Esri Finland Logistiikka EXTRA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Esri Finland Logistiikka EXTRA"

Transkriptio

1 EXTRA 2012 Esri Finland Logistiikka EXTRA 12 Ympäristöpäästöt liikenteessä - Liikenneministeriön näkökulma Optimointiohjelmistojen käytettävyys ja liiketoimintamahdollisuudet kuntaorganisaatiossa 4 12

2 2012 EXTRA Sisältö Julkaisija Esri Finland Oy Logistiikkaextra on Esri Finland Oy:n erikoisnumero. Osoitelähde: Esri Finland Oy:n asiakas- ja markkinointirekisteri, Päättäjät ja vaikuttajat -tietokanta/ Asiakasvalinta.fi. Osoitteenmuutokset, tilaukset ja peruutukset: Paino: Erweko, 2012 Taitto: Esri Finland Oy Kannen iso kuva: Photos.com Painos: 1000 kpl Yhteystiedot Esri Finland Oy Sinikalliontie 3, Espoo Puh Fax Myynti: Tässä numerossa: 8 6 Asiakasdatan hyödyntäminen - parhaiden kauppapaikkojen 4 12 Esri Finland & paikkatieto logistiikassa 3 Esri Finland yrityksenä ja paikkatieto logistiikassa 3 Ympäristöpäästöt liikenteessä - Liikenneministeriön näkökulma 4 Liikenneviraston katsaus Esri auttaa kuntia sosiaali-, terveys- ja 4 sivistystoimen palvelujen tehostamisessa Paikkatiedon avulla vähennetään merkittävästi 7 5 logistiikan päästöjä Svensk Morgondistribution - tehokkaampaa lehtijakelua paikkatiedon avulla Case 1 (Keslog?) 8 6 Paikkatiedon hyödyntäminen Kainuun Case 2 (Pori?) 8 ensihoidossa 9 Case 3 (Virrat?) 10 Optimointiohjelmistojen käytettävyys ja liiketoimintamahdollisuudet Case 4 (Kajon Oy? / Tietomitta?/ kuntaorganisaatiossa 12 Kymijoen ravintopalvelut?) 11 Esrin ohjelmistot laajassa käytössä Koulutusosio, Site Licence / CSC korkeakouluissa Haastatteluja: HAMK, Tre Yliopisto, Turun ammattikork. Esrin ratkaisut reititykseen ja analysointiin 14 ArcLogistics Enterprise (?) Tuoteperhe: 14 DHL - nopeampaa jakelua Network Analyst, Asc Logistics paikkatietoteknologian avulla 15 2 Esri Finland

3 EXTRA 2012 Esri Finland & Paikkatieto logistiikassa Paikkatietoratkaisut logistiikan ja kuljetusten optimointiin Esri Finland toteuttaa monipuolisia, asiakkaan liiketoimintaa tukevia ja tehostavia paikkatietoa hyödyntäviä ratkaisuja. Ratkaisumme perustuvat Esrin johtavaan paikkatietoteknologiaan sekä vankkaan osaamiseen ja ammattitaitoon. Taustavoimiamme ovat paikkatiedon maailmanlaajuinen markkinajohtaja Esri Inc. ja ruotsalainen S-GROUP. Esri Finland tarjoaa Esrin paikkatieto-ohjelmistojen ohella kattavat asiantuntija-, tuki-, ylläpito- ja koulutuspalvelut. Palvelutarjontaamme kuuluvat myös paikkatietoanalyysipalvelut sekä projektitoimitukset. Lisäksi useiden eri toimittajien aineistot ovat saatavilla kauttamme. Esri Finlandilla on pitkä kokemus logistiikan alalta. Esrin paikkatietoteknologia auttaa suunnittelemaan ja hallitsemaan kokonaisvaltaisesti organisaatioiden kuljetuksiin ja muuhun logistiikkaan liittyviä tehtäviä. Kuljetusreittien sekä muiden logistiikkatoimintojen optimointi säästää muun muassa polttoainekustannuksia, vähentää ympäristökuormitusta ja parantaa asiakaspalvelua. Analysoimme huolella asiakkaan tarpeet, suunnittelemme yhdessä asiakkaan kanssa sopivimmat ratkaisut sekä toteutamme ne asiantuntevasti. Kaikki toiminnot samalle alustalle Esri tarjoaa uusimpaan teknologiaan pohjautuvat ratkaisut niin navigointiin, reitinoptimointiin kuin ajoneuvojen seurantaan. Tarjonta ei kuitenkaan rajoitu näihin, vaan ratkaisumme kattavat myös asiakkaiden sijainnin analysoinnin ja jaottelun optimaalisiin alueisiin, ajokaluston optimoinnin, kuormauksen sekä varasto- ja termi- naalitoimintojen optimoinnin ja paljon muuta. Esrin paikkatietoteknologia auttaa yrityksiä ja julkishallinnon organisaatioita suunnittelemaan ja hallitsemaan kuljetuksiin, logistiikkaan ja liikkuviin palveluihin liittyviä tehtäviä kokonaisvaltaisesti. Logistiikkatoimintojen tietokonepohjaisella optimoinnilla voidaan tehostaa toimintaa ja säästää kustannuksia. Tietoteknisiä apuvälineitä hyödynnetään kuitenkin toistaiseksi varsin vähän erilaisissa logistiikkatoiminnoissa. Ratkaisut toiminnan kaikille tasoille Paikkatietoratkaisuja voidaan hyödyntää logistiikassa strategisella, taktisella ja operatiivisella tasolla. Strategisella tasolla kyse voi olla muun muassa asiakkaiden palvelutason määrittelemisestä tai toimipaikkojen sijainnin optimoinnista, olipa kyse keskusvaraston, terminaalin, sairaalan, keskuskeittiön, jätteidenkäsittelypaikan, lumenkaatopaikan tai kotihoidon tiimituvan sijainnista. Strategisen tason apuvälineillä voidaan tällöin laskea optimaaliset sijainnit koko toimipisteverkostolle. Taktisella tasolla paikkatietoratkaisut auttavat suunnittelemaan erilaisia toiminnallisia aluejakoja, runkolinjoja sekä kaluston määrää ja laatua. Voidaan myös tutkia, kuinka paljon toiminnoissa kannattaa käyttää omaa ajokalustoa ja henkilöstöä, mitä kannattaa ulkoistaa ja mitä toimitussopimuksissa voidaan luvata ja vaatia. Tärkeään rooliin nousee myös mitä jos -skenaarioiden teko. Sen avulla voidaan analysoida erilaisten nykytilanteeseen tehtävien muutosten vaikutuksia ja etsiä ratkaisuja päätöksenteon tueksi. Operatiivisella tasolla paikkatietoratkaisuilla optimoidaan muun muassa ajoneuvojen kuormausta, reittejä, aikatauluja sekä henkilö- ja ajoneuvoresurssien käyttöä. Suunnittelussa pystytään tällöin ottamaan huomioon kaikki tarvittavat muuttujat, kuten asiakkaiden erilaiset tarpeet, aikaikkunat, tilausten priorisointi, ajoneuvojen määrä, kapasiteetti, kuljetusolosuhteet ja varustelu sekä tieverkon nopeusrajoitukset. Operatiivisten ratkaisujen avulla voidaan hoitaa myös ajoneuvojen seuranta ja tilannekuvan hallinta, nopea reagointi poikkeustilanteisiin sekä äkilliset lisätilaukset ajoneuvoille. Lisäksi voidaan tuottaa erilaisia dokumentteja, kuten kuormakirjoja, ajojärjestyskirjoja, ajo-ohjeita sekä johtamisen tueksi tarkoitettuja raportteja. Lisätietoja: Jalmari Talola, Esri Finland Esri Finland 3

4 2012 EXTRA Ympäristöpäästöt liikenteessä - Liikenneministeriön näkökulma Suomi on jäämässä tavoitteistaan vähentää liikenteen kasvihuonepäästöjä. Biopolttoaineiden lisääntyneestä käytöstä huolimatta liikenteen päästöt kasvoivat vuonna 2010, ja mahdollisesti myös vuonna Syitä päästöjen kasvuun ovat olleet mm. liikennemäärien kasvu ja epäedulliset muutokset kulkumuotojakaumissa. Raskaan liikenteen osalta eräs vaikuttava tekijä liikenne- ja viestintäministeriön (LVM) arvion mukaan on myös yritysten energiatehokkuuden heikko kehitys. Erityisesti raskaan liikenteen päästöt ovat lisääntyneet. Liikenteen määrän kasvu, biopolttoaineiden vähäinen käyttö ja raskaan liikenteen vapaaehtoinen sopiminen ilmastopäästöjen vähentämiseksi ovat olleet LVM:n mielestä olennaisimmat vaikutustekijät liikenteen ilmastopäästöjen rajoittamisessa. Esri Finland kysyi asiaa tarkemmin LVM:n neuvottelevalta virkamieheltä Saara Jääskeläiseltä, joka toimii Liikenteen turvallisuus ja ympäristö -yksikössä ja jonka vastuualueeseen kuuluvat liikenteen ympäristökysymykset. Jääskeläinen työskentelee erityisen paljon liikenteen kasvihuonekaasupäästö- ja energiatehokkuuskysymysten parissa. Suomi on sitoutunut Euroopan Unionissa muiden EU-maiden kanssa yhteisesti Kioton sopimuksen tavoitteisiin. Kioton pöytäkirjassa Euroopan unionin (EU-15) yhteinen päästövähennysvelvoite vuosille on 8 prosenttia verrattuna vuoden 1990 päästötasoon. Velvoite on edelleen jaettu EU:n sisäisen taakanjakosopimuksen mukaisesti maakohtaisiksi velvoitteiksi. Osa maista joutuu vähentämään päästöjä, kun taas osa saa lisätä niitä vertailuvuodesta. Prosentit vaihtelevat -28:n (Luxemburg) ja +27:n (Portugali) välillä. Suomen velvoitteena on pitää kasvihuonekaasujen päästöt vuosina keskimäärin vuoden 1990 tasolla. Kioton jälkeistä aikaa ajatellen EU on sitoutunut niin sanottuihin tavoitteisiin. Näiden mukaan EU:n kasvihuonekaasupäästöjä leikataan 20 % vuoteen 2020 mennessä verrattuna vuoden 1990 tasoon, uusiutuvien energialähteiden osuus nostetaan 20 %:iin vuoteen 2020 mennessä ja energiatehokkuutta parannetaan 20 % vuoteen 2020 mennessä. Myös vuoden 2020 päästövähennystavoite on jaettu eri EU-maille erityisen taakanjakopäätöksen kautta. Tässä jaossa päästövähennykset vaihtelevat -20:n (Tanska) ja +20:n (Bulgaria) välillä. Suomen tavoitteena on 16 prosentin päästövähennys. Vähennys kohdistuu ns. ei-päästökauppasektorille eli liikenteeseen, asumiseen, maatalouteen jne., kertoo Saara Jääskeläinen. Lisää tukea joukkoliikenteelle Suomessa liikenteen osuus kaikista kasvihuonepäästöistä on noin viidennes eli 19 %, ja tästä henkilöautoliikenteen osuus noin 60 % eli kaikista päästöistä noin %. Pääasiassa se lienee tavallisten ihmisten työpaikka- ja vapaa-ajan liikennettä, kunnissa tapahtuvia koulu- ja perusturvakuljetuksia sekä sosiaalisegmentin kuljetuksia. Kannattamattomia joukkoliikenneyhteyksiä karsitaan ja tilalle kunnat joutuvat mahdollisesti itse hankkimaan korvaavia kuljetuksia. Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa kunnat ovat ahdingossa sekä usein yksinään järjestämässä logistiikkaansa toimialakohtaisesti. Suomessa on parhaillaan valmisteilla suuria rakenneuudistushankkeita, kuten kunta-, sosiaali- ja terveyspalvelu- sekä puolustusvoimain rakenneuudistushankkeet. Kaikilla näillä on paljon merkitystä normaaliin elämään, työssäkäyntiin ja palveluiden tarjontaan, koska työ ja asuminen luovat palvelutarjonnan tarvetta sinne, missä ne sijaitsevat. Ihmiset liikkuvat paikasta toiseen itse valitsemallaan kulkuvälineellä. Palvelun tarjonta ohjaa myös tätä valintaa ja on siksi erittäin ajankohtainen juuri nyt. Saara Jääskeläisen mielestä keskeisimmät linjaukset ja toimenpiteet joukkoliikenteen käytön edistämiseksi on kirjattu vastavalmistuneeseen liikennepoliittiseen selontekoon. Tavoitteena on mm. lisätä valtion panostuksia joukkoliikenteeseen niillä kaupunkiseuduilla, joilla tavoitellaan kilpailukykyistä palvelutasoa ja joilla myös kaupunkiseudun kunnat lisäävät rahoitustaan joukkoliikenteeseen. Rahoitusta joukkoliikenteen palvelutason kohentamiseen haetaan rakenteellisista uudistuksista, tehostamalla valtion julkisen liikenteen hankintoja sekä vero- ja maksupolitiikan kokonaisuudistuksesta. Valtion joukkoliikennetukea ja muita joukkoliikenteen edistämistoimia on tarkoitus kohdistaa erityisesti kaupunkiseuduille, joissa joukkoliikenteellä on suurin potentiaali päästöjen pienentämisessä. Haja-asutusalueilla joukkoliikenteestä on vaikeaa saada niin kilpailukykyistä, että se aidosti houkuttelisi ihmisiä siirtymään henkilöautoista joukkoliikennevälineisiin. Rakenneuudistusten suunnittelu on haasteellista jo siksi, että useat eri viranomaistahot joutuvat pohtimaan asioita omista näkökulmistaan, mutta niitä joudutaan sovittelemaan yhteen myös yli ministeriöiden tai hallintokuntien. Jääskeläinen kertookin, että LVM:ssä on suhtauduttu kuntauudistukseen melko positiivisesti juuri ilmastonmuutoksen torjunnan näkökulmasta. Näköpiirissä oleva kuntarakenteen uudistus mahdollistaa seutujen liikennejärjestelmien ja yhdyskuntarakenteen suunnittelun laajempina kokonaisuuksina. Suurimmilla kaupunkiseuduilla on tehostamiselle luotu edellytyksiä maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimuksilla. Sopimuksissa on tarve sopia yhteistuumin lähivuosien kiireellisimpien liikenneinvestointien ohella myös joukkoliikenteen ja liikenteen hallinnan seudullisesta roolista ja järjestämistavoista. MAL-aiesopimusten näkökulmaa on jatkossa tarve laajentaa 4 Esri Esri Finland Finland

