Esri Finland Logistiikka EXTRA

Transkriptio

1 EXTRA 2012 Esri Finland Logistiikka EXTRA 12 Ympäristöpäästöt liikenteessä - Liikenneministeriön näkökulma Optimointiohjelmistojen käytettävyys ja liiketoimintamahdollisuudet kuntaorganisaatiossa 4 12

2 2012 EXTRA Sisältö Julkaisija Esri Finland Oy Logistiikkaextra on Esri Finland Oy:n erikoisnumero. Osoitelähde: Esri Finland Oy:n asiakas- ja markkinointirekisteri, Päättäjät ja vaikuttajat -tietokanta/ Asiakasvalinta.fi. Osoitteenmuutokset, tilaukset ja peruutukset: Paino: Erweko, 2012 Taitto: Esri Finland Oy Kannen iso kuva: Photos.com Painos: 1000 kpl Yhteystiedot Esri Finland Oy Sinikalliontie 3, Espoo Puh Fax Myynti: Tässä numerossa: 8 6 Asiakasdatan hyödyntäminen - parhaiden kauppapaikkojen 4 12 Esri Finland & paikkatieto logistiikassa 3 Esri Finland yrityksenä ja paikkatieto logistiikassa 3 Ympäristöpäästöt liikenteessä - Liikenneministeriön näkökulma 4 Liikenneviraston katsaus Esri auttaa kuntia sosiaali-, terveys- ja 4 sivistystoimen palvelujen tehostamisessa Paikkatiedon avulla vähennetään merkittävästi 7 5 logistiikan päästöjä Svensk Morgondistribution - tehokkaampaa lehtijakelua paikkatiedon avulla Case 1 (Keslog?) 8 6 Paikkatiedon hyödyntäminen Kainuun Case 2 (Pori?) 8 ensihoidossa 9 Case 3 (Virrat?) 10 Optimointiohjelmistojen käytettävyys ja liiketoimintamahdollisuudet Case 4 (Kajon Oy? / Tietomitta?/ kuntaorganisaatiossa 12 Kymijoen ravintopalvelut?) 11 Esrin ohjelmistot laajassa käytössä Koulutusosio, Site Licence / CSC korkeakouluissa Haastatteluja: HAMK, Tre Yliopisto, Turun ammattikork. Esrin ratkaisut reititykseen ja analysointiin 14 ArcLogistics Enterprise (?) Tuoteperhe: 14 DHL - nopeampaa jakelua Network Analyst, Asc Logistics paikkatietoteknologian avulla 15 2 Esri Finland

3 EXTRA 2012 Esri Finland & Paikkatieto logistiikassa Paikkatietoratkaisut logistiikan ja kuljetusten optimointiin Esri Finland toteuttaa monipuolisia, asiakkaan liiketoimintaa tukevia ja tehostavia paikkatietoa hyödyntäviä ratkaisuja. Ratkaisumme perustuvat Esrin johtavaan paikkatietoteknologiaan sekä vankkaan osaamiseen ja ammattitaitoon. Taustavoimiamme ovat paikkatiedon maailmanlaajuinen markkinajohtaja Esri Inc. ja ruotsalainen S-GROUP. Esri Finland tarjoaa Esrin paikkatieto-ohjelmistojen ohella kattavat asiantuntija-, tuki-, ylläpito- ja koulutuspalvelut. Palvelutarjontaamme kuuluvat myös paikkatietoanalyysipalvelut sekä projektitoimitukset. Lisäksi useiden eri toimittajien aineistot ovat saatavilla kauttamme. Esri Finlandilla on pitkä kokemus logistiikan alalta. Esrin paikkatietoteknologia auttaa suunnittelemaan ja hallitsemaan kokonaisvaltaisesti organisaatioiden kuljetuksiin ja muuhun logistiikkaan liittyviä tehtäviä. Kuljetusreittien sekä muiden logistiikkatoimintojen optimointi säästää muun muassa polttoainekustannuksia, vähentää ympäristökuormitusta ja parantaa asiakaspalvelua. Analysoimme huolella asiakkaan tarpeet, suunnittelemme yhdessä asiakkaan kanssa sopivimmat ratkaisut sekä toteutamme ne asiantuntevasti. Kaikki toiminnot samalle alustalle Esri tarjoaa uusimpaan teknologiaan pohjautuvat ratkaisut niin navigointiin, reitinoptimointiin kuin ajoneuvojen seurantaan. Tarjonta ei kuitenkaan rajoitu näihin, vaan ratkaisumme kattavat myös asiakkaiden sijainnin analysoinnin ja jaottelun optimaalisiin alueisiin, ajokaluston optimoinnin, kuormauksen sekä varasto- ja termi- naalitoimintojen optimoinnin ja paljon muuta. Esrin paikkatietoteknologia auttaa yrityksiä ja julkishallinnon organisaatioita suunnittelemaan ja hallitsemaan kuljetuksiin, logistiikkaan ja liikkuviin palveluihin liittyviä tehtäviä kokonaisvaltaisesti. Logistiikkatoimintojen tietokonepohjaisella optimoinnilla voidaan tehostaa toimintaa ja säästää kustannuksia. Tietoteknisiä apuvälineitä hyödynnetään kuitenkin toistaiseksi varsin vähän erilaisissa logistiikkatoiminnoissa. Ratkaisut toiminnan kaikille tasoille Paikkatietoratkaisuja voidaan hyödyntää logistiikassa strategisella, taktisella ja operatiivisella tasolla. Strategisella tasolla kyse voi olla muun muassa asiakkaiden palvelutason määrittelemisestä tai toimipaikkojen sijainnin optimoinnista, olipa kyse keskusvaraston, terminaalin, sairaalan, keskuskeittiön, jätteidenkäsittelypaikan, lumenkaatopaikan tai kotihoidon tiimituvan sijainnista. Strategisen tason apuvälineillä voidaan tällöin laskea optimaaliset sijainnit koko toimipisteverkostolle. Taktisella tasolla paikkatietoratkaisut auttavat suunnittelemaan erilaisia toiminnallisia aluejakoja, runkolinjoja sekä kaluston määrää ja laatua. Voidaan myös tutkia, kuinka paljon toiminnoissa kannattaa käyttää omaa ajokalustoa ja henkilöstöä, mitä kannattaa ulkoistaa ja mitä toimitussopimuksissa voidaan luvata ja vaatia. Tärkeään rooliin nousee myös mitä jos -skenaarioiden teko. Sen avulla voidaan analysoida erilaisten nykytilanteeseen tehtävien muutosten vaikutuksia ja etsiä ratkaisuja päätöksenteon tueksi. Operatiivisella tasolla paikkatietoratkaisuilla optimoidaan muun muassa ajoneuvojen kuormausta, reittejä, aikatauluja sekä henkilö- ja ajoneuvoresurssien käyttöä. Suunnittelussa pystytään tällöin ottamaan huomioon kaikki tarvittavat muuttujat, kuten asiakkaiden erilaiset tarpeet, aikaikkunat, tilausten priorisointi, ajoneuvojen määrä, kapasiteetti, kuljetusolosuhteet ja varustelu sekä tieverkon nopeusrajoitukset. Operatiivisten ratkaisujen avulla voidaan hoitaa myös ajoneuvojen seuranta ja tilannekuvan hallinta, nopea reagointi poikkeustilanteisiin sekä äkilliset lisätilaukset ajoneuvoille. Lisäksi voidaan tuottaa erilaisia dokumentteja, kuten kuormakirjoja, ajojärjestyskirjoja, ajo-ohjeita sekä johtamisen tueksi tarkoitettuja raportteja. Lisätietoja: Jalmari Talola, Esri Finland Esri Finland 3

