitoon. Avustukset on tarkoitettu kaavalla suojeltuihin rakennuksiin, maisemallisesti tai kulttuurihistoriallisesti merkittävään alueeseen kuuluviin kohteisiin, kansallisessa kaupunkipuistossa sijaitseviin kohteisiin tai muutoin kulttuurihistoriallisesti arvokkaisiin rakennuksiin. Valtio jakaa kuntien kautta korjausavustusta, joka on tarkoitettu esimerkiksi vanhusten ja vammaisten asuntojen korjaamiseen, terveyshaittojen poistamiseen, kuntoarvion laatimiseen ja suunnitteluun tai hissin rakentamiseen ja liikuntaesteen poistamiseen. Tästä avustuksesta saa lisätietoja oman kunnan asuntoviranomaisilta tai Valtion asuntorahastolta. (Museoviraston, opetusministeriön sekä ympäristöministeriön www-sivut.) Seurantalot voivat seurantaloavustuksen lisäksi tiedustella Työvoima- ja elinkeinokeskusten kautta saatavaa työvoimaa korjauksiin. Myös kunnan tarjoamat avustusmahdollisuudet toiminnan tukemiseen kannattaa kartoittaa. Seurantalojen historiakatsaus Tässä raportissa esitellään erilaisia seurantaloja. Näitä taloja omistavien yhdistysten historia ulottuu jo noin 150 vuoden taakse luvun puolivälistä lähtien maatalouden kohentamiseen pyrkivien maamiesseurojen lukumäärä kasvoi nopeassa tahdissa. Vapaaehtoisia palokuntia perustettiin aluksi kaupunkeihin, ja 1800-luvun jälkipuoliskolla ne levisivät myös maaseudun taajamiin. Palokunnat suojelivat rakennuskantaa, minkä lisäksi niiden piirissä virisi myös kulttuuritoimintaa kuten soittokuntia ja voimisteluseuroja. Nuoriso- ja raittiusseuroja perustettiin 1880-luvulla sivistämis- ja valistamistarkoituksessa. Myös näiden piirissä oli monipuolista kulttuuritoimintaa kuten kuoroja, soittokuntia, näytelmäharrastusta sekä voimistelu- ja urheiluosastoja. Pian perustettiin myös itsenäisiä liikuntakulttuuriseuroja luvun loppupuolella perustettiin myös työväenyhdistyksiä, jotka poliittisen vaikuttamisen lisäksi harjoittivat laajaa kulttuuritoimintaa luvulla maahamme tuli kotiseutuliike, ja ensimmäinen kotiseutuyhdistys perustettiin Näiden yhdistysten perustamisen taustalla olivat yhteiskunnalliset murrokset. Järjestöelämä virisi aluksi kaupungeissa ja sivistyneistön piirissä, mutta levisi vähitellen myös maaseudun syrjäkylille. Taustatekijöitä olivat muun muassa kansainväliset vaikutteet sekä oman identiteetin ja sisäisen lujuuden tavoittelu. Aluksi yhdistykset saattoivat kokoontua esimerkiksi koulurakennuksissa, mutta toiminnan ja jäsenistön kasvaessa tuli oman talon rakentaminen ajankohtaiseksi. Seurantalot olivat paitsi kokoontumistiloja, myös yhdistyksen voiman ja kulloisenkin taustalla olevan aatteen symboleja; työväenyhdistykset rakensivat omat talonsa, samoin nuorisoseurat. Näin erilaisia seurantaloja nousi varsinkin maamme tiheimmin asutuille seuduille verraten paljon. (Halila 1985, 4-5; Rahola 1985, 6-7) - 5 -

6 Tutkimusraportin tarkoitus ja työn eri vaiheet Tässä raportissa kartoitetaan kymmenen Uudellamaalla sijaitsevan seurantalon käyttöä sekä niiden korjausprojekteja. Tavoitteena oli kahden asian selvittäminen: minkälaista toimintaa avustusta saaneissa kohteissa on ja minkälaisia kokemuksia yhdistyksillä korjausprojekteista on ollut. Raportti on luonteeltaan kvalitatiivista tutkimusta, tarkoituksena on ollut tuoda yhdistysten toimijoiden näkökulma ja kokemukset etusijalle. Yhdistysten toimintaa ei tutkittu esimerkiksi toimintakertomusten avulla, koska luotettavan ja vertailukelpoisen tiedon saaminen tämän selvitystyön puitteissa ei ollut mahdollista, vaan toiminnan pääpiirteitä ja suuruusluokkaa arvioitiin suullisten haastattelujen perusteella. Tutkimuksessa ei myöskään selvitetä korjausten rakennusteknistä laatua eikä sen onnistumista rakennushistoriallisesti vaan kiinnostuksen kohteena ovat lähinnä yhdistysten edustajien subjektiiviset kokemukset korjaustyön sujumisesta. Aineistoa on pääosin käsitelty yhtenäisenä kokonaisuutena, eikä yksittäisiä taloja tai yhdistyksiä ole vertailtu. Tarkoitus on ollut kymmenen talon tutkimusjoukon avulla kertoa jotakin yleispätevää uusmaalaisista seurantaloista, niiden käytöstä ja niiden korjausprojekteista. Vaikka tutkimuksessa pureudutaan korjausprojekteihin varsin käytännönläheisesti, varsinaisia ohjeita seurantalon korjauksen tueksi ei anneta. Suomen Kotiseutuliitto on julkaissut vuonna 1985 käytännön työohjeita sisältävän kansion Näin korjaamme seurantalon, joka on edelleenkin pätevä korjausopas seurantaloa korjaavalle ja korjausta suunnittelevalle. Raportin pohjaksi tehty tutkimustyö voidaan jakaa kolmeen eri vaiheeseen, jotka edelleen jakautuvat pienempiin kokonaisuuksiin. Esityövaiheeseen kuului aiheeseen perehtyminen muun muassa kirjallisuuden avulla, kohteiden alustava valinta sekä haastattelurungon suunnittelu. Kenttätyövaiheessa käytiin tutustumassa taloihin ja haastateltiin yhdistysten edustajia. Lopputyövaiheessa tehtiin joillekin haastatelluille lisäkysymyksiä puhelimitse, litteroitiin haastattelut nauhoilta tekstiksi sekä vedettiin tutkimustuloksia yhteen ja kirjoitettiin raportti. Tutkimuskohteiden valinta Tutkimuskohteiden valinnan suoritti raportin tekijä osin Suomen Kotiseutuliiton työntekijöiden avustuksella. Tutkimuskohteet valittiin Kotiseutuliiton rekisterissä olevan 215 uusmaalaisen korjausavustusta saaneen tai sitä hakeneen seurantalon joukosta. Toiminnan laajuus ja jäsenistön määrä vaihtelevat kohteittain. Yhtenä valintakriteerinä oli korjauksen ajankohta; tutkimukseen haluttiin valita sellaisia taloja, joissa korjaukset oli tehty viime vuosina, sillä näin kokemukset korjauksista olisivat tuoreemmassa muistissa. Yhtä lukuun ottamatta talot olivat saaneet korjausavustusta 2000-luvulla. Mukaan otettiin vertailun vuoksi myös sellainen talo, joka ei ole saanut seurantalojen korjausavustusta. Kyseessä on helsinkiläisen kaupunginosayhdistyksen talo, joka ei ole oikeutettu tähän avustukseen, koska talon omistaa kaupunki. Tutkimukseen pyrittiin saamaan erilaisilla yhdistyspohjilla toimivia taloja. Näin tutkimuksessa ovat edustettuina nuorisoseurantalot, työväentalot, kotiseutuyhdistyksen omistamat talot, kyläseurantalot, VPK-talot ja raittiusseurantalot. Tutkimusjoukossa on yksi kokonaan ja yksi puoleksi ruotsinkielisen yhdistyksen omistama talo

7 Maantieteellisesti tutkimuksen talot sijaitsevat eri puolilla (läntistä) Uuttamaata: Helsingissä (4), Hyvinkäällä (2), Karjaalla, Kirkkonummella, Nummi-Pusulassa ja Nurmijärvellä. Alunperin tarkoituksena oli, että tutkimukseen olisi valittu suurempi talojen joukko, jolle olisi lähetetty kyselylomake esitietojen saamiseksi. Lomakkeiden läpikäymisen jälkeen olisi valittu osa taloista tarkemman haastattelututkimuksen kohteeksi. Tähän ei kuitenkaan tutkimukseen saadun rahoituksen ja aikataulun puitteissa ollut mahdollisuutta. Tutkimusmenetelmä ja haastattelutilanne Tutkimusraportin tärkeimmän lähdeaineiston muodostaa taloja omistavien yhdistysten aktiivien haastattelut. Tämän lisäksi on esitelty avustuksista ja korjaushankkeista kertynyttä tilastollista tietoa. Haastattelumenetelmänä oli väljä teemahaastattelu. Jokaisessa haastattelussa käytettiin samaa kysymysrunkoa, jonka lisäksi tehtiin täydentäviä kysymyksiä kulloisenkin kohteen ja tilanteen mukaan. Haastattelurunko jakautui karkeasti ottaen kahteen osaan, ensimmäisen osan kysymykset koskivat yhdistyksen toimintaa, jälkimmäisen osan kysymykset puolestaan talon remontteja. Haastattelut suoritettiin aina kyseisellä talolla ja ne tallennettiin nauhurille. Varsinaista haastattelua edelsi kiertely talon eri tiloissa, jolloin yhdistyksen edustaja esitteli vapaamuotoisesti taloa, sen toimintoja ja korjauksia. Raportin tekijä kertoi tutkimuksesta ja sen tavoitteista. Tämän jälkeen suoritettiin haastattelu, joka tallennettiin nauhalle. Haastateltavien toivottiin esiintyvän tutkimuksessa omalla nimellään, mutta heille annettiin mahdollisuus kertoa joitakin asioita halutessaan myös anonyymisti. Kokemuksia tutkimusmenetelmästä Tässä raportissa käytetyt tutkimusmenetelmät ovat olleet tarkoituksenmukaisia ja antaneet tutkittavasta aiheesta erittäin käyttökelpoista tietoa. Seurantalo-tutkimushankkeen seuraavia osatutkimuksia varten on tarpeen kirjata pari yksittäistä huomiota tutkimusmenetelmästä: - 7 -

