ajatuksia kokousjärjestelijöiden ja ruokapalveluiden tarjoajien käyttöön Suomen EU-puheenjohtajakaudella

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ajatuksia kokousjärjestelijöiden ja ruokapalveluiden tarjoajien käyttöön Suomen EU-puheenjohtajakaudella"

Transkriptio

1 ajatuksia kokousjärjestelijöiden ja ruokapalveluiden tarjoajien käyttöön Suomen EU-puheenjohtajakaudella Kansallisen ruokakulttuurin tunteminen on oleellinen osa yleissivistystä. Kaikkien meidän suomalaisten on syytä arvostaa ruokaamme ja olla siitä ylpeitä. Erilaiset kokoukset ja kongressit tarjoavat loistavan ympäristön, jossa suomalaista ruokaa ja ruokakulttuuria voidaan esitellä vahvuuksineen ja erityispiirteineen. Ruoan avulla ulkomaiset kokousvieraat toivotetaan tervetulleiksi. Ruoalla ja ruokailutilanteella voidaan tarjota myös mieleenpainuvia elämyksiä. Ruoka on käyntikortti, jolla välitetään ruokakuvaa Suomesta ja josta Suomi muistetaan. Ruokaan liittyy aina tarina. Kerrotaan meidän ruokamme keskeiset vahvuudet. Kerrotaan se, minkä pystymme myös näyttämään ja jopa elämykseksi muuttamaan. Kokousjärjestelyistä vastaavien ja niiden toteuttajien työn helpottamiseksi on oheen koottu suomalaisen ruoan ja ruokakulttuurin pääviestit Suomen EU-puheenjohtajakaudella. Lisäksi esitetään ajatuksia menusuunnitteluun, kattaukseen, kokous- ja taukotarjoiluun sekä esimerkkejä ruokatarinoista

2 Sisällys Suomalaisen ruoan ja ruokakulttuurin pääviestit Suomen EU-puheenjohtajakaudella Tiina Lampisjärvi ja Mirja Hellstedt, Finfood - Suomen Ruokatieto ry Menusuunnittelu Jaakko Nuutila, Suomen Keittiömestarit ry Kattaus, koristelu ja ruoan esillepano Marja Malinen, Ruokatoimittajat ry Kokous- ja taukotarjoilu Sirpa Rinne, Elintarviketeollisuusliitto ry Ruuan esittely tarinan avulla Leena Packalén, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry - 2 -

3 Tiina Lampisjärvi ja Mirja Hellstedt Suomalaisen ruoan ja ruokakulttuurin pääviestit Suomen EU-puheenjohtajakaudella Suomalainen ruoka ja ruokakulttuuri on lähellä luontoa Suomen EU-puheenjohtajakaudelle suomalaisen ruoan ja ruokakulttuurin ydinteemaksi on valittu luonnon läheisyys. Siitä kumpuaa monta asiaa, joita kokousjärjestäjät voivat tuoda ruokailutilanteeseen. Luonnon läsnäolo voi näkyä menusuunnittelussa, kattauksessa, pöytäpuheissa ja ruokalahjoissa. Meille suomalaisille ominainen ja muista erottava tekijä on se, että meillä on eurooppalaisittain paljon luontoa ja olemme lähellä sitä. Ruokakulttuuriin vaikutteita idästä ja lännestä Suomalainen ruoka- ja juomakulttuuri ovat saaneet vaikutteita idästä ja lännestä. Sienet ovat esimerkki idän vaikutteista ruokakulttuuriimme. Sienet olivat Suomessa lähes tuntemattomia vielä 1900-luvun alussa. Slaavilaisten välityksellä Suomen karjalaiset omaksuivat sienikulttuurin kuitenkin jo varhain. Kalojen suolaamismenetelmä puolestaan levisi maahamme lännestä. Aluksi suolattiin vain arvokaloja kuten lohta ja siikaa. Skandinaavinen perinne on vaikuttanut Länsi-Suomessa myös kansanomaiseen oluenvalmistukseen, myöhemmin myös saksalainen oluenpanotekniikka. Teollinen juustonvalmistuksemme puolestaan pohjautuu Sveitsistä saatuihin oppeihin noin 150 vuotta sitten, kun Suomeen alkoi saapua sveitsiläisiä ja muita ulkomaisia juustomestareita. Historiallisista syistä Suomeen vakiintuneet vahvat alueelliset erot erilaisissa ruoissa, ruoanvalmistusmenetelmissä ja makutottumuksissa ovat vuosien saatossa tasoittuneet. Onneksi alueellisia painotuksia ja makueroja on vielä niin raaka-aineissa, ruoissa, leivissä kuin juomissakin. Lapin puikula ja kampanisut, Oulun alueen nahkiaiset ja tervalla maustetut tuotteet, kainuulaiset rönttöset, hämäläinen sahti, Pirkanmaan mustamakkara ja rievä, saaristoalueen mustaleipä, Ahvenanmaan ålvados ja karjalaisten sultsinat, vatruskat ja viipurinrinkeli ovat hyviä esimerkkejä alueellisista herkuistamme, joiden vaalimiseen kannattaa panostaa. Kansainvälisten vaikutteiden kanavana Itämeren merkitys on ollut Suomelle kautta historian tärkeä. Itämeri on ollut kauppareitti ja sen ansiosta Suomi pääsi osalliseksi eurooppalaisesta kehityksestä jo satoja vuosia sitten. Itämeren altaan maat ovat vuosisatojen ajan olleet keskeisiä kauppakumppaneitamme. Suomalaiset ovat kautta aikojen soveltaneet hyvin ennakkoluulottomasti kansainvälisiä trendejä omiin raaka-aineisiinsa ja omiin kansallisiin makutottumuksiinsa. Uusi aika on tehnyt hampurilaisista, pizzoista, pastoista, nuudeleista, wrapeista ja kebabeista osan monikulttuurista Suomea. Suomalaiset kokit ovat menestyneet yhä paremmin alan kansainvälisissä kilpailuissa 2000-luvulla. Suomessa on yksi Skandinavian neljästä kahden Michelin-tähden ravintolasta ja kaksi yhden tähden ravintolaa. Monet nuoret, kunnianhimoiset kokit kehittävät taitojaan ulkomailla maailman arvostetuimmissa ravintoloissa. EU-jäsenyys vapautti Suomen elintarvikemarkkinat. Nykyään monella suomalaisella yrityksellä on vankka markkina-asema Venäjällä, Ruotsissa, Puolassa ja Baltian maissa. Viime vuoden alussa jo yli viidennes elintarviketeollisuuden liikevaihdosta tuli Suomen rajojen ulkopuolelta

4 Ydin Luonnon läheisyys Pääviestit Vaikutteita idästä ja lännestä Pohjoisen luonnon maku Konkretisointi Alueellinen erilaisuus Ennakkoluulottomuus Kansainvälistyminen Puhdas luonto Aidot maut Konstailematon ruoka Vastuullinen toiminta Osaaminen Laatutyö Hyvinvointi Raaka-aineissa maistuu pohjoisen luonnon maku Suomalaisissa raaka-aineissa maistuu pohjoisen luonnon maku. Suomalainen ruoka on puhdasta, aitoa ja konstailematonta niin kuin pohjoinen luontommekin. Metsiemme, peltojemme ja vesiemme anti on ruokakulttuurimme perusta ja rikkaus. Suomen maa-alasta kaksi kolmannesta on suomalaisille rakasta metsää. Ei siis ole ihme, että marjojen, sienten ja riistan lisäksi tarjoamme kansallisina ja alueellisina erikoisuuksina esimerkiksi männyn- ja kuusenkerkistä tehtyjä juomia ja hyytelöitä, mahlaa, koivunsilmulikööriä, ruispettunappeja ja tervajäätelöä. Erikoista Suomessa on jokamiehenoikeus. Lain mukaan jokaisella on oikeus kulkea vapaasti luonnossa, onkia tai pilkkiä kaloja, poimia luonnonmarjoja ja sieniä. Erinomaiset luonnon raaka-aineet ovat näin kaikkien kansalaisten ulottuvilla. Suomessa on noin maatilaa. Maatilat ovat pieniä perheyrityksiä, joissa töistä vastaa isäntä tai emäntä. Pelloilla kasvatetaan ohraa, kauraa, vehnää, ruista, rypsiä, sokerijuurikasta ja juureksia sekä perunoita. Olemme vuosisatojen aikana jalostaneet viileään ja valoisaan kesäämme soveltuvat lajikkeet, jotka ehtivät tuottaa satoa lyhyen kasvukauden aikana. Kasvukausi on meillä vain vuorokautta. Suomen lehmät lypsävät Euroopan puhtainta maitoa. Maito on tärkein kotieläintuotteemme. Meillä lehmiä hoidetaan hyvin. Jokaisella lehmällä on nimi. Suomessa tuotetaan myös naudan- ja sianlihaa sekä kananmunia. Lisäksi kasvatetaan broilereita ja kalkkunoita. Suomessa ruoan raaka-aineita tuotetaan Euroopan puhtaimmassa maassa ja ympäristössä. Talven pakkaset pitävät huolen kasvituholaisten torjunnasta ja torjunta-aineita tarvitaan vain murto-osa muualla käytetyistä. Suomalaisten tuotantoeläinten terveystilanne on kansainvälisesti ainutlaatuinen. Suomella on tautivapaaluokitus monissa eläintaudeissa. Meillä voi kananmunaa syödä raakana, salmonellaa ei tarvitse pelätä. Monet metsien ja peltojen tuotteet (esimerkiksi havupuut, marjat, pellava, kaura ja ruis) kiinnostavat myös terveysvaikutteisten ominaisuuksiensa takia tutkijoita ympäri maailmaa. Monimuotoista ammattikalastusta harjoitetaan tuhansilla järvillä, pitkin rannikkoa ja avomerellä. Vaikka lähes kaikissa vesistöissämme elävä ahven on Suomen kansalliskala, silakka on tärkein kalamme. Silakan osuus kalastajien kokonaissaaliista on ollut yleensä yli 90 prosenttia. Suomalainen ravustusperinne ulottuu muutamien satojen vuosien taakse. Suomalaiset rapulajit, jokirapu, täplärapu ja kapeasaksirapu, ovat sopeutuneet elämään puhtaissa ja kylmissä vesissämme. Vuodenajat ja juhlapyhät antavat vahvan leimansa suomalaiseen ruokakulttuuriin. Vuosi alkaa madekeitolla, blineillä ja mädillä. Helmikuu tuo tullessaan Runebergin tortut ja laskiaisruuat. Pääsiäinen on kevään iso ruokajuhla, jolloin herkutellaan slaavilaisvaikutteisilla ruoilla. Alkukesä tarjoaa ahvenet, varhaisperunat, korvasienet ja raparperin. Juhannuksena kesämökeillä grillataan makkaraa tai lihaa, savustetaan kalaa ja paistetaan räiskäleitä. Mansikat, mustikat, lakat ja muut marjat maistuvat heinäkuusta alkaen. Elokuu on sienien, rapujen, sorsapaistien sekä aromirikkaiden tuoreiden kasvisten ja juuresten aikaa. Syksyllä metsästetään riistaa ja erotellaan poroja. Joulu perinteisine jouluruokineen ja -leivonnaisineen on loppuvuoden kokokohta

