Jukka Pekka Kärki Heikki Öhman HOMEVAURIOIDEN KORJAUSOPAS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Jukka Pekka Kärki Heikki Öhman HOMEVAURIOIDEN KORJAUSOPAS"

Transkriptio

1

2 1 Tutkimuksia ja selvityksiä 6/ 2007 Research Reports 6/2007 Jukka Pekka Kärki Heikki Öhman HOMEVAURIOIDEN KORJAUSOPAS Kuopio 2007

3 ISBN ISBN (PDF) ISSN painos Painopaikka Kopijyvä Kuopio 2007

4 2 Julkaisija: Julkaisun sarjan nimi ja tunnus Kuopion yliopisto Tutkimuksia ja selvityksiä 6/2007 Koulutus ja kehittämiskeskus Research reports 6/2007 PL 1627, Kuopio Julkaisuaika helmikuu 2007 Tekijä(t) Jukka Pekka Kärki Heikki Öhman Julkaisun nimeke Homevaurioiden korjausopas Tutkimuksen nimi Homevaurioiden korjausopas Rahoittaja Hengitysliitto Heli ry ja Rahaautomaattiyhdistys Tässä korjausoppaassa esitetään erilaisia homevaurioiden korjaussuunnitelmia. Korjausopasta tehtäessä käytettiin aineistona kokemusperäistä tietoa, joka oli hankittu Hengitysliiton korjausneuvonnassa vuosina tehdyistä korjaustoimenpiteistä. Hengitysliiton korjausneuvontaan ohjautuu vuosittain kotitaloutta, joissa tehdään terveyshaittojen poistamiseksi kuntotarkastuksia, kuntotutkimuksia, korjaussuunnitelmia, kustannusarvioita ja eri tasoisia korjaustoimenpiteitä sekä korjaustyön valvontaa. Opasmateriaalissa käsitellään tyypillisimmät pientalojen kosteus ja homevaurioita aiheuttavat riskirakenteet, joita ovat mm. valesokkelirakenne, korokepuulattia ja kellarin seinärakenne, sekä ko. rakenneosiin toteutettuja korjaustoimenpiteitä piirustuksin ja selitetekstein. Opasmateriaalissa annetaan ohjeita homepurkutyössä suojautumiseen sekä siivoukseen liittyvistä oleellisimmista seikoista ja käsitellään Valtion asuntorahaston korjausavustuksia terveyshaitan poistamiseksi. Opasmateriaalissa esiintyvät korjaussuunnitelmat ja piirustukset ovat toteutuneista homevauriokorjauksista Homeloukku projektissa (Hengitysliitto Heli ry ja Asumisterveysliitto Aste ry) ja ovat siten tapauskohtaisia, eikä niitä voida suoraan käyttää ohjeina muissa kohteissa. Koulutuksen rahoitti Savon aikuisopisto, Pieksämäki (OPM). Avainsanat (asiasanat suomeksi ) Luokitus ja/tai indeksointi Kosteus ja homevaurio, korjaaminen, riskirakenne ISSN ja avainnimeke ISBN (PDF) Kokonaissivumäärä Hinta Kieli suomi Jakaja (nimi ja osoite) Soile Virtanen, Kuopion yliopisto Koulutus ja kehittämiskeskus, PL 1627, KUOPIO puh , fax Luottamuksellisuus julkinen Lisätietoja ja

5

6 3 1 ESIPUHE Hengitysliiton korjausneuvonta on toiminut vuodesta 1998 alkaen etsien ja korjaten homevaurioita ja muita sisäilmaongelmia pääasiassa hengityssairaiden ja allergisten ihmisten asunnoista. Selvitysten lähtökohtana ovat aina olleet talossa koetut oireet: asukkailla on selvästi normaalia enemmän hengitystieoireita, allergioita ja erilaisia tulehdussairauksia kuten poskiontelo ja keuhkoputkentulehduksia. Usein asukkaat ovat olleet jatkuvassa sairastelukierteessä ja täysin voipuneita terveyshaittojensa kanssa. Terveyshaitat ovat useimmiten johtuneet talon sisäilmassa liikkuvista homeiden ja muiden mikrobien tuottamista itiöistä ja aineenvaihduntatuotteista. Näin on ainakin voitu päätellä siitä, että kun homevauriot on korjattu asianmukaisesti, ovat myös oireet vähentyneet ja yleensä pikku hiljaa loppuneet kokonaan (Kärki ym. 2006). Joskus, varsinkin toiminnan alkuaikoina saattoi myös käydä täysin päinvastoin. Korjausten myötä oireet vain pahenivat! Tällaisten tilanteiden syynä olivat yleensä väärin ymmärretyt korjausohjeet. Liian vähäinen korjaus johti siihen, että ongelman tuottaja eli home, ei kadonnutkaan kokonaan talosta. Joskus asukkaat korjasivat vain sen pahimmalta näyttävän paikan, mutta eivät niitä laajoja alueita pahimman paikan ympäriltä, joiden korjaus olisi ollut aivan yhtä tähdellistä terveysvaikutusten kannalta. Talot olivat usein moniongelmaisia ja vaurioita oli useissa eri rakenteissa. Homevaurioituneessa talossa osa asukkaista on yleensä herkistynyt homeille. He ovat siten herkempiä reagoimaan niille kuin muut ihmiset. He reagoivat usein myös muihin sisäilman epäpuhtauksiin tavallisia ihmisiä herkemmin. Tämä tekeekin homevauriotalojen korjaamisesta erityisen haastavaa. Korjaajien pitää rakentaa hometalosta nk. allergiatalo, koska normaali sisäilman puhtaustaso ei riitä herkistyneimmille perheenjäsenille. Vuosien varrella on korjausneuvojille kerääntynyt runsaasti kokemusta homevauriotalojen korjauksista. Koska korjausneuvojat usein seuraavat perheiden vointia myös korjauksen jälkeen, ovat he oppineet, minkä tapaiset korjaukset yleensä onnistuvat ja mitkä eivät. Tähän oppaaseen on kerätty osa tyypillisiä homevauriokorjaustapauksia, vaurioituneita rakennuksia vuosien varrelta ja piirustuksella varustettuja ohjeita niiden korjaamisesta. Korjaustoimenpi

7 4 teet on suunniteltu kulloisenkin vauriotalon korjaamiseen, eikä piirustuksia tai työselityksiä tule suoraan käyttää mallina jonkun muun talon korjaustapaa valittaessa. Opasmateriaalin aineisto on tarkoitettu ensisijaisesti kiinteistöjen omistajille, suunnittelijoille, rakentajille, rakennusten kuntotutkijoille ja sisäilmatutkijoille, jotka joutuvat ratkaisemaan kosteus ja homevaurioista syntyneitä ongelmia tai haluavat ehkäistä niiden muodostumista. Opasmateriaalin avulla on helpompi ymmärtää pientaloissa olevien kosteusvaurioiden syitä ja riskialttiita rakenteita sekä niiden korjaamiseksi olevia vaihtoehtoja. Tämä opas syntyi rakennusterveysasiantuntijakoulutuksen opinnäytetyönä vuosien aikana. Opintojen suorittamisen mahdollistamisesta haluamme kiittää työnantajaamme Hengitysliitto Heli ry:tä ja toimintamme rahoittajaa Raha automaattiyhdistystä. Kiitokset osoitamme oppaan eri vaiheita kommentoineille henkilöille, erityisesti Juhani Piriselle ja Pertti Heikkiselle, joiden arvokkaat kommentit auttoivat keskittymään tärkeimpien korjaustapojen esiin tuomiseen. Kiitokset myös tekijöiden kotijoukoille, jotka mahdollistivat 1,5 vuoden pituisen opiskelun onnistumisen työn ohella. Kontiolahdella ja Mikkelissä Tekijät Jukka Pekka Kärki ja Heikki Öhman

8 5 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 ESIPUHE SISÄLLYSLUETTELO KÄSITTEET LAIT, SÄÄDÖKSET, MÄÄRÄYKSET JA OHJEET OPASKIRJAN TAVOITTEET AINEISTO KORJAUSMENETELMÄT RAKENNUKSEN ULKOPUOLISET KORJAUKSET Maaston korkeusasema ja pintavedet, sadevedet sekä salaojat PERUSTUKSET Kellariseinä Perusmuuri ALAPOHJAT Tuulettuva alapohja Maanvastaiset alapohjat Kaksoisbetonilattia Betonilaatan yläpuolelle tehdyt puulattiat Reunavahvistettu alapohjalaatta Ilmastoitu lattia ULKOSEINÄT Ulkoseinärakenteen alaosan ns. valesokkelirakenteen korjaus Puuseinä YLÄPOHJA JA VESIKATTO Harjakatto Vesikatto ja yläpohja luvun taloissa MÄRKÄTILAT Levyrakenteiset märkätilat Kivirakenteiset märkätilat HOMEPURKUTYÖSSÄ SUOJAUTUMINEN JA SIIVOUSTOIMENPITEET PURKUTOIMENPITEIDEN YHTEYDESSÄ TEHTÄVÄT PUHDISTUSTOIMENPITEET...45

9 6 8.2 PÖLYTTÄMÄKSI SIIVOUS KORJAUSTOIMENPITEIDEN JÄLKEEN Pinnat Tekstiilit, kalusteet, pientarvikkeet, lelut, valaisimet, kengät ja kirjat yms KORJAUSAVUSTUKSET JOHTOPÄÄTÖKSET LÄHDELUETTELO LIITTEET...53 Liite 1. Kuntotarkastusraportti terveyshaitan selvittämiseksi Liite 2. Korjaussuunnitelma, työselitys Liite 3. Korjaussuunnitelma, piirustukset Liite 4. Korjaustyön kustannusarvio

10 7 3 KÄSITTEET Tässä esitellään ne oppaassa käytetyt käsitteet, joille kirjallisuudesta löytyy määritelmä. Kapillaarinen nousukorkeus, kapillaarisuus Se etäisyys pohjavedenpinnasta, johon vapaa vesi nousee maahiukkasten välisissä huokoskanavissa esiintyvien kapillaarivoimien vaikutuksesta. Kapillaarisuus on sitä suurempaa, mitä hienojakoisempaa maa aines on. Myös huokoisissa rakennustarvikkeissa esiintyy kapillaarista vedennousua. (Suomen rakennusinsinöörien liitto RIL ry. Pohjarakennusohjeet RIL ). Märkätila Märkätila tarkoittaa huonetilaa, jonka lattiapinta joutuu tilan käyttötarkoituksen vuoksi vedelle alttiiksi ja jonka seinäpinnoille voi roiskua tai tiivistyä vettä. Tyypillisiä märkätiloja omakotitaloissa ovat kylpyhuoneet ja saunat. (RakMK C2 Kosteus, määräykset ja ohjeet 1998.) Rakennuskosteus Tarkoittaa rakennusvaiheen aikana tai sitä ennen rakenteisiin tai rakennusaineisiin joutunutta rakennuksen käytönaikaisen tasapainokosteuden ylittävää kosteutta, jonka tulee poistua. (RakMK C2 Kosteus, määräykset ja ohjeet 1998.) Suhteellinen kosteus Suhteellinen kosteus (RH %) on todellisen vesihöyrynpaineen ja kyllästys höyrynpaineen välinen suhde (tavallisesti prosentteina) tietyssä lämpötilassa. Se kertoo, kuinka monta prosenttia absoluuttinen kosteus on vallitsevan lämpötilan kyllästyskosteudesta.(lämpö ja kosteus, Dick Björkholtz, 1997). Bitumikermi Tukikerroksellinen vedeneristyskermi, jossa eristävänä aineena on bitumi tai modifioitu bitumi. Yleisimmät tukikerrokset ovat polyesteriä tai lasikuitua. (Suomen rakennusinsinöörien liitto RIL ry. Rakennusten veden ja kosteudeneristysohjeet RIL ).

