Ammattikorkeakoulujen T&K&I toiminta käsitteellisenä ilmiönä
|
|
- Esa-Pekka Lehtinen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1
2 Ammattikorkeakoulujen T&K&I toiminta käsitteellisenä ilmiönä
3 MITEN MOODI 2 TIETOA TUOTETAAN AMMATTIKORKEAKOU- LUJEN T&K&I-TOIMINNASSA? Outi Kallioinen 19 Tämän artikkelin tavoitteena on tarkastella ammattikorkeakoulujen tutkimusja kehitystyön sekä innovaatiotoiminnan tuloksia uuden osaamisen ja tiedon tuottamisessa moodi 2 periaatteiden näkökulmasta (ks. Gibbons, Limoges, Nowotny, Schwartzman, Scott & Trow 1994; Nowotny, Scott & Gibbons 2001; Scott 2005). Erityinen painopiste on siinä, miten ammattikorkeakoulujen tuottamissa tutkimustulosten kuvauksissa näkyy tieteenalojen rajapintojen ylittäminen (transdisiplinaarisuus) uuden osaamisen ja innovaatioiden tuottamiseksi. Transdisiplinaarisuuden periaatteen myötä avautuvat useimmissa tapauksissa myös moodi 2 tiedon tuotannon muut periaatteet näkyviksi. Tutkimus täyttää laadullisen tutkimuksen tunnuspiirteet. Teoreettinen tarkastelu painottuu moodi 2 tietoon liittyviin tieteellisiin julkaisuihin. Empiirisenä aineistona käytetään ammattikorkeakoulujen tuottamia tutkimustulosten kuvauksia (53 hankekuvausta) ARENEn Ammattikorkeakoulujen tutkimus ja kehittämistyö II julkaisussa (2008). Aineisto on analysoitu sisällönanalyyttisesti. Taulukoissa 1 ja 2 esitetään aineiston analyysin tuloksena kaksi erilaista ammattikorkeakoulujen T&K -hanketta, joissa molemmissa moodi 2 tiedon tuotannon kaikki viisi periaatetta ovat tunnistettavissa. Moodi 2 tiedon jäsennyksen avulla voidaan ohjata ammattikorkeakoulujen toimijoita T&Kprosessien suunnittelussa kohti vahvemmin osallistavia, dynaamisia ja luovia uuden osaamisen tuottamisen foorumeita, joissa erityisesti transdisiplinaarisuudella voidaan löytää jotain aivan uutta sellaista, mikä ei ole johdettavissa perinteisiin tieteenaloihin. Transdisiplinaarisuus tieteen raja-aitoja ylittävänä osallistumisena ei juuri näkynyt näissä ammattikorkeakoulujen hankekuvauksissa, mikä saattaa selittyä hankekuvausten suppeudella. Moodi 2 tiedon tuotannossa on tilaa osaamisen tuottamisen yhteiselle omistajuudelle, uusille oivalluksille, intuitiolle sekä muuntuville ja uusille ongelmille, jotka luovasti muuntavat käynnistyneitä verkostomaisia prosesseja. Kuvaukset ovat hyvin tiivistettyjä, joten laajemmissa tuloksia esittelevissä raporteissa saattaisi yhteyksiä moodi 2 tiedon tuotantoon löytyä enemmänkin. Tutkimuksessa tuotettu laadullinen tieto ei luonteensa mukaisesti luo mahdollisuuksia tehdä laajoja yleistyksiä ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehitystyön tulosten yhteydestä moodi 2 tiedon tuotantoon. Artikkeli on käynyt läpi referee -käytännön.
4 JOHDANTO 20 Korkeakoulujen tutkimustoimintaan ja sen vaikuttavuuteen kohdistuu maailmanlaajuisesti yhä lisääntyvää kiinnostusta. Korkeakoulujen interaktiivisen ja yhteisöllisen tutkimustoiminnan uudenlaisia rakenteita tutkittaessa Horwath (2009, 22 23) korostaa erityisesti sitä, että yhteiskunta, poliittinen järjestelmä, liiketoiminnan rakenteet, tiede ja tutkimusjärjestelmä tulee ohjata aktiiviseen vuorovaikutukseen keskenään. Teknologiaa ja innovaatioita kehitetään monimutkaisten vuorovaikutusprosessien tuloksena ei ainoastaan teknologian sisällä vaan taloudelliseen, lainsäädännölliseen ja sosiaalisen ympäristöön sulautettuna, jolloin siihen on vaikuttamassa myös hallituspolitiikka ja - ohjelma, rahoitusinstrumentit, lait ja asetukset, talouden reunaehdot, sosiaalisten partnereiden rooli sekä tiedosta ja osaamisesta vastaava koulutus- ja tutkimusjärjestelmä. (ks. OECD 1992; Soete & Arundel 1993; Gibbons 1994; Etzkowitz, Webster & Healey 1998.) OECD:n korkeakoulupolitiikan teema-arvioinnissa vuodelta 2006 todetaan, että tutkimus- ja kehitystyön osalta Suomi on Euroopan tasolla saanut myönteistä mainetta innovatiivisesta tutkimustoiminnasta sekä erityisesti tietotalouteen (Knowledge Economy) keskittyvistä T&K -strategioista (Davies, ym. 2006). Kansallinen tavoitteemme on nostaa Suomi maailmanluokan johtavaksi maaksi tieteen ja teknologian tutkimuksessa, erityisesti soveltavan tutkimuksen osalta. Aluekehityksen näkökulmasta OECD-tutkijat korostavat, että uutta tietoa luodaan aivan yhtä hyvin työelämäyhteyksissä kuin korkeakouluissakin ja että korkeakoulujen perustutkinto-opiskelijat tulee asettaa keskiöön tutkimusja kehitystoiminnassa. Tämä näkökulma soveltuu hyvin integroitaessa ammattikorkeakouluissa tehtävä tutkimus- ja kehitystyö sekä aluekehitystyö opiskelijoiden oppimisprosessiin. Ammattikorkeakouluissa tehtävän tutkimus- ja kehitystyön osalta Davies ym. (2006) nostavat ammattikorkeakoulujen tutkimustoiminnan osalta esiin myös moodi 2 tiedon tuotannon, jossa on mukana vahva käyttäjäorientaatio ja liikkeellelähtö aidosta ongelmanratkaisusta. Ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehittämistyön tulee OECD-
5 tutkijoiden mukaan erityisesti edistää alueen taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kehitystä. 21 Ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehitystoiminnan tavoitteena on erityisesti aluekehitystä palveleva soveltava tutkimus- ja kehitystyö, jossa tuotetaan uutta, yhteisöllistä tietoa ja osaamista sekä etsitään luovia ratkaisuja eritasoisiin ongelmiin ja haasteisiin. Soveltavan tutkimuksen merkitys laajenee selkeästi yhdistettäessä alueellista osaamista, toimittaessa verkostomaisesti sekä hyödynnettäessä erilaisia kumppanuuksia yhteisissä prosesseissa. Toiminnallisuus ja kokemuksellisuus ovat leimallisia ammattikorkeakoulujen T&Ktyölle, mikä hyvin vastaa Staken (1994) korostamaa kokemusten tuottamisen tärkeyttä osaamisen siirtämisessä. Ammattikorkeakoulujen T&K -työ on laajentunut merkittävästi viime vuosina ja löytänyt omaa rooliaan alueellisissa innovaatiojärjestelmissä. Tämä on tuonut mukanaan omat muutoshaasteensa, joista T&K -toiminnan vaikuttavuuden näkökulmasta keskiöön nousee erityisesti uuden osaamisen ja tiedon sekä innovaatioiden tuottaminen T&K -prosesseissa. Soveltava tutkimus käsitteenä hakee samanaikaisesti ammattikorkeakouluissa selkeämpää tulkintaa suhteutettaessa sitä akateemiseen tiedekorkeakoulujen tutkimustoimintaan. Gibbons ym. (1994) luoma moodi 2 tiedon tuottamisen jäsennys avaa mielenkiintoisia näkökulmia soveltavan tutkimuksen tulkinnoille sekä uuden osaamisen ja tiedon tuottamisen mekanismeille ja siitä syystä on perusteltua tarkastella tätä tiedon tuottamisen jäsennystä hiukan lähemmin. Organisaatiot, erilaiset yritykset ja koko yhteiskunta tarvitsevat jatkuvasti uudistuvaa osaamista, uusia tuotteita, palveluja, työmenetelmiä ja toimintamalleja, joita syntyy ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehitystoiminnan tuloksina. Tässä artikkelissa tarkastelen näiden tuloksien syntymekanismeja erityisesti moodi 2 tiedon tuottamisen näkökulmasta ja pyrin löytämään tuloksista yhtymäkohtia moodi 2 tiedon viiden periaatteen kanssa. Moodi 2 lähestymistavassa on löydettävissä myös yhteyksiä asiantuntijuutta, tiedon ja osaamisen rakentumista sekä hiljaista tietoa käsitteleviin tutkimuksiin. Nä-
6 22 kemykseni mukaan moodi 2 tiedon jäsennys on sovellettavissa erityisesti innovaatiotoimintaan, joka on viime aikoina korostunut myös Opetusministeriön korkeakoulupoliittisissa puheenvuoroissa. MOODI 2 UUDEN OSAAMISEN JA TIEDON JÄSENTÄMISEN VIISI PE- RIAATETTA Teoksessaan The new production of knowledge Gibbons ym. (1994) ovat tuoneet kansainväliseen tiedeyhteisöön käsitteet Mode 2 knowledge tai socially distributed knowledge, joiden avulla on mahdollista jäsentää ja tarkastella uuden osaamisen ja tiedon tuottamista. Tämä uudenlainen jäsennys on viimeisen viidentoista vuoden ajan haastanut tieteen perinteisiä rakenteita ja käsityksiä sen osalta, mitä pidetään tieteenä, miten tietoa ja osaamista tuotetaan, millaisia valtarakenteita ja omistajuuksia tähän liittyy, keillä on oikeus tuottaa tieteellistä tietoa sekä miten tuotetun tiedon ja osaamisen luotettavuus arvioidaan. Moodi 2 jäsennyksen avulla pyritään kuvaamaan sitä kuinka tulevaisuudessa entistä tärkeämmäksi nousee yksilöiden ja ryhmien kyky luoda uutta, ylittää totuttuja raja-aitoja, yhdistää eri tietolähteitä ja osaamisia sekä innovoida (Nowotny, Scott ja Gibbons 2001). Tietäminen on olennaisella tavalla muuttunut muistamisesta ja toistamisesta kyvyksi löytää ja käyttää informaatiota. Jorgensen (2005, 51) liittää tähän vahvasti kollaboratiivisen elementin, jossa informaation, tiedon ja osaamisen hyödyntäminen yhdessä muiden kanssa tuottaa onnistumisen, mikä luo samalla sosiaalista pääomaa. Edellytyksiä moodi 2 tiedon tuotannolle ovat Gibbons ym. (1994) mukaan erityisesti seuraavat: - uudet teknologiat, nopea tiedonkulku, vuorovaikutuksen ja kommunikaation virtuaaliset tilat - kommunikaation ja kommunikaation tiheyden ratkaiseva tärkeys, jossa tiedonkulun laajeneminen johtaa tiedon moninaisuuteen - mahdollisuus hyödyntää aiempia investointeja tiedonhallintaan (knowledge infrastructure) - korkeakoulutuksen voimakas laajeneminen - kommunikaation tasojen lisääntyminen ja laajemmat teknologiasovellukset
