KOULUJEN SISÄILMA JA ENERGIATALOUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KOULUJEN SISÄILMA JA ENERGIATALOUS"

Transkriptio

1 KOULUJEN SISÄILMA JA ENERGIATALOUS Kalle Karjalainen Pirjo Kimari TAKE HUHTIKUU 1999

2 2 TIIVISTELMÄ Tutkimuksessa selvitettiin koulurakennusten ilmanvaihdon korjausratkaisuja ja toteutusprosessia 14 tutkimuskohteessa. Sisäilman laatua ja ilmanvaihdon toimivuutta tutkittiin sekä mittauksin että opettajille suunnatuin kyselyin ennen korjausrakentamista ja korjausrakentamisen jälkeen. Korjausratkaisut, niiden kustannukset, vaikutukset energia-talouteen ja sisäilman laatuun analysoitiin. Koulujen mitattu sisäilman laatu parani ilmanvaihdon korjausrakentamisen myötä oleellisesti. Kun ennen korjausta koulujen enimmäishiilidioksidipitoisuudet vaihtelivat välillä ppm, niin korjauksen jälkeen mitatut enimmäishiilidioksidipitoisuudet olivat yhtä tutkimuskohdetta lukuun ottamatta kaikissa kohteissa alle ppm. Ennen korjausrakentamista painovoimaisella ilmanvaihdolla varustettujen koulujen enimmäishiilidioksidipitoisuudet alenivat keskimäärin 850 ppm. Ilman lämpötilat olivat ohjearvoja korkeampia sekä ennen korjausrakentamista (keskiarvo 23 C) että korjausrakentamisen jälkeen (keskiarvo 22 C). Lämmitysverkostoa ei ollut ehditty kaikissa kohteissa säätää ennen korjauksen jälkeisiä mittauksia. Koettu ilman laatu parani kohteissa korjauksen jälkeen opettajien antamien arvioiden mukaan 6,5:stä 7,9:aan. Ilmanvaihdon korjauksen suunnitelmissa oli puutteellisesti määritelty konekomponenttien tehojen arvoja ja niissä oli kiinnitetty melko vähän huomiota ilmastointilaitoksen mitattavuuteen. Urakka-aikataulut olivat yleensä liian tiukat, kanaviston tiiveyskokeita tehtiin melko harvoin ja toimintakokeet tehtiin liian myöhään urakan vastaanottoon nähden. Sisäilmastotavoitetta ei suunnitelmissa ollut asetettu eikä sitä myöskään mitattu korjauksen valmistuttua. Koulujen lämmitysenergiankulutus kasvoi keskimäärin 12 % mikä selittyy sisäilman laadun ylläpitämiseksi tarvittavan ilmanvaihdon määrän lisäyksestä. Sähköenergian kulutus kohosi koekohteissa ilmanvaihtokorjauksen myötä keskimäärin 34 %. Sähköenergian kulutusta lisää ilmanvaihtokoneiden sähkön kulutus. Ilmanvaihtourakan keskimääräiset kustannukset olivat 533 mk/m 2 ja vaihteluväli oli mk/m 2 riippuen korjauksen laajuudesta ja toteutustavasta. Kustannuksia tarkasteltiin myös laskennallisesti kolmelle erikokoiselle kuvitellulle koululle. Laskennallisesti tarkastellen ilmanvaihdon kustannukset olivat 375 mk/m 2, ilmanvaihdon rakennustekniset työt 50 mk/m 2 ja sähkötyöt 15 mk/m 2.

3 ABSTRACT The purpose of this study was to investigate solutions for renovation processes in the ventilation of fifteen school buildings. The quality of indoor air as well as the operation of ventilation were studied. Both measurements and questionnares to teachers were used before and after the renovation work. Solutions for renovation, their costs and effects on energy economy and the quality of indoor air were analyzed. The quality of the indoor air measured in the school buildings was essentially improved as the renovation work proceeded. As the contents of carbon dioxide in the school buildings ranged between 1,200-2,400 ppm before the renovation work, so after that the contents of carbon dioxide were under 1,250 ppm in the maximum in all the school buildings with only one exception. Before the renovation work the maximum carbon dioxide contents in the school buildings furnished with natural ventilation were decreased 850 ppm in the average. The air temperatures were higher than recommended both before the renovation work (23 C in the average) and after that ( 22 C in the average). The heating network was not balanced in all the school buildings before the measurements were made after the renovation work. In the estimates given by the teachers working in these school buildings the quality of the air was experienced to be improved from school grade 6.5 to 7.9. In the plans concerning the renovation of ventilation, only few performance values of machine components were defined and little attention was paid to the measurability of the ventilation plant. Timetables concerning the contract were usually too tight, tests for checking the tightness of ducting were done quite seldom as well as the operational tests were performed late as to the acceptance of the contract. No goal for the indoor climate was set in the plans nor was it measured after the work was completed. Energy consumption in the school buildings was increased about 12 %. The increase in the consumption of heating energy was due to the increase in the quantity of ventilation needed to maintain the quality of the indoor air. The consumption of electrical energy was increased about 34 % in the average in the buildings tested after the renovation.

4 2 The increase in the consumption of electrical energy is also affected by the consumption of electricity of the ventilation machines. The average costs of the ventilation contract were 533 FIM/m 2 and the range of the costs was 213 FIM/ m 2-1,362 FIM/ m 2, depending on the extension of the renovation and the means of making it.the costs were also estimated for three imaginable schools of different sizes. In the calculations the costs were as follows; ventilation 375 FIM/ m 2, construction 50 FIM/ m 2 and electrical work 15 FIM/ m 2.

5 ESIPUHE Tämä raportti on yhteenveto Koulujen sisäilma ja energiatalous tutkimuksesta. Tutkimus kuuluu Tekesin Terve talo teknologiaohjelmaan. Tutkimuksesta julkaistut muut raportit ovat Koulujen ilmanvaihdon korjausratkaisut, jossa kuvataan korjausrakentamiseen soveltuvia ilmanvaihtoratkaisuja ja Koulujen ilmanvaihdon perusparantaminen, jossa kuvataan korjausrakentamisprosessin läpivientitapaa. Tämä yhteenvetoraportti toimii perusteluosana näille edellä mainituille raporteille. Lisäksi tämän tutkimuksen aineistosta on julkaistu seuraavat Oulun teknillisen oppilaitoksen insinöörityöt: Koulujen sisäilmaston tila, Oulujoen ala-asteen ilmanvaihdon perusparannus, Jokikylän koulun ilmanvaihdon perusparantaminen, Kaanaan ala-asteen ja Vaulammin kyläkoulun ilmastoinnin perusparannus sekä Oulun seudun ammattikorkeakoulun terveysalan opinnäytetyö Sisäilman laatu ja terveys. Koulujen sisäilma ja energiatalous tutkimus on tehty Oulun seudun ammattikorkeakoulun tekniikan yksikössä. Tutkimuksen ovat rahoittaneet Teknologian kehittämiskeskus, Tekes ja seuraavat Suomen Ilmateknillisen Toimialayhdistyksen jäsenyritykset: ABB Fläkt Oy, Halton Oy, Koja yhtiöt, Lindab Oy, LVI-Parmair Oy, Swegon Oy ja Vallox Oy. Tutkimusta ohjanneen johtoryhmän kokoonpano on ollut seuraava: erikoistutkija Ilmari Absetz (Teknologian kehittämiskeskus), yli-insinööri Ritva Kivi (opetushallitus), tuotepäällikkö Kaj Karumaa (ABB Fläkt Oy), yli-insinööri Esko Kukkonen (ympäristöministeriö), myyntipäällikkö Markku Mattila (Oy Lindab Ab), myyntipäällikkö Jussi Merilä (Halton Oy), projekti-insinööri Matti Niinisaari (Vallox Oy), myyntijohtaja Seppo Niemi (LVI-Parmair Oy), tutkimuspäällikkö Jorma Railio (Suomen Ilmateknillinen Toimialayhdistys), rakentamistalousinsinööri Jorma Ruokojoki (Suomen Kuntaliitto), tuotepäällikkö Johan Rönnblad (Oy Swegon Ab), pääsihteeri Tuomo Sirkiä (Suomen Arkkitehtiliitto, SAFA), diplomi-insinööri Ulla Soitinaho (Helsingin kaupungin rakennusvirasto), ylilääkäri Jorma Tikkanen (sosiaali- ja terveysministeriö), asiamies Pekka Tuunanen (Suomen Ilmateknillinen Toimialayhdistys), toimitusjohtaja Esko Tähti (Suomen Talotekniikan Kehityskeskus Oy) ja markkinointipäällikkö Kari Äärinen (Koja-yhtiöt). Tutkimuksen vastuullisena johtajana on toiminut TkL Pirjo Kimari ja tutkijoina LVI-insinööri Kalle Karjalainen ja LVI-insinööri Martti Rautiainen sekä opiskelijat Marko Pihlajakoski, Heikki Karjalainen, Juha Ahola, Pentti Säkkinen, Tuula Jokiranta ja Tarja Korkiakoski.

6

7 TIIVISTELMÄ ABSTRACT ESIPUHE SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO KOULURAKENNUSKANTA KOULUJEN SISÄILMASTO AIEMMIN TEHTYJEN TUTKIMUSTEN JA OULUN KOULUISSA SUORITETUN KARTOITUKSEN VALOSSA Koulujen sisäilman laatuvaatimukset TKK:n LVI-laboratorion koulujen sisäilmaa koskevat tutkimukset Oulun kaupungin koulujen sisäilmakartoitus TUTKIMUSKOHTEET KOULUJEN SISÄILMASTO JA ILMANVAIHDON TOIMIVUUS ENNEN KORJAUSTA Sisäilmasto- ja ilmavirtamittaukset Kysely KOULUJEN ILMANVAIHDON KORJAUSRATKAISUT JA KORJAUKSEN TOTEUTUSPROSESSI Korjausratkaisut Ilmanvaihtosuunnitelmat Urakointivaiheen toteutus Kanaviston puhdistus ja ilmavirtojen säätö KOULUJEN SISÄILMASTO JA ILMANVAIHDON TOIMIVUUS KORJAUKSEN JÄLKEEN Sisäilmasto- ja ilmavirtamittaukset Kysely KOULUJEN ENERGIATALOUS ILMANVAIHDON PARANTAMISEN AIHEUTTAMAT KUSTANNUKSET Kohteiden ilmanvaihtokorjausten aiheuttamat kustannukset Koulujen ilmanvaihdon laskennalliset kustannukset Hankintakustannukset Käyttökustannukset Hankinta- ja käyttökustannusten nykyarvo YHTEENVETO LÄHTEET KIRJALLISUUTTA LIITTEET

