Matemaattiset menetelmät suomalaisten yritysten t&k-toiminnassa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Matemaattiset menetelmät suomalaisten yritysten t&k-toiminnassa"

Transkriptio

1 Matemaattiset menetelmät suomalaisten yritysten t&k-toiminnassa Heikki Haario, Matti Heiliö, Jari Järvinen, Pekka Neittaanmäki Teknologiakatsaus 104/2001

2 Matemaattiset menetelmät suomalaisten yritysten t&k-toiminnassa Heikki Haario Matti Heiliö Jari Järvinen Pekka Neittaanmäki Teknologiakatsaus 104/2001 Helsinki 2001

3 Matemaattiset menetelmät suomalaisten yritysten t&k-toiminnassa 5 Esipuhe Suomalaisen elinkeinoelämän kasvu nojaa vahvasti tietoon ja osaamiseen. Tämä edellyttää entistä enemmän matemaattisten menetelmien ja alan osaamisen tehokasta hyödyntämistä. Yritysten tutkimus- ja kehitystoiminnassa esiin tulevien monimutkaisten ilmiöiden ymmärtäminen ja havaintoaineistojen hallinta on usein mahdollista vain matemaattisten mallien avulla. Tämä raportti on valmistunut CSC Tieteellinen laskenta Oy:n, Jyväskylän yliopiston ja Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun yhteistyönä osana Tekesin rahoittamaa projektia Matematiikka täsmätyökalu teknisessä suunnittelussa. Raportin pohjana on kysely, jossa selvitettiin matemaattisten menetelmien käyttöä suomalaisten yritysten t&k-toiminnassa. Esitämme lämpimät kiitokset kaikille kyselyyn vastanneille. Vastauksenne ovat edesauttaneet tunnistamaan kehittämiskohteita, osaamisvarantoa sekä teknologian siirron toimivuutta. Raportin kirjoittamisesta ovat vastanneet Heikki Haario Profmath Oy:stä, Matti Heiliö Lappeenrannan teknillisestä korkeakoulusta, Jari Järvinen CSC Tieteellinen laskenta Oy:stä ja Pekka Neittaanmäki Jyväskylän yliopistosta. Parhaimmat kiitokset heille. Samoin haluamme kiittää seuraavia asiantuntijoita, jotka osallistuivat raportin kirjoittamiseen ja valmisteluun: Jyrki Hokkanen, Jari Koponen, Peter Råback, Perttu Puska (CSC Tieteellinen laskenta Oy), Tommi Kärkkäinen, Kaisa Miettinen, Marko Mäkelä (Jyväskylän yliopisto), Jouko Lampinen (Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu), Mikael Andersson (Nokia tutkimuskeskus), Pasi Tarvainen (Numerola Oy), Jukka Sarvas Rolf Nevanlinna -instituutti, Kauko Leiviskä (Oulun yliopisto) ja Ilkka Norros (VTT). Lisäksi haluamme kiittää Jari P. Hämäläistä Metso Paper Oy:stä, Samuli Ikosta Jyväskylän yliopistosta, Anu Kärkkäistä CSC Tieteellinen laskenta Oy:stä, Pasi Luukkaa Lappeenrannan teknillisestä korkeakoulusta, Antti Niemistöä Numerola Oy:stä ja Kaisa Nybergiä Nokian Tutkimuskeskuksesta aktiivisesta osallistumisesta projektin toteuttamiseen. Kiitämme Juha Haatajaa (CSC Tieteellinen laskenta Oy) raportin oikoluvusta sekä avusta teoksen LATEX-pohjaisessa editoinnissa.

4 6 Matemaattiset menetelmät suomalaisten yritysten t&k-toiminnassa Tiivistelmä Matemaattisten menetelmien sovellusmahdollisuudet ovat laajat. Matemaattiset mallit toimivat laajojen tuotantosuunnittelun ja tuotannonohjauksen järjestelmien ytimissä ja niiden avulla optimoidaan yrityksen strategiatavoitteita ja tuotannon kannattavuutta. Matemaattisen inversioteorian tutkimustulokset ovat tehneet mahdolliseksi uusien lääketieteellisen diagnostiikan kuvantamislaitteiden toteutuksen. Investointi-, finanssi- ja vakuutustoimialat hyödyntävät kehittyneitä stokastiikan ja aikasarjatutkimuksen tuloksia. Algebrallisen geometrian ja lukuteorian salat on valjastettu tiedonsiirron ja tietoturvallisuuden käyttöön. Laajakaistaisen tiedonsiirron järjestelmäratkaisut nojaavat matemaattisen teorian tuloksiin. Nykyteknologian edistys materiaalikehityksen alalla ja kehittyvien suunnittelumenetelmien käyttöönotto perustuvat olennaisilta osiltaan matematiikkaan. Kehittyvä instrumentointi- ja mittausteknologia sekä prosessien valvonta- ja ohjausjärjestelmät ovat niin ikään matemaattisen osaaminen varassa toimivia teollisuuden lohkoja. Suomen teknologiapolitiikan linjauksissa on osaamisintensiivinen tuotanto, uudet teknologiat sekä tutkimus- ja kehitystoiminnan määrä ja laatu nähty keskeisiksi tavoitteiksi. Uusista teknologioista matemaattiset menetelmät tukevat tutkimus- ja kehitystoimintaa, nopeuttavat innovaatioketjuja ja edistävät tutkimuksen tuotteiden kaupallistamista. Matemaattiset menetelmät ovat luonteeltaan geneerisiä: samoja ideoita ja menetelmiä voidaan hyödyntää usealla toimialalla. Matemaattisten menetelmien käyttö suomalaisissa yrityksissä on selkeästi lisääntynyt viimeisten kymmenen vuoden aikana. Menetelmien käyttö muodostaa osan yritysten tutkimus- ja kehitystoiminnasta, ja yritykset ovat rekrytoineet korkeasti koulutettua henkilöstöä matemaattisten menetelmien käyttäjiksi ja kehittäjiksi. Yritysten oma panostus matemaattisten menetelmien osaamiseen vahvistaa osaltaan yritysten yliopisto- ja tutkimuslaitosyhteistyötä. Kyselyn toteutus Tämä selvitys pohjautuu kyselyyn, joka toteutettiin suomalaisissa yrityksissä vuoden 2000 aikana. Kyselyn tarkoituksena oli kartoittaa matemaattisten ja myös laskennallisten menetelmien käyttöä ja tilaa suomalaisissa yrityksissä.

5 Matemaattiset menetelmät suomalaisten yritysten t&k-toiminnassa 7 Kysely suunnattiin noin 500 yritykseen. Kyselyyn vastanneita oli runsas sata. Kysely toteutettiin kirjeitse sekä projektin kotisivun kautta löytyneen wwwlomakkeen avulla (lomake löytyy osoitteestahttp://www.it.lut.fi/fac/ mat/tasma/kysely.html). Kyselyä täydennettiin vielä haastatteluin. Toimenpide-ehdotukset Tutkimusohjelmien käynnistäminen Suomessa tulee entisestään tukea matemaattisten menetelmien soveltamista. Menetelmätutkimuksen tulokset tulee saattaa lähemmäksi yrityksiä. Edelleen tiedonsiirtoa yliopistojen, tutkimuslaitosten ja yritysten välillä tulee vahvistaa. Suomessa tulisi selvittää tarpeet yrityksiä tukevien tutkimusohjelmien käynnistämiseksi seuraavilta menetelmäaloilta: tilastolliset menetelmät: mittausdatan analyysi, tiedon louhinta, kokeiden suunnittelu, monimuuttujamenetelmät ja SPC optimointi: tehokkaat algoritmit, evoluutioalgoritmit/geneettiset ja sumeat algoritmit, muodon ja rakenteiden optimointi inversiomenetelmät: mallien sovitus mittausdataan, mallien tilastollinen analyysi sekä tomografian ja kuvantamismenetelmien sovellukset mallipohjainen ohjaus ja säätö luotettavuus, testaus ja riskianalyysi visualisointi ja virtuaalimallinnus. Ehdotetut alat ovat keskenenään sidoksissa ja niillä on useita yhtymäkohtia. Tästä syystä tulisi harkita myös niiden käsittelemistä yhtenä kokonaisuutena. Tutkimusohjelmat tai niiden muodostama kokonaisuus tulisi toteuttaa Tekesin johdolla. Muita mahdollisia suunnitteluun ja toteutukseen osallistujia voisivat yritysten lisäksi olla alan palveluita tarjoavat konsulttiyritykset CSC korkeakoululaitokset (soveltava matematiikka, erityisalat) Rolf Nevanlinna -instituutti Suomen Akatemia VTT.

6 8 Matemaattiset menetelmät suomalaisten yritysten t&k-toiminnassa Kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö Kansallista yhteistyötä matemaattisten menetelmien tutkimuksen ja soveltamisen alueella tulisi vahvistaa ainakin seuraavilla toimilla: Matemaattisen ja laskennallisen teknologian päivät. Päivät edistäisivät teollisuuden tutkimus- ja kehityssektorin ja soveltavan matematiikan tutkimuksen vuorovaikutusta. Päivät tulisi toteuttaa esimerkiksi vuosittain. Www-portaalin muodostaminen teknologiaa palvelevan mate maattisen asiantuntemuksen tavoittamiseksi. Tällaisen teollisuuden tarvitseman informaatioliittymän takaa löytyisivät kotimaiset osaamispalvelut yhteydet mallinnuksen kannalta keskeisten lähialojen, luonnontieteiden ja tekniikan asiantuntemukseen mallinnuksen ja laskennan ohjelmistotyövälineiden esittelyt, käytön tuki koulutuspalvelut kansainväliset alan verkostot. Matematiikan ja laskennan asiantuntijapalveluja tuottavien yritysten yhteistyön kehittäminen (verkostoituminen). Uusien kansallisten painopistealuiden tukeminen. Matemaattisten menetelmien soveltaminen on ollut perinteisintä insinööriosaamiseen perustuvilla toimialoilla. Matemaattisten menetelmien käyttöä ja soveltamista tulisi tukea erityisesti bioalalla, finassialalla ja informaatioteknologian alalla. Kansainvälisen kehityksen seuraaminen. Koulutus ja osaaminen Matemaattisten menetelmien pohjalle rakentuvissa tutkimushankkeissa tulisi mahdollistaa tehokas ja tarkoituksenmukainen tiedonsiirto korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja yritysten välillä. Eri osapuolten yhteistyötä tulisi edelleen kehittää muun muassa koulutuksessa. Tällaisia toimenpiteitä olisivat Erikoiskoulutuksen järjestäminen matemaattisen ja laskennallisen teknologian mahdollisuuksista elinkeinoelämän tutkimus- ja kehitys- henkilöstölle sekä yrityksien kehityspalveluja ja teknologiakonsultointia tekeville asiantuntijoille. Esitetty täsmäkoulutusohjelma voitaisiin toteuttaa eri yliopistojen yhteistyönä. Soveltavissa hankkeissa tulisi käyttää mahdollisimman tehokkaita matemaattisia ja laskennallisia menetelmiä. Näillä osaamisalueilla tulisi kiinnittää erityistä huomiota kansallisen osaamispohjan vahvistamiseen. Myös ohjelmistojen ja tietoteknisten laitteiden hallintaa tulisi vahvistaa ja monipuolistaa. CSC:n asiantuntija- ja ohjelmistopalvelujen käyttöä tulisi tässä suhteessa käyttää laajasti hyväksi.