5 Esimerkkejä Alueellisia eroja raaka-aineissa, valmistusmenetelmissä, ruoassa ja makutottumuksissa Innovatiivisuus, uudet teknologiat Vaikutteiden nopea omaksuminen Tunnettuus Itämeren ympäristössä Metsien, peltojen, vesien anti Keskiyön auringon kypsyttämät aromit Jokamiehenoikeudet Neljä vuodenaikaa Selkeys resepteissä, kattauksessa, muotoilussa Ruokakulttuurimme rikkaus lähtee siitä, että olemme saaneet vaikutteita niin idästä kuin lännestä. Täällä Suomessa syömme puhdasta ja konstailematonta ruokaa, jota pohjoinen luontomme meille kasvattaa. Meidät tunnetaan vastuullisena ja järkevänä kansana. Se näkyy myös ruoassamme eli panostamme tutkimukseen, laatuun ja terveellisyyteen. Ammattitaito, korkea koulutustaso Tutkimus ja tuotekehitys Laatuketju Turvallisuus ja terveellisyys Erilaiset ruokapalvelut mm. kouluruokailu Vastuulliset ihmiset Kansamme on raivannut elinmahdollisuutensa karun luonnon keskelle. Siinä on tarvittu järkeviä ratkaisuja. Olemme edelleen vastuullisia ja järkeviä kaikessa mitä teemme ja kehitämme, niin myös ruoassa. Suomesta löytyy vahvaa elintarvikealan osaamista. Nopeasti kansainvälistynyt Suomi on noussut Euroopan high tech -osaajien kärkijoukkoon myös elintarviketeknologian ja -tutkimuksen alueilla. Suomi on edelläkävijä erityisesti terveyttä edistävien elintarvikkeiden kehittäjänä. Kansainvälistä mainetta ovat saavuttaneet muun muassa ksylitoli, maitohappobakteereja sisältävät vatsan hyvinvointituotteet sekä kolesterolin hallintaan tarkoitettavat elintarvikkeet. Koko elintarvikeketju on sitoutunut tekemään laatutyötä ruoan puolesta, maatilalta lautaselle saakka. Korkeatasoinen elintarviketuotanto perustuu ihmisiin ja heidän ammattitaitoonsa. Maa- ja metsätalousministeriön koordinoiman Laatuketjun tavoitteena on varmistaa suomalaisten elintarvikkeiden laadun säilyminen pysyvästi korkealla tasolla. Laatuketjun tavoitteena on myös elintarvikkeiden tuotantoketjun läpinäkyvyys. Elintarvikeketjun läpinäkyvyys tarkoittaa muun muassa jäljitettävyyttä. Esimerkiksi naudanliha voidaan jäljittää tuote-erään ja kananmuna kanalaan saakka. Ruokailua pidetään meillä tärkeänä osana hyvinvointia, ja Suomea voidaan pitää julkisen ruokapalvelun mallimaana. Päiväkodeissa ja kouluissa tarjotaan kaikille maksuton ateria, johon sisältyy pääruoka lisäkkeineen sekä kasviksia, leipää ja juoma. Ruoka suunnitellaan pienilläkin budjeteilla monipuoliseksi ja terveelliseksi. Useat aikuiset nauttivat lämpimän aterian joko työpaikallaan tai sen läheisyydessä. Työnantajat ja yhteiskunta ovat tukeneet työpaikka-ateriointia monin tavoin. Työnantajat voivat esimerkiksi tarjota työntekijöilleen lounasseteleitä aterioiden kustantamiseen. Vaikka ruokailu kodin ulkopuolella on lisääntynyt vuosien saatossa voimakkaasti, kunnon kotiruoka on edelleen arvossaan. Suomalaisten mieluisimpia ruokalajeja ovat lihapullat, lämpimät voileivät, pihvit ja leikkeet, makaronilaatikko, jauhelihakastike, -pihvit ja -mureke sekä erilaiset broileriruoat. Peruna on edelleen tärkeä osa suomalaista ruokavaliota, vaikka se on osittain korvautunut pastalla ja riisillä. Tumma leipä on säilyttänyt päivittäisen asemansa suomalaisessa ruokapöydässä

6 Jaakko Nuutila Menusuunnittelu Erilaisissa ruokatilaisuuksissa tavoitteena on antaa vieraille mahdollisimman kattava ja monipuolinen kuva suomalaisesta ruoasta. Tärkeää on löytää tasapaino kansallisten erikoisuuksiemme ja kansainvälisten makutottumusten välille. Varsinainen menusuunnittelu alkaa asiakkaan toiveiden kartoittamisen, budjetin hahmottumisen ja tilaan tutustumisen jälkeen. Suunnittelun alussa tulee huomioida mm. tilaisuuden luonne (esimerkiksi aamiainen, brunssi, lounas, päivällinen, illallinen, cocktailtilaisuus, vastaanotto tai kahvitilaisuus), tilaisuuden virallisuus ja vieraat. Tilaisuuden tilaajalta tulee selvittää perustiedot kutsutuista vieraista. Minkä kulttuurin edustajia vieraat ovat? Mitä vieraille on aiemmin tarjottu? Onko joku vieraista kunniavieras? Eri uskontojen määräämät ruokavaliot ja erityisruokavaliot tulee ehdottomasti huomioida. Koska esimerkiksi laktoosi-intoleranssi on niin yleinen, voi ateriasuunnittelussa lähteä liikkeelle päätöksellä, että kaikki ruokalajit ovat joko täysin laktoosittomia tai vähälaktoosisia. Buffet -pöytään voi aina valmistaa ruokia erilaisista raaka-aineista, jolloin jokaiselle löytyy sopivaa nautittavaa. Raaka-ainevalinnat Turvallinen tapa on tarjota suomalaisista raaka-aineista kansainvälisen keittiön mukaisesti valmistettuja ruokia. Menusuunnittelun lähtökohdaksi otetaan tuoreet, suomalaiset sesongin raaka-aineet, joita hyödynnetään monipuolisesti ja innovatiivisesti. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää luomutuotteita. Alueellisia raaka-aineita käytettäessä samat tarjottavat ruoat eivät helposti toistu eri paikkakunnilla. Menun tulee tyyliltään olla yhteneväinen tilaisuuden luonteen kanssa. Ateria sisältää mielellään sekä kalaa, lihaa, lintua ja kasviksia joko omina ruokalajeinaan tai muiden ruokien lisäkkeinä. Klassisena sääntönä on, että kala ja äyriäiset voivat olla lounaalla pääruokana, mutta päivällisen pääruoan tulee aina olla lintua tai lihaa. Lounaalla on hyvä tarjota kevyempiä ruokalajeja kasviksista, kalasta ja linnusta, koska monella työpäivä jatkuu lounaan jälkeen. Meillä Suomessa syödään paljon perunaa. Mikäli alkuruokana on kylmä kalaleikkele, savukalaa tai graavisuolattua kalaa, on sen perinteinen lisäke keitetty peruna. Pääruoan lisäkkeenä on myös perinteisesti perunaa. Jotta sama raaka-aine tai valmistustapa ei toistuisi, voi perunan sijaan alkuruoalle tarjota muita vihanneksia tai ainakin valmistaa pääruoan peruna toisella tapaa. Menujärjestys Menujärjestyksiä on useita erilaisia. Kaikille niille on yhteistä aloittaa ateria pienemmillä joko kylmillä tai lämpimillä ruokalajeilla ja keitoilla. Lämmin kalaruoka tarjotaan ennen lämmintä liha- tai linturuokaa. Eroja on esimerkiksi juustojen ja jälkiruokien keskinäisellä sijoittelulla. Ateriasuunnittelussa tärkeää on se, että olipa ruokalajeja kuinka monta tahansa, kokonaisuuden tulee olla hallinnassa ja ruokaa ei tule olla määrällisesti liikaa. Aterian ruokalajien kulun tulisi olla nouseva eli ateria tulisi aloittaa maultaan ja rakenteeltaan kevyemmällä ja vähärasvaisemmalla ruoalla. Makujen voimakkuutta ja täyteläisyyttä lisätään ruokalaji ruokalajilta. Ruokien muodot ja värit Ruokien muotoa ja värimaailmaa tulee vaihdella. Koska ruoan muoto ei useinkaan tule esille ruokalajin nimestä, on ateriasuunnittelu vietävä heti loppuun saakka miettien myös valmistusastioita ja esille laittoa. Vuodenaika vaikuttaa värivalintaan jo valmistustapojen ja saatavilla olevien sesongin raaka-aineiden muodossa. Talvella nautitaan raskaampaa ruokaa, jolloin valmistustapana voi olla paistaminen, keväällä ja kesällä ruokia korkeintaan nopeasti pariloidaan ja mielellään haudutetaan. Talvella ruoat ovat helposti tummien kastikkeiden, paistamisen ja juuresten myötä synkemmän värisiä kuin esimerkiksi kesällä. Ruokalajien nimeäminen Ruokalajien nimien tulee olla informatiivisia, selkeitä, yksinkertaisia ja oikeaoppisia. Menukortissa käytetyn kielen määrää tilaisuudessa esimerkiksi pöytäkeskustelussa käytetty kieli. Vaikka ravintolan à la carte voidaan kääntää useammallekin kielelle, menukortti kirjoitetaan yleensä vain yhdellä kielellä. Jos tilaisuudessa on vieraina useita eri kansallisuuksia, on menu viisainta kirjoittaa ranskaksi tai englanniksi

