ajatuksia kokousjärjestelijöiden ja ruokapalveluiden tarjoajien käyttöön Suomen EU-puheenjohtajakaudella

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ajatuksia kokousjärjestelijöiden ja ruokapalveluiden tarjoajien käyttöön Suomen EU-puheenjohtajakaudella"

Transkriptio

1 ajatuksia kokousjärjestelijöiden ja ruokapalveluiden tarjoajien käyttöön Suomen EU-puheenjohtajakaudella Kansallisen ruokakulttuurin tunteminen on oleellinen osa yleissivistystä. Kaikkien meidän suomalaisten on syytä arvostaa ruokaamme ja olla siitä ylpeitä. Erilaiset kokoukset ja kongressit tarjoavat loistavan ympäristön, jossa suomalaista ruokaa ja ruokakulttuuria voidaan esitellä vahvuuksineen ja erityispiirteineen. Ruoan avulla ulkomaiset kokousvieraat toivotetaan tervetulleiksi. Ruoalla ja ruokailutilanteella voidaan tarjota myös mieleenpainuvia elämyksiä. Ruoka on käyntikortti, jolla välitetään ruokakuvaa Suomesta ja josta Suomi muistetaan. Ruokaan liittyy aina tarina. Kerrotaan meidän ruokamme keskeiset vahvuudet. Kerrotaan se, minkä pystymme myös näyttämään ja jopa elämykseksi muuttamaan. Kokousjärjestelyistä vastaavien ja niiden toteuttajien työn helpottamiseksi on oheen koottu suomalaisen ruoan ja ruokakulttuurin pääviestit Suomen EU-puheenjohtajakaudella. Lisäksi esitetään ajatuksia menusuunnitteluun, kattaukseen, kokous- ja taukotarjoiluun sekä esimerkkejä ruokatarinoista

2 Sisällys Suomalaisen ruoan ja ruokakulttuurin pääviestit Suomen EU-puheenjohtajakaudella Tiina Lampisjärvi ja Mirja Hellstedt, Finfood - Suomen Ruokatieto ry Menusuunnittelu Jaakko Nuutila, Suomen Keittiömestarit ry Kattaus, koristelu ja ruoan esillepano Marja Malinen, Ruokatoimittajat ry Kokous- ja taukotarjoilu Sirpa Rinne, Elintarviketeollisuusliitto ry Ruuan esittely tarinan avulla Leena Packalén, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry - 2 -

3 Tiina Lampisjärvi ja Mirja Hellstedt Suomalaisen ruoan ja ruokakulttuurin pääviestit Suomen EU-puheenjohtajakaudella Suomalainen ruoka ja ruokakulttuuri on lähellä luontoa Suomen EU-puheenjohtajakaudelle suomalaisen ruoan ja ruokakulttuurin ydinteemaksi on valittu luonnon läheisyys. Siitä kumpuaa monta asiaa, joita kokousjärjestäjät voivat tuoda ruokailutilanteeseen. Luonnon läsnäolo voi näkyä menusuunnittelussa, kattauksessa, pöytäpuheissa ja ruokalahjoissa. Meille suomalaisille ominainen ja muista erottava tekijä on se, että meillä on eurooppalaisittain paljon luontoa ja olemme lähellä sitä. Ruokakulttuuriin vaikutteita idästä ja lännestä Suomalainen ruoka- ja juomakulttuuri ovat saaneet vaikutteita idästä ja lännestä. Sienet ovat esimerkki idän vaikutteista ruokakulttuuriimme. Sienet olivat Suomessa lähes tuntemattomia vielä 1900-luvun alussa. Slaavilaisten välityksellä Suomen karjalaiset omaksuivat sienikulttuurin kuitenkin jo varhain. Kalojen suolaamismenetelmä puolestaan levisi maahamme lännestä. Aluksi suolattiin vain arvokaloja kuten lohta ja siikaa. Skandinaavinen perinne on vaikuttanut Länsi-Suomessa myös kansanomaiseen oluenvalmistukseen, myöhemmin myös saksalainen oluenpanotekniikka. Teollinen juustonvalmistuksemme puolestaan pohjautuu Sveitsistä saatuihin oppeihin noin 150 vuotta sitten, kun Suomeen alkoi saapua sveitsiläisiä ja muita ulkomaisia juustomestareita. Historiallisista syistä Suomeen vakiintuneet vahvat alueelliset erot erilaisissa ruoissa, ruoanvalmistusmenetelmissä ja makutottumuksissa ovat vuosien saatossa tasoittuneet. Onneksi alueellisia painotuksia ja makueroja on vielä niin raaka-aineissa, ruoissa, leivissä kuin juomissakin. Lapin puikula ja kampanisut, Oulun alueen nahkiaiset ja tervalla maustetut tuotteet, kainuulaiset rönttöset, hämäläinen sahti, Pirkanmaan mustamakkara ja rievä, saaristoalueen mustaleipä, Ahvenanmaan ålvados ja karjalaisten sultsinat, vatruskat ja viipurinrinkeli ovat hyviä esimerkkejä alueellisista herkuistamme, joiden vaalimiseen kannattaa panostaa. Kansainvälisten vaikutteiden kanavana Itämeren merkitys on ollut Suomelle kautta historian tärkeä. Itämeri on ollut kauppareitti ja sen ansiosta Suomi pääsi osalliseksi eurooppalaisesta kehityksestä jo satoja vuosia sitten. Itämeren altaan maat ovat vuosisatojen ajan olleet keskeisiä kauppakumppaneitamme. Suomalaiset ovat kautta aikojen soveltaneet hyvin ennakkoluulottomasti kansainvälisiä trendejä omiin raaka-aineisiinsa ja omiin kansallisiin makutottumuksiinsa. Uusi aika on tehnyt hampurilaisista, pizzoista, pastoista, nuudeleista, wrapeista ja kebabeista osan monikulttuurista Suomea. Suomalaiset kokit ovat menestyneet yhä paremmin alan kansainvälisissä kilpailuissa 2000-luvulla. Suomessa on yksi Skandinavian neljästä kahden Michelin-tähden ravintolasta ja kaksi yhden tähden ravintolaa. Monet nuoret, kunnianhimoiset kokit kehittävät taitojaan ulkomailla maailman arvostetuimmissa ravintoloissa. EU-jäsenyys vapautti Suomen elintarvikemarkkinat. Nykyään monella suomalaisella yrityksellä on vankka markkina-asema Venäjällä, Ruotsissa, Puolassa ja Baltian maissa. Viime vuoden alussa jo yli viidennes elintarviketeollisuuden liikevaihdosta tuli Suomen rajojen ulkopuolelta

4 Ydin Luonnon läheisyys Pääviestit Vaikutteita idästä ja lännestä Pohjoisen luonnon maku Konkretisointi Alueellinen erilaisuus Ennakkoluulottomuus Kansainvälistyminen Puhdas luonto Aidot maut Konstailematon ruoka Vastuullinen toiminta Osaaminen Laatutyö Hyvinvointi Raaka-aineissa maistuu pohjoisen luonnon maku Suomalaisissa raaka-aineissa maistuu pohjoisen luonnon maku. Suomalainen ruoka on puhdasta, aitoa ja konstailematonta niin kuin pohjoinen luontommekin. Metsiemme, peltojemme ja vesiemme anti on ruokakulttuurimme perusta ja rikkaus. Suomen maa-alasta kaksi kolmannesta on suomalaisille rakasta metsää. Ei siis ole ihme, että marjojen, sienten ja riistan lisäksi tarjoamme kansallisina ja alueellisina erikoisuuksina esimerkiksi männyn- ja kuusenkerkistä tehtyjä juomia ja hyytelöitä, mahlaa, koivunsilmulikööriä, ruispettunappeja ja tervajäätelöä. Erikoista Suomessa on jokamiehenoikeus. Lain mukaan jokaisella on oikeus kulkea vapaasti luonnossa, onkia tai pilkkiä kaloja, poimia luonnonmarjoja ja sieniä. Erinomaiset luonnon raaka-aineet ovat näin kaikkien kansalaisten ulottuvilla. Suomessa on noin maatilaa. Maatilat ovat pieniä perheyrityksiä, joissa töistä vastaa isäntä tai emäntä. Pelloilla kasvatetaan ohraa, kauraa, vehnää, ruista, rypsiä, sokerijuurikasta ja juureksia sekä perunoita. Olemme vuosisatojen aikana jalostaneet viileään ja valoisaan kesäämme soveltuvat lajikkeet, jotka ehtivät tuottaa satoa lyhyen kasvukauden aikana. Kasvukausi on meillä vain vuorokautta. Suomen lehmät lypsävät Euroopan puhtainta maitoa. Maito on tärkein kotieläintuotteemme. Meillä lehmiä hoidetaan hyvin. Jokaisella lehmällä on nimi. Suomessa tuotetaan myös naudan- ja sianlihaa sekä kananmunia. Lisäksi kasvatetaan broilereita ja kalkkunoita. Suomessa ruoan raaka-aineita tuotetaan Euroopan puhtaimmassa maassa ja ympäristössä. Talven pakkaset pitävät huolen kasvituholaisten torjunnasta ja torjunta-aineita tarvitaan vain murto-osa muualla käytetyistä. Suomalaisten tuotantoeläinten terveystilanne on kansainvälisesti ainutlaatuinen. Suomella on tautivapaaluokitus monissa eläintaudeissa. Meillä voi kananmunaa syödä raakana, salmonellaa ei tarvitse pelätä. Monet metsien ja peltojen tuotteet (esimerkiksi havupuut, marjat, pellava, kaura ja ruis) kiinnostavat myös terveysvaikutteisten ominaisuuksiensa takia tutkijoita ympäri maailmaa. Monimuotoista ammattikalastusta harjoitetaan tuhansilla järvillä, pitkin rannikkoa ja avomerellä. Vaikka lähes kaikissa vesistöissämme elävä ahven on Suomen kansalliskala, silakka on tärkein kalamme. Silakan osuus kalastajien kokonaissaaliista on ollut yleensä yli 90 prosenttia. Suomalainen ravustusperinne ulottuu muutamien satojen vuosien taakse. Suomalaiset rapulajit, jokirapu, täplärapu ja kapeasaksirapu, ovat sopeutuneet elämään puhtaissa ja kylmissä vesissämme. Vuodenajat ja juhlapyhät antavat vahvan leimansa suomalaiseen ruokakulttuuriin. Vuosi alkaa madekeitolla, blineillä ja mädillä. Helmikuu tuo tullessaan Runebergin tortut ja laskiaisruuat. Pääsiäinen on kevään iso ruokajuhla, jolloin herkutellaan slaavilaisvaikutteisilla ruoilla. Alkukesä tarjoaa ahvenet, varhaisperunat, korvasienet ja raparperin. Juhannuksena kesämökeillä grillataan makkaraa tai lihaa, savustetaan kalaa ja paistetaan räiskäleitä. Mansikat, mustikat, lakat ja muut marjat maistuvat heinäkuusta alkaen. Elokuu on sienien, rapujen, sorsapaistien sekä aromirikkaiden tuoreiden kasvisten ja juuresten aikaa. Syksyllä metsästetään riistaa ja erotellaan poroja. Joulu perinteisine jouluruokineen ja -leivonnaisineen on loppuvuoden kokokohta

