KOULUJEN SISÄILMA JA ENERGIATALOUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KOULUJEN SISÄILMA JA ENERGIATALOUS"

Transkriptio

1 KOULUJEN SISÄILMA JA ENERGIATALOUS Kalle Karjalainen Pirjo Kimari TAKE HUHTIKUU 1999

2 2 TIIVISTELMÄ Tutkimuksessa selvitettiin koulurakennusten ilmanvaihdon korjausratkaisuja ja toteutusprosessia 14 tutkimuskohteessa. Sisäilman laatua ja ilmanvaihdon toimivuutta tutkittiin sekä mittauksin että opettajille suunnatuin kyselyin ennen korjausrakentamista ja korjausrakentamisen jälkeen. Korjausratkaisut, niiden kustannukset, vaikutukset energia-talouteen ja sisäilman laatuun analysoitiin. Koulujen mitattu sisäilman laatu parani ilmanvaihdon korjausrakentamisen myötä oleellisesti. Kun ennen korjausta koulujen enimmäishiilidioksidipitoisuudet vaihtelivat välillä ppm, niin korjauksen jälkeen mitatut enimmäishiilidioksidipitoisuudet olivat yhtä tutkimuskohdetta lukuun ottamatta kaikissa kohteissa alle ppm. Ennen korjausrakentamista painovoimaisella ilmanvaihdolla varustettujen koulujen enimmäishiilidioksidipitoisuudet alenivat keskimäärin 850 ppm. Ilman lämpötilat olivat ohjearvoja korkeampia sekä ennen korjausrakentamista (keskiarvo 23 C) että korjausrakentamisen jälkeen (keskiarvo 22 C). Lämmitysverkostoa ei ollut ehditty kaikissa kohteissa säätää ennen korjauksen jälkeisiä mittauksia. Koettu ilman laatu parani kohteissa korjauksen jälkeen opettajien antamien arvioiden mukaan 6,5:stä 7,9:aan. Ilmanvaihdon korjauksen suunnitelmissa oli puutteellisesti määritelty konekomponenttien tehojen arvoja ja niissä oli kiinnitetty melko vähän huomiota ilmastointilaitoksen mitattavuuteen. Urakka-aikataulut olivat yleensä liian tiukat, kanaviston tiiveyskokeita tehtiin melko harvoin ja toimintakokeet tehtiin liian myöhään urakan vastaanottoon nähden. Sisäilmastotavoitetta ei suunnitelmissa ollut asetettu eikä sitä myöskään mitattu korjauksen valmistuttua. Koulujen lämmitysenergiankulutus kasvoi keskimäärin 12 % mikä selittyy sisäilman laadun ylläpitämiseksi tarvittavan ilmanvaihdon määrän lisäyksestä. Sähköenergian kulutus kohosi koekohteissa ilmanvaihtokorjauksen myötä keskimäärin 34 %. Sähköenergian kulutusta lisää ilmanvaihtokoneiden sähkön kulutus. Ilmanvaihtourakan keskimääräiset kustannukset olivat 533 mk/m 2 ja vaihteluväli oli mk/m 2 riippuen korjauksen laajuudesta ja toteutustavasta. Kustannuksia tarkasteltiin myös laskennallisesti kolmelle erikokoiselle kuvitellulle koululle. Laskennallisesti tarkastellen ilmanvaihdon kustannukset olivat 375 mk/m 2, ilmanvaihdon rakennustekniset työt 50 mk/m 2 ja sähkötyöt 15 mk/m 2.

3 ABSTRACT The purpose of this study was to investigate solutions for renovation processes in the ventilation of fifteen school buildings. The quality of indoor air as well as the operation of ventilation were studied. Both measurements and questionnares to teachers were used before and after the renovation work. Solutions for renovation, their costs and effects on energy economy and the quality of indoor air were analyzed. The quality of the indoor air measured in the school buildings was essentially improved as the renovation work proceeded. As the contents of carbon dioxide in the school buildings ranged between 1,200-2,400 ppm before the renovation work, so after that the contents of carbon dioxide were under 1,250 ppm in the maximum in all the school buildings with only one exception. Before the renovation work the maximum carbon dioxide contents in the school buildings furnished with natural ventilation were decreased 850 ppm in the average. The air temperatures were higher than recommended both before the renovation work (23 C in the average) and after that ( 22 C in the average). The heating network was not balanced in all the school buildings before the measurements were made after the renovation work. In the estimates given by the teachers working in these school buildings the quality of the air was experienced to be improved from school grade 6.5 to 7.9. In the plans concerning the renovation of ventilation, only few performance values of machine components were defined and little attention was paid to the measurability of the ventilation plant. Timetables concerning the contract were usually too tight, tests for checking the tightness of ducting were done quite seldom as well as the operational tests were performed late as to the acceptance of the contract. No goal for the indoor climate was set in the plans nor was it measured after the work was completed. Energy consumption in the school buildings was increased about 12 %. The increase in the consumption of heating energy was due to the increase in the quantity of ventilation needed to maintain the quality of the indoor air. The consumption of electrical energy was increased about 34 % in the average in the buildings tested after the renovation.

4 2 The increase in the consumption of electrical energy is also affected by the consumption of electricity of the ventilation machines. The average costs of the ventilation contract were 533 FIM/m 2 and the range of the costs was 213 FIM/ m 2-1,362 FIM/ m 2, depending on the extension of the renovation and the means of making it.the costs were also estimated for three imaginable schools of different sizes. In the calculations the costs were as follows; ventilation 375 FIM/ m 2, construction 50 FIM/ m 2 and electrical work 15 FIM/ m 2.

5 ESIPUHE Tämä raportti on yhteenveto Koulujen sisäilma ja energiatalous tutkimuksesta. Tutkimus kuuluu Tekesin Terve talo teknologiaohjelmaan. Tutkimuksesta julkaistut muut raportit ovat Koulujen ilmanvaihdon korjausratkaisut, jossa kuvataan korjausrakentamiseen soveltuvia ilmanvaihtoratkaisuja ja Koulujen ilmanvaihdon perusparantaminen, jossa kuvataan korjausrakentamisprosessin läpivientitapaa. Tämä yhteenvetoraportti toimii perusteluosana näille edellä mainituille raporteille. Lisäksi tämän tutkimuksen aineistosta on julkaistu seuraavat Oulun teknillisen oppilaitoksen insinöörityöt: Koulujen sisäilmaston tila, Oulujoen ala-asteen ilmanvaihdon perusparannus, Jokikylän koulun ilmanvaihdon perusparantaminen, Kaanaan ala-asteen ja Vaulammin kyläkoulun ilmastoinnin perusparannus sekä Oulun seudun ammattikorkeakoulun terveysalan opinnäytetyö Sisäilman laatu ja terveys. Koulujen sisäilma ja energiatalous tutkimus on tehty Oulun seudun ammattikorkeakoulun tekniikan yksikössä. Tutkimuksen ovat rahoittaneet Teknologian kehittämiskeskus, Tekes ja seuraavat Suomen Ilmateknillisen Toimialayhdistyksen jäsenyritykset: ABB Fläkt Oy, Halton Oy, Koja yhtiöt, Lindab Oy, LVI-Parmair Oy, Swegon Oy ja Vallox Oy. Tutkimusta ohjanneen johtoryhmän kokoonpano on ollut seuraava: erikoistutkija Ilmari Absetz (Teknologian kehittämiskeskus), yli-insinööri Ritva Kivi (opetushallitus), tuotepäällikkö Kaj Karumaa (ABB Fläkt Oy), yli-insinööri Esko Kukkonen (ympäristöministeriö), myyntipäällikkö Markku Mattila (Oy Lindab Ab), myyntipäällikkö Jussi Merilä (Halton Oy), projekti-insinööri Matti Niinisaari (Vallox Oy), myyntijohtaja Seppo Niemi (LVI-Parmair Oy), tutkimuspäällikkö Jorma Railio (Suomen Ilmateknillinen Toimialayhdistys), rakentamistalousinsinööri Jorma Ruokojoki (Suomen Kuntaliitto), tuotepäällikkö Johan Rönnblad (Oy Swegon Ab), pääsihteeri Tuomo Sirkiä (Suomen Arkkitehtiliitto, SAFA), diplomi-insinööri Ulla Soitinaho (Helsingin kaupungin rakennusvirasto), ylilääkäri Jorma Tikkanen (sosiaali- ja terveysministeriö), asiamies Pekka Tuunanen (Suomen Ilmateknillinen Toimialayhdistys), toimitusjohtaja Esko Tähti (Suomen Talotekniikan Kehityskeskus Oy) ja markkinointipäällikkö Kari Äärinen (Koja-yhtiöt). Tutkimuksen vastuullisena johtajana on toiminut TkL Pirjo Kimari ja tutkijoina LVI-insinööri Kalle Karjalainen ja LVI-insinööri Martti Rautiainen sekä opiskelijat Marko Pihlajakoski, Heikki Karjalainen, Juha Ahola, Pentti Säkkinen, Tuula Jokiranta ja Tarja Korkiakoski.

6

7 TIIVISTELMÄ ABSTRACT ESIPUHE SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO KOULURAKENNUSKANTA KOULUJEN SISÄILMASTO AIEMMIN TEHTYJEN TUTKIMUSTEN JA OULUN KOULUISSA SUORITETUN KARTOITUKSEN VALOSSA Koulujen sisäilman laatuvaatimukset TKK:n LVI-laboratorion koulujen sisäilmaa koskevat tutkimukset Oulun kaupungin koulujen sisäilmakartoitus TUTKIMUSKOHTEET KOULUJEN SISÄILMASTO JA ILMANVAIHDON TOIMIVUUS ENNEN KORJAUSTA Sisäilmasto- ja ilmavirtamittaukset Kysely KOULUJEN ILMANVAIHDON KORJAUSRATKAISUT JA KORJAUKSEN TOTEUTUSPROSESSI Korjausratkaisut Ilmanvaihtosuunnitelmat Urakointivaiheen toteutus Kanaviston puhdistus ja ilmavirtojen säätö KOULUJEN SISÄILMASTO JA ILMANVAIHDON TOIMIVUUS KORJAUKSEN JÄLKEEN Sisäilmasto- ja ilmavirtamittaukset Kysely KOULUJEN ENERGIATALOUS ILMANVAIHDON PARANTAMISEN AIHEUTTAMAT KUSTANNUKSET Kohteiden ilmanvaihtokorjausten aiheuttamat kustannukset Koulujen ilmanvaihdon laskennalliset kustannukset Hankintakustannukset Käyttökustannukset Hankinta- ja käyttökustannusten nykyarvo YHTEENVETO LÄHTEET KIRJALLISUUTTA LIITTEET

