RISKI = TAPAHTUMAN ESIINTYMISTODENNÄKÖISYYS*SEURAUKSET. Kuten kuvassa 9.2 on esitetty, turvallisuutta voidaan parantaa ainakin kolmella tavalla:

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RISKI = TAPAHTUMAN ESIINTYMISTODENNÄKÖISYYS*SEURAUKSET. Kuten kuvassa 9.2 on esitetty, turvallisuutta voidaan parantaa ainakin kolmella tavalla:"

Transkriptio

1 1 Riskianalyysi ja FSA 9.1 Riskin määritelmä Eri systeemeitä suunniteltaessa ja käytettäessä on tarpeen tehdä useita valintoja, joihin liittyy epävarmuustekijöitä. Luotettavuusmenetelmien avulla voidaan syystemaattisesti selvittää eri valintoihin liittyviä todennäköisyyksiä ja näiden vaikutusta onnettomuuksien esiintymistodennäköisyyksiin ja todennäköisiin seurausvaikutuksiin. Riski saadaan kertomalla seurannaisvaikutukset tapahtuman esiintymistodennäköisyydellä, kuten kuvassa 9.1 on esitetty. Tyypillisiä seurausvaikutuksia ovat mm. ihmishenkien menetys, ympäristövahingot ja taloudelliset vahingot omaisuudelle. Esiintymistodennäköisyys määritellään usein tapahtuman esiintymistaajuutena esim. vuoden aikana. RISKI = TAPAHTUMAN ESIINTYMISTODENNÄKÖISYYS*SEURAUKSET Kuva 9.1 Riskin määritelmä. Riskianalyysin tavoitteena on arvioida tulevaisuuden ei toivottujen mutta tietyllä todennäköisyydellä toteutuvien tapahtumien esiintymistä ja seurauvaikutuksia. Tavoitteena on, että tietyllä toimilla saavutettava hyöty on tasapainossa siihen liittyvien riskitekijöiden kanssa. Riski on useimmiten päättelyn ja subjektiivisten oletusten avulla kehitetty luku, jonka verifointi on vaikeata. Riskimallien huolellinen rakentaminen on keskeistä riskianalyyseissä. Riskimallien tavoitteena on kuvata luontoa ja muita tapahtumiin liittyviä ilmiöitä ja riippuvuuksia mahdollisimman luotettavasti. Riskimallien rakentamisessa voidaan hyödyntää mm. asiantuntijaarvioita, onnettomuustilastoja, tapahtumien fysikaalista mallinnusta ja numeerista simulointia. 9.2 Turvallisuuden parantamiskeinot Kuten kuvassa 9.2 on esitetty, turvallisuutta voidaan parantaa ainakin kolmella tavalla: - tutkimalla onnettomuustilastoja - vertaamalla toimia muilla aloilla - ennustamalla tulevaisuutta riskianalyyseillä Seuraavassa kuvataan lähemmin näitä keinoja.

2 2 Miten parantaa turvallisuutta? Katse taaksepäin Katse eteenpäin Onnettomuuksien analysointi Riskianalyysit Toimet muilla aloilla Katse sivulle Kuva 9.2 Turvallisuuden parantamiskeinot Onnettomuuksien analysointi Merenkulun sääntökehitys on kautta historian seurannut suuria laivaonnettomuuksia. Tärkein toimija merenkulun sääntöjen kehityksessä on IMO (International Maritime Organisation), jossa kaikki merenkulkuvaltiot on edustettuna.suomea MO:ssa edustaa Merenkulkulaitoksen virkamiehet IMO:n eri komiteoissa. Seuraavssa lyhyt kuvaus suuremmista laivaonnettomuuksista ja niiden vaikutuksesta sääntökehitykseen. - TITANIC: Matkustajalaiva törmäsi jäävuoreen Pohjois-Atlantilla Laiva sai vaurion viiteen osastoon ja upposi mukanaan n matkustajaa. Onnettomudden seurauksena Onnettomuuden seurauksena määrättiin pelastusveneiden laskentaperusteeksi laivan matkustajamäärä (SOLAS 1929).. Ennen Titanicin haaksirikkoa pelastusveneiden kantavuus oli ollut riippuvainen aluksen kantavuudesta, eikä yhdessäkään aluksessa tarvinnut lain mukaan olla enempää kuin kuusitoista pelastusvenettä. Lisäksi onnettomuus lisäsi merkittävästi radiolaitteiden käyttöä laivaliikenteessä. - TORREY CANYON oli ensimmäinen supertannkeri, joka pystyi kuljettamaan tonnia raakaöljyä. Laiva ajoi navigointivirheen takia karille Cornwallin länsipuolella Tämä oli ensimmäinen iso öljyonnettomuus eikä öljyntorjuntaan oltu mitenkäään varauduttu. Laivaa ei saatu irti karilta ja laiva katkesi oltuaan muutaman päivän karilla. Laiva yritettiin myös upottaa pommittamalla. Öljyä yritettiin polttaa ja käsitellä kemikaaleilla, jotka auheuttivat lisää ympäristövahinkoja.

3 3 Noin 200 km Englannin ja 80 km Ranskan rannikkoa tuli öljyn tahrimaksi. N lintua kuoli ja tämän lisäksi tuli isot vahingot meren muulle eliöstölle. Tämän seurauksena kehitettiin ensimmäiset MARPOL (International Convention for the Prevention of Pollution from Ships) säännöt (1973). - AMOCO CADIZ oli myös supertankkeri, joka ajautui myrkyssä peräsinvaurion takia karille ja katkesi Ranskan rannikolla Laivan kapteeni ja apuun tullut hinaaja eivät päässeet sopuun pelastustoimen ehdoista (Lloyds Open Form) ja hinausköysi katkesi neuvottelujen aikana, minkä jälkeen laiva ajautui kiville. Noin tonnia öljyä valui mereen. Onnettomuus oli aikansa suurin ja tämän tilastoissa viidenneksi suurin. Alueella vallinneet kovat tuulet vaikeuttivat pelastustöitä. Länsi tuulet painoivat öljyn rannikolle ja noin 380 km rannikkoa pilaantui. Noin lintua kuoli ja 9000 tonnia ostereita menetettiin. Aallokko edesautti öljyn ja veden sekoittumista, minkä seurauksena syntyi vaikeasti puhdistettavaa korkean viskoosin omaavaa emulsiota. SOLAS / MARPOL 1978 Protokollit kehitettiin tämän onnettomuuden seurauksena. - HERALD OF FREE ENTERPRISE oli auto-matkustajalauttu (RORO), joka kaatui ja upposi Belgian edustalla vieden mukanaan 193 ihmistä. Inhimillisen virheen (vastuullinen miehistön jäsen oli nukkumassa) seurauksena laivan keulaportti oli jäänyt auki ja laivan saadessa nopeutta satamasta lähtiessä keula-aalto nousi sisään autokannelle kaataen laivan. Kaatumisprosessi kesti vain n. minuutin. Tämän seurauksena kehitettiin vaatimukset varustamojen turvallisuusohjeistukseen (ISM / SOLAS Ch. II-1). - EXXON VALDEZ oli myös iso öljytankkilaiva, joka ajoi karille Alaskan edustalla , jolloin n tonnia öljyä joutui mereen. Tämän seurauksena syntyi laaja ympäristökatastrofi ja jopa lintua kuoli muiden vaikutusten ohella. MARPOL sääntöjä kehiteltiin edellen. - SCANDINAVIAN STAR oli matkustajalaiva, jolla tapahtui suuri laivapalo Ruotsin edustalla, jossa kuoli 158 ihmistä. Palo syttyi hyttialueella kannella 3. Laivan sistusmateriaalit kehittivät palaessaan myrkyllisiä kaasuja, jotka levisivät ilmastoinnin seurauksena muualle laivaan. Palo-ovet eivät sulkeutuneet automaattisesti etäohjauksella, mikä helpotti palon leviämistä. Matkustajilla oli vaikeuksia paeta paloa mm seuraavista syistä johtuen 1) He eivät kuulleet hälytystä eivätkä näin heränneet, 2) He eivät löytäneet tietä ulos paksun savun takia, 3) Myrkylliset savukaasut lamaannuttivat ja tappoivat nopeasti ja 4) Philippiiniläinen miehistö ei osannut yhtenäistä kieltä, ei tuntenut laivaa eikä ollut saanut koulutusta palotilanteeseen. Laiva hinattiin Lysekelin satamaan Ruotsissa, missä palokunta 10 tunnin työn jälkeen sammutti palon. Tämän palon seurauksena vaatimuksia rakenteiden ja materiaalien palonkestosta kiristettiin : SOLAS Ch. II-2. - ESTONIA upposi Itämerellä Suomen rannikolla laivan keulaportin rikkouduttua, minkä seurauksena aukannelle pääsi vettä ja laiva kaatui ja upposi nopeasti vieden mukanaan 852 ihmistä. Tämän seurauksena laivan keulaporttien mitoitusperiaattet uusittiin luokituslaitosten toimesta ja lisäksi kehitettiin uudet vaatimukset laivan vakavuudelle, kun kannella on vettä. SOLAS Ch. II-1 (1995). - ERIKA oli tonnin öljytankkilaiva, joka upposi Biskajan lahdella Laiva joutui myrskyyn ja katkesi, kun laivan rakenteet eivät kestäneet myrskyä. Laiva oli melko huonosti hoidettu ja 25 vuotta vanha. - PRESTIGE oli yksirunkoinen öljytankkeri, joka upposi 2002 ja aiheutti laajan öljyonnettomuuden. Tuhansia kilometrejä rantaviivaa ja yli tuhat rantaa saastuivat Espanjan ja Ranskan rannikolla. Prestige sai myrskyssä reiän runkoonsa. Eri maiden viranomaiset kielsivät tankkerin hinaamiseen satamiinsa öljyvahingon pelossa.

