Altistuminen homeille. Homevaurioiden syntyminen HOMEONGELMAN TUNNISTAMINEN. homevauriot

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Altistuminen homeille. Homevaurioiden syntyminen HOMEONGELMAN TUNNISTAMINEN. homevauriot"

Transkriptio

1 HOMEONGELMAN TUNNISTAMINEN Home tarvitsee ainoastaan vettä kasvaakseen, ravinteita on riittävästi ilmassa ja pinnoilla. Tämän vuoksi home voi kasvaa minkä tahansa materiaalin pinnalla. Puurakenteissa home aiheuttaa lahoamista ja rakenteen lujuuden heikkenemistä, tästä johtunee se, että vain puuta pidetään homeelle altiina materiaalina. Sisäilman laadun kannalta on kuitenkin sama, missä materiaalissa home kasvaa, homeinen ilma ei ole terveellistä. NÄKYVÄ HOME ON AINA ONGELMA Suomalaisten tutkimusten mukaan sisätiloissa oleva home aiheuttaa terveydellistä haittaa. Jos homekasvusto on silmin nähtävissä, ei tarkempia mittauksia enää tarvita. Kastumisen syyt on selvitettävä ja poistettava. Pelkkä näkyvän homeen poistaminen tai peittäminen ei riitä. Homekasvun löytäminen on usein vaikeaa koska rakenteiden sisälle ei nähdä. Pinnalla näkyvät tummat läikät tai "maakellarin" haju voivatkin olla ainoita merkkejä homeongelmasta, mutta niitäkään ei aina ole havaittavissa. Tällöin voidaan homeitiöitä yrittää löytää huoneilmasta tehtävän mittauksen avulla. Ongelmana on, ettei homeesta irtoa itiöitä kuin ajoittain. Ilmasta tehtävän mittauksen perusteella ei siis pystytä sulkemaan pois homevaurion mahdollisuutta. Materiaalien pinnoilta tehtävät mittaukset ovatkin luotettavampia. Jos homeisiin yhdistettävät oireet vähenevät oltaessa pidempään poissa rakennuksesta ja palaavat takaisin tultaessa, on syytä penkoa rakenteita tarkemmin homeen löytämiseksi. Ilman ja rakenteiden kosteuden mittaus voikin usein johtaa homeen kasvupaikalle. lähde :Sisäilmayhdistys homevauriot Altistuminen homeille Homeille ja muille mikrobeille sekä niiden aineenvaihduntatuotteille altistuminen saattaa aiheuttaa terveyshaittoja. Tyypillisiä oireita ovat erilaiset ärsytys- ja yleisoireet sekä lisääntyneet infektiosairaudet. Suurin osa oireista ja sairauksista häviää tai ainakin helpottuu, kun altistuminen loppuu. Valtaosa kosteus- ja homevaurioista on korjattavissa. Laajat ja vakavat homeongelmat - puhumattakaan sellaisista tapauksista, joissa korjaaminenkaan ei enää kannata - ovat onneksi poikkeuksellisen harvinaisia. Homevaurioiden syntyminen Rakennusten homeongelmat aiheutuvat rakenteiden kostumisesta. Kosteus voi tunkeutua rakenteeseen rakennusvaipan vuodoista (vesikatto, ulkoseinät, ikkunat), maaperästä, perustuksista tai alapohjasta, vesijohtojen tai viemäreiden vuodoista, pesukoneiden ym. laitteiden vioista, veden roiskumisesta ja sisäilman kosteuden tiivistymisestä pinnoille

2 (puutteellinen ilmanvaihto, kylmät sisäpinnat ja kylmäsillat rakenteissa). On myös mahdollista, että rakennusaikainen kosteus on jäänyt rakenteiden sisään (märkien betonirakenteiden päällystäminen tai kastuneiden materiaalien, esim. rakennuslevyjen tai eristeiden, käyttäminen). Vaurioiden havaitseminen Kosteuden havaitseminen rakenteissa ja vikojen korjaaminen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ehkäisee vaurioiden pahenemista ja terveyshaittojen syntymistä. Kosteusvaurion merkkinä rakennuksen sisä- ja ulkopuolella voi olla materiaalien irtoaminen (esim. maalin hilseily tai kupruilu), pintojen värimuutokset (esim. parketin tai muovimaton tummuminen tai kaakelisaumojen mustuminen), näkyvä homekasvu tai homeen haju (maakellarin haju). Vaurioiden korjaaminen Kosteusvaurioiden korjaaminen mahdollisimman pian on korjauskustannustenkin kannalta edullisinta. Aina tulee selvittää kosteusvaurioiden syyt eli, mistä kosteus pääsee rakenteisiin. Sen jälkeen vaurioiden syyt tulee poistaa. Kosteusvaurion laajuus on myös selvitettävä, jotta kaikki vaurioituneet rakenteet korjataan. Korjauksia ei tule aloittaa ennen kuin vaurion aiheuttaja ja laajuus ovat selvillä. Korjaussuunnittelua joudutaan tosin tekemään usein korjausten etenemisen ohessa. Vaurioituneen kohdan paikkaaminen esimerkiksi päälle maalaamalla ei poista vauriota, vaan ongelma jatkuu ja näkyväkin vaurio todennäköisesti uusiutuu. Homeiden tappamiseen ja homekasvun estämiseen tarkoitettuja kemikaaleja ei pääsääntöisesti korjauksissa tarvita. Niiden käytöstä voi olla enemmän haittaa kuin hyötyä. Purku- ja korjaustöiden aikana on muistettava suojata tai erottaa muut tilat, koska tällöin mikrobi- ja muut epäpuhtauspitoisuudet nousevat sisäilmassa erittäin suuriksi. Suojaus voidaan tehdä muoviseinien ja puhaltimien avulla. Myös korjaajan omasta suojautumisesta on huolehdittava. Kosteus- ja homevaurioiden tutkiminen ja korjaaminen edellyttävät erityistä perehtyneisyyttä rakenteiden kosteustekniseen käyttäytymiseen ja korjausrakentamiseen. Korjausten asianmukainen valvonta tulee varmistaa korjausten onnistumisen takaamiseksi. Työn valvojana voi toimia esim. korjaustyön suunnittelija. Tilaajan tulee saada riittävän seikkaperäinen työn kuvaus ja raportti tehdyistä töistä. Kosteus- ja homevaurioiden tutkiminen

3 1. Rakenneratkaisujen selvittäminen (mm. piirustuksista) 2. Käyttäjien haastatteleminen mm. vauriohistorian selvittämiseksi 3. Kosteusvauriokohtien etsiminen aistinvaraisesti ja pintakosteusilmaisinta käyttäen 4. Yleensä rakenteiden kosteuden ja lämpötilan mittaaminen 5. Tarvittaessa näytteiden ottaminen mikrobikasvuston määrittämiseksi (materiaali- ja pintasivelynäytteet, joskus ilmanäytteet) 6. Vaurioiden syiden selvittäminen (mistä ja miksi kosteus päässyt rakenteisiin) 7. Vaurioiden laajuuden selvittäminen rakenteita avaamalla 8. Korjaustoimenpiteiden määrittäminen Kosteus- ja homevaurioiden korjaaminen 1. Vaurioiden syiden ja laajuuden selvittäminen 2. Muiden tilojen suojaaminen (korjattavien tilojen erottaminen esim. muoviseinin ja alipaineistaminen) 3. Korjaajan henkilökohtainen suojautuminen purkutöiden aikana (P2- tai P3-luokan hengityssuojain sekä silmien ja ihon suojaaminen) 4. Kastuneiden ja vaurioituneiden rakenteiden poistaminen ja vaihtaminen uusiin 5. Niiden rakenteiden, joita ei voida tai ei ole järkevää vaihtaa (kantavat rakenteet, betonilaatat, tiiliseinät), kuivattaminen ja mahdollisen mikrobikasvuston poistaminen pinnalta höyläämällä, hiomalla tai harjaamalla sekä mittauksen perusteella kuiviksi todettujen rakenteiden päällystäminen 6. Loppusiivous (kaikkien pintojen huolellinen puhdistaminen korjatuissa tiloissa) 7. Korjausten onnistumisen seuranta Lähde:Allergia ja astmaliitto SIITEPÖLYALLERGIAN OIREET Ensisijaisesti oireilua on hengitysteissä. Siitepölyallergian oireita voivat olla: vesinuha, aivastelu ja nenän tukkoisuus, yskänärsytys, astmaoireet, silmien kutina ja kirvely, roskan tunne silmässä, luomien punoitus ja ihottuma, korvien tukkoisuus, kutina ja särky sekä toistuvat keskikorvan virus- tai bakteeritulehdukset, atooppisen ihottuman paheneminen ja urtikaria.

