KYYKYTTÄVÄT KUNTIA. Korjata pitää, vaikka rahaa puuttuu. 7/2012 Puu ja betoni voidaan yhdistää toimivalla tavalla, Hermann Kaufmann sanoo.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KYYKYTTÄVÄT KUNTIA. Korjata pitää, vaikka rahaa puuttuu. 7/2012 Puu ja betoni voidaan yhdistää toimivalla tavalla, Hermann Kaufmann sanoo."

Transkriptio

1 ALANSA YKKÖNEN 7/2012 Puu ja betoni voidaan yhdistää toimivalla tavalla, Hermann Kaufmann sanoo. sivu 16 sivulla 36 Savo-Pielisen jätelautakunta vetää yhtä köyttä sivu 18 HS-Vesi siirtää pian vettä yli maakuntarajan sivu 40 Hämpin parkki tekee pysäköinnistä elämyksen sivu 22 Hälytysajoneuvoille aina vihreää Oulussa sivu 46 sivu 6 Korjata pitää, vaikka rahaa puuttuu KOSTEUSVAURIOT sivu 6 KYYKYTTÄVÄT KUNTIA

2

3 SISÄLTÖ 7 / marraskuuta 22 Tampereen Hämeenkadun alle louhittuun pysäköintikeskukseen luodaan tunnelmaa epäsuoralla led-valaistuksella. Lokakuun alkupuolella luola oli vielä työmaana. 12 Riihimäen Peltosaaren lähiön kehittämishankkeen tavoite on ekotehokas, uudenaikanen ekologisen kaupunkiasumisen esimerkki. 28 Uusikaupunki ulkoisti 6,7 hehtaarin kaatopaikkansa. Täyttötilavuutta on vielä puoli miljoonaa kuutiota. 43 Elintarvikeyritykset ovat monien vesilaitosten tärkeitä asiakkaita. Sopimukset on syytä laatia huolella. KIINTEISTÖT Koulua käydään yhä useammin väliaikaistiloissa 6 Vihti odottaa valtiontukea uuteen kouluun 10 Kosteusvaurio muhii usein jo rakennustyömaalla 11 Peltosaaren kehittämishanke kiinnostaa ulkomaillakin 12 Julkisivuelementeillä energiansäästöä vanhoihin kerrostaloihin 14 Arkkitehti Hermann Kaufmann puhuu puun puolesta 16 TEKNISET PALVELUT Itä-Suomen jäteyhteistyö tiivistyi 18 Tampereen P-Hämpistä Euroopan näyttävin pysäköintikeskus 22 Infrarakentamisen markkinat muutoksessa 25 Metsille tarjolla suurempi rooli kuntien ilmastostrategioissa 26 Uusikaupunki ulkoisti kaatopaikkansa 28 YHTEISTYÖJÄRJESTÖMME Suomen kuntatekniikan yhdistys 31 Kuntien putkimestarit 36 UKTY 38 VESIHUOLTO HS-Vesi laajeni yli maakuntarajan 40 Akaa lähes yksimielisenä HS-Veden osakkaaksi 42 Elintarvikeyritykset vesilaitosten tärkeinä asiakkaina 44 ICT Oulun hälytysajoneuvoille liikennevaloetuus 46 San Francisco kehittää pysäköintiä 49 PALSTAT / KOLUMNIT Pääkirjoitus 5 Rytilät/Pekka Rytilä: Poiesis 29 Pakina: Kaarevan kauneuden kaipuuta 51 Uutisia 52 Tuoteuutuuksia 55 Henkilöuutisia 56 Tapahtumia 57 Palveluja 58 Kuntatekniikka 7/2012 3

4

5 lehti.kuntatekniikka.fi KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI Energia Hankinnat Ilmastonmuutos Infra-IT Jätehuolto Kiinteistöt Kunnossapito Liikenne ja väylät Liikuntapaikat Maankäytön suunnittelu Maarakennus Rakentaminen Turvallisuus Uimahallit ja kylpylät Vesihuolto Viheralueet Ympäristö ALANSA YKKÖNEN Savo-Pielisen jätelautakunta vetää yhtä köyttä sivu 18 Hämpin parkki tekee pysäköinnistä elämyksen sivu 22 7/2012 Puu ja betoni voidaan yhdistää toimivalla tavalla, Hermann Kaufmann sanoo. sivu sivulla HS-Vesi siirtää pian vettä yli maakuntarajan sivu 40 Hälytysajoneuvoille aina vihreää Oulussa sivu 46 sivu 6 Korjata pitää, vaikka rahaa puuttuu KOSTEUSVAURIOT sivu 6 KYYKYTTÄVÄT KUNTIA Kannen kuva: YHA Kuvapankki/ Pentti Hokkanen TOIMITUS Toinen linja 14, Helsinki Internet: lehti.kuntatekniikka.fi S-posti: Päätoimittaja DI Paavo Taipale Puh , Toimitussihteeri DI Tuija Käyhkö Puh Toimituksen sihteeri Monica Honkaniemi Puh , TOIMITUSNEUVOSTO Marika Kämppi Heikki Lonka Juhani Sandström Sami Sillstén Paavo Taipale Petri Vainio TILAUKSET Puh Vuodessa 8 numeroa Kestotilaus 73 (+ alv 9 %) Vuosikerta 82 (+ alv 9 %) Irtonumero 10 (+ alv 23 %) ILMOITUKSET Marianne Lohilahti Puh TYÖPAIKKAILMOITUKSET Hinta 3,65 /palstamm SIVUNVALMISTUS Aste Helsinki Oy PAINOPAIKKA Oy Scanweb Ab, Kouvola ISSN X 67. vuosikerta Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti KUSTANTAJA/JULKAISIJAT KL-Kustannus Oy/Suomen Kuntaliitto ry Suomen kuntatekniikan yhdistys ry SKTY PÄÄKIRJOITUS Paavo Taipale Onks tietoo? Tietotekniikka on iso osa jokapäiväistä elämäämme. Toisille sen tarjoamat mahdollisuudet merkitsevät enemmän, toisille vähemmän, mutta arjesta on yhä vaikeampi selvitä ilman jonkin tietotekniikan sovelluksen käyttöä. Usein elämämme onkin paljon helmitauluaikaa helpompaa juuri viime vuosikymmeninä tapahtuneen tietotekniikan valtavan kehityksen ansiosta. Näin siitä huolimatta, että itsekseen soittelevat tai taskussa omia aikojaan värisevät puhelimet joskus sapettavat. Kuntatekniikassa on monia mahdollisuuksia ottaa käyttöön tieto- ja viestintätekniikan sovelluksia entistä laajemmin. Paljon on jo tehtykin. Erinomaisia esimerkkejä ovat muun muassa useiden kaupunkien selainpohjaiset kevyen liikenteen karttapalvelut, talotekniikan kaukovalvontajärjestelmät ja eräiden lupa-asioiden sähköiset prosessit. Tässä lehdessä kerromme Oulussa hälytysajoneuvoja varten kehitetystä ja käyttöönotetusta liikennevaloetuusjärjestelmästä. Näin apu saavuttaa tarvitsijansa aiempaa nopeammin ja turvallisemmin. Kerromme myös San Franciscon kadunvarsipysäköinnin kehittämishankkeesta, jonka tuloksena autoilijat saavat halutessaan puhelimeensa reaaliaikaiset tiedot vapaista pysäköintiruuduista eri kaduilla. Sähköisessä asioinnissa myös teknisellä sektorilla on kuitenkin vielä paljon tehtävää. Lupaprosesseja on varaa kehittää edelleen ja infraomaisuuden laadun hallinnan työkaluja ja käytäntöjä on tarpeen parantaa. Oma urakkansa on tietomallien monipuolinen käyttöönotto kuntien rakentamishankkeissa. Hyviä esimerkkejä on jo olemassa varsinkin toimitilahankkeista, mutta myös infrarakentamisesta. Menetelmän käyttöönoton suurehkot kynnyskustannukset ovat toistaiseksi hidastaneet tietomallipohjaisen suunnittelun ja rakentamisen yleistymistä pienemmissä kunnissa ja hankkeissa. Kuntien paikkatietopohjaisten tietovarantojen hyödyntäminen muualla yhteiskunnassa on ajankohtainen keskustelunaihe. Hyödyntämisen tulee jatkossa perustua avoimiin, järjestelmäriippumattomiin tietopalvelurajapintoihin, joista tiedon tarvitsija itse noutaa aineiston. Tällaisia on jo kehitetty kuntien ja alan muiden toimijoiden yhteistyönä. Nyt tarvitaan rohkeutta ottaa ne yhä laajemmin käyttöön. Kuntatekniikkaa, arvoisat valtuutetut! Monen kunnan valtuustot hyödyntävät tietotekniikkaa kokouskäytännöissään ja asiakirjahallinnossaan. Kadut aurataan, jotta valtuutetut pääsevät kokouksiin. Valtuustosali valaistaan ja lämmitetään, usein siivotaankin. Kokoustauolla pääsee vesivessaan ja voi nauttia raikasta vesijohtovettä. Hoito-, hoiva- ja sivistyspalveluista voidaan päätöksiä tehdä vain, jos kuntatekniikka toimii. Uusien valtuustojen ottaessa kuntatalouden ohjat käsiinsä on hyvä muistaa, ettei kuntatekniikkakaan toimi pelkästään pyhällä hengellä. Seuraavat nrot Aineisto Ilmestyy TEEMAT 8/ Energia Valaistus

6 Rakennusten homeongelmat hiertävät kuntia Koulua käydään yhä useammin PARAKKIKIKYLISSÄ 6 Kuntatekniikka 7/2012

7 KIINTEISTÖT Sokkeloinen koulupiha parakkien välissä on opettajille haastava valvottava. Sisältä puupaneloidut väliaikaistilat ovat kuitenkin kodikkaat. Harva kuntatekniikan aihe herättää niin paljon tunteita kuin rakennusten kosteus- ja homevauriot. Erityisen kuumia perunoita niistä syntyy kouluissa ja päiväkodeissa. TEKSTI Riitta Malve Kunnissa on havaittu, että ongelmista kertominen tilojen käyttäjille ja sidosryhmille kuten koulun henkilökunnalle, oppilaille ja vanhemmille on yhtä tärkeää kuin itse ongelman selvittäminen ja korjaaminen. Kosteus- ja hometalkoot -toimenpideohjelman ohjelmapäällikkö Juhani Pirisen mukaan kuntien kosteus- ja homevaurioiden korjaukset ovat liian usein tulipalojen sammuttamista. Ympäristöministeriön hankkeessa, joka ajoittuu vuosiin , on jo tuotettu koulutuksia, tutkimuksia ja materiaalia korjausprosessin hallintaan. Ongelmallisimmat talot on rakennettu 1960-, ja 1980-lu- Riitta Malve Kuntatekniikka 7/2012 7

8 KIINTEISTÖT vulla elementtirakentamisen koekappaleina. Tässä vaiheessa parhaat rakennuspaikat oli käytetty ja jouduttiin rakentamaan märkään, joskus jopa suomaiseen maaperään. Niin sanotuista hometaloista suurin osa on kouluja ja päiväkoteja. Myös sairaaloita ja terveyskeskuksia on vaurioitunut paljon. Kuntien yleinen ongelma on, ettei rakennuksia tutkita ennen kuin niissä ilmenee ongelmia. Silloin vauriot pääsevät kasvamaan ja rakennusten käyttäjät altistuvat tietämättään sisäilmaongelmille. Nyt on jouduttu tilanteeseen, jossa rakennuskannan korjaus on kymmenen vuotta jäljessä, Pirinen kertoo. Hometalkoissa syntynyt KASlomake tarjoaa kuntien tilakeskusten työntekijöille apua tunnistaa rakennusten potentiaalit ongelmat loogisesti ja helposti. Tyypillisenä ongelma-alueena Pirinen mainitsee ilmanvaihdon, jossa likaiset ja jopa homeiset mineraalivillakuidut voivat levitä kaikkialle rakennukseen. Kalliskaan korjaus ei aina poista homeongelmaa Olen nähnyt monta kertaa, että kosteus- ja homevaurioista kärsivään rakennukseen tehdään kallis korjaus, mutta homeongelma ei häviä. Talo kannattaa korjata kerralla kunnolla, muuten raha heitetään yleensä hukkaan. Jos korjauksen arvioidaan maksavan esimerkiksi 3 miljoonaa euroa, ei kunnan kannata myöntää euroa siihen, että tilannetta saataisiin edes hieman paremmaksi. Osakorjauksesta on harvoin hyötyä, Pirinen huomauttaa. Hän vertaa rakennusta autoon, jonka jarrupalat vaihdetaan säännöllisesti ennen vahinkoa. Sama tulisi tehdä myös putkien, ikkunoiden ja muiden rakennusosien kanssa, jotka vanhenevat vuodessa. Ongelmia yritetään siirtää tulevaisuuteen tiivistämällä rakenteita ja estää näin haitallisten mikrobien pääsy sisäilmaan sen sijaan, että viallinen kohta korjattaisiin. Suuri syy korjausten epäonnistumiseen on arkkitehtien ja kuntotutkijoiden kommunikaatio-ongelmissa. Kun suunnittelija ei keskustele kuntotutkijan kanssa, tieto ei siirry riittävällä tarkkuudella tai ollenkaan. Suoranainen homehavaintokin on joskus jäänyt ymmärtämättä, kun on käytetty vain kirjallista tutkimusraporttia. Kuntotutkijoiden pätevyys vaihtelee Kuntotutkimuksissa on ollut myös puutteita, koska kaikki kuntotutkijat eivät ole olleet Tekniikan tohtori Juhani Pirisen luotsaama Kosteus- ja hometalkoottoimenpideohjelma sai Rakennustietosäätiön rakennustietopalkinnon lokakuussa. päteviä tai tilaaja ei ole osannut tai halunnut tilata riittäviä kuntotutkimuksia. Hometalkoiden työryhmä ehdottaa minimipätevyysvaatimukseksi rakennusalan teknikko- tai ammattikorkeakoulututkintoa ja kuntokartoittajan erikoisosaamiseen liittyviä lisäopintoja. Parhaillaan on selvitettävänä pätevyysvaatimusten liittäminen maankäyttö- ja rakennuslakiin ja sitä kautta rakentamismääräyksiin. Kunnille olisi avuksi, jos pätevät kuntotutkijat löytyisivät FISE rekisteristä. Koska tilaajallakin on vastuu kuntotutkimuksesta, Hometalkoot-ohjelma opettaa kuntotutkimuksen tilaamista. Syksyllä ryhdytään tekemään myös pääsuunnittelijan opasta kuntien tarpeisiin. Tilaajan kannatta myös miettiä, tarvitaanko kyseistä tilaa ollenkaan, jos toimintoja kuten kouluja voidaan yhdistää. Talkooisäntä on nähnyt, miten kunnalta menee usko ja se päätyy purkamiseen, kun rakennusta on 8 Kuntatekniikka 7/2012

