Sisäilmaongelmien yleisimmät syyt ja niiden korjaaminen Ylivieskan seudun rakennusmestarit ja insinöörit AMK r.y. Jukka Huttunen, 12.2.

Transkriptio

1 Sisäilmaongelmien yleisimmät syyt ja niiden korjaaminen Ylivieskan seudun rakennusmestarit ja insinöörit AMK r.y. Jukka Huttunen,

2 Sisäilmaongelmien tutkiminen mitkä tutkimukset ovat tarpeellisia? Sisäilma- ja materiaalinäytteet (mikrobit, toksisuus, kuidut, hiukkaset, voc-yhdisteet, radon, hiilidioksidi ) Kosteusmittaukset Paine-eromittaukset Vuotoselvitykset merkkiainekokeella Ilmatiiviysmittaukset Ilmamäärien mittaukset Lämpökuvaukset Haitallisten aineiden tutkimukset Laskennalliset tarkastelut Käyttäjäkyselyt... Olipa tutkimusten sisältö mitä tahansa, niin konkreettisiin korjaustoimenpiteisiin pitää päästä käsiksi Käyttäjien kokemat oireet mikrobinäytetulokset kosteusmittaustulokset riskirakenteet veden- ja kosteudeneristys lämmöneristys ilmatiiviys kantavien rakenteiden kunto haitalliset aineet rakennuksen ikä ja kuluneisuus taloudelliset rajoitteet käyttäjien odotukset jne TEKISINKÖ KORJAUSSUUNNITELMAN VAI EHDOTTAISINKO LISÄÄ JATKOTUTKIMUKSIA?

3 Sisäilmaongelmien tutkimisen vaiheet Lähde: Sisäilmaongelmaisten koulurakennusten korjaaminen, Opetushallitus, 2008 Sisäilmaongelmien tutkimisen vaiheet ei kannata sännätä suoraan materiaali- tai sisäilmanäytteenottoon TÄMÄ ON TÄRKEIN VAIHE MIKSI KUITENKIN USEIMMITEN SIVUUTETAAN LÄHES KOKONAAN? Lähde: Sisäilmaongelmaisten koulurakennusten korjaaminen, Opetushallitus, 2008

4 Sisäilmaongelmien yleisimmät syyt 1. Riittämätön tai huonosti toimiva ilmanvaihto 2. Rakenteiden ja niiden liittymäkohtien huono ilmatiiviys, minkä seurauksena sisätiloihin päin suuntautuvien vuotoilmavirtausten mukana rakenteista ja maaperästä kulkeutuu epäpuhtauksia sisäilmaan 20% Riittämätön ilmanvaihto ja / tai hallitsemattomat ilmavuodot 80% Kosteus- ja homevauriot, tavanomaisuudesta poikkeavat materiaalipäästöt ja muut syyt Lähde: Dokumentoimaton Mutu-tieto

5 Uudet ja tehokkaat ilmanvaihtolaitteetkaan eivät auta, mikäli ne eivät ole päällä tai toimivat vajaateholla Hiilidioksidipitoisuuteen perustuva tehonsäätö on energiansäästön kannalta hyvä ratkaisu, mutta käytännössä se reagoi hieman viiveellä eikä varmista sitä, että myös varsinaisen käytön ulkopuolisena ajankohtana materiaalipäästöjen ja muiden epäpuhtauksien pitoisuudet sisäilmassa pysyisivät mahdollisimman pienenä.

6 Myös nykyisten ilmanvaihtomääräyksien ohjearvot johtavat ongelmakohteissa usein riittämättömään ilmanvaihtuvuuteen Sisäilmakorjauksen jälkeen ilmanlaadun tulee olla rakennuksen kaikissa tiloissa jatkuvasti korostetun hyvä, jotta myös käyttäjät kokevat selvän muutoksen tapahtuneen verrattuna aikaisempaan tilanteeseen. Energiansäästönäkökulmat ovat toisarvoisia arvioitaessa lopputuloksen onnistumista Vanhainkodin käytävä onko yhteensä 40 l/s (0,5 l/s,m 2 ) riittävä ilmamäärä? Ilmavuotojen mukana rakenteista kulkeutuu epäpuhtauksia sisäilmaan

7 Tunnista riskirakenteet! niiden kautta kulkeutuva vuotoilma sisältää epäpuhtauksia todennäköisimmin luvulle asti kosteusteknisellä suunnittelulla varmistettiin, ettei rauta ruostu eikä puu lahoa homehtumisen estäminen edellyttää selvästi kuivempia olosuhteita Tunnista vauriot ja riskit!