8

9 1 JOHDANTO Suomessa on noin 6000 koulurakennusta, joissa viettää aikaansa yli ihmistä useita tunteja vuorokauden aikana. Suuri osa näistä rakennuksista ei täytä terveellisen ja viihtyisän sisäilmaston vaatimusta (Kurnitski & al. 1996a s. 43.) Jotta sisäilmaston terveellisyys taattaisiin, tulisi näissä puutteellisissa tapauksissa ilmanvaihtojärjestelmä säätää, uusia osittain tai uusia kokonaan. Koulujen ilmanvaihdon parantamista vaikeuttavat monet syyt. Kiinteistöjen omistajilla ja käyttäjillä on usein hyvin puutteelliset tiedot sisäilmasto-ongelmista ja niiden ratkaisumahdollisuuksista. Myös ilmanvaihtolaitteistojen uusimisen ja korjaamisen kustannukset pelottavat. Edelleen kartetaan tehokkaiden ilmanvaihtolaitteiden käyttökustannuksia. Koulujen ilmanvaihdon perusparantamiseksi on tarjottava kokonaisratkaisuja, jotka perustuvat selvitettyihin ja mitattuihin tietoihin saavutetusta sisäilman laadun parantumisesta sekä ratkaisujen aiheuttamista hankinta- ja käyttökustannuksista. Koulujen sisäilma ja energiatalous -tutkimushankkeen tavoitteena on ollut luoda konkreettiset mallit ja toimenpideohjeet koulujen sisäilmaongelmien ilmateknisille ratkaisuille. Rakennustekniikan vaikutus sisäilmaan on pyritty ottamaan huomioon, mutta siihen ei ole panostettu tässä hankkeessa. Tutkimuksessa kartoitettiin eri aikoina rakennetun koulurakennuskannan laajuutta ja LVI-teknisiä järjestelmiä. Koulujen sisäilman laatua selvitettiin sekä aiemmin tehtyjen tutkimusten perusteella että kartoittamalla Oulun kaupungin koulurakennuskannan sisäilman laatua mittauksin. Ilmanvaihdon korjausratkaisuja ja korjausten toteutusprosessia selvitettiin 14 tutkimuskohteessa. Sisäilman laatua ja ilmanvaihdon toimivuutta tutkittiin sekä mittauksin että opettajille suunnatuin kyselyin ennen korjausrakentamista ja sen jälkeen. Korjausratkaisut ja niiden kustannukset sekä vaikutukset energiatalouteen ja sisäilman laatuun analysoitiin.

10 2 2 KOULURAKENNUSKANTA Suomessa oli vuonna 1995 Tilastokeskuksen tietojen mukaan 8945 opetusrakennusta, joiden yhteenlaskettu kerrosala oli m 2 (Tilastokeskus 1996). Suurin osa niistä on rakennettu 1950-luvulla, jonka jälkeen rakentaminen on tasaisesti vähentynyt. Kuvassa 1 on esitetty eri vuosina rakennettujen opetusrakennusten lukumäärä ja kerrosala Lukumäärä Kerrosala Lukumäärä [kpl] Kerrosala [m2] Tuntematon Rakentamisvuosi 0 Kuva 1. Opetusrakennusten ikäjakauma ja keskimääräiset kerrosalat.

11 3 Kuvassa 2 on esitetty opetusrakennusten jakautuminen kerrosalan perusteella. Siitä nähdään, että lukumääräisesti eniten on pieniä, alle 1000 m 2 :n rakennuksia Lukumäärä [kpl] Tuntematon Kerrosala [m2] Kuva 2. Opetusrakennusten jakauma kerrosalan perusteella. Opetusrakennusten kantavien rakenteiden pääasialliset rakennusmateriaalit on esitetty kuvassa 3. Yleisimmät rakennusmateriaalit ovat puu, betoni ja tiili. Lukumäärä [kpl] Puu Betoni Tiili Teräs Muu Rakennusmateriaali Kuva 3. Opetusrakennusten rakennusmateriaalit.

12 4 Yleisin lämmitystapa opetusrakennuksissa on vesikeskuslämmitys (83 %). Kuvassa 4 on esitetty lämmitystapojen jakauma. Opetusrakennuksia oli tilastossa yhteensä 8 945, joista 41:ssä ei ollut kiinteää lämmityslaitetta ja 197:stä puuttui tieto. 100 % 90 % 80 % 83 % 95 % lukumäärä kerrosala Prosenttiosuus [%] 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 10 % 2 % 4 % 1 % 1 % 1 % Vesikeskuslämmitys Suora sähkölämmitys Uuni- ja kaminalämmitys ilmakeskuslämmitys Lämmitystapa Kuva 4. Opetusrakennusten lämmitystavat Yleisimmät lämmönlähteet olivat kaasu ja öljy, joilla lämmitettiin yhteensä 43 % kaikista opetusrakennuksista. Suurin osa yhteenlasketusta kerrosalasta lämmitetään kaukolämmöllä. Öljy on siis pienten, taajamien ulkopuolella sijaitsevien koulujen lämmönlähde, kun taas kaukolämpö on suurten koulujen pääasiallinen lämmönlähde. Lämmönlähteiden jakauma opetusrakennuksissa on esitetty kuvassa 5. Prosenttiosuus [%] 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 43 % 29.8 % 32.3 % Öljy, kaasu 63.1 % kauko-, aluelämpö Lukumäärä kerrosala 11.5 % 10.0 % 2.8 % 3.0 % 0.2 % 0.1 % 0.1 % 0.1 % Sähkö Puu Kivihiili, koksi Turve Lämmönlähde Kuva 5. Opetusrakennusten lämmönlähteet.

13 5 Tilastokeskuksen tietojen mukaan koneellisella ilmanvaihdolla oli varustettu 3010 opetusrakennusta. Tällöin painovoimaisen ilmanvaihdon rakennusten määräksi jäisi jopa 5935 eli 2/3 kokonaismäärästä. Vastaava kerrosala on noin 9 milj. m 2. On mahdollista, että osa näistä painovoimaista ilmanvaihtolaitoksista on jo korjattu koneellisiksi ilmanvaihtolaitoksiksi, mutta tilastoihin tietoa ei ole korjattu. Tätä tukee kyselytutkimus (Kurnitski J. & al. 1996a), joka kattoi noin neljäsosan Suomen kouluista. Kyselytutkimuksessa ilmanvaihtojärjestelmien jakauma oli seuraava: painovoimainen ilmanvaihto 10 %, koneellinen poisto 26 %, koneellinen tulo ja poisto 47,7 %, kaksi tai useampia ilmanvaihtojärjestelmiä 14,9 %, ilmanvaihtojärjestelmä tuntematon 1,4 %.

14 6 3 KOULUJEN SISÄILMASTO AIEMMIN TEHTYJEN TUTKIMUSTEN JA OULUN KOULUISSA SUORITETUN KARTOITUKSEN VALOSSA 3.1 Koulujen sisäilman laatuvaatimukset Sisäilmastoa koskevia viranomaisohjearvoja on esitetty Suomen rakentamismääräyskokoelman (RakMK) osassa D2 Rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto. RakMK:n määräykset ja ohjeet määrittävät vähimmäisvaatimustason uudisrakentamisessa. Nykyisin voimassa olevan RakMK:n osan D2 ohjearvot koskevat rakennuksia, joiden rakennuslupa on haettu jälkeen. Ohjeiden mukaan hiilidioksidipitoisuuden tulee alittaa arvo ppm, josta ihmisperäisen hiilidioksidin osuus on enintään ppm. Ilman lämpötilan ohjearvo lämmityskaudella luokkahuoneissa ja päiväkodeissa on 21 C ja sen vaihtelurajat ± 1 C. Suhteelliselle kosteudelle ei raja-arvoja ole annettu. Luokkatilojen ilmavirran ohjearvoksi on esitetty 6 dm 3 /s, hlö. RakMK:n osassa D2 on esitetty ohjearvoja myös vedolle, operatiiviselle lämpötilalle sekä äänitasolle. Terveydensuojelulain perusteella sosiaali- ja terveysministeriö on oppaassaan Sisäilmaohje (Sisäilmaohje 1997) määritellyt kouluja ja päiväkoteja koskevia sisäilman ohjearvoja. Ohjearvot koskevat koko olemassa olevaa koulurakennuskantaa. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaassa määritelty tyydyttävä taso vastaa rakentamismääräyskokoelmassa määriteltyä tasoa. Välttävän tason alittaminen voi aiheuttaa terveyshaittaa. Huoneilman laatua voidaan pitää tyydyttävänä, kun ilman hiilidioksidipitoisuus on alle ppm. Ilmanvaihdon ohjearvojen osalta opas viittaa RakMK:n ohjeisiin. Huoneilman lämpötilan tyydyttävä arvo on 21 C ja välttävä arvo 20 C. Ilman lämpötila ei saisi kohota yli 26 C, ellei se johdu ulkoilman lämpimyydestä. Sisäilmayhdistyksen, Suomen Rakennuttajaliiton, Suomen Arkkitehtiliiton ja Suomen Konsulttitoimistojen Liiton julkaisussa Sisäilmaston, rakennustöiden ja pintamateriaalien luokitus (Sisäilmayhdistys 1995) on esitetty suosituksia sisäilmaston eri laatuluokkien tavoite- ja mitoitusarvoiksi. Julkaisu on tarkoitettu käytettäväksi suunnittelun, urakoinnin ja laitevalmistuksen apuna. Se ei ole viranomaissäännös. Sisäilmastoluokitus on kolmiportainen. Parhaassa luokassa S1 hiilidioksidipitoisuuden enimmäisarvo on ppm, ilman lämpötilan raja-arvot talvella C. Suhteellisen kosteuden tulisi talvella olla %. Keskimmäisessä luokassa S2 hiilidioksidipitoisuuden enimmäisar-

15 7 vo on ppm ja ilman lämpötilan raja-arvot talvella C. Suhteelliselle kosteudelle ei ole asetettu tavoitetta luokassa S2. Huonoimmassa luokassa S3 hiilidioksidipitoisuuden enimmäisarvo on ppm, ilman lämpötilan raja-arvot talvella C eikä suhteelliselle kosteudelle ole asetettu tavoitetta. Taulukkoon 1 on koottu edellä mainittujen ohjeiden ja suositusten raja-arvot ilman hiilidioksidipitoisuuden, lämpötilan, vedon ja LVIS-järjestelmien aiheuttaman äänitason osalta. Taulukko 1. Sisäilmastoa koskevat ohjearvot. RakMK, osa D2 (YM) Sisäilmaohje (STM) Sisäilmaston, rakennustöiden ja pintamateriaalien luokitus (SIY, RAKLI, SAFA, SKOL) Välttävä Tyydyttävä S1 S2 S3 Hiilidioksidipitoisuus, ppm Ilman lämpötila talvella, C Veto talvella, m/s 0,18 0,20 0,18 0,1 0,15 0,15 Äänitaso, db(a) TKK:n LVI-laboratorion koulujen sisäilmaa koskevat tutkimukset Koulujen sisäilman laatua on aiemmin selvitetty kolmessa TKK:n LVI laboratorion tekemässä tutkimuksessa: - Teijonsalo & al., Luokkahuoneiden ilmanlaatu alustava kartoitus, Kurnitski & al., Koulujen sisäilmasto rehtorikysely ja sisäilmastomittaukset, Kurnitski, Vilkki & al., Koulujen sisäilmasto ja kosteusvauriot, 1996 Tässä luvussa on käsitelty näiden tutkimusten tuloksia. Luokkahuoneiden ilmanlaatu - alustava kartoitus -raportin on tehnyt Teknillisen korkeakoulun LVI-laboratorio (Teijonsalo & al. 1991). Aineistona tässä tutkimuksessa oli 30 koulua, jotka oli valittu satunnaisotannalla Espoon 85 koulusta. Tutkimuksissa mitattujen luokkatilojen keskimääräinen lämpötila oli 21,6 C lämpötilavaihtelun ollessa