7 Ruokajuomista Ruokajuomien tulee sopia tarjottaviin ruokiin, tilaisuuden luonteeseen ja ajankohtaan. Ruokajuomien tarkoitus on täydentää ateriaa, ei juovuttaa vieraita. Suomen vesijohtovesi on maukasta. Vesijohtovettä tai pullotettuja lähde- tai kivennäisvesiä pitää olla aina runsaasti tarjolla. Virvoitusjuomien ohella voi tarjota maukkaita marja-, omena- ja raparperimehuja. Kotimaisia viinitilatuotteita kannattaa tarjota erityisesti raikkaina aperitiiveina tai jälkiruokajuomina. Ruokaa voi maustaa myös marjalikööreillä ja marjaviinoilla. Menukortissa tulee mainita viinin nimi, tilan / tuottajan nimi, vuosikerta, alue tai maa. Ruokalajien määrä Periaate Tilaisuuden luonne ja virallisuus vaikuttavat menun tyyliin ja ruokalajimäärään sekä ruokien esillepanoon. Vuorokauden aika vaikuttaa ruokalajimäärään. Toimenpide Ota selvää tilaisuuden luonteesta ja vieraiden kansallisuuksista. Tarjoa lounailla mielellään kolmen ruokalajin ja päivällisellä neljän tai viiden ruokalajin kokonaisuuksia. Raaka-aineiden valinta Valmistustapojen valinta Annoksen koostaminen Ruokalajien nimeäminen Suosi suomalaisia sesongin raaka-aineita. Suosi alueelle tyypillisiä raaka-aineita ja ruokalajeja. Valitse mahdollisimman paljon tuoreita raaka-aineita. Käytä eri raaka-aineita vaihdellen eri ruokalajeissa. Suosi vähärasvaisia raaka-aineita. Keskity valmistuksessa niihin annoksen komponentteihin, jotka tuovat paljon lisäarvoa. Varmista raaka-aineiden saatavuus ja laatu. Käytä valmistustapoja, jotka tuovat valittujen raaka-aineiden piirteet parhaimmin esille ja kunnioittavat niiden perinteistä valmistamista. Valitse eri ruokalajeille erilaiset valmistusmenetelmät. Pyri esivalmistamaan ruoat riittävän pitkälle kuitenkin niin ettei niiden laatu pääse kärsimään. Valitse kevyitä valmistusmenetelmiä. Suunnittele yksinkertaisia annoksia ja menukokonaisuuksia, joissa pääraaka-aineet tulevat hyvin esille. Koosta annokset huomioiden myös ravitsemukselliset suositukset. Ruokalajin nimen tulee olla informatiivinen. Tuo raaka-aineen alkuperä esille. Käytä yksinkertaista ja oikeaoppista kieltä. Marjoja voit käyttää muissakin ruoissa kuin jälkiruoissa. Muista sienet ja sesongin kasvikset sekä monipuolinen leipävalikoima. Tarjoa päivällisellä pääruokana etupäässä lihaa tai lintua. Käytä mausteita korostamaan raaka-aineiden ominaisuuksia, älä pyri peittämään niitä. Tarjoa päivällisellä pääruoan jälkeen esimerkiksi suomalaisia juustoja. Vältä liiallista kerman ja voin käyttöä. Pyri tekemään maun ja laadun kannalta merkittävimmät aterian komponentit itse. Hanki kasvikset esikäsiteltyinä ja valmista kastikkeet itse. Esim. päivällinen Hämeessä: alkuruoka Graavattua siikaa ja metsäsienisalaattia pääruoka Paahdettua karitsaa ja säräjuureksia väliruoka Tilajuustoja ja kvittenihilloketta jälkiruoka Omenapiiras ja kanelijäätelöä Tuo esille kansalliset valmistusmenetelmät kuten graavaus, kylmä- ja lämminsavustus. Älä käytä samaa valmistustapaa alku- tai pääruoassa. Tarjoa pääruoat mieluummin lämpiminä, alku- ja jälkiruokien lämpötilaa voi vaihdella. Valitse keittiön resursseihin sopivat valmistusmenetelmät. Vierasmäärältään suurissa tilaisuuksissa koosta annokset muutamista jo itsessään kauniista komponenteista; vältä liian monimutkaisia annoksia. Laita annokseen pääraaka-ainetta enemmän kuin lisäkkeitä. Ole tarkka annospainoissa. Annoksessa on yleensä pääraaka-aine, kastike ja muutama lisäke. Energia pitäisi saada pääosin hiilihydraateista ja proteiineista, ei rasvoista. Nimeä ruoan pääraaka-aine, sen valmistustapa ja tärkein lisäke ja taivuta sanat oikein. Sopivissa tilanteissa tuo valmistaja tai kotipaikka esille. Ruokalajien nimet käännetään monille kielille, joten vältä liian monimutkaista kieltä. Ruokajuomat Ruokajuomien tulee sopia tarjottaviin ruokiin Ruokajuomien tulee sopia tilaisuuden luonteeseen ja ajankohtaan Ruokajuomien tarkoitus on täydentää ateriaa, ei juovuttaa vieraita Arkisella lounaalla paras ruokajuoma on vesi Päivällisellä ruokajuomana vesi, olut tai viini Suomalaiset viinit sopivat hyvin aperitiiviksi ja liköörit jälkiruoaksi Marjamehut ja maustetut vedet sopivat hyvin kokouksien taukotarjoiluun Kotimaiset marjaviinat ja liköörit ovat hyvä vaihtoehto avec juomille Nimeä juomat oikein menukorttiin - 7 -

8 Marja Malinen Kattaus, koristelu ja ruoan esillepano Kattaus ja ruoan esillepano ovat puoli ruokaa Onnistuneella aterialla herkullinen ruoka on pääasia. Kaunis kattaus, tilaisuuteen sopiva koristelu ja harkittu ruoan esillepano ovat maun jälkeen tärkeimmät aterian elementit. Jokaisessa tilaisuudessa tulisi olla juhlamenojen ohjaaja, jolla on langat käsissään ja vastuu käytännön järjestelyistä. Vastuuhenkilö on tilaisuuden suunnittelun alusta asti yhteydessä niin keittiö- kuin salihenkilökunnankin kanssa. Kattaus ja ruoan esillepano mietitään pienintä yksityiskohtaa myöten ja ruoat maistetaan etukäteen. Kattaus ja koristelutyyli riippuvat tilaisuuden luonteesta. Tunturimajalla, maatilalla tai rantaniityllä koristelu, astiat ja ruoka ovat erilaisia kuin virallisella vastaanotolla. Vuodenaika on hyvä ottaa huomioon niin ruokaa kuin koristeluakin mietittäessä. Hillitysti käytettyinä luonnonmateriaalit voivat koristaa juhlavaakin pöytää. Olipa tilaisuuden luonne millainen hyvänsä, aterialle osallistuvien on aina tunnettava olonsa varmaksi ja viihtyisäksi. Virallisilla päivällisillä noudatetaan muodollisia kattaussääntöjä ja pöytätapoja. Kattauksessa ja koristelussa juhlava ja hillitty tyyli on paras valinta. On hyvä muistaa, että myös juhlahuoneeseen johtava saapumisreitti antaa esimakua tulevasta ateriasta, vastuu juhlatilan koristelusta alkaa vieraiden saapumispaikalta. Suomalaisuus saa näkyä niin kattauksessa kuin ruoassakin. Muotoilumme on salonkikelpoista. Tilaisuuden luonne on kuitenkin aina pidettävä mielessä. Perinneruoat ja kansallisromanttiset materiaalit eivät sovi virallisiin tilaisuuksiin. Vapaamuotoisella aterialla voivat kansalliset erityispiirteetkin näkyä. On tärkeää, että aterian logistiikka on tarkkaan mietitty. Vieras ei saa tuntea itseään hämilliseksi tai epävarmaksi siitä, kuinka heidän esim. noutopöydässä odotetaan käyttäytyvän. Astiat, ruokailuvälineet, juomat ja leipäkorit tulee sijoittaa niin, että eteneminen pöydässä sujuu luontevasti. Olipa tilaisuus juhlahuoneistossa tai ulkosalla kattauksen on oltava puhdas ja siisti. Sileä liina on perusasia. Liinan tulee olla riittävän suuri ja ulottua maahan asti noutopöydässä. Juhla-aterialla käytetään kangasliinaa ja kankaisia lautasliinoja. Vapaamuotoisessa tilaisuudessa noutopöytä voidaan kattaa liinattomallekin pöydälle. Juhlapöydän koristeet eivät pöydässä istuttaessa saa estää näkyvyyttä ja keskustelua vastapäätä istuvan kanssa. Ruoka tulee kauneimmin esiin valkoiselta vadilta ja lautaselta. Ruoka ei saa olla ylikoristeltua. Selkeä ja tunnistettava ruoka houkuttelee maistamaan. Vadin koristeiden tulee olla syötäviä. Astiat täytetään väljästi, noutopöydän vadit on hyvä vaihtaa tiuhaan. Jos epävirallisessa tilaisuudessa on tarkoitus esitellä vaikkapa suomalaista leipä- ja piirakkavalikoimaa, juustoloiden tuotteita tai kalaherkkujamme on runsas tarjonta houkuttelevamman näköistä kuin niukka. Ruoan tulee saada tilaisuudessa kuin tilaisuudessa arvonsa. Ruoka voidaan tuoda sisään niin näyttävänä kulkueena, ettei sen ansaitsema arvo jää keneltäkään huomaamatta. Jos isäntä itse arvostaa ruokakulttuuriamme, välittyy sen hienous vieraallekin. Kattaus Koristelu Ruoan esillepano Periaate Tilaisuuteen ja juhlatilaan sopivuus, oikeaoppinen asettelu, siisteys ja puhtaus. Pelkistetty, rauhallinen yleisilme. Suomalaisuus voi hillitysti näkyä. Maltillinen koristelu tilaisuuden ja juhlatilan luonteen mukaan. Koristelu ei saa estää keskusteluyhteyttä. Yhtenäinen linja pihalta pöytään. Kaunis koristelu nostaa tunnelmaa. Ruoka ja sen maku ovat pääasia. Kauniit tilaisuuteen sopivat, yhtenäiset astiat ja katteet. Ruoan tulee olla tunnistettavaa. Ruokaa ei pidä peittää liialla koristelulla. Toimenpide Istuvalle illalliselle muodollinen, klassinen kattaus. Valkea liina ja valkeat astiat ovat varma valinta. Taitteettomat, sileät, riittävän suuret liinat. Noutopöydän liina lattialle ulottuva. Yhtenäinen tyyli, kaikkien kattauksen osien tulee sopia toisiinsa. Epävirallisessa tilaisuudessa rajoja voi rikkoa käyttämällä suomalaista design-astioita tai kattamalla liinattomalle pöydälle Tyylikäs, niukka, tilaan ja tilaisuuteen sopiva ja harkittu kokonaisuus. Muodolliseen tilaisuuteen ammattitaidolla tehdyt matalat kukkalaitteet tai kynttilät. Ei voimakkaasti tuoksuvia kukkia. Harkitut, toisiinsa sopivat värit. Tilaisuuden luonteen mukaan koristeluun voi käyttää luonnon kukkia, oksia ja muita luonnon materiaaleja. Ruoka nousee esiin parhaiten, vaaleista hillityistä astioista. Selkeä, ruoaksi tunnistettava annos ja yksinkertainen vati. Väljästi täytetyt astiat. Vaihda noutopöydän vateja usein. Vatien koristeiden tulee olla syötäviä esim. yrtit tai syötäviksi kasvatetut kukat. Esittele ruoka ja kerro tarina tilaisuuteen sopivalla tavalla