7 - tiedon laaja leviäminen verkossa eri tilojen kautta, jolloin tiedon ylitarjonta tukee moodi 2 tiedon syntyä. 23 Näissä edellytyksissä korostuu selkeästi tiedon kulun ja hallinnan viimeaikeinen kehitys ja merkitys sekä virtuaalisten mahdollisuuksien aktiivinen hyödyntäminen, mikä muodostaa selkeän eron akateemisessa, teoreettisessa tutkimuksessa tuotettavaan tietoon verrattuna. Moodi 1 ja moodi 2 tieto ovat kuitenkin olemassa samanaikaisesti rinnakkain ja lähtökohtaisesti moodi 2 -tieto kehittyy moodi 1:n tiedosta. Moodi 2 tiedon tuotannossa tarvitaan teoreettista perustaa, joka rakentuu monialaisesti eri tieteenalojen välisessä vuorovaikutuksessa. Moodi 2 tiedon tuotannossa ei ole kyse kokeilevasta toiminnasta vaan tutkimukseen perustuvan tiedon hyödyntämisestä uudenlaisessa osaamisen tuottamisen yhteisöllisessä prosessissa. Gibbons ym. (1994) esille nostama näkökulma vuorovaikutuksen tiheydestä johtaa John Deweyyn, jonka mukaan meidän tulisi ymmärtää kommunikaatio as the establishment of cooperation in an activity in which there are partners, and in which the activity of each is modified and regulated by partnerships (Dewey 1925/1981, 131). Kommunikaatio on jonkin asian yhteistä luomista (co-creation). Vanderstraeten & Biesta (2006, ) ovat tutkineet pragmatismin tuomaa lisäarvoa inhimilliselle kommunikaatiolle, jossa ei ole kyse informaatiosta vaan ennen kaikkea merkityksestä. Jonkin asian merkitys pitää jokaisen yksilön itse ensin rakentaa yksilöllisesti. Vuorovaikutuksen jaettu ymmärrys on osallistujien jaettua omaisuutta, joka on olemassa sosiaalisissa käytännöissä eikä yksilöiden ajatuksissa (ks. Biesta 2004). Nämä näkemykset ovat selkeässä linjassa moodi 2 tiedon jäsennyksen kanssa, josta käytetään käsitettä socially distributed knowledge. Tietoa on Gibbons ym. (1994) teoksessa luonnehdittu seuraavasti: Moodi 1 -tiedolla tarkoitetaan ns. vanhan paradigman mukaista, perinteistä tiedon tuottamisen tapaa, jossa tutkijalähtöisesti tieto tuotetaan ja synnytetään jonkin tietyn tieteenalan sisällä. Tällainen tieto on enimmäkseen luonteeltaan teoreettista tai kokeellista, hierarkkista sekä staattista. Tutkimusongelmat ovat
8 tiedeyhteisön asettamia ja ratkaisemia, pääasiallisesti oman yhteisönsä voimin. 24 Moodi 2 tietoa tuotetaan (usein käyttäjiä osallistaen) sovelluksen kontekstissa. Tietoa luodaan rajapinnoilla ja niitä ylittäen monialaisesti ja/tai monitieteisesti. Tietoa luonnehtii heterogeenisyys, heterarkkisuus (organisationaalinen heterarkia) ja sitä tuotetaan sosiaalisissa prosesseissa. Sosiaalinen tilivelvollisuus/vastuullisuus, refleksiivisyys sekä laadun arvioinnin uudet muodot liittyvät moodi 2 tietoon. Avaan seuraavassa näitä viittä periaatetta hiukan pidemmälle. 1. Osaamisen ja uuden tiedon tuottamisen yhteys sovelluskohteeseen (Context of Application) Moodi 2 tiedon tuotannossa merkille pantavana piirteenä on laaja-alainen pohdinta, harkinta ja jatkuvan neuvottelun eli toisin sanoen kommunikaation tärkeys. Tiedon tuottamisessa edellytetään aktiivista osallistumista eri toimijoiden taholta sekä tiedon sosiaalista jakamista. Moodi 2 ei tarkoita perinteisessä merkityksessä tiedon soveltamista käytäntöön, jolloin jotain teoriaa testataan ja edelleen kehitetään soveltamalla sitä käytäntöön. Käsitteellisesti moodi 2 tiedon tuotannossa sovellus (application) on tiiviissä yhteydessä löytämiseen (discovery), jolloin on mahdollista synnyttää myös uusia oivalluksia, uutta tietoa, innovaatioita sekä uutta osaamista. Tieteen ja teknologian tarkkarajainen erottelu muodostuu yhä vaikeammaksi, mikä korostuu innovaatioiden synnyssä, jolloin innovaatiojärjestelmän kilpailukykyä haastavat yhteistyön ja toisaalta kilpailun mallit uuden tiedon ja osaamisen tuottajien välillä. (Gibbons ym ) Moodi 2 -tieto murtaa perinteisen soveltavan tutkimuksen rajoja kohti uutta osaamista ja innovaatioita, jotka ovat ennalta aavistamattomia prosessin alkuvaiheessa. MacLean, MacIntosh ja Grant (2002, 191) korostavat sitä, että sovelluskohteen yhteys merkitsee erityisesti moodi 2 tiedon tuotannossa sitä, että määräävänä tekijänä on tuottaa käytännöllisesti hyödyllistä tietoa ja osaamista, mikä hei-
9 jastuu tutkimustavoitteisiin, kysymyksiin ja käytäntöihin, joita yhteisöllisessä neuvottelussa käsitellään. 25 Moodi 2 -tieto on tuonut erityistä lisäarvoa sovellusten kehittämisessä kohti uusia innovaatioita sekä tuotettaessa innovaatioita. Nonakan ja Takeuchin (1995) tutkimus tiedon luomisesta knowledge creation sisältää samoja peruselementtejä kuin moodi 2 -tieto: vuorovaikutuksen runsaus/tiheys, tiedon prosessointi ja tuottaminen myös organisaatioiden ja yritysten välillä sekä tiedon jaettu omistajuus. Tieteellisten keskustelujen välinen dialogi on näiltä osin hyvin kiinnostavaa ja hedelmällistä, koska hiljaisen tiedon käsite (tacit knowledge) on keskeisessä roolissa myös Moodi 2 tiedon tuotannossa (Gibbons ym. 1994, 24-25, ). Organisaatioissa kootaan tietoa (codified knowledge) kirjoittamalla ja systemaattisesti varastoimalla, jolloin sitä on helppo käyttää, opettaa ja siirtää. Hiljaista tietoa ei voi omaksua lukemalla tekstejä, koska se sijaitsee yksilöiden kokemuksissa, ajatuksissa, asenteissa ja käsityksissä piilevästi juurtuneena. Tämän päivän asiantuntijat ovat vahvasti verkostoituneita ja verkostoissa sijaitsee valtavat määrät hiljaista tietoa kaikkien tavoitettavana. Hiljaisen tiedon tiedetään olevan suuri kilpailuetu organisaatioiden elinkelpoisuutta tarkasteltaessa ja siitä syystä moodi 2 tiedon tuottaminen vuorovaikutuksellisissa verkostoissa voi todella olla merkittävä lisäetu, koska siinä luodaan rakenne, joka mahdollistaa hiljaisen tiedon tulemisen näkyväksi ja muille tavoitettavaksi. Yritysten ja tiedeyhteisön kulttuurista lähentymistä edistää hiljaisen tiedon rooli moodi 2 tiedon tuotannossa. 2. Osaamisen synnyttäminen tieteen raja-aidat ylittäen (Transdisciplinarity) Transdisciplinarity on vaikeasti suomennettavissa oleva käsite, joka on keskeinen moodi 2 tiedon jäsentämisessä. Gibbons ym. (1994) määrittävät sen seuraavasti: Knowledge which emerges from a particular context of application with its own distinct theoretical structures, research methods and modes of practice but which may not be locatable on the prevailing disciplinary map (p.168)
10 In the process of transdisciplinary knowledge (integration) is not provided by disciplinary structures but is envisaged and provided from the outset in the context of usage, or application in the broad sense specifies earlier (p. 27). 26 Tieteen rajapintoja rikkovassa lähestymistavassa eli transdisiplinaarisuudessa on ensisijaisesti kyse jonkin ongelman ratkaisemisesta eikä jonkin uuden tieteenalan perustamisesta. Scottin (2005) mukaan transdisiplinaarista tietoa ei välttämättä voida johtaa nykyisistä tieteenaloista ja sitä tuotetaan mitä erilaisimmissa paikoissa ja hyvin monentyyppisenä. MacLeanin ym. (2002, 191) mukaan transdisiplinaarisessa ongelmanratkaisussa osallistujien taidot integroituvat toiminnan viitekehyksessä, jossa yhteenkietoutuneet empiiriset elementit ja teoreettinen konsensus syntyvät ja kehittyvät koko prosessin ajan käytännöllisinä ratkaisuina ja teorian rakentamisena, mitä ei voida jaotella selkeästi joihinkin tieteenaloihin. Prosessinaikaiset tulokset heijastuvat ja siirtyvät projektissa mukana olevien seuraaviin toimintoihin, mikä mahdollistaa ennalta-arvaamattoman dynamiikan, jota on vaikea ohjata. Tätä voidaan luonnehtia liikkeessä olevaksi/dynaamiseksi ongelmanratkaisukyvyksi (problem solving capability on the move). Gibbons ym. (1994) tiivistävät transdisiplinaarisuuden neljään merkille pantavaan piirteeseen: - ongelmanratkaisun kehittyvä/muuntuva viitekehys, joka ohjaa ongelmanratkaisupyrkimyksiä eli asioita ei lyödä lukkoon etukäteen - kontribuutio tietoon: kehitetään omia teoreettisia rakenteita, tutkimusmenetelmiä ja käytäntöjä, joita ei ehkä saada sovitettua perinteiseen tieteen kenttään - tulokset välittyvät ja leviävät jo niiden tuottamisen yhteydessä, mikä edellyttää toimijoilta osallistumista niiden tuottamiseen. Tulokset jalkautuvat ja kehittyvät uusissa ongelmanratkaisutilanteissa nopeammin kuin alan aikakauslehtien tai konferenssien kautta. - transdisiplinaarisuus on dynaamista toimintaa, jossa vuorovaikutuksen verkostoja pidetään yllä sekä epävirallisten että virallisten kanavien kautta. Tutkimustoiminnan dynaamisen ja muuntuvan luonteen vuoksi uusien sovellusalueiden ennakointi on vaikeaa.