16 8 suurimmillaan 8 C yhden tunnin aikana. Kosteus vaihteli välillä % keskiarvon ollessa 30 %. Luokkahuoneiden hiilidioksidipitoisuuksien keskiarvo oli ppm. Koneellisella tulo- ja poistoilmanvaihdolla varustetuissa kouluissa pitoisuus oli keskimäärin ppm ja painovoimaisen ilmanvaihdon kouluissa ppm. Hajuvoimakkuudet luokissa olivat välillä 1-5 asteikon maksimiarvon ollessa 10. Keskiarvo hajuvoimakkuuksille oli 2,3. Poistoilmavirrat henkilöä kohden vaihtelivat välillä 0,1-12,9 l/s keskiarvon ollessa 3,8 l/s. Koulujen sisäilmasto - rehtorikysely ja sisäilmastomittaukset -raportti (Kurnitski & al. 1996a) on Teknillisen korkeakoulun LVI-tekniikan laboratorion tekemä. Aineistona tässä tutkimuksessa oli käytetty 1 264:lle yläasteen, ala-asteen tai lukion rehtorille lähetetyn kyselyn tuloksia. Kyselyyn vastanneita oli 984. Kyselytutkimus kattoi noin neljäsosan Suomen koulusta. Oppilasmäärä oli näissä kouluissa yhteensä , joka on hieman yli puolet kokonaismäärästä Lisäksi suoritettiin sisäilmastotutkimuksia 10 koulussa, joista kahdeksan oli pääkaupunkiseudulla. Mittausten kohteena oli yhteensä 56 luokkahuonetta. Ilmanvaihtojärjestelmien jakautuminen rehtorikyselyn koulujen kesken oli seuraava: painovoimainen 10 %, koneellinen poisto 26 %, koneellinen tulo ja poisto 47,7 %, kaksi tai useampia ilmanvaihtojärjestelmiä 14,9 %. 1,4 % rehtoreista ei tuntenut koulunsa ilmanvaihtojärjestelmää. Lämmöntalteenottoa käytettiin 31,4 %:ssa koulurakennuksista. Rehtoreilta kysyttiin myös mielipidettä ilmanvaihtojärjestelmän toimivuudesta. Taulukossa 2 on esitetty mielipiteiden jakautuminen eri ilmanvaihtojärjestelmittäin. Taulukko 2. Rehtoreiden mielipiteiden jakautuminen ilmanvaihtojärjestelmän toimivuudesta. Ilmanvaihtojärjestelmä Täysin toimivat [%] Ei toimi lainkaan [%] Koneellinen tulo ja poisto 57 2 Koneellinen poisto 35 3 Painovoimainen Kyselyn perusteella rehtorit pitivät yleisimpinä sisäilmasto-ongelmina koulurakennuksissa seuraavia asioita: vedon tunne talvella, riittämätön ilmanvaihto koko lukuvuoden ajan ja tunkkainen (huono) ilma koko lukuvuoden ajan. Sisäilmasto-ongelmien suurimmiksi aiheuttajiksi rehtorit nimesivät ilmanvaihtojärjestelmän (70,3 %), liian suuren

17 9 oppilasmäärän luokissa (31,2 %), rakennusmateriaalit ja -tarvikkeet (26,1 %) sekä kosteusvauriot (16,1 %). Sisäilmaston parantamiseksi rehtorikyselyssä ehdotettiin enimmäkseen ilmanvaihdon parantamista (72,6 %), rakenteiden korjaamista (35,3 %), lämmityksen säätöä (27,4 %) ja kosteusvaurioiden korjausta (27,0 %) sekä siivouksen parantamista (15,9 %). Sisäilmastomittauksissa luokkahuoneiden keskikoko oli 60 m 2. Luokkahuoneen henkilömäärä vaihteli välillä 9 36 sen ollessa keskimäärin 23. Pinta-ala henkeä kohti oli keskimäärin 2,6 m 2 /hlö ja tilavuus 8,0 m 3 /hlö. Painovoimaisen ilmanvaihdon kouluissa vastaavat luvut olivat 3,5 m 2 /hlö ja 11,5 m 3 /hlö, kun taas koneellisen ilmanvaihdon kouluissa ne olivat pienemmät arvoilla 2,5 m 2 /hlö ja 7,6 m 3 /hlö. Painovoimaisen ilmanvaihdon luokkien poistoilmavirta oli keskimäärin 1,6 l/s, hlö ja 0,39 l/s, m 2, koneellisen poiston luokissa 2,3 l/s, hlö ja 0,9 l/s, m 2 ja koneellisen tulo- ja poistoilmanvaihdon luokkahuoneissa 5,9 l/s, hlö ja 1,9 l/s, m 2. Luokista mitattujen hiilidioksidipitoisuuksien keskiarvot eri järjestelmillä olivat seuraavat: painovoimainen ppm, koneellinen poisto ppm ja koneellinen tulo ja poisto 836 ppm. Huonelämpötilojen keskiarvot eri ilmanvaihtojärjestelmillä olivat seuraavat; painovoimainen 20,6 C, koneellinen poisto 22,1 C ja koneellinen tulo ja poisto 21,1 C. Suhteellisen kosteuden keskiarvo oli painovoimaisen ilmanvaihdon luokissa 24,6 %, koneellisen poiston luokissa 21,7 % ja koneellisen tulon ja poiston luokissa 21,5 %. Koulujen sisäilmasto ja kosteusvauriot -raportti on Teknillisen Korkeakoulun LVItekniikan ja talonrakennustekniikan laboratorioiden (Kurnitski, Vilkki & al.1996) tekemä. Tutkimuksen kohteena oli 32 koulua yhteensä noin 280 pääkaupunkiseudun koulusta. Kaikista valituista kohteista käytiin läpi aiemmin tehdyt kuntoarviot ja energiakatselmukset sekä korjaussuunnitelma-asiakirjat. Lisäksi 12 tutkimuskohteessa suoritettiin silmämääräiset rakenne- ja LVI-tekniset katselmukset. Näistä 10 kohteessa suoritettiin mittauksia peruskorjatuissa ja vanhalla järjestelmällä toimivissa luokkatiloissa. Mittauksia suoritettiin yhteensä 34 luokassa yhden opetustunnin aikana kertamittauksena. Mitattavia suureita olivat hiilidioksidipitoisuus (CO 2 ), huonelämpötila, suhteellinen kosteus ja poistoilmavirta. Mittaukset suoritettiin syys-lokakuussa.

18 10 Hiilidioksidipitoisuusmittausten keskiarvot olivat eri järjestelmillä seuraavat: painovoimainen (yksi koulu) ppm, koneellinen poisto (neljä koulua) ppm sekä koneellinen tulo ja poisto ppm. 15 luokkaa oli varustettu koneellisella tulo- ja poistoilmanvaihdolla, kolme painovoimaisella ja seitsemän koneellisella poistoilmanvaihdolla. Suhteellisen kosteuden alhaisin mitattu arvo oli 28 %, ylin 47 % ja keskiarvo 37 %. Mittaukset oli suoritettu syksyllä, mikä selittää melko korkeita suhteellisen kosteuden arvoja. Yhteenvetona edellä esitetyistä kolmesta TKK:n LVI-laboratorion tutkimuksesta voidaan todeta, että ilmanvaihtojärjestelmällä on selvä vaikutus mitattuun ilman hiilidioksidipitoisuuteen ja ilmavirtoihin sekä rehtorikyselyssä koettuun ilman laatuun. Vaikka painovoimaisella ilmanvaihdolla varustetuissa rakennuksissa oli huonetilavuus suurempi kuin koneellisen ilmanvaihdon rakennuksissa, hiilidioksidipitoisuuksissa oli silti selvä ero. Kuvassa 6 on esitetty yhteenvetona TKK:n tutkimuksista keskimääräiset hiilidioksidipitoisuudet ja ilmavirrat järjestelmäkohtaisesti. TKK:n ilman hiilidioksidipitoisuuksien mittauksissa on käytetty keskiarvoja eikä tilan enimmäisarvoja, joten vertailua viranomaisohjeisiin ei niiden perusteella voi tehdä. 6 Keskimääräiset ilmavirrat ja hiilidioksidipitoisuudet järjestelmäkohtaisesti kahdessa tutkimuksessa Ilmavirta [l/s, hlö] Hiilidioksidipitoisuus [ppm] Rehtorikysely ja sisäilmastomittaukset, ilmavirta henkilöä kohti Sisäilmasto ja kosteusvauriot, ilmavirta henkilöä kohti Rehtorikysely ja sisäilmastomittaukset, hiilidioksidipitoisuus Sisäilmasto ja kosteusvauriot, hiilidioksidipitoisuus Painovoimainen Koneellinen poisto Ilmanvaihtojärjestelmä Koneellinen tulo ja poisto Kuva 6. Keskimääräiset ilmavirrat ja hiilidioksidipitoisuudet järjestelmäkohtaisesti kahdessa TKK:n tekemässä tutkimuksessa.