5 EXTRA 2012 Liikennepoliittiseen selontekoon kirjattiin ajatus kuljetusyrityksille suunnattavasta energiatuesta uusien, vähäpäästöisempien teknologioiden ja polttoainevaihtoehtojen käyttöönoton edistämiseksi sekä yrityksen energiatehokkuuden parantamiseksi. Tämä tuki kiinnitettäisiin toteutuessaan liikenintegroimalla mukaan myös palvelurakenteiden ja elinkeinoelämän suunnittelu kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Raskaan liikenteen ilmastopäästöt ovat kaikista päästöistä n. 7 %. Liikenteen päästöistä kuitenkin raskaan liikenteen osuus on n. 35 %. Vapaaehtoiseen sopimukseen ei ole saatu riittävästi kuljetusyrityksiä mukaan, ja siltä osin tavoitteiden saavuttaminen saattaa tulla vaikeaksi. Energiatehokkuus ja sopimukset Jääskeläinen kertoo, että liikennesektorilla on kaksi voimassa olevaa energiatehokkuussopimusta: joukkoliikenteen sopimus ( ) ja tavarankuljetusten ja logistiikan sopimus ( ). Sopimusten tavoitteena on niihin liittyvien yritysten energiankulutuksen leikkaaminen 9 prosentilla vuoteen 2016 mennessä (= EU:n energiapalveludirektiivin tavoite). Joukkoliikenteen puolella tavoitellaan vähintään 80 % kattavuutta alan kaikista yrityksistä eli noin 560 yritystä, tavaraliikenteessä taas 60 % kattavuutta eli noin 5000 yritystä. Sopimusten toteuttaminen liikennesektorilla on lähtenyt liikkeelle kangerrellen. Tavaraliikenteen sopimukseen on liittynyt noin 700 yritystä, joukkoliikenteen sopimukseen 11 yritystä. Keskeisimpänä ongelmana liikennesektorin sopimustoiminnassa on ollut sopimukseen liittymisen liian pieniksi koetut hyödyt. Sopimustoiminnan hyötyjä liikenneyrityksille yritetään vuonna 2012 lisätä. Tarjolla tulee olemaan mm. informaatiota energiatehokkuuden parhaista ratkaisuista, koulutusta sekä mahdollisesti myös muita hyötyjä. Lisäksi tehdään töitä sen eteen, että myös kuljetuspalvelujen tilaajat tulisivat jatkossa kiinnittämään huomiota yrityksen energiatehokkuuteen kuljetuksia tilatessaan. Tämä tavoite täyttyy jo osittain, kun puhtaita ajoneuvo- ja kuljetuspalveluhankintoja koskeva laki tuli voimaan helmikuun alusta Kiinnostusta asiaan on ollut myös elinkeinoelämän puolella: esimerkiksi Kaupan liitto on valinnut kuljetusten ja logistiikan energiatehokkuuden oman ympäristötyönsä erääksi painopistealueeksi vuonna LVM:n keinot kuljetusalan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi liittyvät toisaalta edellä mainittuihin vapaaehtoisiin energiatehokkuussopimuksiin, toisaalta uuden ajoneuvoteknologian ja polttoainevaihtoehtojen käyttöönoton edistämiseen. Energiatehokkuussopimustoiminnan kautta kuljetusyritys voi suhteellisen helposti saavuttaa 5-10 % vähenemän polttoainekulutuksessaan. Kun polttoaineveroa vuonna 2011 korotettiin noin 6 prosentilla, voidaan ajatella, että energiatehokkuuden parantamisella voitaisiin kompensoida polttoaineveron korotus jopa kokonaan. Ajoneuvoteknologian ja dieselille vaihtoehtoisten polttoaineiden osalta LVM asetti helmikuussa 2012 työryhmän, jonka tehtävänä on määritellä nykyisten liikennevälineiden ja niiden ennustetun uusiutumisvauhdin pohjalta, millaiset käyttövoimat ovat eri liikennemuotojen osalta mahdollisia tulevaisuuden Suomessa, kuinka laajassa mittakaavassa ja millaisin aikatauluin. Lisäksi työryhmän tulee yleisellä tasolla suositella toimenpiteitä, joihin Suomessa tulisi ryhtyä haluttujen käyttövoimien käyttöön saamiseksi sekä mahdolliset vastuut ja aikataulut toimenpiteiden toteuttamiseksi. Työryhmän työ valmistuu vuoden 2012 loppuun mennessä. Kuljetusalaa on säädelty erilaisilla asetuksilla ja säädöksillä EU:hun liittymisen jälkeenkin korirakenteiden kaventamisesta polttoaineverotuksiin tarkoituksena luoda yhtenevät pelisäännöt Eurooppaan, vaikka Suomi sijaitseekin omana saarekkeenaan kaukana Keski-Euroopan autobaanoilta. On kuitenkin muistettava, että Suomi ns. elää kuljetuksistaan ja tarvitsee kuljetusalaa vahvasti elinkeinoelämän pyörittämiseen. teen energiatehokkuussopimuksiin: ts. tukea voisivat hakea ne yritykset, jotka ovat liittyneet vapaaehtoiseen sopimukseen. Tukirahan löytyminen valtion budjetista näyttää kuitenkin nykyisessä valtiontalouden tilanteessa melko haastavalta. LVM:ssä on myös linjattu, että jos vapaaehtoisilla sopimuksilla ei päästä tavoiteltuun lopputulokseen eli EU:n energiapalveludirektiivin vaatimaan 9 % energiansäästöön vuoteen 2016 mennessä, energiatehokkuuskysymykset joudutaan hoitamaan lainsäädännön kautta, esimerkiksi viemällä ne osaksi kuljetusyritysten liikennelupia, toteaa Saara Jääskeläinen. Investoinneilla merkitystä Taloudelliset resurssit ovat liikenneverkkojen kehittämisessä merkittävässä roolissa, ja etenkin LVM:n painotus on tavaraliikenteen tulevaisuuden kannalta merkittävää investointien ja yritysten kehityksen näkökulmasta. Liikennepoliittisessa selonteossa liikenteen rahoituksessa liikenneväylärahoituksen painopistettä siirretään liikenneverkkojen kehittämisinvestoinneista perusväylänpidon pieniin investointiohjelmiin ja ylläpitoon. Tämä on mahdollista vuodesta 2016 alkaen. Myös tällä hallituskaudella aloitettavat uudet kehittämishankkeet on yksilöity, kun hallitus päätti kehysriihessä uusista liikenneinvestoinneista. Historiallisesti nyt hallitus myönsi ratahankkeisiin Kuva: ULLA ESKELINEN Jatkuu seuraavalla sivulla Esri Finland 5

6 2012 EXTRA 993 enemmän rahaa kuin teihin, Jääskeläinen sanoo. Liikenneinvestointiohjelman lähtökohtana on ollut hallitusohjelman kirjaus: Tärkeitä ovat suuria liikennemääriä palvelevat, talouskasvua tukevat, kustannushyötysuhteeltaan parhaat, liikenneturvallisuutta edistävät, päästöjä vähentävät ja maakunnallista merkitystä omaavat hankkeet. Muita näkökulmia ovat mm. alueellinen tasapuolisuus, elinkeinoelämän kilpailukyky, verkollinen rooli (runkoverkot ja solmupisteet) sekä suuret liikennemäärät ja kasvukeskukset, kertoo Jääskeläinen. Henkilöliikenteen osalta on mahdollisuus kehittää joukkoliikennettä. Paikkatietoteknologialla pystytään laatimaan multimodaalisia kuljetusverkkoja tai niiden kehittämissuunnitelmia, joissa rautatieliikenteen sekä kauko- että lähiliikenteen liikenneverkkoja voitaisiin suunnitella yhtenä kokonaisuutena, jolloin asiakaspalvelutason parantumisen kautta kansalaiset saataisiin käyttämään ja hyödyntämään joukkoliikennettä. Jääskeläinen kertoo: Liikennepoliittisessa selonteossa todetaan, että yhteentoimivan joukkoliikennekokonaisuuden edut ovat kiistattomat ja vain sillä tavoin asiakkaiden etu toteutuu, joukkoliikenteen kilpailukyky paranee ja luodaan edellytykset kestävien kulkumuotojen käytön kasvulle. Joukkoliikennepalvelukokonaisuuden järjestämisen haasteena ovat kuitenkin joukkoliikennealan hajanaisuus ja yhteisen tahtotilan ja asiakasnäkemyksen puute. Pelkillä viranomaistoimilla tai omistajaohjauksella ei ole mahdollista edetä, vaan kaikki toimijat tulee saada mukaan. Päästöjen seuranta haasteellista Ilmastopäästöt ovat verrattain haasteellisia seurata, ja niitä tahoja on myös vähän. Saara Jääskeläinen kertoo LVM:n saavan liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä koskevat tiedot Tilastokeskuksesta sekä VTT:ltä. Kasvihuonekaasujen päästöt ja nielut raportoidaan vuosittain sekä YK:n ilmastosopimukselle ja EU:n komissiolle. Kioton pöytäkirja edellyttää, että osapuolilla on kansallinen kasvihuonekaasupäästöjen laskentajärjestelmä. Periaatepäätöksen 2003 mukaisesti Tilastokeskus on nimetty kansalliseksi kasvihuonekaasujen inventaarioyksiköksi. Tilastokeskus vastaa Suomen kasvihuonekaasuinventaarioraportoinnin kokoamisesta ja toimittamisesta YK:n ilmastosopimuksen sihteeristölle ja EU:n komissiolle. Kansalliseen järjestelmään kuuluvat olennaisesti myös asiantuntijalaitokset, jotka vastaavat tiettyjen raportointisektoreiden osalta päästötietojen tuottamisesta inventaarioon. Liikenteen osalta tällaisena asiantuntijalaitoksena toimii VTT. Päästöjen arviointi ja raportointi tehdään kansainvälisten ohjeiden mukaisesti. Euroopan unionissa raportointia ohjaa lisäksi EY:n kasvihuonekaasujen seurantajärjestelmää koskeva päätös (280/2004/EY). Vuosittainen kasvihuonekaasuinventaario koostuu raportointitaulukoista ja kansallisesta inventaarioraportista, jossa kuvataan mm. käytetyt menetelmät, lähtötiedot ja niiden epävarmuudet. Päästötaulukot ja inventaarioraportti ovat englanninkielisiä. Keväästä 2007 lähtien on julkistettu myös lyhyt suomenkielinen yhteenveto kasvihuonekaasupäästöjen kehityksestä Suomessa. Tähän raporttiin on koottu tietoa myös päästöjen arvioidusta tulevasta kehityksestä kauppa- ja teollisuusministeriön kokoamien skenaarioiden mukaisesti sekä kansainvälisestä päästökehityksestä. Inventaariot tarkastetaan kansainvälisten tutkintatiimien toimesta vuosittain. Suomessa tehdään valtavasti tutkimustyötä eri aihealueista, ja tietenkin merkittävä alue on myös liikenne. Saara Jääskeläisen mukaan LVM on viime vuosina rahoittanut useita eri hankkeita, joissa on selvitelty automatisoidun polttoaineen kulutustiedon sekä tonnikilometritiedon keruun mahdollisuuksia tavara- ja linja-autoliikenteen energiatehokkuuden mittaamiseksi ja parantamiseksi. Näitä hankkeita löytyy mm. HD Energia-, RASTU- ja TransEcotutkimusohjelmien piiristä. Lisäksi tavaraliikenteen energiatehokkuuden seuraamiseksi on kehitelty järjestelmää, joka osaisi hyödyntää tällaista automaattisesti kerättyä dataa ja jossa käsinsyötön osuus jäisi mahdollisimman pieneksi (PIHI-seurantajärjestelmä). Paikkatiedon avulla vähennetään logistiikan päästöjä merkittävästi Esrin ArcGIS-ohjelmisto tarjoaa alustan, jolla voi kerätä, tallentaa ja säilyttää tietoa, tehdä analyyseja ja saada tietoa päätösten tueksi, seurata tehtyjen päätöksien vaikutuksia sekä jakaa tietoa erilaisille käyttäjäryhmille, olivatpa nämä asiantuntijoita, päättäjiä tai kansalaisia. Logistiikkatoimintojen optimointi ja viime kädessä CO 2 -päästöjen vähentäminen koskettavat kaikkia näitä vaiheita, joissa havainnot muuttuvat tietämyksen kautta ymmärrykseksi, päätöksiksi ja näiden toimeenpanoksi ja seurannaksi. ArcGISin laaja työkalupakki tarjoaa logistiikalle välineet sekä pitkän tähtäimen suunnitteluun että strategiseen ja operatiiviseen suunnitteluun. Paikkatietovälineillä voidaan tutkia, mitkä ovat ne valtakunnantason reitit ja logistiset alueet, jotka tulevaisuudessa kaipaavat suurimman kehityspanoksen, jotta ihmisten ja tavaroiden liikenteessä ei synny haittaavia pullonkauloja. Myös muu valtakunnan alueidenkäytön ja yhdyskuntien rakenteiden suunnittelu vaikuttaa logistiikan tehokkuuteen ja CO 2 -nieluihin. Nämä suunnitteluvaiheet voivat olla hyvin paikkatietointensiivisiä, joihin Esrin välineet sopivat hyvin. Vastaavasti strategisessa suunnittelussa ollaan tyypillisesti valitsemassa runkoreittejä, pysäkki-, terminaali- tai hubin sijaintia tai välivaraston paikkaa optimaalisesti runkokuljetuksiin ja jakeluun nähden, ja varastolle olisi hyvä olla työvoimaakin saatavilla. Tällaista suunnittelua voidaan tehdä tehokkaasti ArcGIS Network Analyst -laajennoksella. Operatiivisen toiminnan tueksi tavaraja henkilökuljetuksiin Esrillä on tarjolla työkaluja, joilla voidaan suunnitella päivittäistä jakelu- ja kuljetustoimintaa sekäs tehdä ajojärjestelyä ottamalla huomioon erilaisia muuttujia, kuten autojen erilaiset kuljetuskapasiteetit, kuljettajien työajat ja jakelukäynneille sallitut aikaikkunat. 6 Esri Finland