8

9 1 JOHDANTO Suomessa on noin 6000 koulurakennusta, joissa viettää aikaansa yli ihmistä useita tunteja vuorokauden aikana. Suuri osa näistä rakennuksista ei täytä terveellisen ja viihtyisän sisäilmaston vaatimusta (Kurnitski & al. 1996a s. 43.) Jotta sisäilmaston terveellisyys taattaisiin, tulisi näissä puutteellisissa tapauksissa ilmanvaihtojärjestelmä säätää, uusia osittain tai uusia kokonaan. Koulujen ilmanvaihdon parantamista vaikeuttavat monet syyt. Kiinteistöjen omistajilla ja käyttäjillä on usein hyvin puutteelliset tiedot sisäilmasto-ongelmista ja niiden ratkaisumahdollisuuksista. Myös ilmanvaihtolaitteistojen uusimisen ja korjaamisen kustannukset pelottavat. Edelleen kartetaan tehokkaiden ilmanvaihtolaitteiden käyttökustannuksia. Koulujen ilmanvaihdon perusparantamiseksi on tarjottava kokonaisratkaisuja, jotka perustuvat selvitettyihin ja mitattuihin tietoihin saavutetusta sisäilman laadun parantumisesta sekä ratkaisujen aiheuttamista hankinta- ja käyttökustannuksista. Koulujen sisäilma ja energiatalous -tutkimushankkeen tavoitteena on ollut luoda konkreettiset mallit ja toimenpideohjeet koulujen sisäilmaongelmien ilmateknisille ratkaisuille. Rakennustekniikan vaikutus sisäilmaan on pyritty ottamaan huomioon, mutta siihen ei ole panostettu tässä hankkeessa. Tutkimuksessa kartoitettiin eri aikoina rakennetun koulurakennuskannan laajuutta ja LVI-teknisiä järjestelmiä. Koulujen sisäilman laatua selvitettiin sekä aiemmin tehtyjen tutkimusten perusteella että kartoittamalla Oulun kaupungin koulurakennuskannan sisäilman laatua mittauksin. Ilmanvaihdon korjausratkaisuja ja korjausten toteutusprosessia selvitettiin 14 tutkimuskohteessa. Sisäilman laatua ja ilmanvaihdon toimivuutta tutkittiin sekä mittauksin että opettajille suunnatuin kyselyin ennen korjausrakentamista ja sen jälkeen. Korjausratkaisut ja niiden kustannukset sekä vaikutukset energiatalouteen ja sisäilman laatuun analysoitiin.

10 2 2 KOULURAKENNUSKANTA Suomessa oli vuonna 1995 Tilastokeskuksen tietojen mukaan 8945 opetusrakennusta, joiden yhteenlaskettu kerrosala oli m 2 (Tilastokeskus 1996). Suurin osa niistä on rakennettu 1950-luvulla, jonka jälkeen rakentaminen on tasaisesti vähentynyt. Kuvassa 1 on esitetty eri vuosina rakennettujen opetusrakennusten lukumäärä ja kerrosala Lukumäärä Kerrosala Lukumäärä [kpl] Kerrosala [m2] Tuntematon Rakentamisvuosi 0 Kuva 1. Opetusrakennusten ikäjakauma ja keskimääräiset kerrosalat.

11 3 Kuvassa 2 on esitetty opetusrakennusten jakautuminen kerrosalan perusteella. Siitä nähdään, että lukumääräisesti eniten on pieniä, alle 1000 m 2 :n rakennuksia Lukumäärä [kpl] Tuntematon Kerrosala [m2] Kuva 2. Opetusrakennusten jakauma kerrosalan perusteella. Opetusrakennusten kantavien rakenteiden pääasialliset rakennusmateriaalit on esitetty kuvassa 3. Yleisimmät rakennusmateriaalit ovat puu, betoni ja tiili. Lukumäärä [kpl] Puu Betoni Tiili Teräs Muu Rakennusmateriaali Kuva 3. Opetusrakennusten rakennusmateriaalit.

12 4 Yleisin lämmitystapa opetusrakennuksissa on vesikeskuslämmitys (83 %). Kuvassa 4 on esitetty lämmitystapojen jakauma. Opetusrakennuksia oli tilastossa yhteensä 8 945, joista 41:ssä ei ollut kiinteää lämmityslaitetta ja 197:stä puuttui tieto. 100 % 90 % 80 % 83 % 95 % lukumäärä kerrosala Prosenttiosuus [%] 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 10 % 2 % 4 % 1 % 1 % 1 % Vesikeskuslämmitys Suora sähkölämmitys Uuni- ja kaminalämmitys ilmakeskuslämmitys Lämmitystapa Kuva 4. Opetusrakennusten lämmitystavat Yleisimmät lämmönlähteet olivat kaasu ja öljy, joilla lämmitettiin yhteensä 43 % kaikista opetusrakennuksista. Suurin osa yhteenlasketusta kerrosalasta lämmitetään kaukolämmöllä. Öljy on siis pienten, taajamien ulkopuolella sijaitsevien koulujen lämmönlähde, kun taas kaukolämpö on suurten koulujen pääasiallinen lämmönlähde. Lämmönlähteiden jakauma opetusrakennuksissa on esitetty kuvassa 5. Prosenttiosuus [%] 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 43 % 29.8 % 32.3 % Öljy, kaasu 63.1 % kauko-, aluelämpö Lukumäärä kerrosala 11.5 % 10.0 % 2.8 % 3.0 % 0.2 % 0.1 % 0.1 % 0.1 % Sähkö Puu Kivihiili, koksi Turve Lämmönlähde Kuva 5. Opetusrakennusten lämmönlähteet.

13 5 Tilastokeskuksen tietojen mukaan koneellisella ilmanvaihdolla oli varustettu 3010 opetusrakennusta. Tällöin painovoimaisen ilmanvaihdon rakennusten määräksi jäisi jopa 5935 eli 2/3 kokonaismäärästä. Vastaava kerrosala on noin 9 milj. m 2. On mahdollista, että osa näistä painovoimaista ilmanvaihtolaitoksista on jo korjattu koneellisiksi ilmanvaihtolaitoksiksi, mutta tilastoihin tietoa ei ole korjattu. Tätä tukee kyselytutkimus (Kurnitski J. & al. 1996a), joka kattoi noin neljäsosan Suomen kouluista. Kyselytutkimuksessa ilmanvaihtojärjestelmien jakauma oli seuraava: painovoimainen ilmanvaihto 10 %, koneellinen poisto 26 %, koneellinen tulo ja poisto 47,7 %, kaksi tai useampia ilmanvaihtojärjestelmiä 14,9 %, ilmanvaihtojärjestelmä tuntematon 1,4 %.

14 6 3 KOULUJEN SISÄILMASTO AIEMMIN TEHTYJEN TUTKIMUSTEN JA OULUN KOULUISSA SUORITETUN KARTOITUKSEN VALOSSA 3.1 Koulujen sisäilman laatuvaatimukset Sisäilmastoa koskevia viranomaisohjearvoja on esitetty Suomen rakentamismääräyskokoelman (RakMK) osassa D2 Rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto. RakMK:n määräykset ja ohjeet määrittävät vähimmäisvaatimustason uudisrakentamisessa. Nykyisin voimassa olevan RakMK:n osan D2 ohjearvot koskevat rakennuksia, joiden rakennuslupa on haettu jälkeen. Ohjeiden mukaan hiilidioksidipitoisuuden tulee alittaa arvo ppm, josta ihmisperäisen hiilidioksidin osuus on enintään ppm. Ilman lämpötilan ohjearvo lämmityskaudella luokkahuoneissa ja päiväkodeissa on 21 C ja sen vaihtelurajat ± 1 C. Suhteelliselle kosteudelle ei raja-arvoja ole annettu. Luokkatilojen ilmavirran ohjearvoksi on esitetty 6 dm 3 /s, hlö. RakMK:n osassa D2 on esitetty ohjearvoja myös vedolle, operatiiviselle lämpötilalle sekä äänitasolle. Terveydensuojelulain perusteella sosiaali- ja terveysministeriö on oppaassaan Sisäilmaohje (Sisäilmaohje 1997) määritellyt kouluja ja päiväkoteja koskevia sisäilman ohjearvoja. Ohjearvot koskevat koko olemassa olevaa koulurakennuskantaa. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaassa määritelty tyydyttävä taso vastaa rakentamismääräyskokoelmassa määriteltyä tasoa. Välttävän tason alittaminen voi aiheuttaa terveyshaittaa. Huoneilman laatua voidaan pitää tyydyttävänä, kun ilman hiilidioksidipitoisuus on alle ppm. Ilmanvaihdon ohjearvojen osalta opas viittaa RakMK:n ohjeisiin. Huoneilman lämpötilan tyydyttävä arvo on 21 C ja välttävä arvo 20 C. Ilman lämpötila ei saisi kohota yli 26 C, ellei se johdu ulkoilman lämpimyydestä. Sisäilmayhdistyksen, Suomen Rakennuttajaliiton, Suomen Arkkitehtiliiton ja Suomen Konsulttitoimistojen Liiton julkaisussa Sisäilmaston, rakennustöiden ja pintamateriaalien luokitus (Sisäilmayhdistys 1995) on esitetty suosituksia sisäilmaston eri laatuluokkien tavoite- ja mitoitusarvoiksi. Julkaisu on tarkoitettu käytettäväksi suunnittelun, urakoinnin ja laitevalmistuksen apuna. Se ei ole viranomaissäännös. Sisäilmastoluokitus on kolmiportainen. Parhaassa luokassa S1 hiilidioksidipitoisuuden enimmäisarvo on ppm, ilman lämpötilan raja-arvot talvella C. Suhteellisen kosteuden tulisi talvella olla %. Keskimmäisessä luokassa S2 hiilidioksidipitoisuuden enimmäisar-

15 7 vo on ppm ja ilman lämpötilan raja-arvot talvella C. Suhteelliselle kosteudelle ei ole asetettu tavoitetta luokassa S2. Huonoimmassa luokassa S3 hiilidioksidipitoisuuden enimmäisarvo on ppm, ilman lämpötilan raja-arvot talvella C eikä suhteelliselle kosteudelle ole asetettu tavoitetta. Taulukkoon 1 on koottu edellä mainittujen ohjeiden ja suositusten raja-arvot ilman hiilidioksidipitoisuuden, lämpötilan, vedon ja LVIS-järjestelmien aiheuttaman äänitason osalta. Taulukko 1. Sisäilmastoa koskevat ohjearvot. RakMK, osa D2 (YM) Sisäilmaohje (STM) Sisäilmaston, rakennustöiden ja pintamateriaalien luokitus (SIY, RAKLI, SAFA, SKOL) Välttävä Tyydyttävä S1 S2 S3 Hiilidioksidipitoisuus, ppm Ilman lämpötila talvella, C Veto talvella, m/s 0,18 0,20 0,18 0,1 0,15 0,15 Äänitaso, db(a) TKK:n LVI-laboratorion koulujen sisäilmaa koskevat tutkimukset Koulujen sisäilman laatua on aiemmin selvitetty kolmessa TKK:n LVI laboratorion tekemässä tutkimuksessa: - Teijonsalo & al., Luokkahuoneiden ilmanlaatu alustava kartoitus, Kurnitski & al., Koulujen sisäilmasto rehtorikysely ja sisäilmastomittaukset, Kurnitski, Vilkki & al., Koulujen sisäilmasto ja kosteusvauriot, 1996 Tässä luvussa on käsitelty näiden tutkimusten tuloksia. Luokkahuoneiden ilmanlaatu - alustava kartoitus -raportin on tehnyt Teknillisen korkeakoulun LVI-laboratorio (Teijonsalo & al. 1991). Aineistona tässä tutkimuksessa oli 30 koulua, jotka oli valittu satunnaisotannalla Espoon 85 koulusta. Tutkimuksissa mitattujen luokkatilojen keskimääräinen lämpötila oli 21,6 C lämpötilavaihtelun ollessa