4 4 Onnettomuuden sattuessa Prestigen kuudesta säiliöstä kaksi keskimmäistä oli tyhjiä. Toinen niistä täyttyi ja aiheutti kallistuman, jonka seurauksena miehistö evakuoitiin. Myös toinen säiliö täyttyi tonnin alus ei tätä kestänyt, vaan murtui säiliöiden kohdalta kahteen osaan. Laivan etuosa upposi lähes pystysuorassa. Takaosa upposi myös aika jyrkässä kulmassa. Osat vajosivat yli metrin syvyyteen, jossa niistä alkoi vuotaa öljyä. ERIKAN JA PRESTIGEN onnettomuuksien seurauksena EU on käynnistänyt laajat toimet merenkulun turvallisuuden parantamiseksi. Analysoimalla ja tilastoimalla vanhoja onnettomuuksia saadaan myös tärkeitä lukuarvoja eri onnettomuustyyppien esiintymistodennäköisyyksiksi, joita tarvitaan riskimalleja rakennettaessa Toimet muilla aloilla Merenkulku voi oppia myös tutkimalla muiden alojen toimia. Pisimmällä riskimallien rakentamisessa ja analyyseissä ovat esim. ydinvoimateollisuus ja ilmaliikenne. Tosin merenkulussa on paljon ominaispiirteitä, joiden takia on tarve kehittää omat turvallisuusohjeet ja riskimallit. Merenkulku on viime vuosina ottanut käyttöön samantyyppisiä liikenteen ohjausjärjestelmiä kuin ilmailun puoilella on jokäytetty vuosia. Laivan turvallinen operointi ja käyttö on viime kädessä tärkein tekijä riskien hallinnassa. Tämän sektorin turvallisuutta lisääviä toimia ovat mm: luotsaus, saattohinaus, nopeusrajoitukset, meriliikenteen seuranta- ja ohjausjärjestelmät (VTS), meriliikenteen hallinta- ja informaatiosysteemi (VTMIS) ja alusten automaattinen tunnistusjärjestelmä (AIS) sekä pakollinen ilmoittautumisjärjestelmä Suomenlahdella (GOFREP). Erityisesti älykkäät, automaattiset ja tietokoneohjatut liikenteenhallintajärjestelmät (VTMIS, AIS) ovat lisänneet ja tulevat edelleen kehittyessään parantamaan merenkulun turvallisuutta. Merenkulkulaitos on kehittämässä tilastopalvelinta, joka pystyy tallentamaan pitkäaikaista AIS tietoa. Näin voidaan kehittää tulevaisuuden merenkulun riskimalleihin luotettavaa tilastotietoa esim. seuraavista tekijöistä: liikennöintitiheydet, laivojen keskinäiset etäisyydet, läheltä piti tilanteet, laivojen keskinopeudet, talviliikenteen kehitys. Liikennöintitiheyden seurannan avulla voidaan mm. kartoittaa potentiaaliset riskikohdat laivaväylillä, joita taas voidaan jatkossa seurata tarkemmin onnettomuusriskien pienentämiseksi Riskianalyysit Riskianalyysien avulla voidaan ennakoida merenkulun riskien kehitystä ja näin ennakoida tarvittavia toimia riskien pienentämiseksi. Kuvassa 9.3 on kuvattu tyypillisen riskianalyysin vaiheita. Riskipohjainen prosessi vaatii syvälliset tiedot monimutkaisista osatekijöistä kuten : - Rakenne ja materiaalit - Propulsio - Osastointi - Ohjailu - Komentosilta toimet ja layout - Miehistön kyky, kokemus ja koulutus

5 5 IMO on kehittänyt ohjeet systemaattiselle riskien laskennalle, joka tunnetaan nimellä FSA (Fomal safety analysis). Seuraavassa tarkempi kuvaus FSA:N vaiheista. Systeemin kuvaus Vaaratekijöiden tunnistaminen Onnettomuuden mallitus Tarvittavat muutokset Onnettomuustapahtumien esiintymistaajuuksien arviointi Ei Riskien arviointi Hyväksyttävä riskitaso Vahingon arviointii Tulosten dokumentointi Kuva 9.3. Riskianalyysin tyypilliset vaiheet. Kyllä 9.3 FSA analyysin vaiheet FSA on jäsennetty ja systemaattinen menetelmä, jonka tähtäimenä on parantaa meriturvallisuutta, sisältäen ihmishengen, terveyden, meriympäristön ja omaisuuden varjelemisen. Perusidealtaan menetelmän avulla tehdyt sovellutukset ovat läpinäkyviä, jäljitettäviä ja toistettavia. Menetelmä tutkii koko onnettomuusjoukon taajuudet ja seuraukset: uudet ja mahdollisesti suuret riskit omaavat onnettomuudet tulevat esiin ennalta tiedettyjen onnettomuusmahdollisuuksien lisäksi. Kustannus/hyötyanalyysi on FSA-menetelmään kuuluva osa-alue, joka toimii sidoksena yhteiskunnan asettaman turvallisuustason ja liiketalouden ehdoilla toimivan merikuljetusten välillä. Kuvassa 9.4 on hahmoteltu riskianalyysin vaiheita.

6 Vaihe 1 - Vaarojen tunnistaminen 6 Vaihe 2 - Riskien arviointi Vaihe 3 - Riskin hallintakeinojen määrittely Vaihe 4 Kustannushyötyanalyysi Vaihe 5 Päätöksentekijälle tehtävät suositukset Kuva 9.4. FSA-analyysin vaiheet Vaarojen tunnistaminen Tämä on vaihe 1 ja sen pitäisi vastata kysymykseen : Mikä voi mennä vikaan?. Vaarojen tunnistaminen jakautuu edelleen kahteen vaiheeseen: laivatyypin määrittämiseen ja vaaraskenaarioiden luomiseen. Tutkittaessa uutta konseptia on tavallista käyttää asiantuntijaarviointia ja kyselytutkimusta. Muodostamalla eri alojen asiantuntijoiden kanssa ryhmäistuntoja ja haastattelemalla heitä pystytään mahdollisia vaaroja kartoittamaan. Tässä vaiheessa on mahdollista käyttää hyödyksi myös riskinhallinnassa käytettyjä standardityökaluja: vikapuumallit ja tapahtumaketjut. Näiden avulla voidaan systemaattisesti jakaa mahdolliset tapahtumien syyt ja seuraukset tapahtumaketjuihin. Vikapuumallien ja tapahtumaketjujen lisäksi voidaan syy-seuraus analyysissä hyödyntää ns. Bayesin logiikkaa (ks. myös kappale 2.6). Vikapuumallit (Fault tree analysis) Tarkastelussa rakennetaan kaavio, josta selviää yksittäisten tapahtumien riippuvuussuhde onnettomuutta tai vaaraa kuvaavaan lopputapahtumaan (eng. Top Event). Tarkastelu lähtee liikkeelle lopputapahtumasta, askel kerrallaan selvitetään mitkä alitapahtumat yksin tai samanaikaisesti muiden alitapahtumien kanssa johtavat kaaviossa ylempänä olevaan tapahtumaan. Mikäli kahden tai useamman tapahtuman pitää tapahtua samanaikaisesti, synnyttääkseen kaaviossa ylempänä olevan tapahtuman, kuvataan riippuvuutta loogisella JA-portilla.Vastaavasti, jos mikä tahansa yksittäinen tapahtuma, kahden tai useamman tapahtuman joukosta, riittää aiheuttamaan kaaviossa ylempänä olevan tapahtuman, kuvataan riippuvuutta loogisella TAIportilla.

7 Esimerkki 9.1. Vikapuumalli:Laivan karilleajo (NWEPRS 1996) 7 Karilleajo 1.95E-02 kertaa laivavuodessa TAI Karilleajo moottoriohjauksessa 1.95E-02 kertaa laivavuodessa Karilleajo ajelehtiessä 8.13E-05 kertaa laivavuodessa TAI Karilleajo navigointivirheen takia rannikolla 4.81E-03 kertaa laivavuodessa Karilleajo vahdinpitovirheen takia kurssimuutoksen aikana 5.81E-03 kertaa laivavuodessa Karilleajo ohjailuvirheen takia rajatulla vesialueella 8.83E-03 kertaa laivavuodessa Esimerkki 9.2. Vikapuumalli ja sen avulla laskettu todennäkäköisyys(ang&tang, 1984) Yllä olevasta kuvasta saadaan todennäköisyydelle p(e) lauseke P( E) = P( E E ) = P = P 1 [( E5 E6 ) E3E4 ] ( E E ) + P( E E ) P[ E E ( E E )] 5 = P( E ) + P( E ) P( E E 5 ) + P( E E ) P( E E E ) P( E3E4E6) + P( E3E4E5E6) Jos tapahtumat tilastollisesti riippumattomia niin saadaan: P(E)=p5+p6-p5p6+p3p4-p3p4p5-p3p4p6+p3p4p5p

8 8 Tapahtumapuu (Event tree analysis) Tarkastelussa rakennetaan kaavio, josta selviää yksittäistä onnettomuutta tai vaaratilannetta kuvaavan alkutapahtuman aiheuttama tapahtumaketju. Alkutapahtumasta alkavan kaavion haarautuminen kertoo mitkä toisistaan riippumattomat tapahtumat voivat toteutua itse perustapahtuman jälkeen. Koska tapahtumat ovat siis toisistaan riippumattomia, haarasta lähtevien tapahtumaketjun vaihtoehtoja kuvaavien kaavion oksien yhteenlaskettu todennäköisyys saa aina lukuarvon yksi. Tällä periaatteella luodun tapahtumapuun viimeisten loppu-tapahtumien todennäköisyydet saadaan kertomalla lopputapahtumaan johtavien oksien todennäköisyydet keskenään ja vastaavasti lopputapahtuman taajuudeksi saadaan alkutapahtuman taajuus kerrottuna lopputapahtuman todennäköisyydellä. Esimerkki 9.3. Tapahtumapuu esimerkki, laivan karilleajo (NWEPRS 1996) Todennäköisyys Taajuus karilleajossa laivavuodessa Lievä onnettomuus E Karilleajo Ei vuotoa E kertaa laivavuodessa Vuotoa vain kaksoispohjassa E Suuri vahinko Jää kiinni kariin E Vuotoa kaksoispohjan yläpuolella Pysyy pinnalla E Kelluu vapaasti Hidas uppoaminen E Nopea kaatuminen E E-02 Bayesian syy-seuraus logiikka Vikapuu ja tapahtuma-analyysit voidaan korvata myös käyttämällä ns. Bayesian syy-seuraus logiikka rakentamlla tapahtumista verkkoja, kuten esimerkissä 9.4 on esitetty. Bayesin logiikka antaa mahdollisuudet monimutkaistenkin syy-seuraus tapahtumaketjujen esittämiseen ja tämän jälkeen ehdollista todennäköisyyttä hyödyntämällä voidaan laskea todennäköisyyksiä. Vikapuut ja tapahtumapuut ovat usein liian jäykkiä huomioimaan erilaisia ristivaikutuksia, jolloin Bayesian verkko tarjoaa paremman työkalun todennäköisyyksien laskentaan.