4 2012 EXTRA Ympäristöpäästöt liikenteessä - Liikenneministeriön näkökulma Suomi on jäämässä tavoitteistaan vähentää liikenteen kasvihuonepäästöjä. Biopolttoaineiden lisääntyneestä käytöstä huolimatta liikenteen päästöt kasvoivat vuonna 2010, ja mahdollisesti myös vuonna Syitä päästöjen kasvuun ovat olleet mm. liikennemäärien kasvu ja epäedulliset muutokset kulkumuotojakaumissa. Raskaan liikenteen osalta eräs vaikuttava tekijä liikenne- ja viestintäministeriön (LVM) arvion mukaan on myös yritysten energiatehokkuuden heikko kehitys. Erityisesti raskaan liikenteen päästöt ovat lisääntyneet. Liikenteen määrän kasvu, biopolttoaineiden vähäinen käyttö ja raskaan liikenteen vapaaehtoinen sopiminen ilmastopäästöjen vähentämiseksi ovat olleet LVM:n mielestä olennaisimmat vaikutustekijät liikenteen ilmastopäästöjen rajoittamisessa. Esri Finland kysyi asiaa tarkemmin LVM:n neuvottelevalta virkamieheltä Saara Jääskeläiseltä, joka toimii Liikenteen turvallisuus ja ympäristö -yksikössä ja jonka vastuualueeseen kuuluvat liikenteen ympäristökysymykset. Jääskeläinen työskentelee erityisen paljon liikenteen kasvihuonekaasupäästö- ja energiatehokkuuskysymysten parissa. Suomi on sitoutunut Euroopan Unionissa muiden EU-maiden kanssa yhteisesti Kioton sopimuksen tavoitteisiin. Kioton pöytäkirjassa Euroopan unionin (EU-15) yhteinen päästövähennysvelvoite vuosille on 8 prosenttia verrattuna vuoden 1990 päästötasoon. Velvoite on edelleen jaettu EU:n sisäisen taakanjakosopimuksen mukaisesti maakohtaisiksi velvoitteiksi. Osa maista joutuu vähentämään päästöjä, kun taas osa saa lisätä niitä vertailuvuodesta. Prosentit vaihtelevat -28:n (Luxemburg) ja +27:n (Portugali) välillä. Suomen velvoitteena on pitää kasvihuonekaasujen päästöt vuosina keskimäärin vuoden 1990 tasolla. Kioton jälkeistä aikaa ajatellen EU on sitoutunut niin sanottuihin tavoitteisiin. Näiden mukaan EU:n kasvihuonekaasupäästöjä leikataan 20 % vuoteen 2020 mennessä verrattuna vuoden 1990 tasoon, uusiutuvien energialähteiden osuus nostetaan 20 %:iin vuoteen 2020 mennessä ja energiatehokkuutta parannetaan 20 % vuoteen 2020 mennessä. Myös vuoden 2020 päästövähennystavoite on jaettu eri EU-maille erityisen taakanjakopäätöksen kautta. Tässä jaossa päästövähennykset vaihtelevat -20:n (Tanska) ja +20:n (Bulgaria) välillä. Suomen tavoitteena on 16 prosentin päästövähennys. Vähennys kohdistuu ns. ei-päästökauppasektorille eli liikenteeseen, asumiseen, maatalouteen jne., kertoo Saara Jääskeläinen. Lisää tukea joukkoliikenteelle Suomessa liikenteen osuus kaikista kasvihuonepäästöistä on noin viidennes eli 19 %, ja tästä henkilöautoliikenteen osuus noin 60 % eli kaikista päästöistä noin %. Pääasiassa se lienee tavallisten ihmisten työpaikka- ja vapaa-ajan liikennettä, kunnissa tapahtuvia koulu- ja perusturvakuljetuksia sekä sosiaalisegmentin kuljetuksia. Kannattamattomia joukkoliikenneyhteyksiä karsitaan ja tilalle kunnat joutuvat mahdollisesti itse hankkimaan korvaavia kuljetuksia. Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa kunnat ovat ahdingossa sekä usein yksinään järjestämässä logistiikkaansa toimialakohtaisesti. Suomessa on parhaillaan valmisteilla suuria rakenneuudistushankkeita, kuten kunta-, sosiaali- ja terveyspalvelu- sekä puolustusvoimain rakenneuudistushankkeet. Kaikilla näillä on paljon merkitystä normaaliin elämään, työssäkäyntiin ja palveluiden tarjontaan, koska työ ja asuminen luovat palvelutarjonnan tarvetta sinne, missä ne sijaitsevat. Ihmiset liikkuvat paikasta toiseen itse valitsemallaan kulkuvälineellä. Palvelun tarjonta ohjaa myös tätä valintaa ja on siksi erittäin ajankohtainen juuri nyt. Saara Jääskeläisen mielestä keskeisimmät linjaukset ja toimenpiteet joukkoliikenteen käytön edistämiseksi on kirjattu vastavalmistuneeseen liikennepoliittiseen selontekoon. Tavoitteena on mm. lisätä valtion panostuksia joukkoliikenteeseen niillä kaupunkiseuduilla, joilla tavoitellaan kilpailukykyistä palvelutasoa ja joilla myös kaupunkiseudun kunnat lisäävät rahoitustaan joukkoliikenteeseen. Rahoitusta joukkoliikenteen palvelutason kohentamiseen haetaan rakenteellisista uudistuksista, tehostamalla valtion julkisen liikenteen hankintoja sekä vero- ja maksupolitiikan kokonaisuudistuksesta. Valtion joukkoliikennetukea ja muita joukkoliikenteen edistämistoimia on tarkoitus kohdistaa erityisesti kaupunkiseuduille, joissa joukkoliikenteellä on suurin potentiaali päästöjen pienentämisessä. Haja-asutusalueilla joukkoliikenteestä on vaikeaa saada niin kilpailukykyistä, että se aidosti houkuttelisi ihmisiä siirtymään henkilöautoista joukkoliikennevälineisiin. Rakenneuudistusten suunnittelu on haasteellista jo siksi, että useat eri viranomaistahot joutuvat pohtimaan asioita omista näkökulmistaan, mutta niitä joudutaan sovittelemaan yhteen myös yli ministeriöiden tai hallintokuntien. Jääskeläinen kertookin, että LVM:ssä on suhtauduttu kuntauudistukseen melko positiivisesti juuri ilmastonmuutoksen torjunnan näkökulmasta. Näköpiirissä oleva kuntarakenteen uudistus mahdollistaa seutujen liikennejärjestelmien ja yhdyskuntarakenteen suunnittelun laajempina kokonaisuuksina. Suurimmilla kaupunkiseuduilla on tehostamiselle luotu edellytyksiä maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimuksilla. Sopimuksissa on tarve sopia yhteistuumin lähivuosien kiireellisimpien liikenneinvestointien ohella myös joukkoliikenteen ja liikenteen hallinnan seudullisesta roolista ja järjestämistavoista. MAL-aiesopimusten näkökulmaa on jatkossa tarve laajentaa 4 Esri Esri Finland Finland

5 EXTRA 2012 Liikennepoliittiseen selontekoon kirjattiin ajatus kuljetusyrityksille suunnattavasta energiatuesta uusien, vähäpäästöisempien teknologioiden ja polttoainevaihtoehtojen käyttöönoton edistämiseksi sekä yrityksen energiatehokkuuden parantamiseksi. Tämä tuki kiinnitettäisiin toteutuessaan liikenintegroimalla mukaan myös palvelurakenteiden ja elinkeinoelämän suunnittelu kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Raskaan liikenteen ilmastopäästöt ovat kaikista päästöistä n. 7 %. Liikenteen päästöistä kuitenkin raskaan liikenteen osuus on n. 35 %. Vapaaehtoiseen sopimukseen ei ole saatu riittävästi kuljetusyrityksiä mukaan, ja siltä osin tavoitteiden saavuttaminen saattaa tulla vaikeaksi. Energiatehokkuus ja sopimukset Jääskeläinen kertoo, että liikennesektorilla on kaksi voimassa olevaa energiatehokkuussopimusta: joukkoliikenteen sopimus ( ) ja tavarankuljetusten ja logistiikan sopimus ( ). Sopimusten tavoitteena on niihin liittyvien yritysten energiankulutuksen leikkaaminen 9 prosentilla vuoteen 2016 mennessä (= EU:n energiapalveludirektiivin tavoite). Joukkoliikenteen puolella tavoitellaan vähintään 80 % kattavuutta alan kaikista yrityksistä eli noin 560 yritystä, tavaraliikenteessä taas 60 % kattavuutta eli noin 5000 yritystä. Sopimusten toteuttaminen liikennesektorilla on lähtenyt liikkeelle kangerrellen. Tavaraliikenteen sopimukseen on liittynyt noin 700 yritystä, joukkoliikenteen sopimukseen 11 yritystä. Keskeisimpänä ongelmana liikennesektorin sopimustoiminnassa on ollut sopimukseen liittymisen liian pieniksi koetut hyödyt. Sopimustoiminnan hyötyjä liikenneyrityksille yritetään vuonna 2012 lisätä. Tarjolla tulee olemaan mm. informaatiota energiatehokkuuden parhaista ratkaisuista, koulutusta sekä mahdollisesti myös muita hyötyjä. Lisäksi tehdään töitä sen eteen, että myös kuljetuspalvelujen tilaajat tulisivat jatkossa kiinnittämään huomiota yrityksen energiatehokkuuteen kuljetuksia tilatessaan. Tämä tavoite täyttyy jo osittain, kun puhtaita ajoneuvo- ja kuljetuspalveluhankintoja koskeva laki tuli voimaan helmikuun alusta Kiinnostusta asiaan on ollut myös elinkeinoelämän puolella: esimerkiksi Kaupan liitto on valinnut kuljetusten ja logistiikan energiatehokkuuden oman ympäristötyönsä erääksi painopistealueeksi vuonna LVM:n keinot kuljetusalan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi liittyvät toisaalta edellä mainittuihin vapaaehtoisiin energiatehokkuussopimuksiin, toisaalta uuden ajoneuvoteknologian ja polttoainevaihtoehtojen käyttöönoton edistämiseen. Energiatehokkuussopimustoiminnan kautta kuljetusyritys voi suhteellisen helposti saavuttaa 5-10 % vähenemän polttoainekulutuksessaan. Kun polttoaineveroa vuonna 2011 korotettiin noin 6 prosentilla, voidaan ajatella, että energiatehokkuuden parantamisella voitaisiin kompensoida polttoaineveron korotus jopa kokonaan. Ajoneuvoteknologian ja dieselille vaihtoehtoisten polttoaineiden osalta LVM asetti helmikuussa 2012 työryhmän, jonka tehtävänä on määritellä nykyisten liikennevälineiden ja niiden ennustetun uusiutumisvauhdin pohjalta, millaiset käyttövoimat ovat eri liikennemuotojen osalta mahdollisia tulevaisuuden Suomessa, kuinka laajassa mittakaavassa ja millaisin aikatauluin. Lisäksi työryhmän tulee yleisellä tasolla suositella toimenpiteitä, joihin Suomessa tulisi ryhtyä haluttujen käyttövoimien käyttöön saamiseksi sekä mahdolliset vastuut ja aikataulut toimenpiteiden toteuttamiseksi. Työryhmän työ valmistuu vuoden 2012 loppuun mennessä. Kuljetusalaa on säädelty erilaisilla asetuksilla ja säädöksillä EU:hun liittymisen jälkeenkin korirakenteiden kaventamisesta polttoaineverotuksiin tarkoituksena luoda yhtenevät pelisäännöt Eurooppaan, vaikka Suomi sijaitseekin omana saarekkeenaan kaukana Keski-Euroopan autobaanoilta. On kuitenkin muistettava, että Suomi ns. elää kuljetuksistaan ja tarvitsee kuljetusalaa vahvasti elinkeinoelämän pyörittämiseen. teen energiatehokkuussopimuksiin: ts. tukea voisivat hakea ne yritykset, jotka ovat liittyneet vapaaehtoiseen sopimukseen. Tukirahan löytyminen valtion budjetista näyttää kuitenkin nykyisessä valtiontalouden tilanteessa melko haastavalta. LVM:ssä on myös linjattu, että jos vapaaehtoisilla sopimuksilla ei päästä tavoiteltuun lopputulokseen eli EU:n energiapalveludirektiivin vaatimaan 9 % energiansäästöön vuoteen 2016 mennessä, energiatehokkuuskysymykset joudutaan hoitamaan lainsäädännön kautta, esimerkiksi viemällä ne osaksi kuljetusyritysten liikennelupia, toteaa Saara Jääskeläinen. Investoinneilla merkitystä Taloudelliset resurssit ovat liikenneverkkojen kehittämisessä merkittävässä roolissa, ja etenkin LVM:n painotus on tavaraliikenteen tulevaisuuden kannalta merkittävää investointien ja yritysten kehityksen näkökulmasta. Liikennepoliittisessa selonteossa liikenteen rahoituksessa liikenneväylärahoituksen painopistettä siirretään liikenneverkkojen kehittämisinvestoinneista perusväylänpidon pieniin investointiohjelmiin ja ylläpitoon. Tämä on mahdollista vuodesta 2016 alkaen. Myös tällä hallituskaudella aloitettavat uudet kehittämishankkeet on yksilöity, kun hallitus päätti kehysriihessä uusista liikenneinvestoinneista. Historiallisesti nyt hallitus myönsi ratahankkeisiin Kuva: ULLA ESKELINEN Jatkuu seuraavalla sivulla Esri Finland 5