7 10 Matemaattiset menetelmät suomalaisten yritysten t&k-toiminnassa Summary in English Nowadays, mathematical methods are extensively applied in many fields. They often form a core for production control and management, and they are used in optimization of strategies and profitabilities of enterprises. Developments in inverse theory have enabled innovations in medical diagnostics and imaging. Investment, finance and insurance sectors utilize results of stochastics and time series analysis. Algebraic geometry and number theory have harnessed to the use of information transfer and security. Broad-banded information technologies and recent developments in material sciences are based on mathematical theories. Also, instrumentation and measuring technologies are lying on a solid foundation of mathematics. Knowledge intensive production, new technologies, and the rate and quality of research and development (R&D) are emphasized in Finnish technology policy. As modern and innovative technologies, mathematical methods support R&D activities, speed-up innovation cycles, and promote commercialization of research products. Mathematical methods are general in nature: same ideas and methods can be applied in many fields. During last ten years, mathematical methods have found their way in to Finnish enterprises and are fast becoming a tool in strengthening R&D activities. Finnish enterprises have hired highly trained people to both apply and develop mathematical methods. This trend strengthens collaboration between enterprises, universities and research institutions. This report Mathematical Methods in Industrial R&D in Finland is based on a survey carried out during the year The goal was to form a general view on the extent of mathematical and computational methods employed in Finnish enterprises. We were also interested in possible emerging new areas with need for support in mathematics and computation. We sent a questionnaire to 500 Finnish enterprises, and received more than 100 answers. The questionnaire was also possible to complete by our web sites. The survey was supplemented by interviews. This report was carried out in a close collaboration between CSC Scientific Computing Ltd., Lappeenranta University of Technology, and University of Jyväskylä. The financial support of Tekes, the Finnish Technology Agency, is highly acknowledged.

8 Matemaattiset menetelmät suomalaisten yritysten t&k-toiminnassa 9 Laajapohjaisen matemaattisten menetelmien koulutusohjelman organisointi yliopistoissa. Järjestely takaisi yhdistelmän matematiikan teoreettisista opinnoista, menetelmätaidoista ja laskennallisista ohjelmistotyövälineistä yhdistettynä jonkin tieteenalan erikoisosaamiseen.

9 Matemaattiset menetelmät suomalaisten yritysten t&k-toiminnassa 11 Recommendations Research and technology programmes Industrial applications of mathematical methods should be further endorsed in Finland. We should strive to actively promote the application of the results from basic research in Finnish enterprises. Knowledge transfer between enterprises, universities and laboratories should be encouraged. It should be surveyed, if there is potential to start research programmes on statistical methods: analysis of measuring data, data mining, planning of experiments, multi-variable methods, and SPC optimization: efficient algorithms, evolution algorithms/genetic and fuzzy algorithms, shape and structure optimization, support of decision-making inverse methods: fitting techniques (models and experimental data), statistical analysis of models, applications of tomography and imaging model-based adjustment and control reliability, testing and risk analysis visualization and virtual modeling. Since there are synergies and common interfaces between the suggested areas, a uniting technology programme should be considered. The suggested mode of action should be carried out in the supervision of Tekes. Organizations participating in planning and realization of action, should cover Academy of Finland consulting enterprises specialized in mathematical and computational methods Finnish enterprises and universities (especially departments of applied mathematics) Finnish center for hihg-performance computing and networking CSC research institutions (Technical Research Centre of Finland, Rolf Nevanlinna Institute in University of Helsinki). National and international collaboration In the various fields of research and applications of mathematical methods, a national and international collaboration should be further developed by the following actions:

10 12 Matemaattiset menetelmät suomalaisten yritysten t&k-toiminnassa An annual workshop on mathematical and computational technologies. The workshop could promote interaction between industrial R&D and applied mathematics in universities. Web-based portals covering national centers of knowledge in modeling and computing links to other fields of expertize: engineering and natural science softwares education international contacts. Support collaboration (networking) of companies providing expertize in mathematics and computing. Encourage new emerging fields. Mathematical and computational methods have traditionally been used in fields requiring expertize in engineering. The use of mathematical and computational tools should further be strengthened in bioinformatics, finance, and information technology. International collaboration: networks, activities in industrial mathematics. Education An active collaboration between universities, research laboratories and enterprises enables technology transfer between each participant. To promote the education of mathematical and computational methods, the following actions are proposed: Tailored courses on sophisticated mathematical and computational methods targeted to researchers in enterprises and consulting companies. The courses should be organized in close collaboration with Finnish universities. In applied research projects, reliable and efficient mathematical and computational methods should be used. In these fields, common level of knowledge should be raised. Also, the skills needed use software and exploit the possibilities of information technology should be strengthened and make more versatile. The use of scientific expertize and software offered by CSC should be encouraged. Organization of a broad education programme on applied mathematics. On the university level the programme should enable combine skills in theoretical mathematics, algorithms, and computational tools with scientific expertize in specific discipline.

11 Sisältö 13 Sisältö Esipuhe 5 Tiivistelmä 6 Summary in English 10 1 Kehittyviä toiminta-alueita matematiikan teollisuussovelluksissa Materiaalitutkimus ja mallinnus Mikroelektroniikka ja nanoteknologia Puolijohteet Monikomponenttisten järjestelmien dynamiikka Biomatematiikka Ekologia, ympäristö ja ilmasto Lääketieteen teknologia Kognitiotiede ja laskennallinen aistimustekniikka Tietotekniikan menetelmäkehitys Tieteellinen laskenta ja numeerinen analyysi Finanssimatematiikka Mittaukset ja instrumenttiteknologia Data-analyysi Tuotannonohjaus ja prosessisäätö Optimointi Visualisointi Matemaattisten menetelmien käyttö suomalaisissa yrityksissä Kyselyn tavoitteet Kyselyn toteutus ja tulokset Muut selvitykset Tutkimusohjelmat ja palvelujen tarjoajat Suomen Akatemian MaDaMe-tutkimusohjelma Tekes Yliopistot Muut organisaatiot Konsulttiyritykset Matemaattinen mallinnus ulkomailla Matemaattinen teknologiasiirto Toimintamalleja Koulutusohjelmat

12 14 Matemaattiset menetelmät suomalaisten yritysten t&k-toiminnassa 4.4 Mallinnustyöpajat Study Group toimintamalli Mathematics Clinics Tutkimusohjelmat Organisaatioita Euroopassa Osaamiskeskuksia Euroopassa Organisaatioita muualla maailmassa Eräitä laskennallisia erityisaloja Osittaisdifferentiaaliyhtälöpohjainen simulointi ja FEM Inversio-ongelmat Optimointi Tilarajoitteinen optimointi Evoluutioalgoritmit tietokonemallien optimoinnissa Mallipohjainen säätö Sumea säätö Neuroverkot Tietoliikenteen ja tietoliikenneverkkojen mallit Mikromekaanisen mallinnuksen erityispiirteitä Visualisointi Visualisoinnin tulevaisuuden näkymiä Sähkömagnetiikka Virtauslaskenta Toimenpiteet Tutkimusohjelmien käynnistäminen Kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö Koulutus ja osaaminen Kirjallisuutta 88

13 1 Kehittyviä toiminta-alueita matematiikan teollisuussovelluksissa 15 1 Kehittyviä toiminta-alueita matematiikan teollisuussovelluksissa Tässä luvussa esitetään lyhyitä luonnehdintoja aloista, joissa soveltavan matematiikan kehitys ja teollisuuden ja tuotantoelämän t&k-toiminnan haasteet kohtaavat ja joissa vuorovaikutus on vilkasta. Tässä keskitytään kuvaamaan sovellusalueita ja eri laskennallisia erityisaloja esitellään myöhemmin luvussa 5 (sivu 60). Katsaus nojautuu alan julkaisuihin sekä seuraaviin alan konferensseihin: The 4th International Congress on Industrial and Applied Mathematics, ICIAM 99, Edinburgh Theory and Mathematics in Biology and Medicine 1999, Amsterdam SIAM Regional Mathematics in Industry Workshops th IMACS World Congress on Scientific Computation, Applied Mathematics and Simulation, elokuu 2000, Lausanne Mathematical Challenges of the 21st Century, UCLA, elokuu 2000 European Congress on Computational Methods in Applied Sciences and Engineering ECCOMAS 2000, syyskuu, Barcelona First SIAM Conference on Computational Science and Engineering, September 2000, Washington DC European Consortium for Mathematics in Industry, 11th biannual conference, syyskuu 2000, Palermo GAMM (Gesellschaft für Angewandte Mathematik und Mechanik), Zürich Applied Mathematics in our changing world. First SIAM-EMS Conference,

