AIKUISOPISKELIJAA EI JÄTETÄ

Transkriptio

1 AIKUISOPISKELIJAA EI JÄTETÄ Aikuisopiskelun ohjaus ja tukitoimenpiteet Noste-ohjelmassa Kirsti Hulkari

2 1 JOHDANTO AINEISTONKERUU AIKUISTEN OHJAUS Ohjaus ja tukitoimet käsitteenä Aikuisten ohjauksen tarve TUTKIMUKSEN TULOKSET Ohjauksen ja tuen tarve Noste-opiskelijoilla... 8 Haasteena oppimisvalmiudet...9 Opiskeluun liittyvät pelot...17 Tarve henkilökohtaiseen ohjaukseen Ohjauksen järjestäminen ja sisällöt hakevassa vaiheessa Tiedontarve tutkinnon suorittamisesta...19 Kannustus ja rohkaisu...19 Koulutusbyrokratiasta selviytyminen...20 Elämäntilanteen kartoitus Ohjauksen ja tuen tarve tutkinnon suorittamisen aikana Tutkinnon ja opintojen henkilökohtaistaminen...21 Henkilökohtaisen näyttösuunnitelman laatiminen ja näytöt...23 Välineaineopinnot (mm. matematiikka, äidinkieli)...24 Lisäopetus...24 Erityisohjaus luki-vaikeuksiin...25 Muut opiskelua tukevat toimet Tuen ja ohjaustarpeen tunnistaminen tutkinnon suorittamisen aikana Oppimisvalmiuksien kartoittaminen Oppimisvalmennus tutkinnon suorittamisen aikana Ohjauksen sisältö ja muodot tutkinnon suorittamisen aikana Henkilökohtainen ohjaus...36 Ryhmäohjaus...37 Työpaikalla tapahtuva ohjaus...37 Verkko-ohjaus OHJAUKSEN ARVIOINTI Ohjauksen ja ammattitaitoisten ohjaajien määrä Arvio ohjauksen onnistumisesta Ohjaukseen ja tukitoimenpiteisiin liittyvät kehittämistarpeet Ikuinen resurssipula vai ongelmia resurssien hyödyntämisessä?...43 Oppimisvaikeuksien kartoittaminen ja osaamisen kehittäminen...46 Henkilökohtaistamisen kehittäminen...46 Ohjauksen verkostoyhteistyö...47 Taloudellisten resurssien varmistaminen jatkossa JOHTOPÄÄTÖKSET JA KEHITTÄMISEHDOTUKSET LÄHTEET

3 1 JOHDANTO Sekä kansainvälisessä että kansallisessa koulutuspolitiikassa on viime vuosien aikana korostettu aikuisille suunnattujen ohjaus- ja neuvontapalveluiden saatavuutta, laadun varmistamista ja palvelumuotojen monipuolistamista. Yhteiskunnallisen murroksen vuoksi työelämän epävarmuus on lisääntynyt, ja yksilöiden oma elämänhallinta on sen seurauksena tullut haasteellisemmaksi. Elämänkulku ja ura vaativat nykyään yksilöllisempiä ratkaisuja kuin perinteiset opinto-, ammatti- ja työurat. Aikuisen moninaiset roolit vaikuttavina kansalaisina, kasvattajina ja tuotannon tekijöinä on huomioitu elinikäisessä oppimisessa. Nämä roolit vaikuttavat myös aikuisten ohjaustarpeisiin sekä hakeutumisvaiheessa että tutkinnon suorittamisen aikana. Yhteiskunnassa ja aikuiskoulutuksessa tapahtuneet muutokset asettavat haasteita erityisesti matalasti koulutetun väestön koulutukseen osallistumiselle ja koulutuksen järjestämiselle. Opintojen aikaisen ohjauksen ja tuen tarvetta ovat lisänneet koulutuksen edellyttämien tietoteknisten valmiuksien lisääntyminen, monimuotoisen aikuiskoulutuksen edellyttämä itseohjautuvuuden ja henkilökohtaistamisen vaatimus sekä osittain myös oppimisvaikeuksiin liittyvän tietoisuuden lisääntyminen. Aikuisten ohjauksen merkitys ja ohjaukseen liittyvät kehittämistarpeet ovat korostuneet ja tulleet näkyväksi myös Noste-koulutuksissa. Noste-ohjelma ( ) tukee vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien aikuisten osaamisen kehittämistä ja ammatillisten tutkintojen suorittamista. Ohjelman kohteena ovat vuotiaat työntekijät ja yrittäjät. Ohjelman tukitoimia suunnataan myös vuotiaille aikuisille, joiden perusopinnot ovat jääneet kesken. Koulutukseen hakeutumista edistävien toimien ja koulutuksen järjestämisen ohessa Noste-ohjelman rahoituksesta myönnetään resursseja opiskelun tukitoimiin, opiskeluvalmiuksia parantaviin opintoihin, välineaineopintoihin, opinto-ohjaukseen ja opiskelun henkilökohtaistamiseen. Ohjauksella tarkoitetaan niitä toimia, joiden avulla eri ikäiset kansalaiset voivat määritellä valmiutensa, taitonsa ja kiinnostuksensa eri elämänvaiheissa ja tehdä koulutukseen ja ammattiin liittyviä päätöksiä (Aikuisopiskelun tietopalvelujen, neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 2006). Opiskelun ohjaus, tukitoimenpiteet ja henkilökohtaistaminen olivat vuonna 2006 sekä Nostehankkeiden kehittämisen kohteina että Tampereen yliopiston ammattikasvatuksen tutkimus- ja koulutuskeskuksessa tehtävän arviointitutkimuksen painopistealueina. Tässä julkaisussa esitellään tutkimustulosten ohessa eri hankkeista kerättyjä hyviä käytäntöjä pääasiassa opintojen aikaisen ohjauksen ja tukitoimenpiteiden järjestämisestä ja toteuttamisesta. Julkaisu pyrkii antamaan virikkeitä ja uusia ajatuksia aikuiskoulutuksen piirissä toimivien henkilöiden ja organisaatioiden toteuttamalle kehittämistyölle. 3

4 2 AINEISTONKERUU Nosteen tukitoimenpiteitä ja aikuisten ohjausta koskeva kysely toteutettiin e-lomakekyselynä syyskuun 2006 aikana Noste-hankkeiden projektipäälliköille ja Noste-koulutuksia toteuttaneille kouluttajille. Kyselyyn saatiin yhteensä 114 vastausta. Vastaajista hankevetäjiä oli 38 ja kouluttajia 76. Kouluttajien kyselyssä kaksi vastaajaa olivat vastanneet kyselyyn useamman koulutusalan näkökulmasta, minkä vuoksi vastausten lukumääräksi tuli yhteensä 80. Koulutusaloittain kouluttajien vastaukset jakaantuivat seuraavasti (taulukko 1). Vastausten jakautuminen koulutusaloittain ATK-koulutus 12 Sosiaali-, terveys ja liik 18 MaRaTa 16 Tekniikka ja liikenne 13 Yht.k ja liiketalous 12 Ymp ja luonnonvara 3 Humanistinen ala 1 Kulttuuriala 1 Muu 4 yht. 80 Taulukko 1. Kouluttajien vastausten jakautuminen Kouluttajille suunnatussa kyselyssä kysymysten aiheet kohdistuivat opiskeluvalmiuksien selvittämiseen ja oppilaitoksissa käytössä oleviin oppimisvaikeuksien kartoitustapoihin sekä tuen tarpeen määrään ja laatuun koulutukseen hakeutumisvaiheessa ja tutkinnon suorittamisen aikana. Hankevetäjien kyselyssä vastaajilta tiedusteltiin ohjauksen järjestämistä, ohjaustarpeen havaitsemista, ohjausalan koulutuksen saaneiden henkilöiden määrää sekä arviota ohjauksen onnistumisesta ja kehittämistarpeista. Tutkimustulosten tarkastelussa ja raportoinnissa on hyödynnetty myös vuosien aikana suoritettujen Noste-opiskelijaryhmien haastatteluista saatuja tutkimustuloksia. 4

