KYYKYTTÄVÄT KUNTIA. Korjata pitää, vaikka rahaa puuttuu. 7/2012 Puu ja betoni voidaan yhdistää toimivalla tavalla, Hermann Kaufmann sanoo.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KYYKYTTÄVÄT KUNTIA. Korjata pitää, vaikka rahaa puuttuu. 7/2012 Puu ja betoni voidaan yhdistää toimivalla tavalla, Hermann Kaufmann sanoo."

Transkriptio

1 ALANSA YKKÖNEN 7/2012 Puu ja betoni voidaan yhdistää toimivalla tavalla, Hermann Kaufmann sanoo. sivu 16 sivulla 36 Savo-Pielisen jätelautakunta vetää yhtä köyttä sivu 18 HS-Vesi siirtää pian vettä yli maakuntarajan sivu 40 Hämpin parkki tekee pysäköinnistä elämyksen sivu 22 Hälytysajoneuvoille aina vihreää Oulussa sivu 46 sivu 6 Korjata pitää, vaikka rahaa puuttuu KOSTEUSVAURIOT sivu 6 KYYKYTTÄVÄT KUNTIA

2

3 SISÄLTÖ 7 / marraskuuta 22 Tampereen Hämeenkadun alle louhittuun pysäköintikeskukseen luodaan tunnelmaa epäsuoralla led-valaistuksella. Lokakuun alkupuolella luola oli vielä työmaana. 12 Riihimäen Peltosaaren lähiön kehittämishankkeen tavoite on ekotehokas, uudenaikanen ekologisen kaupunkiasumisen esimerkki. 28 Uusikaupunki ulkoisti 6,7 hehtaarin kaatopaikkansa. Täyttötilavuutta on vielä puoli miljoonaa kuutiota. 43 Elintarvikeyritykset ovat monien vesilaitosten tärkeitä asiakkaita. Sopimukset on syytä laatia huolella. KIINTEISTÖT Koulua käydään yhä useammin väliaikaistiloissa 6 Vihti odottaa valtiontukea uuteen kouluun 10 Kosteusvaurio muhii usein jo rakennustyömaalla 11 Peltosaaren kehittämishanke kiinnostaa ulkomaillakin 12 Julkisivuelementeillä energiansäästöä vanhoihin kerrostaloihin 14 Arkkitehti Hermann Kaufmann puhuu puun puolesta 16 TEKNISET PALVELUT Itä-Suomen jäteyhteistyö tiivistyi 18 Tampereen P-Hämpistä Euroopan näyttävin pysäköintikeskus 22 Infrarakentamisen markkinat muutoksessa 25 Metsille tarjolla suurempi rooli kuntien ilmastostrategioissa 26 Uusikaupunki ulkoisti kaatopaikkansa 28 YHTEISTYÖJÄRJESTÖMME Suomen kuntatekniikan yhdistys 31 Kuntien putkimestarit 36 UKTY 38 VESIHUOLTO HS-Vesi laajeni yli maakuntarajan 40 Akaa lähes yksimielisenä HS-Veden osakkaaksi 42 Elintarvikeyritykset vesilaitosten tärkeinä asiakkaina 44 ICT Oulun hälytysajoneuvoille liikennevaloetuus 46 San Francisco kehittää pysäköintiä 49 PALSTAT / KOLUMNIT Pääkirjoitus 5 Rytilät/Pekka Rytilä: Poiesis 29 Pakina: Kaarevan kauneuden kaipuuta 51 Uutisia 52 Tuoteuutuuksia 55 Henkilöuutisia 56 Tapahtumia 57 Palveluja 58 Kuntatekniikka 7/2012 3

4

5 lehti.kuntatekniikka.fi KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI Energia Hankinnat Ilmastonmuutos Infra-IT Jätehuolto Kiinteistöt Kunnossapito Liikenne ja väylät Liikuntapaikat Maankäytön suunnittelu Maarakennus Rakentaminen Turvallisuus Uimahallit ja kylpylät Vesihuolto Viheralueet Ympäristö ALANSA YKKÖNEN Savo-Pielisen jätelautakunta vetää yhtä köyttä sivu 18 Hämpin parkki tekee pysäköinnistä elämyksen sivu 22 7/2012 Puu ja betoni voidaan yhdistää toimivalla tavalla, Hermann Kaufmann sanoo. sivu sivulla HS-Vesi siirtää pian vettä yli maakuntarajan sivu 40 Hälytysajoneuvoille aina vihreää Oulussa sivu 46 sivu 6 Korjata pitää, vaikka rahaa puuttuu KOSTEUSVAURIOT sivu 6 KYYKYTTÄVÄT KUNTIA Kannen kuva: YHA Kuvapankki/ Pentti Hokkanen TOIMITUS Toinen linja 14, Helsinki Internet: lehti.kuntatekniikka.fi S-posti: Päätoimittaja DI Paavo Taipale Puh , Toimitussihteeri DI Tuija Käyhkö Puh Toimituksen sihteeri Monica Honkaniemi Puh , TOIMITUSNEUVOSTO Marika Kämppi Heikki Lonka Juhani Sandström Sami Sillstén Paavo Taipale Petri Vainio TILAUKSET Puh Vuodessa 8 numeroa Kestotilaus 73 (+ alv 9 %) Vuosikerta 82 (+ alv 9 %) Irtonumero 10 (+ alv 23 %) ILMOITUKSET Marianne Lohilahti Puh TYÖPAIKKAILMOITUKSET Hinta 3,65 /palstamm SIVUNVALMISTUS Aste Helsinki Oy PAINOPAIKKA Oy Scanweb Ab, Kouvola ISSN X 67. vuosikerta Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti KUSTANTAJA/JULKAISIJAT KL-Kustannus Oy/Suomen Kuntaliitto ry Suomen kuntatekniikan yhdistys ry SKTY PÄÄKIRJOITUS Paavo Taipale Onks tietoo? Tietotekniikka on iso osa jokapäiväistä elämäämme. Toisille sen tarjoamat mahdollisuudet merkitsevät enemmän, toisille vähemmän, mutta arjesta on yhä vaikeampi selvitä ilman jonkin tietotekniikan sovelluksen käyttöä. Usein elämämme onkin paljon helmitauluaikaa helpompaa juuri viime vuosikymmeninä tapahtuneen tietotekniikan valtavan kehityksen ansiosta. Näin siitä huolimatta, että itsekseen soittelevat tai taskussa omia aikojaan värisevät puhelimet joskus sapettavat. Kuntatekniikassa on monia mahdollisuuksia ottaa käyttöön tieto- ja viestintätekniikan sovelluksia entistä laajemmin. Paljon on jo tehtykin. Erinomaisia esimerkkejä ovat muun muassa useiden kaupunkien selainpohjaiset kevyen liikenteen karttapalvelut, talotekniikan kaukovalvontajärjestelmät ja eräiden lupa-asioiden sähköiset prosessit. Tässä lehdessä kerromme Oulussa hälytysajoneuvoja varten kehitetystä ja käyttöönotetusta liikennevaloetuusjärjestelmästä. Näin apu saavuttaa tarvitsijansa aiempaa nopeammin ja turvallisemmin. Kerromme myös San Franciscon kadunvarsipysäköinnin kehittämishankkeesta, jonka tuloksena autoilijat saavat halutessaan puhelimeensa reaaliaikaiset tiedot vapaista pysäköintiruuduista eri kaduilla. Sähköisessä asioinnissa myös teknisellä sektorilla on kuitenkin vielä paljon tehtävää. Lupaprosesseja on varaa kehittää edelleen ja infraomaisuuden laadun hallinnan työkaluja ja käytäntöjä on tarpeen parantaa. Oma urakkansa on tietomallien monipuolinen käyttöönotto kuntien rakentamishankkeissa. Hyviä esimerkkejä on jo olemassa varsinkin toimitilahankkeista, mutta myös infrarakentamisesta. Menetelmän käyttöönoton suurehkot kynnyskustannukset ovat toistaiseksi hidastaneet tietomallipohjaisen suunnittelun ja rakentamisen yleistymistä pienemmissä kunnissa ja hankkeissa. Kuntien paikkatietopohjaisten tietovarantojen hyödyntäminen muualla yhteiskunnassa on ajankohtainen keskustelunaihe. Hyödyntämisen tulee jatkossa perustua avoimiin, järjestelmäriippumattomiin tietopalvelurajapintoihin, joista tiedon tarvitsija itse noutaa aineiston. Tällaisia on jo kehitetty kuntien ja alan muiden toimijoiden yhteistyönä. Nyt tarvitaan rohkeutta ottaa ne yhä laajemmin käyttöön. Kuntatekniikkaa, arvoisat valtuutetut! Monen kunnan valtuustot hyödyntävät tietotekniikkaa kokouskäytännöissään ja asiakirjahallinnossaan. Kadut aurataan, jotta valtuutetut pääsevät kokouksiin. Valtuustosali valaistaan ja lämmitetään, usein siivotaankin. Kokoustauolla pääsee vesivessaan ja voi nauttia raikasta vesijohtovettä. Hoito-, hoiva- ja sivistyspalveluista voidaan päätöksiä tehdä vain, jos kuntatekniikka toimii. Uusien valtuustojen ottaessa kuntatalouden ohjat käsiinsä on hyvä muistaa, ettei kuntatekniikkakaan toimi pelkästään pyhällä hengellä. Seuraavat nrot Aineisto Ilmestyy TEEMAT 8/ Energia Valaistus

6 Rakennusten homeongelmat hiertävät kuntia Koulua käydään yhä useammin PARAKKIKIKYLISSÄ 6 Kuntatekniikka 7/2012

7 KIINTEISTÖT Sokkeloinen koulupiha parakkien välissä on opettajille haastava valvottava. Sisältä puupaneloidut väliaikaistilat ovat kuitenkin kodikkaat. Harva kuntatekniikan aihe herättää niin paljon tunteita kuin rakennusten kosteus- ja homevauriot. Erityisen kuumia perunoita niistä syntyy kouluissa ja päiväkodeissa. TEKSTI Riitta Malve Kunnissa on havaittu, että ongelmista kertominen tilojen käyttäjille ja sidosryhmille kuten koulun henkilökunnalle, oppilaille ja vanhemmille on yhtä tärkeää kuin itse ongelman selvittäminen ja korjaaminen. Kosteus- ja hometalkoot -toimenpideohjelman ohjelmapäällikkö Juhani Pirisen mukaan kuntien kosteus- ja homevaurioiden korjaukset ovat liian usein tulipalojen sammuttamista. Ympäristöministeriön hankkeessa, joka ajoittuu vuosiin , on jo tuotettu koulutuksia, tutkimuksia ja materiaalia korjausprosessin hallintaan. Ongelmallisimmat talot on rakennettu 1960-, ja 1980-lu- Riitta Malve Kuntatekniikka 7/2012 7