9 korjattu monta kertaa kalliisti eikä ongelma poistu. Sisäilmaongelmia saattaa kuitenkin ilmetä myös tilalle rakennetussa uudessa talossa. Tapauksissa, joissa joudutaan ojasta allikkoon, uuden rakennuksen ongelmat ovat monesti saaneet alkunsa betonista, jonka ei ole annettu kuivua rauhassa ennen pintamateriaalien asentamista tai materiaalit ovat kastuneet ennen asennusta. Pirinen ehdottaa, että tilaaja ei luottaisi urakoitsijan laatujärjestelmään, vaan jo urakkatarjouspyyntö sisältäisi suunnitelman siitä, miten materiaalit pidetään ehdottoman kuivina asennukseen saakka ja betonirakenteet kuivataan kunnolla. Säännöllinen seuranta ja elinkaarivastuu avuksi Lahdessa on jo käytäntönä käydä kaupungin rakennuskannan kuntoa läpi säännöllisesti. Se alkaa kaupungin kiinteistöpäällikkö Jouni Arolan mukaan perehtymällä rakennuspiirustuksiin. Rakennuksista on löytynyt tällä tavalla isojakin kosteusvaurioita, vaikka kukaan ei ole oireillut eikä vauriosta ole vielä epäilyä, Arola kertoo. Usein ongelmat liittyvät valesokkeliin tai yläpohjan vuotoihin, kun höyrysulut eivät ole tiiviitä taikka ilmanvaihtojärjestelmään. Vanhoissa rakennuksissa ei puolestaan aina ole sadevesiviemäreitä ja maan muotoilu on puutteellista. Kuopiossa testataan neljässä koulussa ja yhdessä päiväkodissa elinkaarimallia, jossa tähdätään rakentamisen, peruskorjauksen ja ylläpidon laatuun. Kunnossapitovastuu on ulkopuolisella taholla sopimuksen mukaan 25 vuotta. Kaupunki on saanut niin huonoa rakentamista viime vuosikymmenien aikana, että nyt halutaan katsoa, tuleeko tällä mallilla parempaa. Raskaan investointikuorman poistaminen kaupungilta oli toinen syy kokeilla elinkaarimallia ja kunnossapitovastuun siirtämistä. Näin pystyttiin korjaamaan ja rakentamaan neljä koulua kahden sijaan, Kuopion kaupungin arviointijohtaja Paavo Kaitokari toteaa. Vasta neljännesvuosisadan jälkeen voidaan arvioida, onko näin toteutettu rakentamisen ja Lahden kaupunki Lahdessa on kaupungin kiinteistöpäällikkö Jouni Arolan mukaan käytäntönä käydä kaupungin rakennuskannan kuntoa läpi säännöllisesti. Kuntatekniikka 7/2012 9

10 ylläpidon laatu parempaa ja kaupungille edullisempaa. Mallissa rakennukset omistaa kaupungin osakeyhtiö, mutta Kaitokarin mukaan se voi myös myydä kiinteistöt. Viestinnässä opittu varovaisuutta Helsingissä on mietitty paljon kosteus- ja homevaurioista tiedottamista koulujen sekä päiväkotien henkilökunnalle ja lapsille perheineen. Kaupungin sisäilmaryhmä laati siihen ohjeet kolme vuotta sitten, mutta koulusta ja kaupunginosasta riippuen tilanteesta on muodostunut ajoittain kuuma peruna. Kerralla peruskorjauksessa on noin viisi koulua ja pienempiä tehdään vuosittain kymmenissä kouluissa. Hyvin harvoin koulurakennus puretaan ja korvataan uudella. Moniammatillinen sisäilmaryhmä osaa laittaa koulujen korjaustarpeet tärkeysjärjestykseen. Etusijalla on koululaisten ja henkilökunnan terveys, kertoo Helsingin kaupungin tilakeskuksen kiinteistöpäällikkö Sari Hildén. Vaurioista kerrotaan yleensä siinä vaiheessa, kun tutkimukset Antonin Halas Helsingin kaupungin tilakeskuksen kiinteistöpäällikkö Sari Hildén painottaa, että koulujen peruskorjauksia toteutettaessa etusijalla on koululaisten ja henkilökunnan terveys. valmistuvat. Tiedotustarve vaihtelee kohteittain. Pyrkimyksenä on tiedottaa selkeästi ja avoimesti. Mutta sisäilmaryhmän ja tilakeskuksen kokemusten karttuessa viestinnässä on opittu varovaisuutta. Emme enää laita koulun verkkosivuille kuntotutkimusta sellaisenaan rakennukses- ta löydettyine mikrobiluetteloineen. Kohteiden henkilökunnalle ja vanhemmille lähetetään selkeä tiedote olennaista löydöistä, mutta koko raportti on nähtävillä koululla, Hildén sanoo. Toimitilojen väistötilat ovat kaikkien kuntien huolena. Parakkien vuokrat ovat korkeita eikä niille löydy aina tilaa ton- tilta. Koulut joutuvat jopa jonottamaan keittiöparakkeja. Espoossa suunnitellaan Otaniemessä sijaitsevan vanhan poliisiopiston remontointia pysyviksi väistötiloiksi, ei vain kouluille, vaan myös muille toiminnoille. Espoossa on tällä hetkellä 30 rakennusta tutkimuksen alla ja saman verran on jonossa. Kaupungin sisäilma-asiantuntija Jaakko Mentunen ei usko, että kaupunki korjaa rakennuksia turhaan. Kosteus- ja homehavaintojen virhetulkinnoista tulisi kuitenkin päästä eroon. Esimerkiksi lämpöeristeen ulkopinnasta löytyy aina homeitiöitä, mutta se ei tarkoita kosteusvauriota. Kuntotutkijoiden koulutuksesta ja pätevöitymisestä on varmasti apua, Mentunen toteaa. Sisäilma-asiantuntija odottaa myös työkaluja, joilla pystytään selvittämään, mikä on syy joidenkin rakennuksen käyttäjien oireisiin. Loppusuoralla olevasta Toxtest-tutkimushankkeesta odotetaan testimenetelmää, jonka avulla rakennuksen terveyshaittaa voidaan arvioida entistä paremmin. Vihti odottaa valtiolta tukea uuteen kouluun Harju ei ole välttämättä paras rakennuspaikka luvulla rakennettu Nummelanharjun koulu sijaitsee korkealla Nummelan keskustan yläpuolella soraharjulla, mutta sen perustukset ovat maassa, jossa hienorakeinen sora saa aikaan kapillaari-ilmiön. Silloiset rakentajat eivät osanneet ottaa sitä riskitekijänä huomioon. Ensimmäiset havainnot koulun kosteusvaurioista ja käyttäjien oireista tehtiin noin viisitoista vuotta sitten. Nummelanharjun yläkoulun vanhassa rakennuksessa on tehty monia korjauksia, muun muassa vaihdettu julkisivun tiilet, mutta nyt rakennus odottaa purkamista kosteus- ja homevaurioiden takia. Yläkoulu sai koulukeskukseen toissa vuonna uuden rakennuksen, johon mahtuu opetus, jossa ei tarvita erikoisluokkia. Vanhaa rakennusta käytettiin opetustiloina vielä edellisenä lukuvuonna, mutta tästä syksystä alkaen kemian, fysiikan ja muiden erikoisvarustusta tarvitsevien aineiden opetus tapahtuu muualla. Väliaikaisia tiloja on muun muassa koulun pihalle sijoitetuissa parakeissa ja Vihdin toisissa kouluissa sekä liikuntatiloissa. Vanhassa rakennuksessa toimii vielä koulukeittiö, ruokailu ja tekninen työ. Teknisen työn opetustilassa ei ole vielä tähän mennessä juurikaan oireiltu. Ylipaineistuksen ansiosta kouluruokailun järjestäminen on mahdollisia. Keittiössä oireilu saatiin häviämään väliaikaisesti suoritettujen korjausten avulla, mutta se alkoi uudelleen. Nyt koulu jonottaa vuokrattavaa keittiöparakkia, joita Vihdin tekninen ja ympäristöpäällikkö Rauno Kujanpää ja Nummelanharjun koulun rehtori Erja Ilo ponnistelevat yhdessä yläkoulun kaikkien oppituntien siirtämiseksi uusiin tiloihin. Riitta Malve 10 Kuntatekniikka 7/2012

11 KIINTEISTÖT Rakennusala lähti laatupolulle Rakennusten kosteus- ja homevaurioiden kohdalla kissa on nyt nostettu pöydälle kuten aiemmin harmaan talouden osalta tehtiin. Kun yhdessä päätetään käydä kiinni ongelmaan, saadaan parempaa laatua, Rakennusteollisuuden toimitusjohtaja Tarmo Pipatti lupaa. RT aloitti vuosi sitten rakentamisen laatupolku -projektin teknisten yliopistojen kanssa. Siinä on kartoitettu vuosikorjausten yleisimmät laatuvirheet ja luodaan koulutusjärjestelmä urakoitsijoiden ja tuoteteollisuuden pariin. Vuosi sitten julkaistiin energiatehokkuuteen liittyvän Frame-projektin tuloksia, jotka kertoivat eristemäärien lisäyksen synnyttävän homeriskin rakenteisiin. Kosteurvaurio muhii usein jo rakennustyömaalla Rakennusteollisuus RT ry:n rakentamisen kehityksestä vastaava johtaja Jukka Pekkanen on laatinut ohjeita rakennustyömaiden materiaalien suojauksesta jo toistakymmentä vuotta sitten ja tekee jälleen uutta ohjeistusta samasta aiheesta RT:ssä. Kun etenkin puu vettyy, on Laatupolku tähtää tulevaisuuteen ja on hyvin käytännönläheinen. Suoranaisia kosteuteen liittyviä laiminlyöntejä ei ilmennyt tavallisimpien virheiden joukossa, Pipatti kertoo. Epäonnistumiset tapahtuvat usein pitkässä aliurakointiketjussa. Pipatin mukaan nyt pyritään kehittämään erilaista kumppanuutta pääurakoitsijoiden ja aliurakoitsijoiden välille. Päämääränä on, että kumpikin tuntee toisen työkulttuurin ja ketjun hallinta paranee. Vaikka RT:n laatupolku ja Frame-projekti eivät suoraa liity kosteus ja homevaurioihin, liitossa nähdään rakentamisen hyvän laadun vähentävän vaurioiden riskiä. Pintahalkeamat, jotka kuuluvat yleisimpiin laatuvirheisiin, tarjoavat otollisen kasvualustan homeitiöille. riski, että tulee suuria kosteusvaurio-ongelmia. Tietoa märkien materiaalien haitoista ja suojaustavoista on ollut jo kauan tarjolla. Elementit ja eristepinot on peitettävä tarkemmin pressuilla sekä käytettävä muutenkin sääsuojia. Tällä hetkellä muun muassa Rakennusteollisuus RT ry Rakennusteollisuus RT ry:n toimitusjohtaja Tarmo Pipatti uskoo alan yhteisiin ponnisteluihin rakennusten kosteus- ja homevaurioiden vähentämisessä. ympäristöministeriöllä, kunnilla, yliopistoilla ja rakennusteollisuudella on käynnissä useita hankkeita, joissa tähdätään kosteusja homevaurioiden parempaan korjaamiseen sekä rakentamisen laatuun. Kulunut vuosi on jo tuonut julkisuuteen paljon uutta tietoa muun muassa ympäristöministeriön Kosteus- ja hometalkoot -toimenpideohjelmassa. Lisää on odotettavissa vuoden lopulla julkaistavissa tutkimuksissa, joista yksi on eduskunnan tarkastusvaliokunnan teettämä tutkimus rakennusten kosteusja homevaurioiden syistä ja vaikutuksista. on vähän tarvitsijoihin nähden. Se, että esimerkiksi kemian opetuksessa vain joka kolmannella oppitunnilla on käytössä varsinainen kemianluokka, jossa on välineet havainnollisten kokeiden tekemiseen, vaikuttaa opetussuunnitelman toteutuksen laatuun ja oppimisprosessiin. Varmasti se myös vähentää kiinnostusta kemiaan, rehtori Erja Ilo arvioi väliaikaisten tilajärjestelyjen vaikutusta. Mikrobitutkimuksissa ei koskaan saatu sellaisia pitoisuuksia, että vanha rakennus olisi pitänyt sulkea. Oireilevien työntekijöidenkään määräkään ei edellyttänyt sitä, mutta oireet kyllä viittasivat kosteusvaurioon. Tutkimuksessa keskityttiin aikuisiin, koska heidän oireitaan voi pitää luotettavimpina kuin koululaisten. Ratkaisun opetuksen siirtymisestä korvaaviin tiloihin teki koulu, Vihdin tekninen ja ympäristöpäällikkö Rauno Kujanpää selvittää. Vuosien mittaan noin kymmenen opettajaa on vaihtunut kosteusvaurioista johtuvien oireiden takia. Alun perin 500 oppilaan yläkoulu on pienentynyt kolmanneksella, joka johtuu osaksi siitä, että koululaiset perheineen ovat valinneet läheisen toisen yläasteen, jossa on pysyvä kouluympäristö. Nummelanharjun yläkoulun sulkeminen kokonaan ei ole käynyt mielessä, koska Vihti on kasvava kunta ja koulun käyttö on ollut osin mahdollista, Kujanpää kertoo. Oikeusasiamies patistaa korjaustöihin Eduskunnan oikeusasiamies käsitteli tänä vuonna Nummelanharjun yläkoulun sisäilmatilanteesta tehdyn kantelun. Se oli erään kuntalaisen tekemä ja siinä epäiltiin, ettei kunta toimi riittävän nopeasti koulun sisäilmaongelmien ratkaisemiseksi. Niistä johtuva terveydellinen oireilu oli kunnan virkamiesten ja päättäjien tiedossa, mutta kuitenkin jäätiin odottamaan valtiolta saatavaa rahaa ja oireilu sai jatkua, Ilo huomauttaa. Oikeusasiamies toteaa ratkaisussaan, että kunta ei voi lykätä uuden koulun rakentamista taloudellisiin syihin vedoten ja pyytää selvitystä kunnan toimenpiteistä tilanteen ratkaisemiseksi. Kunta on samaa mieltä. Kosteusvaurioista kärsivän osan korjaamisesta luovuttiin, koska se olisi tullut kalliimmaksi kuin uuden koulun rakentaminen. Samalla koulua laajennetaan Ensi vuosi kuluu suunnittelussa ja rakentaminen alkaa näillä näkymin vuonna Lopullista ratkaisua ei ole kuitenkaan tehty kunnassa, koska odotamme valtion päätöstä sen osallistumisesta rahoitukseen, Kujanpää sanoo. Nummelanharjun koulun toisessa osassa tulevat toimimaan erikoisluokat sekä keittiö ja ruokala. Lisäksi muutama erikoisluokka on tarkoitus sijoittaa saman pihan äärellä toimivaan Vihdin lukioon, mikä edellyttää koulun peruskorjausta niiden osalta. Erja Ilon mukaan koulussa odotettiin toisen osan rakentamisen käynnistyvän heti ensimmäisen perään. Pitkään jatkunut epätietoisuus on rehtorin mukaan syönyt opetuksen voimavaroja, vaikka hyvää ilmapiiriä on pidetty yllä yhteisvoimin. Kuntatekniikka 7/

