HEVOSYRITYKSEN JOHTAMINEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HEVOSYRITYKSEN JOHTAMINEN"

Transkriptio

1 HEVOSALAN TIETOPAKETIT 1/8 - koulutuspäivien luentomateriaali HEVOSYRITYKSEN JOHTAMINEN Hevosyrityksen johtamisen liiketoiminnan käynnistämisen, ja hevosyrityksen kehittämisen perusteita yrityksen johtaminen.indd :50:41

2 Teksti: Asiantuntijaryhmä Minna Mäenpää, Suomen Hippos ry Pirkko Haikkala, ProAgria Keski-Suomi Auli Teppinen ja Juha Helenius, ProAgria Uusimaa Jukka Korhonen ja Sirpa Pussinen, Laurea-ammattikorkeakoulu Kuvat: Hevosalan yrittäjyyden kehittämishanke Oikoluku: Sirpa Pussinen Suvi Louhelainen Taitto: Ulla-Maija Knuutti Hevosalan yrittäjyyden kehittämishanke Laurea-ammattikorkeakoulu Hyvinkää 2005 SP-Paino Oy Hyvinkää yrityksen johtaminen.indd :50:42

3 SISÄLLYS 1 IDEASTA YRITYSTOIMINNAN SUUNNITTELUUN Liikeidea Liiketoimintasuunnitelma 5 2 HEVOSHARRASTAJA VAI HEVOSYRITTÄJÄ MVL- ja EVL -verotuksen keskeisimmät erot hevostiloilla 6 3 HEVOSYRITYKSEN KÄYNNISTÄMINEN Käytännön perustamistoimet ja ilmoitukset Muuta huomioitavaa hevosyrityksen käynnistämisessä 8 4 HEVOSYRITYKSEN JOHTAMINEN Pitkän tähtäimen suunnittelu ja strategiatyö Vuosisuunnittelun apuvälineet 10 5 HEVOSALAN YRITYKSEN KEHITTÄMINEN Hevosyrityksen nykytilan arviointi Hevosyrityksen kehittämistarpeiden arviointi Asiakkaat hevosyrityksessä Hevosyritystoiminnan ja talouden suunnittelu Riskien hallinta hevosyrityksessä 17 6 OSAANKO YRITTÄÄ? Hevosyrittäjän osaamistarpeet Hevosalan koulutustarjonta ja yrityskohtainen neuvonta 20 yrityksen johtaminen.indd :50:43

4 JOHDANTO Hevosyrityksen johtaminen -tietopaketissa käsitellään hevosyrityksen käynnistämistä, johtamista ja kehittämistä. Tietopaketti tarjoaa kaikille hevosyrittäjille toimintamuodosta riippumatta yritystoiminnan johtamiseen ja käynnistämiseen liittyvää perustietoa, apukysymyksiä oman toiminnan kehittämiseen ja linkkejä laajemman tiedon hakuun. Osaa aiheista, kuten talous- ja asiakkuuden hallintaa, käsitellään tarkemmin omissa paketeissaan. Hevosyrityksen johtaminen -tietopaketin tarkoituksena on antaa tietoa yritystoiminnan aloittamisen realistiseen arviointiin ja rohkaista olemassa olevia hevosyrittäjiä kehittämään omaa yritystoimintaansa. Luomajärven hevoskievari 1 IDEASTA YRITYSTOIMINNAN SUUNNITTELUUN 1.1 Liikeidea Liikeidea on yritystoiminnan perusta. Parhaat liikeideat ovat persoonallisia ja perustuvat yrittäjän omaan ydinosaamiseen. Toisaalta hyvin toimivaa liikeideaa voidaan laajentaa ketjuyritysten avulla. Ketjussa osana voivat olla muut hevosyritykset tai yritykset alan ulkopuolelta, kuten matkailu- tai ruokailupalveluja tarjoavat yritykset. Liikeidean toimivuus on aina aikaan ja markkinoihin sidottua. Tämän vuoksi alkavan hevosyrittäjän kannattaa hankkia mahdollisimman paljon tietoa markkinoista ja kilpailijoista sekä testata liikeideaansa perinpohjaisesti ennen yritystoiminnan aloittamista. Oman alueen hevosyritykset ja niiden palvelutarjonta ja kysyntätilanne kannattaa selvittää. Onko markkinoilla tilaa yrityksellesi ja miten toimit paremmin kuin muut? Hevosyritysten erikoistuminen tarjoaa mahdollisuuksia; yritys voi keskittyä tiettyyn palveluun. Yrityksen kannalta tärkeät strategiset perusvalinnat kuvataan liikeidean avulla. Strategia kuvaa periaatteet, joilla yritys pysyy kilpailukykyisenä, ylläpitää kannattavaa toimintaa sekä turvaa toiminnan jatkuvuuden ja kehittymisen. Strategia kuvaa tapaa toimia. Yrityksen strategiassa määritellään keinot, joilla asetetut päämäärät voidaan saavuttaa. Liikeideaa voidaan arvioida seuraavan esimerkkikaavion avulla. 4 yrityksen johtaminen.indd :50:47

5 ASIAKKAAT Kenelle, mille myydään? Ravi- tai ratsuhevosten omistajat, jotka omatoimisesti haluavat liikuttaa hevosiaan YRITYSKUVA Millainen imago halutaan ja miten se rakennetaan? Miten erottaudutaan muista? Markkinoinnilla ja yrityksen laadukkaalla toiminnalla luodaan luotettava ja turvallinen yrityskuva TUOTE Mitä tuotetaan tai myydään? Hevosten täysihoitopalvelu: karsinapaikka, ruokinta, ulkoilu ja hoito MITEN TOIMITAAN? Mitkä ovat yrityksen toimintatavat? Hevosen hoitopaikka ilman valmennusta tai liikuttamista, hoitosopimuksella määritellään vuokraan kuuluvat palvelut 1.2 Liiketoimintasuunnitelma Liikeideasta lähtee liikkeelle hevosyritystoiminnan suunnittelu. Idean realistisuus kannattaa harkita tarkoin, sillä joskus voi olla hyvä vaihtoehto olla aloittamatta yritystä ja jättää hevosten kanssa toimiminen vain harrastukseksi. Liiketoimintasuunnitelma on työkalu uuden yritysidean hiomiseen tai yrityksen laajentamiseen liittyvien riskien kartoittamiseen. Liiketoimintasuunnitelmassa arvioidaan hevosyrityksen nykyinen toiminta, resurssit ja toimintaympäristö, valitaan toimintastrategia, suunnitellaan palvelun muodot, tuotanto, investoinnit ja rahoitus sekä tarkastellaan tuotekehitystä ja markkinointia. Hyvin laadittuun liiketoimintasuunnitelmaan kuuluvat myös osana riskien kartoittaminen ja tunnistettujen riskien hallintaohjelmat. Erityisesti talouden suunnitteluun on hyvä käyttää ammattiapua, sillä yritystoiminnan talouden hallinta on hevosyrittäjän tehtävistä keskeisimpiä. Liiketoimintasuunnitelman laatimiseksi on olemassa erilaisia malleja ja työkirjoja esimerkiksi Internet-sivuilla Parhaimmillaan liiketoimintasuunnitelma näyttää aloittavalle yritykselle kehittämispolun ja toimii ohjekirjana ja karttana. Liiketoimintasuunnitelman laatiminen on myös opiskeluväline omaan yritystoimintaan ja toimii kommunikointivälineenä yrityskumppaneille, investoijille, pankille tai neuvontaorganisaatioille. Liiketoimintasuunnitelma kertoo yritystoiminnan ideasta, markkinoista, investoinneista, kannattavuudesta ja erityisesti yrittäjästä. Liikeidean ja liiketoimintasuunnitelman osana on suunnitelma yrityksen tuottojen muodostumisesta. Yrittäjän tavoitteena on tuottojen maksimointi ja kulujen minimointi, jotta myyntikatetta saadaan kertymään riittävästi. Samasta liikeideasta voidaan koota erilaisia ansaintamalleja erilaistamalla tuotteita ja palveluita. Talliyrittäjä voi esimerkiksi vuokrata ratsastushalliaan paikallisille koiraharrastajille tai tuottaa elämyspalveluita läheisen kokoushotellin asiakkaille. Tuotteistaminen mahdollistaa hinnoittelun ja asiakasmarkkinoinnin. Talous-, investointi- ja rahoitussuunnitelmien avulla voidaan selvittää investointien kannattavuus ja valita investointikohteet tuotto-odotusten perusteella. Maksuvalmius- ja riskianalyyseillä voidaan arvioida investointeihin liittyviä riskejä. Investointeihin mahdollisesti saatavat tuet ja avustukset selviävät paikallisesta TE-keskuksesta. Hevostilojen tukiasioista löytyy tietoa myös -Internet-sivuilta. Maksuvalmius- ja kannattavuuslaskelmiin sekä muuhun liiketoiminnan suunnitteluun apua löytyy mm. alueellisista ProAgria Maaseutukeskuksista ja uusyrityskeskuksista. 5 yrityksen johtaminen.indd :50:48

6 2 HEVOSHARRASTAJA VAI HEVOSYRITTÄJÄ? Hevostalouteen liittyvä toiminta alkaa usein harrastuksen kautta. Tallitoiminnan laajentuessa tulee ajankohtaiseksi miettiä, kuinka pitkään toiminta on harrastuksenomaista ja milloin on kyse elinkeinotoiminnasta. Hevostalouden harrastuksenomaisuuden määrittelee sekä toiminnan harjoittajan että verottajan näkemys toiminnan luonteesta. Toiminta on harrastuksenomaista, jos sitä ei harjoiteta ansiotarkoituksessa. Harrastukselle tyypillistä on, että pitkällä tähtäimellä toiminnan menot ylittävät tulot eli toiminta kannattamatonta. Toiminnan laajuus on tärkeä kriteeri. Harrastustoimintana hoidetuista ravi- ja ratsuhevosista saadut tulot ovat veronalaisia. Toiminnan kustannukset ovat menoja, jotka vähentävät tuloa. Jos toiminta on harrastuksenomaista, sen tappiota ei vahvisteta. Tällöin tulo-osuuden ylittävät menot jäävät vähennyskelvottomiksi elantomenoiksi. 2.1 Maatalouden ja elinkeinoverotuksen keskeisimmät erot hevostiloilla Hevostalouden yritystoimintaa verotetaan tilanteesta riippuen maatilatalouden tuloverotusta koskevan lain (MVL) tai elinkeinoverolain (EVL) mukaan. Hevoskasvatusta verotetaan pääsääntöisesti MVL:n piirissä. Laajamittainen hevosten täysihoito- ja muu palvelutoiminta on EVL:n piirissä tapahtuvaa toimintaa. Muutaman ratsu- tai ravihevosen ylläpito tulkitaan yleensä harrastuksenomaiseksi, mutta pienimuotoinen kasvatustoiminta myyntiin on useimmiten jo yritystoimintaa. Käytännössä yritysmäinen hevostalous verotetaan EVL:n mukaan, jos verovelvollisen hallinnassa ei ole hallinnassaan maatilaa. Jos verovelvollisella on hallinnassaan maatila, voidaan yritysmäinen hevostalous verottaa joko MVL:n tai EVL:n mukaan. Maatilalla tapahtuvaa EVL:n mukaista toimintaa varten on perustettava yritys. Maatilalla tapahtuva palvelu- tai kilpailutoiminta voidaan myös yhtiöittää maatilasta erilliseksi, vaikka verottaja ei sitä vaatisikaan. Tällöin yhtiömuodoksi valitaan usein osakeyhtiö, jolla voidaan saavuttaa tietyissä tilanteissa verotuksellisia etuja ja toiminnan vastuiden tarkempaa rajaamista. Kiinteistöjen siirtäminen yhtiön omistukseen ei yleensä ole veroseuraamusten takia järkevää. Yhtiöittäminen edellyttää tarkkaa vaikutusten arviointia. Ehdottomia sääntöjä elinkeino- ja maatilatalouden tuloverotuksen rajanvedolle ei ole, sillä MVL:n piirissä alkanut toiminta voi laajentuessaan siirtyä EVL:n piiriin. Tärkeitä kriteereitä tässä tulonlähderatkaisussa ovat verovelvollisen oma näkemys, hevostoiminnan laajuus ja laatu sekä pääoman ja työvoiman tarve. MVL:n ja EVL:n mukaisen verotuksen keskeisimpiä eroja ovat: kirjanpitolain mukaan EVL:n mukainen toiminta on kirjanpitovelvollista maataloutta harjoittavalta edellytetään kirjanpidossa muistiinpanoja ja tositteiden säilyttämistä kirjaamisperuste kirjanpidossa on liikkeenharjoittajalla (EVL) suoriteperusteinen, jolloin kirjaamisajankohta on suoritteen luovutushetki maatalouden ammatinharjoittajan (MVL) ja harrastustoiminnan kirjaamisperuste on maksuperusteinen, jolloin tulo ja meno kirjataan, kun maksu tapahtuu verotuksessa poistoperusteet ja varausmahdollisuudet ovat erilaisia arvonlisäverotus EVL:n alaisessa toiminnassa toteutuu aina kuukausimenettelyllä arvonlisäverotus toteutuu MVL:n mukaisessa toiminnassa yleensä vuosimenettelyllä MVL/ EVL -ratkaisu vaikuttaa yrittäjän eläkevakuutukseen ja sitä kautta esimerkiksi järjestettyyn lomitukseen 6 yrityksen johtaminen.indd :50:49