19 Oulun kaupungin koulujen sisäilmakartoitus Oulun seudun ammattikorkeakoulun tekniikan yksikkö kartoitti Oulun kaupungin koulujen sisäilman laatua talvella Kartoituksen tavoitteena oli selvittää normaalin käyttökuormituksen vaikutukset sisäilman laatuun ja ilmanvaihdon riittävyys kuormituksiin nähden. Oulun kaupungin 20 koulun kahdessa luokkatilassa mitattiin ilman hiilidioksidipitoisuus, lämpötila ja suhteellinen kosteus. Tilaajan edustajat ja kartoituksen suorittajat valitsivat mittauskohteet yhteistyössä siten, että kohteisiin sisältyi erityyppisiä ja ikäisiä ilmanvaihtojärjestelmältään erilaisia rakennuksia. Sisäilmaston laadun kartoittamiseen sisältyivät hiilidioksidipitoisuuden, ilman lämpötilan ja suhteellisen kosteuden määrittäminen jatkuvana mittauksena yhden oppitunnin aikana aamupäivisin, ei kuitenkaan aamun ensimmäisen oppitunnin aikana. Mittauksen aikana tiloissa oleva henkilökuormitus kirjattiin ylös. Tilojen ilmanvaihdon ilmavirrat mitattiin niistä tiloista, joissa oli koneellinen ilmanvaihtojärjestelmä. Painovoimaisen ilmanvaihdon rakennuksissa mitattiin huoneiden tilavuudet. Mittaukset suoritettiin Mittauksissa pyrittiin saamaan esille tilojen tavanomainen käyttötilanne. Useimmissa rakennuksissa, joissa on koneellinen ilmanvaihto, ilmanvaihtoa voidaan käyttää joko täydellä tai puolitetulla teholla. Ilmavirrat voidaan viranomaisohjeiden mukaan Oulussa puolittaa, kun ulkoilman lämpötila on alle 17 C. Mittaajat eivät muuttaneet ilmanvaihdon käyttötehoa, vaikkei se olisikaan ollut oletettu. Ilmanvaihdon käyttötehot ja ulkoilman lämpötilat kirjattiin kuitenkin muistiin. Luokkatilojen enimmäishiilidioksidipitoisuudet vaihtelivat 955 ppm:stä ppm:ään. Viranomaisohjeiden mukainen ppm:n raja-arvo ylitettiin 20 luokkatilassa, mikä on 50 % mitatuista tiloista. Luokkatilojen enimmäishiilidioksidipitoisuudet on esitetty kuvassa 7.

20 Hiilidioksidipitoisuus [ppm] Mitatut luokat [kpl] Kuva 7. Luokkatilojen hiilidioksidipitoisuuksien maksimiarvot Oulun kaupungin kouluissa suoritetussa kartoituksessa. Luokkatilojen ilman lämpötilat vaihtelivat C. Yleensä ilman lämpötilat ylittivät ohjearvon 21 C, ja minimilämpötila kuvaa lähinnä ikkunatuuletuksesta aiheutuvaa alkutilanteen lämpötilaa joissakin luokissa. Luokkatilojen ilman suhteelliset kosteudet vaihtelivat välillä 8-42 %. Suhteellinen kosteus kuvaa lähinnä mittausten aikana vallinneita sääoloja ja henkilöiden aiheuttamaa kosteuskuormitusta. Suhteelliseen kosteuteen vaikuttaa huoneilman lämpötila. Mitä korkeampi lämpötila on, sitä pienemmäksi suhteellinen kosteus muodostuu. Kouluissa ikkunatuuletus oli satunnaista. Tuuletettujen ja tuulettamattomien luokkien lukumäärät ilmanvaihtojärjestelmittäin ilmenevät taulukosta 3. Taulukko 3. Ikkunatuuletuksen käyttö kouluissa. Ilmanvaihtojärjestelmä Tuuletettu Tuulettamaton Koneellinen tulo ja poisto 4 15 Koneellinen poisto 5 7 Painovoimainen 4 4 Ilmanvaihdon määrä vaikuttaa ratkaisevasti tilojen hiilidioksidipitoisuuteen. Kuvassa 8 on esitetty tilojen hiilidioksidipitoisuuksien keskiarvot, minimien keskiarvot ja maksimiarvojen keskiarvot ilmanvaihtojärjestelmittäin.

21 Hiilidioksidipitoisuus [ppm] Painovoimainen Koneellinenpoisto Koneellinen tulo ja poisto 0 keskiarvo minimien keskiarvo maksimien keskiarvo Kuva 8. Koulujen hiilidioksidipitoisuuksien arvot ilmanvaihtojärjestelmittäin Oulun kaupungin koulujen kartoituksessa.

22 14 4 TUTKIMUSKOHTEET Koulujen sisäilmasto ja energiatalous -tutkimuksen tutkimuskohteiksi pyrittiin valitsemaan eri-ikäisiä, laajuudeltaan, ominaisuuksiltaan ja ilmanvaihtojärjestelmiltään erilaisia koulurakennuksia, joissa kunta oli päättänyt suorittaa perusparannuksen. Kohteet olivat seuraavat: - Oriveden koulukeskus (kolme eri rakennusta: yläaste, lukio ja ruokalarakennus) - Oulusta Rajakylän koulukeskus (ala-aste, yläaste ja lukio) ja Oulujoen ala-aste - Muhokselta Huovilan ala-aste - Yli-Kiimingistä Vesalan ala-aste ja Vepsän ala-aste - Haukiputaalta Jokikylän ala-aste - Raisiosta Kaanaan koulu (osakorjaus) - Jokioisilta Vaulammin ala-aste - Turusta Puolalan koulu (osakorjaus) - Kausalasta Iitin lukio - Saarijärveltä Kalmarin ala-aste ja Tarvaalan ala-aste. Lisäksi mukaan otettiin kaksi kohdetta, joissa suoritettiin ainoastaan kanaviston puhdistus ja ilmavirtojen säätö. Nämä kohteet olivat - Oulusta Oulunlahden ala-aste ja Hönttämäen ala-aste. Lähtötilanne mitattiin ja kartoitettiin, mutta korjaustoimenpiteitä ei tutkimuksen aikana vielä suoritettu seuraavissa kohteissa: - Muhokselta Keskustan ala-aste - Yli-Kiimingin yläaste. Valituissa kouluissa suoritettiin kuudessa koulussa perusteellinen rakennus- ja talotekninen perusparannus, viidessä kyläkoulussa ilmanvaihdon perusparannus, kahdessa isohkossa kaupunkikoulussa osittainen ilmanvaihdon perusparannus ja kahdessa kaupunkikoulussa ilmanvaihdon puhdistus ja säätö.

23 15 Kohteista kaksi edusti suurehkoa koulukeskusta, jossa oli useita rakennuksia. Tutkimukseen osallistui seitsemän pientä kyläkoulutyyppistä ala-astetta. Kaksi kohdetta edusti kaupunkikoulujen keskikokoisia rakennuksia. Kahdessa isossa koulurakennuksessa suoritettiin ilmanvaihdon korjaus ainoastaan osassa luokkatiloista. Rakennusten iät ja rakennustilavuudet on esitetty taulukossa 4. Taulukko 4. Tutkimuskohteiden rakennusvuosi ja tilavuus. Kohde Rakennusvuosi Tilavuus [m 3 ] Oriveden koulukeskus - A -osa B -osa C -osa Rajakylän yläaste Huovila Vesalan koulu Vepsän koulu Jokikylän koulu Kaanaan koulu Vaulammin koulu Puolalan koulu Iitin lukio Oulujoen ala-aste Kalmari - Vanhempi Uudempi Tarvaala Kolmessa rakennuksessa oli ennen korjausrakentamista koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, yhdessä koneellinen poistoilmanvaihto ja kaikissa muissa kohteissa painovoimainen ilmanvaihto. Toisessa niistä kohteista, joiden ilmanvaihtoa ei tutkimuksen aikana vielä korjattu, oli koneellinen poistoilmanvaihto ja toisessa oli noin kymmenen vuotta sitten rakennettu koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto. Kahdessa kohteessa, joissa suoritettiin puhdistus ja säätö, oli koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto.

Ilmanvaihdon riittävyys koulussa. Harri Varis

Ilmanvaihdon riittävyys koulussa. Harri Varis Ilmanvaihdon riittävyys koulussa Harri Varis Johdanto Ympäristöterveydenhuollossa on keskusteltu ilmanvaihdon riittävyydestä kouluissa Vaikutukset ilmanvaihtoon, kun ilmanvaihto on pois päältä yö- ja viikonloppuaikaan

Lisätiedot

SISÄYMPÄRISTÖÖN LIITTYVÄT OIREET 50 SUOMEN

SISÄYMPÄRISTÖÖN LIITTYVÄT OIREET 50 SUOMEN KOETUT OLOSUHTEET JA SISÄYMPÄRISTÖÖN LIITTYVÄT OIREET 50 SUOMEN PÄIVÄKODISSA Sisäilmastoseminaari 16.3.2011 Marko Pulliainen LVI-talotekniikkateollisuus ry (1) TAUSTAA PÄIVÄKOTIEN ILMANVAIHTO, 2002 tavoitteena

Lisätiedot

KORPILAHDEN YHTENÄISKOULU

KORPILAHDEN YHTENÄISKOULU KORPILAHDEN YHTENÄISKOULU SISÄOLOSUHDEMITTAUKSET 2.2 116 / KORPILAHDEN YHTENÄISKOULU, SISÄOLOSUHDEMITTAUKSET Mittaus toteutettiin 2.2 116 välisenä aikana. Mittaukset toteutettiin Are Oy:n langattomalla

Lisätiedot

Päiväkotien sisäilmatutkimus

Päiväkotien sisäilmatutkimus Asiantuntija, DI Marko Pulliainen LVI-talotekniikkateollisuus ry Päiväkotien sisäilmatutkimus Päiväkotien sisäympäristössä ja ilmanvaihdossa on parannettavaa. Kaikkia sisäympäristön ongelmia tai työntekijöiden

Lisätiedot

Sisäilman laadun mittaus Alppilan yläasteella ja lukiossa

Sisäilman laadun mittaus Alppilan yläasteella ja lukiossa 1 Helsingin kaupunki RAPORTTI HKR-Rakennuttaja Rakennuttamistoimisto 1 Riitta Harju 19.5.2010 Alppilan yläaste ja lukio Tammisaarenkatu 2 00510 HELSINKI Sisäilman laadun mittaus Alppilan yläasteella ja

Lisätiedot

IV-kuntotutkimus. Metsikköpolun päiväkoti 30.3.2012. Kukinkuja 14 01620 Vantaa. HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145

IV-kuntotutkimus. Metsikköpolun päiväkoti 30.3.2012. Kukinkuja 14 01620 Vantaa. HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 30.3.2012 IV-kuntotutkimus Metsikköpolun päiväkoti Kukinkuja 14 01620 Vantaa HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 www.asb.fi TAMPERE: asb-yhtiot@asb.fi

Lisätiedot

RAKENNUSAUTOMAATION JA LISÄMITTAUSTEN MAHDOLLISUUDET RAKENNUSTEN SISÄOLOSUHTEIDEN TOIMIVUUDEN ARVIOINNISSA

RAKENNUSAUTOMAATION JA LISÄMITTAUSTEN MAHDOLLISUUDET RAKENNUSTEN SISÄOLOSUHTEIDEN TOIMIVUUDEN ARVIOINNISSA RAKENNUSAUTOMAATION JA LISÄMITTAUSTEN MAHDOLLISUUDET RAKENNUSTEN SISÄOLOSUHTEIDEN TOIMIVUUDEN ARVIOINNISSA Sisäilmastoseminaari 2015 Kauppinen, Timo, Peltonen, Janne, Pietiläinen, Jorma, Vesanen, Teemu

Lisätiedot

Consulting ROC and Cloud Service

Consulting ROC and Cloud Service Consulting ROC and Cloud Service Hiilidioksidi mittaukset Pähkinärinteen koulu Riika Rytkönen Jari Kauko 7.4.2015 Yleistiedot Peustiedot Kohde Osoite Käyttötarkoitus Rakennus vuosi Pähkinärinteen koulu