6 2012 EXTRA 993 enemmän rahaa kuin teihin, Jääskeläinen sanoo. Liikenneinvestointiohjelman lähtökohtana on ollut hallitusohjelman kirjaus: Tärkeitä ovat suuria liikennemääriä palvelevat, talouskasvua tukevat, kustannushyötysuhteeltaan parhaat, liikenneturvallisuutta edistävät, päästöjä vähentävät ja maakunnallista merkitystä omaavat hankkeet. Muita näkökulmia ovat mm. alueellinen tasapuolisuus, elinkeinoelämän kilpailukyky, verkollinen rooli (runkoverkot ja solmupisteet) sekä suuret liikennemäärät ja kasvukeskukset, kertoo Jääskeläinen. Henkilöliikenteen osalta on mahdollisuus kehittää joukkoliikennettä. Paikkatietoteknologialla pystytään laatimaan multimodaalisia kuljetusverkkoja tai niiden kehittämissuunnitelmia, joissa rautatieliikenteen sekä kauko- että lähiliikenteen liikenneverkkoja voitaisiin suunnitella yhtenä kokonaisuutena, jolloin asiakaspalvelutason parantumisen kautta kansalaiset saataisiin käyttämään ja hyödyntämään joukkoliikennettä. Jääskeläinen kertoo: Liikennepoliittisessa selonteossa todetaan, että yhteentoimivan joukkoliikennekokonaisuuden edut ovat kiistattomat ja vain sillä tavoin asiakkaiden etu toteutuu, joukkoliikenteen kilpailukyky paranee ja luodaan edellytykset kestävien kulkumuotojen käytön kasvulle. Joukkoliikennepalvelukokonaisuuden järjestämisen haasteena ovat kuitenkin joukkoliikennealan hajanaisuus ja yhteisen tahtotilan ja asiakasnäkemyksen puute. Pelkillä viranomaistoimilla tai omistajaohjauksella ei ole mahdollista edetä, vaan kaikki toimijat tulee saada mukaan. Päästöjen seuranta haasteellista Ilmastopäästöt ovat verrattain haasteellisia seurata, ja niitä tahoja on myös vähän. Saara Jääskeläinen kertoo LVM:n saavan liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä koskevat tiedot Tilastokeskuksesta sekä VTT:ltä. Kasvihuonekaasujen päästöt ja nielut raportoidaan vuosittain sekä YK:n ilmastosopimukselle ja EU:n komissiolle. Kioton pöytäkirja edellyttää, että osapuolilla on kansallinen kasvihuonekaasupäästöjen laskentajärjestelmä. Periaatepäätöksen 2003 mukaisesti Tilastokeskus on nimetty kansalliseksi kasvihuonekaasujen inventaarioyksiköksi. Tilastokeskus vastaa Suomen kasvihuonekaasuinventaarioraportoinnin kokoamisesta ja toimittamisesta YK:n ilmastosopimuksen sihteeristölle ja EU:n komissiolle. Kansalliseen järjestelmään kuuluvat olennaisesti myös asiantuntijalaitokset, jotka vastaavat tiettyjen raportointisektoreiden osalta päästötietojen tuottamisesta inventaarioon. Liikenteen osalta tällaisena asiantuntijalaitoksena toimii VTT. Päästöjen arviointi ja raportointi tehdään kansainvälisten ohjeiden mukaisesti. Euroopan unionissa raportointia ohjaa lisäksi EY:n kasvihuonekaasujen seurantajärjestelmää koskeva päätös (280/2004/EY). Vuosittainen kasvihuonekaasuinventaario koostuu raportointitaulukoista ja kansallisesta inventaarioraportista, jossa kuvataan mm. käytetyt menetelmät, lähtötiedot ja niiden epävarmuudet. Päästötaulukot ja inventaarioraportti ovat englanninkielisiä. Keväästä 2007 lähtien on julkistettu myös lyhyt suomenkielinen yhteenveto kasvihuonekaasupäästöjen kehityksestä Suomessa. Tähän raporttiin on koottu tietoa myös päästöjen arvioidusta tulevasta kehityksestä kauppa- ja teollisuusministeriön kokoamien skenaarioiden mukaisesti sekä kansainvälisestä päästökehityksestä. Inventaariot tarkastetaan kansainvälisten tutkintatiimien toimesta vuosittain. Suomessa tehdään valtavasti tutkimustyötä eri aihealueista, ja tietenkin merkittävä alue on myös liikenne. Saara Jääskeläisen mukaan LVM on viime vuosina rahoittanut useita eri hankkeita, joissa on selvitelty automatisoidun polttoaineen kulutustiedon sekä tonnikilometritiedon keruun mahdollisuuksia tavara- ja linja-autoliikenteen energiatehokkuuden mittaamiseksi ja parantamiseksi. Näitä hankkeita löytyy mm. HD Energia-, RASTU- ja TransEcotutkimusohjelmien piiristä. Lisäksi tavaraliikenteen energiatehokkuuden seuraamiseksi on kehitelty järjestelmää, joka osaisi hyödyntää tällaista automaattisesti kerättyä dataa ja jossa käsinsyötön osuus jäisi mahdollisimman pieneksi (PIHI-seurantajärjestelmä). Paikkatiedon avulla vähennetään logistiikan päästöjä merkittävästi Esrin ArcGIS-ohjelmisto tarjoaa alustan, jolla voi kerätä, tallentaa ja säilyttää tietoa, tehdä analyyseja ja saada tietoa päätösten tueksi, seurata tehtyjen päätöksien vaikutuksia sekä jakaa tietoa erilaisille käyttäjäryhmille, olivatpa nämä asiantuntijoita, päättäjiä tai kansalaisia. Logistiikkatoimintojen optimointi ja viime kädessä CO 2 -päästöjen vähentäminen koskettavat kaikkia näitä vaiheita, joissa havainnot muuttuvat tietämyksen kautta ymmärrykseksi, päätöksiksi ja näiden toimeenpanoksi ja seurannaksi. ArcGISin laaja työkalupakki tarjoaa logistiikalle välineet sekä pitkän tähtäimen suunnitteluun että strategiseen ja operatiiviseen suunnitteluun. Paikkatietovälineillä voidaan tutkia, mitkä ovat ne valtakunnantason reitit ja logistiset alueet, jotka tulevaisuudessa kaipaavat suurimman kehityspanoksen, jotta ihmisten ja tavaroiden liikenteessä ei synny haittaavia pullonkauloja. Myös muu valtakunnan alueidenkäytön ja yhdyskuntien rakenteiden suunnittelu vaikuttaa logistiikan tehokkuuteen ja CO 2 -nieluihin. Nämä suunnitteluvaiheet voivat olla hyvin paikkatietointensiivisiä, joihin Esrin välineet sopivat hyvin. Vastaavasti strategisessa suunnittelussa ollaan tyypillisesti valitsemassa runkoreittejä, pysäkki-, terminaali- tai hubin sijaintia tai välivaraston paikkaa optimaalisesti runkokuljetuksiin ja jakeluun nähden, ja varastolle olisi hyvä olla työvoimaakin saatavilla. Tällaista suunnittelua voidaan tehdä tehokkaasti ArcGIS Network Analyst -laajennoksella. Operatiivisen toiminnan tueksi tavaraja henkilökuljetuksiin Esrillä on tarjolla työkaluja, joilla voidaan suunnitella päivittäistä jakelu- ja kuljetustoimintaa sekäs tehdä ajojärjestelyä ottamalla huomioon erilaisia muuttujia, kuten autojen erilaiset kuljetuskapasiteetit, kuljettajien työajat ja jakelukäynneille sallitut aikaikkunat. 6 Esri Finland