4 Oireena voi olla myös voimakas väsymys. Oireet voivat esiintyä yksin tai useampi oire yhtäaikaa. Siitepölystä johtuva oireilu on yleensä jaksottaista ja loppuu yleensä siitepölykauden päätyttyä. Yleisimmät siitepölyallergian aiheuttajakasvit kukkimisjärjestyksessä ovat: LEPPÄ ja PÄHKINÄPENSAS kukinta-aika maalis - toukokuussa oireita aiheuttavat sekä terva- että harmaalepän siitepöly KOIVU Kukinta-aika huhti - kesäkuussa. Lisäksi koivusta on todettu irtoavan kasvukauden aikana pieniä allergeenihiukkasia, jotka siitepölyhiukkasten tavoin aiheuttavat oireita. Suomessa tavallisin siitepölyallergian aiheuttaja Koivun siitepölylle herkistyneistä % saa oireita myös lepän ja pähkinäpensaan siitepölyistä. Koivuallergikot oireilevat usein myös tuoreista hedelmistä tai raaoista juureksista sekä pähkinöistä ja manteleista. MUUT LEHTIPUUT kuten haapa, poppeli, paju, vaahtera, saarni, lehmus, tammi ja jalava aiheuttavat oireita vain harvoille ja alueittain HAVUPUUT kuten kuusi ja mänty Havupuiden siitepölyjen sisältämä valkuaisaine liukenee hitaasti nenän ja silmien limakalvoilla, joten ne eivät yleensä aiheuta allergisia oireita. HEINÄT kukinta-aika kesä - elokuussa ainakin 40 lajia tuottaa allergisoivaa siitepölyä Jos oireita saa yhdestä heinäkasvista, on aiheellista karttaa kaikkia heinäkasveja niiden kukintaaikana. Tavallisimpia oireita aiheuttavia heinäkasveja ovat timotei, puntarpäät, nadat, nurmikat, koiranheinät, lauhat ja järviruoko. Viljakasveista ainoa tuulipölytteinen ruis heilimöi kesäkuun lopulla aiheuttaen oireita heinäallergiselle. PUJO kukinta-aika heinä - elokuussa rehottaa teiden varsilla ja joutomailla rikkakasveina pujoallerginen voi saada oireita muista mykerökukkaisista kasveista (mali eli koiruoho, rakuuna, piiskut, päivänkakkarat, asterit, kärsämöt, voikukka ja kehäkukka) niiden välittömässä läheisyydessä Monia mykerökukkaisia kasveja käytetään yrtteinä mausteissa, teesekoituksissa, viineissä ja kosmeettisissa tuotteissa. Näistä tuotteista voi aiheutua pujoallergiselle oireita. Pujoa kannattaa hävittää kitkemällä se juurineen, koska sen siitepöly on raskasta eikä lennä kuin metriä kasvupaikasta, toisin kuin esimerkiksi koivun siitepöly, joka kevyenä voi lentää satojakin kilometrejä. Tehokkain aika kitkemiselle on juuri ennen pujon kukintaa heinäkuun puolivälissä. ULKOMAILLA siitepölyallergiaa voivat aiheuttaa toisetkin lajit.

5 HOMEITIÖT JA MUUT ITIÖKASVIT Itiökasvien, kuten sanikkaisten ja levien ja sienten, kuten HOME-, lahottaja- ja ruokasienien itiöt saattavat aiheuttaa allergiaoireita, jotka ovat samantapaisia kuin siitepölyallergian oireet. Homeitiöitä on ilmassa heti lumien sulaessa. Eniten niitä on loppukesällä heinäkuusta syyskuuhun. Maan jäätyessä homeitiöt häviävät ulkoilmasta. Tärkeimpiä ulkoilman sieni-itiöallergian aiheuttajasukuja ovat Gladosporium ja Alternaria-homeet. Homeherkät saattavat saada oireita huonekasvien ruukkujen ja mullan homekasvusta. SIITEPÖLYALLERGIAAN LIITTYVÄ RUOKA-ALLERGIA, ( hedelmä-, juures- ja mausteallergia ) OIREET Oireita voivat olla: huulten, suun ja nielun poltetta, kutinaa, turvotusta, palan tunnetta kurkussa ja äänen käheyttä, nenän tukkoisuutta, aivastelua, korvakäytävien kutinaa, nuhaa, silmien vuotamista, atooppisen ihottuman pahenemista, vatsakipuja, turvotusta tai ripulia. Pahimmillaan voi seurata voimakas allerginen yleisreaktio, anafylaksia. Toisilla ruoka-aineiden aiheuttamat oireet esiintyvät vain siitepölyaikaan, toisilla ympäri vuoden. Pääsääntöisesti siitepölyallergisen tulee välttää vain niitä ruokia, joista tulee oireita. Mausteet voivat aiheuttaa oireita sekä syötyinä että hengitettyinä ja kosketeltaessa. Mausteita ei tarvitse enää yksilöidä tuoteselosteissa, koska ne eivät lain mukaan kuulu lisäaineisiin. Hedelmien ja juuresten kuoriminen tai peseminen voi jo aiheuttaa oireita. Mitään ruokaa ei tule välttää, ellei se aiheuta oireita. Varmuuden vuoksi ruokaa välttämällä ei voi estää ruoka-allergian kehittymistä. VÄLTTÄMIS-ALTISTUSKOE Epävarmaa ruoka-allergiaa voidaan selvittää välttämis-altistuskokein. Oireiden aiheuttajaksi epäilty ruoka-aine/ruoka-aineet jätetään täysin pois ruokavaliosta kolmen viikon ajaksi. Mikäli oireet täydellisen välttämisjakson aikana häviävät tai vähentyvät oleellisesti, saattaa jokin ruokavaliosta poisjätetyistä ruoista olla oireilun syy. Epäily vahvistuu, jos kyseisen ruoan palauttaminen ruokavalioon saa aikaan oireiden pahenemisen uudelleen. TÄRKEIMMÄT OIREIDEN AIHEUTTAJAT Koivun siitepölyallergikolle aiheuttavat useimmiten oireita ananas, kiivi, kirsikka, luumu, omena, aprikoosi, kastanja, nektariini, mango, passio, persikka, päärynä, banaani, paprika, persilja, peruna, porkkana, tomaatti, herneet ja pavut, lanttu ja nauris ( Em. aiheuttavat oireita vain tuoreina nautittuna ts. keitettynä, kuivattuna, pakastettuna ja säilykkeinä niitä voi useimmiten syödä normaaliin tapaan. Seuraavana luetellut aiheuttavat kaikissa muodoissaan oireita:) hasselpähkinä, manteli, saksanpähkinä, palsternakka ja selleri. Joskus on herkistymistä myös mausteille, kuten currylle, inkiväärille, kanelille, korianterille, kuminalle, kurkumalle, pippurille ja sinapille.

6 Heinäallergikon on syytä tarkkailla herneitä, melonia, maapähkinää, soijaa ja tomaattia, jotka kokemuksen mukaan aiheuttavat usein oireita. Myös viljojen jauhopöly voi aiheuttaa heinäallergikolle oireita. Pujoallergiaan on liitetty reaktioita mm. seuraaviin kasviksiin, mausteisiin ja yrtteihin: curry, kamomilla, korianteri, palsternakka, kumina, mali, persilja, selleri, pippurit, tuore porkkana, valkosipuli. APUA OIREISIIN SIITEPÖLYN VÄLTTÄMINEN Ulkona siitepölyä on ilmassa vähemmän aamuisin, iltaisin ja kostealla säällä. Ennen ja jälkeen sateen koivun ja heinien allergeenien määrä moninkertaistuu ilmassa, mikä saattaa pahentaa oireita. Autoa ajaessa ikkunat tulee olla suljettuna pahimpaan siitepölyaikaan. Tuuletuslaitteisiin voi asentaa suodattimet (monissa uusissa autoissa onkin jo tehokas ilmanpuhdistusjärjestelmä!). Siitepölyaikaan tulisi välttää lähikontaktia eläimeen, koska eläinten turkkiin on usein tarttunut paljon siitepölyä. Myös herkistyminen eläinallergeeneille tapahtuu helpommin silloin, kun elimistön immuunijärjestelmä on siitepölyn takia valmiiksi hälytystilassa. Sisällä tuuletusikkunoihin ja venttiileihin voi asentaa siitepölysuojaimen. Paras suoja on kuitenkin koneellinen ilmanvaihto, jossa on tuloilman hiukkassuodatin. Pyyhi pölyt nihkeällä liinalla tai mikrokuituliinalla. Seuraa siitepölytiedotuksia lehdistä, televisiosta, teksti-tv:stä ja internetistä. Huuhtele siitepöly hiuksista ennen nukkumaanmenoa. Älä kuivaa pyykkiä ulkona pahimpana siitepölyaikana. Pyykinkuivausrumpu, joka myös tiivistää poistoveden, vähentää samalla pyykistä irtoavaa pölyä. Pidä kodin ilma puhtaana tupakansavusta ja kemikaaliärsykkeistä. Tupakansavu vahingoittaa limakalvoja, ja allergeenit pääsevät helpommin tunkeutumaan syvemmälle ja aiheuttamaan immuunivasteen. Ilmanpuhdistimesta saattaa olla hyötyä allergeenisten pienhiukkasten poistamisessa. Puhdistin suodattaa ilmassa pitkään leijuvia hiukkasia, mutta ei poista pinnoilla olevaa pölyä. Huolehdi piha-alueestasi: hävitä pujo (mieluiten ennen kukintaa), maatuneet lehtikasat ja hoitamattomat kosteikot. Koivua ei pihapiiristä kannata kaataa, koska sen siitepöly kulkee ilmavirtojen mukana kymmenien, jopa satojen kilometrien päähän. Kotipihan nurmikko on hyvä leikata kasteisena, jolloin se pöllyää vähemmän. LÄÄKEHOITO Siitepölyallergian hoidon perustana ovat lääkkeet, koska siitepölyä ei voi paeta. Lääkehoito tulee aloittaa heti kun ensimmäiset oireet tuntuvat tai jopa mielellään hieman ennen, kun siitepölykausi ehtii alkaa. Nuhaoireisiin antihistamiinitabletteja, antihistamiini- ja/tai kortisonisuihkeet nenän limakalvolle. Silmäoireisiin antihistamiinitabletteja, silmätippoja. Astmaoireisiin astmalääkitys. Iho-oireisiin perusvoiteita, kortisonivoidekuureja, pesuihin hajusteettomat herkkäihoisen pesuaineet. SIEDÄTYSHOITO