Lisätiedot

PÄIVÄKOTIEN SISÄILMATUTKIMUKSEN TULOKSET

PÄIVÄKOTIEN SISÄILMATUTKIMUKSEN TULOKSET Sisäilmastoseminaari 2012 1 PÄIVÄKOTIEN SISÄILMATUTKIMUKSEN TULOKSET Marko Pulliainen LVI-talotekniikkateollisuus ry TIIVISTELMÄ "Päiväkotien sisäilmatutkimus" hankkeessa kartoitettiin Suomen päiväkotien

Lisätiedot

Päiväkotien lepohuoneiden sisäilmanlaatu. Pia Gummerus Keski-Uudenmaan ympäristökeskus, terveystarkastaja

Päiväkotien lepohuoneiden sisäilmanlaatu. Pia Gummerus Keski-Uudenmaan ympäristökeskus, terveystarkastaja Päiväkotien lepohuoneiden sisäilmanlaatu Pia Gummerus Keski-Uudenmaan ympäristökeskus, terveystarkastaja TAUSTAA Päivähoitoasetus oli muuttumassa niin että ryhmäkokoa voidaan nostaa 21 lapsesta 24 lapseen

Lisätiedot

www.asb.fi 29.5.2008 IV-kuntotutkimus Orvokkitien koulu, ruokalarakennus Orvokkitie 15 01300 VANTAA

www.asb.fi 29.5.2008 IV-kuntotutkimus Orvokkitien koulu, ruokalarakennus Orvokkitie 15 01300 VANTAA www.asb.fi 29.5.2008 IV-kuntotutkimus Orvokkitien koulu, ruokalarakennus Orvokkitie 15 01300 VANTAA www.asb.fi Helsinki email: posti@asb.fi Tampere email: asb-yhtiot@asb.fi PÄÄKONTTORI: Konalankuja 4,

Lisätiedot

IV-kuntotutkimus. Kulomäen koulu Maauuninpolku Vantaa TAMPERE:

IV-kuntotutkimus. Kulomäen koulu Maauuninpolku Vantaa TAMPERE: 09.03.2012 IV-kuntotutkimus Kulomäen koulu Maauuninpolku 3 01450 Vantaa HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 31 11 145 www.asb.fi TAMPERE: asb-yhtiot@asb b.fi keskus: 0207 311 160,

Lisätiedot

TALVIKKITIE 37 SISÄILMAN HIILIDIOK- SIDIPITOISUUDEN SEURANTAMITTAUKSET

TALVIKKITIE 37 SISÄILMAN HIILIDIOK- SIDIPITOISUUDEN SEURANTAMITTAUKSET Vastaanottaja VANTAAN KAUPUNKI Maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimiala Tilakeskus, hankevalmistelut Kielotie 13, 01300 VANTAA Ulla Lignell Asiakirjatyyppi Mittausraportti Päivämäärä 11.10.2013

Lisätiedot

Sami Mäenpää PÄIVÄKOTIEN SISÄILMATUTKIMUS SATAKUNNASSA

Sami Mäenpää PÄIVÄKOTIEN SISÄILMATUTKIMUS SATAKUNNASSA Sami Mäenpää PÄIVÄKOTIEN SISÄILMATUTKIMUS SATAKUNNASSA Energiatekniikan koulutusohjelma LVI-tekniikka 2011 PÄIVÄKOTIEN SISÄILMATUTKIMUS SATAKUNNASSA Mäenpää, Sami Satakunnan ammattikorkeakoulu Energiatekniikan

Lisätiedot

miten käyttäjä voi vaikuttaa sisäilman laatuun

miten käyttäjä voi vaikuttaa sisäilman laatuun miten käyttäjä voi vaikuttaa sisäilman laatuun Kai Ryynänen Esityksen sisältöä Mikä ohjaa hyvää sisäilman laatua Mitä käyttäjä voi tehdä sisäilman laadun parantamiseksi yhteenveto 3 D2 Rakennusten sisäilmasto

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Mitatut ja koetut sisäilmaolosuhteet matalaenergiataloissa ja perinteisissä pientaloissa Kari Salmi, Rauno Holopainen, Erkki Kähkönen, Pertti Pasanen, Antti Viitanen, Samuel Hartikainen

Lisätiedot

PERUSKORJAUSSELVITYKSIÄ, ILMANVAIHDON SELVITYSTYÖ

PERUSKORJAUSSELVITYKSIÄ, ILMANVAIHDON SELVITYSTYÖ Pelimannin ala-aste ja päiväkoti ILMANVAIHDONSELVITYSTYÖ 4.6.2013 1(4) Pelimannin ala-aste ja päiväkoti Pelimannintie 16 Helsinki PERUSKORJAUSSELVITYKSIÄ, ILMANVAIHDON SELVITYSTYÖ 1. TEHTÄVÄ Tarkoituksena

Lisätiedot

Sisäympäristön laadun arviointi energiaparannuskohteissa

Sisäympäristön laadun arviointi energiaparannuskohteissa Sisäympäristön laadun arviointi energiaparannuskohteissa Dos. Ulla Haverinen-Shaughnessy, FM Mari Turunen ja Maria Pekkonen, FT Liuliu Du DI Virpi Leivo ja Anu Aaltonen, TkT Mihkel Kiviste Prof. Dainius

Lisätiedot

... J O T T A N T A R T T I S T E H R Ä. Jorma Säteri. Toiminnanjohtaja, Sisäilmayhdistys ry

... J O T T A N T A R T T I S T E H R Ä. Jorma Säteri. Toiminnanjohtaja, Sisäilmayhdistys ry ... J O T T A N T A R T T I S T E H R Ä Jorma Säteri Toiminnanjohtaja, Sisäilmayhdistys ry Dipl.ins. (TKK/LVI-tekniikka) 1989 Sisäilmayhdistyksen toiminnanjohtaja vuodesta 1998 Lehtori ja Talotekniikan

Lisätiedot

Hyvinvointia sisäympäristöstä

Hyvinvointia sisäympäristöstä Hyvinvointia sisäympäristöstä Mikä sisäilmasto-ongelma? Jari Latvala Ylilääkäri, Työterveyslaitos 11.4.2016 Jari Latvala Milloin sisäilmasto on kunnossa? HAVAITTU/MITATTU SISÄYMPÄRISTÖ Sisäilman laadussa

Lisätiedot

LAY A-siipi, korjaukset YTHS

LAY A-siipi, korjaukset YTHS LAY A-siipi, korjaukset YTHS Katariina Laine, Vahanen Oy 1 Miksi korjattiin? Käyttäjät ilmoittaneet sisäilmahaittaan viittaavasta oireilusta Sisäilma- ja kosteusteknisissä kuntotutkimuksissa 29.10-1.11.2012

Lisätiedot

ILMANVAIHTO- JA ILMASTOINTIJÄRJESTELMÄN YLEISARVI- OINTI, RAPORTTIMALLI

ILMANVAIHTO- JA ILMASTOINTIJÄRJESTELMÄN YLEISARVI- OINTI, RAPORTTIMALLI IVKT 2016 / SuLVI 1(9) Liite 2.1 IV-kuntotutkimus ILMANVAIHTO- JA ILMASTOINTIJÄRJESTELMÄN YLEISARVI- OINTI, RAPORTTIMALLI Kiinteistön nimi Kiinteistön osoite Kiinteistötunnus Tutkimuksen tekijät Päivämäärä

Lisätiedot

Uusilla suodatusratkaisuilla ilmastointijärjestelmien kyky hallita sisäilman hiukkaspitoisuutta moninkertaiseksi

Uusilla suodatusratkaisuilla ilmastointijärjestelmien kyky hallita sisäilman hiukkaspitoisuutta moninkertaiseksi Uusilla suodatusratkaisuilla ilmastointijärjestelmien kyky hallita sisäilman hiukkaspitoisuutta moninkertaiseksi Sisäilmastoseminaari 2014 Seppo Enbom, Kimmo Heinonen, Tapio Kalliohaka, Matti Lehtimäki,

Lisätiedot

Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste

Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste Tutkimusseloste 1(10) Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste Kohde: Ivalon yläaste ja Ivalon lukio sekä vertailukouluna toiminut Inarin koulu Kuopio 29.01.2016 Jussi Lampi Asiantuntijalääkäri jussi.lampi@thl.fi

Lisätiedot

Sisäilman VOC-pitoisuuden määrittäminen Uusintanäytteet

Sisäilman VOC-pitoisuuden määrittäminen Uusintanäytteet Sisäilman VOC-pitoisuuden määrittäminen Uusintanäytteet 25.11.2016 Liikuntahalli Lippitie 2 91900 Liminka Tilaaja: Limingan kunta Iivarinpolku 6 91900 Liminka 1 (5) Sisällysluettelo Tilaaja... 2 Tilaus...

Lisätiedot

Vallox Oy. valmistaa ilmanvaihtokoneita Vallox 280. yli D E F G HUONO SÄHKÖTEHOKKUUS Vallox

Vallox Oy. valmistaa ilmanvaihtokoneita Vallox 280. yli D E F G HUONO SÄHKÖTEHOKKUUS Vallox 280 Vallox Oy valmistaa ilmanvaihtokoneita Vallox 280 Sertifikaatti Nro VTT--1281-21-07 Myönnetty 23.1.2007 Päivitetty 17.2.2012 1 (2) Vallox 280 on tarkoitettu käytettäväksi asunnon ilmanvaihtokoneena

Lisätiedot

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta 19.10.2016 Valmisteilla olevat säädökset HE maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

JOHDANTO SENAATTI-KIINTEISTÖJEN SISÄILMATIETOISKUJEN SARJAAN

JOHDANTO SENAATTI-KIINTEISTÖJEN SISÄILMATIETOISKUJEN SARJAAN JOHDANTO SENAATTI-KIINTEISTÖJEN SISÄILMATIETOISKUJEN SARJAAN SISÄLLYS 1. Artikkelin tarkoitus ja sisältö...3 2. Johdanto...4 3. Sisäilma syntyy monen tekijän summana...5 4. Sisäilmatietoiskujen teemat...6

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO, AMBIOTICA-RAKENNUS RAKENNUSTEKNINEN JA SISÄILMA- OLOSUHTEIDEN TUTKIMUS TIEDOTUSTILAISUUS

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO, AMBIOTICA-RAKENNUS RAKENNUSTEKNINEN JA SISÄILMA- OLOSUHTEIDEN TUTKIMUS TIEDOTUSTILAISUUS JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO, AMBIOTICA-RAKENNUS RAKENNUSTEKNINEN JA SISÄILMA- OLOSUHTEIDEN TUTKIMUS TIEDOTUSTILAISUUS 19.8.2014 RAKENNUKSEN PERUSTIEDOT pinta-ala noin 11 784 br-m 2, kerrosala noin 12 103 ke rakennus

Lisätiedot

Asuntoilmanvaihdon kuntotutkimus

Asuntoilmanvaihdon kuntotutkimus Asuntoilmanvaihdon kuntotutkimus IV-kuntotutkimus, pilotointihankkeet Suorittajien perehdytystilaisuus Kanneltalo, luokka 1, Helsinki 28.01.2015 DI Petri Pylsy Asuntoilmanvaihdon kuntotutkimus Ohjeen sisältö

Lisätiedot

Sisäilman VOC-pitoisuuden määrittäminen Uusintanäytteet

Sisäilman VOC-pitoisuuden määrittäminen Uusintanäytteet Sisäilman VOC-pitoisuuden määrittäminen Uusintanäytteet 23.6.2016 Liikuntahalli Lippitie 2 91900 Liminka Tilaaja: Limingan kunta Iivarinpolku 6 91900 Liminka 1 (5) Sisällysluettelo Tilaaja... 2 Tilaus...