14 16 Matemaattiset menetelmät suomalaisten yritysten t&k-toiminnassa 1.1 Materiaalitutkimus ja mallinnus High tech -aikakauden eräitä luonteenomaisia ilmentymiä ovat innovaatiot uusien materiaalien luomisessa. Molekyylitasolta alkaen räätälöidyt yhdisteet, suunnitelmallisesti kootut komposiittimateriaalit ja nanomittakaavan kerrosrakenteet ovat tehneet mahdolliseksi uudet täsmäominaisuuksilla varustetut raaka-aineet ja mikroskooppiset tekniset komponentit. Materiaalien ominaisuuksien matemaattiset mallit ovat keskeinen osa tätä kehitystä. Materiaalien ominaisuuksien ennustaminen niiden kemiallisesta ja mikrorakenteesta lähtien ja valmistusprosessin eri vaiheiden kuvaaminen mallien avulla on kehittyvä matemaattisen teknologian sektori. Erityisistä sovelluskohteista voidaan mainita polymeeriyhdisteiden kiteytys ja valmistusprosessien mallintaminen, komposiittimateriaalien toiminnallisten ominaisuuksien simulointi, muistavat materiaalit sekä optoaktiiviset materiaalit. Erilaiset granulaariset materiaalit, jauhe-, pulveri- ja aerosoliolomuodossa esiintyvät materiaalit johtavat matemaattisesti kiintoisiin mallinnuskysymyksiin, joissa laskennallisten mahdollisuuksien kasvu on avannut uuden kehitysvaiheen. Kuitumateriaalien valmistus, erilaiset non-woven -tekstiilit hyödyntävät sofistikoituja virtausdynamiikan malleja, stokastisen mekaniikan sekä wavelet-analyysin menetelmiä. Erilaisten faasimuutosilmiöiden kuvaaminen on luonut haasteita kokonaisen tutkimussuunnan vapaan reunan ongelmien numeriikan kehittämiseen. Niinkin perinteinen materiaali kuin lasi on tarjonnut haasteita matemaattiselle materiaalitutkimukselle ja tuloksena on parantuvia mahdollisuuksia lasinvalmistukseen. 1.2 Mikroelektroniikka ja nanoteknologia Mikroskooppisten sähköisten ja sähkömekaanisten ja optisten komponenttien ja niistä koostuvien järjestelmien suunnittelu ja tuotanto ovat teollisuuden ala, jossa vaativat matemaattispohjaiset menetelmät ovat avainasemassa useissa rooleissa. Puolijohdemateriaalien ja nanomittaakaavaa lähestyvien komponenttien toimintoja kuvaavat mallit ovat vaatineet erityistä menetelmäkehitystä. Komponenttien valmistusmenetelmät, esimerkiksi elektronisuihkulitografia tai kemiallinen työstö, perustuvat etsausprosessin laskennalliseen mallintamiseen. Mikrosirun rakenteen ja kytkentöjen suunnittelu on sisimmältään laaja diskreetin optimoinnin ja graafiteorian probleema. Piirisuunnittelun eri vaiheissa tulevat kuvaan piirin toimintaa kuvaavat systeemimallit ja niiden ratkaisemisen vaatima numeriikka. Nanoteknologian kehitysnäkymiin kuuluu myös mikroskooppisten mekaanisten laitteiden (esimerkiksi mikroanturit) rakentaminen. Näiden valmistusmenetelmien pohjana ovat erikoiset kiderakenteen aineominaisuudet ja mahdollisuus säätää kemiallisen syövytyksen rintamasuuntaa. Tällaisen työstöprosessin matemaattinen analyysi on avain teknologian kehityksessä. Mikromekaanisen mallinnuksen erityispiirteitä on yksityiskohtaisemmin kuvattu kappaleessa 5.10 (sivu 74).

15 1 Kehittyviä toiminta-alueita matematiikan teollisuussovelluksissa Puolijohteet Teknologisen tutkimuksen mittakaavaltaan pienimmät laitteet ja yksikköprossessit ovat atomien kokoluokkaa. Kemiallisten prosessien hienovaraisten piirteiden hallinta, ymmärtäminen ja mikroelektroniikan ja nanoteknologian komponenttien toiminnan kuvaus edellyttävät materiaalin ominaisuuksien huomioimista kvantti-ilmiöiden tasolta alkaen. Matematiikka ja teknologia kohtaavat jo täällä aineen ominaisuuksien perustason mallinnuksessa. Materiaalifysiikan kehitys nojautuu matemaattisen ajattelun tuotoksiin, joista esimerkkinä kolmi- ja neliulotteisen maailman geometrisen rakenteiden tutkimus. 1.4 Monikomponenttisten järjestelmien dynamiikka Dynaamisten monikomponenttisten järjestelmien (Multibody-järjestelmät) tilavaihtoehtojen, liiketilojen ja toimintadynamiikan mallinnuksessa ja tutkimuksessa on havaittu yhteydet monistojen geometrian ja algebrallisen topologian kaltaisten teoreettisten oppien sisältöihin. Moninivelisen nosturin puomijärjestelmän ohjauksessa ja liiketilojen mallinnuksessa hyödynnetään algebrallisen geometrian ja kommutatiivisen algebran tuottamia tietoja ja menetelmiä. Monikomponenttisten mekaanisten järjestelmien malleista esimerkkejä ovat robottikäsivarsi, nosturimekanismi ja junan telijärjestelmä. Ajankohtaisen esimerkin tarjoaa Lontoossa Thames-joen yli rakennettu jalankulkusilta. Arveluttavan huojunnan vuoksi se jouduttiin sulkemaan lähes tuoreeltaan. Katastrofin analyysi simulointimallin avulla osoitti, että tuulivirtausten sijasta huojunnan käynnisti jalankulkijoiden jonon käyttäytyminen, siirtyily huojunnan tahdissa puolelta toiselle ja siitä syntyvä takaisinkytkentäefekti, joka oli mallissa jäänyt huomiotta. 1.5 Biomatematiikka Bioteknologian ja informaatiotekniikan kehitys ja niiden kasvava vuorovaikutus on mullistanut bioprosessien tutkimuksen. Laskennallinen biologia on yksi vilkkaimmin kehittyviä soveltavan matematiikan alueita. Biologisten prosessien peruselemetti, solu, on monimutkainen biokemiallinen reaktori, joka sisältää alirakenteita ja säätöjärjestelmiä. Solujen yhdistelminä syntyvät soluverkot, kudokset ja elimet muodostavat edellen mutkikkaampia rakenteita. Näiden biologisten järjestelmien ja prosessien simulointi on viime vuosien laskennallisen tieteen tuloksien vauhdittamana nopeasti kehittymässä. Alueista voidaan mainita solujen aineenvaihdunta, entsyymireaktioiden kinetiikka, kudoksien mallinnus sekä solupopulaatioiden dynamiikka. Tarkastelun tasona voi edelleen olla eliölajin kehitysprosessi ja eliöiden populaatioiden tutkiminen. Biologian ja lääketieteen kohtausvyöhykkeeltä löytyy geenikartoitus, geenitekniikan menetelmien kehitys, lääkesuunnittelu, immuno-

16 18 Matemaattiset menetelmät suomalaisten yritysten t&k-toiminnassa logia ja epidemiologia. Matemaattisten menetelmien lähes koko arsenaali on tullut käyttöönotetuksi bioprosessien simuloinnin välineenä: dynaamisille systeemimalleille, informaatioteorialle, diffuusiomalleille ja stokastisille menetelmille löytyy käyttöä. Geeniteknologian taustalla tarvitaan algoritmien teoriaa, kombinatoriikkaa, diskreetin optimoinnin, statistiikan ja hahmontunnistuksen menetelmiä. 1.6 Ekologia, ympäristö ja ilmasto Ympäristökysymykset ja ekologia ovat myös tärkeä alue, jossa matemaattisten menetelmien lisääntynyt merkitys näkyy. Biosfääri on kompleksinen adaptiivinen systeemi. Ilmasto, meret, biosfääri ja maaperä muodostavat eri tavoin yhteen kytketyn järjestelmän, jonka mekanismien ymmärtäminen on ekologisen huolen ja ympäristöntietoisuuden myötä tullut ihmiskunnalle keskeiseksi tavoitteeksi. Laskennallisten mallien käyttökohteita ovat ekosysteemin ja sen osajärjestelmien kuvaus, ilmaston ilmiöiden mallit, meren virtaukset ja termodynamiikka, kuljetus- ja sedimentaatioilmiöiden mallit, diffuusio/kuljetusilmiöt ja biologiset prosessit maaperän huokoisissa kerrostumissa. Matemaattinen mallinnus ja simulointi ovat olennainen osa kestävän kehityksen mahdollistavaa ympäristöpäätöksenteon välineistöä. Säämallit ovat ihmisten kokemusmaailmaa läheisesti koskeva ja päivittäisessä tiedotuksessa esiintyvä osa matemaattisen teknologian kehitystä. Ilmakehän termodynaaminen mallintaminen ja laskennallisten menetelmien tutkimus ovat olleet jatkuvan tutkimuksen kohteena ja alalla tapahtuu edistystä. Edistys pohjautuu toisaalta virtausdynamiikan ilmiöiden parempaan mallintamiseen (esimerkiksi vortex-dynamiikka ja turbulenssi) yhteen kytkettyjen systeemimallien hallintaan (meri/ilmakehä/troposfääri) ja laajojen mallien numeerisen laskentastrategian kehitykseen (assimilaatio, rinnakkaisalgoritmit). Matemaattisen mallinnuksen avulla on saatu aikaan ymmärrystä globaalien ilmiöiden mekanismeista, tarkennuksia hurrikaanien rataennusteisiin ja menetelmiä otsoniaukon mittaamiseen. 1.7 Lääketieteen teknologia Lääketieteen ja matematiikan kosketuskohtia ovat myös lääketieteen teknologian kysymykset. Ihmiskehon prosessien simulointi ja virtuaalipotilas leikaussuunnittelun ja lääkärikoulutuksen apuvälineenä ovat todellisuutta. Tämä on tullut mahdolliseksi kehittyneen mallinnuksen ja visualisointimenetelmien kehityksen myötä. Kudosten, elinten ja elinryhmien toiminnan laskennallinen mallinnus etenee ja tekee mahdolliseksi muun muassa sydämen, verisuonijärjestelmän ja hermoston toiminnan kuvailun matemaattisten mallien avulla. Synteettisten kudosten ja keinotekoisten elinten suunnittelussa tarvitaan paljon materiaalien ominaisuuksien mallinnusta sekä mekaanisten ilmiöiden laskennallista kuvausta. Lääkeaineiden, tuotteiden ja niiden annostelun suunnit-