8 Tunnista vauriot ja riskit! Kosteusmittaustulosten tulkinta kumpi rakenteista on ongelmallisempi? +10,6 C RH 59 % +19,9 C RH 61 % Sisäilma: +22,5 C, RH 33 % Ulkoilma: +10,1 C, RH 62 %

9 Kosteusmittaustulosten tulkinta tarkastele huokosilman vesihöyrypitoisuutta! +10,6 C RH 59 % 5,8 g/m 3 +19,9 C RH 61 % 10,4 g/m3 Sisäilma: +22,5 C, RH 33 %, 6,6 g/m 3 Ulkoilma: +10,1 C, RH 62 %, 5,9 g/m 3 Maanvastaisissa betonilattioissa luvuilla käytetyt lastuvillalevyeristeet ja mineraalivillat ovat vähintäänkin sisäilmariski

10 Vanhat ilman betonilaatan alapuolista lämmöneristystä olevat puukoolatut lattiat ovat riskirakenteita Puualapohjat ovat vaurioherkkiä ryömintätilaan valuvat pintavedet aiheuttavat aina merkittävän vaurioriskin

11 Ryömintätilojen purkamattomat muottilaudoitukset ovat sisäilmariski Maaperässä ja alapohjan täyttökerroksissa on aina mikrobikasvustoja myös uusissa karkearakeissa sepelitäytöissä

12 Tunnista riskirakenteet! Kuvan lähde: Kerrostalot Vanhojen täytemateriaalien mikrobikasvustoja ei ole käytännössä mahdollista paikantaa näytteenotolla

13 Ainoastaan kokonaan purettu, puuttuva rakenne on täysin steriili Tunnista riskirakenteet! Pöly- ja mikrobipäästöt verhomuurauksen taustan ilmavälistä ja eristeistä huonetiloihin Kuvan lähde: Kerrostalot

14 Maanvastaisen seinän huokoiset lämmöneristeet ovat aina enemmän tai vähemmän homeessa Tunnista riskirakenteet! Kuvan lähde: Kerrostalot

15 Kaksoislaattavälipohjien muottilaudat ovat lähes aina mikrobivaurioituneita Tunnista riskirakenteet! Kuvan lähde: Kerrostalot

16 Lämmöneristekerrosten kautta tapahtuvat ilmavuodot ovat sisäilmariski - myös uudessa rakennuksessa Ohut tiiliverhous ei pidä sadevettä yhtään - muurauksen minipaksuus vähintään 130 mm

17 Eristevillakuitujen ja lasikuitujen terveysvaikutukset Eivät todennäköisesti aiheuta pitkäaikaisia terveysvaikutuksia (IARC: luokka 3) Iho-, silmä- ja hengitystieärsytystä Saattavat altistaa ylähengitysteiden tulehduksille Eristevillakuiduissa sideaineena käytetty fenoliformaldehydihartsi voi herkistää ihoa ja limakalvoja Lähde: Heidi Salonen, TTL

18 Tunnista riskirakenteet! niiden kautta kulkeutuva vuotoilma sisältää epäpuhtauksia todennäköisimmin XX? Muuttuvatko rakenneratkaisut ja lämmöneristeet tulevaisuudessa paremmin ilmaa pitäviksi? Ilmaa läpäisevien huokoisten lämmöneristeiden kautta virtaava ilma on epäpuhdasta viimeistään eristeen ulko-osien homehduttua muutamien vuosikymmenten kuluessa. Harkkojen, hirsien, solumuovieristeiden ja muiden vastaavien rakenteiden tapauksessa vuotoilma on pääsääntöisesti peräisin suoraan ulkoilmasta ja siten puhtaampaa. Ilmaa läpäisevien huokoisten lämmöneristeiden kautta virtaava ilma on epäpuhdasta viimeistään eristeen ulko-osien homehduttua muutamien vuosikymmenten kuluessa. Harkkojen, hirsien, solumuovieristeiden ja muiden vastaavien rakenteiden tapauksessa vuotoilma on pääsääntöisesti peräisin suoraan Vielä ulkoilmasta kun vältettäisiin ja siten puhtaampaa. vettä keräävät urat