5 Esimerkkejä Alueellisia eroja raaka-aineissa, valmistusmenetelmissä, ruoassa ja makutottumuksissa Innovatiivisuus, uudet teknologiat Vaikutteiden nopea omaksuminen Tunnettuus Itämeren ympäristössä Metsien, peltojen, vesien anti Keskiyön auringon kypsyttämät aromit Jokamiehenoikeudet Neljä vuodenaikaa Selkeys resepteissä, kattauksessa, muotoilussa Ruokakulttuurimme rikkaus lähtee siitä, että olemme saaneet vaikutteita niin idästä kuin lännestä. Täällä Suomessa syömme puhdasta ja konstailematonta ruokaa, jota pohjoinen luontomme meille kasvattaa. Meidät tunnetaan vastuullisena ja järkevänä kansana. Se näkyy myös ruoassamme eli panostamme tutkimukseen, laatuun ja terveellisyyteen. Ammattitaito, korkea koulutustaso Tutkimus ja tuotekehitys Laatuketju Turvallisuus ja terveellisyys Erilaiset ruokapalvelut mm. kouluruokailu Vastuulliset ihmiset Kansamme on raivannut elinmahdollisuutensa karun luonnon keskelle. Siinä on tarvittu järkeviä ratkaisuja. Olemme edelleen vastuullisia ja järkeviä kaikessa mitä teemme ja kehitämme, niin myös ruoassa. Suomesta löytyy vahvaa elintarvikealan osaamista. Nopeasti kansainvälistynyt Suomi on noussut Euroopan high tech -osaajien kärkijoukkoon myös elintarviketeknologian ja -tutkimuksen alueilla. Suomi on edelläkävijä erityisesti terveyttä edistävien elintarvikkeiden kehittäjänä. Kansainvälistä mainetta ovat saavuttaneet muun muassa ksylitoli, maitohappobakteereja sisältävät vatsan hyvinvointituotteet sekä kolesterolin hallintaan tarkoitettavat elintarvikkeet. Koko elintarvikeketju on sitoutunut tekemään laatutyötä ruoan puolesta, maatilalta lautaselle saakka. Korkeatasoinen elintarviketuotanto perustuu ihmisiin ja heidän ammattitaitoonsa. Maa- ja metsätalousministeriön koordinoiman Laatuketjun tavoitteena on varmistaa suomalaisten elintarvikkeiden laadun säilyminen pysyvästi korkealla tasolla. Laatuketjun tavoitteena on myös elintarvikkeiden tuotantoketjun läpinäkyvyys. Elintarvikeketjun läpinäkyvyys tarkoittaa muun muassa jäljitettävyyttä. Esimerkiksi naudanliha voidaan jäljittää tuote-erään ja kananmuna kanalaan saakka. Ruokailua pidetään meillä tärkeänä osana hyvinvointia, ja Suomea voidaan pitää julkisen ruokapalvelun mallimaana. Päiväkodeissa ja kouluissa tarjotaan kaikille maksuton ateria, johon sisältyy pääruoka lisäkkeineen sekä kasviksia, leipää ja juoma. Ruoka suunnitellaan pienilläkin budjeteilla monipuoliseksi ja terveelliseksi. Useat aikuiset nauttivat lämpimän aterian joko työpaikallaan tai sen läheisyydessä. Työnantajat ja yhteiskunta ovat tukeneet työpaikka-ateriointia monin tavoin. Työnantajat voivat esimerkiksi tarjota työntekijöilleen lounasseteleitä aterioiden kustantamiseen. Vaikka ruokailu kodin ulkopuolella on lisääntynyt vuosien saatossa voimakkaasti, kunnon kotiruoka on edelleen arvossaan. Suomalaisten mieluisimpia ruokalajeja ovat lihapullat, lämpimät voileivät, pihvit ja leikkeet, makaronilaatikko, jauhelihakastike, -pihvit ja -mureke sekä erilaiset broileriruoat. Peruna on edelleen tärkeä osa suomalaista ruokavaliota, vaikka se on osittain korvautunut pastalla ja riisillä. Tumma leipä on säilyttänyt päivittäisen asemansa suomalaisessa ruokapöydässä

6 Jaakko Nuutila Menusuunnittelu Erilaisissa ruokatilaisuuksissa tavoitteena on antaa vieraille mahdollisimman kattava ja monipuolinen kuva suomalaisesta ruoasta. Tärkeää on löytää tasapaino kansallisten erikoisuuksiemme ja kansainvälisten makutottumusten välille. Varsinainen menusuunnittelu alkaa asiakkaan toiveiden kartoittamisen, budjetin hahmottumisen ja tilaan tutustumisen jälkeen. Suunnittelun alussa tulee huomioida mm. tilaisuuden luonne (esimerkiksi aamiainen, brunssi, lounas, päivällinen, illallinen, cocktailtilaisuus, vastaanotto tai kahvitilaisuus), tilaisuuden virallisuus ja vieraat. Tilaisuuden tilaajalta tulee selvittää perustiedot kutsutuista vieraista. Minkä kulttuurin edustajia vieraat ovat? Mitä vieraille on aiemmin tarjottu? Onko joku vieraista kunniavieras? Eri uskontojen määräämät ruokavaliot ja erityisruokavaliot tulee ehdottomasti huomioida. Koska esimerkiksi laktoosi-intoleranssi on niin yleinen, voi ateriasuunnittelussa lähteä liikkeelle päätöksellä, että kaikki ruokalajit ovat joko täysin laktoosittomia tai vähälaktoosisia. Buffet -pöytään voi aina valmistaa ruokia erilaisista raaka-aineista, jolloin jokaiselle löytyy sopivaa nautittavaa. Raaka-ainevalinnat Turvallinen tapa on tarjota suomalaisista raaka-aineista kansainvälisen keittiön mukaisesti valmistettuja ruokia. Menusuunnittelun lähtökohdaksi otetaan tuoreet, suomalaiset sesongin raaka-aineet, joita hyödynnetään monipuolisesti ja innovatiivisesti. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää luomutuotteita. Alueellisia raaka-aineita käytettäessä samat tarjottavat ruoat eivät helposti toistu eri paikkakunnilla. Menun tulee tyyliltään olla yhteneväinen tilaisuuden luonteen kanssa. Ateria sisältää mielellään sekä kalaa, lihaa, lintua ja kasviksia joko omina ruokalajeinaan tai muiden ruokien lisäkkeinä. Klassisena sääntönä on, että kala ja äyriäiset voivat olla lounaalla pääruokana, mutta päivällisen pääruoan tulee aina olla lintua tai lihaa. Lounaalla on hyvä tarjota kevyempiä ruokalajeja kasviksista, kalasta ja linnusta, koska monella työpäivä jatkuu lounaan jälkeen. Meillä Suomessa syödään paljon perunaa. Mikäli alkuruokana on kylmä kalaleikkele, savukalaa tai graavisuolattua kalaa, on sen perinteinen lisäke keitetty peruna. Pääruoan lisäkkeenä on myös perinteisesti perunaa. Jotta sama raaka-aine tai valmistustapa ei toistuisi, voi perunan sijaan alkuruoalle tarjota muita vihanneksia tai ainakin valmistaa pääruoan peruna toisella tapaa. Menujärjestys Menujärjestyksiä on useita erilaisia. Kaikille niille on yhteistä aloittaa ateria pienemmillä joko kylmillä tai lämpimillä ruokalajeilla ja keitoilla. Lämmin kalaruoka tarjotaan ennen lämmintä liha- tai linturuokaa. Eroja on esimerkiksi juustojen ja jälkiruokien keskinäisellä sijoittelulla. Ateriasuunnittelussa tärkeää on se, että olipa ruokalajeja kuinka monta tahansa, kokonaisuuden tulee olla hallinnassa ja ruokaa ei tule olla määrällisesti liikaa. Aterian ruokalajien kulun tulisi olla nouseva eli ateria tulisi aloittaa maultaan ja rakenteeltaan kevyemmällä ja vähärasvaisemmalla ruoalla. Makujen voimakkuutta ja täyteläisyyttä lisätään ruokalaji ruokalajilta. Ruokien muodot ja värit Ruokien muotoa ja värimaailmaa tulee vaihdella. Koska ruoan muoto ei useinkaan tule esille ruokalajin nimestä, on ateriasuunnittelu vietävä heti loppuun saakka miettien myös valmistusastioita ja esille laittoa. Vuodenaika vaikuttaa värivalintaan jo valmistustapojen ja saatavilla olevien sesongin raaka-aineiden muodossa. Talvella nautitaan raskaampaa ruokaa, jolloin valmistustapana voi olla paistaminen, keväällä ja kesällä ruokia korkeintaan nopeasti pariloidaan ja mielellään haudutetaan. Talvella ruoat ovat helposti tummien kastikkeiden, paistamisen ja juuresten myötä synkemmän värisiä kuin esimerkiksi kesällä. Ruokalajien nimeäminen Ruokalajien nimien tulee olla informatiivisia, selkeitä, yksinkertaisia ja oikeaoppisia. Menukortissa käytetyn kielen määrää tilaisuudessa esimerkiksi pöytäkeskustelussa käytetty kieli. Vaikka ravintolan à la carte voidaan kääntää useammallekin kielelle, menukortti kirjoitetaan yleensä vain yhdellä kielellä. Jos tilaisuudessa on vieraina useita eri kansallisuuksia, on menu viisainta kirjoittaa ranskaksi tai englanniksi