9 Sirpa Rinne Kokous- ja taukotarjoilu Kokouksiin osallistuvat arvostavat sitä, että kokousjärjestelyt sujuvat ja heillä on mahdollisuus keskittyä varsinaiseen tehtäväänsä. Silti kokoustarjoilut eivät ole sivuseikka. Suomessa on vahvaa ravitsemusosaamista. Maassamme on runsaasti erilaisia funktionaalisia elintarvikkeita ja kevyttuotevalikoimamme on Euroopan suurin. Tiedämme, että ruoka- ja juomavalinnoilla voidaan edistää terveyttä ja jaksamista. Kokousten ja taukojen tarjoiluissa voimme tuoda ainutlaatuisen osaamisemme esille koostamalla tarjoilut Suomessa tyypillisistä terveydelle hyvää tekevistä tuotteista kuten kuitupitoisista viljatuotteista, keveistä leivänpäällisistä ja hyvän olon juomista. Terveyttä edistävä kokous- ja taukotarjoilu palkitaan jaksavilla kokousvierailla. Hedelmiä ja muita luonnon antimia sisältävänä se on myös ilo silmälle. Kokous- ja taukotarjoilu Periaate Erityisesti kokousten aikana ja taukojen yhteydessä vieraita voi kestitä terveyttä edistävällä ja suomalaista ravitsemusosaamista ilmentävällä tarjoilulla sekä jakamalla tietoa. Tietoa ravitsemuksesta löytyy seuraavista osoitteista: Teema kannattaa myös nostaa esille: - esittele teema henkilökunnalle - varusta ruokailutila tai pöytä teemasta kertovalla kyltillä tai muulla esittelymateriaalilla - rakenna teemasta esim. mini-näyttely aulatiloihin, yritykset saattavat olla kiinnostuneita tuote-esittelystä ja sponsoroinnista - huolehdi, että isännät tietävät teemasta Toimenpide Tarjoa hyvän olon juomia kuten marjamehuja, tuoremehuja, kuitupitoisia vähäenergisiä juomia, energiajuomia, maitohappobakteereja sisältäviä juomia, erikoismehuja, vähänatriumisia kivennäisvesiä, aromatisoituja kivennäisvesiä ja kevytvirvoitusjuomia. Tarjoa runsaskuituisia viljatuotteita (kaura, ruis, ohra, graham, monivilja) ja välipalatuotteita (esim. myslikeksit ja -patukat). Kevennä leivänpäällisiä kevytlevitteillä, vähärasvaisilla leikkeleillä ja kevytjuustolla. Valitse viinerin tai munkin sijaan esimerkiksi pulla, tai marjapiirakka tai hedelmiä. Asettele kauniisti tarjolle tuoreita kypsiä hedelmiä ja marjoja. Vaihda kokousmakeinen ksylitolimakeiseen tai -purukumiin. Tarjoa mieluummin useita pieniä suupaloja kuin isoja yksittäisiä. Muista kaikissa valinnoissa kotimaisuus

10 Leena Packalén Ruoan esittely tarinan avulla Niin työlounaiden kuin juhla-aterioidenkin nautittavuutta ja herkullisuutta voi korostaa tarinoilla. Näin nostetaan huolella valmistettu ruoka ja hyvin suunniteltu menu arvoonsa ja tehdään ateriasta kokouksen katkaiseva, herkullinen ohjelmanumero. Tarina suomalaisesta ruoasta lähtee helposti ja luontevasti luonnonläheisyydestä, vuodenajoistamme, sesongeista, pohjoisen maatalouden osaamisesta ja huipputeknologiasta. Ruokailijoita kiinnostavan tarinan voi luoda lähtien esimerkiksi aterian ruokalajeista tai käytetyistä raakaaineista. Menun osana olevan paikallisen erikoisuuden esittely on jo tarina sinänsä. Tarinan aineksia voi etsiä paikkakunnan historiasta, matkailuesitteistä, ruokakirjallisuudesta, elämänkerroista ja ennen kaikkea omasta mielikuvituksesta, omista kokemuksista ja elämyksistä, kaikenlaisista sattumuksista, lasten suusta kuulluista totuuksista. Tarinan sepittäminen on parhaimmillaan hauskaa tiimityötä. Miten tarina kerrotaan? Menun ruoat ja juomat voi esitellä pienten tarinoiden kera aina ruokalajin vaihtuessa tai kertoa koko menun tarina aterian aluksi samalla, kun toivotetaan hyvää ruokahalua. Hyvät tarinat ovat lyhyitä - pöydässä olijat odottavat jo maistamista. Parhaimmillaan hyvä tarina on kaskunomainen. Kuka tarinan kertoo? Tilaisuuden järjestäjä/isäntä toivottaa pöytäseurueelle hyvää ruokahalua. Hän voi samalla kertoa päivän menun tarinan. Näyttävää on, jos keittiömestari korkeassa hatussaan tulee keittiön puolelta henkilökohtaisesti esittelemään luovan työnsä tulokset. Jälkiruoassa tarjottavan lakan tarina voi olla vaikka tällainen: Lakka on pohjoisen Suomen kultamarja. Se kasvaa soilla tiettömien taipaleiden takana. Kypsän lakan kullankeltainen väri synnyttää syyskesällä suoranaisen kultakuumeen kuin Klondikessa konsanaan. Hyvät lakkasuot ovat perheiden ja sukujen salaisuuksia eikä niistä hiiskuta edes parhaalle ystävälle. Salaiselle lakkasuolle pujahdetaan sankojen kanssa mahdollisimman huomaamatta ja vakoilijat harhautetaan menemällä kiertotietä. Lakka pitää poimijansa nöyränä. Marjat ovat matalissa varvuissa upottavilla suomättäillä. Pohjoisen kesän kiusankappaleet, sääsket, tekevät lakkaretkestä täydellisen. Mutta kaiken vaivan kruunaa lakan jäljittelemätön erämaan aromi, jonka voitte maistaa jäädykkeessämme. Suomessa on muuten jokamiehen oikeus. Jokainen teistä voi kokea oman kultakuumeensa. Pohjoisen Suomen lakkasoilla

11 Ruokalaji Raaka-aine Ruokalajin alkuperä Ruokalajin kehittäjä Tarinan aihe Tilanne, jossa ruokalaji on syntynyt Ruokalajin aikaisempi maistaja Alkuperä, maku ja aromi Tuotantotapa Pyydystys- tai saalistustapa Kasvuolot Käsittely- ja säilytystapa Ihmiset nimineen ja erityispiirteineen, jotka ovat raaka-aineen tuottaneet, pyytäneet, poimineet tai metsästäneet Esimerkkejä tarinoista Kansanrunoilijan vaimon keittiöstä, Sibeliuksen hemmotteluherkku, karjalaisten evakoiden lahja Suomelle, mäkihyppääjän lempiruoka, rallikuskin grilliherkku, keittiömestarin oman jännittävän interreilmatkan löytö, Venäjän hovin keittiöstä Kenraali Mannerheimin sisar, Viron presidentin kokki, milanolainen poliisi, joka rakastui Suomen herkkutatteihin Pappilan hätävara, kokkimaaottelu Norjassa Tätä me tarjosimme Italian pääministerille viimeksi, Venäjän presidenttikin sai maistella tätä, tähtitenori haluaa aina tätä vieraillessaan Suomessa Kainuun suurilta susisaloilta, tästä lähipellolta, Lapin palkisilta, Euroopan nykyaikaisimmasta broilerinkasvattamosta Luonnonmukaisesti ilman keinolannoitteita ja torjunta-aineita, henkilökohtaisessa hoidossa rapsuttaen ja nimeltä kutsuen, viimeisimmän tekniikan hienouksia soveltaen, huippuhygieenisesti ilman tauteja, lääkitystä ja rokotuksia Suopungilla lassoamalla, rapumerralla yön pimeydessä taskulampun valossa, äijäporukassa hirvimetsällä, hillasuolla sääskiparven piirittämänä Revontulten loimussa, keskiyön auringon alla, makean järven syvyyksissä, roudan ja pakkasen puhdistamilla pelloilla, rantaniityllä päivänkakkaroiden keskellä, hienojen tietokoneiden ja robottien ohjaamissa optimioloissa Hapatukset, kuivatukset, graavaukset, raakakypsytykset, kellaroinnit, nostatukset, haudutukset, paistot, kypsytykset, katkeamaton kylmäketju, teollisuuden huippuunsa hiotut prosessit Lampaankasvattaja voi olla vuorineuvos, kalastaja myrskyluodon erakko, hanhifarmari rallin maailmanmestari, rehti ja osaava suomalainen viljelijä

12 Tämän julkaisun ovat valmistelleet Finfood - Suomen Ruokatieto ry, Elintarviketeollisuusliitto ry, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry, Suomen Keittiömestarit ry ja Ruokatoimittajat ry yhteistyössä Maa- ja metsätalousministeriön sekä EU-puheenjohtajuussihteeristön kanssa. Ulkoasu: Patrik Grotell/Finfood, kuvat: Timo Villanen

POROA VAI BURGERIA. Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi?

POROA VAI BURGERIA. Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi? POROA VAI BURGERIA Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi? Suomalainen ruokaperinne Kropsua, hapanleipää, karjalanpaistia

Lisätiedot

SANASTO HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO: KOKKI

SANASTO HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO: KOKKI SANASTO HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO: KOKKI 4. TUTKINNON OSA LOUNASRUOKIEN VALMISTUS Lounasruokien valmistus 2/5 A Aistinvarainen (raaka-aineista) Ajoitus, aikataulu Alkuperä (raaka-aineen)

Lisätiedot

Syödään yhdessä - ruokasuositukset lapsiperheille Palveluesimies Päivi Ylönen

Syödään yhdessä - ruokasuositukset lapsiperheille Palveluesimies Päivi Ylönen Syödään yhdessä - ruokasuositukset lapsiperheille 5.9.2016 Palveluesimies Päivi Ylönen Mikkelin Ruoka- ja puhtauspalvelu tunnuslukuina v. 2016 Liikevaihto 12,5 milj., henkilöstöä 200 Asiakkaina päiväkodit,

Lisätiedot

Kilpailija valmistaa yksilötyönä kaksi drinkkiä seuraavasti: Kilpailusuoritus arvioidaan seuraavien kriteereiden mukaisesti:

Kilpailija valmistaa yksilötyönä kaksi drinkkiä seuraavasti: Kilpailusuoritus arvioidaan seuraavien kriteereiden mukaisesti: TEHTÄVÄKUVAUS Osio: A Baarityöskentely Kilpailija valmistaa yksilötyönä kaksi drinkkiä seuraavasti: Drinkki A: kolme kappaletta Drinkki B: kaksi kappaletta Tuomari antaa kilpailijalle suulliset ohjeet

Lisätiedot

Ruokakurssilla. Mirtosissa. Hyvää ruokahalua!