9 9 Esimerkki 9.4. Bayesian verkko sovellettuna Bulkkilaivan vuotoprosessiin (DTU, Hansen) SAFE CULT Maintenance Operation Maintenance Hatch strength Hatch load Side load Side strength Hatch failure Sea state Side failure Water hatch Detection Water side Prog failure Loss Riskin arviointi Tämä on vaihe 2. Vaihe vastaa kysymykseen: Kuinka todennäköistä se on? Mitä siitä seuraa? FSA:n toisen vaiheen tarkoituksena on määrittää riski kvantitatiivisessa muodossa, jolloin riski määritetään mitattavassa muodossa tai tehdään se verrannolliseksi muihin riskeihin. Riski voidaan jakaa kahteen ryhmään riskin kohteen mukaan. Henkilökohtainen riski (eng. Individual Risk) pystytään kohdistamaan yhteiskunnasta erillään olevaan yksilöön. Suuret onnettomuudet kohdistuvat koko yhteisöön, aiheuttaen yhteiskunnallisen riskin (eng. Societal Risk). Verrattaessa riskejä toisiinsa, on huomattava yhteiskunnan arvojärjestys. Sietokyky onnettomuudelle, jossa menehtyy 1000 ihmistä on pienempi kuin 1000:lle onnettomuudelle, joissa kuolee kussakin vain yksi henkilö. Henkilökohtainen riski Henkilökohtainen riski määritellään yksilöön kohdistuneena riskinä tietyssä aikavälissä. Kvantifioidessa henkilökohtaista riskiä, voidaan käyttää seuraavia vertailuarvoja:

10 Menehtyneiden lukumäärä vuodessa Henkilökoh tainen riski = (9.1) Riskille altistuneiden lukumäärä 10 FAR-arvo (eng. Fatal Accident Rate), eli onnettomuuden menehtymistaso, on yleinen vertailtaessa työntekijöihin kohdistunutta riskiä. FAR-arvo suhteutetaan aktiviteetissa käytettyyn yksikköaikaan (10 8 tuntia vastaa noin tuhatta työelämän kestoa) ja antaa näin paremman vertailukohdan tutkittaessa kestoltaan erilaisia suorituksia (esimerkiksi lentomatka verrattuna merimatkaan). FAR-arvo saadaan siis kaavasta: 8 Menehtyneiden lukumäärä x 10 FAR = (9.2) Altistuneet henkilötunnit Yhteiskunnallinen riski Yhteiskunnallista riskiä havainnollistettaessa voidaan käyttää joko kvalitatiivista riskimatriisia tai kvantitatiivista FN-käyrää. Riskimatriisi voidaan luokitella kolmeen vakioriskin omaavaan alueeseen: vähäpätöinen, sidettävä tai sietämätön alue kuten kuvassa 9.5 on esitetty. Siedettävän riskin alueesta käytetään termiä ALARP (As Low As Reasonably Practicable). Toiminta sietämättömällä alueella on perusteltua vain poikkeuksellisissa tilanteissa. ALARP alueen yläreunassa toiminta on perusteltua, mikäli riskin vähentämiseen käytettävissä olevat parantamiskeinot eivät ole perusteltuja saavutettuun hyötyyn nähden. Mikäli toimitaan vähäisen riskin alueella, ei ole akuuttia tarvetta kehittää riskiä pienentäviä toimenpiteitä. Tarkkoja rajoja riskitasoille ei ole määritelty, sillä jokainen yhteisö (esimerkiksi yritys tai valtio) reagoi tapahtuneisiin onnettomuuksiin oman sietokykynsä mukaisesti. Usein toistuva Sietämätön Varsin todennäköinen ALARP Erittäin harvinainen Harvinainen Vähäpätöinen Merkityksetön Vähäinen Huomattava Katastrofaalinen Kuva 9.5. Esimerkki riskimatriisista

11 11 FN-käyrässä on esitetty esimerkiksi arvioitu tai tilastopohjainen tieto onnettomuuksien taajuuden F (eng. Frequency) riippuvuudesta onnettomuuksissa menehtyneiden lukumäärään N (eng. Number of Fatalities). Esitystapa on kumulatiivinen: menehtyneiden lukumäärä ilmoitetaan siis esimerkiksi: yksi tai enemmän menehtynyttä annetulla taajuudella. Kirjallisuudessa (NWEPRS 1996) on esitetty kuvan 9.6 mukainen merionnettomuustilastoihin (205 alusta, 17 vuoden aikavälillä) perustuva ROPAX-alusten FN-käyrä. Kuvan mukaisesti, suurimmaksi sallituksi taajuudeksi onnettomuudelle, jossa menehtyy yksi tai useampi ihminen on valittu 0.1 kertaa laivavuodessa. Onnettomuus, jolla on n-kertainen vaikutus menehtyneiden lukumäärään tulisi tapahtua n kertaa harvemmin. Merkityksetön taajuus vahingolle on määritetty 100 kertaa harvemmin tapahtuvaksi kuin sietämätön taajuus. Kuvassa 15 on esitetty, että kolme tapahtunutta onnettomuutta (Scandinavian Star N=158, Herald of Free Enterprise N=193 sekä Estonia N=852) ovat sietämättömällä riskitasolla, johtuen kyseisten onnettomuuksien suuresta taajuuden ja seurauksen tulosta. 1.00E E-02 Taajuus laivavuodessa 1.00E E E E E Menehtyneitä Skandinavian Star Herald of Free Estonia Enterprise Kuva 9.6. Tilastotietoihi perustuva FN-käyrä ROPAX aluksille (NWERPS, 1996) Riskin hallintakeinojen määrittely Tämä on vaihe 3 FSA-analyysissä. Vaihe vastaa kysymykseen: Mitä voimme tehdä välttääksemme sen? Hallintakeinojen määrittely pitää ensisijaisesti suunnata havaittuihin korkean riskin alueisiin. Luonnollinen lähestymistapa on pyrkimys vähentää onnettomuuden taajuutta sekä pienentää sen seurausta. Tällöin riskin hallintakeinojen hahmottaminen alkaa onnettomuutta ennaltaehkäisevistä sekä lieventävistä tekijöistä. Näihin lopputuloksiin päästään käytännössä kolmella tavalla: parantamalla turvallisuutta teknisin keinoin, rajoittamalla toimintaympäristöä, sekä tarkentamalla käyttäjän toimintatapoja

12 Kustannus-hyötyanalyysi Tämä on vaihe 4. Vaihe vastaa kysymykseen: Mitä eri vaihtoehdot maksavat? Kuinka tehokkaita ne ovat? Riskin vähentämiskeinojen tulee olla mahdollisimman tehokkaita. Tehokkuuden arviointiin soveltuu saavutettujen hyötyjen rahallisen kustannuksen arvo. Kustannus-hyötyanalyysin CBA (eng. Cost-Benefit Analysis) eräänä mittarina voidaan käyttää menehtymisen vähentämisen kustannusta, eli ICAF-arvoa (eng. Implied Cost of Averting a Fatality), joka määritetään seuraavasti: Vuosittainen nettokustannus ICAF = (9.3) Vähennys vuosittaiseen hengenmenetystasoon Vaikka ICAF-arvo kertoo kuinka paljon rahaa käytetään ihmishenkien säästämiseksi, ei tarkoituksena ole asettaa ihmisen arvolle tai hengelle hintaa, vaan arvioida riskin vähentämiskeinojen kustannuksia.yhteiskunta määrää sosiaalisen paineen avulla haluamansa turvallisuustason ja halukkuutensa maksaa siitä. Kirjallisuudessa on esitetty lukuarvo 2 milj. taloudellisesti hyväksytyksi ICAF-arvoksi, 2-50 milj.(riski ALARP-alueen yläosassa ), yli 50 milj.( riski sietämätön alueella) (NWEPRS, 1996) Päätöksentekijälle tehtävät suositukset Tämä on vaihe 5. Vaihe vastaa kysymykseen: Mitä päätöksentekijän tulisi tehdä? Järjestelmällinen turvallisuusanalyysi ei itsessään tarjoa valmiita ratkaisuja ongelmiin, vaan toimii työkaluna päätöksentekijöille. Meriliikenne on monimuotoinen teollisuudenala ja sitä koskevissa päätöksentekoelimissä tulisi olla koko ala edustettuna, jotta turvallisuutta parantavia keinoja pystyttäisiin tasapuolisesti kehittämään. Päätöksentekijöille tarjottava tieto tulee olla helposti ymmärrettävää sekä konkreettista. Esimerkki 9.5. FSA:n soveltaminen ROPAX-aluksen karilleajoon (Yrjövuori, 2002) Tutkimusta varten suunniteltiin sadan matkustajan ROPAX-alus. Lastaus alukseen tapahtuu peräportin kautta 10 metriä perustasosta olevalle laipiokannelle LK, josta on ramppiyhteydet ruumakannelle TK sekä ylemmälle lastikannelle 2.K. Yhteys ylös sääkannelle YK on järjestetty rampilla ylemmältä lastikannelta. Sääkansi on tarkoitettu henkilöauto- ja konttilastille, joista pääosin autot käyttävät ramppia, kun kontteja useimmiten lastataan alukseen nostamalla. Sääkansi soveltuu myös IMDG-lastin kuljettamiseen. Laivan sivukuva ja päämitat on esittty kuvassa 9.7.

13 L PP [m] B [m] T [m] 7.35 C B 0.65 [m 3 ] KG [m] 10.0 KM T [m] KM L [m] Kuva 9.7. Tutkimusta varten luotu 100 matkustajan ROPAX-alus ja sen päämitat. Karilleajoprosessimalli on ohjelmoitu simuloimaan neljää erilaista kaksoispohjarakennetta, kuten taulukossa 9.1 on esitetty. Lisäksi on varioitu yleisjärjestelyä. Samaan runkomuotoon on muodostettu kaksi yleisjärjestelyä, jotka pääosin eroavat toisistaan kaksoispohjan ulottuvuudella: Versiossa 1 vain alaruuma on suojattu kaksoispohjalla, kun taas versiossa 2 kaksoispohja ulottuu laidasta laitaan suojaten myös aluksen palteen. Talukko 9.1. Tutkitut kaksoispohjarakenne vaihtoehdot KOODI KUVAUS MUUTOS SKANTLINKIIN A Perusversio Kaksoispohjan korkeus h DB = 1.6 m B Korkeampi kaksoispohja h DB = m C Paksumpi pohjalevy T = mm D Jäykempi pohja I jäykisteet = + 90 % E Korkeampi kaksoispohja h DB = m Simuloimalla karilleajotilanteita ja hyödyntämällä onnettomuustilastoja on työssä luotu kuvan 9.8 mukainen tapahtumapuu eri eri vaihtoehdoille. Tämän lisäksi karilleajovaurion laajuudet simuloitu vakavuuslaskimella, jolloin pystytään selvittämään mitkä yleisjärjestelystä riippuvat osastot ovat vaurioituneet. Tämän jälkeen on muodostettu staattinen vakavuuskäyrä vaurioituneelle alukselle. Näin on saatu ns. S-kertoimella määritetty vaurioituneen aluksen arvioitu karilleajosta selviytymisen todennäköisyys. Kuvassa 9.9on esitetty saadut karilleajosta selviytymisen todennäköisyydet pohjalaidoituksen repeytymän pituuden funktiona. Lisäksi kuvassa on esitetty tulosten perusteella, molemmille yleisjärjestelyille muodostetut regressiosuorat s 1 ja s 2 kuvaamaan arvioitua aluksen selviytymiskykyä pohjalaidoituksen

14 repeytymän pituuden funktiona. Vaurio Taajuus 14 Lievä vaurio % Kari syvällä X02.5SK Nopeus % Kari matalalla X02.5MK Kari syvällä X07.5SK Nopeus % Kari matalalla X07.5MK Kari osuu keskelle Y=2 Karilleajo Kari syvällä X12.5SK Kertaa vuodessa Nopeus % Kari matalalla X12.5MK Kari syvällä X17.5SK Nopeus % Kari matalalla X17.5MK VT:n menetys / suuri painauma 60% Kari syvällä X02.5SP Nopeus % Kari matalalla X02.5MP Kari syvällä X07.5SP Nopeus % Kari matalalla X07.5MP Kari osuu palteeseen Y=10 Kari syvällä X12.5SP Nopeus % Kari matalalla X12.5MP Nopeus % Kari syvällä X17.5SP Kari matalalla X17.5MP Kuva 9.8. Simuloiduille vaurioille muodostettu karilleajon tapahtumapuu.