Lisätiedot

Kirkkokadun koulu Nurmeksen kaupunki Sisäilmatutkimukset 2011-2012

Kirkkokadun koulu Nurmeksen kaupunki Sisäilmatutkimukset 2011-2012 Kirkkokadun koulu Nurmeksen kaupunki Sisäilmatutkimukset 2011-2012 Minna Laurinen, Rakennusterveysasiantuntija Marika Raatikainen, Sisäilma-asiantuntija Kirkkokadun koulu Nurmeksen kaupunki Sisäilmatutkimukset

Lisätiedot

IV-kuntotutkimus. Rekolanmäen päiväkoti. Hansinkatu VANTAA

IV-kuntotutkimus. Rekolanmäen päiväkoti. Hansinkatu VANTAA IV-Special Oy 19.12.2011 IV-kuntotutkimus Rekolanmäen päiväkoti Hansinkatu 4 01480 VANTAA HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 www.asb.fi TAMPERE: asb-yhtiot@asb.fi keskus:

Lisätiedot

MITTAUSRAPORTTI KANNISTON KOULU, RAKENNEKOSTEUS- JA SISÄILMAN OLOSUHTEIDEN MITTAUKSET 11.12.2015

MITTAUSRAPORTTI KANNISTON KOULU, RAKENNEKOSTEUS- JA SISÄILMAN OLOSUHTEIDEN MITTAUKSET 11.12.2015 MITTAUSRAPORTTI KANNISTON KOULU, RAKENNEKOSTEUS- JA SISÄILMAN OLOSUHTEIDEN MITTAUKSET Mittausraportti 2 (11) 1 YLEISTIEDOT 1.1 Tutkimuskohde Kenraalintie 6 01700 Vantaa 1.2 Tutkimuksen tilaaja Vantaan

Lisätiedot

Koulu- ja päiväkotirakennusten tyypilliset sisäilmalöydökset, CASE

Koulu- ja päiväkotirakennusten tyypilliset sisäilmalöydökset, CASE Koulu- ja päiväkotirakennusten tyypilliset sisäilmalöydökset, CASE Kimmo Lähdesmäki, DI, RTA Dimen Group Taustaa; CASE-kohteet Esitykseen on valittu omasta tutkimusaineistosta 1970-80 luvulla rakennetuista

Lisätiedot

Rakennusten olosuhteiden hallinta - Onko talotekniikan laadussa kaikki kunnossa?

Rakennusten olosuhteiden hallinta - Onko talotekniikan laadussa kaikki kunnossa? Rakennusten olosuhteiden hallinta - Onko talotekniikan laadussa kaikki kunnossa? Lvi -päivät 05.-06.11. 2015 Olavi Suominen, asiantuntijapalvelut Vallox Oy päivitetty 7.10.2011 Ennen oli ennen.. Lukumäärä

Lisätiedot

LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI 22.5.2009. Hiekkaharjun vapaa-aikatilat Leinikkitie 36 01350 Vantaa

LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI 22.5.2009. Hiekkaharjun vapaa-aikatilat Leinikkitie 36 01350 Vantaa LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI 22.5.2009 Leinikkitie 36 01350 Vantaa usraportti 23.5.2009 Sisällys 1 Kohteen yleistiedot... 3 1.1 Kohde ja osoite... 3 1.2 Tutkimuksen tilaaja... 3 1.3 Tutkimuksen tavoite... 3 1.4

Lisätiedot

KIRKKOKADUN KOULU Sisäilmastokyselyt 2013. Rakennusterveysasiantuntija Minna Laurinen 29.4.2013

KIRKKOKADUN KOULU Sisäilmastokyselyt 2013. Rakennusterveysasiantuntija Minna Laurinen 29.4.2013 KIRKKOKADUN KOULU Sisäilmastokyselyt 2013 Rakennusterveysasiantuntija Minna Laurinen 29.4.2013 Sisäilmatalo Kärki Oy www.sisailmatalo.fi Sisäilmastokyselyt 2013 2012 Henkilökunnan kysely 14.2-8.3.2013

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN

ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN Artti Elonen, insinööri Tampereen Tilakeskus, huoltopäällikkö LAIT, ASETUKSET Rakennus on suunniteltava ja rakennettava siten, etteivät ilman liike, lämpösäteily

Lisätiedot

Vallox Loimaan tehdas

Vallox Loimaan tehdas Vallox Loimaan tehdas 40 vuotta ilmanvaihdon huipputekniikkaa Loimaalla 4800 m² laajennus 2011 Automaattiset levytyökeskukset 3 kpl CNC -ohjatut särmäyspuristimet Automaattinen jauhemaalauslinja Loppukokoonpanolinjat

Lisätiedot

lämpöviihtyvyys toimistohuoneessa

lämpöviihtyvyys toimistohuoneessa Mitattu, mallinnettu ja koettu lämpöviihtyvyys toimistohuoneessa Miimu Airaksinen, Riikka Holopainen, Pekka Tuomaala, Jouko Piippo, Kalevi Piira, Mikko Saari, At Arto Antson, Risto Ruotsalainen, Anssi

Lisätiedot

Työterveyslaitoksen sisäilmastokysely

Työterveyslaitoksen sisäilmastokysely Työterveyslaitoksen sisäilmastokysely Kohde: Kirkonkylän koulu Metsolantie 7 56100 Ruokolahti Kyselyn ajankohta: Marraskuu 2013 Tilaaja: Eija Hämäläinen Lausunto AR17-2013-017814 Työterveyslaitos Lappeenranta

Lisätiedot

Sisä- ja ulkoilman olosuhteet mittausten aikana olivat seuraavat:

Sisä- ja ulkoilman olosuhteet mittausten aikana olivat seuraavat: 1 Sisäilman mikrobit Näytteet otettiin kuusivaihekeräimellä elatusalustoille, jotka olivat 2 % mallasuuteagar homesienille ja tryptoni-hiivauute-glukoosiagar bakteereille ja sädesienille eli aktinomykeeteille.

Lisätiedot

Ilmanvaihto kerros- ja rivitalossa. Ilari Rautanen

Ilmanvaihto kerros- ja rivitalossa. Ilari Rautanen Ilmanvaihto kerros- ja rivitalossa Ilari Rautanen Millaista on hyvä sisäilma? Rakennus on suunniteltava ja rakennettava kokonaisuutena siten, että oleskeluvyöhykkeellä saavutetaan kaikissa tavanomaisissa

Lisätiedot

Uudet oppaat: Erillinen moottoriajoneuvosuoja PILP ja IVLP. TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy

Uudet oppaat: Erillinen moottoriajoneuvosuoja PILP ja IVLP. TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy Uudet oppaat: Erillinen moottoriajoneuvosuoja PILP ja IVLP TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland O Moottoriajoneuvosuojat Pinta-alasäännöt Rakennuksen sisällä sijaitsevien tai rakennukseen rakenteellisesti

Lisätiedot

Vantaan Tilakeskus, Hankepalvelut, Rakennuttaminen Mikko Krohn

Vantaan Tilakeskus, Hankepalvelut, Rakennuttaminen Mikko Krohn Vantaan Tilakeskus, Hankepalvelut, Rakennuttaminen 22.06.2009 Mikko Krohn 09 839 22377 Tässä tietoa Kivimäen koulun hiukkasmittauksista. Lämpötilat ja ilmamäärät opetustilassa n:o 149 Tarkastuskäynnin

Lisätiedot

TUTKIMUSRAPORTTI Luokat 202, 207 ja 208

TUTKIMUSRAPORTTI Luokat 202, 207 ja 208 TUTKIMUSRAPORTTI Luokat 202, 207 ja 208 Kotkan lyseo, Arcus-talo Kirkkokatu 15 48100 KOTKA Työ nro T8007-5 Kotka 5.4.2016 Oy Insinööri Studio OY INSINÖÖRI STUDIO, TORNATORINTIE 3, PL 25, 48101 KOTKA, PUH.

Lisätiedot

Kokonaisuuden haltuunotolla parempiin tuloksiin

Kokonaisuuden haltuunotolla parempiin tuloksiin Kokonaisuuden haltuunotolla parempiin tuloksiin MISSIOMME Suojaamme ihmisiä, prosesseja ja ympäristöä tuottamalla puhdasta ilmaa. Vietämme 90 % ajastamme sisätiloissa Huono sisäilma alentaa työtehokkuutta

Lisätiedot

ja viihtyvyyteen toimistotyössä - laboratoriokoe

ja viihtyvyyteen toimistotyössä - laboratoriokoe Ilmanvaihdon vaikutus työsuoriutumiseen ja viihtyvyyteen toimistotyössä - laboratoriokoe Henna Maula, Annu Haapakangas, Viivi Moberg, Valtteri Hongisto ja Hannu Koskela Työterveyslaitos, sisäympäristölaboratorio,

Lisätiedot

Onko talotekniikan laadussa kaikki kunnossa?

Onko talotekniikan laadussa kaikki kunnossa? Onko talotekniikan laadussa kaikki kunnossa? Rakennusfoorumi 03.03.2015 Olavi Suominen, myynti- ja kehitysjohtaja, Vallox Oy Ennen oli ennen.. päivitetty 7.10.2011 Asunnot ja niiden varustelutaso 1960,

Lisätiedot

KIMU - Kerrostalon ilmastonmuutos energiatalous ja sisäilmasto kuntoon. Mitä tavoiteltiin ja mitä saatiin? Projektin päätösseminaari 9.6.