12 Riihimäen Peltosaaren lähiön kehittämishanke kiinnostaa koti- ja ulkomailla Asukkaiden panos kehitystyössä arvokasta Riihimäen Peltosaaren kehittämishanke on herättänyt kiinnostusta koti- ja ulkomailla. Rautatieaseman läheisyydessä sijaitseva lähiö on saanut uuden ilmeen vanhojen kerrostalojen saneerauksella ja asukastoiminnan aktivoinnilla. TEKSTI Markku Laukkanen Tavoitteemme on rakentaa Peltosaaresta ekotehokas, uudenlaisen ekologisen kaupunkiasumisen pilotti sekä älykkään rakennetun ympäristön esimerkki Suomeen. Peltosaari-projektista on kasvanut kansallisesti merkittävä lähiön kehittämishanke, jon- ka kokemuksia voi siirtää myös muiden kaupunkien lähiöiden saneeraukseen ja kehittämiseen, kuvailee hanketta Riihimäen kaupunginjohtaja Seppo Keskiruokanen. Riihimäen kaupunginjohtaja Seppo Keskiruokanen luottaa peruskorjatun lähiön vetovoiman kasvuun. 12 Kuntatekniikka 7/2012

13 KIINTEISTÖT Osana Peltosaari-projektia toteutetulla Innova-talon peruskorjauksella tavoitellaan 75 prosentin säästöä talon lämmitysenergiankulutuksessa. Riihimäki on kasvava ja kehittyvä kaupunki pääradan varrella, jonka merkitys yhdyskuntarakenteen kehittämisessä kasvaa. Aseman seudun kehittäminen on ollut kaupunkikehityksen strateginen valinta, koska se edistää junalla tehtävää työmatkaliikennettä pääkaupunkiseudulle ja vähentää oman auton tarvetta kaupungin sisällä. Peltosaaren lähiötä kehitetään kolmen strategisen kärjen kautta: uudistamalla ja rakentamalla ekologisesti ja energiatehokkaasti sekä aktivoimalla asukkaita oman asuinalueensa kehittämiseen. Seppo Keskiruokasen mielestä projektin laaja-alaisuus ja monipuolisuus tähtäävät lähiöongelmien ratkaisuun eikä vain oireiden hoitoon. Asukkaat oppivat arvostamaan uudella tavalla peruskorjattuja lähiöitä, joilla on vetovoimaa ja hyvä maine. Arvostus heijastuu myönteisellä tavalla myös alueen muiden lähiöille tyypillisten ongelmien ratkaisuun. Meillä on Suomessa paljon satelliittityyppisiä lähiöitä, joissa on etupäässä vuokrataloja, haastava väestörakenne ja joiden kehittäminen vaatii asuntojen saneerauksen lisäksi myös muita monialaisia toimia. Asukkaat mukaan kehitystyöhön Peltosaari-projektin projektipäällikkö Irene Väkevä-Harjulan mukaan Peltosaaren asuinalueen kehittäminen käy malliksi muillekin. Projektin tavoitteena on kaupunginosan arvostuksen ja vetovoimaisuuden nostaminen parantamalla asukkaiden viihtyvyyttä, turvallisuuden tunnetta, arkielämän sujuvuutta ja kaupunginosan yleisilmettä. Tämä on tarkoitus tehdä ympäristöarvoja korostavalla tavalla. Pyrimme saamaan asukkaat mukaan ja sitoutumaan kehitystyöhön asukastoiminnan kehittämisellä ja kiinteistöjen ja alueiden hyvällä ylläpidolla, sanoo Väkevä-Harjula. Projekti sai Peltosaaren ideakilpailussa asukkailta yli 60 ehdotusta. Tekes rahoittaa osittain tämänkaltaista innovatiivista yhdyskuntarakentamista, missä asukkaiden kanssa käytävällä vuorovaikutteisella keskustelulla on ollut tärkeä rooli. Saimme lähes 200 asukasta tilaisuuteen helmikuussa keskustelemaan alueen tulevaisuudesta. Jo nyt on nähtävissä, miten myönteisesti julkisuudessa olleet Innova-talohanke sekä Peltosaari-projekti ovat vahvistaneet lähiön positiivista profiilia, kuvailee Väkevä-Harjula. Projektipäällikkö Irene Väkevä-Harjulan mukaan lähiön asukkaat ovat sitoutuneet uudella tavalla asukastoiminnan kehittämiseen saneeraushankkeiden myötä. Saneeraus nostaa alueen arvoa 1970-luvulla rakennettujen lähiöiden rakennuskannan kunnostaminen on iso haaste ja kansantaloudellinen kysymys, joka pitää kaupunginjohtaja Seppo Keskiruokasen mielestä ratkaista. Asukkaiden kannalta kyse on asumismukavuuden paranemisesta ja asuntojen arvon noususta. Peltosaaren kiinteistöjen arvon arvioidaan nousevan yhteensä sadalla miljoonalla eurolla mittavan saneerauksen ansiosta. Tähän korjausrakentamiseen kannattaa sekä julkisen että yksityisen sektorin nyt panostaa ja saada isot rakentajat aidosti kiinnostumaan korjausrakentamisesta. Peltosaaren kehittämisessä mukana olleet ARA, VTT ja Tekes arvioivat, että Peltosaaren ekotehokkaassa uudistamisessa on valtava potentiaali sekä energiansäästön, rakennusten arvonnousun sekä yleisen lähiön viihtyvyyden parantumisen myötä. Ympäristöministeriötä ja ARA:a kiinnostaa erityisesti asukkaiden aktivointi ja syrjäytymisen ehkäisy, Tekes haluaa kehittää lähiöiden rakentamisen teknologiaa kohti älykästä rakentamista ja VTT haluaa olla mukana energia- ja ekotehokkaan rakentamisen edistämisessä. Peltosaari täytti kaikin osin nämä kehittäjäorganisaatioiden tunnusmerkit, toteaa Irene Väkevä-Harjula. Peltosaari-projektin hankesalkussa on monta kehitysideaa ja se täydentyy strategian ja tavoitteiden toteutumisen mukaan. Teemme ARA:n tukemana Peltosaaren kokemusten perusteella asumisen uudistamiseen soveltuvaa käsikirjaa. Haluamme tuoda asukashaastatteluihin pohjautuvia kokemuksia myös siitä, miten ehkäistä lähiöiden eriytyvää asukasrakennetta, segregaatiota, kertoo Väkevä-Harjula. Pyrimme tarttumaan laajaalaisesti alueen ongelmiin edistämällä nuorten työllisyyttä Nuoret esiin -hankkeella, kehittämällä verkostomaisesti alueen julkisia palveluja sekä aktivoimalla peltosaarelaisia oman kaupunginosan ympäristötalkoisiin. Kuntatekniikka 7/

14 Julkisivuelementeillä energiansäästöä vanhoihin kerrostaloihin Esivalmistettujen puurakenteisten julkisivuelementtien käyttö vanhojen betonikerrostalojen saneeraushankkeissa on osoittautunut kustannustehokkaaksi ja teknisesti toimivaksi menetelmäksi. Arkkitehti Kimmo Lylykankaan mukaan Riihimäen Peltosaaressa toteutettu asuinkerrostalon saneeraus passiivitasoon TES-menetelmällä tuo taloon 75 prosentin energiansäästön. Riihimäen Peltosaaressa asuinkerrostalon saneeraus toteutettiin esivalmistetuilla puurakenteisilla julkisivuelementeillä TEKSTI Markku Laukkanen Elementtien mitoitus, niiden asentaminen ja talotekniikan integrointi onnistuivat täysin. Suurimmat haasteet liittyivät rakennusaikaiseen asukasmukavuuden turvaamiseen ja työmaakäytäntöjen kehittämiseen, jonka myötä rakentamisen aikaa voidaan lyhentää ja kustannustehokkuutta parantaa, kertoo Lylykangas. Riihimäen Peltosaaressa toteutettu asuinkerrostalon saneeraus toteutettiin esivalmistetuilla puurakenteisilla julkisivuelementeillä, TES-menetelmällä (timberbased element system), jonka kehitystyöhön Aalto-yliopisto osallistui. Riihimäen korjaushanke toteutettiin osana Innova-hanketta, jonka tavoitteena oli kehittää teollista vanhan kerrostalon peruskorjaustapaa tavoitteena passiivitason rakennus. TES-menetelmä valmis saneerausmarkkinoille Kehitystyöhön osallistuneen Lylykankaan mukaan Riihimäen kokemusten perusteella menetelmä on valmis markkinoille. Elementit saatiin paikoilleen täydellisesti, koska mittatarkkuus laserkeilauksella onnistui. Talotekniikan integrointi oli uutta ja sitä tulee edelleen kehittää. Peruskorjauksen suurimmat haasteet eivät liittyneet itse TES-järjestelmään, vaan haasteet syntyivät lähinnä siitä, miten työmaakäytännöt hoidetaan samaan aikaan kun asukkaat asuvat talossa. Lylykangas arvioi, että kun Riihimäen kohteessa elementin hinta oli 170 euroa per neliö, sen voi tulevaisuudessa lähes puolittaa. Sillä ei saavuteta vielä passiivitalon mitoitusta, mutta hyvä lämmön eristys. Innova-talossa saavutettu 75 prosentin lämmönsäästö on merkittävää myös taloudellisesti. Lisäksi on muistettava rakennusten arvon nousu, sisäilman laadun paraneminen, esteettömän liikkumisen helpottuminen ja talojen arkkitehtoninen uudistuminen. Menetelmää tulee Lylykankaan mukaan kehittää edelleen ja jatkossa tämänkaltaisissa saneeraushankkeissa tarvitaan projektijohtourakoitsija, joka on valmis ottamaan kokonaisvastuun hankkeesta. TES-menetelmällä voitaisiin parantaa koko 1970-luvulla rakennetun kerrostalokannan energiatehokkuutta ja julkisivuja. On suurta kansantaloudellista tuhlausta, ellei vanhojen betonikerrostalojen energiatehokkuutta aleta pian parantaa. Näiden talojen lisälämmöneritys sekä julkisivujen, ikkunoiden ja talotekniikan uudistaminen on välttämätöntä. Arkkitehti Kimmo Lylykangas pitää välttämättömänä vanhojen 1970-luvulla rakennettujen betonikerrostalojen saneerausta. Näiden talojen lisälämmöneristys sekä julkisivujen, ikkunoiden ja talotekniikan uudistaminen on tärkeää. 14 Kuntatekniikka 7/2012