7 3 HEVOSYRITYKSEN KÄYNNISTÄMINEN Hevosharrastuksen muuttuminen elinkeinotoiminnaksi vaatii yrityksen perustamisen tai toiminnan harjoittamisen osana maatilan toimintaa. Maatilalla toiminta voidaan käynnistää ilman varsinaisia perustamistoimia, mutta yritysmuotoisessa toiminnassa on huomioitava käytännön perustamistoimet ja ilmoitukset. Hevosyrityksen käynnistämisen lähtökohtia ovat liikeidean lisäksi yrittäjäksi aikovan oma halu ja tahto sekä yrittäjän valmiudet ja osaaminen. Liikeidea on kaiken yritystoiminnan menestymisen perusedellytys. Liikeidea on hyvä rakentaa liiketoimintasuunnitelmaksi, jossa arvioidaan suunnitellun liiketoiminnan kannattavuutta ja menestymismahdollisuuksia. 3.1 Käytännön perustamistoimet ja ilmoitukset Mikäli hevostaloutta harjoitetaan maatalouden ohessa, ei varsinaisesti tarvitse perustaa yritystä. Maatalouden harjoittajan tulee olla kuitenkin yhteydessä mm. verotoimistoon ja maatalousyrittäjien eläkelaitokseen, Melaan (www.mela.fi). Käytännössä tehdään: verottajalle ilmoitus maatilatoiminnan käynnistämisestä eläkevakuutus: maatalousyrittäjälle MYEL-vakuutus on pakollinen, jos tilalla on peltoa, puutarhaa ja metsää vähintään viisi MYEL-hehtaaria (MYEL- ha määritelmät löytyvät työntekijöiden palkkaamiseen liittyvät ilmoitukset ja vakuutukset: maatalouden työntekijöiden eläkevakuutus kuuluu LEL:n piiriin muut maatalouden harjoittamiseen kuuluvat lakisääteiset ja vapaaehtoiset vakuutukset Yritysmuotoisen toiminnan perustamistoimet alkavat yhtiömuodon valinnalla. Toiminimeä valittaessa tulee varmistaa, että toiminimi on vapaana eli sama nimi ei ole käytössä toisella yrityksellä. Toimiminen yksityisenä elinkeinoharjoittajana ei edellytä yhtiösopimusta, mutta henkilöyhtiön (avoin yhtiö ja kommandiittiyhtiö), osakeyhtiön ja osuuskunnan perustaminen edellyttää kirjallisen sopimuksen tekemistä. Uusien yritysten on pääsääntöisesti ilmoittauduttava kaupparekisteriin. Yleisimmistä yhtiömuodoista osakeyhtiöt ja osuuskunnat syntyvät rekisteröinnillä. Yrityksen perustamiseksi tehdään ilmoitus perustamisilmoituslomakkeella, jolla yritys samalla voi ilmoittautua verottajan rekistereihin. Perustamisilmoituslomakkeita saa Yritys- ja yhteisötietojärjestelmän Internet-sivuilta osoitteesta ja esimerkiksi verohallinnon yritysneuvontapisteistä. Yritysmuotoisesta toiminnasta tehdään: perustamisilmoitus kaupparekisteriin ja veroviranomaisille eläkevakuutus YEL- vakuutusyhtiöstä (yrittäjän eläkevakuutus) työntekijöiden palkkaamiseen liittyvät ilmoitukset ja vakuutukset: työntekijöiden eläkevakuutus TEL:n / TaEL:n mukaan muut yritystoiminnan harjoittamiseen kuuluvat lakisääteiset ja vapaaehtoiset vakuutukset Yritystoiminnan perustamisvaiheessa tulee valita soveltuva yhtiömuoto. Yhtiömuoto harkitaan joka kerta tapauskohtaisesti. Osakeyhtiö mahdollistaa parhaimmat keinot pitää verorasitus aisoissa, jos tuloja on paljon. Pienillä tuloilla yhtiömuodolla ei ole kovin paljon merkitystä; varsinkin, jos yhtiön tulos on otettava omaan käyttöön. Yhtiömuodon valintaan vaikuttavia tekijöitä ovat: perustajien lukumäärä pääoman tarve ja saatavuus yritystä perustettaessa vastuun jakautuminen yrityksessä toiminnan joustavuus yrityksen jatkuvuus voitonjako ja tappion kattaminen verotus Yhtiömuodon valinnasta lisätietoja 7 yrityksen johtaminen.indd :50:49

8 3.2 Muuta huomioitavaa hevosyrityksen aloittamisessa Hevosyritystoimintaa aloittaessa on hyödyllistä tarkistaa omaa toimialaa koskevat lait ja asetukset. Lait määräävät mm. ilmoittamisvelvoitteista, hevosmäärästä ja ympäristöasioista. Lakitietoa löytyy valtion säädöstietopankista nlex.edita.fi. Eläinten pitoon tarkoitetun rakennuksen tai aitauksen sijoittamisesta tai käyttöönotosta asemakaava-alueella on tehtävä ilmoitus kunnan terveydensuojeluviranomaiselle. Lisätietoja antavat kunnan eläinlääkäri ja terveystarkastajat. Ilmoitusvelvoite perustuu terveydensuojelulakiin. Ammattimaisesta tai muutoin laajamittaisesta hevosten pidosta on tehtävä kirjallinen ilmoitus (eläinsuojelulaki 24 ja -asetus 26 ) lääninhallitukselle. Ilmoitus osoitetaan läänineläinlääkärille. Ilmoitukseen velvoittavaa toimintaa ovat mm. hevosten kasvattaminen tai vuokraaminen, niiden ottaminen säilytettäväksi, hoidettavaksi, valmennettavaksi tai koulutettavaksi, opetuksen antaminen hevosten käytössä ja käsittelyssä tai muu hevosten pito, jos täysikasvuisia hevosia on vähintään kuusi. Lomakepohja löytyy Internet- sivuilta / -> lomakkeet. Hevostilan hankinnan yhteydessä kannattaa ottaa yhteyttä oman kunnan maatalous- tai elinkeinotoimeen ja varmistaa mahdolliset kunnan vaatimat muut menettelyt. Hevostilan hankinnasta ja sukupolven vaihdoksesta löytyy lisää tietoa Internet-sivuilla -> tietopaketit -> tuotannon ja tukien optimointi. Ratsastuskoulut ja harrastetallit voivat liittyä Suomen Ratsastajainliiton yhteisöjäseniksi ja anoa koulun tai tallin hyväksymistä SRL:n jäseneksi. Hyväksytty ratsastuskoulu tai harrastetalli voi käyttää markkinoinnissaan mainintaa SRL:n hyväksymä ja valvoma sekä niihin liittyviä tunnuksia. Ratsastajainliitto asettaa ratsastuskouluille ja harrastetalleille tiettyjä perusvaatimuksia ja valvoo hyväksyttyjen ratsastuskoulujen ja harrastetallien toimintaa. Lisätietoja hyväksymisten edellytyksistä löytyy www. ratsastus.fi -sivuilta. Ravihevosten ammattivalmentamisen harjoittamiseen liittyviä asioita voi tiedustella Suomen Hippoksesta ja Suomen Ravivalmentajat ry:stä Ravivalmentajat ry järjestää jäsenilleen koulutusta ja neuvontaa sekä vapaamuotoisia tapaamisia jäsenistönsä kesken. Ravivalmentajat ry: n koulutus ja neuvonta keskittyvät yritystoimintaan ja ammattialaa kehittävään toimintaan, mikä toteutetaan usein yhteistyössä Suomen Hippoksen kanssa. Esimerkki Ravivalmentajan visio: Valmennettavien ravihevosten menestyminen Suomen parhaimmalla tasolla ja sitä kautta valmennushevosten tason nousu. Valmentajalle nimeä ja arvostusta Ratsastuskouluyrittäjän visio: Asiakasmäärää kasvatetaan tasaisesti, säilytetään olemassa oleva asiakaskunta ja ollaan tunnettuja alueella. Asiakastyytyväisyys ja palvelun laatu muodostavat hyvän yrityskuvan Kasvatustallin visio: Laadukkaiden varsojen kasvattaminen ja myynti osaaviin käsiin. Siitostammojen lukumäärän lisääminen ja oman hyvän tammasuvun säilyttäminen, kannattava toiminta ja hevosten menestyminen 8 yrityksen johtaminen.indd :50:49

