Matemaattiset menetelmät suomalaisten yritysten t&k-toiminnassa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Matemaattiset menetelmät suomalaisten yritysten t&k-toiminnassa"

Transkriptio

1 Matemaattiset menetelmät suomalaisten yritysten t&k-toiminnassa Heikki Haario, Matti Heiliö, Jari Järvinen, Pekka Neittaanmäki Teknologiakatsaus 104/2001

2 Matemaattiset menetelmät suomalaisten yritysten t&k-toiminnassa Heikki Haario Matti Heiliö Jari Järvinen Pekka Neittaanmäki Teknologiakatsaus 104/2001 Helsinki 2001

3 Matemaattiset menetelmät suomalaisten yritysten t&k-toiminnassa 5 Esipuhe Suomalaisen elinkeinoelämän kasvu nojaa vahvasti tietoon ja osaamiseen. Tämä edellyttää entistä enemmän matemaattisten menetelmien ja alan osaamisen tehokasta hyödyntämistä. Yritysten tutkimus- ja kehitystoiminnassa esiin tulevien monimutkaisten ilmiöiden ymmärtäminen ja havaintoaineistojen hallinta on usein mahdollista vain matemaattisten mallien avulla. Tämä raportti on valmistunut CSC Tieteellinen laskenta Oy:n, Jyväskylän yliopiston ja Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun yhteistyönä osana Tekesin rahoittamaa projektia Matematiikka täsmätyökalu teknisessä suunnittelussa. Raportin pohjana on kysely, jossa selvitettiin matemaattisten menetelmien käyttöä suomalaisten yritysten t&k-toiminnassa. Esitämme lämpimät kiitokset kaikille kyselyyn vastanneille. Vastauksenne ovat edesauttaneet tunnistamaan kehittämiskohteita, osaamisvarantoa sekä teknologian siirron toimivuutta. Raportin kirjoittamisesta ovat vastanneet Heikki Haario Profmath Oy:stä, Matti Heiliö Lappeenrannan teknillisestä korkeakoulusta, Jari Järvinen CSC Tieteellinen laskenta Oy:stä ja Pekka Neittaanmäki Jyväskylän yliopistosta. Parhaimmat kiitokset heille. Samoin haluamme kiittää seuraavia asiantuntijoita, jotka osallistuivat raportin kirjoittamiseen ja valmisteluun: Jyrki Hokkanen, Jari Koponen, Peter Råback, Perttu Puska (CSC Tieteellinen laskenta Oy), Tommi Kärkkäinen, Kaisa Miettinen, Marko Mäkelä (Jyväskylän yliopisto), Jouko Lampinen (Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu), Mikael Andersson (Nokia tutkimuskeskus), Pasi Tarvainen (Numerola Oy), Jukka Sarvas Rolf Nevanlinna -instituutti, Kauko Leiviskä (Oulun yliopisto) ja Ilkka Norros (VTT). Lisäksi haluamme kiittää Jari P. Hämäläistä Metso Paper Oy:stä, Samuli Ikosta Jyväskylän yliopistosta, Anu Kärkkäistä CSC Tieteellinen laskenta Oy:stä, Pasi Luukkaa Lappeenrannan teknillisestä korkeakoulusta, Antti Niemistöä Numerola Oy:stä ja Kaisa Nybergiä Nokian Tutkimuskeskuksesta aktiivisesta osallistumisesta projektin toteuttamiseen. Kiitämme Juha Haatajaa (CSC Tieteellinen laskenta Oy) raportin oikoluvusta sekä avusta teoksen LATEX-pohjaisessa editoinnissa.

4 6 Matemaattiset menetelmät suomalaisten yritysten t&k-toiminnassa Tiivistelmä Matemaattisten menetelmien sovellusmahdollisuudet ovat laajat. Matemaattiset mallit toimivat laajojen tuotantosuunnittelun ja tuotannonohjauksen järjestelmien ytimissä ja niiden avulla optimoidaan yrityksen strategiatavoitteita ja tuotannon kannattavuutta. Matemaattisen inversioteorian tutkimustulokset ovat tehneet mahdolliseksi uusien lääketieteellisen diagnostiikan kuvantamislaitteiden toteutuksen. Investointi-, finanssi- ja vakuutustoimialat hyödyntävät kehittyneitä stokastiikan ja aikasarjatutkimuksen tuloksia. Algebrallisen geometrian ja lukuteorian salat on valjastettu tiedonsiirron ja tietoturvallisuuden käyttöön. Laajakaistaisen tiedonsiirron järjestelmäratkaisut nojaavat matemaattisen teorian tuloksiin. Nykyteknologian edistys materiaalikehityksen alalla ja kehittyvien suunnittelumenetelmien käyttöönotto perustuvat olennaisilta osiltaan matematiikkaan. Kehittyvä instrumentointi- ja mittausteknologia sekä prosessien valvonta- ja ohjausjärjestelmät ovat niin ikään matemaattisen osaaminen varassa toimivia teollisuuden lohkoja. Suomen teknologiapolitiikan linjauksissa on osaamisintensiivinen tuotanto, uudet teknologiat sekä tutkimus- ja kehitystoiminnan määrä ja laatu nähty keskeisiksi tavoitteiksi. Uusista teknologioista matemaattiset menetelmät tukevat tutkimus- ja kehitystoimintaa, nopeuttavat innovaatioketjuja ja edistävät tutkimuksen tuotteiden kaupallistamista. Matemaattiset menetelmät ovat luonteeltaan geneerisiä: samoja ideoita ja menetelmiä voidaan hyödyntää usealla toimialalla. Matemaattisten menetelmien käyttö suomalaisissa yrityksissä on selkeästi lisääntynyt viimeisten kymmenen vuoden aikana. Menetelmien käyttö muodostaa osan yritysten tutkimus- ja kehitystoiminnasta, ja yritykset ovat rekrytoineet korkeasti koulutettua henkilöstöä matemaattisten menetelmien käyttäjiksi ja kehittäjiksi. Yritysten oma panostus matemaattisten menetelmien osaamiseen vahvistaa osaltaan yritysten yliopisto- ja tutkimuslaitosyhteistyötä. Kyselyn toteutus Tämä selvitys pohjautuu kyselyyn, joka toteutettiin suomalaisissa yrityksissä vuoden 2000 aikana. Kyselyn tarkoituksena oli kartoittaa matemaattisten ja myös laskennallisten menetelmien käyttöä ja tilaa suomalaisissa yrityksissä.

5 Matemaattiset menetelmät suomalaisten yritysten t&k-toiminnassa 7 Kysely suunnattiin noin 500 yritykseen. Kyselyyn vastanneita oli runsas sata. Kysely toteutettiin kirjeitse sekä projektin kotisivun kautta löytyneen wwwlomakkeen avulla (lomake löytyy osoitteestahttp:// mat/tasma/kysely.html). Kyselyä täydennettiin vielä haastatteluin. Toimenpide-ehdotukset Tutkimusohjelmien käynnistäminen Suomessa tulee entisestään tukea matemaattisten menetelmien soveltamista. Menetelmätutkimuksen tulokset tulee saattaa lähemmäksi yrityksiä. Edelleen tiedonsiirtoa yliopistojen, tutkimuslaitosten ja yritysten välillä tulee vahvistaa. Suomessa tulisi selvittää tarpeet yrityksiä tukevien tutkimusohjelmien käynnistämiseksi seuraavilta menetelmäaloilta: tilastolliset menetelmät: mittausdatan analyysi, tiedon louhinta, kokeiden suunnittelu, monimuuttujamenetelmät ja SPC optimointi: tehokkaat algoritmit, evoluutioalgoritmit/geneettiset ja sumeat algoritmit, muodon ja rakenteiden optimointi inversiomenetelmät: mallien sovitus mittausdataan, mallien tilastollinen analyysi sekä tomografian ja kuvantamismenetelmien sovellukset mallipohjainen ohjaus ja säätö luotettavuus, testaus ja riskianalyysi visualisointi ja virtuaalimallinnus. Ehdotetut alat ovat keskenenään sidoksissa ja niillä on useita yhtymäkohtia. Tästä syystä tulisi harkita myös niiden käsittelemistä yhtenä kokonaisuutena. Tutkimusohjelmat tai niiden muodostama kokonaisuus tulisi toteuttaa Tekesin johdolla. Muita mahdollisia suunnitteluun ja toteutukseen osallistujia voisivat yritysten lisäksi olla alan palveluita tarjoavat konsulttiyritykset CSC korkeakoululaitokset (soveltava matematiikka, erityisalat) Rolf Nevanlinna -instituutti Suomen Akatemia VTT.

6 8 Matemaattiset menetelmät suomalaisten yritysten t&k-toiminnassa Kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö Kansallista yhteistyötä matemaattisten menetelmien tutkimuksen ja soveltamisen alueella tulisi vahvistaa ainakin seuraavilla toimilla: Matemaattisen ja laskennallisen teknologian päivät. Päivät edistäisivät teollisuuden tutkimus- ja kehityssektorin ja soveltavan matematiikan tutkimuksen vuorovaikutusta. Päivät tulisi toteuttaa esimerkiksi vuosittain. Www-portaalin muodostaminen teknologiaa palvelevan mate maattisen asiantuntemuksen tavoittamiseksi. Tällaisen teollisuuden tarvitseman informaatioliittymän takaa löytyisivät kotimaiset osaamispalvelut yhteydet mallinnuksen kannalta keskeisten lähialojen, luonnontieteiden ja tekniikan asiantuntemukseen mallinnuksen ja laskennan ohjelmistotyövälineiden esittelyt, käytön tuki koulutuspalvelut kansainväliset alan verkostot. Matematiikan ja laskennan asiantuntijapalveluja tuottavien yritysten yhteistyön kehittäminen (verkostoituminen). Uusien kansallisten painopistealuiden tukeminen. Matemaattisten menetelmien soveltaminen on ollut perinteisintä insinööriosaamiseen perustuvilla toimialoilla. Matemaattisten menetelmien käyttöä ja soveltamista tulisi tukea erityisesti bioalalla, finassialalla ja informaatioteknologian alalla. Kansainvälisen kehityksen seuraaminen. Koulutus ja osaaminen Matemaattisten menetelmien pohjalle rakentuvissa tutkimushankkeissa tulisi mahdollistaa tehokas ja tarkoituksenmukainen tiedonsiirto korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja yritysten välillä. Eri osapuolten yhteistyötä tulisi edelleen kehittää muun muassa koulutuksessa. Tällaisia toimenpiteitä olisivat Erikoiskoulutuksen järjestäminen matemaattisen ja laskennallisen teknologian mahdollisuuksista elinkeinoelämän tutkimus- ja kehitys- henkilöstölle sekä yrityksien kehityspalveluja ja teknologiakonsultointia tekeville asiantuntijoille. Esitetty täsmäkoulutusohjelma voitaisiin toteuttaa eri yliopistojen yhteistyönä. Soveltavissa hankkeissa tulisi käyttää mahdollisimman tehokkaita matemaattisia ja laskennallisia menetelmiä. Näillä osaamisalueilla tulisi kiinnittää erityistä huomiota kansallisen osaamispohjan vahvistamiseen. Myös ohjelmistojen ja tietoteknisten laitteiden hallintaa tulisi vahvistaa ja monipuolistaa. CSC:n asiantuntija- ja ohjelmistopalvelujen käyttöä tulisi tässä suhteessa käyttää laajasti hyväksi.