11 8 Vedeneriste Tarkoitetaan tässä ainekerrosta, joka saumoineen kestää jatkuvaa kastumista ja jonka tehtävänä on estää nestemäisen veden haitallinen tunkeutuminen rakenteeseen painovoiman vaikutuksesta tai kapilaarivirtauksena, kun rakenteen pinta kastuu. (RakMK C2 Kosteus, määräykset ja ohjeet 1998.) 4 LAIT, SÄÄDÖKSET, MÄÄRÄYKSET JA OHJEET Käytettävissä olevin tutkimusten perusteella Suomessa on tehty paljon rakennuksiin kohdistuvia kosteusvauriotutkimuksia, kosteuskuntoarviota, mikrobitutkimuksia yms. ja näiden perusteella on rakennuksissa olevia kosteus ja homevaurioita korjattu vaihtelevalla menestyksellä. Tieteellisiä tutkimuksia kosteus ja homevaurioiden aiheuttamista terveydellisistä haitoista ihmisille on tehty useita tutkimuksia. Rakennusten kosteus ja homevaurioiden ennaltaehkäisemiseksi on tehty lainsäädännöllisiä muutoksia sekä pyritty ohjaamaan myöskin korjausrakentamista. Tiedossa olevien terveyshaitta epäilysten poistamiseksi tehtävät korjaustoimenpiteet pientaloissa vaativatkin eri lukuisten seikkojen huomioimista. Rakennus on asumiseen, työntekoon, varastointiin tai muuhun käyttöön tarkoitettu kiinteä tai paikallaan pidettäväksi tarkoitettu rakennelma, rakenne tai laitos, joka ominaisuuksiensa vuoksi edellyttää viranomaisvalvontaa turvallisuuteen, terveellisyyteen, maisemaan, viihtyisyyteen, ympäristönäkökohtiin taikka muihin tämän lain tavoitteisiin liittyvistä syistä. (Maankäyttö ja rakennuslaki 16 luku, 113 ) Rakennuksesta ei saa aiheutua hygienian tai terveyden vaarantumista syistä, jotka liittyvät erityisesti myrkyllisiä kaasuja sisältäviin päästöihin, ilmassa oleviin vaarallisiin hiukkasiin tai kaasuihin, vaaralliseen säteilyyn, veden tai maapohjan saastumiseen tai myrkyttämiseen, jäteveden, savun taikka kiinteän tai nestemäisen jätteen puutteelliseen käsittelyyn taikka rakennuksen osien tai sisäpintojen kosteuteen (Maankäyttö ja rakennusasetus 50, kohta 3.) Terveyshaitalla tarkoitetaan ihmisessä todettavaa sairautta, muuta terveydenhäiriötä tai sellaisen tekijän tai olosuhteen esiintymistä, joka voi vähentää väestön tai yksilön elinympäristön terveellisyyttä tai aiheuttaa sairastumisen vaaraa. Asunnon ja muun sisätilan sisäilman puhtauden, lämpötilan, kosteuden, melun, ilmanvaihdon, valon, säteilyn ja muiden vastaavien

12 9 olosuhteiden tulee olla sellaiset, ettei niistä aiheudu asunnossa tai sisätilassa oleskeleville terveyshaittaa (Sosiaali ja terveysministeriö, Asumisterveysohje 2003). Tässä yhteydessä rakennuksen sisäpinnoilla, pintojen alla tai rakenteiden sisällä kasvava home ja hiiva ja bakteerikasvusto, joka on silmin nähtävää tai varmennettu mikrobiologisten analyysien avulla. Tässä oppaassa mikrobivaurioksi on yleensä tulkittu Asumisterveysohjeen mukaisesti arvioitu mikrobikasvusto, joka on todettu laboratoriotutkimuksissa. Asunnossa ja muussa oleskelutilassa ei saa olla eläimiä eikä mikrobeja siinä määrin, että niistä aiheutuu terveyshaittaa (Sosiaali ja terveysministeriö, Asumisterveysohje 2003).. Terveyshaittatilanne saattaa syntyä esimerkiksi silloin, kun ihminen asuu tai oleskelee asunnossa, jossa hän voi altistua mikrobikasvustosta peräisin oleville soluille tai niiden aineenvaihduntatuotteille. Milloin asunnossa tai muussa oleskelutilassa esiintyy melua, tärinää, hajua, valoa, mikrobeja, pölyä, savua, liiallista lämpöä tai kylmyyttä taikka kosteutta, säteilyä tai muuta niihin verrattavaa siten, että siitä voi aiheutua terveyshaittaa asunnossa tai muussa tilassa oleskelevalle, kunnan terveydensuojeluviranomainen voi velvoittaa sen, jonka menettely tai toimenpide on syynä tällaiseen epäkohtaan, ryhtymään toimenpiteisiin terveyshaitan poistamiseksi tai rajoittamiseksi (Sosiaali ja terveysministeriö, Asumisterveysohje 2003). Rakennuksessa esiintyvän mikrobikasvuston syntymisessä määräävimpänä tekijänä on kosteus. Mikrobikasvustosta voi kulkeutua sisäilmaan ilmanvirtauksien mukana itiöitä sekä kasvuston hajoamis ja aineenvaihduntatuotteita. Ellei mikrobikasvustoa ole poistettu, se voi olla terveydelle haitallista vielä senkin jälkeen, kun rakennusmateriaali on kuivunut. Silmin havaittavaa mikrobikasvustoa asunnon sisäpinnoilla ja sisäpuolisissa rakenteissa sekä rakenteissa ja tiloissa, joista vuotoilmaa kulkeutuu sisätiloihin, voidaan pitää terveydensuojelulain tarkoittamana terveyshaittana. Kohonnut mikrobipitoisuus tai poikkeava mikrobisuvusto voi johtua myös rakennuksen tavanomaisesta käytöstä (Ympäristö ja terveyslehti, Asumisterveysopas 2005). Mikrobinäytteenoton tavoitteena on tunnistaa poikkeavaa altistumista aiheuttava mikrobilähde, saada käsitys ongelman laajuudesta ja vahvistaa tai sulkea pois rakennuksen kosteus tai homevaurion olemassaolo (Ympäristöministeriö, Kosteus ja homevaurioituneen rakennuksen kuntotutkimus, 1997).

13 10 Mikrobimittauksilla voidaan harvoin annosvasteisesti osoittaa altistumista yksittäiselle tekijälle, joka voitaisiin todistaa yksilön sairauden tai oireen aiheuttajaksi. Sen sijaan ne kuvaavat rakennuksen mikrobiologista tilaa ja niiden avulla on mahdollista arvioida, lisäävätkö olosuhteet altistuvien terveyden menettämisen riskiä terveydensuojelulain tarkoittamalla tavalla. (Partanen, P. yms. 1995). Maanvastaisten rakenteiden kanssa kosketuksissa olevien maamateriaalien kapillaarisuus ja muut kosteustekniset ominaisuudet on selvitettävä siten, että maasta rakenteisiin siirtyvän kosteuden haitalliset vaikutukset voidaan ehkäistä. Maanvastaisen lattian alapuolelle ja maanvastaisten seinien ulkopuolelle rakennettavissa salaojituskerroksissa käytettävän materiaalin kapillaarisuuden on oltava riittävän pieni, jotta salaojituskerros luotettavasti katkaisee haitallisen veden kapillaarisen vaaka ja pystysuuntaisen siirtymisen maapohjasta rakenteisiin. Maakerroksissa, jotka ovat kapillaarisen nousukorkeuden yläpuolella, ja joiden vesipitoisuus on hyvin alhainen, esiintyy yleensä aina kosteutta. Tästä johtuen maan huokostilassa olevan ilman suhteellinen kosteus on aina hyvin korkea, lähes 100 %. (RakMK Pohjarakenteet B3 Määräykset ja ohjeet 2004, säännöstiedosto 2.4.1) Rakennus on suunniteltava ja rakennettava kokonaisuutena siten, että oleskeluvyöhykkeellä saavutetaan kaikissa tavanomaisissa sääoloissa ja käyttötilanteissa terveellinen, turvallinen ja viihtyisä sisäilmasto Rakennus on suunniteltava ja rakennettava siten, että sisäilmassa ei esiinny terveydelle haitallisia määriä kaasuja, hiukkasia tai mikrobeja eikä viihtyisyyttä alentavia hajuja. Rakenteet ja LVI järjestelmät on tehtävä siten, ettei sisäisistä ja ulkoisista kosteuslähteistä peräisin oleva esihöyry, vesi tai lumi haitallisesti tunkeudu rakenteisiin ja rakennuksen sisätiloihin. Tarvittaessa rakenteen on kyettävä kuivumaan haittaa aiheuttamatta tai rakenteen kuivattamiseen esitetään suunnitelmissa menetelmä. Sisäisiä kosteuslähteitä ovat sisäilman vesihöyry, roiskevesi ja vesivahingot esim. putkivuodot. Ulkoisia kosteuslähteitä ovat esim. ulkoilman vesihöyry, vesi ja lumisade, maaperän kosteus, pinta ja pohjavesi sekä rakennuskosteus (RakMK D2 Rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto, määräykset ja ohjeet 2003). Rakennuksen alta ja sen viereisestä täytöstä on poistettava humusmaa sekä kosteuden vaikutuksesta hajoavat, homehtuvat tai lahoavat orgaaniset aineet ja rakennusjätteet. (RakMK C2 Kosteus, määräykset ja ohjeet 1998.)

14 11 Rakennuksen mikrobikasvustolla tarkoitetaan pinnoilla/rakenteissa home, hiiva tai bakteerikasvustoa, joka on silminnähtävää tai se on varmennettu mikrobiologisten analyysien avulla. Tällaista mikrobikasvustoa esimerkiksi asunnon sisäpinnoilla, sisäpuolisissa rakenteissa, lämmöneristeissä sekä rakenteissa ja tiloissa, joista vuotoilmaa kulkeutuu sisätiloihin, voidaan pitää terveydensuojelulain tarkoittamana terveyshaittana. Tämä perustuu siihen, että mikrobikasvustoista irtoaa itiöitä, muita hiukkasia, hajua aiheuttavia muita haihtuvia yhdisteitä huoneilmaan. Irtoamiseen vaikuttavat ilmavirtaukset, ihmisen toiminnat, esimerkiksi siivous, ja kosteuden vaihtelu. Pienen kokonsa vuoksi mikrobihiukkaset pysyvät ilmassa pitkiä aikoja, ja tilassa oleskelevat henkilöt altistuvat niille hengitysteiden ja ihon välityksellä (Asumisterveysopas, Ympäristö ja terveyslehti). Ulkoilman tai maaperän kanssa kosketuksissa olevissa rakenteissa saattaa esiintyä suuria mikrobipitoisuuksia ilman, että kysymyksessä on varsinainen mikrobikasvu. Pesuhuoneiden pinnoilla ja muissa kosteudelle alttiissa paikoissa saattaa esiintyä suuria pistemäistä mikrobikasvustoa, joka voidaan yleensä poistaa puhdistamalla pinnat ja tehostamalla ilmanvaihtoa. Tällöin ei välttämättä ole kysymys lain tarkoittamasta terveyshaitasta (Sosiaali ja terveysministeriö, Asumisterveysohje 2003). Suomen rakennusmääräyskokoelman C 2 Kosteus määräyksissä ja ohjeissa vuodelta 1998 on annettu lukuisia velvoittavia määräyksiä, joita tulee noudattaa rakennusluvan alaisessa rakentamisessa. Korjausrakentamisessa ongelmaksi voi nousta, että korjaustoimenpiteitä ei tehdä näiden määräysten ja ohjeiden mukaisesti, koska niitä ei velvoiteta käyttämään. RakMk C2. Kosteus. Määräykset ja ohjeet Rakennuksen alta ja sen viereisestä täytöstä on poistettava humusmaa sekä kosteuden vaikutuksesta hajoavat, homehtuvat tai lahoavat orgaaniset aineet ja rakennusjätteet ja Sade ja sulamisvedet on johdettava pois rakennuksen vierestä. (Vähimmäiskaltevuus 1:20 3 m:n etäisyydelle sokkelista, korkeusero vähintään 0,15 m). Rakennuspohja on salaojitettava,