11 3. Heterogeenisuus ja organisationaalinen monimuotoisuus (Heterogeneity and Organizational Diversity) Moodi 2 -tieto eroaa hyvin vuorovaikutteisen ja osallistavan prosessinsa kautta perinteisestä moodi 1 tiedon tuotannosta ja siitä onkin tullut hyvin tärkeä tekijä dynaamisilla maailmanmarkkinoilla ja yhteiskunnallisissa haasteissa, koska siinä siirretään ja käynnistetään sekä inhimillisiä että taloudellisia voimavaroja aivan uudella tavalla. Näin mahdollistetaan tiedon tuotanto ja yhteiskehittely tiukoissa aikarajoissa osallistaen toimijoita jopa globaalisti.(gibbons ym ) Organisationaalinen heterarkia Moodi 2 tiedon tuotannossa merkitsee sitä, että tietoa tuotetaan eri paikoissa ja erilaisissa osaamisintensiivisissä organisaatioissa, esim. think tankit. (Scott 2005, 53.) 27 Heterogeenisuutta ja organisationaalista diversiteettiä Gibbons ym. (1994) kuvaavat seuraavan kolmen keskeisen piirteen avulla: - tiedon tuottamisen tilojen (sites) lisääntyminen - tilojen linkittyminen tiedonkulun verkostoissa - näiden erilaisten tilojen taustalla olevien tilojen uudelleen yhdistely ja uudelleen jäsentäminen. Verkostojen merkitys ja tärkeys on keskeistä heterogeenisyydessä ja organisationaalisessa moninaisuudessa, jossa kehittyy jatkuvasti muuntuvia instituutioita ja yhteisöjä. Moniulotteisten verkostojen katsotaan myös edistävän uusien oivallusten syntyä. Gibbons ym. (1994) käyttävät myös käsitettä hybrid forum, jolla tarkoitetaan erityyppisten toimijoiden kohtauspaikkaa, joka voi toimia tiedon ja asiantuntijuuden uusina markkinoina. Heterogeenisuus ja organisationaalinen monimuotoisuus uuden osaamisen ja tiedon tuottamisessa kytkeytyvät hyvin myös asiantuntijuustutkimusten tiedonluomisnäkökulmaan, jota painottavissa teorioissa Bereiter & Scardamalia (1993) yhdistävät yksilö- ja yhteisönäkökulman kun taas Nonaka & Takeuchi (1995) puolestaan painottavat enemmän yhteisöllistä lähestymistapaa. Yhteistä toimintakulttuuria voidaan Hakkaraisen, Palosen & Paavolan (2002) mukaan kutsua innovatiiviseksi tietoyhteisöksi. (Tynjälä 2004, ) Näissä teoreettisissa näkökulmissa on selkeitä liittymäpintoja moodi 2 tiedon jäsen-
12 28 tämiseen, mikä edistää erityisesti yhteisöllisen tiedonmuodostuksen syvempää ymmärrystä, joskin nämä tarkastelut tämän artikkelin yhteydessä jäävät vaille laajempaa huomiota. On kuitenkin tärkeää jollain tavalla asemoida moodi 2 tiedon tuotannon jäsennystä asiantuntijuustutkimukseen, koska molemmissa keskitytään osaamisen ja tiedon tuottamiseen. Eri näkökulmista tarkasteltuna ilmiö rikastuu ja saa syvempiä merkitysyhteyksiä. 4. Sosiaalinen vastuullisuus/tilivelvollisuus ja refleksiivisyys (Social Accountability and Reflexivity) Moodi 2 tiedon tuotanto on vahvasti juurtunut yhteisöjen arkeen, joten tulosten yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja sosiaalisen vastuullisuuden merkitys on luonteenomaista. Siihen liittyy myös moodi 2 tiedon tuotantoon osallistuvien yksilöiden ja ryhmien eksplisiittinen arvopohdinta. Refleksiivisyydellä tarkoitetaan Scottin (2005, 53) mukaan sitä, että tiedon tuotanto ei perustu objektiiviseen tutkimukseen vaan se on pikemminkin tutkijan ja osallistujien/kohteen välistä dialogia. Refleksiivisyys liittyy erityisesti siihen, että tietoa tuotetaan yhteisöllisessä keskustelussa, jossa osallistujien jatkuvasti edellytetään tarkastelevan tutkimusprosessia myös muiden osallistujien näkökulmasta. Tämä johtaa tutkimuksen entistä refleksiivisempään muotoon, mikä edistää tutkimusprosessin entistä parempaa ymmärtämistä. Kommunikaation ja läpinäkyvyyden laajemmat tasot, lisääntynyt tietoisuus ja herkkyys eri osallistujien lähtökohdista ja vaikutusmahdollisuuksista, valtarakenteista keskusteleminen ja lisääntynyt julkinen kiinnostus tutkimuksen tarkoituksesta on myös johtanut yhä suurempaan intressien ja osallistumisen monimuotoisuuteen. (MacLean ym. 2002, ) 5. Laadunhallinta (Quality Control) Moodi 2 tietoon liittyvää argumentaatiota on edelleen kehitetty teoksessa Nowotny, Scott & Gibbons (2001), jossa painottui myös laadunhallinnan tematiikka uuden osaamisen ja tiedon tuottamisessa, sekä artikkelissa Nowotny, Scott & Gibbons (2003). Nowotny ym. (2001) mukaan perinteiseen tapaan ymmärretty luotettava tieto lopullisena päämääränä tai tieteellisen tutkimuksen absoluuttisena arvona on riittämätön määritelmä yhä avoimemmissa tie-
13 29 toympäristöissä. Tiedon tulee olla myös yhteiskunnallisesti kestävää, koska sitä ei enää yksinomaan suunnata tiedeyhteisöille vaan mitä erilaisimmille sidosryhmille, joihin kuuluvat tiedon tuottajat, levittäjät, välittäjät ja käyttäjät. Scottin (2005, 53) mukaan ei ole edes mahdollista nimetä perinteisiä vertaisarviointiryhmiä arvioitaessa moodi 2 tiedon laatua ja tämän uuden tiedon tuotannon yhteydessä onkin kehitetty uudenlaisia laatukriteereitä ja laatukäytänteitä. Uuden osaamisen ja tiedon laatua arvioidaan erityisesti myös käytön yhteydessä omassa sovellusalueessaan. Gibbons ym. (1994) mukaan laadunhallintaa voidaan tarkastella moodi 1 ja moodi 2 tiedon osalta seuraavasti: - Onnistumisen määritelmä moodi 1 akateeminen tutkimuksen erinomaisuus eli exellenssi (keskeisenä vertaisten suorittama arviointi tiedeyhteisössä) - Onnistumisen määritelmä moodi 2 tehokkuus tai käyttökelpoisuus (keskeisenä laaja valikoima laadunhallintamenettelyjä). Tehokkuutta tai käyttökelpoisuutta tulee arvioida sen kannalta, mitä lisäarvoa tutkimus on tuottanut transdisiplinaarisen ongelman kokonaisvaltaisessa ratkaisussa. Moodi 2 tiedon tuotanto tapahtuu sovellusalueen yhteydessä, arjen rajapinnassa, joten tulosten luotettavuuden/käyttökelpoisuuden arviointi pitää myös tuoda lähelle käytäntöä. Tämä mahdollistaa erilaisten arviointimenetelmien kehittämisen ja soveltamisen, mikä toisaalta voi vaikeuttaa tulosten vertailtavuutta ja pidempikestoisen vaikuttavuuden arviointia. Moodi 2 tiedon ja tutkimuksen tulosten laatua ja erityisesti vaikuttavuutta voidaan Gibbons ym. (1994) mukaan arvioida esim. seuraavien kysymysten avulla: - Voiko ratkaisu, jos sellainen löydettiin, olla kilpailukykyinen markkinoilla? - Onko se kustannustehokas? - Onko se sosiaalisesti hyväksyttävä? Selkeillä, yksinkertaisilla, uudenlaisilla kysymyksillä on mahdollista ohjata vaikuttavuuden ja tulosten arviointia kulloisessakin tilanteessa lähelle toimijatahoa ja käyttäjärajapintaa. Täten laadunarviointi saa uusia ulottuvuuksia perinteiseen tutkimuksen arviointiin verrattuna, joskaan perinteisiä tutkimuksel-