8 Tulevissa osatutkimuksissa voidaan harkita ennakkoon lähetettävää kyselylomaketta, jonka avulla saataisiin jo etukäteen perustiedot kustakin talosta. Näin voitaisiin paremmin valikoida tutkimuksen kohteeksi erityyppisiä taloja tutkimuksen kulloisenkin painopisteen mukaan. Haastattelutilanteessa voisi myös tehdä pieniä muutoksia. Nyt nauhoitettua haastattelua edelsi vapaamuotoinen kiertely eri puolilla taloa. Oleellisten tietojen talteen saannin ja tilanteen luontevuuden kannalta olisi parempi, mikäli haastattelijalla olisi mukanaan kannettava tallennusväline, jolloin tietoja voitaisiin kerätä myös liikuttaessa talon eri tiloissa. Koska tämä raportti on ollut luonteeltaan pilottitutkimusta, ja tutkittavien kohteiden joukko on tulevaisuudessa tarkoitus laajentaa koko Suomen kattavaksi, käsitellään raportin johtopäätöskappaleissa laajemmin kysymyksiä, jotka liittyvät jatkotutkimukseen, sen tavoitteisiin sekä käytettäviin tutkimusmenetelmiin. Tutkimuskohteiden kuvaukset Seurantalot rakennettiin tyypillisesti kaupunkien ja kirkonkylien keskeisille paikoille tai maaseutukylien maisemallisesti ja toiminnallisesti merkittäviin kohtiin. Rakennukset pystytettiin yleensä talkoilla, rakennusmateriaalit ovat olleet paikallisia ja työmenetelmät perinteisiä. (Pakkala 1985, 1) Osa seurantaloista on rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia, joita ovat suunnitelleet nimekkäät arkkitehdit ja taitavat kansanrakentajat. Moni seurantalo on rakennettu myös keskusjärjestöjen teettämien tyyppipiirustuksien mukaan. Erilaisillakin yhdistystaustoilla toimivien seurantalojen käyttö on ollut usein samantyyppistä, mikä on johtanut melko yhdenmukaisiin pohjaratkaisuihin. Tyypillisen seurantalon päätilana on kokous- ja juhlasali näyttämöineen. Vaatesäilö ja ravintolatila eli puffetti kuuluvat myös perinteiseen seurantaloon. (Rahola 1985, 7-8) Tavallisimmin seurantalot ovat joko hirsi- tai puurankorakenteisia. Jokainen tähän tutkimukseen valikoituneesta seurantalosta on yksilöllinen rakennus, jossa näkyvät talon omistajayhdistyksestä, rakentamisaikakaudesta, talon historiasta ja nykyisestä käytöstä johtuvat erityispiirteet. Edellä kuvaillut seurantalolle tunnusmerkilliset piirteet ovat säilyneet yleensä hyvin, muutos näkyy lähinnä siinä, että talojen monikäyttöisyyttä on korjausten avulla pyritty entisestään parantamaan. Ullakolle on usein rakennettu kokoushuoneita, hyvin varustetun keittiön merkitys on kasvanut ja myös kellaritiloja on hyödynnetty harrastustiloina. Monessa talossa oli ullakkokerroksessa lisäksi talonmiehen asunto. Suomalaiset seurantalot ovat kooltaan keskimäärin 400 m 2. Uudenmaan seurantalot ovat keskimäärin 75-vuotta vanhoja, mikä noudattelee koko Suomen keskiarvoa. (Suomen Kotiseutuliiton tilastoja) Tämän tutkimuksen talojen ikähaitari vaihteli parin sadan ja 45 vuoden välillä. Tosin tutkimuksen vanhin talo ei ollut alun perin rakennettu seurantaloksi, vaan siitä oli tullut yhdistyksen toimitalo vasta 1980-luvulla. Varsinaisista alunperin yhdistyksen omistamista taloista vanhin oli vuodelta

9 Harju Harjun talo sijaitsee Nummi-Pusulassa, Taustan maalaiskylässä. Kylä sijaitsee noin 15 kilometrin päässä Saukkolasta ja Karkkilasta. Talo on rakennettu vuonna 1934 maamiesseura Taustan pienviljelijäyhdistys ry:n seurantaloksi. Yhdistys muutti nimensä 1980-luvulla Taustan kyläseuraksi. Kyläseura järjestää talossa omia tilaisuuksiaan, jonka lisäksi kyläläiset pitävät yksityisjuhliaan talolla. Kuva: Taustan kyläseura Hyvinkäänkylän työväentalo Hyvinkäänkylän työväentalo sijaitsee Hyvinkäänkylässä, muutaman kilometrin päässä Hyvinkään keskustasta omakotialueella, jonne on vanhan asutuksen lisäksi tullut viime vuosina uudempaakin asutusta. Talo on rakennettu vuonna 1909, ja se on todettu valtakunnallisesti arvokkaaksi kulttuurihistorialliseksi kohteeksi. Talon omistaa Hyvinkäänkylän työväenyhdistys, joka pitää siellä kokouksiaan. Lisäksi taloa vuokrataan perhejuhliin sekä paikallisten yhdistysten kokouksiin ja satunnaisiin teatteri- ja musiikkiesityksiin. Kuva: Hyvinkäänkylän työväenyhdistys Pakilan työväentalo Pakilan työväentalo sijaitsee Helsingissä Pakilan vanhalla asuinalueella. Talon vanhin osa on peräisin 1900-luvun alusta, ja se on toiminut historiansa aikana niin työväentalona kuin kirkkonakin. Se on suojeltu asemakaavassa. Vuodesta 1988 lähtien talon on omistanut Pakilan demokraattinen kulttuurisäätiö. Viimeiset vuodet talon päävuokralaisena on ollut Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus, jolloin talo on toiminut alueen nuorisotalona. Kuva: Tapani Sainio Poliisien kesäkoti Poliisien kesäkoti sijaitsee Helsingin Lauttasaaressa siirtolapuutarhamökkien ja puistoalueen keskellä. Helsingin poliisilaitoksen kesäkotiyhdistys ry rakensi talon käyttöönsä vuonna Talon omistaa Helsingin poliisilaitoksen kesäkotiyhdistys, johon kuuluu helsinkiläisiä poliisien ammattiyhdistyksiä. Käyttäjiä ovat Helsingin poliisilaitoksen henkilökunta ja heidän muodostamat yhdistykset, jotka saavat vuokrata taloa edullisesti. Lisäksi taloa vuokrataan yksityishenkilöille sekä yrityksille. Kuva: Tapani Sainio - 9 -

10 Puistolan VPK:n talo Puistolan VPK:n talo sijaitsee Pohjois-Helsingissä Puistolan vanhalla asuinalueella. Talo on vuonna 1951 valmistunut palokunnantalo, jonka omistaa Puistolan Vapaaehtoinen palokunta. Talossa pidetään palokunnan eri osastojen harjoituksia sekä alueen yhdistysten, yritysten ja yksityishenkilöiden tilaisuuksia. Kuva: Puistolan VPK Raivaajatalo Raivaajatalo sijaitsee kaupunkialueella lähellä Hyvinkään keskustaa. Talo on vuonna 1907 valmistunut raittiusseurantalo, jonka omistaa Raivaajatalosäätiö. Säätiö on peruskorjannut taloa vuodesta 1998 lähtien, ja vuoden 2004 aikana talo avataan yleishyödylliseen käyttöön. Kuva: Raivaajatalosäätiö Rientola Rientolan työväentalo sijaitsee Karjaan keskustassa. Se on vuonna 1917 Karjaan sosialidemokraattisen yhdistyksen ja Billnäs svenska arbetarföreningenin rakentama työväentalo, joka on suojeltu asemakaavassa. Rientola on edelleen edellä mainittujen yhdistysten omistama. Taloa käytetään omistajatahojen kokouksiin sekä muiden paikallisten yhdistysten toimintoihin ja yksityistilaisuuksiin. Lisäksi talossa on vakituisena vuokralaisena kellaritilassa toimiva vanhojen tavaroiden liike. Kuva: Erkki Härö