15 12 eikä järjestelmään saa johtaa pintavesiä eikä katoilta valuvia vesiä (salaojittamatta jättäminen tulee erikseen selvityttää ja perustella). Salaojaputket asennetaan vähintään 0,4 m maanvastaisen lattiapinnan alapuolelle (putken kaltevuus vähintään 1:200, normaalisti 1:100) Maanvastaisen lattian yläpinnan tulee olla vähintään 0,3 m ulkopuolella olevaa maanpintaa ylempänä (pois lukien kellarin lattia) ja Ryömintätilan korkeuden tulisi olla vähintään 0,8 m. Ryömintätilan tuuletusaukkojen yhteispinta alan tulee olla ainakin 4 promillea ryömintätilan pinta alasta Ulkoseinän alareunan tulee olla vähintään 0,3 m maanpintaa ylempänä Pientalon yläpohjan tuuletukseksi riittää yleensä 20 mm raot räystäillä ja 200x 200 mm tuuletussäleiköt päätykolmioissa , ja Märkätiloissa lattian vedeneristys tulee nostaa ainakin 100 mm lattiapinnasta seinälle, saumoja tulee välttää. Lattian kaltevuus tulee olla vähintään 1:100. Märkätilan lattiassa saa olla vain viemäröintiin liittyviä läpivientejä. 5 OPASKIRJAN TAVOITTEET Työn tavoitteena oli tuottaa osa kansantajuista opasmateriaalia homevaurioiden korjaamiseen. Opasmateriaaliin pyrittiin tekemään ohjeita homepurkutyössä suojautumiseen sekä siivoukseen liittyvistä oleellisimmista seikoista sekä antamaan tämän hetkistä tietoa korjausavustuksista, jotka koskevat kosteus ja homevaurioiden korjaamista.

16 13 6 AINEISTO Korjausoppaan tekemisessä oleva aineisto perustuu korjausneuvontaan ohjautuneiden perheiden pientalojen terveyshaittojen poistamiseksi tehtyihin kuntotarkastuksiin, kuntotutkimuksiin, korjaussuunnitteluun, kustannusarvioihin ja pientaloissa tehtyihin korjaustoimenpiteisiin sekä korjaustyön valvontaan, joita on suoritettu Hengitysliitto Heli ry:ssä vuosina Lopputyössä esiintyvät korjaussuunnitelmat ja piirustukset ovat pääosin toteutuneista homevauriokorjauksista Homeloukku projektista (Hengitysliitto Heli ry ja Asumisterveysliitto Aste ry). Homeloukkuprojektissa autetaan perheitä, joiden talossa on homeongelma ja joiden varat eivät riitä korjausten teettämiseen. Hengitysliiton korjausneuvojat tekevät taloihin korjaussuunnitelmat ja valvovat korjaukset, Asumisterveysliitto auttaa perheitä mm. korjausavustuksen hakemisessa. Valtion Asuntorahasto voi myöntää avustuksia terveyshaittojen poistamiseksi, mikäli perheen tilanne täyttää avustuksen saamiseksi asetetut ehdot. Rahaautomaattiyhdistys rahoittaa Hengitysliittoa mm. korjauksissa tarvittavien erikoislaitteiden ja palvelujen hankinnassa.

17 14 7 KORJAUSMENETELMÄT 7.1 RAKENNUKSEN ULKOPUOLISET KORJAUKSET Maaston korkeusasema ja pintavedet, sadevedet sekä salaojat Hyvin useassa tapauksessa rakenteiden kosteusvaurioita ja sen mukanaan tuomia homevaurioita aiheuttavat rakennuksen virheellinen korkeusasema ympäröivään maastoon nähden, kattovesien purku perustusten vierelle, pintavesien kulkeutuminen rakennukseen päin sekä toimivan salaojituksen puuttuminen rakennuksesta. Valtaosassa korjauksia joudutaan kosteusvaurion syyn poistamiseksi tekemään mittavia rakennuksen ulkopuolisia korjaustoimenpiteitä maaston korkeusaseman, salaojituksen, perustusten vedeneristyksen yms. suhteen. Suomen Rakentamismääräyskokoelman määräyksissä ja ohjeissa sekä Rakennusinsinööriliiton julkaisuissa on annettu ohjeita alapohjan korkeusasemasta, salaojituksesta ja maaston muodoista uudisrakentamista varten noudatettavaksi. Näitä samoja määräyksiä ja ohjeita sovelletaan myös korjauskohteissa tapauskohtaisesti. Korjaus Korjaukset pyritään tekemään yleensä niin, että maanpinta muotoilla rakennuksen vierustalta poispäin viettäväksi vähintään 3 metrin matkalla 15 cm (1:20). Tarvittaessa rakennuksen vierustalle tehdään ns. niskaoja pintavesien poisjohtamiseksi. Katolta tulevat sadevedet johdetaan räystäskourujen ja syöksytorvien kautta sadevesijärjestelmään, missä rännikaivojen kautta vesi ohjataan umpiputkia pitkin sadevesikaivoon ja siitä kunnan sadevesijärjestelmään. Jos tämä ei ole mahdollista, voidaan vedet haja asutusalueella imeyttää maastoon. Taajamassa vesien imeyttäminen on usein vaikeaa ympäröivien talojen kellarikerroksien takia. Imeytetty vesi voi joutua naapurin kellariin. Siksi imeyttämisen mahdollisuus on tutkittava tarkkaan ja siihen on yleensä syytä pyytää rakennusvalvontaviranomaisen arvio. Rakennuksen salaojitus rakennetaan jäykillä salaojaputkilla, jotka tulee sijoittaa korkeimmalta kohdaltaan perustusten anturan alapinnasta 100 mm:ä alaspäin. Salaojien tulee viettää tarkastuskaivoille vähintään 1:100 eli 10 metrin matkalla viettoa tulee olla vähintään 10 cm. Salaojien ympärillä käytetään noin 200 mm:n paksuisena kerroksena pestyä salaojasoraa, joka on

18 15 määritetty RIL ohjeen mukaisesti. Pesemättömänä salaojasoran paksuuden tulee olla vähintään 300 mm:ä. Salaojasorana voidaan käyttää myös sepeliä, mutta tällöin tulee käyttää sepelikerroksen ulkopuolella maarakentamiseen soveltuvaa suodatinkangasta erottamassa muussa täyttöhiekassa olevan hienoaineksen sekoittuminen salaojasoraan. Lattianpinnan tulisi olla 300 mm:ä ulkopuolen maanpintaa ylempänä. Matalaperustetuissa rakennuksissa tämä ei aina ole mahdollista ja tällöin sokkelin ulkopuoli tulee vedeneristää. Yleensä perustusten kosteusrasitusta vähentää oleellisesti mm. kukkapenkkien ja nurmikkorakenteiden poistaminen noin 0,5 metrin etäisyydeltä sokkelista ja korvaaminen kiveyksellä, karkealla sorastuksella tai betonilaatoituksella (räystään leveydeltä). Kuva 1. Ulkopuolen maanpinta muotoillaan viettämään rakennuksesta poispäin 3 metrin matkalla vähintään 0,15 metriä. Sokkelin vierustalla asennetaan 0,5 metrin levyinen sepelikerros. Salaojat ovat jäykkää halkaisijaltaan 110 mm muoviputkea.

19 16 Kuva 2. Salaoja ja sadevesijärjestelmän korjaussuunnitelmassa esitetään mm. rännikaivojen sijainnit, perusvesikaivo sekä salaojakaivojen korkoasemat. 7.2 PERUSTUKSET Kellariseinä Yleensä luvulla kellarikerroksen ulkoseinät valettiin betonista ilman lämmöneristystä. Joissain tapauksissa betoniseinän sisäpuolelle on jo valuvaiheen aikana tai sen jälkeen kiinnitetty lämmöneriste. Tyypillisesti eristeenä on käytetty sementtilastulevyä (Toja levy). Myöhempinä vuosikymmeninä kellarikerroksen ulkoseiniä on lisälämmöneristetty yleisesti sisäpuolelta. Sisäpuolella on käytetty yleensä puisia, koolattuja rakenteita, joissa eristeenä on mineraalivillaa. Joskus eristeenä on käytetty myös polystyreenilevyjä. Sisäpuolelta eristetyissä kellarinseinissä on osassa käytetty höyrynsulkukerrosta ja osassa se on jätetty pois. Höyrynsulkuna on käytetty muovia tai tervapaperia. Kellarin seinien kostuminen johtuu yleensä salaojituksen tukkeutumisesta tai puuttumisesta sekä seinän ulkopuolen puutteellisista vedeneristeistä. Usein kosteus nousee kapillaarisesti ulkoseiniin myös seinän alta perustusten kautta, koska perustusten alla ei ole käytetty kosteu

20 17 den nousua estävää sorakerrosta (kapillaarikatkoa). Kellarin seinien vedeneristys voi myös olla toteutettu sisäpuolisena bitumisivelynä. Tällainen sisäpuolinen vedeneristys ei pysy pitkäaikaisesti kiinni tai tiiviinä, koska betonista irtoaa suoloja ja kalkkia. Kalkki irrottaa sisäpuolisia bitumisivelyä paikoitellen kosteimmista kohdista ja tällöin sisäpuoliset lämmöneristeet tai sisäverhousmateriaalit kosteus ja homevaurioituvat. Syöksytorvien kautta purkautuu huomattavia määriä sadevettä, joka perustuksille päästessään aiheuttavat laajoja vaurioita. Kellarinseinän sisäpuolinen lämmöneristemineraalivilla on usein mikrobivaurioitunut eristeen ja alkuperäisen betoniseinän rajapinnassa. Korjaus Kellarinseinän korjaus aloitetaan käytännössä aina ulkopuolelta. Talon vierustat kaivetaan auki hieman anturan alapinnan tason alapuolelle siten, että kaivanto viettää hieman siihen suuntaan, jonne salaojiin kertyvä vesi johdetaan (yleensä kaupungin sadevesijärjestelmään). Kaivettu maapohja ja salaojien päälle tuleva salaojitussora tai sepeli erotetaan toisistaan suodatinkankaalla. Salaojaputkien tulee olla jäykkiä ja hyvälaatuisia ja rakennuksen jokaisen nurkan kohdalle tulee asentaa tarkastuskaivo. Kellarin seinä vedeneristään ja lämmöneristetään ulkopuolelta samalla kertaa. Näin sisäpuolelle jäävä betoni tai harkkoseinä saadaan kuivaksi ja lämpimäksi. Seinän epätasaisuudet ja kolot paikataan ja tasoitetaan ennen vedeneristeen asentamista. Vedeneristeenä käytetään ns. epäjatkuvia perusmuurilevyjä. Perusmuurin ulkopuolinen kosteuseristys ja lämmöneristys voidaan suorittaa myös ns. salaojittavilla lämmöneristeillä (polystyreenisolumuovi kuulista valmistettuja levyjä). Kellarinseinän maanpäällistä osaa ei yleensä saada lisälämmöneristettyä rakennetta paksuntamatta. Kellarin seiniä ei tulisi lämmöneristää pelkästään sisäpuolelta käsin, koska kosteuden tiivistymisen seurauksena rakenteisiin syntyy mitä todennäköisimmin kosteusvaurioita. Seinän sisäpuolelta poistetaan kaikki lämmöneristeet ja ulkoseiniä vasten olevat puurakenteet. Paras lopputulos saadaan, kun seinät puretaan betonirakenteeseen asti, joka puhdistetaan esimerkiksi hiekkapuhaltamalla ja käsitellään homepuhdistusaineella. Homepuhdistusaine pitää käytön jälkeen siivota pois valmistajan ohjeen mukaisesti.