17 1 Kehittyviä toiminta-alueita matematiikan teollisuussovelluksissa 19 telussa hyödynnetään laskennallisen simuloinnin menetelmiä farmakologisten prosessien ja aineenvaihdunnan mallinnuksesta lääkeainetablettien mekaanisen rakenteen ja liukenemisen kuvaamiseen. Lääketieteen kuvantamismenetelmät ovat alue, jossa kehityneet teoreettiset edistysaskeleet matemaattisessa tutkimuksessa ovat olleet ratkaisevia teknologian mahdollistajia. Inversioteoria eli käänteisongelmien laskennallinen tutkimus on tehnyt mahdolliseksi kokonaisen uuden sukupolven kuvantamismenetelmien alalla. 1.8 Kognitiotiede ja laskennallinen aistimustekniikka Tietotekniikan ja kehittyneen mittaustekniikan yhteisiä perillisiä on voimakkasti kehittyvä kognitioteknologia tai koneaistitekniikat. Tällä tarkoitetaan erilaisista kohteista koottavaa havaintodatan emissointia ja keruuta ja tähän dataan pohjautuvaa analyysiä, jolloin tarkoituksena on tunnistaa datasta tapahtumia, merkkejä, kuvioita ja merkityksiä. Tämä signaali voi olla tekstijono, siirtymämittaussignaali, kromatografin spektri, EKG, EEG, valheen paljastimen tulosnauha tai videokuva. Signaalien analysoinnin matemaattisten apuneuvojen kehitys on ollut aktiivisen tutkimuksen kohde. On tarvittu aikasarjamallien tutkimusta, moniulotteisten signaalien analyysimenetelmiä, suodatuksen teoriaa, epälineaaristen suotimien tutkimusta, luokittelualgoritmien teoriaa sekä hahmontunnistuksen menetelmien kehitystä. 1.9 Tietotekniikan menetelmäkehitys Matematiikan ja tietotekniikan vuorovaikutus tapahtuu molempiin suuntiin useilla tasoilla. Matemaattisten proseduurien toteutus edellyttää kääntämistä laskulaitteiden kielellä muotoilluksi algoritmiksi ja matemaattisten mallien toteutus on lähes poikkeuksetta lopulta tietotekniikan haaste. Toisaalta tietotekniikan menetelmien kehitys nojaa useassa kohdassa matematiikkaan. Algoritmien teoria, rinnakkaisalgoritmien tutkimus ja ohjelmistojen verifiointikysymykset ovat tällaisia esimerkkejä. Tietorakenteiden ja muistinhallinnan tehtävissä, hajautettujen ja time sharing -algoritmien toteutuksessa tarvitaan vaativia algebrallisten, kombinatoristen ja probabilististen menetelmien sovelluksia. Ohjelmistokehitys ja analyysi tarvitsee matemaattisia välineitä. Älykkäiden järjestelmien ohjelmistotekniikka, oppivat portaalit, älykkäät tietokannat ja hakumenetelmät vaativat kuvaustavoikseen matemaattisia malleja. Tietokannat, tiedon louhinta (data mining), asiantuntijajärjestelmät ja erilaiset diagnostiset menetelmät (lääketiede, tietämystekniikka) nojaavat eri tavoin matematiikan piirissä tuotettuihin ideoihin. Erityisen kiehtova alue matemaattisten sovellusten kannalta on merkittäväksi teknologiasektoriksi noussut tietoliikenne. Tiedon ja datan koodaukseen ja

18 20 Matemaattiset menetelmät suomalaisten yritysten t&k-toiminnassa siirtoon luodut järjestelmät perustuvat kauttaaltaan matemaattisiin ajatustapoihin. Koodien luominen ja koodijärjestelmien väliset muunnoskysymykset tarvitsevat algebraa, kombinatoriikkaa, todennäköisyysteoriaa, diskreetin optimoinin menetelmiä ja automaattien ja formaalisten kielten teoriaa. Tiedonsiirron fysikaaliset kysymykset signaalitasolla ja kuituoptiikassa johtavat haastaviin matemaattisiin malleihin. Tietoliikenteen palvelujärjestelmät ovat erityinen haaste mallinnukselle ja menetelmäkehitykselle Tieteellinen laskenta ja numeerinen analyysi Laskennallisten menetelmien käyttäjäkunnan kannalta välittömimmin näkyviä edistysaskelia ovat itse numeeristen algoritmien, ratkaisijaohjelmistojen kehitys. Numeerisen analyysin menetelmäkehitys on aktiivisimpia sovelletun matematiikan alueita. Tällä alueella on usein kyse tilanteista, joissa ilmiöiden luonnontieteellinen kuvaus on sinänsä hyvin tunnettu ja perusmallit ovat saatavilla, mutta haasteena on laskettavuus, laskennallinen kompleksisuus, reuna-ehtojen ja geometrian mutkikkuus. Tietotekniikan avartaman toiminta-alueen ja algoritmikehityksen tuloksena hallitaan ilmiöiden laskentaa yhä paremmin. Numeerisen matematiikan ja laskennallisen mekaniikan alueita ovat erityisesti virtausdynamiikka, sähkömagnetismi, rakenneanalyysi, puolijohde- ja elektrofysiikka, palamisprosessit sekä reaktiiviset monifaasivirtauksien mallit. Kehittyvän alueen ajankuvaa ovat erilaiset adaptiiviset elementtimenetelmän (FEM) tekniikat, kolmiulotteisten geometrioiden tehostuva hallinta, stationaaristen ja transienttien ilmiöiden kuvausmahdollisuus sekä laskennan aikainen virhekontrolli Finanssimatematiikka 1990-luvulla finanssi-alan matemaattiset sovellukset ovat nousseet voimakkaasti esiille soveltavan matematiikan alueella. Ilmiötä voidaan perustella maailmantalouden suhdanneilmiöillä ja tietotekniikan kehityksellä. Rahoitusmarkkinoiden, kaupan ja pankkitoiminnan tapahtumat tallentuvat muistiin tic-by-tic -aikasarjoina, joiden analyysi on tietoverkkojen vuoksi mahdollista lähes reaaliajassa. Tämä on tehnyt elektroniset kaupankäyntijärjestelmät mahdollisiksi ja markkinoiden mekanismeja oikein jäljittelevät mallit ja teoriat kullan arvoiseksi (kirjaimellisesti). Finanssi-instrumenttien (optiot, osakkeet ym.) toimintaa kuvaavat mallit nojaavat hyvin sofistikoituihin matematiikan menetelmiin hyödyntäen stokastisia prosesseja ja differentiaaliyhtälöitä. Matemaattiset mallit palvelevat finanssi-instrumenttien suunnittelussa, hinnoittelussa, osto- ja myyntipäätöksien valmistelussa, portfoliosuunnittelussa, riskianalyysissä sekä toimialan ilmiöiden tutkimuksessa.

19 1 Kehittyviä toiminta-alueita matematiikan teollisuussovelluksissa Mittaukset ja instrumenttiteknologia Korkean teknologian aikakausi näkyy erityisen hyvin mittaus- ja instrumentointiteknologian alueella. Puolijohteiden, mikroelektroniikan, uusien materiaalien, optiikan sovellusten, uusien valmistusmenetelmien ja tietotekniikan yhteistuloksena on ollut tapahtunut kehitystä erilaisten herkkien aistielinten, anturien ja mittausjärjestelmien alueella. Kehitys on mahdollistanut yhä tarkemmat kontrolli-, ohjaus- ja seurantajärjestelmät, jotka synnyttävät valtavasti mittaustietoa. Mittausdatan käsittelyn tehokkaat menetelmät ovat soveltavan matematiikan suuri haaste. Mittaustekniikan instrumenttien ja komponenttien kehitystyö nojaa keskeisesti laskennallisiin menetelmiin suunnittelun, materiaalien ja työstömenetelmien mallinnuksessa. Itse mittauksen tiedonkäsittely on usein matemaattinen haaste erityisesti silloin, kun mitattava suure päätellään epäsuorasti havaituista suureista. Tästä on esimerkkinä mikroliuskan taipumiseen perustuva kiihtyvyysanturi tai optisesti herkän materiaalin värimuutoksiin perustuva sähköinen anturi. Erityisen haastava tiedonkäsittelyn ongelma ovat tomografiasovellukset ja kohdetta rikkomattomat testimenetelmät, jossa mitattava asia päätellään lukuisten eri suunnista tehtyjen absorbtiohavaintojen perusteella käänteisongelmien teoriaan nojaten Data-analyysi Laajojen datajoukkojen ja muuttujien lukumäärän osalta suurten laskentamallien hallinta on yksi ajan trendeistä. Esimerkkejä tällaisista alueista ovat ilmastomallit ja merentutkimuksen virtaus- ja termodynaamiset mallit. Suuria data-varastoja ovat myös kaivostoiminnassa ja öljynetsinnässä käytettyjen maankuoren mittausmenetelmien tuottamat tiedostot sekä esimerkiksi laajakaistaisen videosignaalin datamäärä. Assimilaatiomenetelmät on esimerkki niistä uusista laskennan ja mallinnuksen haasteista, joita suurten, usein ajallisesti ja paikallisesti hajanaisten massiivisten datajoukkojen ja kompleksisten mallien yhteensovittaminen tuottaa. Laajoihin tietovarastoihin liittyvä tiedonpakkauksen ongelma on eräs haaste, jossa matemaattinen analyysi, esimerkiksi wavelet-menetelmät ovat kehitystä edistävä keskeinen apukeino Tuotannonohjaus ja prosessisäätö Tuotantoprosessien kehitystavoitteet johtavat lisääntyvään automaatioon, joustavaan reaaliaikaiseen ohjaukseen ja saumattomasti yhdessä toimiviin osajärjestelmiin. Prosessien säätö ja tuotannonohjaus ovat keskeinen osa nykyajan teknologiaa ja niiden kehityksen avaintekijöinä ovat matemaattiset menetelmät. Prosessien ohjauksen osalta anturiteknologia ja tiedonkeruun järjestelmät merkitsevän lisääntyvää ja tarkentuvaa prosessidataa, jonka hyödyntäminen on kasvava haaste.

20 22 Matemaattiset menetelmät suomalaisten yritysten t&k-toiminnassa Koesuunnittelu ja modernit data-analyysin menetelmät, moniulotteiset mittaussignaalit, prosessi-identifikaatio ja lisääntyvä mallipohjainen säätö ovat ajalle tyypillistä matematiikkapitoista teknologiaa. Säätömallien ja algoritmien alueella tapahtuu paljon (sumea säätö, robustit menetelmät, epälineaariset mallit, stokastiset systeemit, adaptiivisuus). Matemaattisen tietosisällön näkökulmasta mallipohjainen prosessisäätö on tärkeä kehityssuunta. Kun monimuuttujaiseen prosessijärjestelmään tuodaan mukaan itse prosessia simuloiva malli, joudutaan yhdistämään useita komponentteja kuten prosessi-identifiointia, signaalin suodatusta ja optimaalista koesuunnittelua sekä optimoinnin menetelmiä. Tällöin keskeiseksi tekijäksi nousevat systeemimallin tehokkaat integrointimenetelmät, mallin reduktio ja asymptoottiset kysymykset. Oman haastavan alueensa muodostaa tuotannonohjauksen diskreetit ja logistiset kysymykset, joissa matemaattisten menetelmien kehitys on voimakasta suurten laskentamallien tultua mahdolliseksi. Prosessiteollisuuden batchprosessien aikatauluttaminen, kappaletavaran tuotantoautomaatio, robottityöaseman toimintasekvenssien optimointi ja erilaiset materiaalivirran trimmausja paloittelumenetelmät ovat tällaisia alueita. Sovellusesimerkkeinä voidaan mainita piirilevyjen työstö- ja asennustehtävät, kliinisiä testejä massamittakaavassa suorittavan laboratoriotyöaseman testiohjelman aikataulutus ja puutavaran sahauksen automaattiset teräasetusrutiinit. Diskreetin prosessiohjauksen kategoriaan kuuluu eittämättä yksi viime vuosikymmenien tärkeimmistä sovellusalueista: tietoverkkojen datavirtojen ja tietoliikenteen ohjaus prosessoreiden, servereiden, linkkiasemien ja solmukoneiden välillä. Monikanavaisen väylän allokointikysymykset, paketeiksi pilkotun signaalin siirtostrategiat, palvelinten läpäisy ja palveltutason tarkastelu johtavat matemaattisiin malleihin. Stokastiset verkot, jonomallit, Markovprosessit, aikasarjojen fraktaalirakenteet, wavelet- menetelmät ovat esimerkkejä niistä matematiikan aineosista, joita tietoverkkojen mallinnuksessa, ohjauksessa ja optimoinnissa hyödynnetään Optimointi Lähes kaikissa teknologisen matematiikan sovellustilanteissa kohdataan optimoinnin haasteet. Yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa optimoinnin teorian ja menetelmien kehitys on ollut vilkkaan tutkimustoiminnan kohteena. Tietoteknologian nousu on synnyttänyt sukupolven uusia innovatiivisia lähestymistapoja ja vilkastuttanut klassisempien jo kypsiksi arveltujen optimointiteorian alojen kehitystä. Uusista laskentaintensiivisistä optimointimenetelmistä voidaan mainita satunnaishaun eri variaatioita soveltavat menetelmät: geneettiset algoritmit ja simuloitu jäähtyminen. Algoritmien tehostumiseen tähtäävät myös eri vahvuisten menetelmien yhdistely, high/low fidelity -optimointi, automaattinen derivointi ja menetelmät epäsileiden tai useiden ristiriitaisten kohdefunktioiden käsittelemiseksi (non-smooth optimization). Kokonaislukuoptimointi, sekoitetut (mixed integer) menetelmät, stokastisten suureiden käsittely-