14 30 lisuuden kriteereitä ei toki arvioinnista voidakaan kokonaan siirtää syrjään. Systemaattisuus ja metodisuus ovat keskeisiä myös moodi 2 tiedon tuotannossa. MOODI 2 JA AMMATTIKORKEAKOULUJEN T&K -TOIMINNAN TULOK- SET TUTKIMUKSELLISIA HAVAINTOJA Tämän tutkimuksellisen artikkelin aineistona olen käyttänyt ARENEn T&Kryhmän toimittamaa Ammattikorkeakoulujen tutkimus ja kehittämistyö II julkaisua (2007), joka sisältää 53 kuvausta ammattikorkeakoulujen erilaisista T&K-hankkeista. Nämä lyhyet, noin sivun pituiset kuvaukset luonnollisesti edustavat vain pientä osaa siitä hankkeiden kokonaisuudesta, jonka ammattikorkeakoulut vuosittain jo tuottavat. Kuvausten lyhyys on osaltaan varmasti vaikuttanut siihen, että tulosten esittämisessä on moni tärkeäkin elementti saattanut jäädä mainitsematta, mikä on luonnollisesti heijastunut tämän artikkelin analyysivaiheeseen. Hankkeet on julkaisussa jaoteltu seuraaviin teemoihin: Hyvinvointi ja työllisyys, osaamisintensiivinen yrittäjyys, palvelut ja toimintamallit, tuotekehitys ja innovaatiot sekä ympäristö ja yhdyskunta. Aineiston analysoinnissa on käytetty sisällönanalyysiä (Denzin & Lincoln 1994). Sisällönanalyysin tuloksena ilmeni, että valtaosassa hankekuvauksista oli esillä jokin tai joitakin moodi 2 tiedon jäsennyksen viidestä periaatteesta, mutta ollakseen moodi 2 tutkimus, on olennaista, että kaikki periaatteet toteutuvat. Tulkintani mukaan näitä kaikkia viittä periaatetta ei kovin monissa hankekuvauksissa ollut, mikä osittain varmaan selittyy hankekuvausten hyvin tiivistetyllä esitystavalla. Yhden tai muutaman periaatteen toteutuminen ei vielä sinällään tee jostain T&K-hankkeesta moodi 2 tiedon tuottamisen foorumia. Näin ollen olen tutkijanvapaudella valinnut näistä hankekuvauksista kaksi esimerkkiä, joissa voidaan tulkita kaikkien näiden viiden periaatteen toteutuneen tutkimus- ja kehitystyöprosessissa. Näiden hankkeiden alla oleva rinnastaminen moodi 2 periaatteisiin avaa ajattelua siitä, mitä moodi 2 tiedon ja osaamisen tuottaminen käytännössä voi tarkoittaa. Aineiston tulkinta perustuu ensisijaisesti moodi 2 lähestymistavan periaatteiden löytämiseen hankekuvauksesta sellaisenaan.
15 TAULUKKO 1. Moodi 2 periaatteet Asiakaslähtöinen päihdehuolto - hankkeessa, Diakonia-ammattikorkeakoulu Asiakaslähtöinen päihdehuolto Päihdehuollon kehittämishanke Pietarin seudulla ja Venäjän Karjalassa. Diakonia-ammattikorkeakoulu / Hyvinvointi ja työllisyys -teema Moodi 2 -periaatteet laadullinen ilmaus / yhteys moodi 2 tietoon Yhteys sovelluskohteeseen Context of Application järjestämällä monipuolisia koulutus- ja kehittämisprosesseja Pietarissa ja Karjalan tasavallassa -päihdehuolto kontekstina ja sovelluskohteena 31 Osaamisen synnyttäminen tieteen raja-aidat ylittäen Transdisciplinarity Heterogeenisuus ja organisationaalinen monimuotoisuus Heterogeneity and Organizational Diversity lääketiede, sosiaalipolitiikka, psykologia, terveydenhuolto, päihdehuolto, kuntoutus ja sosiaalityö paikallisen yhteisötoiminnan (community development approach) kehittäminen Karjalassa -moniammatillisen tiimityön edistäminen -yhteydet päättäjiin ministeriö-, komitea- ja laitostasolla -osallistavat työryhmät, ohjausryhmätyöskentely -sosiaali- ja terveyshuollon ammattilaiset ja opiskelijat -pyrkimyksenä hierarkioiden madaltaminen ja toimijoiden osallistaminen Osallistujatahot: Diak, A-klinikkasäätiö, Järvenpään sosiaalisairaala, Pietarin Vozvrastchenie-säätiö, Petroskoin päihdesairaala, Pietarin kaupunginosien välinen päihdehuoltolaitos, Pietarin kaupungin terveydenhuoltokomitea, Pietarin kaupungin päihdesairaala, Lääketieteellinen jatkokoulutusakatemia, Petroskoin valtionyliopiston sosiaalipolitiikan laitos sekä Petroskoin pedagogisen yliopiston psykologian laitos. Sosiaalinen tilivelvollisuus/vastuullisuus ja refleksiivisyys Social Accountability and Reflexivity terveydenhuollon yhteistyötä, edistää innovaatioiden nopeaa juurruttamista paikallisiin olosuhteisiin, voimistaa kansalaisyhteiskunnan kehitystä, ja parantaa perusterveydenhuoltojärjestelmää lievittää vaikeaa huume- ja tartuntatautitilannetta kehittämällä helpommin lähestyttäviä, asiakaslähtöisiä matalan kynnyksen holistisia hoito- ja huoltotapoja, joita ei venäläisessä hoitokulttuurissa vielä tunneta Refleksiivisyyttä edistää toimijoiden moniulotteinen osallistaminen, raportointi, työryhmä- sekä ohjausryhmätyöskentely Laadunhallinta, T&K-työn tuoma lisäarvo Quality Control Hankkeen tulosten ja tuotetun tiedon sekä osaamisen monipuolinen jakaminen prosessin aikana sekä tulosten levittäminen eri tahoille. Hanke on ylittänyt julkisuuskynnyksen tiedotusvälineissä. Tulosten käyttökelpoisuutta ja luotettavuutta arvioidaan käyttökohteessaan. Prosessi- ja palveluinnovaatioiden mahdollistaminen. Päättäville tahoille on säännöllisesti raportoitu hankkeen etenemisestä sekä Pietarissa että Petroskoissa. Molemmissa paikoissa moniammatillisuuteen perustuva toiminta- ja ajattelumalli on jo levinnyt hankkeen ulkopuolelle.