21 18 Uudelleen vaurioitumisriskin pienentämiseksi tulisi seinän pintarakenne tehdä rappaamalla tai tasoittamalla sementtipohjaisilla kosteisiin tiloihin sopivilla läpivärjätyillä laasteilla tai tasoitteilla. LÄMPÖRAPPAUS JA ERISTYS 50 MM VALMISTAJAN OHJEEN MUKAAN 1:20 VANHAT SISÄPANELOINNIT YMS. RAKENTEET PURETAAN, TIILIMURAUS PUHDISTETAAN JA DESINFIOIDAAN ULKOPUOLELLE KYLMÄBITUMISIVELY JA HITSATTAVA KUMIBITUMIKERMI. KERMI ULOTETAAN ANTURAN KYLKEEN LÄMMÖNERISTE XPS ERISTE 50 MM ANTURAN JA PERUSMUURIN VÄLINEN PYKÄLÄ VIISTETÄÄN TÄYTEVALULLA SV SALAOJAT TEHDÄÄN JÄYKÄLLÄ HYVÄLAATUISELLA SALA OJAPUTKELLA SADEVESIPUTKET JÄYKKÄÄ UMPIPUTKEA SEINÄN VIERUSTA TÄYTETÄÄN SALAOJASORALLA (RIL LUOKKA 1) TAI PUHTAALLA SEPELILLÄ 3 12 MM SUODATINKANGAS PERUSMAAN JA SALAOJASORAN VÄLIIN ANTURAN REUNASTA MAANPINTAAN ASTI MAANPINNAT KALLISTETAAAN RAKENNUKSESTA ULOSPÄIN 1:20 VÄHINTÄÄN 5 METRIN MATKALLA SO Kuva 3. Kellariseinän ulkopuolinen korjaus, missä sisäpuolelta purettiin kosteus ja homevaurioituneet kotelo rakenteet sekä tehtiin ulkopuolelle kosteus ja lämmöneristys sekä uusi salaojitus.

22 19 Yleensä kellarin lattia pitää korjata samalla. Usein lattian alla on kosteutta nostava hienorakeinen maakerros, joka pitää lattian betonin kosteana, vaikka salaojat korjataankin. Siksi lattiat on useimmiten syytä purkaa kokonaan. Samalla on hyvä uusia viemärijärjestelmät. Lattian alla olevaa maata poistetaan yleensä anturan alapintaan asti, kuitenkin siten, että pohjamaa viettää keskeltä taloa anturoita kohti, jotta lattian alle mahdollisesti nouseva vesi pääsisi virtaamaan anturan alta salaojiin. Pohjamaan päälle asennetaan vähintään 200 mm puhdasta n. 3 8 mm sepeliä, esimerkiksi mm EPS Lattia lämmöneristettä ja valetaan uusi pintalaatta. Lattialämmityksen teko on käyttömukavuuden kannalta suositeltavaa, mutta rakenne toimii kyllä ilmankin. Kellarin lattian pinnoitteeksi sopii parhaiten keraaminen tai massapuristettu kiviaineinen laatta, joka kiinnitetään sementtipohjaisella kiinnityslaastilla. Myös jalkalistat kannattaa kellarissa tehdä laatoista, koska seinissä voi kaikista korjauksista huolimatta tapahtua kosteuden nousua. Anturan ja betoniseinän välin kapillaarikatkaisu voidaan tehdä esimerkiksi injektoimalla, mutta pientalokorjauksissa se on käytännössä ollut liian vaikea toteuttaa ja liian arvokasta Perusmuuri Sokkelirakenteet eli perusmuurit on yleensä tehty betonivaluna tai sitten kevytsoraharkosta muuraamalla. Betonisokkeleissa olevat kosteus ja homevauriot sijaitsevat sokkelihalkaisun lämmöneristeissä, missä ulkopuolinen vesi on kulkeutunut lämmöneristekerrokseen eikä ole riittävän nopeasti päässyt poistumaan rakenteesta. Usein sokkelirakenteesta puuttuvat vedenpoistoaukot, minkä kautta rakenteeseen kulkeutuva vesi pääsisi poistumaan. Kyseisen rakenteen kosteusvauriot havaitaan yleensä vasta homevaurioiden syntyessä, jolloin tunkkainen, maakellarimainen haju pääsee sisälle asuntoon ilmavuotojen kautta, tai rakennuksen käyttäjät saavat oireita, jotka viittaavat homevaurioihin. Sokkelirakenteiden kosteus ja homevauriot ovat todettavissa vain rakenteisiin kohdistuvilla kuntotutkimustoimenpiteillä, joilla tutkitaan rakenteiden kosteusteknistä sekä mikrobiologista kuntoa. Sokkelin lämmöneristys on usein toteutettu sen keskellä olevalla sokkelihalkaisulla, missä lämmöneristeenä on polystyreenilevy tai jäykkä mineraalivilla. Sokkelin lämmöneriste voi sijaita myös sokkelipalkin sisäpuolella tai sen ulkopuolella. Pahimmat vauriot syntyvät

WWW.LAMOX.FI INFO@LAMOX.FI

WWW.LAMOX.FI INFO@LAMOX.FI 1 Perinteinen valesokkelirakenne Termotuote korjattu rakenne Asennus 2 Ennen työn aloittamista on aina tarkistettava päivitetyt viimeisimmät suunnitteluohjeet valmistajan kotisivuilta. Eristämisessä on

Lisätiedot

PUHDASTA SISÄILMAA TILOJEN KÄYTTÄJILLE

PUHDASTA SISÄILMAA TILOJEN KÄYTTÄJILLE PUHDASTA SISÄILMAA TILOJEN KÄYTTÄJILLE 28.1.2015 WÄRTSILÄTALO Susanna Hellberg TERVEYDENSUOJELULAKI 763/94 7 LUKU Asunnon ja muun oleskelutilan sekä yleisten alueiden terveydelliset vaatimukset 26 Asunnon

Lisätiedot

MIKROBITUTKIMUS MATERIAALINÄYTTEISTÄ. Petuliantie Tervajoki

MIKROBITUTKIMUS MATERIAALINÄYTTEISTÄ. Petuliantie Tervajoki MIKROBITUTKIMUS MATERIAALINÄYTTEISTÄ Petuliantie 9 66440 Tervajoki WOLFFINTIE 36 65200 Vaasa p. 0207 495 500 www.raksystems-anticimex.fi Y-tunnus: 0905045-0 MIKROBITUTKIMUS PETULIANTIE 9, 66440 TERVAJOKI

Lisätiedot

Riskikartoitus ja jatkotutkimussuunnitelma. Tuhkala Pyhäjärventie 7 59800 Kesälahti

Riskikartoitus ja jatkotutkimussuunnitelma. Tuhkala Pyhäjärventie 7 59800 Kesälahti Riskikartoitus ja jatkotutkimussuunnitelma Tuhkala Pyhäjärventie 7 59800 Kesälahti 2/9 Rekkatie 3 80100 Joensuu Tapani Hirvonen Kiteen kaupunki / Tekninen keskus Kiteentie 25 82500 Kitee Kohde Tuhkala

Lisätiedot

TERVEYDENSUOJELU- JA RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAISEN YHTEISTYÖSTÄ RAKENNUSTEN TERVEYSHAITTAKORJAUKSISSA

TERVEYDENSUOJELU- JA RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAISEN YHTEISTYÖSTÄ RAKENNUSTEN TERVEYSHAITTAKORJAUKSISSA TERVEYDENSUOJELU- JA RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAISEN YHTEISTYÖSTÄ RAKENNUSTEN TERVEYSHAITTAKORJAUKSISSA Ylitarkastaja Vesa Pekkola Sosiaali- ja terveysministeriö 17.11.2014 Hallintolaki 10 Viranomaisten yhteistyö

Lisätiedot

Laatuongelmien syitä Omakotitalojen tyypilliset riskirakenteet Pientalojen yleisimmät laatuvirheet

Laatuongelmien syitä Omakotitalojen tyypilliset riskirakenteet Pientalojen yleisimmät laatuvirheet Laatuongelmien syitä Omakotitalojen tyypilliset riskirakenteet Pientalojen yleisimmät laatuvirheet 1 RKM Matti Eklund 10.2.2015 2 Rakennuttamistehtäviä Rakennustöiden valvontaa Kauppakamarin hyväksymiä

Lisätiedot

RIL 107-2012 Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet -julkistamisseminaari 13.11.2012

RIL 107-2012 Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet -julkistamisseminaari 13.11.2012 RIL 107-2012 Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet -julkistamisseminaari 13.11.2012 Julkaisun tavoitteet ja yleiset periaatteet Pekka Laamanen 14.11.2012 1 RIL 107-2012 Julkaisu sisältää veden-

Lisätiedot

AUTIONIITYN PÄIVÄKOTI LAMMASLAMMENTIE 3 01710 VANTAA

AUTIONIITYN PÄIVÄKOTI LAMMASLAMMENTIE 3 01710 VANTAA 31.5.2012 ALUSTATILAN TIIVIYS- JA KUNTOKARTOITUS AUTIONIITYN PÄIVÄKOTI LAMMASLAMMENTIE 3 01710 VANTAA DELETE TUTKIMUS OY, HELSINKI Mikko Mäkinen p. 040 584 4688 mikko.makinen@delete.fi SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ...

Lisätiedot

ULKOSEINÄ VÄLISEINÄ Teräs, alapohjassa Sokkelin päällä Lattiapinnan päällä

ULKOSEINÄ VÄLISEINÄ Teräs, alapohjassa Sokkelin päällä Lattiapinnan päällä PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 29.07.13 7809 Joensuu Henri 0458814141 TILAAJA Euran kunta Sorkkistentie 10 27511 Eura Rantanen Markus 044 4224882 TYÖKOHDE Euran kunta Kotivainiontie 3 27400

Lisätiedot

Rakennuksen kosteusteknistä toimivuutta käsittelevän asetuksen valmistelutilanne

Rakennuksen kosteusteknistä toimivuutta käsittelevän asetuksen valmistelutilanne Rakennuksen kosteusteknistä toimivuutta käsittelevän asetuksen valmistelutilanne Rakennusvalvonnan ajankohtaispäivä 12.12.2016 Savoy-teatteri, Helsinki Yli-insinööri Katja Outinen Tausta Voimassa oleva

Lisätiedot

MISTÄ SE HOME TALOIHIN TULEE?