7 Siedätyshoito vaikuttaa allergian syyhyn toisin kuin lääkitys, joka vaikuttaa oireisiin. Siedätyshoidolla on saavutettu hyviä tuloksia erityisesti lehtipuiden ja heinien aiheuttamissa silmäoireilussa, nuhassa ja astmassa. Sen avulla oireet vähenevät ja parhaassa tapauksessa häviävät kokonaan. Siedätyshoito saattaa myös ehkäistä allergian pahenemista ja allergisen nuhan kehittymisen astmaksi. Hoidon teho säilyy useimmilla vuosikausia hoidon lopettamisen jälkeen. Siedätyshoito toteutetaan ruiskuttamalla allergeeniliuosta käsivarteen ihon alle erityisen ohjelman mukaan. Toistuvat pistokset lisäävät vähitellen sietokykyä allergian aiheuttajaa kohtaan niin, että oireet vähenevät. Hoito kestää yleensä 3 vuotta. Lähde. Seinäjoen keskussairaala Home ja Eläimet HEVOSET Lähde: ratsastus.net Teksti: Eija Rousku Asiantuntija: Liisa Harmo Huono talli-ilma on keuhkojen pahin vihollinen Hevosen herkkiin ja valtavan laajoihin keuhkoihin liittyy useita eri sairauksia. Näistä pahimmat ja tavallisimmat ovat allergisia sairauksia. Yskiminen on tärkein merkki hengitystieongelmista ja yleisin syy tarkempien tutkimusten aloittamiselle. Hengitystiesairaudet ovat ontumavikojen ohella hevosten yleisimpiä ongelmia. Lukuisa joukko viruksia ja bakteereita sekä hevosten pito-olosuhteet aiheuttavat sairauksia, joiden selvittämisessä on syytä tutkia ensiksi perusseikat. On arvioitava oireiden vakavuutta ja aiheuttajaa sekä sitä, onko kysymyksessä ylempien vai alempien hengitystien oireet. Näiden seikkojen selvitys vaatii tietoja ja kliinisiä tutkimuksia. Tarvittavia taustatietoja ovat hevosen ikä ja kuinka monta tallin ja lähiseudun hevosta kärsii samoista oireista. On myös hyvä tietää, ovatko ongelmat kestäneet vain joitakin päiviä vai viikkoja tai peräti kuukausia, jolloin kyseessä kroonikko. Huomatut oireet ovat tärkeitä, on tiedettävä hevosen saamat rokotukset, viimeisimmät tallin ulkopuoliset kontaktit muihin hevosiin, tunnettava sen ympäristö eli millaisessa tallissa hevonen asuu, tallin ilmastointi, hevosen ulkoilutus, kuivikkeet ja heinän laatu. Kliinisissä tutkimuksissa selvitetään hengitystiheys ja -tapa, ruumiinlämpö, mahdollisen nenävuodon runsaus ja laatu, yskimisen tiheys ja tyyppi sekä sen yhteys ärsykkeisiin kuten heinien jakoon tai käytävän lakaisuun, imusolmukkeiden koko ja turvotukset, keuhkoäänet ja reaktiot rasitukseen. Eläinlääkärillä on käytössään useita menetelmiä keuhkojen tutkimiseen. Näistä tähystys ja erilaisten näytteiden otto ovat tavallisimpia. Toisinaan on vain testattava eri hoitojen ja lääkkeiden tehoa sopivimman hoitomuodon löytämiseksi. Virustaudit Talvikauden aikaan yskivällä ja alikuntoisella hevosella sanotaan yleisesti vain olevan yskä tai flunssa. Yskiminen, kuume, ruokahaluttomuus ja apaattisuus ovat virustartuntojen selvimpiä merkkejä. Seurauksena saattaa olla myös bakteeritartunta, josta lisäoirena voivat olla turvonneet tai kosketusarat imusolmukkeet. Yleisimpiä virustauteja aiheuttavat hevosinfluenssavirukset, herpesvirukset ja rhinovirukset. Vaaralliseen hevosinfluenssaan sairastunut hevonen tarvitsee välittömästi täyden levon, minkä on jatkuttava noin kuukauden yskimisen ja nenävuodon loppumisen jälkeen mm. sydänlihasvaurioiden estämiseksi. Hevosta

8 lääkitään oireiden mukaisesti esimerkiksi limaa irrottavilla tai hengitysteitä laajentavilla lääkkeillä. Taudin leviäminen estetään heti oireiden ilmaannuttua eristämällä hevonen ja koko talli kahdeksi viikoksi, mikä tarkoittaa etteivät hevoset siirry muualle tai vieraile muissa talleissa, eikä uusia hevosia tule talliin. Myös ihmisten on syytä olla koskettelematta eristettyjä hevosia, jos he sen jälkeen menevät muihin talleihin. Influenssaa vastaan on saatavilla tehokas rokote, mutta sen antama suoja ei ole sataprosenttinen, koska virustyyppejä on useita. Rokotetussa hevosessa tartunnan oireet ovat kuitenkin huomattavasti lievempiä kuin rokottamattomassa. Ensimmäisen rokotteen jälkeen annetaan tehoste 4-6 viikon kuluttua, kolmas puolen vuoden kuluttua edellisestä ja sen jälkeen rokote mieluiten puolivuosittain rokotussuojan takia. Vuosittainen rokotus on pakollinen kilpailuihin osallistumiseksi ja useat tallit vaativat sitä, jotta epidemioilta vältyttäisiin. Herpesviruksen sairastuttama hevonen saattaa kuumeilla, sillä voi olla vetistä sierainvuotoa ja yskää. Tauti voi kuitenkin olla myös lähes oireeton, hevonen on ehkä vain tavallista väsyneempi, joten sitä ei ole aina helppo havaita. Hevonen tarvitsee myös täyden levon vähintään kahden viikon ajaksi, minkä jälkeen voidaan aloittaa kevyt liikunta. Jos hevosta ei laiteta ajoissa lepoon, on pahojen jälkitautien vaara suuri. Kannattaa olla varovainen, sillä esimerkiksi sydänlihastulehduksen paraneminen vie 8-10 kuukautta. Herpesvirusten toinen päätyyppi on sikäli vaarallinen, että se aiheuttaa luomista kantavilla tammoilla ja hermostollisia oireita. Rokotteet antavat vain heikon, lyhytaikaisen suojan herpesvirusta vastaan ja siksi sairastuneiden eristäminen on tärkeää. Hevosten yskiminen saattaa johtua myös lukemattomista muista viruksista, aivan kuten ihmistenkin nuhakuume. Bakteeritaudit Bakteeritaudin erottaa virustaudista paksu, joskus kellertävä sierainvuoto. Pääntauti on erittäin tarttuva streptokokin aiheuttama sairaus, joka leviää jopa ratsastus- tai hoitovarusteiden välityksellä. Itämisaika on yleensä noin 2-6 päivää, mutta poikkeustapauksissa jopa kaksi viikkoa. Oireita ovat kuume, limainen sierainvuoto, turvonneet leuanalusrauhaset ja toisinaan yskä. Imurauhasiin myös muualla kehossa syntyy taudin edetessä ajoksia, joista puhjetessa vuotaa märkäeritettä. Tautia hoidetaan antibiootein ja paiseita mahdollisesti lämpöhautein, mutta se voi pahimmillaan johtaa jopa kuolemaan. Pääntaudissa, kuten ihmisten angiinassa, on suuri jälkitautiriski, joten se on hoidettava tarkasti. Allergiset sairaudet Krooniset allergiset keuhkoputkentulehdukset ovat hevosten yleisimpiä hengitystiesairauksia. Ne aiheutuvat yliherkkyydestä homeitiöille ja huonosta talli-ilmasta. Huono ilmanvaihto lisää homeitiöiden määrää tallissa. Näitä itiöitä leviää talli-ilmaan rehuista ja kuivikkeista. Niitä on allergikoille vahingollinen määrä jopa erittäin hyvänlaatuisessa heinässä. Kun itiöt menevät sisäänhengityksen mukana keuhkoihin, ne aiheuttavat reaktion joka supistaa ilmatiehyitä. Hevosen keuhkokapasiteetti pienenee ja sen suorituskyky huononee. Hevonen yleensä yskii kuivaa käheää yskää, hengitys on raskasta ja hevonen palautuu rasituksesta hitaasti. Erityisesti uloshengitys on puhkurihevoselle vaikeaa. Ärsytystä pahentavat virtsasta erittyvä ammoniakki ja tavallinen pöly. Kroonikon ja jo puhkuriksi edenneen taudin hoidossa on ratkaisevaa talli-ilman laatu sekä aika, jonka hevonen joutuu viettämään sisätiloissa. Tässä kohden on jälleen kerran muistettava, että hevonen, kuten muutkin eläimet, on luotu elämään ulkona. Sen takia huonossa talli-ilmassa oleskelu on sen keuhkoille usein kohtuuton rasite.