9 4 HEVOSYRITYKSEN JOHTAMINEN Liiketoiminnan käynnistyttyä yrittäjän on jatkuvasti arvioitava omia tavoitteitaan, päämääriään ja hevosyritystoiminnan suuntaa. Hevosyritystoiminnan kulmakiviä ovat toiminnan kannattavuus, tavoitteellisuus ja jatkuvan muutoksen hallinta. Yrittäjän töistä tärkein, eli johtaminen, tarkoittaa käytännössä sitä, että yrittäjä ohjaa yritystään haluamaansa suuntaan asettamassaan aikataulussa jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Menestyäkseen hevosyrittäjä tarvitsee päätöksentekokykyä sekä johtamisen taitoja ja työkaluja. Käytännössä johtaminen nivoutuu yrittäjän kiireiseen arkeen ja sen vuoksi johtamiseen liittyvät työt tulisi tunnistaa ja asettaa ne tärkeysjärjestyksessä etusijalle. Yritystoiminnan hallinta perustuu yrittäjän oman ajankäytön hallintaan: aika ja asiat on pidettävä järjestyksessä. Mitä tarkemmin hevosyritystoiminnan tavoitteet on määritetty sekä pitkällä että lyhyellä aikavälillä, sitä helpompaa yrittäjän on tehdä johdonmukaisia päätöksiä. Yrittäjän on asioista päättäessään tunnistettava miten pitkäkantoisia seurauksia päätöksestä seuraa. Tärkeät ja pitkävaikutteiset päätökset ovat strategisia päätöksiä ja normaaliin toimintaan liittyvät lyhytvaikutteiset päätökset ovat operatiivisia päätöksiä. Päätöksenteon tueksi yrittäjä tarvitsee faktatietoa yrityksen toiminnasta, taloudesta ja asiakkaista. Tosiasioihin perustuvat päätökset, jotka ovat strategian kanssa yhdensuuntaisia, johtavat yritystä haluttuun suuntaan. 4.1 Pitkän tähtäimen suunnittelu ja strategiatyö Yrittäjän tahto johtaa ja kehittää omaa yritystään on se kantava voima, joka saa mahdottomaltakin tuntuvat asiat toteutumaan ajan kuluessa. Suuretkin yritykset ovat saaneet alkunsa perustajiensa haaveista ja unelmista, jotka on työstetty visioiksi, strategioiksi, toimivaksi liikeideaksi sekä edelleen kaupalliseksi menestykseksi. Visiot ja strategiat ovat johtamisen työkaluja, joita tarvitaan niin pienissä aloittavissa yrityksissä kuin suurissa monikansallisissa konserniyhtiöissä. Ne ovat keino suunnata yrityksen kehitystä pitkällä aikavälillä sekä apuväline yrittäjälle päätöksentekoa varten. Unelmista ja haaveista lähtevä yritysvisio innostaa ja kannustaa jatkamaan vaikeidenkin aikojen läpi. Yrittäjän on uskallettava irrota arkitodellisuudesta ja katsottava mahdollisuuksiaan ilman ennakkorajoituksia riittävän pitkälle tulevaisuuteen. Pienten yritysten ongelmana eivät yleensä ole epärealistiset visiot vaan liian lyhyt suunnittelujänne ja epätarkat toiminnan tavoitteet. Yrityksen haluttu tulevaisuus, eli visio, on määriteltävä mahdollisimman tarkasti, sillä mitä tarkemman kuvan tulevaisuudesta pystyy piirtämään, sitä lähempänä on sen toteutuminen. Mahdoton muuttuu usein mahdolliseksi, jos tietää mitä haluaa. Uudella tavalla tekeminen ei ole vaikeaa, vaan uudella tavalla ajatteleminen. Vision työstämisen yhteydessä yrityksen tulevaisuutta kannattaa määritellä eri näkökulmista. Näkökulmia voivat olla esimerkiksi talous, asiakkaat, toimintamalli, työn luonne ja määrä, osaaminen, rakennukset, miljöö ja ympäristö. Eri näkökulmia yhdistämällä syntyy selkeä kuva halutusta tulevaisuudesta. Usein visio tiivistyy visiolauseeksi tai mielikuvaksi, joka ohjaa ja innostaa yrittäjää arkipäivän työnteossa. Hyvän visiolauseen tunnusmerkkejä: innostava, tunnetta sisältävä selkeä helposti viestittävä ohjaa ja auttaa päätöksenteossa huomioi asiakkaat, työntekijät ja yrittäjäperheen on mitattava 9 yrityksen johtaminen.indd :50:50

10 Vision eri näkökulmien määrittelyyn liittyy aina epävarmuus tulevaisuudesta: miten asiakkaiden tarpeet muuttuvat, miten kilpailutilanne muuttuu, tuleeko uusia viranomaisvaatimuksia, mitkä asiat yhteiskunnan kehityksessä vaikuttavat yritystoimintaan. Skenaariot ovat tulevaisuuden ennustamisen työkaluja. Tulevaisuuden ennakoimiseksi voidaan laatia vaihtoehtoisia malleja tulevasta maailmasta, jossa yrityksen tulee voida toimia kannattavasti. Yleensä laaditaan kolme ennustetta: todennäköisin skenaario ja nopean edistymisen skenaario sekä kauhuskenaario, jonka avulla arvioidaan yritystoimintaan liittyvää riskiä. Nopean edistymisen skenaarion avulla voidaan arvioida resurssien riittävyyttä yrityksen kasvaessa ennakoitua nopeammin. Pitkän tähtäimen tavoitteiden saavuttamiseen ja haluttuun yrityksen tulevaisuuteen löytyy yleensä useita vaihtoehtoisia reittejä. Hyvä tapa vertailla eri toiminta- ja liikeideavaihtoehtoja on asettaa niihin liittyvät strategiset tavoitteet aikajanalle. Samalla voidaan arvioida tavoitteiden realistisuutta ja vaadittavia resursseja. Myös toiminnan kannattavuutta ja toimintaan liittyviä riskejä voidaan vertailla eri strategiavaihtoehdoissa. Yrityksen menestymisen kannalta strategiset päätökset ovat tärkeimpiä, sillä niillä määritetään yritystoiminnan raamit. Sanotaan, että yrityksen menestyksestä 85 % luodaan strategisilla päätöksillä ja 15 % operatiivisilla, eli jokapäiväiseen toimintaan liittyvillä päätöksillä. Ei siis ole yhdentekevää millaisia tuotteita ja palveluita yritys tuottaa, missä yritys sijaitsee, ketkä ovat yrityksen asiakkaita, mikä on yrityksen koko, miten yritys erottautuu kilpailijoistaan tai hyödyntää verkostoja jne. Menestyksellinen strategia perustuu yleensä yrittäjän omaan osaamiseen ja yrityksen tunnistettuihin vahvuuksiin. 4.2 Vuosisuunnittelun apuvälineet Kun tiedetään millainen yrityksen halutaan olevan esimerkiksi kymmenen vuoden kuluttua, listataan asiat, joiden tulee olla valmiita vuonna yhdeksän, jotta vuoden kymmenen tavoitteet toteutuvat. Sitten listataan asiat, joiden pitää olla valmiina vuonna kahdeksan, jotta vuoden yhdeksän strategiset tavoitteet voivat toteutua. Näin tie visioon pilkotaan tulevaisuudesta kohti nykyisyyttä vuosi vuodelta strategisiksi tavoitteiksi. Strategiset tavoitteet luovat perustan yrityksen vuosisuunnitteluun. Resursseja, eli yrittäjän aikaa, pääomaa ja osaamista on varattava vuosittain strategisten tavoitteiden toteuttamiseen ja haluttujen kehitystoimien läpiviemiseen. Yritystoiminnan suunnittelussa vuosisuunnittelu nojaa pitkäntähtäimen suunnitelmiin. Yrittäjä asettaa vuosittain tavoitteita, jotka ovat yhdensuuntaisia pitkäntähtäimen suunnitelmien kanssa. Vuosittain varataan resurssit tarvittavien muutosten toteuttamiseksi, siten että yrityksen normaali toiminta pyörii häiriöttä myös muutosten aikana. Jokaisen tavoitteen toteutumista seurataan ja saavutettuja tuloksia analysoidaan. Yrittäjän on yhtä tärkeätä tietää miksi tavoite saavutettiin kuin se miksi tavoitteesta jäätiin. Budjetointi luo perustan kannattavalle toiminnalle. Budjetoinnissa huomioidaan vuosittaiset investointitarpeet. Pienessäkin yrityksessä tuottojen ja kulujen ennakointi vuositasolla luo varmuutta yritystalouden hallitsemisesta. Budjetissa voidaan varautua myös odottamattomiin menoeriin. Tuloskortti yhdistää vision, strategian ja jokapäiväisen tekemisen. Tuloskortti on melko uusi johtamisen työkalu, jota voi soveltaa hyvin myös pienten yritysten johtamisessa. Tuloskortissa visio ja strategiset tavoitteet pilkotaan eri näkökulmien kautta vuosi- ja neljännesvuosittaisiksi tavoitteiksi. Toiminnan ja tuotteiden laadun hallitseminen on osa yrityksen johtamista. Tuotteeseen ja palveluun liittyy aina lupaus asiakkaalle. Lupaus voi olla tarkoin määritetty, ja asiakkaalle yritysesitteissä tai Internet-sivuilla helposti välitettävissä oleva kuvaus tuotteesta tai palvelusta. Asiakas odottaa, että tuotteen ja palvelun laatu on lupauksen osalta aina moitteeton ja vastaa tasoltaan hänen aikaisempia kokemuksiaan vastaavista tuotteista. Laatujärjestelmillä ja toiminnan laatua kehittämällä yrittäjä voi lisätä varmuutta tuotteiden ja palveluiden toteuttamiseen tavalla, joka saa asiakkaiden odotukset täyttymään jatkuvasti. Lisäksi yrittäjän on huolehdittava riittävästä tiedonkulusta sekä yrityksen sisällä että yrityksen ja sen sidosryhmien välillä. Markkinointiviestintä ja mainonta ovat asiakkaille kohdistettua viestintää. Yhteydet viranomaisiin ja tärkeimpiin sidosryhmiin kannattaa hoitaa säännöllisesti. Yrityksen imago syntyy tekojen ja viestinnän yhteisvaikutuksena. 10 yrityksen johtaminen.indd :50:50

11 5 HEVOSALAN YRITYKSEN KEHITTÄMINEN Hevosyrityksen kehittäminen alkaa oman toiminnan nykytilan arvioimisella ja kehittämistarpeiden tunnistamisella. Tässä kappaleessa on koottu hevosyritystoiminnan nykytilan ja kehittämistarpeiden arviointiin soveltuvia apukysymyksiä ja kaaviokuvia. Laatuajattelu ja toiminnan tavoitteiden määrittäminen ovat osa toiminnan johtamista ja kehittämistä. Riskien hallinta hevostilalla, kuten asiakkuuden ja talouden hallinta, ovat osa liiketoiminnan suunnittelua ja kehittämistä. 5.1 Hevosyrityksen nykytilan arviointi Hevosalan yritystoiminnassa perusasiat ovat kaikissa eri toimintamuodoissa samat. Tuotteille ja palveluille pitää olla riittävästi kysyntää. Lisäksi niiden tuottaminen pitää olla yritykselle taloudellisesti kannattavaa. Yrittämiseen on panostettava, jotta se kehittyisi ja tuottaisi tulosta. Tällöin yrittäjältä vaaditaan uudenlaista osaamista yrityksen johtamisessa, tuotteiden kehittämisessä, tuotannon organisoimisesta, markkinoinnista ja yhteistyöstä muiden yrittäjien kanssa. Jokainen hevosalan yritys on erilainen ja siten menestymisen edellytyksetkin vaihtelevat. Jokainen yritys on kuitenkin yrittäjän osaamisen, yrityksen resurssien ja ympäristön luomien mahdollisuuksien varaan rakennettu kokonaisuus. Ympäristön muuttuessa hevosalan yrittäjä joutuu ajoittain arvioimaan toimintansa kehittämistarvetta. Kun liiketoiminnan suunnittelu on tehty ja yritystoiminta käynnistetty, ilmenee usein puutteita tiedoissa, jotka koskevat toimintaympäristöä ja toimialan kehitystä. Vain keräämällä systemaattisesti tietoa hevosalan muutoksista ja niiden merkitystä arvioimalla voidaan hyödyntää uusia mahdollisuuksia. Hevosyritystoiminnan kehittämisen perustana on riittävä ja ajankohtainen tieto yrityksen ympäristöstä ja sen tulevasta kehityksestä. Lähteinä voivat olla toimialaa kuvaavat tutkimukset, alan lehdet, kilpailijoiden esitteet, erilaiset tilastot, alueelliset ja paikalliset elinkeinojen kehittämissuunnitelmat, messut, rahoittajat, tutkimuslaitokset, alan asiantuntijat, järjestöt ja myös asiakkaat. Kauppa- ja teollisuusministeriö kokoaa eri yritystoiminnan toimialoilta valtakunnallista tietoa ja tilastoja. Alla olevien apukysymysten kautta voi arvioida oman hevosyrityksen toimintaympäristöä. 1. Ympäristön muuttuminen Arvioi, miten taloudelliset tekijät, kuten taloudelliset suhdanteet ja korkotaso, vaikuttavat yrityksen toimintaan ja mil laisia toimenpiteitä nämä edellyttävät? poliittisessa toimintaympäristössä, esimerkiksi maatalouspolitiikassa, verotuksessa tai hevosalan kou lutuksessa tapahtuu yrityksen toimintaan vaikuttavaa kehitystä? väestön ikärakenne, kulutustrendit tai harrastusten ja kuluttajien ajankäytön muutokset vaikuttavat he vosyrityksen toimintaan? hevosyrityksen toimintaan vaikuttava teknologia, kuten tuotantomenetelmät tai korvaavat tuotteet, ke hittyvät? 2. Kilpailutilanne millainen on kilpailutilanne hevosalalla ja hevosyrityksesi omalla toiminta-alueella? Mikä on markkinoi den jakauma? kartoita kilpailijasi ja arvioi millaisia suunnitelmia heillä on mitkä ovat yrityksen vahvuudet, heikkoudet ja ongelmat kilpailijoihin nähden? Jos kyseessä on alkava hevosyritys, selvitä lisäksi mitä markkinoille pääsy vaatii, kuinka kauan se kestää ja mitä se maksaa? kilpaileeko hevosyrityksesi hinnoilla vai onko palvelut erilaistettu ja hinnoiteltu ns. erikoistuotteina? mitkä ovat ratkaisevat menestystekijät? 11 yrityksen johtaminen.indd :50:50

