MARKO LEVOLA OHJE JULKISEN RAKENNUKSEN SISÄILMAKORJAUKSEN RAKENNUTTAJALLE. Opinnäytetyö, Rakennusterveysasiantuntija

Transkriptio

1 MARKO LEVOLA OHJE JULKISEN RAKENNUKSEN SISÄILMAKORJAUKSEN RAKENNUTTAJALLE Opinnäytetyö, Rakennusterveysasiantuntija RTA Helsinki

2 Tiivistelmä Rakennusterveysasiantuntijan koulutusohjelma 45 op Tekijä(t) Marko Levola Opinnäytetyön nimi Ohje julkisen rakennuksen sisäilmakorjauksen rakennuttajalle Ryhmä RTA Sivu- ja liitesivumäärä Sisäilmakorjauksia on Porin kaupungin toimesta tehty n luvun alusta alkaen ja niiden käytännöt ovat olleet vaihtelevia niin myös korjausten onnistuminen. Useissa tapauksissa sisäilmakorjaukset eivät ole käyttäjien kokemusten mukaan auttaneet, vaan oireista on raportoitu korjausten jälkeenkin. Joissain tapauksissa ongelmien on koettu jopa lisääntyneen. Ammattitaitoisen rakennuttajan rooli on sisäilmakorjauksen onnistumisen kannalta oleellisen tärkeä, sillä rakennuttaja on ainut henkilö, joka on hankkeessa mukana alusta aivan loppuun asti. Tämän lopputyön tavoitteena on parantaa ja yhtenäistää sisäilmakorjausten rakennuttamisen käytäntöjä Porin kaupungilla ja tällä tavoin edesauttaa sisäilmakorjausten onnistumista. Lopputyö on osa laajempaa kokonaisuutta Parempi Sisäilma Poriin. Se on tehty Porin kaupungin Teknisen Palvelukeskuksen rakennuttajainsinöörien käyttöön, mutta on monelta osin suoraan yleistettävissä muihinkin kuntiin ja kaupunkeihin. Työn pääasialliset tutkimusmenetelmät ovat kirjallisuusselvitykset, asiantuntijahaastattelut ja case-kohteiden analysointi. Työssä laadittiin rakennuttajien työkaluiksi mm. kilpailutuksissa käytettävät laatukriteerit, rakennuttajan muistilista ja valvontasuunnitelmapohja. Sisäilmakorjauksia tehdessä asenne ratkaisee. Onnistumisen kannalta kriittiset työvaiheet on tiedostettava ja tekijät on opastettava ja motivoitava. Huolellisen työsuorituksen lisäksi on hallittava työmaan puhtaus. Lisäksi on muistettava, että hyvällä viestinnällä ei pysty paikkaamaan epäonnistunutta korjausta, mutta huonolla viestinnällä voi pilata onnistuneen korjauksen. Avainsanat Sisäilmakorjaus, rakennuttaminen, julkinen hanke Luottamuksellisuus julkinen 1

3 Abstract Healthy Buildings Training Programme 45 cr Author(s) Marko Levola Title A guide to a project manager of an indoor climate remediation project Class RTA No. of pages and annexes Indoor climate remediation projects have been conducted at city of Pori since the beginning of the 21 st century. The practices in these projects have varied, so have the results. In many cases the remediation projects have not given a remedy to the indoor climate problems. Sometimes the problems have even got worse. A skilled project manager is a key player in an indoor climate remediation project, because he/she is the only person who is involved in the project since the very beginning till the end. The aim of this thesis is to improve and unify the practices of indoor climate remediation projects at the City of Pori, thus promoting good results in the projects. This thesis is part of a large program Getting Better Indoor Air at the City of Pori. Although this thesis is mainly for internal use, can the results be applied in other cities and public projects as well. The main methods in this study have been literature review, case studies and discussions with experts. In-house tools were made in this study to help project managers work. Right attitude is the decisive factor to a successful indoor climate remediation project. The project manager has to be aware of crucial points in a project. The best practices have to be guided to workers, who also have to be motivated. Furthermore, one has to bear in mind that dirty building site and poor communication can spoil an indoor climate remediation project. Keywords Indoor climate remediation project, project management, public project Confidentiality: public 2

4 Sisällysluettelo ESIPUHE Johdanto Sisäilmakorjaushankkeen osapuolet Sisäilmakorjaushankkeen vaiheet Sisäilmakorjaushankkeen hankinnat Yleistä hankintojen kilpailutuksesta Suunnittelijoiden kilpailutus Valvojien kilpailutus Urakoitsijoiden kilpailutus Sisäilmakorjauksen ohjaus ja valvonta Työmaan ohjaus Työmaan puhtauden hallinta Työmaan kosteudenhallinta Rakennustöiden valvonta LVI-töiden valvonta Ilmanvaihtotöiden valvonta Putkitöiden valvonta Sähkötöiden valvonta Tilojen käyttöönotto korjausten jälkeen Jälkiseuranta Viestintä hankkeen eri vaiheissa Viestinnän periaatteet Työmaan esittely osana viestintää Viestintä Porin kaupungin hankkeissa

5 9. Yhteenveto ja päätelmät LÄHDELUETTELO LIITELUETTELO

6 ESIPUHE Tämä työ on tehty opinnäytteenä rakennusterveysasiantuntijan tutkintoa varten Porin kaupungin palveluksessa. Työhön on summattu kokemuksia ja hyviä käytäntöjä Porin kaupungilla toteutetuista sisäilmakorjauksista. Toivon, että siitä on hyötyä muillekin sisäilmakorjauksia rakennuttaville. Työn ohjaajina olivat Sari Honkanen Lahden kaupungin Tilakeskuksesta ja Piritta Salmi FCG Finnish Consulting Group Oy:stä. Suuret kiitokset ohjaajille neuvoista ja rakentavasta kritiikistä. Kiitän myös Porin kaupungin sisäilmatyöryhmää ja erityisesti sen puheenjohtajaa Jouni Lehtistä hyvistä keskusteluista. Suuret kiitokset myös Ratekon Helmi Kokotille hyvistä kommenteista. Kiitos myös työnantajalleni Porin kaupungin tekniselle palvelukeskukselle siitä, että se on antanut mahdollisuuden osallistua tälle kurssille. Lopputyön tekeminen muiden työkiireiden ja lapsiperheen hektisen arjen keskellä oli ponnistus, josta en ehkä olisi selvinnyt ilman personal traineriani Rikiä. Hän oli uupumaton kaverini ja motivoijani lenkkipoluilla ja ansaitsee palkinnoksi mehevän ydinluun. Noormarkussa Marko Levola 5

7 KESKEISET LYHENTEET JA KÄSITTEET Sisäilma on rakenteiden rajaamalla alueella olevaa ilmaa /21/. Sisäilmasto-ongelma (sisäilmaongelma) on tilojen käyttäjille haittaa aiheuttava tavanomaisesta poikkeava sisäympäristöolosuhde tai siihen vaikuttava tekijä. Sisäilmasto-ongelmien syinä voi olla esimerkiksi kosteus- ja homevaurio, vesivahinko, rakennusmateriaaleista aiheutuva kemiallinen päästö, orgaaninen pöly, rakennusvirheistä tai toiminnasta aiheutuva vika tai virheellinen ylläpito /21/. Sisäilmastoselvitys (sisäilmatutkimus) on rakennusterveysasiantuntijan tai vastaavan asiantuntijaryhmän tekemä tekninen selvitys, jonka tavoitteena on selvittää sisäilmasto-ongelmien laajuutta, mahdollisia ongelmien aiheuttajia ja niiden syitä sekä ehdottaa toimenpiteitä, joilla ongelmien aiheuttajia merkittävästi vähennetään tai poistetaan. Sisäilmastoselvityksessä selvitetään yleensä rakennus- ja taloteknisiä tekijöitä sekä sisäilman laatua ja olosuhteita. Selvityksen sisältö suunnitellaan taustatietojen, käyttäjähavaintojen sekä mahdollisten arviointikäynnin ja sisäilmastokyselyn tuosten perusteella /21/. Sisäilmakorjaus on rakennukseen, rakennuksen osaan, rakenteeseen tai rakennukseen kuuluvaan järjestelmään kohdistuva korjaus, jonka tarkoituksena on poistaa sisäilmasto-ongelman aiheuttaja. Sisäilmatyöryhmä on eri alojen asiantuntijoista ja tilan käyttäjien edustajista koostuva työryhmä, jonka tehtävänä on suunnitella ja koordinoida sisäilmasto-ongelmien ratkaisuprosessia sekä arvioida selvitysten tuloksia tarvittavine toimenpiteineen. Sisäilmaryhmä suunnittelee ja huolehtii myös prosessin aikana tapahtuvan viestinnän eri osapuolille. Lisäksi useissa kunnissa ja suurissa organisaatioissa on koordinoiva sisäilmaryhmä, jolla on yleensä etenkin ohjauksellisia tehtäviä, kuten selvitys- ja viestintäohjeiden laatimista, kouluttamista ja prosessien seurantaa /21/. Mikrobi eli mikro-organismi on mikroskooppisen pieni eliö. Mikrobeja ovat homeet, hiivat, lahottajasienet, bakteerit, arkit, alkueläimet, levät ja virukset. VOC (volatile organic compound) tarkoittaa haihtuvia orgaanisia yhdisteitä. 6

8 TVOC (total volatile organic compounds) tarkoittaa haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kokonaispitoisuutta. RH (relative humidity) eli ilman suhteellinen kosteus. Suhteellinen kosteus on todellisen vesihöyrynpaineen ja kyllästyshöyrynpaineen välinen suhde tietyssä lämpötilassa. Se siis kertoo, montako prosenttia absoluuttinen kosteus on vallitsevan lämpötilan kyllästyskosteudesta. Suhteellisen kosteuden yksikkö on prosentti. RTA eli rakennusterveysasiantuntija. Henkilösertifioitu rakennusterveysasiantuntija on terveydensuojelulain (763/1994) mukainen ulkopuolinen asiantuntija. LVIS on lyhenne, joka tulee sanoista lämpö, vesi, ilma, sähkö. IV on lyhenne sanasta ilmanvaihto. ARK on lyhenne sanasta arkkitehti. RAK on lyhenne sanasta rakenne. TATE on lyhenne sanasta talotekniikka. Tarveselvitys on rakennushankkeen vaihe, missä perustellaan tilanhankinnan tarpeellisuus tai olemassa olevan tilan muutostarve. Tarveselvityksessä kuvataan tiloille asetettavat vaatimukset, määritetään vaihtoehtoiset ratkaisut ja arvioidaan niiden edullisuus. Tarveselvityksen perusteella tehdään hankepäätös, tai jos sitä ei tehdä, hanke päättyy siihen. Hankesuunnittelu on rakennushankkeen vaihe, missä asetetaan rakennushankkeelle täsmälliset laajuutta, toimivuutta, laatua, kustannuksia, ajoitusta ja ylläpitoa koskevat tavoitteet. Hankesuunnittelun tuloksena syntyy hankesuunnitelma. Hankesuunnittelua seuraa usein investointipäätös. 7

9 Rakennusfysiikka on tieteen ala, joka tutkii rakennusten ja rakenteiden lämpö- ja kosteusteknistä sekä akustista toimintaa. HEPA-suodatin (high efficiency particulate air filter) on suodatin, jonka määritelmän mukaan tulisi poistaa vähintään 99,97 % mm. pölystä, siitepölystä ja bakteereista. 8

10 1. JOHDANTO Nykyään rakennusten sisäilmaongelmista puhutaan paljon. Yleisessä keskustelussa kaikki sisäilmaongelmat mielletään homeongelmiksi. Ainakin tällaiseen johtopäätökseen tulee, kun tarkastelee lehtien homekouluartikkeleita. Jos rakennuksesta löytyy kosteusvaurio, ja sen yhteys oireiluihin pystytään toteamaan, on syy-seuraussuhde helppo ja korjaukset voivat olla suhteellisen helposti toteutettavissa. Totuus on kuitenkin paljon monimutkaisempi, sillä home on hiivojen, lahottajasienten ja bakteerien ohella vain eräs mikrobi, ja sisäilmaongelmia voivat aiheuttaa mikrobien lisäksi myös mm. rakennusmateriaaleista vapautuvat VOC:it (eli haihtuvat orgaaniset yhdisteet) ja teolliset kuidut mm. mineraalivilloista. Märkien betonilattioiden ja tasoitteiden päälle liian nopeasti liimatut muovimatot ovat aiheuttaneet paljon ongelmia. Mahdollisesti nykyaikaiset vesiohenteiset liimat ovat perinteisiä liimoja herkempiä reagoimaan liialliseen kosteuteen alkalisilla tasoitteilla? Useimpien liimojen ja mattojen kriittisenä kosteutena pidetään n. RH=85 %, joka ei saa ylittyä rakenteen elinkaaren aikana. Työterveyslaitoksen tutkimuksessa on saatu viitteitä, etteivät uudet matot kestäisi 85 % suhteellista kosteutta /19/. Lisäksi on huomattava, että vaikka betonilaatta olisikin riittävän kuiva, voi kostea lattiatasoitekin käynnistää liiman tai maton kemiallisen hajoamisreaktion, jonka tuloksena syntyy haitallisia yhdisteitä. Ilmanvaihdon alipaineisuus voi vetää korvausilmaa likaisten rakenteiden läpi tuoden näin esiin piileviä ongelmia, jotka muuten voisivat olla aiheuttamatta haittaa. Tällaisia piileviä ongelmia ovat esimerkiksi alapohjaan jätetyt muottilaudat, vanhat orgaaniset eristetäytöt tai vaikkapa tilkerakojen kostuneet orgaaniset eristeet. Vanhoja rakenteita arvioitaessa onkin huomattava, ettei hometta vielä 80- tai 90-luvullakaan pidetty lahoamisen veroisena ongelmana. Syynä lienee se, että home se ei lahottajasienten tavoin laske puun lujuutta /16/. Porin kaupungilla on ollut vakinainen sisäilmatyöryhmä vuodesta Liitteessä 1 on ryhmän kokoama tilasto, jonka mukaan Porin kaupungin hallinnoimissa rakennuksissa on vuosina ollut eri asteisia sisäilmaongelmia yhteensä 168 rakennuksessa. Näiden rakennusten ongelmat ovat koskettaneet huomattavaa joukkoa rakennuksessa työskenteleviä ja oleskelevia ihmisiä. Varsinaisia sisäilmakorjauksia Porin kaupungin hallinnoimissa rakennuksissa on tehty n. vuodesta 2000 alkaen, ja muutaman viime vuoden aikana niiden määrä on vahvasti lisääntynyt. Esimerkiksi vuosina eri kokoisia sisäilmakorjauksia oli meneillään seitsemässä koulurakennuksessa, neljässä päiväkodissa ja viidessä muussa rakennuksessa. 9