8 KIINTEISTÖT vulla elementtirakentamisen koekappaleina. Tässä vaiheessa parhaat rakennuspaikat oli käytetty ja jouduttiin rakentamaan märkään, joskus jopa suomaiseen maaperään. Niin sanotuista hometaloista suurin osa on kouluja ja päiväkoteja. Myös sairaaloita ja terveyskeskuksia on vaurioitunut paljon. Kuntien yleinen ongelma on, ettei rakennuksia tutkita ennen kuin niissä ilmenee ongelmia. Silloin vauriot pääsevät kasvamaan ja rakennusten käyttäjät altistuvat tietämättään sisäilmaongelmille. Nyt on jouduttu tilanteeseen, jossa rakennuskannan korjaus on kymmenen vuotta jäljessä, Pirinen kertoo. Hometalkoissa syntynyt KASlomake tarjoaa kuntien tilakeskusten työntekijöille apua tunnistaa rakennusten potentiaalit ongelmat loogisesti ja helposti. Tyypillisenä ongelma-alueena Pirinen mainitsee ilmanvaihdon, jossa likaiset ja jopa homeiset mineraalivillakuidut voivat levitä kaikkialle rakennukseen. Kalliskaan korjaus ei aina poista homeongelmaa Olen nähnyt monta kertaa, että kosteus- ja homevaurioista kärsivään rakennukseen tehdään kallis korjaus, mutta homeongelma ei häviä. Talo kannattaa korjata kerralla kunnolla, muuten raha heitetään yleensä hukkaan. Jos korjauksen arvioidaan maksavan esimerkiksi 3 miljoonaa euroa, ei kunnan kannata myöntää euroa siihen, että tilannetta saataisiin edes hieman paremmaksi. Osakorjauksesta on harvoin hyötyä, Pirinen huomauttaa. Hän vertaa rakennusta autoon, jonka jarrupalat vaihdetaan säännöllisesti ennen vahinkoa. Sama tulisi tehdä myös putkien, ikkunoiden ja muiden rakennusosien kanssa, jotka vanhenevat vuodessa. Ongelmia yritetään siirtää tulevaisuuteen tiivistämällä rakenteita ja estää näin haitallisten mikrobien pääsy sisäilmaan sen sijaan, että viallinen kohta korjattaisiin. Suuri syy korjausten epäonnistumiseen on arkkitehtien ja kuntotutkijoiden kommunikaatio-ongelmissa. Kun suunnittelija ei keskustele kuntotutkijan kanssa, tieto ei siirry riittävällä tarkkuudella tai ollenkaan. Suoranainen homehavaintokin on joskus jäänyt ymmärtämättä, kun on käytetty vain kirjallista tutkimusraporttia. Kuntotutkijoiden pätevyys vaihtelee Kuntotutkimuksissa on ollut myös puutteita, koska kaikki kuntotutkijat eivät ole olleet Tekniikan tohtori Juhani Pirisen luotsaama Kosteus- ja hometalkoottoimenpideohjelma sai Rakennustietosäätiön rakennustietopalkinnon lokakuussa. päteviä tai tilaaja ei ole osannut tai halunnut tilata riittäviä kuntotutkimuksia. Hometalkoiden työryhmä ehdottaa minimipätevyysvaatimukseksi rakennusalan teknikko- tai ammattikorkeakoulututkintoa ja kuntokartoittajan erikoisosaamiseen liittyviä lisäopintoja. Parhaillaan on selvitettävänä pätevyysvaatimusten liittäminen maankäyttö- ja rakennuslakiin ja sitä kautta rakentamismääräyksiin. Kunnille olisi avuksi, jos pätevät kuntotutkijat löytyisivät FISE rekisteristä. Koska tilaajallakin on vastuu kuntotutkimuksesta, Hometalkoot-ohjelma opettaa kuntotutkimuksen tilaamista. Syksyllä ryhdytään tekemään myös pääsuunnittelijan opasta kuntien tarpeisiin. Tilaajan kannatta myös miettiä, tarvitaanko kyseistä tilaa ollenkaan, jos toimintoja kuten kouluja voidaan yhdistää. Talkooisäntä on nähnyt, miten kunnalta menee usko ja se päätyy purkamiseen, kun rakennusta on 8 Kuntatekniikka 7/2012

9 korjattu monta kertaa kalliisti eikä ongelma poistu. Sisäilmaongelmia saattaa kuitenkin ilmetä myös tilalle rakennetussa uudessa talossa. Tapauksissa, joissa joudutaan ojasta allikkoon, uuden rakennuksen ongelmat ovat monesti saaneet alkunsa betonista, jonka ei ole annettu kuivua rauhassa ennen pintamateriaalien asentamista tai materiaalit ovat kastuneet ennen asennusta. Pirinen ehdottaa, että tilaaja ei luottaisi urakoitsijan laatujärjestelmään, vaan jo urakkatarjouspyyntö sisältäisi suunnitelman siitä, miten materiaalit pidetään ehdottoman kuivina asennukseen saakka ja betonirakenteet kuivataan kunnolla. Säännöllinen seuranta ja elinkaarivastuu avuksi Lahdessa on jo käytäntönä käydä kaupungin rakennuskannan kuntoa läpi säännöllisesti. Se alkaa kaupungin kiinteistöpäällikkö Jouni Arolan mukaan perehtymällä rakennuspiirustuksiin. Rakennuksista on löytynyt tällä tavalla isojakin kosteusvaurioita, vaikka kukaan ei ole oireillut eikä vauriosta ole vielä epäilyä, Arola kertoo. Usein ongelmat liittyvät valesokkeliin tai yläpohjan vuotoihin, kun höyrysulut eivät ole tiiviitä taikka ilmanvaihtojärjestelmään. Vanhoissa rakennuksissa ei puolestaan aina ole sadevesiviemäreitä ja maan muotoilu on puutteellista. Kuopiossa testataan neljässä koulussa ja yhdessä päiväkodissa elinkaarimallia, jossa tähdätään rakentamisen, peruskorjauksen ja ylläpidon laatuun. Kunnossapitovastuu on ulkopuolisella taholla sopimuksen mukaan 25 vuotta. Kaupunki on saanut niin huonoa rakentamista viime vuosikymmenien aikana, että nyt halutaan katsoa, tuleeko tällä mallilla parempaa. Raskaan investointikuorman poistaminen kaupungilta oli toinen syy kokeilla elinkaarimallia ja kunnossapitovastuun siirtämistä. Näin pystyttiin korjaamaan ja rakentamaan neljä koulua kahden sijaan, Kuopion kaupungin arviointijohtaja Paavo Kaitokari toteaa. Vasta neljännesvuosisadan jälkeen voidaan arvioida, onko näin toteutettu rakentamisen ja Lahden kaupunki Lahdessa on kaupungin kiinteistöpäällikkö Jouni Arolan mukaan käytäntönä käydä kaupungin rakennuskannan kuntoa läpi säännöllisesti. Kuntatekniikka 7/2012 9

10 ylläpidon laatu parempaa ja kaupungille edullisempaa. Mallissa rakennukset omistaa kaupungin osakeyhtiö, mutta Kaitokarin mukaan se voi myös myydä kiinteistöt. Viestinnässä opittu varovaisuutta Helsingissä on mietitty paljon kosteus- ja homevaurioista tiedottamista koulujen sekä päiväkotien henkilökunnalle ja lapsille perheineen. Kaupungin sisäilmaryhmä laati siihen ohjeet kolme vuotta sitten, mutta koulusta ja kaupunginosasta riippuen tilanteesta on muodostunut ajoittain kuuma peruna. Kerralla peruskorjauksessa on noin viisi koulua ja pienempiä tehdään vuosittain kymmenissä kouluissa. Hyvin harvoin koulurakennus puretaan ja korvataan uudella. Moniammatillinen sisäilmaryhmä osaa laittaa koulujen korjaustarpeet tärkeysjärjestykseen. Etusijalla on koululaisten ja henkilökunnan terveys, kertoo Helsingin kaupungin tilakeskuksen kiinteistöpäällikkö Sari Hildén. Vaurioista kerrotaan yleensä siinä vaiheessa, kun tutkimukset Antonin Halas Helsingin kaupungin tilakeskuksen kiinteistöpäällikkö Sari Hildén painottaa, että koulujen peruskorjauksia toteutettaessa etusijalla on koululaisten ja henkilökunnan terveys. valmistuvat. Tiedotustarve vaihtelee kohteittain. Pyrkimyksenä on tiedottaa selkeästi ja avoimesti. Mutta sisäilmaryhmän ja tilakeskuksen kokemusten karttuessa viestinnässä on opittu varovaisuutta. Emme enää laita koulun verkkosivuille kuntotutkimusta sellaisenaan rakennukses- ta löydettyine mikrobiluetteloineen. Kohteiden henkilökunnalle ja vanhemmille lähetetään selkeä tiedote olennaista löydöistä, mutta koko raportti on nähtävillä koululla, Hildén sanoo. Toimitilojen väistötilat ovat kaikkien kuntien huolena. Parakkien vuokrat ovat korkeita eikä niille löydy aina tilaa ton- tilta. Koulut joutuvat jopa jonottamaan keittiöparakkeja. Espoossa suunnitellaan Otaniemessä sijaitsevan vanhan poliisiopiston remontointia pysyviksi väistötiloiksi, ei vain kouluille, vaan myös muille toiminnoille. Espoossa on tällä hetkellä 30 rakennusta tutkimuksen alla ja saman verran on jonossa. Kaupungin sisäilma-asiantuntija Jaakko Mentunen ei usko, että kaupunki korjaa rakennuksia turhaan. Kosteus- ja homehavaintojen virhetulkinnoista tulisi kuitenkin päästä eroon. Esimerkiksi lämpöeristeen ulkopinnasta löytyy aina homeitiöitä, mutta se ei tarkoita kosteusvauriota. Kuntotutkijoiden koulutuksesta ja pätevöitymisestä on varmasti apua, Mentunen toteaa. Sisäilma-asiantuntija odottaa myös työkaluja, joilla pystytään selvittämään, mikä on syy joidenkin rakennuksen käyttäjien oireisiin. Loppusuoralla olevasta Toxtest-tutkimushankkeesta odotetaan testimenetelmää, jonka avulla rakennuksen terveyshaittaa voidaan arvioida entistä paremmin. Vihti odottaa valtiolta tukea uuteen kouluun Harju ei ole välttämättä paras rakennuspaikka luvulla rakennettu Nummelanharjun koulu sijaitsee korkealla Nummelan keskustan yläpuolella soraharjulla, mutta sen perustukset ovat maassa, jossa hienorakeinen sora saa aikaan kapillaari-ilmiön. Silloiset rakentajat eivät osanneet ottaa sitä riskitekijänä huomioon. Ensimmäiset havainnot koulun kosteusvaurioista ja käyttäjien oireista tehtiin noin viisitoista vuotta sitten. Nummelanharjun yläkoulun vanhassa rakennuksessa on tehty monia korjauksia, muun muassa vaihdettu julkisivun tiilet, mutta nyt rakennus odottaa purkamista kosteus- ja homevaurioiden takia. Yläkoulu sai koulukeskukseen toissa vuonna uuden rakennuksen, johon mahtuu opetus, jossa ei tarvita erikoisluokkia. Vanhaa rakennusta käytettiin opetustiloina vielä edellisenä lukuvuonna, mutta tästä syksystä alkaen kemian, fysiikan ja muiden erikoisvarustusta tarvitsevien aineiden opetus tapahtuu muualla. Väliaikaisia tiloja on muun muassa koulun pihalle sijoitetuissa parakeissa ja Vihdin toisissa kouluissa sekä liikuntatiloissa. Vanhassa rakennuksessa toimii vielä koulukeittiö, ruokailu ja tekninen työ. Teknisen työn opetustilassa ei ole vielä tähän mennessä juurikaan oireiltu. Ylipaineistuksen ansiosta kouluruokailun järjestäminen on mahdollisia. Keittiössä oireilu saatiin häviämään väliaikaisesti suoritettujen korjausten avulla, mutta se alkoi uudelleen. Nyt koulu jonottaa vuokrattavaa keittiöparakkia, joita Vihdin tekninen ja ympäristöpäällikkö Rauno Kujanpää ja Nummelanharjun koulun rehtori Erja Ilo ponnistelevat yhdessä yläkoulun kaikkien oppituntien siirtämiseksi uusiin tiloihin. Riitta Malve 10 Kuntatekniikka 7/2012