7 EXTRA 2012 Esri auttaa kuntia sosiaali-, terveysja sivistystoimen palvelujen tehostamisessa Esri Finland on paikkatietopohjaisissa palveluprojekteissaan käsitellyt useita kuntalogistiikkaan, palvelurakenteisiin sekä palvelutason määrityksiin liittyviä haasteita ja tehnyt niihin erilaisia ratkaisuja asiakkaiden käyttöön. Asioita ei ole tarkasteltu kuntaliitosmielessä, vaan siten, että kunnat voisivat tarkastella perustehtäviensä tuottamista yhteistyöllä esimerkiksi seutukunnittain kuntarajat unohtaen. Tuotokset ovat heti hyödynnettäviä teemakarttoja ja raportteja ja toisaalta myös pohjatietoja logistiikan strategiseen suunnitteluun. Esimerkkeinä voidaan mainita Ylä-Pirkanmaan seutukunnalle sekä Virtain ja Porin kaupungeille toteutetut ratkaisut, joista lisätietoja alla. Jokaisella kunnalla on lain perusteella velvollisuus järjestää kuntalaisille sosiaali-, terveys- ja koulutuspalveluja. Suurimmat haasteet liittyvät seuraaviin kysymyksiin: Missä palvelua tarvitsevat asuvat? Missä väestön rakenne kehittyy tulevina vuosina? Kuka palveluita tarvitsee? Milloin palveluita tarvitaan? Minne palvelua tarjoava tuotanto sijoitetaan? Kuntalogistiikka ei ole merkittävä haaste vain ikääntyvässä, pitkien etäisyyksien ja korkeiden kuljetuskustannusten Suomessa. Yhdysvalloissa Esri on kehittänyt New Yorkin kaupungille suunnittelutyökalun koulukuljetusten tarjouslaskentaan. Ratkaisu helpottaa ja nopeuttaa koulukuljetusten kustannuslaskentaa palvelutason määrittelyanalyysien ja tarpeiden mukaisesti. Suunnittelutyökalussa voidaan ottaa huomioon: palvelualueet eli koulupiirit tai erityiskoulujen palvelualueet hinnoittelutasot palvelualueille koulut milloin palveluita tarvitaan oppilaat ja heidän erityisvaatimuksensa, kuten pyörätuolikuljetukset Porin kaupunki: Koulupiirijaon suunnittelutyökalu. Sovelluksella voidaan suunnitella koulukohtaisia oppilasjakaumia ikävuositasolla, luoda halutut koulupiirialueet nykyisen kouluverkon mukaisesti sekä laatia suunnitelmia koulujen vähentämiseksi tai uusien rakentamiseksi. Oppilasjakauma ikäluokittain kertoo myös alueen tarpeen järjestettävästä koulutuksesta vuosiluokittain. Ylä-Pirkanmaan seutukunta: Paikkatietoanalyysit ikäihmisille kotiin tuotettavien palvelujen suunnittelun pohjaksi. Palvelutason määrittely toteutettiin kahden kunnan alueella hoitotiimien lukumäärälle, niiden sijoittumiselle alueen sisällä ja hoitotiimien palvelualueiksi asukkaiden tarpeiden mukaisesti kotiin tuotettavien palveluiden palveluverkoston suunnittelua varten. Analyysissa kuntarajat unohdettiin pois ja siten saatiin aikaan laajempi sekä kustannustehokkaampi hoitopalveluverkosto. Virtain kaupunki: Henkilökuljetussuunnitelma 2011 koulukuljetuksen optimipysäkit. Oppilasrekisteriaineiston pohjalta oppilaat jaettiin asuinpaikan ja iän perusteella kolmeen eri luokkatason ryhmään huomioiden oppilaan kuljetusoikeuden määrittelyyn liittyvät tekijät perusopetuslain sekä kaupungin hallinnossa tehtyjen päätösten mukaisesti. Paikkatietoanalyysien avulla laskettiin oppilaiden asuinpaikan ja koulun sijainnin perusteella koulukuljetusoikeus ikäryhmittäin. Sen jälkeen voitiin paikkatietoanalyysien avulla laatia (kukin oppilas ja ryhmävaatimukset huomioiden) kullekin kuljetettavalle oppilaalle optimaalinen pysäkki, josta koulukuljetuksia hoitava kuljetusyksikkö päivittäin noutaa ja tuo oppilaan takaisin. Kaupunki sai mahdollisimman kustannustehokkaan kuljetusverkon, jolloin kuljetuksissa ei ajeta ylimääräisiä kilometrejä, säästetään kustannuksia ja samalla vähennetään liikenteen aiheuttamia ilmastopäästöjä. Esri Finland 7

8 2012 EXTRA Svensk Morgondistribution tehokkaampaa lehtijakelua paikkatiedon avulla Svensk Morgondistribution on Pohjois- Ruotsin suurin sanomalehtien jakelija, joka on tehostanut toimintaansa paikkatietojärjestelmän käyttöönoton myötä. Lähtötilanteessa yrityksellä oli tarve saada parempaa tietoa toiminnastaan päätöksenteon tueksi. Lisäksi oli tärkeää löytää ratkaisu kentällä olevan henkilöstön seuraamiseksi ja turvaamiseksi. Esrin teknologiaan pohjautuva ratkaisu Svensk Morgondistribution valitsi ratkaisutoimittajaksi paikallisen Esrin. Ratkaisu koostui kolmesta osasta: kämmenlaite lehdenjakajille, webbisovellus yöpäälliköille ja asiakaspalveluun sekä paikkatietopohjainen suunnittelujärjestelmä jakelualuiden optimointiin. Kaikilla yrityksen 1200 lähetillä on nyt kentällä mukanaan GPRS-liittymällä varustettu matkapuhelin. Puhelimessa on mobiilisovellus, jonka avulla lähettien on helppo olla yhteydessä yöpäälliköihin ja tarvittaessa hälyttää apua esimerkiksi mahdollisen uhkaavan tilanteen tai äkillisen sairastumisen sattuessa. Jakelukierrot visualisoidaan webbikartalla, jonka avulla yöpäälliköt saavat jatkuvasti tietoa jakelun tilanteesta ja voivat seurata, tapahtuuko jakelu suunnitellusti. kaille, jakelualueiden tasapuolisuus sekä lähettien määrän riittävyys. Svensk Morgondistribution on jakanut toimintansa seitsemään eri alueeseen. Gästriklandin alue testaa uutta järjestelmää kämmenlaitteilla sekä alueiden optimointia ensimmäisenä. Jatkossa jokaiselle alueelle tulee oma webbikartta, jonka avulla toimitaan. Paikkatietojärjestelmästä on tulossa tärkeä osa nopeampaa ja varmempaa lehtijakelua. Paikkatietoalusta antaa meille huomattavasti entistä parempaa tietoa omista prosesseistamme sekä yö- että päiväsaikaan, samoin kuin erinomaisen alustan sekä vanhojen että uusien tunnuslukujen syvällisempään analysointiin. Järjestelmä on meille luonnollisesti hyvä väline, jonka avulla voimme tehdä työmme turvallisemmin, laadukkaasti ja kustannustehokkaasti, mutta myös perusta yritys- ja liiketoiminnan kehitykselle tulevaisuudessa, toteaa Joaquim Linder. Töitä tehdään yksin yöaikaan annetussa ympäristössä, jossa meillä työnantajana on ollut vaikeaa olla avuksi uhkaavassa tilanteessa. Paikkatietoratkaisu auttaa meitä juuri tässä. Sen avulla meistä tulee parempi työnantaja ja ennen kaikkea turvallisempi työpaikka, sanoo Joaquim Linder Svensk Morgondistributionista. Jakelureittien optimointia varten yritys on hankkinut Esrin teknologian päälle rakennetun RouteSmart-reititystyökalun. Jakelualueiden optimoinnilla varmistetaan jakelun laatu asiak- 8 Esri Finland