7 Ruokajuomista Ruokajuomien tulee sopia tarjottaviin ruokiin, tilaisuuden luonteeseen ja ajankohtaan. Ruokajuomien tarkoitus on täydentää ateriaa, ei juovuttaa vieraita. Suomen vesijohtovesi on maukasta. Vesijohtovettä tai pullotettuja lähde- tai kivennäisvesiä pitää olla aina runsaasti tarjolla. Virvoitusjuomien ohella voi tarjota maukkaita marja-, omena- ja raparperimehuja. Kotimaisia viinitilatuotteita kannattaa tarjota erityisesti raikkaina aperitiiveina tai jälkiruokajuomina. Ruokaa voi maustaa myös marjalikööreillä ja marjaviinoilla. Menukortissa tulee mainita viinin nimi, tilan / tuottajan nimi, vuosikerta, alue tai maa. Ruokalajien määrä Periaate Tilaisuuden luonne ja virallisuus vaikuttavat menun tyyliin ja ruokalajimäärään sekä ruokien esillepanoon. Vuorokauden aika vaikuttaa ruokalajimäärään. Toimenpide Ota selvää tilaisuuden luonteesta ja vieraiden kansallisuuksista. Tarjoa lounailla mielellään kolmen ruokalajin ja päivällisellä neljän tai viiden ruokalajin kokonaisuuksia. Raaka-aineiden valinta Valmistustapojen valinta Annoksen koostaminen Ruokalajien nimeäminen Suosi suomalaisia sesongin raaka-aineita. Suosi alueelle tyypillisiä raaka-aineita ja ruokalajeja. Valitse mahdollisimman paljon tuoreita raaka-aineita. Käytä eri raaka-aineita vaihdellen eri ruokalajeissa. Suosi vähärasvaisia raaka-aineita. Keskity valmistuksessa niihin annoksen komponentteihin, jotka tuovat paljon lisäarvoa. Varmista raaka-aineiden saatavuus ja laatu. Käytä valmistustapoja, jotka tuovat valittujen raaka-aineiden piirteet parhaimmin esille ja kunnioittavat niiden perinteistä valmistamista. Valitse eri ruokalajeille erilaiset valmistusmenetelmät. Pyri esivalmistamaan ruoat riittävän pitkälle kuitenkin niin ettei niiden laatu pääse kärsimään. Valitse kevyitä valmistusmenetelmiä. Suunnittele yksinkertaisia annoksia ja menukokonaisuuksia, joissa pääraaka-aineet tulevat hyvin esille. Koosta annokset huomioiden myös ravitsemukselliset suositukset. Ruokalajin nimen tulee olla informatiivinen. Tuo raaka-aineen alkuperä esille. Käytä yksinkertaista ja oikeaoppista kieltä. Marjoja voit käyttää muissakin ruoissa kuin jälkiruoissa. Muista sienet ja sesongin kasvikset sekä monipuolinen leipävalikoima. Tarjoa päivällisellä pääruokana etupäässä lihaa tai lintua. Käytä mausteita korostamaan raaka-aineiden ominaisuuksia, älä pyri peittämään niitä. Tarjoa päivällisellä pääruoan jälkeen esimerkiksi suomalaisia juustoja. Vältä liiallista kerman ja voin käyttöä. Pyri tekemään maun ja laadun kannalta merkittävimmät aterian komponentit itse. Hanki kasvikset esikäsiteltyinä ja valmista kastikkeet itse. Esim. päivällinen Hämeessä: alkuruoka Graavattua siikaa ja metsäsienisalaattia pääruoka Paahdettua karitsaa ja säräjuureksia väliruoka Tilajuustoja ja kvittenihilloketta jälkiruoka Omenapiiras ja kanelijäätelöä Tuo esille kansalliset valmistusmenetelmät kuten graavaus, kylmä- ja lämminsavustus. Älä käytä samaa valmistustapaa alku- tai pääruoassa. Tarjoa pääruoat mieluummin lämpiminä, alku- ja jälkiruokien lämpötilaa voi vaihdella. Valitse keittiön resursseihin sopivat valmistusmenetelmät. Vierasmäärältään suurissa tilaisuuksissa koosta annokset muutamista jo itsessään kauniista komponenteista; vältä liian monimutkaisia annoksia. Laita annokseen pääraaka-ainetta enemmän kuin lisäkkeitä. Ole tarkka annospainoissa. Annoksessa on yleensä pääraaka-aine, kastike ja muutama lisäke. Energia pitäisi saada pääosin hiilihydraateista ja proteiineista, ei rasvoista. Nimeä ruoan pääraaka-aine, sen valmistustapa ja tärkein lisäke ja taivuta sanat oikein. Sopivissa tilanteissa tuo valmistaja tai kotipaikka esille. Ruokalajien nimet käännetään monille kielille, joten vältä liian monimutkaista kieltä. Ruokajuomat Ruokajuomien tulee sopia tarjottaviin ruokiin Ruokajuomien tulee sopia tilaisuuden luonteeseen ja ajankohtaan Ruokajuomien tarkoitus on täydentää ateriaa, ei juovuttaa vieraita Arkisella lounaalla paras ruokajuoma on vesi Päivällisellä ruokajuomana vesi, olut tai viini Suomalaiset viinit sopivat hyvin aperitiiviksi ja liköörit jälkiruoaksi Marjamehut ja maustetut vedet sopivat hyvin kokouksien taukotarjoiluun Kotimaiset marjaviinat ja liköörit ovat hyvä vaihtoehto avec juomille Nimeä juomat oikein menukorttiin - 7 -

8 Marja Malinen Kattaus, koristelu ja ruoan esillepano Kattaus ja ruoan esillepano ovat puoli ruokaa Onnistuneella aterialla herkullinen ruoka on pääasia. Kaunis kattaus, tilaisuuteen sopiva koristelu ja harkittu ruoan esillepano ovat maun jälkeen tärkeimmät aterian elementit. Jokaisessa tilaisuudessa tulisi olla juhlamenojen ohjaaja, jolla on langat käsissään ja vastuu käytännön järjestelyistä. Vastuuhenkilö on tilaisuuden suunnittelun alusta asti yhteydessä niin keittiö- kuin salihenkilökunnankin kanssa. Kattaus ja ruoan esillepano mietitään pienintä yksityiskohtaa myöten ja ruoat maistetaan etukäteen. Kattaus ja koristelutyyli riippuvat tilaisuuden luonteesta. Tunturimajalla, maatilalla tai rantaniityllä koristelu, astiat ja ruoka ovat erilaisia kuin virallisella vastaanotolla. Vuodenaika on hyvä ottaa huomioon niin ruokaa kuin koristeluakin mietittäessä. Hillitysti käytettyinä luonnonmateriaalit voivat koristaa juhlavaakin pöytää. Olipa tilaisuuden luonne millainen hyvänsä, aterialle osallistuvien on aina tunnettava olonsa varmaksi ja viihtyisäksi. Virallisilla päivällisillä noudatetaan muodollisia kattaussääntöjä ja pöytätapoja. Kattauksessa ja koristelussa juhlava ja hillitty tyyli on paras valinta. On hyvä muistaa, että myös juhlahuoneeseen johtava saapumisreitti antaa esimakua tulevasta ateriasta, vastuu juhlatilan koristelusta alkaa vieraiden saapumispaikalta. Suomalaisuus saa näkyä niin kattauksessa kuin ruoassakin. Muotoilumme on salonkikelpoista. Tilaisuuden luonne on kuitenkin aina pidettävä mielessä. Perinneruoat ja kansallisromanttiset materiaalit eivät sovi virallisiin tilaisuuksiin. Vapaamuotoisella aterialla voivat kansalliset erityispiirteetkin näkyä. On tärkeää, että aterian logistiikka on tarkkaan mietitty. Vieras ei saa tuntea itseään hämilliseksi tai epävarmaksi siitä, kuinka heidän esim. noutopöydässä odotetaan käyttäytyvän. Astiat, ruokailuvälineet, juomat ja leipäkorit tulee sijoittaa niin, että eteneminen pöydässä sujuu luontevasti. Olipa tilaisuus juhlahuoneistossa tai ulkosalla kattauksen on oltava puhdas ja siisti. Sileä liina on perusasia. Liinan tulee olla riittävän suuri ja ulottua maahan asti noutopöydässä. Juhla-aterialla käytetään kangasliinaa ja kankaisia lautasliinoja. Vapaamuotoisessa tilaisuudessa noutopöytä voidaan kattaa liinattomallekin pöydälle. Juhlapöydän koristeet eivät pöydässä istuttaessa saa estää näkyvyyttä ja keskustelua vastapäätä istuvan kanssa. Ruoka tulee kauneimmin esiin valkoiselta vadilta ja lautaselta. Ruoka ei saa olla ylikoristeltua. Selkeä ja tunnistettava ruoka houkuttelee maistamaan. Vadin koristeiden tulee olla syötäviä. Astiat täytetään väljästi, noutopöydän vadit on hyvä vaihtaa tiuhaan. Jos epävirallisessa tilaisuudessa on tarkoitus esitellä vaikkapa suomalaista leipä- ja piirakkavalikoimaa, juustoloiden tuotteita tai kalaherkkujamme on runsas tarjonta houkuttelevamman näköistä kuin niukka. Ruoan tulee saada tilaisuudessa kuin tilaisuudessa arvonsa. Ruoka voidaan tuoda sisään niin näyttävänä kulkueena, ettei sen ansaitsema arvo jää keneltäkään huomaamatta. Jos isäntä itse arvostaa ruokakulttuuriamme, välittyy sen hienous vieraallekin. Kattaus Koristelu Ruoan esillepano Periaate Tilaisuuteen ja juhlatilaan sopivuus, oikeaoppinen asettelu, siisteys ja puhtaus. Pelkistetty, rauhallinen yleisilme. Suomalaisuus voi hillitysti näkyä. Maltillinen koristelu tilaisuuden ja juhlatilan luonteen mukaan. Koristelu ei saa estää keskusteluyhteyttä. Yhtenäinen linja pihalta pöytään. Kaunis koristelu nostaa tunnelmaa. Ruoka ja sen maku ovat pääasia. Kauniit tilaisuuteen sopivat, yhtenäiset astiat ja katteet. Ruoan tulee olla tunnistettavaa. Ruokaa ei pidä peittää liialla koristelulla. Toimenpide Istuvalle illalliselle muodollinen, klassinen kattaus. Valkea liina ja valkeat astiat ovat varma valinta. Taitteettomat, sileät, riittävän suuret liinat. Noutopöydän liina lattialle ulottuva. Yhtenäinen tyyli, kaikkien kattauksen osien tulee sopia toisiinsa. Epävirallisessa tilaisuudessa rajoja voi rikkoa käyttämällä suomalaista design-astioita tai kattamalla liinattomalle pöydälle Tyylikäs, niukka, tilaan ja tilaisuuteen sopiva ja harkittu kokonaisuus. Muodolliseen tilaisuuteen ammattitaidolla tehdyt matalat kukkalaitteet tai kynttilät. Ei voimakkaasti tuoksuvia kukkia. Harkitut, toisiinsa sopivat värit. Tilaisuuden luonteen mukaan koristeluun voi käyttää luonnon kukkia, oksia ja muita luonnon materiaaleja. Ruoka nousee esiin parhaiten, vaaleista hillityistä astioista. Selkeä, ruoaksi tunnistettava annos ja yksinkertainen vati. Väljästi täytetyt astiat. Vaihda noutopöydän vateja usein. Vatien koristeiden tulee olla syötäviä esim. yrtit tai syötäviksi kasvatetut kukat. Esittele ruoka ja kerro tarina tilaisuuteen sopivalla tavalla