KIMU - Kerrostalon ilmastonmuutos energiatalous ja sisäilmasto kuntoon. Mitä tavoiteltiin ja mitä saatiin? Projektin päätösseminaari 9.6. energiatalous ja sisäilmasto kuntoon Mitä tavoiteltiin ja mitä saatiin? Projektin päätösseminaari 9.6.2011 Markku Rantama Suomen Kiinteistöliitto ry Projektin lähtökohdat Tulokset ja johtopäätökset Esimerkkikohteet

Lisätiedot

Rakennuksen lämpökuvaus

Rakennuksen lämpökuvaus Rakennuksen lämpökuvaus 1. RAKENNUKSEN LÄMPÖKUVAUKSEN TARKOITUS 2. KOHTEEN LÄHTÖTIEDOT 3. TUTKIMUSSUUNNITELMA 4. LAITTEISTO 4.1 Lämpökamera 4.2 Muut mittalaitteet 4.3 Mittalaitteiden kalibrointi 5. OLOSUHDEVAATIMUKSET

Lisätiedot

Liite 1. KYSELYLOMAKKEET

Liite 1. KYSELYLOMAKKEET Liite 1. KYSELYLOMAKKEET Lomake 1: Käyttäjäkysely 1. Kuinka kauan olette työskennelleet tässä rakennuksessa? 2. Missä huonetilassa työskentelette pääasiallisesti? 3. Työpisteenne sisäilman laatu: Oletteko

Lisätiedot

Sisäilmatutkimus Limingan toimintakeskus

Sisäilmatutkimus Limingan toimintakeskus Kuormatie 9 91900 Liminka Hanke nro: 8964 / 23.2.2015 Inspecta Puh. 010 521 600 Y-tunnus: 1787853-0 Sörnäistenkatu 2 Fa. 010 521 6002 00580 Helsinki asiakaspalvelu@inspecta.com 2 (6) Sisällysluettelo 1

Lisätiedot

MARTTI AHTISAAREN KOULU

MARTTI AHTISAAREN KOULU MARTTI AHTISAAREN KOULU YHTEENVETO SISÄILMATUTKIMUKSISTA JA - KORJAUKSISTA 2016 1 Tutkimusten lähtökohdat Tutkimusten alussa, marraskuussa 2015, esille nousi ongelmallisina tiloina erityisesti seuraavat:

Lisätiedot

Mittausverkon pilotointi kasvihuoneessa

Mittausverkon pilotointi kasvihuoneessa Mittausverkon pilotointi kasvihuoneessa Lepolan Puutarha Oy pilotoi TTY:llä kehitettyä automaattista langatonta sensoriverkkoa Turussa 3 viikon ajan 7.-30.11.2009. Puutarha koostuu kokonaisuudessaan 2.5

Lisätiedot

SISÄILMAN KUITUKORJAUKSET

SISÄILMAN KUITUKORJAUKSET TUOMO KOLLANEN SISÄILMAN KUITUKORJAUKSET Opinnäytetyö Rakennusterveysasiantuntijakoulutus RTA1 RATEKO Mineraalivillakuidut Teolliset mineraalikuidut ovat epäorgaanisia kuituja, joita valmistetaan useista

Lisätiedot

Haddom skola Haddomintie 14, 07945 Kuggom

Haddom skola Haddomintie 14, 07945 Kuggom 1512197 6.1.215 Loviisan kaupunki Haddom skola Haddomintie 14, 7945 Kuggom Ramboll Finland Oy Niemenkatu 73, 1514 Lahti Puh. +358 2 755 611 Sisällys LAADUNVARMISTUS 3 ESIPUHE 4 1. RAKENNUSTEKNIIKKA 5 1.1

Lisätiedot

Huoneen lämpötilagradientin vaikutus energiankulutukseen

Huoneen lämpötilagradientin vaikutus energiankulutukseen lämpötilagradientin vaikutus energiankulutukseen TkL Mika Vuolle SIY Sisäilmatieto Oy e-mail:mika.vuolle@sisailmatieto.com Yleistä Käytännössä kaikilla ilmanjakotavoilla huoneeseen muodostuu pystysuuntainen

Lisätiedot

Homevaurion tutkiminen ja vaurion vakavuuden arviointi

Homevaurion tutkiminen ja vaurion vakavuuden arviointi Homevaurion tutkiminen ja vaurion vakavuuden arviointi Anne Hyvärinen, Yksikön päällikkö, Dos. Asuinympäristö ja terveys -yksikkö 26.3.2015 Sisäilmastoseminaari 2015 1 Sisäilmaongelmia voivat aiheuttaa

Lisätiedot

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta 19.10.2016 Valmisteilla olevat säädökset HE maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

Drumsö lågstadieskola

Drumsö lågstadieskola 1 (11) Drumsö lågstadieskola TUTKIMUSSELOSTUS Rakennetekninen katselmus ja sisäilmaston laadun mittaus 20.9.2011 HELSINGIN KAUPUNKI RAKENNUSVIRASTO HKR-Rakennuttaja 2 (11) HELSINGIN KAUPUNKI RAKENNUSVIRASTO

Lisätiedot

EXIMUS Mx 180, EXIMUS Jr 140

EXIMUS Mx 180, EXIMUS Jr 140 EXIMUS Mx 180, EXIMUS Jr 140 LÄMMÖNTALTEENOTTOKONEET EXIMUS Mx 180 EXIMUS Jr 140 Elektroninen säädin (E) Parmair - puhtaan ilman puolesta 25 vuoden kokemuksella AirWise Oy on merkittävä ilmanvaihtolaitteiden

Lisätiedot

Ranuan jäähalli LVI-työselostus LVI-TYÖSELOSTUS. IV-urakka KOHDE

Ranuan jäähalli LVI-työselostus LVI-TYÖSELOSTUS. IV-urakka KOHDE LVI-TYÖSELOSTUS IV-urakka KOHDE Ranuan jäähalli 24.4.2015 1 Sisältö LVI-TYÖSELOSTUS... 1 1. Yleistä rakennuskohteesta... 3 1.1 Rakennuskohteen tiedot... 3 1.1.1 Rakennuttaja... 3 1.1.2 Käyttäjän edustaja...

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI

YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI Ympäristömelu Raportti PR3231 Y01 Sivu 1 (11) Plaana Oy Jorma Hämäläinen Turku 16.8.2014 YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI Mittaus 14.6.2014 Raportin vakuudeksi Jani Kankare Toimitusjohtaja, FM HELSINKI Porvoonkatu

Lisätiedot

Mankkaan koulun sisäilmaselvitysten tuloksia. Tiedotustilaisuus

Mankkaan koulun sisäilmaselvitysten tuloksia. Tiedotustilaisuus Mankkaan koulun sisäilmaselvitysten tuloksia Tiedotustilaisuus 24.11.2014 Sisäilmaongelmat ovat monimutkaisia kokonaisuuksia Sisäolosuhteisiin vaikuttavat useat eri tekijät: lämpö-, kosteus-, valaistus-

Lisätiedot

Ominaissähköteho FINVAC Ominaissähköteho. - rakentamismääräysten mukaan - ekosuunnitteluasetuksen mukaan. Pekka Mäkinen

Ominaissähköteho FINVAC Ominaissähköteho. - rakentamismääräysten mukaan - ekosuunnitteluasetuksen mukaan. Pekka Mäkinen Ominaissähköteho FINVAC 2017 Ominaissähköteho - rakentamismääräysten mukaan - ekosuunnitteluasetuksen mukaan Pekka Mäkinen Puhaltimien ominaissähköteho Kansallinen SFP-määrittely Rakentamismääräysten mukaan

Lisätiedot

SISÄILMASTOVIESTINNÄN TOTEUTUS

SISÄILMASTOVIESTINNÄN TOTEUTUS SISÄILMASTOVIESTINNÄN TOTEUTUS KUNTATASOLLA JA VIESTINNÄN ONNISTUMISEN ARVIOINTI SISÄILMASTO-ONGELMIA KOHDANNEIDEN KESKUUDESSA Mari Lehtonen-Najtre RTA Loppuseminaari, RATEKO, 24.9.15 TUTKIMUKSEN PÄÄSANOMA

Lisätiedot

AsOy Rappu PL JYVÄSKYLÄ

AsOy Rappu PL JYVÄSKYLÄ LIITE KIINTEISTÖN KUNTOARVIOON KH 90-00314 - ASUINKIINTEISTÖN KUNTOARVIO LAAJENNETTU ENERGIATALOUDELLINEN SELVITYS 13.6.2013 11.2.2013 1. KOHTEEN TIEDOT 1.1. Kiinteistön perustiedot AsOy Rappu Rakennuksia

Lisätiedot

ILMANVAIHDON JA LÄMMITYKSEN SÄÄDÖT

ILMANVAIHDON JA LÄMMITYKSEN SÄÄDÖT ILMANVAIHDON JA LÄMMITYKSEN SÄÄDÖT 25.10.2016 Talokeskus Yhtiöt Oy Timo Haapea Linjasaneerausyksikön päällikkö LÄMPÖJOHTOVERKOSTON PERUSSÄÄTÖ, MITÄ SE TARKOITTAA? Kiinteistön erilaisten tilojen lämpötilojen

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Rakennuksen ET-luku. ET-luokka

ENERGIATODISTUS. Rakennuksen ET-luku. ET-luokka ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Rivi- ja ketjutalot (yli 6 asuntoa) Riekonmarkantie 20 Oulu Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: 992 564-077-0230-0002-2-000 () Energiatodistus on annettu

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Pyörätie Vantaa

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Pyörätie Vantaa ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Erillinen pientalo (yli 6 asuntoa) Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: Pyörätie 50 0280 Vantaa 2000 Useita, katso "lisämerkinnät" Energiatodistus on annettu

Lisätiedot

Esimerkki poistoilmaja. ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta

Esimerkki poistoilmaja. ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta Esimerkki poistoilmaja ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta 4.11.2016 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Poistoilma- ja ilmavesilämpöpumpun D5 laskenta... 4 2.1 Yleistä...