19 Mikrobiperäisiä epäpuhtauksia löytyy aivan varmasti kaikista rakennuksista Ryömintätilat, maanvaraiset alapohjarakenteet, maaperä, huokoisten lämmöneristekerrosten (esim. mineraalivilla) ulko-osat, tuulensuojalevyt ja tuuletusrakojen pinnat ovat aina mikrobiepäpuhtauksien lähteitä eikä niiden esiintymistä kannata lähtökohtaisesti edes tutkia Mikrobiperäisiä epäpuhtauksia löytyy myös vanhojen rakennusten orgaanisista rakennusmateriaaleista (turve, olki, sammal, sahanpuru ja muut täytteet) Lisäksi mikrobiperäisiä epäpuhtauksia esiintyy tietysti myös varsinaisissa kosteusvaurioituneissa materiaaleissa Käytännön ohjeita mikrobinäytetulosten tulkintaan ja tutkimustarpeen arviointiin Sisäilmaongelmaisten koulurakennusten korjaaminen, Opetushallitus, 2008

20 Käytännön ohjeita mikrobinäytetulosten tulkintaan ja tutkimustarpeen arviointiin Sisäilmaongelmaisten koulurakennusten korjaaminen, Opetushallitus, 2008 Materiaalinäytteiden tulosten merkityksen ja korjaustarpeen arviointi sisäilman laadun kannalta 1. Kuinka lähellä huonetilan sisäpintaa tutkittava materiaali sijaitsee? 2. Tuottaako mikrobikasvusto hajua? 3. Onko rakenteissa poikkeavaa kosteutta? 4. Tuleeko tutkitun rakenteen kautta ilmavuotoja sisäilmaan päin? Lähde: Sisäilmaongelmaisten koulurakennusten korjaaminen, Opetushallitus, 2008 Kosteusvaurioita tuulensuojalevyn ulkopinnalla Kosteusvaurioita ulkoseinän sisäpinnalla

21 Rakenteiden on aina oltava ilmatiiviitä ilmanvaihtojärjestelmästä tai sen säädöistä riippumatta Rakennuksen painesuhteet vaihtelevat jatkuvasti sääolosuhteiden mukaan Sisä- ja ulkoilman välinen paine-ero (Pa), positiivinen lukema tarkoittaa sisäpuolista ylipainetta 50,00 Pa 45,00 Pa 40,00 Pa 35,00 Pa 30,00 Pa 25,00 Pa 20,00 Pa 15,00 Pa 10,00 Pa 5,00 Pa 0,00 Pa -5,00 Pa -10,00 Pa -15,00 Pa -20,00 Pa -25,00 Pa -30,00 Pa -35,00 Pa -40,00 Pa -45,00 Pa -50,00 Pa : : : : : : : : : : : : : :00 Huone 06B2, itäjulkisivu (paine-eroanturi nro 1) Huone 17B2, länsijulkisivu (paine-eroanturi nro 3) Huone 08A3, pohjoisjulkisivu (paine-eroanturi nro 5) Huone 22A3, eteläjulkisivu (paine-eroanturi nro 7) : : : : : : : : : : : : : : :00

22 Lvis-läpiviennit ja muut yksityiskohdat ovat tyypillisiä ilmavuotokohtia Lvis-läpiviennit ja muut yksityiskohdat ovat tyypillisiä ilmavuotokohtia

23 Esimerkkejä vanhojen rakennusten ilmavuotokohdista Esimerkkejä vanhojen rakennusten ilmavuotokohdista

24 Alapohjan läpivientien kautta ryömintätilasta virtaa epäpuhdasta ilmaa sisätiloihin Ilmatiiviyden vaikutus vuotoilmanvaihtoon paine-eron kasvaessa vuotoilmamäärä kasvaa merkittävästi

25 Ilmavuodot heikentävät energiataloutta ja lämpöviihtyvyyttä sekä lisäävät kosteusvaurioiden riskiä Ilmavuodot ja sisäilman radon