7 10 Matemaattiset menetelmät suomalaisten yritysten t&k-toiminnassa Summary in English Nowadays, mathematical methods are extensively applied in many fields. They often form a core for production control and management, and they are used in optimization of strategies and profitabilities of enterprises. Developments in inverse theory have enabled innovations in medical diagnostics and imaging. Investment, finance and insurance sectors utilize results of stochastics and time series analysis. Algebraic geometry and number theory have harnessed to the use of information transfer and security. Broad-banded information technologies and recent developments in material sciences are based on mathematical theories. Also, instrumentation and measuring technologies are lying on a solid foundation of mathematics. Knowledge intensive production, new technologies, and the rate and quality of research and development (R&D) are emphasized in Finnish technology policy. As modern and innovative technologies, mathematical methods support R&D activities, speed-up innovation cycles, and promote commercialization of research products. Mathematical methods are general in nature: same ideas and methods can be applied in many fields. During last ten years, mathematical methods have found their way in to Finnish enterprises and are fast becoming a tool in strengthening R&D activities. Finnish enterprises have hired highly trained people to both apply and develop mathematical methods. This trend strengthens collaboration between enterprises, universities and research institutions. This report Mathematical Methods in Industrial R&D in Finland is based on a survey carried out during the year The goal was to form a general view on the extent of mathematical and computational methods employed in Finnish enterprises. We were also interested in possible emerging new areas with need for support in mathematics and computation. We sent a questionnaire to 500 Finnish enterprises, and received more than 100 answers. The questionnaire was also possible to complete by our web sites. The survey was supplemented by interviews. This report was carried out in a close collaboration between CSC Scientific Computing Ltd., Lappeenranta University of Technology, and University of Jyväskylä. The financial support of Tekes, the Finnish Technology Agency, is highly acknowledged.

8 Matemaattiset menetelmät suomalaisten yritysten t&k-toiminnassa 9 Laajapohjaisen matemaattisten menetelmien koulutusohjelman organisointi yliopistoissa. Järjestely takaisi yhdistelmän matematiikan teoreettisista opinnoista, menetelmätaidoista ja laskennallisista ohjelmistotyövälineistä yhdistettynä jonkin tieteenalan erikoisosaamiseen.

9 Matemaattiset menetelmät suomalaisten yritysten t&k-toiminnassa 11 Recommendations Research and technology programmes Industrial applications of mathematical methods should be further endorsed in Finland. We should strive to actively promote the application of the results from basic research in Finnish enterprises. Knowledge transfer between enterprises, universities and laboratories should be encouraged. It should be surveyed, if there is potential to start research programmes on statistical methods: analysis of measuring data, data mining, planning of experiments, multi-variable methods, and SPC optimization: efficient algorithms, evolution algorithms/genetic and fuzzy algorithms, shape and structure optimization, support of decision-making inverse methods: fitting techniques (models and experimental data), statistical analysis of models, applications of tomography and imaging model-based adjustment and control reliability, testing and risk analysis visualization and virtual modeling. Since there are synergies and common interfaces between the suggested areas, a uniting technology programme should be considered. The suggested mode of action should be carried out in the supervision of Tekes. Organizations participating in planning and realization of action, should cover Academy of Finland consulting enterprises specialized in mathematical and computational methods Finnish enterprises and universities (especially departments of applied mathematics) Finnish center for hihg-performance computing and networking CSC research institutions (Technical Research Centre of Finland, Rolf Nevanlinna Institute in University of Helsinki). National and international collaboration In the various fields of research and applications of mathematical methods, a national and international collaboration should be further developed by the following actions:

10 12 Matemaattiset menetelmät suomalaisten yritysten t&k-toiminnassa An annual workshop on mathematical and computational technologies. The workshop could promote interaction between industrial R&D and applied mathematics in universities. Web-based portals covering national centers of knowledge in modeling and computing links to other fields of expertize: engineering and natural science softwares education international contacts. Support collaboration (networking) of companies providing expertize in mathematics and computing. Encourage new emerging fields. Mathematical and computational methods have traditionally been used in fields requiring expertize in engineering. The use of mathematical and computational tools should further be strengthened in bioinformatics, finance, and information technology. International collaboration: networks, activities in industrial mathematics. Education An active collaboration between universities, research laboratories and enterprises enables technology transfer between each participant. To promote the education of mathematical and computational methods, the following actions are proposed: Tailored courses on sophisticated mathematical and computational methods targeted to researchers in enterprises and consulting companies. The courses should be organized in close collaboration with Finnish universities. In applied research projects, reliable and efficient mathematical and computational methods should be used. In these fields, common level of knowledge should be raised. Also, the skills needed use software and exploit the possibilities of information technology should be strengthened and make more versatile. The use of scientific expertize and software offered by CSC should be encouraged. Organization of a broad education programme on applied mathematics. On the university level the programme should enable combine skills in theoretical mathematics, algorithms, and computational tools with scientific expertize in specific discipline.

11 Sisältö 13 Sisältö Esipuhe 5 Tiivistelmä 6 Summary in English 10 1 Kehittyviä toiminta-alueita matematiikan teollisuussovelluksissa Materiaalitutkimus ja mallinnus Mikroelektroniikka ja nanoteknologia Puolijohteet Monikomponenttisten järjestelmien dynamiikka Biomatematiikka Ekologia, ympäristö ja ilmasto Lääketieteen teknologia Kognitiotiede ja laskennallinen aistimustekniikka Tietotekniikan menetelmäkehitys Tieteellinen laskenta ja numeerinen analyysi Finanssimatematiikka Mittaukset ja instrumenttiteknologia Data-analyysi Tuotannonohjaus ja prosessisäätö Optimointi Visualisointi Matemaattisten menetelmien käyttö suomalaisissa yrityksissä Kyselyn tavoitteet Kyselyn toteutus ja tulokset Muut selvitykset Tutkimusohjelmat ja palvelujen tarjoajat Suomen Akatemian MaDaMe-tutkimusohjelma Tekes Yliopistot Muut organisaatiot Konsulttiyritykset Matemaattinen mallinnus ulkomailla Matemaattinen teknologiasiirto Toimintamalleja Koulutusohjelmat

12 14 Matemaattiset menetelmät suomalaisten yritysten t&k-toiminnassa 4.4 Mallinnustyöpajat Study Group toimintamalli Mathematics Clinics Tutkimusohjelmat Organisaatioita Euroopassa Osaamiskeskuksia Euroopassa Organisaatioita muualla maailmassa Eräitä laskennallisia erityisaloja Osittaisdifferentiaaliyhtälöpohjainen simulointi ja FEM Inversio-ongelmat Optimointi Tilarajoitteinen optimointi Evoluutioalgoritmit tietokonemallien optimoinnissa Mallipohjainen säätö Sumea säätö Neuroverkot Tietoliikenteen ja tietoliikenneverkkojen mallit Mikromekaanisen mallinnuksen erityispiirteitä Visualisointi Visualisoinnin tulevaisuuden näkymiä Sähkömagnetiikka Virtauslaskenta Toimenpiteet Tutkimusohjelmien käynnistäminen Kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö Koulutus ja osaaminen Kirjallisuutta 88

13 1 Kehittyviä toiminta-alueita matematiikan teollisuussovelluksissa 15 1 Kehittyviä toiminta-alueita matematiikan teollisuussovelluksissa Tässä luvussa esitetään lyhyitä luonnehdintoja aloista, joissa soveltavan matematiikan kehitys ja teollisuuden ja tuotantoelämän t&k-toiminnan haasteet kohtaavat ja joissa vuorovaikutus on vilkasta. Tässä keskitytään kuvaamaan sovellusalueita ja eri laskennallisia erityisaloja esitellään myöhemmin luvussa 5 (sivu 60). Katsaus nojautuu alan julkaisuihin sekä seuraaviin alan konferensseihin: The 4th International Congress on Industrial and Applied Mathematics, ICIAM 99, Edinburgh Theory and Mathematics in Biology and Medicine 1999, Amsterdam SIAM Regional Mathematics in Industry Workshops th IMACS World Congress on Scientific Computation, Applied Mathematics and Simulation, elokuu 2000, Lausanne Mathematical Challenges of the 21st Century, UCLA, elokuu 2000 European Congress on Computational Methods in Applied Sciences and Engineering ECCOMAS 2000, syyskuu, Barcelona First SIAM Conference on Computational Science and Engineering, September 2000, Washington DC European Consortium for Mathematics in Industry, 11th biannual conference, syyskuu 2000, Palermo GAMM (Gesellschaft für Angewandte Mathematik und Mechanik), Zürich Applied Mathematics in our changing world. First SIAM-EMS Conference,

14 16 Matemaattiset menetelmät suomalaisten yritysten t&k-toiminnassa 1.1 Materiaalitutkimus ja mallinnus High tech -aikakauden eräitä luonteenomaisia ilmentymiä ovat innovaatiot uusien materiaalien luomisessa. Molekyylitasolta alkaen räätälöidyt yhdisteet, suunnitelmallisesti kootut komposiittimateriaalit ja nanomittakaavan kerrosrakenteet ovat tehneet mahdolliseksi uudet täsmäominaisuuksilla varustetut raaka-aineet ja mikroskooppiset tekniset komponentit. Materiaalien ominaisuuksien matemaattiset mallit ovat keskeinen osa tätä kehitystä. Materiaalien ominaisuuksien ennustaminen niiden kemiallisesta ja mikrorakenteesta lähtien ja valmistusprosessin eri vaiheiden kuvaaminen mallien avulla on kehittyvä matemaattisen teknologian sektori. Erityisistä sovelluskohteista voidaan mainita polymeeriyhdisteiden kiteytys ja valmistusprosessien mallintaminen, komposiittimateriaalien toiminnallisten ominaisuuksien simulointi, muistavat materiaalit sekä optoaktiiviset materiaalit. Erilaiset granulaariset materiaalit, jauhe-, pulveri- ja aerosoliolomuodossa esiintyvät materiaalit johtavat matemaattisesti kiintoisiin mallinnuskysymyksiin, joissa laskennallisten mahdollisuuksien kasvu on avannut uuden kehitysvaiheen. Kuitumateriaalien valmistus, erilaiset non-woven -tekstiilit hyödyntävät sofistikoituja virtausdynamiikan malleja, stokastisen mekaniikan sekä wavelet-analyysin menetelmiä. Erilaisten faasimuutosilmiöiden kuvaaminen on luonut haasteita kokonaisen tutkimussuunnan vapaan reunan ongelmien numeriikan kehittämiseen. Niinkin perinteinen materiaali kuin lasi on tarjonnut haasteita matemaattiselle materiaalitutkimukselle ja tuloksena on parantuvia mahdollisuuksia lasinvalmistukseen. 1.2 Mikroelektroniikka ja nanoteknologia Mikroskooppisten sähköisten ja sähkömekaanisten ja optisten komponenttien ja niistä koostuvien järjestelmien suunnittelu ja tuotanto ovat teollisuuden ala, jossa vaativat matemaattispohjaiset menetelmät ovat avainasemassa useissa rooleissa. Puolijohdemateriaalien ja nanomittaakaavaa lähestyvien komponenttien toimintoja kuvaavat mallit ovat vaatineet erityistä menetelmäkehitystä. Komponenttien valmistusmenetelmät, esimerkiksi elektronisuihkulitografia tai kemiallinen työstö, perustuvat etsausprosessin laskennalliseen mallintamiseen. Mikrosirun rakenteen ja kytkentöjen suunnittelu on sisimmältään laaja diskreetin optimoinnin ja graafiteorian probleema. Piirisuunnittelun eri vaiheissa tulevat kuvaan piirin toimintaa kuvaavat systeemimallit ja niiden ratkaisemisen vaatima numeriikka. Nanoteknologian kehitysnäkymiin kuuluu myös mikroskooppisten mekaanisten laitteiden (esimerkiksi mikroanturit) rakentaminen. Näiden valmistusmenetelmien pohjana ovat erikoiset kiderakenteen aineominaisuudet ja mahdollisuus säätää kemiallisen syövytyksen rintamasuuntaa. Tällaisen työstöprosessin matemaattinen analyysi on avain teknologian kehityksessä. Mikromekaanisen mallinnuksen erityispiirteitä on yksityiskohtaisemmin kuvattu kappaleessa 5.10 (sivu 74).