16 8 suurimmillaan 8 C yhden tunnin aikana. Kosteus vaihteli välillä % keskiarvon ollessa 30 %. Luokkahuoneiden hiilidioksidipitoisuuksien keskiarvo oli ppm. Koneellisella tulo- ja poistoilmanvaihdolla varustetuissa kouluissa pitoisuus oli keskimäärin ppm ja painovoimaisen ilmanvaihdon kouluissa ppm. Hajuvoimakkuudet luokissa olivat välillä 1-5 asteikon maksimiarvon ollessa 10. Keskiarvo hajuvoimakkuuksille oli 2,3. Poistoilmavirrat henkilöä kohden vaihtelivat välillä 0,1-12,9 l/s keskiarvon ollessa 3,8 l/s. Koulujen sisäilmasto - rehtorikysely ja sisäilmastomittaukset -raportti (Kurnitski & al. 1996a) on Teknillisen korkeakoulun LVI-tekniikan laboratorion tekemä. Aineistona tässä tutkimuksessa oli käytetty 1 264:lle yläasteen, ala-asteen tai lukion rehtorille lähetetyn kyselyn tuloksia. Kyselyyn vastanneita oli 984. Kyselytutkimus kattoi noin neljäsosan Suomen koulusta. Oppilasmäärä oli näissä kouluissa yhteensä , joka on hieman yli puolet kokonaismäärästä Lisäksi suoritettiin sisäilmastotutkimuksia 10 koulussa, joista kahdeksan oli pääkaupunkiseudulla. Mittausten kohteena oli yhteensä 56 luokkahuonetta. Ilmanvaihtojärjestelmien jakautuminen rehtorikyselyn koulujen kesken oli seuraava: painovoimainen 10 %, koneellinen poisto 26 %, koneellinen tulo ja poisto 47,7 %, kaksi tai useampia ilmanvaihtojärjestelmiä 14,9 %. 1,4 % rehtoreista ei tuntenut koulunsa ilmanvaihtojärjestelmää. Lämmöntalteenottoa käytettiin 31,4 %:ssa koulurakennuksista. Rehtoreilta kysyttiin myös mielipidettä ilmanvaihtojärjestelmän toimivuudesta. Taulukossa 2 on esitetty mielipiteiden jakautuminen eri ilmanvaihtojärjestelmittäin. Taulukko 2. Rehtoreiden mielipiteiden jakautuminen ilmanvaihtojärjestelmän toimivuudesta. Ilmanvaihtojärjestelmä Täysin toimivat [%] Ei toimi lainkaan [%] Koneellinen tulo ja poisto 57 2 Koneellinen poisto 35 3 Painovoimainen Kyselyn perusteella rehtorit pitivät yleisimpinä sisäilmasto-ongelmina koulurakennuksissa seuraavia asioita: vedon tunne talvella, riittämätön ilmanvaihto koko lukuvuoden ajan ja tunkkainen (huono) ilma koko lukuvuoden ajan. Sisäilmasto-ongelmien suurimmiksi aiheuttajiksi rehtorit nimesivät ilmanvaihtojärjestelmän (70,3 %), liian suuren

17 9 oppilasmäärän luokissa (31,2 %), rakennusmateriaalit ja -tarvikkeet (26,1 %) sekä kosteusvauriot (16,1 %). Sisäilmaston parantamiseksi rehtorikyselyssä ehdotettiin enimmäkseen ilmanvaihdon parantamista (72,6 %), rakenteiden korjaamista (35,3 %), lämmityksen säätöä (27,4 %) ja kosteusvaurioiden korjausta (27,0 %) sekä siivouksen parantamista (15,9 %). Sisäilmastomittauksissa luokkahuoneiden keskikoko oli 60 m 2. Luokkahuoneen henkilömäärä vaihteli välillä 9 36 sen ollessa keskimäärin 23. Pinta-ala henkeä kohti oli keskimäärin 2,6 m 2 /hlö ja tilavuus 8,0 m 3 /hlö. Painovoimaisen ilmanvaihdon kouluissa vastaavat luvut olivat 3,5 m 2 /hlö ja 11,5 m 3 /hlö, kun taas koneellisen ilmanvaihdon kouluissa ne olivat pienemmät arvoilla 2,5 m 2 /hlö ja 7,6 m 3 /hlö. Painovoimaisen ilmanvaihdon luokkien poistoilmavirta oli keskimäärin 1,6 l/s, hlö ja 0,39 l/s, m 2, koneellisen poiston luokissa 2,3 l/s, hlö ja 0,9 l/s, m 2 ja koneellisen tulo- ja poistoilmanvaihdon luokkahuoneissa 5,9 l/s, hlö ja 1,9 l/s, m 2. Luokista mitattujen hiilidioksidipitoisuuksien keskiarvot eri järjestelmillä olivat seuraavat: painovoimainen ppm, koneellinen poisto ppm ja koneellinen tulo ja poisto 836 ppm. Huonelämpötilojen keskiarvot eri ilmanvaihtojärjestelmillä olivat seuraavat; painovoimainen 20,6 C, koneellinen poisto 22,1 C ja koneellinen tulo ja poisto 21,1 C. Suhteellisen kosteuden keskiarvo oli painovoimaisen ilmanvaihdon luokissa 24,6 %, koneellisen poiston luokissa 21,7 % ja koneellisen tulon ja poiston luokissa 21,5 %. Koulujen sisäilmasto ja kosteusvauriot -raportti on Teknillisen Korkeakoulun LVItekniikan ja talonrakennustekniikan laboratorioiden (Kurnitski, Vilkki & al.1996) tekemä. Tutkimuksen kohteena oli 32 koulua yhteensä noin 280 pääkaupunkiseudun koulusta. Kaikista valituista kohteista käytiin läpi aiemmin tehdyt kuntoarviot ja energiakatselmukset sekä korjaussuunnitelma-asiakirjat. Lisäksi 12 tutkimuskohteessa suoritettiin silmämääräiset rakenne- ja LVI-tekniset katselmukset. Näistä 10 kohteessa suoritettiin mittauksia peruskorjatuissa ja vanhalla järjestelmällä toimivissa luokkatiloissa. Mittauksia suoritettiin yhteensä 34 luokassa yhden opetustunnin aikana kertamittauksena. Mitattavia suureita olivat hiilidioksidipitoisuus (CO 2 ), huonelämpötila, suhteellinen kosteus ja poistoilmavirta. Mittaukset suoritettiin syys-lokakuussa.

18 10 Hiilidioksidipitoisuusmittausten keskiarvot olivat eri järjestelmillä seuraavat: painovoimainen (yksi koulu) ppm, koneellinen poisto (neljä koulua) ppm sekä koneellinen tulo ja poisto ppm. 15 luokkaa oli varustettu koneellisella tulo- ja poistoilmanvaihdolla, kolme painovoimaisella ja seitsemän koneellisella poistoilmanvaihdolla. Suhteellisen kosteuden alhaisin mitattu arvo oli 28 %, ylin 47 % ja keskiarvo 37 %. Mittaukset oli suoritettu syksyllä, mikä selittää melko korkeita suhteellisen kosteuden arvoja. Yhteenvetona edellä esitetyistä kolmesta TKK:n LVI-laboratorion tutkimuksesta voidaan todeta, että ilmanvaihtojärjestelmällä on selvä vaikutus mitattuun ilman hiilidioksidipitoisuuteen ja ilmavirtoihin sekä rehtorikyselyssä koettuun ilman laatuun. Vaikka painovoimaisella ilmanvaihdolla varustetuissa rakennuksissa oli huonetilavuus suurempi kuin koneellisen ilmanvaihdon rakennuksissa, hiilidioksidipitoisuuksissa oli silti selvä ero. Kuvassa 6 on esitetty yhteenvetona TKK:n tutkimuksista keskimääräiset hiilidioksidipitoisuudet ja ilmavirrat järjestelmäkohtaisesti. TKK:n ilman hiilidioksidipitoisuuksien mittauksissa on käytetty keskiarvoja eikä tilan enimmäisarvoja, joten vertailua viranomaisohjeisiin ei niiden perusteella voi tehdä. 6 Keskimääräiset ilmavirrat ja hiilidioksidipitoisuudet järjestelmäkohtaisesti kahdessa tutkimuksessa Ilmavirta [l/s, hlö] Hiilidioksidipitoisuus [ppm] Rehtorikysely ja sisäilmastomittaukset, ilmavirta henkilöä kohti Sisäilmasto ja kosteusvauriot, ilmavirta henkilöä kohti Rehtorikysely ja sisäilmastomittaukset, hiilidioksidipitoisuus Sisäilmasto ja kosteusvauriot, hiilidioksidipitoisuus Painovoimainen Koneellinen poisto Ilmanvaihtojärjestelmä Koneellinen tulo ja poisto Kuva 6. Keskimääräiset ilmavirrat ja hiilidioksidipitoisuudet järjestelmäkohtaisesti kahdessa TKK:n tekemässä tutkimuksessa.

19 Oulun kaupungin koulujen sisäilmakartoitus Oulun seudun ammattikorkeakoulun tekniikan yksikkö kartoitti Oulun kaupungin koulujen sisäilman laatua talvella Kartoituksen tavoitteena oli selvittää normaalin käyttökuormituksen vaikutukset sisäilman laatuun ja ilmanvaihdon riittävyys kuormituksiin nähden. Oulun kaupungin 20 koulun kahdessa luokkatilassa mitattiin ilman hiilidioksidipitoisuus, lämpötila ja suhteellinen kosteus. Tilaajan edustajat ja kartoituksen suorittajat valitsivat mittauskohteet yhteistyössä siten, että kohteisiin sisältyi erityyppisiä ja ikäisiä ilmanvaihtojärjestelmältään erilaisia rakennuksia. Sisäilmaston laadun kartoittamiseen sisältyivät hiilidioksidipitoisuuden, ilman lämpötilan ja suhteellisen kosteuden määrittäminen jatkuvana mittauksena yhden oppitunnin aikana aamupäivisin, ei kuitenkaan aamun ensimmäisen oppitunnin aikana. Mittauksen aikana tiloissa oleva henkilökuormitus kirjattiin ylös. Tilojen ilmanvaihdon ilmavirrat mitattiin niistä tiloista, joissa oli koneellinen ilmanvaihtojärjestelmä. Painovoimaisen ilmanvaihdon rakennuksissa mitattiin huoneiden tilavuudet. Mittaukset suoritettiin Mittauksissa pyrittiin saamaan esille tilojen tavanomainen käyttötilanne. Useimmissa rakennuksissa, joissa on koneellinen ilmanvaihto, ilmanvaihtoa voidaan käyttää joko täydellä tai puolitetulla teholla. Ilmavirrat voidaan viranomaisohjeiden mukaan Oulussa puolittaa, kun ulkoilman lämpötila on alle 17 C. Mittaajat eivät muuttaneet ilmanvaihdon käyttötehoa, vaikkei se olisikaan ollut oletettu. Ilmanvaihdon käyttötehot ja ulkoilman lämpötilat kirjattiin kuitenkin muistiin. Luokkatilojen enimmäishiilidioksidipitoisuudet vaihtelivat 955 ppm:stä ppm:ään. Viranomaisohjeiden mukainen ppm:n raja-arvo ylitettiin 20 luokkatilassa, mikä on 50 % mitatuista tiloista. Luokkatilojen enimmäishiilidioksidipitoisuudet on esitetty kuvassa 7.