11 Runhälla Runhälla sijaitsee Långvikin kylässä, noin 15 kilometrin päässä Kirkkonummen keskustasta. Alueella on sekä uudempaa että vanhempaa pientaloasutusta. Runhälla on vuonna 1914 rakennettu nuorisoseurantalo, jonka omistaa Kyrkslätts Skärgårds ungdomsföreningen. Talossa pidetään lapsille ja nuorille tarkoitettuja liikuntakerhoja sekä teatterikerhoa. Lisäksi taloa vuokrataan yksityisille ja yhdistyksille juhlien pitopaikaksi. Siinä toimii vakituisena vuokralaisena päiväkoti. Kuva: Tapani Sainio Toukola Toukola sijaitsee Nurmijärvellä Lepsämän kylässä, jossa on vanhan asutuksen lisäksi runsaasti viime vuosina tullutta uudisasutusta. Talo on vuonna 1938 rakennettu nuorisoseurantaloksi, jonka omistaa Lepsämän nuorisoseura. Käyttäjät ovat pääasiassa Lepsämän kyläläisiä, nuorisoseura järjestää talolla iltapäiväkerhoja lapsille ja kylän yhdistykset käyttävät taloa kokouksiin. Lisäksi taloa vuokrataan yksityisjuhlien pitopaikaksi. Kuva: Tapani Sainio Ylistalo Ylistalo sijaitsee Itä-Helsingissä, Laajasalon lähiön keskustassa Itä-Helsingissä. Ylistalo ei ole seurantalo saman määritelmän mukaisesti kuin muut tämän tutkimuksen talot, sillä se on Helsingin kaupungin omistama. Laajasalo-Degerö seura hallinnoi itsenäisesti taloa, eli vastaa talon toiminnasta ja ylläpidosta. Talo on 1800-luvun alkupuolella rakennettu talonpoikaistalo. Laajasalo-seura kunnosti talon käyttöönsä 1980-luvun puolivälissä. Se on asemakaavassa suojeltu. Talo on tällä hetkellä kaupunginosayhdistys Laajasalo-seuran toiminnan tukikohta, jossa järjestetään mm. kokouksia ja yleisötilaisuuksia. Vakituisena vuokralaisena talossa on musiikkiopisto ja lisäksi sitä vuokrataan kokous- ja juhlatilaisuuksiin yhdistyksille ja yksityishenkilöille. Kuva: Tapani Sainio

12 SEURANTALOJEN KÄYTTÖ Talojen käyttäjät ja toiminnan järjestäjät Tässä raportissa esiintyvien seurantalojen käytössä oli huomattavia talokohtaisia eroja. Toimintamuodot sekä toiminnan intensiteetti vaihtelivat kohteittain. Tyypillisessä seurantalossa sen omistava yhdistys pitää omat kokouksensa sekä ylläpitää talossa toimintaa, esimerkiksi kerhoja ja juhlia. Taloja vuokrataan myös lähiseudun muille yhdistyksille kokoontumistiloiksi. Lisäksi yksityiset ja yritykset voivat vuokrata seurantaloa juhlatilaksi. Satunnaisemmin taloja vuokrataan erilaisiin kaupallisiin tarkoituksiin sekä kulttuuritapahtumien järjestämiseen. Joissain taloissa on myös vakituisia vuokralaisia. Useimmissa tapauksissa seurantaloa voitiin hyödyntää kaikilla edellä mainituilla tavoilla, ja tätä voidaankin pitää käytön kannalta ihanteellisena tilanteena. Joissakin tapauksissa taas talo oli käytännön syistä painottunut jonkun tietyn ryhmän käyttöön. Esimerkiksi pääasiallisesti nuorisotalona toimivaa rakennusta ei vuokrata yksityistilaisuuksiin, sillä lukuisat nuorisotalon käyttäjien harrastusvälineet vaikeuttaisivat juhlasalikäyttöä. Seuraavassa esitellään viisi erilaista seurantalon käyttötapaa: 1) Talon omistava yhdistys Seurantalot toimivat aina omistavan yhdistyksen toiminnan tukikohtana. Talolla järjestetään vähintään yhdistyksen kokoukset, yleisötilaisuudet sekä juhlat. Pelkästään omat kokoustilat ovat yhdistyksen toiminnan ja identiteetin kannalta tärkeä asia: -Mikä merkitys tällä talolla on ollut seuran toiminnalle? (TS) -Kyllähän se ihmisten mielissä yhdistetään sitten samaan firmaan, Ylistalo ja Laajasalo- Degerö-seura on samaa systeemiä. Laajasalossa on ollut ja on edelleenkin pulaa kunnon kokoustiloista, kyllä tämä on ollut koko kylälle tarpeellinen. Ja seuralle itselleenkin. Me istuimme ennen kuin tätä vielä oli, tuossa ostarilla sijainneen kapakan kabinetissa tupakansavussa pitämässä kokouksia, onhan se ihan toista --- sehän pudotti ihan tietynlaisia ihmisiä pois toiminnasta kun ne eivät halunneet tulla sinne. (TA) Tyypillisiä yhdistysten järjestämiä juhlia ovat esimerkiksi ovat pikkujoulut, puurojuhlat, kevätjuhlat ja halloweenit. Joillain paikoin järjestetään perinteikäs juhla, joka kokoaa laajat määrät alueen ihmisiä yhteen, kuuluivat he yhdistykseen tai eivät. Jossain taas tällainen toimintamuoto on lakannut. Myös seurantaloihin kuuluvaa teatteritoimintaa järjestetään joidenkin yhdistysten toimesta. Bingotoimintaa, joka taannoin oli monen yhdistyksen taloudelle tärkeä tulonlähde, harjoitettiin vielä yhdessä yhdistyksessä. 2) Lähiseudun yhdistysten kokous- ja tapahtumatila Seurantalojen käytössä näkyy koko suomalainen laaja yhdistyskenttä. Talot ovat tärkeitä koko lähialueensa yhdistyksille, niillä kokoontuvat esimerkiksi urheiluseurat, poliittiset yhdistykset, marttayhdistykset, seurakunnat, ammattiliitot, eläkeläisyhdistykset, tiekunnat, Lions Clubit,

13 taloyhtiöt, uskonnolliset järjestöt, laulukerhot, erilaiset liikuntakerhot kuten jumppa-, tanssi- ja sählyryhmät sekä pelikerhot, kuten shakkikerhot. Yhteistyö eri yhdistysten kanssa on välillä tiiviimpää, välillä löyhempää. Tiiviistä yhteistyöstä esimerkkinä on Pakilan työväentalolla toimiva Helsingin kaupungin nuorisotalo: Yksi toimintamuoto on tämmöinen joka toinen lauantai pidettävä Kahvila Klara, joka on nuorisotalon järjestämä, mutta sitten alueen järjestöt kuten esimerkiksi Leijonat ja seurakunta tukevat toimintaa järjestämällä aikuisia hoitamaan narikkaa, kahvinkeittoa ja järjestyksenvalvontaa. (EH) 3) Yksityisten ja yritysten juhlatila Jotkut talot ovat profiloituneet juhlatilaisuuksien pitopaikoiksi. Varsinkin pääkaupunkiseudulla on edustavista juhlatiloista pulaa, ja vanhat seurantalot ovatkin kysyttyjä perhejuhlien järjestämispaikkoja. Suuret häät, tasavuosikymmenten juhliminen sekä sukukokoukset ovat tällä hetkellä suosittuja, mikä näkyy myös seurantalojen käytössä. Nykyään juhliin halutaan panostaa, ja asiakkaiden vaatimukset ovat suuret. Joskus tästä aiheutuu ristiriitoja talon rakennushistoriallisen arvon kanssa, sillä aina talo ei vastaa nykyajan vaatimuksia, mitkä koskevat esimerkiksi tilajärjestelyjä, tekniikkaa ja sisustusta. Usein taloille riittää viikonloppuisin hyvin kysyntää. Aina tämä ei yhdistyksen talouden kannalta ole riittävää, vaan tilat olisi tarpeen saada tuottavaan käyttöön myös viikolla: Että vuokraustoiminta olisi taloudellisesti kannattavaa, pitäisi pystyä vuokraamaan arkipäivisinkin. Nyt ei viikonloppu yksistään kannata, tarkoitus olisi saada myös arkipäiväkäyttäjiä, silloin talo pysyisi pystyssä ja saataisiin kaikki kunnostettua ja kattamaan korjausmenot. (HR) 4) Satunnaiset tapahtumanjärjestäjät Vakiintuneiden ja paikallisten vuokralaisten lisäksi erilaiset enemmän tai vähemmän säännöllisesti käyvät kiertelevät tapahtumanjärjestäjät ja kauppiaat käyttävät seurantaloja pysähtymispaikkoinaan. Tällaisia ovat esimerkiksi teatteriryhmät, sekä kauppiaat, kuten huonekalujen ja vaatteiden sekä muun tavaran myyjät. 5) Vakituiset vuokralaiset Vakituiset vuokralaiset ovat toivottuja taloudenpidon kannalta. Päiväkoteja oli muutamassakin seurantalossa vuokralaisena, Karjaan työväentalon pohjakerroksessa on vanhojen tavaroiden liike, Pakilan työväentalon vuokralaisena on Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus, Runhällan nuorisoseuran talolla on päiväkodin lisäksi kansalaisopisto vuokralla ja viereinen koulu käyttää nuorisoseuran salia liikuntasalinaan, koska koululla ei sellaista ole. Useimmiten nämä vuokralaiset eivät rahallisesti ole kovin hyviä vuokranmaksajia verrattuna esimerkiksi yksityisjuhlien järjestäjiin, mutta pitkäaikainen ja säännöllisesti tuloa tuottava vuokralainen toimii yhdistyksen talouden varmistajana ja tasapainottajana