15 KIINTEISTÖT Uutta yritystoimintaa syntyy Kiinnostusta TES-menetelmään on Riihimäen kokemusten perusteella syntynyt siinä määrin, että energiatehokkuus- ja julkisivukorjausrakentamiseen on perustettu ainakin kolme siihen erikoistuvaa yrityskonsortiota. Lylykangas näkee TES-menetelmässä kustannustehokkuuden ja teknisen toimivuuden lisäksi myös arkkitehtonisia mahdollisuuksia. Innova-kerrostalo saneerattiin passiivitaloksi Korjausrakentamisen menetelmä antaa paljon mahdollisuuksia esimerkiksi lisäkerrosten rakentamiseen, jolla voidaan rahoittaa hankkeita. Uusissa kohteissa voidaan tulevaisuudessa näyttää, miten täydellisesti vanha talon ulkonäkö voidaan uusia. Nyt tarvittaisiin riittävän haastavia ikonikohteita, joissa oikein ruma talo voitaisiin saneerata oikein hienoksi, pohtii Lylykangas. Peltosaaren Innova-talon peruskorjaus toteutettiin Tekesin, ARA:n, Sitran, Riihimäen Kotikulman sekä mukana olevien yritysten rahoittamana. Hankkeen tavoitteena oli kehittää vanhan kerrostalon teollista peruskorjaustapaa ja rakenneratkaisuja niin, että talosta saadaan passiivitason rakennus. Hanke toteutettiin ns. TES-menetelmällä (timberbased element system), joka perustuu rakennusten julkisivujen puurunkoisiin suurelementteihin. Riihimäen Peltosaaren Innova kerrostalon passiivisaneeraushanke käynnistyi keväällä 2010 kilpailulla, johon luvuilla rakennettuja taloja hallinnoivilla taloyhtiöillä oli mahdollisuus ilmoittautua mukaan. Kilpailun voittajaksi valittiin Riihimäen Peltosaaresta kaupungin omistaman vuokrataloyhtiön Kotikulman talo, joka saneerattiin passiivitaloksi. Saimme käyttöömme arvokasta passiivisaneerauksen asiantuntemusta sekä taloudellista tukea taloyhtiön korjaustöiden toteutukseen ja suunnitteluun, sanoo projektipäällikkö Irene Väkevä-Harjula. Riihimäen kaupungin Innova-talon toteuttaminen sai mukaan energiatehokkaan rakentamisen kehittäjäorganisaatiot, joilla kaikilla on suuri mielenkiinto energiatehokkaan rakentamisen edistämiseen. Tavoitteena oli 75 prosentin energiansäästön toteutuminen, minkä saavuttamisen pystyy todentamaan vasta ensimmäisen täyden lämmityskauden päätyttyä. Saneeraushankkeen toteuttaminen TESmenetelmällä oli uutta Suomessa ja siksi hankkeen etenemistä kävi seuraamassa monta vierailijaryhmää Suomesta, Ruotsista ja Venäjältä. Innova-talossa asuva eläkeläinen Pekka Lähde on tyytyväinen hankkeen lopputulokseen, vaikka yhtäaikainen asuminen saneerausprojektin kanssa toikin yllätyksiä. Hänen mukaansa saneerauksen toteuttaminen samaan aikaan kun talossa asuttiin, oli asukkaiden kannalta kuitenkin parempi ratkaisu kuin väliaikaisen asunnon etsiminen. - Parasta lopputuloksessa on talon ulkonäön ja äänieristyksen paraneminen, katumelu jäi ulos kokonaan. Jos saneerauksella saavutettiin energian säästöjä, toivoisin sen näkyvän vuokrahinnassa. Kun talot pannaan kuntoon, tulee asukkaillekin motivaatiota olla mukana alueen kehittämisessä. Ennemmin nämä talot tulee korjata, kun panna niitä maan tasalle, Lähde sanoo. Kuntatekniikka 7/

16 Kaikissa Itävallan Vorarlbergin maakunnan kunnissa julkisten rakennusten ensisijainen rakennusmateriaali on puu. Myös Lüdeschin kunnantalo on puurakenteinen. Bruno Klomfar Arkkitehti Hermann Kaufmann: Tulevaisuuden rakentaminen suosii ekologisia materiaaleja Modernista puurakentamisesta tunnettu itävaltalainen arkkitehti Hermann Kaufmann sanoo suomalaisten menettäneen kosketuksen puurakentamisen traditioon. Hänen mielestään nyt pitää edistää rakentamisen evoluutiota eikä pyrkiä revoluutioon ja jatkaa puurakentamisen vahvaa perinnettä myös Suomessa. TEKSTI Markku Laukkanen Vaikka Itävalta on tunnettu pitkästä puurakentamisen perinteestä, ei pari vuosikymmentä sitten alkanut puurakentamisen uusi moderni aalto ollut Hermann Kaufmannin mukaan itsestään selvää. Alppialueen osaamisen kehittyminen puurakentamisessa on tulosta pitkästä käsityön ja puuosaamisen perinteestä. Pyrimme tuomaan vanhan tradition uuteen rakentamiseen, kun aloimme tuottaa uusia, korkealaatuisia moderneja puutaloja. Muutos ja puurakentamisen uusi tuleminen alkoi Kaufmannin mukaan siitä, kun hyvin koulutetut ihmiset tunnistivat tämän uuden aallon yhdistää uutta vanhaan perinteeseen ja arkkitehtitoimistot alkoivat luoda uudenlaista puurakentamisen kulttuuria. Me onnistuimme Itävallassa siinä muutoksessa, koska emme menettäneet kosketusta vahvaan puusepän osaamiseemme. Voimavaroja kannattaa suunnata rakentamisen laatuun ja koulutukseen sekä saada julkinen sektori vakuuttuneeksi että puurakentamisen edistäminen on perusteltua sekä taloudellisesti että ekologisesti. Tulevaisuuden rakentamisessa on käytettävä enemmän vähäpäästöisiä uusiutuvia rakennusmateriaaleja. Aluetalous hyötyy Vorarlbergin maakunta on Itävallassa pisimmällä puurakentamisen kehitystyössä. Saimme myytyä uudenlai- 16 Kuntatekniikka 7/2012

17 KIINTEISTÖT sen ajattelun myös kunnille, joissa onnistuimme muuttamaan poliittisen ajattelun, Kaufmann kertoo. Nyt joka kunnassa puu on ensisijainen materiaali julkisissa rakennuksissa, on kyse sitten päiväkodeista, kouluista, kunnantaloista tai vaikkapa paloasemasta. Kunnissa ymmärrettiin myös puurakentamisen aluetaloutta vahvistava merkitys, kun materiaali, sen jatkojalostus ja rakentaminen tulivat omalta alueelta. Monet ihmiset eivät ymmärrä puun tarinaa siltä pohjalta, että meillä on omissa metsissämme paljon materiaalia ja hyödymme siitä ekologisesti, kun rakennamme puusta. Puurakentamisessa on suuri paikallinen ja kansallinen intressi, Hermann Kaufmann painottaa. Lüdeschin kunnantalossa on käytetty puuta rungon ja julkisivun lisäksi runsaasti myös sisäpinnoissa. Laadukkaalla puurakentamisella on tulevaisuus Kaufmann sanoo suomalaisten menettäneen kosketuksen puurakentamisen perinteeseen. Suomessa on hänen mukaansa sama tilanne kuin Itävallassa pari vuosikymmentä sitten. Moderni puurakentaminen on aivan eri rakentamista kuin se entinen tapa, joka koettiin vanhaksi ja köyhän miehen rakentamiseksi. Esivalmistuksen kehityksen myötä voimme tuottaa korkealaatuisia ja muunneltavia rakennuksia, jotka sopivat ympäristöönsä. Meillä puurakentaminen koetaan arvokkaana rakentamisena, josta ollaan ylpeitä ja sitä halutaan näyttää kaikille. Isojen metsäyhtiöiden kuten Stora Enson ja Metsä Woodin tuloa rakentamisen markkinaan Kaufmann pitää suomalaisen puurakentamisen kehitystyössä välttämättömänä. Vaikka puurakentamisen edistämiselle aletaan olla avoimia ja valmiita, eivät rakennuttajat, rakentajat tai suunnittelijat ole varautuneet tähän. Nyt pitää edistää evoluutiota eikä pyrkiä rakentamisen revoluutioon, neuvoo Kaufmann suomalaisia Bruno Klomfar Asenteiden muuttaminen on tärkeää ja se tapahtuu vain koulutuksen ja tiedon lisäämisen avulla, sanoo puurakentamisen puolestapuhuja, itävaltalainen arkkitehti Hermann Kaufmann. puurakentajia. On edettävä hitaasti, hankittava lisää tietoa ja kokemuksia puurakentamisesta sekä ennen muuta rakennettava laatua. Yhtiöiden on kehitettävä työntekijöiden osaamista ja työmaakäytäntöjä sekä ymmärrettävä, että edessä on pitkä tie. Kun arkkitehti sanoo, että puurakentaminen on kallista ja monimutkaista ja insinööri sanoo, ettei ole puurakentamisen järjestelmää, niin tilaaja kallistuu helposti vanhojen ratkaisujen kannalle. Asenteiden muuttaminen on tärkeää ja se tapahtuu vain koulutuksen ja tiedon lisäämisen avulla. Arkkitehdin mielestä julkisen sektorin oma puurakentaminen edistäisi alaa parhaiten luomalla uutta markkinaa ja tarjoamalla hyviä esimerkkejä. Puu ja betoni yhteistyöhön Tärkeintä puurakentamisen edistämisen kannalta tulevaisuudessa on Kaufmannin mielestä tarjota erilaisia puurakentamisen järjestelmiä ja hyvälaatuisia teollisesti esivalmistettuja elementtejä, joihin voidaan liittää nykyistä pidemmälle vietyä talotekniikkaa, ovia ja ikkunoita. Puurakentaminen sopii hänen mukaan myös kasvavaan korjaus- ja saneerausrakentamiseen, johon soveltuvan TES-menetel- män (timberbased element system) kehitystyössä Kaufmann on ollut mukana. Esivalmistus on tie teolliseen rakentamiseen ja tässä on puun mahdollisuus. Rakennusosavalmistajien täytyy ymmärtää, että tämä kehitystyö on avainasia puurakentamisen läpimurrolle, Kaufmann muistuttaa. Puurakentamisen kilpailukyky ja varsinainen hyöty tulevat puurakentamisen nopeudesta ja keveydestä, jota on edelleen kehitettävä ja hankittava lisää kokemuksia. Tulevaisuuden rakentamisessa on Kaufmannin mukaan käytettävä enemmän vähäpäästöisiä ja uusiutuvia rakennusmateriaaleja. Betoniteollisuuden kannattaisi tehdä puurakentajien kanssa yhteistyötä, koska rakennukset ovat harvoin puhtaita puu- tai betonitaloja. Me olemme osoittaneet, että puu ja betoni voidaan teollisessa rakentamisessa yhdistää toimivalla tavalla. Kaufmann on vakuuttunut, että energiatehokkaat materiaalit tulevat yhä enemmän keskusteluun. Jo nyt energiatehokkuusdirektiivit ohjaavat rakentamisessa ekologisten materiaalien käyttöön. Puu on kaunis, esteettinen, ekologinen ja paikallinen materiaali, josta paikalliset rakentajat työstävät laadukkaita taloja. Kuntatekniikka 7/

18 Itä-Suomen jätehuoltoyhteistyö tiivistyi Savo-Pielisen jätelautakun laajan alueen jätehuoltoa Savon ja Pielisen Karjalan suunnalla yksi jätelautakunta vastaa 18 kunnan viranomaistehtävistä. Yhteistä työskentelyä on takana jo vajaat kaksi vuotta. Toimintamallia kiitellään eri puolilla neljään maakuntaan yltävää toiminta-aluetta. TEKSTI Hanna Moilanen KUVAT Pentti Vänskä Idea yhteisestä jätelautakunnasta syntyi muutama vuosi sitten Savo-Pielisen kuntien ja kuntien omistaman jäteyhtiön, Jätekukon, neuvottelukunnan kokoontumisissa. Kuntien käytännöt olivat kirjavat ja asukkaat olivat siksi eriarvoisessa asemassa saman jäteyhtiön alueella. Kunnat oli- vat yllättävän yksimielisiä yhteisen lautakunnan tarpeesta, jätelautakunnan vs. palvelupäällikkö Leena Karppinen muistelee. Myös vuodesta 2001 toimineen jäteyhtiön näkökulmasta katsottuna lautakuntauudistus oli tervetullut. Vuonna 2007 toimintaalueen kunnissa tarvittiin kaik- 18 Kuntatekniikka 7/2012