Matti Heiliö 2002. MATEMAATTINEN TEKNOLOGIAN SIIRTO Tuotantoelämä ja laskennalliset apuneuvot

Matti Heiliö 2002. MATEMAATTINEN TEKNOLOGIAN SIIRTO Tuotantoelämä ja laskennalliset apuneuvot Matti Heiliö 2002 MATEMAATTINEN TEKNOLOGIAN SIIRTO Tuotantoelämä ja laskennalliset apuneuvot Tietotekniikan kehityksen alkuaikoina arveltiin matematiikan merkityksen vähenevän tietokoneiden kehityksen

Lisätiedot

Kukin kurssi voi sisältyä vain yhteen alemman tai ylemmän perustutkinnon moduuliin.

Kukin kurssi voi sisältyä vain yhteen alemman tai ylemmän perustutkinnon moduuliin. Teknillisen fysiikan ja matematiikan tutkinto-ohjelma Johanna Bovellán/6.3.2009 LPM-listojen (tfm:n lista kn 24.2., tdk 10.3.) perusteella tehdyt muutokset moduuleihin on merkitty viivaamalla yli vanhat

Lisätiedot

Tarvitseeko informaatioteknologia matematiikkaa?

Tarvitseeko informaatioteknologia matematiikkaa? Tarvitseeko informaatioteknologia matematiikkaa? Oulun yliopisto Matemaattisten tieteiden laitos 1 Kyllä kai IT matematiikkaa tarvitsee!? IT ja muu korkea teknologia on nimenomaan matemaattista teknologiaa.

Lisätiedot

Kokemuksia ja näkemyksiä teollisuusmatematiikan koulutuksen kehittämisestä

Kokemuksia ja näkemyksiä teollisuusmatematiikan koulutuksen kehittämisestä Kokemuksia ja näkemyksiä teollisuusmatematiikan koulutuksen kehittämisestä Erkki Heikkola, Pasi Tarvainen Numerola Oy, Jyväskylä Teollisuusmatematiikan päivä 15.10.2009, Helsingin yliopisto Numerola Oy

Lisätiedot

Sovelletun fysiikan laitoksen tutkimus- ja yritysyhteistyö osana yhteiskäyttölaboratoriota

Sovelletun fysiikan laitoksen tutkimus- ja yritysyhteistyö osana yhteiskäyttölaboratoriota Vesitutkimuksen koulutus- ja tutkimusympäristön esittely, 22.3.2011 Sovelletun fysiikan laitoksen tutkimus- ja yritysyhteistyö osana yhteiskäyttölaboratoriota Prof. Marko Vauhkonen Sovelletun fysiikan

Lisätiedot

Tomi Huttunen Kuava Oy Kuopio 17.11.2011

Tomi Huttunen Kuava Oy Kuopio 17.11.2011 Mallinnuksella apua melunhallintaan Tomi Huttunen Kuava Oy Kuopio 17.11.2011 Sisältö Kuava Oy Mallintaminen ja simulointi Akustiikan ja melun simulointi Esimerkkejä: Meluemissio Virtausmelu Uusia simulointityökaluja

Lisätiedot

Laskennallisten tieteiden tutkijakoulu FICS. Ella Bingham, TKK

Laskennallisten tieteiden tutkijakoulu FICS. Ella Bingham, TKK Laskennallisten tieteiden tutkijakoulu FICS Ella Bingham, TKK Mikä FICS on Kuka minä olen Tutkijakoulun koordinaattori Dosentti, HY tietojenkäsittelytiede TkT, TKK informaatiotekniikka DI, TKK systeemi-

Lisätiedot

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation DM 607668 03-2011 Expertise and networks for innovations Tekes services Funding for innovative R&D and business Networking Finnish and global

Lisätiedot

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska

Lisätiedot

Energiatehokkuutta parantavien materiaalien tutkimus. Antti Karttunen Nuorten Akatemiaklubi 2010 01 18

Energiatehokkuutta parantavien materiaalien tutkimus. Antti Karttunen Nuorten Akatemiaklubi 2010 01 18 Energiatehokkuutta parantavien materiaalien tutkimus Antti Karttunen Nuorten Akatemiaklubi 2010 01 18 Sisältö Tutkimusmenetelmät: Laskennallinen materiaalitutkimus teoreettisen kemian menetelmillä Esimerkki

Lisätiedot

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers Heikki Laaksamo TIEKE Finnish Information Society Development Centre (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) TIEKE is a neutral,

Lisätiedot

Computing Curricula 2001 -raportin vertailu kolmeen suomalaiseen koulutusohjelmaan

Computing Curricula 2001 -raportin vertailu kolmeen suomalaiseen koulutusohjelmaan Computing Curricula 2001 -raportin vertailu kolmeen suomalaiseen koulutusohjelmaan CC1991:n ja CC2001:n vertailu Tutkintovaatimukset (degree requirements) Kahden ensimmäisen vuoden opinnot Ohjelmistotekniikan

Lisätiedot

Kaksoistutkintoyhteistyö venäläisten yliopistojen kanssa

Kaksoistutkintoyhteistyö venäläisten yliopistojen kanssa Kaksoistutkintoyhteistyö venäläisten yliopistojen kanssa Tulokset, mahdollisuudet ja haasteet KV-Kevätpäivät 22.5.2012 LAHTI Janne Hokkanen Director for International Affairs Lappeenranta University of

Lisätiedot

Parempaa äänenvaimennusta simuloinnilla ja optimoinnilla

Parempaa äänenvaimennusta simuloinnilla ja optimoinnilla Parempaa äänenvaimennusta simuloinnilla ja optimoinnilla Erkki Heikkola Numerola Oy, Jyväskylä Laskennallisten tieteiden päivä 29.9.2010, Itä-Suomen yliopisto, Kuopio Putkistojen äänenvaimentimien suunnittelu

Lisätiedot

AFCEA 3.11.2009 PVTO2010 Taistelija / S4

AFCEA 3.11.2009 PVTO2010 Taistelija / S4 AFCEA 3.11.2009 PVTO2010 Taistelija / S4 -Jukka Lotvonen -Vice President, Government Solutions -NetHawk Oyj NetHawk Government Solutions PRIVILEGED Your Wireless Forces NetHawk in Brief - Complete solutions

Lisätiedot

CFD:n KEHITTÄMISTARPEET JA KEHITTÄMISMAHDOLLISUUDET VTT:n NÄKEMYKSIÄ. Lars Kjäldman CFD kehitysseminaari 29.3.2007

CFD:n KEHITTÄMISTARPEET JA KEHITTÄMISMAHDOLLISUUDET VTT:n NÄKEMYKSIÄ. Lars Kjäldman CFD kehitysseminaari 29.3.2007 CFD:n KEHITTÄMISTARPEET JA KEHITTÄMISMAHDOLLISUUDET VTT:n NÄKEMYKSIÄ Lars Kjäldman CFD kehitysseminaari 29.3.2007 2 VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND VTT:n näkemyksiä CFD:stä ESITYKSEN SISÄLTÖ t

Lisätiedot

MS-C2128 Ennustaminen ja Aikasarja-analyysi, 5 op Esittely

MS-C2128 Ennustaminen ja Aikasarja-analyysi, 5 op Esittely MS-C2128 Ennustaminen ja Aikasarja-analyysi, 5 op Esittely Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Perustieteiden korkeakoulu Aalto-yliopisto Syksy 2015 Aikataulu ja suoritustapa (Katso MyCourses) Luennot

Lisätiedot

Erkki Antila Teknillinen tiedekunta

Erkki Antila Teknillinen tiedekunta 9.10. 2012 Toimintakatsaus ja vuorovaikutussuhteet Erkki Antila Teknillinen tiedekunta Asialista Teknillinen tiedekunta Strategia Painoalat Koulutus ja tutkimus Koulutusohjelmat Tutkimustoiminta Tutkimusalusta

Lisätiedot

TIETOTEKNIIKKA 2012-2013 Koodi Vanha opintojakso op ov Vastuuhenkilö LV 2011-2012 vastaavat opinnot tai korvaava suoritustapa TTE.