16 TAULUKKO 2. Moodi 2 periaatteet Broadcasting for the 21st Century -hankkeessa. Turun ammattikorkeakoulu Broadcasting for the 21st Century. Turun ammattikorkeakoulu / Tuotekehitys ja innovaatiot -teema 32 Moodi 2 -periaatteet Yhteys sovelluskohteeseen Context of Application Osaamisen synnyttäminen tieteen raja-aidat ylittäen Transdisciplinarity Heterogeenisuus ja organisationaalinen monimuotoisuus Heterogeneity and Organizational Diversity laadullinen ilmaus / yhteys moodi 2 tietoon DVB-H kenttätestauslaitteiston kehittäminen yhdessä Nokian kanssa MIMO-testien antennien ristipolarisaatiomittaukset yhdessä Digitan kanssa -autenttinen tuotekehitys ja alan tulevien standardien kehittäminen kontekstina ja sovelluskohteena elektroniikka, tietotekniikka, radiotekniikka, terrestriaali- ja satelliittisiirtotekniikka, kuvansiirtoteknologia, potentiaaliset uudet teknologiat -Eurekan Celtic-ohjelman yleiseurooppalainen 3-vuotinen kehityshanke 2007 alkaen Verkostossa elektroniikan ja tietotekniikan suurimmat kansainväliset yritykset toimivat yhteistyössä korkeakoulujen kanssa, tavoitteenaan kehittää kiinteän ja liikkuvan television kuvansiirtoteknologiaa ja alan tulevia standardeja -verkostomainen ja monitoimijainen työskentelytapa asiantuntijoiden kesken Osallistujatahot: Suomesta Turun yliopisto, Turun amk, Åbo Akademi, Tampereen teknillinen yliopisto. Kaikkiaan hankkeessa 35 partneria yhdeksästä Euroopan maasta, 15 teollisuusyritystä, 10 yliopistoja ja korkeakoulua, 8 teleoperaattoria ja 2 tutkimuslaitosta. Suomesta Nokia Oyj, Digita Oyj ja Elektrobit Oyj. Sosiaalinen tilivelvollisuus/vastuullisuus ja refleksiivisyys Social Accountability and Reflexivity Laadunhallinta, T&K-työn tuoma lisäarvo Quality Control -alan tulevia standardeja ja potentiaalisia teknologioita kehitetään yhteistyössä verkostomaisesti -> edellyttää vastuullisuutta sekä näkökulmaa yhteiskunnan teknologiseen kehitykseen tulevaisuuden osalta DVB-H PIPO kenttäkokeiden suunnittelu, mittaukset, analysointi, raportointi ja esittäminen partnereiden yhteisissä koordinaatiokokouksissa -Hankkeen aikainen tutkimus- ja julkaisutoiminta. Opintojen kytkeminen projektia tukeviin teknologioihin Taulukoissa 1 ja 2 on nähtävissä moodi 2 lähestymistavan viisi periaatetta kummankin valitun hankkeen osalta. Kuvauksissa ilmenee selkeästi tutkimustoiminnan prosessinomaisuus, prosessin ajallinen kehittyminen, transdisiplinaarisen osaamisyhteisön merkitys sekä tulosten monipuolinen ja aktiivinen levittäminen prosessin eri vaiheissa sekä hankkeen päätyttyä. Aktiivisempi käyttäjien osallistaminen ja käyttäjälähtöisyyden korostaminen sekä uudenlai-
17 set osaamisalueiden yhdistelmät tulevat varmasti jatkossa korostumaan tämäntyyppisissä hankeprosesseissa. 33 LOPUKSI Tämän hetken ammattikorkeakoulujen tiedon ja osaamisen tuottamisen prosesseissa näkisin T&K-toimintaa profiloitaessa tärkeäksi siirtyä entistä enemmän jäsentämään T&K -toimintaa moodi 2 tiedon näkökulmasta, joka ohjaa toimijoita T&K -prosessien suunnittelussa kohti vahvemmin osallistavia, dynaamisia ja luovia uuden osaamisen tuottamisen foorumeita. Transdisiplinaarisuus tieteen raja-aitoja ylittävänä osallistumisena ei juuri näkynyt näissä ammattikorkeakoulujen hankekuvauksissa, mikä on varmastikin asia, johon kannattaa kiinnittää huomiota, kun pyritään tuottamaan uusia innovaatioita, uusia palveluja, työmenetelmiä ja uusia tuotteita. Monialaisuus, jota hankekuvauksissa oli jo paljon mukana, ei sinällään aivan vielä ole sama kuin Gibbons ym. (1994) kuvaama transdisiplinaarisuus. Transdisiplinaarisuudessa edetään alakohtaisista osaamis- ja osakokonaisuuksista yhteiseen osaamisen tuottamiseen ennakkoluulottomasti tieteen rajapintoja rikkoen. Moodi 2 tietoa tuotetaan tiedonluomisyhteisöissä. Tiedonluomisyhteisöille on leimallista kannustava ja läheinen työskentely sekä avoimen kritiikin salliminen. Himanen (2007) korostaa rikastavan yhteisön merkitystä ja tarpeellisuutta luovalle toiminnalle. Sellaisessa kumppanuudessa, joka perustuu kunnioitukseen ja reiluuteen, voi syntyä luottamusta, joka Himasen (2004; 2007) mukaan on edellytys yhteisölle, joka työskentelee luovasti ja intohimoisesti saavuttaakseen yhteisen päämäärän. Rikastava yhteisö synnyttää innovaatioita ja luovuutta, joka voi syntyä vain vapauden ilmapiirissä. Innovaattoreilla tulisi olla vapaus työskennellä luovalla tavalla kohti visiota mutta vapaus pitää toisaalta ansaita saavutusten kautta. (Himanen 2007.) Sosiaalinen ja kulttuurinen todellisuus vaikuttavat merkittävästi tiedon yhteiseen luomiseen ja sen tähden yhteistyö- ja vuorovaikutustaidoilla on hyvin tärkeä rooli prosessissa. Voidaan jopa väittää, että kaikkein älykkäimmät yksilöt eivät välttämättä yllä läheskään niin hyvin tuloksiin yksinään kuin yhdessä työskentelevä,
18 verkottuva yhteisö, joka löytää yhteisen intressin ja päämäärän sekä sitoutuu siihen omistajan ottein. 34 Ammattikorkeakouluissa on erinomaisen hyvät mahdollisuudet kehittää tutkimus- ja kehittämistoimintaa siten, että moodi 2 tiedon ja uuden osaamisen tuottaminen nousisivat entistä keskeisempään merkitykseen. Tutkimustoiminnan rakenteet ovat jo olemassa, samoin työelämän uudistamisen tarve. Vahvuutena on korkeatasoinen osaaminen, tiiviit työelämäkumppanuudet sekä tutkimustoiminnan joustavuus. Ammattikorkeakouluissa korostuu verkostomainen toiminta, mikä on omiaan edistämään moodi 2 tiedolle luonteenomaisia vuorovaikutuksen virallisia ja epävirallisia kanavia. Moodi 2 tiedon tuotannossa haasteelliseksi voi muodostua erityisesti tieteenalojen rajapintoja rikkova lähestymistapa, jossa ennakkoluulottomasti lähdetään hakemaan ratkaisua aivan eri lähtökohdista tulevien toimijoiden kanssa yhteisöllisesti työskennellen. Ongelmanratkaisun muuntuva viitekehys sekä sen ennalta-arvaamaton dynamiikka edellyttää muutosvalmiutta sekä kykyä tilanteenmukaiseen toimintaan ja päätöksentekoon tutkimusprosessin osalta. Ristiriitoja saattaa herättää myös uudenlaisten tutkimus- ja kehittämismenetelmien luominen ja syntyminen sekä uutta luovat käytännöt, joille ei löydy välttämättä vastinparia perinteisen tieteen kentässä. Moodi 2 tiedon vaikuttavuuden ja luotettavuuden arvioinnille ei myöskään ole olemassa aukottomia kriteereitä, mikä edellyttää erityistä vastuullisuutta ja eettisyyttä luotaessa toimivia kriteereitä ja käytänteitä moodi 2 tiedon arviointiin sekä sovellettaessa nykyisiä arviointikriteereitä moodi 2 tietoa tuottavissa T&Khankeprosesseissa. Moodi 2 tiedon tunnettuutta tulisi lisätä sekä yliopistoissa että ammattikorkeakouluissa, kouluttaa T&K-toimijoita tämän aihealueen osalta sekä käynnistää erityisesti vaikuttavuuden ja luotettavuuden arvioinnin kehittämiseen tähtäävä keskustelu, jossa voitaisiin jakaa yhteisiä hyväksi havaittuja käytänteitä sekä käydä näiden uusien arviointimenetelmien ja -kriteereiden osalta perusteltua argumentaatiota niiden käyttökelpoisuudesta ja kohteellisuudesta.
19 35 Eurooppalaisen korkeakoulualueen yhteinen kehittäminen haastaa korkeakouluja merkittävään rooliin innovaatiojärjestelmän toimijoina ja edelläkävijöinä. Siinä tehtävässä korkeakouluja edesauttaa monialaisuus, transdisiplinaarisuus, liike-elämän ja korkeakoulujen vahvistuva ja uudistuva yhteistyö, osaamisen aktivointi sekä yhteiskunnallinen vuoropuhelu. Moodi 2 tiedon tuottamiseen pohjautuva tutkimus- ja kehittämistoiminta luo hyvät edellytykset vaikuttavalle innovaatiotoiminnalle, joka parhaimmillaan tuottaa uutta osaamista ja tietoa, uusia tuotteita, palveluja ja työmenetelmiä, uudistuvaa työkulttuuria, prosessi-innovaatioita sekä sosiaalisia innovaatioita. Ammattikorkeakouluissa tehtävä soveltava tutkimus saa näin uudenlaisen, laajemman merkityksen, joka paremmin kuvastaa ammattikorkeakouluissa tehtävän tutkimus- ja kehitystyön luonnetta. LÄHTEET ARENE Ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehittämistyö II. Biesta, G.J.J Mind the Gap! Communication and the educational relation. In Bingham, C. and Sidorkin, A.M. (eds.) No Education Without Relation. New York: Peter Lang. Bereiter, C & Scardamalia, M Surpassing ourselves: An inquiry into the nature of expertise. Chicago: Open Court. Davies, J., Weko, T., Kim, L. & Thulstrup, E Thematic Review of Tertiary Education. Finland. Country Note. OECD. Education and Training Policy Division. Denzin, N. & Lincoln, Y (eds) Handbook of Qualitative Research. California: Sage. Dewey, J. 1925/1981. Experience and nature. In Boydston, J.A. (ed.) John Dewey: The Later Works, vol.1. Carbondale: University of Southern Illinois Press. Etzkowitz, H., Webster, A. & Healey, P Capitalizing knowledge. New Intersections of Industry and Academia. State University of New Youk Press.