26 Lattiapintojen ilmatiivistäminen onnistuu varsin helposti millä tahansa ilmaa pitävällä kerroksella

27 Lattianurkkien ilmatiivistäminen Älykkäät höyrynsulkukalvot varmistavat kuivumiskykyä ja toimivat samalla myös kapselointikerroksena

28 Esimerkki puurunkoisen rakennuksen tiivistämisestä polyamidikalvolla Kattonurkkien ilmatiivistäminen

29 Kattonurkkien ilmatiivistäminen Yläpohjarakenteiden läpivientien ja kuiluaukkojen tiivistäminen

30 Välipohjarakenteiden läpivientien ja kuiluaukkojen tiivistäminen Välipohjarakenteiden läpivientien ja kuiluaukkojen tiivistäminen

31 Välipohjarakenteiden läpivientien ja kuiluaukkojen tiivistäminen Yläpohjarakenteiden läpivientien ja kuiluaukkojen tiivistäminen

32 Läpivientien ja yksityiskohtien ilmatiivistäminen Läpivientien ilmatiivistämiseen on saatavilla valmiita tuotteitta

33 Läpivientien ja yksityiskohtien ilmatiivistäminen Läpivientien ja yksityiskohtien ilmatiivistäminen

34 Ikkunaliittymien tiivistäminen Maanvastaisissa lattioissa on ongelmia kaikenikäisissä rakennuksissa

35 Maanvaraisen betonilaatan rakennuskosteuden kuivuminen Betonilaatan ja lämmöneristeen välissä eikä myöskään suoraan lämmöneristeen alapuolella saa olla muovikalvoa, jotta rakennuskosteuden kuivuminen myös alaspäin on mahdollista Kuvien lähde: Maanvastaiset alapohjarakenteet kosteustekninen mitoittaminen ja korjaaminen, TTY 2002 Maanvaraisen betonilaatan rakennuskosteuden kuivuttua kosteusvirran suunta on ylöspäin Lattianpäällysteen vaikutus lämmöneristämättömän betonilaatan kosteusjakaumaan Tässä tilanteessa laatan tai lämmöneristeen alla oleva muovikalvo toimisi tehokkaana kosteussulkuna varmistaen rakenteen kosteusteknistä toimivuutta Vesihöyryä läpäisevä lattianpäällyste Tiivis lattianpäällyste Kuvien lähde: Maanvastaiset alapohjarakenteet kosteustekninen mitoittaminen ja korjaaminen, TTY 2002

36 Onko salaoja pelkkä reikä maassa? Diffuusion vaikutuksesta siirtyvä vesihöyry Kapillaarivoimien vaikutuksesta siirtyvä vesi Painovoiman vaikutuksesta valuva vesi Onko salaoja pelkkä reikä maassa? Virtaako putkissa koskaan vettä?

37 Salaojituksen tärkein tehtävä on yleensä johtaa peruskaivantoon kerääntyvät sadeja sulamisvedet pois Maanvastaisten rakenteiden korjausperiaatteet onko pelkkä salaojitus riittävä toimenpide?

38 Sisäpuoliset korjausmenetelmät kapillaarikatkon rakentaminen Sisäpuoliset korjausmenetelmät hengittävä suolankeräyslaastirappaus

39 Maanvastaisten rakenteiden ilmatiivistäminen Lattianurkkien ilmatiivistäminen

40 Korjauskohteissa yksityiskohtien tiivistäminen voidaan tehdä esimerkiksi vedeneristysmassalla ja tiivistysnauhoilla Epoksipohjusteet toimivat kosteussulkuna ja kapselointikerroksena