15 15 Yleisjärjestely 1 Yleisjärjestely 2 Karilleajosta selviytymisen todennäköisyys s1 = L L VAURIO PP Pohjalaidoituksen repeytymän pituus [m] s2 = L L VAURIO PP Kuva 9.9. Arvioitu aluksen selviytymiskyky pohjalaidoituksen repeytymän pituuden funktiona, muodostettuna kaikilla rakenteellisilla kaksoispohjaversioilla molemmille yleisjärjestelyille. Kuvan 9.9 pohjalta voidaan todeta, että aluksen, jossa kaksoispohja suojaa vain alaruuman, on paljon alttiimpi vakavuuden menettämiselle karilleajon jälkeen kuin aluksen, joka on varustettu koko leveydeltään kaksoispohjalla. Aluksen todennäköisyys selviytyä karilleajosta kaatumatta tai uppoamatta on selkeästi lineaarisesti riippuvainen pohjalevyn repeytymän pituudesta. Seuraavaksi työssä muodostetaan yhteys aluksen ja ihmishengen menettämisen välille. Oletetaan, että arvioitu aluksen selviytymiskyky on määritettävissä vain tietyissä sääolosuhteissa, joiden pahentuessa vaurioituneella aluksella ei ole enää mitään mahdollisuuksia selviytyä. Tällöin voidaan muodostaa kuvan 9.10 mukainen henkilömenetysten tapahtumapuu. Kyseisessä tapahtumapuussa kuvataan riippuvuutta aluksen vaurioitumisen ja matkustajien menehtymisen välillä. Merenkäynnin tasoksi, jolla vaurioituneella aluksella ei ole minkäänlaisia selviytymisen mahdollisuuksia, on valittu merkitsevä aallonkorkeus 9 m. Pohjois-Atlantilla tätä vastaava esiintymistodennäköisyys on noin 1 %. Kyseistä merenkäyntiä voidaan pitää vaurioituneelle alukselle ylivoimaisena. Haluttaessa havainnollistaa kyseisen merenkäyntitilan voimakkuutta, voidaan sitä verrata esimerkiksi merkitsevään aallonkorkeuteen MS Estonian onnettomuuspaikalla, joka oli korkeintaan 5 m.(onnettomuustutkintakeskus 2000, s. 58). Muodostetussa henkilömenetysten tapahtumapuussa erittäin hallitseva osuus onnettomuuksista, eli 99 %, luokitellaan tapahtuvaksi normaalissa merenkäynnissä. Tapahtumapuussa käytetyt evakuoinnin onnistumistodennäköisyydet perustuvat kirjallisuudessa esitettyihin tilastoyhteenvetoihin kauppalaivastossa tapahtuneista evakuoinneista (Pyman et al. 1985, s. 332).

16 Alus selviytyy s K 0.99 s K 16 Normaali merenkäynti Matkustaja selviytyy 99 % 95 % (1-s K ) Alus menetetään ja evakuoidaan 1-s K Alus ajaa karille Matkustaja menehtyy 5 % (1-s K ) Alus selviytyy 0 % 0 Tuhoisa merenkäynti Matkustaja selviytyy 1 % 65 % Alus menetetään ja evakuoidaan 100 % Matkustaja menehtyy 35 % Kuva Henkilömenetysten tapahtumapuu. Vaurion jälkeen matkustaja selviytyy Vaurion jälkeen matkustaja menehtyy s K s K 100 % Lopuksi työssä on tehty kustannus-hyötyanalyysi, jossa on selvitetty turvallisuutta parantavien kaksoispohjarakenteiden taloudellinen kannattavuus. Kaksoispohjarakenteen painon on oletettu olevan ainoa aluksen kustannuksia kasvattava tekijä, eikä yleisjärjestelyn muutoksella oleteta olevan vaikutusta rakentamiskustannuksiin. Taulukossa on yhteenveto saaduitsa ICAF luvuista. Taulukko 9.2. Kaksoispohjaversioiden kustannus-hyötyanalyysi. Molemmissa yleisjärjestelyissä vertailu on tehty kaksoispohjarakenteen perusversioon A. LISÄPAINON HINTA [ ] SÄÄSTETTYJÄ HENKIÄ 15 VUODESSA ICAF [ ] A B C D E A B C D E

17 17 Talukosta 9.2 voidaan todeta, että yleisjärjestely 1 kaksoispohjan rakenneratkaisuiden C (paksumpi pohjalevy) ja D ( jäykempi kaksoispohja) todeta olevan edullisia ja kustannuksiltaan erittäin kilpailukykyisiä verrattaessa hyväksyttävään ICAF tasoon. Samat rakenneratkaisut yleisjärjestelylle 2 ovat suoritetun vertailun perusteella kustannuksiltaan kohtuullisia. Esimerkki 9.6. Matkustajalaivan keulaportin suunnittelukuorman määrittely Estonia onnettomuuden jälkeen lähdettiin kehittämään ohjeita laivan sallitulle nopeuksille eri merenkäyntitiloissa Itämerellä. Suunnittelukuorman sopivaksi tasoksi valittiin : - Yksi laivan uppoaminen per 10 6 laivavuotta hyväksyttävä taso (ks esim.kuva 9.6) Tästä on päästy sopivan suunnittelukuormatason määrittelyyn seuraavilla oletuksilla: - Yksi suunnittelukuormatason ylitys 100:sta aiheuttaa merkittäviä vaurioita - Yksi 100:sta vauriotapauksesta aiheuttaa laivan uppoamisen Näillä oletuksilla voidaan todeta, että yksi suunnittelukuormatason ylitys per 100 laivavuotta hyväksyttävä, jolloin uppoamistodennäköisyys on 1 per 10 6 laivavuotta. Sopivana suunnittelukuormana sovittu käytettävän IACS-95 keulakuorman laskentakaavaa:

18 18 IACS:n uuden kaavan (1995) toimivuutta on testattu vertaamalla kaavan antamia kuormia SSPA:n matkustajalaivamallin antamiin kuormiin sekä Silja Symphonille tehtyihin täysmittakaavamittauksiin, kuten taulukossa 9.3 on esitetty. Kuten taukosta 9.3 voidaan nähdä, IACS kaava antaa kaikissa tapauksissa suuremman arvon kuin mitattu. Talukukko 9.3. IACS laskentakaavan antamien voimien vertailu maalimittakaava ja täysmittakaava-mittauksiin. Heikki Palkaman diplomityössä (1996) kehitetyllä laskentamenetelmällä on tämän jälkeen etsitty tätä IACS-kuormaa kuormaa vastaava merenkäyntitila eri laivan nopeuksilla: - kuorma=c(laivan liikkeet)*f(v,l,keulan muoto) Tällä menetelmällä laskettu suunnittelu-kuormaa vastaava aallokko kaikille suomalaisille matkustaja-autolautoille. Joillekin lisäksi tarkasteltu keulakuormia numeerisen simulointimenetelmän avulla, kuten kuvassa 9.11 on esitetty. Kuvan 9.11 perusteella voidaan todeta, että semi-empiirinen Palkaman menetelmä toimii luotettavasti ja antaa oiekan kuormatason eri merenkäyntitiloissa.

19 19 M a rie lla : F x = kn H s (m ) S e m i e m p ir ic a l V = 7 k n V = 15 kn V = 20 kn S im u la te d V = 7 k n V = 1 5 k n V = 2 0 k n T m (s ) Kuva Semi-empiirisen menetelmän (Palkama, 1998) ja simuloinnin vertailu MS Mariellalle. Suunnittelukuorman vaatima merkitsevä aallonkorkeus on laskettu aallon periodin funtkiona ja saatu kuvan 9.12 ja 9.13 mukaiset käyrät eri laivan nopeuksilla ja eri kokoisille laivoille. Samassa kuvassa on myös esitetty kunkin mernkäytntitilan todennäköinen kesto tunteina sadan vuoden aikana pohjoisella Itämerellä. Laivan kulkusuuntana on käyetty pahinta mahdollista eli sivuvastaista aallokkoa. Voidaan osoittaa, että hyväksyttävä riskitaso (yksi suunnittelukuormatason ylitys per 100 laivavuotta ) sallii suunnittelu-merenkäyntitilalle maksimikestoksi n. 30 tuntia 100 vuoden aikana, kun oletetaan että laivat on n. 10% ajasta altistuneena pahimmalle aallokolle. Tältä pohjalta saadaan sallittu maksiminopeus jottei suunnittelukuormaa ylitettäisi laivan koon ja merkitsevän allonkorkeuden funktiona kuvan 9.14 mukaisesti. Nämä käyrät on myös otettu käyttöön ja näiden pohjalta viranomaiset opäättävät, mitkä laivat voivat liikennöidä eri tuuliolosuhteissa.

20 20 Kuva Nopeuden vaikutus mitoiskuormaa vastaavaan aallokkoon. Kuva Laivan koon vaikutus mitoiskuormaa vastaavaan aallokkoon.