9 Tallin ilmanvaihto on niin tärkeä asia, että veto-sanan voi huoletta unohtaa. Ei riitä, että ilma vaihtuu tallin käytävillä, vaan sen pitää vaihtua myös karsinoissa. Korkeat umpiseinät estävät tehokkaasti ilmanvaihtoa karsinoissa. Heinän liotus ei poista homeitiöitä heinästä, mutta vähentää hengitetyn pölyn määrää. Kuitenkin myös ravinnon mukana elimistöön kulkeutuvat homeitiöt aiheuttavat hevosille oireita. Heinät on liotettava enintään viiden minuutin ajan. Pitempi liotus irrottaa ravintoaineita heinästä. Myös muiden pölyävien rehujen kastelu on välttämätöntä. Hevosen tulee olla pois tallista heinien jaon, karsinoiden puhdistuksen ja käytävän lakaisun ajan sekä noin puoli tuntia näiden jälkeen, jotta homeitiöt ehtivät laskeutua. Tallin ilmanvaihdon tulee olla riittävä. Saatavilla on myös erityisiä ilmanpuhdistimia, jotka vähentävät itiöiden määrää huomattavasti. Ennaltaehkäisy tärkeintä Hengitystiesairauksien vakavuuden ja pitkällisyyden vuoksi on tärkeää, ettei hevosta altisteta riskitekijöille kuten allergiaärsykkeille ja tartunnoille. Mitä nopeammin sairaus havaitaan, sen paremmat mahdollisuudet hevosella on parantua täysin ilman pysyviä vaurioita ja myös sairastamisaika jää lyhyemmäksi. Siksi päivittäinen hevosen kunnon tarkkailu on erittäin tarkeää. Copyright 1

Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta. Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska

Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta. Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska Hevosen hengitysteiden anatomiaa Hengitystietautien merkitys hevostaloudelle jalkavaivojen

Lisätiedot

Tarttuvista taudeista

Tarttuvista taudeista OHJELMA Hippos kiittää tuesta seuraavia yhteistyökumppaneita: Intervet Oy Pharmaxim AB Scanvet Eläinlääkkeet Oy Vermon Ravirata Vetcare Oy 18.00 18.30 Tarttuvien tautien ennaltaehkäisy / ell. Katja Hautala

Lisätiedot

LOMAKE B. TERVEYDENHOITAJAN LOMAKE Ohjeet terveydenhoitajalle:

LOMAKE B. TERVEYDENHOITAJAN LOMAKE Ohjeet terveydenhoitajalle: Lasten ruoka-allergiatutkimus 1 Lomake nro (A- tai A0-lomakkeesta, terveydenhoitaja täyttää) LOMAKE B. TERVEYDENHOITAJAN LOMAKE Ohjeet terveydenhoitajalle: I II Huoltaja palauttaa kyselylomakkeen. KYSY:

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan Ympäristöterveys Puhdasta sisäilmaa tilojen käyttäjille 28.1.2015

Pohjois-Karjalan Ympäristöterveys Puhdasta sisäilmaa tilojen käyttäjille 28.1.2015 Pohjois-Karjalan Ympäristöterveys Puhdasta sisäilmaa tilojen käyttäjille 28.1.2015 Poistoa Oy on erikoistunut homesiivouksiin Poistoa Oy on Suomen ensimmäinen homesiivouksiin erikoistunut siivousalan yritys

Lisätiedot

Hyvä, paha sisäilma. Merja Järvelä Thermopolis Oy

Hyvä, paha sisäilma. Merja Järvelä Thermopolis Oy Hyvä, paha sisäilma Merja Järvelä Thermopolis Oy Käsitteitä Sisäilma Rakenteiden rajaamalla alueella oleva ilma Sisäilmasto Sisäilman epäpuhtaudet Ilmastointijärjestelmä ja lämpöolosuhteet Sisäympäristö

Lisätiedot

VSSHP LAPSEN SUKU- JA ETUNIMI. ÄIDINKIELI suomi ruotsi muu, mikä NIMI: TOIMIPAIKKA:

VSSHP LAPSEN SUKU- JA ETUNIMI. ÄIDINKIELI suomi ruotsi muu, mikä NIMI: TOIMIPAIKKA: 1 ALLERGIAKYSELYLOMAKE VSSHP KYSELYLOMAKE TÄYTETTY (pv/kk/v) / 20 Rastita X ja/tai alleviivaa oikea vaihtoehto. Täydennä puuttuvat kohdat. LAPSEN SUKU- JA ETUNIMI HETU ÄIDINKIELI suomi ruotsi muu, mikä

Lisätiedot

KIRKKOKADUN KOULU Sisäilmastokyselyt 2013. Rakennusterveysasiantuntija Minna Laurinen 29.4.2013

KIRKKOKADUN KOULU Sisäilmastokyselyt 2013. Rakennusterveysasiantuntija Minna Laurinen 29.4.2013 KIRKKOKADUN KOULU Sisäilmastokyselyt 2013 Rakennusterveysasiantuntija Minna Laurinen 29.4.2013 Sisäilmatalo Kärki Oy www.sisailmatalo.fi Sisäilmastokyselyt 2013 2012 Henkilökunnan kysely 14.2-8.3.2013

Lisätiedot

URJALAN LUKION OIREKYSELY; MARRASKUU 2014 Yhteenvetoraportti

URJALAN LUKION OIREKYSELY; MARRASKUU 2014 Yhteenvetoraportti URJALAN LUKION OIREKYSELY; MARRASKUU 2014 Yhteenvetoraportti Kysey toteutettiin sähköpostin välityksellä marraskuussa 2014. Kyselyyn vastasi 60 koulun 64 oppilaasta (94 %). Tutkimusta voidaan pitää tältä

Lisätiedot

Kirkkokadun koulu Nurmeksen kaupunki Sisäilmatutkimukset 2011-2012

Kirkkokadun koulu Nurmeksen kaupunki Sisäilmatutkimukset 2011-2012 Kirkkokadun koulu Nurmeksen kaupunki Sisäilmatutkimukset 2011-2012 Minna Laurinen, Rakennusterveysasiantuntija Marika Raatikainen, Sisäilma-asiantuntija Kirkkokadun koulu Nurmeksen kaupunki Sisäilmatutkimukset

Lisätiedot

toimintaohjeet sisäilmaongelmissa

toimintaohjeet sisäilmaongelmissa toimintaohjeet sisäilmaongelmissa Tämä toimintaohje kuvaa sen, kuinka Kontiolahden kunnassa menetellään silloin, kun sisäilmassa havaitaan ongelmia. Khall. 30.10.2006 262 päivitys 25.11.2008, khall 12.1.09

Lisätiedot

Sisäilma-asioiden hoitaminen Tampereen kaupungin palvelurakennuksissa OPAS TILOJEN KÄYTTÄJÄLLE 2016

Sisäilma-asioiden hoitaminen Tampereen kaupungin palvelurakennuksissa OPAS TILOJEN KÄYTTÄJÄLLE 2016 Sisäilma-asioiden hoitaminen Tampereen kaupungin palvelurakennuksissa OPAS TILOJEN KÄYTTÄJÄLLE 2016 1 Sisäilma on hyvää, jos käyttäjät ovat siihen tyytyväisiä tai siinä ei ole epäpuhtauksia, jotka voivat

Lisätiedot

Raunistulan koulun Kastun yksikkö

Raunistulan koulun Kastun yksikkö Raunistulan koulun Kastun yksikkö Oirekysely joulukuu 2014 / tammikuu 2015 Kouluterveydenhuolto 4.3.2015 Hannele Kallio 1 Yleistä sisäilmaongelmiin liittyvästä oireilusta Hengitysteiden ärsytysoireet kuten

Lisätiedot

ALLERGIAT JA ASTMA. Tekijät: Reetta, Panu, Matilda

ALLERGIAT JA ASTMA. Tekijät: Reetta, Panu, Matilda ALLERGIAT JA ASTMA Tekijät: Reetta, Panu, Matilda 5.9.2016 Allergian oireet Oireet jaetaan niiden esiintymisalueiden ja aiheuttavien vaivojen mukaan. Oireita voi ilmetä useita yhtäaikaisesti, esim. siitepölyallergikolla

Lisätiedot

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI www.ett.fi ETT ry VIRUSRIPULIT, HENGITYSTIETULEHDUKSET Ajoittain esiintyviä, erittäin helposti leviäviä V. 2012 tarttuvaa, voimakasoireista koronavirusripulia (?)

Lisätiedot

Asumisterveysasetuksen soveltamisohje mikrobien mittaaminen

Asumisterveysasetuksen soveltamisohje mikrobien mittaaminen Asumisterveysasetuksen soveltamisohje mikrobien mittaaminen Kaisa Jalkanen, tutkija THL, Asuinympäristö ja terveys -yksikkö Sisäilmaongelmia voivat aiheuttaa monet tekijät Hallittava kokonaisuus! Lähtötilanne

Lisätiedot

Homevaurion tutkiminen ja vaurion vakavuuden arviointi

Homevaurion tutkiminen ja vaurion vakavuuden arviointi Homevaurion tutkiminen ja vaurion vakavuuden arviointi Anne Hyvärinen, Yksikön päällikkö, Dos. Asuinympäristö ja terveys -yksikkö 26.3.2015 Sisäilmastoseminaari 2015 1 Sisäilmaongelmia voivat aiheuttaa

Lisätiedot

SISÄYMPÄRISTÖÖN LIITTYVÄT OIREET 50 SUOMEN

SISÄYMPÄRISTÖÖN LIITTYVÄT OIREET 50 SUOMEN KOETUT OLOSUHTEET JA SISÄYMPÄRISTÖÖN LIITTYVÄT OIREET 50 SUOMEN PÄIVÄKODISSA Sisäilmastoseminaari 16.3.2011 Marko Pulliainen LVI-talotekniikkateollisuus ry (1) TAUSTAA PÄIVÄKOTIEN ILMANVAIHTO, 2002 tavoitteena

Lisätiedot

MISTÄ SE HOME TALOIHIN TULEE?