20 36 Gibbons, M., Limoges, C., Nowotny, H., Schwartzman, S., Scott, P. & Trow, M The new production of knowledge. The dynamics of science and research in contemporary societies. London: Sage. Hakkarainen, K., Palonen, T. & Paavola, S Kolme näkökulmaa asiantuntijuuden tutkimiseen. Psykologia 37 (6), Himanen, P Välittävä, kannustava ja luova Suomi. Katsaus tietoyhteiskuntamme syviin haasteisiin. Tulevaisuusvaliokunta. Teknologian arviointeja 18. Eduskunnan kanslian julkaisu 4/2004. Himanen, P Alustus tulevaan. Seminaariesitys Sol-conference Oppivien organisaatioiden vuositapaaminen Jyväskylä. Horwat, M European Continuing Engineering Education. Conceptualizing the Lessons Learned. SEFI, European Society for Engineering Education and TKK Dipoli. Multiprint. Jorgensen, B Education Reform for At-Risk Youth: A Social Capital Approach. International Journal of Sociology and Social Policy. Vol. 25, Number 8, pp MacLean, D., MacIntosh, R. & Grant, S Mode 2 Management Research. British Journal of Management, Vol. 13, pp Nonaka, I. & Takeuchi, H The knowledge-creating company. How Japanese companies create the dynamics of innovation. New York: Oxford University Press. Nowotny, H., Scott, P. & Gibbons, M Re-thinking science: knowledge and the public in an age of uncertainty. Cambridge: Polity. OECD Technology and the Economy The Key Relationships. The Technology /Economy Programme. Paris. Scott, P Uusi tiedon tuotanto. Tiedepolitiikka 1/2005, suom. Heli Mäntyranta. Soete, L. & Arundel, A (eds) An Integrated Approach to European Innovation and Technology Diffusion Policy A Maastricht Memorandum. Commission of The European Communities. Brussels-Luxemburg: SPRINT Stake, R.E Case Studies. In Denzin, N. & Lincoln, Y (eds) Handbook of Qualitative Research. California: Sage.
21 Tynjälä, P Asiantuntijuus ja työkulttuurit opettajan ammatissa. Kasvatus 35(2), Vanderstraeten, R. & Biesta, G How is Education Possible? Pragmatism, Communication and the Social Organisation of Education. British Journal of Educational Studies. Vol.54, No.2, June 2006, pp
22
Järjestötutkimuksen erityisyys. Tutkimusverkoston tapaaminen (MIPA-hanke) Dosentti Jorma Niemelä M/S Soste klo
Järjestötutkimuksen erityisyys Tutkimusverkoston tapaaminen (MIPA-hanke) Dosentti Jorma Niemelä M/S Soste 4.10.2016 klo 18.45 1 Millainen maailma? Kompleksinen ja monilta osin ennakoimaton Kansallisvaltion
LisätiedotTietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö
Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen
LisätiedotTUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen
1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata
LisätiedotOpinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson
1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen
LisätiedotTUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen
KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja
LisätiedotInnostavaa vuorovaikutusta vai jäätävää puhetta?
Innostavaa vuorovaikutusta vai jäätävää puhetta? Yhdessä seminaari 3.6.2013 Susanna Niinistö Sivuranta Pohdintaa seminaarin päätteeksi Viestinnän muutos miksi meidän kaikkien pitäisi välittää viestintäosaamisestamme
LisätiedotVerkko-oppiminen: Teoriasta malleihin ja hyviin käytäntöihin. Marleena Ahonen. TieVie-koulutus Jyväskylän lähiseminaari
Verkko-oppiminen: Teoriasta malleihin ja hyviin käytäntöihin Marleena Ahonen TieVie-koulutus Jyväskylän lähiseminaari Virtuaaliyliopistohankkeen taustaa: - Tavoitteena koota verkko-oppimisen alueen ajankohtaista
Lisätiedotarvioinnin kohde
KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen
LisätiedotSimulaatiopedagogiikka ammatillisen asiantuntijuuden kehittämisen välineenä sote-alan koulutuksessa
Simulaatiopedagogiikka ammatillisen asiantuntijuuden kehittämisen välineenä sote-alan koulutuksessa TAITO2017 Osaamisen ydintä etsimässä. Taitokeskus, Tampere 25.- 26.4.2017 Piia Silvennoinen & Outi Ahonen
LisätiedotVIRTAA VERKOSTOSTA II
Anneli Jaroma (toim.) VIRTAA VERKOSTOSTA II AMKtutka, kehitysimpulsseja ammattikorkeakoulujen T&K&I - toimintaan Mikkelin ammattikorkeakoulu A: Tutkimuksia ja raportteja - Research Reports 47 MIKKELIN
LisätiedotInnovaatiopedagogiikka oppimisen uusi kulttuuri. Taru Konst, FT, KTL Innovaatiopedagogiikka-tutkimusryhmän vetäjä Turun Ammattikorkeakoulu
Innovaatiopedagogiikka oppimisen uusi kulttuuri Taru Konst, FT, KTL Innovaatiopedagogiikka-tutkimusryhmän vetäjä Turun Ammattikorkeakoulu Nuorten ihmisten työnkuva voi muuttua keskimäärin 25 kertaa heidän
LisätiedotAmmattikorkeakoulujen koulutus, TKI-toiminta ja yritysyhteistyö. DL2021 vuosiseminaari Kirsi Viskari Saimaan ammattikorkeakoulu
Ammattikorkeakoulujen koulutus, TKI-toiminta ja yritysyhteistyö DL2021 vuosiseminaari Kirsi Viskari Saimaan ammattikorkeakoulu Ammattikorkeakoulujen TKI-faktoja Vuoden 2017 lukuja 2250 tutkimus- ja kehittämishanketta
LisätiedotKIRJOITTAMISEN GENREN KEHITTÄMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA
KIRJOITTAMISEN GENREN KEHITTÄMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA Esitys perustuu artikkelikäsikirjoitukseen: Lambert P. & Vanhanen-Nuutinen L. Kirjoittamisen genren kehittäminen ammattikorkeakoulussa. Kirjoittamisen
LisätiedotTieto ja päätöksenteko. Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen
Tieto ja päätöksenteko Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen 20.10.2015 2 There is nothing a government hates more than to be well-informed; for it makes the process of arriving at decisions much more complicated
LisätiedotEthical Leadership and Management symposium
www.laurea.fi Ethical Leadership and Management symposium Hyvinvointipalvelut ekosysteemien tietojen mallintaminen 6.10.2016 Dos. Jorma Jokela 2 3 MORFEUS hanke WORKSHOP työskentelyn taustalla yliopettaja
Lisätiedotarvioinnin kohde
KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien
LisätiedotENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA
ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti
LisätiedotLöydämme tiet huomiseen
Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan
LisätiedotTerveysalan opettajien tiedonhallinnan osaamisen uudistaminen
Terveysalan opettajien tiedonhallinnan osaamisen uudistaminen Tieteiden talo 26.10.2018 BMF-yhdistys syysseminaari Elina Rajalahti Yliopettaja/TtT Laurea-ammattikorkeakoulu Mitä pitää tehdä, kun kun huomaa,
LisätiedotTyöelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008
Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon opinnäytetöissä Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 aiheita Tutkimuksen ja kehittämisen suhde Laatusuositukset ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetöille
LisätiedotHelsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit
n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa
LisätiedotServe-ohjelman panostus palvelututkimukseen
Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Jaana Auramo 1.2.2012 Miksi Serve panostaa palvelututkimukseen? Taataan riittävä osaamispohja yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen Tutkimusvolyymin ja laadun
LisätiedotTavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito
Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito Insinöörikoulutuksen foorumi 2012 TkT Olli Mertanen ja KTT Liisa Kairisto-Mertanen Innovaatiopedagogiikan avulla pyritään tuottamaan ammattitaitoa, joka
LisätiedotPäivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6
Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja
LisätiedotTutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille
Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja
LisätiedotInnovaatiopedagogiikka miksi, mitä, miten?
Innovaatiopedagogiikka miksi, mitä, miten? Åpopäivät 8.2.2019 Taru Konst & Minna Scheinin Miksi muutosta tarvitaan? Nuorten ihmisten työnkuva voi muuttua keskimäärin 25 kertaa heidän elinaikanaan N. 65
Lisätiedothyvä osaaminen
MERKITYS, ARVOT JA ASENTEET FYSIIKKA T2 Oppilas tunnistaa omaa fysiikan osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti. T3 Oppilas ymmärtää fysiikkaan (sähköön
LisätiedotKorkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja laatu
Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja laatu Oppiminen tulevaisuudessa, 10.10.2017, Turku Arviointineuvos, KT Hannele Seppälä Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Vuorovaikutusta ja vaikuttavuutta
LisätiedotSähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen
Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Petri Pietikäinen yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu petri.pietikainen@savonia-amk.fi 044-785 6609 1 Mitä pitäisi tehdä
LisätiedotOpetussuunnitelma 2019 / Ammatillinen opettajankoulutus. Esipuhe 3. Johdanto 4
Sisällys Opetussuunnitelma 2019 / Ammatillinen opettajankoulutus Esipuhe 3 Johdanto 4 1 Opettajankoulutuksen rakenne 5 1.1 Ammatillisen opettajan ydinosaaminen 5 1.2 Opettajankoulutuksen tavoitteet ja
LisätiedotTieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi
Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi Opettajat arvioinnin ja koulu-koti-yhteistyön toteuttajina Heidi Krzywacki, Tiina Korhonen, Laura Koistinen, Jari Lavonen 19.8.2011 1 Tutkimus- ja kehittämishankkeessa
LisätiedotClick to edit Master title style
Click to edit Master title style Second level Click to edit Master title style Globaalit trendit ja muutostekijät Second level Työn globaali murros Osaaminen, tutkimus ja verkostoituminen keskiössä globaalien
Lisätiedothyvä osaaminen. osaamisensa tunnistamista kuvaamaan omaa osaamistaan
MERKITYS, ARVOT JA ASENTEET FYSIIKKA 8 T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas harjoittelee kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää lämpöilmiöiden tuntemisen
LisätiedotKorkeakoulutuksen haasteet
Korkeakoulutuksen haasteet Prof. (ma.) Maria Kääriäinen Hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimusyksikkö Työn murros Työ verkostoitunutta, kompleksista, dynaamista ja vaikeasti ennustettavaa Työn
LisätiedotTaloussosiaalityö ja toimintamahdollisuuksien näkökulma - Uusia ideoita sosiaalityön kehittämiseen? Katri Viitasalo VTL, yliopistonopettaja
Taloussosiaalityö ja toimintamahdollisuuksien näkökulma - Uusia ideoita sosiaalityön kehittämiseen? Katri Viitasalo VTL, yliopistonopettaja 15.11.2017 Sosiaalityön klubi, Tampere Alustuksen tarkoitus -
LisätiedotTeknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3)
Hämeen Ammattikorkeakoulu Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3) code name 1 2 sum YATJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 85 YATJA15AYTJ01-1000 Toimintaympäristön muutos 10 YTJ0101 Societal Change
LisätiedotKuinka turvaat työllisyytesi?