11 Tämän lopputyön tavoitteena on parantaa ja yhtenäistää sisäilmakorjausten rakennuttamisen käytäntöjä Porin kaupungilla ja tällä tavoin edesauttaa sisäilmakorjausten onnistumista. Ohje on tehty Porin kaupungin Teknisen Palvelukeskuksen rakennuttajainsinöörien käyttöön, mutta se on monelta osin suoraan yleistettävissä muihinkin kuntiin ja kaupunkeihin. Tämän RTAkurssin lopputyönä valmistunut ohje on osa laajempaa kokonaisuutta Parempi Sisäilma Poriin, johon liittyen tehdään yhteensä neljä RTA-lopputyötä. Alla olevassa kuvassa on esitetty sisäilmaongelman ratkaisun koko kaari. Tämä työ käsittelee vaiheita korjaussuunnittelusta seurantavaiheeseen. Kuva 1. Sisäilmakorjaushankkeen kaari haittailmoituksesta seurantavaiheeseen. 2. SISÄILMAKORJAUSHANKKEEN OSAPUOLET Vaativassa sisäilmakorjaushankkeessa on usein enemmän osapuolia kuin vastaavan laajuisessa uudisrakennus- tai peruskorjaushankkeessa, sillä sisäilmaan liittyvät kysymykset edellyttävät tutkijoiden, terveysvalvontaviranomaisten, työterveyshuollon ja sisäilmatyöryhmän osallistumista hankkeeseen. Sisäilmakorjaus voi olla paikallinen kosteusvauriokorjaus, laaja moniongelmaisen sisäilmakohteen korjaus, tai jotakin niiden väliltä. Sisäilmakorjaus voidaan tehdä myös osana koko rakennuksen peruskorjausta. 10

12 Kuvassa 2 on esitetty hankkeen osapuolet ja osapuolten välistä vuorovaikutusta kuvaavat nuolet. Kuva 2. Tyypillisen sisäilmakorjaushankkeen osapuolet ja osapuolten välinen tiedonsiirto. Rakennuttajan tehtävä on hankkia korjaushankkeelle sen laadun ja laajuuden edellyttämät suunnittelijat, valvojan (tai valvojat) ja urakoitsijat. Rakennuttajan vastuulla on koko hankkeen koordinointi tutkimusvaiheesta ja suunnittelusta urakoiden vastaanottoon ja edelleen jälkiseurantaan. Sisäympäristön tutkija ja rakenteiden kuntotutkija tai tutkimusryhmän vetäjä ovat asiantuntijoina hankkeessa mukana suunnittelu- ja toteutusvaiheissa. Tällä tavoin varmistetaan korjauksen onnistumisen kannalta oleellisten tietojen siirtyminen suunnitelmiin ja toteutukseen. Sisäilmakorjaussuunnittelijan (l. kosteusvaurion korjaussuunnittelija, rakennusfysiikan suunnittelija) lisäksi hankkeessa voidaan tarvita rakennesuunnittelijaa, arkkitehtia, lviasuunnittelijaa ja sähkösuunnittelijaa. Rakennusteknisten töiden valvojan on omattava korjaushankkeen edellyttämät tiedot ja kokemus (esim. mikrobipurku-, tiivistys- ja kapselointityöt). LVI- ja sähkötöiden laajuudesta riippuen on harkittava ao. lvi-valvojan ja sähkövalvojan ottamisesta hankkeeseen. Käyttäjän 11

13 edustaja ja työterveyshuolto otetaan mukaan projektipalavereihin molemmansuuntaisen tiedonkulun parantamiseksi. Avoin tiedonkulku käyttäjien suuntaan parantaa oleellisesti hankkeen onnistumisen edellytyksiä. Terveydensuojeluviranomaiselle (terveystarkastaja) on vähintään tiedotettava heti kun ongelma on havaittu. Terveystarkastaja arvioi mahdollisen terveyshaitan ja antaa tarvittaessa käyttöä koskevia rajoituksia tai kieltoja. Terveysvalvonta toimii terveydensuojelulain (763/1994) mukaisena viranomaisena ja soveltaa em. lakia sekä terveydensuojeluasetuksen (1280/1994) ja asumisterveysasetuksen 1 (545/2015) mukaisia pykäliä päätöksenteossa. Terveyshaitta määritellään terveydensuojelulain 27 :n mukaan: Jos asunnossa tai muussa oleskelutilassa esiintyy melua, tärinää, hajua, valoa, mikrobeja, pölyä, savua, liiallista lämpöä tai kylmyyttä taikka kosteutta, säteilyä tai muuta niihin verrattavaa siten, että siitä voi aiheutua terveyshaittaa asunnossa tai muussa tilassa oleskelevalle, toimenpiteisiin haitan ja siihen johtaneiden tekijöiden selvittämiseksi, poistamiseksi tai rajoittamiseksi on ryhdyttävä viipymättä. Terveystarkastaja voi tulla jo alkuvaiheessa mukaan ongelman ratkaisuun, kuitenkin viimeistään ennen hankkeen valmistumista. Mikäli kohteella on erillinen sisäilmaryhmä, kuuluu terveystarkastajan olla siinä mukana. Terveystarkastaja hyväksyy käyttöä turvaavat toimenpiteet ja päättää rakennuksen käyttökieltoon asettamisesta. Tehtyjen korjausten jälkeen terveystarkastaja hyväksyy kohteen käyttöönotettavaksi. Työsuojeluviranomainen (aluehallintovirasto, AVI) valvoo työpaikkojen työolosuhteita noudattaen Työturvallisuuslakia (738/2002). Koska työpaikan terveellinen sisäilma on edellytys turvalliselle ja tuottavalle työympäristölle, kuuluu työsuojeluviranomaiselle myös työpaikan sisäilmasto-olosuhteiden valvonta. Rakennusvalvontaviranomainen myöntää rakennusluvan. Hanke vaatii normaalin rakennuslupamenettelyn, mikä hanke sisältää rakennusluvan alaisia töitä, kuten esimerkiksi tilojen käyttötarkoituksen muutoksia, palo-osastointien muutoksia tai muutoksia kantaviin rakenteisiin. 1 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista

14 3. SISÄILMAKORJAUSHANKKEEN VAIHEET Sisäilmakorjaushankkeen lähtökohtana on riittävä tieto kohteen sisäilmaongelmien aiheuttajista. Lähdettäessä tutkimaan sisäilmaongelmia, tutkija tutustuu kohteeseen, sen korjaushistoriaan ja mahdollisiin aiempiin selvityksiin. Tämän lähtötilanneselvityksen perusteella tutkija tekee tutkimussuunnitelman. Rakennuksen kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus on aina räätälöitävä kohteen mukaan /17/. Tutkimusmenetelmiä voivat olla aistinvaraiset arviot, kohteessa suoritettavat mittaukset ja laboratorioanalyysit. Tutkimuksessa voidaan ottaa esim. ilmanäytteitä, materiaalinäytteitä ja pölykertymänäytteitä. Rakenteiden kuntotutkimus voi sisältää rakenneavauksia ja kosteusmittauksia. LVIS-teknisessä kuntotutkimuksessa voidaan selvittää myös esim. ilmanvaihtojärjestelmän tai vaikkapa viemäreiden kunto. Tutkimuksen sisältö ja laajuus riippuvat ongelman laajuudesta. Onko kyseessä paikallinen ja suhteellisen helposti tunnistettava, esim. vanhasta korjaamatta jääneestä vesivuodosta aiheutunut paikallinen vaurio, vai laajempi ongelma, jossa syy-seuraus ei ole aivan ilmeinen. Kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus sisältää suoritettujen tutkimusten raportoinnin ja niiden perusteella annetut toimenpidesuositukset. Tutkimusvaiheen jälkeen hanke jatkuu korjaushankkeiden yleistä vaiheistusta noudattaen huomioiden kuitenkin sisäilmakorjauksen erityispiirteet ja riskialttiit vaiheet. Kosteus- ja sisäilmateknisen kuntotutkimuksen tilaa ja teettää tavallisesti rakennuksen omistaja tai tämän valtuuttamana esim. rakennuttajainsinööri. Rakennuksen kunnon arvioinnin ja korjaamisen prosessi voidaan esittää kuvan 3 kaaviolla /1/. 13

15 Kuva 3. Rakennuksen kunnon arvioinnin ja korjaamisen prosessi sisäilmasto- ja kosteusvauriokorjauksissa /1/. Päätöksen rakennuksen korjaamisesta tekee rakennuksen omistaja. Päätöksen jälkeen sisäilmakorjaushanke etenee talonrakennushankkeiden yleistä vaihejakoa noudatellen. Hankkeen koosta ja tyypistä riippuen vaiheita painotetaan vastaamaan hankkeen erityispiirteitä. Rakennushankkeet voidaan jakaa sisällöllisesti ja ajallisesti kuuteen eri vaiheeseen: 1) tarveselvitys, 2) hankesuunnittelu, 3) rakennussuunnittelu, 4) rakentamisen valmistelu, 5) rakentaminen ja 6) käyttöönotto. Sisäilmakorjaushankkeissa on näiden lisäksi viimeisenä 7) seurantavaihe. Seuraavassa on käsitelty sisäilmakorjaushankkeen erityispiirteitä em. vaiheissa: 14

16 1) Tarveselvitys ja 2) hankesuunnittelu Sisäilmakorjaushankkeessa hankkeen tarpeellisuus on hyvinkin tiedossa, joten erillistä tarveselvitystä ei tarvita, ellei aikomus ole tehdä samassa yhteydessä merkittäviä tilamuutoksia tai lisärakentamista. Sen sijaan ainakin suuremmissa sisäilmahankkeissa olisi suositeltavaa tehdä hankesuunnitelma, missä päätetään suuntaviivat minkä mukaan hanketta lähdetään viemään eteenpäin. Rakennuttajan harkittavaksi jää, minkä tasoinen hankesuunnitelma on tarpeen, mutta siinä voidaan esimerkiksi selvittää mikä vaihtoehtoisista toteutusmalleista otetaan lähtökohdaksi: esim. mitä puretaan kokonaan ja korvataan uudella, ja mahdollisesti mitkä vaurioituneet rakenteet jätetään kapseloituna ja tiivistettynä ennalleen. Edelleen, hankesuunnitelmassa esitetään sisäilmakorjausten lisäksi mahdollisesti tehtävät tilamuutokset ja uudisrakentamisen laajuus. Toteutusvaihtoehtojen systemaattista puntarointia varten hankesuunnitelman liitteeksi voi tehdä matriisin, jossa vaihtoehtoihin liittyvät riskit ja edut sekä hinta-arviot on esitetty. Hankkeesta riippuen voi matriisilla korvata tekstimuotoisen hankesuunnitelman. Selkeä esitystapa edesauttaa päätöksentekoprosessia teknisessä lautakunnassa ja kunnanhallituksessa. Mikäli korjaushankkeessa päädytään sisäilmakorjausten lisäksi toteuttamaan merkittäviä tilamuutoksia, tehdään hankkeen kokoon nähden riittävän kattava tarveselvitys, jonka pohjalta päätetään rakennushankkeeseen ryhtymisestä eli tehdään hankepäätös. Mikäli hankkeeseen ryhdytään, toimii tarveselvitys ohjenuorana jatkosuunnittelulle. Pienemmissä hankkeissa tarveselvitys ja hankesuunnittelu usein yhdistetään ja tuloksista kootaan hankesuunnitelma. Laajemmissa hankkeissa tehdään erillinen hankesuunnittelu, mikä pitää sisällään rakennushankkeen tarpeen ja toteutusmahdollisuuksien yksityiskohtaisen selvittämisen. Sisäilmakorjaushankkeen onnistuminen edellyttää riittävää tietoa lähtötilanteesta ja rakennuksen kunnosta. Hankesuunnittelua varten tarvitaan kosteus- ja sisäilmateknisen kuntotutkimuksen toimenpidesuositukset. Lisäksi on suositeltavaa tehdä rakenteet ja talotekniikan kattava kuntoarvio tai -tutkimus koko rakennuksesta, myös niiltä osin, kun vaurioita tai oireita ei ole tiedossa. Tämä on tärkeää siksi, että korjaustyöt osataan suunnitella riittävän laajoina. Toisaalta ylikorjaamistakin pitää välttää. 15

