HEVOSYRITYKSEN JOHTAMINEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HEVOSYRITYKSEN JOHTAMINEN"

Transkriptio

1 HEVOSALAN TIETOPAKETIT 1/8 - koulutuspäivien luentomateriaali HEVOSYRITYKSEN JOHTAMINEN Hevosyrityksen johtamisen liiketoiminnan käynnistämisen, ja hevosyrityksen kehittämisen perusteita yrityksen johtaminen.indd :50:41

2 Teksti: Asiantuntijaryhmä Minna Mäenpää, Suomen Hippos ry Pirkko Haikkala, ProAgria Keski-Suomi Auli Teppinen ja Juha Helenius, ProAgria Uusimaa Jukka Korhonen ja Sirpa Pussinen, Laurea-ammattikorkeakoulu Kuvat: Hevosalan yrittäjyyden kehittämishanke Oikoluku: Sirpa Pussinen Suvi Louhelainen Taitto: Ulla-Maija Knuutti Hevosalan yrittäjyyden kehittämishanke Laurea-ammattikorkeakoulu Hyvinkää 2005 SP-Paino Oy Hyvinkää yrityksen johtaminen.indd :50:42

3 SISÄLLYS 1 IDEASTA YRITYSTOIMINNAN SUUNNITTELUUN Liikeidea Liiketoimintasuunnitelma 5 2 HEVOSHARRASTAJA VAI HEVOSYRITTÄJÄ MVL- ja EVL -verotuksen keskeisimmät erot hevostiloilla 6 3 HEVOSYRITYKSEN KÄYNNISTÄMINEN Käytännön perustamistoimet ja ilmoitukset Muuta huomioitavaa hevosyrityksen käynnistämisessä 8 4 HEVOSYRITYKSEN JOHTAMINEN Pitkän tähtäimen suunnittelu ja strategiatyö Vuosisuunnittelun apuvälineet 10 5 HEVOSALAN YRITYKSEN KEHITTÄMINEN Hevosyrityksen nykytilan arviointi Hevosyrityksen kehittämistarpeiden arviointi Asiakkaat hevosyrityksessä Hevosyritystoiminnan ja talouden suunnittelu Riskien hallinta hevosyrityksessä 17 6 OSAANKO YRITTÄÄ? Hevosyrittäjän osaamistarpeet Hevosalan koulutustarjonta ja yrityskohtainen neuvonta 20 yrityksen johtaminen.indd :50:43

4 JOHDANTO Hevosyrityksen johtaminen -tietopaketissa käsitellään hevosyrityksen käynnistämistä, johtamista ja kehittämistä. Tietopaketti tarjoaa kaikille hevosyrittäjille toimintamuodosta riippumatta yritystoiminnan johtamiseen ja käynnistämiseen liittyvää perustietoa, apukysymyksiä oman toiminnan kehittämiseen ja linkkejä laajemman tiedon hakuun. Osaa aiheista, kuten talous- ja asiakkuuden hallintaa, käsitellään tarkemmin omissa paketeissaan. Hevosyrityksen johtaminen -tietopaketin tarkoituksena on antaa tietoa yritystoiminnan aloittamisen realistiseen arviointiin ja rohkaista olemassa olevia hevosyrittäjiä kehittämään omaa yritystoimintaansa. Luomajärven hevoskievari 1 IDEASTA YRITYSTOIMINNAN SUUNNITTELUUN 1.1 Liikeidea Liikeidea on yritystoiminnan perusta. Parhaat liikeideat ovat persoonallisia ja perustuvat yrittäjän omaan ydinosaamiseen. Toisaalta hyvin toimivaa liikeideaa voidaan laajentaa ketjuyritysten avulla. Ketjussa osana voivat olla muut hevosyritykset tai yritykset alan ulkopuolelta, kuten matkailu- tai ruokailupalveluja tarjoavat yritykset. Liikeidean toimivuus on aina aikaan ja markkinoihin sidottua. Tämän vuoksi alkavan hevosyrittäjän kannattaa hankkia mahdollisimman paljon tietoa markkinoista ja kilpailijoista sekä testata liikeideaansa perinpohjaisesti ennen yritystoiminnan aloittamista. Oman alueen hevosyritykset ja niiden palvelutarjonta ja kysyntätilanne kannattaa selvittää. Onko markkinoilla tilaa yrityksellesi ja miten toimit paremmin kuin muut? Hevosyritysten erikoistuminen tarjoaa mahdollisuuksia; yritys voi keskittyä tiettyyn palveluun. Yrityksen kannalta tärkeät strategiset perusvalinnat kuvataan liikeidean avulla. Strategia kuvaa periaatteet, joilla yritys pysyy kilpailukykyisenä, ylläpitää kannattavaa toimintaa sekä turvaa toiminnan jatkuvuuden ja kehittymisen. Strategia kuvaa tapaa toimia. Yrityksen strategiassa määritellään keinot, joilla asetetut päämäärät voidaan saavuttaa. Liikeideaa voidaan arvioida seuraavan esimerkkikaavion avulla. 4 yrityksen johtaminen.indd :50:47

5 ASIAKKAAT Kenelle, mille myydään? Ravi- tai ratsuhevosten omistajat, jotka omatoimisesti haluavat liikuttaa hevosiaan YRITYSKUVA Millainen imago halutaan ja miten se rakennetaan? Miten erottaudutaan muista? Markkinoinnilla ja yrityksen laadukkaalla toiminnalla luodaan luotettava ja turvallinen yrityskuva TUOTE Mitä tuotetaan tai myydään? Hevosten täysihoitopalvelu: karsinapaikka, ruokinta, ulkoilu ja hoito MITEN TOIMITAAN? Mitkä ovat yrityksen toimintatavat? Hevosen hoitopaikka ilman valmennusta tai liikuttamista, hoitosopimuksella määritellään vuokraan kuuluvat palvelut 1.2 Liiketoimintasuunnitelma Liikeideasta lähtee liikkeelle hevosyritystoiminnan suunnittelu. Idean realistisuus kannattaa harkita tarkoin, sillä joskus voi olla hyvä vaihtoehto olla aloittamatta yritystä ja jättää hevosten kanssa toimiminen vain harrastukseksi. Liiketoimintasuunnitelma on työkalu uuden yritysidean hiomiseen tai yrityksen laajentamiseen liittyvien riskien kartoittamiseen. Liiketoimintasuunnitelmassa arvioidaan hevosyrityksen nykyinen toiminta, resurssit ja toimintaympäristö, valitaan toimintastrategia, suunnitellaan palvelun muodot, tuotanto, investoinnit ja rahoitus sekä tarkastellaan tuotekehitystä ja markkinointia. Hyvin laadittuun liiketoimintasuunnitelmaan kuuluvat myös osana riskien kartoittaminen ja tunnistettujen riskien hallintaohjelmat. Erityisesti talouden suunnitteluun on hyvä käyttää ammattiapua, sillä yritystoiminnan talouden hallinta on hevosyrittäjän tehtävistä keskeisimpiä. Liiketoimintasuunnitelman laatimiseksi on olemassa erilaisia malleja ja työkirjoja esimerkiksi Internet-sivuilla Parhaimmillaan liiketoimintasuunnitelma näyttää aloittavalle yritykselle kehittämispolun ja toimii ohjekirjana ja karttana. Liiketoimintasuunnitelman laatiminen on myös opiskeluväline omaan yritystoimintaan ja toimii kommunikointivälineenä yrityskumppaneille, investoijille, pankille tai neuvontaorganisaatioille. Liiketoimintasuunnitelma kertoo yritystoiminnan ideasta, markkinoista, investoinneista, kannattavuudesta ja erityisesti yrittäjästä. Liikeidean ja liiketoimintasuunnitelman osana on suunnitelma yrityksen tuottojen muodostumisesta. Yrittäjän tavoitteena on tuottojen maksimointi ja kulujen minimointi, jotta myyntikatetta saadaan kertymään riittävästi. Samasta liikeideasta voidaan koota erilaisia ansaintamalleja erilaistamalla tuotteita ja palveluita. Talliyrittäjä voi esimerkiksi vuokrata ratsastushalliaan paikallisille koiraharrastajille tai tuottaa elämyspalveluita läheisen kokoushotellin asiakkaille. Tuotteistaminen mahdollistaa hinnoittelun ja asiakasmarkkinoinnin. Talous-, investointi- ja rahoitussuunnitelmien avulla voidaan selvittää investointien kannattavuus ja valita investointikohteet tuotto-odotusten perusteella. Maksuvalmius- ja riskianalyyseillä voidaan arvioida investointeihin liittyviä riskejä. Investointeihin mahdollisesti saatavat tuet ja avustukset selviävät paikallisesta TE-keskuksesta. Hevostilojen tukiasioista löytyy tietoa myös -Internet-sivuilta. Maksuvalmius- ja kannattavuuslaskelmiin sekä muuhun liiketoiminnan suunnitteluun apua löytyy mm. alueellisista ProAgria Maaseutukeskuksista ja uusyrityskeskuksista. 5 yrityksen johtaminen.indd :50:48

6 2 HEVOSHARRASTAJA VAI HEVOSYRITTÄJÄ? Hevostalouteen liittyvä toiminta alkaa usein harrastuksen kautta. Tallitoiminnan laajentuessa tulee ajankohtaiseksi miettiä, kuinka pitkään toiminta on harrastuksenomaista ja milloin on kyse elinkeinotoiminnasta. Hevostalouden harrastuksenomaisuuden määrittelee sekä toiminnan harjoittajan että verottajan näkemys toiminnan luonteesta. Toiminta on harrastuksenomaista, jos sitä ei harjoiteta ansiotarkoituksessa. Harrastukselle tyypillistä on, että pitkällä tähtäimellä toiminnan menot ylittävät tulot eli toiminta kannattamatonta. Toiminnan laajuus on tärkeä kriteeri. Harrastustoimintana hoidetuista ravi- ja ratsuhevosista saadut tulot ovat veronalaisia. Toiminnan kustannukset ovat menoja, jotka vähentävät tuloa. Jos toiminta on harrastuksenomaista, sen tappiota ei vahvisteta. Tällöin tulo-osuuden ylittävät menot jäävät vähennyskelvottomiksi elantomenoiksi. 2.1 Maatalouden ja elinkeinoverotuksen keskeisimmät erot hevostiloilla Hevostalouden yritystoimintaa verotetaan tilanteesta riippuen maatilatalouden tuloverotusta koskevan lain (MVL) tai elinkeinoverolain (EVL) mukaan. Hevoskasvatusta verotetaan pääsääntöisesti MVL:n piirissä. Laajamittainen hevosten täysihoito- ja muu palvelutoiminta on EVL:n piirissä tapahtuvaa toimintaa. Muutaman ratsu- tai ravihevosen ylläpito tulkitaan yleensä harrastuksenomaiseksi, mutta pienimuotoinen kasvatustoiminta myyntiin on useimmiten jo yritystoimintaa. Käytännössä yritysmäinen hevostalous verotetaan EVL:n mukaan, jos verovelvollisen hallinnassa ei ole hallinnassaan maatilaa. Jos verovelvollisella on hallinnassaan maatila, voidaan yritysmäinen hevostalous verottaa joko MVL:n tai EVL:n mukaan. Maatilalla tapahtuvaa EVL:n mukaista toimintaa varten on perustettava yritys. Maatilalla tapahtuva palvelu- tai kilpailutoiminta voidaan myös yhtiöittää maatilasta erilliseksi, vaikka verottaja ei sitä vaatisikaan. Tällöin yhtiömuodoksi valitaan usein osakeyhtiö, jolla voidaan saavuttaa tietyissä tilanteissa verotuksellisia etuja ja toiminnan vastuiden tarkempaa rajaamista. Kiinteistöjen siirtäminen yhtiön omistukseen ei yleensä ole veroseuraamusten takia järkevää. Yhtiöittäminen edellyttää tarkkaa vaikutusten arviointia. Ehdottomia sääntöjä elinkeino- ja maatilatalouden tuloverotuksen rajanvedolle ei ole, sillä MVL:n piirissä alkanut toiminta voi laajentuessaan siirtyä EVL:n piiriin. Tärkeitä kriteereitä tässä tulonlähderatkaisussa ovat verovelvollisen oma näkemys, hevostoiminnan laajuus ja laatu sekä pääoman ja työvoiman tarve. MVL:n ja EVL:n mukaisen verotuksen keskeisimpiä eroja ovat: kirjanpitolain mukaan EVL:n mukainen toiminta on kirjanpitovelvollista maataloutta harjoittavalta edellytetään kirjanpidossa muistiinpanoja ja tositteiden säilyttämistä kirjaamisperuste kirjanpidossa on liikkeenharjoittajalla (EVL) suoriteperusteinen, jolloin kirjaamisajankohta on suoritteen luovutushetki maatalouden ammatinharjoittajan (MVL) ja harrastustoiminnan kirjaamisperuste on maksuperusteinen, jolloin tulo ja meno kirjataan, kun maksu tapahtuu verotuksessa poistoperusteet ja varausmahdollisuudet ovat erilaisia arvonlisäverotus EVL:n alaisessa toiminnassa toteutuu aina kuukausimenettelyllä arvonlisäverotus toteutuu MVL:n mukaisessa toiminnassa yleensä vuosimenettelyllä MVL/ EVL -ratkaisu vaikuttaa yrittäjän eläkevakuutukseen ja sitä kautta esimerkiksi järjestettyyn lomitukseen 6 yrityksen johtaminen.indd :50:49