12 3. Markkinat arvioi tuotteen/palvelun kokonaismarkkinat euromääräisesti toiminta-alueellasi ja mikä on sinun osuutesi markkinoista %:na? miten markkinatilanne on kehittynyt viime vuosina? miten toimialan markkinatilanteen arvioidaan kehittyvän tulevaisuudessa? Yrityksen kehittämisen apuvälineenä käytetty nelikenttäanalyysi on hyvin yleinen tapa arvioida yrityksen nykytilannetta. Siinä kootaan samaan taulukkoon oman yrityksen sisäiset vahvuudet ja heikkoudet sekä ulkoiset mahdollisuudet ja uhkat. Yritystoiminta perustuu vahvuuksien ja mahdollisuuksien hyödyntämiseen. Erityisesti tulee kiinnittää huomioita vahvuuksiin, jotka tuovat hevosyritykseesi kilpailuetua muihin samoilla markkinoilla toimiviin yrityksiin nähden. Yrityksen kehittymistä eniten haittaavat heikkoudet tulee poistaa. Mikäli itse heikkouteen on mahdoton vaikuttaa, tulisi miettiä kuinka voisi mahdollisesti kiertää ja tai korvata jollain muulla toimenpiteellä. Analyysin jälkeen johtopäätökset kootaan yhteenvedoksi: Esimerkki NELIKENTTÄANALYYSI: Hevosten täysihoitotalli YRITYKSEN VAHVUUDET YRITYKSEN HEIKKOUDET Mitkä ovat yrityksesi sisäisiä vahvuuksia? Hyvä hevososaaminen, halu oppia ja kehittyä Yrityksen sijainti MAHDOLLISUUDET Mitkä ovat yrityksen toimintaympäristön mahdollisuudet yrityksen kehittymiselle? Kasvava kysyntätilanne Hyvät puitteet talliympäristössä Mitkä ovat yrityksesi sisäisiä heikkouksia? Yritystoiminnan kokemattomuus, yritysosaamisen puute Toiminta yksin yrittäjän vastuulla, ei ulkopuolista vakituista työvoimaa UHKAT Mitkä ovat hevosyrityksesi toimintaympäristöstä tulevat uhkatekijät? Hintamuutokset, kilpailijoiden toiminta, muutokset asiakaskäyttäytymisessä miten vahvuudet ja voimavarat voidaan hyödyntää? miten heikkoudet ja ongelmakohdat voidaan korjata tai niiden merkitystä vähentää? miten toimintaympäristön tarjoamat mahdollisuudet voidaan hyödyntää? miten varaudun uhkiin ja millä keinoin niiden vaikutus voidaan poistaa? Lisää tietoa nelikenttäanalyysin laadinnasta: 5.2 Hevosyrityksen kehittämistarpeiden arviointi Hevosyrityksen nykytilanteen toteamisen jälkeen (nelikenttäanalyysi apuvälineenä) on tarpeen miettiä yrityksesi päämääriä kuten yrittäjien palkka-, voitto- ja työllistävyystavoitteet, markkinaosuus, asiakkaiden tyytyväisyys, yrityksen koko, tuotannon määrä, liikevaihto, talouden tunnusluvut. Nämä ohjaavat yrityksesi toimintaa. 12 Päämäärien ohella yrityksen tekemistä ohjaavat periaatteet ja arvot. Yrityksesi toimintaa ohjaavia periaatteita voivat olla mm.: asiakkaiden ja ympäristön huomioiminen kehittämishakuisuus ja oman osaamisen kehittäminen, halu opetella uusia asioita ja töitä henkilöstön arvostus ja turvallisuustekijät yrityksen johtaminen.indd :50:51

13 toiminnan taloudellisuus hevosten tarpeiden huomioiminen toiminnassa, eläinten hyvinvointi ja olosuhteet Laatuajattelu pitää sisällään kaiken toiminnan hallinnan. Laatuajattelu on yrityksen johtamistapa, jolla määritellään yritykseen selkeät päämäärät ja suunnitellaan toimenpiteet, jotka tukevat päämäärien saavuttamista. Hevosyrityksesi johtamisen tasoa voit yrityksessäsi tutkia seuraavilla kysymyksillä: 1) Onko hevosyrityksesi pitkän ja lyhyen aikavälin suunnitelmat kirjattu? ovatko ne selvillä koko henkilöstöllä seurataanko ja arvioidaanko päämääriä säännöllisesti, onko niitä ohjaavat mittarit tunnistettu 2) onko tavoitteita asetettu? työntekijöiden työntekijöiden hyvinvoinnin tuotannon tehokkuuden asiakkaiden suhteen 3) Kehitetäänkö toimintaa kriittisiä pisteitä hyväksi käyttäen, onko tuotantoprosessit kuvattu ja onko niille asetettu tavoitteita? 4) Verrataanko tuloksia tavoitteisiin vuosittain? analysoidaanko syy-seuraussuhteita suunnitellaanko korjaavat toimenpiteet ja toteutetaanko niitä 5) Tiedätkö, kehittyvätkö hevostilan tulokset suotuisasti hevosalan vertailutietoihin nähden? 6) Otetaanko huomioon asiakkaan tarpeet ja toiveet? keskustellaanko säännöllisesti asiakkaan kanssa toimintatavoista korjataanko toimintaa asiakaspalautteiden avulla 7) Kootaanko yrityksessä kerran vuodessa kehittämiskohteet (arvioinneista, korjaavista toimista, tuloksista) ja asetetaanko tavoitteita tulevaisuudelle? 8) Onko koko hevostilan toiminnan hallintaan liittyvät riskit kartoitettu ja ennaltaehkäisevät toimet tehty? 9) Ennakoidaanko hevosyrityksessä tulevia palveluiden markkinoita toiminnan suunnittelussa seuraamalla palveluihin kohdistuvia markkinamuutoksia? Hevosyrityksen liiketoiminnan ja laadun kannalta ulkoisilla toimintapuitteilla, ympäristöön ja hevosten hyvinvointiin liittyvillä tekijöillä, on usein suuri merkitys. Sen kautta yritys luo asiakkaalle kuvan toiminnastaan. Hevosyrityksen toimintaympäristön yleisilme ja yrittäjän suhtautuminen ympäristöasioita kohtaan voidaan määritellä mm. seuraavilla kysymyksillä: onko pihapiiri kunnossa? onko tilakeskuksen tiestön kunto hyvä ja sujuuko tilan liikenne hyvin kaikkina vuodenaikoina? ovatko rakennukset hyvässä kunnossa ja maalissa? säilytetäänkö kaikki koneet katetuissa konesuojissa myös kasvukaudella? otetaanko luonnoneläimet ja kasvit huomioon viljelyä suunnitelltaessa? varastoidaanko lanta asianmukaisella tavalla? Kompostoidaanko ja kierrätetäänkö lantaa? onko eläimillä riittävät karsinatilat, ovatko mitoitukset riittävät? 13 yrityksen johtaminen.indd :50:51

14 Yrittäjän hyvinvointiin liittyvät asiat ovat tärkeitä yrityksen toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi. Ovatko yrityksessäsi seuraavat asiat kunnossa: kuuluutko työterveyshuoltoon, onko työsuojeluasiat huomioitu yrityksessä? onko työmäärä mitoitettu henkilöstömäärän osaamisen suhteen? jääkö vapaa-aikaa? viihdytkö työssä? Onko viihtyvyyttä parantavia toimenpiteitä otettu huomioon? toteutetaanko yrityksessä tarvekartoitukseen perustuva osaamisen kehittäminen ja tiedon hankinta sekä soveltaminen käytäntöön? Yrityksen johtamisjärjestelmän kehittämiseksi laatukoulutus ja -konsultointi auttavat rakentamaan laatujärjestelmän, jolla voi seurata ja kehittää tavoitteellisesti yrityksen toimintaa. Laatutyön kehittyessä paranee yrityksen kilpailukyky, jota voidaan myös arvioida. Lisää tietoa laatuajattelusta ja laatujärjestelmistä ProAgria maasetukeskukset ja Laatukeskus 5.3 Asiakkaat hevosyrityksessä Luomajärven hevoskievari Hevosyrityksen menestymisen kannalta tärkeä päätös on asiakaskohderyhmien oikeassa valinnassa. Yrityksen kannattaa valita kohderyhmä, jonka tarpeet se tyydyttää paremmin kuin kilpailijat. Yrityksen tuotteiden ja toiminnan laadun mittaa lopulta asiakas tehdessään ostopäätöstä. Yrityksellä pitää olla selkeä käsitys, ketkä ovat asiakkaita. Kohderyhmän valinnassa kannattaa pitää mielessä: riittääkö kohderyhmässäsi kysyntää? mitkä ovat kohderyhmän todelliset tarpeet nyt ja tulevaisuudessa? onko yrityksessä osaamista ja resursseja palvella kohderyhmää? Yrittäjän on tiedostettava samaa palvelua myyvät kilpailijat ja uudet alalle pyrkivät kilpailijat sekä kilpailevat tuotteet. Näiden kautta yritys saa kuvan omasta kilpailukyvystään ja alan kilpailukeinoista. Kilpailutilanne vaatii yrittäjältä jatkuvaa tarkkailua, jotta hän pystyy ennakoimaan muutokset ja sopeuttamaan strategiansa. Strategioina voivat olla kustannustehokkuus, erilaistaminen ja keskittyminen. Pienissä yrityksissä ei kustannustehokkuus yleensä ole toimiva ratkaisu koska tuotantomäärät ovat pieniä. Erilaistamalla eli kehittämällä asiakkaan valintaperusteena olevaa ominaisuutta tuotteessa voidaan saavuttaa kilpailijoita korkeampia hintoja. Keskittymällä yritys saa kilpailuetua tyydyttämällä valitsemansa kohderyhmän eli asiakassegmenttinsä tarpeita paremmin ja yksilöllisemmin. Pienessä yrityksessä tuotteiden ja palveluiden sekä asiakaskohderyhmien valintavaihtoehtoja tarkastellaan tuote- ja markkinayhdistelmien kehikossa (ks. kuvio). Pienen yrityksen kannattaa yleensä pyrkiä suureen erikoistumisasteeseen tuote- ja markkinaratkaisuissaan. Tällöin yritys on keskittynyt useaan asiakassegmenttiin, joille jokaiselle on räätälöity tuote/palvelu. 14 yrityksen johtaminen.indd :50:57