Kuinka turvaat työllisyytesi? Ida Mielityinen Akava Työurat ja osaaminen koetuksella 20.9.2016 Esimerkkejä tulevaisuuden ammateista ihmisten keinotekoisten kehonosien valmistajat nano-teknikot, geneettisten
LisätiedotOPS Minna Lintonen OPS
26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin
LisätiedotYhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa
Liiketoiminta kehittyy kehity sinäkin. Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa Tieturi Oy / Arja Sipola HTC Santa Maria, Tammasaarenkatu 5, 00180 Helsinki, Finland www.tieturi.fi (09) 431 551
LisätiedotSP 11: METODOLOGIAN TYÖPAJA Kevät Yliopistonlehtori, dosentti Inga Jasinskaja-Lahti
SP 11: METODOLOGIAN TYÖPAJA Kevät 2010 Yliopistonlehtori, dosentti Inga Jasinskaja-Lahti Työpajan tavoitteet 1. Johdattaa sosiaalipsykologian metodologisiin peruskysymyksiin, niiden pohtimiseen ja niistä
LisätiedotMiksi vaikuttavuuden mittaaminen on tärkeää ja miten sitä voi tehdä?
Miksi vaikuttavuuden mittaaminen on tärkeää ja miten sitä voi tehdä? Esimerkkinä realistinen arviointi Vaikuttavuuden määritelmä Vaikuttavuus on saanut merkillisen paljon sananvaltaa yhteiskunnassa ottaen
LisätiedotOSAAMMEKO KAIKEN TÄMÄN?
1 OSAAMMEKO KAIKEN TÄMÄN? MITÄ UUTTA OSAAMISTA TARVITSEMME? MITEN TEEMME OSAAMISEN KEHITTÄMISESTÄ OSAN ARKEA? TEEMA: OSAAMISEN JOHTAMINEN 2 3 ERITYYPPISET OSAAMISET KYNNYSOSAAMISET - Perusosaamiset - yhteisiä
LisätiedotKuntoutussäätiön tutkimuksen painopisteet
Kuntoutussäätiön tutkimuksen painopisteet Erja Poutiainen ja Kuntoutussäätiön tutkijat Kuntoutuksen suunnannäyttäjä Kuntoutussäätiön tutkimuksella tuemme Kuntoutuksen kokonaisvaltaista uudistumista Työhön
LisätiedotSiinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa
Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,
LisätiedotOppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä
Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä Tuotanto, konseptit, oppiminen yritystoiminnan kehittämisen uudet näkökulmat 25.5.2011 Aalto-yliopiston
LisätiedotOpettajan työ ja oppiminen -asiantuntijuuden kehittämisen näkökulma
Opettajan työ ja oppiminen -asiantuntijuuden kehittämisen näkökulma Päivi Tynjälä Koulutuksen tutkimuslaitos VERME-mentorikoulutus Nokia 27.10. 2009 Mistä asioista opettajan osaaminen ja asiantuntijuus
LisätiedotVARHAISKASVATUKSEN TUTKIMUS JA VARHAISKASVATUSTUTKIMUS. Anna Raija Nummenmaa 15.11.2010 Näkymätön näkyväksi
VARHAISKASVATUKSEN TUTKIMUS JA VARHAISKASVATUSTUTKIMUS Anna Raija Nummenmaa 15.11.2010 Näkymätön näkyväksi VARHAISKASVATUS Varhaiskasvatustyöllä on pitkät perinteet Varhaiskasvatus käsitteenä on melko
LisätiedotTrialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet
Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet Tekijät: Hanni Muukkonen, Minna Lakkala, Liisa Ilomäki ja Sami Paavola, Helsingin yliopisto 1 Suunnitteluperiaatteet trialogisen oppimisen pedagogiikalle 1.
LisätiedotMiten kehittämishankkeiden hyvät käytännöt siirtyvät arjen toimintaan? Sirkka Hulkkonen
Miten kehittämishankkeiden hyvät käytännöt siirtyvät arjen toimintaan? 25.3.2010 Sirkka Hulkkonen Vaikuttavuus alkaa ideasta Mihin hanke perustuu? Onko taustalla Teknologian kehittyminen Rakenteiden muuttuminen
LisätiedotClick to edit Master title style. Click to edit Master text styles Second level Third level
Click to edit Master title style Second level Click to edit Master title style Globaalit trendit ja muutostekijät Second level Työn globaali murros Osaaminen, tutkimus ja verkostoituminen keskiössä globaalien
LisätiedotClick to edit Master title style
Click to edit Master title style Second level Click to edit Master title style Globaalit trendit ja muutostekijät Second level Työn globaali murros Osaaminen, tutkimus ja verkostoituminen keskiössä globaalien
LisätiedotRakenteellinen uudistaminen etenee Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 2016 Turku Ylijohtaja Tapio Kosunen
Rakenteellinen uudistaminen etenee Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 2016 Turku 8.-9.12.2016 Ylijohtaja Tapio Kosunen Evolution of the earth s economic center of gravity 2 Lähde: OECD,
LisätiedotSOSIAALITYÖKOULUTUKSEN VALTAKUNNALLISET OSAAMISTAVOITTEET
SOSIAALITYÖKOULUTUKSEN VALTAKUNNALLISET OSAAMISTAVOITTEET Jyväskylän kommentit Kevätseminaari 15-16.5.2017 Mikä yliopistomme koulutuksessa on kuvauksen mukaista? Sosiaalityön ops 2017-2020 hyväksytty huhtikuussa
LisätiedotSiinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa
Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa
LisätiedotMinustako palveluinnovaattori?
Minustako palveluinnovaattori? 20.01.2010 Professori Innovaatiojärjestelmät Lappeenrannan teknillinen yliopisto Lahti School of Innovation Innovaatiot ovat käyttöön otettuja uudisteita joissa yhdistellään
LisätiedotMiten uraseuranta- ja työelämätietoa käytetään opetussuunnitelmatyössä ammattikorkeakouluissa? Uraseurantafoorumi Jaana Kullaslahti
Miten uraseuranta- ja työelämätietoa käytetään opetussuunnitelmatyössä ammattikorkeakouluissa? Uraseurantafoorumi 11.12.2017 Jaana Kullaslahti Pedagoginen johtaminen ja koulutuksen kehittäminen mitä tietoa?
LisätiedotYhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset
Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:
LisätiedotSupporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region
KESKIMAA 90 VUOTTA Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region OECD/IMHE 2006 ESITYKSEN RAKENNE 1. Hankkeen tarkoitus ja toteutus 2. OECD:n
Lisätiedottiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen
TAMPERE3: VISIO 2025 Visiona on synnyttää tamperelaiset korkeakoulut yhdistävä uusi kansainvälisesti vaikuttava tiedeyliopisto, joka luo uutta osaamista ja ennennäkemättömiä mahdollisuuksia monialaisiin
LisätiedotTutkiva Oppiminen Lasse Lipponen
Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Miksi Tutkivaa oppimista? Kasvatuspsykologian Dosentti Soveltavan kasvatustieteenlaitos Helsingin yliopisto Tarjolla olevan tietomäärän valtava kasvu Muutoksen nopeutuminen
LisätiedotKohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää Mobiilipelien soveltuvuus alakouluikäisten turvallisuustietoisuuden lisäämiseen
Kohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää Mobiilipelien soveltuvuus alakouluikäisten turvallisuustietoisuuden lisäämiseen Tutkimus- ja kehittämishanke 2018 2019 Tutkija Aino Harinen, Pelastusopisto
LisätiedotRural Studies -yliopistoverkoston vuosikymmen 2002-2012
Rural Studies -yliopistoverkoston vuosikymmen 2002-2012 Torsti Hyyryläinen & Vesa Rouhiainen & Eeva Uusitalo Rural Studies -yliopistoverkoston 10-vuotisjuhlaseminaari Helsingin yliopiston Runeberg-sali
LisätiedotMiksi sosiaalityön käytäntötutkimuksen kansainvälinen suosio kasvaa?