9 Sirpa Rinne Kokous- ja taukotarjoilu Kokouksiin osallistuvat arvostavat sitä, että kokousjärjestelyt sujuvat ja heillä on mahdollisuus keskittyä varsinaiseen tehtäväänsä. Silti kokoustarjoilut eivät ole sivuseikka. Suomessa on vahvaa ravitsemusosaamista. Maassamme on runsaasti erilaisia funktionaalisia elintarvikkeita ja kevyttuotevalikoimamme on Euroopan suurin. Tiedämme, että ruoka- ja juomavalinnoilla voidaan edistää terveyttä ja jaksamista. Kokousten ja taukojen tarjoiluissa voimme tuoda ainutlaatuisen osaamisemme esille koostamalla tarjoilut Suomessa tyypillisistä terveydelle hyvää tekevistä tuotteista kuten kuitupitoisista viljatuotteista, keveistä leivänpäällisistä ja hyvän olon juomista. Terveyttä edistävä kokous- ja taukotarjoilu palkitaan jaksavilla kokousvierailla. Hedelmiä ja muita luonnon antimia sisältävänä se on myös ilo silmälle. Kokous- ja taukotarjoilu Periaate Erityisesti kokousten aikana ja taukojen yhteydessä vieraita voi kestitä terveyttä edistävällä ja suomalaista ravitsemusosaamista ilmentävällä tarjoilulla sekä jakamalla tietoa. Tietoa ravitsemuksesta löytyy seuraavista osoitteista: Teema kannattaa myös nostaa esille: - esittele teema henkilökunnalle - varusta ruokailutila tai pöytä teemasta kertovalla kyltillä tai muulla esittelymateriaalilla - rakenna teemasta esim. mini-näyttely aulatiloihin, yritykset saattavat olla kiinnostuneita tuote-esittelystä ja sponsoroinnista - huolehdi, että isännät tietävät teemasta Toimenpide Tarjoa hyvän olon juomia kuten marjamehuja, tuoremehuja, kuitupitoisia vähäenergisiä juomia, energiajuomia, maitohappobakteereja sisältäviä juomia, erikoismehuja, vähänatriumisia kivennäisvesiä, aromatisoituja kivennäisvesiä ja kevytvirvoitusjuomia. Tarjoa runsaskuituisia viljatuotteita (kaura, ruis, ohra, graham, monivilja) ja välipalatuotteita (esim. myslikeksit ja -patukat). Kevennä leivänpäällisiä kevytlevitteillä, vähärasvaisilla leikkeleillä ja kevytjuustolla. Valitse viinerin tai munkin sijaan esimerkiksi pulla, tai marjapiirakka tai hedelmiä. Asettele kauniisti tarjolle tuoreita kypsiä hedelmiä ja marjoja. Vaihda kokousmakeinen ksylitolimakeiseen tai -purukumiin. Tarjoa mieluummin useita pieniä suupaloja kuin isoja yksittäisiä. Muista kaikissa valinnoissa kotimaisuus

10 Leena Packalén Ruoan esittely tarinan avulla Niin työlounaiden kuin juhla-aterioidenkin nautittavuutta ja herkullisuutta voi korostaa tarinoilla. Näin nostetaan huolella valmistettu ruoka ja hyvin suunniteltu menu arvoonsa ja tehdään ateriasta kokouksen katkaiseva, herkullinen ohjelmanumero. Tarina suomalaisesta ruoasta lähtee helposti ja luontevasti luonnonläheisyydestä, vuodenajoistamme, sesongeista, pohjoisen maatalouden osaamisesta ja huipputeknologiasta. Ruokailijoita kiinnostavan tarinan voi luoda lähtien esimerkiksi aterian ruokalajeista tai käytetyistä raakaaineista. Menun osana olevan paikallisen erikoisuuden esittely on jo tarina sinänsä. Tarinan aineksia voi etsiä paikkakunnan historiasta, matkailuesitteistä, ruokakirjallisuudesta, elämänkerroista ja ennen kaikkea omasta mielikuvituksesta, omista kokemuksista ja elämyksistä, kaikenlaisista sattumuksista, lasten suusta kuulluista totuuksista. Tarinan sepittäminen on parhaimmillaan hauskaa tiimityötä. Miten tarina kerrotaan? Menun ruoat ja juomat voi esitellä pienten tarinoiden kera aina ruokalajin vaihtuessa tai kertoa koko menun tarina aterian aluksi samalla, kun toivotetaan hyvää ruokahalua. Hyvät tarinat ovat lyhyitä - pöydässä olijat odottavat jo maistamista. Parhaimmillaan hyvä tarina on kaskunomainen. Kuka tarinan kertoo? Tilaisuuden järjestäjä/isäntä toivottaa pöytäseurueelle hyvää ruokahalua. Hän voi samalla kertoa päivän menun tarinan. Näyttävää on, jos keittiömestari korkeassa hatussaan tulee keittiön puolelta henkilökohtaisesti esittelemään luovan työnsä tulokset. Jälkiruoassa tarjottavan lakan tarina voi olla vaikka tällainen: Lakka on pohjoisen Suomen kultamarja. Se kasvaa soilla tiettömien taipaleiden takana. Kypsän lakan kullankeltainen väri synnyttää syyskesällä suoranaisen kultakuumeen kuin Klondikessa konsanaan. Hyvät lakkasuot ovat perheiden ja sukujen salaisuuksia eikä niistä hiiskuta edes parhaalle ystävälle. Salaiselle lakkasuolle pujahdetaan sankojen kanssa mahdollisimman huomaamatta ja vakoilijat harhautetaan menemällä kiertotietä. Lakka pitää poimijansa nöyränä. Marjat ovat matalissa varvuissa upottavilla suomättäillä. Pohjoisen kesän kiusankappaleet, sääsket, tekevät lakkaretkestä täydellisen. Mutta kaiken vaivan kruunaa lakan jäljittelemätön erämaan aromi, jonka voitte maistaa jäädykkeessämme. Suomessa on muuten jokamiehen oikeus. Jokainen teistä voi kokea oman kultakuumeensa. Pohjoisen Suomen lakkasoilla

11 Ruokalaji Raaka-aine Ruokalajin alkuperä Ruokalajin kehittäjä Tarinan aihe Tilanne, jossa ruokalaji on syntynyt Ruokalajin aikaisempi maistaja Alkuperä, maku ja aromi Tuotantotapa Pyydystys- tai saalistustapa Kasvuolot Käsittely- ja säilytystapa Ihmiset nimineen ja erityispiirteineen, jotka ovat raaka-aineen tuottaneet, pyytäneet, poimineet tai metsästäneet Esimerkkejä tarinoista Kansanrunoilijan vaimon keittiöstä, Sibeliuksen hemmotteluherkku, karjalaisten evakoiden lahja Suomelle, mäkihyppääjän lempiruoka, rallikuskin grilliherkku, keittiömestarin oman jännittävän interreilmatkan löytö, Venäjän hovin keittiöstä Kenraali Mannerheimin sisar, Viron presidentin kokki, milanolainen poliisi, joka rakastui Suomen herkkutatteihin Pappilan hätävara, kokkimaaottelu Norjassa Tätä me tarjosimme Italian pääministerille viimeksi, Venäjän presidenttikin sai maistella tätä, tähtitenori haluaa aina tätä vieraillessaan Suomessa Kainuun suurilta susisaloilta, tästä lähipellolta, Lapin palkisilta, Euroopan nykyaikaisimmasta broilerinkasvattamosta Luonnonmukaisesti ilman keinolannoitteita ja torjunta-aineita, henkilökohtaisessa hoidossa rapsuttaen ja nimeltä kutsuen, viimeisimmän tekniikan hienouksia soveltaen, huippuhygieenisesti ilman tauteja, lääkitystä ja rokotuksia Suopungilla lassoamalla, rapumerralla yön pimeydessä taskulampun valossa, äijäporukassa hirvimetsällä, hillasuolla sääskiparven piirittämänä Revontulten loimussa, keskiyön auringon alla, makean järven syvyyksissä, roudan ja pakkasen puhdistamilla pelloilla, rantaniityllä päivänkakkaroiden keskellä, hienojen tietokoneiden ja robottien ohjaamissa optimioloissa Hapatukset, kuivatukset, graavaukset, raakakypsytykset, kellaroinnit, nostatukset, haudutukset, paistot, kypsytykset, katkeamaton kylmäketju, teollisuuden huippuunsa hiotut prosessit Lampaankasvattaja voi olla vuorineuvos, kalastaja myrskyluodon erakko, hanhifarmari rallin maailmanmestari, rehti ja osaava suomalainen viljelijä

12 Tämän julkaisun ovat valmistelleet Finfood - Suomen Ruokatieto ry, Elintarviketeollisuusliitto ry, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry, Suomen Keittiömestarit ry ja Ruokatoimittajat ry yhteistyössä Maa- ja metsätalousministeriön sekä EU-puheenjohtajuussihteeristön kanssa. Ulkoasu: Patrik Grotell/Finfood, kuvat: Timo Villanen

POROA VAI BURGERIA. Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi?

POROA VAI BURGERIA. Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi? POROA VAI BURGERIA Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi? Suomalainen ruokaperinne Kropsua, hapanleipää, karjalanpaistia

Lisätiedot

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA.