Meriturvallisuus ei parane syyllistämällä

Meriturvallisuus ei parane syyllistämällä Meriturvallisuus ei parane syyllistämällä 6.9.2012 Asiakas- ja potilasturvallisuus ammattieettisenä haasteena Jenni Storgård 0 Esityksen sisältö Meriturvallisuuden kehitys Merenkulun ominaispiirteitä Merionnettomuudet

Lisätiedot

Simulation and modeling for quality and reliability (valmiin työn esittely) Aleksi Seppänen

Simulation and modeling for quality and reliability (valmiin työn esittely) Aleksi Seppänen Simulation and modeling for quality and reliability (valmiin työn esittely) Aleksi Seppänen 16.06.2014 Ohjaaja: Urho Honkanen Valvoja: Prof. Harri Ehtamo Työn saa tallentaa ja julkistaa Aalto-yliopiston

Lisätiedot

Katsaus laivaonnettomuuden todennäköisyyksiin Suomenlahdella

Katsaus laivaonnettomuuden todennäköisyyksiin Suomenlahdella Katsaus laivaonnettomuuden todennäköisyyksiin Suomenlahdella SAFGOF-projektin väliseminaari 2.12.2008 DI Maria Hänninen Teknillinen korkeakoulu, Sovelletun mekaniikan laitos maria.hanninen@tkk.fi Sisältö

Lisätiedot

Riskin arviointi. Peruskäsitteet- ja periaatteet. Standardissa IEC esitetyt menetelmät

Riskin arviointi. Peruskäsitteet- ja periaatteet. Standardissa IEC esitetyt menetelmät Ylitarkastaja Matti Sundquist Uudenmaan työsuojelupiiri Riskin arviointi Peruskäsitteet- ja periaatteet Standardissa IEC 61508-5 esitetyt menetelmät matti.sundquist@stm.vn.fi 2.9.2004 1 Toiminnallinen

Lisätiedot

IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen

IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen Ilmatieteen laitos 22.9.2016 IL Dnro 46/400/2016 2(5) Terminologiaa Keskituuli Tuulen

Lisätiedot

Luento 10 Kustannushyötyanalyysi

Luento 10 Kustannushyötyanalyysi Luento 10 Kustannushyötyanalyysi Ahti Salo Systeemianalyysin laboratorio Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu PL 11100, 00076 Aalto ahti.salo@aalto.fi 1 Päätösanalyysistä Päätöksenteon teoriat Deskriptiiviset

Lisätiedot

METKU WP2: Turvallisuusjohtamisjärjestelmät merenkulussa. Jouni Lappalainen

METKU WP2: Turvallisuusjohtamisjärjestelmät merenkulussa. Jouni Lappalainen METKU WP2: Turvallisuusjohtamisjärjestelmät merenkulussa Jouni Lappalainen 0 WP2: Turvallisuusjohtamisjärjestelmät merenkulussa Työpaketissa kaksi selvitetään onko merenkulun turvallisuuskulttuuri muuttunut

Lisätiedot

Kuva: Juha Nurminen. Tankkeriturva-hanke

Kuva: Juha Nurminen. Tankkeriturva-hanke Kuva: Juha Nurminen Tankkeriturva-hanke Pekka Laaksonen 21.05.2010 John Nurmisen Säätiö John Nurmisen Säätiö on perustettu 1992 John Nurminen Oy:n aloitteesta. Tarkoitustaan säätiö toteuttaa monin eri

Lisätiedot

Oletetun onnettomuuden laajennus, ryhmä A

Oletetun onnettomuuden laajennus, ryhmä A MUISTIO 1 (4) 06.04.2009 YDINVOIMALAITOKSEN OLETETTUJEN ONNETTOMUUKSIEN LAAJENNUS Ydinvoimalaitoksen turvallisuutta koskevan valtioneuvoston asetuksen (733/2008) 14 kolmannen momentin mukaan onnettomuuksien

Lisätiedot

Merimiesten asenteet ja turvallisuuskulttuuri. Jouni Lappalainen

Merimiesten asenteet ja turvallisuuskulttuuri. Jouni Lappalainen Merimiesten asenteet ja turvallisuuskulttuuri Jouni Lappalainen 22.09.09 0 Tutkimuksen tarkoitus Onko merenkulun turvallisuuskulttuuri muuttunut ISM-koodin käyttöönoton jälkeen? Kirjallisuustutkimus Haastattelututkimus

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLOGISTIIKAN KASVAVAT VAATIMUKSET MERIKULJETUKSISSA!??

YMPÄRISTÖLOGISTIIKAN KASVAVAT VAATIMUKSET MERIKULJETUKSISSA!?? YMPÄRISTÖLOGISTIIKAN KASVAVAT VAATIMUKSET MERIKULJETUKSISSA!?? PROFESSORI JORMA TAINA LOGISTIIKAN OPETTAJIEN JA TUTKIJOIDEN PÄIVÄT 7.-8.11.2003 LAPPEENRANTA YMPÄRISTÖLOGISTIIKKA-PUHDASTA LOGISTIIKKAA?

Lisätiedot

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus Parannamme yhteiskunnan

Lisätiedot

Integrointi ja sovellukset

Integrointi ja sovellukset Integrointi ja sovellukset Tehtävät:. Muodosta ja laske yläsumma funktiolle fx) x 5 välillä [, 4], kun väli on jaettu neljään yhtä suureen osaan.. Määritä integraalin x + ) dx likiarvo laskemalla alasumma,

Lisätiedot

Meriliikenne ja meriturvallisuus Kymenlaakson maakuntaseminaari 15.12.2003, Voikaan sali, Kuusankoski. Jorma Rytkönen VTT Tuotteet ja tuotanto

Meriliikenne ja meriturvallisuus Kymenlaakson maakuntaseminaari 15.12.2003, Voikaan sali, Kuusankoski. Jorma Rytkönen VTT Tuotteet ja tuotanto Meriliikenne ja meriturvallisuus Kymenlaakson maakuntaseminaari 15.12.2003, Voikaan sali, Kuusankoski Jorma Rytkönen VTT Tuotteet ja tuotanto Esityksen sisältö Meriturvallisuus (Maritime Safety), Meriturvallisuuden

Lisätiedot

Öljyntorjuntakoulutus. Porvoo

Öljyntorjuntakoulutus. Porvoo Öljyntorjuntakoulutus Porvoo 20.9.2013 WWF:n vapaaehtoiset öljyntorjuntajoukot WWF Laura Rahka/WWF Esimerkkejä onnettomuuksista Exxon Valdez 1989 Alaska ~37 000 t Braer 1993 UK ~85 000 t Sea Empress 1996

Lisätiedot

Hernesaaren osayleiskaava-alueen aallokkotarkastelu TIIVISTELMÄLUONNOS 31.10.2011

Hernesaaren osayleiskaava-alueen aallokkotarkastelu TIIVISTELMÄLUONNOS 31.10.2011 1 Hernesaaren osayleiskaava-alueen aallokkotarkastelu TIIVISTELMÄLUONNOS 31.10.2011 Laskelmat aallonkorkeuksista alueella Hernesaaren alue on aallonkon laskennan kannalta hankala alue, koska sinne pääsee

Lisätiedot

Meritilannekuva ja dynaaminen riskienhallinta paikkatiedoin. Tommi Arola Meriliikenteen ohjaus

Meritilannekuva ja dynaaminen riskienhallinta paikkatiedoin. Tommi Arola Meriliikenteen ohjaus Meritilannekuva ja dynaaminen riskienhallinta paikkatiedoin Tommi Arola Meriliikenteen ohjaus Teemat Suomenlahden alusliikenne ja alusliikennepalvelu Missä tietoa tarvitaan ja mitä tietoa välitetään merenkulkijoille?

Lisätiedot

HACCP-VASTAAVAN KOULUTUS LAATUTYÖ POHJOISKARJALAISESSA

HACCP-VASTAAVAN KOULUTUS LAATUTYÖ POHJOISKARJALAISESSA HACCP-VASTAAVAN KOULUTUS 29.5.2013 LAATUTYÖ POHJOISKARJALAISESSA ELINTARVIKEKETJUSSA HACCP II Vaarojen ja riskien arvioimismalleja ELT Marjatta Rahkio ERILAISIA VAAROJA: TODENNÄKÖISYYS vaarojen todennäköisyys

Lisätiedot

Tapausriskien arviointiin tuotiin uudet kysymykset, jotka liittyvät vain yhteen yksittäiseen tapaukseen.

Tapausriskien arviointiin tuotiin uudet kysymykset, jotka liittyvät vain yhteen yksittäiseen tapaukseen. Tapausriskien arviointiin tuotiin uudet kysymykset, jotka liittyvät vain yhteen yksittäiseen tapaukseen. 38 Todellinen menetelmä on itse asiassa periaatteiden tasolla, ja kuvan matriisi on vain yksi esimerkki

Lisätiedot

Turvallisuutta koskevassa vuosikatsauksessa esitetään Euroopan ja koko maailman lentoturvallisuutta koskevia tilastoja

Turvallisuutta koskevassa vuosikatsauksessa esitetään Euroopan ja koko maailman lentoturvallisuutta koskevia tilastoja TURVALLISUUTTA KOSKEVA VUOSIKATSAUS 13 Tiivistelmä Turvallisuutta koskevassa vuosikatsauksessa esitetään Euroopan ja koko maailman lentoturvallisuutta koskevia tilastoja Katsauksen sisältämät tiedot ovat

Lisätiedot

KOTKA VTS MASTER'S GUIDE

KOTKA VTS MASTER'S GUIDE 1 (5) KOTKA VTS MASTER'S GUIDE Alusliikennepalvelut Alusliikennepalveluista säädetään Alusliikennepalvelulaissa 623/2005 ja Valtioneuvoston asetuksella alusliikennepalvelusta 763/2005 ja 1798/2009. ALUSLIIKENNEPALVELUUN

Lisätiedot

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025: Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus: Parannamme yhteiskunnan

Lisätiedot

Riskinarviointi osana toiminnan suunnittelua

Riskinarviointi osana toiminnan suunnittelua Finas-päivä 26.1.2017 Akkreditointi ja tulevaisuus Riskinarviointi osana toiminnan suunnittelua Tutkimusjohtaja Riskinarviointi osana toiminnan suunnittelua 1. Riskinarviointi prosessina 2. Riskienarvioinnin

Lisätiedot

Meripelastusseuran 110-vuotisjuhlaseminaari Thomas Franck Page 1

Meripelastusseuran 110-vuotisjuhlaseminaari Thomas Franck Page 1 Meripelastusseuran 110-vuotisjuhlaseminaari 31.8.2007 31.8.2007 Page 1 Varustamotoiminta Itämerellä Bore 31.8.2007 Page 2 Bore on perustettu 1897 hoitamaan matkustajaliikennettä Suomen ja Ruotsin välillä

Lisätiedot

FoA5 Tilastollisen analyysin perusteet puheentutkimuksessa. Luentokuulustelujen esimerkkivastauksia. Pertti Palo. 30.