17 3) Korjaussuunnitteluvaihe (rakennussuunnittelu) Korjaussuunnitteluvaiheessa (rakennussuunnittelu) tehtävien korjaussuunnitelmien lähtökohtana on kohteesta tehdyt kosteus- ja sisäilmatekniset kuntotutkimukset ja mahdollinen korjaustarveselvitys. Lisäksi suunnittelun taustatiedoiksi tarvitaan vanhat suunnitelmat ja selvitetään niiden paikkansapitävyys, hyödynnetään jo aikaisemmin tehdyt kuntoarviot, kuntoselvitykset ja kiinteistön pitkän tähtäimen kunnossapitosuunnitelma (PTS). Kosteus- ja sisäilmateknisten kuntotutkimusten lisäksi selvitetään rakennuksen kaikkien rakenteiden kunto. Teknisten järjestelmien kunnosta tehdään yksityiskohtainen selvitys eli LVISkuntotutkimus. Laajimmillaan se sisältää viemärit, lämpö- ja vesijohdot, ilmanvaihtojärjestelmän ja sähköasennukset (LVIS-kuntotutkimus). Lähtötiedoiksi tulee kartoittaa myös asbestit ja muut mahdolliset haitta-aineet (asbesti- ja haitta-ainekartoitus). Joskus on tarpeen selvittää maaperän saastuneisuutta. Usein korjaushankkeissa tavoitteena on myös rakennuksen energiatalouden parantaminen, jolloin voidaan taustatiedoiksi selvittää mm. lämpövuotoja. Energiamääräykset on huomioitava kaikissa luvanvaraisissa korjaushankkeissa. Mahdollisia tilamuutoksia tai lisärakentamista varten toteutussuunnitteluvaiheessa määritetään hankeohjelman pohjalta yksityiskohtaiset tilatarpeet ja vaatimukset tiloille. Ilmavuotoluvun (q50) mittaus ja lämpökamerakuvaus lähtötiedoksi peruskorjattavassa rakennuksessa ovat osoittautuneet hyväksi tavaksi. Samalla paljastuu ilmavuotopaikkoja, joilla saattaa myös olla vaikutusta rakennuksen sisäilmaan. Rakennuksen kosteus- ja sisäilmateknisten sekä LVIS-kuntotutkimusten ja hankesuunnitelman pohjalta tehdään korjaussuunnitelmat. Päävaihtoehtoina rakenteiden korjauksissa ovat joko vaurioituneiden rakenteiden poisto kokonaan ja korvaaminen rakennusfysikaalisesti oikein toimiviksi, tai vanhojen rakenteiden korjaus ilmatiivistys- ja haitta-ainesulkumenetelmin, jotka estävät haitallisten aineiden pääsyn rakenteista. Molemmissa vaihtoehdoissa on tarkistettava ja tarvittaessa korjattava ilmanvaihdon toiminta tasapainoiseksi niin, ettei se ilme korvausilmaa hallitsemattomasti rakenteiden läpi. LVIS-tekniikan uusimistarve päätetään niiden kuntotutkimusten perusteella. Koska esim. viemärien uusiminen edellyttää usein raskaita rakennustöitä, on suositeltavaa uusia sisäilmakorjaushankkeen yhteydessä kaikki sellainen tekniikka, joka kuntotutkimuksen perusteella olisi saavuttamassa teknisen käyttöikänsä ennen seuraavaa peruskorjausta. 16

18 4) Rakentamisen valmistelu Viimeistään rakentamisen valmisteluvaiheessa tehdään päätös hankkeen toteutusmuodosta (urakkamuoto) ja laaditaan tarvittavat tarjouspyyntöasiakirjat. Kosteusvaurion kuntotutkija (KVKT) tai tutkijaryhmän vetäjä tarkistaa asiakirjat teknisten seikkojen osalta niin, että tarjouspyynnössä on huomioitu tutkimuksien osoittamat tarpeelliset työt. Urakkaohjelmaan tai sen liitteeksi tulee panna selostus hankkeen onnistumisen kannalta oleellisista ja erityisesti valvottavista työvaiheista. Urakoiden kilpailutus tulisi tehdä laatupisteytyksellä, missä laadulla on hintaa isompi painoarvo. Viimeistään hankkeen valmisteluvaiheessa on syytä ottaa mukaan myös pätevä rakennusvalvoja, jolla on sisäilmakorjaushankkeisiin tarvittava osaaminen ja kokemus. Valvonta voidaan tarpeen tullen hankkia ulkopuoliselta asiantuntijalta suunnittelun tapaan. Tällöin oleellista on kuitenkin varmistaa valvojan pätevyys ja varmistaa, että hänellä on mahdollisuus käyttää riittävästi aikaa hankkeelle. Korjaustöiden ajaksi tarvitaan useimmiten väistötilat. Lisäksi ennen töiden alkua täytyy korjattavat tilat tyhjentää irtaimistosta. Irtaimisto viedään joko hävitettäväksi tai puhdistetaan. Väistötiloihin muuttamisesta ja irtaimiston puhdistuksesta tehdään Porin kaupungilla toinen RTAlopputyö /13/. Kosteusvaurion kuntotutkija ja korjaussuunnittelijat määrittelevät tarvittaessa toimenpiteet, joilla tilojen käyttöaikaa voidaan jatkaa väistötilojen saamiseen tai korjaustöiden alkuun asti. Rakennuksesta ja tehtävistä korjauksista riippuen voi olla mahdollista vaiheistaa työt niin, että osaa tiloista voidaan käyttää korjausten aikanakin. Mahdollisia toimenpiteitä sisäilmaongelmaisen rakennuksen käytön jatkamiselle voivat olla mm. seuraavat sisäilman laatua parantavat korjaukset: - Rakenteiden ilmatiiviyden parantaminen. Lähinnä kyseeseen tulee liittymiin pintaasennuksena tehtävät elastiset massaukset ja läpivientien ja aukkojen tiivistykset. - Mahdollisen ryömintätilan, maanalaisten putkitunneleiden yms. alipaineistus suhteessa muihin tiloihin. Käytetään kanavapuhaltimia, huippuimureita tms. koneellista poistoilmanvaihtoa. - Tilojen ilmanvaihdon parantaminen ilmanvaihtokoneiden säädöin tai tiloihin asennettavien tulo-/poistokoneiden avulla. - Ilmanvaihtojärjestelmän nuohous. 17

19 - Edellä mainituilla toimenpiteillä parannetaan rakennuksen painesuhteiden hallintaa niin, että päästään mahdollisimman lähelle tasapainotilaa suhteessa ulkoilmaan. - Rakenteiden tiivistyksellä ja painesuhteiden hallinnalla on tarkoitus saada ilmavuodot rakenteista loppumaan tai ainakin oleellisesti vähenemään. - Lisätään tilojen siivousta niin, että myös ns. yläpölyt ovat jatkuvan, säännöllisen siivouksen piirissä. - Edellä mainittujen toimenpiteiden lisäksi voidaan harkita ilmanpuhdistimien käyttöä. 5) Rakentaminen l. toteutusvaihe Toteutusvaiheen aluksi suositellaan järjestettäväksi yhteispalaveri, johon osallistuvat kosteusvaurion kuntotutkija, suunnittelijat, valvoja ja urakoitsijat. Palaverissa käydään korjaustoimenpiteet läpi korostaen onnistumisen kannalta tärkeimpiä seikkoja: - Sisäilmakorjaukset edellyttävät usein huolellista ja tarkoin ohjeiden mukaan tehtävää työnsuoritusta. Siksi onkin oleellista, että vaativien työvaiheiden tekijöille korostetaan oikeanlaisen asenteen merkitystä. Lisäksi tekijöille on annettava tarvittava perehdytys kriittisiin työvaiheisiin. - Aloituspalaverissa painotetaan miten korjauksiin liittyvistä asioista voi kertoa työmaalla vieraileville rakennuksen käyttäjille: puolihuolimattomasti vitseiksi tarkoitetut tokaisut aivan homeessa jne. voidaan ymmärtää kirjaimellisesti, eli tässä tapauksessa väärin. Tässä mielessä tiedotusvastuu koskee jokaista hankkeeseen osallistuvaa, vaikka varsinaisen tiedotuksen hoitaisikin rakennuttaja tai sisäilmatyöryhmä. - Työmaan kosteudenhallintasuunnitelma on ensimmäisiä ja tärkeimpiä urakoitsijan vastuulla olevia suunnitelmia. Urakoitsijalta on edellytettävä kosteudenhallintasuunnitelma hyväksytettäväksi ennen kuin purku- tai rakennustöihin ryhdytään. Kosteudenhallintasuunnitelmassa esitetään myös rakennustarvikkeiden varastointi /5/, /18/. - Työmaan pölynhallinta on tärkeää. Jos siitä ei huolehdita, voi työmaalla ilmassa leijuvat epäpuhtaudet jäädä heikentämään valmiin kohteen sisäilman laatua. Sisäilmakorjauskohteet tehdään pääsääntöisesti puhtausluokan P1-mukaan. Urakoitsijoilta 18

20 pitää edellyttää ennen pölyävien työvaiheiden alkua kirjalliset pölynhallintasuunnitelmat. - Muutoin onnistunut sisäilmakorjaushanke voidaan vielä pilata huolimattomalla siivouksella. Alalla yleisesti puhutaan ns. home- tai homeettomaksi siivouksesta, mutta tässä yhteydessä sillä tarkoitetaan tavallista rakennussiivousta perusteellisempaa siivousta, joka tehdään erikoismenetelmin ja välinein. Homeettomaksi siivouksen tavoitteena on poistaa pinnoille kertynyt homeitiöitä ja mikrobirihmastoja sisältävä pöly. - Korjattuihin ja huolellisesti siivottuihin tiloihin ei saa viedä likaista (kontaminoitunutta) irtaimistoa. Vanha irtaimisto joko korvataan uudella tai puhdistetaan. Irtaimiston puhdistaminen on suunniteltava ja organisoitava esim. Työterveyslaitoksen ohjeen Homeettomaksi siivous ja irtaimiston puhdistus mukaan /12/. Aiheesta irtaimiston puhdistus on tekeillä Porin kaupungilla toinen RTA-lopputyö eikä sitä siksi käsitellä tässä työssä /13/. 6) Käyttöönotto Terveydensuojeluviranomainen (terveystarkastaja) hyväksyy kohteen käyttöönotettavaksi sisäilmakorjauksen jälkeen. Terveystarkastaja tukeutuu päätöksissään Sosiaali- ja terveysministeriön asetukseen 545/2015 (asumisterveysasetus) ja sen soveltamisohjeeseen. Tarkasteltavia terveyshaittoja ovat melu, tärinä, haju, valo, mikrobit, pöly, savu, liiallinen lämpö tai kylmyys, kosteus säteily tai muu niihin verrattava. Haitoista arvioidaan ylittyykö asumisterveysasetuksen mukainen toimenpideraja. Terveydensuojelulaki 27 määrää haitan poistamisesta seuraavasti: Jos terveyshaitta on ilmeinen ja on syytä epäillä sen aiheuttavan välitöntä vaaraa, haittaa ei voida korjata tai jos terveydensuojeluviranomaisen määräystä haitan poistamiseksi ei ole noudatettu, eikä muita tämän lain mukaisia toimenpiteitä ole pidettävä riittävinä, terveydensuojeluviranomainen voi kieltää tai rajoittaa asunnon tai muun oleskelutilan käyttöä. 19

21 Tässä pykälässä tarkoitettujen määräysten antamisen tulee perustua terveydensuojeluviranomaisen tekemään tarkastukseen sekä riittäviin ja luotettaviin mittauksiin, näytteisiin, tutkimuksiin, selvityksiin tai havaintoihin. Terveyshaitan selvittämiseksi voidaan lisäksi antaa määräys rakenteen kuntotutkimuksen suorittamisesta Asetukset antavat tarkennuksia em. lain tulkintaan. 7) Jälkiseuranta Tavallisten hankevaiheiden lisäksi sisäilmakorjaushankkeeseen kuuluu jälkiseurantavaihe, missä tehtyjen korjauksien onnistumista seurataan. Systemaattista seurantaa edesauttaa, jos jälkiseurantavaiheesta tehdään jälkiseurantasuunnitelma. Suunnitelma on luontevaa antaa esimerkiksi kohteen sisäilmatutkijan tai kosteusvaurion kuntotutkijan tehtäväksi, koska seurantamittaukset tulee suunnitella aiemmin tehtyjen sisäilmatutkimusten perusteella. 4. SISÄILMAKORJAUSHANKKEEN HANKINNAT 4.1. Yleistä hankintojen kilpailutuksesta Julkisissa hankinnoissa on meneteltävä hankintalain mukaan, jossa keskeisinä periaatteina ovat avoimuus, tasapuolisuus ja syrjimättömyys. Lisäksi Porin kaupungilla on omat hankintaohjeet, joita pitää noudattaa. Porin kaupungin omat hankintaohjeet on liitteessä 3. Hankintalain 2016 uudistuksessa halvimman hinnan käyttö tulee perustella hankinta-asiakirjoissa. Tavoitteena on tuoda laadun huomioiminen korostuneemmin esille pelkän hinnan sijasta. Paitsi että pelkällä hinnalla kilpailu sopii muutenkin huonosti huolellisuutta ja laatua edellyttäviin sisäilmakorjausurakoihin, uudistunut hankintalaki ohjaa laatupisteytysten suuntaan. Keskeistä kilpailuttamisessa on ensinnäkin valita hankinnan ominaispiirteisiin parhaiten sopiva hankintamenettely, ja toisekseen määrittää kilpailutettavan hankinnan sisältö kattavasti ja yksikäsitteisesti. Myös valittava hankintamenettely vaikuttaa tarjouspyyntöasiakirjoihin. 20