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. Se tulee omalle pöydälle tai kaverin kylmälaukkuun tutusta kaupasta. Me kannamme sen kassalle tutunnäköisessä pakkauksessa, josta tiedämme tarkkaan, mitä

Lisätiedot

Ruokakulttuurimme on monipuolinen ja rikas. Kuva: Studio Apris, Marjo Koivumäki

Ruokakulttuurimme on monipuolinen ja rikas. Kuva: Studio Apris, Marjo Koivumäki Ruokakulttuurimme on monipuolinen ja rikas Kuva: Studio Apris, Marjo Koivumäki Pohjoisen luonnon puhdas maku Aitous ja konstailemattomuus Luonnonmarjoilla, sienillä, kaloilla ja riistalla herkutellaan

Lisätiedot

Veikeä vilja, kiva kuitu. Toteutettu osin MMM:n tuella

Veikeä vilja, kiva kuitu. Toteutettu osin MMM:n tuella Veikeä vilja, kiva kuitu Toteutettu osin MMM:n tuella Mitä isot edellä sitä pienet perässä Aikuisilla on vastuu lasten terveellisistä ruokavalinnoista ja säännöllisestä ateriarytmistä. Yhdessä syöminen

Lisätiedot

SANASTO HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO: KOKKI

SANASTO HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO: KOKKI SANASTO HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO: KOKKI 4. TUTKINNON OSA LOUNASRUOKIEN VALMISTUS Lounasruokien valmistus 2/5 A Aistinvarainen (raaka-aineista) Ajoitus, aikataulu Alkuperä (raaka-aineen)

Lisätiedot

Vähänkö hyvää! -lautasella

Vähänkö hyvää! -lautasella Vähänkö hyvää! -lautasella Vastuullisen ruoan tuntomerkit Otetaan huomioon ruoan ympäristövaikutukset, ilmastovaikutukset, tuotanto-olosuhteet, terveysvaikutukset. Ruoantuotannon vaikutukset Ruoka kuormittaa

Lisätiedot

Ukonkiven herkutteluhetkiin ruokalista Ravintola Ukonkivi

Ukonkiven herkutteluhetkiin ruokalista Ravintola Ukonkivi Ukonkiven herkutteluhetkiin ruokalista Ravintola Ukonkivi Ravintola Ukonkivi tarjoaa herkutteluhetkiä joissa yhdistyvät perinteinen ruoka ja modernit maut. Talon emäntä Tuula Kilpelänaho valmistaa ateriat

Lisätiedot

Kilpailija valmistaa yksilötyönä kaksi drinkkiä seuraavasti: Kilpailusuoritus arvioidaan seuraavien kriteereiden mukaisesti:

Kilpailija valmistaa yksilötyönä kaksi drinkkiä seuraavasti: Kilpailusuoritus arvioidaan seuraavien kriteereiden mukaisesti: TEHTÄVÄKUVAUS Osio: A Baarityöskentely Kilpailija valmistaa yksilötyönä kaksi drinkkiä seuraavasti: Drinkki A: kolme kappaletta Drinkki B: kaksi kappaletta Tuomari antaa kilpailijalle suulliset ohjeet

Lisätiedot

RUOKAPALVELUILLA LISÄARVOA MATKAILUYRITYKSILLE

RUOKAPALVELUILLA LISÄARVOA MATKAILUYRITYKSILLE RUOKAPALVELUILLA LISÄARVOA MATKAILUYRITYKSILLE Matkailu- ja ravitsemisala Ruokatuotannon lehtori Sinikka Määttälä Savonia-ammattikorkeakoulu TAUSTAA Matkailuyritysten asiakkaat vaativat entistä parempaa

Lisätiedot

PITOPALVELUHINNASTO. voimassa 1.5.2011 31.5.2013

PITOPALVELUHINNASTO. voimassa 1.5.2011 31.5.2013 PITOPALVELUHINNASTO voimassa 1.5.2011 31.5.2013 Hinnat sis. alv 13 %. Hinnat vähintään 4 henkilölle. Hinnat sisältävät isojen, vähintään 11 henkilön ryhmien tarjoilun sekä kuljetuksen Kittilän kirkonkylän

Lisätiedot

Eväitä ruokapuheisiin

Eväitä ruokapuheisiin Eväitä ruokapuheisiin Esityksessä on ravitsemussuositusten mukainen viikon ruokavalio kevyttä työtä tekevälle, liikuntaa harrastavalle naiselle (8,4 MJ/vrk eli 2000 kcal/vrk). Yksittäisille aterioille

Lisätiedot

Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä! Tietoa alalta tarjoavatelintarviketeollisuusliitto ry ja Lipidi ry / Elintarvikeylioppilaiden yhdistys

Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä! Tietoa alalta tarjoavatelintarviketeollisuusliitto ry ja Lipidi ry / Elintarvikeylioppilaiden yhdistys Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä! Tietoa alalta tarjoavatelintarviketeollisuusliitto ry ja Lipidi ry / Elintarvikeylioppilaiden yhdistys Elintarvikkeiden tuotanto, isoja lukuja Euroopassa elintarviketeollisuus

Lisätiedot

Kastike houkuttelee ruoan maut esiin

Kastike houkuttelee ruoan maut esiin Kastike houkuttelee ruoan maut esiin 28 TEEMA NOVA 5 2011 Tärkeä osa ateriaa on kastike, jota tarjotaan erilaisten lisäkkeiden kera sellaisenaan tai käytetään mm. laatikko-, pata-, muhennos- tai keittoruokien

Lisätiedot

Vastausten määrä: 53 Tulostettu 25.10.2015 15:30:22 kaikki vastaukset ovat mukana

Vastausten määrä: 53 Tulostettu 25.10.2015 15:30:22 kaikki vastaukset ovat mukana Vastausten määrä: 53 Tulostettu 25.10.2015 15:30:22 Poiminta kaikki vastaukset ovat mukana Taustamuuttujat Ikä 51-60 vuotta 1 1,89 % 61-70 vuotta 6 11,32 % 71-80 vuotta 8 15,09 % 81-90 vuotta 25 47,17

Lisätiedot

Ruokakurssilla. Mirtosissa. Hyvää ruokahalua!

Ruokakurssilla. Mirtosissa. Hyvää ruokahalua! Ruokakurssilla Mirtosissa Hyvää ruokahalua! Kurssin lopuksi jamastettiin ryhmän valmistamien ruokien äärellä. Jannis piti huolen siitä, että kaikki maistui aidosti kreetalaiselta. 14 15 Kreetalainen ruoka

Lisätiedot

kahvi, tee ja makeat kahvileivät 4,50 korvapuusti, marjapiirakka, kääretorttu, täytekakku

kahvi, tee ja makeat kahvileivät 4,50 korvapuusti, marjapiirakka, kääretorttu, täytekakku AAMUPALAT jätkän aamupala 6,50 (jääkaappiin toimitetttuna) kahvi, tee, tuoremehu, maitoa puuroainekset leivät ja levite leikkeleitä (juusto, lihaleikkele,kasviksia) Kympin aamupala 9,90 (noutopöytä) kahvi,

Lisätiedot

Vallesmanni JUHLAPALVELU. Toiveidenne juhla

Vallesmanni JUHLAPALVELU. Toiveidenne juhla Vallesmanni JUHLAPALVELU Toiveidenne juhla Täyttä palvelua ammattitaidolla! Tilaisuus kuin tilaisuus! Yksilölliset palvelut 20-1000 henkilölle Pirkanmaalla yli 30 vuoden kokemuksella. Sisällä tai ulkona,

Lisätiedot

Káfet Café & Bakery. www.kafet.fi Keskuskatu 5 99130 Sirkka +358 16 644 560 info@kafet.fi

Káfet Café & Bakery. www.kafet.fi Keskuskatu 5 99130 Sirkka +358 16 644 560 info@kafet.fi Káfet Café & Bakery ELÄMYSMATKAILU Tilaussaunojen hinnasto - Savusauna 310 + 30 / henkilö - Perinteinen sauna 270 + 30 / henkilö - Palju 170 + 25 / henkilö Kesto: noin 4 tuntia Ryhmän koko: 4-10 henkilöä

Lisätiedot

Aineksia hyvän olon ruokavalioon

Aineksia hyvän olon ruokavalioon Aineksia hyvän olon ruokavalioon Sisältö Monipuolinen ruokavalio Lautasmalli Ateriarytmi Ravintoaineet Proteiini Hiilihydraatit Rasva Sydänmerkki Liikunta elämäntavaksi 2 Monipuolinen ruokavalio Vähärasvaisia

Lisätiedot

Ravitsemuksen ABC Perhe-elämän erityiskysymyksiä. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen

Ravitsemuksen ABC Perhe-elämän erityiskysymyksiä. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Ravitsemuksen ABC Perhe-elämän erityiskysymyksiä Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Aikataulu 25.10. Energiaravintoaineiden kirjo: energian tarve ja hiilihydraatit

Lisätiedot

Mitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin?

Mitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin? itä on ruokakulttuuri - kuluttajan silmin? toiminnanjohtaja Tiina Lampisjärvi Finfood Suomen Ruokatieto ry Kulttuurin Kaukametsä -seminaari Onko ruoka kulttuuria? 7. 8.9.008 istä tuntee vahvan ruokakulttuurin?

Lisätiedot

URHEILIJANUOREN RUOKAVALIO

URHEILIJANUOREN RUOKAVALIO URHEILIJANUOREN RUOKAVALIO Aamupala, välipala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala * Nämä ruokailut tulisi löytyä urheilijan päivästä AAMIAINEN * ÄLÄ LÄHDE TREENEIHIN ILMAN AAMIAISTA * AAMIAINEN

Lisätiedot

KOUKUN HELMEN KOTIATERIAPALVELU

KOUKUN HELMEN KOTIATERIAPALVELU KOUKUN HELMEN KOTIATERIAPALVELU Palveluksessanne 31.1.2014 2009 Tampereen Ateria KOUKUN HELMI Koukun Helmen keittiössä ammattitaitoinen henkilökuntamme valmistaa suurella sydämellä maukkaita aterioita

Lisätiedot

Kasvisravinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin

Kasvisravinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin Kasvisravinto-opas Vihjeitä viisaisiin valintoihin Kasvisruokailijan ruokapyramidi on saman näköinen kuin tavallinen ruokapyramidi. Ainoastaan eläinkunnan proteiinilähteet on korvattu kasvikunnan proteiinilähteillä

Lisätiedot

Vuoden parhaat ruokalahjat. Ei kylmätuotteita!