11 KIINTEISTÖT Rakennusala lähti laatupolulle Rakennusten kosteus- ja homevaurioiden kohdalla kissa on nyt nostettu pöydälle kuten aiemmin harmaan talouden osalta tehtiin. Kun yhdessä päätetään käydä kiinni ongelmaan, saadaan parempaa laatua, Rakennusteollisuuden toimitusjohtaja Tarmo Pipatti lupaa. RT aloitti vuosi sitten rakentamisen laatupolku -projektin teknisten yliopistojen kanssa. Siinä on kartoitettu vuosikorjausten yleisimmät laatuvirheet ja luodaan koulutusjärjestelmä urakoitsijoiden ja tuoteteollisuuden pariin. Vuosi sitten julkaistiin energiatehokkuuteen liittyvän Frame-projektin tuloksia, jotka kertoivat eristemäärien lisäyksen synnyttävän homeriskin rakenteisiin. Kosteurvaurio muhii usein jo rakennustyömaalla Rakennusteollisuus RT ry:n rakentamisen kehityksestä vastaava johtaja Jukka Pekkanen on laatinut ohjeita rakennustyömaiden materiaalien suojauksesta jo toistakymmentä vuotta sitten ja tekee jälleen uutta ohjeistusta samasta aiheesta RT:ssä. Kun etenkin puu vettyy, on Laatupolku tähtää tulevaisuuteen ja on hyvin käytännönläheinen. Suoranaisia kosteuteen liittyviä laiminlyöntejä ei ilmennyt tavallisimpien virheiden joukossa, Pipatti kertoo. Epäonnistumiset tapahtuvat usein pitkässä aliurakointiketjussa. Pipatin mukaan nyt pyritään kehittämään erilaista kumppanuutta pääurakoitsijoiden ja aliurakoitsijoiden välille. Päämääränä on, että kumpikin tuntee toisen työkulttuurin ja ketjun hallinta paranee. Vaikka RT:n laatupolku ja Frame-projekti eivät suoraa liity kosteus ja homevaurioihin, liitossa nähdään rakentamisen hyvän laadun vähentävän vaurioiden riskiä. Pintahalkeamat, jotka kuuluvat yleisimpiin laatuvirheisiin, tarjoavat otollisen kasvualustan homeitiöille. riski, että tulee suuria kosteusvaurio-ongelmia. Tietoa märkien materiaalien haitoista ja suojaustavoista on ollut jo kauan tarjolla. Elementit ja eristepinot on peitettävä tarkemmin pressuilla sekä käytettävä muutenkin sääsuojia. Tällä hetkellä muun muassa Rakennusteollisuus RT ry Rakennusteollisuus RT ry:n toimitusjohtaja Tarmo Pipatti uskoo alan yhteisiin ponnisteluihin rakennusten kosteus- ja homevaurioiden vähentämisessä. ympäristöministeriöllä, kunnilla, yliopistoilla ja rakennusteollisuudella on käynnissä useita hankkeita, joissa tähdätään kosteusja homevaurioiden parempaan korjaamiseen sekä rakentamisen laatuun. Kulunut vuosi on jo tuonut julkisuuteen paljon uutta tietoa muun muassa ympäristöministeriön Kosteus- ja hometalkoot -toimenpideohjelmassa. Lisää on odotettavissa vuoden lopulla julkaistavissa tutkimuksissa, joista yksi on eduskunnan tarkastusvaliokunnan teettämä tutkimus rakennusten kosteusja homevaurioiden syistä ja vaikutuksista. on vähän tarvitsijoihin nähden. Se, että esimerkiksi kemian opetuksessa vain joka kolmannella oppitunnilla on käytössä varsinainen kemianluokka, jossa on välineet havainnollisten kokeiden tekemiseen, vaikuttaa opetussuunnitelman toteutuksen laatuun ja oppimisprosessiin. Varmasti se myös vähentää kiinnostusta kemiaan, rehtori Erja Ilo arvioi väliaikaisten tilajärjestelyjen vaikutusta. Mikrobitutkimuksissa ei koskaan saatu sellaisia pitoisuuksia, että vanha rakennus olisi pitänyt sulkea. Oireilevien työntekijöidenkään määräkään ei edellyttänyt sitä, mutta oireet kyllä viittasivat kosteusvaurioon. Tutkimuksessa keskityttiin aikuisiin, koska heidän oireitaan voi pitää luotettavimpina kuin koululaisten. Ratkaisun opetuksen siirtymisestä korvaaviin tiloihin teki koulu, Vihdin tekninen ja ympäristöpäällikkö Rauno Kujanpää selvittää. Vuosien mittaan noin kymmenen opettajaa on vaihtunut kosteusvaurioista johtuvien oireiden takia. Alun perin 500 oppilaan yläkoulu on pienentynyt kolmanneksella, joka johtuu osaksi siitä, että koululaiset perheineen ovat valinneet läheisen toisen yläasteen, jossa on pysyvä kouluympäristö. Nummelanharjun yläkoulun sulkeminen kokonaan ei ole käynyt mielessä, koska Vihti on kasvava kunta ja koulun käyttö on ollut osin mahdollista, Kujanpää kertoo. Oikeusasiamies patistaa korjaustöihin Eduskunnan oikeusasiamies käsitteli tänä vuonna Nummelanharjun yläkoulun sisäilmatilanteesta tehdyn kantelun. Se oli erään kuntalaisen tekemä ja siinä epäiltiin, ettei kunta toimi riittävän nopeasti koulun sisäilmaongelmien ratkaisemiseksi. Niistä johtuva terveydellinen oireilu oli kunnan virkamiesten ja päättäjien tiedossa, mutta kuitenkin jäätiin odottamaan valtiolta saatavaa rahaa ja oireilu sai jatkua, Ilo huomauttaa. Oikeusasiamies toteaa ratkaisussaan, että kunta ei voi lykätä uuden koulun rakentamista taloudellisiin syihin vedoten ja pyytää selvitystä kunnan toimenpiteistä tilanteen ratkaisemiseksi. Kunta on samaa mieltä. Kosteusvaurioista kärsivän osan korjaamisesta luovuttiin, koska se olisi tullut kalliimmaksi kuin uuden koulun rakentaminen. Samalla koulua laajennetaan Ensi vuosi kuluu suunnittelussa ja rakentaminen alkaa näillä näkymin vuonna Lopullista ratkaisua ei ole kuitenkaan tehty kunnassa, koska odotamme valtion päätöstä sen osallistumisesta rahoitukseen, Kujanpää sanoo. Nummelanharjun koulun toisessa osassa tulevat toimimaan erikoisluokat sekä keittiö ja ruokala. Lisäksi muutama erikoisluokka on tarkoitus sijoittaa saman pihan äärellä toimivaan Vihdin lukioon, mikä edellyttää koulun peruskorjausta niiden osalta. Erja Ilon mukaan koulussa odotettiin toisen osan rakentamisen käynnistyvän heti ensimmäisen perään. Pitkään jatkunut epätietoisuus on rehtorin mukaan syönyt opetuksen voimavaroja, vaikka hyvää ilmapiiriä on pidetty yllä yhteisvoimin. Kuntatekniikka 7/

12 Riihimäen Peltosaaren lähiön kehittämishanke kiinnostaa koti- ja ulkomailla Asukkaiden panos kehitystyössä arvokasta Riihimäen Peltosaaren kehittämishanke on herättänyt kiinnostusta koti- ja ulkomailla. Rautatieaseman läheisyydessä sijaitseva lähiö on saanut uuden ilmeen vanhojen kerrostalojen saneerauksella ja asukastoiminnan aktivoinnilla. TEKSTI Markku Laukkanen Tavoitteemme on rakentaa Peltosaaresta ekotehokas, uudenlaisen ekologisen kaupunkiasumisen pilotti sekä älykkään rakennetun ympäristön esimerkki Suomeen. Peltosaari-projektista on kasvanut kansallisesti merkittävä lähiön kehittämishanke, jon- ka kokemuksia voi siirtää myös muiden kaupunkien lähiöiden saneeraukseen ja kehittämiseen, kuvailee hanketta Riihimäen kaupunginjohtaja Seppo Keskiruokanen. Riihimäen kaupunginjohtaja Seppo Keskiruokanen luottaa peruskorjatun lähiön vetovoiman kasvuun. 12 Kuntatekniikka 7/2012

13 KIINTEISTÖT Osana Peltosaari-projektia toteutetulla Innova-talon peruskorjauksella tavoitellaan 75 prosentin säästöä talon lämmitysenergiankulutuksessa. Riihimäki on kasvava ja kehittyvä kaupunki pääradan varrella, jonka merkitys yhdyskuntarakenteen kehittämisessä kasvaa. Aseman seudun kehittäminen on ollut kaupunkikehityksen strateginen valinta, koska se edistää junalla tehtävää työmatkaliikennettä pääkaupunkiseudulle ja vähentää oman auton tarvetta kaupungin sisällä. Peltosaaren lähiötä kehitetään kolmen strategisen kärjen kautta: uudistamalla ja rakentamalla ekologisesti ja energiatehokkaasti sekä aktivoimalla asukkaita oman asuinalueensa kehittämiseen. Seppo Keskiruokasen mielestä projektin laaja-alaisuus ja monipuolisuus tähtäävät lähiöongelmien ratkaisuun eikä vain oireiden hoitoon. Asukkaat oppivat arvostamaan uudella tavalla peruskorjattuja lähiöitä, joilla on vetovoimaa ja hyvä maine. Arvostus heijastuu myönteisellä tavalla myös alueen muiden lähiöille tyypillisten ongelmien ratkaisuun. Meillä on Suomessa paljon satelliittityyppisiä lähiöitä, joissa on etupäässä vuokrataloja, haastava väestörakenne ja joiden kehittäminen vaatii asuntojen saneerauksen lisäksi myös muita monialaisia toimia. Asukkaat mukaan kehitystyöhön Peltosaari-projektin projektipäällikkö Irene Väkevä-Harjulan mukaan Peltosaaren asuinalueen kehittäminen käy malliksi muillekin. Projektin tavoitteena on kaupunginosan arvostuksen ja vetovoimaisuuden nostaminen parantamalla asukkaiden viihtyvyyttä, turvallisuuden tunnetta, arkielämän sujuvuutta ja kaupunginosan yleisilmettä. Tämä on tarkoitus tehdä ympäristöarvoja korostavalla tavalla. Pyrimme saamaan asukkaat mukaan ja sitoutumaan kehitystyöhön asukastoiminnan kehittämisellä ja kiinteistöjen ja alueiden hyvällä ylläpidolla, sanoo Väkevä-Harjula. Projekti sai Peltosaaren ideakilpailussa asukkailta yli 60 ehdotusta. Tekes rahoittaa osittain tämänkaltaista innovatiivista yhdyskuntarakentamista, missä asukkaiden kanssa käytävällä vuorovaikutteisella keskustelulla on ollut tärkeä rooli. Saimme lähes 200 asukasta tilaisuuteen helmikuussa keskustelemaan alueen tulevaisuudesta. Jo nyt on nähtävissä, miten myönteisesti julkisuudessa olleet Innova-talohanke sekä Peltosaari-projekti ovat vahvistaneet lähiön positiivista profiilia, kuvailee Väkevä-Harjula. Projektipäällikkö Irene Väkevä-Harjulan mukaan lähiön asukkaat ovat sitoutuneet uudella tavalla asukastoiminnan kehittämiseen saneeraushankkeiden myötä. Saneeraus nostaa alueen arvoa 1970-luvulla rakennettujen lähiöiden rakennuskannan kunnostaminen on iso haaste ja kansantaloudellinen kysymys, joka pitää kaupunginjohtaja Seppo Keskiruokasen mielestä ratkaista. Asukkaiden kannalta kyse on asumismukavuuden paranemisesta ja asuntojen arvon noususta. Peltosaaren kiinteistöjen arvon arvioidaan nousevan yhteensä sadalla miljoonalla eurolla mittavan saneerauksen ansiosta. Tähän korjausrakentamiseen kannattaa sekä julkisen että yksityisen sektorin nyt panostaa ja saada isot rakentajat aidosti kiinnostumaan korjausrakentamisesta. Peltosaaren kehittämisessä mukana olleet ARA, VTT ja Tekes arvioivat, että Peltosaaren ekotehokkaassa uudistamisessa on valtava potentiaali sekä energiansäästön, rakennusten arvonnousun sekä yleisen lähiön viihtyvyyden parantumisen myötä. Ympäristöministeriötä ja ARA:a kiinnostaa erityisesti asukkaiden aktivointi ja syrjäytymisen ehkäisy, Tekes haluaa kehittää lähiöiden rakentamisen teknologiaa kohti älykästä rakentamista ja VTT haluaa olla mukana energia- ja ekotehokkaan rakentamisen edistämisessä. Peltosaari täytti kaikin osin nämä kehittäjäorganisaatioiden tunnusmerkit, toteaa Irene Väkevä-Harjula. Peltosaari-projektin hankesalkussa on monta kehitysideaa ja se täydentyy strategian ja tavoitteiden toteutumisen mukaan. Teemme ARA:n tukemana Peltosaaren kokemusten perusteella asumisen uudistamiseen soveltuvaa käsikirjaa. Haluamme tuoda asukashaastatteluihin pohjautuvia kokemuksia myös siitä, miten ehkäistä lähiöiden eriytyvää asukasrakennetta, segregaatiota, kertoo Väkevä-Harjula. Pyrimme tarttumaan laajaalaisesti alueen ongelmiin edistämällä nuorten työllisyyttä Nuoret esiin -hankkeella, kehittämällä verkostomaisesti alueen julkisia palveluja sekä aktivoimalla peltosaarelaisia oman kaupunginosan ympäristötalkoisiin. Kuntatekniikka 7/