MISTÄ SE HOME TALOIHIN TULEE? MISTÄ SE HOME TALOIHIN TULEE? KOSTEUSVAURIOT JA MUUT SISÄILMAONGELMAT Juhani Pirinen 15.10.2014 Hieman kosteusvaurioista Kosteuden lähteet SADE, LUMI PUUTTEELLINEN TUULETUS VESIKATTEEN ALLA TIIVISTYMINEN

Lisätiedot

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi?

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? Tuija Leino THL Kerron tässä alkavasta rokotusohjelmasta rokotteesta Miksi otettu ohjelmaan? Miltä taudilta suojaudutaan? Miksi otettu ohjelmaan

Lisätiedot

PUHDASTA SISÄILMAA TILOJEN KÄYTTÄJILLE

PUHDASTA SISÄILMAA TILOJEN KÄYTTÄJILLE PUHDASTA SISÄILMAA TILOJEN KÄYTTÄJILLE 28.1.2015 WÄRTSILÄTALO Susanna Hellberg TERVEYDENSUOJELULAKI 763/94 7 LUKU Asunnon ja muun oleskelutilan sekä yleisten alueiden terveydelliset vaatimukset 26 Asunnon

Lisätiedot

ACOLIN VAPAAEHTOINEN FLUNSSAROKOTUSOHJELMA

ACOLIN VAPAAEHTOINEN FLUNSSAROKOTUSOHJELMA ACOLIN VAPAAEHTOINEN FLUNSSAROKOTUSOHJELMA Kuten epäilemättä tiedät, flunssa voi iskeä nopeasti ja laajalti talven aikana. Se voi heikentää uhrinsa viikkokausiksi. Paras puolustus virusta vastaan on hyväkuntoinen

Lisätiedot

Paattisten koulusta saatiin vastauksia 7-13-vuotiailta koulun 1. 6. luokan oppilailta. Poikia oli selvästi enemmän kuin tyttöjä.

Paattisten koulusta saatiin vastauksia 7-13-vuotiailta koulun 1. 6. luokan oppilailta. Poikia oli selvästi enemmän kuin tyttöjä. TURUN PAATTISTEN KOULUN OIREKYSELY; syksy 2015 Yhteenvetoraportti oirekyselystä joka tehtiin marraskuussa 2015 sähköpostin välityksellä. Kyselyyn vastasi 93 oppilasta, mikä on 52 % koulun 179 oppilaasta.

Lisätiedot

Anafylaksia Tietoa Jextin käyttäjälle

Anafylaksia Tietoa Jextin käyttäjälle Anafylaksia Tietoa Jextin käyttäjälle Mitä on anafylaksia? Allergiaoireet voivat vaihdella eri henkilöiden tai tapausten kesken. Allergiat ovat hyvin tavallisia joidenkin tutkimusten mukaan jopa yhdellä

Lisätiedot

SISÄILMAOHJE. Kaupunginhallitus 1.3.2016 45

SISÄILMAOHJE. Kaupunginhallitus 1.3.2016 45 SISÄILMAOHJE Kaupunginhallitus 1.3.2016 45 Sisäilmaohje Sivu 1(7) Toimintaohjeet epäiltäessä sisäilmaongelmaa 1. Ohjeiden tarkoitus ja taustat 2. Sisäilmaongelman merkkejä ja syitä Liite 1 Sisäilmaongelman

Lisätiedot

Teabepäeva korraldamist toetab Euroopa Liit Eesti riikliku mesindusprogrammi 2013 2016 raames

Teabepäeva korraldamist toetab Euroopa Liit Eesti riikliku mesindusprogrammi 2013 2016 raames Teabepäeva korraldamist toetab Euroopa Liit Eesti riikliku mesindusprogrammi 2013 2016 raames Eesti mesinike suvine teabepäev Koht ja aeg: Olustvere Teenindus- ja Maamajanduskooli ruumides, 11.07.2015.a.

Lisätiedot

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava. Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava. Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi Mycoplasma bovis Soluseinätön bakteeri Beetalaktaamiantibiootit (mm. penisilliini) eivät tehoa Herkkiä

Lisätiedot

Liite 1. KYSELYLOMAKKEET

Liite 1. KYSELYLOMAKKEET Liite 1. KYSELYLOMAKKEET Lomake 1: Käyttäjäkysely 1. Kuinka kauan olette työskennelleet tässä rakennuksessa? 2. Missä huonetilassa työskentelette pääasiallisesti? 3. Työpisteenne sisäilman laatu: Oletteko

Lisätiedot

Asunnon terveyshaitan selvittäminen

Asunnon terveyshaitan selvittäminen 2.10.2015 Asunnon terveyshaitan selvittäminen TUTUSTUKAA TÄHÄN ENNEN LOMAKKEEN TÄYTTÄMISTÄ! Mikäli epäillään, että asunnossa esiintyy terveyshaittaa, on ensin otettava yhteys kiinteistön omistajaan (isännöitsijä,

Lisätiedot

Sisäilma ja työterveys homeista ympäristöherkkyyteen

Sisäilma ja työterveys homeista ympäristöherkkyyteen Sisäilma ja työterveys homeista ympäristöherkkyyteen SAK:n 22. Työympäristöseminaari 17.10.2015 Kiljava Kari Reijula Työterveyden professori Helsingin yliopisto Sisäilmaongelmia työpaikoilla "Kokkolan

Lisätiedot

Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina

Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina Tuula Angervuori-Pursila Tullinkulman Työterveys Oy 2 Rouva 34 v Minulla on ollut astma lapsena, mutta lääkkeet on loppuneet n 5 v sitten ja olen pärjännyt vuosia

Lisätiedot

VESIKATON JA YLÄPOHJAN KUNTOTUTKIMUS

VESIKATON JA YLÄPOHJAN KUNTOTUTKIMUS VESIKATON JA YLÄPOHJAN KUNTOTUTKIMUS Seuraavassa käsitellään vesikaton ja yläpohjan kuntotutkimusta. Kuntotutkimuksessa tarkastellaan vesikatteen ja sen alusrakenteen lisäksi mahdollista tuuletustilaa

Lisätiedot

Kosteusvaurioiden vaikutukset riittävä korjausaste. Risto Salin, Inspector Sec Oy Oulu

Kosteusvaurioiden vaikutukset riittävä korjausaste. Risto Salin, Inspector Sec Oy Oulu Pääteesit Kosteudenhallinnan pettäminen voi käynnistää itseään ylläpitäviä reaktioketjuja, jotka jatkuvat, vaikka rakenteet kuivuvat tavoitearvoihin tai jotka tuottavat itse tarvitsemansa kosteuden. Onnistuneen

Lisätiedot

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti Munuaiset ovat pavunmuotoiset elimet ja ne sijaitsevat selkärankasi kummallakin puolella keskimäärin puolessa välissä selkääsi. Munuaiset toimivat suodattimena.

Lisätiedot

Kokonaisuuden haltuunotolla parempiin tuloksiin

Kokonaisuuden haltuunotolla parempiin tuloksiin Kokonaisuuden haltuunotolla parempiin tuloksiin MISSIOMME Suojaamme ihmisiä, prosesseja ja ympäristöä tuottamalla puhdasta ilmaa. Vietämme 90 % ajastamme sisätiloissa Huono sisäilma alentaa työtehokkuutta

Lisätiedot

ASUMISTERVEYSLIITTO ASTE Ry

ASUMISTERVEYSLIITTO ASTE Ry ASUMISTERVEYSLIITTO ASTE Ry Kaivokatu 5-7 18100 Heinola Puh. (03) 877 540 Fax. ( 03) 877 5450 Hannele Rämö 044 551 8542 ASUNNON HOME- JA KOSTEUSVAURIOT JA NIISTÄ SELVIÄMINEN Asuntokauppa on tavalliselle

Lisätiedot

Liikkujan astma. Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma

Liikkujan astma. Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma Liikkujan astma Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma KYMPPIYMPYRÄ Tietoa ja taitoa kehittävän, terveyttä edistävän ja vammoja ehkäisevän liikunnan ja urheilun tueksi Fyysis-psyykkissosiaalinen

Lisätiedot

Jättiputki. Tunnistaminen. Jättiputken siementaimet ovat vaahteranlehtimäisiä.