9 EXTRA 2012 Paikkatiedon hyödyntäminen Kainuun ensihoidossa Kainuun maakunta -kuntayhtymän toiminta kattaa Hyrynsalmen, Kajaanin, Kuhmon, Paltamon, Puolangan, Ristijärven, Sotkamon sekä Suomussalmen kuntien osalta sosiaali- ja terveydenhuollon, toisen asteen koulutuksen, Kainuun keskussairaalan ja entisen Kainuun liiton palvelut. Kainuun maakunnan palveluksessa on noin työntekijää. Kainuussa ensihoidon toiminta perustuu neliportaiseen ensihoitojärjestelmään. Ensihoidon yksiköt on varustettu reaaliaikaisella GPS-paikantimella, jolloin kiireellisissä tehtävissä hätäkeskus pystyy lähettämään lähimmän yksikön kohteeseen. Kainuussa ensihoitojärjestelmään kuuluu 8 ensivasteyksikköä sekä 15 ambulanssia. Laadukasta ja tehokasta ensihoitopalvelua Kainuun maakunnan vastaava ensihoitaja Ari Ehrola tutki paikkatiedon hyödyntämistä ensihoidossa syksyllä 2011 valmistuneessa Oulun seudun ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäytetyössä. Aiheena oli Kainuun maakunta -kuntayhtymän ensihoidon riskianalyysi: Paikkatietojärjestelmän (GIS) käyttö toiminnan suunnittelussa. Terveydenhuoltolain sekä sosiaali- ja terveysministeriön (STM) ensihoitopalvelusta säätämän asetuksen mukaan sairaanhoitopiirien kuntayhtymät velvoitetaan toteuttamaan alueilleen ensihoidon riskianalyysi osana ensihoidon palvelutasopäätöstä. Terveydenhuoltolain yhtenä tavoitteena on luoda kattava ja tasapuolinen ensihoitojärjestelmä koko maahan. Ensihoitopalvelu järjestetään sairaanhoitopiireittäin, ja siitä vastaavat sairaanhoitopiirien kuntayhtymät. Ehrolan opinnäytetyön mukaan Kainuun maakunnan ensihoito-organisaation tehtävänä on tuottaa kansalaisille laadukas ja tehokas ensihoitopalvelu, jonka perusvaatimuksina ovat koulutettu henkilöstö sekä nykyaikaiset hoitovälineet ja hoitokäytännöt. Tehokkuusvaatimuksena on, että ensihoitoyksiköt saavuttavat potilaat mahdollisimman nopeasti ja ensihoitoyksiköt hälytetään tapahtumapaikalle tarkoituksenmukaisella tavalla. Hätäkeskuspäivystäjän tulee kyetä hätäpuhelun perusteella tekemään oikeanlainen riskinarvio ja hälyttämään tehtävälle tarkoituksenmukaisin ensihoitopalvelun yksikkö sopivalla kiireellisyysasteella ja tarvittaessa liittää tehtävälle lisäyksiköitä. Ehrolan tutkimuksen tarkoituksena oli luoda tilastollisen aineiston ja paikkatietojärjestelmän avulla Kainuun maakunta -kuntayhtymän alueelle sosiaali- ja terveysministeriön ohjeistuksen mukainen ensihoidon riskiluokitus, analysoida ensihoitopalvelun nykyistä väestön saavutettavuutta suhteessa asetuksen määräyksiin sekä tehdään muutosehdotus ensihoitopalvelun tehokkuuden parantamiseksi. Esrin ArcGIS-ohjelmistot riski- ja saavutettavuusalueanalyysien apuna Kainuun maakunnan alueen ensihoitopalvelun toiminnan suunnittelussa ei oltu aikaisemmin käytetty paikkatietojärjestelmiä. Ensihoidon tehtäviä on tilastoitu vuodesta 2005 alkaen. Ehrola käytti tutkimuksensa aineistona kuntayhtymän ensihoidon tehtävätietokantoja vuosilta Tilastoaineisto sisälsi tehtäväajan, -koodin ja -osoitteen sekä tehtävälle lähetetyt yksiköt. Paikkatieto-analyysejä varten tilastot muutettiin paikkatietomuotoon geokoodaamalla. Riskianalyysin toteuttamiseksi Kainuun maakunnan ensihoito-organisaatio hankki vuoden 2011 alussa käyttöönsä Esrin ArcGIS-tuoteperheen ArcViewpaikkatieto-ohjelmiston ja saavutettavuusalueanalyyseja varten ArcGIS Network Analyst -laajennusosan sekä Esri Finlandin toimittaman Suomen tie- ja katuverkko paikkatietoaineiston. Riskianalyysissä kuntayhtymän alue jaettiin neliökilometrin kokoisiksi ruuduiksi, jotka luokiteltiin eri riskialueluokkiin tehtävämäärän, asutuksen ja tiestön perusteella. Riskiluokituksen pohjana käytettiin vuoden 2009 ensihoitotehtävien tilastoa ja väestötietokantaa. Ensihoitotehtävät tulee STM:n asetuksen mukaisesti saavuttaa kiireellisyysluokasta riippuen 8, 15, 30 tai 120 minuutissa hälytyksestä. Sairaanhoitopiirien kuntayhtymien on riskialueluokittain määriteltävä, kuinka Ensihoitoyksiköiden Kainuun alueelle 2011 MML 2011) sijoittuminen (Ilmaiset aineistot, Esri Finland 9