FoA5 Tilastollisen analyysin perusteet puheentutkimuksessa. Luentokuulustelujen esimerkkivastauksia. Pertti Palo. 30. FoA5 Tilastollisen analyysin perusteet puheentutkimuksessa Luentokuulustelujen esimerkkivastauksia Pertti Palo 30. marraskuuta 2012 Saatteeksi Näiden vastausten ei ole tarkoitus olla malleja vaan esimerkkejä.

Lisätiedot

ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto TERVETULOA!

ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto TERVETULOA! ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto TERVETULOA! Luento 14.9.2015 / T. Paloposki / v. 03 Tämän päivän ohjelma: Aineen tilan kuvaaminen pt-piirroksella ja muilla piirroksilla, faasimuutokset Käsitteitä

Lisätiedot

Yritysturvallisuuden perusteet

Yritysturvallisuuden perusteet Yritysturvallisuuden perusteet Teemupekka Virtanen Helsinki University of Technology Telecommunication Software and Multimedia Laboratory teemupekka.virtanen@hut.fi 4.Luento Riskienhallinta osana turvallisuutta

Lisätiedot

Aaltomittaukset ja aaltomallilaskelmat Helsingin rannikkovesillä

Aaltomittaukset ja aaltomallilaskelmat Helsingin rannikkovesillä Aaltomittaukset ja aaltomallilaskelmat Helsingin rannikkovesillä Tilannekatsaus 18.9.2012/Päivitetty 20.11.2012 Sopimus Aaltomittaukset ja aaltomallilaskelmat Helsingin rannikkovesillä -nimisen tutkimushankkeen

Lisätiedot

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI Mikko Kylliäinen Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Dagmarinkatu 8 B 18, 00100 Helsinki kylliainen@kotiposti.net 1 JOHDANTO Suomen rakentamismääräyskokoelman

Lisätiedot

Suomenlahden öljykuljetusten biologisten riskien mallintaminen ja päätösanalyysi Bayes-verkoilla

Suomenlahden öljykuljetusten biologisten riskien mallintaminen ja päätösanalyysi Bayes-verkoilla Suomenlahden öljykuljetusten biologisten riskien mallintaminen ja päätösanalyysi Bayes-verkoilla Annukka Lehikoinen 02.12.2008 Helsingin yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Luonnonvarojen käytön

Lisätiedot

1.1 Funktion määritelmä

1.1 Funktion määritelmä 1.1 Funktion määritelmä Tämän kappaleen otsikoksi valittu funktio on hyvä esimerkki matemaattisesta käsitteestä, johon usein jopa tietämättämme törmäämme arkielämässä. Tutkiessamme erilaisia Jos joukkojen

Lisätiedot

MERIKOTKA tutkimustoiminta

MERIKOTKA tutkimustoiminta MERIKOTKA tutkimustoiminta 29.11.2007 Ulla Tapaninen, professori Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.merikotka.fi mkk.utu.fi Strategiset perusteet Lähtökohdat meriliikenteen

Lisätiedot

Koulualus KATARINAn karilleajo Kotkassa 13.3.1997

Koulualus KATARINAn karilleajo Kotkassa 13.3.1997 Tutkintaselostus C 1/1997 M Tämä tutkintaselostus on tehty turvallisuuden parantamiseksi ja uusien onnettomuuksien ennalta ehkäisemiseksi. Tässä ei käsitellä onnettomuudesta mahdollisesti johtuvaa vastuuta

Lisätiedot

Poikkeamatiedon hyödyntäminen ja menneen kauden vaaratilanteet - SIL/mt/vpj Nils Rostedt Lentoon!

Poikkeamatiedon hyödyntäminen ja menneen kauden vaaratilanteet - SIL/mt/vpj Nils Rostedt Lentoon! Poikkeamatiedon hyödyntäminen ja menneen kauden vaaratilanteet - SIL/mt/vpj Nils Rostedt Lentoon! Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Kokemuksia ja ajatuksia analyysiyhteistyöstä / NR Analyysiryhmäläisenä

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti muutetaan ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun valtioneuvoston asetuksen (1257/1992)

Lisätiedot

7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN KIRISTYSTÄ PARANTAMALLA. Arno Tuovinen

7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN KIRISTYSTÄ PARANTAMALLA. Arno Tuovinen 7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN KIRISTYSTÄ PARANTAMALLA Arno Tuovinen MDSATIHO Opastinsilta 8 B 00520 HELSINKI 52 SELOSTE Pubelin 9D-l400ll 7/1977 7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN

Lisätiedot

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys Arja Jolkkonen ECHP ECHP tuo rekisteripohjaisen pitkittäistutkimuksen rinnalle yksilöiden subjektiivisten

Lisätiedot

SeaSafety-tutkimushanke T I L A N N E K A T S A U S H U H T I K U U 2 0 1 6

SeaSafety-tutkimushanke T I L A N N E K A T S A U S H U H T I K U U 2 0 1 6 SeaSafety-tutkimushanke T I L A N N E K A T S A U S H U H T I K U U 2 0 1 6 ISTOCK Inhimillisten tekijöiden jäljillä 2. työpajassa Työpaja II Trafin tiloissa 18.2.2016 13 osallistujaa yhteistyöorganisaatioista

Lisätiedot

Loviisan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUDET

Loviisan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUDET Loviisan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUDET Onnettomuustarkasteluiden sisältö 1. Onnettomuuskehitys Loviisassa 2000 2014 kuolleiden ja loukkaantuneiden määrä henkilövahinko onnettomuuksien

Lisätiedot

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA 1 Mihin tarvitset virheen arviointia? Mittaustuloksiin sisältyy aina virhettä, vaikka mittauslaite olisi miten uudenaikainen tai kallis tahansa ja mittaaja olisi alansa huippututkija Tästä johtuen mittaustuloksista

Lisätiedot

Onnettomuuksista oppiminen tutkinnan näkökulmasta

Onnettomuuksista oppiminen tutkinnan näkökulmasta Onnettomuuksista oppiminen tutkinnan näkökulmasta Onnettomuuksien ehkäisy 2012, Espoo 7.2.2012 Johtaja, dosentti Direktör, docent Veli-Pekka Nurmi Onnettomuustutkintakeskus Olycksutredningscentralen Uutisointia:

Lisätiedot

Korvausvastuun ennustejakauma bootstrap-menetelmän avulla

Korvausvastuun ennustejakauma bootstrap-menetelmän avulla Korvausvastuun ennustejakauma bootstrap-menetelmän avulla Sari Ropponen 13.5.2009 1 Agenda Korvausvastuu vahinkovakuutuksessa Korvausvastuun arviointi Ennustevirhe Ennustejakauma Bootstrap-/simulointimenetelmä

Lisätiedot

Riskienarvioinnin perusteet ja tavoitteet

Riskienarvioinnin perusteet ja tavoitteet Riskienarvioinnin perusteet ja tavoitteet Jukka Tamminen Yli-ins., DI TSP-Safetymedia Oy 1 Työsuojelun valvonnan vaikuttamisen kohteet TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖTURVALLISUUDEN HALLINTA Organisaatio

Lisätiedot

Kotimaan matkustaja-alusliikenne Johtava tutkija Risto Haimila

Kotimaan matkustaja-alusliikenne Johtava tutkija Risto Haimila Kotimaan matkustaja-alusliikenne 2016 Johtava tutkija Risto Haimila 1 luku Yleiset säännökset 1 Turvallisuustutkinnan tarkoitus Turvallisuustutkinnan tarkoituksena on yleisen turvallisuuden lisääminen,

Lisätiedot

Harjoitus 7: NCSS - Tilastollinen analyysi

Harjoitus 7: NCSS - Tilastollinen analyysi Harjoitus 7: NCSS - Tilastollinen analyysi Mat-2.2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt Syksy 2006 Mat-2.2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt 1 Harjoituksen aiheita Tilastollinen testaus Testaukseen

Lisätiedot

METKU / MERENKULUN TURVALLISUUSKULTTUURIN KEHITTÄMINEN WP1 / Merenkulun turvallisuuden tunnusluvut METKU

METKU / MERENKULUN TURVALLISUUSKULTTUURIN KEHITTÄMINEN WP1 / Merenkulun turvallisuuden tunnusluvut METKU METKU MERENKULUN TURVALLISUUSKULTTUURIN KEHITTÄMINEN WP1 / Merenkulun turvallisuuden tunnusluvut Osaprojektin toteuttaja: TKK/ Sovelletun mekaniikan laitos/ Meritekniikka KIRJALLISUUSTUTKIMUS: A REVIEW

Lisätiedot

Lentoliikenteen turvallisuus Ilmailun turvallisuuskulttuuri. Kim Salonen Ylijohtaja 7.9.2009

Lentoliikenteen turvallisuus Ilmailun turvallisuuskulttuuri. Kim Salonen Ylijohtaja 7.9.2009 Lentoliikenteen turvallisuus Ilmailun turvallisuuskulttuuri Kim Salonen Ylijohtaja 7.9.2009 Ilmailun turvallisuus Ilmailu on perusluonteeltaan riskialtista toimintaa Turvallisuuden parantaminen ja ylläpitäminen

Lisätiedot

Paloturvallisuustutkimus VTT:ssä. Paloklusteri 14.1.2015 Tuula Hakkarainen, erikoistutkija VTT

Paloturvallisuustutkimus VTT:ssä. Paloklusteri 14.1.2015 Tuula Hakkarainen, erikoistutkija VTT Paloturvallisuustutkimus VTT:ssä Paloklusteri 14.1.2015 Tuula Hakkarainen, erikoistutkija VTT Pohjois-Euroopan suurin soveltavan tutkimuksen organisaatio KAIKKEIN VAATIVIMMISTA INNOVAATIOISTA Suomessa

Lisätiedot

Rakenteellinen turvallisuus miten teoria ja käytäntö kohtaavat?

Rakenteellinen turvallisuus miten teoria ja käytäntö kohtaavat? RIL, Rakennus- ja rakennetekniikkaryhmä 30.10.2013 Rakennusten sortumat miten estetään? Rakenteellinen turvallisuus miten teoria ja käytäntö kohtaavat? Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto 1.

Lisätiedot

KANSALLINEN LIITE (LVM) SFS-EN RAKENTEIDEN KUORMAT Onnettomuuskuormat LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ

KANSALLINEN LIITE (LVM) SFS-EN RAKENTEIDEN KUORMAT Onnettomuuskuormat LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ KANSALLINEN LIITE (LVM) SFS-EN 1991-1-7 RAKENTEIDEN KUORMAT Onnettomuuskuormat LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ 9.1.2015 Kansallinen liite (LVM), 9.1.2015 1/9 Alkusanat KANSALLINEN LIITE (LVM) STANDARDIIN

Lisätiedot

Vaimeneeko allin laulu?