5 3 AIKUISTEN OHJAUS 3.1 Ohjaus ja tukitoimet käsitteenä Yhteisöllisen ja yhteiskunnallisen elämän muuttuessa epävarmemmaksi ja ennakoimattomammaksi elinikäisen oppimisen tavoite luo entistä monimuotoisempia tarpeita aikuisten ohjaukselle. Ohjausja neuvontatyön merkitys korostuu muutoksissa. Ohjaus toimii minuuden koostamisen paikkana aikana, jolloin joudutaan etsimään opiskelun, uran ja elämänkentän suuntia uudelleen. (Vanhalakka- Ruoho 2001.) Opinto-ohjaus on opiskelijoille suunnattua ohjaus-, tiedotus- ja neuvontapalvelua. Holistisessa ohjausmallissa ohjaustoiminta jaetaan opiskelijan kasvun ja kehityksen tukemiseen, opintojen ohjaukseen sekä ura- ja elämänsuunnittelun ohjaukseen (Kasurinen 2004, 41). Ohjauksen määritykset ovat sisällöltään vaihtelevia. Ohjauskäsitteen määrittelyn tekee haasteelliseksi ilmiön monikerroksisuus ja monet tulkinnat. Eri yhteyksissä ohjausta tulkitaan joko oman kokemuksen, toimintaympäristön tai käsitteellisen viitekehyksen pohjalta. (Numminen, Yrjölä, Lamminranta & Heikkinen 2004; Pajarinen, Puhakka & Vanhalakka-Ruoho 2004). Ohjauksella tarkoitetaan opiskelijan tukemista ja auttamista hänen opiskeluprosessissaan, ammatillisessa kehittymisessään sekä elämäntilanteessaan (Pasanen 2000, 124). Kosonen (2000) on kuvannut ohjaukseen liittyvää auttamista missiona, jossa pyritään edistämään asiakkaiden hyvinvointia ja kehittymistä ja heidän elämänsä onnistumista. Tavoitteena on tukea asiakkaan tai asiakasryhmien autonomiaa ja heidän kykyään itse ohjata itseään. Ohjauksen avulla opiskelija oppii tunnistamaan, arvioimaan ja kehittämään omia mahdollisuuksiaan toimia erilaisissa toimintaympäristöissä. Noste-koulutusten toimintaympäristöinä painottuvat erityisesti työelämän oppimisympäristöt. Arvioinnin keskeisenä tarkoituksena on omien toiveiden ja mahdollisuuksien vertailu, oma elämänhistoria ja oppimishistoria suhteessa tulevan koulutuksen tarjoamiin mahdollisuuksiin. Syvällisemmissä ohjauspalveluissa taas keskitytään opiskelijoiden tukemiseen oman henkilökohtaisen elämäntilanteen ja vaihtoehtoisten toimintatapojen jäsentämisessä. Ohjauksen tarkoituksena on keskustelun avulla edistää asiakkaan itsetuntemusta sekä omaa kykyä parantaa elämäänsä ja tehdä päätöksiä. Asiakas osallistuu aktiivisesti esittämiensä pulmien ratkaisuun. Hänen tavoitteensa ja tulkintansa ovat työskentelyn lähtökohtana. Asiakas on oman elämänsä asiantuntija (Aikuisopiskelijan tietopalvelujen, neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 2006.) Perusluonteeltaan ohjaus on yhteistyötä. Aikuisiällä tapahtuvaan opiskeluun liittyvät opintojen lisäksi monet erilaiset elämänroolit, joiden yhteensovittaminen saattaa olla haasteellista. Ohjaus tarjoaa opiskelijalle mahdollisuuden pohtia oppimiseen, työhön ja elämäntilanteeseen liittyvä kysymyksiä ja etsiä niihin yhdessä ratkaisuja. Aikuisopiskelun ohjauksen pyrkimyksenä on edistää opiskelijan henkilökohtaista suhdetta opiskeluun, jolloin opiskelija voi itse suunnitella, ylläpitää ja ohjata omaa oppimisprosessiaan (Pajarinen, Puhakka & Vanhalakka-Ruoho 2004). Toiminnan kohteena on prosessi, jossa opiskelija arvioi ja kehittää omia vahvuusalueitaan suhteessa oman toimintaympäristönsä mahdollisuuksiin (Helakorpi & Olkinuora 1997, 138). Tietopalveluilla tarkoitetaan sitä, että asiakkaalle annetaan hänen tarvitsemiaan tietoja koulutuksesta, tutkinnoista ja urapalveluista. Olennaista on tuottaa välineitä, joiden avulla kansalaiset pystyvät käyttämään tietoverkoista löytyvää tietoa hyödykseen ja tekemään heille 5

6 sopivia tutkinto- ja koulutusvalintoja. Tiedon tuottajan tehtävänä on huolehtia tietojen oikeellisuudesta ja riittävyydestä. (Aikuisopiskelijan tietopalvelujen, neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 2006.) Neuvonta on asiantuntijatietoon perustuvaa toimintaa, jossa asiakkaalle neuvotaan sopiva toimintatapa. Asiakas odottaa saavansa ongelmaansa asiantuntijan apua neuvonnan avulla. Asiakas on neuvon pyytäjä ja vastaanottaja, joka päättää neuvon noudattamisesta. Neuvonta- ja ohjauspalvelut voivat toimia henkilökohtaisesti kasvotusten, puhelinpalveluna tai sähköisenä verkkoneuvontana. Neuvontapalveluja voidaan toteuttaa myös ryhmäpalveluna. (Aikuisopiskelijan tietopalvelujen, neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 2006.) Opiskelun tukitoimilla tarkoitetaan kaikkia niitä toimia, joilla tuetaan opiskelijan opiskeluvalmiuksien kehittymistä. Näitä voivat olla henkilökohtainen ohjaus, tavanomaista suurempi panostus opiskelun henkilökohtaistamiseen, oppimisvaikeuksien, esimerkiksi likivaikeuksien kartoitus ja niihin liittyvät tukimuodot ja välineaineopinnot. (Asetus 88/ 2006.) 3.2 Aikuisten ohjauksen tarve Perinteiset matalasti koulutettuihin liitetyt ohjaukselliset tarpeet ja ongelmat ovat muuttuneet sekä muodoltaan että sisällöltään kahdenkymmenen vuoden aikana. Kentästä on tullut ongelmallisempi ja kirjavampi, mikä vaatii varsin eriytyneitä, joustavia ja sensitiivisiä avauksia ja palveluita. Aiemmin oli nähtävissä selkeä yhteys matalasti koulutettujen sekä työmarkkinoilla vaikeassa asemassa olevien ja siten jonkinlaista erityistukea vaativien välillä. Nyt nämä ryhmät ovat enemmän kietoutumassa yhteen ja niillä on paljon samankaltaisia ongelmia. On olemassa laaja joukko aikuisia, joilla on huomattava yksilöllinen ja sosiaalinen tarve saada henkilökohtaista ja kollektiivista tukea koulutusohjelmien suorittamiseen. (Illeris 2005.) Työvoimapoliittiseen koulutukseen liittyvää lisäohjauksen tarvetta arvioineet Mäkinen ja Tonttila (2003) toteavat, ettei työvoimapoliittisessa koulutuksessa annettava lisäohjaus poikkea mitenkään merkittävästi muista koulutusmuodoista. Työvoimapoliittisessa koulutuksessa olevat henkilöt ovat usein matalasti koulutettuja ja heillä on tyypillisesti takanaan pitkä työura samassa työpaikassa ennen irtisanotuksi tulemistaan. Tässä mielessä työvoimapoliittisen koulutuksen opiskelijoissa ja Noste-kohderyhmässä on samankaltaisia piirteitä. Mäkinen ja Tonttila (2003) kiinnittivät tutkimuksessaan huomiota opiskelijoiden tuen tarpeen eroihin eri koulutusaloilla. Metallialan opiskelijoiden tuen tarve oli yhteydessä kouluttamattomuuteen tai matemaattisiin vaikeuksiin. Elintarvikealan opiskelijoiden ongelmana saattoi olla heikko itsetunto ja vähäinen usko omiin kykyihin. Sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden oppimisvaikeudet liittyivät monessa tapauksessa kielitaitoon, hahmottamishäiriöihin ja vuorovaikutustaitoihin. Lisäohjauksen tarvetta oli erityisesti lääkeaineopissa. Sosiaali- ja terveysalan opetuksen teoriapainotteisuuden vuoksi myös lukivaikeudet nousevat herkemmin esille. Kaupan ja hallinnon alalla opiskelijoiden lisäohjauksen tarvetta aiheutti koulutukseen liittyvä atkopetus. Matkailu-, ravitsemus- ja talousalalla lisäohjauksen tarve kohdistui erityisesti työssä oppimista koskevien kysymysten ja ongelmien ratkaisemiseen sekä opiskelijan itseluottamuksen tukemiseen. Lisäohjausta oli annettu myös kokonaisvaltaisesti opiskelijoiden elämäntilanteiden tukemiseen. 6