22 Kun askelmerkit ovat selvillä, voidaan lähteä laatimaan tarjouspyyntöasiakirjoja. Suositeltavaa on käyttää sisäilmatutkimuksesta vastuussa olevaa tutkijaa asiantuntijana teknisten tarjouspyyntöasiakirjojen tekemisessä. Tarjouspyyntö on syytä laatia harkiten. Siinä on esitettävä hankinnan sisältö ja ehdot selkeästi ja konkreettisesti. Tästä on valaisevia käytännön esimerkkejä alan kirjallisuudessa /3/. Tarjouspyynnössä on luonnollisesti esitettävä lakimääräiset vähimmäistiedot. Hankinnan valintaperusteena voidaan käyttää halvinta hintaa tai kokonaisedullisuutta. Ensimmäisessä on nimensä mukaisesti valittava kelvollisten tarjouksien joukosta halvin. Toisessa valinta tehdään etukäteen ilmoitettujen valintaperusteiden mukaan. Hankinnan valintaperusteet on tehtävä harkiten, sillä jo tarjouspyynnössä on ilmoitettava kaikki valinnassa käytettävät perusteet, eikä niitä voi jälkikäteen muuttaa tai lisätä. Eli tarjouksia vertailtaessa voi käyttää ainoastaan pyynnössä ilmoitettuja vertailuperusteita. Myös mahdolliset painotuskertoimet eri vertailuperusteille tulee antaa jo tarjouspyynnössä. Tavallisimmin käytetyt hankintamenettelyt ovat avoin menettely, jossa nimensä mukaisesti kaikki kelpoisuusehdot täyttävät tarjoajat saavat tarjota; ja rajoitettu menettely, jossa ensimmäisessä vaiheessa karsitaan kriteerien avulla ehdokkaiden joukosta varsinaiseen tarjouskilpailuun osallistuvat, ja toisessa vaiheessa valitut tarjoajat jättävät varsinaiset tarjouksensa. Laajoissa ja erityistä osaamista vaativissa hankkeissa kyseeseen voi tulla myös neuvottelumenettely. Hankintamenettelyistä on julkaistu oppaita ja kirjallisuutta, joihin kannattaa tutustua. Hankintailmoitus julkaistaan julkisten hankintojen sähköisessä ilmoituskanavassa HILMA:ssa. Hankintalaissa on määrätty vähimmäistarjousajat, jotka riippuvat hankinnan koosta (kansallinen tai EU-hankinta) ja tyypistä (urakka tai palveluhankinta). Lisätietoa julkisten hankintojen ilmoitusmenettelystä on tietoa esim. Kun tarjouskilpailun voittaja on selvillä, on tehtävä kirjallinen, perusteltu päätös, joka on annettava tiedoksi kaikille ehdokkaille ja tarjoajille. Tiedoksiannon tekeminen siihen liittyvine määräyksineen on esitetty mm. lähteessä /3/. Julkisiin hankintoihin sovelletaan valitusaikaa, jonka kuluttua tarjoukset tulevat myös yleisölle julkisiksi. Hankinnoista voidaan kilpailuttaa myös puitejärjestelyitä, jolloin hankekohtainen kilpailutus jää pois. Tästä on etua hankkeissa, jossa täytyy päästä nopeasti liikkeelle tai jos hanke on epämääräisyytensä vuoksi hankalasti kilpailutettavissa. Puitejärjestelyllä on mahdollista saada hankkeisiin hyvät apujoukot tutkijoita, suunnittelijoita ja urakoitsijoita. Puitesopimusten ehtoihin kannattaa laittaa sopivat ehdot niin, että toimittajien joukosta pystyy rajaamaan kulloiseenkin tarpeeseen sopivimmat tekijät. 21

23 Kaiken kaikkiaan kilpailutuksessa käytettävien laatukriteerien määrittäminen on hankala tehtävä. Hankintalain mukaan kriteerien tulisi olla tasapuolisia eivätkä ne saisi syrjiä ketään. Kriteerien tulisi tehdä tarjoajien väliset laatuerot näkyviksi niin, ettei laatu-/hintakilpailussa ratkaise pelkkä hinta. Toisaalta kriteerien täytyy vastata todellista vaatimustasoa: Liian tiukat kriteerit karsivat liikaa tarjoajien määrää. Tyypillisimmin käytetään hintaa ja laatukriteereitä eri painotuksin. Esimerkiksi hinta 30 % ja laatu 70 %. Seuraavissa kappaleissa ja liitteessä 2 on esitetty laatukriteereitä suunnittelijoiden, valvojien ja urakoitsijoiden kilpailutukseen Suunnittelijoiden kilpailutus Kohteesta tehty kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus (lyh. sisäilmatutkimus) on suunnittelun kilpailutuksen perustana. Sisäilmatutkimuksen lisäksi kohteessa on syytä teettää riittävän laajuinen lvi-tekninen selvitys ja sähköteknisten järjestelmien selvitys. Selvitysten perusteella päätetään tarvitaanko hankkeelle rakenneteknisen suunnittelijan lisäksi arkkitehti- lvi- ja sähkösuunnittelija. Suunnittelulaajuuteen sisällytetään sisäilmatutkimuksessa havaittujen vauriokohteiden ja vauriomekanismien korjaustoimenpiteiden suunnittelu. Suositeltavaa on käyttää tutkijaa tarjouspyyntömateriaalin laatimisessa tarkistamaan että oleelliset asiat on sisällytetty suunnittelun tarjouspyyntöön. LVI-tekniikan ja sähkötekniikan kuntokartoituksen edellyttämät korjaukset tai tekniikan uusimiset suunnitellaan. Rakennetekniset työt saattavat edellyttää lvi- tai sähkötekniikan purkua tieltä pois, jolloin harkittavaksi tulee asennetaanko vanha tekniikka uudelleen takaisin vai uusitaanko se. Suunnittelun tarjouspyynnön laatimisesta on olemassa hyviä muistilistoja ja esimerkkejä esim. RT-kortissa Tarjouspyyntöä tehtäessä on kuitenkin punaisena lankana mielessä pidettävä, että suunnittelutehtävä tulee kuvatuksi riittävän tarkasti ja yksiselitteisesti. Se on edellytyksenä vertailukelpoisten tarjousten saamiselle. Korjauskohteissa täytyy kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus tehdä kattavasti ennen tarjouspyyntöä. Mikäli ongelman laajuus ei ole selvillä, tarvitaan suunnittelun ja vielä rakentamisenkin aikana jatkotutkimuksia, rakenneavauksia jne. Jatkotutkimuksen perusteella tulevat suunnitelmatarpeet käsitellään tarjouspyynnössä kerrotun muutos- ja lisätyömenettelyn mu- 22

24 kaan. Lisätöistä kannattaa sopia niin, että vain selkeät laajuuteen vaikuttavat muutokset hyväksytään lisätöiksi. Aikatauluun niiden voidaan antaa vaikuttaa, mikäli se on edellytys kunnolliselle suunnittelulle. Suunnittelijan valintaa ei pitäisi tehdä pelkän hinnan perusteella, vaan tulisi käyttää laatukriteereitä, jotka pisteytetään. Suunnittelun kilpailutuksessa laatua kannattaa painottaa reilusti hintaa enemmän. Sopiva painotus voi olla esim. laatu 70% ja hinta 30%. Tapauksesta riippuen laatua voisi ehkä painottaa jopa tätäkin enemmän. Laatukriteerien on oltava mitattavissa ja selkeitä, sekä sellaisia, etteivät kaikki tarjoajat välttämättä niitä täytä. Muutenhan ei laatueroja synny ja kriteereistä huolimatta valinta tulisi tehtyä pelkästään hinnan perusteella. Tarjouspyynnössä on tarjoajaa pyydettävä nimeämään suunnittelun vastuullinen projektipäällikkö ja muut hankkeeseen tarjottavat suunnittelijat, eli suunnittelutiimi. Laatukriteereinä voidaan käyttää näiden suunnittelijoiden FISE-pätevyyksiä, suunnittelukokemusta vuosissa ja ko. suunnittelijoiden suunnittelureferenssejä; toimistokohtaiset referenssit eivät ratkaise vaan henkilöiden. Tarjouspyynnössä voidaan pyytää myös mallisuunnitelmia, jotka arvostellaan ja pisteytetään tarjouksia vertailtaessa. Vaativissa ja muissa erityisosaamista kysyvissä kohteissa suunnittelukokemusta voidaan edellyttää erityisesti esim. tietyn korjausmenetelmän suunnittelusta tai vaikkapa ilmanvaihdon suunnittelusta suojelurakennukseen. Tutkijoiden, kosteusvauriokorjaussuunnittelijoiden ja rakennesuunnittelijoiden tulisi toimia tiiviisti yhdessä. Kehityshankkeena sopivassa kohteessa voisi kokeilla suunnittelun kilpailuttamista tiiminä ARK/RAK/TATE, jolloin tiimit pääsisivät hyödyntämään hioutuneita yhteistyökuvioita. Tämä saattaisi parantaa tiedonkulkua ja helpottaa eri alojen suunnitelmien yhteensovitusta, mikä näkyisi suunnittelun parantuneena laatuna ja mahdollisesti alentuneina tarjoushintoina. Suunnittelusopimuksessa on suunnittelutehtävä kuvattava tarkasti ja yksikäsitteisesti esim. valmiita tehtäväluetteloita hyödyntäen. Rakennesuunnittelun ja taloteknisen suunnittelun tehtäväluettelot on pitkällisen uudistustyön tuloksena päivitetty. Uusimmat tehtäväluettelot ovat RAK 12 ja TATE 12. Jo tarjouspyynnössä kannattaa viitata konsulttitoiminnan yleisiin sopimusehtoihin KSE Sopimuksen laadinta muistilistoineen ja esimerkkeineen on kattavasti esitetty esimerkiksi RT kortissa. Tarjouspyynnön liitteeksi voi laittaa sopimusluonnoksen, jolloin tarjoajat voivat huomioida kaikki sopimusasiat jo tarjousta tehdessään. Myös hanketietokorttiin voi kerätä tietoa hankkeesta. Suunnitteluohjelma kannattaa tehdä, jos hanke on iso. 23

25 Liitteessä 2. on esitetty suunnittelun kilpailutukseen soveltuvia laatukriteereitä. Lisätietoa kriteereistä ja suunnittelun kilpailutuksesta ylipäätään on kerrottu SKOL:in Suunnittelupalveluiden hankintaoppaassa 2007 /15/ Valvojien kilpailutus Kohteen valvoja tai valvojat tulee ottaa hankkeeseen mukaan riittävän aikaisessa vaiheessa, mielellään jo suunnitteluvaiheessa. Porin kaupungin hankkeissa valvojat ovat pääsääntöisesti olleet omia työntekijöitä, mutta tarvittaessa valvontakin voidaan ulkoistaa. Ulkopuoliset valvojat voivat olla puitesopimuksella, tai ne voidaan sopia hankekohtaisesti kilpailuttaen. Kilpailutuksen lähtökohtana on laatu, mikä tässä tapauksessa tarkoittaa valvojan koulutusta, kokemusta ja sopivuutta tehtävään. Valvojalla tulee olla riittävä osaaminen ja kokemus erityisesti sisäilmakorjauskohteista. Valvonnan tarjouskilpailun ratkaisuperuste tulee olla tuntiveloituksen kokonaisedullisuus, missä laadulla on hintaa isompi painoarvo, esim. 70 / 30 %. Valvojan kokemus ja referenssit ovat oleellisia. Laatukriteereiksi voi pisteyttää valvojan koulutuksen (teknikko, insinööri), jatkokoulutukset (esim. RTA-koulutus, PKM-koulutus, märkätilatöiden valvoja, kosteusvaurion kuntotutkija), referenssit sisäilmakohteiden valvonnasta, valvontaraporttien malleja, kokemusta erityisistä tutkimusmenetelmistä (merkkiainekokeet, tiiveyskoe). Valvonnasta pyydetään tuntihinta ja määritellään valvontaan käytettävät minimi- ja maksimitunnit. Mahdollisille tuntihintaan sisältymättömille valvontaan käytettäville laitteille pyydetään tarjouspyynnössä erikseen tuntiveloitukset. LVI-töiden ja sähkötöiden valvonnan tarjouspyyntö tehdään samoin periaattein kuin edellä kerrottu lukuun ottamatta laatukriteereitä, joina voidaan aikaisemman valvontakokemuksen lisäksi käyttää lvi-töiden valvonnassa esimerkiksi KVV/IV-työnjohtokokemusta ja lvi-suunnittelukokemusta, ja sähkötöissä S-pätevyysluokkia sekä alan suunnittelu- ja työnjohtokokemusta. 24