7 3 HEVOSYRITYKSEN KÄYNNISTÄMINEN Hevosharrastuksen muuttuminen elinkeinotoiminnaksi vaatii yrityksen perustamisen tai toiminnan harjoittamisen osana maatilan toimintaa. Maatilalla toiminta voidaan käynnistää ilman varsinaisia perustamistoimia, mutta yritysmuotoisessa toiminnassa on huomioitava käytännön perustamistoimet ja ilmoitukset. Hevosyrityksen käynnistämisen lähtökohtia ovat liikeidean lisäksi yrittäjäksi aikovan oma halu ja tahto sekä yrittäjän valmiudet ja osaaminen. Liikeidea on kaiken yritystoiminnan menestymisen perusedellytys. Liikeidea on hyvä rakentaa liiketoimintasuunnitelmaksi, jossa arvioidaan suunnitellun liiketoiminnan kannattavuutta ja menestymismahdollisuuksia. 3.1 Käytännön perustamistoimet ja ilmoitukset Mikäli hevostaloutta harjoitetaan maatalouden ohessa, ei varsinaisesti tarvitse perustaa yritystä. Maatalouden harjoittajan tulee olla kuitenkin yhteydessä mm. verotoimistoon ja maatalousyrittäjien eläkelaitokseen, Melaan (www.mela.fi). Käytännössä tehdään: verottajalle ilmoitus maatilatoiminnan käynnistämisestä eläkevakuutus: maatalousyrittäjälle MYEL-vakuutus on pakollinen, jos tilalla on peltoa, puutarhaa ja metsää vähintään viisi MYEL-hehtaaria (MYEL- ha määritelmät löytyvät työntekijöiden palkkaamiseen liittyvät ilmoitukset ja vakuutukset: maatalouden työntekijöiden eläkevakuutus kuuluu LEL:n piiriin muut maatalouden harjoittamiseen kuuluvat lakisääteiset ja vapaaehtoiset vakuutukset Yritysmuotoisen toiminnan perustamistoimet alkavat yhtiömuodon valinnalla. Toiminimeä valittaessa tulee varmistaa, että toiminimi on vapaana eli sama nimi ei ole käytössä toisella yrityksellä. Toimiminen yksityisenä elinkeinoharjoittajana ei edellytä yhtiösopimusta, mutta henkilöyhtiön (avoin yhtiö ja kommandiittiyhtiö), osakeyhtiön ja osuuskunnan perustaminen edellyttää kirjallisen sopimuksen tekemistä. Uusien yritysten on pääsääntöisesti ilmoittauduttava kaupparekisteriin. Yleisimmistä yhtiömuodoista osakeyhtiöt ja osuuskunnat syntyvät rekisteröinnillä. Yrityksen perustamiseksi tehdään ilmoitus perustamisilmoituslomakkeella, jolla yritys samalla voi ilmoittautua verottajan rekistereihin. Perustamisilmoituslomakkeita saa Yritys- ja yhteisötietojärjestelmän Internet-sivuilta osoitteesta ja esimerkiksi verohallinnon yritysneuvontapisteistä. Yritysmuotoisesta toiminnasta tehdään: perustamisilmoitus kaupparekisteriin ja veroviranomaisille eläkevakuutus YEL- vakuutusyhtiöstä (yrittäjän eläkevakuutus) työntekijöiden palkkaamiseen liittyvät ilmoitukset ja vakuutukset: työntekijöiden eläkevakuutus TEL:n / TaEL:n mukaan muut yritystoiminnan harjoittamiseen kuuluvat lakisääteiset ja vapaaehtoiset vakuutukset Yritystoiminnan perustamisvaiheessa tulee valita soveltuva yhtiömuoto. Yhtiömuoto harkitaan joka kerta tapauskohtaisesti. Osakeyhtiö mahdollistaa parhaimmat keinot pitää verorasitus aisoissa, jos tuloja on paljon. Pienillä tuloilla yhtiömuodolla ei ole kovin paljon merkitystä; varsinkin, jos yhtiön tulos on otettava omaan käyttöön. Yhtiömuodon valintaan vaikuttavia tekijöitä ovat: perustajien lukumäärä pääoman tarve ja saatavuus yritystä perustettaessa vastuun jakautuminen yrityksessä toiminnan joustavuus yrityksen jatkuvuus voitonjako ja tappion kattaminen verotus Yhtiömuodon valinnasta lisätietoja 7 yrityksen johtaminen.indd :50:49

8 3.2 Muuta huomioitavaa hevosyrityksen aloittamisessa Hevosyritystoimintaa aloittaessa on hyödyllistä tarkistaa omaa toimialaa koskevat lait ja asetukset. Lait määräävät mm. ilmoittamisvelvoitteista, hevosmäärästä ja ympäristöasioista. Lakitietoa löytyy valtion säädöstietopankista nlex.edita.fi. Eläinten pitoon tarkoitetun rakennuksen tai aitauksen sijoittamisesta tai käyttöönotosta asemakaava-alueella on tehtävä ilmoitus kunnan terveydensuojeluviranomaiselle. Lisätietoja antavat kunnan eläinlääkäri ja terveystarkastajat. Ilmoitusvelvoite perustuu terveydensuojelulakiin. Ammattimaisesta tai muutoin laajamittaisesta hevosten pidosta on tehtävä kirjallinen ilmoitus (eläinsuojelulaki 24 ja -asetus 26 ) lääninhallitukselle. Ilmoitus osoitetaan läänineläinlääkärille. Ilmoitukseen velvoittavaa toimintaa ovat mm. hevosten kasvattaminen tai vuokraaminen, niiden ottaminen säilytettäväksi, hoidettavaksi, valmennettavaksi tai koulutettavaksi, opetuksen antaminen hevosten käytössä ja käsittelyssä tai muu hevosten pito, jos täysikasvuisia hevosia on vähintään kuusi. Lomakepohja löytyy Internet- sivuilta / -> lomakkeet. Hevostilan hankinnan yhteydessä kannattaa ottaa yhteyttä oman kunnan maatalous- tai elinkeinotoimeen ja varmistaa mahdolliset kunnan vaatimat muut menettelyt. Hevostilan hankinnasta ja sukupolven vaihdoksesta löytyy lisää tietoa Internet-sivuilla -> tietopaketit -> tuotannon ja tukien optimointi. Ratsastuskoulut ja harrastetallit voivat liittyä Suomen Ratsastajainliiton yhteisöjäseniksi ja anoa koulun tai tallin hyväksymistä SRL:n jäseneksi. Hyväksytty ratsastuskoulu tai harrastetalli voi käyttää markkinoinnissaan mainintaa SRL:n hyväksymä ja valvoma sekä niihin liittyviä tunnuksia. Ratsastajainliitto asettaa ratsastuskouluille ja harrastetalleille tiettyjä perusvaatimuksia ja valvoo hyväksyttyjen ratsastuskoulujen ja harrastetallien toimintaa. Lisätietoja hyväksymisten edellytyksistä löytyy www. ratsastus.fi -sivuilta. Ravihevosten ammattivalmentamisen harjoittamiseen liittyviä asioita voi tiedustella Suomen Hippoksesta ja Suomen Ravivalmentajat ry:stä Ravivalmentajat ry järjestää jäsenilleen koulutusta ja neuvontaa sekä vapaamuotoisia tapaamisia jäsenistönsä kesken. Ravivalmentajat ry: n koulutus ja neuvonta keskittyvät yritystoimintaan ja ammattialaa kehittävään toimintaan, mikä toteutetaan usein yhteistyössä Suomen Hippoksen kanssa. Esimerkki Ravivalmentajan visio: Valmennettavien ravihevosten menestyminen Suomen parhaimmalla tasolla ja sitä kautta valmennushevosten tason nousu. Valmentajalle nimeä ja arvostusta Ratsastuskouluyrittäjän visio: Asiakasmäärää kasvatetaan tasaisesti, säilytetään olemassa oleva asiakaskunta ja ollaan tunnettuja alueella. Asiakastyytyväisyys ja palvelun laatu muodostavat hyvän yrityskuvan Kasvatustallin visio: Laadukkaiden varsojen kasvattaminen ja myynti osaaviin käsiin. Siitostammojen lukumäärän lisääminen ja oman hyvän tammasuvun säilyttäminen, kannattava toiminta ja hevosten menestyminen 8 yrityksen johtaminen.indd :50:49

9 4 HEVOSYRITYKSEN JOHTAMINEN Liiketoiminnan käynnistyttyä yrittäjän on jatkuvasti arvioitava omia tavoitteitaan, päämääriään ja hevosyritystoiminnan suuntaa. Hevosyritystoiminnan kulmakiviä ovat toiminnan kannattavuus, tavoitteellisuus ja jatkuvan muutoksen hallinta. Yrittäjän töistä tärkein, eli johtaminen, tarkoittaa käytännössä sitä, että yrittäjä ohjaa yritystään haluamaansa suuntaan asettamassaan aikataulussa jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Menestyäkseen hevosyrittäjä tarvitsee päätöksentekokykyä sekä johtamisen taitoja ja työkaluja. Käytännössä johtaminen nivoutuu yrittäjän kiireiseen arkeen ja sen vuoksi johtamiseen liittyvät työt tulisi tunnistaa ja asettaa ne tärkeysjärjestyksessä etusijalle. Yritystoiminnan hallinta perustuu yrittäjän oman ajankäytön hallintaan: aika ja asiat on pidettävä järjestyksessä. Mitä tarkemmin hevosyritystoiminnan tavoitteet on määritetty sekä pitkällä että lyhyellä aikavälillä, sitä helpompaa yrittäjän on tehdä johdonmukaisia päätöksiä. Yrittäjän on asioista päättäessään tunnistettava miten pitkäkantoisia seurauksia päätöksestä seuraa. Tärkeät ja pitkävaikutteiset päätökset ovat strategisia päätöksiä ja normaaliin toimintaan liittyvät lyhytvaikutteiset päätökset ovat operatiivisia päätöksiä. Päätöksenteon tueksi yrittäjä tarvitsee faktatietoa yrityksen toiminnasta, taloudesta ja asiakkaista. Tosiasioihin perustuvat päätökset, jotka ovat strategian kanssa yhdensuuntaisia, johtavat yritystä haluttuun suuntaan. 4.1 Pitkän tähtäimen suunnittelu ja strategiatyö Yrittäjän tahto johtaa ja kehittää omaa yritystään on se kantava voima, joka saa mahdottomaltakin tuntuvat asiat toteutumaan ajan kuluessa. Suuretkin yritykset ovat saaneet alkunsa perustajiensa haaveista ja unelmista, jotka on työstetty visioiksi, strategioiksi, toimivaksi liikeideaksi sekä edelleen kaupalliseksi menestykseksi. Visiot ja strategiat ovat johtamisen työkaluja, joita tarvitaan niin pienissä aloittavissa yrityksissä kuin suurissa monikansallisissa konserniyhtiöissä. Ne ovat keino suunnata yrityksen kehitystä pitkällä aikavälillä sekä apuväline yrittäjälle päätöksentekoa varten. Unelmista ja haaveista lähtevä yritysvisio innostaa ja kannustaa jatkamaan vaikeidenkin aikojen läpi. Yrittäjän on uskallettava irrota arkitodellisuudesta ja katsottava mahdollisuuksiaan ilman ennakkorajoituksia riittävän pitkälle tulevaisuuteen. Pienten yritysten ongelmana eivät yleensä ole epärealistiset visiot vaan liian lyhyt suunnittelujänne ja epätarkat toiminnan tavoitteet. Yrityksen haluttu tulevaisuus, eli visio, on määriteltävä mahdollisimman tarkasti, sillä mitä tarkemman kuvan tulevaisuudesta pystyy piirtämään, sitä lähempänä on sen toteutuminen. Mahdoton muuttuu usein mahdolliseksi, jos tietää mitä haluaa. Uudella tavalla tekeminen ei ole vaikeaa, vaan uudella tavalla ajatteleminen. Vision työstämisen yhteydessä yrityksen tulevaisuutta kannattaa määritellä eri näkökulmista. Näkökulmia voivat olla esimerkiksi talous, asiakkaat, toimintamalli, työn luonne ja määrä, osaaminen, rakennukset, miljöö ja ympäristö. Eri näkökulmia yhdistämällä syntyy selkeä kuva halutusta tulevaisuudesta. Usein visio tiivistyy visiolauseeksi tai mielikuvaksi, joka ohjaa ja innostaa yrittäjää arkipäivän työnteossa. Hyvän visiolauseen tunnusmerkkejä: innostava, tunnetta sisältävä selkeä helposti viestittävä ohjaa ja auttaa päätöksenteossa huomioi asiakkaat, työntekijät ja yrittäjäperheen on mitattava 9 yrityksen johtaminen.indd :50:50