7 7

8 4 TUTKIMUKSEN TULOKSET 4.1 Ohjauksen ja tuen tarve Noste-opiskelijoilla Kouluttajille suunnatussa kyselyssä Noste-opiskelijoiden tuen tarve arvioitiin muita aikuisopiskelijoita suuremmaksi. ATK-alan kouluttajat arvioivat Noste-opiskelijoiden tuen tarpeen jonkin verran ammatillisten aineiden opettajia suuremmaksi ks. Taulukko 2 Ovatko Noste-opiskelijoiden opiskeluvalmiudet ja tuen tarve poikenneet muiden aikuisopiskelijoidenne tuen tarpeesta? ATK.-kouluttajat (n=12) Kyllä 10 Ei 2 Ammatillisten aineiden opettajat (n= 64) Kyllä 38 Ei 26 Taulukko 2 Kouluttajien arvio Noste- opiskelijoiden tuen tarpeesta Noste-kohderyhmän ohjaustarpeet rinnastettiin työvoimapoliittiseen koulutukseen myös tämän tutkimuksen kouluttajien vastauksissa: vaikeudet ovat samoja kuin monilla työvoimakoulutuksen opiskelijoillakin. Toisaalta tuotiin esille se, että Noste-kohderyhmän ohjaus tarpeet eivät poikkea muista aikuisista: Opettajat eivät ole kohdelleet heitä poikkeavalla tavalla. Heillä on ollut samoja ongelmia koulutuksen, perheen, vapaa ajan ja työn välisessä ristiaallokossa Noste-opiskelijoiden kohdalla ohjauksen ja tuen merkitys on keskeinen kysymys jo koulutuspäätöstä tehdessä. Tiedotus-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden avulla voidaan tukea aikuisten opiskelemaan lähtemistä, oikean koulutusalan löytymistä ja elämänsuunnitteluun liittyvän päätöksenteon toteutumista. Tuen määrän ja laadun koettiin lisääntyvän ihmisen ikääntyessä. Hakeutumisvaiheessa tuen määrä ja laatu ovat selvästi sidoksissa ikään. Mitä varttuneempi hakeutuja on sen kauemmin aikaa menee alkukartoituksessa. Määrää on vaikea tunneiksi muuttaa, mutta aikaa käytettään selkeästi enemmän varttuneenpien nostelaisen kanssa kuin nuorten. Opiskelijoiden taso on hyvä, mutta hakeutumisvaiheessa nousevat esille kysymykset siitä 'oppiiko enää, kun olen jo näin kauan ollut töissä' ja kuinka jaksaa opiskella työn ohella. Kouluttajien vastauksissa Noste-opiskelijoiden tavanomaista suurempi tuen ja ohjauksen tarve liittyi puutteellisiin opiskeluvalmiuksiin, opiskeluun liittyviin pelkoihin ja luki-vaikeuksiin. 8

9 Lätin (2005) ammattikorkeakoulu kontekstiin liittyvässä tutkimuksessa koulutukseen hakeutumassa olevat varttuneemmat henkilöt pohtivat omaa ikäänsä, ja sitä ovatko he liian vanhoja opiskelemaan tai mitä nuoremmat opiskelijat heistä ajattelevat. Opiskelun ja perheen yhteensovittaminen oli tärkeä ja osin kipeäkin keskustelunaihe. Kyseisessä tutkimuksessa erityisesti ryhmän naiset pohtivat omaa oikeuttaan lähteä opiskelemaan ja perheen suhtautumista opiskelusuunnitelmiin. Omaan jaksamiseen ja mahdolliseen opintojen aloittamiseen liittyvät kysymykset kietoutuivat elämänkokonaisuuteen, jossa koulutukseen osallistumista tarkasteltiin perheen, työn, työttömyyden sekä fyysisen ja psyykkisen terveyden näkökulmasta. Haasteena oppimisvalmiudet Oppimisvalmiuksiin liittyvät ongelmat liittyivät paitsi opiskelutekniikkaan myös ryhmä- ja yhteistyötaitoihin. Opiskelijoiden oppimiskäsitys saattaa edellisistä opinnoista kuluneen pitkän ajan vuoksi olla vanhentunut ja usko omaan oppimiskykyyn heikko. Aikuinen ei kovin helposti luota omaan kykyynsä oppia ennen kuin on sen uusien myönteisten oppimiskokemusten kautta itse todennut. Aikuinen kytkee oppimansa siihen kokemukselliseen tietoon, jota hänelle työ- ja elämänkokemuksensa myötä on kertynyt, ja pystyy sen turvin reflektoimaan ja tehostamaan oppimistaan. Huomattuaan kykenevänsä oppimaan, aiemmat usein kielteisetkin käsitykset oppimisesta muuttuvat myönteisiksi. (mm. Piesanen 2002.) Tyypillisesti Noste-opiskelijat kokevat työssäolon mielekkäänä, mutta epäily kohdistuu teoreettisen opiskelun taitoihin. Myös itsenäinen työskentely, tiedonhaku ja oppimistavoitteiden asettaminen saatetaan kokea vaikeana. Opiskelijat odottavat opetukselta usein opettajajohtoisuutta, minkä vuoksi uuden oppimistavan omaksuminen vaatii aikaa, tukea ja kannustusta. Usein ATK-taidot ja tietotekniikan käyttö oppimisessa edellyttävät erityistä panostusta. Opiskelutekniikka.. Edellisistä opinnoista aikaa, joten opiskelutekniikoita ei ole tai ovat puutteellisia. Puutteelliset opiskelutekniset taidot näkyvät myös siinä, että kokeisiin ja näyttöihin ei osata valmistautua oikein. Käsitys omasta osaamisesta.. Noste-opiskelijoilla keskeinen osaamisen ja asiantuntijuuden perusta on työn kautta saadussa käytännön kokemuksessa. Työkokemusta Noste-kohderyhmällä on työvuosiensa pohjalta runsaasti. Kokemuksen merkitys työelämässä ja työmarkkinoilla on kuitenkin kyseenalaistettu ja suhtautuminen ikääntyviin työntekijöihin on usein kaksijakoista sekä yhteiskunnan, organisaatioiden että yksilöiden tasolla (Tikkanen & Nyhan 2006). Ikääntyvien työntekijöiden osaamiseen ja oppimiseen liittyvissä keskusteluissa ovat painottuneet pätevyyden sijasta puutteet tiedoissa ja taidoissa sekä vanhenemisprosessiin nojaava käsitys kognitiivisesta heikkenemisestä ja taantumisesta. Toisaalta korostetaan viisautta ja elämänkokemuksen tuomaa osaamista, mutta toisaalta vanhentuneet ja puutteelliset tiedot ja taidot, muutosten ja uusien ideoiden vastustaminen sekä hitaus oppimisessa ja työssä ovat asioita, joita pidetään ikääntymisen mukanaan tuomina heikkouksina. (Paloniemi 2004.) Kokemukseen perustuvan osaamisen alhainen arvostus heijastuu formaalin koulutuksen yhteydessä myös Noste-opiskelijoiden arvioissa omasta osaamisestaan. Työkokemuksen kautta hankittu osaaminen näyttäisi `katoavan, kun omaa osaamista verrataan 9