20 Hiilidioksidipitoisuus [ppm] Mitatut luokat [kpl] Kuva 7. Luokkatilojen hiilidioksidipitoisuuksien maksimiarvot Oulun kaupungin kouluissa suoritetussa kartoituksessa. Luokkatilojen ilman lämpötilat vaihtelivat C. Yleensä ilman lämpötilat ylittivät ohjearvon 21 C, ja minimilämpötila kuvaa lähinnä ikkunatuuletuksesta aiheutuvaa alkutilanteen lämpötilaa joissakin luokissa. Luokkatilojen ilman suhteelliset kosteudet vaihtelivat välillä 8-42 %. Suhteellinen kosteus kuvaa lähinnä mittausten aikana vallinneita sääoloja ja henkilöiden aiheuttamaa kosteuskuormitusta. Suhteelliseen kosteuteen vaikuttaa huoneilman lämpötila. Mitä korkeampi lämpötila on, sitä pienemmäksi suhteellinen kosteus muodostuu. Kouluissa ikkunatuuletus oli satunnaista. Tuuletettujen ja tuulettamattomien luokkien lukumäärät ilmanvaihtojärjestelmittäin ilmenevät taulukosta 3. Taulukko 3. Ikkunatuuletuksen käyttö kouluissa. Ilmanvaihtojärjestelmä Tuuletettu Tuulettamaton Koneellinen tulo ja poisto 4 15 Koneellinen poisto 5 7 Painovoimainen 4 4 Ilmanvaihdon määrä vaikuttaa ratkaisevasti tilojen hiilidioksidipitoisuuteen. Kuvassa 8 on esitetty tilojen hiilidioksidipitoisuuksien keskiarvot, minimien keskiarvot ja maksimiarvojen keskiarvot ilmanvaihtojärjestelmittäin.

21 Hiilidioksidipitoisuus [ppm] Painovoimainen Koneellinenpoisto Koneellinen tulo ja poisto 0 keskiarvo minimien keskiarvo maksimien keskiarvo Kuva 8. Koulujen hiilidioksidipitoisuuksien arvot ilmanvaihtojärjestelmittäin Oulun kaupungin koulujen kartoituksessa.

22 14 4 TUTKIMUSKOHTEET Koulujen sisäilmasto ja energiatalous -tutkimuksen tutkimuskohteiksi pyrittiin valitsemaan eri-ikäisiä, laajuudeltaan, ominaisuuksiltaan ja ilmanvaihtojärjestelmiltään erilaisia koulurakennuksia, joissa kunta oli päättänyt suorittaa perusparannuksen. Kohteet olivat seuraavat: - Oriveden koulukeskus (kolme eri rakennusta: yläaste, lukio ja ruokalarakennus) - Oulusta Rajakylän koulukeskus (ala-aste, yläaste ja lukio) ja Oulujoen ala-aste - Muhokselta Huovilan ala-aste - Yli-Kiimingistä Vesalan ala-aste ja Vepsän ala-aste - Haukiputaalta Jokikylän ala-aste - Raisiosta Kaanaan koulu (osakorjaus) - Jokioisilta Vaulammin ala-aste - Turusta Puolalan koulu (osakorjaus) - Kausalasta Iitin lukio - Saarijärveltä Kalmarin ala-aste ja Tarvaalan ala-aste. Lisäksi mukaan otettiin kaksi kohdetta, joissa suoritettiin ainoastaan kanaviston puhdistus ja ilmavirtojen säätö. Nämä kohteet olivat - Oulusta Oulunlahden ala-aste ja Hönttämäen ala-aste. Lähtötilanne mitattiin ja kartoitettiin, mutta korjaustoimenpiteitä ei tutkimuksen aikana vielä suoritettu seuraavissa kohteissa: - Muhokselta Keskustan ala-aste - Yli-Kiimingin yläaste. Valituissa kouluissa suoritettiin kuudessa koulussa perusteellinen rakennus- ja talotekninen perusparannus, viidessä kyläkoulussa ilmanvaihdon perusparannus, kahdessa isohkossa kaupunkikoulussa osittainen ilmanvaihdon perusparannus ja kahdessa kaupunkikoulussa ilmanvaihdon puhdistus ja säätö.

23 15 Kohteista kaksi edusti suurehkoa koulukeskusta, jossa oli useita rakennuksia. Tutkimukseen osallistui seitsemän pientä kyläkoulutyyppistä ala-astetta. Kaksi kohdetta edusti kaupunkikoulujen keskikokoisia rakennuksia. Kahdessa isossa koulurakennuksessa suoritettiin ilmanvaihdon korjaus ainoastaan osassa luokkatiloista. Rakennusten iät ja rakennustilavuudet on esitetty taulukossa 4. Taulukko 4. Tutkimuskohteiden rakennusvuosi ja tilavuus. Kohde Rakennusvuosi Tilavuus [m 3 ] Oriveden koulukeskus - A -osa B -osa C -osa Rajakylän yläaste Huovila Vesalan koulu Vepsän koulu Jokikylän koulu Kaanaan koulu Vaulammin koulu Puolalan koulu Iitin lukio Oulujoen ala-aste Kalmari - Vanhempi Uudempi Tarvaala Kolmessa rakennuksessa oli ennen korjausrakentamista koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, yhdessä koneellinen poistoilmanvaihto ja kaikissa muissa kohteissa painovoimainen ilmanvaihto. Toisessa niistä kohteista, joiden ilmanvaihtoa ei tutkimuksen aikana vielä korjattu, oli koneellinen poistoilmanvaihto ja toisessa oli noin kymmenen vuotta sitten rakennettu koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto. Kahdessa kohteessa, joissa suoritettiin puhdistus ja säätö, oli koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto.

KOULUJEN ILMANVAIHDON KORJAUSRATKAISUT

KOULUJEN ILMANVAIHDON KORJAUSRATKAISUT KOULUJEN ILMANVAIHDON KORJAUSRATKAISUT Kalle Karjalainen Pirjo Kimari TAKE HUHTIKUU 1999 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 TAVOITETASO... 3 2.1 Sisäilmastotavoite... 3 2.2 Energiankulutustavoite...

Lisätiedot

KOULUJEN ILMANVAIHDON PERUSPARANTAMINEN

KOULUJEN ILMANVAIHDON PERUSPARANTAMINEN KOULUJEN ILMANVAIHDON PERUSPARANTAMINEN Kalle Karjalainen Pirjo Kimari TAKE HUHTIKUU 1999 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 ILMANVAIHDON PERUSPARANTAMINEN... 4 2.1 Lähtötiedot... 6 2.2 Tavoitetason

Lisätiedot

Luolajan ala-aste (puukoulu), Vesitie 14, Hämeenlinna

Luolajan ala-aste (puukoulu), Vesitie 14, Hämeenlinna Lausunto 07.11.2014 1/3 Linnan Tilapalvelut, Hämeenlinna Laatija: Tommi Paasivirta, Luolajan ala-aste (puukoulu), Vesitie 14, Hämeenlinna Lähtötilanne ja seurantamittausten tarkoitus Koulun luokkatilojen

Lisätiedot

KOULURAKENNUKSISSA. Timo Kalema and Maxime Viot. Teknisen suunnittelun laitos

KOULURAKENNUKSISSA. Timo Kalema and Maxime Viot. Teknisen suunnittelun laitos ILMANVAIHTO JA SISÄILMAN LAATU KOULURAKENNUKSISSA Timo Kalema and Maxime Viot Tampereen teknillinen yliopisto Teknisen suunnittelun laitos Tutkimukset T. Kalema, E. Mäkitalo, J. Rintamäki, T. Sahakari,

Lisätiedot

Terveen talon ilmanvaihto

Terveen talon ilmanvaihto Terveen talon ilmanvaihto DI. Terveellisen ja viihtyisän sisäympäristön haasteet asunnoissa Lämpöolosuhteet talvella vetää, kesällä on kuuma Ilman laatu riittämätön ilmanvaihto yli puolessa asunnoista

Lisätiedot

Päiväkotien sisäilmatutkimus Raportti 2.4.2012

Päiväkotien sisäilmatutkimus Raportti 2.4.2012 Päiväkotien sisäilmatutkimus Raportti 2.4.2012 LVI-talotekniikkateollisuus ry Oulun seudun ammattikorkeakoulu Mikkelin ammattikorkeakoulu Tampereen ammattikorkeakoulu Satakunnan ammattikorkeakoulu Metropolia

Lisätiedot

IV-kuntotutkimus. Matarin päiväkoti. Ajomiehenkuja 9 01400 VANTAA

IV-kuntotutkimus. Matarin päiväkoti. Ajomiehenkuja 9 01400 VANTAA IV-Special Oy 13.12.2011 IV-kuntotutkimus Matarin päiväkoti Ajomiehenkuja 9 01400 VANTAA HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 www.asb.fi TAMPERE: asb-yhtiot@asb.fi keskus: 0207

Lisätiedot

Päiväkotien sisäilman laatu ja ilmanvaihdon toimivuus. Pirjo Kimari Johanna Jalas Kalle Karjalainen

Päiväkotien sisäilman laatu ja ilmanvaihdon toimivuus. Pirjo Kimari Johanna Jalas Kalle Karjalainen Päiväkotien sisäilman laatu ja ilmanvaihdon toimivuus Pirjo Kimari Johanna Jalas Kalle Karjalainen Tutkimuksia 1 2000 Sisältö Tutkimuksen tausta ja tavoitteet 2 Menetelmä 3 Yhteenveto tuloksista 4 Sisäilmasto-

Lisätiedot

Ilmanvaihtojärjestelmien kunto terveysnäkökohdat

Ilmanvaihtojärjestelmien kunto terveysnäkökohdat Ilmanvaihtojärjestelmien kunto terveysnäkökohdat Kari Reijula professori, teemajohtaja IV-järjestelmät ja terveys Riittävä ilmanvaihto, tunkkaisuus vs. veto, kosteuden kertyminen Kanavien, järjestelmien,

Lisätiedot

PERUSKORJAUSSELVITYKSIÄ, ILMANVAIHDON SELVITYSTYÖ

PERUSKORJAUSSELVITYKSIÄ, ILMANVAIHDON SELVITYSTYÖ 4.6.2013 1(4) Pelimannin ala-aste ja päiväkoti Pelimannintie 16 Helsinki PERUSKORJAUSSELVITYKSIÄ, ILMANVAIHDON SELVITYSTYÖ 1. TEHTÄVÄ Tarkoituksena oli selvittää ilmanvaihtolaitteiden mahdolliset mineraalivillalähteet

Lisätiedot

Jorma Säteri Sisäilmayhdistys ry Energiatehokkaat sisäilmakorjaukset

Jorma Säteri Sisäilmayhdistys ry Energiatehokkaat sisäilmakorjaukset Energiatehokkaat sisäilmakorjaukset Toiminnanjohtaja Jorma Säteri. Sisäilmasto ja energiatalous Suurin osa rakennusten energiankulutuksesta tarvitaan sisäilmaston tuottamiseen sisäilmastotavoitteet tulee