14 Julkisivuelementeillä energiansäästöä vanhoihin kerrostaloihin Esivalmistettujen puurakenteisten julkisivuelementtien käyttö vanhojen betonikerrostalojen saneeraushankkeissa on osoittautunut kustannustehokkaaksi ja teknisesti toimivaksi menetelmäksi. Arkkitehti Kimmo Lylykankaan mukaan Riihimäen Peltosaaressa toteutettu asuinkerrostalon saneeraus passiivitasoon TES-menetelmällä tuo taloon 75 prosentin energiansäästön. Riihimäen Peltosaaressa asuinkerrostalon saneeraus toteutettiin esivalmistetuilla puurakenteisilla julkisivuelementeillä TEKSTI Markku Laukkanen Elementtien mitoitus, niiden asentaminen ja talotekniikan integrointi onnistuivat täysin. Suurimmat haasteet liittyivät rakennusaikaiseen asukasmukavuuden turvaamiseen ja työmaakäytäntöjen kehittämiseen, jonka myötä rakentamisen aikaa voidaan lyhentää ja kustannustehokkuutta parantaa, kertoo Lylykangas. Riihimäen Peltosaaressa toteutettu asuinkerrostalon saneeraus toteutettiin esivalmistetuilla puurakenteisilla julkisivuelementeillä, TES-menetelmällä (timberbased element system), jonka kehitystyöhön Aalto-yliopisto osallistui. Riihimäen korjaushanke toteutettiin osana Innova-hanketta, jonka tavoitteena oli kehittää teollista vanhan kerrostalon peruskorjaustapaa tavoitteena passiivitason rakennus. TES-menetelmä valmis saneerausmarkkinoille Kehitystyöhön osallistuneen Lylykankaan mukaan Riihimäen kokemusten perusteella menetelmä on valmis markkinoille. Elementit saatiin paikoilleen täydellisesti, koska mittatarkkuus laserkeilauksella onnistui. Talotekniikan integrointi oli uutta ja sitä tulee edelleen kehittää. Peruskorjauksen suurimmat haasteet eivät liittyneet itse TES-järjestelmään, vaan haasteet syntyivät lähinnä siitä, miten työmaakäytännöt hoidetaan samaan aikaan kun asukkaat asuvat talossa. Lylykangas arvioi, että kun Riihimäen kohteessa elementin hinta oli 170 euroa per neliö, sen voi tulevaisuudessa lähes puolittaa. Sillä ei saavuteta vielä passiivitalon mitoitusta, mutta hyvä lämmön eristys. Innova-talossa saavutettu 75 prosentin lämmönsäästö on merkittävää myös taloudellisesti. Lisäksi on muistettava rakennusten arvon nousu, sisäilman laadun paraneminen, esteettömän liikkumisen helpottuminen ja talojen arkkitehtoninen uudistuminen. Menetelmää tulee Lylykankaan mukaan kehittää edelleen ja jatkossa tämänkaltaisissa saneeraushankkeissa tarvitaan projektijohtourakoitsija, joka on valmis ottamaan kokonaisvastuun hankkeesta. TES-menetelmällä voitaisiin parantaa koko 1970-luvulla rakennetun kerrostalokannan energiatehokkuutta ja julkisivuja. On suurta kansantaloudellista tuhlausta, ellei vanhojen betonikerrostalojen energiatehokkuutta aleta pian parantaa. Näiden talojen lisälämmöneritys sekä julkisivujen, ikkunoiden ja talotekniikan uudistaminen on välttämätöntä. Arkkitehti Kimmo Lylykangas pitää välttämättömänä vanhojen 1970-luvulla rakennettujen betonikerrostalojen saneerausta. Näiden talojen lisälämmöneristys sekä julkisivujen, ikkunoiden ja talotekniikan uudistaminen on tärkeää. 14 Kuntatekniikka 7/2012

15 KIINTEISTÖT Uutta yritystoimintaa syntyy Kiinnostusta TES-menetelmään on Riihimäen kokemusten perusteella syntynyt siinä määrin, että energiatehokkuus- ja julkisivukorjausrakentamiseen on perustettu ainakin kolme siihen erikoistuvaa yrityskonsortiota. Lylykangas näkee TES-menetelmässä kustannustehokkuuden ja teknisen toimivuuden lisäksi myös arkkitehtonisia mahdollisuuksia. Innova-kerrostalo saneerattiin passiivitaloksi Korjausrakentamisen menetelmä antaa paljon mahdollisuuksia esimerkiksi lisäkerrosten rakentamiseen, jolla voidaan rahoittaa hankkeita. Uusissa kohteissa voidaan tulevaisuudessa näyttää, miten täydellisesti vanha talon ulkonäkö voidaan uusia. Nyt tarvittaisiin riittävän haastavia ikonikohteita, joissa oikein ruma talo voitaisiin saneerata oikein hienoksi, pohtii Lylykangas. Peltosaaren Innova-talon peruskorjaus toteutettiin Tekesin, ARA:n, Sitran, Riihimäen Kotikulman sekä mukana olevien yritysten rahoittamana. Hankkeen tavoitteena oli kehittää vanhan kerrostalon teollista peruskorjaustapaa ja rakenneratkaisuja niin, että talosta saadaan passiivitason rakennus. Hanke toteutettiin ns. TES-menetelmällä (timberbased element system), joka perustuu rakennusten julkisivujen puurunkoisiin suurelementteihin. Riihimäen Peltosaaren Innova kerrostalon passiivisaneeraushanke käynnistyi keväällä 2010 kilpailulla, johon luvuilla rakennettuja taloja hallinnoivilla taloyhtiöillä oli mahdollisuus ilmoittautua mukaan. Kilpailun voittajaksi valittiin Riihimäen Peltosaaresta kaupungin omistaman vuokrataloyhtiön Kotikulman talo, joka saneerattiin passiivitaloksi. Saimme käyttöömme arvokasta passiivisaneerauksen asiantuntemusta sekä taloudellista tukea taloyhtiön korjaustöiden toteutukseen ja suunnitteluun, sanoo projektipäällikkö Irene Väkevä-Harjula. Riihimäen kaupungin Innova-talon toteuttaminen sai mukaan energiatehokkaan rakentamisen kehittäjäorganisaatiot, joilla kaikilla on suuri mielenkiinto energiatehokkaan rakentamisen edistämiseen. Tavoitteena oli 75 prosentin energiansäästön toteutuminen, minkä saavuttamisen pystyy todentamaan vasta ensimmäisen täyden lämmityskauden päätyttyä. Saneeraushankkeen toteuttaminen TESmenetelmällä oli uutta Suomessa ja siksi hankkeen etenemistä kävi seuraamassa monta vierailijaryhmää Suomesta, Ruotsista ja Venäjältä. Innova-talossa asuva eläkeläinen Pekka Lähde on tyytyväinen hankkeen lopputulokseen, vaikka yhtäaikainen asuminen saneerausprojektin kanssa toikin yllätyksiä. Hänen mukaansa saneerauksen toteuttaminen samaan aikaan kun talossa asuttiin, oli asukkaiden kannalta kuitenkin parempi ratkaisu kuin väliaikaisen asunnon etsiminen. - Parasta lopputuloksessa on talon ulkonäön ja äänieristyksen paraneminen, katumelu jäi ulos kokonaan. Jos saneerauksella saavutettiin energian säästöjä, toivoisin sen näkyvän vuokrahinnassa. Kun talot pannaan kuntoon, tulee asukkaillekin motivaatiota olla mukana alueen kehittämisessä. Ennemmin nämä talot tulee korjata, kun panna niitä maan tasalle, Lähde sanoo. Kuntatekniikka 7/

16 Kaikissa Itävallan Vorarlbergin maakunnan kunnissa julkisten rakennusten ensisijainen rakennusmateriaali on puu. Myös Lüdeschin kunnantalo on puurakenteinen. Bruno Klomfar Arkkitehti Hermann Kaufmann: Tulevaisuuden rakentaminen suosii ekologisia materiaaleja Modernista puurakentamisesta tunnettu itävaltalainen arkkitehti Hermann Kaufmann sanoo suomalaisten menettäneen kosketuksen puurakentamisen traditioon. Hänen mielestään nyt pitää edistää rakentamisen evoluutiota eikä pyrkiä revoluutioon ja jatkaa puurakentamisen vahvaa perinnettä myös Suomessa. TEKSTI Markku Laukkanen Vaikka Itävalta on tunnettu pitkästä puurakentamisen perinteestä, ei pari vuosikymmentä sitten alkanut puurakentamisen uusi moderni aalto ollut Hermann Kaufmannin mukaan itsestään selvää. Alppialueen osaamisen kehittyminen puurakentamisessa on tulosta pitkästä käsityön ja puuosaamisen perinteestä. Pyrimme tuomaan vanhan tradition uuteen rakentamiseen, kun aloimme tuottaa uusia, korkealaatuisia moderneja puutaloja. Muutos ja puurakentamisen uusi tuleminen alkoi Kaufmannin mukaan siitä, kun hyvin koulutetut ihmiset tunnistivat tämän uuden aallon yhdistää uutta vanhaan perinteeseen ja arkkitehtitoimistot alkoivat luoda uudenlaista puurakentamisen kulttuuria. Me onnistuimme Itävallassa siinä muutoksessa, koska emme menettäneet kosketusta vahvaan puusepän osaamiseemme. Voimavaroja kannattaa suunnata rakentamisen laatuun ja koulutukseen sekä saada julkinen sektori vakuuttuneeksi että puurakentamisen edistäminen on perusteltua sekä taloudellisesti että ekologisesti. Tulevaisuuden rakentamisessa on käytettävä enemmän vähäpäästöisiä uusiutuvia rakennusmateriaaleja. Aluetalous hyötyy Vorarlbergin maakunta on Itävallassa pisimmällä puurakentamisen kehitystyössä. Saimme myytyä uudenlai- 16 Kuntatekniikka 7/2012

17 KIINTEISTÖT sen ajattelun myös kunnille, joissa onnistuimme muuttamaan poliittisen ajattelun, Kaufmann kertoo. Nyt joka kunnassa puu on ensisijainen materiaali julkisissa rakennuksissa, on kyse sitten päiväkodeista, kouluista, kunnantaloista tai vaikkapa paloasemasta. Kunnissa ymmärrettiin myös puurakentamisen aluetaloutta vahvistava merkitys, kun materiaali, sen jatkojalostus ja rakentaminen tulivat omalta alueelta. Monet ihmiset eivät ymmärrä puun tarinaa siltä pohjalta, että meillä on omissa metsissämme paljon materiaalia ja hyödymme siitä ekologisesti, kun rakennamme puusta. Puurakentamisessa on suuri paikallinen ja kansallinen intressi, Hermann Kaufmann painottaa. Lüdeschin kunnantalossa on käytetty puuta rungon ja julkisivun lisäksi runsaasti myös sisäpinnoissa. Laadukkaalla puurakentamisella on tulevaisuus Kaufmann sanoo suomalaisten menettäneen kosketuksen puurakentamisen perinteeseen. Suomessa on hänen mukaansa sama tilanne kuin Itävallassa pari vuosikymmentä sitten. Moderni puurakentaminen on aivan eri rakentamista kuin se entinen tapa, joka koettiin vanhaksi ja köyhän miehen rakentamiseksi. Esivalmistuksen kehityksen myötä voimme tuottaa korkealaatuisia ja muunneltavia rakennuksia, jotka sopivat ympäristöönsä. Meillä puurakentaminen koetaan arvokkaana rakentamisena, josta ollaan ylpeitä ja sitä halutaan näyttää kaikille. Isojen metsäyhtiöiden kuten Stora Enson ja Metsä Woodin tuloa rakentamisen markkinaan Kaufmann pitää suomalaisen puurakentamisen kehitystyössä välttämättömänä. Vaikka puurakentamisen edistämiselle aletaan olla avoimia ja valmiita, eivät rakennuttajat, rakentajat tai suunnittelijat ole varautuneet tähän. Nyt pitää edistää evoluutiota eikä pyrkiä rakentamisen revoluutioon, neuvoo Kaufmann suomalaisia Bruno Klomfar Asenteiden muuttaminen on tärkeää ja se tapahtuu vain koulutuksen ja tiedon lisäämisen avulla, sanoo puurakentamisen puolestapuhuja, itävaltalainen arkkitehti Hermann Kaufmann. puurakentajia. On edettävä hitaasti, hankittava lisää tietoa ja kokemuksia puurakentamisesta sekä ennen muuta rakennettava laatua. Yhtiöiden on kehitettävä työntekijöiden osaamista ja työmaakäytäntöjä sekä ymmärrettävä, että edessä on pitkä tie. Kun arkkitehti sanoo, että puurakentaminen on kallista ja monimutkaista ja insinööri sanoo, ettei ole puurakentamisen järjestelmää, niin tilaaja kallistuu helposti vanhojen ratkaisujen kannalle. Asenteiden muuttaminen on tärkeää ja se tapahtuu vain koulutuksen ja tiedon lisäämisen avulla. Arkkitehdin mielestä julkisen sektorin oma puurakentaminen edistäisi alaa parhaiten luomalla uutta markkinaa ja tarjoamalla hyviä esimerkkejä. Puu ja betoni yhteistyöhön Tärkeintä puurakentamisen edistämisen kannalta tulevaisuudessa on Kaufmannin mielestä tarjota erilaisia puurakentamisen järjestelmiä ja hyvälaatuisia teollisesti esivalmistettuja elementtejä, joihin voidaan liittää nykyistä pidemmälle vietyä talotekniikkaa, ovia ja ikkunoita. Puurakentaminen sopii hänen mukaan myös kasvavaan korjaus- ja saneerausrakentamiseen, johon soveltuvan TES-menetel- män (timberbased element system) kehitystyössä Kaufmann on ollut mukana. Esivalmistus on tie teolliseen rakentamiseen ja tässä on puun mahdollisuus. Rakennusosavalmistajien täytyy ymmärtää, että tämä kehitystyö on avainasia puurakentamisen läpimurrolle, Kaufmann muistuttaa. Puurakentamisen kilpailukyky ja varsinainen hyöty tulevat puurakentamisen nopeudesta ja keveydestä, jota on edelleen kehitettävä ja hankittava lisää kokemuksia. Tulevaisuuden rakentamisessa on Kaufmannin mukaan käytettävä enemmän vähäpäästöisiä ja uusiutuvia rakennusmateriaaleja. Betoniteollisuuden kannattaisi tehdä puurakentajien kanssa yhteistyötä, koska rakennukset ovat harvoin puhtaita puu- tai betonitaloja. Me olemme osoittaneet, että puu ja betoni voidaan teollisessa rakentamisessa yhdistää toimivalla tavalla. Kaufmann on vakuuttunut, että energiatehokkaat materiaalit tulevat yhä enemmän keskusteluun. Jo nyt energiatehokkuusdirektiivit ohjaavat rakentamisessa ekologisten materiaalien käyttöön. Puu on kaunis, esteettinen, ekologinen ja paikallinen materiaali, josta paikalliset rakentajat työstävät laadukkaita taloja. Kuntatekniikka 7/