10 tutkinnon ammattitaitovaatimuksiin. Osuutta asiaan saattaa olla tutkinnon perusteissa käytetyllä käsitteistöllä. Epävarmuus omasta osaamisesta lisää usein näyttöihin ja koetilanteisiin liittyvää jännitystä. Pillayn ym. (2003) mukaan ikääntyvät työntekijät arvostavat koulutukseen osallistumalla hankittua osaamisen kehittämistä työssä tapahtuvaa oppimista enemmän. Ikääntyvien työntekijöiden osaamisen matala arvostus selittyy osaltaan formaalin koulutuksen vähäisyydellä tai vanhanaikaisuudella (Paloniemi 2004). Toisaalta iäkkäät työntekijät arvostavat työkokemusta tietojen ja taitojen omaksumisessa nuoria henkilöitä enemmän (Blomqvist ym. 2002). Kouluttajat kuvasivat opiskelijoiden käsityksiä osaamisesta seuraavasti: Työn kautta saatu oppi ei heti kirkastu siksi osaamiseksi, jota tutkinnossa vaaditaan. Opiskelijalla saattaa olla sellainen käsitys - en osaa mitään, vaikkakin sitä osaamista on tullut työn kautta. Aikuisen on vaikea ymmärtää oman osaamisen tasoa ja he arvioivat poikkeuksetta oman osaamisen alhaisemmalle tasolle. Henkilökohtaista tukea ja kannustamista tarvitaan paljon (osalla todella hauras kuva itsestä oppijana ja usko itseen hukassa). Oppimiskäsitys on rakennettava alusta uudelleen (pois opettajajohtoisuudesta). Ruohotie (2002) toteaa, että itsesäätelyvalmiuksiltaan taitamattomien opiskelijoiden tehokkuususkomukset ovat vähäiset. He eivät luota omiin kykyihinsä ja mahdollisuuksiinsa ja pyrkivät sen vuoksi välttämään avautuvia oppimistilanteita. Tällaiset opiskelijat tulkitsevat heikkojen tuotosten johtuvan kykyjen puutteesta, jolloin myös tulosodotukset ovat kielteisiä ja yrittämisen merkitystä vähätellään. Heikko luottamus omiin kykyihin näkyy myös siinä, että he eivät usko selviytyvänsä vaativista tehtävistä ilman apua. Oppimiselle asetetaan helposti liian yleisluonteisia ja etäisiä tavoitteita, minkä vuoksi itsearviointi suhteessa aiempaan oppimiseen ja osaamiseen on vaikeaa. Tällöin ainoaksi arviointimahdollisuudeksi jää oman osaamisen ja oppimisen vertailu toisten oppimiseen ja osaamiseen. Yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot.. Ei osata käyttää ryhmän tukea oppimisessa - ei siis hakeuduta yhteistyöhön. Käsitykset opiskelusta oman pään sisäisenä toimintana ja muutoinkin ehkä vanhentuneet käsitykset oppimisesta. Passiivinen rooli oppijana yleisempi kuin aktiivinen? Yllättävää, mutta välttämätöntä, on ollut ryhmä- ja vuorovaikutustaitojen kehittämiseen rohkaiseminen. Lisäksi ohjauksen tarvetta on vaatinut ongelmaratkaisua korostava toimintamalli oppimisessa. Opiskelijat tapaavat harvemmin keskenään, joten he eivät osaa toimia opiskeluryhmänä. 10

11 Yhteistyö- ja vuorovaikutustaitojen edistämiseksi on oppilaitoksissa otettu käyttöön ns. opintopiirejä, jossa pieni ryhmä opiskelijoita kokoontuu opettajan kanssa keskustelemaan ajankohtaisista aiheista ja opiskelusta. Kokemukset vertaisohjaukseen ja tutorointiin perustuvasta toiminnasta ovat olleet Noste-koulutuksissa myönteisiä. Amiedun case-kuvaus valottaa tarkemmin opintopiiritoiminnan toteutustapoja, sisältöjä ja toiminnasta saatuja hyötyjä. OPINTOPIIRIT Noste-koulutuksissa Case Amiedu Opintopiiritapaamiset toteutetaan: Omassa työpisteessä Vertaisohjaajan tai tutorin työpisteessä Oppilaitoksessa (atk-luokat yms. käytettävissä) Muussa sovitussa paikassa Opintopiirin kummeina: Kouluttajat, työpaikkaohjaajat, edustajat, työelämä Opintopiiritapaamisien sisällöt: Tutkinnon perusteisiin perehtyminen Näyttösuunnitelmien tekeminen Toisten työpaikkoihin tutustuminen Ammatilliset sisällöt Opintopiirityöskentelyn hyödyt: Opiskelukavereilta saa tukea ja apua oppimisvaikeuksissa Opiskelukaverilta oli helpompi kysyä kuin tunnilla isossa ryhmässä Opitaan antamaan ja vastaanottamaan palautetta Opitaan opiskelemaan ja reflektoimaan ryhmässä Opitaan jakamaan mielipiteitä ja tietoa Opitaan uusia tietoja ja taitoja Lainaus Tiina Tiihosen esityksestä, Hämeenlinna. 11

12 Itseohjautuvuus.. Opiskelijoiden enemmistö ei ole itseohjautuvia, monetkaan eivät kykene itsenäiseen työskentelyyn. Tavoitteita ei juuri ole tai ne ovat matalalla. Opiskelijoilta vaaditaan paljon kykyä opiskella itsenäisesti - itseohjautuvuutta. Opiskelijoista suurin osa on tottunut eri tyyppiseen opiskelumuotoon, joten itseohjautuvuuden käsite on heille vieras. Itsenäinen tiedon hankinta ja oleellisen tiedon käsittely vaatii tukea. Myös vastuunotto omasta opiskelusta ja näytön suunnittelusta vaatii ohjausta ja opettajan tukea. Ruohotie (2002) toteaa, että heikot itseohjautuvuusvalmiudet omaavat opiskelijat odottavat opettajalta selkeitä ohjeita siitä, mitä on tehtävä. Opiskelijat, joiden itseohjautuvuusvalmiudet ovat kohtalaiset, ovat usein motivoituneita ja luottavat itseensä siitä huolimatta, että tiedot opittavasta aineesta saattavat olla vähäiset. Itseohjautuvuudeltaan keskitasoisilla opiskelijoilla on sekä taitoa että perustietoa ja he ovat halukkaita ja kykeneviä tarkastelemaan aihetta opettajan johdolla. Sellaiset opiskelijat, joiden itseohjautuvuusvalmiudet ovat hyvät ovat halukkaita ja kykeneviä suunnittelemaan, toteuttamaan ja arvioimaan omaa oppimistaan asiantuntijan avulla tai ilman sitä. Opetuksen näkökulmasta oleellista on ottaa huomioon opiskelijoiden itseohjautuvuuden vaihe ja tukea autonomian ja itseohjautuvuuden edistymistä. Mitä epäonnistuminen itseohjautuvuudessa synnyttää? En edes aseta itselleni suuria tavoitteita oppimisen suhteen, kun en onnistunut nytkään. Ei tämä uusi tilanne ole, mutta olisihan minun pitänyt alun perin tietää, mihin pystyn, kun en ennenkään ole enempään pystynyt. Tietoa tulee ja sisäistän sitä omalla tavallani. Ehkä tehokkain oppimistapani tulevaisuudessakin tulee olemaan erehdysten kautta. (Murikkaopiston opiskelija) Kriittinen näkökulma itseohjautuvuuteen: Mitä syntyy, kun itseohjautuvuus ei riitä eikä synny toivottuja oppimistuloksia ja tuotoksia? Häpeää? Pettymistä omaan itseensä? Ahdistusta? Stressiä? Lainaus Marjo Nurmen esityksestä Nostetuki Nonstop, , Helsinki. ATK-taidot.. Matalasti koulutetun keski-ikäisen väestön kohdalla heikot tietotekniikkavalmiudet ovat yksi aikuisopiskelua vaikeuttava tekijä. Tietoteknistä koulutusta ei yleensä ole sisältynyt aiempiin opintoihin, minkä vuoksi tietotekniikan opiskelu on vaatinut kouluttajilta paljon rohkaisua ja kannustusta. Tukea tarvitaan hakuvaiheessa lähinnä siihen, että luoda uskoa siihen, että tietotekniikan käyttötaidot ovat kaikkien opittavissa. 12