Vuoden parhaat ruokalahjat. Ei kylmätuotteita! K A R I N I N R U O K A L A H J A T 2 0 1 5 Vuoden parhaat ruokalahjat Ei kylmätuotteita! WWW.MATGAVOR.SE ORDER@MATGAVOR.SE +46 42 32 26 10 1 Me tarjoamme teille maistuvan ratkaisun! Jo 25 vuoden ajan

Lisätiedot

Muuttuva ruokakulttuuri ja kuluttajien valinnat

Muuttuva ruokakulttuuri ja kuluttajien valinnat Muuttuva ruokakulttuuri ja kuluttajien valinnat Saako tätä syödä? -seminaari 15.6.2016 klo 8.30-12.00 Lihaa vai soijaa, lohta vai silakkaa, lisää proteiinia vai vegeilyä? Mari Niva Kuluttajatutkimuskeskus

Lisätiedot

Meny 2015 Norrkullalandet. Illallismeny. Norrkullalandetin Saaristolaispöytä, - kalat kalastettu Sipoon saaristossa

Meny 2015 Norrkullalandet. Illallismeny. Norrkullalandetin Saaristolaispöytä, - kalat kalastettu Sipoon saaristossa Meny 2015 Norrkullalandet Illallismeny Norrkullalandetin Saaristolaispöytä, - kalat kalastettu Sipoon saaristossa Graavikala (siika/taimen) Silakkaa tai silliä eri kastikkeissa Savukalaa Paahtopaisti (riista/nauta)

Lisätiedot

Tervetuloa nauttimaan kesän parhaita makuja upeaan saaristoon vaihtuvilla merinäkymillä. NORDIC SWAN CRUISES LAIVAN MENU 2014

Tervetuloa nauttimaan kesän parhaita makuja upeaan saaristoon vaihtuvilla merinäkymillä. NORDIC SWAN CRUISES LAIVAN MENU 2014 MENU 2014 Tervetuloa nauttimaan kesän parhaita makuja upeaan saaristoon vaihtuvilla merinäkymillä. Olemme laivallamme tinkimättömiä ja ylpeitä siitä, että käytämme vain parhaita ja laadukkaaksi tunnustettuja

Lisätiedot

Naantalin kaupungin Ateriapalvelu

Naantalin kaupungin Ateriapalvelu Naantalin kaupungin Ateriapalvelu Ruoka on yksi ikkuna yhteiskuntaan, globalisoituvaan maailmaan, tuotantoon, talouteen, ympäristöön, omaan ja toisten maiden kulttuuriin, terveyteen ja ravitsemukseen Paljon

Lisätiedot

Aamupala, välipala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala. * Nämä ruokailut tulisi löytyä urheilijan päivästä. 21.10.2013 Salpa ry, Taitoluistelu

Aamupala, välipala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala. * Nämä ruokailut tulisi löytyä urheilijan päivästä. 21.10.2013 Salpa ry, Taitoluistelu Aamupala, välipala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala * Nämä ruokailut tulisi löytyä urheilijan päivästä Aamiainen * älä lähde treeneihin ilman aamiaista * aamiainen vaikuttaa koko päivään Jos

Lisätiedot

Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan

Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan Espoon Technopolis Business Breakfast 13.2.2014 ETM, Laillistettu ravitsemusterapeutti Päivi Manni-Pettersson Päivi Manni-Pettersson 11.2.2014 1 TÄMÄN AAMUN

Lisätiedot

Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä!

Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä! Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä! Ruoka tuo leivän moneen pöytään Merkittävä työnantaja Suomessa elintarviketeollisuus on suurin kulutustavaroiden valmistaja neljänneksi suurin teollisuudenala ja

Lisätiedot

Nuoren urheilijan ravitsemus. 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto

Nuoren urheilijan ravitsemus. 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto Nuoren urheilijan ravitsemus 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto Mitä kaikkea huomioitava? Kokonaisuus Ateriarytmi Riittävä energiansaanti Nestetasapaino + Välipalaesimerkkejä

Lisätiedot

Puutarharavintola Kääntöpöytä

Puutarharavintola Kääntöpöytä Puutarharavintola Kääntöpöytä Palvelut yksityistilaisuuksiin Kuvaus ja hinnasto Tilat Pasilan veturitallien vanhaan veturinkääntöpöytään rakennettu kasvihuone soveltuu ruokailu- ja kokoustilaksi 15-40

Lisätiedot

Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota!

Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota! Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota! www.margariini.fi Kiva, että rasvat kiinnostavat! Rasvoja tarvitaan, sehän on selvä. Niin monet meistä nauttivat kuitenkin edelleen liikaa ikäviä kovia

Lisätiedot

Case Helsinki - päiväkotien siirtyminen luomuun

Case Helsinki - päiväkotien siirtyminen luomuun Case Helsinki - päiväkotien siirtyminen luomuun 20 / 20 -seminaari 21.3.2013, Pro Luomu ja EkoCentria Ruokapalvelupäällikkö Aulikki Johansson Koulu- ja päiväkotipalvelut Palmia catering-palvelut aulikki.johansson@palmia.fi

Lisätiedot

Tuotenumero: 6447. Säilyvyys: 1+6 pv Myyntierä: 6 rasiaa. Tuotenumero: 6449. Säilyvyys: 1+6 pv Myyntierä: 6 rasiaa

Tuotenumero: 6447. Säilyvyys: 1+6 pv Myyntierä: 6 rasiaa. Tuotenumero: 6449. Säilyvyys: 1+6 pv Myyntierä: 6 rasiaa 1 Kasvishovi Oy on pohjoissuomalainen elintarvikkeiden asiantuntija, joka valmistaa lähes 30 vuoden kokemuksella laadukkaita kasvis- ja majoneesituotteita sekä toimii Pohjois-Suomen alueella kasvisten

Lisätiedot

esongin parhaat Spalat

esongin parhaat Spalat H eviä kuten haluat Tiesithän, että Chipstersiltä saa myös HeViä. Sesonkien mukaan elävästä monipuolisesta HeVi-tarjonnastamme löydät sekä koti- että ulkomaiset hedelmä- ja vihannestuotteet sekä yrtit,

Lisätiedot

Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä!

Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä! Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä! Ruoka tuo leivän moneen pöytään Merkittävä työnantaja Suomessa elintarviketeollisuus on suurin kulutustavaroiden valmistaja neljänneksi suurin teollisuudenala ja

Lisätiedot

Sodankylän kunnan keskuskeittiöhanke

Sodankylän kunnan keskuskeittiöhanke Sodankylän kunnan keskuskeittiöhanke Hankkeen taustaa Kunnanvaltuuston päätös rakentaa Sodankylään uusi keskuskeittiö Tavoitteena löytää uusi, kannattavampi ja tehokkaampi toimintatapa Uuteen keskuskeittiöön

Lisätiedot

Miten kesävieraita kestitään ilman stressiä?

Miten kesävieraita kestitään ilman stressiä? Miten kesävieraita kestitään ilman stressiä? Kun aurinko paistaa kesällä, moni haluaa mieluummin viettää aikaa ulkona kuin keittiössä. Hellan ääressä kuluu vähemmän aikaa, kun ruoka tehdään helpoista raaka-aineista

Lisätiedot

KEITTOJA / SALAATTEJA:

KEITTOJA / SALAATTEJA: KEITTOJA / SALAATTEJA: Metsäsienikeitto Kermainen keitto sienistä sekä yrteistä 6,80 / 11,40 Kahden Kalan Keitto Valkosipulin tuoksuinen kirkas kalakeitto arvokaloista 6,80 / 11,40 Vuohenjuustosalaatti

Lisätiedot

Itämeren ruokavalio. Kaisa Härmälä. Marttaliitto ry

Itämeren ruokavalio. Kaisa Härmälä. Marttaliitto ry Itämeren ruokavalio Kaisa Härmälä Marttaliitto ry Itämeren ruokavalio Kotimainen vaihtoehto Välimeren ruokavaliolle. Lähellä tuotettua. Sesongin mukaista. Välimeren ruokavalio Itämeren ruokavalio Oliiviöljy

Lisätiedot

Tilaajan ja toimittajan välinen yhteistyö ja toimintatavat päiväkodeissa

Tilaajan ja toimittajan välinen yhteistyö ja toimintatavat päiväkodeissa 1 (6) 3422/02.08.00/2011 Liite 5.3. Päivähoitoruokailun sisältö Päivähoitoruokailun ravitsemuksellisena ja kasvatuksellisena tavoitteena on ylläpitää ja edistää lasten hyvinvointia ja terveyttä tyydyttää

Lisätiedot

Vanhuspalvelut Ravitsemuspalvelut 16.12.2010. Perusruokavalio ja muut samanhintaiset ruokavaliot sekä niiden kuvaukset

Vanhuspalvelut Ravitsemuspalvelut 16.12.2010. Perusruokavalio ja muut samanhintaiset ruokavaliot sekä niiden kuvaukset Vanhuspalvelut Ravitsemuspalvelut 16.12.2010 RUOKAVALIOT JA NIIDEN KUVAUKSET Perusruokavalio ja muut samanhintaiset ruokavaliot sekä niiden kuvaukset Nimi Perusruokavalio (perus) Vähälaktoosinen ruokavalio

Lisätiedot

Kalaonnea! EUROOPAN YHTEISÖN OSITTAIN RAHOITTAMA KAMPANJA. Pro Kala ry www.prokala.fi

Kalaonnea! EUROOPAN YHTEISÖN OSITTAIN RAHOITTAMA KAMPANJA. Pro Kala ry www.prokala.fi Kalaonnea! EUROOPAN YHTEISÖN OSITTAIN RAHOITTAMA KAMPANJA Pro Kala ry www.prokala.fi 2 KILOHAILI SILAKKA 30-90 g Silakka ja Kilohaili 12-20 cm tärkein saaliskalamme, elää Itämeressä, sillin vähärasvaisempi

Lisätiedot

SALAATIT. Talon vihreä salaatti -jogurttikastike -paahdettua talon leipää 5,50 / 10,50

SALAATIT. Talon vihreä salaatti -jogurttikastike -paahdettua talon leipää 5,50 / 10,50 SALAATIT alkuruoka / annos Talon vihreä salaatti -jogurttikastike -paahdettua talon leipää 5,50 / 10,50 Fetajuustosalaatti -vihreää salaattia -sipulia -oliiveja -fetajuustoa -öljy-yrtti-sitruunakastike

Lisätiedot

Juhlapalvelu muistotilaisuuteen

Juhlapalvelu muistotilaisuuteen Reissutie 4, 52700 Mäntyharju Puh. Sähköposti: info@ravintolarosmarin.com www.ravintolarosmarin.com muistotilaisuuteen Laskutus Maksuehdot Henkilömäärä Hinta sisältää Laskutus tilatessa ilmoitetusta henkilömäärästä.

Lisätiedot

OMAT RUOKA-, LIIKUNTA- JA UNITOTTUMUKSET

OMAT RUOKA-, LIIKUNTA- JA UNITOTTUMUKSET OMAT RUOKA-, LKUNTA- JA UNTOTTUMUKSET Nimi päivämäärä (v) (kk) (pv) Kyselyn tarkoituksena on pohtia arkisia tottumuksiasi. Kysely auttaa sinua huomaamaan, mitä hyvää ja arvokasta arjessasi on. Ole hyvä

Lisätiedot

Ravinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin

Ravinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin Ravinto-opas Vihjeitä viisaisiin valintoihin Ruokapyramidi 2000 kcal:n energiataso Kasvisruokailijan ruokapyramidi on saman näköinen kuin tavallinen ruokapyramidi. Ainoastaan eläinkunnan proteiinilähteet

Lisätiedot

INNOSTAVA LÄHIRUOKA! Sari Väänänen

INNOSTAVA LÄHIRUOKA! Sari Väänänen INNOSTAVA LÄHIRUOKA! Sari Väänänen - EkoCentria on Savon koulutuskuntayhtymän yhteydessä toimiva valtakunnallinen asiantuntijayksikkö - kestävän ruokaketjun edistäminen ammattikeittiöissä - www.kestavathankinnat.fi

Lisätiedot

KILPAILU- JA PELIREISSUT. Lapin urheiluakatemia RAVINTO

KILPAILU- JA PELIREISSUT. Lapin urheiluakatemia RAVINTO KILPAILU- JA PELIREISSUT Lapin urheiluakatemia RAVINTO Rasvat edistävät urheilijan energiansaantia, palautumista, terveyttä ja kehitystä. Niukka rasvansaanti häiritsee hormonitoimintaa. Rasvoja saa mm.