10 2012 EXTRA suuri osuus väetöstä saavutetaan edellä mainituissa aikaviiveissä. Ehrolan tutkimuksessa saavutettavuusalueanalyysit ja muutosehdotukset toteutettiin käyttäen nykyisen ensihoitojärjestelmän asemapaikkoja. Jokaiselta asemapaikalta laskettiin ArcGIS Network Analyst -laajennusosaa käyttämällä simuloitu saavutettavuusalue 8, 15, 30 ja 120 minuutin ajoajalle tieverkkoa pitkin. Aineistona käytettiin Suomen tie- ja katuverkko paikkatietoaineistoa, jolla voidaan simuloida saavutettavuuksia ajan ja matkan perusteella. Väestön saavutettavuuden analyysi eri riskialueluokissa toteutettiin liittämällä riskialueluokitus sekä saavutettavuusalueet päällekkäisiksi tasoiksi paikkatieto-ohjelmistoon, jonka avulla laskettiin saavutettava väestömäärä eri aikaviiveille riskiluokitusruudukon väestötietojen perusteella. Näiden pohjalta laskettiin saavutettavuusprosentit eri aikaviiveille. Ensihoidon riskianalyysi uutta Suomessa Ehrolan tutkimuksessa todetaan, että ensihoidon riskianalyysin toteuttaminen on Suomessa uutta. Aikaisemmin jokainen kunta on järjestänyt ensihoidon ja sairaankuljetuksen parhaimmalla katsomallaan tavalla, jolloin kuntakohtaiset erot ensihoitopalvelun lähtövalmiudessa ja hoidon tasossa ovat olleet suuria. Ensihoitopalvelun suunnittelu ja toteutus ovat nyt siirtymässä sairaanhoitopiireille, ja tavoitteena on tarjota väestölle mahdollisimman tasavertaiset mahdollisuudet saada palvelua. Tutkittavan aiheen uutuuden vuoksi on tutkimustyön tekeminen ollut hyvin haastavaa. Opinnäytetyön aloittamisen aikoihin alkuvuonna 2009 ei ensihoidon riskianalyysin toteuttamisesta ollut juuri kenelläkään mitään käsitystä ja ammatillinen tuki tutkimuksen toteuttamiseksi oli siten olematonta. Opinnäytetyön eteenpäin vieminen on ollut hyvin tuskallista, koska valtakunnallisesti ei ollut saatavissa minkäänlaista ohjeistusta analyysien toteuttamiseksi. Paikkatietojärjestelmien ja paikkatietoaineistojen saatavuus on ollut myös suuri kysymysmerkki, Ehrola myöntää. Kainuun maakunta -kuntayhtymä on onneksi aloittanut rohkeasti jo aikoja sitten määrätietoisen tehtäväja toimintatilastojen tallentamisen tulevaisuuden tutkimustöitä ajatellen sekä tukenut ensihoidon riskianalyysin toteuttamista. Tutkijana olen oppinut erittäin paljon paikkatietojärjestelmistä ja niiden käytöstä toiminnan suunnittelussa. Olen varma, että tutkimuksen aikana saavuttamaani ammattitaitoa tullaan arvostamaan lukuisissa sairaanhoitopiireissä ensihoidon palvelutasomääritelmiä ja riskianalyysejä tehtäessä, Ehrola toteaa. Paikkatieto tehostaa ensihoitopalvelun toimintaa ja tukee päätöksentekoa Kainuun maakunta -kuntayhtymän nykyinen ensihoitojärjestelmän väestön saavutettavuus ei Ehrolan tutkimuksen mukaan vastaa kaikilta osin ensihoitopalvelua koskevan asetuksen määritelmiä. Tutkimuksen tuloksien perusteella voidaan todeta, että paikkatietojärjestelmien käyttäminen ensihoitopalvelun toiminnan suunnittelussa on järkevää ja tehostaa ensihoitojärjestelmän toimivuutta. Potilaan tavoittamisviiveet saadaan lyhenemään ja väestön saavutettavuus paranee paikkatietoanalyysien avulla. Pelkkä paikkatietoanalyysi ei kuitenkaan paranna ensihoitojärjestelmän tehokkuutta eikä potilaan selviytyvyyttä. Paikkatietoa tulee käyttää oikealla tavalla ja luoda oikeita perusteluja toiminnan muuttamiseksi. Paikkatietojärjestelmien avulla voidaan tehokkaasti havainnollistaa toiminnan muutostarpeet esimerkiksi päättävissä asemissa oleville henkilöille, todetaan Ehrolan opinnäytetyössä. Ehrolan tekemän tutkimuksen tuloksia tullaan käyttämään osana Kainuun maakunta -kuntayhtymän ensihoitopalvelun palvelutasopäätöstä. ArcGIS-ohjelmiston ja yleensäkin paikkatiedon käyttö ensihoitopalvelun toiminnan muutoksen perusteluissa on äärimmäisen tärkeää. Paikkatieto konkretisoi tilastollisen aineiston, ja asioiden perusteleminen on helpompaa. ArcGISohjelmisto vaatii hieman perehtymistä, mutta on loppujen lopuksi hyvin käyttäjäystävällinen. Olen ollut erittäin tyytyväinen ArcGIS-ohjelmistoon ja sen antamiin mahdollisuuksiin. Minulla on useita uusia analyysi-ideoita muhimassa, Ari Ehrola kertoo ArcGIS-ohjelmiston käyttökokemuksista. Tutkimuksessani ensihoitopalvelun tehokkuutta analysoitiin perusominaisuuksilla luodun riskialueluokituksen lisäksi ArcGIS Network Analyst -laajennusosan Service Area -ominaisuuden avulla. Käytännössä tutkimus oli analyysi väestön teoreettisesta saavutettavuudesta asemapaikoilta. Analyysien perusteella todettiin, että asemapaikat sijaitsivat optimaalisilla paikoilla väestöön nähden, joten päädyin parantamaan ensihoitoyksiköiden välittömän lähtövalmiuden prosenttiosuutta työajastaan. Useissa paikoissa Suomessa, varsinkin pienempien paikkakuntien kohdalla, ensihoitoyksiköt ovat virka-ajan ulkopuolella 15 minuutin lähtövalmiudessa. Analyysini perusteella tarkoituksenmukaisinta ja kustannustehokkainta oli asettaa Kainuun pienempiin kuntiin (riskialueluokat 2 5) 50 prosentin välitön lähtövalmius sekä suurempien kuntien (riskialueluokka 1) alueille 100 prosentin välitön lähtövalmius. Saavutettavuusanalyysien perusteella tällä tavalla saavutetaan riittävä ensihoitopalvelun palvelutaso, toteaa Ehrola tutkimuksien tuloksista. Artikkeli pohjautuu tutkimukseen: Ehrola, A Kainuun maakunta - kuntayhtymän ensihoidon riskianalyysi - Paikkatietojärjestelmän (GIS) käyttö toiminnan suunnittelussa. Ylempi ammattikorkeakoulu. Oulun seudun ammattikorkeakoulu. 10 Esri Finland

11 EXTRA 2012 Kainuun ensihoitopalvelun muutosehdotuksen mukainen ensihoitoyksiköiden sijoittuminen ja valmius kartalla (MML 2011). Punaisin laatikoin on merkitty asemapaikat, joissa on hoitotason ensihoitoyksikkö välittömässä lähtövalmiudessa. Vihreillä laatikoilla on merkitty asemapaikat, joissa ei ole välitöntä lähtövalmiutta ympäri vuorokauden. Laatikoiden sisään on merkitty asemapaikan/kunnan nimi, ensihoitoyksikön tasot, määrä sekä lähtövalmiudet. Ensihoidon saavutettavuus kartta. Kartta havainnollistaa välittömän lähtövalmiuden aikaista saavutettavuutta asemapaikoilta. Jokaiselta ensihoidon asemapaikalta laskettiin 8 minuutin, 15 minuutin sekä 30 minuutin sisällä hälytyksestä saavutettava alue tiestöä pitkin. 120 minuutin saavutettavuusalue jätettiin pois, koska kaikki Kainuun alueet saavutetaan kahdessa tunnissa. Esri Finland 11

12 2012 EXTRA Optimointiohjelmistojen käytettävyys ja liiketoimintamahdollisuudet kuntaorganisaatiossa Tampereen teknillisessä yliopistossa diplomi-insinööriksi opiskellut Sanna Ranki hyödynsi Esrin ArcLogisticsreittioptimointiohjelmistoa diplomityössään Optimointiohjelmistojen käytettävyys ja liiketoimintamahdollisuudet kuntaorganisaatiossa. Diplomityönsä hän teki Tampereen Logistiikalle, joka on yksi Tampereen kaupungin liikelaitoksista. Tampereen Logistiikan ydinosaamista ovat logistiset palvelukokonaisuudet henkilöliikenteen, hankintapalvelujen, materiaalihuollon ja konevuokrauksen osa-alueilla. Yrityksen toiminta-ajatuksena on asiakkaiden tarpeiden tunnistaminen ja niihin vastaaminen laadukkailla ja kilpailukykyisillä palvelukokonaisuuksilla edellä mainituilla osa-alueilla. Diplomityön päätavoitteena oli selvittää käyttäjäkeskeisen lähestymistavan avulla, millaisia optimoinnin sovelluskohteita Tampereen kaupungin toiminnassa oli ja voiko niistä rakentaa liiketoimintaa Tampereen Logistiikalle. Diplomityön tavoitteena oli: esittää laskennallisia hahmotelmia siitä, kuinka paljon optimointi voisi parantaa toiminnan tuottavuutta määrittää käyttäjien toiveita ja dotuksia optimoinnin tuomista muutoksista työn tekemiseen kartoittaa optimointiin soveltuvia kohteita Tampereen kaupungin toiminnassa selvittää, mitä lisäarvoa optimoinnin käyttöönottaminen toisi operatiiviseen toimintaan vertailla olemassa olevia optimointiohjelmistoja sekä kirjallisuuden että käytännön työn avulla optimoida tapaustutkimusten lähtötietoja kolmella eri ohjelmistolla. Tehdyn tutkimuksen perusteella Ranki totesi diplomityössään, että kaupungin toiminnassa on paljon kohteita, joissa optimointia voidaan hyödyntää. Tampereen kaupungilla henkilöstö liikkuu paikasta toiseen eri kulkuvälineillä erittäin paljon, tuhannet työntekijät tekevät vuorotyötä, kaupunkiin rakennetaan uusia alueita ja varastoihin varastoidaan tavaraa. On todettu, että ihminen pystyy hallitsemaan järkevästi vain alle viiden yksikön kuljetusten reittejä, aikatauluja ja tehtäväluetteloa (Bräysy 2007). Optimoinnin mahdollisuuksia kuntaalalla on tutkittu jo vuosien ajan, mutta sitä hyödynnetään yhä erittäin vähän. Mahdollisuudet ovat lähes rajattomat ja optimoinnista saavutettava hyöty on merkittävä. Kuljetusreittien sekä muiden logistiikkatoimintojen optimointi säästää mm. polttoainekustannuksia, vähentää ympäristökuormitusta ja parantaa asiakaspalvelua sekä erityisesti helpottaa ja nopeuttaa suunnittelua sekä siten myös näihin kohdistuvia kustannuksia. Paikkatieto on alihyödynnetty ominaisuus, jolla on potentiaalia tulevaisuudessa. Tutustuessani tarkemmin paikkatietoon aloin ymmärtää, kuinka laajasti sitä voi eri yhteyksissä hyödyntää. Resurssilla on aina sijainti, jonka avulla resurssilla voidaan operoida. Lähtökohtaisesti käyttäjällä on vain mielikuvitus rajana, kuinka paikkatieto voidaan nähdä eri yhteyksissä, Ranki toteaa. Sanna Ranki kertoo, että paikkatietoa ei hyödynnetty hänen opinnoissaan juuri lainkaan. Logistiikan kursseilla asiaa sivuttiin, mutta mitään järjestelmiä tai ohjelmia siellä ei päässyt käyttämään. Joillain kursseilla erilaisista paikkatietoon liittyvistä analyyseistä olisi varmasti ollut hyötyä esimerkiksi harjoitustöiden tekemisessä. Tampereen teknillisellä yliopistolla on käytössä joitain paikkatietosovelluksia, ja niitä hyödynnetään enemmän rakennustekniikan opintojen puolella. Päästyään tutustumaan paikkatietoon Ranki kokee, että sen hyödyntäminen jatkossakin olisi järkevää. Ranki myös uskoo, että paikkatieto tulee olemaan hänen työssään hyvin merkittävässä roolissa. Diplomityössään Sanna Ranki käsitteli optimointia, joka on yksi paikkatietoon liittyvä osa-alue. Hän käytti työssään pääosin Esrin ArcLogistics-valmisohjelmistoa. Ohjelmisto oli case -tapauksissa pääroolissa, koska sillä tehtiin uudet ratkaisut jo olemassa oleviin tilanteisiin. Optimointitulokset olivat lupaavia. Ohjelmalla kokeiltiin mm. erityislasten kesäajan päivähoitokuljetusten suunnittelemista. Välillä reitit olivat käytännön kannalta aivan kummallisia ja kaukana optimista, mutta ohjelman avulla saatiin tehtyä reittirunko, jonka pohjalta suunnittelua jatkettiin käsin ottaen huomioon niin asiakkaat kuin liikennöitsijätkin. Tämä oli tilanne ohjelman käytön alkuvaiheessa, joten kaikkia ominaisuuksia ei välttämättä osattu hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla, Sanna Ranki kertoo ArcLogisticsin käyttökokemuksistaan. ArcLogisticsin mukana tulee käyttöopas, jonka avulla peruskäytön oppii helposti. Käyttöopas on kuitenkin suunniteltu ainoastaan peruskäyttöön. Haastavampiin kysymyksiin käyttöoppaan tueksi löytyvät Esrin internetissä ylläpitämät tuki-, forumja keskustelupalstat, jotka tarjoavat apua ratkaisujen selvittämiseksi. Palstoilta löytyy melko kattavasti keskustelua erilaisista esille tulleista ongelmista. 12 Esri Finland