15 Tuoteryhmät T1 T2 T3 Markkinat/ asiakasryhmät M1 Hevosten täysihoitopalvelut Suomenhevosten kasvatustoiminta Lähialueen hevosomistajat, omatoimiset Perusopetettujen suomenhevosratsujen ostajat, harrastajat M2 Hevosenomistajat, jotka haluavat hevosten täysihoitopalvelun lisäksi nuorten hevosten opetusta Laatuajattelun lähtökohtana on yrityksen suhtautuminen asiakkaisiin. Markkinoinnin suunnittelun perusteet määritellään liikeideassa. Markkinoinnin tavoitteena on saada yrityksen kohdeasiakkaat valitsemaan yrityksen tuotteet/palvelut ennen kilpailijoiden tuotteita. Markkinoinnin kilpailukeinoina ovat tuote, hinta, saatavuus ja markkinointiviestintä. Menestyvä yritys käyttää kilpailukeinoja, jotka parhaiten sopivat omaan liikeideaan, päämääriin ja voimavaroihin. Lisätietoa kilpailukeinoista esim. Yrityksen palvelun menestymisen edellytyksien tarkasteluun sopii yrityksen palveluiden/tuotteiden elinkaarimalli. Sen avulla voidaan tutkia myyntimääriä, kannattavuutta sekä havaita kehittämistarpeita. Palvelusta saatavat tuotot ovat yleensä parhaimmillaan kypsyysvaiheen aikana, jolloin yritys on oppinut tuottamaan palvelua tehokkaasti ja kustannuksiltaan edullisesti. Lopulta palvelulla/tuotteella on edessään vanheneminen, jolloin uudet ja paremmat palvelut alkavat syrjäyttää sen markkinoilta. Palveluiden elinkaareen vaikuttaa markkinoiden kehittymisen ohella voimakkaasti myös teknologinen kehitys. Teknologiset läpimurrot eli todella mullistavat keksinnöt voivat vanhentaa vanhaan teknologiaan perustuvia tuotteita erittäin nopeasti. Lisäksi yhteiskunnan lainsäädännölliset toimet vaikuttavat palveluiden elinkaariin. Lainsäädännöllisillä toimilla voidaan äärimmäisissä tapauksissa lopettaa palvelun elinkaari tai kiihdyttää sen kehittymistä. 15 yrityksen johtaminen.indd :50:58

16 5.4 Hevosyritystoiminnan ja talouden suunnittelu Toiminnan suunnittelu lähtee aina tavoitteista. Toiminnan onnistumisen mittaamisessa noudatetaan usein tasapainoisen tulosajattelun periaatetta. Tällöin huomio kiinnitetään neljään asiakokonaisuuteen. Näitä ovat: 1) asiakastyytyväisyys 2) taloudellinen tulos 3) sisäinen tehokkuus 4) osaamisen kehittymien Toiminnan tavoitteiden suunnittelussa voi olla apuna mm. seuraava taulukko YRITYSTOIMINNAN ALUE PÄÄTAVOITE ALATAVOITE 1 ALATAVOITE 2 VARSINAISET TOIMINNOT MYYNTI JA MARKKINOINTI -Asiakkaiden kannalta TUOTANTOTOIMINNOT MATERIAALITOIMINNOT TALOUS -Talouden suunnittelu ja seuranta TUKITOIMINNOT OSAAMINEN -Henkilökunnan kehittäminen TEKNIIKAN KEHITTÄMINEN Taloussuunnittelu kuuluu vuosittaiseen seurantaan ja suunnitteluun, yrityksen johtamiseen ja pitkän tähtäimen tavoitteiden asettamiseen. Yritystoiminnan jatkuvuuden kannalta on yrityksen rahojen riittävyys oleellista. Budjetoinnilla varaudutaan yrityksen kulujen ja tulojen mahdolliseen eriaikaisuuteen. Varsinkin aloittava, kasvava yritys joutuu usein pohtimaan rahojensa riittävyyttä eli likviditeettiään. Kassabudjetilla seurataan yritykseen tulevia ja yrityksestä lähteviä maksuja. Kassabudjetti voidaan laatia esimerkiksi taulukkolaskenta-ohjelmistoa apuna käyttäen. Budjetti voidaan laatia eripituisille ajanjaksoille: viikko, kuukausi, neljännesvuosi jne. Talouden suunnittelussa apuvälineitä ovat laskutusohjelmat, asiakaskohtainen seuranta ja tuoteryhmäkohtainen seuranta. 16 yrityksen johtaminen.indd :50:59

17 5.5 Riskien hallinta hevosyrityksessä Riskit kuuluvat liiketoimintaan. Riskien erilaiset luokittelut helpottavat riskien tunnistamista ja hallintaa. Riskejä jaotellaan paitsi luonteen, myös sen mukaan, mihin yrityksen toimintoihin ne voivat vaikuttaa. Näin riskit jaetaan ns. riskilajeihin. Moni riski voi kuulua useampaankin riskilajiin. Esimerkiksi hevosalan yrityksen tarjoamat tuoteriskit voivat olla myös liikeriskejä. Niin aloittavan kuin myös toimivan hevosalan yrittäjän on syytä tehdä riskikartoitus esimerkiksi jäljempänä olevan jaottelun avulla, tunnistettava suurimmat riskit ja mietittävä miten niitä voidaan välttää ja mitä toimenpiteitä ne yrityksessä vaativat. Riskilajeja ovat: 1. Liikeriskit Liikeriski on liikevoiton saamiseksi otettava tietoinen riski. Riskejä on oltava valmis ottamaan jos yritys aikoo menestyä. Liikeriskien arvioinnissa on esimerkiksi mietittävä seuraavia asioita: henkilöstöasiat investointien maksimitaso talous- ja rahoitustilanne ja yrityksen johtaminen tuotanto eli toiminta, mitä riskejä on varsinaisessa toiminnassa myynti, markkinointi ja asiakkaat kilpailutilanne ja suhdanteet 2.Tuoteriskit Tuotteisiin ja varsinaiseen toimintaan liittyvä riskienhallinta on pitkäjänteistä ja ammattimaista, ennakoivaa ja varmistavaa työtä. Tätä kokonaisuutta kutsutaan tuoteriskien hallinnaksi. miten varmistetaan tuotteen (palvelun) turvallisuus? vastaako myynti ja markkinointi tarjottavaa tuotetta tai palvelua? liittyykö tuotteen ja palvelun käyttöön riskejä ja mikä on tuotevastuu? liittyykö varsinaiseen tuotteeseen/palveluideaan riskejä? 3.Henkilöriskit Henkilöstö on keskeinen voimavara yrityksen toiminnassa. Henkilöstöön liittyvien riskien ennakointi ja hallinta on välttämätön osa yritystoimintaa. Henkilöriskeillä tarkoitetaan henkilöstöön kohdistuvia tai henkilöstöstä aiheutuvia riskejä yrityksen toiminnalle. Pienessä yrityksessä henkilöriskit korostuvat. Avainosaaminen on usein yhden ihmisen varassa vastuut kasautuvat ja varamiesjärjestelmät puuttuvat. millainen on yrittäjän oma ja henkilökunnan osaaminen ja ammattitaito? millainen on yrittäjän ja henkilöstön terveys ja jaksaminen? mitkä ovat työympäristön aiheuttamia riskejä henkilöstölle? onko tallissa vahingonteon tai ilkivallan varaa? mitkä ovat liikenteen aiheuttamia riskejä? mitkä ovat yrittäjyyden erityisriskit? 4.Sopimus- ja vastuuriskit Sopimukset ja sopiminen ovat olennainen osa hevosyritystoimintaa. Riskienhallinnan ongelma on, etteivät yritykset panosta sopimusten tekemiseen riittävästi. Pahimmassa tapauksessa ei tehdä mitään sopimuksia tai tehdään yritykselle epäedullisia sopimuksia. Kannattavan yritystoiminnan turvaamiseksi hevosalan yrityksen on tunnettava ja hallittava sopimuksiin, sopimiseen ja vastuisiin liittyvät ongelmat ja riskit. Sopimussakot, vahingonkorvaukset, erimielisyydet, viivästyskorot, ja saamatta jääneet tuotot voivat horjuttaa hevosalan yrityksen toimintaa ja taloutta. Yrittäjä voi riskien ennakoimiseksi miettiä: mistä asioista yrityksessäsi on hyvä olla kirjalliset sopimukset? (yleisiä yrityksen kestosopimuksia ovat esimerkiksi: vakuutussopimukset, vuokrasopimus, sopimus takuuehdoista, työsopimukset, rahoitussopimus, yhteistyösopimukset, osakassopimukset, urakka- ja aliurakkasopimukset) ovatko nykyiset sopimukset yrityksessäsi kunnossa? pitäisikö jotkut sopimuksista tarkastaa, päivittää jne.? 17 yrityksen johtaminen.indd :50:59

18 5. Ympäristöriskit Ympäristönsuojelu ja ympäristöriskien kartoitus kuuluvat myös yritystoimintaan. Ympäristönhoidon ja suojelun taso vaikuttaa mielikuvaan, minkä asiakkaat, lähiseudun asukkaat ja muut sidosryhmät saavat yrityksestä. Erityisesti hevosalan yrityksissä hyvin hoidettu ympäristö vaikuttaa osaltaan yrityksen toiminnan hyväksyttävyyteen. mitä ympäristöriskejä hevosyrityksessäsi on? miten ympäristöriskit voidaan välttää ja hoitaa? 6. Muut riskit Muita riskejä voivat olla esimerkiksi palo-, rikos-, keskeytysriskit. Hevosalan yrityksissä on yleensä aina myös rakennuksia. Mieti miten voidaan välttää paloriskejä: onko käytössä alkusammutuskalustoa? millainen on käytävien ja tilojen järjestys, siisteys? ovatko uloskäytävät riittäviä? millainen on sähkölaitteiden kunto? missä säilytetään palavia nesteitä ja kaasuja? ohjataanko asiakkaita käyttäytymään tallissa turvallisesti? onko tallissa mahdollisuus osastointiin, ovatko palo-ovet kunnossa? Ennakoivia toimenpiteitä riskien välttämiseksi talleilla voivat olla esimerkiksi riittävän tilan varaaminen hevosten ulkoilualueilla (tarhat, laitumet) ja aitojen kunnossapito. Parkkipaikat on hyvä pitää sopivalla etäisyydellä hevosten kulkureiteiltä. Maneesien ja ulkoilualueiden turvallisuutta voi parantaa huomioimalla hevosten käyttäytyminen ja esimerkiksi ratsastuskouluissa varmistamalla asiakkaiden osaamistason. Yrityksen riskikartoitus olisi hyvä tehdä ryhmätyönä usean henkilön kanssa, jotka tuntevat yrityksen tai ovat siinä esimerkiksi töissä. Tämän jälkeen on mietittävä kuinka riskejä voidaan välttää ja tehtävä toimintasuunnitelma jatkotoimenpiteistä. Kertaalleen tehty riskikartoitus ei riitä, vaan se on uusittava säännöllisin väliajoin, esimerkiksi 1-2 vuoden välein. Lisää tietoa riskien hallinnasta: 18 yrityksen johtaminen.indd :51:04