18 Itä-Suomen jätehuoltoyhteistyö tiivistyi Savo-Pielisen jätelautakun laajan alueen jätehuoltoa Savon ja Pielisen Karjalan suunnalla yksi jätelautakunta vastaa 18 kunnan viranomaistehtävistä. Yhteistä työskentelyä on takana jo vajaat kaksi vuotta. Toimintamallia kiitellään eri puolilla neljään maakuntaan yltävää toiminta-aluetta. TEKSTI Hanna Moilanen KUVAT Pentti Vänskä Idea yhteisestä jätelautakunnasta syntyi muutama vuosi sitten Savo-Pielisen kuntien ja kuntien omistaman jäteyhtiön, Jätekukon, neuvottelukunnan kokoontumisissa. Kuntien käytännöt olivat kirjavat ja asukkaat olivat siksi eriarvoisessa asemassa saman jäteyhtiön alueella. Kunnat oli- vat yllättävän yksimielisiä yhteisen lautakunnan tarpeesta, jätelautakunnan vs. palvelupäällikkö Leena Karppinen muistelee. Myös vuodesta 2001 toimineen jäteyhtiön näkökulmasta katsottuna lautakuntauudistus oli tervetullut. Vuonna 2007 toimintaalueen kunnissa tarvittiin kaik- 18 Kuntatekniikka 7/2012

19 TEKNISET PALVELUT ta luotsaa taa yhteensä seitsemän eri puolille Suomea. Savo-Pielisen lautakunta on ollut päätösvalmiudessa vuoden 2011 alusta alkaen. Ensimmäinen suunnannäyttäjä oli Pietarsaaren isännöimä Pohjanmaan jätelautakunta, joka aloitti toimintansa jo vuona Vesa Jussila vie pakkausjätettä keräysautoon. kiaan 34 päätöstä, ennen kuin saimme vahvistettua yhteiset jätetaksat alueelle. Nyt riittää yksi lautakunnan päätös. Vuoropuhelu on nyt sujuvampaa ja pystymme paremmin keskittymään omaan palvelutehtäväämme, Virve Nevalainen Jätekukosta kertoo. Lautakunta on sijoitettu Kuopion kaupungin organisaatioon. Isäntäkunnalla on lautakunnassa neljä paikkaa, Pieksämäellä yksi ja loput kuusi paikkaa on jaettu alueellisille kuntaryhmille. Johtosäännön mukaan useamman kunnan ryhmissä lautakunnan jäsenet vaihtuvat kahden vuoden välein. Myös luottamushenkilöt kiittävät uutta lautakuntamallia. Kriittiset sanat eivät ole kellään ensimmäisenä kielen päällä. Pikkuhiljaa on alkanut muotoutua, mitkä ovat lautakunnan, työntekijöiden ja jäteyhtiön tehtäviä. Myös lautakunnan työskentely on kehittynyt pienistä asioista ja kuntakohtaisista väännöistä kokonaisuuden pohtimiseen, Savo-Pielisen jätelautakunnan puheenjohtaja Antero Peiponen (kesk) arvioi. Toukokuun alussa voimaan tullut uusi jätelaki velvoittaa kunnat perustamaan yhdessä omistetun jäteyhtiön alueelle yhden jätelautakunnan. Periaatteessa jätelautakuntien pitäisi olla jo nimettynä ja toiminnassa koko Suomessa. Käytännössä näin ei vielä joka paikassa ole. Joissain kunnissa on haluttu odottaa kuntavaalien yli. Myöskään lautakunnan kokoonpanosta sopiminen ei aina ole helppoa. Isojen ja pienten kuntien välillä voi olla ristivetoa, Jätelaitosyhdistyksen (JLY) lakiasiainpäällikkö Leena Eränkö sanoo. Oman haasteensa on aiheuttanut myös se, että lautakunnan tehtäviä ei ole yksiselitteisesti määritelty laissa. Juristina tehtävät toki sieltä löytää. Tuntuma kuitenkin on, että kaikissa kunnissa tämä ei ole vielä selvää, Eränkö kuvaa. Ennen lainlaatijoiden patistelua lautakuntia ehdittiin perus- Palvelu tehostuu Savo-Pielisen jätelautakunnalla on kolme työntekijää: palvelupäällikkö, suunnittelija ja palveluneuvoja. Reilun euron budjetista valtaosa menee henkilöstökuluihin. Lisäksi rahaa on varattu pieniin ostopalveluihin, lautakunnan menoihin ja ilmoituskuluihin. Leena Karppisen mukaan kolmen työntekijän yksikkö on ollut toimiva ratkaisu. Pystymme nyt keskittymään kunnolla jätehuoltoon. Voimme myös sijaistaa toisiamme ja jakaa vastuuta asiakaspalvelussa silloin kun soittoja tulee paljon kerralla, Karppinen kertoo. Lautakunnan päätösvalta on delegoitu työntekijöille rutiiniasioissa. Viranhaltija tekee päätökset asukkaiden hakemuksiin, joissa anotaan esimerkiksi poikkeusta jätemaksuihin tai jäteastioiden tyhjennysväleihin. Lautakunnalla on otto-oikeus viranhaltijapäätöksiin. Työntekijäresurssien ansiosta myös kiinteistöjen jätehuoltoon liittymistä pystytään seuraamaan aiempaa paremmin. Joissain kunnissa meno on ollut aika villiä. Esimerkiksi aluekeräyspisteitä on käytetty, mutta siitä ei ikinä ole maksettu. Olemme saaneet hyvää palautetta vapaamatkustajien vähenemisestä. Tietysti osa ihmisistä on ollut hyvin käärmeissään, Karppinen tiivistää. Tehostumisen kääntöpuolena on alueen ja yhtiön suuri koko. Ison yhtiön monopoliasema tietysti herättää kysymyksiä. Tulevaisuuden haasteita ei kuitenkaan ratkaista pienissä yksiköissä, Peiponen pohtii. Yhtiöiden asemasta pitäisi säätää lailla valtiovallan tasolla. Toiminta ei saa olla bisnestä, vaan sen täytyy olla palvelua. Hinnat eivät saa riistäytyä käsistä, lauta- Toimiva yhteistyö lautakunnan ja jäteyhtiön välillä on erittäin tärkeää. Käymme asioita läpi yhdessä parin kolmen viikon välein, jätelautakunnan vs. palvelupäällikkö Leena Karppinen summaa. Lautakunnassa jokainen jäsen huolehtii oman kuntansa näkökulmasta, mutta sen lisäksi on osattava ajatella kokonaisuutta, Savo-Pielisen jätelautakunnan puheenjohtaja Antero Peiponen linjaa. Kuntatekniikka 7/

20 Virve Nevalainen kertoo, että uuden toimintamallin ansiosta eri osapuolten välinen vuoropuhelu on sujuvampaa. Kuvan kukkoa esittävä taideteos on tehty koululaisten keräämistä tuikkukynttilöiden alumiinikuorista. kunnan varapuheenjohtaja Keijo Suhonen (sd) Valtimolta linjaa. Jätekukko ei kukkoile Isojen ja pienten kuntien yhteistyö ei aina suju ongelmitta. Sama pätee kuntien luottamushenkilöorganisaation ja vahvan asiantuntijayhtiön väleihin. Savo-Pielisen alueella on kuitenkin vältytty suuremmilta kärhämiltä. Strategiatyössä on otettu huomioon myös sivukylät. Esimerkiksi lautakunnan alkumetreillä reunakuntien edustusta lisättiin yhdellä jäsenellä, Suhonen kehuu. Käytännössä kuluja tasataan alueen kuntien kesken niin, etteivät reuna-alueiden kunnat joudu maksamaan suurinta pottia kuljetuksista. Kuopion ja Siilinjärven kuljetustaksat ovat kuitenkin edullisemmat kuin alueen muissa kunnissa. Lautakuntauudistuksen on jopa arvioitu lisänneen luottamushenkilöiden todellista vaikutusvaltaa. Aiemmin päätöksentekoprosessi vei huomattavan paljon aikaa kun taksat ja jätehuoltomääräykset piti käsitellä ja vahvistaa jokaisessa kunnassa erikseen. Kunnat olivat käytännössä puun ja kuoren välissä, koska osakassopimukset edellyttivät yhtenäisiä maksuperusteita kaikissa osakaskunnissa. Nyt luottamushenkilöillä on paremmat mahdollisuudet vaikuttaa myös sisältöihin, Nevalainen sanoo. Jos lautakunnassa on jämyjä jätkiä ja rouvia niin kyllä siinä on mahdollisuus vaikuttaa. Pitää uskaltaa avata suunsa. Ja asioihin pitää perehtyä aktiivisesti jo ennen kokousta, Suhonen evästää oman kokemuksensa pohjalta. Lieksalainen lautakunnan jäsen Mervi Saviranta (kesk) on astetta kriittisempi. Olen käynyt esittelemässä lautakunnan toimintaa ja eri toimijoiden rooleja valtuustolle. Jätteistä sähköä ja lämpöä Leppävirralle suunnitellaan Itä- Suomen ensimmäistä jätettä polttavaa voimalaa. Seitsemän Itä- ja Keski-Suomen kunnallista jäteyhtiötä valmistelevat ekovoimalan rakentamista Leppävirralle. Valmistuessaan laitos palvelisi toimialueensa 52 kuntaa ja asukasta. Hankkeen tavoitteena on lisätä yhdyskuntajätteen hyödyntämistä ja samalla turvata Varkauden kaupungin kaukolämmön saanti, hanketta valmistellut projekti-insinööri Janne Kuronen Varkaudesta sanoo. Sähköä ja lämpöä tuottavan voimalan on tarkoitus aloittaa toimintansa vuonna Jäteyhtiöiden hankkeessa on mukana Varkauden aluelämpö Oy. Esiselvityksissä pohdittiin myös voimalan rakentamista Kiteelle Pohjois-Karjalaan. Keskeinen sijainti ja suhteessa lyhyemmät kuljetusmatkat kallistivat vaa an Leppävirran suuntaan. Lisäksi Leppävirran Riikinnevalla on tällä hetkellä kaatopaikka. Odotus on, että voimalan rakentamisen vastustus on siellä kaikkein pienintä, Kuronen perustelee. Osakassopimuksiin haetaan parhaillaan alueen jäteyhtiöiden hyväksyntää. Päätöksiä asiasta odotetaan marraskuun aikana. Voimalaitoksen sijoituspaikka puhuttaa Keskustelu voimalasta ja sen sijainnista on herättänyt voimakasta kritiikkiä myös Jätekukon eli Savo-Pielisen kuntien omistaman jäteyhtiön osakaskuntien piirissä. Hankkeen taloussuunnittelussa on puutteita. Epäilen, ettei polttolaitoksen rakentaminen ole todellisuudessa kannattavaa, Nurmeksen kaupunginjohtaja Asko Saatsi sanoo. Lisäksi kaukolämpöä myydään Varkaudelle liian alhaiseen hintaan. Käytännössä Pohjois- Karjalan maakunta subventoisi Varkauden kaukolämpöä yhteensä 11 miljoonalla eurolla 30 seuraavan vuoden aikana, Saatsi laskee. Janne Kuronen muistuttaa, että hankkeen talousarviosta on tehty kaksi selvitystä. Taloudessa on aina muuttuvia tekijöitä, joilla voidaan spekuloida. Saatsin kritisoima käyttöpääoman puuttuminen arviosta oli tietoinen valinta. Näin toimitaan usein jätteenpolttolaitoksissa, joissa polttoaineen hinta on oikeastaan negatiivinen, Kuronen perustelee. Hintalaskelmista voin sanoa, että Varkauden ostama kaukolämpö itse asiassa kallistuu nykytilanteeseen verrattuna. Valtuuston päätöksen taustalla oli aito halu tukea paikallisia jäteyhtiöitä jäteongelmien ratkaisussa ja rakentaa synergiaa maakuntarajojen yli. Myöskään kaikki pohjoiskarjalaiset eivät allekirjoita Saatsin kritiikkiä. Kateellisten panettelua tämmöinen puhe on, Savo-Pielisen jätelautakunnan varapuheenjohtaja Keijo Suhonen täräyttää. Olisihan se tuntunut hyvältä, jos voimala tulisi omaan maakuntaan lisäämään työpaikkoja. Kokonaisuuden kannalta Leppävirta on kuitenkin järkevä valinta keskeisen paikkansa takia. 20 Kuntatekniikka 7/2012