14 Monet vuokralaiset tuntuvat viihtyvän vanhoissa seurantaloissa hyvin: Se musiikkiopistohan oli aikaisemmin tuolla kerrostalon kellarissa, minä ainakin uskon että ne viihtyvät täällä. Täällä on hyvä akustiikka. Ja se mitä olen lapsia täällä nähnyt niin niiden mielestä tämä on jännä kummitustalo, vähän erilaista kuin kerrostalokodissa. (TA) Talon käyttöön vaikuttavia tekijöitä Tutkimuksessa mukana olevien seurantalojen käyttöasteissa oli eroavaisuuksia - joillain taloilla oli käyttöä lähes päivittäin, toisilla taas vain viikoittain. Talon käytön laajuuteen vaikuttavia tekijöitä on useita. Seuraavassa on lueteltu joitain niistä: 1) Seurantalon sijainti Toiminnan kannalta olennaista on se, missä talo sijaitsee, onko se kaupunkialueella vai hajaasutusalueella, kylän keskustassa vai syrjemmällä. Tavoitettavuuteen vaikuttaa se, pääseekö talolle sujuvasti julkisilla liikennevälineillä. Seurantalothan on aikoinaan rakennettu keskeisille paikoille, mutta kehityksen myötä alue on saattanut menettää asukkaitaan ja näin talo on jäänyt autioituvalle paikalle. Tällaista tapausta ei tosin tässä kohdejoukossa kovin selkeästi ollut. Talon käyttöasteeseen vaikuttaa myös se, onko sillä kilpailijoita, eli sijaitseeko lähellä muita seurantaloja tai muita kokous- tai juhlatiloiksi sopivia rakennuksia. Toinen vastaavanlainen tekijä ovat lähistön muut attraktiot. Esimerkiksi juhlatilakäytössä on merkitystä sillä, kuinka lähellä kirkot ja hotellit sekä muut majoitustilat ovat seurantalosta. 2) Alueen asukkaat Olennaista on myös ympäröivän asutuksen määrä ja asukkaiden eli talon potentiaalisten käyttäjien ikä ja mahdollinen sitoutuneisuus taloon; ovatko asukkaat kenties koko ikänsä alueella asuneita vai sinne vasta muuttaneita. Yleisesti ottaen vanhoilla asuinalueilla toiminta on vakiintuneempaa. Tätä edistää myös se, jos asukkaat ovat jo nuorena käyneet talolla tai joku vanhemmista sukulaisista on ollut rakentamassa sitä. Tällöin seurantaloon voi syntyä erilainen, henkilökohtaisempi side. Paikoin myös nuoremmat asukkaat ovat innostuneet talon käytöstä ja aktivoituneet taloa ylläpitävässä yhdistyksessä. Ideaalitapaus lienee se, että alueella on sekä vanhempia että uudempia asukkaita, jotka yhdessä toimivat yhdistyksessä. Näin saadaan usein syntymään vuorovaikutusta. Ainakin Lepsämän nuorisoseurassa on havaittu hedelmälliseksi se, että eri ikäiset ihmiset toimivat seurassa, jolloin toiminta on tasapainossa. 3) Seurantalon toiminnallisuus Tärkeää on se, kuinka hyvin talo pystyy vastaamaan erilaisten käyttäjäryhmien vaatimuksiin. Tämä ei ole välttämättä helppoa, sillä kuten aiemmin on havaittu, ovat talojen käyttäjäryhmät ja näiden tarpeet moninaiset. Juhlia varten talossa on oltava juhlasali, keittiö kodinkoneineen ja mahdollisesti astiastoineen, esiintyjiä varten on oltava lava ja valot. Salin pitää soveltua myös liikuntaryhmien käyttöön. Myös päiväkodille tai kerhoille on oltava käyttökelpoiset tilat, joissa on esimerkiksi askartelutilat sekä säilytystilat harrastusvälineitä varten. Kokouksia varten on oltava

SEURANTALOJEN KORJAUSAVUSTUKSET Suomen Kotiseutuliitto Johanna Hakanen 20.4.2016

SEURANTALOJEN KORJAUSAVUSTUKSET Suomen Kotiseutuliitto Johanna Hakanen 20.4.2016 SEURANTALOJEN KORJAUSAVUSTUKSET Suomen Kotiseutuliitto Johanna Hakanen 20.4.2016 Kotiseututyön valtakunnallinen keskusjärjestö Suomen suurin kulttuurialan kansalaisjärjestö Perustettu vuonna 1949 Noin

Lisätiedot

Korjaus- ja energia-avustuksia asuntojen korjauksiin

Korjaus- ja energia-avustuksia asuntojen korjauksiin Ympäristöministeriön tiedote 21.2.2008 Korjaus- ja energia-avustuksia asuntojen korjauksiin Valtioneuvosto on tänään antanut korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustuksia koskevan asetuksen muutoksen.

Lisätiedot

SUOMEN KOTISEUTULIITTO Kalevankatu 13 A 00100 HELSINKI puh. 09-612 6320 fax. 09-612 63250 toimisto@kotiseutuliitto.fi http://www.kotiseutuliitto.

SUOMEN KOTISEUTULIITTO Kalevankatu 13 A 00100 HELSINKI puh. 09-612 6320 fax. 09-612 63250 toimisto@kotiseutuliitto.fi http://www.kotiseutuliitto. SUOMEN KOTISEUTULIITTO Kalevankatu 13 A 00100 HELSINKI puh. 09-612 6320 fax. 09-612 63250 toimisto@kotiseutuliitto.fi http://www.kotiseutuliitto.fi Helsinki 27.7.2009 OHJE SEURANTALOJEN KORJAAMISEEN MYÖNNETTÄVISTÄ

Lisätiedot

Kyläverkkokoulutus 1.9.2011. Noora Hakola Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö

Kyläverkkokoulutus 1.9.2011. Noora Hakola Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö Kyläverkkokoulutus 1.9.2011 Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö Sivu 1 16.9.2011 Kyläverkkohankkeet ja lisävaroilla rahoitettavat laajat laajakaista hankkeet HankeVNA 22 : - Yleishyödyllisen

Lisätiedot

Avustukset rakennusperinnön hoitoon:

Avustukset rakennusperinnön hoitoon: AVUSTUKSET RAKENNUSPERINNÖN HOITOON Ympäristöhallinnon määrärahoista myönnettävät harkinnanvaraiset valtion avustukset Jämsä, Rakennusperintöilta 23.9.2013 Arkkitehti Liisa Bergius Avustukset rakennusperinnön

Lisätiedot

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Yleistä Fiskars kyläseuran toiminta tukeutuu yhdistyksen sääntöihin ja vuosittain vahvistettavaan toimintasuunnitelmaan. Toimintasuunnitelma

Lisätiedot

RAJUPUSU KOORDINAATIO III -HANKE

RAJUPUSU KOORDINAATIO III -HANKE RAJUPUSU KOORDINAATIO III -HANKE Mihin tukea voi saada? Kylien kokoontumisja harrastustilojen kunnostus sekä varustaminen Yhteisessä käytössä olevien alueiden kunnostus (esim. yhteiset uimarannat) Yhteisessä

Lisätiedot

Näytesivut. 100 ja 1 kysymystä putkiremontista

Näytesivut. 100 ja 1 kysymystä putkiremontista 18 Asuminen on Suomessa kallista. Asunto-osakkeen ostaminen on monelle elämän suurin yksittäinen hankinta, ja oma koti on jokaiselle hyvin tärkeä. Lisäksi taloyhtiön korjaushankkeet ovat kalliita, erityisesti

Lisätiedot

Ohje hissin rakentamisavustuksen ja muun liikkumisesteen poistamista koskevan avustuksen hakemiseen, myöntämiseen ja maksamiseen 2012

Ohje hissin rakentamisavustuksen ja muun liikkumisesteen poistamista koskevan avustuksen hakemiseen, myöntämiseen ja maksamiseen 2012 Ohje hissin rakentamisavustuksen ja muun liikkumisesteen poistamista koskevan avustuksen hakemiseen, myöntämiseen ja maksamiseen 2012 6.2.2012 Sisällys 1 UUDEN HISSIN RAKENTAMINEN 3 1.1 Avustuksen kohde,

Lisätiedot

Hissi osana esteettömyyttä 3.3.2015

Hissi osana esteettömyyttä 3.3.2015 Esteettömyys on asumisen kehittämistä seminaarisarja Hissi osana esteettömyyttä 3.3.2015 johtaja Jarmo Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 19.11.2009 Hankepäällikkö Tapio Kallioinen Asumisen

Lisätiedot

InSert - putkiremonttien asukaskysely. Satu Paiho & Veijo Nykänen 14.4.2008

InSert - putkiremonttien asukaskysely. Satu Paiho & Veijo Nykänen 14.4.2008 InSert - putkiremonttien asukaskysely Satu Paiho & Veijo Nykänen 14.4.2008 Yhteenveto vastaajista Kyselyyn vastasi noin 400 taloyhtiön osakkeenomistajaa Vastaajat asuvat noin 330 eri taloyhtiössä Noin

Lisätiedot

- Hyvän suunnittelun avulla voidaan lisäksi vaalia maaseutuympäristön vetovoimatekijöitä: maisemaa, luontoa ja perinteistä rakentamistapaa.