19 6 OSAANKO YRITTÄÄ? Sekä yritystoimintaa käynnistäessä että toimintaa kehittäessä on yrittäjän arvioitava omia resurssejaan ja osaamistaan. Hevosalan yrittäjä tarvitsee monipuolisia tietoja ja taitoja, sekä hevosiin liittyvää ammattiosaamista että yritysosaamista. Hevososaamisen lisäksi talouden toimintamekanismien ja talousasioiden ymmärtäminen helpottavat yrittäjän työtä merkittävästi. Lisäksi yrittäjältä vaaditaan sopivasti riskinottokykyä. 6.1 Hevosyrittäjän osaamistarpeet Yrittäjän oman osaamisen arviointi kannattaa aloittaa koulutuksen ja kokemuksen arvioinnilla. Työkokemuksen lisäksi kannattaa arvioida myös harrastuksia ja perhetilannetta sekä näiden yhteensovittamisen mahdollisuutta liikeideaan. Usein on hyödyllistä kirjoittaa oma osaaminen ja yritystoiminnan vaatima osaaminen listaksi ja verrata niitä keskenään. Onko joissain osa-alueissa kehittämistarpeita tai ongelmia? Ovatko ongelmat ratkaistavissa koulutuksella, neuvonnalla, verkoston tuella vai ovatko kehittämistarpeet sellaisia, että niiden puutteita voi paikata ostopalveluiden käytöllä? Esimerkiksi harvat yrittäjät ovat kirjanpidon mestareita, joten palvelu kannattaa tällöin hankkia tilitoimistolta. Toisaalta talousasioiden ja rahaliikenteen hallinta ovat erittäin tarpeellisia yrittäjällekin. Yrittäjän oma osaaminen on tärkeää, sillä yrittäjän pitää selviytyä pääosasta yritystoimintaan liittyvästä päätöksenteosta itsenäisesti. Osaamisen lisääminen on yksi pitkän ajan kehittämistavoite yrittäjäksi aikovalle ja toimintaa harjoittavalle yrittäjälle. Osaamista voi jatkuvasti kartuttaa työn kautta, ihmissuhdeverkostojen avulla, koulutuksella ja yrityskohtaisella neuvonnalla. Tärkeä osa hevosalan yrittäjän ammattitaitoa on hiljainen tieto. Hiljaisella tiedolla tarkoitetaan sellaisia yrittämisessä tarvittavia taitoja, jotka ilmenevät käytännöllisenä ja toiminnallisena tietona, ja jotka ovat osa kokonaisuuden hallintaa, mutta jotka eivät välttämättä ole tiedostettuja. Tämä opitaan usein käytännön työssä. Hiljaiseen tietoon liittyvä ammattitaito ilmenee työhön sitoutumisena ja innostuneisuutena, ihmissuhdetaitoina, kykynä ohjata, kouluttaa ja perehdyttää muita. Eräs hyvä tapa oppia yrittäjyyttä on ottaa mallia muilta yrittäjiltä. Pitkään alalla toiminut henkilö hallitsee markkinat ja osaa välttää ongelmakohtia. Etenkin investointipäätöksiä tehtäessä yrittäjä on sellaisen tiedon varassa, joka perustuu oletuksille tulevasta kehityksestä. Riskiä vähentää, jos osaa ja pystyy hyödyntämään muiden yrittäjien kokemuksia. Myös muilta toimialoilta omaksuttuja hyviä käytäntöjä voi soveltaa omassa yritystoiminnassa. Mallien etsiminen toisilta yrittäjiltä vaatii ihmissuhdeverkostojen luomista. Verkostojen luominen ja ylläpitäminen on prosessi, jossa ihmiset vaihtavat ideoita, vihjeitä, tukea, kannustusta, ehdotuksia, neuvoja ja muita aineettomia hyödykkeitä tai aineellisia hyödykkeitä, jotka tukevat sekä heidän ammatillista että henkilökohtaista elämäänsä. Olennaista ihmissuhdeverkostoissa toimimiselle on vastavuoroisuus. Yrittäjän ja yrittäjäksi aikovan on rakennettava yritystoimintansa tueksi oma verkosto. Koulutus on organisoitu oppimisen ja osaamisen kehittämistapa. Koulutus tapahtuu ryhmässä, jossa kouluttajan johdolla keskitytään aiheeseen. Koulutuksessa voidaan luoda ihmissuhdeverkostoja uuden oppimisen ohessa. Neuvonta on yksilöllistä yrittäjän ja yrityksen kehittämistä. Se perustuu yrittäjän omaan liikeideaan ja liiketoimintasuunnitelmaan. Toimivassa neuvontatapahtumassa yrittäjä ottaa vastuun kehittämisestä. Neuvonta on yrittäjälle oppimisprosessi, jossa yrittäjä ja neuvoja yhteistyössä hankkivat tarpeellisen tiedon. Tärkeää neuvonnassa on tiedon ja osaamisen siirto neuvojan ja yrittäjän välillä. 19 yrityksen johtaminen.indd :51:05

20 6.2 Hevosalan koulutustarjonta ja yrityskohtainen neuvonta Koulutusjärjestelmän eri tasoilla on mahdollista opiskella hevosalan opintoja. Yrittäjän kannalta koulutusasteella ei varsinaisesti ole merkitystä, sillä tärkein valintakriteeri on omaan tarpeeseen sopivan tiedon ja koulutuksen saaminen. Toisen asteen oppilaitokset, joita on ympäri Suomea, antavat viralliseen tutkintorakenteeseen kuuluviin tutkintoihin liittyvää koulutusta. Hevosalalle opiskellaan perustutkinto maatalouden perustutkinnon hevostalouden koulutusohjelmassa. Koulutusohjelman ammattinimikkeet ovat hevostenhoitaja ja ratsastuksen ohjaaja. Työelämätutkintoina voi suorittaa perustutkinnot ja ammattitutkinnot (hevostenvalmentajan-, kengityssepän - ja ratsastuksen opettajan ammattitutkinnot). Työelämätutkintojen suorittaminen voi tapahtua useita eri reittejä pitkin. Näiden tutkintojen perusteet löytyvät opetushallituksen internetsivuilta Hevoskoulutusta tarjoavien oppilaitosten yhteystietoja löytyy sivuilta Hämeen ammattikorkeakoulun hevosagrologi AMK - tutkinto Mustialassa on ainoa hevosalan ammattikorkeakoulututkinto (www.hamk.fi). Yleinen yrittäjille suunnattu koulutus sopii yleensä hyvin myös hevosalan yrittäjille yritysosaamisen kehittämiseen. Yleistä yrittäjäkoulutusta annetaan useissa oppilaitoksissa. Hevosalalle soveltuvaa laajaa tai lyhytkestoista täydennyskoulutusta tarjoavat tällä hetkellä melko hajanaisesti eri toimijat hevosalalla. Hevos- tai yritysosaamisesta koulutusta ja lyhytkursseja tarjoavat hevosalan järjestöt, luonnonvara-alan oppilaitokset, yliopistojen täydennyskoulutuslaitokset, kansalaisopistot, ProAgria maaseutukeskukset, Hevostietokeskus ja erilaiset kehittämishankkeet. Juuri omaan tarpeeseen sopivan koulutuksen löytäminen on usein vaikeaa, koska lyhytkestoisesta koulutuksesta tai kurssitoiminnasta ei ole kattavia tietopankkeja olemassa, vaan on seurattava lehti-ilmoituksia ja kyseltävä suoraan koulutuksen järjestäjiltä. Kurssipäiviä tai kurssi-iltoja järjestävät eri aiheista myös paikalliset hevosystäväinseurat, paikallisyhdistykset, Suomen Ravivalmentajat ry, Suomen Hevosenomistajien keskusliitto ry, Suomen Ratsastajainliitto ry, Suomen Hippos ry, hevosjalostusliitot jne. Hevosalalla yrityskohtainen neuvonta on tapaus- ja aluekohtaisesti rakennettava olemassa olevista yleisistä yritysneuvonnan ja maaseutuneuvonnan palveluista. Hevosalan järjestöt, hevosjalostusliitot ja MTT/Hevostalous tarjoavat neuvontaa omilla sektoreillaan. Useilla paikkakunnilla aloittavan yrittäjän neuvontaa hoitavat uusyrityskeskukset, joiden Internet-sivuilta (www.uusyrityskeskus.fi) löytyvät eri paikkakunnilla toimivien uusyrityskeskusten yhteystiedot. Uusyrityskeskusten palvelut ovat maksuttomia, ja ne toteuttavat palvelussaan elinkeinoelämän asiantuntijoihin tukeutuvaa neuvontaa yrittäjiksi aikoville. Yleensä uusyrityskeskuksissa ei ole varsinaista maaseutualan/hevosalan erikoisosaajaa, vaan neuvonta on yleistä yrittäjyysneuvontaa. TE-keskuksilla on usein yritysneuvontapisteitä. TE-keskuksen yritysosastot tarjoavat edullisesti konsultointipaketteja, joita voivat myös hevosalan yritykset hyödyntää. Aloittavalle yrittäjälle sopiva palvelu on ProStart, joka sisältää kaksi puolen päivän mittaista konsultointitapaamista. Yritystoimintaa kehittäville on Kunto-palvelu, johon sisältyy konsultointipäiviä. Palveluiden esittelyt löytyvät TE-keskuksen Internet-sivuilta (www.te-keskus.fi). 20 Maatiloille sijoittuva yritystoiminnan neuvonta on maaseutukeskusten palveluiden erityisosaamista. Hevosalan yritysosaamista löytyy useista ProAgria Maaseutukeskuksista. Maaseutukeskusten palvelut ovat pääsääntöisesti maksullisia. Maaseutukeskusten palveluihin voi tutustua sivuilla josta löytyvät alueellisten toimipaikkojen yhteystiedot. Esimerkiksi liikeidean testaamiseen on olemassa palveluita mm. TE-keskuksissa ja Maaseutukeskuksissa. Maaseutukeskusten YritysTutka on yksi tapa arvioida aloittavan yrittäjän liikeideaa. YritysTutkan avulla arvioidaan yrityksen nykytila, analysoidaan markkina- ja kilpailutilanyrityksen johtaminen.indd :51:05

Viljatilan johtaminen. Timo Jaakkola

Viljatilan johtaminen. Timo Jaakkola Viljatilan johtaminen Timo Jaakkola 8.4.2010 Maatilayrityksen toiminnan suunnittelu Toimintaympäristön analysointi Yrittäjäperheen tavoitteet Vaihtoehtojen kartoittaminen ja vertailu Näkemys tulevista

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

kuva Yrittäjät.fi Maarit Koskinen 2015

kuva Yrittäjät.fi Maarit Koskinen 2015 kuva Yrittäjät.fi Maarit Koskinen 2015 Minustako yrittäjä? Yrittäjän tärkein voimavara on vahva ammattitaito Yrittäjällä on motivaatiota, pitkäjännitteisyyttä ja halua menestyä ei lannistu ensimmäisistä

Lisätiedot

Esittelyssä MAHDOLLISUUKSIEN HEVONEN Hevosalan kehittämisohjelma

Esittelyssä MAHDOLLISUUKSIEN HEVONEN Hevosalan kehittämisohjelma Esittelyssä MAHDOLLISUUKSIEN HEVONEN Hevosalan kehittämisohjelma Julkaistu 12.10.2012 Hevosalan yhteistyöseminaarissa Ypäjällä Hevostalouden tulevaisuuden näkymiä ja kehittämiskohteita Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

HEVOSTEN POHJOIS-POHJANMAA Hevostalouden kehittämisohjelma. Projektipäällikkö Heini Iinatti, Pro Agria Oulu p. 0405551674, heini.iinatti@proagria.

HEVOSTEN POHJOIS-POHJANMAA Hevostalouden kehittämisohjelma. Projektipäällikkö Heini Iinatti, Pro Agria Oulu p. 0405551674, heini.iinatti@proagria. HEVOSTEN POHJOIS-POHJANMAA Hevostalouden kehittämisohjelma Projektipäällikkö Heini Iinatti, Pro Agria Oulu p. 0405551674, heini.iinatti@proagria.fi Hevosten Pohjois-Pohjanmaa - hevostalouden kehittämisohjelma

Lisätiedot

Yrityksen perustamisen 10 vaihetta

Yrityksen perustamisen 10 vaihetta Yrityksen perustamisen 10 vaihetta Oma halu ja tahto Muista, että elinkeinotoiminnassa: on säilytettävä terve ja toimiva taloudellinen kilpailu ja on vältettävä määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä.