Vaimeneeko allin laulu? Vaimeneeko allin laulu? Tahalliset pienet öljypäästöt ovat hälyttävä ongelma Itämerellä: tutkijoiden mukaan Gotlannissa on kuollut öljyyn kymmenessä vuodessa 150 000 allia. teksti juha kauppinen kuvat

Lisätiedot

Turvallisuustiedote. Neste Oyj, Nokian varasto

Turvallisuustiedote. Neste Oyj, Nokian varasto Turvallisuustiedote Neste Oyj, Nokian varasto LAKIPERUSTA & TEHDYT SELVITYKSET Pelastuslaitoksen ja laajamittaista kemikaalien käsittelyä ja varastointia harjoittavien toimijoiden tulee pelastuslain mukaan

Lisätiedot

Akselipainolaskelmat. Yleistä tietoa akselipainolaskelmista

Akselipainolaskelmat. Yleistä tietoa akselipainolaskelmista Yleistä tietoa akselipainolaskelmista Kun kuorma-autoa halutaan käyttää mihin tahansa kuljetustyöhön, tehtaalta toimitettua alustaa täytyy täydentää jonkinlaisella päällirakenteella. Yleistä tietoa akselipainolaskelmista

Lisätiedot

Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat. Onnettomuustarkasteluja 2/2013

Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat. Onnettomuustarkasteluja 2/2013 Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat Onnettomuustarkasteluja 2/2013 Kalvosarjan sisältö Yleinen onnettomuuskehitys Lähde: Tilastokeskus Onnettomuuksien osalliset Lähteet: Tilastokeskus

Lisätiedot

Turvallisuusjohtamisjärjestelmäyleistä

Turvallisuusjohtamisjärjestelmäyleistä Turvallisuusjohtamisjärjestelmäyleistä Heidi Niemimuukko 12.3.2015 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Esitys Turvallisuusjohtamisjärjestelmä konseptina Miksi turvallisuusjohtamista? Johtamisjärjestelmässä

Lisätiedot

Kalajoen Keskuskarin aallokkoselvitys

Kalajoen Keskuskarin aallokkoselvitys Dno 7/420/2015 Kalajoen Keskuskarin aallokkoselvitys Heidi Pettersson, Kimmo Kahma ja Ulpu Leijala 2015 Ilmatieteen laitos (Erik Palménin aukio 1, 00560 Helsinki) PL 503, 00101 Helsinki puh: +358 29 5391000

Lisätiedot

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa. 1. Luennon aiheesta yleistä 2. Putkisto- ja instrumentointikaavio 3. Poikkeamatarkastelu

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa. 1. Luennon aiheesta yleistä 2. Putkisto- ja instrumentointikaavio 3. Poikkeamatarkastelu Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa Moduuli 2 Turvallisuus prosessilaitoksen suunnittelussa 1. Luennon aiheesta yleistä 2. Putkisto- ja instrumentointikaavio 3. Poikkeamatarkastelu

Lisätiedot

2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 112 17 18 19 20 21 22 4 5 8 9 23 4 1 3 5 6 7 2 24 25 26 27 28 29 30 31 32 34 36 38 39 Elektroninen ajovakauden hallintajärjestelmä Ford Transit Ford Transit -mallisto

Lisätiedot

1

1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 112 13 [Nm] 420 kw [PS] 160 [218] [Nm] 420 kw [PS] 160 [218] [Nm] 420 kw [PS] 160 [218] 380 340 300 260 140 [190] 120 [163] 100 [136] 80 [109] 380 340 300 260 140 [190] 120

Lisätiedot

Non-SOLAS-direktiivin soveltamisalaan kuuluvien kotimaan matkoilla liikennöivien matkustaja-alusten turvallisuus

Non-SOLAS-direktiivin soveltamisalaan kuuluvien kotimaan matkoilla liikennöivien matkustaja-alusten turvallisuus 1 (6) Antopäivä: x.x.2012 Voimaantulopäivä: [1.1.2013] Voimassa: Toistaiseksi Säädösperusta: Laki aluksen teknisestä turvallisuudesta ja turvallisesta käytöstä (1686/2009), 15 :n 3 momentti ja 18 :n 1

Lisätiedot

Ro-ro-matkustaja-alusten kansipalot ja niiden ehkäisy

Ro-ro-matkustaja-alusten kansipalot ja niiden ehkäisy Ro-ro-matkustaja-alusten kansipalot ja niiden ehkäisy Valtteri Laine TRAFI/Erityisasiantuntija Merikapteeni/FM Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Laivapalon uhka Euroopassa muihin merionnettomuuksiin

Lisätiedot

Rautatieonnettomuuksista aiheutuvien kustannusten arviointi. Anne Silla

Rautatieonnettomuuksista aiheutuvien kustannusten arviointi. Anne Silla Rautatieonnettomuuksista aiheutuvien kustannusten arviointi Anne Silla 2 Tausta Uusi ajattelutapa rautatieliikenteen onnettomuuskustannusten laskentaan: Onnettomuuksien vaikutusten alaisina eivät ole pelkästään

Lisätiedot

FAKTAT M1. Maankohoaminen

FAKTAT M1. Maankohoaminen Teema 3. Nousemme koko ajan FAKTAT. Maankohoaminen Jääpeite oli viime jääkauden aikaan paksuimmillaan juuri Korkean Rannikon ja Merenkurkun saariston yllä. Jään paksuudeksi arvioidaan vähintään kolme kilometriä.

Lisätiedot

Oulun seudulla kiertävät nopeusnäyttötaulut

Oulun seudulla kiertävät nopeusnäyttötaulut 3.7.21 Oulun seudulla kiertävät nopeusnäyttötaulut Mittaukset ajalla 8/214 7/21 Oulun kaupunki ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ovat hankkineet siirrettäviä nopeusnäyttötauluja, joilla annetaan palautetta

Lisätiedot

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti Käsitteistä Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen KE 62 Ilpo Koskinen 28.11.05 empiirisessä tutkimuksessa puhutaan peruskurssien jälkeen harvoin "todesta" ja "väärästä" tiedosta (tai näiden modernimmista

Lisätiedot

Aineistokoko ja voima-analyysi

Aineistokoko ja voima-analyysi TUTKIMUSOPAS Aineistokoko ja voima-analyysi Johdanto Aineisto- eli otoskoon arviointi ja tutkimuksen voima-analyysi ovat tilastollisen tutkimuksen suunnittelussa keskeisimpiä asioita. Otoskoon arvioinnilla

Lisätiedot

PANK PANK-4122 ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ 1. MENETELMÄN TARKOITUS

PANK PANK-4122 ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ 1. MENETELMÄN TARKOITUS PANK-4122 PANK PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ Hyväksytty: Korvaa menetelmän: 9.5.2008 26.10.1999 1. MENETELMÄN TARKOITUS 2. MENETELMÄN SOVELTAMISALUE

Lisätiedot

S-114.3812 Laskennallinen Neurotiede

S-114.3812 Laskennallinen Neurotiede S-114.381 Laskennallinen Neurotiede Projektityö 30.1.007 Heikki Hyyti 60451P Tehtävä 1: Virityskäyrästön laskeminen Luokitellaan neuroni ensin sen mukaan, miten se vastaa sinimuotoisiin syötteisiin. Syöte

Lisätiedot

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien

Lisätiedot

KANSALLINEN LIITE (LVM) SFS-EN RAKENTEIDEN KUORMAT Onnettomuuskuormat LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ

KANSALLINEN LIITE (LVM) SFS-EN RAKENTEIDEN KUORMAT Onnettomuuskuormat LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ KANSALLINEN LIITE (LVM) SFS-EN 1991-1-7 RAKENTEIDEN KUORMAT Onnettomuuskuormat LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ 1.6.2010 Kansallinen liite (LVM), 1.6.2010 1/9 Alkusanat KANSALLINEN LIITE (LVM) STANDARDIIN

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitos FORS-iltapäiväseminaari 2.6.2005 Esityksen sisältö Peruskäsitteitä: luonnollinen kasvihuoneilmiö kasvihuoneilmiön

Lisätiedot

Non-SOLAS-direktiivin soveltamisalaan kuuluvien kotimaan matkoilla liikennöivien matkustaja-alusten turvallisuus

Non-SOLAS-direktiivin soveltamisalaan kuuluvien kotimaan matkoilla liikennöivien matkustaja-alusten turvallisuus 1 (6) Antopäivä: 26.6.2014 Voimaantulopäivä: 1.8.2014 Voimassa: toistaiseksi Säädösperusta: Laki aluksen teknisestä turvallisuudesta ja turvallisesta käytöstä (1686/2009), 15 :n 3 momentti ja 18 :n 1 momentti

Lisätiedot

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Mekaniikan jatkokurssi Fys102 Mekaniikan jatkokurssi Fys102 Syksy 2009 Jukka Maalampi LUENTO 12 Aallot kahdessa ja kolmessa ulottuvuudessa Toistaiseksi on tarkasteltu aaltoja, jotka etenevät yhteen suuntaan. Yleisempiä tapauksia ovat

Lisätiedot

Janne Göös Toimitusjohtaja

Janne Göös Toimitusjohtaja Kehotärinän altistuksen hallittavuuden parantaminen: vaihe 2 kehotärinän osaamisen ja koulutuksen hyödyntäminen tärinän vähentämisessä - LOPPURAPORTTI Projektin nimi: Kehotärinän hallittavuuden parantaminen

Lisätiedot

Tilastollisen analyysin perusteet Luento 8: Lineaarinen regressio, testejä ja luottamusvälejä

Tilastollisen analyysin perusteet Luento 8: Lineaarinen regressio, testejä ja luottamusvälejä Tilastollisen analyysin perusteet Luento 8: Lineaarinen regressio, testejä ja luottamusvälejä arvon Sisältö arvon Bootstrap-luottamusvälit arvon arvon Oletetaan, että meillä on n kappaletta (x 1, y 1 ),

Lisätiedot

PRELIMINÄÄRIKOE. Lyhyt Matematiikka 3.2.2015

PRELIMINÄÄRIKOE. Lyhyt Matematiikka 3.2.2015 PRELIMINÄÄRIKOE Lyhyt Matematiikka..015 Vastaa enintään kymmeneen tehtävään. Kaikki tehtävät arvostellaan asteikolla 0-6 pistettä. 1. a) Sievennä x( x ) ( x x). b) Ratkaise yhtälö 5( x 4) 5 ( x 4). 1 c)

Lisätiedot

VUOROVAIKUTUKSESTA VOIMAAN JA EDELLEEN LIIKKEESEEN. Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka, luento Kari Sormunen

VUOROVAIKUTUKSESTA VOIMAAN JA EDELLEEN LIIKKEESEEN. Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka, luento Kari Sormunen VUOROVAIKUTUKSESTA VOIMAAN JA EDELLEEN LIIKKEESEEN Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka, 1.-2. luento Kari Sormunen Mitä yhteistä? Kirja pöydällä Opiskelijapari Teräskuulan liike magneetin lähellä

Lisätiedot

Esimerkkejä vaativuusluokista

Esimerkkejä vaativuusluokista Esimerkkejä vaativuusluokista Seuraaville kalvoille on poimittu joitain esimerkkejä havainnollistamaan algoritmien aikavaativuusluokkia. Esimerkit on valittu melko mielivaltaisesti laitoksella tehtävään

Lisätiedot

Peruskartoituksen työkalut sopeutumisen suunnittelussa

Peruskartoituksen työkalut sopeutumisen suunnittelussa Peruskartoituksen työkalut sopeutumisen suunnittelussa Sopeutumistyön alussa on hyvä toteuttaa teemakohtainen tarkistuslistaus, jota lähdetään kokoamaan ilmastonmuutoksen mahdollisten vaikutusten pohjalta.