19 TEKNISET PALVELUT ta luotsaa taa yhteensä seitsemän eri puolille Suomea. Savo-Pielisen lautakunta on ollut päätösvalmiudessa vuoden 2011 alusta alkaen. Ensimmäinen suunnannäyttäjä oli Pietarsaaren isännöimä Pohjanmaan jätelautakunta, joka aloitti toimintansa jo vuona Vesa Jussila vie pakkausjätettä keräysautoon. kiaan 34 päätöstä, ennen kuin saimme vahvistettua yhteiset jätetaksat alueelle. Nyt riittää yksi lautakunnan päätös. Vuoropuhelu on nyt sujuvampaa ja pystymme paremmin keskittymään omaan palvelutehtäväämme, Virve Nevalainen Jätekukosta kertoo. Lautakunta on sijoitettu Kuopion kaupungin organisaatioon. Isäntäkunnalla on lautakunnassa neljä paikkaa, Pieksämäellä yksi ja loput kuusi paikkaa on jaettu alueellisille kuntaryhmille. Johtosäännön mukaan useamman kunnan ryhmissä lautakunnan jäsenet vaihtuvat kahden vuoden välein. Myös luottamushenkilöt kiittävät uutta lautakuntamallia. Kriittiset sanat eivät ole kellään ensimmäisenä kielen päällä. Pikkuhiljaa on alkanut muotoutua, mitkä ovat lautakunnan, työntekijöiden ja jäteyhtiön tehtäviä. Myös lautakunnan työskentely on kehittynyt pienistä asioista ja kuntakohtaisista väännöistä kokonaisuuden pohtimiseen, Savo-Pielisen jätelautakunnan puheenjohtaja Antero Peiponen (kesk) arvioi. Toukokuun alussa voimaan tullut uusi jätelaki velvoittaa kunnat perustamaan yhdessä omistetun jäteyhtiön alueelle yhden jätelautakunnan. Periaatteessa jätelautakuntien pitäisi olla jo nimettynä ja toiminnassa koko Suomessa. Käytännössä näin ei vielä joka paikassa ole. Joissain kunnissa on haluttu odottaa kuntavaalien yli. Myöskään lautakunnan kokoonpanosta sopiminen ei aina ole helppoa. Isojen ja pienten kuntien välillä voi olla ristivetoa, Jätelaitosyhdistyksen (JLY) lakiasiainpäällikkö Leena Eränkö sanoo. Oman haasteensa on aiheuttanut myös se, että lautakunnan tehtäviä ei ole yksiselitteisesti määritelty laissa. Juristina tehtävät toki sieltä löytää. Tuntuma kuitenkin on, että kaikissa kunnissa tämä ei ole vielä selvää, Eränkö kuvaa. Ennen lainlaatijoiden patistelua lautakuntia ehdittiin perus- Palvelu tehostuu Savo-Pielisen jätelautakunnalla on kolme työntekijää: palvelupäällikkö, suunnittelija ja palveluneuvoja. Reilun euron budjetista valtaosa menee henkilöstökuluihin. Lisäksi rahaa on varattu pieniin ostopalveluihin, lautakunnan menoihin ja ilmoituskuluihin. Leena Karppisen mukaan kolmen työntekijän yksikkö on ollut toimiva ratkaisu. Pystymme nyt keskittymään kunnolla jätehuoltoon. Voimme myös sijaistaa toisiamme ja jakaa vastuuta asiakaspalvelussa silloin kun soittoja tulee paljon kerralla, Karppinen kertoo. Lautakunnan päätösvalta on delegoitu työntekijöille rutiiniasioissa. Viranhaltija tekee päätökset asukkaiden hakemuksiin, joissa anotaan esimerkiksi poikkeusta jätemaksuihin tai jäteastioiden tyhjennysväleihin. Lautakunnalla on otto-oikeus viranhaltijapäätöksiin. Työntekijäresurssien ansiosta myös kiinteistöjen jätehuoltoon liittymistä pystytään seuraamaan aiempaa paremmin. Joissain kunnissa meno on ollut aika villiä. Esimerkiksi aluekeräyspisteitä on käytetty, mutta siitä ei ikinä ole maksettu. Olemme saaneet hyvää palautetta vapaamatkustajien vähenemisestä. Tietysti osa ihmisistä on ollut hyvin käärmeissään, Karppinen tiivistää. Tehostumisen kääntöpuolena on alueen ja yhtiön suuri koko. Ison yhtiön monopoliasema tietysti herättää kysymyksiä. Tulevaisuuden haasteita ei kuitenkaan ratkaista pienissä yksiköissä, Peiponen pohtii. Yhtiöiden asemasta pitäisi säätää lailla valtiovallan tasolla. Toiminta ei saa olla bisnestä, vaan sen täytyy olla palvelua. Hinnat eivät saa riistäytyä käsistä, lauta- Toimiva yhteistyö lautakunnan ja jäteyhtiön välillä on erittäin tärkeää. Käymme asioita läpi yhdessä parin kolmen viikon välein, jätelautakunnan vs. palvelupäällikkö Leena Karppinen summaa. Lautakunnassa jokainen jäsen huolehtii oman kuntansa näkökulmasta, mutta sen lisäksi on osattava ajatella kokonaisuutta, Savo-Pielisen jätelautakunnan puheenjohtaja Antero Peiponen linjaa. Kuntatekniikka 7/

20 Virve Nevalainen kertoo, että uuden toimintamallin ansiosta eri osapuolten välinen vuoropuhelu on sujuvampaa. Kuvan kukkoa esittävä taideteos on tehty koululaisten keräämistä tuikkukynttilöiden alumiinikuorista. kunnan varapuheenjohtaja Keijo Suhonen (sd) Valtimolta linjaa. Jätekukko ei kukkoile Isojen ja pienten kuntien yhteistyö ei aina suju ongelmitta. Sama pätee kuntien luottamushenkilöorganisaation ja vahvan asiantuntijayhtiön väleihin. Savo-Pielisen alueella on kuitenkin vältytty suuremmilta kärhämiltä. Strategiatyössä on otettu huomioon myös sivukylät. Esimerkiksi lautakunnan alkumetreillä reunakuntien edustusta lisättiin yhdellä jäsenellä, Suhonen kehuu. Käytännössä kuluja tasataan alueen kuntien kesken niin, etteivät reuna-alueiden kunnat joudu maksamaan suurinta pottia kuljetuksista. Kuopion ja Siilinjärven kuljetustaksat ovat kuitenkin edullisemmat kuin alueen muissa kunnissa. Lautakuntauudistuksen on jopa arvioitu lisänneen luottamushenkilöiden todellista vaikutusvaltaa. Aiemmin päätöksentekoprosessi vei huomattavan paljon aikaa kun taksat ja jätehuoltomääräykset piti käsitellä ja vahvistaa jokaisessa kunnassa erikseen. Kunnat olivat käytännössä puun ja kuoren välissä, koska osakassopimukset edellyttivät yhtenäisiä maksuperusteita kaikissa osakaskunnissa. Nyt luottamushenkilöillä on paremmat mahdollisuudet vaikuttaa myös sisältöihin, Nevalainen sanoo. Jos lautakunnassa on jämyjä jätkiä ja rouvia niin kyllä siinä on mahdollisuus vaikuttaa. Pitää uskaltaa avata suunsa. Ja asioihin pitää perehtyä aktiivisesti jo ennen kokousta, Suhonen evästää oman kokemuksensa pohjalta. Lieksalainen lautakunnan jäsen Mervi Saviranta (kesk) on astetta kriittisempi. Olen käynyt esittelemässä lautakunnan toimintaa ja eri toimijoiden rooleja valtuustolle. Jätteistä sähköä ja lämpöä Leppävirralle suunnitellaan Itä- Suomen ensimmäistä jätettä polttavaa voimalaa. Seitsemän Itä- ja Keski-Suomen kunnallista jäteyhtiötä valmistelevat ekovoimalan rakentamista Leppävirralle. Valmistuessaan laitos palvelisi toimialueensa 52 kuntaa ja asukasta. Hankkeen tavoitteena on lisätä yhdyskuntajätteen hyödyntämistä ja samalla turvata Varkauden kaupungin kaukolämmön saanti, hanketta valmistellut projekti-insinööri Janne Kuronen Varkaudesta sanoo. Sähköä ja lämpöä tuottavan voimalan on tarkoitus aloittaa toimintansa vuonna Jäteyhtiöiden hankkeessa on mukana Varkauden aluelämpö Oy. Esiselvityksissä pohdittiin myös voimalan rakentamista Kiteelle Pohjois-Karjalaan. Keskeinen sijainti ja suhteessa lyhyemmät kuljetusmatkat kallistivat vaa an Leppävirran suuntaan. Lisäksi Leppävirran Riikinnevalla on tällä hetkellä kaatopaikka. Odotus on, että voimalan rakentamisen vastustus on siellä kaikkein pienintä, Kuronen perustelee. Osakassopimuksiin haetaan parhaillaan alueen jäteyhtiöiden hyväksyntää. Päätöksiä asiasta odotetaan marraskuun aikana. Voimalaitoksen sijoituspaikka puhuttaa Keskustelu voimalasta ja sen sijainnista on herättänyt voimakasta kritiikkiä myös Jätekukon eli Savo-Pielisen kuntien omistaman jäteyhtiön osakaskuntien piirissä. Hankkeen taloussuunnittelussa on puutteita. Epäilen, ettei polttolaitoksen rakentaminen ole todellisuudessa kannattavaa, Nurmeksen kaupunginjohtaja Asko Saatsi sanoo. Lisäksi kaukolämpöä myydään Varkaudelle liian alhaiseen hintaan. Käytännössä Pohjois- Karjalan maakunta subventoisi Varkauden kaukolämpöä yhteensä 11 miljoonalla eurolla 30 seuraavan vuoden aikana, Saatsi laskee. Janne Kuronen muistuttaa, että hankkeen talousarviosta on tehty kaksi selvitystä. Taloudessa on aina muuttuvia tekijöitä, joilla voidaan spekuloida. Saatsin kritisoima käyttöpääoman puuttuminen arviosta oli tietoinen valinta. Näin toimitaan usein jätteenpolttolaitoksissa, joissa polttoaineen hinta on oikeastaan negatiivinen, Kuronen perustelee. Hintalaskelmista voin sanoa, että Varkauden ostama kaukolämpö itse asiassa kallistuu nykytilanteeseen verrattuna. Valtuuston päätöksen taustalla oli aito halu tukea paikallisia jäteyhtiöitä jäteongelmien ratkaisussa ja rakentaa synergiaa maakuntarajojen yli. Myöskään kaikki pohjoiskarjalaiset eivät allekirjoita Saatsin kritiikkiä. Kateellisten panettelua tämmöinen puhe on, Savo-Pielisen jätelautakunnan varapuheenjohtaja Keijo Suhonen täräyttää. Olisihan se tuntunut hyvältä, jos voimala tulisi omaan maakuntaan lisäämään työpaikkoja. Kokonaisuuden kannalta Leppävirta on kuitenkin järkevä valinta keskeisen paikkansa takia. 20 Kuntatekniikka 7/2012

Julkisivukorjaamisen tarve jatkuu - mistä työkalut vastata haasteeseen?

Julkisivukorjaamisen tarve jatkuu - mistä työkalut vastata haasteeseen? Toimitusjohtaja, tekniikan tohtori Suomen Betoniyhdistys ry JULKISIVU 2011 Messukeskus 12.11.2011 Julkisivukorjaamisen tarve jatkuu - mistä työkalut vastata haasteeseen? 1(17) Esityksen teemat Asiantuntijoiden

Lisätiedot

Rakennusten terveys- ja talousvaikutukset. DI Olavi Holmijoki Rakennusfoorumi 2.6.2015 Rakennustietosäätiö

Rakennusten terveys- ja talousvaikutukset. DI Olavi Holmijoki Rakennusfoorumi 2.6.2015 Rakennustietosäätiö Rakennusten terveys- ja talousvaikutukset DI Olavi Holmijoki Rakennusfoorumi 2.6.2015 Rakennustietosäätiö YM:n, STM:n ja Suomen Kuntaliiton rahoittama projekti Rakennusten ylläpidon ja korjausten terveysja

Lisätiedot

Innova kerrostalon passiivisaneeraus. Projektin taustaa Tuula Nordberg, Paroc Oy Ab 8.9.2011

Innova kerrostalon passiivisaneeraus. Projektin taustaa Tuula Nordberg, Paroc Oy Ab 8.9.2011 Innova kerrostalon passiivisaneeraus Projektin taustaa Tuula Nordberg, Paroc Oy Ab 8.9.2011 Innova projekti 1960-1970 luvun kerrostalon saneeraus passiivitasoon Kohde valmis vuoden 2011 loppuun mennessä

Lisätiedot

Energiatehokas ja toimintavarma korjauskonsepti

Energiatehokas ja toimintavarma korjauskonsepti Energiatehokas ja toimintavarma korjauskonsepti Tutkimushanke TEKES:in Rakennettu Ympäristö ohjelman puitteissa Aalto-yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, VTT 2 Tausta Ilmastomuutoksen mukanaan

Lisätiedot

Korjausrakentamisen linjaukset

Korjausrakentamisen linjaukset Korjausrakentamisen linjaukset Tarmo Pipatti Rakennusten ja alueiden uudistaminen ja korjaaminen 19.1. 2010, VTT Korjausrakentamisen painoarvo kasvaa 15000 12000 Korjaus- ja uudisrakentamisen arvon kehitys

Lisätiedot

Puun uudet käyttömahdollisuudet Markku Laukkanen KYAMK 4.3.2015

Puun uudet käyttömahdollisuudet Markku Laukkanen KYAMK 4.3.2015 Puun uudet käyttömahdollisuudet Markku Laukkanen KYAMK 4.3.2015 Palataan metsään Suomessa ennen: koskivoimaa, työvoimaa ja puuta Teknologia, osaaminen, osaajat ja pääomat tuotiin Nyt: kaikki ovat

Lisätiedot

KIMU - Kerrostalon ilmastonmuutos energiatalous ja sisäilmasto kuntoon. Julkisivukorjaukset-työpaja VTT 25.5.2010