TIETOTEKNIIKKA 2012-2013 Koodi Vanha opintojakso op ov Vastuuhenkilö LV 2011-2012 vastaavat opinnot tai korvaava suoritustapa TTE. TIETOTEKNIIKKA 2012-2013 Koodi Vanha opintojakso op ov Vastuuhenkilö LV 2011-2012 vastaavat opinnot tai korvaava suoritustapa TTE.344 Agenttipohjainen tietojenkäsittely 3 Ei voi suorittaa, tilalle jokin

Lisätiedot

Energiaopinnot Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa. 19.11.2015 Maija Leino

Energiaopinnot Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa. 19.11.2015 Maija Leino Energiaopinnot Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa 19.11.2015 Maija Leino Kuka? Maija Leino, Nuorempi tutkija, maija.leino@lut.fi Ympäristötekniikan DI Sivuaineena LVI-talotekniikka ja Kestävä yhdyskunta

Lisätiedot

MASIT18 Simuloinnin ja suunnittelun uudet sovellustavat ja liiketoiminta

MASIT18 Simuloinnin ja suunnittelun uudet sovellustavat ja liiketoiminta MASIT18 Simuloinnin ja suunnittelun uudet sovellustavat ja liiketoiminta Projektin tulokset: SISUQ8-menetelmä simulointiprojektien hallintaan ja simuloinnin käyttöönoton tueksi 11 erityyppistä simulointituoteaihioita

Lisätiedot

Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet

Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet Aalto yliopiston kauppakorkeakoulun tutkimus rahoittajina: TEKES, EK ja Teknologiateollisuus Erkki Ormala, Sampo Tukiainen ja Jukka Mattila http://urn.fi/urn:isbn:978-952-60-5881-8

Lisätiedot

Logistiikkajärjestelmien mallintaminen - käytännön sovelluksia

Logistiikkajärjestelmien mallintaminen - käytännön sovelluksia FORS-seminaari 2005 - Infrastruktuuri ja logistiikka Logistiikkajärjestelmien mallintaminen - käytännön sovelluksia Ville Hyvönen EP-Logistics Oy Taustaa Ville Hyvönen DI (TKK, teollisuustalous, tuotannon

Lisätiedot

Tietojenkäsittelytieteiden koulutusohjelma. Tietojenkäsittelytieteiden laitos Department of Information Processing Science

Tietojenkäsittelytieteiden koulutusohjelma. Tietojenkäsittelytieteiden laitos Department of Information Processing Science Tietojenkäsittelytieteiden koulutusohjelma Tietojenkäsittelytieteet Laskennallinen data-analyysi Ohjelmistotekniikka, käyttöjärjestelmät, ihminen-kone -vuorovaikutus Teoreettinen tietojenkäsittelytiede

Lisätiedot

Tutkintovaatimukset suoraan DI-vaiheeseen valituille

Tutkintovaatimukset suoraan DI-vaiheeseen valituille 1 / 10 Tutkintovaatimukset suoraan DI-vaiheeseen valituille Tutkintovaatimukset määräytyvät suoraan DI-vaiheeseen valituilla opiskelijoilla pääsääntöisesti samoin kuin muillakin DI-tutkintoa suorittavilla

Lisätiedot

E. Oja ja H. Mannila Datasta Tietoon: Luku 2

E. Oja ja H. Mannila Datasta Tietoon: Luku 2 2. DATASTA TIETOON: MITÄ DATAA; MITÄ TIETOA? 2.1. Data-analyysin ongelma Tulevien vuosien valtava haaste on digitaalisessa muodossa talletetun datan kasvava määrä Arvioita: Yhdysvaltojen kongressin kirjasto

Lisätiedot

Opiskelusta taidot työelämään Tiedon merkitys työelämässä. Kimmo Vänni TAMK 05.02.2008

Opiskelusta taidot työelämään Tiedon merkitys työelämässä. Kimmo Vänni TAMK 05.02.2008 Opiskelusta taidot työelämään Tiedon merkitys työelämässä Kimmo Vänni TAMK 05.02.2008 Mistä kaikesta tässä tulisi tietää? Keskeiset työtehtävät Toimit teknisenä kouluttajana sekä asiantuntijana. Keskityt

Lisätiedot

Prognos Julkaisusuunnitelmat

Prognos Julkaisusuunnitelmat Prognos Julkaisusuunnitelmat Työsuunnitelmiin liittyvien raporttien ja vuosiseminaarien lisäksi suunnitellut julkaisut Casejoryt 09/2005 & JR4 25.1.2005 päivitetty tilanne Casejoryt 04/2006 päivitetty

Lisätiedot

matematiikka Tapio Helin Nuorten akatemiaklubi Helsinki 16.02.2015 Matematiikan ja tilastotieteen laitos

matematiikka Tapio Helin Nuorten akatemiaklubi Helsinki 16.02.2015 Matematiikan ja tilastotieteen laitos HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI Leipätyönä sovellettu matematiikka Tapio Helin Nuorten akatemiaklubi Helsinki 16.02.2015 Matematiikan ja tilastotieteen laitos Tapio Helin

Lisätiedot

MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti. Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä

MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti. Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä Alueellisen kilpailukyvyn arviointimalli (Ståhle, Sotarauta & Pöyhönen 2004:6) Kainuun maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

Tutkimustoiminnan tiedonkeruu ammattikorkeakouluilta Kota-amkota-seminaari 13. -14.11.2007

Tutkimustoiminnan tiedonkeruu ammattikorkeakouluilta Kota-amkota-seminaari 13. -14.11.2007 Tutkimustoiminnan tiedonkeruu ammattikorkeakouluilta Kota-amkota-seminaari 13. -14.11.2007 Tilastoinnin perusperiaatteet: Tutkimuksella ja kehittämisellä tarkoitetaan yleisesti systemaattista toimintaa

Lisätiedot

The spectroscopic imaging of skin disorders

The spectroscopic imaging of skin disorders Automation technology October 2007 University of Vaasa / Faculty of technology 1000 students 4 departments: Mathematics and statistics, Electrical engineerin and automation, Computer science and Production

Lisätiedot

Building Information Model (BIM) promoting safety in the construction site process. SafetyBIM research project 10/2007 2/2009. (TurvaBIM in Finnish)

Building Information Model (BIM) promoting safety in the construction site process. SafetyBIM research project 10/2007 2/2009. (TurvaBIM in Finnish) Building Information Model (BIM) promoting safety in the construction site process research project 10/2007 2/2009 (TurvaBIM in Finnish) Building Information Model (BIM) promoting safety in the construction

Lisätiedot

Heikko signaali on ensimmäinen ilmaus muutoksesta tai se voi olla juuri se sysäys, joka muuttaa tapahtumien kulkua ratkaisevasti erilaiseen suuntaan.

Heikko signaali on ensimmäinen ilmaus muutoksesta tai se voi olla juuri se sysäys, joka muuttaa tapahtumien kulkua ratkaisevasti erilaiseen suuntaan. 1 Heikko signaali on ensimmäinen ilmaus muutoksesta tai se voi olla juuri se sysäys, joka muuttaa tapahtumien kulkua ratkaisevasti erilaiseen suuntaan. Sen yhteyttä tulevaan tilanteeseen ei välttämättä

Lisätiedot

Tutkimustoiminnan tiedonkeruu ammattikorkeakouluilta Kota-amkota-seminaari 6. -7.11.2007

Tutkimustoiminnan tiedonkeruu ammattikorkeakouluilta Kota-amkota-seminaari 6. -7.11.2007 Tutkimustoiminnan tiedonkeruu ammattikorkeakouluilta Kota-amkota-seminaari 6. - Tutkimustoiminnan tilastointi: Tiede, teknologia ja tietoyhteiskunta -vastuualue Ensimmäinen virallinen tilasto vuodelta

Lisätiedot

EKOSYSTEEMIT INVEST IN TYÖKALUNA?

EKOSYSTEEMIT INVEST IN TYÖKALUNA? EKOSYSTEEMIT INVEST IN TYÖKALUNA? Mitä Invest in -tapahtumat ovat? M&A T&K&I toimintaa GREEN FIELD Jackpot Pääomasijoitus Tutkimus -rahaa Grants Uusi tuotannollinen yritys suomeen Green Field Yritysosto

Lisätiedot

Virtaussimulaatioseminaari 29.3.2007. teollisuuden puheenvuorot: virtaussimulaatiot, merkitys ja kehitystarpeet

Virtaussimulaatioseminaari 29.3.2007. teollisuuden puheenvuorot: virtaussimulaatiot, merkitys ja kehitystarpeet Virtaussimulaatioseminaari 29.3.2007 teollisuuden puheenvuorot: virtaussimulaatiot, merkitys ja kehitystarpeet T. Toppila (FNS) Espoo Dipoli 29.3.2007 29.3.2007 1 FNS CFD virtaussimuloinnit, taustaa :

Lisätiedot

Laaja-alainen, opiskelijalähtöinen ja projektiperusteinen opetussuunnitelma, case Monitori

Laaja-alainen, opiskelijalähtöinen ja projektiperusteinen opetussuunnitelma, case Monitori Laaja-alainen, opiskelijalähtöinen ja projektiperusteinen opetussuunnitelma, case Monitori Insinöörikoulutuksen Foorumi 2012 Seminaariesitelmä Timo Turunen ja Matti Welin Monitori koulutusalarajat ylittävä

Lisätiedot

JOITAKIN KOMMENTTEJA JA LISÄEHDOTUKSIA TIETEEN METODIIKKA MODUULIN YHTEISEEN KURSSILISTAAN Esitys 25.4.2007 KK

JOITAKIN KOMMENTTEJA JA LISÄEHDOTUKSIA TIETEEN METODIIKKA MODUULIN YHTEISEEN KURSSILISTAAN Esitys 25.4.2007 KK JOITAKIN KOMMENTTEJA JA LISÄEHDOTUKSIA TIETEEN METODIIKKA MODUULIN YHTEISEEN KURSSILISTAAN Esitys 25.4.2007 KK 1 Osastojen kommentteja (1. ja 2.) ja tarkennus (3.) : 1. Tu-osasto (suunn. Tarja Timonen,

Lisätiedot

Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen

Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen Hanketyöpaja LLP-ohjelman keskitettyjä hankkeita (Leonardo & Poikittaisohjelma) valmisteleville11.11.2011 Työsuunnitelma Vastaa kysymykseen mitä projektissa

Lisätiedot

Matematiikka ja tilastotiede. Orientoivat opinnot / 25.8.2015

Matematiikka ja tilastotiede. Orientoivat opinnot / 25.8.2015 Matematiikka ja tilastotiede Orientoivat opinnot / 25.8.2015 Tutkinnot Kaksi erillistä ja peräkkäistä tutkintoa: LuK + FM Laajuudet 180 op + 120 op = 300 op Ohjeellinen suoritusaika 3 v + 2 v = 5 v Tutkinnot

Lisätiedot

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto Serve Research Brunch 24.10.2013 Esityksen sisältö ATLAS-hanke lyhyesti ATLAS-kartan kehittäminen:

Lisätiedot

Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015

Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015 Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015 Reijo Salonen Johtaja, Lääketutkimus ja kehitys Orion Yliopistot Terveydenhoito Teollisuus Kolme pilaria,

Lisätiedot

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010 SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010 Sähkötekniikan koulutusohjelman toimintaympäristö ja osaamistavoitteet Sähkötekniikan koulutusohjelma on voimakkaasti poikkialainen ja antaa mahdollisuuden perehtyä

Lisätiedot

Suomen 2011 osallistumiskriteerit

Suomen 2011 osallistumiskriteerit KAH Suomen 2011 osallistumiskriteerit ARTEMIS Call 2011 -työpaja @ Helsinki 17.1.2011 Oiva Knuuttila KAH ARTEMIS Advanced Research and Technology for Embedded Intelligence and Systems Sulautettuja tietotekniikkajärjestelmiä