Lisätiedot

Terveyttä ruoasta Mistä koostuu hyvä ruokavalio? 1.4.2014

Terveyttä ruoasta Mistä koostuu hyvä ruokavalio? 1.4.2014 Terveyttä ruoasta Mistä koostuu hyvä ruokavalio? 1.4.2014 Laura Rantalainen, ravitsemussuunnittelija Servica - Itä-Suomen huoltopalvelut liikelaitoskuntayhtymä SERVICA - ITÄ-SUOMEN HUOLTOPALVELUT LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ

Lisätiedot

Kultala. Wild Food Restaurant

Kultala. Wild Food Restaurant Kultala Wild Food Restaurant Tilausravintola Kultala palvelee Rukan Salongin vieraita tilauksesta. Nauti rento aamiainen tai kiireetön illallinen ravintolassa tai tee lomastasi vaivaton tilaamalla ateriat

Lisätiedot

Arkea & Lagerblad Foods. Tuotekehitysyhteistyö. Paula Juvonen 1.4.2014

Arkea & Lagerblad Foods. Tuotekehitysyhteistyö. Paula Juvonen 1.4.2014 Arkea & Lagerblad Foods Tuotekehitysyhteistyö Paula Juvonen 1.4.2014 Arkea asiakkaan kanssa 2.4.2014 1 Arkea (Turun Seudun Kiinteistöpalvelu Oy) Aloitti toimintansa 1.1.2012 Omistajana Turun kaupunki ja

Lisätiedot

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 13 Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Helmi Risku-Norja, MTT Lakisääteinen julkinen ruokapalvelu tarjoaa vuosittain 431 miljoonaa ateriaa, mikä

Lisätiedot

TILAISUUDET RAVINTOLA WIVISSÄ

TILAISUUDET RAVINTOLA WIVISSÄ TILAISUUDET RAVINTOLA WIVISSÄ Wivissä voidaan tarjota erilaisia kahvituksia, lounaita, päivällisiä ja illallisia. Ateriat voidaan tarjota noutopöydästä tai tarjoilemalla pöytiin. Tilaisuuksia hoidetaan

Lisätiedot

Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Seija Kurunmäki Tulevaisuustyöpaja 3.5.2012

Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Seija Kurunmäki Tulevaisuustyöpaja 3.5.2012 Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Seija Kurunmäki Tulevaisuustyöpaja 3.5.2012 Mistä voi olla ylpeä ja missä kehitettävää! Hyvät järjestelmät Pitkä ketju osataan Hygienia ja puhtaus Koulutus

Lisätiedot

ROOMALAINEN RUOKAKULTTUURI. Annamari Tarvainen 09B.

ROOMALAINEN RUOKAKULTTUURI. Annamari Tarvainen 09B. ROOMALAINEN RUOKAKULTTUURI Annamari Tarvainen 09B. Roomalaisesta ruokakulttuurista on saatu paljon tietoa arkeologisten kaivausten, seinämaalauslöytöjen ja säilyneiden maanviljelys- ja ruoanlaitto-oppaiden

Lisätiedot

CATERINGKOKKI 503. Virallinen kilpailutehtävä EI JULKAISTAVAKSI

CATERINGKOKKI 503. Virallinen kilpailutehtävä EI JULKAISTAVAKSI CATERINGKOKKI 503 Virallinen kilpailutehtävä EI JULKAISTAVAKSI Tiistai 24.4.2012 Aika klo 8:00-12:00 Finaalitehtävä 1 Vitriinituotteiden valmistus Tehtävänä on valmistaa vitriinituotteita henkilöstöravintolan

Lisätiedot

Catering-palvelut. Hyvä mieli kruunaa parhaat ateriat

Catering-palvelut. Hyvä mieli kruunaa parhaat ateriat Catering-palvelut Hyvä mieli kruunaa parhaat ateriat Toimiva ruokapalvelu maistuu hyvältä joka päivä Hyvä ruokapalvelu on parhaimmillaan, kun palvelun ostaja ja palvelun tuottaja toimivat saumattomassa

Lisätiedot

Aitoa ja rehellistä ruokaa Atrialta ymmärrä ja tiedä mitä syöt! Hankkeen vetäjä Pasi Luostarinen 30.5.2011

Aitoa ja rehellistä ruokaa Atrialta ymmärrä ja tiedä mitä syöt! Hankkeen vetäjä Pasi Luostarinen 30.5.2011 Aitoa ja rehellistä ruokaa Atrialta ymmärrä ja tiedä mitä syöt! Hankkeen vetäjä Pasi Luostarinen 30.5.2011 Sisältö Atrialta vaihtoehtoja arkeen ja juhlaan Tuotekehitystä kuluttajan tarpeisiin Hyvää ruokaa,

Lisätiedot

Taitaja 2015 - semifinaalit Ravintolapalvelu, tarjoilija Edustuslounas Tuomari: YHTEENSÄ MAX 10

Taitaja 2015 - semifinaalit Ravintolapalvelu, tarjoilija Edustuslounas Tuomari: YHTEENSÄ MAX 10 Taitaja 05 - semifinaalit Kilpailijanumero 3 4 5 6 7 8 9 0 Kattaus, valmiin pöydän pist. arvionti 3 - pöytäliinan asettelu, liina riippuu tasaisesti, saumat suorat sekä pöydässä että apupöydässä, buffetliinoitus

Lisätiedot

Juhlapalvelu muistotilaisuuteen

Juhlapalvelu muistotilaisuuteen Reissutie 4, 52700 Mäntyharju Puh. Sähköposti: info@ravintolarosmarin.com www.ravintolarosmarin.com muistotilaisuuteen Laskutus Maksuehdot Henkilömäärä Hinta sisältää Laskutus tilatessa ilmoitetusta henkilömäärästä.

Lisätiedot

Kouluruokailun ravitsemukselliset tavoitteet. 12.01.2012 Ravitsemusterapeutti Liisa Mattila

Kouluruokailun ravitsemukselliset tavoitteet. 12.01.2012 Ravitsemusterapeutti Liisa Mattila Kouluruokailun ravitsemukselliset tavoitteet 12.01.2012 Ravitsemusterapeutti Liisa Mattila Kouluruokailu on osa koulun opetus- ja kasvatustyötä osa oppilashuoltoa, tavoitteenaan: tukea oppilaan kasvua

Lisätiedot

TerveysInfo. Erityistä ruokaa : opettajan materiaali Oppaan tarkoituksena on tarjota tieto ja taitopaketti erityisruokavaliota noudattaville.

TerveysInfo. Erityistä ruokaa : opettajan materiaali Oppaan tarkoituksena on tarjota tieto ja taitopaketti erityisruokavaliota noudattaville. TerveysInfo Diabetes ja keliakia: ruokaopas Opas kertoo käytännönläheisesti diabetes ja keliakiaruokavalioiden yhdistämisestä. Se sisältää mm. useita erilaisia raaka aine ja tuotetaulukoita, jotka auttavat

Lisätiedot

Sodankylän kunnan keskuskeittiöhanke

Sodankylän kunnan keskuskeittiöhanke Hankkeen taustaa Kunnanvaltuuston päätös rakentaa Sodankylään uusi keskuskeittiö Tavoitteena löytää uusi, kannattavampi ja tehokkaampi toimintatapa Uuteen keskuskeittiöön keskitetään koko kunnan aterioiden

Lisätiedot

Atrian uutuuksia grillauskesään 2015

Atrian uutuuksia grillauskesään 2015 1 (5) Atrian uutuuksia grillauskesään 2015 Suomen suosituin grillausbrändi Atria on valmiina vuoden kuumimpaan sesonkiin maukkailla uutuustuotteillaan. Wilhelm-grillimakkara on ollut kuluttajan kuningasvalinta

Lisätiedot

Tehostettu ruokavalio. 25.9.2014 Kaija Mäkelä, ravitsemispäällikkö Sofia Eklund, ravitsemusterapeutti

Tehostettu ruokavalio. 25.9.2014 Kaija Mäkelä, ravitsemispäällikkö Sofia Eklund, ravitsemusterapeutti Tehostettu ruokavalio 25.9.2014 Kaija Mäkelä, ravitsemispäällikkö Sofia Eklund, ravitsemusterapeutti Hyvä ravitsemustila on terveyden, toipumisen ja hyvinvoinnin edellytys. Sairaus altistaa vajaaravitsemuksen

Lisätiedot

Vauhtia ja voimaa ruokavaliosta

Vauhtia ja voimaa ruokavaliosta Vauhtia ja voimaa ruokavaliosta Anna elämän maistua 1 Tarvitset reilusti energiaa ja ravintoaineita Monipuolinen ruokavalio tarjoaa riittävästi energiaa ja ravintoaineita kasvuun ja kehittymiseen, liikunnan

Lisätiedot

Luomuruoan käyttö julkisissa keittiöissä, KALLISTAKO?

Luomuruoan käyttö julkisissa keittiöissä, KALLISTAKO? Luomuruoan käyttö julkisissa keittiöissä, KALLISTAKO? Parasta pöytään Pirkanmaalta Ti 18.02.2014 Esityksen kulku - Poliittinen ohjaus - Luomu ammattikeittiöissä nyt - Onko luomu oikeasti kallista? - Portaat

Lisätiedot

TILAISUUDET RAVINTOLA WIVISSÄ

TILAISUUDET RAVINTOLA WIVISSÄ TILAISUUDET RAVINTOLA WIVISSÄ Wivissä voidaan tarjota erilaisia kahvituksia, lounaita, päivällisiä ja illallisia. Ateriat voidaan tarjota noutopöydästä tai tarjoilemalla pöytiin. Tilaisuuksia hoidetaan

Lisätiedot

Tarjoilija 504 semifinaali

Tarjoilija 504 semifinaali Tarjoilija 504 semifinaali Semifinaalitehtävä ja arviointiperusteet Semifinaalin aikataulu ja paikka tiistai 20.11.2015 klo 8-17 Järjestäjät: - Koulutuskeskus Sedu Seinäjoki Törnäväntie Semifinaalipaikka

Lisätiedot

PAINONPUDOTUSSUUNNITELMA. Tiina Lahti. Tavoitepaino: 70kg Lähtöpaino: 76,5kg Painonpudotus: 6,5kg Tavoiteajankohta: Klo 19.00 11.12.