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Huomisen tiennäyttäjä

Huomisen tiennäyttäjä Huomisen tiennäyttäjä 75 huomisen tiennäyttäjä HUOMISEN TIENNÄYTTÄJÄ SKAL on jäsentensä näköinen ja arvostat niitä. Järjestömme valvoo kokoinen, maanteiden tavaraliikenteessä toimivien yritysten ja kuljetusyrittäminen

Lisätiedot

STARTIAN YHTEISTYÖVERKOSTOSSA MUKANA

STARTIAN YHTEISTYÖVERKOSTOSSA MUKANA MIKÄ ON STARTIA? Vaasanseudun Uusyrityskeskus Startia yksi Suomen 32 uusyrityskeskuksesta toimii osana Vaasanseudun Kehitys Oy VASEKia uusien yrittäjien neuvontapalvelut seitsemän kunnan alueella käytettävissä

Lisätiedot

Liiketoimintasuunnitelma 01.12.2015 Giganteum. Giganteum 1/11

Liiketoimintasuunnitelma 01.12.2015 Giganteum. Giganteum 1/11 Liiketoimintasuunnitelma 01.12.2015 Giganteum Giganteum 1/11 Giganteum 2/11 Perustiedot ja osaaminen Sukunimi Etunimi Leppiaho Mika Osoite Postinumero ja -toimipaikka Kotikunta Puhelinnumero Sähköpostiosoite

Lisätiedot

MAATALOUSALAN PERUSTUTKINTO MAATILATALOUDEN OSAAMISALA MAASEUTUYRITTÄJÄ

MAATALOUSALAN PERUSTUTKINTO MAATILATALOUDEN OSAAMISALA MAASEUTUYRITTÄJÄ MAATALOUSALAN PERUSTUTKINTO MAATILATALOUDEN OSAAMISALA MAASEUTUYRITTÄJÄ YO pohjainen 6.10.2014 Maatalousalan perustutkinto, Maatilatalouden koulutusohjelma, Maaseutuyrittäjä, 2-vuotinen Laajuus Ohjeellinen

Lisätiedot

Tuotantotalous päivittäisessä arjen johtamisessa. Heta Jauhiainen, talousasiantuntija Lauri Tölli, talousasiantuntija ProAgria Oulu

Tuotantotalous päivittäisessä arjen johtamisessa. Heta Jauhiainen, talousasiantuntija Lauri Tölli, talousasiantuntija ProAgria Oulu Tuotantotalous päivittäisessä arjen johtamisessa Heta Jauhiainen, talousasiantuntija Lauri Tölli, talousasiantuntija ProAgria Oulu Usein Lainaa nyt 2 krt liikevaihto Tulikin tehtyä tuo robopihatto x120x2x365

Lisätiedot

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Aika 27.11.11.2013 klo 9.45 10.30 Kouluttaja: Koulutus- ja kehitysjohtaja Miten hankkeen toimintaa voidaan motivoida, keinoja viedä hanketta

Lisätiedot

ELY-keskus rahoittajana. Yrityksen kehittämisavustus. 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija

ELY-keskus rahoittajana. Yrityksen kehittämisavustus. 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija ELY-keskus rahoittajana Yrityksen kehittämisavustus 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija Yhteinen Itä-Suomen yritysrahoitusstrategia Yritysrahoitusstrategialla tarkennetaan hankevalintakriteereitä

Lisätiedot

Päivi Kipinoinen

Päivi Kipinoinen YRITYKSEN OMISTAJANVAIHDOSKOULUTUS 8.2.2016 Päivi Kipinoinen YRITYKSEN OMISTAJANVAIHDOSKOULUTUS Työvoimakoulutuksena toteutettava mestari-kisälli toimintamalliin perustuva koulutuskokeilu Toteutusaika

Lisätiedot

YRITYKSEN PERUSTAMINEN JA YHTIÖMUODOT. Yritystoiminta Pia Niuta

YRITYKSEN PERUSTAMINEN JA YHTIÖMUODOT. Yritystoiminta Pia Niuta YRITYKSEN PERUSTAMINEN JA YHTIÖMUODOT Yrityksen perustaminen Yrityksen perustamisen vaiheet Oma tahto ja halu Liiketoimintasuunnitelman laatiminen Yritysmuodon valinta Yritystoiminnan luvanvaraisuuden

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

KUUSI POINTTIA BRÄNDIN ERILAISTAMISESTA

KUUSI POINTTIA BRÄNDIN ERILAISTAMISESTA KUUSI POINTTIA BRÄNDIN ERILAISTAMISESTA Markkinan polarisoituminen on uhka yleisbrändeille + Markkinoilla on menossa kehitys, jossa pärjäävät sekä lisäarvolla erottuvat ykkösbrändit että edullisella hinnalla

Lisätiedot

HEVOSYRITYS HUIPPUKUNTOON

HEVOSYRITYS HUIPPUKUNTOON HEVOSYRITYS HUIPPUKUNTOON 2010-2013 1. Tavoitteet Vahvistaa hevosalan kilpailukykyä ja laadukkaita palveluja - Lisäämällä hevosalan yrittäjien osaamista ja vahvistamalla yrittäjyysasennetta - Parantamalla

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon suorittaneella on yrityksen johtajalta edellytettävä yrityksen strategisen johtamisen

Lisätiedot

Taloyhtiön strategia Katse pidemmälle tulevaisuuteen. Ilari Rautanen

Taloyhtiön strategia Katse pidemmälle tulevaisuuteen. Ilari Rautanen Taloyhtiön strategia Katse pidemmälle tulevaisuuteen Ilari Rautanen 24.11.2016 Strategia = Pidemmän ajan tavoitteet ja niiden toteutussuunnitelma Taloyhtiöt suurten haasteiden edessä Rakennuskanta ikääntyy,

Lisätiedot

Market Expander & QUUM analyysi

Market Expander & QUUM analyysi Market Expander & QUUM analyysi KANSAINVÄLISTYMISEN KEHITYSTASOT Integroitua kansainvälistä liiketoimintaa Resurssien sitoutuminen, tuotteen sopeuttaminen, kulut, KV liiketoiminnan osaaminen Systemaattista

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13

Lisätiedot

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN 1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Oppilaitos: Yhteyshenkilö: Päivämäärä: 1.1 YMPÄRISTÖASIOIDEN HOIDON TILA KRITEERI 1: Oppilaitoksella on käsitys omaan toimintaansa

Lisätiedot

Yrittäjäkoulutus. Yrityksen toimintaperusteiden selvittäminen

Yrittäjäkoulutus. Yrityksen toimintaperusteiden selvittäminen 1 Yrittäjäkoulutus Yrityksen toimintaperusteiden selvittäminen 2 Markkinaselvitys Markkinaselvityksessä selvitetään ennen yritystoiminnan aloittamista, onko aiotulla yritysidealla kannattavan liiketoiminnan

Lisätiedot

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan?

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Matkailun laatu laatukäsikirja osaksi yrityksen sähköistä liiketoimintaa Sähköinen aamuseminaari matkailualan toimijoille 24.8.2010 Riitta Haka

Lisätiedot

Tietoa yritystoiminnasta Yritys-Suomi on kattavin verkkopalvelu yrittäjäksi aikoville ja toimiville yrittäjille. www.yrityssuomi.

Tietoa yritystoiminnasta Yritys-Suomi on kattavin verkkopalvelu yrittäjäksi aikoville ja toimiville yrittäjille. www.yrityssuomi. Yrittäjyys Työ- ja elinkeinotoimistosta löydät monipuolisesti palveluja, jos olet yrittäjä, kiinnostunut itsesi työllistämisestä yrittäjänä tai aloittamassa yritystoimintaa. Minustako yrittäjä? Tutki ensin,

Lisätiedot

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma 2010-2012 Hämeen Matkailu Oy Kehittämiskeskus Oy Häme Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Janakkalan kunta 13.10.2010 Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Projektin

Lisätiedot

Liiketoimintasuunnitelma YT-rules Oy. YT-rules Oy 1/11

Liiketoimintasuunnitelma YT-rules Oy. YT-rules Oy 1/11 Liiketoimintasuunnitelma 01.12.2015 YT-rules Oy YT-rules Oy 1/11 YT-rules Oy 2/11 Perustiedot ja osaaminen Sukunimi Etunimi Kankaanpää Timo Osoite Iiriksentie 7 B 2 Postinumero ja -toimipaikka Kotikunta

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Liiketoimintasuunnitelma ja siihen liittyvä maksuvalmius- ja kannattavuuslaskelma. Juhani Torkko ProAgria Etelä-Pohjanmaa

Liiketoimintasuunnitelma ja siihen liittyvä maksuvalmius- ja kannattavuuslaskelma. Juhani Torkko ProAgria Etelä-Pohjanmaa Liiketoimintasuunnitelma ja siihen liittyvä maksuvalmius- ja kannattavuuslaskelma Juhani Torkko ProAgria Etelä-Pohjanmaa ProAgria Etelä-Pohjanmaa ü Suomen monipuolisin maatalouden ja muiden maaseutuun

Lisätiedot

MAATALOUSALAN PERUSTUTKINTO ELÄINTENHOIDON OSAAMISALA ELÄINTENHOITAJA

MAATALOUSALAN PERUSTUTKINTO ELÄINTENHOIDON OSAAMISALA ELÄINTENHOITAJA MAATALOUSALAN PERUSTUTKINTO ELÄINTENHOIDON OSAAMISALA ELÄINTENHOITAJA Peruskoulupohjainen 6.10.2014 Maatalousalan perustutkinto, Eläintenhoidon koulutusohjelma, Eläintenhoitaja, 3-vuotinen Laajuus Ohjeellinen

Lisätiedot

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA lukien toistaiseksi 1 (5) Sijoituspalveluyrityksille MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA Rahoitustarkastus antaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Rauno Kuha Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Taustaa Maaseudun ja maatalouden toimintaympäristö on muuttumassa nopeasti. Maapallon kasvava

Lisätiedot

GREATive Business - luovien alojen yritystieto. henna.aho@gmail.com

GREATive Business - luovien alojen yritystieto. henna.aho@gmail.com GREATive Business - luovien alojen yritystieto henna.aho@gmail.com GREATive Business luovien alojen yrittäjätieto mitä? tavoitteena: - liiketoimintasuunnitelma oman idean pohjalta, alan kenttään ja tukipalveluihin

Lisätiedot

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet:

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet: Kasvuun johtaminen Kohderyhmä: Johto- ja avainhenkilöt Kainuun alueen Pk-yrityksissä, jotka haluavat kasvaa suunnitelmallisesti ja joilla on edellytykset kasvuun. Kohderyhmän yritykset etsivät uusia kasvumahdollisuuksia

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Liiketoimintasuunnitelma VVMPS VVMPS 1/11

Liiketoimintasuunnitelma VVMPS VVMPS 1/11 Liiketoimintasuunnitelma 14.12.2015 VVMPS VVMPS 1/11 VVMPS 2/11 Perustiedot ja osaaminen Sukunimi Etunimi Lumme Anssi Osoite Postinumero ja -toimipaikka Kotikunta Puhelinnumero Sähköpostiosoite Kansalaisuus

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

Mitä yrittäminen on? Mitä muuta yrittämiseen liittyy?

Mitä yrittäminen on? Mitä muuta yrittämiseen liittyy? Mitä yrittäminen on? Yrittäjyys on ajattelu- ja toimintatapa sekä suhtautumistapa työntekoon. Yrittäjyyttä tarvitaan työskenneltäessä omassa yrityksessä, mutta myös työntekijänä toisen palveluksessa. Yrittäjä

Lisätiedot

Ei näyttöä tai puheen tasolla

Ei näyttöä tai puheen tasolla Jyväskylän yliopisto 1(5) Dokumenteilla tarkoitetaan suuntaa ohjaavia asiakirjoja, strategioita ja linjauksia. Keskeisiä ovat vain ko. auditointikohdetta koskevat ja ohjaavat dokumentit. Dokumentit voivat

Lisätiedot

Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä

Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä Finnairin strategia toiminut Aasian liikenteessä miljoonan matkustajan kasvu Aasian strategian myötä 2001 visio Pohjolan paras, eturivin eurooppalainen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

markkinointistrategia

markkinointistrategia Menestyksen markkinointistrategia kaava - Selkeät tavoitteet + Markkinointistrategia + Markkinointisuunnitelma + Tehokas toiminta = Menestys 1. markkinat Käytä alkuun aikaa kaivaaksesi tietoa olemassa

Lisätiedot

Liiketoiminnan johtaminen

Liiketoiminnan johtaminen MaitoManageri johtaminen ja johtajuus-kysely Liiketoiminnan johtaminen 1. Osaan määrittää yrityksellemme tulevaisuuden vision (tavoitetilan) 2. Viestin siten, että kaikki tilalla työskentelevät ovat tietoisia

Lisätiedot

Markkinoinnilla kasvua & työtä!