7 EXTRA 2012 Esri auttaa kuntia sosiaali-, terveysja sivistystoimen palvelujen tehostamisessa Esri Finland on paikkatietopohjaisissa palveluprojekteissaan käsitellyt useita kuntalogistiikkaan, palvelurakenteisiin sekä palvelutason määrityksiin liittyviä haasteita ja tehnyt niihin erilaisia ratkaisuja asiakkaiden käyttöön. Asioita ei ole tarkasteltu kuntaliitosmielessä, vaan siten, että kunnat voisivat tarkastella perustehtäviensä tuottamista yhteistyöllä esimerkiksi seutukunnittain kuntarajat unohtaen. Tuotokset ovat heti hyödynnettäviä teemakarttoja ja raportteja ja toisaalta myös pohjatietoja logistiikan strategiseen suunnitteluun. Esimerkkeinä voidaan mainita Ylä-Pirkanmaan seutukunnalle sekä Virtain ja Porin kaupungeille toteutetut ratkaisut, joista lisätietoja alla. Jokaisella kunnalla on lain perusteella velvollisuus järjestää kuntalaisille sosiaali-, terveys- ja koulutuspalveluja. Suurimmat haasteet liittyvät seuraaviin kysymyksiin: Missä palvelua tarvitsevat asuvat? Missä väestön rakenne kehittyy tulevina vuosina? Kuka palveluita tarvitsee? Milloin palveluita tarvitaan? Minne palvelua tarjoava tuotanto sijoitetaan? Kuntalogistiikka ei ole merkittävä haaste vain ikääntyvässä, pitkien etäisyyksien ja korkeiden kuljetuskustannusten Suomessa. Yhdysvalloissa Esri on kehittänyt New Yorkin kaupungille suunnittelutyökalun koulukuljetusten tarjouslaskentaan. Ratkaisu helpottaa ja nopeuttaa koulukuljetusten kustannuslaskentaa palvelutason määrittelyanalyysien ja tarpeiden mukaisesti. Suunnittelutyökalussa voidaan ottaa huomioon: palvelualueet eli koulupiirit tai erityiskoulujen palvelualueet hinnoittelutasot palvelualueille koulut milloin palveluita tarvitaan oppilaat ja heidän erityisvaatimuksensa, kuten pyörätuolikuljetukset Porin kaupunki: Koulupiirijaon suunnittelutyökalu. Sovelluksella voidaan suunnitella koulukohtaisia oppilasjakaumia ikävuositasolla, luoda halutut koulupiirialueet nykyisen kouluverkon mukaisesti sekä laatia suunnitelmia koulujen vähentämiseksi tai uusien rakentamiseksi. Oppilasjakauma ikäluokittain kertoo myös alueen tarpeen järjestettävästä koulutuksesta vuosiluokittain. Ylä-Pirkanmaan seutukunta: Paikkatietoanalyysit ikäihmisille kotiin tuotettavien palvelujen suunnittelun pohjaksi. Palvelutason määrittely toteutettiin kahden kunnan alueella hoitotiimien lukumäärälle, niiden sijoittumiselle alueen sisällä ja hoitotiimien palvelualueiksi asukkaiden tarpeiden mukaisesti kotiin tuotettavien palveluiden palveluverkoston suunnittelua varten. Analyysissa kuntarajat unohdettiin pois ja siten saatiin aikaan laajempi sekä kustannustehokkaampi hoitopalveluverkosto. Virtain kaupunki: Henkilökuljetussuunnitelma 2011 koulukuljetuksen optimipysäkit. Oppilasrekisteriaineiston pohjalta oppilaat jaettiin asuinpaikan ja iän perusteella kolmeen eri luokkatason ryhmään huomioiden oppilaan kuljetusoikeuden määrittelyyn liittyvät tekijät perusopetuslain sekä kaupungin hallinnossa tehtyjen päätösten mukaisesti. Paikkatietoanalyysien avulla laskettiin oppilaiden asuinpaikan ja koulun sijainnin perusteella koulukuljetusoikeus ikäryhmittäin. Sen jälkeen voitiin paikkatietoanalyysien avulla laatia (kukin oppilas ja ryhmävaatimukset huomioiden) kullekin kuljetettavalle oppilaalle optimaalinen pysäkki, josta koulukuljetuksia hoitava kuljetusyksikkö päivittäin noutaa ja tuo oppilaan takaisin. Kaupunki sai mahdollisimman kustannustehokkaan kuljetusverkon, jolloin kuljetuksissa ei ajeta ylimääräisiä kilometrejä, säästetään kustannuksia ja samalla vähennetään liikenteen aiheuttamia ilmastopäästöjä. Esri Finland 7

8 2012 EXTRA Svensk Morgondistribution tehokkaampaa lehtijakelua paikkatiedon avulla Svensk Morgondistribution on Pohjois- Ruotsin suurin sanomalehtien jakelija, joka on tehostanut toimintaansa paikkatietojärjestelmän käyttöönoton myötä. Lähtötilanteessa yrityksellä oli tarve saada parempaa tietoa toiminnastaan päätöksenteon tueksi. Lisäksi oli tärkeää löytää ratkaisu kentällä olevan henkilöstön seuraamiseksi ja turvaamiseksi. Esrin teknologiaan pohjautuva ratkaisu Svensk Morgondistribution valitsi ratkaisutoimittajaksi paikallisen Esrin. Ratkaisu koostui kolmesta osasta: kämmenlaite lehdenjakajille, webbisovellus yöpäälliköille ja asiakaspalveluun sekä paikkatietopohjainen suunnittelujärjestelmä jakelualuiden optimointiin. Kaikilla yrityksen 1200 lähetillä on nyt kentällä mukanaan GPRS-liittymällä varustettu matkapuhelin. Puhelimessa on mobiilisovellus, jonka avulla lähettien on helppo olla yhteydessä yöpäälliköihin ja tarvittaessa hälyttää apua esimerkiksi mahdollisen uhkaavan tilanteen tai äkillisen sairastumisen sattuessa. Jakelukierrot visualisoidaan webbikartalla, jonka avulla yöpäälliköt saavat jatkuvasti tietoa jakelun tilanteesta ja voivat seurata, tapahtuuko jakelu suunnitellusti. kaille, jakelualueiden tasapuolisuus sekä lähettien määrän riittävyys. Svensk Morgondistribution on jakanut toimintansa seitsemään eri alueeseen. Gästriklandin alue testaa uutta järjestelmää kämmenlaitteilla sekä alueiden optimointia ensimmäisenä. Jatkossa jokaiselle alueelle tulee oma webbikartta, jonka avulla toimitaan. Paikkatietojärjestelmästä on tulossa tärkeä osa nopeampaa ja varmempaa lehtijakelua. Paikkatietoalusta antaa meille huomattavasti entistä parempaa tietoa omista prosesseistamme sekä yö- että päiväsaikaan, samoin kuin erinomaisen alustan sekä vanhojen että uusien tunnuslukujen syvällisempään analysointiin. Järjestelmä on meille luonnollisesti hyvä väline, jonka avulla voimme tehdä työmme turvallisemmin, laadukkaasti ja kustannustehokkaasti, mutta myös perusta yritys- ja liiketoiminnan kehitykselle tulevaisuudessa, toteaa Joaquim Linder. Töitä tehdään yksin yöaikaan annetussa ympäristössä, jossa meillä työnantajana on ollut vaikeaa olla avuksi uhkaavassa tilanteessa. Paikkatietoratkaisu auttaa meitä juuri tässä. Sen avulla meistä tulee parempi työnantaja ja ennen kaikkea turvallisempi työpaikka, sanoo Joaquim Linder Svensk Morgondistributionista. Jakelureittien optimointia varten yritys on hankkinut Esrin teknologian päälle rakennetun RouteSmart-reititystyökalun. Jakelualueiden optimoinnilla varmistetaan jakelun laatu asiak- 8 Esri Finland

9 EXTRA 2012 Paikkatiedon hyödyntäminen Kainuun ensihoidossa Kainuun maakunta -kuntayhtymän toiminta kattaa Hyrynsalmen, Kajaanin, Kuhmon, Paltamon, Puolangan, Ristijärven, Sotkamon sekä Suomussalmen kuntien osalta sosiaali- ja terveydenhuollon, toisen asteen koulutuksen, Kainuun keskussairaalan ja entisen Kainuun liiton palvelut. Kainuun maakunnan palveluksessa on noin työntekijää. Kainuussa ensihoidon toiminta perustuu neliportaiseen ensihoitojärjestelmään. Ensihoidon yksiköt on varustettu reaaliaikaisella GPS-paikantimella, jolloin kiireellisissä tehtävissä hätäkeskus pystyy lähettämään lähimmän yksikön kohteeseen. Kainuussa ensihoitojärjestelmään kuuluu 8 ensivasteyksikköä sekä 15 ambulanssia. Laadukasta ja tehokasta ensihoitopalvelua Kainuun maakunnan vastaava ensihoitaja Ari Ehrola tutki paikkatiedon hyödyntämistä ensihoidossa syksyllä 2011 valmistuneessa Oulun seudun ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäytetyössä. Aiheena oli Kainuun maakunta -kuntayhtymän ensihoidon riskianalyysi: Paikkatietojärjestelmän (GIS) käyttö toiminnan suunnittelussa. Terveydenhuoltolain sekä sosiaali- ja terveysministeriön (STM) ensihoitopalvelusta säätämän asetuksen mukaan sairaanhoitopiirien kuntayhtymät velvoitetaan toteuttamaan alueilleen ensihoidon riskianalyysi osana ensihoidon palvelutasopäätöstä. Terveydenhuoltolain yhtenä tavoitteena on luoda kattava ja tasapuolinen ensihoitojärjestelmä koko maahan. Ensihoitopalvelu järjestetään sairaanhoitopiireittäin, ja siitä vastaavat sairaanhoitopiirien kuntayhtymät. Ehrolan opinnäytetyön mukaan Kainuun maakunnan ensihoito-organisaation tehtävänä on tuottaa kansalaisille laadukas ja tehokas ensihoitopalvelu, jonka perusvaatimuksina ovat koulutettu henkilöstö sekä nykyaikaiset hoitovälineet ja hoitokäytännöt. Tehokkuusvaatimuksena on, että ensihoitoyksiköt saavuttavat potilaat mahdollisimman nopeasti ja ensihoitoyksiköt hälytetään tapahtumapaikalle tarkoituksenmukaisella tavalla. Hätäkeskuspäivystäjän tulee kyetä hätäpuhelun perusteella tekemään oikeanlainen riskinarvio ja hälyttämään tehtävälle tarkoituksenmukaisin ensihoitopalvelun yksikkö sopivalla kiireellisyysasteella ja tarvittaessa liittää tehtävälle lisäyksiköitä. Ehrolan tutkimuksen tarkoituksena oli luoda tilastollisen aineiston ja paikkatietojärjestelmän avulla Kainuun maakunta -kuntayhtymän alueelle sosiaali- ja terveysministeriön ohjeistuksen mukainen ensihoidon riskiluokitus, analysoida ensihoitopalvelun nykyistä väestön saavutettavuutta suhteessa asetuksen määräyksiin sekä tehdään muutosehdotus ensihoitopalvelun tehokkuuden parantamiseksi. Esrin ArcGIS-ohjelmistot riski- ja saavutettavuusalueanalyysien apuna Kainuun maakunnan alueen ensihoitopalvelun toiminnan suunnittelussa ei oltu aikaisemmin käytetty paikkatietojärjestelmiä. Ensihoidon tehtäviä on tilastoitu vuodesta 2005 alkaen. Ehrola käytti tutkimuksensa aineistona kuntayhtymän ensihoidon tehtävätietokantoja vuosilta Tilastoaineisto sisälsi tehtäväajan, -koodin ja -osoitteen sekä tehtävälle lähetetyt yksiköt. Paikkatieto-analyysejä varten tilastot muutettiin paikkatietomuotoon geokoodaamalla. Riskianalyysin toteuttamiseksi Kainuun maakunnan ensihoito-organisaatio hankki vuoden 2011 alussa käyttöönsä Esrin ArcGIS-tuoteperheen ArcViewpaikkatieto-ohjelmiston ja saavutettavuusalueanalyyseja varten ArcGIS Network Analyst -laajennusosan sekä Esri Finlandin toimittaman Suomen tie- ja katuverkko paikkatietoaineiston. Riskianalyysissä kuntayhtymän alue jaettiin neliökilometrin kokoisiksi ruuduiksi, jotka luokiteltiin eri riskialueluokkiin tehtävämäärän, asutuksen ja tiestön perusteella. Riskiluokituksen pohjana käytettiin vuoden 2009 ensihoitotehtävien tilastoa ja väestötietokantaa. Ensihoitotehtävät tulee STM:n asetuksen mukaisesti saavuttaa kiireellisyysluokasta riippuen 8, 15, 30 tai 120 minuutissa hälytyksestä. Sairaanhoitopiirien kuntayhtymien on riskialueluokittain määriteltävä, kuinka Ensihoitoyksiköiden Kainuun alueelle 2011 MML 2011) sijoittuminen (Ilmaiset aineistot, Esri Finland 9

10 2012 EXTRA suuri osuus väetöstä saavutetaan edellä mainituissa aikaviiveissä. Ehrolan tutkimuksessa saavutettavuusalueanalyysit ja muutosehdotukset toteutettiin käyttäen nykyisen ensihoitojärjestelmän asemapaikkoja. Jokaiselta asemapaikalta laskettiin ArcGIS Network Analyst -laajennusosaa käyttämällä simuloitu saavutettavuusalue 8, 15, 30 ja 120 minuutin ajoajalle tieverkkoa pitkin. Aineistona käytettiin Suomen tie- ja katuverkko paikkatietoaineistoa, jolla voidaan simuloida saavutettavuuksia ajan ja matkan perusteella. Väestön saavutettavuuden analyysi eri riskialueluokissa toteutettiin liittämällä riskialueluokitus sekä saavutettavuusalueet päällekkäisiksi tasoiksi paikkatieto-ohjelmistoon, jonka avulla laskettiin saavutettava väestömäärä eri aikaviiveille riskiluokitusruudukon väestötietojen perusteella. Näiden pohjalta laskettiin saavutettavuusprosentit eri aikaviiveille. Ensihoidon riskianalyysi uutta Suomessa Ehrolan tutkimuksessa todetaan, että ensihoidon riskianalyysin toteuttaminen on Suomessa uutta. Aikaisemmin jokainen kunta on järjestänyt ensihoidon ja sairaankuljetuksen parhaimmalla katsomallaan tavalla, jolloin kuntakohtaiset erot ensihoitopalvelun lähtövalmiudessa ja hoidon tasossa ovat olleet suuria. Ensihoitopalvelun suunnittelu ja toteutus ovat nyt siirtymässä sairaanhoitopiireille, ja tavoitteena on tarjota väestölle mahdollisimman tasavertaiset mahdollisuudet saada palvelua. Tutkittavan aiheen uutuuden vuoksi on tutkimustyön tekeminen ollut hyvin haastavaa. Opinnäytetyön aloittamisen aikoihin alkuvuonna 2009 ei ensihoidon riskianalyysin toteuttamisesta ollut juuri kenelläkään mitään käsitystä ja ammatillinen tuki tutkimuksen toteuttamiseksi oli siten olematonta. Opinnäytetyön eteenpäin vieminen on ollut hyvin tuskallista, koska valtakunnallisesti ei ollut saatavissa minkäänlaista ohjeistusta analyysien toteuttamiseksi. Paikkatietojärjestelmien ja paikkatietoaineistojen saatavuus on ollut myös suuri kysymysmerkki, Ehrola myöntää. Kainuun maakunta -kuntayhtymä on onneksi aloittanut rohkeasti jo aikoja sitten määrätietoisen tehtäväja toimintatilastojen tallentamisen tulevaisuuden tutkimustöitä ajatellen sekä tukenut ensihoidon riskianalyysin toteuttamista. Tutkijana olen oppinut erittäin paljon paikkatietojärjestelmistä ja niiden käytöstä toiminnan suunnittelussa. Olen varma, että tutkimuksen aikana saavuttamaani ammattitaitoa tullaan arvostamaan lukuisissa sairaanhoitopiireissä ensihoidon palvelutasomääritelmiä ja riskianalyysejä tehtäessä, Ehrola toteaa. Paikkatieto tehostaa ensihoitopalvelun toimintaa ja tukee päätöksentekoa Kainuun maakunta -kuntayhtymän nykyinen ensihoitojärjestelmän väestön saavutettavuus ei Ehrolan tutkimuksen mukaan vastaa kaikilta osin ensihoitopalvelua koskevan asetuksen määritelmiä. Tutkimuksen tuloksien perusteella voidaan todeta, että paikkatietojärjestelmien käyttäminen ensihoitopalvelun toiminnan suunnittelussa on järkevää ja tehostaa ensihoitojärjestelmän toimivuutta. Potilaan tavoittamisviiveet saadaan lyhenemään ja väestön saavutettavuus paranee paikkatietoanalyysien avulla. Pelkkä paikkatietoanalyysi ei kuitenkaan paranna ensihoitojärjestelmän tehokkuutta eikä potilaan selviytyvyyttä. Paikkatietoa tulee käyttää oikealla tavalla ja luoda oikeita perusteluja toiminnan muuttamiseksi. Paikkatietojärjestelmien avulla voidaan tehokkaasti havainnollistaa toiminnan muutostarpeet esimerkiksi päättävissä asemissa oleville henkilöille, todetaan Ehrolan opinnäytetyössä. Ehrolan tekemän tutkimuksen tuloksia tullaan käyttämään osana Kainuun maakunta -kuntayhtymän ensihoitopalvelun palvelutasopäätöstä. ArcGIS-ohjelmiston ja yleensäkin paikkatiedon käyttö ensihoitopalvelun toiminnan muutoksen perusteluissa on äärimmäisen tärkeää. Paikkatieto konkretisoi tilastollisen aineiston, ja asioiden perusteleminen on helpompaa. ArcGISohjelmisto vaatii hieman perehtymistä, mutta on loppujen lopuksi hyvin käyttäjäystävällinen. Olen ollut erittäin tyytyväinen ArcGIS-ohjelmistoon ja sen antamiin mahdollisuuksiin. Minulla on useita uusia analyysi-ideoita muhimassa, Ari Ehrola kertoo ArcGIS-ohjelmiston käyttökokemuksista. Tutkimuksessani ensihoitopalvelun tehokkuutta analysoitiin perusominaisuuksilla luodun riskialueluokituksen lisäksi ArcGIS Network Analyst -laajennusosan Service Area -ominaisuuden avulla. Käytännössä tutkimus oli analyysi väestön teoreettisesta saavutettavuudesta asemapaikoilta. Analyysien perusteella todettiin, että asemapaikat sijaitsivat optimaalisilla paikoilla väestöön nähden, joten päädyin parantamaan ensihoitoyksiköiden välittömän lähtövalmiuden prosenttiosuutta työajastaan. Useissa paikoissa Suomessa, varsinkin pienempien paikkakuntien kohdalla, ensihoitoyksiköt ovat virka-ajan ulkopuolella 15 minuutin lähtövalmiudessa. Analyysini perusteella tarkoituksenmukaisinta ja kustannustehokkainta oli asettaa Kainuun pienempiin kuntiin (riskialueluokat 2 5) 50 prosentin välitön lähtövalmius sekä suurempien kuntien (riskialueluokka 1) alueille 100 prosentin välitön lähtövalmius. Saavutettavuusanalyysien perusteella tällä tavalla saavutetaan riittävä ensihoitopalvelun palvelutaso, toteaa Ehrola tutkimuksien tuloksista. Artikkeli pohjautuu tutkimukseen: Ehrola, A Kainuun maakunta - kuntayhtymän ensihoidon riskianalyysi - Paikkatietojärjestelmän (GIS) käyttö toiminnan suunnittelussa. Ylempi ammattikorkeakoulu. Oulun seudun ammattikorkeakoulu. 10 Esri Finland

11 EXTRA 2012 Kainuun ensihoitopalvelun muutosehdotuksen mukainen ensihoitoyksiköiden sijoittuminen ja valmius kartalla (MML 2011). Punaisin laatikoin on merkitty asemapaikat, joissa on hoitotason ensihoitoyksikkö välittömässä lähtövalmiudessa. Vihreillä laatikoilla on merkitty asemapaikat, joissa ei ole välitöntä lähtövalmiutta ympäri vuorokauden. Laatikoiden sisään on merkitty asemapaikan/kunnan nimi, ensihoitoyksikön tasot, määrä sekä lähtövalmiudet. Ensihoidon saavutettavuus kartta. Kartta havainnollistaa välittömän lähtövalmiuden aikaista saavutettavuutta asemapaikoilta. Jokaiselta ensihoidon asemapaikalta laskettiin 8 minuutin, 15 minuutin sekä 30 minuutin sisällä hälytyksestä saavutettava alue tiestöä pitkin. 120 minuutin saavutettavuusalue jätettiin pois, koska kaikki Kainuun alueet saavutetaan kahdessa tunnissa. Esri Finland 11

12 2012 EXTRA Optimointiohjelmistojen käytettävyys ja liiketoimintamahdollisuudet kuntaorganisaatiossa Tampereen teknillisessä yliopistossa diplomi-insinööriksi opiskellut Sanna Ranki hyödynsi Esrin ArcLogisticsreittioptimointiohjelmistoa diplomityössään Optimointiohjelmistojen käytettävyys ja liiketoimintamahdollisuudet kuntaorganisaatiossa. Diplomityönsä hän teki Tampereen Logistiikalle, joka on yksi Tampereen kaupungin liikelaitoksista. Tampereen Logistiikan ydinosaamista ovat logistiset palvelukokonaisuudet henkilöliikenteen, hankintapalvelujen, materiaalihuollon ja konevuokrauksen osa-alueilla. Yrityksen toiminta-ajatuksena on asiakkaiden tarpeiden tunnistaminen ja niihin vastaaminen laadukkailla ja kilpailukykyisillä palvelukokonaisuuksilla edellä mainituilla osa-alueilla. Diplomityön päätavoitteena oli selvittää käyttäjäkeskeisen lähestymistavan avulla, millaisia optimoinnin sovelluskohteita Tampereen kaupungin toiminnassa oli ja voiko niistä rakentaa liiketoimintaa Tampereen Logistiikalle. Diplomityön tavoitteena oli: esittää laskennallisia hahmotelmia siitä, kuinka paljon optimointi voisi parantaa toiminnan tuottavuutta määrittää käyttäjien toiveita ja dotuksia optimoinnin tuomista muutoksista työn tekemiseen kartoittaa optimointiin soveltuvia kohteita Tampereen kaupungin toiminnassa selvittää, mitä lisäarvoa optimoinnin käyttöönottaminen toisi operatiiviseen toimintaan vertailla olemassa olevia optimointiohjelmistoja sekä kirjallisuuden että käytännön työn avulla optimoida tapaustutkimusten lähtötietoja kolmella eri ohjelmistolla. Tehdyn tutkimuksen perusteella Ranki totesi diplomityössään, että kaupungin toiminnassa on paljon kohteita, joissa optimointia voidaan hyödyntää. Tampereen kaupungilla henkilöstö liikkuu paikasta toiseen eri kulkuvälineillä erittäin paljon, tuhannet työntekijät tekevät vuorotyötä, kaupunkiin rakennetaan uusia alueita ja varastoihin varastoidaan tavaraa. On todettu, että ihminen pystyy hallitsemaan järkevästi vain alle viiden yksikön kuljetusten reittejä, aikatauluja ja tehtäväluetteloa (Bräysy 2007). Optimoinnin mahdollisuuksia kuntaalalla on tutkittu jo vuosien ajan, mutta sitä hyödynnetään yhä erittäin vähän. Mahdollisuudet ovat lähes rajattomat ja optimoinnista saavutettava hyöty on merkittävä. Kuljetusreittien sekä muiden logistiikkatoimintojen optimointi säästää mm. polttoainekustannuksia, vähentää ympäristökuormitusta ja parantaa asiakaspalvelua sekä erityisesti helpottaa ja nopeuttaa suunnittelua sekä siten myös näihin kohdistuvia kustannuksia. Paikkatieto on alihyödynnetty ominaisuus, jolla on potentiaalia tulevaisuudessa. Tutustuessani tarkemmin paikkatietoon aloin ymmärtää, kuinka laajasti sitä voi eri yhteyksissä hyödyntää. Resurssilla on aina sijainti, jonka avulla resurssilla voidaan operoida. Lähtökohtaisesti käyttäjällä on vain mielikuvitus rajana, kuinka paikkatieto voidaan nähdä eri yhteyksissä, Ranki toteaa. Sanna Ranki kertoo, että paikkatietoa ei hyödynnetty hänen opinnoissaan juuri lainkaan. Logistiikan kursseilla asiaa sivuttiin, mutta mitään järjestelmiä tai ohjelmia siellä ei päässyt käyttämään. Joillain kursseilla erilaisista paikkatietoon liittyvistä analyyseistä olisi varmasti ollut hyötyä esimerkiksi harjoitustöiden tekemisessä. Tampereen teknillisellä yliopistolla on käytössä joitain paikkatietosovelluksia, ja niitä hyödynnetään enemmän rakennustekniikan opintojen puolella. Päästyään tutustumaan paikkatietoon Ranki kokee, että sen hyödyntäminen jatkossakin olisi järkevää. Ranki myös uskoo, että paikkatieto tulee olemaan hänen työssään hyvin merkittävässä roolissa. Diplomityössään Sanna Ranki käsitteli optimointia, joka on yksi paikkatietoon liittyvä osa-alue. Hän käytti työssään pääosin Esrin ArcLogistics-valmisohjelmistoa. Ohjelmisto oli case -tapauksissa pääroolissa, koska sillä tehtiin uudet ratkaisut jo olemassa oleviin tilanteisiin. Optimointitulokset olivat lupaavia. Ohjelmalla kokeiltiin mm. erityislasten kesäajan päivähoitokuljetusten suunnittelemista. Välillä reitit olivat käytännön kannalta aivan kummallisia ja kaukana optimista, mutta ohjelman avulla saatiin tehtyä reittirunko, jonka pohjalta suunnittelua jatkettiin käsin ottaen huomioon niin asiakkaat kuin liikennöitsijätkin. Tämä oli tilanne ohjelman käytön alkuvaiheessa, joten kaikkia ominaisuuksia ei välttämättä osattu hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla, Sanna Ranki kertoo ArcLogisticsin käyttökokemuksistaan. ArcLogisticsin mukana tulee käyttöopas, jonka avulla peruskäytön oppii helposti. Käyttöopas on kuitenkin suunniteltu ainoastaan peruskäyttöön. Haastavampiin kysymyksiin käyttöoppaan tueksi löytyvät Esrin internetissä ylläpitämät tuki-, forumja keskustelupalstat, jotka tarjoavat apua ratkaisujen selvittämiseksi. Palstoilta löytyy melko kattavasti keskustelua erilaisista esille tulleista ongelmista. 12 Esri Finland

13 EXTRA 2012 Esrin ohjelmistot laajassa käytössä korkeakouluissa Opetus- ja kulttuuriministeriön alaisuudessa toimiva Tieteen tietotekniikan keskus CSC on solminut Esrin kanssa oppilaitoslisenssisopimuksen, joka tarjoaa sopimusohjelmaan liittyneille korkeakouluille joko rajattoman tai luokkahuonekohtaisen käyttöoikeuden Esrin ArcGIS 10 -tuoteperheen ohjelmistoihin. Sopimusohjelmaan kuuluu tällä hetkellä 21 korkeakoulua, joista 13 on ammattikorkeakouluja ja 8 yliopistoja. Näistä 8 ammattikorkeakoulua ja 5 yliopistoa on valinnut rajattoman käyttöoikeuden, joka mahdollistaa Esrin ArcGIS 10 -ohjelmistojen asentamisen jokaiselle oppilaitoksen tietokoneelle sekä myös ohjelmistojen lainaamisen opiskelijoille kotikäyttöön. Näin opiskelijat voivat käyttää ArcGISohjelmistoja myös kurssituntien ulkopuolella sekä harjoitusten että päättötyön tekoon kotonaan. Vastaavasti lisenssien rajaton käyttöoikeus helpottaa tutkijoiden työskentelyä. Luokkahuonelisenssin valinneilla oppilaitoksilla on käytössään ArcGIS for Desktop Basic eli työasemaohjelmistojen perustason paikkatieto-ohjelmisto sekä Network Analyst, Spatial Analyst, Geostatistical Analyst ja 3D Analyst - laajennusosat. Monenlaista hyötyä korkeakouluille CSC:n paikkatietokoordinaattori Kylli Ekin mukaan Esrin oppilaitoslisenssisopimus tuo useita hyötyjä ohjelmassa mukana oleville korkeakouluille. Oppilaitoslisenssisopimus mahdollistaa korkeakouluille laajemmat käyttöoikeudet, käytössä on enemmän lisenssejä ja saatavilla ovat kaikki mahdolliset laajennokset ja myös erikoisemmat lisenssit, kuten ArcGIS Server, ArcLogistics ja ArcPad. Lisenssien määrän nousu vaikuttaa siihen, että kurssien järjestelyissä ei tarvitse ottaa huomioon esimerkiksi sitä, onko samaan aikaan meneillä myös joku toinen kurssi. Aikaisemmin kuulemma myös tutkijat joutuivat joskus ottamaan tauon kurssin ajaksi. Nyt lisenssejä riittää aina kaikille, Kylli Ek kertoo. Uutena ovat saatavilla opiskelijalisenssit, joita opiskelijat voivat asentaa kotikoneelle. Virtual Campus -kurssien avulla Esrin tuotteiden käyttöä voi opiskella myös omatoimisesti, Ek jatkaa. Single Use -lisenssit ovat hänen mukaansa hyödyllisiä myös kenttätöiden aikana. Oppilaitoslisenssisopimus mahdollistaa Esrin ohjelmistojen käytön useissa eri oppiaineissa. ArcGIS-ohjelmistojen käyttö on laajentunut myös perinteisten maantiede-, maanmittaus-, ja metsäyksiköiden ulkopuolelle; uusia käyttäjiä on esimerkiksi geologian, biologian ja taloustutkimuksen puolelta. Tähän vaikuttaa positiivisesti se, että sopimukset ovat nyt korkeakoulun eivätkä yksittäisten laitosten tasolla, Ek toteaa. Keskitetyn lisenssipalvelimen etu on myös se, että korkeakouluissa on vähemmän ylläpitoon liittyviä töitä. Esrin oppilaitoslisenssisopimus rajattomalla käyttöoikeudella mahdollistaa sopimukseen kuuluvien Esrin ArcGISohjelmistojen käytön koko organisaation kattavassa opetuksessa, tutkimuksessa tai hallinnollisissa tehtävissä vuosimaksua vastaan. Sopimukseen sisältyy myös mahdollisuus hyödyntää Esrin Virtual Campus -verkko-opiskeluympäristöä sopimuskauden ajan. Oppilaitoslisenssisopimus tarjoaa hyvät työvälineet myös logistiikan opetukseen. Rajattoman käyttöoikeuden lisenssisopimukseen sisältyvät mm. kuljetusverkostojen analysoimisen mahdollistava ArcGIS Network Analyst sekä reittien ja kuljetusten optimointiin tarkoitettu valmisohjelmisto ArcLogistics. Network Analyst -laajennusosa sisältyy myös luokkahuonelisenssiin. Esimerkkejä projekteista ja opinnäytetöistä CSC:n kautta hankittuja Esrin paikkatietoohjelmistoja on käytetty mm. seuraavissa projekteissa ja opinnäytetöissä: Hämeen ammattikorkeakoulu: VETOS-hanke Tampereen ammattikorkeakoulu ja Tampereen teknillinen yliopisto: LOGIVO-projekti Turun ammattikorkeakoulu, Tomi Mustonen, 2011: Turun kaupungin ruokakuljetusten nykytilamallinnus ja optimointi Projekteista voi hakea lisätietoa internetistä googlettamalla projektien nimillä. Edullinen ja joustava ratkaisu oppilaitoksille myös logistiikan opetukseen Esri Finland 13