- Hyvän suunnittelun avulla voidaan lisäksi vaalia maaseutuympäristön vetovoimatekijöitä: maisemaa, luontoa ja perinteistä rakentamistapaa. Lapin 25. kylätoimintapäivät 12. 13.10.2013 Levi, Hotelli Hullu Poro - Rakentamalla jo olemassa oleviin kyliin ja niiden yhteyteen helpotetaan palvelujen ja teknisten järjestelmien tehokasta ja edullista

Lisätiedot

Kaukajärviosuuskunta. Emoyhtiö Isännöintikohteita n.185 kpl Henkilökuntaa n. 120 Liikevaihto n. 7 M

Kaukajärviosuuskunta. Emoyhtiö Isännöintikohteita n.185 kpl Henkilökuntaa n. 120 Liikevaihto n. 7 M Kaukajärviosuuskunta Emoyhtiö Isännöintikohteita n.185 kpl Henkilökuntaa n. 120 Liikevaihto n. 7 M HM Isännöinti ja Tili Oy (tytäryhtiö) Isännöintikohteita n. 80 kpl Henkilökuntaa 6 Liikevaihto n. 0,5

Lisätiedot

Kylätalo seiniä ja palveluja. Tauno Linkoranta Varsinais-Suomen Kylät ry Kansalaiskunta hanke 2.9.2014 Laitilan kylätaloilta Yhdistysiltamat part I

Kylätalo seiniä ja palveluja. Tauno Linkoranta Varsinais-Suomen Kylät ry Kansalaiskunta hanke 2.9.2014 Laitilan kylätaloilta Yhdistysiltamat part I Kylätalo seiniä ja palveluja Tauno Linkoranta Varsinais-Suomen Kylät ry Kansalaiskunta hanke 2.9.2014 Laitilan kylätaloilta Yhdistysiltamat part I Kylätalojen nykytila Mikä on kylätalo? Seurantalo, vanha

Lisätiedot

MÄRKÄTILAKORJAUKSET 27.3. 2013. Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi

MÄRKÄTILAKORJAUKSET 27.3. 2013. Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi MÄRKÄTILAKORJAUKSET 27.3. 2013 Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Osakkeenomistajan remontit Kunnossapito- tai muutostyö Kunnossapitotyöt: Yhtiön kunnossapitoa on kiinteistön ylläpitoon kuuluva toiminta, joka

Lisätiedot

Hissi vanhaan taloon 1.4.2014. www.hel.fi/hissiprojekti 1

Hissi vanhaan taloon 1.4.2014. www.hel.fi/hissiprojekti 1 Hissi vanhaan taloon 1.4.2014 www.hel.fi/hissiprojekti 1 Helsingin kaupunki Talous- ja suunnitteluosasto PL 20 (Aleksanterinkatu 24) 00099 Helsingin kaupunki Simo Merilä Hissiasiamies Puhelin: (09) 310

Lisätiedot

Rakennus on viimeksi ollut päiväkotikäytössä ja sen käyttötarkoitus on v. 2007 muutettu päiväkodiksi.

Rakennus on viimeksi ollut päiväkotikäytössä ja sen käyttötarkoitus on v. 2007 muutettu päiväkodiksi. Kiinteistö 1025/5, Olantie 3, 05200 Rajamäki Tontti Tontti sijaitsee Rajamäen Tykkitorninmäen asemakaava-alueella. Asemakaavamerkintä on AO-15, erillispientalojen korttelialue. Tontille saa rakentaa yhden

Lisätiedot

R a k e n n e s u u n n i t t e l u n a m m a t t i l a i n e n

R a k e n n e s u u n n i t t e l u n a m m a t t i l a i n e n R a k e n n e s u u n n i t t e l u n a m m a t t i l a i n e n JULKISIVUKORJAUKSEN HAASTEET JA HYVÄT KÄYTÄNNÖT Korjausrakentamisen teemailtapäivä 29.11.2007 RIL Talonrakennusjaosto Mikko Tarri / A-Insinöörit

Lisätiedot

TALOUDEN- JA OMAISUUDENHOITOPOLITIIKKA 2010 ASUINKIINTEISTÖPOLITIIKKA

TALOUDEN- JA OMAISUUDENHOITOPOLITIIKKA 2010 ASUINKIINTEISTÖPOLITIIKKA AALTO-YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA 27.8.2010 hyväksyttäväksi 1 (8) TALOUDEN- JA OMAISUUDENHOITOPOLITIIKKA 2010 ASUINKIINTEISTÖPOLITIIKKA 1. KIINTEISTÖOMAISUUS 1.1. Asuinkiinteistökanta 1.1.2010 1.2. Asuinkiinteistöjen

Lisätiedot

2. ROVANIEMEN KAUPUNGIN AVUSTUKSET PAIKALLISTEN NUORISOJÄRJESTÖJEN JA MUUN NUORISOTOIMINNAN TUKEMISEEN

2. ROVANIEMEN KAUPUNGIN AVUSTUKSET PAIKALLISTEN NUORISOJÄRJESTÖJEN JA MUUN NUORISOTOIMINNAN TUKEMISEEN 1. YLEISET MÄÄRÄYKSET Nuorisolain (2006) 1 2 :n tavoitteena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten

Lisätiedot

Kestävien arvojen koti

Kestävien arvojen koti Kestävien arvojen koti huolto ja siivous yhdellä soitolla yksilöllinen paikalla rakennettu korjaukset ja laajennukset verovähennyksillä Se tehdään kestämään sata vuotta Koralli Koti ei ole pelkkä talo,

Lisätiedot

HISSIAVUSTUKSET Hissillä mukavuutta ja arvoa asukkaille

HISSIAVUSTUKSET Hissillä mukavuutta ja arvoa asukkaille HISSIAVUSTUKSET Hissillä mukavuutta ja arvoa asukkaille Hanna Koskela/ARA johtaja Jarmo Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 19.11.2009 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Asumisen rahoitus-

Lisätiedot

Hakaniemen Kauppahalli

Hakaniemen Kauppahalli Tilakeskus Hakaniemen Kauppahalli Peruskorjaus Hankenumero 8086089 Tilakeskus Helsingin kaupungin tukkutori Sijainti 2 Yhteenveto Hankkeen nimi Hankenumero 8086089 Osoite, 00530 Helsinki Sijainti Kaupunginosa

Lisätiedot

KATEDRALSKOLAN, PERUSKORJAUS

KATEDRALSKOLAN, PERUSKORJAUS 2.2.2015 Sivu 1/4 JA Tilaaja: PL 11 20101 Turku Hanke: Katedralskolan, peruskorjaus Osoite: Itäinen Rantakatu 2 / Vanha Suurtori 1, 20100 Turku KATEDRALSKOLAN, PERUSKORJAUS Suurtorin rakennuksiin kuuluvan

Lisätiedot

Hanskat tiskiin vai vasara käteen?

Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Mitä suomalaiset ajattelevat kotiensa kunnossapidosta ja korjaamisesta Tiedotustilaisuus 12.4.2011 Tina Wessman, Qualitems Oy Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Tarkoitus:

Lisätiedot

KUNTOTARKASTUKSEN HAASTATTELUOSA

KUNTOTARKASTUKSEN HAASTATTELUOSA 1 Jotta saisitte suurimman mahdollisen hyödyn kuntotarkastuksesta, olkaa ystävällisiä ja vastatkaa mukaan alla oleviin kysymyksiin etukäteen, ennen tarkastusta. Tämä nopeuttaa ja helpottaa kuntotarkastusta.

Lisätiedot

1. KIINTEISTÖOMAISUUS 1.1. Asuinkiinteistökanta 1.2. Asuinkiinteistöjen hallinnointi ylioppilaskunnassa

1. KIINTEISTÖOMAISUUS 1.1. Asuinkiinteistökanta 1.2. Asuinkiinteistöjen hallinnointi ylioppilaskunnassa AALTO YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA 1 (8) TALOUDEN JA OMAISUUDENHOITOPOLITIIKKA 2012 ASUINKIINTEISTÖPOLITIIKKA 1. KIINTEISTÖOMAISUUS 1.1. Asuinkiinteistökanta 1.2. Asuinkiinteistöjen hallinnointi ylioppilaskunnassa

Lisätiedot

Kylätalot käyttöön. Mitä kaikkea olisi huomioitava talon vuokraustoiminnassa?