KIMU - Kerrostalon ilmastonmuutos energiatalous ja sisäilmasto kuntoon. Julkisivukorjaukset-työpaja VTT 25.5.2010 KIMU - Kerrostalon ilmastonmuutos energiatalous ja sisäilmasto kuntoon Julkisivukorjaukset-työpaja VTT 25.5.2010 Markku Rantama Suomen Kiinteistöliitto ry Tavoitteet nykyiselle rakennuskannalle 30...50%

Lisätiedot

Jätelainsäädäntö, jätehuollon työnjako. Joensuu 24.10.2013 Lakiasiainpäällikkö Leena Eränkö

Jätelainsäädäntö, jätehuollon työnjako. Joensuu 24.10.2013 Lakiasiainpäällikkö Leena Eränkö Jätelainsäädäntö, jätehuollon työnjako Joensuu 24.10.2013 Lakiasiainpäällikkö Leena Eränkö Kunnalle säädetty yhdyskuntajätehuollon tehtäviä Ei ole uutta - jo 1970-luvulta asti samat tehtävät! KUNTA jätelaissa

Lisätiedot

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa -Liikuntapaikkarakentamisen seminaari Säätytalo14.5.2012 Teppo Lehtinen Synergiaa vai törmäämisiä? Liikuntapolitiikan tavoitteet edistää liikuntaa, kilpa-

Lisätiedot

Vanhusasuminen Iisalmessa - työpaja. 12.12.2013 Iisalmen kaupungintalo

Vanhusasuminen Iisalmessa - työpaja. 12.12.2013 Iisalmen kaupungintalo Vanhusasuminen Iisalmessa - työpaja 12.12.2013 Iisalmen kaupungintalo MAL-verkosto Valtakunnan laajuinen maankäytön, asumisen ja liikenteen sekä palvelujen ja elinkeinotoiminnan kehittämisverkosto Tukee

Lisätiedot

Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus

Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus Sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävä kehitys Elinkaarijohtaminen ja resurssiviisaus Osaamisen kokoaminen ja synergioiden

Lisätiedot

Vesihuoltomme on hyvin hoidettu

Vesihuoltomme on hyvin hoidettu Vesihuoltomme on hyvin hoidettu Asukkaan päivässä käyttämä 150 litraa vesijohtovettä maksaa jätevesimaksuineen vain 40 50 senttiä. Samalla rahalla ei saa puolta litraa pullovettä. Yhteistyö varmistaa tulevaisuudessakin

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Ehdotus kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen jätetaksaksi 1.1.2015 alkaen

Ehdotus kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen jätetaksaksi 1.1.2015 alkaen Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 4/2014 1 (1) 24 Asianro 7006/02.05.00/2014 Ehdotus kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen jätetaksaksi 1.1.2015 alkaen Palvelupäällikkö Saija Pöntinen

Lisätiedot

RAKENNUSVALVONTA. Krista Niemi 27.2.2013

RAKENNUSVALVONTA. Krista Niemi 27.2.2013 Krista Niemi 27.2.2013 Kosteudenhallinnalla tarkoitetaan niitä toimenpiteitä, joilla pyritään estämään haitallisen kosteuden kertyminen rakennukseen Kosteudenhallinnan tavoitteena on Estää kosteusvaurioiden

Lisätiedot

Puurakentamisen osaaminen. Kehitysasiantuntija Petri Heino

Puurakentamisen osaaminen. Kehitysasiantuntija Petri Heino Puurakentamisen osaaminen Kehitysasiantuntija Petri Heino Osaamiskartoitushanke Hankkeessa kartoitetaan: puurakentamisen kansallinen osaaminen sekä osaajat rakentamisen koulutuksen nykytila puurakentamisen

Lisätiedot

Mini-Suomen tavoitteet malliksi Maksi-Suomelle. Strategian tavoitteet innostaviksi ja toimiviksi

Mini-Suomen tavoitteet malliksi Maksi-Suomelle. Strategian tavoitteet innostaviksi ja toimiviksi Mini-Suomen tavoitteet malliksi Maksi-Suomelle Strategian tavoitteet innostaviksi ja toimiviksi Lähdetään ratkomaan ensimmäistä: Kaksi haastetta: 1) Alueen osat ovat erilaisia. Yksiselitteisiä ohjeita

Lisätiedot

Riikinvoiman Ekovoimalaitoshanke

Riikinvoiman Ekovoimalaitoshanke Riikinvoiman Ekovoimalaitoshanke Joensuun seudun jätteiden energiahyötykäyttö 24.10.2013, Joensuu Riikinvoiman Ekovoimalaitoshanke Hanke käynnistyi syksyllä 2010 Hankkeen perustana: Tarve Itä-Suomen jätteenpolttolaitokselle

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen seutuseminaari III 4.6.2014. Kosteusongelmiin liittyviä korjauksia on tehty jo lähes kaksi vuosikymmentä.

Tampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen seutuseminaari III 4.6.2014. Kosteusongelmiin liittyviä korjauksia on tehty jo lähes kaksi vuosikymmentä. Kaupunki kasvaa rapautuuko infra? Tampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen seutuseminaari III 4.6.2014 Mistä sisäilmaongelmat johtuvat? Professori Ralf Lindberg Kosteusongelmiin liittyviä korjauksia on

Lisätiedot

Viranomaisyhteistyö sisäympäristöongelmissa. Ylitarkastaja, Vesa Pekkola, Sosiaali- ja terveysministeriö

Viranomaisyhteistyö sisäympäristöongelmissa. Ylitarkastaja, Vesa Pekkola, Sosiaali- ja terveysministeriö Viranomaisyhteistyö sisäympäristöongelmissa Ylitarkastaja, Vesa Pekkola, Sosiaali- ja terveysministeriö Osapuolia kosteus- ja homeongelmatapauksissa Asukas Rakennuk sen omistaja Työn tekijä Työn antaja

Lisätiedot

Puurakentamisen edistäminen Espoossa 20.5.2015

Puurakentamisen edistäminen Espoossa 20.5.2015 Puurakentamisen edistäminen Espoossa Puurakentamisen edistäminen Espoossa 20.5.2015 Espoon puurakentamisen edistämisohjelma vuosille 2014-2020 Espoon kaupungilla on puurakentamisen edistämisohjelma vuosille

Lisätiedot

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Erja Werdi, hallitussihteeri Ympäristöministeriö/RYMO/Elinympäristö Alueelliset energiaratkaisut -klinikan tulosseminaari, Design Factory 29.3.2012 Uusiutuvan

Lisätiedot

RAKENNUSVALVONTA. Tommi Riippa 14.11.2013

RAKENNUSVALVONTA. Tommi Riippa 14.11.2013 Tommi Riippa 14.11.2013 MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN MUUTOS Nyt vaaditaan rakennuslupa, jos korjauksella voidaan merkittävästi vaikuttaa energian kulutukseen. Lupakynnys aleni! Yleensäkin korjausten yhteydessä

Lisätiedot

HONKASUON EKOTEHOKAS KAUPUNKIKYLÄ

HONKASUON EKOTEHOKAS KAUPUNKIKYLÄ HONKASUON EKOTEHOKAS KAUPUNKIKYLÄ Puurakentamisen RoadShow 15.2.2012 Suvi Tyynilä Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto, Kuninkaantammi-projekti VANTAA KUNINKAANTAMMI 5 000 asukasta PITKÄKOSKI MYYRMÄKI

Lisätiedot

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010 Tampere Uhkat (=kustannukset,

Lisätiedot

Kosteusvaurioiden korjaaminen Tie terveelliseen asumiseen? 12.11.2013

Kosteusvaurioiden korjaaminen Tie terveelliseen asumiseen? 12.11.2013 Kosteusvaurioiden korjaaminen Tie terveelliseen asumiseen? 12.11.2013 Korjausneuvoja Rakennusterveysasiantuntija Tapio Rokkonen Hengitysliiton korjausneuvontapalvelut/itä-suomi 1 Hengitysliiton korjausneuvojat

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

HSY - katsaus. Isännöitsijäseminaari 13.11.2014. Raimo Inkinen, toimitusjohtaja

HSY - katsaus. Isännöitsijäseminaari 13.11.2014. Raimo Inkinen, toimitusjohtaja HSY - katsaus Isännöitsijäseminaari 13.11.2014 Raimo Inkinen, toimitusjohtaja 13.11.2014 HSY:n strategia 2020 Visio 2020 : Vastuulliset, tehokkaat ja kehittyvät vesihuolto-, jätehuolto- ja seututietopalvelut

Lisätiedot

Suuria säästöjä elpo-elementeillä

Suuria säästöjä elpo-elementeillä Suuria säästöjä elpo-elementeillä Säästöä rakentamisajassa Säästöä asuinneliöissä Säästöä materiaalikuluissa Säästää myös ympäristöä Elpotek Oy talotekniikan innovaatioita Elpotek Oy on talotekniikkaelementtien

Lisätiedot

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kymppi. KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kymppi. KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121 Kainuun jätehuollon kuntayhtymä KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121 Jätehuollon tulevaisuus Kainuussa 2012 Jukka Oikarinen puh. 08 636 611 fax. 08 636 614 www.eko-kymppi.fi info@eko-kymppi.fi

Lisätiedot

SISÄILMAONGELMIEN HALLINTA KORJAUSRAKENTAMISESSA. Juhani Pirinen TkT Hengitysliiton korjausneuvonta

SISÄILMAONGELMIEN HALLINTA KORJAUSRAKENTAMISESSA. Juhani Pirinen TkT Hengitysliiton korjausneuvonta SISÄILMAONGELMIEN HALLINTA KORJAUSRAKENTAMISESSA Juhani Pirinen TkT Hengitysliiton korjausneuvonta SISÄILMATEKIJÖITÄ FYSIKAALISET TEKIJÄT MM. VETO, LÄMPÖTILA, KOSTEUS KEMIALLISET AINEET MM. CO2, CO, ERILAISET

Lisätiedot

Matalaenergiarakentaminen

Matalaenergiarakentaminen Matalaenergiarakentaminen Jyri Nieminen 1 Sisältö Mitä on saavutettu: esimerkkejä Energian kokonaiskulutuksen minimointi teknologian keinoin Energiatehokkuus ja arkkitehtuuri Omatoimirakentaja Teollinen

Lisätiedot

TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA. Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto

TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA. Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto Rakentaminen on vaarallinen toimiala näin väitetään Tilastotietoa Lähde: TVL Rakennusteollisuus RT

Lisätiedot

Tutkittua tietoa suomalaisten puukerrostalojen asukastyytyväisyydestä - puukerrostalossa asuu tyytyväinen perhe

Tutkittua tietoa suomalaisten puukerrostalojen asukastyytyväisyydestä - puukerrostalossa asuu tyytyväinen perhe Puupäivä Wanhassa Satamassa 27.11.2011 Tutkittua tietoa suomalaisten puukerrostalojen asukastyytyväisyydestä - puukerrostalossa asuu tyytyväinen perhe Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto

Lisätiedot

Katja Outinen Ohjelmapäällikkö, Kosteus- ja hometalkoot/ympäristöministeriö. Tausta: DI

Katja Outinen Ohjelmapäällikkö, Kosteus- ja hometalkoot/ympäristöministeriö. Tausta: DI Katja Outinen Ohjelmapäällikkö, Kosteus- ja hometalkoot/ympäristöministeriö Tausta: DI Hometalkoiden kuulumisia Katja Outinen Kosteus- ja hometalkoiden tausta Valtioneuvoston periaatepäätös korjausrakentamisesta

Lisätiedot

Kuntien yhteinen jätelautakunta, 13.3.2013

Kuntien yhteinen jätelautakunta, 13.3.2013 Kuntien yhteinen jätelautakunta, 13.3.2013 Hattula, Hausjärvi, Hyvinkää, Hämeenlinna, Janakkala, Järvenpää, Kerava, Loppi, Mäntsälä, Riihimäki, Tuusula ja Valkeakoski jätehuoltokoordinaattori Heli Virtanen

Lisätiedot

Tutkittua tietoa - puukerrostalossa asuu tyytyväinen perhe. Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto

Tutkittua tietoa - puukerrostalossa asuu tyytyväinen perhe. Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto Puupäivä Wanhassa Satamassa 27.11.2011 Tutkittua tietoa - puukerrostalossa asuu tyytyväinen perhe Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto 1. Taustaa 2. Kysely olemassa olevista puukerrostaloista

Lisätiedot

Kunnan, jätelautakunnan ja jäteyhtiön rooleista. Loimi-Hämeen jätehuolto 6.9.2013 Lakiasiainpäällikkö Leena Eränkö

Kunnan, jätelautakunnan ja jäteyhtiön rooleista. Loimi-Hämeen jätehuolto 6.9.2013 Lakiasiainpäällikkö Leena Eränkö Kunnan, jätelautakunnan ja jäteyhtiön rooleista Loimi-Hämeen jätehuolto 6.9.2013 Lakiasiainpäällikkö Leena Eränkö Kuntien jätehuoltoyksinoikeus jatkuu YHDYSKUNTAJÄTEHUOLTO = julkinen välttämättömyyspalvelu

Lisätiedot

Arandur / Kaivomestarin hanke

Arandur / Kaivomestarin hanke 7.10.2010 Richard Malm Arandur / Kaivomestarin hanke Kaivomestari - ensimmäinen julkisen ja yksityisen sektorin kiinteistöalan kumppanuushanke Suomessa. Elinkaaritoimitus: mitä sopimus sisältää? Substanssipalvelut

Lisätiedot

Hanskat tiskiin vai vasara käteen?

Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Mitä suomalaiset ajattelevat kotiensa kunnossapidosta ja korjaamisesta Tiedotustilaisuus 12.4.2011 Tina Wessman, Qualitems Oy Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Tarkoitus:

Lisätiedot

JÄTEHUOLTO MUUTTUU POLVIJÄRVELLÄ 1.1.2012 ALKAEN

JÄTEHUOLTO MUUTTUU POLVIJÄRVELLÄ 1.1.2012 ALKAEN Jätehuollon järjestäminen 1.1.2012 alkaen Jätehuolto siirtyy 1.1.2012 alkaen kokonaisuudessaan Joensuun Seudun jätehuolto Oy:n vastattavaksi. Jäteyhtiö on kilpailuttanut jätteenkuljetuksen kaikkien osakaskuntien

Lisätiedot

PUU LISÄ- JA TÄYDENNYSRAKENTAMISESSA

PUU LISÄ- JA TÄYDENNYSRAKENTAMISESSA PUU LISÄ- JA TÄYDENNYSRAKENTAMISESSA Puupäivä 26.11.2015 Consti Yhtiöt Mari Mäkelä Hankekehityspäällikkö 0400 932 312 Kaikki korjausrakentamisen Constit www.consti.fi CONSTI YHTIÖT Suomen johtava korjausrakentamiseen

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

Kymmeniin kouluihin. valittu SPU Eristeet. Turvallisuus ja riskittömyys korostuvat. SPU Oy LEHDISTÖTIEDOTE 29.10.2014

Kymmeniin kouluihin. valittu SPU Eristeet. Turvallisuus ja riskittömyys korostuvat. SPU Oy LEHDISTÖTIEDOTE 29.10.2014 SPU Oy LEHDISTÖTIEDOTE 29.10.2014 Turvallisuus ja riskittömyys korostuvat Kymmeniin kouluihin valittu SPU Eristeet Koulujen rakentamisessa ja peruskorjaamisessa kiinnitetään nykyisin erityistä huomiota

Lisätiedot

Julkisivun energiakorjaus. JSY Kevätkokous 8.5.2012 Stina Linne

Julkisivun energiakorjaus. JSY Kevätkokous 8.5.2012 Stina Linne Julkisivun energiakorjaus JSY Kevätkokous 8.5.2012 Stina Linne Esityksen sisältö Korjausrakentamisen osuus energiansäästötalkoissa Rakennusten lämpöenergian kulutus Julkisivun energiakorjaukset Korjausten

Lisätiedot

Korjausrakentamiselle määräykset

Korjausrakentamiselle määräykset KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN Korjausrakentamiselle määräykset Energiatehokas korjaaminen on osa kiinteistön normaalia korjausrakentamista ja kiinteistön kunnossapitoa

Lisätiedot

KIMU - Kerrostalon ilmastonmuutos energiatalous ja sisäilmasto kuntoon. Keijupuisto 27.1.2010 Markku Rantama Suomen Kiinteistöliitto ry

KIMU - Kerrostalon ilmastonmuutos energiatalous ja sisäilmasto kuntoon. Keijupuisto 27.1.2010 Markku Rantama Suomen Kiinteistöliitto ry energiatalous ja sisäilmasto kuntoon Keijupuisto 27.1.2010 Markku Rantama Suomen Kiinteistöliitto ry KIMU - Kerrostalon ilmastonmuutos energiatalous ja sisäilmasto kuntoon Tavoitteet nykyiselle rakennuskannalle

Lisätiedot

TALKOOVUOSI 2015. Kosteus- ja hometalkoiden työmaakokous Jyväskylän Paviljonki 19.5.2015 Katja Outinen, ohjelmapäällikkö

TALKOOVUOSI 2015. Kosteus- ja hometalkoiden työmaakokous Jyväskylän Paviljonki 19.5.2015 Katja Outinen, ohjelmapäällikkö TALKOOVUOSI 2015 Kosteus- ja hometalkoiden työmaakokous Jyväskylän Paviljonki 19.5.2015 Katja Outinen, ohjelmapäällikkö Talkootyömaiden eteneminen 2010 2011 2012-2013 2014 2015 Valtioneuvoston periaatepäätös

Lisätiedot

Ikkunat energiaviisaassa PUU-KÄPYLÄ

Ikkunat energiaviisaassa PUU-KÄPYLÄ Ikkunat energiaviisaassa ii korjaamisessa PUU-KÄPYLÄ Pirjo Pekkarinen-Kanerva, arkkitehti SAFA Helsingin rakennusvalvontavirasto 2011 Kansainvälisiä ja kansallisia sopimuksia EU-tavoite vuoteen 2020 mennessä

Lisätiedot

Joensuun alueellisen jätelautakunnan vuosikertomus 2013

Joensuun alueellisen jätelautakunnan vuosikertomus 2013 Joensuun alueellisen jätelautakunnan vuosikertomus 2013 1. Lautakunnan toinen toimintavuosi Jätelautakunta toimii Joensuun kaupungin sekä Ilomantsin, Kontiolahden, Liperin ja Polvijärven kuntien yhteisenä

Lisätiedot

Ruokolahden kunta Kh. 5.2.2015 / 38 1 Kv. 9.2.2015 / 10. Olemassa olevista kunnan omistamista tiloista käytetään seuraavat tilat:

Ruokolahden kunta Kh. 5.2.2015 / 38 1 Kv. 9.2.2015 / 10. Olemassa olevista kunnan omistamista tiloista käytetään seuraavat tilat: Ruokolahden kunta Kh. 5.2.2015 / 38 1 KIRKONKYLÄN KOULUN TILAVAIHTOEHDOT KUNNANHALLITUS 5.2.2015 Vaihtoehto VE 1 Olemassa olevista kunnan omistamista tiloista käytetään seuraavat tilat: Rasilan päiväkoti

Lisätiedot

Energiatehokkuuden parantaminen julkisessa rakennuskannassa. 1.Tilakeskuksen rakennuskanta; toiminnan laajuus

Energiatehokkuuden parantaminen julkisessa rakennuskannassa. 1.Tilakeskuksen rakennuskanta; toiminnan laajuus Oulun kaupunki, Tilakeskus Energiatehokkuuden parantaminen julkisessa rakennuskannassa 24.2.2010 kiinteistöpäällikkö Johan Alatalo Energiatehokkuuden parantaminen julkisessa rakennuskannassa Esityksen

Lisätiedot

TES-MENETELMÄ PASSIIVISANEERAUS PUURUNKOISILLA JULKISIVUELEMENTEILLÄ

TES-MENETELMÄ PASSIIVISANEERAUS PUURUNKOISILLA JULKISIVUELEMENTEILLÄ TES-MENETELMÄ PASSIIVISANEERAUS PUURUNKOISILLA JULKISIVUELEMENTEILLÄ PUURAKENTAMISEN RoadShow2012 Kimmo Lylykangas Tutkimuspäällikkö, arkkitehti SAFA Aalto Yliopisto, Arkkitehtuurin laitos / Puurakentaminen

Lisätiedot

Sisäilmastoseminaari 2014 13.3.2014

Sisäilmastoseminaari 2014 13.3.2014 Ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien ja laitteiden Sisäilmastoseminaari 2014 13.3.2014 Markku Rantama Rantama Consulting Kuvat: Awillas Oy Airix Talotekniikka oy Kuvat: Awillas Oy Mistä syntyy tarve

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA - ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hattulassa ja Janakkalassa Minna Heikkilä, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja:

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI: LUONNOS STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI: LUONNOS STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI: LUONNOS STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI Ehdotukset strategisiksi päämääriksi Kaupungin hyvinvoinnin osa-alue Ehdotukset strategisiksi

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

MITEN TYÖTURVALLISUUDEN TASO SAADAAN NOUSEMAAN RAKENNUSALALLA. L S Kiinteistö ja rakennuspäivä 06.02.2015 Juha Suvanto

MITEN TYÖTURVALLISUUDEN TASO SAADAAN NOUSEMAAN RAKENNUSALALLA. L S Kiinteistö ja rakennuspäivä 06.02.2015 Juha Suvanto MITEN TYÖTURVALLISUUDEN TASO SAADAAN NOUSEMAAN RAKENNUSALALLA L S Kiinteistö ja rakennuspäivä 06.02.2015 Juha Suvanto Rakentaminen on vaarallinen toimiala näin väitetään Tilastotietoa Lähde: TVL Rullaava

Lisätiedot

POHJOIS-SUOMEN TALOKESKUS OY VALMISTAUTUMINEN KORJAUSHANKKEESEEN

POHJOIS-SUOMEN TALOKESKUS OY VALMISTAUTUMINEN KORJAUSHANKKEESEEN VALMISTAUTUMINEN KORJAUSHANKKEESEEN Pekka Seppänen Oulu 2.9.2010 Oulu Pekka Seppänen LVI- Insinööri Kuntoarvioija, PKA Pätevöitynyt energiatodistuksen antaja, PETA MITÄ ON HANKESUUNNITTELU - Korjaustarpeen

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Työterveyslaitos, Rauno Holopainen

Työterveyslaitos, Rauno Holopainen Työterveyslaitos, Rauno Holopainen Työskentelen Työterveyslaitoksella teknologiajohtajan tehtävässä. Koulutukseltani olen tekniikan tohtori (TKK/2004). Työkokemusta minulla on rakentamisen (Kostamus),

Lisätiedot

Ryhmäkorjaus taloyhtiöissä Taloyhtiö 2015 15.04.2015

Ryhmäkorjaus taloyhtiöissä Taloyhtiö 2015 15.04.2015 Ryhmäkorjaus taloyhtiöissä Taloyhtiö 2015 15.04.2015 Lars Lindeman NCC Rakennus Oy lars.lindeman@ncc.fi 040 861 9948 15.04.2015 Lars Lindeman NCC-yhtiöt 1 Esitykseni sisällöstä Mitä lähiöissä tapahtuu?

Lisätiedot

Taloyhtiön energiankulutus hallintaan

Taloyhtiön energiankulutus hallintaan Taloyhtiön energiankulutus hallintaan 01.02.2012, Oulun kaupunginkirjaston Pakkalan Sali DI Petri Pylsy Suomen Kiinteistöliitto ry Tarjolla tänään Arkitodellisuus taloyhtiöissä Suunnitelmallinen energiatehokkuuden

Lisätiedot

Suunnitelmallinen kiinteistönpito asunto-osakeyhtiössä. Taloyhtiö 2014 1.4.2014 Helsingin Messukeskus Rakennusneuvos Erkki Laitinen

Suunnitelmallinen kiinteistönpito asunto-osakeyhtiössä. Taloyhtiö 2014 1.4.2014 Helsingin Messukeskus Rakennusneuvos Erkki Laitinen Suunnitelmallinen kiinteistönpito asunto-osakeyhtiössä Taloyhtiö 2014 1.4.2014 Helsingin Messukeskus Rakennusneuvos Erkki Laitinen Taloyhtiöillä ja muilla rakennusten omistajilla edessä suuria haasteita.

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän

Lisätiedot

Asunto-osakeyhtiöiden korjausrakentamisen rahoitus lisärakentamisella

Asunto-osakeyhtiöiden korjausrakentamisen rahoitus lisärakentamisella Korjausrakentaminen palvelua ja teollista toimintaa KESTÄVÄ KEHITYS Asunto-osakeyhtiöiden korjausrakentamisen rahoitus lisärakentamisella 3.10.2014 kello 10.20-10.27 Messukeskus, Finnbuild Messuaukio 1,

Lisätiedot

Pekka Väisälä. Lehtori Korjausrakentaminen Talonrakennustekniikka

Pekka Väisälä. Lehtori Korjausrakentaminen Talonrakennustekniikka Pekka Väisälä Lehtori Korjausrakentaminen Talonrakennustekniikka Esityksen sisältö Näkökulmia Hankkeen alkuvaiheet Energian kulutus Esimerkkejä U-arvoista Tavallisia ongelmia Pekka Väisälä 7.11.2012 2

Lisätiedot

Tämän sopimuksen sopijaosapuolina ovat seuraavat Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n omistajakunnat (jäljempänä sopijakunnat):

Tämän sopimuksen sopijaosapuolina ovat seuraavat Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n omistajakunnat (jäljempänä sopijakunnat): Luonnos 16.03.2012 Yhteistoimintasopimus jätehuoltoviranomaisena toimimisesta 1. Sopimuksen osapuolet Tämän sopimuksen sopijaosapuolina ovat seuraavat Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n omistajakunnat (jäljempänä

Lisätiedot

Energiatehokkuus rakennnusvalvonnan näkökulmasta HELSINGIN RAKENNUSVALVONTA / PIRJO PEKKARINEN-KANERVA

Energiatehokkuus rakennnusvalvonnan näkökulmasta HELSINGIN RAKENNUSVALVONTA / PIRJO PEKKARINEN-KANERVA Energiatehokkuus rakennnusvalvonnan näkökulmasta HELSINGIN RAKENNUSVALVONTA / PIRJO PEKKARINEN-KANERVA Helsingin strategiaohjelma 2009-2012 Rakennetun ympäristön energiankäyttö Kaupunkirakenteen eheyttäminen

Lisätiedot

VINKIT ENSIASUNNON OSTOON. Ensiasunnon osto ilta 18.11.2014 Mikko Tarri, A-Insinöörit Suunnittelu Oy

VINKIT ENSIASUNNON OSTOON. Ensiasunnon osto ilta 18.11.2014 Mikko Tarri, A-Insinöörit Suunnittelu Oy VINKIT ENSIASUNNON OSTOON Ensiasunnon osto ilta 18.11.2014 Mikko Tarri, A-Insinöörit Suunnittelu Oy Mikä ihmeen A-Insinööri? 500 asiantuntijaa 5. Suurin rakennusalan suunnittelutoimisto 3 toimialaa Projekteja