15 1 Kehittyviä toiminta-alueita matematiikan teollisuussovelluksissa Puolijohteet Teknologisen tutkimuksen mittakaavaltaan pienimmät laitteet ja yksikköprossessit ovat atomien kokoluokkaa. Kemiallisten prosessien hienovaraisten piirteiden hallinta, ymmärtäminen ja mikroelektroniikan ja nanoteknologian komponenttien toiminnan kuvaus edellyttävät materiaalin ominaisuuksien huomioimista kvantti-ilmiöiden tasolta alkaen. Matematiikka ja teknologia kohtaavat jo täällä aineen ominaisuuksien perustason mallinnuksessa. Materiaalifysiikan kehitys nojautuu matemaattisen ajattelun tuotoksiin, joista esimerkkinä kolmi- ja neliulotteisen maailman geometrisen rakenteiden tutkimus. 1.4 Monikomponenttisten järjestelmien dynamiikka Dynaamisten monikomponenttisten järjestelmien (Multibody-järjestelmät) tilavaihtoehtojen, liiketilojen ja toimintadynamiikan mallinnuksessa ja tutkimuksessa on havaittu yhteydet monistojen geometrian ja algebrallisen topologian kaltaisten teoreettisten oppien sisältöihin. Moninivelisen nosturin puomijärjestelmän ohjauksessa ja liiketilojen mallinnuksessa hyödynnetään algebrallisen geometrian ja kommutatiivisen algebran tuottamia tietoja ja menetelmiä. Monikomponenttisten mekaanisten järjestelmien malleista esimerkkejä ovat robottikäsivarsi, nosturimekanismi ja junan telijärjestelmä. Ajankohtaisen esimerkin tarjoaa Lontoossa Thames-joen yli rakennettu jalankulkusilta. Arveluttavan huojunnan vuoksi se jouduttiin sulkemaan lähes tuoreeltaan. Katastrofin analyysi simulointimallin avulla osoitti, että tuulivirtausten sijasta huojunnan käynnisti jalankulkijoiden jonon käyttäytyminen, siirtyily huojunnan tahdissa puolelta toiselle ja siitä syntyvä takaisinkytkentäefekti, joka oli mallissa jäänyt huomiotta. 1.5 Biomatematiikka Bioteknologian ja informaatiotekniikan kehitys ja niiden kasvava vuorovaikutus on mullistanut bioprosessien tutkimuksen. Laskennallinen biologia on yksi vilkkaimmin kehittyviä soveltavan matematiikan alueita. Biologisten prosessien peruselemetti, solu, on monimutkainen biokemiallinen reaktori, joka sisältää alirakenteita ja säätöjärjestelmiä. Solujen yhdistelminä syntyvät soluverkot, kudokset ja elimet muodostavat edellen mutkikkaampia rakenteita. Näiden biologisten järjestelmien ja prosessien simulointi on viime vuosien laskennallisen tieteen tuloksien vauhdittamana nopeasti kehittymässä. Alueista voidaan mainita solujen aineenvaihdunta, entsyymireaktioiden kinetiikka, kudoksien mallinnus sekä solupopulaatioiden dynamiikka. Tarkastelun tasona voi edelleen olla eliölajin kehitysprosessi ja eliöiden populaatioiden tutkiminen. Biologian ja lääketieteen kohtausvyöhykkeeltä löytyy geenikartoitus, geenitekniikan menetelmien kehitys, lääkesuunnittelu, immuno-

16 18 Matemaattiset menetelmät suomalaisten yritysten t&k-toiminnassa logia ja epidemiologia. Matemaattisten menetelmien lähes koko arsenaali on tullut käyttöönotetuksi bioprosessien simuloinnin välineenä: dynaamisille systeemimalleille, informaatioteorialle, diffuusiomalleille ja stokastisille menetelmille löytyy käyttöä. Geeniteknologian taustalla tarvitaan algoritmien teoriaa, kombinatoriikkaa, diskreetin optimoinnin, statistiikan ja hahmontunnistuksen menetelmiä. 1.6 Ekologia, ympäristö ja ilmasto Ympäristökysymykset ja ekologia ovat myös tärkeä alue, jossa matemaattisten menetelmien lisääntynyt merkitys näkyy. Biosfääri on kompleksinen adaptiivinen systeemi. Ilmasto, meret, biosfääri ja maaperä muodostavat eri tavoin yhteen kytketyn järjestelmän, jonka mekanismien ymmärtäminen on ekologisen huolen ja ympäristöntietoisuuden myötä tullut ihmiskunnalle keskeiseksi tavoitteeksi. Laskennallisten mallien käyttökohteita ovat ekosysteemin ja sen osajärjestelmien kuvaus, ilmaston ilmiöiden mallit, meren virtaukset ja termodynamiikka, kuljetus- ja sedimentaatioilmiöiden mallit, diffuusio/kuljetusilmiöt ja biologiset prosessit maaperän huokoisissa kerrostumissa. Matemaattinen mallinnus ja simulointi ovat olennainen osa kestävän kehityksen mahdollistavaa ympäristöpäätöksenteon välineistöä. Säämallit ovat ihmisten kokemusmaailmaa läheisesti koskeva ja päivittäisessä tiedotuksessa esiintyvä osa matemaattisen teknologian kehitystä. Ilmakehän termodynaaminen mallintaminen ja laskennallisten menetelmien tutkimus ovat olleet jatkuvan tutkimuksen kohteena ja alalla tapahtuu edistystä. Edistys pohjautuu toisaalta virtausdynamiikan ilmiöiden parempaan mallintamiseen (esimerkiksi vortex-dynamiikka ja turbulenssi) yhteen kytkettyjen systeemimallien hallintaan (meri/ilmakehä/troposfääri) ja laajojen mallien numeerisen laskentastrategian kehitykseen (assimilaatio, rinnakkaisalgoritmit). Matemaattisen mallinnuksen avulla on saatu aikaan ymmärrystä globaalien ilmiöiden mekanismeista, tarkennuksia hurrikaanien rataennusteisiin ja menetelmiä otsoniaukon mittaamiseen. 1.7 Lääketieteen teknologia Lääketieteen ja matematiikan kosketuskohtia ovat myös lääketieteen teknologian kysymykset. Ihmiskehon prosessien simulointi ja virtuaalipotilas leikaussuunnittelun ja lääkärikoulutuksen apuvälineenä ovat todellisuutta. Tämä on tullut mahdolliseksi kehittyneen mallinnuksen ja visualisointimenetelmien kehityksen myötä. Kudosten, elinten ja elinryhmien toiminnan laskennallinen mallinnus etenee ja tekee mahdolliseksi muun muassa sydämen, verisuonijärjestelmän ja hermoston toiminnan kuvailun matemaattisten mallien avulla. Synteettisten kudosten ja keinotekoisten elinten suunnittelussa tarvitaan paljon materiaalien ominaisuuksien mallinnusta sekä mekaanisten ilmiöiden laskennallista kuvausta. Lääkeaineiden, tuotteiden ja niiden annostelun suunnit-

17 1 Kehittyviä toiminta-alueita matematiikan teollisuussovelluksissa 19 telussa hyödynnetään laskennallisen simuloinnin menetelmiä farmakologisten prosessien ja aineenvaihdunnan mallinnuksesta lääkeainetablettien mekaanisen rakenteen ja liukenemisen kuvaamiseen. Lääketieteen kuvantamismenetelmät ovat alue, jossa kehityneet teoreettiset edistysaskeleet matemaattisessa tutkimuksessa ovat olleet ratkaisevia teknologian mahdollistajia. Inversioteoria eli käänteisongelmien laskennallinen tutkimus on tehnyt mahdolliseksi kokonaisen uuden sukupolven kuvantamismenetelmien alalla. 1.8 Kognitiotiede ja laskennallinen aistimustekniikka Tietotekniikan ja kehittyneen mittaustekniikan yhteisiä perillisiä on voimakkasti kehittyvä kognitioteknologia tai koneaistitekniikat. Tällä tarkoitetaan erilaisista kohteista koottavaa havaintodatan emissointia ja keruuta ja tähän dataan pohjautuvaa analyysiä, jolloin tarkoituksena on tunnistaa datasta tapahtumia, merkkejä, kuvioita ja merkityksiä. Tämä signaali voi olla tekstijono, siirtymämittaussignaali, kromatografin spektri, EKG, EEG, valheen paljastimen tulosnauha tai videokuva. Signaalien analysoinnin matemaattisten apuneuvojen kehitys on ollut aktiivisen tutkimuksen kohde. On tarvittu aikasarjamallien tutkimusta, moniulotteisten signaalien analyysimenetelmiä, suodatuksen teoriaa, epälineaaristen suotimien tutkimusta, luokittelualgoritmien teoriaa sekä hahmontunnistuksen menetelmien kehitystä. 1.9 Tietotekniikan menetelmäkehitys Matematiikan ja tietotekniikan vuorovaikutus tapahtuu molempiin suuntiin useilla tasoilla. Matemaattisten proseduurien toteutus edellyttää kääntämistä laskulaitteiden kielellä muotoilluksi algoritmiksi ja matemaattisten mallien toteutus on lähes poikkeuksetta lopulta tietotekniikan haaste. Toisaalta tietotekniikan menetelmien kehitys nojaa useassa kohdassa matematiikkaan. Algoritmien teoria, rinnakkaisalgoritmien tutkimus ja ohjelmistojen verifiointikysymykset ovat tällaisia esimerkkejä. Tietorakenteiden ja muistinhallinnan tehtävissä, hajautettujen ja time sharing -algoritmien toteutuksessa tarvitaan vaativia algebrallisten, kombinatoristen ja probabilististen menetelmien sovelluksia. Ohjelmistokehitys ja analyysi tarvitsee matemaattisia välineitä. Älykkäiden järjestelmien ohjelmistotekniikka, oppivat portaalit, älykkäät tietokannat ja hakumenetelmät vaativat kuvaustavoikseen matemaattisia malleja. Tietokannat, tiedon louhinta (data mining), asiantuntijajärjestelmät ja erilaiset diagnostiset menetelmät (lääketiede, tietämystekniikka) nojaavat eri tavoin matematiikan piirissä tuotettuihin ideoihin. Erityisen kiehtova alue matemaattisten sovellusten kannalta on merkittäväksi teknologiasektoriksi noussut tietoliikenne. Tiedon ja datan koodaukseen ja