Jättiputki. Tunnistaminen. Jättiputken siementaimet ovat vaahteranlehtimäisiä. Jättiputki Tunnistaminen Jättiputken siementaimet ovat vaahteranlehtimäisiä. 2-3 vuotiaan kasvin lehtien lehdyköiden reunat ovat karkea- ja terävähampaisia, lehtiruodissa usein punaisia pilkkuja tai se

Lisätiedot

Potilaan opas. Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon

Potilaan opas. Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon Potilaan opas Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon Oppaan on laatinut Eisai Europe Limited Tässä oppaassa kerrotaan NeuroBloc -lääkkeestä

Lisätiedot

TIETOA HUULIHERPEKSESTÄ

TIETOA HUULIHERPEKSESTÄ TIETOA HUULIHERPEKSESTÄ MEDIVIR LEHDISTÖMATERIAALI Lisätietoja: Tuovi Kukkola, Cocomms Oy, puh. 050 346 2019, tuovi.kukkola@cocomms.com Lehdistökuvia voi ladata osoitteesta www.mynewsdesk.com/se/pressroom/medivir

Lisätiedot

Suolisto ja vastustuskyky. Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa

Suolisto ja vastustuskyky. Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa Suolisto ja vastustuskyky Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa Suoliston vaikutus terveyteen Vatsa ja suolisto ovat terveyden kulmakiviä -> niiden hyvinvointi heijastuu sekä fyysiseen että psyykkiseen

Lisätiedot

Hevosten rokottaminen. Eläinlääkäri Martti Nevalainen Intervet Oy, osa Schering-Plough konsernia

Hevosten rokottaminen. Eläinlääkäri Martti Nevalainen Intervet Oy, osa Schering-Plough konsernia Hevosten rokottaminen Eläinlääkäri Martti Nevalainen Intervet Oy, osa Schering-Plough konsernia Miksi rokotuttaa hevosia? Pyritään ennaltaehkäisemään tai lieventämään tartuntatauteja, jotka saattavat aiheuttaa

Lisätiedot

Kirjataan tunnistetiedot Kirjataan allergiat/riskitiedot

Kirjataan tunnistetiedot Kirjataan allergiat/riskitiedot POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- MEO 1 (6) Pinnallinen haava (pituus alle 3 cm) Jäykkäkouristusrokote Ei vuoda runsaasti Puhdistus ja syvyyden tarkistaminen (varovaisuutta silmien ja kasvojen alueella) Tarvittaessa

Lisätiedot

Pohjakuva ja rakenteet. Seinä- ja alapohjarakenteiden toteutustavat tarkistettiin rakenneavauksin

Pohjakuva ja rakenteet. Seinä- ja alapohjarakenteiden toteutustavat tarkistettiin rakenneavauksin VANHAINKOTIKÄYTÖSSÄ OLLEEN RAKENNUKSEN RAKENNE - JA SISÄILMASTOTUTKIMUS Lähtötiedot Kohde on rakennettu 1980-luvulla Rakennus on ollut koko historiansa ajan vanhainkotikäytössä Tiloissa tehty pintasaneerauksia

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO TicoVac ja TicoVac Junior 29.12.2015, Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Puutiaisaivotulehdus (TBE) on keskushermostoon

Lisätiedot

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 41 KABERGOLIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON 4.2 Annostus ja antotapa: Seuraava tieto tulee lisätä sopivalla tavalla:

Lisätiedot

Avomaan vihannesviljely

Avomaan vihannesviljely Avomaan vihannesviljely 1 I. Vihannesten ryhmittely markkinointikestävyyden mukaan 1.TUOREVIHANNEKSET suhteellisen nopeasti pilaantuvia suuri haihdutuspinta nopea hengitys, vähän vararavintoa, korjataan

Lisätiedot

Sisäilmaongelmista aiheutuvien terveyshaittojen tunnistaminen sekä toimenpiteiden kiireellisyyden arvioiminen

Sisäilmaongelmista aiheutuvien terveyshaittojen tunnistaminen sekä toimenpiteiden kiireellisyyden arvioiminen Sisäilmaongelmista aiheutuvien terveyshaittojen tunnistaminen sekä toimenpiteiden kiireellisyyden arvioiminen Anne Hyvärinen, Yksikön päällikkö, Dosentti Asuinympäristö ja terveys -yksikkö 19.10.2016 Pikkuparlamentti

Lisätiedot

2,5dl 1kpl / 3,75dl 1,5kpl

2,5dl 1kpl / 3,75dl 1,5kpl Määrät 10kg / 20kg tavoitteen mukaan. Jos määrää ei ilmoitettu, syö vapaasti. * katso lista vaiheeseen sopivista tuotteista MAANANTAI Aamupala: Kaurapuuro Välipala: 2,5dl tai 1kpl / 3,75dl tai 1,5kpl Lounas:

Lisätiedot

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Työsuojeluviranomainen Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue. Valvoo työsuojelua koskevien säännösten ja määräyksien noudattamista Toimintaa

Lisätiedot

Käytä asteikkoa ilmaistaksesi tuntemuksen vaikeusastetta. Merkitse vain yksi pallo viikkoa kohden.

Käytä asteikkoa ilmaistaksesi tuntemuksen vaikeusastetta. Merkitse vain yksi pallo viikkoa kohden. Primaarinen biliaarinen kolangiitti, aikaisemmin primaarinen biliaarinen kirroosi (PBC), on harvinainen maksasairaus, joka saattaa joskus olla oireeton. Kun merkkejä ja oireita PBC:stä esiintyy, niiden

Lisätiedot

RAKENNUSFYSIIKKA Kylmäsillat

RAKENNUSFYSIIKKA Kylmäsillat Kylmäsillat Kylmäsillan määritelmä Kylmäsillat ovat rakennuksen vaipan paikallisia rakenneosia, joissa syntyy korkea lämpöhäviö. Kohonnut lämpöhäviö johtuu joko siitä, että kyseinen rakenneosa poikkeaa

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 1809 CASCOL POLYURETAANILIIMA 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 1809 CASCOL POLYURETAANILIIMA 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot 1.1.1 Kauppanimi 1.2 Kemikaalin käyttötarkoitus 1.2.1 Käyttötarkoitus

Lisätiedot

ALLERGIAKYSELYLOMAKE VSSHP

ALLERGIAKYSELYLOMAKE VSSHP 1 ALLERGIAKYSELYLOMAKE VSSHP 16082012 KYSELYLOMAKE TÄYTETTY (pv/kk/v) / 20 Rastita X ja/tai alleviivaa oikea vaihtoehto. Täydennä puuttuvat kohdat. LAPSEN SUKU- JA ETUNIMI HETU ÄIDINKIELI suomi ruotsi

Lisätiedot

Kiinteistön omistajan ja rakennusten käyttäjien rooli

Kiinteistön omistajan ja rakennusten käyttäjien rooli Kiinteistön omistajan ja rakennusten käyttäjien rooli Rakennusten ylläpito ja sisäilmaongelmien selvittäminen Käyttäjien huomioiminen ja tehtävät sisäilmaongelmien selvitysprosessissa Vesa Pekkola Ylitarkastaja

Lisätiedot

Pitääkö murtunut jalkani leikata? Mitä röntgenkuvissa näkyy? Mitä laboratoriokokeet osoittavat? Pitääkö minun olla syömättä ennen laboratoriokokeita?

Pitääkö murtunut jalkani leikata? Mitä röntgenkuvissa näkyy? Mitä laboratoriokokeet osoittavat? Pitääkö minun olla syömättä ennen laboratoriokokeita? '' Pitääkö murtunut jalkani leikata? Mitä röntgenkuvissa näkyy? Mitä laboratoriokokeet osoittavat? Pitääkö minun olla syömättä ennen laboratoriokokeita? Kuinka kauan kipsiä pidetään jalassa? Saako kipeälle

Lisätiedot

KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA

KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA JAKSO ❶2 3 4 5 6 KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA 4 OLETKO MIETTINYT: Miten sinä voit vaikuttaa omalla toiminnallasi ympäristöösi? Miten kasvit voivat kasvaa niin monenlaisissa paikoissa? Miten kasvien

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintöosasto on määrännyt hevosen näivetystaudin valvottavaksi eläintaudiksi.

Maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintöosasto on määrännyt hevosen näivetystaudin valvottavaksi eläintaudiksi. D 52 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Eläinlääkintöosasto Helsinki 27. 2.1981 Yleiskirje n:o 195 Asia: Hevosen näivetystauti Sen lisäksi mitä eläintautilaissa (55/80) ja -asetuksessa (601/80) on säädetty,

Lisätiedot

RISKIRAKENTEET JA SISÄILMAONGELMAT RTA PÄÄTÖSSEMINAARI KUOPIOSSA 25.02.2015

RISKIRAKENTEET JA SISÄILMAONGELMAT RTA PÄÄTÖSSEMINAARI KUOPIOSSA 25.02.2015 RTA PÄÄTÖSSEMINAARI KUOPIOSSA 25.02.2015 Kuntotutkija Pertti Heikkinen pera.heikkinen@savoraoy.com RTA, mikä on riskirakenne? Rakenne, joka kosteusvaurioituu tilojen ja rakenteiden normaalikäytössä tai

Lisätiedot

ELÄINSUOJELUTARKASTUS HEVOSET

ELÄINSUOJELUTARKASTUS HEVOSET ELÄINSUOJELUTARKASTUS HEVOSET Tarkastuspäivämäärä Virkatoimitunnus Tarkastuksen tekijä Virka-asema Puhelinnumero Kunta Aluehallintovirasto Eläinten omistaja/ haltija Osoite Puhelinnumero Tarkastuksessa

Lisätiedot

Alle 1-vuotiaan ruokailu

Alle 1-vuotiaan ruokailu SYÖDÄÄN YHDESSÄ Alle 1-vuotiaan ruokailu Ruokasuositukset lapsiperheille 2016 SYÖDÄÄN YHDESSÄ Lapsen ensimmäinen ruokavuosi rakentaa pohjaa monipuolisille ja terveellisille ruokatottumuksille. Lapsen myötä

Lisätiedot

Sisältö Etiologia. Oireet. Erotusdiagnostiikka. Hälytysmerkit. Esitiedot. Kliininen arvio. Nestetarve & kuivuman korjaus

Sisältö Etiologia. Oireet. Erotusdiagnostiikka. Hälytysmerkit. Esitiedot. Kliininen arvio. Nestetarve & kuivuman korjaus Sisältö Etiologia Oireet Erotusdiagnostiikka Hälytysmerkit Esitiedot Kliininen arvio Nestetarve & kuivuman korjaus Hoitopaikan valinta Yhteenveto 1 Etiologia Yleisiä Valtaosa virustauteja Adeno, noro,

Lisätiedot

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala 3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala Esityksen sisältö 1. Energiansäästö, energiatehokkuus ja asuminen 2. Vinkkejä

Lisätiedot

Infektio uusiutuu ainakin puolella kaikista niistä naisista, joilla se on kerran ollut.