Lisätiedot

SISÄILMASTO- JA ENERGIATEHOKKUUS- TAVOITTEIDEN ASETTAMINEN, VALVONTA JA TODENTAMINEN

SISÄILMASTO- JA ENERGIATEHOKKUUS- TAVOITTEIDEN ASETTAMINEN, VALVONTA JA TODENTAMINEN SISÄILMASTO- JA ENERGIATEHOKKUUS- TAVOITTEIDEN ASETTAMINEN, VALVONTA JA TODENTAMINEN Jarek Kurnitski Dosentti, TkT TKK LVI-tekniikka 5.3.2008 Sisäilmasto- 1 seminaari Sisäilmastoluokka vs. energialuokka

Lisätiedot

KONEELLISEN POISTOILMANVAIHDON MITOITTAMINEN JA ILMAVIRTOJEN MITTAAMINEN

KONEELLISEN POISTOILMANVAIHDON MITOITTAMINEN JA ILMAVIRTOJEN MITTAAMINEN KONEELLISEN POISTOILMANVAIHDON MITOITTAMINEN JA ILMAVIRTOJEN MITTAAMINEN Koneellinen poistoilmanvaihto mitoitetaan poistoilmavirtojen avulla. Poistoilmavirrat mitoitetaan niin, että: poistopisteiden, kuten

Lisätiedot

valmistaa ilmanvaihtokoneita Parmair Eximus JrS

valmistaa ilmanvaihtokoneita Parmair Eximus JrS Parmair Eximus JrS Parmair Eximus JrS Air Wise Oy valmistaa ilmanvaihtokoneita Parmair Eximus JrS Sertifikaatti Nro C333/05 1 (2) Parmair Eximus JrS on tarkoitettu käytettäväksi asunnon ilmanvaihtokoneena

Lisätiedot

IV-kuntotutkimus. Näätäpuiston päiväkoti 12.1.2012. Siilitie 26 01480 Vantaa. HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145

IV-kuntotutkimus. Näätäpuiston päiväkoti 12.1.2012. Siilitie 26 01480 Vantaa. HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 12.1.2012 IV-kuntotutkimus Näätäpuiston päiväkoti Siilitie 26 01480 Vantaa HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 www.asb.fi TAMPERE: asb-yhtiot@asb.fi

Lisätiedot

IV-kuntotutkimus. Itä-Hakkilan päiväkoti, keskitalo 01.02.2012. Keskustie 1 01260 Vantaa

IV-kuntotutkimus. Itä-Hakkilan päiväkoti, keskitalo 01.02.2012. Keskustie 1 01260 Vantaa 01.02.2012 IV-kuntotutkimus Itä-Hakkilan päiväkoti, keskitalo Keskustie 1 01260 Vantaa HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 www.asb.fi TAMPERE:

Lisätiedot

Lämpöolojen pysyvyys matalaenergia- ja verrokkipientaloissa

Lämpöolojen pysyvyys matalaenergia- ja verrokkipientaloissa Hyvinvointia työstä Lämpöolojen pysyvyys matalaenergia- ja verrokkipientaloissa Erkki Kähkönen, Kari Salmi, Rauno Holopainen, Pertti Pasanen ja Kari Reijula Työterveyslaitos Itä-Suomen yliopisto Tutkimusosapuolet

Lisätiedot

TALVIKKITIE 37 SISÄILMAN HIILIDIOK- SIDIPITOISUUDEN SEURANTAMITTAUKSET

TALVIKKITIE 37 SISÄILMAN HIILIDIOK- SIDIPITOISUUDEN SEURANTAMITTAUKSET Vastaanottaja VANTAAN KAUPUNKI Maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimiala Tilakeskus, hankevalmistelut Kielotie 13, 01300 VANTAA Ulla Lignell Asiakirjatyyppi Mittausraportti Päivämäärä 11.10.2013

Lisätiedot

IV-kuntotutkimus. Metsikköpolun päiväkoti 30.3.2012. Kukinkuja 14 01620 Vantaa. HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145

IV-kuntotutkimus. Metsikköpolun päiväkoti 30.3.2012. Kukinkuja 14 01620 Vantaa. HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 30.3.2012 IV-kuntotutkimus Metsikköpolun päiväkoti Kukinkuja 14 01620 Vantaa HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 www.asb.fi TAMPERE: asb-yhtiot@asb.fi

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI Rakennuksen talotekniset tarkastukset 2014 TAMPEREEN TILAKESKUS LIIKELAITOS KIINTEISTÖTEKNIIKKA 18.12.2014

TAMPEREEN KAUPUNKI Rakennuksen talotekniset tarkastukset 2014 TAMPEREEN TILAKESKUS LIIKELAITOS KIINTEISTÖTEKNIIKKA 18.12.2014 RAKENNUS TARKASTUS PÄIVÄMÄÄRÄ TARKASTUKSEN TEKIJÄT Rakennuksen tarkastus on kesken Käyttäjähavainnot Tarkasteltavat tilat ja epäkohdat TARKASTELTAVAT TILAT LÄHTÖTILANNE EPÄKOHTA 1/5 Tarkasteltavat tilat

Lisätiedot

IV-kuntotutkimus. Jokiuoman päiväkoti 23.3.2012. Vihertie 16 01710 Vantaa. HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145

IV-kuntotutkimus. Jokiuoman päiväkoti 23.3.2012. Vihertie 16 01710 Vantaa. HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 23.3.2012 IV-kuntotutkimus Jokiuoman päiväkoti Vihertie 16 01710 Vantaa HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 www.asb.fi TAMPERE: asb-yhtiot@asb.fi

Lisätiedot

TIETOKARTOITUS - TALOTEKNIIKKA

TIETOKARTOITUS - TALOTEKNIIKKA TIETOKARTOITUS - TALOTEKNIIKKA Jari Palonen Aalto yliopiston Teknillinen korkeakoulu, Energiatekniikan laitos 27.9.2010 TALOTEKNIIKAN MAHDOLLISUUDET ENERGIANSÄÄSTÖ ASUMISVIIHTYISYYS SISÄILMASTO-ONGELMAT

Lisätiedot

ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄN YLEISARVIOINTI. Harri Ripatti

ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄN YLEISARVIOINTI. Harri Ripatti ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄN YLEISARVIOINTI Harri Ripatti TAVOITTEET Täyttääkö IV-järjestelmä nykyiselle tai tulevalle käytölle asetetut tavoitteet Sisäilmasto, energia, toiminnallisuus jne. Miten todetut tekniset

Lisätiedot

IV-SELVITYS PÄHKINÄNSÄRKIJÄN PÄIVÄKOTI PÄHKINÄTIE 2, 01710 VANTAA

IV-SELVITYS PÄHKINÄNSÄRKIJÄN PÄIVÄKOTI PÄHKINÄTIE 2, 01710 VANTAA 10.7.2012 IV-SELVITYS PÄHKINÄNSÄRKIJÄN PÄIVÄKOTI PÄHKINÄTIE 2, 01710 VANTAA DELETE TUTKIMUS OY, HELSINKI Mikko Mäkinen p. 040 584 46 88 mikko.makinen@delete.fi SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ... 3 1.1 TILAAJA... 3 1.2

Lisätiedot

RAKENNUSAUTOMAATION JA LISÄMITTAUSTEN MAHDOLLISUUDET RAKENNUSTEN SISÄOLOSUHTEIDEN TOIMIVUUDEN ARVIOINNISSA

RAKENNUSAUTOMAATION JA LISÄMITTAUSTEN MAHDOLLISUUDET RAKENNUSTEN SISÄOLOSUHTEIDEN TOIMIVUUDEN ARVIOINNISSA RAKENNUSAUTOMAATION JA LISÄMITTAUSTEN MAHDOLLISUUDET RAKENNUSTEN SISÄOLOSUHTEIDEN TOIMIVUUDEN ARVIOINNISSA Sisäilmastoseminaari 2015 Kauppinen, Timo, Peltonen, Janne, Pietiläinen, Jorma, Vesanen, Teemu

Lisätiedot

IV-kuntotutkimus. Lämmöntalteenoton kuntotutkimusohje 16.1.2014 1 (9) Ohjeen aihe: Lämmöntalteenottolaitteet

IV-kuntotutkimus. Lämmöntalteenoton kuntotutkimusohje 16.1.2014 1 (9) Ohjeen aihe: Lämmöntalteenottolaitteet Lämmöntalteenoton kuntotutkimusohje 16.1.2014 1 (9) IV-kuntotutkimus Ohjeen aihe: Lämmöntalteenottolaitteet Tämä IV-kuntotutkimusohje koskee ilmanvaihdon lämmöntalteenottolaitteita. Näitä ovat lämmöntalteenoton

Lisätiedot

Oy IV-Special Ab 03.03.2011. IV-kuntotutkimus. Kiirunatien päiväkoti. Kiirunatie 3 01450 VANTAA

Oy IV-Special Ab 03.03.2011. IV-kuntotutkimus. Kiirunatien päiväkoti. Kiirunatie 3 01450 VANTAA Oy IV-Special Ab 03.03.2011 IV-kuntotutkimus Kiirunatien päiväkoti Kiirunatie 3 01450 VANTAA www.asb.fi Helsinki email: posti@asb.fi Tampere email: asb-yhtiot@asb.fi PÄÄKONTTORI: Konalankuja 4, 00390 Helsinki

Lisätiedot

YLEISILMANVAIHDON JAKSOTTAISEN KÄYTÖN VAIKUTUKSET RAKENNUSTEN PAINE-EROIHIN JA SISÄILMAN LAATUUN

YLEISILMANVAIHDON JAKSOTTAISEN KÄYTÖN VAIKUTUKSET RAKENNUSTEN PAINE-EROIHIN JA SISÄILMAN LAATUUN YLEISILMANVAIHDON JAKSOTTAISEN KÄYTÖN VAIKUTUKSET RAKENNUSTEN PAINE-EROIHIN JA SISÄILMAN LAATUUN Vesa Asikainen (Envimetria Oy) Pertti Pasanen (Itä-Suomen yliopisto, ympäristötieteen laitos) Helmi Kokotti

Lisätiedot

www.asb.fi 29.5.2008 IV-kuntotutkimus Orvokkitien koulu, ruokalarakennus Orvokkitie 15 01300 VANTAA

www.asb.fi 29.5.2008 IV-kuntotutkimus Orvokkitien koulu, ruokalarakennus Orvokkitie 15 01300 VANTAA www.asb.fi 29.5.2008 IV-kuntotutkimus Orvokkitien koulu, ruokalarakennus Orvokkitie 15 01300 VANTAA www.asb.fi Helsinki email: posti@asb.fi Tampere email: asb-yhtiot@asb.fi PÄÄKONTTORI: Konalankuja 4,

Lisätiedot

ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄN KUNTOTUTKIMUS

ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄN KUNTOTUTKIMUS KOIVUKYLÄN KOULU ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄN KUNTOTUTKIMUS Helsingissä 21.10.2004 TEKMANNI SERVICE OY, Asiantuntijapalvelut SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 3 1 TUTKIMUSKOHTEEN YLEISTIEDOT... 4 1.1 Kiinteistön

Lisätiedot

Vanhan kiinteistön ilmanvaihdon ongelmakohdat Ilmanvaihdon tavoite asunnoissa Ilmanvaihdon toiminta vanhoissa asuinkerrostaloissa Ongelmat

Vanhan kiinteistön ilmanvaihdon ongelmakohdat Ilmanvaihdon tavoite asunnoissa Ilmanvaihdon toiminta vanhoissa asuinkerrostaloissa Ongelmat Vanhan kiinteistön ilmanvaihdon ongelmakohdat Ilmanvaihdon tavoite asunnoissa Ilmanvaihdon toiminta vanhoissa asuinkerrostaloissa Ongelmat TARMOn ilmanvaihtoilta taloyhtiölle 28.10.2013 Päälähde: Käytännön

Lisätiedot

Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT

Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT 2 Case-tapaus: Päiväkoti Saana Lpk Saana, rakennusvuosi 1963,

Lisätiedot

Tähän kirjataan ilmastointijärjestelmän yleisarvioinnin keskeiset tulokset sekä suositukset jatkotoimenpiteiksi.