Lisätiedot

Jätelain täytäntöönpanosta kuntien kannalta. Leena Eränkö 13.9.2012

Jätelain täytäntöönpanosta kuntien kannalta. Leena Eränkö 13.9.2012 Jätelain täytäntöönpanosta kuntien kannalta Leena Eränkö 13.9.2012 23 Kunnan jätehuoltoviranomainen Kunnalle kuuluvista tämän lain mukaisista jätehuollon viranomaistehtävistä huolehtii kunnan määräämä

Lisätiedot

Korjausrakentamisen nykytila ja tulevaisuus

Korjausrakentamisen nykytila ja tulevaisuus Korjausrakentamisen nykytila ja tulevaisuus Rakennusneuvos Erkki Laitinen ympäristöministeriö Julkisivumessut 12.10.2011 Helsinki Korjausrakentaminen ja energiatehokkuus Korjausrakentamisen strategia 2007-2017

Lisätiedot

TARKISTUSLISTA JULKISTEN KIINTEISTÖJEN SISÄILMAONGELMIEN HALLITSEMISEKSI

TARKISTUSLISTA JULKISTEN KIINTEISTÖJEN SISÄILMAONGELMIEN HALLITSEMISEKSI TARKISTUSLISTA JULKISTEN KIINTEISTÖJEN SISÄILMAONGELMIEN HALLITSEMISEKSI uusia työkaluja käyttöön Ympäristöterveydenhuollon ylitarkastaja, DI Vesa Pekkola, Etelä-Suomen aluehallintovirasto Rakennusten

Lisätiedot

Ulvilan kaupunki Ote pöytäkirjasta 1. Vanhankylän alakoulun laajennus- ja peruskorjaustyön suunnitelmaluonnosten hyväksyminen

Ulvilan kaupunki Ote pöytäkirjasta 1. Vanhankylän alakoulun laajennus- ja peruskorjaustyön suunnitelmaluonnosten hyväksyminen Ulvilan kaupunki Ote pöytäkirjasta 1 Tekninen lautakunta 89 09.12.2014 Vanhankylän alakoulun laajennus- ja peruskorjaustyön suunnitelmaluonnosten hyväksyminen 42/10.03.02.00/2014 Tekninen lautakunta 89

Lisätiedot

Miksi sisäilmaongelmat eivät aina poistu rakennusta korjaamalla?

Miksi sisäilmaongelmat eivät aina poistu rakennusta korjaamalla? Miksi sisäilmaongelmat eivät aina poistu rakennusta korjaamalla? Kokonaisvaltaisuus sisäilmaongelmien ratkaisemisessa Mitä se on? Espoon kaupungin Tilakeskus ja Sisäilmayhdistys ry 14.5.2014 Hotelli Kuninkaantie

Lisätiedot

EUROKOODI 2013 SEMINAARI. Siirtyminen eurokoodeihin pienemmän suunnittelutoimiston näkökulma toimitusjohtaja Pauli Oksman, Insinööritoimisto SRT Oy

EUROKOODI 2013 SEMINAARI. Siirtyminen eurokoodeihin pienemmän suunnittelutoimiston näkökulma toimitusjohtaja Pauli Oksman, Insinööritoimisto SRT Oy EUROKOODI 2013 SEMINAARI Siirtyminen eurokoodeihin pienemmän suunnittelutoimiston näkökulma toimitusjohtaja Pauli Oksman, Insinööritoimisto SRT Oy Insinööritoimisto SRT Oy Insinööritoimisto SRT Oy on perustettu

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Sisäilmaongelmien ratkaiseminen vaatii tilaajalta osaamista Katja Tähtinen vanhempi asiantuntija 16.5.2014 Katja Tähtinen 2 Mystisiä sisäilmaongelmiavai onko? Helsingin Sanomat Työterveyslaitos

Lisätiedot

SIIRTOKELPOISET KIIREVÄISTÖT / TILANNEKATSAUS 9.1.2014

SIIRTOKELPOISET KIIREVÄISTÖT / TILANNEKATSAUS 9.1.2014 SIIRTOKELPOISET KIIREVÄISTÖT / TILANNEKATSAUS 9.1.2014 Alustava aikataulu ( 9.1.2014 ) lähes kaikissa siirtokelpoisissa kouluissa ja parakeissa sama: 1) Lupakuvat jätetään rakennusvalvontaan n. 31.01.2014

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI MUISTIO 4/2016

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI MUISTIO 4/2016 Elinympäristövaliokunta AIKA 11.04.2016 klo 16:00-18:15 PAIKKA Kaupungintalo, Kotka-kokoushuone Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Törrö Marja-Leena 16:00-18:15 puheenjohtaja Nivala Kaisa 16:00-18:15 varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Korjausrakentamisen energiatehokkuusvaatimukset

Korjausrakentamisen energiatehokkuusvaatimukset Korjausrakentamisen energiatehokkuusvaatimukset PIDÄ HUOLTA messuseminaari OMA KOTI messut 12.4.2013 Helsinki Suomen Omakotiliitto Rakennusneuvos Erkki Laitinen Hallitusohjelman ilmasto- ja energia-asioita

Lisätiedot

CLT-TUOTTEITA SUOMALAISESTA PUUSTA

CLT-TUOTTEITA SUOMALAISESTA PUUSTA CLT-TUOTTEITA SUOMALAISESTA PUUSTA MITÄ ON CLT? Cross-laminated timber Massiivipuusta tehtyjä rakennuslevyjä, jotka koostuvat ristikkäinliimatuista lamelli- eli puulevykerroksista Ristiinlaminointi takaa

Lisätiedot

Espoo rakentaa puusta. Puupäivä 28.11. 2013 Teknisen toimen johtaja Olavi Louko

Espoo rakentaa puusta. Puupäivä 28.11. 2013 Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Espoo rakentaa puusta Puupäivä 28.11. 2013 Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Puurakentaminen on tulevaisuutta Espoon, TEM:n ja Aalto-yliopiston yhteistyösopimus. Tarkoituksena on edistää merkittävästi

Lisätiedot

Ryhmäkorjaushankkeen ja asuntokohtaisten muutosten hallinta taloyhtiön ja isännöitsijän näkökulmasta

Ryhmäkorjaushankkeen ja asuntokohtaisten muutosten hallinta taloyhtiön ja isännöitsijän näkökulmasta Ryhmäkorjaushankkeen ja asuntokohtaisten muutosten hallinta taloyhtiön ja isännöitsijän näkökulmasta Korjausrakentamisen työpaja 3. Messukeskus 20.11.2013 Lars Lindeman NCC Rakennus Oy lars.lindeman@ncc.fi

Lisätiedot

SURF IDEA BOOK 2013. www.surfaces.fi YOUR IDEA. OUR SURFACES.

SURF IDEA BOOK 2013. www.surfaces.fi YOUR IDEA. OUR SURFACES. SURF IDEA BOOK 2013 Arkkitehti: Ota yhteyttä saat 15 itunes App Store -lahjakortin käytettäväksi iphone ja ipad -applikaatioihin! Linkki sisällä 1 2 Vapaus keskittyä arkkitehtuurin suunnitteluun Puucomp

Lisätiedot

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (6) 13/2015 18.03.2015

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (6) 13/2015 18.03.2015 Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (6) 21 Osallistuminen EU:n Suomen rakennerahasto-ohjelman rahoittaman 6Aika-strategian rahoitushakuun hankkeella Helsinki Region Eco HUB HEL 2015-002408 T 02 05

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Hissillä kotiin Valtakunnallinen hissiseminaari, 8.5.2014, Lahti Ohjelmapäällikkö, FT Sari Hosionaho, ympäristöministeriö Ikääntyminen koskettaa yhteiskuntaa

Lisätiedot

MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA

MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA TEM29020801 UUSIUTUVA ENERGIA ENERGIANSÄÄSTÖ ENERGIATEHOKKUUS MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA OLAVI TIKKA HKR- RAKENNUTTAJA HELSINGIN KAUPUNKI TEM29020808 YLEISESTI HUONOSTI

Lisätiedot

Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT

Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT 2 Case-tapaus: Päiväkoti Saana Lpk Saana, rakennusvuosi 1963,

Lisätiedot

Matalaenergia ja passiivirakentaminen - taloteollisuuden näkökulma

Matalaenergia ja passiivirakentaminen - taloteollisuuden näkökulma Matalaenergia ja passiivirakentaminen - taloteollisuuden näkökulma Pientaloteollisuus ry Tavoitteet, suunta ja mahdollisuudet Määritelmien selkeyttäminen ja määritelmiin sisältyvät haasteet Suunnittelun

Lisätiedot

AUTOSALPA RAKENTAA LAHTEEN UUDEN TOIMITALON

AUTOSALPA RAKENTAA LAHTEEN UUDEN TOIMITALON LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa heti AUTOSALPA RAKENTAA LAHTEEN UUDEN TOIMITALON Autosalpa Oy ja Renor Oy ovat sopineet torstaina, 19.6.2008, tonttikaupasta Lahden Asemantaustan kaupunginosassa olevasta

Lisätiedot

Outoja oireita ja mitä sitten tehdään?

Outoja oireita ja mitä sitten tehdään? Outoja oireita ja mitä sitten tehdään? Vaurioituneen rakennuksen tutkimisen ja korjaamisen periaatteet Heidi-Johanna Jokelainen, RI, rakennusterveysasiantuntija Rakennusterveystiimin päällikkö FCG Suunnittelu

Lisätiedot

Cleantech hankinnat, kilpailuetua yrityksille

Cleantech hankinnat, kilpailuetua yrityksille Cleantech hankinnat, kilpailuetua yrityksille Jyri Seppälä, Suomen ympäristökeskus HINKU yritystilaisuus Uudessakaupungissa 11.11.2014 Mikä yritys hyötyy cleantechhankinnoista? Yritykset, jotka osaavat

Lisätiedot

KOMMENTTIPUHEENVUORO. Rakennettu ympäristö ohjelman ja LCIFIN2- hankkeen työpaja 11.6.2014

KOMMENTTIPUHEENVUORO. Rakennettu ympäristö ohjelman ja LCIFIN2- hankkeen työpaja 11.6.2014 KOMMENTTIPUHEENVUORO Rakennettu ympäristö ohjelman ja LCIFIN2- hankkeen työpaja 11.6.2014 KARVES YHTIÖT LYHYESTI LVIS-Insinööritoimisto Seppo Karves & Co. Suomen ensimmäinen LVIS-ins.tsto v. 1968. Vuodesta

Lisätiedot

Kaukajärviosuuskunta. Emoyhtiö Isännöintikohteita n.185 kpl Henkilökuntaa n. 120 Liikevaihto n. 7 M

Kaukajärviosuuskunta. Emoyhtiö Isännöintikohteita n.185 kpl Henkilökuntaa n. 120 Liikevaihto n. 7 M Kaukajärviosuuskunta Emoyhtiö Isännöintikohteita n.185 kpl Henkilökuntaa n. 120 Liikevaihto n. 7 M HM Isännöinti ja Tili Oy (tytäryhtiö) Isännöintikohteita n. 80 kpl Henkilökuntaa 6 Liikevaihto n. 0,5

Lisätiedot

Ympäristöasioiden hoito yrityksessä

Ympäristöasioiden hoito yrityksessä Fiksu Ammattilainen, Rakennusala KARTOITUS TYÖSSÄOPPIMISJAKSOLLA Ympäristöasioiden hoito yrityksessä OPISKELIJAN TEHTÄVÄLOMAKE 1 Olet suorittamassa työssäoppimisjaksoa rakennusalan yrityksessä. Tehtävänäsi

Lisätiedot

SKAFTKÄRR. Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta. 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio

SKAFTKÄRR. Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta. 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio SKAFTKÄRR Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio Porvoon Skaftkärr Pinta-ala 400 ha Asukasmäärä (tavoite): yli 6000 Pääasiassa pientaloja ENERGIAKAAVA = TYÖTAPA Voidaanko

Lisätiedot

PUUN MAHDOLLISUUDET LÄHIÖTALOJEN KORJAAMISESSA JA LISÄRAKENTAMISESSA

PUUN MAHDOLLISUUDET LÄHIÖTALOJEN KORJAAMISESSA JA LISÄRAKENTAMISESSA PUUN MAHDOLLISUUDET LÄHIÖTALOJEN KORJAAMISESSA JA LISÄRAKENTAMISESSA Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011 Anu Soikkeli Dosentti, arkkitehti Markku Karjalainen Dosentti, arkkitehti

Lisätiedot

LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012

LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012 LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012 I N N O L I N K R E S E A R C H O Y T A M P E L L A N E S P L A N A D I 2, 4. k r s, 3 3 1 0 0 T A M P E R E F

Lisätiedot

Tarkastaja Eini Hyttinen Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojeluvastuualue

Tarkastaja Eini Hyttinen Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojeluvastuualue Tarkastaja Eini Hyttinen Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojeluvastuualue Koulutus: yhteiskuntatieteiden maisteri (YTM) Työpaikka: ylitarkastajana Itä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueella

Lisätiedot

LAHDEN SEUDUN RAKENNUSVALVONTA

LAHDEN SEUDUN RAKENNUSVALVONTA LAHDEN SEUDUN RAKENNUSVALVONTA LAHDEN SEUDUN RAKENNUSVALVONTA KÄRKÖLÄ, LAHTI, NASTOLA Yhteneväinen ennakoitava lupakäsittely ja katselmusmenettely Yhteinen, kattava ohjeistus kotisivuilla ja paperimuodossa

Lisätiedot