26 4.4. Urakoitsijoiden kilpailutus Urakoiden kilpailutus pitää lisätöiden vähentämiseksi tehdä mahdollisimman valmiilla suunnitelmilla. Suunnitteluvaiheessa on varmistettu, että suunnitelmiin on viety kaikki tarpeelliset tutkimuksissa havaitut korjattavat asiat. Sen lisäksi urakkaohjelmaan tulee liittää tavanomaisen urakkaohjelmasisällön lisäksi selostus korjauksen onnistumisen kannalta oleellisimmista kohdista. Sellaisia voivat olla mm.: - puhtauden hallinta, - kosteuden hallinta, - betonilattioiden pinnoitettavuuden mittaus ja dokumentointi, - sääsuojaus, - erityisesti vaadittavat laadunvalvontatoimenpiteet ja mittaukset, - urakoitsijan huomioitavat asiat esim. työjärjestyksessä, työnsuorituksessa, suojauksissa, informoinnissa käyttäjien ja muiden osapuolien suuntaan jne., ja - urakoitsijalta vaadittavat erityiset työvaihesuunnitelmat ja laatusuunnitelmat. Selostus voi sisältyä urakka-ohjelmaan tai se voi olla erillinen asiakirja. Urakka-asiakirjoissa tulee määrätä työmaan puhtaudenhallinnan tavoitetaso (yleensä puhtausluokka P1) ja kohdekohtaisesti edellytettävät erityistoimenpiteet. Putusa hankkeen ohjeita korjausrakentamisen pölyntorjuntaan antaa käytännöllisiä ohjeita työmaan puhtauden hallintaan /4/. Urakoita ei tule kilpailuttaa pelkällä hinnalla, vaan laadun on oltava mukana esim % osuudella. Mahdollisia laatukriteereitä on esitetty liitteessä SISÄILMAKORJAUKSEN OHJAUS JA VALVONTA 5.1. Työmaan ohjaus Rakennuttajalla on tärkeä rooli hankkeen osapuolien välisen yhteistyön varmistamisessa. Rakennuttaja pitää säännölliset työmaakokoukset, ja tarpeen niin vaatiessa on aloitteellinen tarvittavien erillispalaverien järjestämisessä. Pääurakoitsijan vastuulla on pitää säännölliset urakoitsijakokoukset, joihin osallistuu myös kohteen valvoja. Urakoitsija järjestää työselityksissä ym. 25

27 asiakirjoissa edellytetyt katselmukset. Osapuolten (kosteusvaurion kuntotutkija, suunnittelijat, valvoja, urakoitsijat, käyttö- ja huoltohenkilöstö) välisen tiedonkulun tulee olla katkeamatonta ja sen pitää kulkea molempiin suuntiin eri osapuolten välillä. Sisäilmakorjaustyömaan ohjaus voidaan kuvata ohjauspyöränä, joka muodostuu kuvan 4 mukaan a) Työmaan ohjauselementeistä: kokoukset, viestintä, katselmukset. b) Keskeisistä laatuun vaikuttavista kokonaisuuksista: puhtaudenhallinta, kosteudenhallinta ja työmaavalvonta. Ohjauspyörän keskiössä on laatu. Kuva 4. Sisäilmakorjaustyömaan ohjauspyörä. 26

28 Kokouksia ovat mm. työmaakokoukset tavallisesti n. 4 viikon välein ja viikoittaiset urakoitsijakokoukset. Lisäksi pidetään tarvittavat erillispalaverit. Viestintä on koko hankkeen ajan jatkuvaa ja tapahtuu hankkeen osapuolten välillä kuvan 2 mukaan. Viestintä on käsitelty luvussa 8. Katselmuksessa voidaan todeta kriittisen työvaiheen vaatimustenmukaisuus. Esim. voidaan todeta vaikkapa purkulaajuuden riittävyys tai ilmavuototiivistysten laatu. Katselmoida voidaan myös suunnitelmia. Esimerkiksi ennen töiden alkamista on suositeltavaa järjestää suunnitelmakatselmus, missä käydään läpi suunnitellut työt ja korjauksen onnistumisen kannalta keskeisimmät seikat. Tilaisuuteen osallistuu urakoitsijoiden työnjohtajat, suunnittelijat, kosteusvaurion kuntotutkija ja valvojat. Suunnitelmakatselmuksessa läpikäytäviä muita asioita voivat olla mm.: - Sisäilmakorjausten erityispiirteiden laadunvalvonta ja valvontatavat. Mihin valvoja tulee erityisesti kiinnittämään huomiota. Valvoja voi esitellä valvontasuunnitelman, mikäli se on jo valmis. - Urakoitsijan huomioitavat asiat esim. työjärjestyksessä, työnsuorituksessa, suojauksissa, informoinnissa käyttäjien ja muiden osapuolien suuntaan jne. - Urakoitsijoilta vaadittavat laatusuunnitelmat esim. Ratu 1180-S mukaan /11/. Hyvä tapa ennen tärkeiden työvaiheiden aloitusta on antaa ao. työn tekijöille perehdytys. Esimerkiksi tiivistysten ja kapselointien onnistuminen on täysin riippuvainen huolellisesta työnsuorituksesta. Perehdytyksen voi antaa esimerkiksi tiivistyksiin ja kapselointeihin käytettävien tuotteiden tekninen edustaja, jonka tietämystä voidaan muutenkin hankkeen kuluessa käyttää. Urakoitsijan tulee hyväksyttää käytettävät tuotteet ja menetelmät valvojalla ja suunnittelijalla, mikäli perustellusta syystä poikkeaa suunnitelmissa esitetyistä ratkaisuista. 27

29 Työmaan puhtauden hallinta Sisäilmakorjauskohteet toteutetaan puhtausluokan P1 mukaan noudattaen ohjetta Rakennustöiden puhtausluokitus Porin kaupungin kiinteistöissä korjaus- ja uudisrakentamisessa /2/. Pölyävät työvaiheet tehdään osastoituina ja alipaineistettuina Ratu mukaan käyttäen HEPA-suodattimellisia alipaineistajia. Alipaineen tulee säilyä osaston sisällä töiden ja homeettomaksi siivouksen ajan, ja sitä seurataan rekisteröivin laittein. Osaston sisällä pölynpoistoa tehostetaan kohdepoistolla. Kohdepoistoimurit sijoitetaan osaston ulkopuolelle, jolloin ne eivät nosta pölyä ilmaan osaston sisällä. Siivoustason valvonta kuvataan tarvittaessa tarkemmin valvontasuunnitelmassa. Ns. homeettomaksi siivous tehdään tavallisesti viimeiseksi, kun korjaukset ovat valmiit ja normaali loppusiivous on tehty. Purkutöissä muodostuva homepöly jää leijumaan rakennuksen sisäilmaan, josta se vähitellen laskeutuu pinnoille. Rakennustöiden edetessä tehdään alakattoja, kotelointeja ja muita hankalasti siivottavia pintoja. Siksi voi olla perusteltua tehdä homeettomaksi siivous heti, kun rakenteet on purettu ja tiivistykset tehty niin, ettei homepölyä muodostu lisää tai esimerkiksi maaperän mikrobeja ei enää pääse tiloihin. Yksinkertaisemmissa tapauksissa voi olla riittävää, että homeettomaksi siivouksen jälkeen työmaa pidetään siistinä huolellisella pölynhallinnalla ja normaalilla rakennussiivouksella. Useimmissa tapauksissa on kuitenkin tarpeen tehdä homeettomaksi siivous vielä rakennustöiden päätyttyä. Homeettomaksi siivous tehdään seuraavien periaatteiden mukaan: - siivous tehdään tiloittain käsittäen kaikki pinnat. Alipaineistus HEPA-suodattimin, niin että sisäilmassa leijuvat mikrobit jäävät suodattimiin, - katot imuroidaan, myös alaslaskettujen kattojen päältä, - imuroidaan yläpölyt kanavien, kaapelihyllyjen, valaisin kiskojen, valaisinten yms. päältä, - pyyhitään seinät kostealla, ikkunoiden sisäpinnat pestään, - lattiat pestään, - kiintokalusteet pestään, - siivottu tila suljetaan tiiviisti siivouksen jälkeen. 28

30 Purkutyöt monituhatkertaistavat sisäilman mikrobipitoisuudet. Tästä syystä homesiivousta tekevien on käytettävä kertakäyttöisiä suojahaalareita ja P3/A2-luokan moottorimaskia. Homesiivouksen laatu varmistetaan pintapölymittauksin, joista saadut raportit liitetään työmaan laatuaineistoon. Siivousta jatketaan kunnes pölyttömyyden tavoitetaso on saavutettu. Puhtaustason ylläpidossa ja valvonnassa sovelletaan ohjetta Rakennustöiden puhtausluokitus Porin kaupungin kiinteistöissä korjaus- ja uudisrakentamisessa /2/. Valvoja seuraa työmaan siisteystasoa. Sen lisäksi urakoihin kannattaa sisällyttää siivouksen laadunvarmistus pintapölynäyttein. Lisätietoa puhtaudenhallinnasta on mm. Putusa tutkimushankkeen Ohjeita korjausrakentamisen pölyntorjuntaan /4/. Siihen on koottu tiivistetysti rakennuksen korjaushankkeen pölyntorjuntaa koskevia asioita korjauskohteissa, jossa ympäröivät tilat ovat käytössä korjaustyön aikana. Kuvassa 5 on esitetty tyypillisen korjausrakennustyömaan pölyt, niiden aiheuttajat ja haittavaikutukset /4/. 29

31 Kuva 5. Korjausrakentamisen pölyt ja pölyjen haittavaikutukset /4/. 30

32 Kun puhtaudesta on huolehdittu ohjeiden mukaisesti koko työmaan ajan, on kohteen käyttöönottosiivous helpompi toteuttaa Työmaan kosteudenhallinta Rakentamisen aikainen kosteudenhallinta on oleellista mahdollisten myöhempien kosteusongelmien ja niistä aiheutuvien sisäilmaongelmien estämisessä. Rakennusaikaisen kosteuden poistuminen varmistetaan mittauksin ennen pintojen tekemistä. Mittaukset suunnitellaan ennalta ja kuvataan valvontasuunnitelmassa. Liian lyhyt rakennusaika vaikeuttaa merkittävästi kosteudenhallinnan onnistumista. Työmaan kuivaketjun hallintaan on Oulun rakennusvalvonta koonnut ohjeen Kuivaketju10 /5/. Ohjeeseen on koottu kymmenen keskeistä kosteudenhallinnan riskiä. Kuivaketjun suunnitteluun työmaalla kuuluu myös huolehtia kunnollisesta sääsuojauksesta ja materiaalien varastoinnista kuivissa tiloissa. Urakkaohjelmassa tulee vaatia kunnollista sääsuojausta (huputus), mikäli on vaarana ulkoseinien tai yläpohjan eristeiden kastuminen. Se voi tulla kyseeseen, esimerkiksi mikäli hankkeessa uusitaan vesikatto tai julkisivuverhous. Sääsuojauksen vaatimukset tulee määritellä selkeästi tarjouspyyntöasiakirjoihin siksi, että saadaan keskenään vertailukelpoiset tarjoukset. Valvojan tulee valvoa, että kohteen rakennusurakoitsija huomioi aikataulutuksessaan riittävät kuivumisajat. Betonirakenteiden kosteusmittauksesta ja kuivumisen arvioinnista on kerrottu lähteessä /6/. Rakennushankkeeseen ryhtyvä (rakennuttaja) luo toiminnallaan pohjan hankkeen kosteustekniselle onnistumiselle. Rakennuttajan tulee huolehtia, että hanke johdetaan, suunnitellaan ja rakennetaan siten, että kosteusongelmilta vältytään /18/. Tämän velvoitteen hoitaakseen vastuullinen rakennuttaja laatii kosteudenhallinta-asiakirjan. Kosteudenhallinta-asiakirjassa määritetään tavoitteet ja toimintaperiaatteet hankkeen kosteudenhallinnalle. Asiakirja on annettava suunnitteluvaiheessa suunnittelijoiden käyttöön, koska kosteudenhallinnan tavoitteilla ja periaatteilla voi olla vaikutusta valittaviin suunnitteluratkaisuihin. Suunnitteluvaiheessa tilaajan tekemän kosteudenhallinta-asiakirjan pohjalta tehdään rakennussuunnitteluvaiheen kosteudenhallintasuunnitelma, joka liitetään urakoiden tarjouspyyntöihin. 31

33 Näin kosteudenhallintaan liittyvät velvoitteet tulevat hinnoitelluksi urakoihin. Rakennuttajan kosteudenhallinta-asiakirja ja rakennussuunnitteluvaiheen kosteudenhallintasuunnitelma ovat lähtötietoina työmaan kosteudenhallintasuunnitelmalle /18/ Rakennustöiden valvonta On eduksi, mikäli valvoja on mukana mahdollisimman aikaisin, mielellään jo suunnitteluvaiheessa. Tällöin valvoja tuntee ongelmien taustat ja korjaussuunnitelmat riittävän hyvin. Hyvä valvonta on luonteeltaan ennakoivaa ja osapuolten yhteistyötä edistävää. Töiden kuluessa valvoja on avainroolissa ennakoimaan lisäsuunnittelu- tai lisätutkimustarpeita, jotta korjaustyöt pääsevät keskeytyksittä etenemään ja rakenteita avatessa havaitut ns. yllätykset tulevat huomioitua korjauksissa. Valvoja tekee kohteelle valvontasuunnitelman, missä kerrotaan työvaiheittain vähintään ja aina tarkistettavat asiat. Hankkeen sisäilmakorjausten suunnittelija antaa valvontasuunnitelmaa varten suunnitelman sisältämät erityispiirteet. Yleensä sisäilmakorjauksissa erityisesti valvottavia asioita ovat mm.: - Purkutöiden valvonta ja riittävän purkusyvyyden tai laajuuden määrittäminen. Tarvittaessa materiaalinäyttein varmistutaan että esim. että kaikki pilaantunut aines tulee poistetuksi, ja toisaalta että säilyvät rakenteet ovat puhtaita. - Osastointien tiiveyden ja alipaineistuksen valvonta rekisteröivin laittein. Voidaan käyttää rekisteröivää sisäilman olosuhdemittaria, joka mittaa paine-eroa, lämpötilaa ja suhteellista kosteutta. - Ilmatiiveyksien varmistaminen ennen pintarakenteiden tekoa. Tiivistysten valvonta tehdään tarvittaessa merkkisavu-, merkkiaine- tai painekokein. Ilmatiiveysluku antaa tehokkaasti kuvan rakennuksen tiiveydestä. - Rakennusaikaiset kosteudet ja pinnoitettavuuden varmistaminen. Valvoja teettää itse tai valvoo, että urakoitsija teettää (mikäli se kuuluu urakkaan) pinnoitettavuusmittaukset ammattitaitoisella mittaajalla. Betonilattioiden pinnoitettavuudet on aina varmistettava mittauksin. Mittauksista lisää esim. Tarja Merikallion teoksessa Betonirakenteiden kosteusmittaus ja kuivumisen arviointi /6/. - Käytettävien materiaalien ja tarvikkeiden valvonta ja vertaaminen suunnitelmiin. - Materiaalien vähäpäästöisyyden varmistaminen M1-luokituksella. 32