18 20 Matemaattiset menetelmät suomalaisten yritysten t&k-toiminnassa siirtoon luodut järjestelmät perustuvat kauttaaltaan matemaattisiin ajatustapoihin. Koodien luominen ja koodijärjestelmien väliset muunnoskysymykset tarvitsevat algebraa, kombinatoriikkaa, todennäköisyysteoriaa, diskreetin optimoinin menetelmiä ja automaattien ja formaalisten kielten teoriaa. Tiedonsiirron fysikaaliset kysymykset signaalitasolla ja kuituoptiikassa johtavat haastaviin matemaattisiin malleihin. Tietoliikenteen palvelujärjestelmät ovat erityinen haaste mallinnukselle ja menetelmäkehitykselle Tieteellinen laskenta ja numeerinen analyysi Laskennallisten menetelmien käyttäjäkunnan kannalta välittömimmin näkyviä edistysaskelia ovat itse numeeristen algoritmien, ratkaisijaohjelmistojen kehitys. Numeerisen analyysin menetelmäkehitys on aktiivisimpia sovelletun matematiikan alueita. Tällä alueella on usein kyse tilanteista, joissa ilmiöiden luonnontieteellinen kuvaus on sinänsä hyvin tunnettu ja perusmallit ovat saatavilla, mutta haasteena on laskettavuus, laskennallinen kompleksisuus, reuna-ehtojen ja geometrian mutkikkuus. Tietotekniikan avartaman toiminta-alueen ja algoritmikehityksen tuloksena hallitaan ilmiöiden laskentaa yhä paremmin. Numeerisen matematiikan ja laskennallisen mekaniikan alueita ovat erityisesti virtausdynamiikka, sähkömagnetismi, rakenneanalyysi, puolijohde- ja elektrofysiikka, palamisprosessit sekä reaktiiviset monifaasivirtauksien mallit. Kehittyvän alueen ajankuvaa ovat erilaiset adaptiiviset elementtimenetelmän (FEM) tekniikat, kolmiulotteisten geometrioiden tehostuva hallinta, stationaaristen ja transienttien ilmiöiden kuvausmahdollisuus sekä laskennan aikainen virhekontrolli Finanssimatematiikka 1990-luvulla finanssi-alan matemaattiset sovellukset ovat nousseet voimakkaasti esiille soveltavan matematiikan alueella. Ilmiötä voidaan perustella maailmantalouden suhdanneilmiöillä ja tietotekniikan kehityksellä. Rahoitusmarkkinoiden, kaupan ja pankkitoiminnan tapahtumat tallentuvat muistiin tic-by-tic -aikasarjoina, joiden analyysi on tietoverkkojen vuoksi mahdollista lähes reaaliajassa. Tämä on tehnyt elektroniset kaupankäyntijärjestelmät mahdollisiksi ja markkinoiden mekanismeja oikein jäljittelevät mallit ja teoriat kullan arvoiseksi (kirjaimellisesti). Finanssi-instrumenttien (optiot, osakkeet ym.) toimintaa kuvaavat mallit nojaavat hyvin sofistikoituihin matematiikan menetelmiin hyödyntäen stokastisia prosesseja ja differentiaaliyhtälöitä. Matemaattiset mallit palvelevat finanssi-instrumenttien suunnittelussa, hinnoittelussa, osto- ja myyntipäätöksien valmistelussa, portfoliosuunnittelussa, riskianalyysissä sekä toimialan ilmiöiden tutkimuksessa.

19 1 Kehittyviä toiminta-alueita matematiikan teollisuussovelluksissa Mittaukset ja instrumenttiteknologia Korkean teknologian aikakausi näkyy erityisen hyvin mittaus- ja instrumentointiteknologian alueella. Puolijohteiden, mikroelektroniikan, uusien materiaalien, optiikan sovellusten, uusien valmistusmenetelmien ja tietotekniikan yhteistuloksena on ollut tapahtunut kehitystä erilaisten herkkien aistielinten, anturien ja mittausjärjestelmien alueella. Kehitys on mahdollistanut yhä tarkemmat kontrolli-, ohjaus- ja seurantajärjestelmät, jotka synnyttävät valtavasti mittaustietoa. Mittausdatan käsittelyn tehokkaat menetelmät ovat soveltavan matematiikan suuri haaste. Mittaustekniikan instrumenttien ja komponenttien kehitystyö nojaa keskeisesti laskennallisiin menetelmiin suunnittelun, materiaalien ja työstömenetelmien mallinnuksessa. Itse mittauksen tiedonkäsittely on usein matemaattinen haaste erityisesti silloin, kun mitattava suure päätellään epäsuorasti havaituista suureista. Tästä on esimerkkinä mikroliuskan taipumiseen perustuva kiihtyvyysanturi tai optisesti herkän materiaalin värimuutoksiin perustuva sähköinen anturi. Erityisen haastava tiedonkäsittelyn ongelma ovat tomografiasovellukset ja kohdetta rikkomattomat testimenetelmät, jossa mitattava asia päätellään lukuisten eri suunnista tehtyjen absorbtiohavaintojen perusteella käänteisongelmien teoriaan nojaten Data-analyysi Laajojen datajoukkojen ja muuttujien lukumäärän osalta suurten laskentamallien hallinta on yksi ajan trendeistä. Esimerkkejä tällaisista alueista ovat ilmastomallit ja merentutkimuksen virtaus- ja termodynaamiset mallit. Suuria data-varastoja ovat myös kaivostoiminnassa ja öljynetsinnässä käytettyjen maankuoren mittausmenetelmien tuottamat tiedostot sekä esimerkiksi laajakaistaisen videosignaalin datamäärä. Assimilaatiomenetelmät on esimerkki niistä uusista laskennan ja mallinnuksen haasteista, joita suurten, usein ajallisesti ja paikallisesti hajanaisten massiivisten datajoukkojen ja kompleksisten mallien yhteensovittaminen tuottaa. Laajoihin tietovarastoihin liittyvä tiedonpakkauksen ongelma on eräs haaste, jossa matemaattinen analyysi, esimerkiksi wavelet-menetelmät ovat kehitystä edistävä keskeinen apukeino Tuotannonohjaus ja prosessisäätö Tuotantoprosessien kehitystavoitteet johtavat lisääntyvään automaatioon, joustavaan reaaliaikaiseen ohjaukseen ja saumattomasti yhdessä toimiviin osajärjestelmiin. Prosessien säätö ja tuotannonohjaus ovat keskeinen osa nykyajan teknologiaa ja niiden kehityksen avaintekijöinä ovat matemaattiset menetelmät. Prosessien ohjauksen osalta anturiteknologia ja tiedonkeruun järjestelmät merkitsevän lisääntyvää ja tarkentuvaa prosessidataa, jonka hyödyntäminen on kasvava haaste.

20 22 Matemaattiset menetelmät suomalaisten yritysten t&k-toiminnassa Koesuunnittelu ja modernit data-analyysin menetelmät, moniulotteiset mittaussignaalit, prosessi-identifikaatio ja lisääntyvä mallipohjainen säätö ovat ajalle tyypillistä matematiikkapitoista teknologiaa. Säätömallien ja algoritmien alueella tapahtuu paljon (sumea säätö, robustit menetelmät, epälineaariset mallit, stokastiset systeemit, adaptiivisuus). Matemaattisen tietosisällön näkökulmasta mallipohjainen prosessisäätö on tärkeä kehityssuunta. Kun monimuuttujaiseen prosessijärjestelmään tuodaan mukaan itse prosessia simuloiva malli, joudutaan yhdistämään useita komponentteja kuten prosessi-identifiointia, signaalin suodatusta ja optimaalista koesuunnittelua sekä optimoinnin menetelmiä. Tällöin keskeiseksi tekijäksi nousevat systeemimallin tehokkaat integrointimenetelmät, mallin reduktio ja asymptoottiset kysymykset. Oman haastavan alueensa muodostaa tuotannonohjauksen diskreetit ja logistiset kysymykset, joissa matemaattisten menetelmien kehitys on voimakasta suurten laskentamallien tultua mahdolliseksi. Prosessiteollisuuden batchprosessien aikatauluttaminen, kappaletavaran tuotantoautomaatio, robottityöaseman toimintasekvenssien optimointi ja erilaiset materiaalivirran trimmausja paloittelumenetelmät ovat tällaisia alueita. Sovellusesimerkkeinä voidaan mainita piirilevyjen työstö- ja asennustehtävät, kliinisiä testejä massamittakaavassa suorittavan laboratoriotyöaseman testiohjelman aikataulutus ja puutavaran sahauksen automaattiset teräasetusrutiinit. Diskreetin prosessiohjauksen kategoriaan kuuluu eittämättä yksi viime vuosikymmenien tärkeimmistä sovellusalueista: tietoverkkojen datavirtojen ja tietoliikenteen ohjaus prosessoreiden, servereiden, linkkiasemien ja solmukoneiden välillä. Monikanavaisen väylän allokointikysymykset, paketeiksi pilkotun signaalin siirtostrategiat, palvelinten läpäisy ja palveltutason tarkastelu johtavat matemaattisiin malleihin. Stokastiset verkot, jonomallit, Markovprosessit, aikasarjojen fraktaalirakenteet, wavelet- menetelmät ovat esimerkkejä niistä matematiikan aineosista, joita tietoverkkojen mallinnuksessa, ohjauksessa ja optimoinnissa hyödynnetään Optimointi Lähes kaikissa teknologisen matematiikan sovellustilanteissa kohdataan optimoinnin haasteet. Yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa optimoinnin teorian ja menetelmien kehitys on ollut vilkkaan tutkimustoiminnan kohteena. Tietoteknologian nousu on synnyttänyt sukupolven uusia innovatiivisia lähestymistapoja ja vilkastuttanut klassisempien jo kypsiksi arveltujen optimointiteorian alojen kehitystä. Uusista laskentaintensiivisistä optimointimenetelmistä voidaan mainita satunnaishaun eri variaatioita soveltavat menetelmät: geneettiset algoritmit ja simuloitu jäähtyminen. Algoritmien tehostumiseen tähtäävät myös eri vahvuisten menetelmien yhdistely, high/low fidelity -optimointi, automaattinen derivointi ja menetelmät epäsileiden tai useiden ristiriitaisten kohdefunktioiden käsittelemiseksi (non-smooth optimization). Kokonaislukuoptimointi, sekoitetut (mixed integer) menetelmät, stokastisten suureiden käsittely-

Matti Heiliö 2002. MATEMAATTINEN TEKNOLOGIAN SIIRTO Tuotantoelämä ja laskennalliset apuneuvot

Matti Heiliö 2002. MATEMAATTINEN TEKNOLOGIAN SIIRTO Tuotantoelämä ja laskennalliset apuneuvot Matti Heiliö 2002 MATEMAATTINEN TEKNOLOGIAN SIIRTO Tuotantoelämä ja laskennalliset apuneuvot Tietotekniikan kehityksen alkuaikoina arveltiin matematiikan merkityksen vähenevän tietokoneiden kehityksen

Lisätiedot

Kukin kurssi voi sisältyä vain yhteen alemman tai ylemmän perustutkinnon moduuliin.