10 Vision eri näkökulmien määrittelyyn liittyy aina epävarmuus tulevaisuudesta: miten asiakkaiden tarpeet muuttuvat, miten kilpailutilanne muuttuu, tuleeko uusia viranomaisvaatimuksia, mitkä asiat yhteiskunnan kehityksessä vaikuttavat yritystoimintaan. Skenaariot ovat tulevaisuuden ennustamisen työkaluja. Tulevaisuuden ennakoimiseksi voidaan laatia vaihtoehtoisia malleja tulevasta maailmasta, jossa yrityksen tulee voida toimia kannattavasti. Yleensä laaditaan kolme ennustetta: todennäköisin skenaario ja nopean edistymisen skenaario sekä kauhuskenaario, jonka avulla arvioidaan yritystoimintaan liittyvää riskiä. Nopean edistymisen skenaarion avulla voidaan arvioida resurssien riittävyyttä yrityksen kasvaessa ennakoitua nopeammin. Pitkän tähtäimen tavoitteiden saavuttamiseen ja haluttuun yrityksen tulevaisuuteen löytyy yleensä useita vaihtoehtoisia reittejä. Hyvä tapa vertailla eri toiminta- ja liikeideavaihtoehtoja on asettaa niihin liittyvät strategiset tavoitteet aikajanalle. Samalla voidaan arvioida tavoitteiden realistisuutta ja vaadittavia resursseja. Myös toiminnan kannattavuutta ja toimintaan liittyviä riskejä voidaan vertailla eri strategiavaihtoehdoissa. Yrityksen menestymisen kannalta strategiset päätökset ovat tärkeimpiä, sillä niillä määritetään yritystoiminnan raamit. Sanotaan, että yrityksen menestyksestä 85 % luodaan strategisilla päätöksillä ja 15 % operatiivisilla, eli jokapäiväiseen toimintaan liittyvillä päätöksillä. Ei siis ole yhdentekevää millaisia tuotteita ja palveluita yritys tuottaa, missä yritys sijaitsee, ketkä ovat yrityksen asiakkaita, mikä on yrityksen koko, miten yritys erottautuu kilpailijoistaan tai hyödyntää verkostoja jne. Menestyksellinen strategia perustuu yleensä yrittäjän omaan osaamiseen ja yrityksen tunnistettuihin vahvuuksiin. 4.2 Vuosisuunnittelun apuvälineet Kun tiedetään millainen yrityksen halutaan olevan esimerkiksi kymmenen vuoden kuluttua, listataan asiat, joiden tulee olla valmiita vuonna yhdeksän, jotta vuoden kymmenen tavoitteet toteutuvat. Sitten listataan asiat, joiden pitää olla valmiina vuonna kahdeksan, jotta vuoden yhdeksän strategiset tavoitteet voivat toteutua. Näin tie visioon pilkotaan tulevaisuudesta kohti nykyisyyttä vuosi vuodelta strategisiksi tavoitteiksi. Strategiset tavoitteet luovat perustan yrityksen vuosisuunnitteluun. Resursseja, eli yrittäjän aikaa, pääomaa ja osaamista on varattava vuosittain strategisten tavoitteiden toteuttamiseen ja haluttujen kehitystoimien läpiviemiseen. Yritystoiminnan suunnittelussa vuosisuunnittelu nojaa pitkäntähtäimen suunnitelmiin. Yrittäjä asettaa vuosittain tavoitteita, jotka ovat yhdensuuntaisia pitkäntähtäimen suunnitelmien kanssa. Vuosittain varataan resurssit tarvittavien muutosten toteuttamiseksi, siten että yrityksen normaali toiminta pyörii häiriöttä myös muutosten aikana. Jokaisen tavoitteen toteutumista seurataan ja saavutettuja tuloksia analysoidaan. Yrittäjän on yhtä tärkeätä tietää miksi tavoite saavutettiin kuin se miksi tavoitteesta jäätiin. Budjetointi luo perustan kannattavalle toiminnalle. Budjetoinnissa huomioidaan vuosittaiset investointitarpeet. Pienessäkin yrityksessä tuottojen ja kulujen ennakointi vuositasolla luo varmuutta yritystalouden hallitsemisesta. Budjetissa voidaan varautua myös odottamattomiin menoeriin. Tuloskortti yhdistää vision, strategian ja jokapäiväisen tekemisen. Tuloskortti on melko uusi johtamisen työkalu, jota voi soveltaa hyvin myös pienten yritysten johtamisessa. Tuloskortissa visio ja strategiset tavoitteet pilkotaan eri näkökulmien kautta vuosi- ja neljännesvuosittaisiksi tavoitteiksi. Toiminnan ja tuotteiden laadun hallitseminen on osa yrityksen johtamista. Tuotteeseen ja palveluun liittyy aina lupaus asiakkaalle. Lupaus voi olla tarkoin määritetty, ja asiakkaalle yritysesitteissä tai Internet-sivuilla helposti välitettävissä oleva kuvaus tuotteesta tai palvelusta. Asiakas odottaa, että tuotteen ja palvelun laatu on lupauksen osalta aina moitteeton ja vastaa tasoltaan hänen aikaisempia kokemuksiaan vastaavista tuotteista. Laatujärjestelmillä ja toiminnan laatua kehittämällä yrittäjä voi lisätä varmuutta tuotteiden ja palveluiden toteuttamiseen tavalla, joka saa asiakkaiden odotukset täyttymään jatkuvasti. Lisäksi yrittäjän on huolehdittava riittävästä tiedonkulusta sekä yrityksen sisällä että yrityksen ja sen sidosryhmien välillä. Markkinointiviestintä ja mainonta ovat asiakkaille kohdistettua viestintää. Yhteydet viranomaisiin ja tärkeimpiin sidosryhmiin kannattaa hoitaa säännöllisesti. Yrityksen imago syntyy tekojen ja viestinnän yhteisvaikutuksena. 10 yrityksen johtaminen.indd :50:50

11 5 HEVOSALAN YRITYKSEN KEHITTÄMINEN Hevosyrityksen kehittäminen alkaa oman toiminnan nykytilan arvioimisella ja kehittämistarpeiden tunnistamisella. Tässä kappaleessa on koottu hevosyritystoiminnan nykytilan ja kehittämistarpeiden arviointiin soveltuvia apukysymyksiä ja kaaviokuvia. Laatuajattelu ja toiminnan tavoitteiden määrittäminen ovat osa toiminnan johtamista ja kehittämistä. Riskien hallinta hevostilalla, kuten asiakkuuden ja talouden hallinta, ovat osa liiketoiminnan suunnittelua ja kehittämistä. 5.1 Hevosyrityksen nykytilan arviointi Hevosalan yritystoiminnassa perusasiat ovat kaikissa eri toimintamuodoissa samat. Tuotteille ja palveluille pitää olla riittävästi kysyntää. Lisäksi niiden tuottaminen pitää olla yritykselle taloudellisesti kannattavaa. Yrittämiseen on panostettava, jotta se kehittyisi ja tuottaisi tulosta. Tällöin yrittäjältä vaaditaan uudenlaista osaamista yrityksen johtamisessa, tuotteiden kehittämisessä, tuotannon organisoimisesta, markkinoinnista ja yhteistyöstä muiden yrittäjien kanssa. Jokainen hevosalan yritys on erilainen ja siten menestymisen edellytyksetkin vaihtelevat. Jokainen yritys on kuitenkin yrittäjän osaamisen, yrityksen resurssien ja ympäristön luomien mahdollisuuksien varaan rakennettu kokonaisuus. Ympäristön muuttuessa hevosalan yrittäjä joutuu ajoittain arvioimaan toimintansa kehittämistarvetta. Kun liiketoiminnan suunnittelu on tehty ja yritystoiminta käynnistetty, ilmenee usein puutteita tiedoissa, jotka koskevat toimintaympäristöä ja toimialan kehitystä. Vain keräämällä systemaattisesti tietoa hevosalan muutoksista ja niiden merkitystä arvioimalla voidaan hyödyntää uusia mahdollisuuksia. Hevosyritystoiminnan kehittämisen perustana on riittävä ja ajankohtainen tieto yrityksen ympäristöstä ja sen tulevasta kehityksestä. Lähteinä voivat olla toimialaa kuvaavat tutkimukset, alan lehdet, kilpailijoiden esitteet, erilaiset tilastot, alueelliset ja paikalliset elinkeinojen kehittämissuunnitelmat, messut, rahoittajat, tutkimuslaitokset, alan asiantuntijat, järjestöt ja myös asiakkaat. Kauppa- ja teollisuusministeriö kokoaa eri yritystoiminnan toimialoilta valtakunnallista tietoa ja tilastoja. Alla olevien apukysymysten kautta voi arvioida oman hevosyrityksen toimintaympäristöä. 1. Ympäristön muuttuminen Arvioi, miten taloudelliset tekijät, kuten taloudelliset suhdanteet ja korkotaso, vaikuttavat yrityksen toimintaan ja mil laisia toimenpiteitä nämä edellyttävät? poliittisessa toimintaympäristössä, esimerkiksi maatalouspolitiikassa, verotuksessa tai hevosalan kou lutuksessa tapahtuu yrityksen toimintaan vaikuttavaa kehitystä? väestön ikärakenne, kulutustrendit tai harrastusten ja kuluttajien ajankäytön muutokset vaikuttavat he vosyrityksen toimintaan? hevosyrityksen toimintaan vaikuttava teknologia, kuten tuotantomenetelmät tai korvaavat tuotteet, ke hittyvät? 2. Kilpailutilanne millainen on kilpailutilanne hevosalalla ja hevosyrityksesi omalla toiminta-alueella? Mikä on markkinoi den jakauma? kartoita kilpailijasi ja arvioi millaisia suunnitelmia heillä on mitkä ovat yrityksen vahvuudet, heikkoudet ja ongelmat kilpailijoihin nähden? Jos kyseessä on alkava hevosyritys, selvitä lisäksi mitä markkinoille pääsy vaatii, kuinka kauan se kestää ja mitä se maksaa? kilpaileeko hevosyrityksesi hinnoilla vai onko palvelut erilaistettu ja hinnoiteltu ns. erikoistuotteina? mitkä ovat ratkaisevat menestystekijät? 11 yrityksen johtaminen.indd :50:50

12 3. Markkinat arvioi tuotteen/palvelun kokonaismarkkinat euromääräisesti toiminta-alueellasi ja mikä on sinun osuutesi markkinoista %:na? miten markkinatilanne on kehittynyt viime vuosina? miten toimialan markkinatilanteen arvioidaan kehittyvän tulevaisuudessa? Yrityksen kehittämisen apuvälineenä käytetty nelikenttäanalyysi on hyvin yleinen tapa arvioida yrityksen nykytilannetta. Siinä kootaan samaan taulukkoon oman yrityksen sisäiset vahvuudet ja heikkoudet sekä ulkoiset mahdollisuudet ja uhkat. Yritystoiminta perustuu vahvuuksien ja mahdollisuuksien hyödyntämiseen. Erityisesti tulee kiinnittää huomioita vahvuuksiin, jotka tuovat hevosyritykseesi kilpailuetua muihin samoilla markkinoilla toimiviin yrityksiin nähden. Yrityksen kehittymistä eniten haittaavat heikkoudet tulee poistaa. Mikäli itse heikkouteen on mahdoton vaikuttaa, tulisi miettiä kuinka voisi mahdollisesti kiertää ja tai korvata jollain muulla toimenpiteellä. Analyysin jälkeen johtopäätökset kootaan yhteenvedoksi: Esimerkki NELIKENTTÄANALYYSI: Hevosten täysihoitotalli YRITYKSEN VAHVUUDET YRITYKSEN HEIKKOUDET Mitkä ovat yrityksesi sisäisiä vahvuuksia? Hyvä hevososaaminen, halu oppia ja kehittyä Yrityksen sijainti MAHDOLLISUUDET Mitkä ovat yrityksen toimintaympäristön mahdollisuudet yrityksen kehittymiselle? Kasvava kysyntätilanne Hyvät puitteet talliympäristössä Mitkä ovat yrityksesi sisäisiä heikkouksia? Yritystoiminnan kokemattomuus, yritysosaamisen puute Toiminta yksin yrittäjän vastuulla, ei ulkopuolista vakituista työvoimaa UHKAT Mitkä ovat hevosyrityksesi toimintaympäristöstä tulevat uhkatekijät? Hintamuutokset, kilpailijoiden toiminta, muutokset asiakaskäyttäytymisessä miten vahvuudet ja voimavarat voidaan hyödyntää? miten heikkoudet ja ongelmakohdat voidaan korjata tai niiden merkitystä vähentää? miten toimintaympäristön tarjoamat mahdollisuudet voidaan hyödyntää? miten varaudun uhkiin ja millä keinoin niiden vaikutus voidaan poistaa? Lisää tietoa nelikenttäanalyysin laadinnasta: 5.2 Hevosyrityksen kehittämistarpeiden arviointi Hevosyrityksen nykytilanteen toteamisen jälkeen (nelikenttäanalyysi apuvälineenä) on tarpeen miettiä yrityksesi päämääriä kuten yrittäjien palkka-, voitto- ja työllistävyystavoitteet, markkinaosuus, asiakkaiden tyytyväisyys, yrityksen koko, tuotannon määrä, liikevaihto, talouden tunnusluvut. Nämä ohjaavat yrityksesi toimintaa. 12 Päämäärien ohella yrityksen tekemistä ohjaavat periaatteet ja arvot. Yrityksesi toimintaa ohjaavia periaatteita voivat olla mm.: asiakkaiden ja ympäristön huomioiminen kehittämishakuisuus ja oman osaamisen kehittäminen, halu opetella uusia asioita ja töitä henkilöstön arvostus ja turvallisuustekijät yrityksen johtaminen.indd :50:51

13 toiminnan taloudellisuus hevosten tarpeiden huomioiminen toiminnassa, eläinten hyvinvointi ja olosuhteet Laatuajattelu pitää sisällään kaiken toiminnan hallinnan. Laatuajattelu on yrityksen johtamistapa, jolla määritellään yritykseen selkeät päämäärät ja suunnitellaan toimenpiteet, jotka tukevat päämäärien saavuttamista. Hevosyrityksesi johtamisen tasoa voit yrityksessäsi tutkia seuraavilla kysymyksillä: 1) Onko hevosyrityksesi pitkän ja lyhyen aikavälin suunnitelmat kirjattu? ovatko ne selvillä koko henkilöstöllä seurataanko ja arvioidaanko päämääriä säännöllisesti, onko niitä ohjaavat mittarit tunnistettu 2) onko tavoitteita asetettu? työntekijöiden työntekijöiden hyvinvoinnin tuotannon tehokkuuden asiakkaiden suhteen 3) Kehitetäänkö toimintaa kriittisiä pisteitä hyväksi käyttäen, onko tuotantoprosessit kuvattu ja onko niille asetettu tavoitteita? 4) Verrataanko tuloksia tavoitteisiin vuosittain? analysoidaanko syy-seuraussuhteita suunnitellaanko korjaavat toimenpiteet ja toteutetaanko niitä 5) Tiedätkö, kehittyvätkö hevostilan tulokset suotuisasti hevosalan vertailutietoihin nähden? 6) Otetaanko huomioon asiakkaan tarpeet ja toiveet? keskustellaanko säännöllisesti asiakkaan kanssa toimintatavoista korjataanko toimintaa asiakaspalautteiden avulla 7) Kootaanko yrityksessä kerran vuodessa kehittämiskohteet (arvioinneista, korjaavista toimista, tuloksista) ja asetetaanko tavoitteita tulevaisuudelle? 8) Onko koko hevostilan toiminnan hallintaan liittyvät riskit kartoitettu ja ennaltaehkäisevät toimet tehty? 9) Ennakoidaanko hevosyrityksessä tulevia palveluiden markkinoita toiminnan suunnittelussa seuraamalla palveluihin kohdistuvia markkinamuutoksia? Hevosyrityksen liiketoiminnan ja laadun kannalta ulkoisilla toimintapuitteilla, ympäristöön ja hevosten hyvinvointiin liittyvillä tekijöillä, on usein suuri merkitys. Sen kautta yritys luo asiakkaalle kuvan toiminnastaan. Hevosyrityksen toimintaympäristön yleisilme ja yrittäjän suhtautuminen ympäristöasioita kohtaan voidaan määritellä mm. seuraavilla kysymyksillä: onko pihapiiri kunnossa? onko tilakeskuksen tiestön kunto hyvä ja sujuuko tilan liikenne hyvin kaikkina vuodenaikoina? ovatko rakennukset hyvässä kunnossa ja maalissa? säilytetäänkö kaikki koneet katetuissa konesuojissa myös kasvukaudella? otetaanko luonnoneläimet ja kasvit huomioon viljelyä suunnitelltaessa? varastoidaanko lanta asianmukaisella tavalla? Kompostoidaanko ja kierrätetäänkö lantaa? onko eläimillä riittävät karsinatilat, ovatko mitoitukset riittävät? 13 yrityksen johtaminen.indd :50:51

14 Yrittäjän hyvinvointiin liittyvät asiat ovat tärkeitä yrityksen toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi. Ovatko yrityksessäsi seuraavat asiat kunnossa: kuuluutko työterveyshuoltoon, onko työsuojeluasiat huomioitu yrityksessä? onko työmäärä mitoitettu henkilöstömäärän osaamisen suhteen? jääkö vapaa-aikaa? viihdytkö työssä? Onko viihtyvyyttä parantavia toimenpiteitä otettu huomioon? toteutetaanko yrityksessä tarvekartoitukseen perustuva osaamisen kehittäminen ja tiedon hankinta sekä soveltaminen käytäntöön? Yrityksen johtamisjärjestelmän kehittämiseksi laatukoulutus ja -konsultointi auttavat rakentamaan laatujärjestelmän, jolla voi seurata ja kehittää tavoitteellisesti yrityksen toimintaa. Laatutyön kehittyessä paranee yrityksen kilpailukyky, jota voidaan myös arvioida. Lisää tietoa laatuajattelusta ja laatujärjestelmistä ProAgria maasetukeskukset ja Laatukeskus 5.3 Asiakkaat hevosyrityksessä Luomajärven hevoskievari Hevosyrityksen menestymisen kannalta tärkeä päätös on asiakaskohderyhmien oikeassa valinnassa. Yrityksen kannattaa valita kohderyhmä, jonka tarpeet se tyydyttää paremmin kuin kilpailijat. Yrityksen tuotteiden ja toiminnan laadun mittaa lopulta asiakas tehdessään ostopäätöstä. Yrityksellä pitää olla selkeä käsitys, ketkä ovat asiakkaita. Kohderyhmän valinnassa kannattaa pitää mielessä: riittääkö kohderyhmässäsi kysyntää? mitkä ovat kohderyhmän todelliset tarpeet nyt ja tulevaisuudessa? onko yrityksessä osaamista ja resursseja palvella kohderyhmää? Yrittäjän on tiedostettava samaa palvelua myyvät kilpailijat ja uudet alalle pyrkivät kilpailijat sekä kilpailevat tuotteet. Näiden kautta yritys saa kuvan omasta kilpailukyvystään ja alan kilpailukeinoista. Kilpailutilanne vaatii yrittäjältä jatkuvaa tarkkailua, jotta hän pystyy ennakoimaan muutokset ja sopeuttamaan strategiansa. Strategioina voivat olla kustannustehokkuus, erilaistaminen ja keskittyminen. Pienissä yrityksissä ei kustannustehokkuus yleensä ole toimiva ratkaisu koska tuotantomäärät ovat pieniä. Erilaistamalla eli kehittämällä asiakkaan valintaperusteena olevaa ominaisuutta tuotteessa voidaan saavuttaa kilpailijoita korkeampia hintoja. Keskittymällä yritys saa kilpailuetua tyydyttämällä valitsemansa kohderyhmän eli asiakassegmenttinsä tarpeita paremmin ja yksilöllisemmin. Pienessä yrityksessä tuotteiden ja palveluiden sekä asiakaskohderyhmien valintavaihtoehtoja tarkastellaan tuote- ja markkinayhdistelmien kehikossa (ks. kuvio). Pienen yrityksen kannattaa yleensä pyrkiä suureen erikoistumisasteeseen tuote- ja markkinaratkaisuissaan. Tällöin yritys on keskittynyt useaan asiakassegmenttiin, joille jokaiselle on räätälöity tuote/palvelu. 14 yrityksen johtaminen.indd :50:57

15 Tuoteryhmät T1 T2 T3 Markkinat/ asiakasryhmät M1 Hevosten täysihoitopalvelut Suomenhevosten kasvatustoiminta Lähialueen hevosomistajat, omatoimiset Perusopetettujen suomenhevosratsujen ostajat, harrastajat M2 Hevosenomistajat, jotka haluavat hevosten täysihoitopalvelun lisäksi nuorten hevosten opetusta Laatuajattelun lähtökohtana on yrityksen suhtautuminen asiakkaisiin. Markkinoinnin suunnittelun perusteet määritellään liikeideassa. Markkinoinnin tavoitteena on saada yrityksen kohdeasiakkaat valitsemaan yrityksen tuotteet/palvelut ennen kilpailijoiden tuotteita. Markkinoinnin kilpailukeinoina ovat tuote, hinta, saatavuus ja markkinointiviestintä. Menestyvä yritys käyttää kilpailukeinoja, jotka parhaiten sopivat omaan liikeideaan, päämääriin ja voimavaroihin. Lisätietoa kilpailukeinoista esim. Yrityksen palvelun menestymisen edellytyksien tarkasteluun sopii yrityksen palveluiden/tuotteiden elinkaarimalli. Sen avulla voidaan tutkia myyntimääriä, kannattavuutta sekä havaita kehittämistarpeita. Palvelusta saatavat tuotot ovat yleensä parhaimmillaan kypsyysvaiheen aikana, jolloin yritys on oppinut tuottamaan palvelua tehokkaasti ja kustannuksiltaan edullisesti. Lopulta palvelulla/tuotteella on edessään vanheneminen, jolloin uudet ja paremmat palvelut alkavat syrjäyttää sen markkinoilta. Palveluiden elinkaareen vaikuttaa markkinoiden kehittymisen ohella voimakkaasti myös teknologinen kehitys. Teknologiset läpimurrot eli todella mullistavat keksinnöt voivat vanhentaa vanhaan teknologiaan perustuvia tuotteita erittäin nopeasti. Lisäksi yhteiskunnan lainsäädännölliset toimet vaikuttavat palveluiden elinkaariin. Lainsäädännöllisillä toimilla voidaan äärimmäisissä tapauksissa lopettaa palvelun elinkaari tai kiihdyttää sen kehittymistä. 15 yrityksen johtaminen.indd :50:58

16 5.4 Hevosyritystoiminnan ja talouden suunnittelu Toiminnan suunnittelu lähtee aina tavoitteista. Toiminnan onnistumisen mittaamisessa noudatetaan usein tasapainoisen tulosajattelun periaatetta. Tällöin huomio kiinnitetään neljään asiakokonaisuuteen. Näitä ovat: 1) asiakastyytyväisyys 2) taloudellinen tulos 3) sisäinen tehokkuus 4) osaamisen kehittymien Toiminnan tavoitteiden suunnittelussa voi olla apuna mm. seuraava taulukko YRITYSTOIMINNAN ALUE PÄÄTAVOITE ALATAVOITE 1 ALATAVOITE 2 VARSINAISET TOIMINNOT MYYNTI JA MARKKINOINTI -Asiakkaiden kannalta TUOTANTOTOIMINNOT MATERIAALITOIMINNOT TALOUS -Talouden suunnittelu ja seuranta TUKITOIMINNOT OSAAMINEN -Henkilökunnan kehittäminen TEKNIIKAN KEHITTÄMINEN Taloussuunnittelu kuuluu vuosittaiseen seurantaan ja suunnitteluun, yrityksen johtamiseen ja pitkän tähtäimen tavoitteiden asettamiseen. Yritystoiminnan jatkuvuuden kannalta on yrityksen rahojen riittävyys oleellista. Budjetoinnilla varaudutaan yrityksen kulujen ja tulojen mahdolliseen eriaikaisuuteen. Varsinkin aloittava, kasvava yritys joutuu usein pohtimaan rahojensa riittävyyttä eli likviditeettiään. Kassabudjetilla seurataan yritykseen tulevia ja yrityksestä lähteviä maksuja. Kassabudjetti voidaan laatia esimerkiksi taulukkolaskenta-ohjelmistoa apuna käyttäen. Budjetti voidaan laatia eripituisille ajanjaksoille: viikko, kuukausi, neljännesvuosi jne. Talouden suunnittelussa apuvälineitä ovat laskutusohjelmat, asiakaskohtainen seuranta ja tuoteryhmäkohtainen seuranta. 16 yrityksen johtaminen.indd :50:59

17 5.5 Riskien hallinta hevosyrityksessä Riskit kuuluvat liiketoimintaan. Riskien erilaiset luokittelut helpottavat riskien tunnistamista ja hallintaa. Riskejä jaotellaan paitsi luonteen, myös sen mukaan, mihin yrityksen toimintoihin ne voivat vaikuttaa. Näin riskit jaetaan ns. riskilajeihin. Moni riski voi kuulua useampaankin riskilajiin. Esimerkiksi hevosalan yrityksen tarjoamat tuoteriskit voivat olla myös liikeriskejä. Niin aloittavan kuin myös toimivan hevosalan yrittäjän on syytä tehdä riskikartoitus esimerkiksi jäljempänä olevan jaottelun avulla, tunnistettava suurimmat riskit ja mietittävä miten niitä voidaan välttää ja mitä toimenpiteitä ne yrityksessä vaativat. Riskilajeja ovat: 1. Liikeriskit Liikeriski on liikevoiton saamiseksi otettava tietoinen riski. Riskejä on oltava valmis ottamaan jos yritys aikoo menestyä. Liikeriskien arvioinnissa on esimerkiksi mietittävä seuraavia asioita: henkilöstöasiat investointien maksimitaso talous- ja rahoitustilanne ja yrityksen johtaminen tuotanto eli toiminta, mitä riskejä on varsinaisessa toiminnassa myynti, markkinointi ja asiakkaat kilpailutilanne ja suhdanteet 2.Tuoteriskit Tuotteisiin ja varsinaiseen toimintaan liittyvä riskienhallinta on pitkäjänteistä ja ammattimaista, ennakoivaa ja varmistavaa työtä. Tätä kokonaisuutta kutsutaan tuoteriskien hallinnaksi. miten varmistetaan tuotteen (palvelun) turvallisuus? vastaako myynti ja markkinointi tarjottavaa tuotetta tai palvelua? liittyykö tuotteen ja palvelun käyttöön riskejä ja mikä on tuotevastuu? liittyykö varsinaiseen tuotteeseen/palveluideaan riskejä? 3.Henkilöriskit Henkilöstö on keskeinen voimavara yrityksen toiminnassa. Henkilöstöön liittyvien riskien ennakointi ja hallinta on välttämätön osa yritystoimintaa. Henkilöriskeillä tarkoitetaan henkilöstöön kohdistuvia tai henkilöstöstä aiheutuvia riskejä yrityksen toiminnalle. Pienessä yrityksessä henkilöriskit korostuvat. Avainosaaminen on usein yhden ihmisen varassa vastuut kasautuvat ja varamiesjärjestelmät puuttuvat. millainen on yrittäjän oma ja henkilökunnan osaaminen ja ammattitaito? millainen on yrittäjän ja henkilöstön terveys ja jaksaminen? mitkä ovat työympäristön aiheuttamia riskejä henkilöstölle? onko tallissa vahingonteon tai ilkivallan varaa? mitkä ovat liikenteen aiheuttamia riskejä? mitkä ovat yrittäjyyden erityisriskit? 4.Sopimus- ja vastuuriskit Sopimukset ja sopiminen ovat olennainen osa hevosyritystoimintaa. Riskienhallinnan ongelma on, etteivät yritykset panosta sopimusten tekemiseen riittävästi. Pahimmassa tapauksessa ei tehdä mitään sopimuksia tai tehdään yritykselle epäedullisia sopimuksia. Kannattavan yritystoiminnan turvaamiseksi hevosalan yrityksen on tunnettava ja hallittava sopimuksiin, sopimiseen ja vastuisiin liittyvät ongelmat ja riskit. Sopimussakot, vahingonkorvaukset, erimielisyydet, viivästyskorot, ja saamatta jääneet tuotot voivat horjuttaa hevosalan yrityksen toimintaa ja taloutta. Yrittäjä voi riskien ennakoimiseksi miettiä: mistä asioista yrityksessäsi on hyvä olla kirjalliset sopimukset? (yleisiä yrityksen kestosopimuksia ovat esimerkiksi: vakuutussopimukset, vuokrasopimus, sopimus takuuehdoista, työsopimukset, rahoitussopimus, yhteistyösopimukset, osakassopimukset, urakka- ja aliurakkasopimukset) ovatko nykyiset sopimukset yrityksessäsi kunnossa? pitäisikö jotkut sopimuksista tarkastaa, päivittää jne.? 17 yrityksen johtaminen.indd :50:59

18 5. Ympäristöriskit Ympäristönsuojelu ja ympäristöriskien kartoitus kuuluvat myös yritystoimintaan. Ympäristönhoidon ja suojelun taso vaikuttaa mielikuvaan, minkä asiakkaat, lähiseudun asukkaat ja muut sidosryhmät saavat yrityksestä. Erityisesti hevosalan yrityksissä hyvin hoidettu ympäristö vaikuttaa osaltaan yrityksen toiminnan hyväksyttävyyteen. mitä ympäristöriskejä hevosyrityksessäsi on? miten ympäristöriskit voidaan välttää ja hoitaa? 6. Muut riskit Muita riskejä voivat olla esimerkiksi palo-, rikos-, keskeytysriskit. Hevosalan yrityksissä on yleensä aina myös rakennuksia. Mieti miten voidaan välttää paloriskejä: onko käytössä alkusammutuskalustoa? millainen on käytävien ja tilojen järjestys, siisteys? ovatko uloskäytävät riittäviä? millainen on sähkölaitteiden kunto? missä säilytetään palavia nesteitä ja kaasuja? ohjataanko asiakkaita käyttäytymään tallissa turvallisesti? onko tallissa mahdollisuus osastointiin, ovatko palo-ovet kunnossa? Ennakoivia toimenpiteitä riskien välttämiseksi talleilla voivat olla esimerkiksi riittävän tilan varaaminen hevosten ulkoilualueilla (tarhat, laitumet) ja aitojen kunnossapito. Parkkipaikat on hyvä pitää sopivalla etäisyydellä hevosten kulkureiteiltä. Maneesien ja ulkoilualueiden turvallisuutta voi parantaa huomioimalla hevosten käyttäytyminen ja esimerkiksi ratsastuskouluissa varmistamalla asiakkaiden osaamistason. Yrityksen riskikartoitus olisi hyvä tehdä ryhmätyönä usean henkilön kanssa, jotka tuntevat yrityksen tai ovat siinä esimerkiksi töissä. Tämän jälkeen on mietittävä kuinka riskejä voidaan välttää ja tehtävä toimintasuunnitelma jatkotoimenpiteistä. Kertaalleen tehty riskikartoitus ei riitä, vaan se on uusittava säännöllisin väliajoin, esimerkiksi 1-2 vuoden välein. Lisää tietoa riskien hallinnasta: 18 yrityksen johtaminen.indd :51:04

19 6 OSAANKO YRITTÄÄ? Sekä yritystoimintaa käynnistäessä että toimintaa kehittäessä on yrittäjän arvioitava omia resurssejaan ja osaamistaan. Hevosalan yrittäjä tarvitsee monipuolisia tietoja ja taitoja, sekä hevosiin liittyvää ammattiosaamista että yritysosaamista. Hevososaamisen lisäksi talouden toimintamekanismien ja talousasioiden ymmärtäminen helpottavat yrittäjän työtä merkittävästi. Lisäksi yrittäjältä vaaditaan sopivasti riskinottokykyä. 6.1 Hevosyrittäjän osaamistarpeet Yrittäjän oman osaamisen arviointi kannattaa aloittaa koulutuksen ja kokemuksen arvioinnilla. Työkokemuksen lisäksi kannattaa arvioida myös harrastuksia ja perhetilannetta sekä näiden yhteensovittamisen mahdollisuutta liikeideaan. Usein on hyödyllistä kirjoittaa oma osaaminen ja yritystoiminnan vaatima osaaminen listaksi ja verrata niitä keskenään. Onko joissain osa-alueissa kehittämistarpeita tai ongelmia? Ovatko ongelmat ratkaistavissa koulutuksella, neuvonnalla, verkoston tuella vai ovatko kehittämistarpeet sellaisia, että niiden puutteita voi paikata ostopalveluiden käytöllä? Esimerkiksi harvat yrittäjät ovat kirjanpidon mestareita, joten palvelu kannattaa tällöin hankkia tilitoimistolta. Toisaalta talousasioiden ja rahaliikenteen hallinta ovat erittäin tarpeellisia yrittäjällekin. Yrittäjän oma osaaminen on tärkeää, sillä yrittäjän pitää selviytyä pääosasta yritystoimintaan liittyvästä päätöksenteosta itsenäisesti. Osaamisen lisääminen on yksi pitkän ajan kehittämistavoite yrittäjäksi aikovalle ja toimintaa harjoittavalle yrittäjälle. Osaamista voi jatkuvasti kartuttaa työn kautta, ihmissuhdeverkostojen avulla, koulutuksella ja yrityskohtaisella neuvonnalla. Tärkeä osa hevosalan yrittäjän ammattitaitoa on hiljainen tieto. Hiljaisella tiedolla tarkoitetaan sellaisia yrittämisessä tarvittavia taitoja, jotka ilmenevät käytännöllisenä ja toiminnallisena tietona, ja jotka ovat osa kokonaisuuden hallintaa, mutta jotka eivät välttämättä ole tiedostettuja. Tämä opitaan usein käytännön työssä. Hiljaiseen tietoon liittyvä ammattitaito ilmenee työhön sitoutumisena ja innostuneisuutena, ihmissuhdetaitoina, kykynä ohjata, kouluttaa ja perehdyttää muita. Eräs hyvä tapa oppia yrittäjyyttä on ottaa mallia muilta yrittäjiltä. Pitkään alalla toiminut henkilö hallitsee markkinat ja osaa välttää ongelmakohtia. Etenkin investointipäätöksiä tehtäessä yrittäjä on sellaisen tiedon varassa, joka perustuu oletuksille tulevasta kehityksestä. Riskiä vähentää, jos osaa ja pystyy hyödyntämään muiden yrittäjien kokemuksia. Myös muilta toimialoilta omaksuttuja hyviä käytäntöjä voi soveltaa omassa yritystoiminnassa. Mallien etsiminen toisilta yrittäjiltä vaatii ihmissuhdeverkostojen luomista. Verkostojen luominen ja ylläpitäminen on prosessi, jossa ihmiset vaihtavat ideoita, vihjeitä, tukea, kannustusta, ehdotuksia, neuvoja ja muita aineettomia hyödykkeitä tai aineellisia hyödykkeitä, jotka tukevat sekä heidän ammatillista että henkilökohtaista elämäänsä. Olennaista ihmissuhdeverkostoissa toimimiselle on vastavuoroisuus. Yrittäjän ja yrittäjäksi aikovan on rakennettava yritystoimintansa tueksi oma verkosto. Koulutus on organisoitu oppimisen ja osaamisen kehittämistapa. Koulutus tapahtuu ryhmässä, jossa kouluttajan johdolla keskitytään aiheeseen. Koulutuksessa voidaan luoda ihmissuhdeverkostoja uuden oppimisen ohessa. Neuvonta on yksilöllistä yrittäjän ja yrityksen kehittämistä. Se perustuu yrittäjän omaan liikeideaan ja liiketoimintasuunnitelmaan. Toimivassa neuvontatapahtumassa yrittäjä ottaa vastuun kehittämisestä. Neuvonta on yrittäjälle oppimisprosessi, jossa yrittäjä ja neuvoja yhteistyössä hankkivat tarpeellisen tiedon. Tärkeää neuvonnassa on tiedon ja osaamisen siirto neuvojan ja yrittäjän välillä. 19 yrityksen johtaminen.indd :51:05

20 6.2 Hevosalan koulutustarjonta ja yrityskohtainen neuvonta Koulutusjärjestelmän eri tasoilla on mahdollista opiskella hevosalan opintoja. Yrittäjän kannalta koulutusasteella ei varsinaisesti ole merkitystä, sillä tärkein valintakriteeri on omaan tarpeeseen sopivan tiedon ja koulutuksen saaminen. Toisen asteen oppilaitokset, joita on ympäri Suomea, antavat viralliseen tutkintorakenteeseen kuuluviin tutkintoihin liittyvää koulutusta. Hevosalalle opiskellaan perustutkinto maatalouden perustutkinnon hevostalouden koulutusohjelmassa. Koulutusohjelman ammattinimikkeet ovat hevostenhoitaja ja ratsastuksen ohjaaja. Työelämätutkintoina voi suorittaa perustutkinnot ja ammattitutkinnot (hevostenvalmentajan-, kengityssepän - ja ratsastuksen opettajan ammattitutkinnot). Työelämätutkintojen suorittaminen voi tapahtua useita eri reittejä pitkin. Näiden tutkintojen perusteet löytyvät opetushallituksen internetsivuilta Hevoskoulutusta tarjoavien oppilaitosten yhteystietoja löytyy sivuilta Hämeen ammattikorkeakoulun hevosagrologi AMK - tutkinto Mustialassa on ainoa hevosalan ammattikorkeakoulututkinto (www.hamk.fi). Yleinen yrittäjille suunnattu koulutus sopii yleensä hyvin myös hevosalan yrittäjille yritysosaamisen kehittämiseen. Yleistä yrittäjäkoulutusta annetaan useissa oppilaitoksissa. Hevosalalle soveltuvaa laajaa tai lyhytkestoista täydennyskoulutusta tarjoavat tällä hetkellä melko hajanaisesti eri toimijat hevosalalla. Hevos- tai yritysosaamisesta koulutusta ja lyhytkursseja tarjoavat hevosalan järjestöt, luonnonvara-alan oppilaitokset, yliopistojen täydennyskoulutuslaitokset, kansalaisopistot, ProAgria maaseutukeskukset, Hevostietokeskus ja erilaiset kehittämishankkeet. Juuri omaan tarpeeseen sopivan koulutuksen löytäminen on usein vaikeaa, koska lyhytkestoisesta koulutuksesta tai kurssitoiminnasta ei ole kattavia tietopankkeja olemassa, vaan on seurattava lehti-ilmoituksia ja kyseltävä suoraan koulutuksen järjestäjiltä. Kurssipäiviä tai kurssi-iltoja järjestävät eri aiheista myös paikalliset hevosystäväinseurat, paikallisyhdistykset, Suomen Ravivalmentajat ry, Suomen Hevosenomistajien keskusliitto ry, Suomen Ratsastajainliitto ry, Suomen Hippos ry, hevosjalostusliitot jne. Hevosalalla yrityskohtainen neuvonta on tapaus- ja aluekohtaisesti rakennettava olemassa olevista yleisistä yritysneuvonnan ja maaseutuneuvonnan palveluista. Hevosalan järjestöt, hevosjalostusliitot ja MTT/Hevostalous tarjoavat neuvontaa omilla sektoreillaan. Useilla paikkakunnilla aloittavan yrittäjän neuvontaa hoitavat uusyrityskeskukset, joiden Internet-sivuilta (www.uusyrityskeskus.fi) löytyvät eri paikkakunnilla toimivien uusyrityskeskusten yhteystiedot. Uusyrityskeskusten palvelut ovat maksuttomia, ja ne toteuttavat palvelussaan elinkeinoelämän asiantuntijoihin tukeutuvaa neuvontaa yrittäjiksi aikoville. Yleensä uusyrityskeskuksissa ei ole varsinaista maaseutualan/hevosalan erikoisosaajaa, vaan neuvonta on yleistä yrittäjyysneuvontaa. TE-keskuksilla on usein yritysneuvontapisteitä. TE-keskuksen yritysosastot tarjoavat edullisesti konsultointipaketteja, joita voivat myös hevosalan yritykset hyödyntää. Aloittavalle yrittäjälle sopiva palvelu on ProStart, joka sisältää kaksi puolen päivän mittaista konsultointitapaamista. Yritystoimintaa kehittäville on Kunto-palvelu, johon sisältyy konsultointipäiviä. Palveluiden esittelyt löytyvät TE-keskuksen Internet-sivuilta (www.te-keskus.fi). 20 Maatiloille sijoittuva yritystoiminnan neuvonta on maaseutukeskusten palveluiden erityisosaamista. Hevosalan yritysosaamista löytyy useista ProAgria Maaseutukeskuksista. Maaseutukeskusten palvelut ovat pääsääntöisesti maksullisia. Maaseutukeskusten palveluihin voi tutustua sivuilla josta löytyvät alueellisten toimipaikkojen yhteystiedot. Esimerkiksi liikeidean testaamiseen on olemassa palveluita mm. TE-keskuksissa ja Maaseutukeskuksissa. Maaseutukeskusten YritysTutka on yksi tapa arvioida aloittavan yrittäjän liikeideaa. YritysTutkan avulla arvioidaan yrityksen nykytila, analysoidaan markkina- ja kilpailutilanyrityksen johtaminen.indd :51:05

Vahvuudet: Mitä on tiiminne osaaminen suhteessa valitsemaanne yritykseen perusteluineen

Vahvuudet: Mitä on tiiminne osaaminen suhteessa valitsemaanne yritykseen perusteluineen KILPAILUTEHTÄVÄ: YRITTÄJYYS A1: Case yritys Joukkue valitsee case yrityksen annetuista oikeista yrityksistä saamansa pohjatiedon perusteella. Joukkue perustelee valintansa joukkueensa vahvuuksilla/osaamisella

Lisätiedot

Liiketoimintasuunnitelma vuosille

Liiketoimintasuunnitelma vuosille Liiketoimintasuunnitelma vuosille Yrityskonsultointi JonesCon 2 TAUSTATIEDOT Laatija: Yrityksen nimi: Yrityksen toimiala: Perustajat: Suunnitelman aikaväli: Salassapito: Viimeisimmän version paikka ja

Lisätiedot

Alustava liiketoimintasuunnitelma. Miksi alustava LTS? Ajattele vaikkapa näin. Hyvin suunniteltu on jo melkein puoleksi perustettu

Alustava liiketoimintasuunnitelma. Miksi alustava LTS? Ajattele vaikkapa näin. Hyvin suunniteltu on jo melkein puoleksi perustettu Alustava liiketoimintasuunnitelma Hyvin suunniteltu on jo melkein puoleksi perustettu 15.1.2013/LTPT1013 22.4.2013/EO1213 HM Miksi alustava LTS? Jäsennetään ja selvennetään aiotun yritystoiminnan kannattavuutta

Lisätiedot

Yrittäjäpolvenvaihdos

Yrittäjäpolvenvaihdos Yrittäjäpolvenvaihdos Koulutuksen toteutussuunnitelma Yrittäjäpolvenvaihdos Koulutuksen toteutussuunnitelma Oppimistulokset (lähijakson tavoitteet osaamisena) Osallistuja oppii tarkastelemaan sekä yrittäjäksi

Lisätiedot

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10 Auvo Turpeinen Uusyrityskeskus toiminta: Elinkeinoelämän perustama yhteistoimintajärjestö 31 alueellista yhdistystä, yli 80 neuvontapistettä Suomessa vuodesta -89 saakka Jäseninä

Lisätiedot

JOHTAMISEN ARKKITEHTUURI

JOHTAMISEN ARKKITEHTUURI JOHTAMISEN ARKKITEHTUURI Mitä tietojohtamisessa johdetaan? Palaveri HAUS:ssa, Leena Kononen 21.3.2014 Johtamisen arkkitehtuuri on johtamisen kokonaisuus On taitoa ymmärtää yhteyksiä ja yhteentoimivuutta

Lisätiedot

OHJE LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TÄYTTÄMISEEN

OHJE LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TÄYTTÄMISEEN OHJE LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TÄYTTÄMISEEN Liiketoimintasuunnitelman laatimisesta yleisesti 1. Yritysidea 2. Tuotteet ja/tai palvelut 3. Asiakashankinta ja markkinoiden selvittäminen 3.1 Asiakkaat (kohderyhmä)

Lisätiedot

Hevosalan yrittäjyyskartoitus Satakunnassa

Hevosalan yrittäjyyskartoitus Satakunnassa Hevosalan yrittäjyyskartoitus Satakunnassa Nykytoiminnan ja kehittämistarpeiden kartoittaminen - kysely alan toimijoille Hevostaloutta harjoittavan nimi Tallin / Yrityksen nimi Lähiosoite Postinumero (

Lisätiedot

Muutokset henkilökunnan määrässä yrityksen perustamisesta alkaen. 10 % 15 % kasvanut vähintään viidellä henkilöllä 9 % kasvanut 3-4 henkilöllä 44 % 22 % kasvanut 1-2 henkilöllä pysynyt ennallaan vähentynyt

Lisätiedot

Liiketoiminnan pelikenttiä on erilaisia,

Liiketoiminnan pelikenttiä on erilaisia, YRITYKSEN Srateal Oy, Niilo Kurikka niilo.kurikka@strateal.com PELIKENTTÄ, TILANNE, TAVOITTEET JA KEHITTÄMINEN PELIKENTTÄ: Yritysten menestyminen on haasteellisempaa kansainvälistymisen ja entistä nopeampien

Lisätiedot

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia.

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia. KESKIJOHDON OSAAMISTARPEET Vastaajan taustatiedot: Vastaaja on: Vastaajan vastuualue: 1. Tiimin esimies tai vastaava 2. Päällikkö tai vastaava 3. Johtaja 1. Johto ja taloushallinto 2. Tutkimus ja kehitys

Lisätiedot

- puheenjohtajien yhteenvedot, osallistujien priorisointi numeroina

- puheenjohtajien yhteenvedot, osallistujien priorisointi numeroina Learning cafe- TIIVISTELMÄ TYÖPAJOJEN TULOKSISTA HEVOSALA 2020 Neuvonta, koulutus ja kehittäminen Ke 25.5.2011, OSANA HEVOSALAN YHTEISTYÖSEMINAARIA Alustuksena: Hevosalan tulevaisuustyöpajan tulokset,

Lisätiedot

YRITYKSEN PERUSTAMINEN

YRITYKSEN PERUSTAMINEN YRITYKSEN PERUSTAMINEN Yrityksen perustamisen lähtökohta Yhtiömuodot Suojaus Talouden hoitaminen, rahoitus, kirjanpito Lainsäädäntö, verotus Hankinta, tuotanto ja markkinointi (tuotekehitys) Henkilöstön

Lisätiedot

HEVOSTEN POHJOIS-POHJANMAA Hevostalouden kehittämisohjelma. Projektipäällikkö Heini Iinatti, Pro Agria Oulu p. 0405551674, heini.iinatti@proagria.

HEVOSTEN POHJOIS-POHJANMAA Hevostalouden kehittämisohjelma. Projektipäällikkö Heini Iinatti, Pro Agria Oulu p. 0405551674, heini.iinatti@proagria. HEVOSTEN POHJOIS-POHJANMAA Hevostalouden kehittämisohjelma Projektipäällikkö Heini Iinatti, Pro Agria Oulu p. 0405551674, heini.iinatti@proagria.fi Hevosten Pohjois-Pohjanmaa - hevostalouden kehittämisohjelma

Lisätiedot

Miten välttää päällekkäisiä toimia hankkeissa?

Miten välttää päällekkäisiä toimia hankkeissa? Miten välttää päällekkäisiä toimia hankkeissa? Sirpa Pussinen, Hämeen ammattikorkeakoulu Hevosyritys huippukuntoon -hanke Miten välttää päällekkäisyyksiä hankkeissa? Vastakysymyksiä: Tarvitseeko päällekkäisyyksiä

Lisätiedot

ALUSTAVA LIIKETOIMINTASUUNNITELMA

ALUSTAVA LIIKETOIMINTASUUNNITELMA ALUSTAVA LIIKETOIMINTASUUNNITELMA 1 Alustavan liiketoimintasuunnitelman tarkoituksena on jäsentää ja selventää aiotun yritystoiminnan kannattavuutta ja menestymisen mahdollisuuksia. Liiketoimintasuunnitelma

Lisätiedot

Elintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008

Elintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008 Taulukko 1. Tutkimusaineiston toimialakohtainen jakauma Toimiala N Osuus tutkimusaineistosta (%) Toimialan yrityksiä (alle 20 henkeä) Suomessa %:a koko elintarvikealasta v. 2007 (Ruoka Suomi tilasto) Leipomotuotteet

Lisätiedot

TULISIELUT = Yrittäjän ammattitutkinto TULISOIHDUT =Yrittäjän erikoisammattitutkinto. Opetusministeriön virallinen

TULISIELUT = Yrittäjän ammattitutkinto TULISOIHDUT =Yrittäjän erikoisammattitutkinto. Opetusministeriön virallinen TULISIELUT = Yrittäjän ammattitutkinto TULISOIHDUT =Yrittäjän erikoisammattitutkinto Opetusministeriön virallinen ja sertifioima ammatillinen näyttötutkintö Aikuisten ammatti- ja erikoisammattitutkintoon

Lisätiedot

Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin. Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin

Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin. Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin Juha Pietarinen Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin - Voiko riski olla mahdollisuus myös lakisääteisten

Lisätiedot

Oivalluskysymykset lähiluomuyrittäjälle

Oivalluskysymykset lähiluomuyrittäjälle HELSINGIN YLIOPISTO RURALIA-INSTITUUTTI Oivalluskysymykset lähiluomuyrittäjälle KASVOT LUOMULLE 1. Perustiedot (lyhyesti ja ytimekkäästi) Mitä yritys myy? Mikä on pääkohderyhmä? Kenelle myydään? Miten

Lisätiedot

LIIKETOIMINTASUUNNITELMA YRITYKSEN NIMI PÄIVÄYS

LIIKETOIMINTASUUNNITELMA YRITYKSEN NIMI PÄIVÄYS LIIKETOIMINTASUUNNITELMA YRITYKSEN NIMI PÄIVÄYS YT2 ALOITTAVAN YRITYKSEN LIIKETOIMINTASUUNNITELMA LITE Tämä työkirja on tarkoitettu yrityksen perustamista suunnitteleville henkilöille ja soveltuu parhaiten

Lisätiedot

Suunnitellusti alkuun Onnistuneen yritystoiminnan käynnistäminen

Suunnitellusti alkuun Onnistuneen yritystoiminnan käynnistäminen Suunnitellusti alkuun Onnistuneen yritystoiminnan käynnistäminen 13.-14.9.2013 Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@prizz.fi Yritysneuvoja Tero Patoranta tero.patoranta@prizz.fi Esityksen sisältö

Lisätiedot

HEVOSALAN TULEVAISUUDEN MENESTYSTEKIJÖITÄ JA OSAAMISTA

HEVOSALAN TULEVAISUUDEN MENESTYSTEKIJÖITÄ JA OSAAMISTA HEVOSALAN TULEVAISUUDEN MENESTYSTEKIJÖITÄ JA OSAAMISTA Markku Saastamoinen MTT HEVOSTUTKIMUS Mahdollisuuksien hevonen, Tulevaisuuspäivä, Espoo 2.4.2014 Tulevaisuus? Hevosala tunnetusti suhdanneherkkä ja

Lisätiedot

Hevosyrityksen menestystekijät ja sudenkuopat. Havaintoja hevosyritysten johtamisesta

Hevosyrityksen menestystekijät ja sudenkuopat. Havaintoja hevosyritysten johtamisesta Hevosyrityksen menestystekijät ja sudenkuopat Havaintoja hevosyritysten johtamisesta Miksi hanke ja tutkimus? Kasvava toimiala Harrastuksesta yritystoimintaa Suuret kiinteät kulut Suuret riskit Heikko

Lisätiedot

TYÖPAIKKAOHJAAJAKSI VALMENTAUTUMINEN 2ov

TYÖPAIKKAOHJAAJAKSI VALMENTAUTUMINEN 2ov LIITE 1 1 (11) TYÖPAIKKAOHJAAJAKSI VALMENTAUTUMINEN 2ov Tavoitteet ja keskeiset sisällöt, kiitettävä taso Opiskelija on tunnettava oman alansa perustutkinnon opetussuunnitelma ja kansalliset näyttöaineistot,

Lisätiedot

PK-yritysten kansainvälistysmisohjelma

PK-yritysten kansainvälistysmisohjelma PK-yritysten kansainvälistysmisohjelma Mitä? 2 Valtakunnallinen pk-yritysten kansainvälistymisvalmiuksien arviointi- ja kehittämisohjelma Yritys-, tuote- ja maakohtaisesti suoritettava asiantuntijapalvelu

Lisätiedot

Ammatin harjoittamisen vaihtoehdot taiteellisilla aloilla

Ammatin harjoittamisen vaihtoehdot taiteellisilla aloilla Ammatin harjoittamisen vaihtoehdot taiteellisilla aloilla Ulla Huovinen HAAGA-HELIA amk ulla.huovinen@haaga-helia.fi Työsuhteessa vai yrittäjänä? Työtä tehdään joko työntekijänä tai yrittäjänä Vaikuttaa

Lisätiedot

SKI-kyvykkyysanalyysi. Kyvykäs Oy Ab

SKI-kyvykkyysanalyysi. Kyvykäs Oy Ab SKI-kyvykkyysanalyysi Kyvykäs Oy Ab Sisällysluettelo STRATEGISEN KYVYKKYYDEN INDEKSI... STRATEGISET TAVOITTEET JA PÄÄAKSELIEN STRATEGISET PAINOARVOT... 5 PÄÄAKSELIT... 6 1. HENKILÖSTÖKYVYKKYYS... 7 1.1

Lisätiedot

Yrittäjästä johtajaksi

Yrittäjästä johtajaksi Yrittäjästä johtajaksi Valmennusohjelma yrittäjille, jotka haluavat kehittää omia johtamisen valmiuksia uusien oppien ja ideoiden avulla. Kun yrittäjä mietti omaa ja yrityksensä tulevaisuutta, joudutaan

Lisätiedot

Hevosalan yritysten neuvonnan kehittäminen ProAgriassa. ProAgria MKL Tikkurila 9.4.2008

Hevosalan yritysten neuvonnan kehittäminen ProAgriassa. ProAgria MKL Tikkurila 9.4.2008 Hevosalan yritysten neuvonnan kehittäminen ProAgriassa ProAgria MKL Tikkurila 9.4.2008 1 ProAgriassa ovat mukana ProAgria Maaseutukeskukset ProAgria Lantbruks- ja hushållningssällskap Faba Jalostus ProAgria

Lisätiedot

Näkymiä hevosten Pohjois-Pohjanmaalta. projektipäällikkö Heini Iinatti

Näkymiä hevosten Pohjois-Pohjanmaalta. projektipäällikkö Heini Iinatti Näkymiä hevosten Pohjois-Pohjanmaalta projektipäällikkö Heini Iinatti Hevosten Pohjois-Pohjanmaa - hevostalouden kehittämisohjelma Laadittiin 2008, valmis 2009 Tunnistettiin kehittämistarpeet Määriteltiin

Lisätiedot

Miten voimat ja varat tasapainoon yrityksessäsi?

Miten voimat ja varat tasapainoon yrityksessäsi? Miten voimat ja varat tasapainoon yrityksessäsi? Voimavarariihi auttaa tunnistamaan, säilyttämään ja vahvistamaan voimavaroja sukupolvenvaihdosta suunnitteleville tuotantoa laajentaville jo investoinneille

Lisätiedot

Rahoitusta yritystoiminnan

Rahoitusta yritystoiminnan Rahoitusta yritystoiminnan alkuun Finnverasta rahoitusta yritystoiminnan käynnistämiseen Suunnitteletko yrityksen perustamista? Hyvä liikeidea, yrittäjävalmiudet ja huolellinen suunnittelu auttavat liiketoiminnan

Lisätiedot

LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN LAATIMINEN EE045. Yhteenveto suunnitelman tekemisestä

LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN LAATIMINEN EE045. Yhteenveto suunnitelman tekemisestä LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN LAATIMINEN EE045 Yhteenveto suunnitelman tekemisestä Liiketoimintasuunnitelman merkitys pakotta miettimään liikeideaa järjestelmällisesti ja varmistamaan, että markkinapotentiaali

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

Miten asiakas tekee valintansa?

Miten asiakas tekee valintansa? Miten asiakas tekee valintansa? ja miten me voimme vaikuttaa siihen? TkT Asiantuntija Harri Karkkila Strategia Asiakkaan kokema arvo Asiakastyytyväisyys ja asiakaskokemus Kilpailuedut Yrittäjä Kouluttaja

Lisätiedot

Sosiaaliset yritykset

Sosiaaliset yritykset Välkky-projektin teema- ja kehittämistyöskentely Sosiaaliset yritykset III Workshop Strateginen suunnittelu 16.10.2009 Jussi Mankki Jaana Merenmies Syfo Aamupäivän ohjelma 8.30 Aloitus, kotitehtävän purku

Lisätiedot

Just duunit. Kevät 2015

Just duunit. Kevät 2015 Just duunit Kevät 2015 Just duunit Mitä tehdään? Perustetaan yritys. Miten tehdään? Keksitään yritysidea. Perustetaan yritys. Laaditaan kirjallinen yrityssuunnitelma. Toteutetaan! Just duunit: Tavoite

Lisätiedot

Yritysmuodot. T:mi OY AY OSK. Anna Airaksinen

Yritysmuodot. T:mi OY AY OSK. Anna Airaksinen Yritysmuodot T:mi OY KY AY OSK Yritysmuoto, eli yhtiömuoto on oikeudellinen muoto, jolla harjoitetaan yritystoimintaa. Suomessa yhtiön pitää rekisteröityä Patentti- ja rekisterihallituksen ylläpitämään

Lisätiedot

www.tulosakatemia.fi Toivo Koski Liiketoiminnan käynnistäminen, liiketoiminnan suunnittelu ja taloudelliset laskelmat

www.tulosakatemia.fi Toivo Koski Liiketoiminnan käynnistäminen, liiketoiminnan suunnittelu ja taloudelliset laskelmat Liiketoiminnan käynnistäminen, liiketoiminnan suunnittelu ja taloudelliset laskelmat Jäljempänä esitetty vaiheistettu konsultoinnin sisältökuvaus sopii mm. uuden liiketoiminnan käynnistämiseen (kaupallistamiseen),

Lisätiedot

Tuotantotalous päivittäisessä arjen johtamisessa. Heta Jauhiainen, talousasiantuntija Lauri Tölli, talousasiantuntija ProAgria Oulu

Tuotantotalous päivittäisessä arjen johtamisessa. Heta Jauhiainen, talousasiantuntija Lauri Tölli, talousasiantuntija ProAgria Oulu Tuotantotalous päivittäisessä arjen johtamisessa Heta Jauhiainen, talousasiantuntija Lauri Tölli, talousasiantuntija ProAgria Oulu Usein Lainaa nyt 2 krt liikevaihto Tulikin tehtyä tuo robopihatto x120x2x365

Lisätiedot

Suomen Yrityskummit ry - Business Mentors Finland. YRITYSKUMMI Yrittäjän luotettava tuki

Suomen Yrityskummit ry - Business Mentors Finland. YRITYSKUMMI Yrittäjän luotettava tuki - YRITYSKUMMI Yrittäjän luotettava tuki - on valtakunnallinen yrityskummien kattojärjestö jonka verkostoon kuuluu yli 700 yrityskummia. Tavoitteenamme on yrittäjyyden ja elinkeinoelämän tukeminen ja edistäminen.

Lisätiedot

III Workshop Strateginen suunnittelu 16.10.2009

III Workshop Strateginen suunnittelu 16.10.2009 Välkky-projektin teema- ja kehittämistyöskentely Sosiaaliset yritykset III Workshop Strateginen suunnittelu 16.10.2009 Jussi Mankki Jaana Merenmies Syfo Aamupäivän ohjelma 8.30 Aloitus, kotitehtävän purku

Lisätiedot

Asiakasmarkkinoinnin määritelmä

Asiakasmarkkinoinnin määritelmä Asiakasmarkkinoinnin määritelmä Markkinointi on asiakaslähtöinen ajattelu- ja toimintatapa, jonka avulla luodaan yrityksille kilpailuetua, tuodaan hyödykkeet markkinoille ostohalua synnyttäen ja rakennetaan

Lisätiedot

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista Tavoitetaso Nykytaso Haastateltavan kommentit 1 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky oman maakunnan alueella 4 4 4 2 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky valtakunnallisilla markkinoilla 4 5 3 Lisää markkinointia

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

HALLITUSPARTNERIT ESITTÄYTYY

HALLITUSPARTNERIT ESITTÄYTYY Seppo Mustonen HALLITUSPARTNERIT ESITTÄYTYY Pohjois-Suomen Hallituspartnerit ry Jäsenet 91 kpl PKyritykset Hallituspartnerien tarkoituksena on edistää ammattimaista ja eettisesti korkeatasoista Suomessa

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020

SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020 SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020 VISIO Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020. Kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä MISSIO Suomen Karateliitto on

Lisätiedot

Liikeidea, liiketoimintasuunnitelma. Yritystoiminta 3 op Timo Pihlajamäki / Jamk / 2008

Liikeidea, liiketoimintasuunnitelma. Yritystoiminta 3 op Timo Pihlajamäki / Jamk / 2008 Liikeidea, liiketoimintasuunnitelma Yritystoiminta 3 op Timo Pihlajamäki / Jamk / 2008 Perustamisprosessi Liikeidea Liiketoiminnan suunnittelu Yrityksen perustaminen Kasvu / kuihtuminen Tuottava liiketoiminta

Lisätiedot

Yritysyhteenliittymän markkinointi

Yritysyhteenliittymän markkinointi Yritysyhteenliittymän markkinointi Hankintayksikön markkinakartoitus l. RFI Toimittajat voivat markkinoida tuotteitaan ja palveluitaan hankintayksikölle kuten muillekin potentiaalisille asiakkaille - aktiiviset

Lisätiedot

OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT

OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT Markkinointi on Asiakaslähtöistä ajattelu Tuote-, hinta-, jakelutie- ja viestintäratkaisujen tekemistä ja toimenpiteiden toteuttamista mahdollisimman hyvän taloudellisen

Lisätiedot

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Liikenneväyliä ja yleisiä alueita koskeva mittariprojekti Päijät-Hämeen kunnissa PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PAKETTI Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti

Lisätiedot

TAITAJAMÄSTARE 2012 YRITTÄJYYS Semifinaalit Joensuu/ Helsinki / Seinäjoki/ Rovaniemi 18.1.2012

TAITAJAMÄSTARE 2012 YRITTÄJYYS Semifinaalit Joensuu/ Helsinki / Seinäjoki/ Rovaniemi 18.1.2012 TAITAJAMÄSTARE 2012 YRITTÄJYYS Semifinaalit Joensuu/ Helsinki / Seinäjoki/ Rovaniemi 18.1.2012 Päivämäärä Lajin vastuuhenkilöt: Tea Ruppa, lajivastaava, Jyväskylän ammattiopisto Semifinaalikoordinaattori:

Lisätiedot

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi.

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi. TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Sähköisen liiketoiminnan mahdollisuudet: Sisäiset ja ulkoiset prosessit Toiminnan tehostaminen, reaaliaikaisuus Toiminnan raportointi ja seuranta,

Lisätiedot

LIIKETOIMINTASUUNNITELMA

LIIKETOIMINTASUUNNITELMA LIIKETOIMINTASUUNNITELMA PROFESSORI MARKKU VIRTANEN HELSINGIN MARKKU KAUPPAKORKEAKOULU VIRTANEN elearning Community Ltd PIENYRITYSKESKUS elearning Community Ltd HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS

Lisätiedot

Matkailuilta Karjaa 24.3.2011

Matkailuilta Karjaa 24.3.2011 Matkailuilta Karjaa 24.3.2011 Mitä laatu on? Kokonaisvaltainen johtamismalli, joka kattaa kaikki yrityksen toiminnot strategisesta suunnittelusta asiakaspalveluun. 80 % systematiikkaa 20 % palveluasennetta

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

Yritystoimintaan lähdetään monin tavoin...

Yritystoimintaan lähdetään monin tavoin... Marketta Korhonen Minustako yrittäjä? Yritystoimintaan lähdetään monin tavoin... pakon sanelemana työttömyyden kautta (itsensä työllistäminen) koulutuksen kautta harrastuksen kautta franchising yrittäjyyden

Lisätiedot

Olemme vahva toimija ja suunnannäyttäjä Lapin yritystoiminnan asiantuntijakentässä. Tarjoamme asiakkaillemme Lapin parasta yritysneuvonta ja

Olemme vahva toimija ja suunnannäyttäjä Lapin yritystoiminnan asiantuntijakentässä. Tarjoamme asiakkaillemme Lapin parasta yritysneuvonta ja Olemme vahva toimija ja suunnannäyttäjä Lapin yritystoiminnan asiantuntijakentässä. Tarjoamme asiakkaillemme Lapin parasta yritysneuvonta ja edunvalvontatukea kaikilla yritystoiminnan osa alueilla koko

Lisätiedot

Perustietoja kaupungista

Perustietoja kaupungista Perustietoja kaupungista Väkiluku 132 062 henkilöä (31.12.2011) Kaupungin väestörakenne on seuraava: 0-14 -vuotiaita 16.40% 15-24-vuotiaita 16.60% 25-44-vuotiaita 27.8% 45-64-vuotiaita 25.2% yli 65 -vuotiaita

Lisätiedot

Financial Statement Scorecard as a Tool for Small Business Management 1 LIIKEVAIHTO / TUOTTEIDEN ARVONLISÄVEROTON MYYNTI ASIAKASULOTTUVUUS

Financial Statement Scorecard as a Tool for Small Business Management 1 LIIKEVAIHTO / TUOTTEIDEN ARVONLISÄVEROTON MYYNTI ASIAKASULOTTUVUUS YRITYKSEN MAKSUKYKY JA STRATEGINEN JOHTAMINEN HELSINKI 29.1.2010 OTM, KTM MIKKO HAKOLA 1 TULOSLASKELMAPERUSTEINEN MITTARISTO JOHDON KONTROLLITYÖVÄLINEESTÄ Financial Statement Scorecard as a Tool for Small

Lisätiedot

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus 4.4.2013

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus 4.4.2013 Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus Sisällys 1. Johdanto 2. Nykytilanne 3. Sisäinen valvonta 4. Riskienhallinta 5. Kuntalain muutos 1.7.2012 1. Johdanto Sisäinen

Lisätiedot

YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS)

YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS) YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS) S I S Ä L T Ö I Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon osat ja muodostuminen ---------------------------------------- 3 II Yritysjohtamisen