13 tietotekniikan käyttö - opintosuunnitelman teko - oman ajankäytön hallinta - tiedon hakeminen - informaatiolukutaito - mentorointi - henkilökohtaisen näyttösuunnitelman teon avustaminen ideoilla. Tekstin tuottaminen ja oppimisvaikeudet.. Heikon luku- ja kirjoitustaidon omaavia aikuisia on erityisesti vanhimmissa alhaisen koulutustason omaavien työikäisten ikäluokissa (Piesanen 2002). Arvioiden mukaan tutkintoon johtavassa aikuiskoulutuksessa oppimisvaikeuksia on noin neljäsosalla osallistujista. Oppimisvaikeuksia on enemmän matalasti koulutetuilla henkilöillä ja enemmän miehillä kuin naisilla. Oppimisvaikeuksien esiintyminen ei kuitenkaan suoraan korreloi koulutuksen keskeyttäneiden määrään, sillä keskeyttäneitä on suhteellisesti enemmän testien mukaan parhaimmassa ryhmässä kuin heikoimmassa (Ilola 2005) Tyypillisimpiä oppimisvaikeuksien muotoja ovat ongelmat lukemisessa ja kirjoittamisessa sekä sosiaalisiin tilanteisiin, mielenterveyden häiriöihin, päihteisiin tai elämänhallintaan liittyvät ongelmat. Oppimisvaikeuksien esiintyvyydessä on alakohtaisia eroja; eniten oppimisvaikeuksia arvioidaan olevan metalli-, sosiaali- ja terveys- sekä catering-aloilla.. Oppimisvaikeuksia esiintyy lähes kaikilla aloilla, kyse on vain erilaisista oppimiseen liittyvistä vaikeuksista. (ks. Mäkinen & Tonttila 2003.) Noste-opiskelijoiden oppimisvaikeuksia aineistossa eriteltiin seuraavasti: Kirjalliset tuotokset ovat rakentajille vaikeita. Laitoshuoltajan ammattitutkinto suorittajien joukossa on usein tekstin tuottamisen vaikeutta, oikein kirjoittamisen vaikeutta. Erittäin paljon muitakin oppimisvaikeuksia kuin lukivaikeus, huomattavasti laajaalaisempia ongelmia, puhdistuspalvelualalla heitä vaikuttaa olevan erityisen paljon. Matematiikan oppimisvaikeutta. Käsien erilainen motoriikka ja muutakin oppimisvaikeutta. Oppimisvaikeuksien tunnistamista vaikeuttaa se, että aikuinen ei aina itsekään tiedä kärsivänsä oppimisvaikeuksista vaan pitää itseään muita tyhmempänä tai hitaampana. Kun aikuinen tiedostaa kärsivänsä oppimisvaikeuksista saa moni asia sille kuuluvan selityksen: Ikään kuin itsetunto olisi ollut varastettuna ennen kuin ongelma sai nimen: lukivaikeus. Nykyisessä työssä lukihäiriö ei juuri haittaa. Silmäilen papereita ja kyselen kavereilta koko ajan. Aina olen kysymässä, mitä ilmoitustaululla kerrotaan. Välillä tulee väärinkäsityksiä. (Murikkaopiston opiskelija) Luki-ongelmani selvisi minulle vasta 38-vuotiaana. Kuinka koulun umpitollo opettaja voisi huomata vian, jota ei itsekään tiedä olevan. Samaan tapaan kuin hullu ei tiedä itse olevansa hullu. Lukihäiriöinen ihminen pitää vain itseänsä vähempilahjaisena, koska oppii asiat eri tavalla kuin muut. (Murikkaopiston opiskelija) Lainaus Marjo Nurmen esityksestä Nostetuki Nonstop, , Helsinki. 13

14 Gunnar ym. (2004) ovat eritelleet erityisiin oppimisvaikeuksiin liittyviä ominaispiirteitä seuraavasti (taulukko 3) Luki-vaikeuksiin liittyviä merkkejä voivat olla esimerkiksi seuraavat: Epäselvä käsiala Kirjoittamisen välttäminen Lukemisen hitaus Vaikeudet suuntien oikea-vasen hahmottamisessa Kirjainten ja numeroiden sekoittuminen ja paikkojen vaihdokset Erilaiset hahmottamisvaikeudet (esim. piirustusten ja karttojen lukeminen) Vaikeudet aikataulujen noudattamisessa Muistamiseen liittyvät ongelmat ( esim. päivämäärien muistaminen) Keskittymisen vaikeudet Kömpelyys ja tasapainohäiriöt Uuden asian oppimisen hitaus Kokonaisen kirjan loppuun lukemisen vaikeus (esim. kaunokirjallisuus) Taulukko 3 Luki-vaikeuksien merkkejä (Gunnar, Pasanen, Pekkanen, Räsänen & Vuolle- Salonen 2004) Oppimisvaikeus liittyy jokapäiväiseen elämään, ei ainoastaan opiskelutilanteisiin. Oppimisvaikeus on erilainen tapa hahmottaa ja oppia asioita, eikä se liity millään tavalla yleiseen älykkyyteen. Henkilöillä, joilla on lukivaikeus, aivojen prosessointinopeus on normaalia hitaampaa ja prosessointi tapahtuu osittain eri reittejä kuin muilla. Tämän vuoksi laajojen asiakokonaisuuksien prosessoiminen, ja siten myös oppiminen, saattavat oppimisvaikeuksista kärsivällä henkilöllä olla hidasta. Lukivaikeuksien lisäksi oppimisvaikeudet voivat ilmetä esim. tilasuhteiden ja suuntien hahmottamisessa, oikean ja vasemman erottelussa, oman kehon koordinaatiossa ja motorisissa toiminnoissa, silmän ja käden yhteistyötä vaativissa tehtävissä sekä lyhytaikaisen muistin laajuudessa, keskittymiskyvyssä ja tarkkaavaisuudessa. (Gunnar ym ) Lisätietoa luki- ja oppimisvaikeuksista ja niiden kartoitusmenetelmistä löydät Jokeri-portaalista Oppimisvaikeuksista kärsiviä voidaan auttaa ohjauksen keinoin. Case Matti korostaa täsmällisen strukturoinnin ja ohjauksen merkitystä tapauksessa, jossa opiskelijalla on keskittymisvaikeuksia. Kuvaus perustuu Marjo Nurmen esitykseen Nostetuki Nonstopissa Helsingissä Koulu ei onnistunut ja toisen asteen tutkinto on edelleen suorittamatta. Ihmisenä olen äkkipikainen enkä aina harkitse sanojani tai tekojani etukäteen. Nämä ovat tavoitteeni harjoitustyön suhteen: Aloitan työni ajoissa, ja varaan sille riittävästi aikaa säännöllisesti. Ei luppopäiviä, eikä suotta huomiseksi jätettäviä tehtäviä, jos ne voi tehdä tänään. - Millaista apua ja tukea uskon tarvitsevani opiskelussa? Ruoskaa, jos lipsun siirtämään tekemisiä myöhemmäksi. 14

15 Minulla on ollut keskittymisvaikeuksia pienestä asti ja en ole varma, jaksanko keskittyä tiedonhankintaan itsenäisesti. Huono koulumenestykseni johtui tästä. Ohjaajalta edellytän: tukea tarvittaessa ja kontrollointia harjoitustyön etenemisen suhteen. Minulta jää helposti homma viime tippaan. (Matin aloitusesseestä) Matti oli Aktiivinen keskustelija Hyvä puhuja, kirjoittaja ja nopea lukija Aiheestaan innostunut, suunnitelmia täynnä Kun kurssia oli jäljellä kaksi viikkoa, Matilla ei ollut kirjoitettuna sivun sivua Harjoitustyöstäni puuttuu toisinaan otsikkokin. Ideoita pyörii päässä, mutta sanoiksi en saa niitä purettua. Tällä hetkellä kapinoin koko pakollisen harjoitustyön ideaa vastaan. Ihmiset ovat erilaisia, pitääkö kaikkien pystyä itsenäiseen harjoitustyöhön? Työn välipurut eivät toimi minun kohdallani, vaan ne on liian helposti väistettävissä. Kai minä sen teen, mutta siitä tulee minun näköiseni, viimeistelemätön ja pinnallinen tutkielma. Tämä olisikin ensimmäinen kerta, kun teen jotain valmiiksi asti. Eli en ole muuttunut miksikään. Oppimiseni harjoitustyön kanssa kiteytyy siihen, että minusta ei ole itsenäiseen laajaan tutkimistyöhön. Oma sitoutumiseni opiskeluun on ollut kyseenalaista, kuten tuloksista näkyy. (opiskelijan itsereflektiota) Omaa toimintaani analysoidessani olen tullut siihen tulokseen, että aikuinen ihminen, joka on oppimisvaikeuksineen joutunut selviytymään, on kehittänyt puolustusmekanismin. Se ettei ole pystynyt asiaa sisäistämään ja oppimaan vaatii jonkun korvaavan toiminnon, jos haluaa menestyä. Itseäni tarkkaillessa olen huomannut sen, että minulla löytyy tarvittaessa selitys omien velvoitteiden laiminlyönnille. Osaan kuvailla vuolaasti edistymistäni esim. harjoitustyön kanssa, mutta se on lähes vaistomainen mekanismi, joka ei edes paljastu, jos tehtävä työ on sellainen, joka pitäisi esitellä suullisesti. Mitä tapahtui kahden viimeisen viikon aikana? Tiukka strukturointi: Sitoutuminen päivittäiseen työskentelyyn tiukkoine aikatauluineen Opettaja asetti tarkat aikarajat Harjoitustyö alkoi rakentua Tuska helpottui, ahdistus väheni Onnistumisen tunne alkoi syrjäyttää epäonnistumisen häpeän 15