41 Kapselointi- ja tiivistyskorjausten riskejä Rakenteiden kuivumiskyky heikkenee hallitsemattomien ilmavuotojen poistumisen sekä uusien vesihöyrynvastusta kasvattavien ainekerrosten lisäämisen seurauksena (vrt. esimerkiksi vesivahinkotilanteet sekä ulkoseinärakenteeseen upotettujen puupalkkien lahovauriot ja valesokkelirakenteet) Tiivistyksessä käytettävien materiaalien pitkäaikaiskestävyydestä ei ole kattavaa tietoa (vrt. esim. elastisten vedeneristys- ja saumamassojen kovettuminen pitkän ajan kuluessa) Lattiapinnan ja lattianurkkien tiivistäminen kasvattaa yleensä seinärakenteiden kosteusrasitusta, mikä edellyttää rakenteiden ja niiden kosteustilan huolellista selvittämistä sekä tapauskohtaista harkintaa muuten voidaan olla menossa ojasta allikkoon. Kapselointi- ja tiivistyskorjausten riskejä Tiivistyksessä ja kapseloinnissa käytettävien materiaalien diffuusiotiiviydestä ei ole tietoa tai se ei välttämättä ole riittävä kaikkien kaasumaisten epäpuhtauksien torjumiseksi (esim. öljyja PAH-yhdisteet) Kapseloinneissa käytettävät epoksihartsit ovat tekijöilleen haitallisia ja mahdollisesti tulevaisuuden haitta-aineita vaikeuttaen myöhempiä korjaustöitä

42 Rakenteita tiivistämällä ei voi korjata vesivahingon tai muun syyn aiheuttamaa aktiivista kosteusvaurioita!

43 Sisäpintojen ja sisäverhousten home- ja mikrobivaurioituneet materiaalit on aina poistettava Siivousvesien aiheuttamat kosteusvauriot ovat mahdollisia kaikenikäisissä rakennuksissa

44 Aika moni rakennus on vaurioitunut ensimmäisen kerran jo rakennusvaiheessa puutteellisen sääsuojauksen seurauksena Vanhoissa teollisuusrakennuksissa haitallisia aineita on imeytynyt rakenteisiin ja voivat aiheuttaa esteitä rakennuksen käytölle

45 Asbesti Mineraaliöljyt Raskasmetallit PAH-yhdisteet PCB Korjausten toteutus ja tiedonhallinta Usein tämä ratkaisee onnistumisen Alkuperäisen kuvan lähde: Sisäilmaongelmaisten koulurakennusten korjaaminen, Opetushallitus, 2008

46 Ilmatiiviiden rakenteiden toteuttaminen edellyttää valvontaa ja laadunvarmistusta

47 Ilmavuotoluvun mittaus, merkkiainekokeet ja lämpökuvaus osana laadunvarmistusta

48 Ilmavuotoluvun mittaus, merkkiainekokeet ja lämpökuvaus osana laadunvarmistusta Vanhojen ongelmien korjaamisen lisäksi on vältettävä myös uudet ongelmat - Betonilattioiden kosteudenhallinta ja päällystäminen Mikä kosteus sallittu? Parketti Laminaatti Muovimatto Linoleum Kumimatto Keraaminen laatta jne Maali Epoksi Akryyli Polyuretaani jne Päällystetty betonilattia Pinnoitettu betonilattia

49 Suomessa on tällä hetkellä maailman parhaimmat ja yksityiskohtaisimmat ohjeet päällystettävyyden arviointiin ja siitä huolimatta erityisesti tiiviiden julkisten tilojen muovimattojen asennus epäonnistuu lähes poikkeuksetta

50 Tasoitus ja liimaus nostavat pintakerrosten kosteuspitoisuutta merkittävästi Tilanne tasoituksen jälkeen Päällystyskelpoinen kuiva lattia ennen tasoitusta Tilanne lattianpäällysteen liimauksen jälkeen Kuvan lähde: Sami Niemi Muovi-, linoleum-, tekstiili- sekä kumimatot ja laatat Lattiapäällysteen vesihöyrynvastus Z vaikuttaa siihen, miten hyvin betonin kosteus pääsee poistumaan rakenteesta aiheuttamatta vahinkoa. Kosteus välittömästi lattiapäällysteen alla ei saa nousta yli 85 % RH Lattiapäällyste Liima Tasoite Betoni Rakenteen pintaosissa betonin ja tasoitteen RH tulee olla päällystyshetkellä 75 %, jotta osa liiman kosteudesta pystyy imeytymään betoniin Kosteusmittaus eli ns. arvostelusyvyys, missä raja-arvo alitettava ennen päällystämistä Kuvan lähde: Sami Niemi