34 Sisäilmakorjausten kriittiset kohdat varmennetaan mittauksin ja tutkimuksin valvontasuunnitelman mukaan. Mittausten seikkaperäinen dokumentointi on tärkeää! Valvoja tekee valvontakäynneistään muistiot, joiden liitteeksi tai tulee riittävästi valokuvia ja tehdyt mittaukset ja tutkimukset. Valvontadokumentaatio tallennetaan projektin sähköiseen tai paperiseen laatukansioon Porin kaupungin teknisen palvelukeskuksen arkistointiohjeen mukaan. Tässä lopputyössä on laadittu sisäilmakorjaushankkeen valvontasuunnitelmapohja. Se on tarkoitettu helpottamaan ja yhdenmukaistamaan valvontasuunnitelmien tekoa Porin kaupungin hankkeissa. Valvontasuunnitelmanpohja on liitteessä 4. Teknisen valvonnan ohella valvojan tehtäviin kuuluvat myös yleisvalvonta, työmaan turvallisuuden ja ympäristön valvonta, taloudellinen valvonta, käytönopastuksen valvonta, vastaanottomenettely ja takuuajan tehtävät. Valvojan tehtävät on kattavasti esitetty Talonrakennustyön työmaavalvonnan tehtäväluettelossa RT /10/ LVI-töiden valvonta Ilmanvaihtotöiden valvonta Ilmanvaihtotöiden valvonta voidaan jakaa ilmanvaihtojärjestelmän rakentamisen aikaiseen valvontaan ja vastaanottovaiheen valvontaan. Ilmanvaihtojärjestelmän rakentamisen aikainen valvonta Rakentamisen aikaisessa valvonnassa kiinnitetään huomio mm. seuraaviin asioihin: - töiden aikataulutukseen niin, että pölyttömyyttä vaativat asennukset tehdään vasta kun pölyävät rakennustyöt on tehty, - kanavien puhtauteen (tulpat pidetään paikoillaan asentamiseen asti), - ilmanvaihtokanavien tiiveyteen, - ääniloukkujen pinnoituksiin, kanavien ja päätelaitteiden vaimentimiin, reikäpellillä suojattuihin mineraalivillaeristeisiin: avonaisia mineraalivilloja ei saa olla. 33

35 Paloaluerajojen lävistykset tehdään hyväksytyn palokatkosuunnitelman mukaan. Valvonnassa on kiinnitettävä huomio käytettäviin tuotteisiin ja tiivistystyön huolellisuuteen. Palokatkot tulee tehdä CE-merkityillä tuotteilla ja jokainen palokatko pitää merkitä rakenteeseen ja dokumentoida. Lumi saattaa kulkeutua raitisilmakammioihin lumisieppareista huolimatta. Kammioiden pohjissa tulee olla kaadot kaivolle, josta vedenpoisto hallitusti viemäriin siten, ettei esim. hajulukon kuivuminen päästä hajuja raitisilmakanavaan. Mikäli lumen sulamisvesiä jää raitisilmakammion pohjalle, on riskinä pussisuodattimien kastuminen. Kastuessaan ne voivat saada mikrobivaurion, jolloin ilmanvaihtokone puhaltaa mikrobeja sisäilmaan. Vanhasta, käyttöön jäävästä ilmanvaihtojärjestelmästä tulee eliminoida mahdolliset mineraalivillakuitulähteet. Vanhoissa ilmanvaihtokoneissa kokonaan tai reunoiltaan avoimia mineraalivillalevyjä voi löytyä mm. äänenvaimentimista ja puhdistusluukuista. Myös itse ilmanvaihtokoneen kammiot on saatettu eristää mineraalivillalla. Käyttöön jäävät kanavat nuohotaan sisäilmakorjauksen loppusiivouksen yhteydessä. Päätelaitteet puhdistetaan ja vaihdetaan ilmanvaihtokoneen suodattimet. Teräksisten kierresaumakanavien staattisen sähkön vuoksi niiden puhdistaminen mineraalivillakuiduista voi olla hankalaa. Puhdistustulos tarkistetaan esim. kanavakuvausrobotilla. Mikäli kuituja on kanavissa nuohouksen jäljiltä, on suositeltavaa pinnoittaa ne ilmanvaihtokanaviin tarkoitetulla pölynsidonta-aineella. Myös käyttöön jätettävien rakenneaineisten kanavien kunto tarkistetaan kuvaamalla. Rakenneaineiset kanavat pinnoitetaan. Vastaanottovaiheen valvonta Ilmanvaihtojärjestelmän vastaanottovaiheen tärkeimpiä tehtäviä ovat toimintakokeet, säätö- ja mittaustöiden tarkastusmittaukset ja koekäyttö. Toimintakokeita tehtäessä käynnistetään ilmanvaihtokoneet. Ennen koneiden käynnistämistä täytyy pölyävien työvaiheiden olla valmiit ja tilat puhdistettu pölyttömäksi. Valvojan tulee tarkastaa tilat ja antaa lupa toimintakokeiden käynnistämiseen. Valvojan suorittamasta tarkastuksesta laaditaan pöytäkirja tai se on vähintään kirjattava työmaapöytäkirjaan. Tulo- ja poistoilmakoneiden kokonaisilmamäärät, päähaarakanavien ilmamäärät, huonekohtaiset ilmamäärät ja kanavapaineet säädetään ja mitataan. Kanaviston säätöpeltien asetusarvot kirjataan ylös säätöjen jälkeen. Tilojen painesuhteet säädetään ja tarvittaessa todetaan joko erillisillä mittareilla tai asennettujen paine-eromittareiden avulla. Tilat eivät saa jäädä ylipaineisiksi, 34

36 muttei myöskään merkittävän alipaineisiksi. Ilmamäärien mittauksista ja säädöistä laaditaan ilmamäärien mittauspöytäkirja, joka toimitetaan valvojalle. Ilmanvaihtokoneisiin asennetaan puhtaat suodattimet, joiden suodatinluokka on riittävän hieno (yl. väh. F7). Järjestelmän käyttöönoton jälkeen suodattimien likaantumista tarkkaillaan ja ne vaihdetaan ensimmäisen kerran tarvittaessa jo 3 kuukauden, mutta viimeistään 6 kuukauden kuluttua käyttöönotosta Putkitöiden valvonta Viemärien kunto on selvitetty kuntotutkimusvaiheessa, ja suunnitelmiin on merkitty mitä viemäreitä uusitaan ja mitä korjataan. Halkeilleet ja painuneet viemäriosuudet tulee pääsääntöisesti uusia. Etenkin pohjaviemärit ja muut viemärit, jotka on myöhemmin hyvin hankala uusia ilman suurta remonttia, uusitaan. Viemärien korjausmenetelmiä ovat pinnoitus ja ns. sukitus, joista jälkimmäistä pidetään luotettavampana. Sukituksessa korjattavan viemärin sisään asennetaan pehmeä, epoksilla kyllästetty putki, joka kuivuessa kovettuu. Tällöin korjattavassa viemärissä olevat reiät ja halkeamat menevät umpeen. On kuitenkin huomattava, ettei sukitus poista viemäreistä mahdollisia painumia. Uusittavilta viemäriosuuksilta pääsääntöisesti poistetaan vanhat viemäriputket. Mikäli vanhoja viemäreitä ei pystytä poistamaan, on ne tulpattava luotettavasti esim. kutistumattomalla juotosbetonilla Sähkötöiden valvonta Sisäilmaongelmien ehkäisyn kannalta merkityksellisiä ovat palokatkot, eli sähköläpivientien tiivistykset erityisesti alapohjaan, putkitunneleihin ja muihin ns. likaisempiin tiloihin. Palokatkot tulee tehdä palokatkosuunnitelman mukaan ja CE-hyväksytyillä palokatkotuotteilla, kuten palokatkomassoilla, -vaahdoilla ja manseteilla. Toteutetut palokatkot tulee merkitä kohteeseen ja palokatkot tulee dokumentoida. Rakennusvalvonta antaa lisäksi muita määräyksiä palokatkoista. 35

37 6. TILOJEN KÄYTTÖÖNOTTO KORJAUSTEN JÄLKEEN Sisäilmakorjaushanke ei pääty korjaustöiden valmistumiseen tai loppusiivoukseen. Hallittu käyttöönotto on osa sisäilmakorjaushanketta. Ennen käyttöönottoa tulee varmistaa mm. että: - Kohteen ns. homeettomaksi siivous on tehty huolellisesti ja kaikissa tiloissa ennen kuin irtaimistoa voi alkaa tuoda sisään. Irtaimiston on oltava joko uutta tai huolellisesti puhdistettua /12/. - Kohteen tehostettuun siivoukseen on resurssit. Korotettua siivoustasoa pidetään yllä 2-3 kuukautta käyttöönotosta. Tehostetussa siivouksessa puhdistetaan tavanomaisen siivouksen lisäksi kerran kuukaudessa: o yläpölyt (pinnat yli 160 cm), o kattovalaisimet, o seinä- ja patteripinnat, o kalusteiden pystypinnat ja kalusteovet, o ovet ja ovenpielet, listat, o tekstiilikalusteet, verhot. - Kohteessa ylläpidetään tehostettu ilmanvaihto ensimmäisen vuoden ajan käyttöönotosta. Ilmanvaihto pidetään päällä myös yöt, viikonloput ja loma-ajat. - Ilman vaihtuvuutta ja rakennuksen painesuhteita seurataan. On huomattava, että automaattisäätyvät ilmanvaihtojärjestelmät voivat aiheuttaa tilojen muuttumisen ajoittain alipaineisiksi. Esimerkiksi CO2 pitoisuuden mukaan öiksi sammuva yleisilmanvaihto yhdessä 24/7 toimivien wc-tilojen likaisten poistojen kanssa aiheuttaa tilojen muuttumisen alipaineisiksi yöaikaan. Rakennuttaja osoittaa aktiivisella läsnäolollaan, että kiinnostus korjauksen onnistumiseen on aitoa. Rakennuttaja on jälkihoitovaiheessa tärkeässä roolissa linkkinä käyttäjien, rakennuksen huoltohenkilöstön ja sisäilmakorjaushankkeen osapuolten välillä. Työterveyshuollon tulisi tunnistaa käyttäjien joukosta etukäteen mahdolliset erityisherkät henkilöt, joille pitäisi järjestää työpiste jonnekin muualle tai muuten paremmat olosuhteet /8/. 36

38 7. JÄLKISEURANTA Korjaushanke on viety loppuun, kun kaikki suunnitelmissa olleet korjaukset on tehty ja kohde on loppusiivottu. Lisäksi on varmistuttu, että ilmanvaihto toimii ja että se on säädetty korjaussuunnitelmissa annettuun (tasapaino)tilaan. Tämän jälkeen siirrytään jälkiseurantavaiheeseen. Jälkiseurantavaiheen kesto on tavallisesti yksi vuosi, jolloin eri vuodenaikojen vaikutus tulee esiin. Korjausten onnistumisen tärkein mittari on rakennuksen käyttäjien oireilujen loppuminen. Hyvä sisäilma määritellään siten, että tilaa käyttävät ovat sisäilmaan tyytyväisiä eikä siitä aiheudu terveyshaittaa /7/. Mittaamalla ei tämän määritelmän mukaan pysty siis osoittamaan sisäilman olevan kunnossa. /8/. Käyttäjien havaintoja ja oireilua seurataan käyttäjille tehtävällä sisäilmastokyselyllä. Se tehdään samalla kysymyspatterilla kuin tutkimusvaiheessa. Kyselyiden tekeminen ja niiden tulkinta vaativat erityisosaamista. Kyselyiden tulokset ovat luottamuksellisia. Yhteenvedot seurantamittaustuloksista ja käyttäjäkyselyistä käydään rakennuttajan kanssa läpi mahdollisia toimenpiteitä varten. Seurantamittauksia ei ole välttämätöntä tehdä, jos korjausten jälkeen käyttäjien oireiden todetaan loppuneen. Mikäli seurantamittauksia kuitenkin tehdään, on niissä keskityttävä havainnoimaan sisäilmatutkimuksessa todettuja asioita. Suositeltavaa on, että kohteen sisäilmatutkija tai kosteusvaurion kuntotutkija tekee jälkiseurantasuunnitelman. Sisäilman seurantamittaukset tehdään pääsääntöisesti 6-12 kuukauden kuluttua käyttöönotosta. Mikrobimittaukset tehdään talvikautena maan ollessa jäässä. Muita jälkiseurantavaiheessa tehtäviä mittauksia voivat olla mm. sisäilman VOC-mittaukset, kuitumittaukset, pölynkertymämittaukset ja muut mahdolliset tutkimukset, joita on tehty ennen korjauksia sisäilmatutkimuksessa. Näytteenottokohdat ja sisäilmanäytteet valitaan pääsääntöisesti samoista kohdista kuin sisäilmatutkimuksissa /1/. Seurantamittauksissa huomioitavia asioita on esitetty kuvassa 6. 37