Markkinoinnilla kasvua & työtä! Markkinoinnilla kasvua & työtä! Oulun Kauppakamarin Kevätforum 13.5.2016 Anne Korkiakoski Meillä on tehtävä, jotta suomalaiset yritykset lisäisivät panostuksia markkinointiin, koska silloin osaamisemme,

Lisätiedot

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO Kaupan alan osaajaksi! LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO merkonomi LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2017 Kenelle Liiketalouden perustutkinto, merkonomi on suunnattu henkilöille, jotka haluavat hankkia

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

Oma Yritys-Suomi - Entrepreneur Test

Oma Yritys-Suomi - Entrepreneur Test suomi svenska (https://oma.yrityssuomi.fi:443/entrepreneur-test? p_p_id=82&p_p_lifecycle=1&p_p_state=normal&p_p_mode=view&p_p_col_id=column- 1&p_p_col_count=1&_82_struts_action=%2Flanguage%2Fview&_82_redirect=%2Fentrepreneur-test&_82_languageId=sv_SE)

Lisätiedot

EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys. Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen

EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys. Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Yhteiskunnallinen yritys Yhteiskunnallinen yritysyhdistää yksityissektorin liiketoimintataidot

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

LADEC OY. Taiteilijan ja luovan alan toimijan toimeentulomallit Yrittäjänä toimiminen

LADEC OY. Taiteilijan ja luovan alan toimijan toimeentulomallit Yrittäjänä toimiminen LADEC OY Taiteilijan ja luovan alan toimijan toimeentulomallit 18.11.2015 Yrittäjänä toimiminen Luovien alojen yrittäjyys erilaistako? On luotava tuote tai palvelu, jonka asiakas haluaa ostaa (Luovien

Lisätiedot

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Frami to 9.4.2015 (tietoja päivitetty asetusmuutoksen johdosta 1.5.2015) Kehittämishankkeet - tuensaaja Kehittämishankkeet tuen saaja - julkisoikeudelliset yhteisöt -

Lisätiedot

(Suomen virallinen tilasto (SVT) 2010) 100 % 75 % 50 % 25 % 0 % kyllä ei Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - julkinen sektori (34) Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - kuluttajat (35) Pääasialliset

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto. Ammatillisen näyttötutkinnon peruste

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto. Ammatillisen näyttötutkinnon peruste Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Ammatillisen näyttötutkinnon peruste Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto: Ammatillisen näyttötutkinnon peruste Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon suorittaneella

Lisätiedot

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto. Ammatillisen näyttötutkinnon peruste

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto. Ammatillisen näyttötutkinnon peruste Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Ammatillisen näyttötutkinnon peruste Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto: Ammatillisen näyttötutkinnon peruste Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon suorittaneella

Lisätiedot

Muutoksen / strategian toimeenpano 1

Muutoksen / strategian toimeenpano 1 Strategioiden toimeenpanon haasteita SEMINAARIPÄIVÄ STRATEGIATYÖN TUEKSI Norrvalla Folkhälsan, Vöyri 8.9.2009 Maijaliisa Junnila, FT Johtava asiantuntija, THL Muutoksen / strategian toimeenpano 1 ALOITE

Lisätiedot

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI Maakuntajohtaja Ossi Savolainen Uudenmaan liitto 24.11.2009 UUDENMAAN LIITTO: hyvinvointia ja kilpailukykyä alueelle Uudenmaan liitto on maakunnan kehittäjä luo edellytyksiä

Lisätiedot

Espoon kaupungin omistajapolitiikka

Espoon kaupungin omistajapolitiikka Espoon kaupungin omistajapolitiikka ESPOON KAUPUNGIN OMISTAJAPOLITIIKKA 2016 2 (5) Sisällysluettelo 1 Tausta... 3 2 Omistajapolitiikan päämäärä... 3 3 Omistajapolitiikan tavoitteet... 4 4 Ohjausperiaatteet...

Lisätiedot

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet)

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisessä?

Lisätiedot

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki TAIKAKUUn valokuvakilpailu Katse tulevaisuuteen Annika Oksa, Raahen lukio OPETUSTOIMEN STRATEGIA VUOSILLE 2016-2020 OPLA 20.1.2016 7 SISA LTO 1. OPETUSTOIMEN KESKEISET

Lisätiedot

Tuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1

Tuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1 Tuotantotalouden analyysimallit TU-A1100 Tuotantotalous 1 Esimerkkejä viitekehyksistä S O W T Uudet tulokkaat Yritys A Yritys B Yritys E Yritys C Yritys F Yritys I Yritys H Yritys D Yritys G Yritys J Alhainen

Lisätiedot

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta Öo Liite/Kvalt 13.10.2014, 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Isonkyrön kunta Isonkyrön kunnan ja kuntakonsernin 1 (5) Sisällys 1 Lainsäädäntöperusta

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

SUUNTA TOIMINNAN JA ARVIOINNIN SUUNNITTELUN TYÖKALU

SUUNTA TOIMINNAN JA ARVIOINNIN SUUNNITTELUN TYÖKALU 1 SUUNTA TOIMINNAN JA ARVIOINNIN SUUNNITTELUN TYÖKALU Suunta on työkalu, jota käytetään suunnittelun ja arvioinnin apuna. Se on käyttökelpoinen kaikille, jotka ovat vastuussa jonkun projektin, toiminnon,

Lisätiedot

Hevosharrastuksen merkitys ja ratsastuskouluyrittäjän mietteitä kuntayhteistyöhön Minna Martin-Päivä. Forssa

Hevosharrastuksen merkitys ja ratsastuskouluyrittäjän mietteitä kuntayhteistyöhön Minna Martin-Päivä. Forssa Hevosharrastuksen merkitys ja ratsastuskouluyrittäjän mietteitä kuntayhteistyöhön Minna Martin-Päivä Forssa 14.6.2010 Esityksen sisältö: Hevosharrastuksen merkitys Kunnalle Harrastajille/perheille Hevosyritys

Lisätiedot

RAKSAKYMPPI käytännöksi

RAKSAKYMPPI käytännöksi RAKSAKYMPPI käytännöksi Perusteet Käyttö Hyödyt Kokemuksia Tarja Mäkelä VTT RATUKE-seminaari 20.9.2007 RAKSAKYMPPI -uutta ajattelua työturvallisuuteen Lisätietoja: Tarja Mäkelä VTT Puh. 020 722 3308, tarja.makela@vtt.fi

Lisätiedot

KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA

KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.5. 1 JOHDANTO Henkilöstöohjelmalla tuetaan Kokkolan kaupunkistrategian toteuttamista. Henkilöstöohjelmalla tuodaan näkyväksi kaupunkistrategian

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi?

Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi? Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi? Yhdistyksen toiminta-ajatus Onko meillä yhteinen näkemys siitä, miksi yhdistys on olemassa?

Lisätiedot

KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät , Mikkeli. Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9.

KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät , Mikkeli. Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9. KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät 24.-25.8.2016, Mikkeli Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9.2016 Unelmayhteiskunta (Jensen) Tulevaisuuden maailmassa

Lisätiedot

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Yrittäjän ammattitutkinto 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Dnro 53/011/2012 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Yrittäjän AT-0316-1 1 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Yrittäjän AT-0316-1 A. Yritystoiminnan suunnittelu...

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Mikroyrittäjän OV kartoitus. Erkki Petäjä

Mikroyrittäjän OV kartoitus. Erkki Petäjä Mikroyrittäjän OV kartoitus Erkki Petäjä Mikroyrittäjän OV kartoitus osana yritysneuvontapalveluita Yritysneuvontapalvelu myyjille Palvelu on ensimmäinen kartoituskeskustelu yrittäjän kanssa, jonka perustella

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma Yritystuet

Maaseudun kehittämisohjelma Yritystuet Maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Yritystuet Asiantuntija Kalevi Hiivala Sivu 1 19.2.2015 Esityksen sisältö Yleistä maaseudun yritystuesta Investointituki Perustamistuki Valintakriteerit Hakeminen

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä

Lisätiedot

Viestinnän ja johtamisen yhteispeli. TAMK, Teiskontie 33, Tampere klo Tuottavuus ja viestintä

Viestinnän ja johtamisen yhteispeli. TAMK, Teiskontie 33, Tampere klo Tuottavuus ja viestintä Viestinnän ja johtamisen yhteispeli TAMK, Teiskontie 33, Tampere 31.05.3007 klo 12.00 Tuottavuus ja viestintä Teknologiayhteiskunnan haaste Tehokkuuden tavoittelu on aina ohjannut kehitystämme. Ihmisen

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

LARK5-seminaari Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta

LARK5-seminaari Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta LARK5-seminaari 22.9.2016 Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta Perho Liiketalousopisto Oy:n tavoite Perho Liiketalousopisto

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näyttöjen toteutus- ja arviointisuunnitelmien koontilomake

Ammattiosaamisen näyttöjen toteutus- ja arviointisuunnitelmien koontilomake Liite Näyttötoimikunta 29.9.2016 Koulutusala Ammatillinen perustutkinto Koulutusohjelma Tutkintonimike Näytön Suoritusajankohta numero /hyväksymispäivä 1 1. lukuvuoden Liiketalous ja kulttuuri Liiketalouden

Lisätiedot

LAADUKAS MATKAILUTUOTE

LAADUKAS MATKAILUTUOTE LAATUJÄRJESTELMÄT JA LAADUKAS MATKAILUTUOTE Kajaani 9.2.2010 2010 Mitä laatu on? Kokonaisvaltainen johtamismalli, joka kattaa kaikki yrityksen toiminnot strategisesta suunnittelusta asiakaspalveluun. 80

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Asiakkaillemme mitatusti hyviä tuloksia ja kannattavuutta

Asiakkaillemme mitatusti hyviä tuloksia ja kannattavuutta Asiakkaillemme mitatusti hyviä tuloksia ja kannattavuutta Onnistumme yhdessä Aktiivista uudistumista ja uusia palveluja Parannamme asiakkaidemme ja kumppaniemme kilpailukykyä ja kannattavuutta sekä edistämme

Lisätiedot

Haastamme ja innostamme yrityksiä kasvuun ja kilpailukyvyn kehittämiseen.

Haastamme ja innostamme yrityksiä kasvuun ja kilpailukyvyn kehittämiseen. Haastamme ja innostamme yrityksiä kasvuun ja kilpailukyvyn kehittämiseen. Jykesin palvelut yrittäjille Yrittäjä työllistää seminaari 23.11.2016 Ari Hiltunen, toimitusjohtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö

Lisätiedot

OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE

OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE Saila Rosas KTT Pankinjohtaja, Länsi-Kymen Osuuspankki Poimintoja 15.12.2015 tarkastetusta väitöskirjasta Co-operative acquisitions the contextual factors

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET KOKKOLAN KAUPUNKI Syyskuu 2014 Keskushallinto SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN TAVOITE JA TARKOITUS; KÄSITTEET 3. SISÄISEN

Lisätiedot

Yhteistyö- ja yritysryhmähankkeet

Yhteistyö- ja yritysryhmähankkeet Yhteistyö- ja yritysryhmähankkeet Yleistä huomioitavaa yhteistyöhankkeista Elinkeinojen kehittäminen tapahtuu yhteistyötoimenpiteen 16 alla Vaatii AINA yhteistyökumppanin - Tuensiirto, kirjataan hyrrässä

Lisätiedot

Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle. Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry

Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle. Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry Taustaa Päihdepalvelujen laatusuositukset 2002 Laatutyön toteuttaminen koulutus Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot