3. HE 34/1997 vp laiksi ortodoksisesta kirkkokunnasta annetun lain muuttamisesta Hallintovaliokunnan lausuntopyyntö.

Transkriptio

1 PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA Tiistai klo Esityslista 37/1997 vp 1. Nimenhuuto 2. Päätösvaltaisuus 3. HE 34/1997 vp laiksi ortodoksisesta kirkkokunnasta annetun lain muuttamisesta Hallintovaliokunnan lausuntopyyntö. 4. HE 6/1997 vp oikeudenkäyttöä, viranomaisia ja yleistä järjestystä vastaan kohdistuvia rikoksia sekä seksuaalirikoksia koskevien säännösten uudistamiseksi Jatkettu I käsittely Täydennys ap.prof. Scheininin lausuntoon. 5. HE 73/1997 vp muutoksenhakua työvoima-asioissa koskevaksi lainsäädännöksi Ilmoitetaan saapuneeksi. Eduskunnan päätöksen mukaan perustuslakivaliokunnan on annettava asiasta lausunto työasiainvaliokunnalle. / käsittely Kuultavina: - Hallitusneuvos Matti Ilonen, Työministeriö - Erityisasiantuntija Matti Halen, Oikeusministeriö - Professori Mikael Hidén - Professori Olli Mäenpää Asiasta ei ole kutsuttu muita asiantuntijoita. klo E 31/1997 vp pöytäkirja Europolin, sen elinten jäsenten ja sen varajohtajien ja työntekijöiden erioikeuksista ja vapauksista I käsittely Kuultavina: - Lainsäädäntöneuvos Ronald Wrede, Ulkoasiainministeriö - Poliisiylitarkastaja Kaarle Lehmus, Sisäasiainministeriö - Professori Martti Koskenniemi - Professori likka Saraviita Asiasta ei ole kutsuttu muita asiantuntijoita. 7 HE 49/1997 vp laeiksi konkurssisäännön ja konkurssipesien hallinnon valvonnasta annetun lain 7 :n muuttamisesta Jatkettu I käsittely Lausuntoluonnos: yleiskeskustelu - yksityiskohtainen käsittely. 8. Muut mahdolliset asiat. - Kevätistuntokauden loppuosan kokousaikataulu. - PeV:n vierailu keskusrikospoliisissa tiistaina 3.6. klo , Jokiniemenkuja 4, Vantaa (= Tikkurila). Lähtö KRP:n bussilla eduskuntatalon edestä klo Seuraava kokous on keskiviikkona klo 9.45 (huom. aika!).

2 Mikael Hiden PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA KELLO 10 HE 73/97 vp muutoksenhakua työvoima-asioissa koskevaksi lainsäädännöksi Esityksessä ehdotetaan lainmuutoksia, joilla saatetaan valituskiellon alaisiksi eräitä sellaisia päätöksiä, joista ilman näitä lainmuutoksia olisi tai tulisi jälkeen olemaan valitusoikeus. Valituskiellon säätäminen on tässä valtiosääntöisesti mielenkiintoinen HM 16 :ään säännöksiin ja YK: n kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan yleissopimuksen 14 artiklan 1 kappaleeseen ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan 1 kohtaan sisältyvien normien vuoksi. Niissä on eri painotuksin kysymys yksilön oikeudesta saada oikeuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi sekä oikeudesta hakea muutosta. Esityksen perusteluissa on esitetty syitä, joiden nojalla hallitus on katsonut, että ehdotetut valituskiellot eivät ole ristiriidassa HM 16 :n kanssa eivätkä myöskään ristiriidassa ainakaan minkään selvän em. ihmisoikeusnormien soveltamiskäytännön kanssa. Minusta tässä suhteessa esitettyihin perusteluihin voidaan ainakin pääasiassa yhtyä. Kuitenkaan sitä seikkaa, että puheena olevia ratkaisuja tehdään paljon ja että niistä siten voisi tulla myös huomattavia määriä muutoksenhakuja, ei mielestäni voida pitää perusteena sille, että HM 16 :n säännös ei sovellu (Rinnastuksia voitaisiin tehdä esim. verotusta koskeviin päätöksiin). En ole myöskään varma siitä, että tässä kohden voitaisiin HM 16 :n soveltumattomuus nojata merkittävästi pelkästään siihen, että ko. päätösten luonnehditaan olevan muuta kuin oikeusharkintaa. Minusta näyttää kuitenkin siltä, että valituskiellon piiriin tässä tulevat päätökset eivät koske sellaista yksilölle konkreettisesti tulevaa ja oikeusjärjestyksen edellyttämää etua, että sitä olisi pidettävä HM 16 :ssä tarkoitettuna oikeutena, jota koskevaan päätökseen kuuluu muutoksenhakuoikeus. Tähän liittyy myös se, että nähdäkseni näissä valituskielloissa ei ole esillä HM 15 a :ssä tarkoitettuja, lainsäädännössä ilman vaihtoehtoisia järjestelyjä jätettyjä etuja koskevat päätökset. HM 15 a :n velvoitteiden täyttämisen kannaltakaan eivät ko. valituskiellot siten näytä antavan aihetta epäilyksiin.

3 2 Valituskiellosta ehdotetuissa säännöksiä on varaus "ellei erikseen säädetä toisin". Perusteluissa ei havaitakseni ole viittausta siihen, millä tasolla tämän toisin säätämisen ajatellaan tapahtuvan. Ainakin lähtökohdan pitäisi tässä mielestäni olla se, että ko. toisin säätelyn tulee tapahtua lain tasolla. Tämä on perusteltua jo asioiden tärkeyden ja ehdotetun sanamuodon suuren väljyyden vuoksi. Se on lisäksi perusteltua siksi, että HM 16 :n 2 momentissa edellytetään oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja hyvän hallinnon takeet - joihin säännöksessä on luettu mm. oikeus hakea muutosta - turvattavaksi "lailla".

4 Olli Mäenpää Perustuslakivaliokunnalle Hallituksen esitys muutoksenhakua työvoima-asioissa koskevaksi lainsäädännöksi (HE 73/1997 vp) Esityksen taustaa Syyskuun 1 päivänä 1997 voimaan tuleva laki työvoima- ja elinkeinokeskuksista (1997/23) sisältää yleissäännöksen (6 ), jonka mukaan keskuksen päätökseen haetaan yleensä muutosta hallintolainkäyttölain säätämässä järjestyksessä. Sama koskee keskuksen alaisina paikallishallintoeliminä toimivia työvoimatoimistoja. Sekä työvoima-ja elinkeinokeskuksen että sen alaisen työvoimatoimiston päätöksestä valitetaan yleensä lääninoikeuteen. Erityissäännöksen nojalla valitus ohjautuu kuitenkin työttömyysturvalautakuntaan ja sieltä edelleen vakuutusoikeuteen. Uusi laki perustuu siis yleiseen muutoksenhakuoikeuteen toisin kuin nykyinen lainsäädäntö, johon sisältyy vielä asetuksentasoisiakin muutoksenhakukieltoja (ks. niiden valtiosääntöoikeudellisesta ongelmallisuudesta myös perustuslakivaliokunnan lausunto 37/1996 vp). Hallituksen esityksen tarkoituksena on eräiltä osin rajoittaa muutoksenhakuoikeutta siinä tilanteessa, joka muuten syntyisi syyskuun alussa. Esitetyt valituskiellot ovat valtiosääntöoikeudellisesti merkityksellisiä etenkin kahdesta syystä. Ensinnäkin niitä on arvioitava hallitusmuodon 16 :n prosessuaalisten perusoikeussäännösten kannalta, koska säännös takaa jokaiselle oikeuden saattaa oikeuttaan tai velvollisuuttaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi. Muutoksenhakuoikeuden takeet turvataan lisäksi lailla. Toinen näkökulma liittyy työttömyysturvalainsäädännön sisällöllisiin näkökohtiin. Kysymys on etenkin hallitusmuodon 15 :n 2 momentissa turvatusta oikeudesta työllistävään koulutukseen, josta säädetään lailla.

5 2 Muutoksenhakuoikeuden rajoittaminen "oikeuksiaan... koskeva päätös" Hallitusmuodon 16.1 koskee periaatteessa kaikkia yksilön oikeuksia ja velvollisuuksia. Vaikka säännöksellä onkin selvä tausta ja kytkentä Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6(1) artiklaan, hallitusmuodon 16.1 :ää on tulkintaa ei voida suoraan johtaa ihmisoikeussopimuksen vastaavantyyppisen artiklan tulkinnasta. Hallituksen esityksen arvioinnissa tällä erolla on merkitystä sikäli, että Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännössä etenkin julkisten palvelujen ja julkisyhteisön myöntämien etujen ei yleensä tai ainkaan kaikilta osin ilman täydentäviä kriteereitä ole katsottu koskevan yksilön oikeuksia ("civil rights"). Näin ollen ihmisoikeussopimus ei edellytä niiden osalta oikeutta saattaa asia tuomioistuinkäsittelyyn. Syynä tähän 6(1) artiklan suppeaan tulkintaan on ennen muuta artiklan sanamuoto: "civil right" tai "de caractere civil" viittaa voimakkaammin yksityisoikeuteen kuin julkisiin oikeuksiin ja etuihin. Hallitusmuodon 16.1 ei sisällä vastaavanlaista materiaalista rajoitusta. Vastaavasti säännöksessä käytetty keskeinen käsite "oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös" voidaan perustellusti ymmärtää ihmisoikeustuomioistuimen käytäntöä laajemmaksi. Oikeus saattaa päätös tuomioistuinkäsittelyyn koskee etenkin Suomen oikeuden mukaan oikeuksiksi ja/tai velvollisuuksiksi ymmärrettäviä seikkoja. Myös viranomaispäätöksin yksilölle annettavat oikeudet, edut tai palvelut voivat olla 16.1 :n tarkoittamia oikeuksia. On kuitenkin ilmeistä, että mikä tahansa yksilön kannalta myönteinen tai yksilön asemaa kohentava viranomaistoimi ei ole yksilön oikeutta koskeva päätös hallitusmuodon 16.1 :n tarkoittamassa merkityksessä. Jotta yksilöllä olisi mainitun säännöksen tarkoittama oikeus suhteessa viranomaiseen, on edellytettävä ainakin suhteellisen täsmällistä lainsäädännöllistä perustaa tuollaiselle oikeudelle. Tällainen perusta on selvin subjektiivisen oikeuden osalta. Viranomaisen on tällöin myönnettävä oikeus, jos lainsäädännön määrittelemät edellytykset täyttyvät. Myös jossain määrin harkinnanvaraisempien oikeuksien ja etujen voidaan katsoa täyttävän hallitusmuodon 16.1 :n tarkoittaman oikeuden edellyttämät kriteerit. Mikäli edun tai palvelun saaminen riippuu täysin viranomaisen harkinnasta ja/tai käytettävissä olevista määrärahoista taikka esimerkiksi suunnitelmista, kyseessä ei yleensä voi olla kiinteydeltään ja oikeussuojatarpeeltaan niin vahva oikeus, että se kuuluisi hallitusmuodon 16.1 :n alaan.

6 Työvoima-asioita koskevat oikeudet ja edut Pääosa esitetyistä muutoksenhakukielloista koskee kokonaan viranomaisen harkintaan perustuvia taloudellisia tai taloudellisluonteisia etuja. Osa näistä eduista on myös riippuvainen käytettävissä olevista määrärahoista. Näiltä osin kysymys ei ole oikeudesta, jota koskeva päätös pitäisi hallitusmuodon 16.1 :n mukaan voida saattaa tuomioistuimen käsiteltäväksi. Merkittävä osa muutoksenhakukiellon kohteeksi tulevista päätöksistä on lisäksi sellaisia, joita ei vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan pidettäisi ylipäänsä päätöksinä, joista voidaan tehdä valitus. Tällaisia ovat esimerkiksi pääosa työvoimapalvelulain mukaisista päätöksistä. Työvoimapoliittiseen koulutukseen valintaa koskeva päätöksenteko on kuitenkin jossain määrin toisenlaisessa asemassa, koska oikeudesta työllistävään koulutukseen säädetään hallitusmuodon 15.2 :n mukaan lailla. Tämä säännös turvaa sinänsä oikeuden työllistävään koulutukseen, mutta jättää sen saamisoikeuden edellytykset lailla määriteltäviksi. Opiskelijavalinnan yleiset edellytykset on määritelty työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 8 :ssä, jota työvoimaviranomaiset soveltavat käytännössä. Tältä kannalta 2. lakiehdotuksen sisältämä muutoksenhakukielto vaikuttaa valtiosääntöoikeudellisesti ongelmalliselta. Erityisesti pulmallista on, että yksilöllä ei olisi lainkaan mahdollista saattaa tuomioistuimen tutkittavaksi, onko hänellä hallitusmuodon 15.2 :n takaamaa oikeutta työllistävään koulutukseen ja onko häneen sovellettu oikein hallitusmuodon 15.2 :n edellyttämän lain säännöksiä. Vaikka esityksen perusteluissa esitetyt reaaliset näkökohdat pitävätkin paikkansa, myös perusoikeusnäkökulma tulisi ottaa huomioon arvioitaessa muutoksenhaun kieltämistä. Muutoksenhakurajoituksen täsmällisyys Kun lakiin otetaan muutoksenhakukieltoja, jotka koskevat hallitusmuodon 16.1 :n "oikeus"-käsitteen ulkopuolelle jääviä oikeuksia koskevia päätöksiä, kieltojen täsmällisyyteen on aiheellista kiinnittää riittävästi huomiota. Väljästi määritellyt kiellot voivat käytännössä rajoittaa muutoksenhakuoikeutta hallitusmuodon 16 :n vastaisesti. Tältä valtiosääntöoikeudellista kannalta saattaisi olla aiheellista täsmentää 2. lakiehdotukseen sisältyvää muutoksenhakukieltoa siten, että se koskee ainoastaan tämän lain nojalla annettuja päätöksiä.