Kylätalot käyttöön. Mitä kaikkea olisi huomioitava talon vuokraustoiminnassa? Kylätalot käyttöön Mitä kaikkea olisi huomioitava talon vuokraustoiminnassa? Anna Kulmakorpi 9.10.2013 Kylätalo-opas idea Kylätalot kuntoon hankkeesta, tarve kyselyn pohjalta toteutus 2011 KyläNyt-hankkeessa,

Lisätiedot

Pesutilakunnostus (täytetään myös pesutilailmoituskortti, liite 2) Muu muutostyö / korjaus lyhyesti (tarkemmin liitteissä):

Pesutilakunnostus (täytetään myös pesutilailmoituskortti, liite 2) Muu muutostyö / korjaus lyhyesti (tarkemmin liitteissä): HUONEISTON MUUTOSTYÖ TAI PESUTILAKUNNOSTUS RAKENNUSSUUNNITELMA JA OSAKKEEN OMISTAJAN SITOUMUS Päiväys / 20 Taloyhtiö Osoite Huoneisto Osakkeenomistaja Puhelin Sähköposti KORJAUSHANKKEEN SISÄLTÖ: Pesutilakunnostus

Lisätiedot

Vesihuolto-osuuskunnan rakentaminen ja arkipäivä ja mitä tapahtuu kun kaikki ei mene ihan putkeen

Vesihuolto-osuuskunnan rakentaminen ja arkipäivä ja mitä tapahtuu kun kaikki ei mene ihan putkeen Vesihuolto-osuuskunnan rakentaminen ja arkipäivä ja mitä tapahtuu kun kaikki ei mene ihan putkeen Länsi-Uudenmaan Vesi- ja ympäristö ry:n jätevesiseminaari 23.3.2015 Vesa Arvonen Rakentaminen 1/4 Alustava

Lisätiedot

Korjausrakentamisen juridiikka asunto-osakeyhtiössä. Samuli Koskela asianajaja, osakas

Korjausrakentamisen juridiikka asunto-osakeyhtiössä. Samuli Koskela asianajaja, osakas Korjausrakentamisen juridiikka asunto-osakeyhtiössä Samuli Koskela asianajaja, osakas Korjausrakentaminen Mitä tarkoitetaan? Yhtiö, osakas, insinöörit, juristit AOYL:nkäsitteet: kunnossapito muutostyö

Lisätiedot

Pekka Väisälä. Lehtori Korjausrakentaminen Talonrakennustekniikka

Pekka Väisälä. Lehtori Korjausrakentaminen Talonrakennustekniikka Pekka Väisälä Lehtori Korjausrakentaminen Talonrakennustekniikka Esityksen sisältö Näkökulmia Hankkeen alkuvaiheet Energian kulutus Esimerkkejä U-arvoista Tavallisia ongelmia Pekka Väisälä 7.11.2012 2

Lisätiedot

Valitse kyllä tai ei sen mukaan miten ollaan viime lukuvuonna toimittu. Mikäli vastaat ei, perustele halutessasi lyhyesti, miksi näin ei ole tehty.

Valitse kyllä tai ei sen mukaan miten ollaan viime lukuvuonna toimittu. Mikäli vastaat ei, perustele halutessasi lyhyesti, miksi näin ei ole tehty. Laatukortti 13 Koulun kerhotoiminta 1. Suunnittelu Rehtori täyttää Valitse kyllä tai ei sen mukaan miten ollaan viime lukuvuonna toimittu. Mikäli vastaat ei, perustele halutessasi lyhyesti, miksi näin

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013

Toimintasuunnitelma 2013 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2013 Carita Bardakci 22.11.2012 1.1.1.1.1.1.1.1.1 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 1. JOHDANTO JA

Lisätiedot

Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen

Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen Taloyhtiön varautuminen asukkaiden ikääntymiseen seminaari, Oulu 23.05.2016 Pasi Orava Pohjois-Suomen paikallisasiamies Suomen Vuokranantajat ry www.vuokranantajat.fi

Lisätiedot

Kylätaloista liiketoimintaa. Joroinen 10.3. 2012 Juha Kuisma Kylien liiketoiminta-asiamies Kylien Bisneskeissit hanke, SYTY ry

Kylätaloista liiketoimintaa. Joroinen 10.3. 2012 Juha Kuisma Kylien liiketoiminta-asiamies Kylien Bisneskeissit hanke, SYTY ry Kylätaloista liiketoimintaa Joroinen 10.3. 2012 Juha Kuisma Kylien liiketoiminta-asiamies Kylien Bisneskeissit hanke, SYTY ry Millaisia kylätaloja? seurantaloja entisiä kyläkouluja kunnostettuja kauppa-

Lisätiedot

POHJOIS-SUOMEN TALOKESKUS OY VALMISTAUTUMINEN KORJAUSHANKKEESEEN

POHJOIS-SUOMEN TALOKESKUS OY VALMISTAUTUMINEN KORJAUSHANKKEESEEN VALMISTAUTUMINEN KORJAUSHANKKEESEEN Pekka Seppänen Oulu 2.9.2010 Oulu Pekka Seppänen LVI- Insinööri Kuntoarvioija, PKA Pätevöitynyt energiatodistuksen antaja, PETA MITÄ ON HANKESUUNNITTELU - Korjaustarpeen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 4

Espoon kaupunki Pöytäkirja 4 07.06.2012 Sivu 1 / 1 24/00.02.02/2011 4 Pelastustoimen rakennushankkeet vuosina 2013-2017 Valmistelijat / lisätiedot: Lindholm Stefan, puh. (09) 816 83061 Pietikäinen Olli, puh. (09) 816 26820 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Neljän Tuulen Tupa -kahvila-ravintolan

Neljän Tuulen Tupa -kahvila-ravintolan Neljän Tuulen Tupa De Fyra Vindarnas Hus Hangon kaupunki tarjoaa yrittäjän vuokrattavaksi ja ylläpidettäväksi Neljän Tuulen Tupa -kahvila-ravintolan Hangon kaupunki omistaa vanhan ravintolarakennuksen,

Lisätiedot

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Liite 23 Opetus- ja kasvatusltk 27.11.2014 Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Kuntaliitto (Lahtinen & Selkee) on vuonna 2014 tehnyt selvityksen varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

HYVINKÄÄN KAUPUNGIN LIIKUNTA- JA NUORISOPALVELUJEN AVUSTUSSÄÄNTÖ 1.1.2016 ALKAEN

HYVINKÄÄN KAUPUNGIN LIIKUNTA- JA NUORISOPALVELUJEN AVUSTUSSÄÄNTÖ 1.1.2016 ALKAEN HYVINKÄÄN KAUPUNGIN LIIKUNTA- JA NUORISOPALVELUJEN AVUSTUSSÄÄNTÖ 1.1.2016 ALKAEN Hyväksytty kulttuuri- ja vapaaaikalautakunnassa 13.12.2012 86 SISÄLLYSLUETTELO LIIKUNTA- JA NUORISOPALVELUJEN AVUSTUSSÄÄNTÖ

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa)

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Seinäjoen opetustoimi Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Yhteistulos, henkilöstön kehittäminen Henkilöstön kehittäminen 5 4 3 2 1 Ka 1 Miten suunnitelmallista

Lisätiedot

Kiinteistöjen kunnossapito

Kiinteistöjen kunnossapito Kiinteistöjen kunnossapito 28.5.2015 Esityksen sisältö Käsitteet Kunnon selvittäminen PTS-ohjelmointi Korjausten ohjelmointi Peruskorjaaminen/-parantaminen Käsitteitä PTS-ohjelma = Pitkän tähtäimen suunnitelma

Lisätiedot

HISSIAVUSTUKSET - nyt ja jatkossa -

HISSIAVUSTUKSET - nyt ja jatkossa - HISSIAVUSTUKSET - nyt ja jatkossa - Hanna Koskela/ARA johtaja Jarmo Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 19.11.2009 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus

Lisätiedot

Järjestöilta 3.2.2015 kauppalantalolla klo 18.30 alkaen. 4.2.2015 Avustustiimi 2

Järjestöilta 3.2.2015 kauppalantalolla klo 18.30 alkaen. 4.2.2015 Avustustiimi 2 Järjestöilta 3.2.2015 kauppalantalolla klo 18.30 alkaen 4.2.2015 Avustustiimi 2 Ohjelma Kahvitarjoilu Esittäytyminen Järjestöavustusten haku 2015 Hakuohjeet ja periaatteet Vuosiavustukset, lomake Kohdeavustukset,

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

Julkisivukorjaamisen tarve jatkuu - mistä työkalut vastata haasteeseen?

Julkisivukorjaamisen tarve jatkuu - mistä työkalut vastata haasteeseen? Toimitusjohtaja, tekniikan tohtori Suomen Betoniyhdistys ry JULKISIVU 2011 Messukeskus 12.11.2011 Julkisivukorjaamisen tarve jatkuu - mistä työkalut vastata haasteeseen? 1(17) Esityksen teemat Asiantuntijoiden

Lisätiedot

Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä. Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen

Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä. Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen Tietoja TST ry:stä: Yhdistyksen nimi on Turun Seudun TST ry. Kotipaikka on Turku sekä toiminta-alueena

Lisätiedot

AA (ERITTÄIN VAATIVA) C (VÄHÄINEN) B (TAVANOMAINEN) A (VAATIVA) AA A B C 1

AA (ERITTÄIN VAATIVA) C (VÄHÄINEN) B (TAVANOMAINEN) A (VAATIVA) AA A B C 1 Korjausrakentamisen energiaselvityslomake, toimenpide- tai rakennuslupaa varten koskevat asiakirjat, perustuu asetukseen YM 4/13 (TIEDOT TÄYTETÄÄN TYHÄÄN KENTTÄÄN) RAKENNUTTAJA RAKENNUSPAIKAN OSOITE KIINTEISTÖTUNNUS

Lisätiedot

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät TiVoLin viestintä Seuran www-sivujen päivitysvastaavat Seuratoiminnan työryhmä Projektien työryhmät Johtokunta: pj, sihteeri, rahastonhoitaja, toimialavastaavat Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät Valmentajat,