Kukin kurssi voi sisältyä vain yhteen alemman tai ylemmän perustutkinnon moduuliin. Teknillisen fysiikan ja matematiikan tutkinto-ohjelma Johanna Bovellán/6.3.2009 LPM-listojen (tfm:n lista kn 24.2., tdk 10.3.) perusteella tehdyt muutokset moduuleihin on merkitty viivaamalla yli vanhat

Lisätiedot

Kukin kurssi voi sisältyä vain yhteen alemman tai ylemmän perustutkinnon moduuliin.

Kukin kurssi voi sisältyä vain yhteen alemman tai ylemmän perustutkinnon moduuliin. 1.1 Teknillisen fysiikan ja matematiikan tutkinto ohjelman tarjoamat, vain sivuaineena suoritettavat moduulit kaikille tutkinto ohjelmille Sivuaineen muodostaminen Sivuaine sisältää jonkin pääaineen perusmoduulin

Lisätiedot

Tarvitseeko informaatioteknologia matematiikkaa?

Tarvitseeko informaatioteknologia matematiikkaa? Tarvitseeko informaatioteknologia matematiikkaa? Oulun yliopisto Matemaattisten tieteiden laitos 1 Kyllä kai IT matematiikkaa tarvitsee!? IT ja muu korkea teknologia on nimenomaan matemaattista teknologiaa.

Lisätiedot

Sovelletun fysiikan laitoksen tutkimus- ja yritysyhteistyö osana yhteiskäyttölaboratoriota

Sovelletun fysiikan laitoksen tutkimus- ja yritysyhteistyö osana yhteiskäyttölaboratoriota Vesitutkimuksen koulutus- ja tutkimusympäristön esittely, 22.3.2011 Sovelletun fysiikan laitoksen tutkimus- ja yritysyhteistyö osana yhteiskäyttölaboratoriota Prof. Marko Vauhkonen Sovelletun fysiikan

Lisätiedot

Kokemuksia ja näkemyksiä teollisuusmatematiikan koulutuksen kehittämisestä

Kokemuksia ja näkemyksiä teollisuusmatematiikan koulutuksen kehittämisestä Kokemuksia ja näkemyksiä teollisuusmatematiikan koulutuksen kehittämisestä Erkki Heikkola, Pasi Tarvainen Numerola Oy, Jyväskylä Teollisuusmatematiikan päivä 15.10.2009, Helsingin yliopisto Numerola Oy

Lisätiedot

OPINTOJAKSOJA KOSKEVAT MUUTOKSET/MATEMATIIKAN JA FYSIIKAN LAITOS/ LUKUVUOSI

OPINTOJAKSOJA KOSKEVAT MUUTOKSET/MATEMATIIKAN JA FYSIIKAN LAITOS/ LUKUVUOSI OPINTOJAKSOJA KOSKEVAT MUUTOKSET/MATEMATIIKAN JA FYSIIKAN LAITOS/ LUKUVUOSI 2008-2009 Muutokset on hyväksytty teknillisen tiedekunnan tiedekuntaneuvostossa 13.2.2008 ja 19.3.2008. POISTUVAT OPINTOJAKSOT:

Lisätiedot

Tomi Huttunen Kuava Oy Kuopio 17.11.2011

Tomi Huttunen Kuava Oy Kuopio 17.11.2011 Mallinnuksella apua melunhallintaan Tomi Huttunen Kuava Oy Kuopio 17.11.2011 Sisältö Kuava Oy Mallintaminen ja simulointi Akustiikan ja melun simulointi Esimerkkejä: Meluemissio Virtausmelu Uusia simulointityökaluja

Lisätiedot

Bioinformatics in Laboratory of Computer and Information Science

Bioinformatics in Laboratory of Computer and Information Science HELSINKI UNIVERSITY OF TECHNOLOGY LABORATORY OF COMPUTER AND INFORMATION SCIENCE Bioinformatics in Laboratory of Computer and Information Science Samuel Kaski Research Two centers of excellence of the

Lisätiedot

Tieteen ja tutkimusalan opintoihin hyväksyttävät opintojaksot ovat (taulukossa A= aineopinnot, S=syventävät opinnot, J = jatko-opinnot):

Tieteen ja tutkimusalan opintoihin hyväksyttävät opintojaksot ovat (taulukossa A= aineopinnot, S=syventävät opinnot, J = jatko-opinnot): Fotoniikka = jatkoopinnot): Opintojakso Koodi (op) A/S/J 2017 Moderni biolääketieteellinen optiikka 3313005 4 J X Optinen mittaaminen sekä valmistusmenetelmät 3313004 4 J X Korkean teknologian kaupallistaminen

Lisätiedot

Laskennallisten tieteiden tutkijakoulu FICS. Ella Bingham, TKK

Laskennallisten tieteiden tutkijakoulu FICS. Ella Bingham, TKK Laskennallisten tieteiden tutkijakoulu FICS Ella Bingham, TKK Mikä FICS on Kuka minä olen Tutkijakoulun koordinaattori Dosentti, HY tietojenkäsittelytiede TkT, TKK informaatiotekniikka DI, TKK systeemi-

Lisätiedot

Lakkautetut vastavat opintojaksot: Mat Matematiikan peruskurssi P2-IV (5 op) Mat Sovellettu todennäköisyyslaskenta B (5 op)

Lakkautetut vastavat opintojaksot: Mat Matematiikan peruskurssi P2-IV (5 op) Mat Sovellettu todennäköisyyslaskenta B (5 op) KORVAVUUSLISTA 31.10.2005/RR 1 KURSSIT, jotka luennoidaan 2005-2006 : Lakkautetut vastavat opintojaksot: Mat-1.1010 Matematiikan peruskurssi L 1 (10 op) Mat-1.401 Mat-1.1020 Matematiikan peruskurssi L

Lisätiedot

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma Jaakko Astola Julkisen tutkimusrahoituksen toimijat Suomessa 16.11.09 2 Suomen Akatemian organisaatio 16.11.09 3 Suomen Akatemia lyhyesti Tehtävät Myöntää määrärahoja

Lisätiedot

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation DM 607668 03-2011 Expertise and networks for innovations Tekes services Funding for innovative R&D and business Networking Finnish and global

Lisätiedot

Simulation and modeling for quality and reliability (valmiin työn esittely) Aleksi Seppänen

Simulation and modeling for quality and reliability (valmiin työn esittely) Aleksi Seppänen Simulation and modeling for quality and reliability (valmiin työn esittely) Aleksi Seppänen 16.06.2014 Ohjaaja: Urho Honkanen Valvoja: Prof. Harri Ehtamo Työn saa tallentaa ja julkistaa Aalto-yliopiston

Lisätiedot

Energiatehokkuutta parantavien materiaalien tutkimus. Antti Karttunen Nuorten Akatemiaklubi 2010 01 18

Energiatehokkuutta parantavien materiaalien tutkimus. Antti Karttunen Nuorten Akatemiaklubi 2010 01 18 Energiatehokkuutta parantavien materiaalien tutkimus Antti Karttunen Nuorten Akatemiaklubi 2010 01 18 Sisältö Tutkimusmenetelmät: Laskennallinen materiaalitutkimus teoreettisen kemian menetelmillä Esimerkki

Lisätiedot

Teollisuuden uudistuminen - innovaatiot uuden nousun mahdollistajana

Teollisuuden uudistuminen - innovaatiot uuden nousun mahdollistajana VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Teollisuuden uudistuminen - innovaatiot uuden nousun mahdollistajana Antti Vasara, toimitusjohtaja Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Joensuu 7.2.2017: Älyä

Lisätiedot

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska

Lisätiedot

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers Heikki Laaksamo TIEKE Finnish Information Society Development Centre (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) TIEKE is a neutral,

Lisätiedot

Tietojenkäsittelytieteen pääaine Pääaineinfo ke

Tietojenkäsittelytieteen pääaine Pääaineinfo ke Tietojenkäsittelytieteen pääaine Pääaineinfo ke Pekka Orponen Tietojenkäsittelytieteen laitos Aalto-yliopisto http://ics.aalto.fi/ Tietojenkäsittelytiede Kehitetään systemaattisia ja tehokkaita malleja

Lisätiedot

Tilanne sekä MS-A0003/4* Matriisilaskenta 5 op

Tilanne sekä MS-A0003/4* Matriisilaskenta 5 op MATEMATIIKKA Mat-1.1210 Matematiikan peruskurssi S1 ei järjestetä enää MS-A0103/4* Differentiaali- ja integraalilaskenta I 5 op sekä MS-A0003/4* Matriisilaskenta 5 op Mat-1.1110 Matematiikan peruskurssi

Lisätiedot

Computing Curricula 2001 -raportin vertailu kolmeen suomalaiseen koulutusohjelmaan

Computing Curricula 2001 -raportin vertailu kolmeen suomalaiseen koulutusohjelmaan Computing Curricula 2001 -raportin vertailu kolmeen suomalaiseen koulutusohjelmaan CC1991:n ja CC2001:n vertailu Tutkintovaatimukset (degree requirements) Kahden ensimmäisen vuoden opinnot Ohjelmistotekniikan

Lisätiedot

Moderni biolääketieteellinen optiikka X - Optinen mittaaminen sekä valmistusmenetelmät X X X

Moderni biolääketieteellinen optiikka X - Optinen mittaaminen sekä valmistusmenetelmät X X X Tohtoriohjelman tarjoamat opinnot tieteenaloittain: Fotoniikka Tieteen ja tutkimusalan opintoihin hyväksyttävät opintojaksot ovat: Opintojakso Koodi (op) 2018- Moderni biolääketieteellinen optiikka 3313005

Lisätiedot

895 M ,26%*

895 M ,26%* 17.4.2019 Tiedot pohjautuvat Euroopan komission 13.03.2019 päivättyyn hanketietokantaan Suomen avainluvut: 895 M 2068 14,26%* 1360 590 322 150 Suomalaisille osallistujille varmistunut rahoitus Suomalaisten

Lisätiedot

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO-ENO työseminaari VI Tampere 3.-4.6.2015 Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Aikuiskoulutuksen paradigman

Lisätiedot

Moderni biolääketieteellinen optiikka X - Optinen mittaaminen sekä valmistusmenetelmät X X X

Moderni biolääketieteellinen optiikka X - Optinen mittaaminen sekä valmistusmenetelmät X X X Fotoniikka Opintojakso Koodi (op) 2018- - - Moderni biolääketieteellinen optiikka 3313005 4 - X - Optinen mittaaminen sekä valmistusmenetelmät 3313004 4 X X X Korkean teknologian kaupallistaminen (esimerkkinä