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa -Liikuntapaikkarakentamisen seminaari Säätytalo14.5.2012 Teppo Lehtinen Synergiaa vai törmäämisiä? Liikuntapolitiikan tavoitteet edistää liikuntaa, kilpa-

Lisätiedot

PALVELUJA KOKO KIINTEISTÖN ELINKAARELLE

PALVELUJA KOKO KIINTEISTÖN ELINKAARELLE PALVELUJA KOKO KIINTEISTÖN ELINKAARELLE Tarjoamme asiakkaillemme talotekniikan palvelut uudiskohteiden urakoinnista kiinteistön ylläpitoon ja huoltoon sekä korjausrakentamiseen. Yhteistyössä asiakkaan

Lisätiedot

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Hissi- ja esteettömyysseminaari Oulu 17.11.2016 Pekka Luoto toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Kiinteistöyhdistykset yhdessä Kiinteistöliiton

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Hissi- ja esteettömyysseminaari Oulu 17.11.2016 Pekka Luoto toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Kiinteistöyhdistykset yhdessä Kiinteistöliiton

Lisätiedot

Hanskat tiskiin vai vasara käteen?

Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Mitä suomalaiset ajattelevat kotiensa kunnossapidosta ja korjaamisesta Tiedotustilaisuus 12.4.2011 Tina Wessman, Qualitems Oy Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Tarkoitus:

Lisätiedot

Rakennustekniset. uudistukset rakennusten. terveellisyyden. turvaamiseksi Jani Kemppainen

Rakennustekniset. uudistukset rakennusten. terveellisyyden. turvaamiseksi Jani Kemppainen Rakennustekniset uudistukset rakennusten terveellisyyden turvaamiseksi 19.10.2016 Jani Kemppainen Kosteus haastaa rakentamisen alusta loppuun, kaikki ketjun lenkit tärkeitä Tilaaja kertoo omat vaatimuksensa

Lisätiedot

Jätehuoltomääräysten ajankohtaiset muutokset. Opastamme, autamme ja tiedotamme kaikissa jätehuoltoon liittyvissä asioissa.

Jätehuoltomääräysten ajankohtaiset muutokset. Opastamme, autamme ja tiedotamme kaikissa jätehuoltoon liittyvissä asioissa. Jätehuoltomääräysten ajankohtaiset muutokset Alueen kunnat perustivat 2013 Asukaspohja n. 56 000 1 viranhaltija, 8 henkilön lautakunta Talousarvio n. 100 000 Isäntäkuntana Iisalmi Hoitaa jätehuollon viranomaistehtävät

Lisätiedot

Katja Outinen Ohjelmapäällikkö, Kosteus- ja hometalkoot/ympäristöministeriö. Tausta: DI

Katja Outinen Ohjelmapäällikkö, Kosteus- ja hometalkoot/ympäristöministeriö. Tausta: DI Katja Outinen Ohjelmapäällikkö, Kosteus- ja hometalkoot/ympäristöministeriö Tausta: DI Hometalkoiden kuulumisia Katja Outinen Kosteus- ja hometalkoiden tausta Valtioneuvoston periaatepäätös korjausrakentamisesta

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tilannekatsaus

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tilannekatsaus Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tilannekatsaus Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman 2013-2017 väliseminaari, 16.12.2015, Finlandia talo, Helsinki ohjelmapäällikkö Sari Hosionaho, FT Taustaa

Lisätiedot

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista?

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? KOULUN JA PÄIVÄKODIN SISÄILMAONGELMA MONIALAINEN RATKAISU Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? 18.11.2014 Kuopio Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue Vastuut

Lisätiedot

Energiatehokkuus kiinteistöjen omistajan näkökulmasta

Energiatehokkuus kiinteistöjen omistajan näkökulmasta Energiatehokkuus kiinteistöjen omistajan näkökulmasta 1 Sari Hildén, kiinteistöpäällikkö Tilakeskus Helsingin kaupungin rakennuskannan ikäjakauma Arvokiinteistöjä, palvelukiinteistöjä ja torppia, joissa

Lisätiedot

Taloyhtiöstrategia: mikä, miksi ja miten. Pekka Harjunkoski T&K asiantuntija Isännöintiliitto

Taloyhtiöstrategia: mikä, miksi ja miten. Pekka Harjunkoski T&K asiantuntija Isännöintiliitto Taloyhtiöstrategia: mikä, miksi ja miten Pekka Harjunkoski T&K asiantuntija Isännöintiliitto Kuinka hyvin hallituksissa tiedetään, mitä asukkaat odottavat ja tarvitsevat? Tehdäänkö päätöksiä tämän tiedon

Lisätiedot

SISÄILMAONGELMAT - MITEN PÄÄSEMME NÄISTÄ EROON KORJAUSRAKENTAMISELLA

SISÄILMAONGELMAT - MITEN PÄÄSEMME NÄISTÄ EROON KORJAUSRAKENTAMISELLA SISÄILMAONGELMAT - MITEN PÄÄSEMME NÄISTÄ EROON KORJAUSRAKENTAMISELLA, 040-5857534, e-mail, Hannu.Kaariainen@oamk.fi Yleisöosastokirjoituksia riittää, oheinen on 15.2.2016 Aamulehti 2 Mikä on hometalo Vaurioasteen

Lisätiedot

HANKKEEN YHTEYDESSÄ SAATUJA KOKEMUKSIA JA TULOKSIA

HANKKEEN YHTEYDESSÄ SAATUJA KOKEMUKSIA JA TULOKSIA SAVO-KARJALAN UUMA HANKKEEN YHTEYDESSÄ SAATUJA KOKEMUKSIA JA TULOKSIA DI Harri Jyrävä Ramboll Finland Oy, T&K Luopioinen SAVO-KARJALA UUMA HANKKEEN YHTEENVETORAPORTTI MARRASKUU 2012 1 LÄHTÖKOHTIA Savo-Karjalan

Lisätiedot

ARA-vuokra-asuntokannan sopeuttamisesta, kehittämisestä, riskienhallinnasta ja kuntien asumisen suunnittelusta

ARA-vuokra-asuntokannan sopeuttamisesta, kehittämisestä, riskienhallinnasta ja kuntien asumisen suunnittelusta ARA-vuokra-asuntokannan sopeuttamisesta, kehittämisestä, riskienhallinnasta ja kuntien asumisen suunnittelusta Vuokrataloyhtiön toimenpiteet vuokratalokannan sopeuttamiseksi ja kehittämiseksi muuttuvissa

Lisätiedot

Jätehuollon varaukset kaavoituksessa

Jätehuollon varaukset kaavoituksessa Savo-Pielisen jätelautakunta Jätehuollon varaukset kaavoituksessa Alueen kuntien kaavoituksessa huomioon otettavaksi Huhtikuu 2015 Jätehuollon toimijoiden mukana olo kaavoitusprosessissa Savo-Pielisen

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

TALOYHTIÖN PERUSKORJAUKSET Mauri Niemelä

TALOYHTIÖN PERUSKORJAUKSET Mauri Niemelä TALOYHTIÖN PERUSKORJAUKSET 7.11.2007 Mauri Niemelä www.oulunisannoitsijatoimisto.fi Oulun Isännöitsijätoimisto Oy perustettu 1982 Oulun Seudun Talokeskus Oy omistajiksi 7/2004 Niemelä Mauri ja Arja nimen

Lisätiedot

Muistio mietinnön TrVM 1/2013 vp ja Eduskunnan kirjelmän 5/2013 vp toteutuksesta, kehittämistoimista ja vaikuttavuudesta

Muistio mietinnön TrVM 1/2013 vp ja Eduskunnan kirjelmän 5/2013 vp toteutuksesta, kehittämistoimista ja vaikuttavuudesta Muistio mietinnön TrVM 1/2013 vp ja Eduskunnan kirjelmän 5/2013 vp toteutuksesta, kehittämistoimista ja vaikuttavuudesta Suomen Kuntaliitto ry / 24.9.2015 Yleistä Kuntaliitto toteaa, että Eduskunnan kirjelmä

Lisätiedot

Luonnos kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen jätetaksaksi alkaen

Luonnos kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen jätetaksaksi alkaen Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 3/2014 1 (1) 16 Asianro 7006/02.05.00/2014 Luonnos kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen jätetaksaksi 1.1.2015 alkaen Vs. palvelupäällikkö Leena Karppinen

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Kokemuksia kuvataiteen käytöstä rakennushankkeissa. Laura Uimonen 16.11.2015

Kokemuksia kuvataiteen käytöstä rakennushankkeissa. Laura Uimonen 16.11.2015 Kokemuksia kuvataiteen käytöstä rakennushankkeissa Laura Uimonen 16.11.2015 Tutkimuksen taustaa Rakennusalalta, kunnilta, suunnittelijoilta ja kulttuuri toimijoilta kysyttiin syksyllä 2015 näkemyksiä kuva

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Hissillä kotiin Valtakunnallinen hissiseminaari, 8.5.2014, Lahti Ohjelmapäällikkö, FT Sari Hosionaho, ympäristöministeriö Ikääntyminen koskettaa yhteiskuntaa

Lisätiedot

PADASJOEN KUNTA KOKOUSKUTSU 6 /2016 Kunnanvaltuusto

PADASJOEN KUNTA KOKOUSKUTSU 6 /2016 Kunnanvaltuusto KOKOUSKUTSU 6 /2016 Kunnanvaltuusto Kokousaika Maanantai 19. joulukuuta 2016 klo 18.00 Kokouspaikka Kuntala, Valtuustosali Asiat Ero luottamustehtävistä / Ilpo Pylvänen, uuden valtuutetun kutsuminen valtuustoon

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakennus RET: Riskien hallinta energiatehokkaassa rakentamisessa Mikko Nyman VTT Expert Services Oy

Lähes nollaenergiarakennus RET: Riskien hallinta energiatehokkaassa rakentamisessa Mikko Nyman VTT Expert Services Oy Lähes nollaenergiarakennus 13.5.2013 RET: Riskien hallinta energiatehokkaassa rakentamisessa Mikko Nyman VTT Expert Services Oy 29.5.2013 2 Motivointi lähes nollaenergiarakennuksille (EPBD) Rakennukset

Lisätiedot

Kehittyvä puukerrostalon

Kehittyvä puukerrostalon Kehittyvä puukerrostalon toteutusprosessiurakoitsijan näkökulma Puun loppukäyttö ja puurakentaminen, T&K-päivä 25.1.2017 Projektipäällikkö Antti Aaltonen Antti Aaltonen: Kiinan kautta puurakentajaksi Rakennustekniikan

Lisätiedot

Kannelmäen kouluverkkotarkastelu, ongelmakohtia

Kannelmäen kouluverkkotarkastelu, ongelmakohtia Kannelmäen kouluverkkotarkastelu, ongelmakohtia Alueen vanhemmat ilmaisevat vakavan huolensa Kannelmäen ja Maununnevan koulutilojen riittämättömyydestä. Helsingin kaupungin antamien tietojen mukaan alueen

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI MUISTIO 4/2016

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI MUISTIO 4/2016 Elinympäristövaliokunta AIKA 11.04.2016 klo 16:00-18:15 PAIKKA Kaupungintalo, Kotka-kokoushuone Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Törrö Marja-Leena 16:00-18:15 puheenjohtaja Nivala Kaisa 16:00-18:15 varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Tekniset palvelut / tekninen johtaja Hannu Seppälä. Sivistyspalvelut/ Pekka Lintonen, Janne Mäkinen

Tekniset palvelut / tekninen johtaja Hannu Seppälä. Sivistyspalvelut/ Pekka Lintonen, Janne Mäkinen TOIMITILAT Riihenmäen yhtenäiskoulu Sivistyspalvelut/ Pekka Lintonen, Janne Mäkinen Aikataulu: Rakentamisen aloitus 11/2015 Budjetti: 15 300 000 Nykyisen koulurakennuksen yhteyteen rakennetaan laajennusosa,

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2015 Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on tyydyttävä Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on rakennusalan

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

Sisäilmaparannuksen rakennuttaminen, CASE päiväkoti

Sisäilmaparannuksen rakennuttaminen, CASE päiväkoti Sisäilmaparannuksen rakennuttaminen, CASE päiväkoti Teemu Alavenetmäki RI (AMK) Tampereen Tilakeskus Liikelaitos rakennuttajainsinööri Sisältö Suunnittelu Kilpailutus ja urakoitsijoiden valinta Rakentaminen

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

JÄTTEENKÄSITTELYTOIMINTAA KOSKEVAT KILPAILUNEUTRALITEETTISELVITYKSET (PÖYDÄLLÄ)

JÄTTEENKÄSITTELYTOIMINTAA KOSKEVAT KILPAILUNEUTRALITEETTISELVITYKSET (PÖYDÄLLÄ) OTE PÖYTÄKIRJASTA 1 Hallitus 90 21.08.2015 Hallitus 102 25.09.2015 JÄTTEENKÄSITTELYTOIMINTAA KOSKEVAT KILPAILUNEUTRALITEETTISELVITYKSET (PÖYDÄLLÄ) 1646/00.01.013.0132/2015 Hallitus 90 Esittelijä Toimitusjohtaja

Lisätiedot

VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ

VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ Sivistyslautakunta 49 12.05.2016 Kaupunginhallitus 258 05.09.2016 VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ 108/40.400/2016 SIVLK 12.05.2016 49 Valmistelu ja lisätiedot:

Lisätiedot

Kiinteistön omistajan ja rakennusten käyttäjien rooli

Kiinteistön omistajan ja rakennusten käyttäjien rooli Kiinteistön omistajan ja rakennusten käyttäjien rooli Rakennusten ylläpito ja sisäilmaongelmien selvittäminen Käyttäjien huomioiminen ja tehtävät sisäilmaongelmien selvitysprosessissa Vesa Pekkola Ylitarkastaja

Lisätiedot

Asumisen klusterin Road Show Joensuussa 18.9.2012

Asumisen klusterin Road Show Joensuussa 18.9.2012 Asumisen klusterin Road Show Joensuussa Asukaslähtöinen asumisen kehittäminen Energia- ja elinkaaritehokkuus kaupunkiasumisen ja aluerakentamisen kohteissa Energiaviisas rakentaminen vuoteen 2020 (ERA

Lisätiedot

Sisäilmatutkimuksen sudenkuopat 10 vinkkiä sisäilmatutkimuksen tilaajalle. Maija Ojala, asiantuntija, Tietopäivä Roadshow Vantaa 1.2.

Sisäilmatutkimuksen sudenkuopat 10 vinkkiä sisäilmatutkimuksen tilaajalle. Maija Ojala, asiantuntija, Tietopäivä Roadshow Vantaa 1.2. Sisäilmatutkimuksen sudenkuopat 10 vinkkiä sisäilmatutkimuksen tilaajalle Maija Ojala, asiantuntija, Tietopäivä Roadshow Vantaa 1.2.2017 1 Kiinteistön sisäilmaongelma käyttäjä, työnantaja ja omistaja isojen

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Ari Laine 9/27 Toni Pekka 27.11.27 Avustukset hissien rakentamiseen, korjaamiseen ja/tai liikuntaesteen poistamiseen vuosina 23-26 Hissien rakentamiseen

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman painopisteitä vuosina

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman painopisteitä vuosina Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman painopisteitä vuosina 2016-2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman 2013-2017 väliseminaari, 16.12.2015, Finlandia talo, Helsinki ohjelmapäällikkö Sari Hosionaho,

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA 17.11.2015 AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA SELVITYKSEN TULOKSIA ARA:N ERITYISRYHMÄ- KOHTEIDEN TILAMITOITUS SELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET Ramboll Management Consulting toteutti yhdessä Arkkitehtitoimisto

Lisätiedot

Tampere3 sisäilmaosaajat

Tampere3 sisäilmaosaajat Tampere3 sisäilmaosaajat Pekka Väisälä 1, RA, DI ja Paavo Kero 2, DI 1 Tampereen ammattikorkeakoulu, 2 Tampereen teknillinen yliopisto Sisältö Koulutus Pekka Väisälä Tutkimus Paavo Kero Tampere 3 Tampereen

Lisätiedot

Imatran ympäristöohjelma

Imatran ympäristöohjelma Imatran ympäristöohjelma Imatran kaupungin ympäristöohjelma on laadittu osana EAKRrahoitteista Etelä-Karjalan kuntien ympäristöohjelma -hanketta. Hankkeessa laadittiin ympäristöohjelmat jokaiselle Etelä-

Lisätiedot

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue Kestävää liikkumista Pirkanmaalla Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN STRATEGISET PAINOTUKSET 2012 2015 1. Hyvän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys

Lisätiedot

Kiinteistöstrategia. Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA

Kiinteistöstrategia. Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA Kiinteistöstrategia Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA 19.3. 2013 Pekka Luoto Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys ry Neuvontapalvelut

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Yhteinen jätehuoltomme vastuut ja konserniyhteistyö

Yhteinen jätehuoltomme vastuut ja konserniyhteistyö Yhteinen jätehuoltomme vastuut ja konserniyhteistyö HARKO jätehuoltoprojekti Kuntamarkkinat 10.9.2015 Heli Haapea HARKO jätehuolto: Yhteinen jätehuoltomme vastuut ja konserniyhteistyö aktiiviaika 9/2014-6/2015

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

Energiatehokkuuden hallinta rakennustyömaalla. Build up Skills Workshop 24.5.2012 Tampere Minna Kuusela TTS

Energiatehokkuuden hallinta rakennustyömaalla. Build up Skills Workshop 24.5.2012 Tampere Minna Kuusela TTS Energiatehokkuuden hallinta rakennustyömaalla Build up Skills Workshop 24.5.2012 Tampere Minna Kuusela TTS Build up Skills- kysely: Energiatehokuuden hallinta rakennustyömaalla Mikä on rakennustyömailla

Lisätiedot

MAL verkostotapaaminen Uuden kauden käynnistys 14.3.2012. Kimmo Kurunmäki

MAL verkostotapaaminen Uuden kauden käynnistys 14.3.2012. Kimmo Kurunmäki MAL verkostotapaaminen Uuden kauden käynnistys 14.3.2012 Kimmo Kurunmäki Pilottikausi 2010 2011 paketissa Koordinointi www.mal verkosto.fi Projektipäällikkö Kimmo Kurunmäki, kimmo.kurunmaki@tampereenseutu.fi,

Lisätiedot

Helsingin kaupungin taidemuseo

Helsingin kaupungin taidemuseo Energiansäästön toimintasuunnitelma Helsingin kaupungin taidemuseo ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA Helsingin kaupungin taidemuseo vuoden 2016 talousarvion liitteeksi Hyväksytty Helsingin kaupungin

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu

Lisätiedot

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA 14.02.2017 TAAVETIN JA LAPPEENRANNAN VÄLI ON VILKKAASTI LIIKENNÖITY JA RUUHKAINEN Valtatie 6:n osuudella Taavetti Lappeenranta liikennöi päivittäin noin 9 000 autoa Tästä poikkeuksellisen

Lisätiedot

TERVEYDENSUOJELU- JA RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAISEN YHTEISTYÖSTÄ RAKENNUSTEN TERVEYSHAITTAKORJAUKSISSA

TERVEYDENSUOJELU- JA RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAISEN YHTEISTYÖSTÄ RAKENNUSTEN TERVEYSHAITTAKORJAUKSISSA TERVEYDENSUOJELU- JA RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAISEN YHTEISTYÖSTÄ RAKENNUSTEN TERVEYSHAITTAKORJAUKSISSA Ylitarkastaja Vesa Pekkola Sosiaali- ja terveysministeriö 17.11.2014 Hallintolaki 10 Viranomaisten yhteistyö

Lisätiedot

KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU

KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU - SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA - hankkeen toimenpiteiden toteuttaminen (kunnat, yritykset, kuluttajat) Mika Yli-Petäys projektipäällikkö, Lapuan kaupunki Toimitusjohtaja, Thermopolis

Lisätiedot

Energiatehokuuden hallinta rakennustyömaalla. Build up Skills workshop Minna Kuusela TTS

Energiatehokuuden hallinta rakennustyömaalla. Build up Skills workshop Minna Kuusela TTS Energiatehokuuden hallinta rakennustyömaalla Build up Skills workshop 24.4. 2012 Minna Kuusela TTS Build up Skills- kysely: Energiatehokuuden hallinta rakennustyömaalla Toteutettiin maalis-huhtikuussa,

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA

SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA Seinäjoki, Alavus, Ilmajoki, Jalasjärvi, Kauhava, Kuortane, Kurikka ja Lapua Kuntien ilmastokampanjatapaaminen 8.11.2012 Mika Yli-Petäys Projektipäällikkö Lapuan kaupunki

Lisätiedot

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton

Lisätiedot

Energiansäästö kerros- ja rivitalojen korjauksissa

Energiansäästö kerros- ja rivitalojen korjauksissa Energiansäästö kerros- ja rivitalojen korjauksissa Arttu Niemikorpi Korjausrakentamisen asiantuntija 3.2.2017 Sisältö Energiansäästöpotentiaali kerros- ja rivitaloissa Mitä laki sanoo energiatehokkuudesta?