39 Kuva 6. Seurantamittauksissa huomioon otettavia asioita /14/. Käyttäjien oirekyselyt tehdään vastaavaan tapaan kuin aiemmat kyselyt. Kyselyä ei kuitenkaan kannata tehdä riitaisissa kohteissa, koska vastaukset voivat vääristyä ja kysely voi pahentaa riitoja. Oirekyselyä ei myöskään kannata tehdä kohteissa, joissa on liian vähän vastaajia. Niissä tilastollisia menetelmiä ei voida soveltaa ja lisäksi tietosuoja vaarantuu. Kysely voidaan tällaisissa kohteissa tehdä työterveyshuollossa /8/. Jos kourallinen väestä oireilee korjausten jälkeen valtaosan ollessa tyytyväisiä, voi kyseessä olla yksittäiset erittäin herkät yksilöt. Näissä tapauksissa työterveyshuollossa selvitetään erityisen herkkyyden syy. Herkille yksilöille yritetään luoda muita parempi työympäristö (parempi siivous, kaapit, varusteet yms.), tai heidän työpisteitä voidaan vaihtaa. /8/. Kuvassa 7 on esitetty viitearvot sisäilmatilanteen arvioinnin perusteena. Kuva 7. Viitearvot sisäilmatilanteen arvioinnin perusteena /8/. 38

40 8. VIESTINTÄ HANKKEEN ERI VAIHEISSA 8.1. Viestinnän periaatteet Epäselvä, ristiriitainen tai liian myöhäinen viestintä ylläpitää huhuja ja huonontaa sisäilmakorjauksen onnistumismahdollisuuksia. Sen sijaan avoin, täsmällinen ja oikea-aikainen viestintä parantaa rakennuksen käyttäjien luottamusta sisäilmakorjaushanketta hoitaviin henkilöihin. Parhaimmillaan viestintä on kaksisuuntaista, missä käyttäjiltä saadaan havaintoja rakennuksesta ja oireista. Onnistuneessa viestinnässä kaikki kokevat tulleensa kuulluiksi. Viestinnässä pitää painottaa erilaisia asioita kohderyhmän mukaan. Viestintä on säännöllistä - Viesti siitäkin, ettei ole mitään viestittävää. Ohjeita onnistuneeseen viestintään /8/: Kuva 8. Ohjeita onnistuneeseen viestintään /8/ Työmaan esittely osana viestintää Käytännössä on saatu hyviä kokemuksia korjaustyömaan esittelystä rakennuksen tuleville käyttäjille. Näin käyttäjät pääsevät omin silmin toteamaan korjaustöiden laajuuden ja perusteellisuuden. Sopiva vaihe työmaan esittelyyn on esim. purkutöiden jälkeen, kun rakenteiden tiivis- 39

41 tykset on tehty. Sisäilmakorjauksissa työmaan siisteys on tärkeää. Ja siisti työmaa antaa vieraillekin ammattimaisen kuvan työmaan johtamisesta ja laadusta. Esittelyn ajaksi on varmistettava vierailijoiden turvallisuus. Metelöivät ja pölyävät työt on keskeytettävä esittelyn ajaksi. Esittelytilaisuuteen osallistuu projektiorganisaatiosta rakennuttajan harkinnan mukaan valvoja, urakoitsijan edustaja, suunnittelijat, kosteusvaurion kuntotutkija ja sisäilmatyöryhmän edustus. Tieto työmaan esittelytilaisuudesta ja sen aiheuttamasta työmaan katkosta (esim. 4 h) kirjataan jo tarjouspyyntöasiakirjoihin Viestintä Porin kaupungin hankkeissa Sisäilmakorjaushankkeen viestintä nivoutuu osaksi sisäilmatyöryhmän viestinnän kokonaisuutta, joka on kuvattu Porin kaupungin sisäilmatyöryhmän ohjeessa vaikeiden sisäilmaongelmien ratkaisuun /9/. Se sanoo asiasta seuraavasti: Sisäilmaongelman ratkaisussa ei ole pelkästään kysymys teknisen ongelman korjaamisesta vaan samalla myös ihmisten kokemuksista. Jos työntekijöiden subjektiivinen kokemus ja tulkinta tilanteesta eivät muutu, niin teknisesti onnistuneesta korjausratkaisuista huolimatta työympäristöön kohdistuvat valitukset ja oireilu jatkuu. Epäonnistuneen hankkeen hoidon jäljiltä valitukset, epäselvä tiedotus, huhut ja huono kommunikaatio eri osapuolten kesken ylläpitävät ja vahvistavat sisäilmaongelmaa sen jälkeen, kun ongelman varsinaiset fyysiseen ympäristöön liittyvät pulmat on ratkaistu, mutta työyhteisö ei pääse silti irti ongelmastaan. Porin kaupungissa sisäilmatyöryhmä hoitaa sisäilmakorjaushankkeiden julkisen viestinnän. Ohjeen mukaan julkinen viestintä on nopeaa, avointa ja asiallista. Tiedotteen sisällöstä kerrotaan aina ensin ongelmakohteen henkilöstölle ja käyttäjälle. Se on kohteen esimiehen ja sisäilmatyöryhmän puheenjohtajan tehtävä. Tiedottamisessa noudatetaan työyhteisön tiedotuskäytäntöjä. Sihteeri laatii tiedotteesta luonnoksen, joka lähetetään sähköpostilla kaikille ryhmän jäsenille kommentoitavaksi. Sihteeri lähettää yhdessä hyväksytyn tiedotteen keskushallintoon, jossa päätetään tiedotteen lopullinen sisältö ja julkaisuajankohta. Perusajatuksena viestinnässä on, että ensin tiedotetaan henkilökunnalle ja käyttäjille, ja toiseksi tiedotusvälineille ja muulle medialle /9/. 40

42 9. YHTEENVETO JA PÄÄTELMÄT Porin kaupungilla sisäilmakorjauksia ovat rakennuttaneet useat eri rakennuttajainsinöörit ja menestys on ollut vaihteleva. Useissa tapauksissa sisäilmakorjaukset eivät ole käyttäjien kokemusten mukaan auttaneet, vaan oireista on raportoitu korjausten jälkeenkin. Joissain tapauksissa ongelmien on koettu jopa lisääntyneen. Rakennuttajan rooli rakennushankkeessa on tärkeä. Rakennuttaja on ainut henkilö, joka on mukana hankkeen alusta aivan loppuun asti. Rakennuttajan tehtävät ovat moninaiset, kuten voi todeta liitteestä 5, johon on koottu rakennuttajan tehtäviä sisäilmakorjaushankkeessa. Listaus toimii rakennuttajan muistilistana käytännön rakennuttamistehtävien hoidossa. Sisäilmakorjauksia tehdessä asenne ratkaisee. Ennen tiivistystöitä ja muita tärkeitä työvaiheita on varmistuttava, että ao. töitä tekevät ovat ymmärtäneet onnistumisen kannalta oleelliset asiat. Huolellisen työsuorituksen lisäksi on huolehdittava, että työmaan puhtauden hallinta tehdään kunnolla. Onnistuneita korjauksia tiedetään tuomitun epäonnistuneiksi pelkästään huolimattoman siivouksen vuoksi. Sitten viestintä. Hyvällä viestinnällä ei pysty paikkaamaan epäonnistunutta korjausta, mutta huonolla viestinnällä voi pilata onnistuneen korjauksen. Sisäilmakorjauksissa hyvän lopputuloksen saamiseksi tarvitaan /8/: 1. Selvitys, joka paljastaa terveyshaittojen aiheuttajan. 2. Oikein ja riittävässä laajuudessa tehdyt korjaukset. 3. Hyvä viestintä. Kaikista esiin tuoduista ongelmista huolimatta sisäilmakorjauksissa on mahdollista onnistuakin. Se edellyttää kuitenkin onnistumista hankkeen kaikilla osa-alueilla. 41

43 LÄHDELUETTELO 1. Sisäilmaongelmaisten koulurakennusten korjaaminen, Opetushallitus 2. Rakennustöiden puhtausluokitus Porin kaupungin kiinteistöissä korjaus- ja uudisrakentamisessa. 3. Pohjonen M. Julkisten rakennushankintojen kilpailuttamisopas. RTK OY Ohjeita korjausrakentamisen pölyntorjuntaan, Putusa -tutkimushanke 5. Kuivaketju10, Oulun kaupungin rakennusvalvonta. 6. Betonirakenteiden kosteusmittaus ja kuivumisen arviointi. Tarja Merikallio. Suomen Betonitieto Oy Asumisterveysasetuksen soveltamisohje osa IV, 8/ Rakennusterveysasiantuntijakoulutuksen luentoaineisto Vantaalla. Työlääketieteen dosentti, erikoislääkäri Markku Seuri, Mikrobioni Oy. 9. Vaikeiden sisäilmakohteiden toimintaohje Porin kaupungissa, Porin kaupungin sisäilmatyöryhmä Talonrakennustyön työmaavalvonnan tehtäväluettelo RT Ratu 1180-S Työmaan laatusuunnitelma. 12. Ohje siivoukseen ja irtaimiston puhdistukseen kosteus- ja homevauriokorjausten jälkeen. Työterveyslaitos, Kosteus- ja hometalkoot Väistötiloihin muuttaminen ja irtaimiston puhdistus. RTA-lopputyö, Heidi Rosenblad Mikrobiologiaa rakennusterveysasiantuntijoille, luentoaineisto Miia Pitkäranta, Vahanen Rakennusfysiikka Oy. 15. Suunnittelupalveluiden hankintaopas 2007, Matti Tauriainen. SKOL. 16. Puurakenteiden kosteustekninen toiminta. VTT tiedotteita Kokko, Ojanen, Salonvaara, Hukka, Viitanen. 17. Ympäristöopas Rakennuksen kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus. Ympäristöministeriö. Toim. Miia Pitkäranta Lattiapäällystevauriot, tutkiminen ja korjaustavat, luentoaineisto Katariina Laine, Vahanen Rakennusfysiikka Oy. 20. Tauriainen, M. (2002) Suunnittelupalveluiden hankinta, Tampere: Suunnitteluja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry ja Rakennustieto Oy. 42

44 21. Ohje työpaikkojen sisäilmasto-ongelmien selvittämiseen. TTL Lappalainen ym. 43

45 LIITELUETTELO 1. Listaus Porin kaupungin sisäilmakohteista Suunnittelun, urakoiden ja valvonnan kilpailutuksessa käytettäviä laatukriteereitä 3. Porin kaupungin hankintaohjeet 4. Valvontasuunnitelmapohja 5. Rakennuttajan muistilista sisäilmakorjaushankkeeseen. 44

46 Liite 1

47

48

49

50

51

52

53

54

55

56

57 Ohje julkisen rakennuksen sisäilmakorjauksen rakennuttajalle, RTA-lopputyö 2017, Marko Levola LIITE 2 SUUNNITTELUN, VALVONNAN JA URAKOINNIN KILPAILUTUKSESSA KÄYTETTÄVIÄ LAATUKRITEEREITÄ Tässä liitteessä esitetään eräitä mahdollisia laatukriteereitä suunnittelun, urakoinnin ja valvonnan kilpailutukseen. Laatukriteerien soveltuvuus tulee aina erikseen harkita kyseessä olevaan kohteeseen. I SUUNNITTELU Suunnittelun kilpailuttamisessa laatukriteereinä voidaan soveltaa seuraavassa esitettyjä arviointikriteereitä. Kriteerien painotusta (painokertoimet) ja ylipäätään soveltuvuutta kyseessä olevaan kohteeseen tulee arvioida kohteen laajuuden, kompleksisuuden, aikataulun kireyden ym. tekijöiden valossa. Kriteereitä arvosteltaessa voidaan huomioida vain tarjouksessa ja sen liitteissä toimitettu materiaali. Lisätietoa kriteereistä ja suunnittelun kilpailutuksesta löytyy mm. Suunnittelupalveluiden hankintaoppaasta 2007, Matti Tauriainen, SKOL. Kriteeri: suunnittelutiimi Tarjoajan tulee tarjouksessaan nimetä kohteen suunnitteluun tarjottavat henkilöt ja heidän ennakoitu osuus (%) koko suunnittelutoimeksiannosta. Kriteerin arvosteluperusteet: Koska suunnittelijoiden osaaminen on ratkaisevan tärkeää, tulee suunnittelua tarjoavan toimiston tarjouksessaan nimetä kohteeseen suunnittelusta vastuussa oleva projektipäällikkö ja varsinaiset suunnittelijat. Tällä pyritään välttämään tilanne, missä toimistossa on muutama tarvittavan osaamisen omaava suunnittelija, mutta varsinaisen suunnittelutyön tekee epäpätevä. Kriteerin arvostelussa otetaan