Lisätiedot

Mansikan teemahaut syksyllä 2015

Mansikan teemahaut syksyllä 2015 Mansikan teemahaut syksyllä 2015 Miksi teemahakuja? Mahdollistaa myös pienempien hankkeiden tukemisen (normaalisti Mansikan ns. minimituki 5000, jota pienempiä tukia ei saa myöntää) Erillinen, tiettyyn

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA 17.11.2015 AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA SELVITYKSEN TULOKSIA ARA:N ERITYISRYHMÄ- KOHTEIDEN TILAMITOITUS SELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET Ramboll Management Consulting toteutti yhdessä Arkkitehtitoimisto

Lisätiedot

Kansalaisopistojen opistolaisyhdistykset 2011

Kansalaisopistojen opistolaisyhdistykset 2011 17.2.2011 Kansalaisopistojen opistolaisyhdistykset 2011 Tässä selvityksessä kartoitettiin Kansalaisopistojen opistolaisyhdistysten nykytilaa. Aiemmin opistolaisyhdistysten toiminta on ollut hyvinkin aktiivista

Lisätiedot

Yhdistyshallinnon vuoden askeleet Opas Aivovammaliiton yhdistysten hallinnosta vastaaville

Yhdistyshallinnon vuoden askeleet Opas Aivovammaliiton yhdistysten hallinnosta vastaaville Yhdistyshallinnon vuoden askeleet Opas Aivovammaliiton yhdistysten hallinnosta vastaaville Oppaan idea Neljä eri vaihetta toimintavuodessa = askeleet Oppaasta voi käydä läpi toimintavuoden aikana useassa

Lisätiedot

1 SUOMEN SILLAT... 1 2 SILLANTARKASTUSTOIMINTA... 1 3 KORJAUSSUUNNITTELU... 1 4 LAADUNVALVONTAMITTAUKSET... 1 5 YKSITYISTEIDEN SILLAT...

1 SUOMEN SILLAT... 1 2 SILLANTARKASTUSTOIMINTA... 1 3 KORJAUSSUUNNITTELU... 1 4 LAADUNVALVONTAMITTAUKSET... 1 5 YKSITYISTEIDEN SILLAT... Sillan rakentaminen 1 SUOMEN SILLAT... 1 2 SILLANTARKASTUSTOIMINTA... 1 3 KORJAUSSUUNNITTELU... 1 4 LAADUNVALVONTAMITTAUKSET... 1 5 YKSITYISTEIDEN SILLAT... 1 6 VALTIONAVUSTUS... 2 6.1 VALTIONAVUN EDELLYTYKSET...

Lisätiedot

MARIANKADUN KUMPPANUUSTALON TIEDOTE Numero 2 / 2015 (16.4.2015)

MARIANKADUN KUMPPANUUSTALON TIEDOTE Numero 2 / 2015 (16.4.2015) MARIANKADUN KUMPPANUUSTALON TIEDOTE Numero 2 / 2015 (16.4.2015) Valmisteluryhmän terveiset Kumppanuustalon suunnittelu ja valmistelu etenee 1. Kulmassa toteutettiin suunnitteluilta 10.2.2015. Tilaisuudessa

Lisätiedot

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa?

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? Tutkimus: Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? Stina Linne Tekn. yo betoni visioi -seminaari

Lisätiedot

Esteettömyys ja hissiseminaari. Kotka 27.10.2015. Hankepäällikkö Tapio Kallioinen Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus

Esteettömyys ja hissiseminaari. Kotka 27.10.2015. Hankepäällikkö Tapio Kallioinen Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Esteettömyys ja hissiseminaari Kotka 27.10.2015 Hankepäällikkö Tapio Kallioinen Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus johtaja Jarmo Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 19.11.2009 HISSI ESTEETÖN

Lisätiedot

Näytesivut HALLITUS. 4.1 Hallituksen tehtävät

Näytesivut HALLITUS. 4.1 Hallituksen tehtävät ut iv es yt Nä 4 HALLITUS 4.1 Hallituksen tehtävät Hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja muun toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallinnon lisäksi yhtiön hallituksen tulee huolehtia yhtiön rakennusten

Lisätiedot

Angelniemen kyläyhdistys ry. Jari P. Laiho Pj.

Angelniemen kyläyhdistys ry. Jari P. Laiho Pj. Angelniemen kyläyhdistys ry. Jari P. Laiho Pj. Historia Angelniemen kappeliseurakunta perustettiin 1659 Ensimmäinen Angelniemen kunnallislautakunnan kokous helmikuun 13. päivänä 1870 Kunta itsenäistyi

Lisätiedot

Kehittämishanke. Hankenumero:13911 Hakemuksen tila:avattu täydennettäväksi (TR) Vireilletulopvm:22.9.2015

Kehittämishanke. Hankenumero:13911 Hakemuksen tila:avattu täydennettäväksi (TR) Vireilletulopvm:22.9.2015 Kehittämishanke Hankenumero:13911 Hakemuksen tila:avattu täydennettäväksi (TR) Vireilletulopvm:22.9.2015 Perustiedot Hankesuunnitelma Kustannus ja rahoitus Tavoitteet Allekirjoitus ja lähetys Hakija N

Lisätiedot

KIINTEISTÖ OY ENSON METSURITALON PERUSKORJAUS 83/10.03/2013. Tekninen lautakunta 27.11.2013 78

KIINTEISTÖ OY ENSON METSURITALON PERUSKORJAUS 83/10.03/2013. Tekninen lautakunta 27.11.2013 78 Tekninen lautakunta 78 27.11.2013 Kunnanhallitus 5 10.01.2014 Tekninen lautakunta 10 15.01.2014 Kunnanhallitus 27 27.01.2014 Tekninen lautakunta 46 21.05.2014 KIINTEISTÖ OY ENSON METSURITALON PERUSKORJAUS

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SIUNTIO ASEMAKAAVA BOTÅKER OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Päiväys 12.6.2014 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan kaavoituksen alkaessa osana

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen seutuseminaari III 4.6.2014. Kosteusongelmiin liittyviä korjauksia on tehty jo lähes kaksi vuosikymmentä.

Tampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen seutuseminaari III 4.6.2014. Kosteusongelmiin liittyviä korjauksia on tehty jo lähes kaksi vuosikymmentä. Kaupunki kasvaa rapautuuko infra? Tampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen seutuseminaari III 4.6.2014 Mistä sisäilmaongelmat johtuvat? Professori Ralf Lindberg Kosteusongelmiin liittyviä korjauksia on

Lisätiedot

RAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE. on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille

RAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE. on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille RAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille Tällaisia kehittämishankkeita ovat mm. maisemahoitosuunnitelmien laatiminen

Lisätiedot

Muutostöillä esteettömyyttä ja turvallisuutta. Erja Väyrynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Paasitorni 12.11.

Muutostöillä esteettömyyttä ja turvallisuutta. Erja Väyrynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Paasitorni 12.11. Muutostöillä esteettömyyttä ja turvallisuutta Erja Väyrynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Paasitorni 12.11.2013 Sisältö 1. Mitä on esteettömyys ja turvallisuus rakennetussa ympäristössä?

Lisätiedot

Linjasaneerausten suunnittelu

Linjasaneerausten suunnittelu Linjasaneerausten suunnittelu Ari Savolainen, DI Ajatuksia putkiremontista Ajattele pahinta mahdollista vaihtoehtoa ja kerro se sitten kahdella! En voinut uskoa miten se voi mennä näinkin kivuttomasti!

Lisätiedot

SYKE MONITOIMITILAKSI 1. JOHDANTO

SYKE MONITOIMITILAKSI 1. JOHDANTO SYKE MONITOIMITILAKSI 1. JOHDANTO Nuorisolain 1 tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten

Lisätiedot

HIRVENSALON KOULU JA PÄIVÄKOTI UUDISRAKENTAMINEN. VERTAILU Sivu 2/15

HIRVENSALON KOULU JA PÄIVÄKOTI UUDISRAKENTAMINEN. VERTAILU Sivu 2/15 24.8.2011 Sivu 1/15 Hanke: Hirvensalon koulu ja päiväkoti ALKUPERÄISEN HANKESUUNNITELMAN TILAOHJELMAN SUPISTAMINEN; VAIKUTUKSET HINTAAN JA HALLINTOKUNTIEN TOIMINTAAN Sivu 2/15 HIRVENSALON KOULU JA PÄIVÄKOTI

Lisätiedot

JULKISIVUKORJAUKSEN SUUNNITTELU TURHAA VAI TURVAA?

JULKISIVUKORJAUKSEN SUUNNITTELU TURHAA VAI TURVAA? JulkisivuROADSHOW Oulu: JULKISIVUKORJAUKSEN SUUNNITTELU TURHAA VAI TURVAA? Radisson Blu Hotel, 8.10.2015 Mikko Tarri, yksikönjohtaja / korjaussuunnittelu A-Insinöörit Suunnittelu Oy Esityksen sisältö Julkisivusaneeraus

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

Isännöitsijän rooli putkiremontissa Kiinteistöliitto Oulu Putkiremontti-iltapäivä 21.9.2011

Isännöitsijän rooli putkiremontissa Kiinteistöliitto Oulu Putkiremontti-iltapäivä 21.9.2011 Mauri Niemelä 21.9.2011 Oulun Isännöitsijätoimisto Oy Isännöitsijän rooli putkiremontissa Kiinteistöliitto Oulu Putkiremontti-iltapäivä 21.9.2011 Mauri Niemelä, Oulun Kiint.yhdistys ry. Putkiremontti-iltapäivä

Lisätiedot

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2011 Carita Bardakci 24.11.2010 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE

Lisätiedot

JyväsRiihen Leader-rahoitus 2014-2020

JyväsRiihen Leader-rahoitus 2014-2020 TOIMINTAA, NEUVONTAA JA RAHOITUSTA PAIKKAKUNNAN PARHAAKSI JyväsRiihen Leader-rahoitus 2014-2020 Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry JyväsRiihi ry Kaikille avoin maaseudun kehittämisyhdistys o Liittymisjäsenmaksu

Lisätiedot

Ryhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön

Ryhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Vapaaehtoisuus on muuttunt pakoksi Joudumme hallinnollisiin tehtäviin, emme voi keskittyä meille tärkeiden asioiden kehittämiseen

Lisätiedot

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa?