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

LEMIN KUNTA Pöytäkirja Sivu 29

LEMIN KUNTA Pöytäkirja Sivu 29 LEMIN KUNTA Pöytäkirja Sivu 29 Tekninen lautakunta Nro 4/2014 KOKOUSAIKA Torstaina 14.8.2014 klo 17-17.55 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (Ja merkintä siitä, kuka toimii puheenjohtajana) Kunnantalon

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro. Kaupunginsihteeri Mari Immonen

Kommenttipuheenvuoro. Kaupunginsihteeri Mari Immonen Kommenttipuheenvuoro Kaupunginsihteeri Mari Immonen 10.12.2015 Espoon visio Verkostomainen viiden kaupunkikeskuksen Espoo on vastuullinen ja inhimillinen edelläkävijäkaupunki, jossa kaikkien on hyvä asua,

Lisätiedot

Huomisen tiennäyttäjä

Huomisen tiennäyttäjä Huomisen tiennäyttäjä 75 huomisen tiennäyttäjä HUOMISEN TIENNÄYTTÄJÄ SKAL on jäsentensä näköinen ja arvostat niitä. Järjestömme valvoo kokoinen, maanteiden tavaraliikenteessä toimivien yritysten ja kuljetusyrittäminen

Lisätiedot

Hakaniemen Kauppahalli

Hakaniemen Kauppahalli Tilakeskus Hakaniemen Kauppahalli Peruskorjaus Hankenumero 8086089 Tilakeskus Helsingin kaupungin tukkutori Sijainti 2 Yhteenveto Hankkeen nimi Hankenumero 8086089 Osoite, 00530 Helsinki Sijainti Kaupunginosa

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Asia: Poikkeamishakemus koskien kiinteistöä RN:o ja sillä sijaitsevaa entistä Ul. Pyhäjärven kunnantaloa, Karkkila

Asia: Poikkeamishakemus koskien kiinteistöä RN:o ja sillä sijaitsevaa entistä Ul. Pyhäjärven kunnantaloa, Karkkila Karkkilan kaupunki Sivistystoimiala Kulttuurin ja vapaa-ajan palvelualue Museotoimi Karkkilan kaupunki Tekninen toimiala Maankäytön ja ympäristön palvelualue Viite: Lausuntopyyntönne 18.12.2015 Asia: Poikkeamishakemus

Lisätiedot

Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki Jukka Noponen

Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki Jukka Noponen Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki 25.8.2011 Jukka Noponen Haaste: energiankäytön ja päästöjen vähentäminen rakennetussa ympäristössä Kansainväliset ilmastoneuvottelut Ilmasto-

Lisätiedot

Työvoimakyselyn 2016 tulosten yhteenveto

Työvoimakyselyn 2016 tulosten yhteenveto Työvoimakyselyn 2016 tulosten yhteenveto 9.1.2017 Työvoimakyselyn julkistustilaisuuden ohjelma 9.1.2017 kello 11.30 12.30 Rakennusalan työllisyys ja työttömyystilanne, veronumeron ja ilmoitusmenettelyn

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Asukaskyselyn vastausten analysointia NCC Rakennus Oy Yleistä Tehdyn asukaskyselyn tavoitteena oli löytää hyvä ja toimiva ratkaisu remontin

Lisätiedot

1. Hirsirakentaminen Pudasjärvellä

1. Hirsirakentaminen Pudasjärvellä 1. Hirsirakentaminen Pudasjärvellä 2. Pudasjärvi - 5 867 km 2-8200 asukasta - Pohjois-Pohjanmaalla noin tunnin matkan päässä Oulusta Pudasjärvi Pudasjärvi FINLAND Helsinki 3. Miksi uusi päiväkoti ja koulu?

Lisätiedot

Sisältö. Energiaviisas taloyhtiö -koulutus Viisas energiankäyttö ja huolto Energiaviisas korjausrakentaminen

Sisältö. Energiaviisas taloyhtiö -koulutus Viisas energiankäyttö ja huolto Energiaviisas korjausrakentaminen Taloyhtiön nykytila Oppaan taustalla on Pääkaupunkiseudun kuluttajien energianeuvonta, joka on Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkien sekä HSY:n rahoittama hanke. Sisältö Energiaviisas taloyhtiö -koulutus

Lisätiedot

Luonnos kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen jätetaksaksi alkaen

Luonnos kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen jätetaksaksi alkaen Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 2/2013 1 (1) 19 Asianro 7629/14.06.00/2013 Luonnos kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen jätetaksaksi 1.1.2014 alkaen Palvelupäällikkö Saija Pöntinen

Lisätiedot

JULKISET RAKENNUKSET HIRRESTÄ

JULKISET RAKENNUKSET HIRRESTÄ JULKISET RAKENNUKSET HIRRESTÄ HIRSIRAKENTAMISTA PUDASJÄRVELLÄ 1700-LUVULLA PUDASJÄRVEN KIRKKO MAAILMAN PISIN KATETTU HIRSIAITA 1370 m 1884 LAKARIN KOULU TOIMII KOULUKÄYTÖSSÄ EDELLEEN 1980-LUVUN HIRSITALOKORTTELI

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 79

Espoon kaupunki Pöytäkirja 79 18.05.2016 Sivu 1 / 1 2289/2016 10.03.02 79 Jousenkaaren koulun väistöt lukuvuonna 2016-2017 Valmistelijat / lisätiedot: Sinikka Sorvari, puh. 09 816 52137 Ilpo Salonen, puh. 050 354 6840 Juha Hovinen,

Lisätiedot

Taloyhtiön energiatehokas ylläpito

Taloyhtiön energiatehokas ylläpito Taloyhtiön energiatehokas ylläpito Taloyhtiöiden energiailta 07.10.2015, Jyväskylän kaupunginkirjasto DI Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Tarjolla tänään Lähtötilanteen haltuun otto Arkisia, mutta tärkeitä

Lisätiedot

KANNUKSEN KOULUKESKUS JUHANI VUORISEN KOULU, KANNUKSEN LUKIO PERUSKORJAUS HANKESUUNNITELMA

KANNUKSEN KOULUKESKUS JUHANI VUORISEN KOULU, KANNUKSEN LUKIO PERUSKORJAUS HANKESUUNNITELMA 1 KANNUKSEN KOULUKESKUS JUHANI VUORISEN KOULU, KANNUKSEN LUKIO PERUSKORJAUS HANKESUUNNITELMA 1.6.2016 Arkkitehtitoimisto Jorma Paloranta Oy 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 SELOSTUS HANKKEESTA 1.1 Hankesuunnitelman

Lisätiedot

T E K N I S E N T O I M E N P Ä Ä V A S T U U A L U E E N

T E K N I S E N T O I M E N P Ä Ä V A S T U U A L U E E N VALTIMON KUNNAN T E K N I S E N T O I M E N P Ä Ä V A S T U U A L U E E N J O H T O S Ä Ä N T Ö Hyväksytty 6.11.2012 Voimaantulo 1.1.2013 2 TEKNISEN TOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 Toiminta-ajatus 2 Tekninen lautakunta

Lisätiedot

Paikallisista ilmastoratkaisuista energiaa ja elinvoimaa kuntaan

Paikallisista ilmastoratkaisuista energiaa ja elinvoimaa kuntaan Paikallisista ilmastoratkaisuista energiaa ja elinvoimaa kuntaan Lohja / 29.10.2013 Korjausrakentaminen + Energiatehokkuus Tarjoamme kokonaisvaltaisia ja asiakaslähtöisiä korjausrakentamisen suunnittelu-

Lisätiedot

OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA?

OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA? OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA? Seudullisen ilmastostrategian ohjausryhmä (Kaupunginjohtajan työryhmän asettamispäätös 18.2.2008 41 ja Oulun seudun seutuhallituksen seudun kuntien nimeämispäätös 21.2.2008

Lisätiedot

Sisäilmaongelmien ennaltaehkäisy elinkaarimallia käytettäessä ja energiatehokkuutta tavoiteltaessa (SEEK)

Sisäilmaongelmien ennaltaehkäisy elinkaarimallia käytettäessä ja energiatehokkuutta tavoiteltaessa (SEEK) Sisäilmaongelmien ennaltaehkäisy elinkaarimallia käytettäessä ja energiatehokkuutta tavoiteltaessa (SEEK) Rauno Holopainen, Kari Salmi, Erkki Kähkönen, Leena Aalto, Katja Tähtinen, Harri Alenius ja Kari

Lisätiedot

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Kimmo Hämäläinen, pääsihteeri Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunta Virtuaaliopetuksen päivät Helsinki 08.12. 09.12.2010 Neuvottelukunnan

Lisätiedot

Hallituksen Kunnossapitotarveselvitys Pekka Luoto

Hallituksen Kunnossapitotarveselvitys Pekka Luoto OULUN LÄÄNIN KIINTEISTÖYHDISTYS Hyvän asumisen puolesta Hallituksen Kunnossapitotarveselvitys 3.3. 2011 Pekka Luoto Uusi asunto-osakeyhtiölaki tuli voimaan 1.7 2010 Muun muassa: Kunnossapitotarveselvitys

Lisätiedot

Elinvoimaa lähiöihin klinikka

Elinvoimaa lähiöihin klinikka Elinvoimaa lähiöihin klinikka Erkki Aalto Lähiöiden kehittäminen ja kerrostalojen korjaaminen ovat merkittävä kansallinen haaste www.rakli.fi/klinikat/elivoimaa-lahioihin-turku RAKLIn klinikka kokoaa toimijat,

Lisätiedot

KIMU - Kerrostalon ilmastonmuutos energiatalous ja sisäilmasto kuntoon. Sisäilmastoseminaari 17.3.2010. Markku Rantama Suomen Kiinteistöliitto ry

KIMU - Kerrostalon ilmastonmuutos energiatalous ja sisäilmasto kuntoon. Sisäilmastoseminaari 17.3.2010. Markku Rantama Suomen Kiinteistöliitto ry energiatalous ja sisäilmasto kuntoon Sisäilmastoseminaari 17.3.2010 Markku Rantama Suomen Kiinteistöliitto ry energiatalous ja sisäilmasto kuntoon Tavoitteet nykyiselle rakennuskannalle 30...50% alemmat

Lisätiedot

Miten kosteus- ja homevauriokorjauksia luvitetaan ja miten haitta-aineisiin suhtaudutaan

Miten kosteus- ja homevauriokorjauksia luvitetaan ja miten haitta-aineisiin suhtaudutaan Miten kosteus- ja homevauriokorjauksia luvitetaan ja miten haitta-aineisiin suhtaudutaan - Helsingin malli - Mervi Abell Lupa-arkkitehti Vaikutus terveellisyyteen ja turvallisuuteen? haitallisten aineiden

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Oma Häme etenee maakunnan sotevalmistelun

Oma Häme etenee maakunnan sotevalmistelun Oma Häme etenee maakunnan sotevalmistelun askelmerkit Kanta-Hämeen vetovoima- ja kuntapäivä Jukka Lindberg Projektipäällikkö Hämeen liitto Hämeen parasta kehittämistä! 2015 Kanta-Hämeen sote-valmistelun

Lisätiedot

Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton kuntavaalikysely 2017

Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton kuntavaalikysely 2017 Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton kuntavaalikysely 2017 Keskeiset tulokset Vastaajien perustiedot Vastaajan rooli (voi valita useita) Rooli Määrä Asukasomistaja (asunto-osakeyhtiö) 1422 Asukasomistaja

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Digitalisaatio liikenteessä

Digitalisaatio liikenteessä Digitalisaatio liikenteessä Johtaja Risto Murto 3.11.2015 Tampere LVM 1.1.2016 www.lvm.fi 4.11.2015 2 EU:n komission liikenteen valkoinen kirja 3/2011 Komissio toteaa, että nykyisen kaltainen liikennepolitiikka

Lisätiedot

Pekka Makkonen Versokuja 4 D Kuopio

Pekka Makkonen Versokuja 4 D Kuopio SKVY Oy LAUSUNTO Pekka Makkonen Versokuja 4 D 70150 Kuopio 24.11.2015 Juuan kunta Ympäristölautakunta Poikolantie 1 83900 JUUKA Yleistä Juuan rengasvesiosuuskunta teki vuonna 2011 päätöksen vesihuoltosuunnitelman

Lisätiedot

TARMOn energiaekspertti ilta 1 Tausta ja ekspertin rooli

TARMOn energiaekspertti ilta 1 Tausta ja ekspertin rooli TARMOn energiaekspertti ilta 1 Tausta ja ekspertin rooli Emilia Olkanen & Lauri Penttinen TARMO Asuinalueiden viihtyisyys Asumisen mukavuus Yhteisöllisyys Rakennusten toiminnallisuus Energiatehokkuuden

Lisätiedot

SÄÄNNÖT SUJUVA! RAKENNETTU YMPÄRISTÖ 2025 INFOGRAFIIKKAKILPAILU 1 KILPAILUN TARKOITUS KILPAILUTEHTÄVÄ INFOTYÖPAJAT...

SÄÄNNÖT SUJUVA! RAKENNETTU YMPÄRISTÖ 2025 INFOGRAFIIKKAKILPAILU 1 KILPAILUN TARKOITUS KILPAILUTEHTÄVÄ INFOTYÖPAJAT... SÄÄNNÖT Sujuva! Säännöt Sivu 2 (6) SUJUVA! RAKENNETTU YMPÄRISTÖ 2025 INFOGRAFIIKKAKILPAILU SÄÄNNÖT 1 KILPAILUN TARKOITUS... 3 2 KILPAILUTEHTÄVÄ... 3 3 INFOTYÖPAJAT... 4 4 SARJAT JA OSALLISTUJAT... 4 5

Lisätiedot