Tähän kirjataan ilmastointijärjestelmän yleisarvioinnin keskeiset tulokset sekä suositukset jatkotoimenpiteiksi. 1 HR/10.03.2014 Ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmän yleisarviointi, raportin malli Kiinteistön nimi Kiinteistön osoite Kiinteistötunnus Tutkimuksen tekijät Päivämäärä 1. Johdanto Tämä raporttiluonnos

Lisätiedot

RAPORTTI KIRKONKYLÄN ALA-ASTE

RAPORTTI KIRKONKYLÄN ALA-ASTE 2012 RAPORTTI KIRKONKYLÄN ALA-ASTE Raportissa esitetään tehdyn sisäympäristökyselyn yhteenveto, tehdyt mittaukset ja jatkotoimenpiteet. Vesilahden kunta 7.2.2012 1. JOHDANTO Hyvän sisäilman yksinkertainen

Lisätiedot

2 Ilmastointijärjestelmän hoidon ja huollon organisointi 45

2 Ilmastointijärjestelmän hoidon ja huollon organisointi 45 Sisällys Alkusanat 5 1 Ilmastoinnin perustiedot 13 1.1 Johdanto 13 1.2 Viihtyvyystekijät 13 1.2.1 Perinteiset viihtyvyystekijät 14 1.2.2 Ulkoilman määrä sisätiloissa 14 1.2.3 Ilman epäpuhtaudet 15 1.2.4

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN TILAPALVELU SISÄILMASTOKYSELYT 2015 KOULUT JA PÄIVÄKODIT. ISS Proko Oy Jarmo Minkkinen 06.11.2015

JYVÄSKYLÄN TILAPALVELU SISÄILMASTOKYSELYT 2015 KOULUT JA PÄIVÄKODIT. ISS Proko Oy Jarmo Minkkinen 06.11.2015 JYVÄSKYLÄN TILAPALVELU SISÄILMASTOKYSELYT 2015 KOULUT JA PÄIVÄKODIT ISS Proko Oy Jarmo Minkkinen 06.11.2015 Sisäilmastokyselyt 2015 Käytännön järjestelyt ISS Proko Oy Nettikysely Insinööri Studio Oy Analysointi

Lisätiedot

IV- kuntotutkimuksen perusosa ja järjestelmien yleisarviointi. Harri Ripatti

IV- kuntotutkimuksen perusosa ja järjestelmien yleisarviointi. Harri Ripatti IV- kuntotutkimuksen perusosa ja järjestelmien yleisarviointi Harri Ripatti TAVOITTEET Täyttääkö IV-järjestelmä nykyiselle tai tulevalle käytölle asetetut tavoitteet Sisäilmasto, energia, toiminnallisuus

Lisätiedot

VAETS yhdyshenkilöpäivä 11.3.2015

VAETS yhdyshenkilöpäivä 11.3.2015 Ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien ja laitteiden kuntotutkimusmenettelyn kehittäminen jatkohanke VAETS yhdyshenkilöpäivä 11.3.2015 Markku Rantama Rantama Consulting Ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien

Lisätiedot

Miten parannan sisäilman laatua?

Miten parannan sisäilman laatua? Miten parannan sisäilman laatua? Tuula Syrjänen DI, rakennusterveysasiantuntija 17/05/2014 Mitä on hyvä sisäilma? Sisäilma on hyvää, jos suurin osa rakennuksen käyttäjistä on tyytyväisiä sisäilman laatuun

Lisätiedot

Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti

Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti Hallitun ilmanvaihdon merkitys Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti on ekologinen tapa ottaa ikkunan kautta poistuva hukkalämpö talteen ja hyödyntää auringon lämpövaikutus. Ominaisuudet: Tuloilmaikkuna

Lisätiedot

Sisäilman terveellisyyden varmistaminen korjausrakentamisessa

Sisäilman terveellisyyden varmistaminen korjausrakentamisessa Sisäilman terveellisyyden varmistaminen korjausrakentamisessa Korjausrakentamisen terveellisyys 9.4.2013 Rakennusfoorumi, Rakennustietosäätiö RTS Tuomo Ojanen VTT 2 Esityksen sisältö Enersis- hankkeen

Lisätiedot

Energiatehokkuus ja LVIkorjaukset. Tampereen kaupunki Rakennusvalvonta LVI-tark.ins Juha Brunnila

Energiatehokkuus ja LVIkorjaukset. Tampereen kaupunki Rakennusvalvonta LVI-tark.ins Juha Brunnila Energiatehokkuus ja LVIkorjaukset Tampereen kaupunki Rakennusvalvonta LVI-tark.ins Juha Brunnila Korjausten luvanvaraisuus Rakennuslupa edellytetään rakennuksen rakentaminen tai laajentaminen käyttötarkoitusmuutos

Lisätiedot

SELVITYS ASUINRAKENNUKSEN ILMAVIRTOJEN MITOITUKSESTA

SELVITYS ASUINRAKENNUKSEN ILMAVIRTOJEN MITOITUKSESTA HELSINGIN KAUPUNKI SELVITYS 1 ( ) SELVITYS ASUINRAKENNUKSEN ILMAVIRTOJEN MITOITUKSESTA Tällä selvityksellä ja liitteenä olevilla mitoitustaulukoilla iv-suunnittelija ilmoittaa asuinrakennuksen ilmanvaihtojärjestelmän

Lisätiedot

www.asb.fi 01.09.2008 IV-kuntotutkimus Ristipuron päiväkoti, vanha osa ja lisärakennus Laaksotie 1 01390 VANTAA

www.asb.fi 01.09.2008 IV-kuntotutkimus Ristipuron päiväkoti, vanha osa ja lisärakennus Laaksotie 1 01390 VANTAA www.asb.fi 01.09.2008 IV-kuntotutkimus Ristipuron päiväkoti, vanha osa ja lisärakennus Laaksotie 1 01390 VANTAA www.asb.fi Helsinki email: posti@asb.fi Tampere email: asb-yhtiot@asb.fi PÄÄKONTTORI: Konalankuja

Lisätiedot

SISÄILMAN LAADUN PARANTAMINEN KÄYTTÄMÄLLÄ SIIRTOILMAA Uusia ratkaisuja

SISÄILMAN LAADUN PARANTAMINEN KÄYTTÄMÄLLÄ SIIRTOILMAA Uusia ratkaisuja SISÄILMAN LAADUN PARANTAMINEN KÄYTTÄMÄLLÄ SIIRTOILMAA Uusia ratkaisuja Timo Kalema, Ari-Pekka Lassila ja Maxime Viot Tampereen teknillinen yliopisto Kone- ja tuotantotekniikan laitos Tutkimus RYM-SHOK

Lisätiedot

Sisäilmastoseminaari 2014 13.3.2014

Sisäilmastoseminaari 2014 13.3.2014 Ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien ja laitteiden Sisäilmastoseminaari 2014 13.3.2014 Markku Rantama Rantama Consulting Kuvat: Awillas Oy Airix Talotekniikka oy Kuvat: Awillas Oy Mistä syntyy tarve

Lisätiedot

2.1 Huoneen lämpötila

2.1 Huoneen lämpötila 2.1 Huoneen lämpötila Mittaustulos mittauspaikat 1. 2. 3. 4. Huoneen lämpötila C C C C Ohje: Mittaa ilman lämpötila kalibroidulla lämpömittarilla 1,1 m korkeudelta lattiasta. Tilan laajuudesta riippuen

Lisätiedot

60- ja 70-luvun kerrostalojen energiavirtoja

60- ja 70-luvun kerrostalojen energiavirtoja Energiakorjaukset: ega ojau taote talotekniikkaa 1950-luvun jälkeen uusiin lähiöihin rakennettu suuri kerrostalokanta Tyypillisiä korjauksia käytännössä putkiremontit ja julkisivuremontit varsinkin nykyiset

Lisätiedot

www.asb.fi 09.02.2011 IV-kuntotutkimus Lintukallion päiväkoti Lintukallionkuja 9B 01620 VANTAA

www.asb.fi 09.02.2011 IV-kuntotutkimus Lintukallion päiväkoti Lintukallionkuja 9B 01620 VANTAA www.asb.fi 09.02.2011 IV-kuntotutkimus Lintukallion päiväkoti Lintukallionkuja 9B 01620 VANTAA www.asb.fi Helsinki email: posti@asb.fi Tampere email: asb-yhtiot@asb.fi PÄÄKONTTORI: Konalankuja 4, 00390

Lisätiedot

Kaikki kaatopaikalle vai saadaanko IV-kuntoon? ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄN YLEISARVIOINTI. Harri Ripatti

Kaikki kaatopaikalle vai saadaanko IV-kuntoon? ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄN YLEISARVIOINTI. Harri Ripatti Kaikki kaatopaikalle vai saadaanko IV-kuntoon? ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄN YLEISARVIOINTI Harri Ripatti TAVOITTEET Täyttääkö IV-järjestelmä nykyiselle tai tulevalle käytölle asetetut tavoitteet Sisäilmasto,

Lisätiedot

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa?

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? Tutkimus: Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? Stina Linne Tekn. yo betoni visioi -seminaari

Lisätiedot

IV-kuntotutkimus. Ilmanvaihtokoneen kuntotutkimusohje 16.1.2014 1 (5) Ohjeen aihe: Ilmanvaihtokoneet ja niihin liittyvät komponentit

IV-kuntotutkimus. Ilmanvaihtokoneen kuntotutkimusohje 16.1.2014 1 (5) Ohjeen aihe: Ilmanvaihtokoneet ja niihin liittyvät komponentit Ilmanvaihtokoneen kuntotutkimusohje 16.1.2014 1 (5) IV-kuntotutkimus Ohjeen aihe: Ilmanvaihtokoneet ja niihin liittyvät komponentit Tämä IV-kuntotutkimusohje koskee ilmanvaihtokoneita ja niihin liittyviä

Lisätiedot

Ilmanvaihtojärjestelmän korjaus ja muutokset 28.10.2013. Jarmo Kuitunen Suomen LVI liitto, SuLVI ry

Ilmanvaihtojärjestelmän korjaus ja muutokset 28.10.2013. Jarmo Kuitunen Suomen LVI liitto, SuLVI ry Ilmanvaihtojärjestelmän korjaus ja muutokset 28.10.2013 Jarmo Kuitunen Suomen LVI liitto, SuLVI ry ASUINRAKENNUSTEN ILMANVAIHTO Hyvältä ilmanvaihtojärjestelmältä voidaan vaatia seuraavia ominaisuuksia:

Lisätiedot

Sisäilman laatu ja mahdollisuudet

Sisäilman laatu ja mahdollisuudet Sisäilman laatu ja mahdollisuudet DI Jorma Säteri. Metropolia ammattikorkeakoulu Energiatehokas sisäilmasto Terveellinen, viihtyisä ja tuottava käyttäjien toiveiden mukainen Tarpeenmukainen Oikein säädetty

Lisätiedot

Ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien ja laitteiden kuntotutkimusmenettelyn kehittäminen

Ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien ja laitteiden kuntotutkimusmenettelyn kehittäminen KORJAUSRAKENTAMINEN 2012 Ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien ja laitteiden kuntotutkimusmenettelyn kehittäminen Markku Rantama Rantama Consulting 28.2.2012 Mistä syntyy tarve tehdä IV-kuntotukimus?