Lisätiedot

OPINTOJAKSOJA KOSKEVAT MUUTOKSET/MATEMATIIKAn JA FYSIIKAN LAITOS LUKUVUOSI

OPINTOJAKSOJA KOSKEVAT MUUTOKSET/MATEMATIIKAn JA FYSIIKAN LAITOS LUKUVUOSI OPINTOJAKSOJA KOSKEVAT MUUTOKSET/MATEMATIIKAn JA FYSIIKAN LAITOS LUKUVUOSI 007-008 POISTUVAT OPINTOJAKSOT: Ti41010 Matematiikka EnA1 op Ti41010 Matematiikka KeA1 op Ti410170 Matematiikka SäA1 op Ti410140

Lisätiedot

Sähkötekniikan tutkintoohjelma. DI-tutkinto ja uranäkymät

Sähkötekniikan tutkintoohjelma. DI-tutkinto ja uranäkymät Sähkötekniikan tutkintoohjelma DI-tutkinto ja uranäkymät Tervetuloa opiskelemaan sähkötekniikkaa Oulun yliopistoon! ITEE RESEARCH UNITS Tutkinto-ohjelman tuottajat CAS CIRCUITS AND SYSTEMS PROF. JUHA KOSTAMOVAARA

Lisätiedot

Tfy Teoreettinen mekaniikka (5 op) Tfy Fysiikka IV alkuosa A ja Tfy Teoreettinen mekaniikka

Tfy Teoreettinen mekaniikka (5 op) Tfy Fysiikka IV alkuosa A ja Tfy Teoreettinen mekaniikka 7.8.2006/akh Perustetut kurssit Tfy-0 Korvaavat vastaavat opintojaksot Tfy-0.1011 Fysiikka IA (4 op) Tfy-0.101 Fysiikka I alkuosa Tfy-0.1012 Fysiikka IB (4 op) Tfy-0.101 Fysiikka I loppuosa Tfy-0.1023

Lisätiedot

Kaksoistutkintoyhteistyö venäläisten yliopistojen kanssa

Kaksoistutkintoyhteistyö venäläisten yliopistojen kanssa Kaksoistutkintoyhteistyö venäläisten yliopistojen kanssa Tulokset, mahdollisuudet ja haasteet KV-Kevätpäivät 22.5.2012 LAHTI Janne Hokkanen Director for International Affairs Lappeenranta University of

Lisätiedot

Kon Simuloinnin Rakentaminen Janne Ojala

Kon Simuloinnin Rakentaminen Janne Ojala Kon 16.4011 Simuloinnin Rakentaminen Janne Ojala Simulointi käytännössä 1/3 Simulaatiomalleja helppo analysoida Ymmärretään ongelmaa paremmin - Opitaan ymmärtämään koneen toimintaa ja siihen vaikuttavia

Lisätiedot

Projektin tavoitteet

Projektin tavoitteet VBE II, vaihe 1: 2005-2006 Data yrityksistä ja rakennushankkeista TUT Tekniset ratkaisut RAK (VRLab)+ARK iroom validointi Työpajat Seminaarit Esitelmät Osallistuvat yritykset VTT Käyttöönotto- ja hyötymallit,

Lisätiedot

WP3 Decision Support Technologies

WP3 Decision Support Technologies WP3 Decision Support Technologies 1 WP3 Decision Support Technologies WP Leader: Jarmo Laitinen Proposed budget: 185 000, VTT 100 000, TUT 85 000. WP3 focuses in utilizing decision support technologies

Lisätiedot

Teknillisen fysiikan ja matematiikan tutkintoohjelma, tekniikan kandidaatin tutkinnon pääaineet

Teknillisen fysiikan ja matematiikan tutkintoohjelma, tekniikan kandidaatin tutkinnon pääaineet ja matematiikan tutkintoohjelma, tekniikan kandidaatin tutkinnon pääaineet Teknillinen fysiikka Matematiikka Mekaniikka Systeemitieteet 30.6.2005/akh Tekniikan kandidaatin tutkinto 180 op, teknillinen

Lisätiedot

Parempaa äänenvaimennusta simuloinnilla ja optimoinnilla

Parempaa äänenvaimennusta simuloinnilla ja optimoinnilla Parempaa äänenvaimennusta simuloinnilla ja optimoinnilla Erkki Heikkola Numerola Oy, Jyväskylä Laskennallisten tieteiden päivä 29.9.2010, Itä-Suomen yliopisto, Kuopio Putkistojen äänenvaimentimien suunnittelu

Lisätiedot

CFD:n KEHITTÄMISTARPEET JA KEHITTÄMISMAHDOLLISUUDET VTT:n NÄKEMYKSIÄ. Lars Kjäldman CFD kehitysseminaari 29.3.2007

CFD:n KEHITTÄMISTARPEET JA KEHITTÄMISMAHDOLLISUUDET VTT:n NÄKEMYKSIÄ. Lars Kjäldman CFD kehitysseminaari 29.3.2007 CFD:n KEHITTÄMISTARPEET JA KEHITTÄMISMAHDOLLISUUDET VTT:n NÄKEMYKSIÄ Lars Kjäldman CFD kehitysseminaari 29.3.2007 2 VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND VTT:n näkemyksiä CFD:stä ESITYKSEN SISÄLTÖ t

Lisätiedot

AFCEA 3.11.2009 PVTO2010 Taistelija / S4

AFCEA 3.11.2009 PVTO2010 Taistelija / S4 AFCEA 3.11.2009 PVTO2010 Taistelija / S4 -Jukka Lotvonen -Vice President, Government Solutions -NetHawk Oyj NetHawk Government Solutions PRIVILEGED Your Wireless Forces NetHawk in Brief - Complete solutions

Lisätiedot

ProAgria. Opportunities For Success

ProAgria. Opportunities For Success ProAgria Opportunities For Success Association of ProAgria Centres and ProAgria Centres 11 regional Finnish ProAgria Centres offer their members Leadership-, planning-, monitoring-, development- and consulting

Lisätiedot

TSSH-HEnet : Kansainvälistyvä opetussuunnitelma. CASE4: International Master s Degree Programme in Information Technology

TSSH-HEnet : Kansainvälistyvä opetussuunnitelma. CASE4: International Master s Degree Programme in Information Technology TSSH-HEnet 9.2.2006: Kansainvälistyvä opetussuunnitelma CASE4: International Master s Degree Programme in Information Technology Elina Orava Kv-asiain suunnittelija Tietotekniikan osasto Lähtökohtia Kansainvälistymisen

Lisätiedot

Energiaopinnot Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa. 19.11.2015 Maija Leino

Energiaopinnot Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa. 19.11.2015 Maija Leino Energiaopinnot Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa 19.11.2015 Maija Leino Kuka? Maija Leino, Nuorempi tutkija, maija.leino@lut.fi Ympäristötekniikan DI Sivuaineena LVI-talotekniikka ja Kestävä yhdyskunta

Lisätiedot

Erkki Antila Teknillinen tiedekunta

Erkki Antila Teknillinen tiedekunta 9.10. 2012 Toimintakatsaus ja vuorovaikutussuhteet Erkki Antila Teknillinen tiedekunta Asialista Teknillinen tiedekunta Strategia Painoalat Koulutus ja tutkimus Koulutusohjelmat Tutkimustoiminta Tutkimusalusta

Lisätiedot

Juha Haataja Asiakaspalvelujohtaja CSC Tieteen tietotekniikan keskus

Juha Haataja Asiakaspalvelujohtaja CSC Tieteen tietotekniikan keskus CSC:n monet kasvot 1) Suomen tutkimusjärjestelmä murroksessa 2) Tuloksekkuutta infrastruktuuria kehittämällä Juha Haataja Asiakaspalvelujohtaja CSC Tieteen tietotekniikan keskus Juha.Haataja@csc.fi Yliopistouudistus

Lisätiedot

Millaisia mahdollisuuksia kyberturva tarjoaa ja kenelle? Ja mitä on saatu aikaan?

Millaisia mahdollisuuksia kyberturva tarjoaa ja kenelle? Ja mitä on saatu aikaan? Millaisia mahdollisuuksia kyberturva tarjoaa ja kenelle? Ja mitä on saatu aikaan? 1 Suomen tietoturvayhtiöillä on merkityksellisiä kasvutavoitteita 2 Kyberturva on vakaasti kasvava osa perinteistä ICT:tä

Lisätiedot

Master's Programme in Life Science Technologies (LifeTech) Prof. Juho Rousu Director of the Life Science Technologies programme 3.1.

Master's Programme in Life Science Technologies (LifeTech) Prof. Juho Rousu Director of the Life Science Technologies programme 3.1. Master's Programme in Life Science Technologies (LifeTech) Prof. Juho Rousu Director of the Life Science Technologies programme 3.1.2017 Life Science Technologies Where Life Sciences meet with Technology

Lisätiedot

MS-C2128 Ennustaminen ja Aikasarja-analyysi, 5 op Esittely

MS-C2128 Ennustaminen ja Aikasarja-analyysi, 5 op Esittely MS-C2128 Ennustaminen ja Aikasarja-analyysi, 5 op Esittely Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Perustieteiden korkeakoulu Aalto-yliopisto Syksy 2016 Aikataulu ja suoritustapa (Katso MyCourses) Luennot

Lisätiedot

MS-C2128 Ennustaminen ja Aikasarja-analyysi, 5 op Esittely

MS-C2128 Ennustaminen ja Aikasarja-analyysi, 5 op Esittely MS-C2128 Ennustaminen ja Aikasarja-analyysi, 5 op Esittely Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Perustieteiden korkeakoulu Aalto-yliopisto Syksy 2015 Aikataulu ja suoritustapa (Katso MyCourses) Luennot

Lisätiedot

Lyhyesti uusista DI-ohjelmista Isohenkilökoulutus to Opintoasianpäällikkö Mari Knuuttila

Lyhyesti uusista DI-ohjelmista Isohenkilökoulutus to Opintoasianpäällikkö Mari Knuuttila Lyhyesti uusista DI-ohjelmista 2015 Isohenkilökoulutus to 28.8.2014 Opintoasianpäällikkö Mari Knuuttila Master s Programmes at SCI Starting 2015 (in English) Master s Programme in Engineering Physics *

Lisätiedot

TFM-tutkinto-ohjelma, tekniikan kandidaatin tutkinnon pääaineet lv Teknillinen fysiikka Matematiikka Mekaniikka Systeemitieteet

TFM-tutkinto-ohjelma, tekniikan kandidaatin tutkinnon pääaineet lv Teknillinen fysiikka Matematiikka Mekaniikka Systeemitieteet TFM-tutkinto-ohjelma, tekniikan kandidaatin tutkinnon pääaineet lv 2006-2007 Teknillinen fysiikka Matematiikka Mekaniikka Systeemitieteet 12.7.2006 Tekniikan kandidaatin tutkinto 1, teknillinen fysiikka

Lisätiedot

Liiketoimintaa ICT-osaamisesta vahvuuksilla eteenpäin. Jussi Paakkari, teknologiajohtaja, VTT, R&D, ICT