13 EXTRA 2012 Esrin ohjelmistot laajassa käytössä korkeakouluissa Opetus- ja kulttuuriministeriön alaisuudessa toimiva Tieteen tietotekniikan keskus CSC on solminut Esrin kanssa oppilaitoslisenssisopimuksen, joka tarjoaa sopimusohjelmaan liittyneille korkeakouluille joko rajattoman tai luokkahuonekohtaisen käyttöoikeuden Esrin ArcGIS 10 -tuoteperheen ohjelmistoihin. Sopimusohjelmaan kuuluu tällä hetkellä 21 korkeakoulua, joista 13 on ammattikorkeakouluja ja 8 yliopistoja. Näistä 8 ammattikorkeakoulua ja 5 yliopistoa on valinnut rajattoman käyttöoikeuden, joka mahdollistaa Esrin ArcGIS 10 -ohjelmistojen asentamisen jokaiselle oppilaitoksen tietokoneelle sekä myös ohjelmistojen lainaamisen opiskelijoille kotikäyttöön. Näin opiskelijat voivat käyttää ArcGISohjelmistoja myös kurssituntien ulkopuolella sekä harjoitusten että päättötyön tekoon kotonaan. Vastaavasti lisenssien rajaton käyttöoikeus helpottaa tutkijoiden työskentelyä. Luokkahuonelisenssin valinneilla oppilaitoksilla on käytössään ArcGIS for Desktop Basic eli työasemaohjelmistojen perustason paikkatieto-ohjelmisto sekä Network Analyst, Spatial Analyst, Geostatistical Analyst ja 3D Analyst - laajennusosat. Monenlaista hyötyä korkeakouluille CSC:n paikkatietokoordinaattori Kylli Ekin mukaan Esrin oppilaitoslisenssisopimus tuo useita hyötyjä ohjelmassa mukana oleville korkeakouluille. Oppilaitoslisenssisopimus mahdollistaa korkeakouluille laajemmat käyttöoikeudet, käytössä on enemmän lisenssejä ja saatavilla ovat kaikki mahdolliset laajennokset ja myös erikoisemmat lisenssit, kuten ArcGIS Server, ArcLogistics ja ArcPad. Lisenssien määrän nousu vaikuttaa siihen, että kurssien järjestelyissä ei tarvitse ottaa huomioon esimerkiksi sitä, onko samaan aikaan meneillä myös joku toinen kurssi. Aikaisemmin kuulemma myös tutkijat joutuivat joskus ottamaan tauon kurssin ajaksi. Nyt lisenssejä riittää aina kaikille, Kylli Ek kertoo. Uutena ovat saatavilla opiskelijalisenssit, joita opiskelijat voivat asentaa kotikoneelle. Virtual Campus -kurssien avulla Esrin tuotteiden käyttöä voi opiskella myös omatoimisesti, Ek jatkaa. Single Use -lisenssit ovat hänen mukaansa hyödyllisiä myös kenttätöiden aikana. Oppilaitoslisenssisopimus mahdollistaa Esrin ohjelmistojen käytön useissa eri oppiaineissa. ArcGIS-ohjelmistojen käyttö on laajentunut myös perinteisten maantiede-, maanmittaus-, ja metsäyksiköiden ulkopuolelle; uusia käyttäjiä on esimerkiksi geologian, biologian ja taloustutkimuksen puolelta. Tähän vaikuttaa positiivisesti se, että sopimukset ovat nyt korkeakoulun eivätkä yksittäisten laitosten tasolla, Ek toteaa. Keskitetyn lisenssipalvelimen etu on myös se, että korkeakouluissa on vähemmän ylläpitoon liittyviä töitä. Esrin oppilaitoslisenssisopimus rajattomalla käyttöoikeudella mahdollistaa sopimukseen kuuluvien Esrin ArcGISohjelmistojen käytön koko organisaation kattavassa opetuksessa, tutkimuksessa tai hallinnollisissa tehtävissä vuosimaksua vastaan. Sopimukseen sisältyy myös mahdollisuus hyödyntää Esrin Virtual Campus -verkko-opiskeluympäristöä sopimuskauden ajan. Oppilaitoslisenssisopimus tarjoaa hyvät työvälineet myös logistiikan opetukseen. Rajattoman käyttöoikeuden lisenssisopimukseen sisältyvät mm. kuljetusverkostojen analysoimisen mahdollistava ArcGIS Network Analyst sekä reittien ja kuljetusten optimointiin tarkoitettu valmisohjelmisto ArcLogistics. Network Analyst -laajennusosa sisältyy myös luokkahuonelisenssiin. Esimerkkejä projekteista ja opinnäytetöistä CSC:n kautta hankittuja Esrin paikkatietoohjelmistoja on käytetty mm. seuraavissa projekteissa ja opinnäytetöissä: Hämeen ammattikorkeakoulu: VETOS-hanke Tampereen ammattikorkeakoulu ja Tampereen teknillinen yliopisto: LOGIVO-projekti Turun ammattikorkeakoulu, Tomi Mustonen, 2011: Turun kaupungin ruokakuljetusten nykytilamallinnus ja optimointi Projekteista voi hakea lisätietoa internetistä googlettamalla projektien nimillä. Edullinen ja joustava ratkaisu oppilaitoksille myös logistiikan opetukseen Esri Finland 13