Ruokakurssilla. Mirtosissa. Hyvää ruokahalua! Ruokakurssilla Mirtosissa Hyvää ruokahalua! Kurssin lopuksi jamastettiin ryhmän valmistamien ruokien äärellä. Jannis piti huolen siitä, että kaikki maistui aidosti kreetalaiselta. 14 15 Kreetalainen ruoka

Lisätiedot

Arktisuudesta selkänojaa elintarvikeviennille. Pohjois-pohjanmaan maakuntapäivät 2016 Minna Asunmaa, Ruokatieto Yhdistys ry

Arktisuudesta selkänojaa elintarvikeviennille. Pohjois-pohjanmaan maakuntapäivät 2016 Minna Asunmaa, Ruokatieto Yhdistys ry Arktisuudesta selkänojaa elintarvikeviennille Pohjois-pohjanmaan maakuntapäivät 2016 Minna Asunmaa, Ruokatieto Yhdistys ry Ruokatieto Yhdistys ry - edistää suomalaista ruokakulttuuria viestimällä ruuasta

Lisätiedot

Kastike houkuttelee ruoan maut esiin

Kastike houkuttelee ruoan maut esiin Kastike houkuttelee ruoan maut esiin 28 TEEMA NOVA 5 2011 Tärkeä osa ateriaa on kastike, jota tarjotaan erilaisten lisäkkeiden kera sellaisenaan tai käytetään mm. laatikko-, pata-, muhennos- tai keittoruokien

Lisätiedot

EVÄITÄ RUOKAPUHEISIIN. Vinkkejä jokapäiväiseen ruokailuun

EVÄITÄ RUOKAPUHEISIIN. Vinkkejä jokapäiväiseen ruokailuun EVÄITÄ RUOKAPUHEISIIN Vinkkejä jokapäiväiseen ruokailuun Mieltä keventäviä ajatuksia ruoasta Syömisellä voi vaikuttaa hyvinvointiin ja jaksamiseen Säännöllinen ateriarytmi on terveyden kannalta parasta

Lisätiedot

Vallesmanni JUHLAPALVELU. Toiveidenne juhla

Vallesmanni JUHLAPALVELU. Toiveidenne juhla Vallesmanni JUHLAPALVELU Toiveidenne juhla Täyttä palvelua ammattitaidolla! Tilaisuus kuin tilaisuus! Yksilölliset palvelut 20-1000 henkilölle Pirkanmaalla yli 30 vuoden kokemuksella. Sisällä tai ulkona,

Lisätiedot

Muuttuva ruokakulttuuri ja kuluttajien valinnat

Muuttuva ruokakulttuuri ja kuluttajien valinnat Muuttuva ruokakulttuuri ja kuluttajien valinnat Saako tätä syödä? -seminaari 15.6.2016 klo 8.30-12.00 Lihaa vai soijaa, lohta vai silakkaa, lisää proteiinia vai vegeilyä? Mari Niva Kuluttajatutkimuskeskus

Lisätiedot

Tuotenumero: 6447. Säilyvyys: 1+6 pv Myyntierä: 6 rasiaa. Tuotenumero: 6449. Säilyvyys: 1+6 pv Myyntierä: 6 rasiaa

Tuotenumero: 6447. Säilyvyys: 1+6 pv Myyntierä: 6 rasiaa. Tuotenumero: 6449. Säilyvyys: 1+6 pv Myyntierä: 6 rasiaa 1 Kasvishovi Oy on pohjoissuomalainen elintarvikkeiden asiantuntija, joka valmistaa lähes 30 vuoden kokemuksella laadukkaita kasvis- ja majoneesituotteita sekä toimii Pohjois-Suomen alueella kasvisten

Lisätiedot

Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä!

Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä! Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä! Ruoka tuo leivän moneen pöytään Merkittävä työnantaja Suomessa elintarviketeollisuus on suurin kulutustavaroiden valmistaja neljänneksi suurin teollisuudenala ja

Lisätiedot

Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä!

Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä! Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä! Ruoka tuo leivän moneen pöytään Merkittävä työnantaja Suomessa elintarviketeollisuus on suurin kulutustavaroiden valmistaja neljänneksi suurin teollisuudenala ja

Lisätiedot

111858 ISOMITTA PAISTINKASTIKE 2 X 810 g Campbell Soup Finland Oy. 111806 ISOMITTA KANAKASTIKEPOHJA 3,71 kg Campbell Soup Finland Oy ISOMITTA

111858 ISOMITTA PAISTINKASTIKE 2 X 810 g Campbell Soup Finland Oy. 111806 ISOMITTA KANAKASTIKEPOHJA 3,71 kg Campbell Soup Finland Oy ISOMITTA TEKSTI JA KUVAUSJÄRJESTELYT MARI HEIKURA KUVAT KRISTIAN AHLROTH Kastikkeestaan kokki tunnetaan Hyvä kastike viimeistelee ruuan, ja mikä tahansa raaka-aine hyötyy oikein valitusta ja hyvin tehdystä kastikkeesta.

Lisätiedot

Miten kesävieraita kestitään ilman stressiä?

Miten kesävieraita kestitään ilman stressiä? Miten kesävieraita kestitään ilman stressiä? Kun aurinko paistaa kesällä, moni haluaa mieluummin viettää aikaa ulkona kuin keittiössä. Hellan ääressä kuluu vähemmän aikaa, kun ruoka tehdään helpoista raaka-aineista

Lisätiedot

Tilaajan ja toimittajan välinen yhteistyö ja toimintatavat päiväkodeissa

Tilaajan ja toimittajan välinen yhteistyö ja toimintatavat päiväkodeissa 1 (6) 3422/02.08.00/2011 Liite 5.3. Päivähoitoruokailun sisältö Päivähoitoruokailun ravitsemuksellisena ja kasvatuksellisena tavoitteena on ylläpitää ja edistää lasten hyvinvointia ja terveyttä tyydyttää

Lisätiedot

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 13 Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Helmi Risku-Norja, MTT Lakisääteinen julkinen ruokapalvelu tarjoaa vuosittain 431 miljoonaa ateriaa, mikä

Lisätiedot

Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN. 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen

Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN. 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen Osa 2: ASKELEET PAREMPAAN ARKIRUOKAAN Panosta oikeisiin asioihin, ruokavalion perusteet kuntoon Arkiruoka kuntoon mikä on oleellista

Lisätiedot

Kalaonnea! EUROOPAN YHTEISÖN OSITTAIN RAHOITTAMA KAMPANJA. Pro Kala ry www.prokala.fi

Kalaonnea! EUROOPAN YHTEISÖN OSITTAIN RAHOITTAMA KAMPANJA. Pro Kala ry www.prokala.fi Kalaonnea! EUROOPAN YHTEISÖN OSITTAIN RAHOITTAMA KAMPANJA Pro Kala ry www.prokala.fi 2 KILOHAILI SILAKKA 30-90 g Silakka ja Kilohaili 12-20 cm tärkein saaliskalamme, elää Itämeressä, sillin vähärasvaisempi

Lisätiedot

Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Seija Kurunmäki Tulevaisuustyöpaja 3.5.2012

Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Seija Kurunmäki Tulevaisuustyöpaja 3.5.2012 Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Seija Kurunmäki Tulevaisuustyöpaja 3.5.2012 Mistä voi olla ylpeä ja missä kehitettävää! Hyvät järjestelmät Pitkä ketju osataan Hygienia ja puhtaus Koulutus

Lisätiedot

Urheiluravitsemuksen perusteet / HaVe step ry 20.3.2008

Urheiluravitsemuksen perusteet / HaVe step ry 20.3.2008 1. Kehitys koostuu ns. kehityskolmiosta. Jonka osina ovat Harjoittelu, Lepo ja Ravinto. 2. Ruokailun tavoite on olla yksi luonteva osa urheilijan kokonaisuutta. Urheilijan ravitsemuksen A B C A= Arkiruokailu

Lisätiedot

KILPAILU- JA PELIREISSUT. Lapin urheiluakatemia RAVINTO

KILPAILU- JA PELIREISSUT. Lapin urheiluakatemia RAVINTO KILPAILU- JA PELIREISSUT Lapin urheiluakatemia RAVINTO Rasvat edistävät urheilijan energiansaantia, palautumista, terveyttä ja kehitystä. Niukka rasvansaanti häiritsee hormonitoimintaa. Rasvoja saa mm.

Lisätiedot

Koukun Helmen kotiateriapalvelu

Koukun Helmen kotiateriapalvelu Koukun Helmen kotiateriapalvelu Palveluksessanne! 2015 Tampereen Voimia Koukun Helmi Koukun Helmen keittiössä ammattitaitoinen henkilökuntamme valmistaa maukkaita aterioita kotiateriapalvelun asiakkaille.

Lisätiedot

torstaina 15. lokakuuta 2009 Ruokafaktat

torstaina 15. lokakuuta 2009 Ruokafaktat Ruokafaktat - 0 10 % 20 % 30 % 40 % ilmastopäästöt Sähkönkäyttö Liikenne Fossiilisten polttoaineiden käyttö Teollisuustuotanto hiilidioksidi Metsäkato Maatalous Jätteet METAANI Ruoan ILMASTOPÄÄSTÖT Kauppa

Lisätiedot

Suomalaisen marja- ja hedelmäliköörin nykytila ja tuotanto Suomessa. Sanna Lento, Hämeen ammattikorkeakoulu

Suomalaisen marja- ja hedelmäliköörin nykytila ja tuotanto Suomessa. Sanna Lento, Hämeen ammattikorkeakoulu Suomalaisen marja- ja hedelmäliköörin nykytila ja tuotanto Suomessa Sanna Lento, Hämeen ammattikorkeakoulu 7.6.2016 Nimisuojasta kilpailukykyä? Maa- ja metsätalousministeriön ja kahdeksan organisaation

Lisätiedot

Ruokaratkaisuja. Parempaa arkiruokaa vähemmällä vaivalla - PIKAOPAS. Kirsi Englund

Ruokaratkaisuja. Parempaa arkiruokaa vähemmällä vaivalla - PIKAOPAS. Kirsi Englund Ruokaratkaisuja Parempaa arkiruokaa vähemmällä vaivalla - PIKAOPAS Kirsi Englund Hyvän aterian malli Ateria on ravitsemuksellisesti laadukas, kun lautaseltasi löytyy nämä neljä osaa. Omaksu malli mieleesi,

Lisätiedot

PAINONPUDOTUSSUUNNITELMA. Tiina Lahti. Tavoitepaino: 70kg Lähtöpaino: 76,5kg Painonpudotus: 6,5kg Tavoiteajankohta: Klo 19.00 11.12.