16 Lopputyö valmistui ja tuli purettua, vaikka usko loppui välillä koko touhuun. En olisi itse uskonut pystyväni viimeisen kahden viikon aikana saamaan työtäni tehtyä. Olen tyytyväinen tulokseen, enkä harmittele enää hukkaan mennyttä aikaa. Loppuajan kiire ja sitoutuminen Marjon kanssa päivittäiseen tekstin tuottamiseen pakotti minut syventymään aiheeseen. - Uutena tekniikkana opin olemaan tietokoneen lähellä, vaikkei mitään kirjoitettavaa olisi ollut mielessä. Kyllä sieltä aina viimein jotain löytyi. Ja silloin pitää olla valmiina kirjoittamaan. Olen tällä kurssilla oppinut opetussuunnitelman aiheiden ohella ainakin yhden itselleni uuden ja kiinnostavan asian: Minun oppimisvaikeudesta voin oppia minä itsekin! Tämäkin kirjoitus on yksi keino tutkia itseään ja pohtia niitä keinoja, joita minunkaltaisen ihmisen oppimisen helpottamiseksi olisi tehtävissä. Tämä kurssi on ollut hieno matka minun mieleni maailmaan. Matti: Mitä tämän kurssin jälkeen on edessä, sitä en tiedä, mutta muistan tämän kevään ja käytän niitä taitoja, joita täällä opin. Pää pystyssä lähden täältä ja pistän kodin asiat kuntoon. Syksy näyttää, mitä tämä poika tekee tulevaisuudessa. Marjo: Herran jestas minä vajosin vanhanaikaiseen ja opettajajohtoiseen pedagogiikkaan. Eihän kukaan enää puhu tällaisen opetuksen puolesta Aikuiserityispedagogiikka on oppijan oppimisminäkuvan ja minäpätevyyden tunteen tukemista Oppimistilanteiden suunnittelu erilaiset oppijat huomioivaksi. Erilaisia oppijoita tukevat oppimisnäkemykset ja didaktiikka, oppimisen henkilökohtaistaminen, tarkka strukturointi, opetusmateriaali, opetusvälineet Kohtaamisen pedagogiikka Aikuisille suunnattu oppimistaitojen kuntoutus: Oppimistaitojen kehittäminen, lukustrategioiden opettaminen, oppijan arkeen liittyvät selviytymisen keinot Psykososiaaliset interventiot Oppimisympäristön muokkaaminen ja positiiviset ja elämykselliset oppimiskokemukset Opettajan persoona työvälineenä luottamus, oikeanlainen palaute, vahvuuksien etsiminen; toisaalta arjen ongelmatilanteiden avoin pohtiminen Lainaus Marjo Nurmen esityksestä Nostetuki Nonstop, , Helsinki. 16

17 Heikon luku- ja kirjoitustaidon omaavien opiskelijoiden kohdalla tulisi kiinnittää erityistä huomiota opetuksen suunnitteluun. Tämä tarkoittaa sekä kriittistä arviointia konstruktivistisen oppimiskäsityksen ja siihen sisältyvän itseohjautuvuuden vaatimusten suhteen että erityistä ryhmäja yksilökohtaista pohdintaa oppimateriaalin suunnittelusta, opetuksen sisällöistä ja toteuttamisesta. Opiskeluun liittyvät pelot Oppimistilanteet ovat jo itsessään joillekin aikuisille uusia kokemuksia, ja niihin liittyi erilaisia pelkoja. Opiskeluun liittyvät pelot kohdistuivat usein näyttöihin tai koulutukseen yleensä. Jännitystä saattoivat aiheuttaa myös opiskeluun liittyvät sosiaaliset tilanteet. Koulutukseen tai oppimiseen liittyvät pelot pohjautuvat usein aiempiin, ikäviin ja epäonnistuneisiin oppimiskokemuksiin, joiden muistoa on vaikea pyyhkiä pois. Huonommuuden tunteet vaikeuttavat oppimista eikä omaa osaamista arvosteta. Itsesäätelyvalmiuksiltaan taitamattomat opiskelijat pyrkivät usein välttämään oppimistilanteita, jossa heidän osaamistaan arvioidaan ja verrataan toisten osaamiseen (Ruohotie 2002) Näytöt.. Sosiaaliset tilanteet.. Näyttöjen ohjaus ja valmennus näyttöön vaatii enemmän keskustelua ja ohjausta. Ne koetaan jännittäviksi ja pelottaviksikin. Harjaannusta näyttöön ja harjoitusnäytötkin tulevat kysymykseen. kun itsetunto on ollut matala tms. syystä opinnoista ja näytöistä on tullut suuri 'peikko'. Usein ilman tutkintoa työelämässä olevat ihmiset eivät ole juuri menestyneet syystä tai toisesta koulussa. 'Koulukammo'! Etenkin naisilla jännitys ja arkuus. jännitystä sosiaalisissa tilanteissa. Auktoriteettipelkoa, ylenmääräistä arkuutta. Tarve henkilökohtaiseen ohjaukseen Noste-opiskelijoiden oppimiseen ja koulutukseen liittyvien haasteiden vuoksi kouluttajat kokivat Noste-kohderyhmän henkilökohtaisen ohjauksen tarpeen tavanomaista suuremmaksi. Useimmin ja enemmän henkilökohtaisia keskusteluita ja henkilökohtaista ohjausta. Tarvitsevat enemmän ohjausta. Henkilökohtainen ohjaus on tärkeää ja kaikki Noste-koulutus ankkuroituu siihen, hyvin henkilökohtaisesti suunniteltuun polkuun. 17

18 Tarve henkilökohtaiseen ohjaukseen tuotiin esille myös Noste-opiskelijoiden haastattelussa (Hulkari & Mahlamäki-Kultanen 2006). Kouluttajien käsitykset Noste-kohderyhmän tuen tarpeesta eivät kuitenkaan olleet aivan yhteneväisiä. Toisaalta epäiltiin, että tarvetta ei välttämättä tunnisteta ja toisaalta tavanomaista suuremman tuen tarpeen nähtiin liittyvän lähinnä ohjauksen määrään ja Noste-opiskelun toteutustapaan; ohjauksen tarve kasvaa, kun lähiopetuksen määrä on vähäinen ja itsenäisten tehtävien määrä on suuri. Mutta rehellisyyden nimissä toimintamme hankkeessa ei ole kovin vahvasti keskittynyt tukitoimiin ehkäpä siitä yksinkertaisesta syystä, että niiden tarve on ollut vähempää kuin oletimme. Voi olla, ettemme aina osaa tunnistaa tukitoimien tarpeellisuutta. Toisaalta hankkeemme on onnistunut varsin hyvin löytämään, jos sallitaan ilmaisu, hyviä nostelaisia koulutettaviksi. Opiskelu on työn ohessa tapahtuvaa ja ohjauksen tarve on suurempi, joka on pystytty nosterahoituksella järjestämään esim. iltaohjaus, työpaikoilla käyntiä. Toistaiseksi muiden tukitoimien tarve nosterahoitteisilla opiskelijoilla on ollut vähäistä. 4.2 Ohjauksen järjestäminen ja sisällöt hakevassa vaiheessa Hakevassa vaiheessa ohjausta antaa hakevaa toimintaa tekevä henkilö, kuten projektipäällikkö, alakohtainen kouluttaja tai kurssisihteeri. Hankevetäjät tarkastelivat vastauksissaan ohjausta hallinnollisesta näkökulmasta, jolloin ohjauksen sisältöinä painottuivat opiskelijan koulutus- ja työhistorian kartoittaminen, Noste-oikeuden varmistaminen, koulutustarpeen ja toiveiden selvittäminen, koulutusmahdollisuuksien suunnittelu sekä kannustus ja rohkaisu. Yleisesti ottaen hakevassa vaiheessa kartoitetaan opiskelijan opiskelumotivaatiota, henkilökohtaisia oppimisen esteitä ja opiskelutarpeita. Hakevassa vaiheessa ohjaus tapahtuu opiskelijan kanssa henkilökohtaisesti keskustellen. Henkilökohtaista ohjausta antaa ensin hakevaa toimintaa tekevä henkilö, joka jo käy läpi opiskelijan koulutus- ja työhistorian. Lopullisen henkilökohtaisen suunnitelman tekee sitten oppilaitoksen opinto-ohjaaja tai ryhmän tutoropettaja. Koulutukseen hakeutuessa Nosteen projektipäällikkö, oppilaitoksen koulutussihteerit, opinto-ohjaajat, kuraattori henkilökohtaisesti, ryhmissä, infotilaisuuksissa, työpaikoilla jne. Henkilökohtaista ohjausta saa ennen opintoja ja opintojen aikana. Ennen opintoja ohjausta annan esim. minä, projektipäällikkö, Nosteen 'yhden luukun' kautta. Opiskelijaksi aikovat yleensä soittavat minulle tai tulevat luokseni. Käytämme myös sähköpostia. En kuitenkaan tietenkään ole ainoa ennen opintoja ohjausta antava. Esim. kurssisihteerit ja opettajat ohjaavat opiskelijoita jo ennen opintoja. Noste opiskelijoiden alkuohjaus on joko noste koordinoijan toimesta tai alakohtaisen noste vastuuhenkilön toimesta. Noste koordinoija varmistaa noste oikeuden, käy henkilökohtaisen keskustelun ja koulutustarvekartoituksen kirjaten toiveet, haasteet, alustavaa suunnittelua mahdollisuuksista. Pyytää yhteystiedot ja välittää yhteystiedon 18