Liiketoimintaa ICT-osaamisesta vahvuuksilla eteenpäin. Jussi Paakkari, teknologiajohtaja, VTT, R&D, ICT Liiketoimintaa ICT-osaamisesta vahvuuksilla eteenpäin Jussi Paakkari, teknologiajohtaja, VTT, R&D, ICT 2 Tietoliikenneosaamisen hyödyntäminen ja ylläpito Internetin lisääntyvä käyttö, palveluiden digitalisoituminen

Lisätiedot

MASIT18 Simuloinnin ja suunnittelun uudet sovellustavat ja liiketoiminta

MASIT18 Simuloinnin ja suunnittelun uudet sovellustavat ja liiketoiminta MASIT18 Simuloinnin ja suunnittelun uudet sovellustavat ja liiketoiminta Projektin tulokset: SISUQ8-menetelmä simulointiprojektien hallintaan ja simuloinnin käyttöönoton tueksi 11 erityyppistä simulointituoteaihioita

Lisätiedot

5.6.3 Matematiikan lyhyt oppimäärä

5.6.3 Matematiikan lyhyt oppimäärä 5.6.3 Matematiikan lyhyt oppimäärä Matematiikan lyhyen oppimäärän opetuksen tehtävänä on tarjota valmiuksia hankkia, käsitellä ja ymmärtää matemaattista tietoa ja käyttää matematiikkaa elämän eri tilanteissa

Lisätiedot

MALog-projekti kehittää oppimateriaalia matemaattiseen logiikkaan. Insinöörikoulutuksen foorumi

MALog-projekti kehittää oppimateriaalia matemaattiseen logiikkaan. Insinöörikoulutuksen foorumi MALog-projekti kehittää oppimateriaalia matemaattiseen logiikkaan Insinöörikoulutuksen foorumi 5.10.2012 Taustaa - MALog Huoli (matematiikan ja) matemaattisen logiikan osaamisen tasosta Oppimateriaalien

Lisätiedot

Vesivoimaketjun optimointi mehiläisalgoritmilla (Valmiin työn esittely)

Vesivoimaketjun optimointi mehiläisalgoritmilla (Valmiin työn esittely) Vesivoimaketjun optimointi mehiläisalgoritmilla (Valmiin työn esittely) Sakke Rantala 2.12.2013 Ohjaaja: DI Hannu Korva Valvoja: Professori Harri Ehtamo Työn saa tallentaa ja julkistaa Aalto-yliopiston

Lisätiedot

MS-C2128 Ennustaminen ja Aikasarja-analyysi, 5 op Esittely

MS-C2128 Ennustaminen ja Aikasarja-analyysi, 5 op Esittely MS-C2128 Ennustaminen ja Aikasarja-analyysi, 5 op Esittely Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Perustieteiden korkeakoulu Aalto-yliopisto Syksy 2017 Aikataulu ja suoritustapa (Katso MyCourses) Luennot

Lisätiedot

TIETOTEKNIIKKA 2012-2013 Koodi Vanha opintojakso op ov Vastuuhenkilö LV 2011-2012 vastaavat opinnot tai korvaava suoritustapa TTE.

TIETOTEKNIIKKA 2012-2013 Koodi Vanha opintojakso op ov Vastuuhenkilö LV 2011-2012 vastaavat opinnot tai korvaava suoritustapa TTE. TIETOTEKNIIKKA 2012-2013 Koodi Vanha opintojakso op ov Vastuuhenkilö LV 2011-2012 vastaavat opinnot tai korvaava suoritustapa TTE.344 Agenttipohjainen tietojenkäsittely 3 Ei voi suorittaa, tilalle jokin

Lisätiedot

Johdatus ohjelmointiin C-kielellä P Ohjelmoinnin perusteet C-kielellä A Ohjelmointityö

Johdatus ohjelmointiin C-kielellä P Ohjelmoinnin perusteet C-kielellä A Ohjelmointityö KORVAAVUUDET Vanha kurssi: Uusi kurssi (korvaava) op/ov: 811192 Johdatus ohjelmointiin C-kielellä + 521276P Ohjelmoinnin perusteet C-kielellä 521141P Ohjelmoinnin alkeet 521276P Ohjelmoinnin perusteet

Lisätiedot

Tutkintovaatimukset suoraan DI-vaiheeseen valituille

Tutkintovaatimukset suoraan DI-vaiheeseen valituille 1 / 10 Tutkintovaatimukset suoraan DI-vaiheeseen valituille Tutkintovaatimukset määräytyvät suoraan DI-vaiheeseen valituilla opiskelijoilla pääsääntöisesti samoin kuin muillakin DI-tutkintoa suorittavilla

Lisätiedot

Logistiikkajärjestelmien mallintaminen - käytännön sovelluksia

Logistiikkajärjestelmien mallintaminen - käytännön sovelluksia FORS-seminaari 2005 - Infrastruktuuri ja logistiikka Logistiikkajärjestelmien mallintaminen - käytännön sovelluksia Ville Hyvönen EP-Logistics Oy Taustaa Ville Hyvönen DI (TKK, teollisuustalous, tuotannon

Lisätiedot

Prognos Julkaisusuunnitelmat

Prognos Julkaisusuunnitelmat Prognos Julkaisusuunnitelmat Työsuunnitelmiin liittyvien raporttien ja vuosiseminaarien lisäksi suunnitellut julkaisut Casejoryt 09/2005 & JR4 25.1.2005 päivitetty tilanne Casejoryt 04/2006 päivitetty

Lisätiedot

Building Information Model (BIM) promoting safety in the construction site process. SafetyBIM research project 10/2007 2/2009. (TurvaBIM in Finnish)

Building Information Model (BIM) promoting safety in the construction site process. SafetyBIM research project 10/2007 2/2009. (TurvaBIM in Finnish) Building Information Model (BIM) promoting safety in the construction site process research project 10/2007 2/2009 (TurvaBIM in Finnish) Building Information Model (BIM) promoting safety in the construction

Lisätiedot

matematiikka Tapio Helin Nuorten akatemiaklubi Helsinki 16.02.2015 Matematiikan ja tilastotieteen laitos

matematiikka Tapio Helin Nuorten akatemiaklubi Helsinki 16.02.2015 Matematiikan ja tilastotieteen laitos HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI Leipätyönä sovellettu matematiikka Tapio Helin Nuorten akatemiaklubi Helsinki 16.02.2015 Matematiikan ja tilastotieteen laitos Tapio Helin

Lisätiedot

Yritykset, kasvuekosysteemit ja kasvuohjelmat. Mika Aalto

Yritykset, kasvuekosysteemit ja kasvuohjelmat. Mika Aalto Yritykset, kasvuekosysteemit ja kasvuohjelmat Mika Aalto 31.8.2017 Kasvun agenda kasvupolitiikan tukena Kasvupolitiikan tavoitteena on elinkeinoelämän uudistuminen ja kannattava, korkean jalostusarvon

Lisätiedot

Information on Finnish Courses Autumn Semester 2017 Jenni Laine & Päivi Paukku Centre for Language and Communication Studies

Information on Finnish Courses Autumn Semester 2017 Jenni Laine & Päivi Paukku Centre for Language and Communication Studies Information on Finnish Courses Autumn Semester 2017 Jenni Laine & Päivi Paukku 24.8.2017 Centre for Language and Communication Studies Puhutko suomea? -Hei! -Hei hei! -Moi! -Moi moi! -Terve! -Terve terve!

Lisätiedot

Tutkimustoiminnan tiedonkeruu ammattikorkeakouluilta Kota-amkota-seminaari 6. -7.11.2007

Tutkimustoiminnan tiedonkeruu ammattikorkeakouluilta Kota-amkota-seminaari 6. -7.11.2007 Tutkimustoiminnan tiedonkeruu ammattikorkeakouluilta Kota-amkota-seminaari 6. - Tutkimustoiminnan tilastointi: Tiede, teknologia ja tietoyhteiskunta -vastuualue Ensimmäinen virallinen tilasto vuodelta

Lisätiedot

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010 SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010 Sähkötekniikan koulutusohjelman toimintaympäristö ja osaamistavoitteet Sähkötekniikan koulutusohjelma on voimakkaasti poikkialainen ja antaa mahdollisuuden perehtyä

Lisätiedot

Johnson, A Theoretician's Guide to the Experimental Analysis of Algorithms.

Johnson, A Theoretician's Guide to the Experimental Analysis of Algorithms. Kokeellinen algoritmiikka (3 ov) syventäviä opintoja edeltävät opinnot: ainakin Tietorakenteet hyödyllisiä opintoja: ASA, Algoritmiohjelmointi suoritus harjoitustyöllä (ei tenttiä) Kirjallisuutta: Johnson,

Lisätiedot

TTY Pori. Tieteen ja tutkimuksen kohtaamispaikka

TTY Pori. Tieteen ja tutkimuksen kohtaamispaikka TTY Pori Tieteen ja tutkimuksen kohtaamispaikka Hyödyntääkö teidän Yrityksenne dataa? 2 Data-analytiikan osaamiskeskittymä Osaamiskeskittymä edistää data-analytiikan hyödyntämistä Satakunnassa. Toteutamme

Lisätiedot

Tutkimustoiminnan tiedonkeruu ammattikorkeakouluilta Kota-amkota-seminaari 13. -14.11.2007

Tutkimustoiminnan tiedonkeruu ammattikorkeakouluilta Kota-amkota-seminaari 13. -14.11.2007 Tutkimustoiminnan tiedonkeruu ammattikorkeakouluilta Kota-amkota-seminaari 13. -14.11.2007 Tilastoinnin perusperiaatteet: Tutkimuksella ja kehittämisellä tarkoitetaan yleisesti systemaattista toimintaa

Lisätiedot

Additions, deletions and changes to courses for the academic year Mitä vanhoja kursseja uusi korvaa / kommentit

Additions, deletions and changes to courses for the academic year Mitä vanhoja kursseja uusi korvaa / kommentit s, s and changes to courses for the academic year 2016 2017 Mikro ja nanotekniikan laitos Department for Micro and Nanosciences S 69, S 87, S 104, S 129, ELEC A3, ELEC C3, ELEC D3, ELEC E3, ELEC L3 T 4030

Lisätiedot

Tulevaisuuden avoimet kaupunkimallit. 6Aika AKAI-projekti

Tulevaisuuden avoimet kaupunkimallit. 6Aika AKAI-projekti Tulevaisuuden avoimet kaupunkimallit 6Aika AKAI-projekti Who am I? Juho-Pekka Virtanen, MA. Background from Industrial Design & Usability PhD Student at Aalto University School of Engineering. https://people.aalto.fi/index.html#juho-pekka_virtanen

Lisätiedot

Laaja-alainen, opiskelijalähtöinen ja projektiperusteinen opetussuunnitelma, case Monitori

Laaja-alainen, opiskelijalähtöinen ja projektiperusteinen opetussuunnitelma, case Monitori Laaja-alainen, opiskelijalähtöinen ja projektiperusteinen opetussuunnitelma, case Monitori Insinöörikoulutuksen Foorumi 2012 Seminaariesitelmä Timo Turunen ja Matti Welin Monitori koulutusalarajat ylittävä