PAINONPUDOTUSSUUNNITELMA. Tiina Lahti. Tavoitepaino: 70kg Lähtöpaino: 76,5kg Painonpudotus: 6,5kg Tavoiteajankohta: Klo 19.00 11.12. PAINONPUDOTUSSUUNNITELMA Tiina Lahti Tavoitepaino: 70kg Lähtöpaino: 76,5kg Painonpudotus: 6,5kg Tavoiteajankohta: Klo 19.00 11.12.2009 Aikaa: 11 vrk Tiistai 1.12 - Keskiviikko 9.12 Aamupaino: 76,5kg Iltapaino:

Lisätiedot

Kyllä maalla on mukavaa!

Kyllä maalla on mukavaa! Kyllä maalla on mukavaa! Kotimaan vapaa-ajan markkinat Kotimaan matkailun nykytrendit ja tulevaisuuden näkymät Jyväskylä 1.9.2016 Kimmo Aalto Toiminnanjohtaja Lomalaidun Ry 15.12.2016 kimmo.aalto@lomalaidun.fi

Lisätiedot

10 yleistä kysymystä leivästä. Jokaisella on oma näkemyksensä leivästä. Mutta perustuuko se olettamuksiin vai oikeisiin faktoihin?

10 yleistä kysymystä leivästä. Jokaisella on oma näkemyksensä leivästä. Mutta perustuuko se olettamuksiin vai oikeisiin faktoihin? 10 yleistä kysymystä leivästä Jokaisella on oma näkemyksensä leivästä. Mutta perustuuko se olettamuksiin vai oikeisiin faktoihin? Onko leipä terveellistä? Kyllä Leipä sisältää paljon hyvää kuitua, hiilihydraattia,

Lisätiedot

Tislatun alkoholijuoman vakiintuneen maantieteellisen merkinnän toimittaminen

Tislatun alkoholijuoman vakiintuneen maantieteellisen merkinnän toimittaminen Tislatun alkoholijuoman vakiintuneen maantieteellisen merkinnän toimittaminen Luonnos - Viimeksi tallentanut 22/11/2016 12:30 käyttäjä null I. TEKNINEN ASIAKIRJA 1.Nimi ja tyyppi a. Rekisteröitävä nimi

Lisätiedot

Mahdollisuuksien lähiruoka julkisissa keittiöissä

Mahdollisuuksien lähiruoka julkisissa keittiöissä Mahdollisuuksien lähiruoka julkisissa keittiöissä Anni-Mari Syväniemi, ruokakulttuuriasiamies Maaseutuyrittäjyyslinja, MTK 1 Julkiset ruokapalvelut Suomessa merkittävässä roolissa ravitsemusosaamiselle

Lisätiedot

Välipalat. Hyvä välipala on kuin ateria pienoiskoossa

Välipalat. Hyvä välipala on kuin ateria pienoiskoossa Välipalat Hyvä välipala on kuin ateria pienoiskoossa Kotitehtävien tarkistus Keskustele parisi kanssa Mitä mainoksia löysit? Mitä ne lupaavat? Pitävätkö lupaukset? Mitä tiedät..? Millainen on hyvä välipala?

Lisätiedot

Toteutuvatko suolasuositukset joukkoruokailussa? 8.2.2011 www.sodexo.fi Sodexo - Jokaisesta päivästä parempi Sodexo edistää omalta osaltaan suomalaisten terveyttä Annamme asiakkaille mahdollisuuden syödä

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

TerveysInfo. Erityistä ruokaa : opettajan materiaali Oppaan tarkoituksena on tarjota tieto ja taitopaketti erityisruokavaliota noudattaville.

TerveysInfo. Erityistä ruokaa : opettajan materiaali Oppaan tarkoituksena on tarjota tieto ja taitopaketti erityisruokavaliota noudattaville. TerveysInfo Diabetes ja keliakia: ruokaopas Opas kertoo käytännönläheisesti diabetes ja keliakiaruokavalioiden yhdistämisestä. Se sisältää mm. useita erilaisia raaka aine ja tuotetaulukoita, jotka auttavat

Lisätiedot

Ikäihmisen ravitsemus

Ikäihmisen ravitsemus Ikäihmisen ravitsemus Ravitsemusterapeutti Nea Kurvinen Ravitsemusterapia Balans www.ravitsemusbalans.fi Puh. 044 2525 311, nea.kurvinen@ravitsemusbalans.fi Mitä muutoksia ikä voi tuoda syömiseen? Nälän

Lisätiedot

SINIVALKOINEN JALANJÄLKI

SINIVALKOINEN JALANJÄLKI SINIVALKOINEN JALANJÄLKI Kampanjatutkimus 9..06 Tutkimuksen käytännön toteuttaja: Taloustutkimus Oy Marko Perälahti Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää suomalaisuuden ja paikallisuuden

Lisätiedot

Ruokaa Sydänystävälle!

Ruokaa Sydänystävälle! Ruokaa Sydänystävälle! Hyvän olon ruoka? Hyvää oloa tukee ruokavalio, jossa kiinnitetään huomiota erityisesti: kasvisten, marjojen ja hedelmien käyttöön, täysjyväviljavalmisteiden käyttöön, rasvan ja hiilihydraattien

Lisätiedot

Neuvokas perhe. Ideoita lapsiperheen arkeen: Syöminen, liikkuminen ja ruutuaika

Neuvokas perhe. Ideoita lapsiperheen arkeen: Syöminen, liikkuminen ja ruutuaika Neuvokas perhe Ideoita lapsiperheen arkeen: Syöminen, liikkuminen ja ruutuaika Sisältö: Ruoka ja syöminen lapsiperheessä. Liikkuminen lapsiperheessä. Ruutuaika ja sen mukanaan tuomat haasteet. Lapset opettelevat

Lisätiedot

Muuttuva ruokakulttuuri ja kuluttajien valinnat Ruokahuolto ja ruokaturva haavoittuvassa yhteiskunnassa Varautumisen IV opintopäivät,

Muuttuva ruokakulttuuri ja kuluttajien valinnat Ruokahuolto ja ruokaturva haavoittuvassa yhteiskunnassa Varautumisen IV opintopäivät, Muuttuva ruokakulttuuri ja kuluttajien valinnat Ruokahuolto ja ruokaturva haavoittuvassa yhteiskunnassa Varautumisen IV opintopäivät, 12.10.2016 Markkinointi- ja viestintäpäällikkö Minna Asunmaa, Ruokatieto

Lisätiedot

Kouluruokailun tyytyväisyyskysely Joulukuu 2015

Kouluruokailun tyytyväisyyskysely Joulukuu 2015 Kouluruokailun tyytyväisyyskysely 2015 Joulukuu 2015 Vastaajien ikä ja sukupuoli Ikä Sukupuoli 7-12 vuotta 26,59% 13-18 vuotta 63,62% yli 18 vuotta 9,79% tyttö 58,93% poika 41,07% 2 Missä koulussa ruokailet?

Lisätiedot

Alle 1-vuotiaan ruokailu

Alle 1-vuotiaan ruokailu SYÖDÄÄN YHDESSÄ Alle 1-vuotiaan ruokailu Ruokasuositukset lapsiperheille 2016 SYÖDÄÄN YHDESSÄ Lapsen ensimmäinen ruokavuosi rakentaa pohjaa monipuolisille ja terveellisille ruokatottumuksille. Lapsen myötä

Lisätiedot

Transmission of an established geographical indication of spirit drinks

Transmission of an established geographical indication of spirit drinks Transmission of an established geographical indication of spirit drinks I. TEKNINEN ASIAKIRJA 1.Nimi ja tyyppi a. Rekisteröitävä nimi / rekisteröitävät nimet Suomalainen Vodka (fi) Finsk Vodka (sv) Vodka

Lisätiedot

Kalan hyppy tulevaisuuteen mistä lisa arvoa alihyo dynnetyille kaloille? Anu Hopia Turun yliopisto Blå bioekonomi Sininen biotalous 27.10.

Kalan hyppy tulevaisuuteen mistä lisa arvoa alihyo dynnetyille kaloille? Anu Hopia Turun yliopisto Blå bioekonomi Sininen biotalous 27.10. Kalan hyppy tulevaisuuteen mistä lisa arvoa alihyo dynnetyille kaloille? Anu Hopia Turun yliopisto Blå bioekonomi Sininen biotalous 27.10.2015, Vaasa JÄRKIKALAA ON JO TARJOLLA KEHITTYVÄ ELINTARVIKE 2/2014

Lisätiedot

Maittavan lihaisat. Jahti&Vahti -koiranruoat

Maittavan lihaisat. Jahti&Vahti -koiranruoat Maittavan lihaisat Jahti&Vahti -koiranruoat Täysravinto paljon liikkuville koirille 32% Premium-luokan ruokaa koirallesi Suositut, nyt koostumukseltaan entistäkin lihaisemmat, Jahti&Vahti -koiranruoat

Lisätiedot

JUUSTOT JA VIINIT. Jouluisina tunnelmantekijöinä

JUUSTOT JA VIINIT. Jouluisina tunnelmantekijöinä Jouluisina tunnelmantekijöinä JUUSTOT JA VIINIT Sielukkaimmillaan kaikki juustot ovat huoneenlämpöisinä, täyteen aromiinsa puhjenneina. Kun tarjolle asetellaan pelkkää juustoa lisäkkeineen, voi kaikkien

Lisätiedot

Kunnon välipala korvaa napostelun

Kunnon välipala korvaa napostelun Puhtia työpäivään tai talvilomalle: Kunnon välipala korvaa napostelun Kunnon välipala on napostelua ja nopeaa sokeritankkausta parempi vaihtoehto, sillä se säätää verensokerin sopivalle tasolle, parantaa

Lisätiedot

Kotitehtävän tarkastus

Kotitehtävän tarkastus Kotitehtävän tarkastus Tarkistetaan edellisen tunnin kotitehtävä Kuidun saanti Ruuanvalmistus Tehtävä Keskustele parisi kanssa Kuka teidän perheessä kokkaa yleensä? Kuka päättää mitä syödään? Onko ruoka

Lisätiedot

Maistuvaa kotiruokaa vinkit arkipöytään

Maistuvaa kotiruokaa vinkit arkipöytään Maistuvaa kotiruokaa vinkit arkipöytään 1 Sisältö Kotiruoka-aterioiden suunnittelu Sarjatyö Pakastetaikinoiden, raaka- ja kypsäpakasteiden monipuolinen hyödyntäminen 1 3 Aterioiden suunnittelu Varmistaa

Lisätiedot

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA Ruoka vaikuttaa monella tapaa toimintakykyysi: päivittäisistä toiminnoista, kotitöistä ja liikkumisesta suoriutumiseen muistiin, oppimiseen ja tarkkaavaisuuteen elämänhallintaan

Lisätiedot

Sisällys. 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin...

Sisällys. 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin... Sisällys Esipuhe...11 Kirjoittajat... 15 1 Aamu... 17 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin... 17 Mitä unen aikana tapahtuu?...18

Lisätiedot

Monipuolinen valikoima arkeen ja juhlaan!