19 alakohtaiselle noste vastuuhenkilölle joka jatkaa ohjaustoimintaa ko henkilön polun löytämiseksi. Illeris (2005) toteaa, että matalasti koulutetut henkilöt ovat yleensä tietoisia omasta koulutuksen tarpeestaan, erityisesti yleisillä alueilla kuten lukemisessa, kirjallisissa taidoissa, matematiikassa, vieraissa kielissä, tietotekniikassa sekä yleisessä sosiaalisessa ja kulttuurisessa osaamisessa. Kuitenkin vastakkaiseen suuntaan vetävät voimat koulutukseen liittyvän itseluottamuksen puute ja kouluun palaamisen epämiellyttävyys ovat esteenä koulutukseen osallistumiselle. Vaaditaan erityinen kannustin ja relevantti avaus, mikä vastaa matalasti koulutettujen opiskelijoiden tarpeita ja vähentää sosiaalisia, rahoituksellisia ja käytännön esteitä sekä erityisesti nöyryytyksen kokemista. Noste-opiskelijoiden hakeutumisvaiheen ohjauksen- ja tuen tarve kohdistui kouluttajien vastauksissa erityisesti tiedonsaantiin, kannustukseen ja rohkaisuun omaa oppimiskykyä ja osaamista kohtaan, taloudellisen tilanteen kartoittamiseen sekä hakemusten ja lomakkeiden täyttöön. Tiedontarve tutkinnon suorittamisesta Koulutuspäätöksen tekeminen edellyttää luonnollisesti riittävästi tietoa tarjolla olevista koulutusmahdollisuuksista. Tietoa tarvittiin tarjolla olevista tukimuodoista sekä koulutuksen sisältöihin ja tutkinnon suorittamiseen liittyvissä kysymyksissä, mutta myös sopivan koulutusalan ja koulutusmuodon valinnassa. Sisällöltään opiskelijoiden odotukset vastaavat ohjauskäsitteen tietopalvelu ulottuvuutta (ks. Aikuisopiskelijan tietopalvelujen, neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 2006.) Alussa ja ennen koulutukseen hakeutumista he tarvitsivat paljon etukäteistietoa koulutuksesta ja sen sisällöstä, kannustamista ja rohkaisua hakeutua, henkilökohtaista ohjausta. Yksi kerta ei riitä vaan useita kertoja tarvittiin. Tarkkaa tietoa tutkinnosta ja sen suorittamisesta Paljon enemmän pohdintaa siitä, mikä koulutusala ja koulutus sopiva sekä riittävätkö opiskelutaidot, koska aiemmista opinnoista niin paljon aikaa. Kannustus ja rohkaisu Opiskelijat tarvitsevat rohkaisua ja tukea usein jo opiskelupäätöstä tehtäessä. Edellä mainittu opiskelijoiden oppimiskäsitykseen ja omaan osaamiseen liittyvä epävarmuus tulee hakeutumisvaiheessa esille tavanomaista suurempana kannustuksen ja rohkaisun tarpeena. Tukeminen tarkoittaa tässä tapauksessa sitä, että keskitytään etsimään osaamista työelämässä saaduista taidoista, harrastuksista ja arkielämän tilanteista selviytymisistä ja korostetaan niiden arvoa ja merkitystä tutkinnon suorittamisessa. Toisinaan tukea ja kannustusta tarvitaan entisten negatiivisten oppimiskokemusten käsittelyssä. Tuen kannustuksen ja rohkaisun tarve ei luonnollisesti rajoitu pelkästään koulutukseen hakeutumisvaiheeseen, vaan jatkuu koko opintojen ajan. Hakeutumisvaiheessa vaikeuttaa opiskelua usein uskon puute omiin kykyihin. Opiskelija tarvitsee rohkaisua ja esimerkkejä onnistumisesta uskaltaakseen edes hakeutua opiskelemaan. 19

20 Kannustus opiskeluun ja 'vanhan' koulumaailman poisoppiminen (koulusta on kulunut jo aikaa melkoisesti). Tavallista enemmän rohkaisua tutkinnon suorittamisen ja koulutuksen aloitukseen. Koulutusbyrokratiasta selviytyminen Koulutukseen hakeutuminen edellyttää opiskelijalta monien lomakkeiden ja hakukaavakkeiden täyttämistä ja erilaisten taloudellisten tukivaihtoehtojen arviointia. Koulutukseen liittyvä byrokratia saatetaan kokea vieraana varsinkin, jos edellisistä opinnoista on kulunut pitkä aika. Oman ulottuvuutensa ongelmaan tuovat Luki-vaikeudet, jotka hankaloittavat hakemustekstin ja käytettyjen käsitteiden ymmärtämistä. Luki- vaikeudet ovat olleet suurin alue Hakemusten täyttäminen ja kirjoitetun tekstin ymmärtämisessä tarvittu tukea Raha-asioiden varmistaminen (tukiviidakoiden selvittäminen ja erilaisten mahdollisuuksien etsiminen)opiskelun on yhä useammin noussut kynnyskysymykseksi opiskelun aloittamisessa. Opiskelun rahoituksen selvittämiseen opinto-ohjaajalta on mennyt paljon aikaa. Jos olisin sokea, ei mun tarvitsis selittää mitään! "Kaikkein pahinta on se, että aina pitää joka paikassa selittää, miksi ei voi itse täyttää kaavakkeita. Tämä ongelma kun ei näy päällepäin. Jos olisin sokea, ei mun tarvitsis selittää mitään! Mä olen nyt tämän kesän aikana joutunut niin monta kertaa selittämään noille työnantajille, että mä pystyn tekeen töitä, vaikka mulla onkin tää vaikeus. Kun ne on sellaisia, että ne nousee aina heti varpailleen kun ne ei tiedä tästä mitään!" (Murikkaopiston opiskelija) Lainaus Marjo Nurmen esityksestä Nostetuki Nonstop , Helsinki. Elämäntilanteen kartoitus Koulutuspäätöksen tekeminen ja työn ohessa opiskelu edellyttävät usein tarkkaa kokonaiselämäntilanteen arviointia ja muutoksia arjen järjestelyihin. Arjenhallinnan tuki, muutosvastarinta ja elämisen järjestelyt opintoihin hakeutuessa. 20