58 Ohje julkisen rakennuksen sisäilmakorjauksen rakennuttajalle, RTA-lopputyö 2017, Marko Levola LIITE 2 huomioon %-osuudet sekä kriteerit: tiimin ammatilliset pätevyydet, tiimin jäsenten referenssit. Kriteeri: Projektin johdon pätevyys Tarjoajan tulee tarjouksessaan nimetä suunnittelusta vastuussa oleva projektipäällikkö ja projektipäällikön varahenkilö. Kriteerin arvosteluperusteet: Suunnittelusta vastuussa olevan projektipäällikön osaaminen, kokemus ja henkilökohtaiset ominaisuudet ovat keskeisiä vaativan suunnittelukokonaisuuden laadullisessa ja aikataulullisessa hallinnassa. Arvostelussa huomioidaan projektipäällikön referenssikohteiden laajuus ja vastaavuus kilpailutettavaan kohteeseen verraten. Kriteeri: Tiimin ammatilliset pätevyydet Tarjoajan tulee tarjouksessaan ilmoittaa kunkin kohteeseen tarjottavan suunnittelijan koulutus, mahdolliset jatkokoulutukset ja erikoiskurssit, valmistumisen jälkeinen työkokemus, sekä muut mahdolliset tiedot, joilla se katsoo olevan merkitystä suunnittelijoiden ammatillisen pätevyyden arvioinnissa. Kriteerin arvosteluperusteet: Ammatillisen pätevyyden arvioinnissa kiinnitetään huomio tarjottavien suunnittelijoiden koulutukseen (esim. ins., dipl.ins., rak.ark., arkkit., tekn.lis., tek.toht.), jatkokoulutukseen (esim. yamk) ja erikoiskursseihin (esim. rakennusfysiikka, kosteusvauriokorjaussuunnittelija KOKO, kosteusvauriotutkija). Pätevyydet voidaan tarkastaa FISE:n ylläpitämästä rekisteristä. Työkokemukseen lasketaan valmistumisen jälkeinen ko. alan suunnittelukokemus. Kriteeri: Tiimin jäsenten referenssit Tarjoajan tulee tarjouksessaan antaa tarjoamansa suunnittelutiimin jäsenten referenssiluettelot. Referenssikohteista annetaan seuraavat tiedot: kohteen nimi, tyyppi (sisäilmakorjaus, peruskorjaus, uudisrakennus, muu), hankkeen toteutusvuosi, tilaaja yhteystietoineen, laajuustiedot ja alkup. rakennusvuosi, kohteen mahdolliset erityispiirteet, ko. suunnittelijan osuus ko. referenssikohteen suunnittelussa. Kriteerin

59 Ohje julkisen rakennuksen sisäilmakorjauksen rakennuttajalle, RTA-lopputyö 2017, Marko Levola LIITE 2 arvosteluperusteet: Tarjoajan ilmoittamissa suunnittelutiimin jäsenten referensseissä kiinnitetään huomio referenssikohteiden vaativuuden, laajuuden ja sisällön (erityiset menetelmät tms.) vastaavuuteen kilpailutettavan kohteen kanssa. Referensseistä arvioidaan kohteeseen tarjottavien suunnittelijoiden osuutta suunnittelussa. II URAKAT Urakoiden kilpailuttamisessa laatukriteereinä voidaan soveltaa seuraavassa esitettyjä arviointikriteereitä. Kriteerejä ei voi sellaisenaan käyttää kaikissa kohteissa, vaan niiden painotusta (painokertoimet) ja ylipäätään soveltuvuutta kyseessä olevaan kohteeseen tulee arvioida kohteen laajuuden, erityistyömenetelmien, aikataulun kireyden ym. tekijöiden valossa. Kriteereitä arvosteltaessa voidaan huomioida vain tarjouksessa ja sen liitteissä toimitettu materiaali. Kriteeri: Työmaakohtainen laatusuunnitelma Tarjoajan tulee tarjouksessaan antaa malliksi toteutetun kohteen työmaakohtainen laatusuunnitelma, sekä luonnos tarjottavan kohteen laatusuunnitelmasta. Kriteerin arvosteluperusteet: Hyvä työmaakohtainen laadunvarmistussuunnitelma on tärkeä väline laadun tuottamisessa. Toteutetun kohteen laatusuunnitelmasta arvioidaan suunnitelman kattavuutta (kaikki työvaiheet) ja yksityiskohtaisuutta (ei saa olla yleisluontoinen). Tarjottavan kohteen laatusuunnitelmaluonnoksesta arvioidaan, onko siihen osattu ottaa kohteen oleelliset laatutekijät. Kriteeri: Urakoitsijan oma laadunvalvonta Tarjoajan tulee liittää tarjoukseensa jostakin toteutetusta kohteestaan oma laadunvalvontadokumentaationsa. Kriteerin arvosteluperusteet: Laadunvalvontadokumentaatiosta arvioidaan urakoitsijan oman laadunvalvonnan

60 Ohje julkisen rakennuksen sisäilmakorjauksen rakennuttajalle, RTA-lopputyö 2017, Marko Levola LIITE 2 kattavuutta, tarkkuutta, silmämääräisyyttä/käytettyjä mittausmenetelmiä ja dokumentoinnin tasoa. Kriteeri: Työnjohdon osaaminen Tarjoajan tulee liittää tarjoukseensa tiedot kohteeseen kokopäiväiseksi ja koko työmaan ajaksi tarjotun työnjohdon osaamisesta: ammatillinen peruskoulutus, jatkokoulutus, täydentävä koulutus, pätevyydet, työkokemus ja referenssikohteet. Mikäli tarjoaja ei vielä tarjousvaiheessa pysty nimeämään työnjohtajaa, tulee antaa kaikkien niiden mahdollisten työnjohtajien tiedot, joiden joukosta työnjohtaja valitaan. Tällöin Tilaaja tekee arvion heikoimmaksi katsomansa ehdokkaan mukaan. Kriteerin arvosteluperusteet: Vaativat sisäilmakorjauskohteet edellyttävät jatkuvasti paikalla olevaa työnjohtajaa. Tarjotusta työnjohdosta annetuista tiedoista arvioidaan ja pisteytetään hänen soveltuvuutensa kilpailutettavana olevaan kohteeseen. III VALVONTA Kriteeri: Valvojan osaaminen Tarjoajan tulee liittää tarjoukseensa tiedot kohteeseen kokopäiväiseksi ja koko työmaan ajaksi tarjotun valvojan osaamisesta: ammatillinen peruskoulutus, jatkokoulutus, täydentävä koulutus, pätevyydet, työkokemus ja referenssikohteet. Mikäli tarjoaja ei vielä tarjousvaiheessa pysty nimeämään valvojaa, tulee antaa kaikkien niiden mahdollisten valvojien tiedot, joiden joukosta hänet valitaan. Tällöin Tilaaja tekee arvion heikoimmaksi katsomansa ehdokkaan mukaan. Kriteerin arvosteluperusteet: Vaativat sisäilmakorjauskohteet edellyttävät jatkuvasti paikalla olevaa valvojaa. Tarjotusta valvojasta annetuista tiedoista arvioidaan ja pisteytetään hänen soveltuvuutensa kilpailutettavana olevaan kohteeseen. Kriteeri: Työmaakohtainen valvontasuunnitelma

61 Ohje julkisen rakennuksen sisäilmakorjauksen rakennuttajalle, RTA-lopputyö 2017, Marko Levola LIITE 2 Tarjoajan tulee tarjouksessaan antaa malliksi jonkin valvomansa kohteen valvontasuunnitelma, sekä luonnos tarjottavan kohteen valvontasuunnitelmasta. Kriteerin arvosteluperusteet: Hyvä valvontasuunnitelma on tärkeä väline laadun tuottamisessa. Toteutetun kohteen valvontasuunnitelmasta arvioidaan suunnitelman kattavuutta (kaikki työvaiheet) ja yksityiskohtaisuutta (ei saa olla yleisluontoinen). Tarjottavan kohteen valvontasuunnitelmaluonnoksesta arvioidaan, onko siihen osattu ottaa kohteen oleelliset laatutekijät. Kriteeri: Laadunvalvontadokumentaatio Tarjoajan tulee liittää tarjoukseensa jostakin toteutetusta kohteestaan tekemänsä valvontadokumentaatio. Kriteerin arvosteluperusteet: Laadunvalvontadokumentaatiosta arvioidaan valvojan laadunvalvonnan kattavuutta, tarkkuutta, silmämääräisyyttä/käytettyjä mittausmenetelmiä ja dokumentoinnin tasoa. KAIKKIA KILPAILUTUKSIA KOSKEVAT YRITYSKOHTAISET LAATUKRITEERIT Kriteeri: Yrityksen johtaminen Tarjoajan tulee esittää tarjouksessaan riittävät tiedot yrityksen johtamisjärjestelmän arviointia varten. Kriteerin arvosteluperusteet: Arvioidaan yrityksen johtamisen pitkäjänteisyyttä ja johdonmukaisuutta. Kriteeri: Yrityksen saavuttama asiakastyytyväisyys Yrityksen tulee tarjouksessaan esittää sellaiset tiedot ja selvitykset, joilla se katsoo olevan merkitystä yrityksen saavuttaman asiakastyytyväisyyden arvioinnissa. Kriteerin arvosteluperusteet: Yrityksen saavuttama asiakastyytyväisyys voidaan todeta esim.

62 Ohje julkisen rakennuksen sisäilmakorjauksen rakennuttajalle, RTA-lopputyö 2017, Marko Levola LIITE 2 yrityksen systemaattisesti keräämästä asiakaspalautteesta tai asiakkaan antamasta suosituksesta tms. Asiakaspalautteen perusteella arvioidaan yrityksen asiakaslähtöisyyttä, arvoja, asenteita ja toimintakulttuuria. Poissulkevat kriteerit Pisteytettävien laatukriteerien lisäksi kilpailutuksessa käytetään usein minimivaatimusluonteisia kriteereitä, jotka yritys joko täyttää tai ei täytä. Mikäli vaatimus ei täyty, suljetaan yritys pois kilpailusta, vaikka muilla kriteereillä mitattuna yritys olisi miten hyvä tahansa. Mikäli vaatimus täyttyy, pääsee yritys laatupisteytykseen. Usein käytetty poissulkeva kriteeri on yrityksen taloudellista tilaa kartoittava kriteeri, esim. vähimmäisliikevaihtovaatimus, (kuvaa toiminnan laajuutta) tai omavaraisuusaste (kuvaa vakavaraisuutta). Muita poissulkevia kriteereitä ovat tilaajavastuulain (Laki tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä, /1233) mukaisten velvoitteiden täyttyminen.

63 LIITE 3

64 Hankintaohjeet /8

65 1 Hankintaohjeet /8

66 Hankintaohjeet /

67 Hankintaohjeet /8

68 Hankintaohjeet /8

69 Hankintaohjeet /8

70 Hankintaohjeet /8 3 Yhteishankintojen sopimuksia tarkistetaan määräajoin. Päivitetty ja ajantasaisin tieto:

71 Ohje julkisen rakennuksen sisäilmakorjauksen rakennuttajalle, RTA-lopputyö 2017, Marko Levola LIITE 4 SISÄILMAKORJAUKSEN VALVONTASUUNNITELMA YLEISTÄ VALVONNASTA: Työmaalla pyritään käymään joka päivä. Valvottavia kokonaisuuksia ovat 1.tekninen laatu, 2.ajallinen edistyminen ja kustannukset, 3.työturvallisuus ja työmaan siisteys, 4.harmaa talous ja 5. käyttäjien huomiointi sekä ympäristöasiat. Valvoja pitää käynneistään kirjaa ja dokumentoi valvonnan pöytäkirjoin ja valokuvin kulloinkin tarkoituksenmukaisella tavalla. Valvonnasta syntyvä dokumentaatio voi olla taulukko- tai tekstimuotoinen asiakirja jossa on selventäviä kuvia. Valvontadokumentaatio voi sisältää myös videokuvaa ja kalenterimerkintöjä. Valvojan tulee huomauttaa ao. urakoitsijaa puutteista välittömästi ja tehdä niistä merkinnät myös työmaapäiväkirjaan. Kohde Tähän tulee kohteen nimi Rakennuttaja Porin kaupunki, TPK etunimi sukunimi Yrjönkatu 6, Pori Valvoja Pääurakoitsija IV-urakoitsija Putkiurakoitsija Sähköurakoitsija muu urakoitsija Työkuvaus Tässä kerrotaan lyhyesti tehtävät työt erityisesti valvottavat asiat (X) 1. TEKNINEN LAATU Toteutuksen vertaaminen suunnitelmiin ja työselitykseen. Työ tehdään kuten on suunniteltu tai muuten erikseen sovittu. Huomioidaan menetelmä- ja ainekohtaiset käyttöohjeet. Kaikkea ei ole suunnitelmissa. Valvontadokumentaatio tallennetaan projektin arkistointiohjeen mukaan. x Purkutöiden valvonta ja riittävän purkusyvyyden tai laajuuden määrittäminen. Tarvittaessa materiaalinäyttein varmistutaan että esim. kaikki pilaantunut aines tulee poistetuksi, ja toisaalta että säilyvät rakenteet ovat puhtaita. x Osastointien tiiveyden ja alipaineistuksen valvonta. x Liittymien ilmatiiveyksien varmistaminen ennen pintarakenteiden tekoa. Tiivistysten valvonta tehdään tarvittaessa merkkisavu-, merkkiaine- tai painekokein. x Lattiatasoitteiden vesimäärät valmistajan ohjeen mukaiset. Märkätilojen vedeneristykset; ainevahvuudet ja lattiakaivojen kohdat. työsuunnitelma urakoitsijalta vaaditaan Rakennusaikaiset kosteudet ja pinnoitettavuuden varmistaminen. Erityisesti betonilattiat, myös tasoitteiden jälkeen. Käytettävien materiaalien ja tarvikkeiden valvonta ja vertaaminen suunnitelmiin. Materiaalien vähäpäästöisyyden varmistaminen M1-luokituksella. Palokatkot palokatkosuunnitelman mukaan. Työmaan sääsuojaukset ja työmaan kosteudenhallinta, materiaalien varastointi. x Porin kaupunki TPK/OM/rt 1(4) PL95, Pori puh , faksi etunimi.sukunimi@pori.fi