Monipuolinen valikoima arkeen ja juhlaan! Monipuolinen valikoima arkeen ja juhlaan! Asiakastaan arvostava ELINTARVIKETUKKU Elintarviketukku Rikainen Oy on tamperelainen täyden palvelun tukkuliike. Tarjoamme alueen asiakkaille, kuten lounaspaikoille,

Lisätiedot

HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO

HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO Sivu 1 HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO TUTKINNON OSA: LOUNASRUOKIEN VALMISTUS Sivu 2 LOUNASRUOKIEN VALMISTUS Tutkinnon suorittaja Tutkintotilaisuuden paikka Tutkintotilaisuuden aika

Lisätiedot

Liha muuntuu moneksi ruoaksi arkeen ja juhlaan

Liha muuntuu moneksi ruoaksi arkeen ja juhlaan Liha muuntuu moneksi ruoaksi arkeen ja juhlaan Liha kuuluu suomalaisen ruokavalion perusraaka-aineisiin ja sen kulutus onkin kolminkertaistunut verrattuna kuuden vuosikymmenen takaiseen aikaan. Liha on

Lisätiedot

Ratkaisuja arkiruokaan

Ratkaisuja arkiruokaan Ratkaisuja arkiruokaan Parempaa arkiruokaa vähemmällä vaivalla Kirsi Englund Hyvän aterian malli Ateria on ravitsemuksellisesti laadukas, kun lautaseltasi löytyy nämä neljä osaa. Omaksu malli mieleesi,

Lisätiedot

AITOJEN MAKUJEN KESÄLISTA

AITOJEN MAKUJEN KESÄLISTA AITOJEN MAKUJEN KESÄLISTA AIDOISTA RAAKA-AINEISTA KÄSIN TEHTYNÄ. RAKKAUDESTA RUOKAAN. Tervetuloa Wanha Makasiini Bistroon! Tervetuloa Wanha Makasiini Bistroon viihtymään ja nauttimaan keittiömme antimista.

Lisätiedot

emmi-liia SjöhoL m Upeita maku ja gluteenittomis ta raaka-aineis ta viljaton kattaus atena

emmi-liia SjöhoL m Upeita maku ja gluteenittomis ta raaka-aineis ta viljaton kattaus atena emmi-liia SjöhoL m viljaton kattaus Upeita maku ja gluteenittomis ta raaka-aineis ta atena KATEGORIA sisällys lukijalle 7 ainekset 11 ensimmäinen painos, 2015 aamulla 19 teksti ja kuvat emmi-liia sjöholm

Lisätiedot

Sydänmerkki kertoo terveellisemmistä ruokavalinnoista

Sydänmerkki kertoo terveellisemmistä ruokavalinnoista Sydänmerkki kertoo terveellisemmistä ruokavalinnoista Sydänmerkki auttaa kuluttajaa Ainoa ravitsemuslaadusta kertova symboli Kuluttajille ruoan terveellisyys on tärkeää, mutta terveellisesti syöminen on

Lisätiedot

Suomalaisten keittiöissä pilaantuu eniten vihanneksia ja juureksia, noin 22 miljoonaa kiloa vuodessa.

Suomalaisten keittiöissä pilaantuu eniten vihanneksia ja juureksia, noin 22 miljoonaa kiloa vuodessa. maanantai Faktaa ruokahävikistä Suomessa Suomessa heitetään henkilöä kohden 24 kiloa eli 125 euron edestä ruokaa roskiin joka vuosi. Määrä vastaa noin kuutta prosenttia kaikesta kuluttajien ostamasta ruoasta.

Lisätiedot

Ikäihmisten ravitsemus ja ruokapalvelut

Ikäihmisten ravitsemus ja ruokapalvelut Ikäihmisten ravitsemus ja ruokapalvelut Ikäihmisten ravitsemus Ravintoaineiden tarve ei vähene iän myötä, vaikka kehon koostumus muuttuu ja energiantarve vähenee. Syömällä säännöllisesti kunnon ruokaa

Lisätiedot

Kaupan näkemykset luomun mahdollisuuksista

Kaupan näkemykset luomun mahdollisuuksista 9.1.2013 Päivittäistavarakaupan ketjuohjaus 1 Kaupan näkemykset luomun mahdollisuuksista Jussi Kaartinen Market- ja tavaratalokaupan toimialajohtaja, Satakunnan Osuuskauppa Luomu vastaa useisiin kuluttajatrendeihin

Lisätiedot

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA Ruoka vaikuttaa monella tapaa toimintakykyysi: päivittäisistä toiminnoista, kotitöistä ja liikkumisesta suoriutumiseen muistiin, oppimiseen ja tarkkaavaisuuteen elämänhallintaan

Lisätiedot

Hyvät eväät läpi lapsuuden

Hyvät eväät läpi lapsuuden Hyvät eväät läpi lapsuuden 1 ILTAPALA Taikasanoina monipuolisuus ja säännöllisyys Monipuolinen ruokavalio ja säännölliset ruokaajat tarjoavat lapselle sopivasti energiaa ja ravintoaineita kasvun ja kehittymisen

Lisätiedot

Painonhallinnan perusteet. Valio Oy

Painonhallinnan perusteet. Valio Oy Painonhallinnan perusteet. Painonhallinta onnistuu Painonhallinnan periaate on yksinkertainen: paino tippuu, jos syö vähemmän kuin kuluttaa. Käytännössä onnistuminen vaatii suunnittelua ja sitoutumista

Lisätiedot

Luomua käytettäisiin, jos siihen olisi varaa Luomun päättäjäkyselyn tuloksia

Luomua käytettäisiin, jos siihen olisi varaa Luomun päättäjäkyselyn tuloksia Luomua käytettäisiin, jos siihen olisi varaa Luomun päättäjäkyselyn tuloksia LÄHELTÄ JA LUOMUA, Seinäjoki 30.11.2016 Projektipäällikkö Leena Viitaharju 2.12.2016 1 Esityksen sisältö: Taustaa: Luomun käyttö

Lisätiedot

Hei, mulla on nälkä, mennäänkö täältä ravintolaan syömään.

Hei, mulla on nälkä, mennäänkö täältä ravintolaan syömään. , ja Ravintolassa mohammed Hei, mulla on nälkä, mennäänkö täältä ravintolaan syömään. Ok On hyvä idea, mitä sinä ajattelet? Minä tiedän yhden thai-ravintolan Kemissä, siellä on herkullista ruokaa. Haluatko,

Lisätiedot

Ravitsemus, terveys ja työ kuinka jaksaa paremmin arjessa?

Ravitsemus, terveys ja työ kuinka jaksaa paremmin arjessa? Ravitsemus, terveys ja työ kuinka jaksaa paremmin arjessa? Liikettä Lahden alueen yrittäjille 26.5.2016 Laura Manner, ETM Ravitsemusasiantuntija Terveurheilija.fi 1 Luennon sisältö Ravitsemus osana terveyttä

Lisätiedot

Hyvän ateriarytmin sovittaminen harjoitusrytmiin. Sanni Virta ja Liisa-Maija Rautio

Hyvän ateriarytmin sovittaminen harjoitusrytmiin. Sanni Virta ja Liisa-Maija Rautio Hyvän ateriarytmin sovittaminen harjoitusrytmiin Ravintoasioissa urheilijoilla on usein eniten parantamisen varaa. Erityisesti arkisyömiseen tulisi panostaa Urheilijan fyysinen kehitys tapahtuu arkisen

Lisätiedot

Ruokamaa Pohjanmaaseminaari. - Matriket Österbottenseminarium

Ruokamaa Pohjanmaaseminaari. - Matriket Österbottenseminarium Ruokamaa Pohjanmaaseminaari - Matriket Österbottenseminarium ruokakulttuuriasiamies/ ombusdsman för matkultur Anni-Mari Syväniemi Maaseutuyrittäjyyyslinja/ 1 Ruoka ei ratkaise kaikkea, mutta ilman ruokaa

Lisätiedot

Sydäntä keventävää asiaa

Sydäntä keventävää asiaa Sydäntä keventävää asiaa Kolesterolia kannattaa alentaa aktiivisesti Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolesterolipitoisuus 1. Kun veressä on liikaa kolesterolia, sitä alkaa

Lisätiedot

KAUPPASI PARAS KALAKAVERI

KAUPPASI PARAS KALAKAVERI KAUPPASI PARAS KALAKAVERI www.jokisenevaat.fi JOKISEN EVÄÄT ON LUOTETTAVA KUMPPANI KALATISKISI HOVIHANKKIJAKSI Yhteistyö kanssamme tarjoaa sinulle suuren määrän etuja ja palveluja, jotka helpottavat työtäsi

Lisätiedot

Juusto maistuu leivän päällä ja antaa makua ruokiin. 23 089 Emmiry 28 %, 6 x 750 g Arla Ingman. 23 170 Emmental violetti, 4 x 1 kg Valio

Juusto maistuu leivän päällä ja antaa makua ruokiin. 23 089 Emmiry 28 %, 6 x 750 g Arla Ingman. 23 170 Emmental violetti, 4 x 1 kg Valio Juusto maistuu leivän päällä ja antaa makua ruokiin 23 170 Emmental violetti, 4 x 1 kg 23 089 Emmiry 28 %, 6 x 750 g 23 062 Polar 15, 4 x1 kg 23 181 Emmental punaleima, 10 x 150 g 23 155 Emmental punaleima,

Lisätiedot

SYDÄNTÄ. keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen

SYDÄNTÄ. keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen SYDÄNTÄ keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen Kolesterolia kannattaa ALENTAA AKTIIVISESTI Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolesterolipitoisuus

Lisätiedot

Pärjääminen päivästä toiseen. 50 avioliittovuoden jälkeen ei voisi muuta tehdä kuin hoitaa hänet. - Omaishoitaja Päijät-Hämeestä -

Pärjääminen päivästä toiseen. 50 avioliittovuoden jälkeen ei voisi muuta tehdä kuin hoitaa hänet. - Omaishoitaja Päijät-Hämeestä - Etenevien muistisairauksien oireisiin kuuluu muistivaikeuksien lisäksi heikentyminen muillakin toimintakyvyn osa-alueilla. Läheisesi toimintakyvyn heikentymistä voidaan hidastaa monin keinoin, esimerkiksi

Lisätiedot

Saimaan sampanjabaari

Saimaan sampanjabaari e l l a m o l Kesä nnaan Savonli Saimaan sampanjabaari Sisällys Pääkirjoitus Minulle paras hetki Savonlinnan alkukesässä on se, kun keskustan lukuisat terassiravintolat avaavat pitkän talven jälkeen ovensa.

Lisätiedot

Syökää porkkanaa! Mikä akka asuu pellossa? Palsternakka. Miksi maanviljelijä ajaa jyrällä perunamaalla? Mikä kaali voi syödä sinut?