MISTÄ SE HOME TALOIHIN TULEE? MISTÄ SE HOME TALOIHIN TULEE? KOSTEUSVAURIOT JA MUUT SISÄILMAONGELMAT Juhani Pirinen 15.10.2014 Hieman kosteusvaurioista Kosteuden lähteet SADE, LUMI PUUTTEELLINEN TUULETUS VESIKATTEEN ALLA TIIVISTYMINEN

Lisätiedot

Kosteus- ja mikrobivauriot kuntien rakennuksissa. Petri Annila

Kosteus- ja mikrobivauriot kuntien rakennuksissa. Petri Annila Kosteus- ja mikrobivauriot kuntien rakennuksissa Petri Annila Kosteus- ja mikrobivauriot kuntien rakennuksissa Sijoittuminen COMBI-hankkeeseen WP3 Rakenneratkaisujen lämpö- ja kosteustekninen toiminta

Lisätiedot

YLÄASTEEN A-RAKENNUKSEN SOKKELIRAKENTEIDEN LISÄTUTKIMUKSET

YLÄASTEEN A-RAKENNUKSEN SOKKELIRAKENTEIDEN LISÄTUTKIMUKSET LAUSUNTO 8.6.2009 Kaavin kunta / tekninen toimisto Ari Räsänen PL 13 73601 Kaavi YLÄASTEEN A-RAKENNUKSEN SOKKELIRAKENTEIDEN LISÄTUTKIMUKSET Kohde Taustaa Aikaisemmat tutkimukset Kaavin yläaste A-rakennus

Lisätiedot

PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE. Välikarintie 62 29100 Luvia

PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE. Välikarintie 62 29100 Luvia PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 13.11.15 10185 Markku Viljanen 050 9186694 TILAAJA Satakunnan Ulosottovirasto PL44 28101 Pori sari.merivalli@oikeus.fi TYÖKOHDE Välikarintie 62 29100 Luvia

Lisätiedot

1 RAKENNNESELVITYS. 9 LIITE 5. s. 1. Korutie 3 Työnumero: 8.9.2011 Ilkka Meriläinen 51392.27

1 RAKENNNESELVITYS. 9 LIITE 5. s. 1. Korutie 3 Työnumero: 8.9.2011 Ilkka Meriläinen 51392.27 9 LIITE 5. s. 1 1 RAKENNNESELVITYS 1.1 TEHTÄVÄN MÄÄRITTELY Selvitys on rajattu koskemaan :ssa olevan rakennuksen 1. ja 2. kerroksen tiloihin 103, 113, 118, 204 ja 249 liittyviä rakenteita. 1.2 YLEISKUVAUS

Lisätiedot

RISKIRAKENTEET JA SISÄILMAONGELMAT RTA PÄÄTÖSSEMINAARI KUOPIOSSA 25.02.2015

RISKIRAKENTEET JA SISÄILMAONGELMAT RTA PÄÄTÖSSEMINAARI KUOPIOSSA 25.02.2015 RTA PÄÄTÖSSEMINAARI KUOPIOSSA 25.02.2015 Kuntotutkija Pertti Heikkinen pera.heikkinen@savoraoy.com RTA, mikä on riskirakenne? Rakenne, joka kosteusvaurioituu tilojen ja rakenteiden normaalikäytössä tai

Lisätiedot

YLIVIESKAN KAUPUNGINTALO PERUSKORJAUS

YLIVIESKAN KAUPUNGINTALO PERUSKORJAUS YLIVIESKAN KAUPUNGINTALO PERUSKORJAUS RAKENNUSTAPASELOSTUS 25.1.2016 Oy Kyöstintie 29 84100 Ylivieska puhelin 08-420 009 faksi 08-420 060 2 D1 Olevat aluerakenteet D10 Oleva maaperä Rakennusalue on rakennettua

Lisätiedot

ULKOSEINÄ VÄLISEINÄ Teräs, alapohjassa Anturan päällä Laatan päällä

ULKOSEINÄ VÄLISEINÄ Teräs, alapohjassa Anturan päällä Laatan päällä PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 20.08.15 9935 Kinnunen Vesa 050-9186695 TILAAJA Euran kunta Sorkkistentie 10 27510 Eura markus.rantanen@eura.fi TYÖKOHDE As Oy Kotivainio Kotivainiontie 3 as

Lisätiedot

RAKENNUSVALVONNAN JA TERVEYDENSUOJELUN YHTEISTYÖ

RAKENNUSVALVONNAN JA TERVEYDENSUOJELUN YHTEISTYÖ PÄIVI KAUPPINEN-KETOJA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå RAKENNUSVALVONNAN JA TERVEYDENSUOJELUN YHTEISTYÖ PORVOON RAKENNUSVALVONTA JA TERVEYDENSUOJELU Porvoon kaupunki, noin 50 000 asukasta Rakennusvalvonta

Lisätiedot

ALUSTATILASELVITYS HAKUNILANRINTEEN KOULU HIIRAKKOTIE 18, 01200 VANTAA

ALUSTATILASELVITYS HAKUNILANRINTEEN KOULU HIIRAKKOTIE 18, 01200 VANTAA 21.6.2012 ALUSTATILASELVITYS HAKUNILANRINTEEN KOULU HIIRAKKOTIE 18, 01200 VANTAA DELETE TUTKIMUS OY, HELSINKI Mikko Mäkinen p. 040 584 4688 mikko.makinen@delete.fi SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ... 3 1.1 TILAAJA...

Lisätiedot

2. Perustukset 3. Vanhat perustamistavat 4. Maanpinnat, sadevesijärjestelmät 5. Salaojitus järjestelmät 6. Rakennuksen korkeusasema 7. Vesikatto 8.

2. Perustukset 3. Vanhat perustamistavat 4. Maanpinnat, sadevesijärjestelmät 5. Salaojitus järjestelmät 6. Rakennuksen korkeusasema 7. Vesikatto 8. 2. Perustukset 3. Vanhat perustamistavat 4. Maanpinnat, sadevesijärjestelmät 5. Salaojitus järjestelmät 6. Rakennuksen korkeusasema 7. Vesikatto 8. Yläpohjat 9. Julkisivu 10. Välipohjat 11. Rakennuksen

Lisätiedot

Pohjakuva ja rakenteet. Seinä- ja alapohjarakenteiden toteutustavat tarkistettiin rakenneavauksin

Pohjakuva ja rakenteet. Seinä- ja alapohjarakenteiden toteutustavat tarkistettiin rakenneavauksin VANHAINKOTIKÄYTÖSSÄ OLLEEN RAKENNUKSEN RAKENNE - JA SISÄILMASTOTUTKIMUS Lähtötiedot Kohde on rakennettu 1980-luvulla Rakennus on ollut koko historiansa ajan vanhainkotikäytössä Tiloissa tehty pintasaneerauksia

Lisätiedot

KK-Kartoitus RAPORTTI 4605/2016 1/7

KK-Kartoitus RAPORTTI 4605/2016 1/7 KK-Kartoitus RAPORTTI 4605/2016 1/7 Venetie 2, 63100 Kuortane Omakotitalon katselmus 1.6.2016 klo 09.00 KK-Kartoitus RAPORTTI 4605/2016 2/7 Tilaus 23.5.2016: Etelä-Pohjanmaan ulosottovirasto Laskutusosoite:

Lisätiedot

Näin lisäeristät 4. Sisäpuolinen lisäeristys. Tuotteina PAROC extra ja PAROC-tiivistystuotteet

Näin lisäeristät 4. Sisäpuolinen lisäeristys. Tuotteina PAROC extra ja PAROC-tiivistystuotteet Näin lisäeristät 4 Sisäpuolinen lisäeristys Tuotteina PAROC extra ja PAROC-tiivistystuotteet Tammikuu 202 Sisäpuolinen lisälämmöneristys Lisäeristyksen paksuuden määrittää ulkopuolelle jäävän eristeen

Lisätiedot

TERVANOKKA. Alustava kuntoselvitys 18.01.2016. ri Tapani Alatalo Rakennus Oy Uudenmaan SANEERAUSTEKNIIKKA

TERVANOKKA. Alustava kuntoselvitys 18.01.2016. ri Tapani Alatalo Rakennus Oy Uudenmaan SANEERAUSTEKNIIKKA TERVANOKKA Alustava kuntoselvitys 18.01.2016 ri Tapani Alatalo Rakennus Oy Uudenmaan SANEERAUSTEKNIIKKA puh 020-7792 722, 040-7067620 tapani.alatalo@saneeraustekniikka.com Kytkinkatu 4E 04220 KERAVA 1

Lisätiedot

Lapin yliopiston Taiteiden tiedekunta Sisäilmakorjaukset 1-4 kerroksissa Käyttäjäinfo

Lapin yliopiston Taiteiden tiedekunta Sisäilmakorjaukset 1-4 kerroksissa Käyttäjäinfo Lapin yliopiston Taiteiden tiedekunta Sisäilmakorjaukset 1-4 kerroksissa Käyttäjäinfo 10.12.2014 Hanna Tuovinen, Vahanen Oy Miksi korjataan? Käyttäjät ovat ilmoittaneet sisäilmahaittaan viittaavasta oireilusta

Lisätiedot

TUULETTUVAT RYÖMINTÄTILAT

TUULETTUVAT RYÖMINTÄTILAT TUULETTUVAT RYÖMINTÄTILAT Leca sorasta on Suomessa pitkäaikaiset ja hyvät käyttökokemukset. Leca sora ryömintatilassa Tuulettuvat ryömintätilat Uudis- ja korjausrakentaminen 3-12 / 5.9.2016 korvaa esitteen

Lisätiedot

Kuntokartoitus. Sivuja:1/17. Vastaanottaja: Gun Adamsson Länsi-Uudenmaan Ulosottovirasto. Von Julinintie 169, Fiskars. Tutkimus pvm: 21.10.

Kuntokartoitus. Sivuja:1/17. Vastaanottaja: Gun Adamsson Länsi-Uudenmaan Ulosottovirasto. Von Julinintie 169, Fiskars. Tutkimus pvm: 21.10. Sivuja:1/17 Vastaanottaja: Gun Adamsson Länsi-Uudenmaan Ulosottovirasto Kuntokartoitus Kohde: Von Julinintie 169, Fiskars Tutkimus pvm: 21.10.15 Raportointi pvm: 8.11.15 Tutkija: Rakennusmestari Mikael

Lisätiedot

MAAKELLARIN VOITTANUTTA EI OLE

MAAKELLARIN VOITTANUTTA EI OLE MAAKELLARI RATKAISEE SÄILYTYSONGELMASI Maakellari on ihanteellinen ratkaisu vihannesten, mehujen, säilöttyjen tuotteiden jne. pitkäaikaiseen varastointiin. Säilyvyyden takaavat maakellarin luontaiset ominaisuudet:

Lisätiedot

Palvelutalon kuntotutkimus ja ehdotus korjausmenetelmistä. Tuukka Korhonen Polygon Finland Oy

Palvelutalon kuntotutkimus ja ehdotus korjausmenetelmistä. Tuukka Korhonen Polygon Finland Oy Palvelutalon kuntotutkimus ja ehdotus korjausmenetelmistä Tuukka Korhonen Polygon Finland Oy Kohteen yleiskuvaus Tutkimuskohteena oli vuonna 1988 rakennetut kehitysvammaisille tarkoitetut palvelutalot

Lisätiedot

02.06.16 10729 Markku Viljanen 050 9186694 PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE

02.06.16 10729 Markku Viljanen 050 9186694 PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 02.06.16 10729 Markku Viljanen 050 9186694 TILAAJA Satakunnan Ulosottovirasto PL 44 28101 Pori pia.hirvikoski@oikeus.fi TYÖKOHDE Tattarantie 288 29250 Nakkila

Lisätiedot

KK-Kartoitus RAPORTTI 903/2016 1/7

KK-Kartoitus RAPORTTI 903/2016 1/7 KK-Kartoitus RAPORTTI 903/2016 1/7 Virttoontie 64, 62170 Lakaluoma Vapaa-ajan asunnon kuntokatselmus 8.3.2016 klo 13.00 KK-Kartoitus RAPORTTI 903/2016 2/7 Tilaus: Laskutusosoite: Etelä-Pohjanmaan ulosottovirasto

Lisätiedot

SISÄILMATUTKIMUS. Yhteenveto PÄIVÄTUULI KIUKAINEN. I n s i n ö ö r i t o i m i s t o L E V O L A Sivu 1 / 15

SISÄILMATUTKIMUS. Yhteenveto PÄIVÄTUULI KIUKAINEN. I n s i n ö ö r i t o i m i s t o L E V O L A Sivu 1 / 15 L E V O L A Sivu 1 / 15 PÄIVÄTUULI 27400 KIUKAINEN SISÄILMATUTKIMUS Yhteenveto 01.02.2016 L E V O L A Sivu 2 / 15 Tilaaja Euran kunta / Markus Rantanen Toimeksianto Rakennuksen sisäilmatutkimus käyttötarkoituksen

Lisätiedot

TARKASTUSKÄYNTI Santaholmantie 94, Haukipudas Talo-C, huoneiston C 1 osalta

TARKASTUSKÄYNTI Santaholmantie 94, Haukipudas Talo-C, huoneiston C 1 osalta TARKASTUSKÄYNTI 12.6.2014 Talo-C, huoneiston C 1 osalta 2 Sisällysluettelo 1. YLEISTIETOA TARKASTUKOHTEESTA... 3 2. VAINNOT KOHTEESTA JA TOIMENPIDESUOSITUKSET... 4 2.1. Perustukset, alapohja ja rakennuksen