Lisätiedot

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Anne Mari Juppo, Nina Katajavuori University of Helsinki Faculty of Pharmacy 23.7.2012 1 Background Pedagogic research

Lisätiedot

Tähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009

Tähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009 Tähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009 2009-01-12 Yleistä Luennot Luennoija hannu.p.parviainen@helsinki.fi Aikataulu Observatoriolla Maanantaisin 10.00-12.00 Ohjattua harjoittelua maanantaisin 9.00-10.00

Lisätiedot

Kestävä kehitys, vastuullisuus. Työryhmän kokous 26.10

Kestävä kehitys, vastuullisuus. Työryhmän kokous 26.10 Kestävä kehitys, vastuullisuus Työryhmän kokous 26.10 Agenda Kooste haastattelukierrokselta (toimitetaan myöhemmin) Toimintasuunnitelma 2016, alustava ehdotus Raportti 2016 muoto ja sisältö, alustava ehdotus

Lisätiedot

Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto

Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Julian Voss, Quantum man, 2006 (City of Moses Lake, Washington, USA) Kolme näkökulmaa

Lisätiedot

Cleantech-klusteriyhteistyö Itämeren alueella Case BSR Stars

Cleantech-klusteriyhteistyö Itämeren alueella Case BSR Stars Cleantech-klusteriyhteistyö Itämeren alueella Case BSR Stars Riku Rikkola Kehittämispäällikkö EU toiminnot ja partneriverkostot Finnish Cleantech Cluster Sisältö Finnish Cleantech Cluster BSR Stars lippulaivaohjelma

Lisätiedot

Teknillinen fysiikka ja matematiikka (TFM) Moduulit lv 2010-2011

Teknillinen fysiikka ja matematiikka (TFM) Moduulit lv 2010-2011 Teknillinen fysiikka ja matematiikka (TFM) Moduulit lv 2010-2011 TEKNIIKAN KANDIDAATIN TUTKINTO (180 op) F901-P Perusopinnot P (80 op) Vastuuopettaja: professori Martti Puska Matematiikka (30 op) Mat-1.1010

Lisätiedot

OIA on yhteistyösopimus, jonka sisältönä ovat

OIA on yhteistyösopimus, jonka sisältönä ovat OIA on yhteistyösopimus, jonka sisältönä ovat Innovaatiotoimintaa tukevien yhteistyörakenteiden kehittäminen Innovaatiokeskusten vahvistaminen ja kansainvälistäminen Oulun kaupungin roolin vahvistaminen

Lisätiedot

Suomen ja korkeatasoisen tutkimuksen kohtalonyhteys. Raimo Sepponen, prof. Elektroniikan laitos Sähkötekniikan korkeakoulu Aalto yliopisto

Suomen ja korkeatasoisen tutkimuksen kohtalonyhteys. Raimo Sepponen, prof. Elektroniikan laitos Sähkötekniikan korkeakoulu Aalto yliopisto Suomen ja korkeatasoisen tutkimuksen kohtalonyhteys Raimo Sepponen, prof. Elektroniikan laitos Sähkötekniikan korkeakoulu Aalto yliopisto Nordic Innovation Monitor 2009 There is probably no historical

Lisätiedot

Tutkimuksen tuottavuuden kehitys Suomen yliopistoissa

Tutkimuksen tuottavuuden kehitys Suomen yliopistoissa Tutkimuksen tuottavuuden kehitys Suomen yliopistoissa Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö, Helsinki Esitelmä tiedepolitiikka -työryhmässä Hankkeen tutkimusjohtaja:

Lisätiedot

Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Kimmo Ahola

Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Kimmo Ahola M2M - uutta liiketoimintaa ja rahoitusta - työpaja 19.2.2013, Tampere Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Kimmo Ahola Ubicom ohjelman päällikkö, Twitter: @KimmoAhola Helmikuu 2013 Ubicom Embedded ICT Finland

Lisätiedot

Ke3130900 Kemiantekniikan tietotekniikka Luento 2

Ke3130900 Kemiantekniikan tietotekniikka Luento 2 Ke3130900 Kemiantekniikan tietotekniikka Luento 2 Kimmo Klemola 25.01.2007 January 25, 2007 Kimmo Klemola 1 Prosessiteknologian peruskäsitteitä TASE ILMIÖ PROSESSI MALLI PROSESSIMALLI PROSESSIMALLITUS

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Agenda. Johdanto Ominaispiirteitä Kokonaisjärjestelmän määrittely Eri alojen edustajien roolit Sulautetut järjestelmät ja sulautettu ohjelmointi

Agenda. Johdanto Ominaispiirteitä Kokonaisjärjestelmän määrittely Eri alojen edustajien roolit Sulautetut järjestelmät ja sulautettu ohjelmointi 1. Luento: Sulautetut Järjestelmät Arto Salminen, arto.salminen@tut.fi Agenda Johdanto Ominaispiirteitä Kokonaisjärjestelmän määrittely Eri alojen edustajien roolit Sulautetut järjestelmät ja sulautettu

Lisätiedot

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene Skene Muokkaa perustyyl. Games Refueled napsautt. @Games for Health, Kuopio Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. 2013 kari.korhonen@tekes.fi www.tekes.fi/skene 10.9.201 3 Muokkaa Skene boosts perustyyl.

Lisätiedot

Tutkimustoiminnan tiedonkeruu yliopistoilta ja ammattikorkeakouluilta Kota-Amkota-seminaari 23. -24.9.2010

Tutkimustoiminnan tiedonkeruu yliopistoilta ja ammattikorkeakouluilta Kota-Amkota-seminaari 23. -24.9.2010 Tutkimustoiminnan tiedonkeruu yliopistoilta ja ammattikorkeakouluilta Kota-Amkota-seminaari 23. -24.9.2010 Tutkimustoiminnan tilastointi: Ensimmäinen virallinen tilasto vuodelta 1971 Laaditaan vuosittain

Lisätiedot

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 1 TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 Oulun Yliopisto / Tieteen päivät 2015 2 TIETEEN PÄIVÄT Järjestetään Oulussa osana yliopiston avajaisviikon ohjelmaa Tieteen päivät järjestetään saman konseptin mukaisesti

Lisätiedot

Ohjelmistoihin perustuva liiketoiminta: haasteita ja mahdollisuuksia

Ohjelmistoihin perustuva liiketoiminta: haasteita ja mahdollisuuksia Ohjelmistoihin perustuva liiketoiminta: haasteita ja mahdollisuuksia Virkaanastujaisesitelmä 16.9.2003 Professori Jyrki Kontio Ohjelmistotuoteliiketoiminta jyrki.kontio@hut.fi http://www.soberit.hut.fi/swbiz

Lisätiedot

Nanoteknologian tulevaisuuden näkymistä. Erja Turunen Vice President, Applied Materials 25.9.2012

Nanoteknologian tulevaisuuden näkymistä. Erja Turunen Vice President, Applied Materials 25.9.2012 Nanoteknologian tulevaisuuden näkymistä Erja Turunen Vice President, Applied Materials 25.9.2012 24/09/2012 2 Nanoturvallisuus, osa uuden teknologian käyttöön liittyvien riskien tarkastelua Nanoskaalan

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia osallistumisesta EU projekteihin. 7. puiteohjelman uusien hakujen infopäivät 2011

Käytännön kokemuksia osallistumisesta EU projekteihin. 7. puiteohjelman uusien hakujen infopäivät 2011 Käytännön kokemuksia osallistumisesta EU projekteihin 7. puiteohjelman uusien hakujen infopäivät 2011 15.3.2010 07.09.2011 Markku Timo Ture Nikkilä T&K yritys, 8 henkilöä Elastopoli Oy PK-yritys, omistajina

Lisätiedot

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa)

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa) Tutkimuksen laadunvarmistus laitostasolla: Itsearviointi Tutkimuksen laadunvarmistukseen ja laadun arviointiin liittyvä kysely on tarkoitettu vastattavaksi perusyksiköittäin (laitokset, osastot / laboratoriot,

Lisätiedot

Perustietoa hankkeesta

Perustietoa hankkeesta Perustietoa hankkeesta Kiina-verkosto on perustettu 1990 luvulla. Kam oon China verkoston nimellä toiminta on jatkunut vuodesta 2007 alkaen. Hankkeen hallinnoija: Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä 1.8.2012

Lisätiedot

Rakentamisen 3D-mallit hyötykäyttöön

Rakentamisen 3D-mallit hyötykäyttöön Rakentamisen 3D-mallit hyötykäyttöön 1 BIM mallien tutkimuksen suunnat JAO, Jyväskylä, 22.05.2013 Prof. Jarmo Laitinen, TTY rakentamisen tietotekniikka Jarmo Laitinen 23.5.2013 Jarmo Laitinen 23.5.2013

Lisätiedot

Luku 2. Datasta tietoon: mitä dataa? mitä tietoa?

Luku 2. Datasta tietoon: mitä dataa? mitä tietoa? 1 / 14 Luku 2. Datasta tietoon: mitä dataa? mitä tietoa? T-61.2010 Datasta tietoon, syksy 2011 professori Erkki Oja Tietojenkäsittelytieteen laitos, Aalto-yliopisto 31.10.2011 2 / 14 Tämän luennon sisältö

Lisätiedot

Indoor Environment 2011-2015

Indoor Environment 2011-2015 Indoor Environment 2011-2015 18.4.2013 Risto Kosonen Ohjelma on investointinäkökulmasta edennyt pääosin suunnitelman mukaisesti Työpaketti Kumulatiiviset kustannukset 1.5.2011 31.8.2012 Kumulatiiviset

Lisätiedot

Aalto University School of Engineering Ongelmaperusteisen oppimisen innovatiivinen soveltaminen yliopisto-opetuksessa

Aalto University School of Engineering Ongelmaperusteisen oppimisen innovatiivinen soveltaminen yliopisto-opetuksessa Aalto University School of Engineering Ongelmaperusteisen oppimisen innovatiivinen soveltaminen yliopisto-opetuksessa Cleantech gaalan iltapäiväseminaari 20.11.2013 Helena Mälkki & Petri Peltonen Aalto-yliopisto,

Lisätiedot

Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time

Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time for First Lives 2009 Kimmo Ahola 1 Mitä ohjelma tarjoaa Rahoitusta Resursseja Tietoa Päätösten tukea Verkostoja Luottamusta - Mahdollisuuksia

Lisätiedot

ModerniOptiikka. InFotonics Center Joensuu

ModerniOptiikka. InFotonics Center Joensuu ModerniOptiikka InFotonics Center Joensuu Joensuun Tiedepuistossa sijaitseva InFotonics Center on fotoniikan ja informaatioteknologian yhdistävä kansainvälisen tason tutkimus- ja yrityspalvelukeskus. Osaamisen

Lisätiedot

4.5. MATEMAATTISTEN AINEIDEN OPETTAJANKOULUTUS. 4.5.1. Tutkinnon rakenne. Matemaattisten aineiden koulutusohjelma

4.5. MATEMAATTISTEN AINEIDEN OPETTAJANKOULUTUS. 4.5.1. Tutkinnon rakenne. Matemaattisten aineiden koulutusohjelma Matemaattisten aineiden 82 4.5. MATEMAATTISTEN AINEIDEN OPETTAJANKOULUTUS Koulutuksesta vastaa professori Seppo Pohjolainen, Matematiikan laitos, huone Sg207, puhelin 365 2424 email: seppo.pohjolainen@tut.fi.