Syökää porkkanaa! Mikä akka asuu pellossa? Palsternakka. Miksi maanviljelijä ajaa jyrällä perunamaalla? Mikä kaali voi syödä sinut? Syökää porkkanaa! Mikä akka asuu pellossa? Palsternakka Mikä on oranssi kana? Porkkana Mistä kalasta saa kasviskiusausta? Ruokalasta Mikä kaali voi syödä sinut? Shakaali Mitä pitsaa voi kasvattaa puutarhassa?

Lisätiedot

Ravinto-opas Vihjeitä viisaisiin valintoihin

Ravinto-opas Vihjeitä viisaisiin valintoihin Ravinto-opas Vihjeitä viisaisiin valintoihin Ruokapyramidi Alaosassa olevat ruokaaineet muodostavat päivittäisen ruokavalion perustan Hedelmät ja vihannekset Viljavalmisteet Huipulla olevia ruokaaineita

Lisätiedot

Kouvolan seudun ABC-asemat

Kouvolan seudun ABC-asemat Nykyään ABC on S-ryhmän ketju, joka on sekä matkailijan viihtyisä taukopaikka että lähiseudun asukkaan päivittäisiä palveluja tarjoava palvelukeskus. ABC-ketjuun kuuluu ABC-palveluasemia, ABC-automaattiasemia

Lisätiedot

Ruoan ecodesign matka ekotuotteistamisen markkinoinnin maailmaan

Ruoan ecodesign matka ekotuotteistamisen markkinoinnin maailmaan Liite 19.12.2005 62. vuosikerta Numero 4 Sivu 16 Ruoan ecodesign matka ekotuotteistamisen markkinoinnin maailmaan Maarit Pallari, MTT Muotoilun juuret istuvat yhtä tukevasti kulttuurissamme kuin puikulaperunan

Lisätiedot

Intialainen kasvisruokakurssi Tuohikodossa 2.2.2013 vetäjänä Vijay

Intialainen kasvisruokakurssi Tuohikodossa 2.2.2013 vetäjänä Vijay Intialainen kasvisruokakurssi Tuohikodossa 2.2.2013 vetäjänä Vijay Alla on kuvia, mitä kaikkea (mausteita, raaka-aineita, työvaiheita ja astioita) kuuluu intialaiseen ruuanlaittoon. Aivan aluksi joimme

Lisätiedot

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa?

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? -Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomessa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Kouvola, 5.4.2016 9.10.2013

Lisätiedot

Diabeetikon ruokailu sairaalassa

Diabeetikon ruokailu sairaalassa Diabeetikon ruokailu sairaalassa { Ravitsemusterapeutti Roope Mäkelä Satks Ruokavaliosuositus Diabeetikoille suositellaan samanlaista ruokaa kuin koko väestölle Ravitsemushoito on oleellinen osa diabeteksen

Lisätiedot

Ravintola Maikrahvin ryhmämenut 2016

Ravintola Maikrahvin ryhmämenut 2016 Ravintola Maikrahvin ryhmämenut 2016 Maikrahvin juhlaillalliset Korkea-arvoisten raatimiesten muhkea pitopöytä Suurkillan juhla-ateria Toukokreivin erikoissyöminki Mustapäiden veljeskunnan arki-illallinen

Lisätiedot

Raision kaupunki - Kouluruokailun asiakastyytyväisyyskysely Toukokuu 2016 / Sari Koski, Anne Haapanen

Raision kaupunki - Kouluruokailun asiakastyytyväisyyskysely Toukokuu 2016 / Sari Koski, Anne Haapanen Raision kaupunki - ruokailun asiakastyytyväisyyskysely Toukokuu / Sari Koski, Anne Haapanen Raision kaupunki ruokailun asiakastyytyväisyyskysely Sisältö Johdanto ja taustatiedot Yhteenveto Vertailuaineisto

Lisätiedot

Iloista joulua kaikille! Ystävällisin terveisin, Isabella Asplund, Köttdisken Malax AB. tel.

Iloista joulua kaikille! Ystävällisin terveisin, Isabella Asplund, Köttdisken Malax AB.  tel. Erilaiset herkut ovat erinomaiset joululahjat kaikille ihmisille. Tarjoamme viisi eri joulukasseja, joissa on sekä makeita että suolaisia herkkuja. Kaikissa joulukasseissa on lähituotetut herkut. 1. Makea

Lisätiedot

Johdatus aisteihin. Tunti 1

Johdatus aisteihin. Tunti 1 Johdatus aisteihin Tunti 1 MIKÄ ON SAPERE? (tämä vain opettajalle tiedoksi) Sapere on latinaa ja tarkoittaa maistella, tuntea Sapere on ravitsemuskasvatusta, jossa ruokaa käsitellään aistien näkökulmasta

Lisätiedot

SALPA NESTETASAPAINO- JA RUOKALUENTO

SALPA NESTETASAPAINO- JA RUOKALUENTO SALPA NESTETASAPAINO- JA RUOKALUENTO Nyrkkisäännöt päivittäiseen nesteytykseen ovat: juodaan jokaisen aterian yhteydessä vettä ja muita juomia 2-3 lasillista riippuen nesteen tarpeesta kuumissa olosuhteissa

Lisätiedot

Urheilijan ravitsemus

Urheilijan ravitsemus Ravinto Kehitys kolmio Urheilijan ravitsemus A. ARKIRUOKAILU KUNTOON rytmiä ja laatua päivän aterioihin B. RIITTÄVÄ JUOMINEN Vesi C. TURNAUKSET / PITKÄT PELI REISSUT eväät juomiset D. ASENNE syömisellä

Lisätiedot

Tervetuloa Wanha Makasiini Bistroon!

Tervetuloa Wanha Makasiini Bistroon! Tervetuloa Wanha Makasiini Bistroon! Tervetuloa Wanha Makasiini Bistroon viihtymään ja nauttimaan keittiömme antimista. Kaikki annoksemme valmistetaan ammattitaidolla tarkoin valikoiduista tuoreista raaka-aineista

Lisätiedot

Luomu keittiöissä. Luomuruokaseminaari Mikkeli

Luomu keittiöissä. Luomuruokaseminaari Mikkeli Luomu keittiöissä Luomuruokaseminaari 15.11.2016 Mikkeli Savon koulutuskuntayhtymän asiantuntijayksikkö Edistää kestävän ruokaketjun toteuttamista julkisissa ruokapalveluissa, mm. lähi- ja luomuruoan käytön

Lisätiedot

Hoitokodin asukkaan haastattelulomake (CHResidentINT3)

Hoitokodin asukkaan haastattelulomake (CHResidentINT3) A. Mahdollisuus vaikuttaa päivittäiseen elämään Tuntuuko sinusta, että pystyt vaikuttamaan päivittäiseen elämääsi? Mahdollisuudella vaikuttaa päivittäiseen elämään tarkoitetaan, että voit tehdä asioita

Lisätiedot

Makuaakkoset-diplomi päiväkotiruokailuun

Makuaakkoset-diplomi päiväkotiruokailuun Makuaakkoset-diplomi päiväkotiruokailuun Makuaakkoset-diplomi on päiväkodeille myönnettävä tunnustus ravitsemuksellisesti, kasvatuksellisesti ja ekologisesti kestävän päiväkotiruokailun edistämisestä.

Lisätiedot

Espoo Catering -liikelaitos Kohokohtia arjesta juhlaan

Espoo Catering -liikelaitos Kohokohtia arjesta juhlaan Espoo Catering -liikelaitos Kohokohtia arjesta juhlaan Haluamme palvella asiakkaitamme Espoo Catering -liikelaitos järjestää Espoon kaupungin ateriapalvelut. Palveluhenkiset alan ammattilaiset tuottavat

Lisätiedot

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 25.10.2011 Janne Rautiainen TH11K Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 2 / 7 5.9.2012 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Ensimmäinen ohjauskerta... 4 2.1 Ravintoanamneesi... 4 2.2

Lisätiedot

Ruokatrendit 2014. Tuomo Tupasela, 22.5.2015, Hämeenlinna

Ruokatrendit 2014. Tuomo Tupasela, 22.5.2015, Hämeenlinna Ruokatrendit 2014 Tuomo Tupasela, 22.5.2015, Hämeenlinna Sisältö MTT Biotekniikka- ja elintarviketutkimus BIP/BMO tiimien EU-hankkeet Food Navigator Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 20.5.2014

Lisätiedot

Oppilaiden Vastanneita Vastaus-% Oppilaat 4. - 9.lk 570 108 18,9 % Vanhemmat 1061 33 3,1 %

Oppilaiden Vastanneita Vastaus-% Oppilaat 4. - 9.lk 570 108 18,9 % Vanhemmat 1061 33 3,1 % Oppilaiden lkm Vastanneita Vastaus-% Oppilaat 4. - 9.lk 570 108 18,9 % 1061 33 3,1 % Muu Oppilaan tausta ei ole taakka Vähemmistökulttuurien tuntemus Oman kulttuurin arvostaminen Yhteisen päätöksenteon

Lisätiedot

Menu Kapakkaa ja kulttuuria jo vuodesta 1912.

Menu Kapakkaa ja kulttuuria jo vuodesta 1912. Menu Tervetuoa Ravintoa Tiikkaan, tampereaiseen eävään eendaan Hämeensian kupeeseen. Jos Tammerkoski osaisi puhua, siä oisi varmasti monia tarinoita kerrottavanaan kuttuurikapakan vaiheista ja tunnemista

Lisätiedot

SINIVALKOINEN JALANJÄLKI

SINIVALKOINEN JALANJÄLKI SINIVALKOINEN JALANJÄLKI Kampanjatutkimus 9..06 Tutkimuksen käytännön toteuttaja: Taloustutkimus Oy Marko Perälahti Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää suomalaisuuden ja paikallisuuden

Lisätiedot

Kolmen ruokalajin buffetit

Kolmen ruokalajin buffetit Buffet 2016 Kolmen ruokalajin buffetit BUFFET AALTO talon leipää ja yrttilevitettä (L) savumuikkumoussea saaristolaisleivällä (VL) jokirapu-caesarsalaattia (L) tortelliini-kanasalaattia buffalomozzarellaa

Lisätiedot

Nuoren urheilijan ravitsemus arjessa. Lauttasaaren yhteiskoulu, Mari Lahti, Ravitsemusasiantuntija ja -valmentaja, ETK

Nuoren urheilijan ravitsemus arjessa. Lauttasaaren yhteiskoulu, Mari Lahti, Ravitsemusasiantuntija ja -valmentaja, ETK Nuoren urheilijan ravitsemus arjessa Lauttasaaren yhteiskoulu, 27.9.2016 Mari Lahti, Ravitsemusasiantuntija ja -valmentaja, ETK Urheilijaksi kasvaminen - Kehityksen kolmio Ravinnon merkitys nuorelle urheilijalle

Lisätiedot