Lisätiedot

KK-Kartoitus RAPORTTI 2811/2015 1/8

KK-Kartoitus RAPORTTI 2811/2015 1/8 KK-Kartoitus RAPORTTI 2811/2015 1/8 Yli-Vallintie (856), 61720 Yli-Valli Vapaa-ajan asunnon kuntokartoitus 25.11.2015 klo 10.00 KK-Kartoitus RAPORTTI 2811/2015 2/8 Tilaus 12.11.2015: Etelä-Pohjanmaan ulosottovirasto

Lisätiedot

Näin lisäeristät 2. Purueristeisen seinän ulkopuolinen lisäeristys. Eristeinä PAROC Renova tai PAROC WPS 3n

Näin lisäeristät 2. Purueristeisen seinän ulkopuolinen lisäeristys. Eristeinä PAROC Renova tai PAROC WPS 3n Näin lisäeristät 2 Purueristeisen seinän ulkopuolinen lisäeristys Eristeinä PAROC Renova tai PAROC WPS 3n Tammikuu 2012 Ulkopuolinen lisäeristys PAROC Renova levyllä Puurunkoinen, purueristeinen talo,

Lisätiedot

Radon uudisrakentamisessa Ohjeistus ja kokemuksia

Radon uudisrakentamisessa Ohjeistus ja kokemuksia Hämeenlinna 15.2.2017 Radon uudisrakentamisessa Ohjeistus ja kokemuksia Olli Holmgren 1 Asunnon radonpitoisuuden enimmäisarvot STM:n päätös n:o 944, 1992: Asunnon huoneilman radonpitoisuuden ei tulisi

Lisätiedot

RVP-S-RF-61 RYÖMINTÄTILAISEN ALAPOHJAN KOSTEUDEN POISTO EI TOIMI

RVP-S-RF-61 RYÖMINTÄTILAISEN ALAPOHJAN KOSTEUDEN POISTO EI TOIMI RAKENNUSVIRHEPANKKI SUUNNITTELU - RAKENNUSFYSIIKKA Virhekortin tarkoituksena on jakaa informaatiota toteutuneesta ja virheeksi tulkitusta ongelmatilanteesta, sen taustoista ja ennaltaehkäisemisestä. Virhekortista

Lisätiedot

Näin lisäeristät 1. Villaeristeisen puurunkoseinän ulkopuolinen lisäeristys. Eristeinä PAROC Renova tai PAROC WPS 3n

Näin lisäeristät 1. Villaeristeisen puurunkoseinän ulkopuolinen lisäeristys. Eristeinä PAROC Renova tai PAROC WPS 3n Näin lisäeristät 1 Villaeristeisen puurunkoseinän ulkopuolinen lisäeristys Eristeinä PAROC Renova tai PAROC WPS 3n Tammikuu 2012 Ulkopuolinen lisäeristys PAROC Renova -levyllä Julkisivujen uusimisen yhteydessä

Lisätiedot

MÄRKÄTILAREMONTTI HANKKEEN KULKU

MÄRKÄTILAREMONTTI HANKKEEN KULKU MÄRKÄTILAREMONTTI HANKKEEN KULKU JA TEKNISET VAATIMUKSET FinnBuild 7.10.2006 Atte Stambej ESITYKSEN SISÄLTÖ Kylpyhuoneen korjaushanke Sopimukset Voimassa olevat määräykset 1 KORJAUS- TARVE SUUN- NITTELU

Lisätiedot

Mankkaan koulun sisäilmaselvitysten tuloksia. Tiedotustilaisuus

Mankkaan koulun sisäilmaselvitysten tuloksia. Tiedotustilaisuus Mankkaan koulun sisäilmaselvitysten tuloksia Tiedotustilaisuus 24.11.2014 Sisäilmaongelmat ovat monimutkaisia kokonaisuuksia Sisäolosuhteisiin vaikuttavat useat eri tekijät: lämpö-, kosteus-, valaistus-

Lisätiedot

TIIVESTELMÄ HAVAITUISTA ONGELMISTA

TIIVESTELMÄ HAVAITUISTA ONGELMISTA PAIJULAN KOULU Paijulan koulu Nousiaisten kunnassa. Alun perin rakennettu noin 1920 ja laajennus tehty 1970. Rakennuksen kerrosala on noin 528 m² ja huoneistoala noin 470 m². Rakennuksen arvioitu tilavuus

Lisätiedot

Homekoirakartoitusraportti Länsitie 73 A, Laihia 1/5. Homekoirakartoitusraportti Länsitie 73 A, Laihia. Vekaramänty päiväkoti

Homekoirakartoitusraportti Länsitie 73 A, Laihia 1/5. Homekoirakartoitusraportti Länsitie 73 A, Laihia. Vekaramänty päiväkoti Homekoirakartoitusraportti 17.10.2016 Länsitie 73 A, Laihia 1/5 Homekoirakartoitusraportti Länsitie 73 A, Laihia. Vekaramänty päiväkoti Raportin sisältö: Lakeuden Homekoirat suorittaa homekartoituksia

Lisätiedot

RAKENNUKSEN YLEISTARKASTUS

RAKENNUKSEN YLEISTARKASTUS Tilaaja Kohde Tarkistaja Sivu 1 / 3 Päiväys 20.11.2014 RAKENNUKSEN YLEISTARKASTUS Raahen seudun ulosottovirasto / Kihlakunnanvouti Vähäsantanen Juha Kuusikuja 3, Lampinsaari Markus Liedes KOHTEEN YLEISTIEDOT

Lisätiedot

RIL 249 MATALAENERGIARAKENTAMINEN

RIL 249 MATALAENERGIARAKENTAMINEN RIL 249-20092009 MATALAENERGIARAKENTAMINEN RAKENNETEKNINEN NÄKÖKULMA 7.12.2009 Juha Valjus RIL 249 MATALAENERGIARAKENTAMINEN Kirjan tarkoitus rakennesuunnittelijalle: Opastaa oikeaan suunnittelukäytäntöön

Lisätiedot

miten käyttäjä voi vaikuttaa sisäilman laatuun

miten käyttäjä voi vaikuttaa sisäilman laatuun miten käyttäjä voi vaikuttaa sisäilman laatuun Kai Ryynänen Esityksen sisältöä Mikä ohjaa hyvää sisäilman laatua Mitä käyttäjä voi tehdä sisäilman laadun parantamiseksi yhteenveto 3 D2 Rakennusten sisäilmasto

Lisätiedot

VESIJOHDOT LÄMPÖJOHDOT ALAJUOKSU ULKOSEINÄ ALAJUOKSU VÄLISEINÄ Kupari, pinta Perusmuurin päällä Rossin päällä

VESIJOHDOT LÄMPÖJOHDOT ALAJUOKSU ULKOSEINÄ ALAJUOKSU VÄLISEINÄ Kupari, pinta Perusmuurin päällä Rossin päällä PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 04.06.15 9705 Markku Viljanen 050 9186694 TILAAJA Satakunnan Ulosottovirasto Pl 9 32701 HUITTINEN TYÖKOHDE As Oy Kauttuan Vanha Kartano Mikolanmäentie 1 as

Lisätiedot

VESIKATON JA YLÄPOHJAN KUNTOARVIO MELANKÄRKI SALMENTIE VALKEAKOSKI

VESIKATON JA YLÄPOHJAN KUNTOARVIO MELANKÄRKI SALMENTIE VALKEAKOSKI 1/5 VESIKATON JA YLÄPOHJAN KUNTOARVIO MELANKÄRKI SALMENTIE 14 37600 VALKEAKOSKI 2/5 VESIKATE Rakennuksessa on loiva harjakatto (>1:9) ja katemateriaalina kaksinkertainen kumibitumihuopa. Vesikate on uusittu

Lisätiedot

KORAMO JANNE. Yleisimpien riskirakenteiden yleisyys ja kunto eri vuosikymmenien pientaloissa

KORAMO JANNE. Yleisimpien riskirakenteiden yleisyys ja kunto eri vuosikymmenien pientaloissa KORAMO JANNE Yleisimpien riskirakenteiden yleisyys ja kunto eri vuosikymmenien pientaloissa OPINNÄYTETYÖT, RAKENNUSTERVEYS 2013 JANNE KORAMO Yleisimpien riskirakenteiden yleisyys ja kunto eri vuosikymmenien

Lisätiedot

Pirttimäki Tommi PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE

Pirttimäki Tommi PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 24.05.16 10693 Pirttimäki Tommi 045 326 1711 TILAAJA Satakunnan Ulosottovirasto PL 9 32701 Huittinen sanna.paivaniemi@oikeus.fi TYÖKOHDE Antinkuja 2 27710 Köyliö

Lisätiedot

Näin lisäeristät 3. Hirsitalon ulkopuolinen lisäeristys. Eristeinä PAROC extra ja PAROC WPS 3n

Näin lisäeristät 3. Hirsitalon ulkopuolinen lisäeristys. Eristeinä PAROC extra ja PAROC WPS 3n Näin lisäeristät 3 Hirsitalon ulkopuolinen lisäeristys Eristeinä PAROC extra ja PAROC WPS 3n Tammikuu 2012 Hirsitalon ulkopuolinen lisäeristäminen PAROC extralla ja PAROC WPS 3n -levyillä Oikein tehty

Lisätiedot

Onnistunut peruskorjaus helsinkiläisessä koulussa Marianna Tuomainen, HKR-Rakennuttaja Susanna Peltola, HKR-Rakennuttaja Marja Paukkonen, Helsingin

Onnistunut peruskorjaus helsinkiläisessä koulussa Marianna Tuomainen, HKR-Rakennuttaja Susanna Peltola, HKR-Rakennuttaja Marja Paukkonen, Helsingin Onnistunut peruskorjaus helsinkiläisessä koulussa Marianna Tuomainen, HKR-Rakennuttaja Susanna Peltola, HKR-Rakennuttaja Marja Paukkonen, Helsingin kaupungin opetusvirasto Juha Juvonen, Helsingin kaupungin

Lisätiedot

Korjausneuvojan/rakennusterveysasiantuntijan haasteet korjausvaihtoehtojen vertailussa ja korjausneuvonnassa

Korjausneuvojan/rakennusterveysasiantuntijan haasteet korjausvaihtoehtojen vertailussa ja korjausneuvonnassa Korjausneuvojan/rakennusterveysasiantuntijan haasteet korjausvaihtoehtojen vertailussa ja korjausneuvonnassa 26.02.2015 Tapio Rokkonen puh. 040-5775 386 Korjausneuvoja, rkm Rakennusterveysasiantuntija

Lisätiedot

LAY F-siipi, korjaukset kellarin musiikkitiloissa. Hanna Keinänen, Vahanen Oy

LAY F-siipi, korjaukset kellarin musiikkitiloissa. Hanna Keinänen, Vahanen Oy LAY F-siipi, korjaukset kellarin musiikkitiloissa Hanna Keinänen, Vahanen Oy Miksi korjattiin? Käyttäjät ilmoittaneet sisäilmahaittaan viittaavasta oireilusta Sisäilma- ja kosteusteknisissä kuntotutkimuksissa

Lisätiedot

LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI 22.5.2009. Hiekkaharjun vapaa-aikatilat Leinikkitie 36 01350 Vantaa

LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI 22.5.2009. Hiekkaharjun vapaa-aikatilat Leinikkitie 36 01350 Vantaa LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI 22.5.2009 Leinikkitie 36 01350 Vantaa usraportti 23.5.2009 Sisällys 1 Kohteen yleistiedot... 3 1.1 Kohde ja osoite... 3 1.2 Tutkimuksen tilaaja... 3 1.3 Tutkimuksen tavoite... 3 1.4