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Asuinkerrostalo (yli 6 asuntoa)

ENERGIATODISTUS. Asuinkerrostalo (yli 6 asuntoa) ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Asuinkerrostalo (yli 6 asuntoa) Peltolankaari 3 Oulu Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: 998 564-08-002-0005-X-000 () Energiatodistus on annettu rakennuslupamenettelyn

Lisätiedot

Linjasuunnittelu Oy

Linjasuunnittelu Oy Linjasuunnittelu Oy www.linjasuunnittelu.fi Linjasuunnittelu Oy Kumpulantie 1 B 5. krs 005 Helsinki puh. 09-41 366 700 fax. 09-41 366 741 Y-tunnus 0110912-0 Alv-rek. Kaupparek. 214.607 Nooa:440521-224632

Lisätiedot

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI Mikko Kylliäinen Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Dagmarinkatu 8 B 18, 00100 Helsinki kylliainen@kotiposti.net 1 JOHDANTO Suomen rakentamismääräyskokoelman

Lisätiedot

Energiatehokkuuden ja sisäilmaston hallinta ja parantaminen

Energiatehokkuuden ja sisäilmaston hallinta ja parantaminen Energiatehokkuuden ja sisäilmaston hallinta ja parantaminen TkT Risto Ruotsalainen, tiimipäällikkö Rakennusten energiatehokkuuden palvelut VTT Expert Services Oy Rakenna & Remontoi -messujen asiantuntijaseminaari

Lisätiedot

Työpaikkojen radonkorjauksista

Työpaikkojen radonkorjauksista Radonkorjauskoulutus Lahti 26.3.2015 Työpaikkojen radonkorjauksista Olli Holmgren Holmgren 26.3.2015 1 TYÖPAIKAT Samat perusmenetelmät, kuin asunnoille Imureiden tehot pinta-alojen mukaan Tiivistettävät

Lisätiedot

KK-Kartoitus RAPORTTI 601/2016 1/5

KK-Kartoitus RAPORTTI 601/2016 1/5 KK-Kartoitus RAPORTTI 601/2016 1/5 Kohde: Homesojantie 4 as. 5 60800 Ilmajoki Tilaus 5.1.2016: Laskutusosoite: Etelä-pohjanmaan ulosottovirasto / Peltoniemi Pasi Etelä-pohjanmaan ulosottovirasto Rivitalo

Lisätiedot

TERVEYDENSUOJELU- JA RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAISEN YHTEISTYÖSTÄ RAKENNUSTEN TERVEYSHAITTAKORJAUKSISSA

TERVEYDENSUOJELU- JA RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAISEN YHTEISTYÖSTÄ RAKENNUSTEN TERVEYSHAITTAKORJAUKSISSA TERVEYDENSUOJELU- JA RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAISEN YHTEISTYÖSTÄ RAKENNUSTEN TERVEYSHAITTAKORJAUKSISSA Ylitarkastaja Vesa Pekkola Sosiaali- ja terveysministeriö 17.11.2014 Hallintolaki 10 Viranomaisten yhteistyö

Lisätiedot

SISÄILMASTO- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS

SISÄILMASTO- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS 11.4.2013 Isännöitsijätoimisto Maikoski Oy Jari Vainio Vernissakatu 6 01300 Vantaa jari.vainio@maikoski.fi Tutkimuskohde Uudenmaan TE-toimiston tilat, Vernissakatu 6, Vantaa SISÄILMASTO- JA KOSTEUSTEKNINEN

Lisätiedot

LAY D- ja E-siivet, korjaukset

LAY D- ja E-siivet, korjaukset D-siipi E-siipi LAY D- ja E-siivet, korjaukset Katariina Laine, Vahanen Oy Miksi korjattiin? Käyttäjät ilmoittaneet sisäilmahaittaan viittaavasta oireilusta Sisäilma- ja kosteusteknisissä kuntotutkimuksissa

Lisätiedot

Mittaus- ja säätölaite IRIS

Mittaus- ja säätölaite IRIS Mittaus- ja säätölaite IRIS IRIS soveltuu ilmavirtojen tarkkaan ja nopeaan mittaukseen ja säätöön. IRIS muodostuu runko-osasta, säätösäleistä, säätömutterista tai säätökahvasta (koko 80), säätöasteikosta

Lisätiedot

Mittausepävarmuus asumisterveystutkimuksissa, asumisterveysasetuksen soveltamisohje Pertti Metiäinen

Mittausepävarmuus asumisterveystutkimuksissa, asumisterveysasetuksen soveltamisohje Pertti Metiäinen Mittausepävarmuus asumisterveystutkimuksissa, asumisterveysasetuksen soveltamisohje Pertti Metiäinen 30.9.2016 Pertti Metiäinen 1 Valviran soveltamisohje Soveltamisohje on julkaistu viidessä osassa ja

Lisätiedot

Uimahallit. Tuomas Kilpimaa. We help the best buildings in the world get that way.

Uimahallit. Tuomas Kilpimaa. We help the best buildings in the world get that way. Uimahallit Tuomas Kilpimaa We help the best buildings in the world get that way. Energiansäästön lähtökohdat - Uimahallit ovat tekniikan, suurten käyttäjämäärien ja poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi

Lisätiedot

Rakennuksen työntekijöillä on esiintynyt oireita, joiden on epäilty liittyvän sisäilman laatuun. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää rakennuksen

Rakennuksen työntekijöillä on esiintynyt oireita, joiden on epäilty liittyvän sisäilman laatuun. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää rakennuksen Rakennuksen työntekijöillä on esiintynyt oireita, joiden on epäilty liittyvän sisäilman laatuun. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää rakennuksen olemassa olevat rakenteet, niiden kunto sekä muita sisäilman

Lisätiedot

VESIKATON JA YLÄPOHJAN KUNTOTUTKIMUS

VESIKATON JA YLÄPOHJAN KUNTOTUTKIMUS VESIKATON JA YLÄPOHJAN KUNTOTUTKIMUS Seuraavassa käsitellään vesikaton ja yläpohjan kuntotutkimusta. Kuntotutkimuksessa tarkastellaan vesikatteen ja sen alusrakenteen lisäksi mahdollista tuuletustilaa

Lisätiedot

Hangon kaupunki Hagapuiston koulu

Hangon kaupunki Hagapuiston koulu 26.02.2015 Hangon kaupunki Hagapuiston koulu Sisäilman VOC-mittaukset 23.1.2015 Jakelu: bengt.lindholm@hanko.fi (PDF) Sisäilmari Oy, arkisto (PDF) 2/5 1. Yleistiedot Kohde Hangon kaupunki Hagapuiston koulu

Lisätiedot

Radonkorjauksen suunnittelu

Radonkorjauksen suunnittelu Tampere 11.2.2016 Radonkorjauksen suunnittelu Olli Holmgren 1 Radonkorjausopas Asuntojen radonkorjaaminen STUK-A252 (2012) - Sähk. versio www.stuk.fi, ilmainen - Painettu versio, STUK:sta, 19 eur 2 Vuotoreitit

Lisätiedot

Palvelurakentamisen vaikutus asuntotuotantoon Skanssissa - Kyselytutkimuksen tulokset ja verrokkikohteet

Palvelurakentamisen vaikutus asuntotuotantoon Skanssissa - Kyselytutkimuksen tulokset ja verrokkikohteet Palvelurakentamisen vaikutus asuntotuotantoon Skanssissa - Kyselytutkimuksen tulokset ja verrokkikohteet Skanssi Turussa on rakentumassa uusi Skanssin 7000 asukkaan kerrostalovaltainen asuntoalue. Skanssin

Lisätiedot

Talotekniikan toiminnanvarmistus. Säätö ja toiminnanvarmistus ohjekortti alustus Tomi Jäävirta Mikko Niskala

Talotekniikan toiminnanvarmistus. Säätö ja toiminnanvarmistus ohjekortti alustus Tomi Jäävirta Mikko Niskala Talotekniikan toiminnanvarmistus Säätö ja toiminnanvarmistus ohjekortti alustus Tomi Jäävirta Mikko Niskala Tarkoitus Osa Kuivaketju10 projektia Sisältöä talotekniikan toiminnanvarmistus ohjekorttiin.

Lisätiedot

Lämpötila Tuulensuunta Tuulen nopeus Suhteellinen kosteus Tiistai 23.05.2006 o

Lämpötila Tuulensuunta Tuulen nopeus Suhteellinen kosteus Tiistai 23.05.2006 o 1 / 6 JOENSUUN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUTOIMISTO Jokikatu 7 80220 Joensuu JOENSUN UKONLAHDEN SYVÄSATAMAN MELUMITTAUKSET TAUSTAA Mittaukset suoritettiin liittyen Ukonlahden syväsataman ympäristölupaan.

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 20/ (5) Ympäristökeskus Ympäristöterveysosasto Ympäristöterveyspäällikkö

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 20/ (5) Ympäristökeskus Ympäristöterveysosasto Ympäristöterveyspäällikkö Helsingin kaupunki Pöytäkirja 20/2015 1 (5) 47 Iltapäiväkerhotoiminnan aloittaminen Lauttasaaren musiikkiopiston tiloissa sekä Lauttasaaren ala-asteen väliaikaisen lisätilan käyttöönottaminen koulutoimintaan

Lisätiedot

Työterveyslaitoksen sisäilmastokysely

Työterveyslaitoksen sisäilmastokysely Työterveyslaitoksen sisäilmastokysely Kohde: Pulkkilan peruskoulu Kyselyn ajankohta: Tammikuu 2013 Tilaaja: Siikalatvan kunta Lausunto -166134 Työterveyslaitos Oulussa 30.1.2013 Työterveyslaitos Sisäilmastokyselypalvelu

Lisätiedot

Energiatehokkuutta poistoilmalämpöpumpulla

Energiatehokkuutta poistoilmalämpöpumpulla Energiatehokkuutta poistoilmalämpöpumpulla Taloyhtiöiden energiaratkaisut 09.10.2014, Jyväskylän kaupunginkirjasto DI Petri Pylsy Rakennuksen lämpöenergiatase Tyypilliset suomalaiset 50-70-luvun asuinkerrostalot

Lisätiedot

Säädettävä pyörrehajotin korkeisiin tiloihin PDZA

Säädettävä pyörrehajotin korkeisiin tiloihin PDZA Säädettävä pyörrehajotin korkeisiin tiloihin PDZA Pyörrehajotin PDZ takaa tehokasta ilmanvaihtoa isoihin tiloihin, kuten tuotantohallit, supermarketit, varastot yms. Hajottimet sopivat sekä vapaaseen-

Lisätiedot

ILTO Comfort CE5 ENEMMÄN KUIN LÄMPÖPUMPPU AINUTLAATUINEN UUTUUS LÄMPÖPUMPPU JA ILMANVAIHDON LÄMMÖN- TALTEENOTTOLAITE YHDESSÄ MERKITTÄVÄSTI PIENEMMÄLLÄ INVESTOINNILLA MAALÄMPÖPUMPUN VEROISTA TEHOA LÄMPIMÄN

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAS KORJAUSRAKENTAMINEN Markku Sinisalo Juha Hartikka

ENERGIATEHOKAS KORJAUSRAKENTAMINEN Markku Sinisalo Juha Hartikka ENERGIATEHOKAS KORJAUSRAKENTAMINEN Markku Sinisalo Juha Hartikka Poistoilmapuhaltimien uusiminen Poistoilmapuhaltimien uusiminen EC puhaltimiksi Poistoilmapuhaltimien rakenteellinen käyttöikä on yleensä

Lisätiedot

Rotronic CP11 sisäilmastomittari (2)

Rotronic CP11 sisäilmastomittari (2) KUULEMINEN 1 (5) Jakelussa mainituille TARKASTUS MEILAHDEN ALA-ASTEELLA JA KUULEMINEN 14-02349 Vireilletulo ja tarkastuksen aihe Tarkastus Tarkastuksen laajuus Mittalaitteet Sovelletut ohjeet Helsingin

Lisätiedot

Lehtisaaren koulukeskus

Lehtisaaren koulukeskus Lehtisaaren koulukeskus Sisäilmatutkimukset Simo Kinnunen Tuomo Kollanen Sisäilmatutkimus Lehtisaaren koulukeskukseen kuuluu 1964 rakennettu yläkoulurakennus A ja 1949 rakennettu alakoulurakennus B. Lisäksi

Lisätiedot