51 Betonin kosteuden mittaaminen, uusi RT-kortti helmikuussa 2010 Päällystettävyyden arviointi edellyttää aina betonin suhteellisen kosteuden mittausta eri syvyyksiltä pintakosteusmittaria tarvitaan ainoastaan sopivien mittauskohtien paikantamisessa Mattopäällysteiden alustan kosteustilanne on helppo tarkastaa viiltomittauksella

52 Pöly heikentää valmiin rakennuksen sisäilman laatua erityisen vaarallista se on rakennustyön aikana! Lähde: A. Seppälä Total Quality Oy Pölyn ja hiukkasten vaikutus terveyteen Lähde: Hengitysliitto Heli Ry

53 Pöly sisältää rakennukseen sen historian aikana kertyneitä epäpuhtauksia Puhtausluokan P1 rakennus- ja ilmanvaihtotöiden lähtökohdat

54 Puhtausluokan P1 sallitut pölykertymät!!!! Mittaus BM Dustdetector mittalaitteella vähintään 2 tuntia siivouksen jälkeen Rakennustyömaan keskuspölynimuri on tehokkain apuväline pölynhallinnassa

55 Korjausten onnistumisen jälkiseuranta Sisäilmastokysely Harkinnan mukaan sisäilman laadun seurantamittaukset talviaikana (esim. pölykertymän mittaukset, laskeutuneen pölyn mikrobianalyysit, mineraalivillakuidut, voc-analyysit) Ilmanvaihdon toiminnan tehostettu seuranta (ilmanvaihtuvuus ja rakennuksen painesuhteet) havaittava pöly tai lika veto 80 liian korkea huonelämpötila heikko v alaistus tai häikäisy 40 vaihteleva huonelämpötila melu 0 liian matala huonelämpötila muiden tupakointi tunkkainen ilma Rakennus a Rakennus b käsien ärsytys väsymys 40 sähköisyys epämiellyttävä haju pää: raskas kuiva ilma pää ja korvat: ärsytys 20 päänsärky kasvot: ihoärsytys 0 pahoinvointi tai huimaus yskä keskittymisvaikeudet kurkun ärsytys silmien ärsytys Rakennus a Rakennus b* nenän ärsytys Viestintä ja tiedottaminen Tutkimustulosten ja ongelmien avoin ja mahdollisimman pikainen tiedottaminen Lisätieto ja riskin ymmärtäminen lisäävät yleensä sen hyväksyttävyyttä Viestinnällä ei voi paikata huonoa rakentamisen laatua tai peitellä kepulikonsteja. Sen sijaa huonolla viestinnällä voidaan pahimmillaan pilata paljon. "Saastuneen rakennuksen" tai "hometalon" maineessa olevan kohteen peruskorjauksessa tarvitaan teknisen osaamisen rinnalla myös vankkaa vuorovaikutus- ja riskiviestinnän osaamista Korjausmenetelmät ja niihin liittyvät mahdolliset riskit Jälkiseurantatutkimuksista ja niiden tuloksista tiedottaminen

56 Yleistä sisäilmaongelmiin liittyvästä viestinnästä ja tiedotuksesta Lähtötilanteesta korjauksen valmistumiseen voi kulua useita vuosia. Kiinteistön käyttäjät voivat kokea venyvän aikataulun kiinteistön omistajan ja kiinteistönhuollon välinpitämättömyytenä Asioihin on luonnollista reagoida tunteella, kun koetaan oman tai läheisen henkilön terveyden olevan vaarassa tai kun koetaan, että omiin ongelmiin suhtaudutaan vähättelevästi Negatiiviset asiat ja ohimennen todetut lausahdukset muistetaan parhaiten (esim. Tämä talohan on ihan homeessa! ) Tutkimukset, korjausratkaisut ja vaikutelma huolellisesti tehdystä korjaustyöstä on myytävä käyttäjille. Erityisesti, jos tilojen aikaisemmat käyttäjät ovat muuttamassa tiloihin takaisin. Kiinteistön omistajan, kiinteistönhuollon, korjaustyöntekijöiden ja käyttäjän välinen luottamus on säilytettävä Viestinnän on oltava avointa ja kansantajuista. Lisäksi viestinnän tulee jatkua koko hankkeen ajan.