Miksi sosiaalityön käytäntötutkimuksen kansainvälinen suosio kasvaa? Mirja Satka Pääkaupunkiseudun sosiaalityön tutkimuksen päivä Helsingin yliopisto 28.9.2015 Mikä osoittaa kansainvälisen kiinnostuksen
LisätiedotTiedot, taidot ja osaaminen oppivassa yhteiskunnassa
Tiedot, taidot ja osaaminen oppivassa yhteiskunnassa Prof. Sanna Järvelä Oulun yliopisto Oppijan taidot & oppivan yhteiskunnan haasteet Tarvitaan ehjät ja pidemmät työurat. Pään sisällä tehtävän työn osuus
LisätiedotHuippuyksikköseminaari 12.11.2013
Huippuyksikköseminaari 12.11.2013 Puheenjohtajana: yksikön johtaja Arja Kallio 10.00 10.10 Tervetuloa, Yksikön johtaja Arja Kallio 10.10 10.50 Käytännön asioita aloittaville huippuyksiköille, Tiedeasiantuntija
LisätiedotOhjaajan työnkuva muuttuuentä
Ohjaajan työnkuva muuttuuentä työtavat? Jaana Kettunen, Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto Diginä vai livenä ohjauksen menetelmät ja välineet 25.11.2016 Tampere Johdantoa Uuden teknologian
LisätiedotKorkeakoulujen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden laadunhallinta ja vaikuttavuuskäsitykset
Korkeakoulujen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden laadunhallinta ja vaikuttavuuskäsitykset Kehittyvät korkeakoulut muutoksessa, 14.6.2017, Helsinki Arviointineuvos, KT Hannele Seppälä Karvi Selvityksen tarkoitus
LisätiedotEspoon Avoimen osallisuuden malli
Espoon Avoimen osallisuuden malli Avoimen osallisuuden malli - mistä on kysymys? Kaupunkien kilpailukyky perustuu yhä tiiviimpään kumppanuuteen sekä alueen toimijoiden että muiden kaupunkien välillä.
LisätiedotAsiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa
Asiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa Tiina Anttila 16.2.2016 Esityksen sisältö 1. Asiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa hankeen lyhyt esittely 2. Asiantuntijuus-käsitteestä
LisätiedotACUMEN O2: Verkostot
ACUMEN O2: Verkostot OHJELMA MODUULI 4 sisältää: Lyhyt johdanto uranhallintataitojen viitekehykseen VERKOSTOT: työkaluja ja taitoja kouluttajille Partnerit: LUMSA, ELN, BEST, INNOV, MeathPartnership, SYNTHESIS,
LisätiedotElinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita
Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita 29.10.2007 Tiedosta kompetensseihin Räjäytetään rajat mielissä ja järjestelmissä Satu Ågren Esityksen sisältö Muutosvoimat uudistumisen moottoreina Arvot ja
LisätiedotVALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.
VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja
LisätiedotTUOTTAVUUSTUTKIMUKSEN TILA VUONNA 2011?
1 TUOTTAVUUSTUTKIMUKSEN TILA VUONNA 2011? Antti Lönnqvist Tampereen teknillinen yliopisto 2 3 Haasteita tutkimusalueen tilan kuvailulle Miten määritellään tuottavuus? Tuottavuus = tuotos / panos Tuottavuus
LisätiedotAmmattitaitoa edistävä ohjattu harjoittelu I ja II / Kehittyvä osaaja
1 JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU Hyvinvointi, Toimintaterapia Ammattitaitoa edistävä ohjattu harjoittelu I ja II / Kehittyvä osaaja Tavoite- ja arviointilomake Opiskelijan nimi ja ryhmätunnus Opintojakson
LisätiedotMillaisella henkilöstön kehittämisellä edistetään ennakointiosaamista ja uudistumiskyvykkyyttä?
Millaisella henkilöstön kehittämisellä edistetään ennakointiosaamista ja uudistumiskyvykkyyttä? KJY:n henkilöstöjohtamisen kehittämispäivät 2010 Soili Saikkonen, kehittämispäällikkö, Päijät-Hämeen koulutuskonserni
LisätiedotGlobaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund
Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet
LisätiedotKohti alueellista uraohjauksen yhteistyön kehittämissuunnitelmaa
Uraketju-hanke: Kohti alueellista uraohjauksen yhteistyön kehittämissuunnitelmaa Pieter Brueghel (1525 1569) 27.11.20141 Uraketju-hanke Tavoitteena selvittää alueellinen uraohjauksen nykyinen tilanne,
Lisätiedot- metodin synty ja kehitys
Toimintaryhmätyö sosiaalisena innovaationa ja pääomana - metodin synty ja kehitys Toimintaryhmätyötä kymmenen vuotta juhlaseminaari 16.10.2006, Ylivieska Torsti Hyyryläinen Esityksen sisältö: Mitä ovat
LisätiedotCase-opetusmenetelm. opetusmenetelmä. Mirja Anttila, Elina Kettunen, Kristiina Naski, Kaija Ojanperä 31.3.2010
Case-opetusmenetelm opetusmenetelmä Mirja Anttila, Elina Kettunen, Kristiina Naski, Kaija Ojanperä 31.3.2010 Opetusmenetelmä Oppijat käsittelevät jotain esimerkkitapausta ja soveltavat siihen aikaisempia
LisätiedotHYVÄT KÄYTÄNNÖT näytön lähteenä
2011 HYVÄT KÄYTÄNNÖT näytön lähteenä Laatua laivalla seminaari 30.8.2011 Lähtökohtia ja periaatteita käsitteet: hyvät vai parhaat käytännöt tavoitteena toisilta oppiminen hyvien käytäntöjen arvostaminen
LisätiedotTutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes.
Tutkimushaku 2013 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes DM 1098753 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tutkimushaku 2013
LisätiedotKäytäntö ja tutkimus innovaatiotoiminnassa
Käytäntö ja tutkimus innovaatiotoiminnassa 08.02.2008 Professori Innovaatiojärjestelmät Lappeenrannan teknillinen yliopisto Lahden yksikkö Mikä on innovaatio? Idea Innovaatio Toteutus Mistä innovaatioita?
LisätiedotOulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS
OPS2016 Laaja-alainen osaaminen, monialaiset oppimiskokonaisuudet, uudistuvat oppiaineet sekä vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu paikallisessa opetussuunnitelmassa Oulu 26.2.2015 Irmeli Halinen
LisätiedotKOTIKUNTOUTUKSEN ASIANTUNTIJAKSI KEHITTYMINEN (2 op)
1 KOTIKUNTOUTUKSEN ASIANTUNTIJAKSI KEHITTYMINEN (2 op) - osaa tunnistaa ja kuvata oman kotikuntoutusta ohjaavan käyttöteoriansa ja oman osaamisensa osana moniammatillista toimintaa - ymmärtää kotikuntoutusta
LisätiedotSosiaalityön vaikuttavuus
Sosiaalityön vaikuttavuus 13.3.2018 Minna Kivipelto, THL 1 Sosiaalityön vaikuttavuuden vaade uusi ja vanha asia Sosiaalityötä kohtaan suunnatut syytökset sen tehottomuudesta Sosiaalityö ja sosiaaliset
LisätiedotUusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi
Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto
LisätiedotTulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin
1 Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Päivi Häkkinen PERUSOPETUS 2020 Tietoyhteiskuntavalmiudet 18.3.2010, Opetushallitus, Helsinki 2 Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan ja halutaan
LisätiedotClick to edit Master title style
Click to edit Master title style Second level Click to edit Master title style Globaalit trendit ja muutostekijät Second level Työn globaali murros Osaaminen, tutkimus ja verkostoituminen keskiössä globaalien
LisätiedotKohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää Mobiilipelien soveltuvuus alakouluikäisten turvallisuustietoisuuden lisäämiseen
Kohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää Mobiilipelien soveltuvuus alakouluikäisten turvallisuustietoisuuden lisäämiseen Tutkimus- ja kehittämishanke 2018 2019 Tutkija Aino Harinen, Pelastusopisto
LisätiedotTulevaisuudentutkimus Pirkanmaalla
1 Tulevaisuudentutkimus Pirkanmaalla Markus Pöllänen Lehtori, Tampereen teknillinen yliopisto Pirkanmaan ennakointiammattilaisten kokoontumisajot 28.5.2012 Tulevaisuudentutkimuksen lähtökohtana historian
LisätiedotHAVAINTO LÄhde: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi.
HAVAINTO LÄhde: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi. 1 MIKÄ ON HAVAINTO? Merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös kvantitatiivisessa, vrt.
LisätiedotTaiteellinen toiminta ja nuorten sekä mielenterveyskuntoutujien hyvinvointi
Taiteellinen toiminta ja nuorten sekä mielenterveyskuntoutujien hyvinvointi Katsaus kansainväliseen tutkimukseen Liisa Laitinen 25.10.2017 Turun ammattikorkeakoulu, Turun yliopisto liisa.laitinen@utu.fi
LisätiedotYhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä
Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Satu Rinkinen, Tuija Oikarinen & Helinä Melkas LUT Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Alue- ja innovaatiopolitiikan haasteet - Europe
LisätiedotOPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotPedagogiset käytännöt ja geneeriset taidot Itsearviointiin perustuvan mittarin kehittäminen
Pedagogiset käytännöt ja geneeriset taidot Itsearviointiin perustuvan mittarin kehittäminen Anne Virtanen & Päivi Tynjälä, Jyväskylän yliopisto PedaForum -päivät 17.-18.8.2016 Jyväskylä Geneeriset taidot
LisätiedotServe Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille
Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten
Lisätiedot- Big Data Forum Finland Jari Salo, TIEKE
- Big Data Forum Finland 30.8.2016 Jari Salo, TIEKE Suomessa Big Data Forum Finland BiFF Big Data Forum Finland (BiFF) tuottaa ja välittää Big Dataosaamista yritysten-, tutkimus- ja oppilaitosten välillä
LisätiedotKorkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus
Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen
LisätiedotTampereen korkeakouluyhteisön koulutusstrategia
Tampereen n koulutusstrategia Tampereen yliopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu muodostavat kansainvälisen ja Suomen monipuolisimman, yli 30 000 opiskelijan n. Monitieteisen mme koulutuksen ja tutkimuksen
LisätiedotAutenttisuutta arviointiin
Autenttisuutta arviointiin Laadun arvioinnin toteutuminen YAMKkoulutusohjelmissa Päivi Huotari, Salla Sipari & Liisa Vanhanen-Nuutinen Raportointi: vahvuudet, kehittämisalueet ja hyvät käytänteet Arviointikriteeristön
Lisätiedot