21 Noste-opiskelija on TYÖN OHESSA opiskeleva, joten elämäntilanteen arviointi ensiarvoisen tärkeää (esim. opintoajan määrittäminen, perheasiat, lapset/hoitopaikat jne.) Olemme korostetusti havainneet, että työssä olevan aikuisen opiskelijan oman elämäntilanteen ja opiskelun yhdistämiseen tarvitaan ohjausta. Asioiden jäsentäminen ei ole pelkästään opiskeluun liittyvä haaste, vaan elämän hallintaan liittyvää työtä. 4.3 Ohjauksen ja tuen tarve tutkinnon suorittamisen aikana Tässä tutkimusaineistossa kouluttajia pyydettiin kuvaamaan minkälainen tavallisesta poikkeava tuen tarve Noste-opiskelijoilla on ollut tutkinnon suorittamisen aikana. Tuen tarvetta arvioitiin kyselyssä laadullisesti ja määrällisesti henkilökohtaistamisen, näyttöjen, välineaineopintojen, lisäopetuksen erityisohjauksen ja muun tuen tarpeen näkökulmasta. Tutkinnon ja opintojen henkilökohtaistaminen Tutkinnon ja opintojen henkilökohtaistamisessa Noste-opiskelijoidentuen tarve tuli esille lähinnä koulutuksen aikataulujen suunnittelussa, oppimisvaikeuksien huomioimisessa, opetuksen käytännönläheisyydessä sekä tutkinnon suorittamisessa kokonaisuuden sijasta osina. Oppimisaikaa pidensi opiskelijan käytettävissä olevien resurssien ohessa myös se, että joissain tapauksissa opiskelijat olivat halunneet suorittaa tutkinnon ilman aiemmin opitun tunnustamista samassa tahdissa muiden ryhmäläisten kanssa. Oppimisaikaa pidensivät myös mahdolliset oppimisvaikeudet sekä opiskelijoiden vähäinen luottamus omaan aiempaan ammatilliseen osaamiseensa. Opintojen aikataulu.. Aikataulut laaditaan siten, että etenemisessä ei pidetä kiirettä, jatketaan opiskelua tarvittaessa. Jo alkuvaiheessa selvitetään, millä ajanjaksolla opiskelu tultaisiin suorittamaan, jotta ei tehdä liian tiukkaa aikataulua opiskelijan voimavaroihin nähden. Henkilökohtaistamisne lainsäädäntö ei ollut ihan siinä mittakaavassa käytössä koulutuksen aloitusvuonna kun nyt, mutta henkilökohtaisen opiskelu- ja näyttösuunnitelman laatimiseen käytettiin runsaasti aikaa ja käytetään edelleenkin jos tulee niissä päivittämisen tarvetta. Aika moni haluusi käydä tutkinnon läpi ilman hyväksilukuja (ei uskoa omaan osaamiseen) Oppimisvaikeuksien huomioiminen.. Opinnoissa otetaan huomioon mahdolliset oppimisvaikeudet, esim. lukivaikeuksinen voi suorittaa tentin suullisesti. Oppimisvaikeuksien huomiointi esim. koulutusajan jatkaminen, lisäaikaa tehtävien tekemiseen, henkilökohtaista lisäohjausta tehtävien tekemisessä. 21

22 Case Tampereen Aikuiskoulutuskeskus Tuki ja ohjaus opiskelussa Luki-vaikeuden huomiointi tutkintoon valmistavassa koulutuksessa ja näytöissä Lisäaika kokeissa, kokeen paloittelu Tehtävien suullinen täydentäminen Kysymysten ääneen lukeminen Osaamisen näyttäminen työssä (kuvat osaamissalkun liitteeksi) Näytöt ja valmentavan koulutuksen kokeet yksin suullisesti Lainaus Elise Hataran esityksestä Nostetuki Nonstop , Helsinki. Työpaikalla tapahtuva oppiminen ja opetuksen käytännönläheisyys.. yksilölliset ratkaisut työssäoppimiseen suunnitellaan opinnot käytäntöpainotteiseksi. Lähiopetusta rajallisesti, enemmän työpaikalle suunnattuja tehtäviä. Case Tampereen Aikuiskoulutuskeskus Mikä tukee ammatin oppimista? Opetuksen sisällössä teoriaa ja käytäntöä sopivassa suhteessa käytännön tekeminen Oikeita töitä oikeista materiaaleista alueen yrityksille Tuottaa realistista kuvaa työn vaativuudesta ja palvelee työllistymistä (koneistuksen kouluttaja) Mikä tukee ammatin oppimista? Hyvä opetus on alussa mallin antamista Opiskelijan itseluottamuksen lisäämistä ja tukemista Käytännön harjoituksissa kouluttaja on hiha valmiina (sähköalan kouluttaja) Mikä tukee ammatin oppimista? Tekeminen ja työn äärellä pysyminen Sopiva teorian ja työn henkilökohtaistaminen Kouluttajan rooli muuttuu työn opettajasta ohjaajaksi ja organisoijaksi (autoalan kouluttaja) Hyvä ammattimies tarvitsee teoriaa Metallialan opiskelussa tärkeää on sopiva määrä työtä ja teoriaa Ammattimies joka tuntee teorian voi kehittyä aina ammatissaan ja työssään Lainaus Elise Hataran esityksestä Nostetuki Nonstop , Helsinki. 22

23 Henkilökohtaisen näyttösuunnitelman laatiminen ja näytöt Näyttöihin kohdistuvat vaikeudet liittyivät usein kirjallisen näyttösuunnitelman tekemiseen, tavanomaista suurempaan ohjauksen tarpeeseen tai tiiviimpään työelämäyhteistyöhön. Suullinen näyttösuunnitelma.. Henkilökohtainen näyttösuunnitelma laaditaan yhdessä opettajan ja työpaikan edustajan kanssa, jolloin opiskelijalla on hyvä mahdollisuus selvittää asioita suullisesti. Häntä voidaan tarvittaessa avustaa kirjallisen näyttösuunnitelman tekemisessä. Tarvittaessa tutkinnon suorittaja voi täydentää suullisesti näyttöihin liittyviä kirjallisia tehtäviä (etenkin. siivoustyönohjaajan eat ja siivousteknikon eat) Näytöissä pyritään ottamaan huomioon erityistarpeet, esim. kielelliset (esim. voi esittää suullisesti) ja aikataulutuksissa joustetaan. Työelämäyhteistyö.. Näyttösuunnitelmat laaditaan yhdessä työpaikan esimiehen /ohjaajan kanssa. Näyttötutkinto kokonaisuus valitaan yhdessä opiskelijan ja hänen kehysryhmänsä (esim. työnantaja) kanssa työllistymistä tukevaksi henkilökohtaiset edellytykset ja vahvuudet huomioiden. Opinnoissa tuetaan valittua näyttökokonaisuutta huomioonottaen näyttöä muokkaavat henkilökohtaiset rajoitteet esim. telinetyöskentely. Työpaikalla ohjaaminen. Työpaikalla käyntien yhteydessä on mahdollisuus keskustella opiskelijan esimiehen ja muiden työyhteisön jäsenten kanssa miten opiskelua pitäisi tukea työpaikalta. (esim. työnkierto, mahdollisuus osallistua lähipäiviin, työssä oppimistehtävien suunnittelu) Ohjauksen tarve ja riittävän osaamisen varmistaminen.. Tutkinnon suorittajaa ei jätetä yksin. Näytöt voi uusia ja siihen annetaan lisäohjausta ja tuetaan sekä rohkaistaan tutkinnon suorittajaa henkilökohtaisesti keskustelemalla. Lähikontaktit ovat tärkeitä. Henkilökohtaisen näyttösuunnitelman laatimisessa hyödynnämme verkkopohjaista kehittymissuunnitelmaa, joka pitää sisällään sekä työssä oppimisen suunnitelman ja yleisen opintosuunnitelman että näyttösuunnitelman. Opiskelija täyttää kehittymissuunnitelmaansa läpi opintojen ja saa täyttämisessä ohjeistusta henkilökunnaltamme. Lisäksi verkkopohjainen suunnitelma mahdollistaa sen, että ohjaaja kommentoi tutkinnon suorittajan (kehittymissuunnitelmasta löytyviä) näyttösuunnitelmia simultaanisti ja opastaa tutkinnon suorittajaa hankalissa paikoissa. Näyttösuunnitelmien laatimisen vaiheessa on saatavissa henkilökohtaista ohjausta henkilökunnaltamme. 23