Lisätiedot

Rivitaloyhtiön kiinteistön kosteuskartoitus

Rivitaloyhtiön kiinteistön kosteuskartoitus Satakunnan Rakennekuivaus Oy 11-12.11.2015 Korjaamonkatu 5 28610 Pori Rivitaloyhtiön kiinteistön kosteuskartoitus Kohde: As Oy Kotivainio Tilaaja: Euran kunta / Rantanen Markus Kotivainiontie 3 Sorkkistentie

Lisätiedot

PL 6007 00021, Laskutus 153021000 / Anne Krokfors. A - Kunnostus- ja kuivauspalvelut Oy Y-tunnus: 1911067-2

PL 6007 00021, Laskutus 153021000 / Anne Krokfors. A - Kunnostus- ja kuivauspalvelut Oy Y-tunnus: 1911067-2 ENSIRAPORTTI raportointipäivä : 4.8.2011 Työ : TILAAJA: Vantaan kaupunki ISÄNNÖINTI: Vantaan kaupunki / HUOLTO: Kouluisäntä: 0400 765 713 LASKUTUSOSOITE: Vantaan Kaupunki PL 6007 00021, Laskutus 153021000

Lisätiedot

Pirkkahalli, pysäköintialue

Pirkkahalli, pysäköintialue Työnro 070012 RAKENNETTAVUUSSELVITYS Pirkkahalli, pysäköintialue Ilmailunkatu Tampere POHJARAKENNESUUNNITELMA 1 (5) RI Tiina Ärväs 11.01.2008 Työnro 070012 Pirkkahalli, pysäköintialue Ilmailunkatu Tampere

Lisätiedot

Ullakon eristäminen Rakennuseristeet

Ullakon eristäminen Rakennuseristeet Ullakon eristäminen Rakennuseristeet Huhtikuu 0 korvaa Joulukuu 00 Sisällys Edullisesti lisätilaa kylmästä ullakosta... Edullisesti lisätilaa kylmästä ullakosta Näin eristät ullakon seinät... Näin eristät

Lisätiedot

Cygnaeuksen koulu Maariankatu 7, 20100 TURKU

Cygnaeuksen koulu Maariankatu 7, 20100 TURKU Cygnaeuksen koulu, 20100 TURKU SISÄILMASTO- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS JATKOTUTKIMUSSUUNNITELMA 15.3.2010 Raksystems-Antcimex Oy Vähäheikkiläntie 56 B FI-20810 TURKU p. 0207 495 500 20100 TURKU 2

Lisätiedot

Levykoko: 600 x 1200 mm Paksuus: 30 mm Pontti: ympäritäyspontattu Pinnoite: diffuusiotiivis alumiinilaminaatti levyn molemmin puolin

Levykoko: 600 x 1200 mm Paksuus: 30 mm Pontti: ympäritäyspontattu Pinnoite: diffuusiotiivis alumiinilaminaatti levyn molemmin puolin Levykoko: 600 x 1200 mm Paksuus: 30 mm Pontti: ympäritäyspontattu Pinnoite: diffuusiotiivis alumiinilaminaatti levyn molemmin puolin SPU Sauna-Satu soveltuu saunan seinien ja kattojen sekä kosteiden tilojen

Lisätiedot

RS-1 KOSTEUSKARTOITUS

RS-1 KOSTEUSKARTOITUS RS-1 KOSTEUSKARTOITUS Alppitie 5 A 9, 90530 Oulu Kosteuskartoituspäivä 08.06.2016 www.raksystems.fi Raksystems Insinööritoimisto Oy, Paavo Havaksen Tie 5 F, 90570 Oulu Y-tunnus 0905045-0 RS-1 KOSTEUSKARTOITUS

Lisätiedot

Homekoirakartoitusraportti Länsitie 62, Laihia. Laihian Yläaste ja Lukio A- rakennus

Homekoirakartoitusraportti Länsitie 62, Laihia. Laihian Yläaste ja Lukio A- rakennus 1/5 Länsitie 62, Laihia. Laihian Yläaste ja Lukio A- rakennus Raportin sisältö: suorittaa homekartoituksia koulutettujen homekoirien avulla. Ohjaajana toimii Keski-Pohjanmaan maaseutuopiston Kannuksen

Lisätiedot

Homekoirakartoitusraportti Rudontie 15, Laihia Kirkonkylän koulu 1/6. Homekoirakartoitusraportti Rudontie 15, Laihia.

Homekoirakartoitusraportti Rudontie 15, Laihia Kirkonkylän koulu 1/6. Homekoirakartoitusraportti Rudontie 15, Laihia. Homekoirakartoitusraportti 17.10.2016 Rudontie 15, Laihia Kirkonkylän koulu 1/6 Homekoirakartoitusraportti Rudontie 15, Laihia. Kirkonkylän koulu Raportin sisältö: Lakeuden Homekoirat suorittaa homekartoituksia

Lisätiedot

Savon ammatti- ja aikuisopisto Presidentinkatu 1 ja 3 vanhat osat

Savon ammatti- ja aikuisopisto Presidentinkatu 1 ja 3 vanhat osat Savon ammatti- ja aikuisopisto Presidentinkatu 1 ja 3 vanhat osat Rakennetekninen arviointi rakennuksien peruskorjattavuudesta Rakennussuunnittelutoimisto Nylund Oy Sivu 2 / 16 Sisällys 1. Yleistä... 3

Lisätiedot

Homevaurion tutkiminen ja vaurion vakavuuden arviointi

Homevaurion tutkiminen ja vaurion vakavuuden arviointi Homevaurion tutkiminen ja vaurion vakavuuden arviointi Anne Hyvärinen, Yksikön päällikkö, Dos. Asuinympäristö ja terveys -yksikkö 26.3.2015 Sisäilmastoseminaari 2015 1 Sisäilmaongelmia voivat aiheuttaa

Lisätiedot

KERROSTALOHUONEISTON KOSTEUSKARTOITUS

KERROSTALOHUONEISTON KOSTEUSKARTOITUS KERROSTALOHUONEISTON KOSTEUSKARTOITUS Mäkikatu 5-7 B12 76100 Pieksämäki 1 1. LÄHTÖTIETOJA KOHTEESTA: Omistaja: - Kohteen osoite: Toimeksianto: Mäkikatu 5-7 B12, 76100 Pieksämäki Kosteuskartoitus myyntiä

Lisätiedot

Kuntokartoitus. Sivuja:1/24. Vastaanottaja: Länsi-Uudenmaan Ulosottovirasto Gun Adamsson. Tammisaarentie 8, 10300 Karjaa. Tutkimus pvm: 16.10.

Kuntokartoitus. Sivuja:1/24. Vastaanottaja: Länsi-Uudenmaan Ulosottovirasto Gun Adamsson. Tammisaarentie 8, 10300 Karjaa. Tutkimus pvm: 16.10. Sivuja:1/24 Vastaanottaja: Länsi-Uudenmaan Ulosottovirasto Gun Adamsson Kuntokartoitus Kohde: Tammisaarentie 8, 10300 Karjaa Tutkimus pvm: 16.10.15 Raportointi pvm: 25.10.15 Läsnä olleet: Omistajat sekä

Lisätiedot

PÄIVÄKODIN PORTAIKON ALAPUOLISEN VARASTON KORJAUKSEN ONNISTUMISEN TARKASTUS JA KOSTEUSVAURIOT JA LEPOHUONEEN LATTIAN KYLMYYS

PÄIVÄKODIN PORTAIKON ALAPUOLISEN VARASTON KORJAUKSEN ONNISTUMISEN TARKASTUS JA KOSTEUSVAURIOT JA LEPOHUONEEN LATTIAN KYLMYYS Raportti 2014 1(6) Lpk Ågeli Kivalterinpolku 3 00640 Helsinki PÄIVÄKODIN PORTAIKON ALAPUOLISEN VARASTON KORJAUKSEN ONNISTUMISEN TARKASTUS JA KOSTEUSVAURIOT JA LEPOHUONEEN LATTIAN KYLMYYS Taustatietoja

Lisätiedot

HIRSIRAKENNUKSEN LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNINEN TOIMINTA

HIRSIRAKENNUKSEN LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNINEN TOIMINTA HIRSIRAKENNUKSEN LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNINEN TOIMINTA 9.9.2016 Prof. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos Vain hyviä syitä: Julkisen hirsirakentamisen seminaari, 8.-9.9.2016, Pudasjärvi MASSIIVIHIRSISEINÄN

Lisätiedot

LÄMPÖKAMERAKUVAUSRAPORTTI PAPPILANMÄEN KOULU PUISTOTIE PADASJOKI

LÄMPÖKAMERAKUVAUSRAPORTTI PAPPILANMÄEN KOULU PUISTOTIE PADASJOKI Vastaanottaja: Seppo Rantanen Padasjoen kunta Työnumero: 051321701374 LÄMPÖKAMERAKUVAUSRAPORTTI PAPPILANMÄEN KOULU PUISTOTIE 8 17500 PADASJOKI Kai Kylliäinen 1. KOHTEEN YLEISTIEDOT... 3 1.1 Kohde... 3

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (5) Ympäristölautakunta Ytp/3 10.12.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (5) Ympäristölautakunta Ytp/3 10.12.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (5) 3 Asunto Oy Kotkankatu 1 kuuleminen määräyksestä poistaa asuntoon Tivolitie 4 B 17 terveyshaitta HEL 2013-013664 T 11 02 02 02 Päätösehdotus Taloyhtiö Taustaa

Lisätiedot

Asennus- ja huolto-ohjeet HEATEX lämmöntalteenottokaivolle

Asennus- ja huolto-ohjeet HEATEX lämmöntalteenottokaivolle 1 Asennus- ja huolto-ohjeet HEATEX lämmöntalteenottokaivolle 1. Asennus a. Kaivon asennus betoni lattiaan : a.1 Kaivon asennus - Kaivo on kiinnitettävä tukevasti ennen valua. Kaivo kiinnitetään ympärillä

Lisätiedot

Matarin päiväkoti Ajomiehenkuja VANTAA. Alustatilaselvitys

Matarin päiväkoti Ajomiehenkuja VANTAA. Alustatilaselvitys Alustatilaselvitys Matarin päiväkoti Ajomiehenkuja 11 01400 VANTAA Alustatilaselvitys 2 1. YLEISTÄ Kohteen yleistiedot Matarin päiväkoti Ajomiehenkuja 11 01400 VANTAA Tilaaja Tekijä Vantaan tilakeskus

Lisätiedot

Kiinteistöjohtaja Kai Heinonen ja ylläpitopäällikkö Niko Parikka olivat paikalla vastaamassa kysymyksiin kuntotutkimusraporttien pohjalta

Kiinteistöjohtaja Kai Heinonen ja ylläpitopäällikkö Niko Parikka olivat paikalla vastaamassa kysymyksiin kuntotutkimusraporttien pohjalta 468/2016 58 Hakavuoren kirkon tilanne Päätösehdotus Merkitään tiedoksi. Käsittely Kiinteistöjohtaja Kai Heinonen ja ylläpitopäällikkö Niko Parikka olivat paikalla vastaamassa kysymyksiin kuntotutkimusraporttien

Lisätiedot

RS-1 KOSTEUSKARTOITUS

RS-1 KOSTEUSKARTOITUS RS-1 KOSTEUSKARTOITUS Ollilantie 1 A 6, 90440 Kempele Kosteuskartoituspäivä 03.12.2014 Paavo Havaksen Tie 5 F FI-90570 Oulu p. 0207 495 674 www.raksystems-anticimex.fi Y-tunnus: 0905045-0 RS-1 KOSTEUSKARTOITUS