14 2012 EXTRA Esrin ratkaisut reititykseen ja analysointiin Esrin paikkatieto-ohjelmistoista löytyy kattavat ratkaisut logistiikan ja kuljetusten analysointiin ja optimointiin. ArcGIS Network Analyst ArcGIS Network Analyst on Esrin ArcGIS-ohjelmistojen laajennusosa, jolla voidaan analysoida kuljetusverkostoja. ArcGIS Network Analyst on saatavilla sekä työasema- että palvelinympäristöön. Laajennusosan toiminnallisuuksiin kuuluvat mm. reititys, palvelualueanalyysi sekä location-allocation -analyysi. Laajennusosan avulla voidaan mallintaa kuljetusverkoston todenmukaiset rajoitukset, kuten yksisuuntaisuudet, kääntymis-, korkeus- ja nopeusrajoitukset sekä liikenteestä johtuvat vaihtelevat ajonopeudet. ArcGIS Network Analystin avulla voidaan muun muassa: etsiä lyhimmät reitit suoraan tai välipysähdysten kautta muodostaa optimaaliset reitit useammalle ajoneuvolle, joiden tulee käydä useissa kohteissa käyttää aikaikkunoita rajoittamaan ajoneuvojen saapumista kohteisiin löytää optimaaliset sijainnit toimipisteille location-allocation -analyysin avulla määritellä palvelualueet matka-ajan tai etäisyyden perusteella luoda kuljetusverkosto käyttäen olemassa olevaa paikkatietoaineistoa tuottaa kuljetuskustannusmatriisi verkoston kaikista reiteistä. ArcLogistics Kuljetustehtävien suunnittelussa on usein otettava huomioon monia eri tekijöitä, kuten aikarajat, asiakkaiden erityistarpeet, ajojärjestys sekä ajoneuvojen määrä, kapasiteetti ja varustus. Näiden perusteella kuljetuksille tulisi kyetä laatimaan kustannuksiltaan mahdollisimman edulliset reitit ja aikataulut, mikä on perinteisin manuaalisin menetelmin äärimmäisen haastava tehtävä. Kun ajoneuvoja on useita, tilauksia kymmeniä ja huomioon otettavia seikkoja paljon, tarvitaan tehokas tietojärjestelmä optimaalisten reittien ja aikataulujen laatimiseen. ArcLogistics on Esrin valmis työasemaohjelmisto vaativaan reititykseen ja kuljetusaikataulujen suunnitteluun. ArcLogistics on helppokäyttöinen ja kustannustehokas ratkaisu, joka sopii kaikille kuljetus- ja logistiikkayrityksille sekä organisaatioille, joiden haasteena on usean auton optimointi päivittäin vaihtuviin kohteisiin. Reittien ja kuljetusten optimointi tehostaa toimintaa, pienentää kuljetuskustannuksia ja vähentää päästöjä sekä parantaa asiakaspalvelua. ArcLogisticsin avulla voidaan suunnitella ja aikatauluttaa kohdekäynnit sekä optimoida reitit. Lisäksi voidaan varmistaa kuljetusten oikea-aikaisuus sekä mahdollisimman vähäiset ajokilometrit. Tiedot voidaan siirtää päätelaitteisiin, jolloin ne ovat käytössä ajoneuvoissa ja terminaalityöskentelyssä. ArcLogistics mahdollistaa esimerkiksi: kohteiden paikantamisen nopeasti osoitteen perusteella reittioptimoinnin tieverkkoa pitkin ajoajan perusteella usean auton optimoinnin päivittäin vaihtuviin kohteisiin autojen kuljetuskapasiteetin, tavaramäärän ja aikataulujen sekä kalustoon liittyvien erityisvaatimusten huomioimisen kuljetusreittien nopean uudelleenlaskennan tarvittaessa raporttien tuottamisen kuljetuksista kuljettajan reitti- ja kuormaohjeet sekä terminaalihenkilökunnan ohjeet kuormaukseen toimitustietojen tuonnin järjestelmään ulkoisista tietojärjestelmistä. ArcLogisticsin tyypillisiä käyttöalueita ovat elintarvike- ja tavarakuljetukset, koululais- ja vammaiskuljetukset sekä lähetti- ja jakelupalvelut. Uusi logistiikkaratkaisu tulossa Esriltä on piakkoin tulossa uusi, entistä monipuolisempi logistiikkaratkaisu, joka korvaa ArcLogistics-ohjelmiston. Uusi ratkaisu on palvelinpohjainen, ja se voidaan ottaa käyttöön asiakkaan omassa ympäristössä tai pilvipalveluna. Palvelinpohjainen järjestelmä on koko organisaation käytettävissä sekä työasema- että mobiilikäyttöliittymien kautta, ja se pystyy hyödyntämään Esrin ArcGIS Online -ympäristöä sekä muita webbipalveluita. 14 Esri Finland

15 EXTRA 2012 DHL - nopeampaa jakelua paikkatietoteknologian avulla DHL Express on yksi maailman suurimmista kuljetusyrityksistä. Yhtiö toimii maailmanlaajuisesti. Ruotsissa sillä on 32 terminaalia, joiden kautta kulkee teitä pitkin päivittäin suuria määriä tavaroita niin yksityishenkilöille kuin yrityksille. Joka vuosi Ruotsin DHL Express käsittelee ja kuljettaa noin 30 miljoona lähetystä 1500 ajoneuvoa käsittävällä kalustolla. Aikaa vievä lajittelu Vuonna 2001 yritys päätti ottaa terminaaliprosessinsa tarkasteluun. Lähetysten lajitteluun ja autojen lastaukseen näytti kuluvan eniten aikaa. Kuljettajien täytyi ensimmäiseksi aamulla lajitella paketit tarkasti ja lastata ne autoihin oikeassa järjestyksessä, mikä vei paljon aikaa ja viivästytti toimituksia. Lähetysten manuaalinen käsittely perustui vahvasti yksittäisten kuljettajien taitavuuteen ja kokemukseen, mikä aiheutti epävarmuutta esimerkiksi kuljettajien lomien yhteydessä ja jonka vuoksi järjestelmä oli haavoittuvainen yllättävissä tilanteissa. DHL alkoi etsiä ratkaisua, jolla voitaisiin yksinkertaistaa ja nopeuttaa tavaroidenkäsittelyprosessia ja joka tukisi kuljettajien työtä. Suurin ongelma oli se, että ajoneuvojen lastaus vei niin pitkän ajan. Lähetykset eivät olleet valmiiksi lajiteltuja, ja kuljettajien piti etsiä paketteja korkeista pinoista. Autot seisoivat kauan ja olivat liian vähän ajossa tältä tilanne näytti, kun tartuimme ongelmaan, sanoo Peter Hesslin, Ruotsin DHL Expressin Head of Operations. Johtopäätös oli, että jos tavarat voitaisiin lajitella automaattisesti ja pakata päivän ajoreitin mukaisesti, kuljettajien aamurutiinit nopeutuisivat ja autot ehtisivät olla enemmän tien päällä. Enemmän aikaa jakeluun DHL Express tutustui konsulttiyrityksen kautta Esrin ohjelmistoihin ja päätti hankkia paikkatietojärjestelmän, joka kehitettiin menestyksekkäästi yhdessä paikallisen Esrin kanssa. Kokemusten hankkimiseksi ja todellisen ajansäästön mittaamiseksi toteutettiin ensin pilottiprojekti Taalainmaan terminaalilla. Taalainmaan kartta ruudutettiin verkoksi, jossa jokaiselle osoitteelle annettiin oma numero. Rahtitavaran saavuttua yöaikaan terminaaliin jokainen lähetys skannattiin viivakoodinlukijalla ja varustettiin järjestysnumerolla, joka ilmaisi sekä auton, johon paketti tuli lastata, sekä paketin paikan autossa. Kun kuljettaja aamulla tuli töihin, häntä odotti valmis lista ajosuunnitelmineen ja lastausjärjestyksineen sekä rahtitavara jo karkeasti lajiteltuna. Dokumentoitu ajansäästö pilottiprojektissa oli 30 minuuttia per auto ja päivä. Taalainmaan onnistunut pilottiprojekti muodosti perustan DHL Expressin nykyiselle paikkatietoratkaisulle. Paikallinen Esri kehitti DHL:lle palvelinpohjaisen Distribution Control -sovelluksen, joka ArcGIS Serverin avulla geokoodaa lähetykset kartalle oikeaan ruutuun ja antaa toimitusjärjestyksen. Tämä auttaa DHL Expressiä minimoimaan ajan, joka kuljettajilta kuluu terminaaleissa auton lastaamiseen, ja enemmän aikaa vapautuu itse jakeluun. Ratkaisu helpottaa myös terminaalityöntekijöitä, jotka näkevät jokaiselle sisään tulevalle lähetykselle määritellyn paikan langattomasta kämmenlaitteesta. Palvelinteknologian ohella DHL käyttää myös ArcEditor-ohjelmiston päälle räätälöityjä työasemasovelluksia paikkatietoaineiston päivitykseen ja ylläpitoon. Oikeat tavarat oikeaan paikkaan Paikkatietoteknologian käyttöönoton jälkeen DHL Express on päässyt prosentin tarkkuuteen tavarankäsittelyssään, mikä tarkoittaa, että vain hyvin harvan paketin osoite täytyy selvittää manuaalisesti. Alueiden ja reittien suunnittelu projektin alkuvaiheessa teetti paljon työtä, mutta tuloksena on yksinkertainen ja selkeä järjestelmä, jota asiakas itse voi muokata ja täydentää. DHL käyttää järjestelmää nykyisin kaikkialla Ruotsissa. Yrityksen laskelmien mukaan ajankäyttö autoa kohden on tehostunut minuuttia päivässä. Dynaamista reittisuunnittelua DHL Express aikoo jatkaa paikkatietoratkaisunsa kehittämistä ja siirtyä dynaamiseen reittisuunnitteluun, jossa joka päivälle voidaan tuottaa uudet reitit edellisenä päivänä järjestelmään syötetyn tiedon pohjalta. Yleistäen voidaan sanoa näin: tiedämme jo illalla, mitä toimitetaan seuraavana päivänä. Tätä tietoa voidaan käyttää reittisuunnitelman tekemiseen reaaliajassa mikä teknisesti ei ole vaikeaa. Täytyy vain saada oikeaa dataa järjestelmään. Itse asiassa olisi täysin mahdollista koota seuraavan päivän toimitukset jo keskiyöllä, kertoo Peter Hesslin. Kuva: Deutsche Post DHL Esri Finland 15

16 Mobiili paikkatietoteknologia tehostaa liikkuvaa työtä Mobiilin paikkatietoteknologian hyödyt: Parantaa tehokkuutta ja tarkkuutta kentällä Mahdollistaa yhteyden kentälle sekä tapahtumien seuraamisen ja nopeiden ratkaisujen tekemisen reaaliajassa Tarjoaa nopean tiedon keräämisen, analysoinnin, päivittämisen ja jakamisen reaaliajassa sekä saumattoman tiedon integroinnin Korvaa paperiset työnkulut Auttaa ja nopeuttaa päätöksentekoa Lue lisää: Esri Finland Oy Sinikalliontie 3 B, Espoo puh (0) iphone, ipad, WindowsPhone7, Windows Tablet, Android

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO)

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Harri Pursiainen, liikenne- ja viestintäministeriö TransEco tutkimusohjelman aloitusseminaari Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari

Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari 10.11.2016 Eurooppa-neuvosto lokakuu 2014 : EU:n 2030 ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Liikenteen energiansäästöpolitiikka ja sen haasteet - näkökulma: kuorma-auto- ja pakettiautoliikenne sekä energiapalveludirektiivi

Liikenteen energiansäästöpolitiikka ja sen haasteet - näkökulma: kuorma-auto- ja pakettiautoliikenne sekä energiapalveludirektiivi Liikenteen energiansäästöpolitiikka ja sen haasteet - näkökulma: kuorma-auto- ja pakettiautoliikenne sekä energiapalveludirektiivi VTT 9.5.2006 Risto Saari Liikenne- ja viestintäministeriö Liikenteen energiansäästöpolitiikka

Lisätiedot

Saavutettavuustarkastelut

Saavutettavuustarkastelut HLJ 2011 Saavutettavuustarkastelut SAVU Saavutettavuustarkastelut SAVU Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman HLJ 2011 jatkotyönä tehdyissä saavutettavuustarkasteluissa (SAVU) on kehitetty analyysityökalu,

Lisätiedot

Kansallinen ilmastopolitiikka liikkumisen ohjauksen taustalla

Kansallinen ilmastopolitiikka liikkumisen ohjauksen taustalla Kansallinen ilmastopolitiikka liikkumisen ohjauksen taustalla Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö LIVE-tilaisuus 17.4.2013 Liikenne ja päästöt Kotimaan liikenne tuotti v. 2011 noin 13,1

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

Parhaita käytäntöjä käyttöön Benchmarking lähtökohtana, RouteSmart työkaluna

Parhaita käytäntöjä käyttöön Benchmarking lähtökohtana, RouteSmart työkaluna Parhaita käytäntöjä käyttöön Benchmarking lähtökohtana, RouteSmart työkaluna Parhaat käytännöt käyttöön Miksi? ESD Energiapalvelu direktiivi Tavoitteena säästää 50 milj. bensiinilitraa vastaava energiamäärä

Lisätiedot

Digitalisaatio liikenteessä

Digitalisaatio liikenteessä Digitalisaatio liikenteessä Johtaja Risto Murto 3.11.2015 Tampere LVM 1.1.2016 www.lvm.fi 4.11.2015 2 EU:n komission liikenteen valkoinen kirja 3/2011 Komissio toteaa, että nykyisen kaltainen liikennepolitiikka

Lisätiedot

Liikennepoliittisen selonteon hankkeiden toteuttaminen. Liikenneministeri Merja Kyllösen selvitys eduskunnalle 20.11.2012

Liikennepoliittisen selonteon hankkeiden toteuttaminen. Liikenneministeri Merja Kyllösen selvitys eduskunnalle 20.11.2012 Liikennepoliittisen selonteon hankkeiden toteuttaminen Liikenneministeri Merja Kyllösen selvitys eduskunnalle 20.11.2012 1. Liikennepoliittinen selonteko: hallituksen ja eduskunnan mandaatti uudelle liikennepolitiikalle

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Peruspalvelukuntayhtymä Kallio 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Johanna Kiiskilä 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Mitä päästöjä tarkastellaan? Kansallinen energia- ja ilmastostrategia sekä keskipitkän aikavälin ilmastopoliittinen suunnitelma koskevat ainoastaan

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101 Kaupunginhallitus 360 07.10.2013 Kaupunginhallitus 202 09.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä 526/08.00.00/2014 Kh 07.10.2013 360 Kehittämisjohtaja Matti

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LOGISTIIKKA-ALUEIDEN MP HANKE-IDEAN ESITTELY

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LOGISTIIKKA-ALUEIDEN MP HANKE-IDEAN ESITTELY PÄÄKAUPUNKISEUDUN LOGISTIIKKA-ALUEIDEN MP HANKE-IDEAN ESITTELY TAVOITE - LOGISTIIKAN TEHOKKUUDEN JA KILPAILUKYVYN KEHITTÄMINEN Tarvitaan vahvempia ja tehokkaampia keskittymiä logistiikan kansainvälisen

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri 24.11.2016 Kotimaan liikenteen khk-päästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne tuotti v. 2015

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kilpailu- ja kuluttajavirasto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Liisa Vuorio 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema

Lisätiedot

POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUN PALVELUTASOPÄÄTÖS AJALLE 1.1.2014-

POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUN PALVELUTASOPÄÄTÖS AJALLE 1.1.2014- SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUN PALVELUTASOPÄÄTÖS AJALLE 1.1.2014- Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri 2 (8) 1. TOIMINTAYMPÄRISTÖ Ensihoidon palvelutasopäätös koskee Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella

Lisätiedot

ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet!

ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet! ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet! 18.5.2016 Kanta-liittymisen ja -hyödyntämisen tukiprojekti yksityisessä sosiaali- ja terveydenhuollossa Kanta-palveluiden

Lisätiedot

Tiemaksujen selvittämisen motiiveja

Tiemaksujen selvittämisen motiiveja Tiemaksujen selvittämisen motiiveja Sidosryhmäseminaari 12.6.2012 Tuomo Suvanto Työryhmän toimeksianto Selvittää, kuinka Suomessa tulisi edetä tiemaksujärjestelmien käyttöönotossa pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Rantaväylän tulevaisuus puntarissa. Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin

Rantaväylän tulevaisuus puntarissa. Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin Rantaväylän tulevaisuus puntarissa Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin Valtakunnan päätieverkkoon kuuluva valtatie 4 kulkee Vaajakoskelta Tikkakoskelle. Jyväskylässä

Lisätiedot

Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014

Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 2 / 9 Green ICT pilotin raportti SISÄLLYSLUETTELO 1. Tiivistelmä koekäytöstä... 3 2. Toteutus... 4 2.1.Tavoite... 4 2.2.Mobiilisovellus... 4 2.3.Käyttöönotto...

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Arene ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Riitta Rissanen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin joukkoliikenteelle elokuussa 2008. Sopimus on voimassa vuoden 2016 loppuun

Lisätiedot

Paikkatiedon mahdollisuudet

Paikkatiedon mahdollisuudet Paikkatiedon mahdollisuudet Taustatietoryhmä 26.2.2016 Laatija: Mari Väänänen Paikkatieto / GIS 2 LÄHDE: http://www.itewiki.fi/opas/paikkatieto-gis-ja-karttapalvelut/ Esimerkkejä paikkatietoanalyyseistä

Lisätiedot

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin joukkoliikenteelle elokuussa 2008. Sopimus on voimassa vuoden 2016 loppuun

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen

Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö LIVE-vuositapaaminen 23.11.2011 Liikkumisen ohjauksen hankehaku

Lisätiedot

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT 12 2 2.1 Maankäyttö ja väestö Etelä-Päijät-Hämeessä oli vuoden 26 lopussa 166 833 asukasta. Viiden vuoden aikajaksolla (21-26) seudun väkimäärä on ollut lievässä kasvussa. Kasvua on edesauttanut erityisesti

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Liikenne- ja viestintäministeriö 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Johanna Särkijärvi 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

Testaus ja säästöt: Ajatuksia testauksen selviämisestä lama-aikana

Testaus ja säästöt: Ajatuksia testauksen selviämisestä lama-aikana Testaus ja säästöt: Ajatuksia testauksen selviämisestä lama-aikana Muutamia ajatuksia siitä, miten testaus pärjää lama-ajan säästötalkoissa. Laman patologioita ja mahdollisuuksia. Säästämisen strategioita.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Rovaniemi 4.10.2011 Lainsäädännön uudistamisen tilanne Terveydenhuoltolaki (1326/2010)

Lisätiedot

Autojen yhteiskäyttö liikenne- ja viestintäministeriön näkökulmasta

Autojen yhteiskäyttö liikenne- ja viestintäministeriön näkökulmasta Autojen yhteiskäyttö liikenne- ja viestintäministeriön näkökulmasta Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Autojen yhteiskäyttö Turkuun työpaja 9.2.2010 Liikennesektorille kohdistuvia haasteita

Lisätiedot

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Vastausten ja tulosten luotettavuus Vastaukset 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Kansainväliset IT:n hallinnan hyvät käytännöt. Luotettavuusnäkökohdat Kokemukset ja soveltamisesimerkit

Lisätiedot

Terveydenhuollon tehokas johtaminen edellyttää parhaat raportointi- ja analysointityövälineet

Terveydenhuollon tehokas johtaminen edellyttää parhaat raportointi- ja analysointityövälineet Terveydenhuollon tehokas johtaminen edellyttää parhaat raportointi- ja analysointityövälineet Tarvitsetko vastauksia seuraaviin kysymyksiin: - miten hoitokustannukset jakautuvat jäsenkuntien kesken? -

Lisätiedot

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta

Lisätiedot

Open Data Tampere Region Kickoff 20.2.2013 Avoimen datan käyttömahdollisuudet liikenteessä

Open Data Tampere Region Kickoff 20.2.2013 Avoimen datan käyttömahdollisuudet liikenteessä Open Data Tampere Region Kickoff 20.2.2013 Avoimen n käyttömahdollisuudet liikenteessä Liikenneinsinööri Mika Kulmala Tampereen kaupunki Tarvitaan uusia innovatiivisia ratkaisuja liikkumiseen ja liikenteeseen

Lisätiedot

Joukkoliikenteen järjestäminen; rahoituksen riittävyys kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet. Jenni Eskola, Liikennevirasto

Joukkoliikenteen järjestäminen; rahoituksen riittävyys kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet. Jenni Eskola, Liikennevirasto Joukkoliikenteen järjestäminen; rahoituksen riittävyys kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet Jenni Eskola, Liikennevirasto Joukkoliikenneuudistuksen vaikutukset Uudistuksen vaikutuksia Markkinaehtoinen

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

KAUPUNKISEUTU- SUUNNITELMAT. Siuntio Johtaja Seija Vanhanen

KAUPUNKISEUTU- SUUNNITELMAT. Siuntio Johtaja Seija Vanhanen KAUPUNKISEUTU- SUUNNITELMAT Siuntio 9.10.2007 Johtaja Seija Vanhanen 2 MAL-SUUNNITTELU Maankäyttö- ja rakennuslaki Vapaaehtoinen suunnittelu Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta Valtioneuvoston asetus

Lisätiedot

TIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua

TIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua Osaston johtaja Sini Puntanen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä TIEMAKSUT Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua 11.2.2016 Taustaa Helsingin seutu on selvittänyt, olisiko seudulla edellytyksiä

Lisätiedot

Autoilun verotuksen muutosnäkymät AKL Summit & Expo erityisasiantuntija Hanna Kalenoja Tieliikenteen Tietokeskus Oy

Autoilun verotuksen muutosnäkymät AKL Summit & Expo erityisasiantuntija Hanna Kalenoja Tieliikenteen Tietokeskus Oy Autoilun verotuksen muutosnäkymät AKL Summit & Expo 2016 erityisasiantuntija Hanna Kalenoja Tieliikenteen Tietokeskus Oy Autoilun verotuksen näköpiirissä olevia muutoksia autoveron tason pieni aleneminen

Lisätiedot

KOULUKULJETUKSET Tarjouspyynnön LIITE 2

KOULUKULJETUKSET Tarjouspyynnön LIITE 2 Sivu 1/5 KOULUKULJETUKSET Tarjouspyynnön LIITE 2 TARJOUSKILPAILUN EHDOT KOULUKULJETUKSET 1. Liikenneluvan voimassaolo 2. Liikenneluvan automäärä 3. Yhteenliittymä 4. Alihankinta 5. Tiedot liikennöitsijästä

Lisätiedot

Hankesuunnittelupäivä 2016

Hankesuunnittelupäivä 2016 Hankesuunnittelupäivä 2016 Ylijohtaja Rami Metsäpelto 25.10.2016 Maakuntauudistus ja Elyt Liikennevirasto ja Liikenneverkkoyhtiö Liikennekaari Rautatieliikenteen kilpailu Suomen ja Venäjän välinen rautatieliikenne

Lisätiedot

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1 Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin

Lisätiedot

Perusopetuksen seutuvertailu

Perusopetuksen seutuvertailu Perusopetuksen seutuvertailu Vuosi 205 Toimintatiedot ja kustannukset Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere, Vesilahti ja Ylöjärvi 2..206 Vertailun tarkoitus Seutuvertailun tavoitteena

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Vastuullisuusmallista hyötyä kuljetusyrityksille ja tilaajille

Vastuullisuusmallista hyötyä kuljetusyrityksille ja tilaajille Vastuullisuusmallista hyötyä kuljetusyrityksille ja tilaajille 10.1.2017 Marke Lahtinen Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. 11.1.2017 1 Vastuullisen ammattiliikenteen edistäminen vapaaehtoisuuden

Lisätiedot

HYVÄN TILAN AVAIMET. Opas toimivan logistiikka- ja varastotilan hankintaan

HYVÄN TILAN AVAIMET. Opas toimivan logistiikka- ja varastotilan hankintaan HYVÄN TILAN AVAIMET Opas toimivan logistiikka- ja varastotilan hankintaan Logistiikka- ja varastotilalle asetetaan nykyisin paljon vaatimuksia. Tilaratkaisuja kartoitettaessa onkin tärkeää miettiä liiketoimintaa

Lisätiedot

Sote ja ikääntyneet Pentti Itkonen

Sote ja ikääntyneet Pentti Itkonen Sote ja ikääntyneet Pentti Itkonen Sote- uudistus ja Eksote Perustetaan erillisellä lailla 18 maakuntaa, joille kuuluu soten järjestäminen; Etelä-Karjalassa vapaaehtoinen perustaminen ja toiminnan käynnistyminen

Lisätiedot

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Haukipudas Kiiminki Hailuoto Oulunsalo Oulu seutusuunnittelija Anne Leskinen, 8.12.2010 Kempele Lumijoki Muhos Liminka Tyrnävä Uusi Oulu

Lisätiedot

Sähköisen liikenteen foorumi 2014

Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Miten Suomi hyötyy sähköisestä liikenteestä Hannele Pokka 14.5.2014 Ilmastopaneelin (IPCC) terveiset sähköisen liikkumisen näkökulmasta Kasvihuonepäästöt ovat lisääntyneet

Lisätiedot

Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE

Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE Mitä se hyvejää? MIKSI EU? MITEN EU SYNTYI? KUINKA SAAN TIETOA OIKEUKSISTANI EU:SSA? MISTÄ EU MÄÄRÄÄ JA MISTÄ PÄÄTETÄÄN KANSALLISESTI? MITEN PÄÄSEN

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Projektin tilanne. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö

Projektin tilanne. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö Projektin tilanne Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö Tehtyä työtä Syksyn mittaan projektiryhmä on kuvannut tavaraliikenteen telematiikkaarkkitehtuurin tavoitetilan

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Ilkka Kauppinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön

Lisätiedot

Kansallisen paikkatietostrategian päivitys Tilannekatsaus. Patinen kokous

Kansallisen paikkatietostrategian päivitys Tilannekatsaus. Patinen kokous Kansallisen paikkatietostrategian päivitys Tilannekatsaus Patinen kokous 27.9.2013 Paikkatietostrategian päivitys Vision, tavoitteiden ja toimenpiteiden työstäminen strategiaryhmässä kesä- elokuu Esittely

Lisätiedot

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Elokuu 2012 * Puolue, jota edustan: Kansallinen Kokoomus Suomen Sosialidemokraattinen Perussuomalaiset Suomen Keskusta Vasemmistoliitto Vihreä liitto Suomen

Lisätiedot

Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto vaikuttavaa yhteistyötä

Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto vaikuttavaa yhteistyötä Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto vaikuttavaa yhteistyötä PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTO www.pelastuslaitokset.fi KUMPPANUUSVERKOSTON TOIMINTA Sai alkunsa 2008 Nykyinen toiminta perustuu 16.8.2011

Lisätiedot

PALVELUTASOPÄÄTÖSESITYS ENSIHOITOPALVELUN JÄRJESTÄMISEKSI PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1.