Lisätiedot

IV-SELVITYS KORSON PÄIVÄKOTI MERIKOTKANTIE 8, 01450 VANTAA

IV-SELVITYS KORSON PÄIVÄKOTI MERIKOTKANTIE 8, 01450 VANTAA 14.9.2012 IV-SELVITYS KORSON PÄIVÄKOTI MERIKOTKANTIE 8, 01450 VANTAA DELETE TUTKIMUS OY, HELSINKI Mikko Mäkinen p. 040 584 46 88 mikko.makinen@delete.fi SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ... 3 1.1 TILAAJA... 3 1.2 KOHDETIEDOT...

Lisätiedot

Kokemuksia ilmanvaihtojärjestelmien uusimisesta

Kokemuksia ilmanvaihtojärjestelmien uusimisesta Kokemuksia ilmanvaihtojärjestelmien uusimisesta 21.4.2009 Marita Laakso 21.4.2009 1 VVO:n suurimmat omistajat ja hallitus Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 17,53 % Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö

Lisätiedot

Hiilidioksidimittausraportti

Hiilidioksidimittausraportti Hiilidioksidimittausraportti 60 m2 kerrostalohuoneisto koneellinen poistoilmanvaihto Korvausilmaventtiileinä 2 kpl Biobe Thermoplus 60 (kuvassa) Ongelmat: Ilman tunkkaisuus, epäily korkeista hiilidioksidipitoisuuksista

Lisätiedot

Sisäympäristön laadun arviointi energiaparannuskohteissa

Sisäympäristön laadun arviointi energiaparannuskohteissa Sisäympäristön laadun arviointi energiaparannuskohteissa Dos. Ulla Haverinen-Shaughnessy, FM Mari Turunen ja Maria Pekkonen, FT Liuliu Du DI Virpi Leivo ja Anu Aaltonen, TkT Mihkel Kiviste Prof. Dainius

Lisätiedot

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa?

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? Tutkimus: Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Stina Linne Tekn. yo Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? betoni visioi -seminaari

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön valmistelemat uudet säännökset. Vesa Pekkola Ylitarkastaja Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveysministeriön valmistelemat uudet säännökset. Vesa Pekkola Ylitarkastaja Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveysministeriön valmistelemat uudet säännökset Vesa Pekkola Ylitarkastaja Sosiaali- ja terveysministeriö Asumisterveysohje asetukseksi Soveltamisalue asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisten

Lisätiedot

Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä

Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Julkisivuyhdistys ry:n syyskokous 19.11.2009 Diana-auditorio, Helsinki Stina Linne Tekn yo. Esityksen sisältö Tutkimuksen taustat ja

Lisätiedot

Esimerkki laitteiston kuntotutkimuksesta ja laskentaohjeet

Esimerkki laitteiston kuntotutkimuksesta ja laskentaohjeet Esimerkki laitteiston kuntotutkimuksesta ja laskentaohjeet Ilmastointijärjestelmät kuntoon II -seminaari 19.12.2013 Helsinki Mikko Saari, Petri Kukkonen, Niklas Söderholm, Risto Ruotsalainen, Mikko Nyman

Lisätiedot

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto Tee parannus!-aluekiertue Järvenpää 24.11.2009 Tarjolla tänään Energiatehokkaita korjausratkaisuja: Ulkorakenteiden

Lisätiedot

16.3.2015 SISÄILMAN MIKROBITUTKIMUS

16.3.2015 SISÄILMAN MIKROBITUTKIMUS 16.3.2015 SISÄILMAN MIKROBITUTKIMUS PERTUN PARAKKIKOULU 05400 JOKELA 05400 JOKELA 2/6 SISÄLLYSLUETTELO 1. KOHTEEN YLEISTIEDOT... 3 1.1 Kohdetiedot ja tilaaja... 3 1.2 Toimeksiannon laatija... 3 1.3 Toimeksiannon

Lisätiedot

IV-kuntotutkimus. Mittaukset IV-kuntotutkimuksessa 16.1.2014 1 (9)

IV-kuntotutkimus. Mittaukset IV-kuntotutkimuksessa 16.1.2014 1 (9) Mittaukset IV-kuntotutkimuksessa 16.1.2014 1 (9) IV-kuntotutkimus Ohjeen aihe: Mittaukset kuntotutkimuksen yhteydessä - Lämpöolosuhteet, ilmavirrat, paine-erot ja ilmanpitävyys Tämä IV-kuntotutkimusohje

Lisätiedot

Työterveyslaitos, Rauno Holopainen

Työterveyslaitos, Rauno Holopainen Työterveyslaitos, Rauno Holopainen Työskentelen Työterveyslaitoksella teknologiajohtajan tehtävässä. Koulutukseltani olen tekniikan tohtori (TKK/2004). Työkokemusta minulla on rakentamisen (Kostamus),

Lisätiedot

KOULUN ILMANVAIHTO. Tarvittava materiaali: Paperiarkkeja, tiedonkeruulomake (liitteenä). Tarvittavat taidot: Kirjoitustaito

KOULUN ILMANVAIHTO. Tarvittava materiaali: Paperiarkkeja, tiedonkeruulomake (liitteenä). Tarvittavat taidot: Kirjoitustaito KOULUN ILMANVAIHTO Tavoitteet: Oppilaat tiedostavat ikkunoiden vaikutuksen koulun energiatehokkuuteen/ energiankulutukseen. Ikkunoilla on suuri vaikutus siihen, miten koulussa lämmitetään ja miten ilmanvaihto

Lisätiedot

valmistaa ilmanvaihtokoneita Vallox 90 SE AC

valmistaa ilmanvaihtokoneita Vallox 90 SE AC Vallox 90 SE AC Vallox 90 SE AC Vallox Oy valmistaa ilmanvaihtokoneita Vallox 90 SE AC Sertifikaatti Nro C326/05 1 (2) Vallox 90 SE AC on tarkoitettu käytettäväksi asunnon ilmanvaihtokoneena ja sen lämmöntalteenoton

Lisätiedot

Vallox Oy. valmistaa. ilmanvaihtokoneita Vallox 150 Effect SE MLV (esilämmitys maalämmityspiirissä) yli 70 F G H I HUONO SÄHKÖTEHOKKUUS

Vallox Oy. valmistaa. ilmanvaihtokoneita Vallox 150 Effect SE MLV (esilämmitys maalämmityspiirissä) yli 70 F G H I HUONO SÄHKÖTEHOKKUUS Vallox 150 Effect SE MLV Vallox 150 Effect SE MLV Vallox Oy valmistaa Sertifikaatti Nro VTT C 3514 08 1 (2) ilmanvaihtokoneita Vallox 150 Effect SE MLV (esilämmitys maalämmityspiirissä) Vallox 150 Effect

Lisätiedot

SWEGON HOME SOLUTIONS

SWEGON HOME SOLUTIONS ÄLYKÄSTÄ ILMANVAIHTOA IHMISILLE JA KODILLE TAKAA RAIKKKAAN JA TERVEELLISEN SISÄILMAN Ilmanlaadulla on valtavan suuri merkitys hyvinvoinnillemme. Se vaikuttaa yleiseen jaksamiseen ja terveyteemme. Huono

Lisätiedot

HAVUKOSKEN KOULU TARHAKUJA 2, 01360 VANTAA

HAVUKOSKEN KOULU TARHAKUJA 2, 01360 VANTAA 30.6.2012 ILMANVAIHDON KUNTOTUTKIMUS OIREILUTILOISSA HAVUKOSKEN KOULU TARHAKUJA 2, 01360 VANTAA DELETE TUTKIMUS OY, HELSINKI Mikko Mäkinen p. 040 584 46 88 mikko.makinen@delete.fi SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ...

Lisätiedot

Wise Group Finland Oy. Käpylän peruskoulu Untamontie 2

Wise Group Finland Oy. Käpylän peruskoulu Untamontie 2 Wise Group Finland Oy Käpylän peruskoulu Untamontie 2 Untamontie 2 1. Tutkimuksen laajuus ja tutkimusmenetelmät 2. Koonti merkittävimmistä havainnoista ja rakenneosittain 3. Koonti toimenpide-ehdotuksista

Lisätiedot

Kanniston koulun kosteus- ja sisäilmatekniset tutkimukset kesällä 2014

Kanniston koulun kosteus- ja sisäilmatekniset tutkimukset kesällä 2014 Kanniston koulun kosteus- ja sisäilmatekniset tutkimukset kesällä 2014 Sisäilmailta Kanniston koululla 2.9.2014 Tutkimuksen lähtökohta Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Kanniston koulussa toisen kerroksen

Lisätiedot

Enervent Oy. valmistaa ilmanvaihtokoneita Enervent Pingvin eco ED % A. yli 70 F G H I HUONO SÄHKÖTEHOKKUUS. Enervent Pingvin eco ED 3,0

Enervent Oy. valmistaa ilmanvaihtokoneita Enervent Pingvin eco ED % A. yli 70 F G H I HUONO SÄHKÖTEHOKKUUS. Enervent Pingvin eco ED 3,0 Enervent Pingvin eco ED Enervent Pingvin eco ED Enervent Oy valmistaa ilmanvaihtokoneita Enervent Pingvin eco ED Sertifikaatti Nro VTT C 4026 09 1 (2) Enervent Pingvin eco ED on tarkoitettu käytettäväksi

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja sisäilmaongelma

Työterveyshuolto ja sisäilmaongelma Työterveyshuolto ja sisäilmaongelma Riippumaton asiantuntija Terveydellisen merkityksen arvioija Työntekijöiden tutkiminen Työntekijöiden seuranta tth erikoislääkäri Seija Ojanen 1 Yhteys työterveyshuoltoon

Lisätiedot

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto Tee parannus!-aluekiertue Turku 18.01.2010 Tarjolla tänään Energiatehokkaita korjausratkaisuja: Ilmanvaihdon parantaminen

Lisätiedot

SISÄILMA. 04.10.2011 Rakennusfoorumi. Eila Hämäläinen rakennusterveysasiantuntija Tutkimuspäällikkö, Suomen Sisäilmakeskus Oy

SISÄILMA. 04.10.2011 Rakennusfoorumi. Eila Hämäläinen rakennusterveysasiantuntija Tutkimuspäällikkö, Suomen Sisäilmakeskus Oy SISÄILMA 04.10.2011 Rakennusfoorumi Eila Hämäläinen rakennusterveysasiantuntija Tutkimuspäällikkö, Suomen Sisäilmakeskus Oy Sisäilman merkitys Sisäilman huono laatu on arvioitu yhdeksi maamme suurimmista