14 2012 EXTRA Esrin ratkaisut reititykseen ja analysointiin Esrin paikkatieto-ohjelmistoista löytyy kattavat ratkaisut logistiikan ja kuljetusten analysointiin ja optimointiin. ArcGIS Network Analyst ArcGIS Network Analyst on Esrin ArcGIS-ohjelmistojen laajennusosa, jolla voidaan analysoida kuljetusverkostoja. ArcGIS Network Analyst on saatavilla sekä työasema- että palvelinympäristöön. Laajennusosan toiminnallisuuksiin kuuluvat mm. reititys, palvelualueanalyysi sekä location-allocation -analyysi. Laajennusosan avulla voidaan mallintaa kuljetusverkoston todenmukaiset rajoitukset, kuten yksisuuntaisuudet, kääntymis-, korkeus- ja nopeusrajoitukset sekä liikenteestä johtuvat vaihtelevat ajonopeudet. ArcGIS Network Analystin avulla voidaan muun muassa: etsiä lyhimmät reitit suoraan tai välipysähdysten kautta muodostaa optimaaliset reitit useammalle ajoneuvolle, joiden tulee käydä useissa kohteissa käyttää aikaikkunoita rajoittamaan ajoneuvojen saapumista kohteisiin löytää optimaaliset sijainnit toimipisteille location-allocation -analyysin avulla määritellä palvelualueet matka-ajan tai etäisyyden perusteella luoda kuljetusverkosto käyttäen olemassa olevaa paikkatietoaineistoa tuottaa kuljetuskustannusmatriisi verkoston kaikista reiteistä. ArcLogistics Kuljetustehtävien suunnittelussa on usein otettava huomioon monia eri tekijöitä, kuten aikarajat, asiakkaiden erityistarpeet, ajojärjestys sekä ajoneuvojen määrä, kapasiteetti ja varustus. Näiden perusteella kuljetuksille tulisi kyetä laatimaan kustannuksiltaan mahdollisimman edulliset reitit ja aikataulut, mikä on perinteisin manuaalisin menetelmin äärimmäisen haastava tehtävä. Kun ajoneuvoja on useita, tilauksia kymmeniä ja huomioon otettavia seikkoja paljon, tarvitaan tehokas tietojärjestelmä optimaalisten reittien ja aikataulujen laatimiseen. ArcLogistics on Esrin valmis työasemaohjelmisto vaativaan reititykseen ja kuljetusaikataulujen suunnitteluun. ArcLogistics on helppokäyttöinen ja kustannustehokas ratkaisu, joka sopii kaikille kuljetus- ja logistiikkayrityksille sekä organisaatioille, joiden haasteena on usean auton optimointi päivittäin vaihtuviin kohteisiin. Reittien ja kuljetusten optimointi tehostaa toimintaa, pienentää kuljetuskustannuksia ja vähentää päästöjä sekä parantaa asiakaspalvelua. ArcLogisticsin avulla voidaan suunnitella ja aikatauluttaa kohdekäynnit sekä optimoida reitit. Lisäksi voidaan varmistaa kuljetusten oikea-aikaisuus sekä mahdollisimman vähäiset ajokilometrit. Tiedot voidaan siirtää päätelaitteisiin, jolloin ne ovat käytössä ajoneuvoissa ja terminaalityöskentelyssä. ArcLogistics mahdollistaa esimerkiksi: kohteiden paikantamisen nopeasti osoitteen perusteella reittioptimoinnin tieverkkoa pitkin ajoajan perusteella usean auton optimoinnin päivittäin vaihtuviin kohteisiin autojen kuljetuskapasiteetin, tavaramäärän ja aikataulujen sekä kalustoon liittyvien erityisvaatimusten huomioimisen kuljetusreittien nopean uudelleenlaskennan tarvittaessa raporttien tuottamisen kuljetuksista kuljettajan reitti- ja kuormaohjeet sekä terminaalihenkilökunnan ohjeet kuormaukseen toimitustietojen tuonnin järjestelmään ulkoisista tietojärjestelmistä. ArcLogisticsin tyypillisiä käyttöalueita ovat elintarvike- ja tavarakuljetukset, koululais- ja vammaiskuljetukset sekä lähetti- ja jakelupalvelut. Uusi logistiikkaratkaisu tulossa Esriltä on piakkoin tulossa uusi, entistä monipuolisempi logistiikkaratkaisu, joka korvaa ArcLogistics-ohjelmiston. Uusi ratkaisu on palvelinpohjainen, ja se voidaan ottaa käyttöön asiakkaan omassa ympäristössä tai pilvipalveluna. Palvelinpohjainen järjestelmä on koko organisaation käytettävissä sekä työasema- että mobiilikäyttöliittymien kautta, ja se pystyy hyödyntämään Esrin ArcGIS Online -ympäristöä sekä muita webbipalveluita. 14 Esri Finland

15 EXTRA 2012 DHL - nopeampaa jakelua paikkatietoteknologian avulla DHL Express on yksi maailman suurimmista kuljetusyrityksistä. Yhtiö toimii maailmanlaajuisesti. Ruotsissa sillä on 32 terminaalia, joiden kautta kulkee teitä pitkin päivittäin suuria määriä tavaroita niin yksityishenkilöille kuin yrityksille. Joka vuosi Ruotsin DHL Express käsittelee ja kuljettaa noin 30 miljoona lähetystä 1500 ajoneuvoa käsittävällä kalustolla. Aikaa vievä lajittelu Vuonna 2001 yritys päätti ottaa terminaaliprosessinsa tarkasteluun. Lähetysten lajitteluun ja autojen lastaukseen näytti kuluvan eniten aikaa. Kuljettajien täytyi ensimmäiseksi aamulla lajitella paketit tarkasti ja lastata ne autoihin oikeassa järjestyksessä, mikä vei paljon aikaa ja viivästytti toimituksia. Lähetysten manuaalinen käsittely perustui vahvasti yksittäisten kuljettajien taitavuuteen ja kokemukseen, mikä aiheutti epävarmuutta esimerkiksi kuljettajien lomien yhteydessä ja jonka vuoksi järjestelmä oli haavoittuvainen yllättävissä tilanteissa. DHL alkoi etsiä ratkaisua, jolla voitaisiin yksinkertaistaa ja nopeuttaa tavaroidenkäsittelyprosessia ja joka tukisi kuljettajien työtä. Suurin ongelma oli se, että ajoneuvojen lastaus vei niin pitkän ajan. Lähetykset eivät olleet valmiiksi lajiteltuja, ja kuljettajien piti etsiä paketteja korkeista pinoista. Autot seisoivat kauan ja olivat liian vähän ajossa tältä tilanne näytti, kun tartuimme ongelmaan, sanoo Peter Hesslin, Ruotsin DHL Expressin Head of Operations. Johtopäätös oli, että jos tavarat voitaisiin lajitella automaattisesti ja pakata päivän ajoreitin mukaisesti, kuljettajien aamurutiinit nopeutuisivat ja autot ehtisivät olla enemmän tien päällä. Enemmän aikaa jakeluun DHL Express tutustui konsulttiyrityksen kautta Esrin ohjelmistoihin ja päätti hankkia paikkatietojärjestelmän, joka kehitettiin menestyksekkäästi yhdessä paikallisen Esrin kanssa. Kokemusten hankkimiseksi ja todellisen ajansäästön mittaamiseksi toteutettiin ensin pilottiprojekti Taalainmaan terminaalilla. Taalainmaan kartta ruudutettiin verkoksi, jossa jokaiselle osoitteelle annettiin oma numero. Rahtitavaran saavuttua yöaikaan terminaaliin jokainen lähetys skannattiin viivakoodinlukijalla ja varustettiin järjestysnumerolla, joka ilmaisi sekä auton, johon paketti tuli lastata, sekä paketin paikan autossa. Kun kuljettaja aamulla tuli töihin, häntä odotti valmis lista ajosuunnitelmineen ja lastausjärjestyksineen sekä rahtitavara jo karkeasti lajiteltuna. Dokumentoitu ajansäästö pilottiprojektissa oli 30 minuuttia per auto ja päivä. Taalainmaan onnistunut pilottiprojekti muodosti perustan DHL Expressin nykyiselle paikkatietoratkaisulle. Paikallinen Esri kehitti DHL:lle palvelinpohjaisen Distribution Control -sovelluksen, joka ArcGIS Serverin avulla geokoodaa lähetykset kartalle oikeaan ruutuun ja antaa toimitusjärjestyksen. Tämä auttaa DHL Expressiä minimoimaan ajan, joka kuljettajilta kuluu terminaaleissa auton lastaamiseen, ja enemmän aikaa vapautuu itse jakeluun. Ratkaisu helpottaa myös terminaalityöntekijöitä, jotka näkevät jokaiselle sisään tulevalle lähetykselle määritellyn paikan langattomasta kämmenlaitteesta. Palvelinteknologian ohella DHL käyttää myös ArcEditor-ohjelmiston päälle räätälöityjä työasemasovelluksia paikkatietoaineiston päivitykseen ja ylläpitoon. Oikeat tavarat oikeaan paikkaan Paikkatietoteknologian käyttöönoton jälkeen DHL Express on päässyt prosentin tarkkuuteen tavarankäsittelyssään, mikä tarkoittaa, että vain hyvin harvan paketin osoite täytyy selvittää manuaalisesti. Alueiden ja reittien suunnittelu projektin alkuvaiheessa teetti paljon työtä, mutta tuloksena on yksinkertainen ja selkeä järjestelmä, jota asiakas itse voi muokata ja täydentää. DHL käyttää järjestelmää nykyisin kaikkialla Ruotsissa. Yrityksen laskelmien mukaan ajankäyttö autoa kohden on tehostunut minuuttia päivässä. Dynaamista reittisuunnittelua DHL Express aikoo jatkaa paikkatietoratkaisunsa kehittämistä ja siirtyä dynaamiseen reittisuunnitteluun, jossa joka päivälle voidaan tuottaa uudet reitit edellisenä päivänä järjestelmään syötetyn tiedon pohjalta. Yleistäen voidaan sanoa näin: tiedämme jo illalla, mitä toimitetaan seuraavana päivänä. Tätä tietoa voidaan käyttää reittisuunnitelman tekemiseen reaaliajassa mikä teknisesti ei ole vaikeaa. Täytyy vain saada oikeaa dataa järjestelmään. Itse asiassa olisi täysin mahdollista koota seuraavan päivän toimitukset jo keskiyöllä, kertoo Peter Hesslin. Kuva: Deutsche Post DHL Esri Finland 15

16 Mobiili paikkatietoteknologia tehostaa liikkuvaa työtä Mobiilin paikkatietoteknologian hyödyt: Parantaa tehokkuutta ja tarkkuutta kentällä Mahdollistaa yhteyden kentälle sekä tapahtumien seuraamisen ja nopeiden ratkaisujen tekemisen reaaliajassa Tarjoaa nopean tiedon keräämisen, analysoinnin, päivittämisen ja jakamisen reaaliajassa sekä saumattoman tiedon integroinnin Korvaa paperiset työnkulut Auttaa ja nopeuttaa päätöksentekoa Lue lisää: Esri Finland Oy Sinikalliontie 3 B, Espoo puh (0) info@esri.fi myynti@esri.fi iphone, ipad, WindowsPhone7, Windows Tablet, Android