Lisätiedot

Hankeosaajavalmennus 15.4.2013-11.2.2014 (38 ov) Toteutetaan nonstop periaatteella kahdessa jaksossa

Hankeosaajavalmennus 15.4.2013-11.2.2014 (38 ov) Toteutetaan nonstop periaatteella kahdessa jaksossa Hankeosaajavalmennus 15.4.2013-11.2.2014 (38 ov) Toteutetaan nonstop periaatteella kahdessa jaksossa Valmistaa maaseudun kehittäjän erikoisammattitutkinnon suorittamiseen Lähde mukaan projektien ja hankkeiden

Lisätiedot

MAATALOUSALAN PERUSTUTKINTO MAATILATALOUDEN OSAAMISALA MAASEUTUYRITTÄJÄ

MAATALOUSALAN PERUSTUTKINTO MAATILATALOUDEN OSAAMISALA MAASEUTUYRITTÄJÄ MAATALOUSALAN PERUSTUTKINTO MAATILATALOUDEN OSAAMISALA MAASEUTUYRITTÄJÄ YO pohjainen 6.10.2014 Maatalousalan perustutkinto, Maatilatalouden koulutusohjelma, Maaseutuyrittäjä, 2-vuotinen Laajuus Ohjeellinen

Lisätiedot

HYVINVOINTIALAN YRITTÄJYYSKLINIKKA

HYVINVOINTIALAN YRITTÄJYYSKLINIKKA HYVINVOINTIALAN YRITTÄJYYSKLINIKKA INTENSIIVI HYVINVOINTIALAN YRITTÄJÄKSI Intensiivi hyvinvointialan yrittäjäksi on liiketoimintaosaamisen tehovalmennus, joka toteutetaan monimuotokoulutuksena sisältäen

Lisätiedot

ProCoach -kehitysohjelmat

ProCoach -kehitysohjelmat ProCoach -kehitysohjelmat Työkalu kilpailukykyisen liiketoiminnan rakentamiseen Toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti ja se näkyy yritysten asiakkailleen tarjoamien palvelujen määrän ja saatavuuden paranemisena,

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista?

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Kirjaston tehtävä Sivistys Innoitus Kirjaston tavoitteet Palvelu, jolla on merkitystä ja jota käytetään

Lisätiedot

STARTIAN YHTEISTYÖVERKOSTOSSA MUKANA

STARTIAN YHTEISTYÖVERKOSTOSSA MUKANA MIKÄ ON STARTIA? Vaasanseudun Uusyrityskeskus Startia yksi Suomen 32 uusyrityskeskuksesta toimii osana Vaasanseudun Kehitys Oy VASEKia uusien yrittäjien neuvontapalvelut seitsemän kunnan alueella käytettävissä

Lisätiedot

Yrittäjyys ammattitaitona

Yrittäjyys ammattitaitona Yrittäjyys ammattitaitona Taitajasta yrittäjäksi yrittäjyys osana ammattitaitokilpailuja seminaari Helsinki ti 31.1.2012 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi Yrittäjyys on yksilön kykyä muuttaa

Lisätiedot

erisk - Yhteistyö riskienhallinnan verkkoyhteisösssä Tutkimuspäällikkö Helena Kortelainen puh. 020 722 3206 e-mail helena.kortelainen@vtt.

erisk - Yhteistyö riskienhallinnan verkkoyhteisösssä Tutkimuspäällikkö Helena Kortelainen puh. 020 722 3206 e-mail helena.kortelainen@vtt. erisk - Yhteistyö riskienhallinnan verkkoyhteisösssä Tutkimuspäällikkö Helena Kortelainen puh. 020 722 3206 e-mail helena.kortelainen@vtt.fi ULKOISET RISKIT ULKOISET RISKIT Markkinariskit Markkinariskit

Lisätiedot

ISO/DIS 14001:2014. DNV Business Assurance. All rights reserved.

ISO/DIS 14001:2014. DNV Business Assurance. All rights reserved. ISO/DIS 14001:2014 Organisaation ja sen toimintaympäristön ymmärtäminen sekä Sidosryhmien tarpeiden ja odotusten ymmärtäminen Organisaation toimintaympäristö 4.1 Organisaation ja sen toimintaympäristön

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista

Lisätiedot

HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke. Anne Laitinen

HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke. Anne Laitinen HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke Sivu 1 7.11.2012 Anne Laitinen Yleistä hankkeesta Hevoset ja yhteiskunta rajapintoja hanke 15.3.2012 31.12.2014 Toteuttaja Hippolis Hevosalan osaamiskeskus ry

Lisätiedot

Tietoa yritystoiminnasta Yritys-Suomi on kattavin verkkopalvelu yrittäjäksi aikoville ja toimiville yrittäjille. www.yrityssuomi.

Tietoa yritystoiminnasta Yritys-Suomi on kattavin verkkopalvelu yrittäjäksi aikoville ja toimiville yrittäjille. www.yrityssuomi. Yrittäjyys Työ- ja elinkeinotoimistosta löydät monipuolisesti palveluja, jos olet yrittäjä, kiinnostunut itsesi työllistämisestä yrittäjänä tai aloittamassa yritystoimintaa. Minustako yrittäjä? Tutki ensin,

Lisätiedot

Ryhmätyö 1 EQAVET-suosituksen ohjeellisten kuvaajien hyödyntäminen

Ryhmätyö 1 EQAVET-suosituksen ohjeellisten kuvaajien hyödyntäminen Ryhmätyö 1 EQAVET-suosituksen ohjeellisten kuvaajien hyödyntäminen Taustaa Ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksen eurooppalaisen viitekehyksen perustamisesta annetussa suosituksessa (EQAVET-suositus)

Lisätiedot

Markkinointisuunnitelma 1(5) Markkinointisuunnitelma

Markkinointisuunnitelma 1(5) Markkinointisuunnitelma Markkinointisuunnitelma 1(5) Markkinointisuunnitelma Yrityksen nimi/yksikön nimi: [kirjoita tähän] Päivä: 22. tammikuuta 2010 Markkinointisuunnitelma 2(5) Sisällysluettelo 1. Perustiedot yrityksestä...

Lisätiedot

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma 2010-2012 Hämeen Matkailu Oy Kehittämiskeskus Oy Häme Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Janakkalan kunta 13.10.2010 Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Projektin

Lisätiedot

Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun!

Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun! Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun! Lahden ammattikorkeakoulu Musiikin laitos Erikoistumisopinnot Opinto-opas 2006-2007 ERIKOISTUMISOPINNOT LUKUVUONNA 2006-2007 Lukuvuonna 2006-2007 Musiikin laitoksella

Lisätiedot

Pyhäjärven kaupungin 100 % tytäryhtiö Rekisteröity 6/2013 Yhtiön toiminta-ajatuksena on omistaa, vuokrata ja rakentaa tietoliikenneverkkoja ja

Pyhäjärven kaupungin 100 % tytäryhtiö Rekisteröity 6/2013 Yhtiön toiminta-ajatuksena on omistaa, vuokrata ja rakentaa tietoliikenneverkkoja ja Pyhäjärven kaupungin 100 % tytäryhtiö Rekisteröity 6/2013 Yhtiön toiminta-ajatuksena on omistaa, vuokrata ja rakentaa tietoliikenneverkkoja ja tuottaa tietoliikennepalveluita Pyhäjärven ja Kärsämäen kuntien

Lisätiedot

Kasvuun johtaminen -koulutus

Kasvuun johtaminen -koulutus Kasvuun johtaminen -koulutus Kohderyhmä: Kasvun edellytykset omaavien, uusia kasvumahdollisuuksia kotimaasta tai kansainvälisesti etsivien pk-yritysten johto- ja avainhenkilöt Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun

Lisätiedot

Liiketoimintasuunnitelma 01.12.2015 Giganteum. Giganteum 1/11

Liiketoimintasuunnitelma 01.12.2015 Giganteum. Giganteum 1/11 Liiketoimintasuunnitelma 01.12.2015 Giganteum Giganteum 1/11 Giganteum 2/11 Perustiedot ja osaaminen Sukunimi Etunimi Leppiaho Mika Osoite Postinumero ja -toimipaikka Kotikunta Puhelinnumero Sähköpostiosoite

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Asiakastarpeiden merkitys ja perusta. asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja

Asiakastarpeiden merkitys ja perusta. asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja Asiakastarpeiden merkitys ja perusta asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja Mihin asiakastarpeiden selvittämistä tarvitaan yhteisen kielen/tarkastelutavan

Lisätiedot

KAIKILLE YHTEINEN TUTKINNON OSA 1 MYYNTIIN VALMISTAUTUMINEN. a) Ammattitaitovaatimukset

KAIKILLE YHTEINEN TUTKINNON OSA 1 MYYNTIIN VALMISTAUTUMINEN. a) Ammattitaitovaatimukset KAIKILLE YHTEINEN TUTKINNON OSA 1 MYYNTIIN VALMISTAUTUMINEN a) Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja osaa omassa myyntityössään toimia liiketoiminnan keskeisten periaatteiden ja organisaationsa

Lisätiedot

YRITTÄJYYS METSÄTALOUDESSA

YRITTÄJYYS METSÄTALOUDESSA YRITTÄJYYS METSÄTALOUDESSA 3. Suomalais-venäläinen Päättäjien Metsäfoorumi 19.10.2011 Majvik, Kirkkonummi, MMT Vanhempi tutkija Yrittäjyys Yrittäjyys on hyvin monimuotoinen ilmiö Yrittäjään liitettäviä

Lisätiedot

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Ennakointiselvityshanke 2 Tilaajan Uudenmaan ELY-keskus Kohteena yksityisen sosiaali- ja terveyspalvelualan organisaatioiden 2010-luvun

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. YRITYKSESSÄ TOIMIMINEN YRTO 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. YRITYKSESSÄ TOIMIMINEN YRTO 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 YRITYKSESSÄ TOIMIMINEN YRTO 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Yrityksessä toimiminen, 15 osp (vain ammatillisessa peruskoulutuksessa) Ammattitaitovaatimukset

Lisätiedot

TIEDÄTKÖ TUKEEKO HR YRITYKSESI LIIKETOIMINTAA? mittaamalla oikea suunta johtamiseen

TIEDÄTKÖ TUKEEKO HR YRITYKSESI LIIKETOIMINTAA? mittaamalla oikea suunta johtamiseen TIEDÄTKÖ TUKEEKO HR YRITYKSESI LIIKETOIMINTAA? mittaamalla oikea suunta johtamiseen Uudista ja Uudistu 28.9.2011 Sirpa Ontronen ja Jori Silfverberg MARTELA OYJ SISÄLTÖ Mittaamalla oikea suunta johtamiseen

Lisätiedot

ELY-keskus rahoittajana. Yrityksen kehittämisavustus. 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija

ELY-keskus rahoittajana. Yrityksen kehittämisavustus. 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija ELY-keskus rahoittajana Yrityksen kehittämisavustus 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija Yhteinen Itä-Suomen yritysrahoitusstrategia Yritysrahoitusstrategialla tarkennetaan hankevalintakriteereitä

Lisätiedot

ELY:n rahoitusmahdollisuudet tuotekehitykseen. 25.9.2015 Outi Kaihola

ELY:n rahoitusmahdollisuudet tuotekehitykseen. 25.9.2015 Outi Kaihola ELY:n rahoitusmahdollisuudet tuotekehitykseen 25.9.2015 Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden jalostus, markkinoille saattaminen ja kehittäminen Maaseuturahastossa Lopputuote maataloustuote (jalostuksen

Lisätiedot

GREATive Business - luovien alojen yritystieto. henna.aho@gmail.com

GREATive Business - luovien alojen yritystieto. henna.aho@gmail.com GREATive Business - luovien alojen yritystieto henna.aho@gmail.com GREATive Business luovien alojen yrittäjätieto mitä? tavoitteena: - liiketoimintasuunnitelma oman idean pohjalta, alan kenttään ja tukipalveluihin

Lisätiedot

Canon Essential Business Builder Program. Avain yrityksesi menestykseen

Canon Essential Business Builder Program. Avain yrityksesi menestykseen Canon Essential Business Builder Program Avain yrityksesi menestykseen Essential Business Builder Program: esittely Painotoimintaan liittyy monenlaisia haasteita, ja toiminnan kasvattaminen on usein vaikeaa.

Lisätiedot

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS 1/9 KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) TÄRKEÄÄ 1. Tallenna lomake ensin omalle koneellesi. 2. Täytä tallentamasi lomake. 3. Tallenna ja palauta. Täytä kampanjakuvaus huolella! Kampanjakuvaus on tuomareiden tärkein

Lisätiedot

Hippolis Hevosalan osaamiskeskus ry. Sanna Mäki-Tuuri HAMI/HAMK Mustiala 9.2.2012

Hippolis Hevosalan osaamiskeskus ry. Sanna Mäki-Tuuri HAMI/HAMK Mustiala 9.2.2012 Hippolis Hevosalan osaamiskeskus ry Sanna Mäki-Tuuri HAMI/HAMK Mustiala 9.2.2012 Hevosmäärän historia 375 000 31 500 75 000 130 000 Hevosmäärän jakautuminen Hevostalouden tunnuslukuja Suomessa n. 75 000

Lisätiedot

Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin. Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen

Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin. Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Ektakompus Oy Yhteiskunnallisen yrityksen toimikunnan perustelu: Ektakompus

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13

Lisätiedot