Infektio uusiutuu ainakin puolella kaikista niistä naisista, joilla se on kerran ollut. 1 Kutinaa emättimessä? Näin hoidetaan emättimen sieni-infektiota. Pevaryl Ekonatsoli Emättimen sieni-infektiota pidetään usein liian arkaluontoisena puheenaiheena. Janssen-Cilagin tässä esittämät tiedot

Lisätiedot

Otsonointi sisäympäristöissä tiivistelmä kirjallisuuskatsauksesta

Otsonointi sisäympäristöissä tiivistelmä kirjallisuuskatsauksesta Otsonointi sisäympäristöissä tiivistelmä kirjallisuuskatsauksesta Hanna Leppänen, Matti Peltonen, Martin Täubel, Hannu Komulainen ja Anne Hyvärinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 24.3.2016 Otsonointi

Lisätiedot

MILLOIN HOITOON?! Sitä vastoin muille päiväkodin tai koulun lapsille ei suositella ennalta ehkäisevää hoitoa.

MILLOIN HOITOON?! Sitä vastoin muille päiväkodin tai koulun lapsille ei suositella ennalta ehkäisevää hoitoa. MILLOIN HOITOON?! Aivokalvontulehdus Tarttuva aivokalvontulehdus (meningokokkibakteeri) tarttuu ilmasta. Bakteeri leviää ilmaan yskittäessä ja niistettäessä. Monilla lapsilla on meningokokkeja nenässä

Lisätiedot

SISÄILMAONGELMAT - MITEN PÄÄSEMME NÄISTÄ EROON KORJAUSRAKENTAMISELLA

SISÄILMAONGELMAT - MITEN PÄÄSEMME NÄISTÄ EROON KORJAUSRAKENTAMISELLA SISÄILMAONGELMAT - MITEN PÄÄSEMME NÄISTÄ EROON KORJAUSRAKENTAMISELLA, 040-5857534, e-mail, Hannu.Kaariainen@oamk.fi Yleisöosastokirjoituksia riittää, oheinen on 15.2.2016 Aamulehti 2 Mikä on hometalo Vaurioasteen

Lisätiedot

Astman diagnostiikka ja hoidon työnjako perusterveydenhuollossa

Astman diagnostiikka ja hoidon työnjako perusterveydenhuollossa Astman diagnostiikka ja hoidon työnjako perusterveydenhuollossa 1.Käynti - lääkärin vastaanotto Astman selvittely - diagnostiikka Oireileva potilas. Ajanvaraus(hoitaja)- Hoidon tarpeen arvio Varataan aika

Lisätiedot

JAKSO 1 ❷ 3 4 5 PIHAPIIRIN PIILESKELIJÄT

JAKSO 1 ❷ 3 4 5 PIHAPIIRIN PIILESKELIJÄT JAKSO 1 ❷ 3 4 5 PIHAPIIRIN PIILESKELIJÄT 28 Oletko ikinä pysähtynyt tutkimaan tarkemmin pihanurmikon kasveja? Mikä eläin tuijottaa sinua takaisin kahdeksalla silmällä? Osaatko pukeutua sään mukaisesti?

Lisätiedot

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi Potilaan päiväkirja Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi POTILAAN TIEDOT Nimi: Osoite: Puh.: Erikoislääkäri: Erikoislääkärin puh.: Parkinsonhoitaja: Parkinsonhoitajan

Lisätiedot

TUTKIMUSRAPORTTI Luokat 202, 207 ja 208

TUTKIMUSRAPORTTI Luokat 202, 207 ja 208 TUTKIMUSRAPORTTI Luokat 202, 207 ja 208 Kotkan lyseo, Arcus-talo Kirkkokatu 15 48100 KOTKA Työ nro T8007-5 Kotka 5.4.2016 Oy Insinööri Studio OY INSINÖÖRI STUDIO, TORNATORINTIE 3, PL 25, 48101 KOTKA, PUH.

Lisätiedot

Astmaatikon alkuverryttely

Astmaatikon alkuverryttely Astmaatikon alkuverryttely LT, dosentti Jari Parkkari Tampereen Urheilulääkäriasema Allergian ja astman esiintyvyys Allergia- ja astmadiagnoosit ovat yleistymässä. Lapsista ja nuorista 15 25 % saa siitepölyaikana

Lisätiedot

MARTTI AHTISAAREN KOULU

MARTTI AHTISAAREN KOULU MARTTI AHTISAAREN KOULU YHTEENVETO SISÄILMATUTKIMUKSISTA JA - KORJAUKSISTA 2016 1 Tutkimusten lähtökohdat Tutkimusten alussa, marraskuussa 2015, esille nousi ongelmallisina tiloina erityisesti seuraavat:

Lisätiedot

Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste

Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste Tutkimusseloste 1(10) Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste Kohde: Ivalon yläaste ja Ivalon lukio sekä vertailukouluna toiminut Inarin koulu Kuopio 29.01.2016 Jussi Lampi Asiantuntijalääkäri jussi.lampi@thl.fi

Lisätiedot

Särkyä sorkissa. Tarttuvat sorkkatulehdukset lihanaudoilla

Särkyä sorkissa. Tarttuvat sorkkatulehdukset lihanaudoilla Särkyä sorkissa Tarttuvat sorkkatulehdukset lihanaudoilla Sorkkavälin ajotulehdus Kantasyöpymä Sorkkavälin ihotulehdus Sorkka-alueen ihotulehdus Ennaltaehkäisy Tarttuvat sorkkasairaudet ternikasvattamossa

Lisätiedot

Sanna Nikunen ELL 4.10.2012

Sanna Nikunen ELL 4.10.2012 Sanna Nikunen ELL 4.10.2012 Kuuluu heimoon Orthomyxoviridae, joka jaetaan kahteen sukuun; Influenssa A- ja B- virukset sekä influenssa C-virukset A-virukset eläimillä ja ihmisillä, B- virukset harvinaisempia,

Lisätiedot

JOHDANTO SENAATTI-KIINTEISTÖJEN SISÄILMATIETOISKUJEN SARJAAN

JOHDANTO SENAATTI-KIINTEISTÖJEN SISÄILMATIETOISKUJEN SARJAAN JOHDANTO SENAATTI-KIINTEISTÖJEN SISÄILMATIETOISKUJEN SARJAAN SISÄLLYS 1. Artikkelin tarkoitus ja sisältö...3 2. Johdanto...4 3. Sisäilma syntyy monen tekijän summana...5 4. Sisäilmatietoiskujen teemat...6

Lisätiedot

Perhepäivähoidon hygieniaohjeet

Perhepäivähoidon hygieniaohjeet Perhepäivähoidon hygieniaohjeet Hygienia ja puhtaus Hygienia on aikuisen ja lasten henkilökohtaista hygieniaa sekä työympäristön-, lelujen ja elintarvikkeiden puhtautta. Hygienian tehostaminen päivähoidossa

Lisätiedot

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775515/2014 Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Cosentyx-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla varmistetaan,

Lisätiedot

Asumisterveysasetuksen soveltamisohje. Anne Hyvärinen, Johtava tutkija, yksikön päällikkö Asuinympäristö ja terveys yksikkö

Asumisterveysasetuksen soveltamisohje. Anne Hyvärinen, Johtava tutkija, yksikön päällikkö Asuinympäristö ja terveys yksikkö Asumisterveysasetuksen soveltamisohje Anne Hyvärinen, Johtava tutkija, yksikön päällikkö Asuinympäristö ja terveys yksikkö 8.2.2016 Soterko tutkimusseminaari 5.2.2016 1 Elin- ja työympäristön altisteisiin

Lisätiedot

STIHL AK 10, 20, 30. Turvallisuusohjeet

STIHL AK 10, 20, 30. Turvallisuusohjeet { STIHL AK 10, 20, 30 Turvallisuusohjeet suomi Sisällysluettelo Alkuperäisen käyttöohjeen käännös Painettu kloorittomalle paperille. Painovärit sisältävät kasviöljyjä, paperi on kierrätyskelpoista. 1

Lisätiedot

ROVANIEMEN KAUPUNKI. Hyvinvoiva lapsi. Hygienia ja infektioiden torjunta perhepäivähoidossa

ROVANIEMEN KAUPUNKI. Hyvinvoiva lapsi. Hygienia ja infektioiden torjunta perhepäivähoidossa ROVANIEMEN KAUPUNKI Hyvinvoiva lapsi Hygienia ja infektioiden torjunta perhepäivähoidossa Varhaiskasvatuspalvelut 2015 Työryhmä: Ahlsved Matias, tartuntataudeista vastaava hoitaja, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Neuvolaikäisten ja koululaisten erityisruokavaliot Kirkkonummella 2016. Tähän tarvittaessa otsikko

Neuvolaikäisten ja koululaisten erityisruokavaliot Kirkkonummella 2016. Tähän tarvittaessa otsikko Neuvolaikäisten ja koululaisten erityisruokavaliot Kirkkonummella 2016 Tähän tarvittaessa otsikko Taustalla olevat kansalliset ohjeistukset Valtion ravitsemussuositukset Kansallinen Allergiaohjelma Käypä

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten neuvontaa koskeva selvitys ja koulutusohjelma- projekti PK-Yrittäjien koulutus ELINTARVIKELAINSÄÄDÄNNÖSTÄ

Elintarvikealan pk-yritysten neuvontaa koskeva selvitys ja koulutusohjelma- projekti PK-Yrittäjien koulutus ELINTARVIKELAINSÄÄDÄNNÖSTÄ Elintarvikealan pk-yritysten neuvontaa koskeva selvitys ja koulutusohjelma- projekti PK-Yrittäjien koulutus ELINTARVIKELAINSÄÄDÄNNÖSTÄ 2.11 Seinäjoki, 9.11 Kuopio, 17.11 Hämeenlinna, 19.1. 2012 Rovaniemi

Lisätiedot

Penicillium brevicompactum sienen entsyymiaktiivisuuden säilyminen ympäristönäytteissä

Penicillium brevicompactum sienen entsyymiaktiivisuuden säilyminen ympäristönäytteissä Sisäilmastoseminaari 2014 Helsingin Messukeskus 13.3.2014 Penicillium brevicompactum sienen entsyymiaktiivisuuden säilyminen ympäristönäytteissä Salmela A, Moisa J, Reponen T, Pasanen P Ympäristötieteen

Lisätiedot

Tapaus Vaaranlammen koulu. Kimmo Aaltonen Terveystarkastaja, Rovakaaren YTH à asti Nyt: Terveystarkastaja, Keski-Pohjanmaan YTH 5.10.