Lisätiedot

Itä-Suomen aluehallintovirasto Ulla Ahonen

Itä-Suomen aluehallintovirasto Ulla Ahonen Olen, työskentelen ympäristöterveydenhuollon ylitarkastajana Itä- Suomen aluehallintovirastossa. Virkatehtäviini kuuluvat mm. asumisterveysasiat osana lainsäädännössä aluehallintovirastolle annettuja terveydensuojelulain

Lisätiedot

Liite 1. KYSELYLOMAKKEET

Liite 1. KYSELYLOMAKKEET Liite 1. KYSELYLOMAKKEET Lomake 1: Käyttäjäkysely 1. Kuinka kauan olette työskennelleet tässä rakennuksessa? 2. Missä huonetilassa työskentelette pääasiallisesti? 3. Työpisteenne sisäilman laatu: Oletteko

Lisätiedot

PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE. Pöröläntie Kauttua

PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE. Pöröläntie Kauttua PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 12.05.16 10658 Markku Viljanen 050 9186694 TILAAJA Satakunnan Ulosottovirasto PL 44 28101 Pori sari.merivalli@oikeus.fi TYÖKOHDE Pöröläntie 1 27500 Kauttua

Lisätiedot

Markku Viljanen PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE

Markku Viljanen PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 02.11.15 10150 Markku Viljanen 050 9186694 TILAAJA Satakunnan Ulosottovirasto PL44 28101 Pori pirjo.karilahti@oikeus.fi TYÖKOHDE Tuorintie 8 28260 Harjunpää

Lisätiedot

TUTKIMUSRAPORTTI Luokat 202, 207 ja 208

TUTKIMUSRAPORTTI Luokat 202, 207 ja 208 TUTKIMUSRAPORTTI Luokat 202, 207 ja 208 Kotkan lyseo, Arcus-talo Kirkkokatu 15 48100 KOTKA Työ nro T8007-5 Kotka 5.4.2016 Oy Insinööri Studio OY INSINÖÖRI STUDIO, TORNATORINTIE 3, PL 25, 48101 KOTKA, PUH.

Lisätiedot

VESIKATON JA YLÄPOHJAN KUNTOTUTKIMUS

VESIKATON JA YLÄPOHJAN KUNTOTUTKIMUS VESIKATON JA YLÄPOHJAN KUNTOTUTKIMUS Seuraavassa käsitellään vesikaton ja yläpohjan kuntotutkimusta. Kuntotutkimuksessa tarkastellaan vesikatteen ja sen alusrakenteen lisäksi mahdollista tuuletustilaa

Lisätiedot

YHTEISTOIMINTAMALLIN MUKAINEN KUNTOTARKASTUS

YHTEISTOIMINTAMALLIN MUKAINEN KUNTOTARKASTUS YHTEISTOIMINTAMALLIN MUKAINEN KUNTOTARKASTUS 8 Sauna 3 Ärjänsaari Yrityksen/ja tarkastajan yhteystiedot ja pätevyys Tarkastuksen suorittaja(t) Kajaanin ammattikorkeakoulu/rakennustekniikan osasto Antti

Lisätiedot

Homekoirakartoitusraportti Länsitie 62, Laihia. Laihian Yläaste ja Lukio C- rakennus

Homekoirakartoitusraportti Länsitie 62, Laihia. Laihian Yläaste ja Lukio C- rakennus 1/6 Länsitie 62, Laihia. Laihian Yläaste ja Lukio C- rakennus Raportin sisältö: suorittaa homekartoituksia koulutettujen homekoirien avulla. Ohjaajana toimii Keski-Pohjanmaan maaseutuopiston Kannuksen

Lisätiedot

Kirkkokadun koulu Nurmeksen kaupunki Sisäilmatutkimukset 2011-2012

Kirkkokadun koulu Nurmeksen kaupunki Sisäilmatutkimukset 2011-2012 Kirkkokadun koulu Nurmeksen kaupunki Sisäilmatutkimukset 2011-2012 Minna Laurinen, Rakennusterveysasiantuntija Marika Raatikainen, Sisäilma-asiantuntija Kirkkokadun koulu Nurmeksen kaupunki Sisäilmatutkimukset

Lisätiedot

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta 19.10.2016 Valmisteilla olevat säädökset HE maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

PÄIVÄKUMMUN PÄIVÄKOTI

PÄIVÄKUMMUN PÄIVÄKOTI 9.5.2007 ALUSTATILASELVITYS PÄIVÄKUMMUN PÄIVÄKOTI Ilosjoentie 11 01420 VANTAA ASB-YHTIÖT, ASB-Consult Oy Ab, Helsinki Asko Karvonen (GSM 0400 646 244) Insinööri (AMK) Alustatilaselvitys/ Päiväkummun päiväkoti

Lisätiedot

HYDROCORK Pressfit asennusohjeet

HYDROCORK Pressfit asennusohjeet HYDROCORK Pressfit asennusohjeet Lue nämä asennusohjeet tarkasti ennen asennuksen aloittamista. Asennuksessa tulee myös noudattaa SisäRYL 2013 ohjeistuksia. KULJETUS, VARASTOINTI JA SOPEUTTAMINEN OLOSUHTEISIIN

Lisätiedot

KK-Kartoitus RAPORTTI 5309/2014 1/7

KK-Kartoitus RAPORTTI 5309/2014 1/7 KK-Kartoitus RAPORTTI 5309/2014 1/7 Kohde: Kämmekänkuja 7 60100 Seinäjoki Tilaus 24.9.2014: Etelä-Pohjanmaan ulosottovirasto / Peltoniemi Pasi Laskutusosoite: Etelä-Pohjanmaan ulosottovirasto Omakotitalon

Lisätiedot

ARK-A.3000 Rakennetekniikka (4op) Lämpö- ja kosteustekniset laskelmat. Hannu Hirsi.

ARK-A.3000 Rakennetekniikka (4op) Lämpö- ja kosteustekniset laskelmat. Hannu Hirsi. ARK-A.3000 Rakennetekniikka (4op) Lämpö- ja kosteustekniset laskelmat Hannu Hirsi. SRakMK ja rakennusten energiatehokkuus : Lämmöneristävyys laskelmat, lämmöneristyksen termit, kertausta : Lämmönjohtavuus

Lisätiedot

KUNTOTARKASTUS ASUNTOKAUPPAA VARTEN

KUNTOTARKASTUS ASUNTOKAUPPAA VARTEN KUNTOTARKASTUS ASUNTOKAUPPAA VARTEN Omakotitalo - 1 - 1 Yleistietoa tarkastuksesta Kohde Kohteen pinta-ala: 161 / 113 m 2 Omakotitalo Kohteen tilavuus: Kaskistentie 386 Kerrosluku: 1 64700 Teuva Rakennusvuosi:

Lisätiedot

MARTTI AHTISAAREN KOULU

MARTTI AHTISAAREN KOULU MARTTI AHTISAAREN KOULU YHTEENVETO SISÄILMATUTKIMUKSISTA JA - KORJAUKSISTA 2016 1 Tutkimusten lähtökohdat Tutkimusten alussa, marraskuussa 2015, esille nousi ongelmallisina tiloina erityisesti seuraavat:

Lisätiedot

JOKELA - VÄLIPOHJAN KANTAVUUDEN MÄÄRITYS RAPORTTI 1. KRS. KATON VAAKARAKENTEISTA Torikatu 26 80100 Joensuu 02.09.2011

JOKELA - VÄLIPOHJAN KANTAVUUDEN MÄÄRITYS RAPORTTI 1. KRS. KATON VAAKARAKENTEISTA Torikatu 26 80100 Joensuu 02.09.2011 JOENSUUN JUVA OY JOKELA - VÄLIPOHJAN KANTAVUUDEN MÄÄRITYS RAPORTTI 1. KRS. KATON VAAKARAKENTEISTA Torikatu 26 80100 Joensuu 02.09.2011 JOENSUUN JUVA OY Penttilänkatu 1 F 80220 Joensuu Puh. 013 137980 Fax.

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan Ympäristöterveys Puhdasta sisäilmaa tilojen käyttäjille 28.1.2015

Pohjois-Karjalan Ympäristöterveys Puhdasta sisäilmaa tilojen käyttäjille 28.1.2015 Pohjois-Karjalan Ympäristöterveys Puhdasta sisäilmaa tilojen käyttäjille 28.1.2015 Poistoa Oy on erikoistunut homesiivouksiin Poistoa Oy on Suomen ensimmäinen homesiivouksiin erikoistunut siivousalan yritys

Lisätiedot

OMAKOTI-, PARI- TAI RIVITALON RAKENNUSTYÖN TARKASTUSASIAKIRJA

OMAKOTI-, PARI- TAI RIVITALON RAKENNUSTYÖN TARKASTUSASIAKIRJA Ylä-savon rakennusvalvonnat Iisalmi, Pohjolankatu 14, 74100 Iisalmi, 017-272 3338 Kiuruvesi, Harjukatu 2, 74701 Kiuruvesi, 017-272 900 Lapinlahti, Asematie 4, 73100 Lapinlahti OMAKOTI-, PARI- TAI RIVITALON

Lisätiedot

YHTEISTOIMINTAMALLIN MUKAINEN KUNTOTARKASTUS

YHTEISTOIMINTAMALLIN MUKAINEN KUNTOTARKASTUS YHTEISTOIMINTAMALLIN MUKAINEN KUNTOTARKASTUS 14 Päärakennus Ärjänsaari Yrityksen/ja tarkastajan yhteystiedot ja pätevyys Tarkastuksen suorittaja(t) Kajaanin ammattikorkeakoulu/rakennustekniikan osasto

Lisätiedot

Hyvä, paha sisäilma. Merja Järvelä Thermopolis Oy

Hyvä, paha sisäilma. Merja Järvelä Thermopolis Oy Hyvä, paha sisäilma Merja Järvelä Thermopolis Oy Käsitteitä Sisäilma Rakenteiden rajaamalla alueella oleva ilma Sisäilmasto Sisäilman epäpuhtaudet Ilmastointijärjestelmä ja lämpöolosuhteet Sisäympäristö

Lisätiedot

MITTAUSPÖYTÄKIRJA Työnsuorittaja: Marko Pirttilä (PKM) 53540 0400 466 458 marko.pirttila@tehokuivaus.fi Sivu 1 / 11

MITTAUSPÖYTÄKIRJA Työnsuorittaja: Marko Pirttilä (PKM) 53540 0400 466 458 marko.pirttila@tehokuivaus.fi Sivu 1 / 11 marko.pirttila@tehokuivaus.fi Sivu 1 / 11 TILAAJA: Satakunnan Ulosottovirasto PL 44 28101 PORI Hirvikoski Pia 040 520 4517 pia.hirvikoski@oikeus.fi KOHDE: Kirkkokatu 17 Kirkkokatu 17 28900 PORI Vakuutusyhtiö:

Lisätiedot

RAK OHJEELLISET PERUSTUSLEIKKAUKSET M1-M11. Ok-talo ORASMÄE Reio KASELAANE 16, LAAGRI ALEVIK SAUE VALD ESTONIA PERUSTUSSUUNNITTELUA VARTEN

RAK OHJEELLISET PERUSTUSLEIKKAUKSET M1-M11. Ok-talo ORASMÄE Reio KASELAANE 16, LAAGRI ALEVIK SAUE VALD ESTONIA PERUSTUSSUUNNITTELUA VARTEN Päiväys Suunnittelija Selitys K.osa/Kylä Kortteli/Tila Tontti/Rn:o Viranomaisten merkintöjä varten Rakennustoimenpide UUDISENNUS Rakennuskohteen nimi ja osoite Ok-talo ORASMÄE Reio KASELAANE 16, LAAGRI

Lisätiedot

Rakennusten pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen:

Rakennusten pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen: Rakennusten pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen: RT-ohjekortti RT 12-10277 Rakennuksen pinta-alat (1985) Kerrosalan laskeminen, Ympäristöopas 72 (2000) RAKENNUSALA: Rakennusala on se alue tontilla,

Lisätiedot