PAINONPUDOTUSSUUNNITELMA. Tiina Lahti. Tavoitepaino: 70kg Lähtöpaino: 76,5kg Painonpudotus: 6,5kg Tavoiteajankohta: Klo 19.00 11.12. PAINONPUDOTUSSUUNNITELMA Tiina Lahti Tavoitepaino: 70kg Lähtöpaino: 76,5kg Painonpudotus: 6,5kg Tavoiteajankohta: Klo 19.00 11.12.2009 Aikaa: 11 vrk Tiistai 1.12 - Keskiviikko 9.12 Aamupaino: 76,5kg Iltapaino:

Lisätiedot

perustettu vuonna 1927

perustettu vuonna 1927 perustettu vuonna 1927 RAVINNON MERKITYS Ravinto ja liikunta Kova liikuntaharrastus yhdessä puutteellisen ruokavalion kanssa voi olla riski kasvulle, kehitykselle ja terveydelle!!! Energian riittämättömän

Lisätiedot

PERINTEISET OTSIKKO PIIRAKAT

PERINTEISET OTSIKKO PIIRAKAT UUTUUSTUOTTEET PERINTEISET OTSIKKO PIIRAKAT Aito karjalanpiirakka 4337 100 x 65 g Kypsäpakaste 6 10 220ºC Höyrytä. Voitele lämpimällä voisulalla. Jäisen tuotteen mitat: pituus 130 mm, leveys 80 mm, korkeus

Lisätiedot

PIKAOPAS KULUTTAJALLE

PIKAOPAS KULUTTAJALLE PIKAOPAS KULUTTAJALLE Tiedätkö, mistä ruokasi tulee? Suomessa syötävästä ruuasta noin 80 % on Suomessa valmistettua. Noin 65 % ruokamme raaka-aineesta on suomalaista. Elintarviketuotanto on maailmanlaajuista.

Lisätiedot

Akseli Herlevi: Pidän perinteistä.

Akseli Herlevi: Pidän perinteistä. Akseli Herlevi: Pidän perinteistä. Pääkirjoitus s. 4 PÄÄRUOKIA 8. Makoisa joulupöytä 15. Reseptejä loistavaan joulupöytään 16. Perinteinen joulupuuro JOULUHERKKUJA JA RESEPTEJÄ 17. Makoisia joulutorttuja

Lisätiedot

21.11.2015 Ekokokki-kurssi

21.11.2015 Ekokokki-kurssi RUOKAA TÄHTEISTÄ 21.11.2015 Ekokokki-kurssi KÄYTÄ TARKKAAN JA SÄILYTÄ OIKEIN Älä osta liikaa nopeasti pilaantuvaa ruokaa. Nykyisin monet kaupat ovat auki sunnuntaisinkin. Tutki jääkaappi ja ruokakaapit

Lisätiedot

Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde

Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde Hyvinvointimatkailun kehittämisstrategia 2014-2018 Otteita tutkimuksesta Suomi hyvinvointimatkailun kohdemaana (Itä-Suomen yliopisto) Liisa Renfors 04.12.2014 Haikon

Lisätiedot

POHJOLAN PARASTA RUOKAA

POHJOLAN PARASTA RUOKAA POHJOLAN PARASTA RUOKAA Pohjolan makuelämykset oat nyt huudossa, ja ruokakilpailut oat tulleet jäädäkseen. Niitä käydään teleisiossa, lehdissä ja nyt myös merellä. Viking Line julkisti jokin aika sitten

Lisätiedot

Välipalat. Hyvä välipala on kuin ateria pienoiskoossa

Välipalat. Hyvä välipala on kuin ateria pienoiskoossa Välipalat Hyvä välipala on kuin ateria pienoiskoossa Kotitehtävien tarkistus Keskustele parisi kanssa Mitä mainoksia löysit? Mitä ne lupaavat? Pitävätkö lupaukset? Mitä tiedät..? Millainen on hyvä välipala?

Lisätiedot

Juomat Kahvi / tee annos 3,07 Virvokkeet 0,33 l 3,07 Tuoremehu 3,07 Fruitie (mehupohjainen) Smoothie (jogurttipohjainen)

Juomat Kahvi / tee annos 3,07 Virvokkeet 0,33 l 3,07 Tuoremehu 3,07 Fruitie (mehupohjainen) Smoothie (jogurttipohjainen) KOKOUSTARJOILUT 1.4.2015 alkaen Juomat Kahvi / tee annos 3,07 Virvokkeet 0,33 l 3,07 Tuoremehu 3,07 Fruitie (mehupohjainen) 3,77 Smoothie (jogurttipohjainen) 3,77 Fruitie (mehupohjainen) 13,50 / litra

Lisätiedot

Pureskeltua tietoa hampaiden hyväksi

Pureskeltua tietoa hampaiden hyväksi Tiedonjanoon www.maitojaterveys.fi www.otamaidostamallia.fi Maa- ja metsätalousministeriön osittain rahoittama. 2007 Pureskeltua tietoa hampaiden hyväksi Oman suusi hammashoitaja olet sinä! Fluorikylpy

Lisätiedot

Urheiluravitsemuksen perusteet / HaVe step ry 20.3.2008

Urheiluravitsemuksen perusteet / HaVe step ry 20.3.2008 1. Kehitys koostuu ns. kehityskolmiosta. Jonka osina ovat Harjoittelu, Lepo ja Ravinto. 2. Ruokailun tavoite on olla yksi luonteva osa urheilijan kokonaisuutta. Urheilijan ravitsemuksen A B C A= Arkiruokailu

Lisätiedot

111858 ISOMITTA PAISTINKASTIKE 2 X 810 g Campbell Soup Finland Oy. 111806 ISOMITTA KANAKASTIKEPOHJA 3,71 kg Campbell Soup Finland Oy ISOMITTA

111858 ISOMITTA PAISTINKASTIKE 2 X 810 g Campbell Soup Finland Oy. 111806 ISOMITTA KANAKASTIKEPOHJA 3,71 kg Campbell Soup Finland Oy ISOMITTA TEKSTI JA KUVAUSJÄRJESTELYT MARI HEIKURA KUVAT KRISTIAN AHLROTH Kastikkeestaan kokki tunnetaan Hyvä kastike viimeistelee ruuan, ja mikä tahansa raaka-aine hyötyy oikein valitusta ja hyvin tehdystä kastikkeesta.

Lisätiedot

Kolme Kiveä Ravintolat Oy TILAESITTELY MODERN CHINESE & ASIAN FOOD. www.kolmekivea.fi

Kolme Kiveä Ravintolat Oy TILAESITTELY MODERN CHINESE & ASIAN FOOD. www.kolmekivea.fi TILAESITTELY MODERN CHINESE & ASIAN FOOD www.kolmekivea.fi Wanha Makasiini Bistro on mutkaton ja tunnelmallinen ruokaravintola, Lappeenrannan satamassa. Ravintolamme punatiiliset kiviseinät, ikkunasyvennykset

Lisätiedot

Hyvää Suomesta- Saarioisilta. 21.3.2013 Mirja Lonka

Hyvää Suomesta- Saarioisilta. 21.3.2013 Mirja Lonka Hyvää Suomesta- Saarioisilta 21.3.2013 Mirja Lonka Saarioinen yrityksenä Saarioinen Oy on kotimainen, yksityisessä omistuksessa oleva elintarvikealan yritys. Vuonna 1957 käynnistettiin Saarioinen Oy:n

Lisätiedot

Mahdollisuuksien lähiruoka julkisissa keittiöissä

Mahdollisuuksien lähiruoka julkisissa keittiöissä Mahdollisuuksien lähiruoka julkisissa keittiöissä Anni-Mari Syväniemi, ruokakulttuuriasiamies Maaseutuyrittäjyyslinja, MTK 1 Julkiset ruokapalvelut Suomessa merkittävässä roolissa ravitsemusosaamiselle

Lisätiedot

Luonnollisen läheltä

Luonnollisen läheltä Luonnollisen läheltä Se tulee läheltä. MAITOKOLMION MAITO ON AITOA LÄHIMAITOA Maitokolmion maito tuotetaan lähitiloilla melkein naapurissa. Se kerätään viikon jokaisena päivänä, pakataan ja lähetetään

Lisätiedot

Nautintoja juhlahetkiin ja lahjaksi

Nautintoja juhlahetkiin ja lahjaksi Nautintoja juhlahetkiin ja lahjaksi Suomalaista käsintehtyä suklaata Suomalaista käsintehtyä suklaata Tarjoiluun ja liikelahjaksi K Tuoretta suklaata herkutteluhetkiin Kultasuklaan herkullisen tuoreet

Lisätiedot

Ateria 14. 4.11.2014 Gluteeniton ruokavalio ja asiakasnäkökulma HoReCa:ssa. Katri Hautanen Fria Bröd

Ateria 14. 4.11.2014 Gluteeniton ruokavalio ja asiakasnäkökulma HoReCa:ssa. Katri Hautanen Fria Bröd Ateria 14 4.11.2014 Gluteeniton ruokavalio ja asiakasnäkökulma HoReCa:ssa Katri Hautanen Fria Bröd Agenda Gluteeniton ruokavalio kenelle ja miksi? Hyvä gluteeniton elämä kuinka HoReCa-toimijana voin vaikuttaa

Lisätiedot

Ikäihmisen ravitsemus

Ikäihmisen ravitsemus Ikäihmisen ravitsemus Ravitsemusterapeutti Nea Kurvinen Ravitsemusterapia Balans www.ravitsemusbalans.fi Puh. 044 2525 311, nea.kurvinen@ravitsemusbalans.fi Mitä muutoksia ikä voi tuoda syömiseen? Nälän

Lisätiedot

Kolmen ruokalajin buffetit

Kolmen ruokalajin buffetit Buffet 2015 Kolmen ruokalajin buffetit BUFFET AALTO talon leipää ja yrttilevitettä (L) savumuikkumoussea saaristolaisleivällä (VL) jokirapu-fenkolisalaattia (L,G) tortelliini-kanasalaattia buffalomozzarellaa

Lisätiedot

Unohtumaton yksityistilaisuus Kappelin kellarissa. Tervetuloa!

Unohtumaton yksityistilaisuus Kappelin kellarissa. Tervetuloa! Unohtumaton yksityistilaisuus Kappelin kellarissa. Tervetuloa! Kappelin kellari on tunnelmallinen juhlapaikka 20-150 hengen seurueille. Holvikattoisen tilan lämmin valaistus, suuri puutakka ja yli sata

Lisätiedot