Lisätiedot

Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet

Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet TkT Kari Tilli Teknologiajohtaja Tekes LEAD projektiseminaari, Dipoli, Espoo 24. toukokuuta 2005 Teknologian kehittämiskeskus 1 Esityksen

Lisätiedot

Liikkuvien työkoneiden etäseuranta

Liikkuvien työkoneiden etäseuranta Liikkuvien työkoneiden etäseuranta TAMK IoT Seminaari 14.4.2016 2 1) IoT liiketoiminnan tukena 2) Iot ja liikkuvat työkoneet 3) Case esimerkit 4) Yhteenveto, johtopäätökset, tulevaisuuden näkymät Cinia

Lisätiedot

elearning Trends and Case Examples from Finland IT in Education and HRM- Conference 26.11.2013 Ms. Piia Liikka

elearning Trends and Case Examples from Finland IT in Education and HRM- Conference 26.11.2013 Ms. Piia Liikka elearning Trends and Case Examples from Finland IT in Education and HRM- Conference 26.11.2013 Ms. Piia Liikka The Association of Finnish elearning Works as an unbiased, non-profit advocate for elearning

Lisätiedot

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Markus Kajanto Teollisuuden digitalisaation myötä johdon käsitykset organisaation resursseista, osaamisesta ja prosesseista ovat avainasemassa

Lisätiedot

CIE Center for Internet Excellence - www.cie.fi

CIE Center for Internet Excellence - www.cie.fi CIE Center for Internet Excellence - www.cie.fi CIE (Center for Internet Excellence) on Oulun yliopiston yhteydessä Oulun Innovaatioallianssin (OIA) jäsenten ohjauksessa toimiva tutkimus- ja innovaatioyksikkö.

Lisätiedot

Suomen haasteet ja mahdollisuudet

Suomen haasteet ja mahdollisuudet Suomen haasteet ja mahdollisuudet Placeholder for optional product photo (Delete box if not used) Ympäristömittaus ja monitorointiala kansalliseksi kehitystyöksi Kutsuseminaari Vantaalla Heurekassa 29.1.2007

Lisätiedot

Tietotekniikka ei riitä palvelujen tuottavuus ratkaisee. Olli Martikainen 19.3.2013

Tietotekniikka ei riitä palvelujen tuottavuus ratkaisee. Olli Martikainen 19.3.2013 Tietotekniikka ei riitä palvelujen tuottavuus ratkaisee Olli Martikainen 19.3.2013 Miten tuottavuus syntyy? 1. Miten tuottavuus syntyy? Tuotanto voidaan kuvata työhön vaadittavien investointien ja itse

Lisätiedot

Teollinen Internet. Tatu Lund

Teollinen Internet. Tatu Lund Teollinen Internet Tatu Lund Suomalaisen yritystoiminnan kannattavuus ja tuottavuus ovat kriisissä. Nokia vetoinen ICT klusteri oli tuottavuudeltaan Suomen kärjessä ja sen romahdus näkyy selvästi tilastoissa.

Lisätiedot

Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen

Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmän kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmä Hankkeen organisointi ja aikataulu hankkeen avainhenkilöt DI Lauri Merikallio (Tieliikelaitos) KTM Mari-Anna Vallas (Tieliikelaitos)

Lisätiedot

Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena

Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena Case Saudi Arabia EduCluster Finland Ltd. Anna Korpi, Manager, Client Relations AIPA-päivät Kouvolassa 11.6.2013 11.6.2013 EduCluster Finland Ltd Contents

Lisätiedot

Käytettävyyslaatumallin rakentaminen web-sivustolle. Oulun yliopisto tietojenkäsittelytieteiden laitos pro gradu -suunnitelma Timo Laapotti 28.9.

Käytettävyyslaatumallin rakentaminen web-sivustolle. Oulun yliopisto tietojenkäsittelytieteiden laitos pro gradu -suunnitelma Timo Laapotti 28.9. Käytettävyyslaatumallin rakentaminen web-sivustolle Tapaus kirjoittajan ABC-kortti Oulun yliopisto tietojenkäsittelytieteiden laitos pro gradu -suunnitelma Timo Laapotti 28.9.2005 Kirjoittajan ABC-kortti

Lisätiedot

Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry

Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry Avoimen ohjelmistoliiketoimintaverkoston ja -yhteistyön koordinoija Ilkka Lehtinen Matti Saastamoinen Avoimuus ja vapaus - Pieni tulipalo v. 1492 mahdollisti

Lisätiedot

Onnistunut ohjelmistoprojekti

Onnistunut ohjelmistoprojekti Onnistunut ohjelmistoprojekti 2.12.2008 Hermanni Hyytiälä Reaktor Innovations Oy Agenda Yritysesittely Keinoja onnistuneeseen ohjelmistoprojektiin Ihmiset Menetelmät Käytännöt ja työkalut Tulevaisuuden

Lisätiedot

Kansainvälistyvä Keski-Suomi

Kansainvälistyvä Keski-Suomi Kansainvälistyvä Keski-Suomi 18.4.2008 Ritva Nirkkonen toimitusjohtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Osuus, % Keski-Suomen teollisuuden

Lisätiedot

Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta

Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Kari Wirman 7.11.2013 Kari Wirman 21.11.2013 Kari Wirman, ICT-pooli Tieto Tieto on nyky-yhteiskunnan

Lisätiedot

BIM Metropoliassa 21.11.2013. Päivi Jäväjä, yliopettaja Metropolia AMK

BIM Metropoliassa 21.11.2013. Päivi Jäväjä, yliopettaja Metropolia AMK BIM Metropoliassa 21.11.2013 Päivi Jäväjä, yliopettaja Metropolia AMK Metropolia lyhyesti Suomen suurin ammattikorkeakoulu Toiminut vuodesta 2008, kun silloinen Stadia ja Evtek yhdistyivät Neljä koulutusalaa

Lisätiedot

SCIENTIX - LUMA-opettajien. uusia ideoita opetukseen. M ij P ll i. Maija Pollari LUMA-keskus Suomi MAOL-kevätkoulutuspäivä 18.4.

SCIENTIX - LUMA-opettajien. uusia ideoita opetukseen. M ij P ll i. Maija Pollari LUMA-keskus Suomi MAOL-kevätkoulutuspäivä 18.4. SCIENTIX - LUMA-opettajien verkkoportaalista t uusia ideoita opetukseen M ij P ll i Maija Pollari LUMA-keskus Suomi MAOL-kevätkoulutuspäivä 18.4.2015 Mitä ajatuksia herättävät nämä yhdistelmät: Opettaja

Lisätiedot

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Infra Rakentaminen ja palvelut 2001-2005 Loppuseminaari 2.3.2006 Infra-ohjelma on tukenut alan

Lisätiedot

Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa. Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi

Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa. Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi Reijo Kangas Tekes San Jose, USA Taustaa Ratas 1980-1990 luvulla

Lisätiedot

Visualisointi informaatioverkostojen 2011-2012. Opintoneuvoja Pekka Siika-aho 24.11.2011 (päivitys mm. Janne Käen visualisoinnin pohjalta)

Visualisointi informaatioverkostojen 2011-2012. Opintoneuvoja Pekka Siika-aho 24.11.2011 (päivitys mm. Janne Käen visualisoinnin pohjalta) Visualisointi informaatioverkostojen opinto-oppaasta 2011-2012 Opintoneuvoja Pekka Siika-aho 24.11.2011 (päivitys mm. Janne Käen visualisoinnin pohjalta) Diplomi-insinöörin tutkinto (DI, 120 op) Diplomityö

Lisätiedot

Opiskelijavaihto- kulttuurienvälisen kompetenssin kehittämismatka? Elisa Hassinen Lahden ammattikorkeakoulu Jyväskylän yliopisto

Opiskelijavaihto- kulttuurienvälisen kompetenssin kehittämismatka? Elisa Hassinen Lahden ammattikorkeakoulu Jyväskylän yliopisto Opiskelijavaihto- kulttuurienvälisen kompetenssin kehittämismatka? Elisa Hassinen Lahden ammattikorkeakoulu Jyväskylän yliopisto 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Mitä tutkittiin ja miksi? - tutkimus on osa

Lisätiedot

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Käsitteitä Avointa tietoa ovat ne digitaaliset sisällöt ja datat, joita kuka tahansa voi vapaasti ja maksutta

Lisätiedot

BUILDINGSMART ON KANSAINVÄLINEN FINLAND

BUILDINGSMART ON KANSAINVÄLINEN FINLAND BUILDINGSMART ON KANSAINVÄLINEN TOIMINNAN TARKOITUS Visio buildingsmartin tavoitteena on vakiinnuttaa tietomallintaminen osaksi rakennetun ympäristön hallintaa. Missio buildingsmart edistää kaikille rakennetun

Lisätiedot

Kansantalouspeli & Beer Game

Kansantalouspeli & Beer Game MS-C2132 Systeemianalyysilaboratorio I Laboratoriotyö 1 Kansantalouspeli & Beer Game Systeemiajattelu ja pelaaminen dynaamisten systeemien ymmärtämisessä Kansantalouspeli Laboratoriotyö 1 Tavoitteena ohjata

Lisätiedot

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen

Lisätiedot

Tietojärjestelmän osat

Tietojärjestelmän osat Analyysi Yleistä analyysistä Mitä ohjelmiston on tehtävä? Analyysin ja suunnittelun raja on usein hämärä Ei-tekninen näkökulma asiakkaalle näkyvien pääkomponenttien tasolla Tietojärjestelmän osat Laitteisto

Lisätiedot

FISS -teolliset symbioosit Suomessa. Henrik Österlund 10.9.2015

FISS -teolliset symbioosit Suomessa. Henrik Österlund 10.9.2015 FISS -teolliset symbioosit Suomessa Henrik Österlund 10.9.2015 Tarve teolliselle muutokselle Suomessa Yhteiskunnallinen tarve Suomi tarvitsee uusia tukijalkoja talouteen, globaaleilla markkinoilla toimivaa

Lisätiedot