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? Tutkimus: Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Stina Linne Tekn. yo Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? betoni visioi -seminaari

Lisätiedot

Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä

Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Julkisivuyhdistys ry:n syyskokous 19.11.2009 Diana-auditorio, Helsinki Stina Linne Tekn yo. Esityksen sisältö Tutkimuksen taustat ja

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

RAY:N INVESTOINTIAVUSTUSTEN PERIAATTEET

RAY:N INVESTOINTIAVUSTUSTEN PERIAATTEET Avustustoiminta RAY:N INVESTOINTIAVUSTUSTEN PERIAATTEET tarkentavia ohjeita hakijoille 1 2 Taitto: Grafiksi/Pauliina Sjöholm Julkaisija: RAY RAY:N INVESTOINTI AVUSTUSTEN PERIAATTEET - tarkentavia ohjeita

Lisätiedot

Kosteus- ja homevaurioiden tutkiminen ja korjaaminen Ympäristöopas 28: Kosteus- ja homevaurioituneen

Kosteus- ja homevaurioiden tutkiminen ja korjaaminen Ympäristöopas 28: Kosteus- ja homevaurioituneen Kosteus- ja homevaurioiden tutkiminen ja korjaaminen Ympäristöopas 28: Kosteus- ja homevaurioituneen rakennuksen Kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus päivittyy kuntotutkimus Miia Pitkäranta FT [mikrobiologi],

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNNAN LIIKUNTALAUTAKUNNAN AVUSTUSSÄÄNTÖ AVUSTUKSEN MÄÄRITTELY

NURMIJÄRVEN KUNNAN LIIKUNTALAUTAKUNNAN AVUSTUSSÄÄNTÖ AVUSTUKSEN MÄÄRITTELY NURMIJÄRVEN KUNNAN LIIKUNTALAUTAKUNNAN AVUSTUSSÄÄNTÖ AVUSTUKSEN MÄÄRITTELY 1 Nurmijärven kunnan liikuntalautakunta jakaa vuosittain lautakunnan johtosäännön 4 :n 2. kohdan mukaisesti avustuksia paikallisen

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

TALKOOVUOSI 2015. Kosteus- ja hometalkoiden työmaakokous Jyväskylän Paviljonki 19.5.2015 Katja Outinen, ohjelmapäällikkö

TALKOOVUOSI 2015. Kosteus- ja hometalkoiden työmaakokous Jyväskylän Paviljonki 19.5.2015 Katja Outinen, ohjelmapäällikkö TALKOOVUOSI 2015 Kosteus- ja hometalkoiden työmaakokous Jyväskylän Paviljonki 19.5.2015 Katja Outinen, ohjelmapäällikkö Talkootyömaiden eteneminen 2010 2011 2012-2013 2014 2015 Valtioneuvoston periaatepäätös

Lisätiedot

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kuopio 30.8.2013 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Kehitysvammaisten asumisen ohjelma (Kehas ohjelma) 1. Valtioneuvoston periaatepäätös

Lisätiedot

Uusi asunto-osakeyhtiölaki

Uusi asunto-osakeyhtiölaki OULUN LÄÄNIN KIINTEISTÖYHDISTYS Hyvän asumisen puolesta Uusi asunto-osakeyhtiölaki Osakkeenomistajan remontit Pakkalan Sali 2. 9 2010 Pekka Luoto Uusien määräysten tavoitteita, miksi uudet määräykset ovat

Lisätiedot

Hissi- ja esteettömyysavustusohje

Hissi- ja esteettömyysavustusohje Hissi- ja esteettömyysavustusohje 2015 30.1.2015 Hakuohje koskee avustuksia: - hissin jälkiasennukseen (hissiavustus) - liikkumisesteen poistamiseen (esteettömyysavustus) Sisällys 1 MÄÄRÄRAHAT SEKÄ SOVELLETTAVAT

Lisätiedot

VETY-hanke. Vapaaehtoistyö yleishyödyllisessä yhteisössä. Vapaaehtoistoiminnan kulujen ja hyötyjen laskeminen. Jenni Sademies, 12.11.

VETY-hanke. Vapaaehtoistyö yleishyödyllisessä yhteisössä. Vapaaehtoistoiminnan kulujen ja hyötyjen laskeminen. Jenni Sademies, 12.11. VETY-hanke Vapaaehtoistyö yleishyödyllisessä yhteisössä Vapaaehtoistoiminnan kulujen ja hyötyjen laskeminen Jenni Sademies, 12.11.2013!"#$%&%!'('')*+,-.+/0%/1)-.*/02/11-.)..3%/*+)-.0..3%4%5336'7(786-.)7278%9-)::3+/.6).67.%;/%4%

Lisätiedot

Www-osoitteen saa julkaista kaupungin www-sivuilla Kyllä Ei Yhdistyksen liikuntalajit

Www-osoitteen saa julkaista kaupungin www-sivuilla Kyllä Ei Yhdistyksen liikuntalajit Liikuntaseurojen toiminta-avustus 1 (5) Yhdistyksen perustiedot Yhdistyksen nimi Yhdistyksen osoite Pankkitili (IBAN) Rekisteröimisvuosi Y-tunnus Keskusjärjestö/-liitto Www-osoite Www-osoitteen saa julkaista

Lisätiedot

RAKENNUSVALVONTA. Tommi Riippa 14.11.2013

RAKENNUSVALVONTA. Tommi Riippa 14.11.2013 Tommi Riippa 14.11.2013 MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN MUUTOS Nyt vaaditaan rakennuslupa, jos korjauksella voidaan merkittävästi vaikuttaa energian kulutukseen. Lupakynnys aleni! Yleensäkin korjausten yhteydessä

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKAAN KORJAUSHANKKEEN RAHOITUSMAHDOLLISUUDET VUONNA 2010

ENERGIATEHOKKAAN KORJAUSHANKKEEN RAHOITUSMAHDOLLISUUDET VUONNA 2010 ENERGIATEHOKKAAN KORJAUSHANKKEEN RAHOITUSMAHDOLLISUUDET VUONNA 2010 Mirja Suopanki, suunnittelija, KTM 1 Käsiteltävät asiat Vuoden 2009 suhdanneavustus Vuoden 2010 suhdanneluonteinen energia-avustus Pientalojen

Lisätiedot

YHDISTYS- JA OSUUSKUNTATOIMINNAN MAHDOLLISUUDET KULTTUURIALALLA. Rit

YHDISTYS- JA OSUUSKUNTATOIMINNAN MAHDOLLISUUDET KULTTUURIALALLA. Rit YHDISTYS- JA OSUUSKUNTATOIMINNAN MAHDOLLISUUDET KULTTUURIALALLA Rit Yhdistys Yhdistys on Suomessa luonnollisten henkilöiden, oikeuskelpoisten yhteisöjen tai molempien jotakin tarkoitusta varten perustama

Lisätiedot

Mitä tämä vihko sisältää?

Mitä tämä vihko sisältää? Asuntotoiveeni Mitä tämä vihko sisältää? 1. Kuka minä olen? 4 2. Milloin haluan muuttaa omaan asuntoon? 5 3. Mihin haluan muuttaa? 5 4. Millaisessa asunnossa haluan asua? 6 5. Millaisella asuinalueella

Lisätiedot

Helsingin kaupungintalo, galleria

Helsingin kaupungintalo, galleria Hankesuunnitelma Pohjoisesplanadi 11-13 Muutos Hankenumero 2085412 Helsingin Leijona Oy Sijainti 2 Yhteenveto Hankkeen nimi Hankenumero 2085412 Osoite Pohjoisesplanadi 11-13, 00170 Helsinki Sijainti 1.

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Sateenkaariyhdistys Malkus ry

Sateenkaariyhdistys Malkus ry Toimintasuunnitelma 2015 1 1. Johdanto Sateenkaariyhdistys Malkuksen tarkoituksena on edistää seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien henkistä ja hengellistä hyvinvointia ja tukea tätä tarkoitusta

Lisätiedot

KANNELMÄEN PERUSKOULU, PERUSKORJAUS

KANNELMÄEN PERUSKOULU, PERUSKORJAUS KANNELMÄEN PERUSKOULU, PERUSKORJAUS RUNONLAULAJANTIE 40 00420 HELSINKI Bruttoala 5410 Valmistunut 2009 KOULUN PÄÄSISÄÄNKÄYNTI KOHDE Koulu on rakennettu vuonna 1966 Etelä-Kaarelan Yhteiskouluksi. Rakennuksen

Lisätiedot