Tapaus Vaaranlammen koulu. Kimmo Aaltonen Terveystarkastaja, Rovakaaren YTH à asti Nyt: Terveystarkastaja, Keski-Pohjanmaan YTH 5.10. Tapaus Vaaranlammen koulu Kimmo Aaltonen Terveystarkastaja, Rovakaaren YTH à 31.8.2016 asti Nyt: Terveystarkastaja, Keski-Pohjanmaan YTH 5.10.2016 Rakennettu vuonna 1974 Historia heti alussa on koulussa

Lisätiedot

LAY A-siipi, korjaukset YTHS

LAY A-siipi, korjaukset YTHS LAY A-siipi, korjaukset YTHS Katariina Laine, Vahanen Oy 1 Miksi korjattiin? Käyttäjät ilmoittaneet sisäilmahaittaan viittaavasta oireilusta Sisäilma- ja kosteusteknisissä kuntotutkimuksissa 29.10-1.11.2012

Lisätiedot

miten käyttäjä voi vaikuttaa sisäilman laatuun

miten käyttäjä voi vaikuttaa sisäilman laatuun miten käyttäjä voi vaikuttaa sisäilman laatuun Kai Ryynänen Esityksen sisältöä Mikä ohjaa hyvää sisäilman laatua Mitä käyttäjä voi tehdä sisäilman laadun parantamiseksi yhteenveto 3 D2 Rakennusten sisäilmasto

Lisätiedot

TURUN MOISION KOULUN OIREKYSELY; syksy 2015 Yhteenvetoraportti

TURUN MOISION KOULUN OIREKYSELY; syksy 2015 Yhteenvetoraportti TURUN MOISION KOULUN OIREKYSELY; syksy 2015 Yhteenvetoraportti Raportti on kirjoitettu sähköpostin kautta oppilaiden vanhemmille lähetetyn oirekyselyn tuloksista. Kyselyyn vastasi 243 koulun 359 oppilaasta,

Lisätiedot

TIIVESTELMÄ HAVAITUISTA ONGELMISTA

TIIVESTELMÄ HAVAITUISTA ONGELMISTA PAIJULAN KOULU Paijulan koulu Nousiaisten kunnassa. Alun perin rakennettu noin 1920 ja laajennus tehty 1970. Rakennuksen kerrosala on noin 528 m² ja huoneistoala noin 470 m². Rakennuksen arvioitu tilavuus

Lisätiedot

Talotekniikan toiminnanvarmistus. Säätö ja toiminnanvarmistus ohjekortti alustus Tomi Jäävirta Mikko Niskala

Talotekniikan toiminnanvarmistus. Säätö ja toiminnanvarmistus ohjekortti alustus Tomi Jäävirta Mikko Niskala Talotekniikan toiminnanvarmistus Säätö ja toiminnanvarmistus ohjekortti alustus Tomi Jäävirta Mikko Niskala Tarkoitus Osa Kuivaketju10 projektia Sisältöä talotekniikan toiminnanvarmistus ohjekorttiin.

Lisätiedot

KUIVA SILMÄ. Mikä on kuiva silmä? Miten silmän kuivuus ilmenee? Miksi silmä on kuiva?

KUIVA SILMÄ. Mikä on kuiva silmä? Miten silmän kuivuus ilmenee? Miksi silmä on kuiva? KUIVA SILMÄ Mikä on kuiva silmä? Normaalisti silmän pinta on kostea. Sitä verhoaa ohut kerros hyytelömäistä kyynelnestettä. Silmän pintaan erittyy jatkuvasti tätä voiteluainetta, joka on erilaista kuin

Lisätiedot

TALLITARKASTUS Sivu 1 / 5

TALLITARKASTUS Sivu 1 / 5 TALLITARKASTUS Sivu 1 / 5 Tarkastuspäivämäärä Tarkastuksen tekijän nimi Tarkastuksen tekijän asema Virkaeläinlääkäri Hevosjalostusliiton tj. Yksityinen eläinlääkäri Valmentaja (omavalvonta) Valmentaja

Lisätiedot

Cygnaeuksen koulu Maariankatu 7, 20100 TURKU

Cygnaeuksen koulu Maariankatu 7, 20100 TURKU Cygnaeuksen koulu, 20100 TURKU SISÄILMASTO- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS JATKOTUTKIMUSSUUNNITELMA 15.3.2010 Raksystems-Antcimex Oy Vähäheikkiläntie 56 B FI-20810 TURKU p. 0207 495 500 20100 TURKU 2

Lisätiedot

Lapin yliopiston Taiteiden tiedekunta Sisäilmakorjaukset 1-4 kerroksissa Käyttäjäinfo

Lapin yliopiston Taiteiden tiedekunta Sisäilmakorjaukset 1-4 kerroksissa Käyttäjäinfo Lapin yliopiston Taiteiden tiedekunta Sisäilmakorjaukset 1-4 kerroksissa Käyttäjäinfo 10.12.2014 Hanna Tuovinen, Vahanen Oy Miksi korjataan? Käyttäjät ovat ilmoittaneet sisäilmahaittaan viittaavasta oireilusta

Lisätiedot

Urheilijan astma. Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma

Urheilijan astma. Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma Urheilijan astma Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma KYMPPIYMPYRÄ Tietoa ja taitoa kehittävän, terveyttä edistävän ja vammoja ehkäisevän liikunnan ja urheilun tueksi Fyysis-psyykkissosiaalinen

Lisätiedot

Kiratek Oy Jyrki Pulkki, puh. 0207 401 011 28.3.2011. Kaivokselan koulu Tilat 213b (kuraattori) ja 216 (koulusihteeri)

Kiratek Oy Jyrki Pulkki, puh. 0207 401 011 28.3.2011. Kaivokselan koulu Tilat 213b (kuraattori) ja 216 (koulusihteeri) Kiratek Oy Jyrki Pulkki, puh. 0207 401 011 28.3.2011 SISÄILMATUTKIMUS Kaivokselan koulu Tilat 213b (kuraattori) ja 216 (koulusihteeri) 2 Sisällysluettelo 1. KOHTEEN YLEISTIEDOT... 3 2. TUTKIMUKSET... 3

Lisätiedot

Tasapainoinen Ravitsemus

Tasapainoinen Ravitsemus Tasapainoinen Ravitsemus Juha ja Sari Eriksson Itsenäiset Jälleenmyyjät Omat taustat ja kokemukset Juha Eriksson 50v.. Perhe: Vaimo Sari, 4 lasta Samuli 17v, Krista 19v, Niklas 22v, ja Sami 24 v Ammatti:

Lisätiedot

Sisäilmatutkimuksen sudenkuopat 10 vinkkiä sisäilmatutkimuksen tilaajalle. Maija Ojala, asiantuntija, Tietopäivä Roadshow Vantaa 1.2.

Sisäilmatutkimuksen sudenkuopat 10 vinkkiä sisäilmatutkimuksen tilaajalle. Maija Ojala, asiantuntija, Tietopäivä Roadshow Vantaa 1.2. Sisäilmatutkimuksen sudenkuopat 10 vinkkiä sisäilmatutkimuksen tilaajalle Maija Ojala, asiantuntija, Tietopäivä Roadshow Vantaa 1.2.2017 1 Kiinteistön sisäilmaongelma käyttäjä, työnantaja ja omistaja isojen

Lisätiedot

Mankkaan koulun sisäilmaselvitysten tuloksia. Tiedotustilaisuus

Mankkaan koulun sisäilmaselvitysten tuloksia. Tiedotustilaisuus Mankkaan koulun sisäilmaselvitysten tuloksia Tiedotustilaisuus 24.11.2014 Sisäilmaongelmat ovat monimutkaisia kokonaisuuksia Sisäolosuhteisiin vaikuttavat useat eri tekijät: lämpö-, kosteus-, valaistus-

Lisätiedot

Rokottaminen - käytännön ohjeita pulmatilanteisiin

Rokottaminen - käytännön ohjeita pulmatilanteisiin Rokottaminen - käytännön ohjeita pulmatilanteisiin Th Nina Strömberg Rokotusohjelmayksikkö THL 5.4.2016 1 Rokottamisen muistisäännöt Rokottamisessa ja rokotussarjojen aikatauluttamisessa on tietyt lainalaisuudet,

Lisätiedot