Lisätiedot

Mittaus- ja säätölaite IRIS

Mittaus- ja säätölaite IRIS Mittaus- ja säätölaite IRIS IRIS soveltuu ilmavirtojen tarkkaan ja nopeaan mittaukseen ja säätöön. IRIS muodostuu runko-osasta, säätösäleistä, säätömutterista tai säätökahvasta (koko 80), säätöasteikosta

Lisätiedot

SISÄILMAMITTAUKSET LUKSIA, PUU-ANTTILA, 10.4.2013

SISÄILMAMITTAUKSET LUKSIA, PUU-ANTTILA, 10.4.2013 RAPORTTI 63-66.xlsx/2013 SISÄILMAMITTAUKSET LUKSIA, PUU-ANTTILA, 10.4.2013 JAKELU Veikko Viitakangas, Luksia Envimetria Oy, arkisto Envimetria Oy Main office: Phone: Internet: FI08142273 Kalkkipetteri

Lisätiedot

MITTAUSRAPORTTI KANNISTON KOULU, RAKENNEKOSTEUS- JA SISÄILMAN OLOSUHTEIDEN MITTAUKSET 11.12.2015

MITTAUSRAPORTTI KANNISTON KOULU, RAKENNEKOSTEUS- JA SISÄILMAN OLOSUHTEIDEN MITTAUKSET 11.12.2015 MITTAUSRAPORTTI KANNISTON KOULU, RAKENNEKOSTEUS- JA SISÄILMAN OLOSUHTEIDEN MITTAUKSET Mittausraportti 2 (11) 1 YLEISTIEDOT 1.1 Tutkimuskohde Kenraalintie 6 01700 Vantaa 1.2 Tutkimuksen tilaaja Vantaan

Lisätiedot

Energy recovery ventilation for modern passive houses. Timo Luukkainen 2009-03-28

Energy recovery ventilation for modern passive houses. Timo Luukkainen 2009-03-28 Energy recovery ventilation for modern passive houses Timo Luukkainen 2009-03-28 Enervent solutions for passive houses 2009 Järjestelmät passiivitaloihin Passiivitalo on termospullo. Ilman koneellista

Lisätiedot

Sisäilma-asiat FinZEB-hankkeessa

Sisäilma-asiat FinZEB-hankkeessa Sisäilma-asiat FinZEB-hankkeessa Seminaari 05.02.2015 Lassi Loisa 1 Hankkeessa esillä olleet sisäilmastoasiat Rakentamismääräysten edellyttämä huonelämpötilojen hallinta asuinrakennusten sisälämpötilan

Lisätiedot

www.asb.fi 14.10.2008 IV-kuntotutkimus Leppäkorven puukoulu Korpikontiontie 5 01450 VANTAA

www.asb.fi 14.10.2008 IV-kuntotutkimus Leppäkorven puukoulu Korpikontiontie 5 01450 VANTAA www.asb.fi 14.10.2008 IV-kuntotutkimus Leppäkorven puukoulu Korpikontiontie 5 01450 VANTAA ASB-YHTIÖT www.asb.fi Helsinki email: posti@asb.fi Tampere email: asb-yhtiot@asb.fi PÄÄKONTTORI: Konalankuja 4,

Lisätiedot

Näytesivut. 3.2 Toimisto- ja liiketilojen. Ilmastointijärjestelmät 57

Näytesivut. 3.2 Toimisto- ja liiketilojen. Ilmastointijärjestelmät 57 3.2 Toimisto- ja liiketilojen ilmastointijärjestelmät Toimisto- ja liiketilojen tärkeimpiä ilmastointijärjestelmiä ovat 30 yksivyöhykejärjestelmä (I) monivyöhykejärjestelmä (I) jälkilämmitysjärjestelmä

Lisätiedot

Iloxair Oy. valmistaa ilmanvaihtokoneita Ilox 89 Optima. % yli 70 60-70 50-60 D E F G H I 40-50 30-40 20-30 10-20 1-10 HUONO SÄHKÖTEHOKKUUS

Iloxair Oy. valmistaa ilmanvaihtokoneita Ilox 89 Optima. % yli 70 60-70 50-60 D E F G H I 40-50 30-40 20-30 10-20 1-10 HUONO SÄHKÖTEHOKKUUS Ilox 89 Optima Ilox 89 Optima Iloxair Oy valmistaa ilmanvaihtokoneita Ilox 89 Optima Sertifikaatti Nro VTT-C-5727-10 1 (2) Ilox 89 Optima on tarkoitettu käytettäväksi asunnon ilmanvaihtokoneena ja sen

Lisätiedot

Oulun kaupunki / Schneider Electric Buildings Finland Oy Energiatehokas kiinteistö. Pekka Karppanen

Oulun kaupunki / Schneider Electric Buildings Finland Oy Energiatehokas kiinteistö. Pekka Karppanen Oulun kaupunki / Schneider Electric Buildings Finland Oy Energiatehokas kiinteistö Pekka Karppanen Valaistus Valaisimien sammuttaminen Yleispätevä ohje valaisimien sammuttamisesta tiloissa on, että jos

Lisätiedot

HB Sisäilmatutkimus Oy 6.3.2012 1 Hämeentie 105 A 00550 Helsinki p. 09-394 852 f. 09-3948 5721 Tutkimusraportti

HB Sisäilmatutkimus Oy 6.3.2012 1 Hämeentie 105 A 00550 Helsinki p. 09-394 852 f. 09-3948 5721 Tutkimusraportti HB Sisäilmatutkimus Oy 6.3.2012 1 Hämeentie 105 A 00550 Helsinki p. 09-394 852 f. 09-3948 5721 Tutkimusraportti Mikrobi-ilmanäytteet Elinympäristössämme esiintyy mikrobeja, joiden määrä vaihtelee kosteus-

Lisätiedot

Taloyhtiön energiansäästö

Taloyhtiön energiansäästö Taloyhtiön energiansäästö Hallitusforum 19.03.2011 Messukeskus, Helsinki Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Suomen Kiinteistöliitto ry Mitä rakennusten energiatehokkuus on Energiatehokkuus paranee, kun Pienemmällä

Lisätiedot

Sisäilman pienhiukkasten suodatusratkaisut. Suomen Työhygienian Seuran XXXVIII koulutuspäivät 4.- 5.2.2014 Seppo Enbom Erikoistutkija VTT

Sisäilman pienhiukkasten suodatusratkaisut. Suomen Työhygienian Seuran XXXVIII koulutuspäivät 4.- 5.2.2014 Seppo Enbom Erikoistutkija VTT Sisäilman pienhiukkasten suodatusratkaisut Suomen Työhygienian Seuran XXXVIII koulutuspäivät 4.- 5.2.2014 Seppo Enbom Erikoistutkija VTT Taustaa ihmiset oleskelevat pääosin sisätiloissa, jolloin myös sisäilman

Lisätiedot

valmistaa ilmanvaihtokoneita Fair 80 ec

valmistaa ilmanvaihtokoneita Fair 80 ec Koja Fair 80 ec Koja Fair 80 ec Koja Oy valmistaa ilmanvaihtokoneita Fair 80 ec Sertifikaatti Nro VTT-C-8424-12 1 (2) Fair 80 ec on tarkoitettu käytettäväksi asunnon ilmanvaihtokoneena ja sen lämmöntalteenoton

Lisätiedot

Hyvä (esteetön) sisäilma

Hyvä (esteetön) sisäilma Hyvä (esteetön) sisäilma Tuula Syrjänen DI, rakennusterveysasiantuntija 18/3/2015 Mitä on sisäilma? Sisäilma on sisätiloissa hengitettävä ilma, jossa ilman perusosien lisäksi eri lähteistä peräisin olevia

Lisätiedot

Ilmalämpöpumpun Panasonic CS-E9JKEW-3 + CU-E9JKE-3 toimintakoe matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot sisältävä lämpökerroin

Ilmalämpöpumpun Panasonic CS-E9JKEW-3 + CU-E9JKE-3 toimintakoe matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot sisältävä lämpökerroin TESTAUSSELOSTE Nro. VTT-S-4428-9 15.6.29 Ilmalämpöpumpun Panasonic CS-E9JKEW-3 + CU-E9JKE-3 toimintakoe matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot sisältävä lämpökerroin Tilaaja: Scanoffice Oy

Lisätiedot

Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste

Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste Tutkimusseloste 1(10) Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste Kohde: Ivalon yläaste ja Ivalon lukio sekä vertailukouluna toiminut Inarin koulu Kuopio 29.01.2016 Jussi Lampi Asiantuntijalääkäri jussi.lampi@thl.fi

Lisätiedot

Toimiva ilmanvaihtojärjestelmä 7.4.2014

Toimiva ilmanvaihtojärjestelmä 7.4.2014 Energiaekspertin jatkokurssi Toimiva ilmanvaihtojärjestelmä 7.4.2014 Jarmo Kuitunen 1. ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄT 1.1 Painovoimainen ilmanvaihto 1.2 Koneellinen poistoilmanvaihto 1.3 Koneellinen tulo-/poistoilmanvaihto

Lisätiedot

ILMASTOINTIJÄRJESTELMÄT KUNTOON! Seminaari 5.3.2013

ILMASTOINTIJÄRJESTELMÄT KUNTOON! Seminaari 5.3.2013 Ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien ja laitteiden ILMASTOINTIJÄRJESTELMÄT KUNTOON! Seminaari 5.3.2013 Markku Rantama Rantama Consulting Työn vaiheet 1. Vaihe Tietokartoitus; vastaavat menettelyt,

Lisätiedot

Tutkimusraportti, Leppäkorven koulu, Korpikontiontie 5

Tutkimusraportti, Leppäkorven koulu, Korpikontiontie 5 HB Sisäilmatutkimus Oy 29.12.2011 1 Hämeentie 105 A 00550 Helsinki p. 09-394 852 f. 09-3948 5721 Tutkimusraportti Vantaan kaupunki Tilakeskus / Ulla Lignell Kielotie 13 01300 Vantaa Tutkimusraportti, Leppäkorven

Lisätiedot

LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI 22.5.2009. Hiekkaharjun vapaa-aikatilat Leinikkitie 36 01350 Vantaa

LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI 22.5.2009. Hiekkaharjun vapaa-aikatilat Leinikkitie 36 01350 Vantaa LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI 22.5.2009 Leinikkitie 36 01350 Vantaa usraportti 23.5.2009 Sisällys 1 Kohteen yleistiedot... 3 1.1 Kohde ja osoite... 3 1.2 Tutkimuksen tilaaja... 3 1.3 Tutkimuksen tavoite... 3 1.4

Lisätiedot

KEIJUPUISTO. Jari Palonen Aalto yliopiston Insinööritieteiden korkeakoulu, Energiatekniikan laitos, LVI-tekniikka 13.4.2011

KEIJUPUISTO. Jari Palonen Aalto yliopiston Insinööritieteiden korkeakoulu, Energiatekniikan laitos, LVI-tekniikka 13.4.2011 KEIJUPUISTO Jari Palonen Aalto yliopiston Insinööritieteiden korkeakoulu, Energiatekniikan laitos, LVI-tekniikka 13.4.2011 Keijupuisto Tapparakatu 1 ja Kivikatu 6 Tapparakatu 1 Perustiedot 2 rakennusta,

Lisätiedot