PALVELUTASOPÄÄTÖSESITYS ENSIHOITOPALVELUN JÄRJESTÄMISEKSI PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1. PALVELUTASOPÄÄTÖSESITYS ENSIHOITOPALVELUN JÄRJESTÄMISEKSI PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1.2017 ALKAEN VERSIO II - monituottajamalli PHSOTEY Ensihoitokeskus Sisällysluettelo

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Pyhännän kunta 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Jouko Nissinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Älypuhelin hoitotyössä; osastoilla ja kentällä - potilaskuljetuksen työkalu. 25.5.2016 n.n

Älypuhelin hoitotyössä; osastoilla ja kentällä - potilaskuljetuksen työkalu. 25.5.2016 n.n Älypuhelin hoitotyössä; osastoilla ja kentällä - potilaskuljetuksen työkalu 25.5.2016 n.n Älypuhelin ja mobiilisovellus tehokkaan toiminnan mahdollistajana SBM-teknologiaan perustuva Potku-sovellus otettu

Lisätiedot

1. Valtuutettu Veijo Oinosen aloite Aluehallintovirastolle selvittämään Ensihoidon palvelutasopäätöstä rautavaaralaisten osalta

1. Valtuutettu Veijo Oinosen aloite Aluehallintovirastolle selvittämään Ensihoidon palvelutasopäätöstä rautavaaralaisten osalta Kunnanvaltuusto 10 11.05.2015 Kunnanhallitus 132 25.05.2015 Kunnanhallitus 146 08.06.2015 Perusturvalautakunta 21 20.01.2016 Valtuutettujen aloitteet/valtuutettu Veijo Oinosen valtuustoaloite 11.5.2015

Lisätiedot

Alueelliset tietovarastot ja niiden käyttö. Terveydenhuollon ATK-päivät Janne Saarela

Alueelliset tietovarastot ja niiden käyttö. Terveydenhuollon ATK-päivät Janne Saarela Alueelliset tietovarastot ja niiden käyttö Terveydenhuollon ATK-päivät Janne Saarela 31.5.2005 Sisällysluettelo 1. Alueelliset tietovarastot Kytkös sähköisien potilaskertomuksien arkistointiin Kytkös organisaatiorajat

Lisätiedot

Vähäpäästöistä liikkuvuutta koskeva eurooppalainen strategia. (COM(2016) 501 lopullinen)

Vähäpäästöistä liikkuvuutta koskeva eurooppalainen strategia. (COM(2016) 501 lopullinen) Vähäpäästöistä liikkuvuutta koskeva eurooppalainen strategia (COM(2016) 501 lopullinen) 1 Strategian tavoitteet Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen tulee vuonna 2050 olla vähintään 60 prosenttia pienemmät

Lisätiedot

ENSIHOITOKESKUS Satakunnan ensihoitopalvelut vuoteen 2013

ENSIHOITOKESKUS Satakunnan ensihoitopalvelut vuoteen 2013 Satakunnan ensihoitopalvelut vuoteen 2013 JYRI LILJA ensihoitopäällikkö Eduskunta on hyväksynyt uuden terveydenhuoltolain, joka tulee voimaan 1.5.2011. Lain mukaan ensihoitopalvelun järjestämisvastuu siirtyy

Lisätiedot

Energiatehokkuussopimukset. Energiavirasto Juha Toivanen

Energiatehokkuussopimukset. Energiavirasto Juha Toivanen Energiatehokkuussopimukset Energiavirasto Juha Toivanen 9.2.2016 Vapaaehtoista sopimustoimintaa energiansäästöstä energiatehokkuuteen ESD 2006 EED 2014 2020 Energiansäästö sopimukset Jatkoaika Energiatehokkuus

Lisätiedot

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM Sote-järjestämislaki ja integraatio Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki 11.9.2014 Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Turvataan

Lisätiedot

EU:n ilmasto- ja energiapaketin vaikutuksia suomalaisen autoilijan arkipäivään

EU:n ilmasto- ja energiapaketin vaikutuksia suomalaisen autoilijan arkipäivään EU:n ilmasto- ja energiapaketin vaikutuksia suomalaisen autoilijan arkipäivään Auto- ja liikennetoimittajien tilaisuus 27.3.2008 Liikenteen päästöjen vähennystavoite vuoteen 2020. Mikä se on? Mitkä ovat

Lisätiedot

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue Kestävää liikkumista Pirkanmaalla Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN STRATEGISET PAINOTUKSET 2012 2015 1. Hyvän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys

Lisätiedot

Kuntien haasteita vuoteen 2015

Kuntien haasteita vuoteen 2015 Kuntien haasteita vuoteen 2015 Ylikunnallinen yhteistyö (seutu, maakunta, suuralue ) Maahanmuutto Muuttoliike, asukasluvun kehitys Palvelujen kysynnän muutos Ikärakenteen muutos: väestön vanheneminen,

Lisätiedot

FITS 1 ohjelma-alue. Liikennetelematiikan palvelujen edellytykset Yhteenveto toiminnasta

FITS 1 ohjelma-alue. Liikennetelematiikan palvelujen edellytykset Yhteenveto toiminnasta FITS 1 ohjelma-alue Liikennetelematiikan palvelujen edellytykset Yhteenveto toiminnasta pj Matti Roine, LVM ja Seppo Öörni, LVM sihteeri Markus Väyrynen, Sito FITS 1 > Tavoitteet > Toiminta > Tulokset

Lisätiedot

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Arja Aalto 3.6.2015 Liikennevirasto vastaa Suomen teistä, rautateistä ja vesiväylistä sekä liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta

Lisätiedot

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos Luottamushenkilöseminaari 26.8.2014 Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Liikenteen tavoitteet (HLJ-toimikunta

Lisätiedot

Pyöräilyn matka-aikojen ja reittivalintojen paikkatietopohjainen mallinnus pääkaupunkiseudulla

Pyöräilyn matka-aikojen ja reittivalintojen paikkatietopohjainen mallinnus pääkaupunkiseudulla Pyöräilyn matka-aikojen ja reittivalintojen paikkatietopohjainen mallinnus pääkaupunkiseudulla Pro gradu -tutkielma Ainokaisa Tarnanen Helsingin yliopisto 3.6.2016 Taustaa Pyöräily ja saavutettavuus ovat

Lisätiedot

Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa

Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa 2 Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää: Kuinka suuri merkitys tieverkon kunnolla ja erityisesti tien pintakunnolla on raskaan liikenteen toimintaolosuhteisiin

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Valtiotieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Jonna Nieminen 3. Vastauksen vastuuhenkilön

Lisätiedot

MAL-aiesopimusmenettely Väliarviointi. Matti Vatilo Suurkaupunkijaosto

MAL-aiesopimusmenettely Väliarviointi. Matti Vatilo Suurkaupunkijaosto MAL-aiesopimusmenettely Väliarviointi Matti Vatilo Suurkaupunkijaosto 24.4.2014 Taustaa Paras-selonteon linjaukset lähtökohtana Valtio-osapuolen valmisteluryhmän (LVM, TEM, VM, YM, ARA, LiVi) tehtävänä

Lisätiedot

Liikennepoliittinen selonteko ja esteettömyys

Liikennepoliittinen selonteko ja esteettömyys Liikennepoliittinen selonteko ja esteettömyys Ylijohtaja Anne Herneoja 21.3.2013 Liikenteen VISIO 2030+ Kilpailukykyä ja hyvinvointia vastuullisella liikenteellä Valtioneuvoston liikennepoliittinen selonteko

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017

Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017 2.4.2014 Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017 Toimintaympäristö Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (tekstissä jatkossa ELYkeskus) Tienpidon ja liikenteen suunnitelmassa

Lisätiedot

Logistiikkaselvitys 2009

Logistiikkaselvitys 2009 Logistiikkafoorumi Logistiikkaselvitys 2009 Professori Lauri Ojala Tutkija Tomi Solakivi Turun kauppakorkeakoulu - Logistiikka Lauri.ojala@tse.fi Tomi.solakivi@tse.fi 1 Logistiikkaselvitys 2009 Liikenne-

Lisätiedot

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Elokuu 2012 * Puolue, jota edustan: Kansallinen Kokoomus Suomen Sosialidemokraattinen Perussuomalaiset Suomen Keskusta Vasemmistoliitto Vihreä liitto Suomen

Lisätiedot

Infrastruktuurin hyödyntäminen työryhmä Jaana Mäkelä Aalto-yliopiston Insinööritieteiden korkeakoulu

Infrastruktuurin hyödyntäminen työryhmä Jaana Mäkelä Aalto-yliopiston Insinööritieteiden korkeakoulu Infrastruktuurin hyödyntäminen työryhmä 2010-2011 Jaana Mäkelä Aalto-yliopiston Insinööritieteiden korkeakoulu 14.5.2011 Tavoitteet Paikkatietojen hyödyntäminen Suomessa 2010 kysely Kehittää indikaattorit,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu

Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu Merja Turunen, Ympäristöministeriö 12.2.2016 Hallitusohjelma BIOTALOUS JA PUHTAAT RATKAISUT 1. Hiilettömään puhtaaseen ja uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti

Lisätiedot

Viisi vinkkiä tasokkaaseen tiedolla johtamiseen ja parempaan asiakasymmärrykseen

Viisi vinkkiä tasokkaaseen tiedolla johtamiseen ja parempaan asiakasymmärrykseen Viisi vinkkiä tasokkaaseen tiedolla johtamiseen ja parempaan asiakasymmärrykseen Big Data Solutions Oy 2017 VIISI VINKKIÄ TASOKKAASEEN TIEDOLLA JOHTAMISEEN JA PAREMPAAN ASIAKASYMMÄRRYKSEEN Basware on maailman

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä strategian laadintaprosessi, sisältö ja toteutuksen suuntaviivoja Lähtökohtana

Lisätiedot

Palvelut asiakaslähtöisiksi

Palvelut asiakaslähtöisiksi Palvelut asiakaslähtöisiksi 2 Sosiaali- ja terveysministeriön kärkihankkeet 01/2017 Budjetti vahvistetaan vuositasolla Uudistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaprosessit - asiakas keskiöön Valtio,

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja

Lisätiedot

KITEEN KAUPUNGIN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILAIDEN KOU- LUKULJETUSTEN PERIAATTEET alkaen

KITEEN KAUPUNGIN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILAIDEN KOU- LUKULJETUSTEN PERIAATTEET alkaen 1 2 KITEEN KAUPUNGIN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILAIDEN KOU- LUKULJETUSTEN PERIAATTEET 1.8.2011 alkaen Perusopetuslain 6 :n mukaan opetus tulee kunnassa järjestää siten, että oppilaiden koulumatkat ovat

Lisätiedot

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa -Liikuntapaikkarakentamisen seminaari Säätytalo14.5.2012 Teppo Lehtinen Synergiaa vai törmäämisiä? Liikuntapolitiikan tavoitteet edistää liikuntaa, kilpa-

Lisätiedot

INSPIRE ArcGIS-tuotteilla. Ulla Järvinen ja Jussi Immonen INSPIRE-koulutuksessa

INSPIRE ArcGIS-tuotteilla. Ulla Järvinen ja Jussi Immonen INSPIRE-koulutuksessa INSPIRE ArcGIS-tuotteilla Ulla Järvinen ja Jussi Immonen INSPIRE-koulutuksessa 14.10.2010 ArcGIS-teknologian avulla organisaatiot voivat kehittää palvelujaan ja tehostaa toimintaansa... Improving How We

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä

Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Avoin kaupunkiseutu Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Työryhmät (kuntien edustajat, kehittämispäällikkö sihteeri) Seutuorganisaatiolla alkanut paikkatietotuotanto vuonna 2013 (rakennesuunnitelma-aineisto

Lisätiedot

Tieliikenteen kuljetusyritysten vastuullisuusmalli. Lasse Nykänen VTT

Tieliikenteen kuljetusyritysten vastuullisuusmalli. Lasse Nykänen VTT Tieliikenteen kuljetusyritysten vastuullisuusmalli Lasse Nykänen VTT Vastuullisuus Triple bottom line: economic, social and environment Lähtökohta vastuullisuusmallin kokeilututkimuksissa: Turvallisuus,

Lisätiedot