Lisätiedot

Efficiency change over time

Efficiency change over time Efficiency change over time Heikki Tikanmäki Optimointiopin seminaari 14.11.2007 Contents Introduction (11.1) Window analysis (11.2) Example, application, analysis Malmquist index (11.3) Dealing with panel

Lisätiedot

Copernicus, Sentinels, Finland. Erja Ämmälahti Tekes,

Copernicus, Sentinels, Finland. Erja Ämmälahti Tekes, Copernicus, Sentinels, Finland Erja Ämmälahti Tekes, 24.5.2016 Finnish Space industry in the European context European Space industry has been constantly growing and increasing its direct employment in

Lisätiedot

Tietojenkäsittelytieteiden koulutusohjelma. Tietojenkäsittelytieteiden laitos Department of Information Processing Science

Tietojenkäsittelytieteiden koulutusohjelma. Tietojenkäsittelytieteiden laitos Department of Information Processing Science Tietojenkäsittelytieteiden koulutusohjelma Tietojenkäsittelytieteet Laskennallinen data-analyysi Ohjelmistotekniikka, käyttöjärjestelmät, ihminen-kone -vuorovaikutus Teoreettinen tietojenkäsittelytiede

Lisätiedot

E. Oja ja H. Mannila Datasta Tietoon: Luku 2

E. Oja ja H. Mannila Datasta Tietoon: Luku 2 2. DATASTA TIETOON: MITÄ DATAA; MITÄ TIETOA? 2.1. Data-analyysin ongelma Tulevien vuosien valtava haaste on digitaalisessa muodossa talletetun datan kasvava määrä Arvioita: Yhdysvaltojen kongressin kirjasto

Lisätiedot

Opiskelusta taidot työelämään Tiedon merkitys työelämässä. Kimmo Vänni TAMK 05.02.2008

Opiskelusta taidot työelämään Tiedon merkitys työelämässä. Kimmo Vänni TAMK 05.02.2008 Opiskelusta taidot työelämään Tiedon merkitys työelämässä Kimmo Vänni TAMK 05.02.2008 Mistä kaikesta tässä tulisi tietää? Keskeiset työtehtävät Toimit teknisenä kouluttajana sekä asiantuntijana. Keskityt

Lisätiedot

Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet

Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet Aalto yliopiston kauppakorkeakoulun tutkimus rahoittajina: TEKES, EK ja Teknologiateollisuus Erkki Ormala, Sampo Tukiainen ja Jukka Mattila http://urn.fi/urn:isbn:978-952-60-5881-8

Lisätiedot

The spectroscopic imaging of skin disorders

The spectroscopic imaging of skin disorders Automation technology October 2007 University of Vaasa / Faculty of technology 1000 students 4 departments: Mathematics and statistics, Electrical engineerin and automation, Computer science and Production

Lisätiedot

Oulun yliopisto. Luonnontieteellinen koulutusala. Fysiikan tutkinto-ohjelma. Fysiikka, filosofian maisteri, 120 op. 1 of

Oulun yliopisto. Luonnontieteellinen koulutusala. Fysiikan tutkinto-ohjelma. Fysiikka, filosofian maisteri, 120 op. 1 of 1 of 12 15.12.2015 17:38 Oulun yliopisto Luonnontieteellinen koulutusala Fysiikan tutkinto-ohjelma Fysiikka, filosofian maisteri, 120 op 2 of 12 15.12.2015 17:38 Pääaine: Fysiikka Vuosi/lukukausi 1. syksy

Lisätiedot

Lataa Matemaattinen mallinnus. Lataa

Lataa Matemaattinen mallinnus. Lataa Lataa Matemaattinen mallinnus Lataa ISBN: 9789510354087 Sivumäärä: 272 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 17.27 Mb Tietokoneiden, ohjelmistojen ja informaatioteknologian nopea kehitys vahvistaa laskennallisen

Lisätiedot

Ohjelmistoihin perustuva liiketoiminta: haasteita ja mahdollisuuksia

Ohjelmistoihin perustuva liiketoiminta: haasteita ja mahdollisuuksia Ohjelmistoihin perustuva liiketoiminta: haasteita ja mahdollisuuksia Virkaanastujaisesitelmä 16.9.2003 Professori Jyrki Kontio Ohjelmistotuoteliiketoiminta jyrki.kontio@hut.fi http://www.soberit.hut.fi/swbiz

Lisätiedot

Lentotiedustelutietoon perustuva tykistön tulenkäytön optimointi (valmiin työn esittely)

Lentotiedustelutietoon perustuva tykistön tulenkäytön optimointi (valmiin työn esittely) Lentotiedustelutietoon perustuva tykistön tulenkäytön optimointi (valmiin työn esittely) Tuukka Stewen 1.9.2017 Ohjaaja: DI Juho Roponen Valvoja: prof. Ahti Salo Työn saa tallentaa ja julkistaa Aalto-yliopiston

Lisätiedot

Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015

Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015 Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015 Reijo Salonen Johtaja, Lääketutkimus ja kehitys Orion Yliopistot Terveydenhoito Teollisuus Kolme pilaria,

Lisätiedot

OIA on yhteistyösopimus, jonka sisältönä ovat

OIA on yhteistyösopimus, jonka sisältönä ovat OIA on yhteistyösopimus, jonka sisältönä ovat Innovaatiotoimintaa tukevien yhteistyörakenteiden kehittäminen Innovaatiokeskusten vahvistaminen ja kansainvälistäminen Oulun kaupungin roolin vahvistaminen

Lisätiedot

Cleantech-klusteriyhteistyö Itämeren alueella Case BSR Stars

Cleantech-klusteriyhteistyö Itämeren alueella Case BSR Stars Cleantech-klusteriyhteistyö Itämeren alueella Case BSR Stars Riku Rikkola Kehittämispäällikkö EU toiminnot ja partneriverkostot Finnish Cleantech Cluster Sisältö Finnish Cleantech Cluster BSR Stars lippulaivaohjelma

Lisätiedot

JOITAKIN KOMMENTTEJA JA LISÄEHDOTUKSIA TIETEEN METODIIKKA MODUULIN YHTEISEEN KURSSILISTAAN Esitys 25.4.2007 KK

JOITAKIN KOMMENTTEJA JA LISÄEHDOTUKSIA TIETEEN METODIIKKA MODUULIN YHTEISEEN KURSSILISTAAN Esitys 25.4.2007 KK JOITAKIN KOMMENTTEJA JA LISÄEHDOTUKSIA TIETEEN METODIIKKA MODUULIN YHTEISEEN KURSSILISTAAN Esitys 25.4.2007 KK 1 Osastojen kommentteja (1. ja 2.) ja tarkennus (3.) : 1. Tu-osasto (suunn. Tarja Timonen,

Lisätiedot

Tutkimuksen tuottavuuden kehitys Suomen yliopistoissa

Tutkimuksen tuottavuuden kehitys Suomen yliopistoissa Tutkimuksen tuottavuuden kehitys Suomen yliopistoissa Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö, Helsinki Esitelmä tiedepolitiikka -työryhmässä Hankkeen tutkimusjohtaja:

Lisätiedot

Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen

Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen Hanketyöpaja LLP-ohjelman keskitettyjä hankkeita (Leonardo & Poikittaisohjelma) valmisteleville11.11.2011 Työsuunnitelma Vastaa kysymykseen mitä projektissa

Lisätiedot

Building a Pyramid Project Workshop, of April, Larissa, Greece

Building a Pyramid Project Workshop, of April, Larissa, Greece Building a Pyramid Project Workshop, 15-17 of April, Larissa, Greece Nuorelta yrittäjältä vaadittavien tietojen, taitojen ja kompetenssien tunnistaminen ja niiden kehittäminen opetuksessa Özerk Göker Pyramid

Lisätiedot

EKOSYSTEEMIT INVEST IN TYÖKALUNA?

EKOSYSTEEMIT INVEST IN TYÖKALUNA? EKOSYSTEEMIT INVEST IN TYÖKALUNA? Mitä Invest in -tapahtumat ovat? M&A T&K&I toimintaa GREEN FIELD Jackpot Pääomasijoitus Tutkimus -rahaa Grants Uusi tuotannollinen yritys suomeen Green Field Yritysosto

Lisätiedot

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja Lauri Oksanen Head of Research 27.9.2010 Nämä kommentit ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta Nokia Siemens Networksin

Lisätiedot

Suomen ja korkeatasoisen tutkimuksen kohtalonyhteys. Raimo Sepponen, prof. Elektroniikan laitos Sähkötekniikan korkeakoulu Aalto yliopisto

Suomen ja korkeatasoisen tutkimuksen kohtalonyhteys. Raimo Sepponen, prof. Elektroniikan laitos Sähkötekniikan korkeakoulu Aalto yliopisto Suomen ja korkeatasoisen tutkimuksen kohtalonyhteys Raimo Sepponen, prof. Elektroniikan laitos Sähkötekniikan korkeakoulu Aalto yliopisto Nordic Innovation Monitor 2009 There is probably no historical

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Expression of interest

Expression of interest Expression of interest Avoin hakemus tohtorikoulutettavaksi käytäntö Miksi? Dear Ms. Terhi virkki-hatakka I am writing to introduce myself as a volunteer who have the eagerness to study in your university.

Lisätiedot

7.4 Variability management

7.4 Variability management 7.4 Variability management time... space software product-line should support variability in space (different products) support variability in time (maintenance, evolution) 1 Product variation Product

Lisätiedot

Liikenneteorian tehtävä

Liikenneteorian tehtävä J. Virtamo 38.3141Teleliikenneteoria / Johdanto 1 Liikenneteorian tehtävä Määrää kolmen eri tekijän väliset riippuvuudet palvelun laatu järjestelmä liikenne Millainen käyttäjän kokema palvelun laatu on

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Nanoteknologian tulevaisuuden näkymistä. Erja Turunen Vice President, Applied Materials 25.9.2012

Nanoteknologian tulevaisuuden näkymistä. Erja Turunen Vice President, Applied Materials 25.9.2012 Nanoteknologian tulevaisuuden näkymistä Erja Turunen Vice President, Applied Materials 25.9.2012 24/09/2012 2 Nanoturvallisuus, osa uuden teknologian käyttöön liittyvien riskien tarkastelua Nanoskaalan

Lisätiedot

Virtaussimulaatioseminaari 29.3.2007. teollisuuden puheenvuorot: virtaussimulaatiot, merkitys ja kehitystarpeet

Virtaussimulaatioseminaari 29.3.2007. teollisuuden puheenvuorot: virtaussimulaatiot, merkitys ja kehitystarpeet Virtaussimulaatioseminaari 29.3.2007 teollisuuden puheenvuorot: virtaussimulaatiot, merkitys ja kehitystarpeet T. Toppila (FNS) Espoo Dipoli 29.3.2007 29.3.2007 1 FNS CFD virtaussimuloinnit, taustaa :

Lisätiedot

Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto

Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Julian Voss, Quantum man, 2006 (City of Moses Lake, Washington, USA) Kolme näkökulmaa

Lisätiedot