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA. Lauri Karppi j82095. SATE.2010 Dynaaminen kenttäteoria DIPOLIRYHMÄANTENNI.

VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA. Lauri Karppi j82095. SATE.2010 Dynaaminen kenttäteoria DIPOLIRYHMÄANTENNI. VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA Oskari Uitto i78966 Lauri Karppi j82095 SATE.2010 Dynaaminen kenttäteoria DIPOLIRYHMÄANTENNI Sivumäärä: 14 Jätetty tarkastettavaksi: 25.02.2008 Työn

Lisätiedot

Miten tästä eteenpäin?

Miten tästä eteenpäin? Miten tästä eteenpäin? 16.11.2010 Professori Ulla Tapaninen, Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus MERIKOTKA 0 / 11 Itämeri ja Suomenlahti 1 / 11 Source: HELCOM. Case 1: Onni onnettomuudessa Tankkeri

Lisätiedot

Toimialan onnettomuudet 2011

Toimialan onnettomuudet 2011 Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 211 Osa 2 Indikaattorit Tukesin toiminnan indikaattorit Toiminnan vaikuttavuuden arviointia ja mittaamista varten Tukes kehitti vuonna

Lisätiedot

MAT Todennäköisyyslaskenta Tentti / Kimmo Vattulainen

MAT Todennäköisyyslaskenta Tentti / Kimmo Vattulainen MAT-200 Todennäköisyyslaskenta Tentti 29.04.20 / Kimmo Vattulainen Funktiolaskin sallittu.. a) Pelaajat A ja B heittävät noppaa vuorotellen ja pelin voittaa se, joka saa ensimmäiseksi kuutosen. A aloittaa

Lisätiedot

LOKINRINNE 1, ESPOO KAUPUNKIYMPÄRISTÖN TUULISUUSLAUSUNTO

LOKINRINNE 1, ESPOO KAUPUNKIYMPÄRISTÖN TUULISUUSLAUSUNTO Vastaanottaja Espoon asunnot Oy Asiakirjatyyppi Lausunto Päivämäärä 12.06.2016 LOKINRINNE 1, ESPOO KAUPUNKIYMPÄRISTÖN TUULISUUSLAUSUNTO LOKINRINNE 1, ESPOO KAUPUNKIYMPÄRISTÖN TUULISUUSLAUSUNTO Päivämäärä

Lisätiedot

Vantaan kaupunki Hakunilan kalliosuojan turvallisuusasiakirja

Vantaan kaupunki Hakunilan kalliosuojan turvallisuusasiakirja Vantaan kaupunki Hakunilan kalliosuojan turvallisuusasiakirja Sisällysluettelo 1) Palvelun tarjoaja ja kohde... 3 2) Turvallisuusasioista vastaava henkilö... 3 3) Ennakoitavat vaaratilanteet ja toimenpiteet

Lisätiedot

NURMON KESKUSTAN OYK TARKISTUS JA LAAJENNUS 2030

NURMON KESKUSTAN OYK TARKISTUS JA LAAJENNUS 2030 SEINÄJOEN KAUPUNKI NURMON KESKUSTAN OYK TARKISTUS JA LAAJENNUS 2030 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P25797 1 (7) Sisällysluettelo 1 Yleistä... 1 1.1 Työn lähtökohdat ja tavoitteet... 1 2.1 Tarkastelualueen

Lisätiedot

Loviisan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUDET

Loviisan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUDET Loviisan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUDET Onnettomuustarkasteluiden sisältö 1. Onnettomuuskehitys Loviisassa 2000-2014 kuolleiden ja loukkaantuneiden määrä henkilövahinko-onnettomuuksien

Lisätiedot

Oulun seudulla kiertävät nopeusnäyttötaulut

Oulun seudulla kiertävät nopeusnäyttötaulut 3.8.216 Oulun seudulla kiertävät nopeusnäyttötaulut Mittaukset ajalla 8/21 7/216 Oulun kaupungilla ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksella on siirrettäviä nopeusnäyttötauluja, joilla annetaan palautetta

Lisätiedot

Integrointialgoritmit molekyylidynamiikassa

Integrointialgoritmit molekyylidynamiikassa Integrointialgoritmit molekyylidynamiikassa Markus Ovaska 28.11.2008 Esitelmän kulku MD-simulaatiot yleisesti Integrointialgoritmit: mitä integroidaan ja miten? Esimerkkejä eri algoritmeista Hyvän algoritmin

Lisätiedot

Oviverhopuhaltimet FLOWAIR.COM

Oviverhopuhaltimet FLOWAIR.COM Oviverhopuhaltimet FLOWAIR.COM ILMAN LÄMPÖTILAN JAKAUTUMINEN HUONEISSA Ilman oviverhopuhallinta Oviverhopuhaltimella -1 C 22 C 2 C 21 C 2 C 22 C -8 C -6 C -4 C -2 C 19 C C 1 C 1 C 6 C C C 6 C 1 C 1 C 18

Lisätiedot

Päivitetty 9.5.2012. Text Mining -käyttöopas

Päivitetty 9.5.2012. Text Mining -käyttöopas Päivitetty 9.5.2012 Text Mining -käyttöopas WEBROPOL ANALYTICS: TEXT MINING Mitä tarkoittaa kun asiakkaat tai henkilöstö antavat arvosanan 3.1 o Keskiarvoa informatiivisempaa ovat taustalla olevat syyt

Lisätiedot

FoA5 Tilastollisen analyysin perusteet puheentutkimuksessa. 6. luento. Pertti Palo

FoA5 Tilastollisen analyysin perusteet puheentutkimuksessa. 6. luento. Pertti Palo FoA5 Tilastollisen analyysin perusteet puheentutkimuksessa 6. luento Pertti Palo 1.11.2012 Käytännön asioita Harjoitustöiden palautus sittenkin sähköpostilla. PalautusDL:n jälkeen tiistaina netistä löytyy

Lisätiedot

MELONTATAITOTESTI 2 (Melontaoppaan taitokoe) Yhteinen osa 1, testiväline kajakki tai kanootti

MELONTATAITOTESTI 2 (Melontaoppaan taitokoe) Yhteinen osa 1, testiväline kajakki tai kanootti MELONTATAITOTESTI 2 (Melontaoppaan taitokoe) Yhteinen osa 1, testiväline kajakki tai kanootti 1 Eteenpäin melonta 0p Tehoton melonta tai heikko tekniikka. 2p Tehokas melonta ja puutteellinen tekniikka

Lisätiedot

Toimialan onnettomuudet 2012

Toimialan onnettomuudet 2012 Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 212 Osa 2 Indikaattorit Tukesin toiminnan indikaattorit Toiminnan vaikuttavuuden arviointia ja mittaamista varten Tukes kehitti vuonna

Lisätiedot

Ajankohtaista ja Ikäihmiset turvallisuushaasteena

Ajankohtaista ja Ikäihmiset turvallisuushaasteena Ajankohtaista ja Ikäihmiset turvallisuushaasteena Matti Orrainen Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Onnettomuuksien ehkäisy 2012 Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos ja UPL 9.2.2012 Onnettomuuksien ehkäisy Katto-

Lisätiedot

Onnettomuustutkintakeskuksen katsaus

Onnettomuustutkintakeskuksen katsaus Onnettomuustutkintakeskuksen katsaus Johtava tutkija Kai Valonen Kuva: Varsinais-Suomen pelastuslaitos Kuva: Kymenlaakson pelastuslaitos Kuva: Poliisi ONNETTOMUUSTUTKINTAKESKUS VAKAVIEN ONNETTOMUUKSIEN

Lisätiedot

Layer of Protection Analysis (LOPA)

Layer of Protection Analysis (LOPA) Layer of Protection Analysis (LOPA) ASAF Teemasarja Toiminnallinen turvallisuus uusittu standardisarja IEC 6508 Teemapäivä :.0.200 Alkuperäinen materiaali: Sami Matinaho Esityksen pitäjä: Erkki Turkkila

Lisätiedot

Bayesin pelit. Kalle Siukola. MS-E2142 Optimointiopin seminaari: Peliteoria ja tekoäly

Bayesin pelit. Kalle Siukola. MS-E2142 Optimointiopin seminaari: Peliteoria ja tekoäly Bayesin pelit Kalle Siukola MS-E2142 Optimointiopin seminaari: Peliteoria ja tekoäly 12.10.2016 Toistetun pelin esittäminen automaatin avulla Ekstensiivisen muodon puu on tehoton esitystapa, jos peliä

Lisätiedot

Vakavien onnettomuuksien tutkinta ja onnettomuuksista oppiminen. Johtaja, dosentti Veli-Pekka Nurmi Onnettomuustutkintakeskus

Vakavien onnettomuuksien tutkinta ja onnettomuuksista oppiminen. Johtaja, dosentti Veli-Pekka Nurmi Onnettomuustutkintakeskus Vakavien onnettomuuksien tutkinta ja onnettomuuksista oppiminen Johtaja, dosentti Veli-Pekka Nurmi Onnettomuustutkintakeskus ONNETTOMUUSTUTKINTAKESKUS VAKAVIEN ONNETTOMUUKSIEN JA NIIDEN VAARATILANTEIDEN

Lisätiedot

KEMPELEEN LIIKENNE- TURVALLLISSUUNNITELMA ASUKASKYSELY JA ONNETTOMUUSANALYYSI

KEMPELEEN LIIKENNE- TURVALLLISSUUNNITELMA ASUKASKYSELY JA ONNETTOMUUSANALYYSI KEMPELEEN LIIKENNE- TURVALLLISSUUNNITELMA ASUKASKYSELY JA ONNETTOMUUSANALYYSI ASUKAS- JA KOULULAISKYSELY TOTEUTUS Toteutettiin 19.4-24.5.2013 Asukaskyselyyn vastasi 456 henkilöä ja koululaiskyselyyn 116

Lisätiedot