Maa- ja metsätalousministeriön ja maaseudun neuvontajärjestöjen välinen tulossopimus

Transkriptio

1 Maa- ja metsätalousministeriön ja maaseudun neuvontajärjestöjen välinen tulossopimus M173827

2 SISÄLLYSLUETTELO Sisältö 1. MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN TOIMIALAN JA HALLINNONALAN SEKÄ MAASEUDUN NEUVONTAJÄRJESTÖJEN TAVOITELINJAUKSET Maaseudun neuvontajärjestöjen toimintaan liittyvä yhteiskunnallinen vaikuttavuus (TAE 2015) Toiminnallinen tuloksellisuus Voimavarojen hallinta (MMM 2015) Maaseudun neuvontajärjestöjen tehtävät ja tahtotila MAASEUDUN NEUVONTAJÄRJESTÖJEN VUODEN 2015 TULOSTAVOITTEET JA ALUSTAVAT TAVOITTEET VUOSILLE Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet Voimavarojen hallinnan tavoitteet SEURANTA JA RAPORTOINTI LIITE 1: Tulostavoitteiden toteuttamista tukevat suoritteet, niiden aikataulutus sekä tunnusluvut ja laskelmat LIITE 2: Maaseudun neuvontajärjestöjen perustehtäviin vaikuttavan toimintaympäristön kuvaus

3 1. MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN TOIMIALAN JA HALLINNONALAN SEKÄ MAASEUDUN NEUVONTAJÄRJESTÖJEN TAVOITELINJAUKSET 1.1 Maaseudun neuvontajärjestöjen toimintaan liittyvä yhteiskunnallinen vaikuttavuus (TAE 2015) Maaseudun kehittäminen sekä maa- ja elintarviketalous 1. Vahvistetaan maaseudun elinvoimaisuutta ja monipuolista yrittäjyyttä 2. Edistetään maatalouden rakenne- ja tuottavuuskehitystä. 3. Parannetaan maataloustuotannon kannattavuutta ja kilpailukykyä sekä ruuan alkutuotannon ja jalostuksen toimintaedellytyksiä 4. edistetään ruokapolitiikkaa sekä ruokaketjun vastuullisuutta 5. Vähennetään maataloustuotannon ravinnekuormitusta ja kasvihuonekaasupäästöjä 6. Turvataan ihmisten, eläinten ja kasvien terveyttä sekä eläinten hyvinvointia Nämä vaikuttavuustavoitteet ovat voimassa maaseudun neuvontajärjestöjen valtionaputoiminnassa myös vuosina ellei toimintaympäristössä tapahdu sellaisia muutoksia, että tavoitteita on syytä tarkistaa. 1.2 Toiminnallinen tuloksellisuus Lisätään neuvontajärjestöjen sisäistä ja neuvonnan ja tutkimuksen välistä yhteistyötä 1.3 Voimavarojen hallinta (MMM 2015) Uusien valtiontuen suuntaviivojen ehdot neuvonnan julkiselle tukemiselle (koskevat sekä valtionapuista neuvontaa että Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman mukaista neuvontaa) Neuvontapalveluihin tarkoitettu tuki on perussopimuksen mukaisesti sisämarkkinoille soveltuvaa, jos se täyttää seuraavat edellytykset: - Tuella autetaan maatalousalalla toimivia yrityksiä ja nuoria viljelijöitä hyödyntämään neuvontapalveluja tilansa tai investointinsa taloudellisen ja ympäristötehokkuuden parantamisessa sekä niiden ilmastoystävällisyyden ja ilmastonmuutoksen kestävyyden parantamisessa. 3

4 - neuvonnan on liityttävä ainakin yhteen asetuksen (EU) N:o 1305/ artiklan mukaiseen maaseudun kehittämistä koskevaan unionin prioriteettiin, ja sen on katettava vähintään yksi seuraavista: a) asetuksen (EU) N:o 1306/2013 VI osaston I luvussa säädetystä lakisääteisestä hoitovaatimuksesta tai hyvää maatalous- ja ympäristökuntoa koskevasta toimenpidevaatimuksesta johtuvat velvoitteet; - tarvittaessa asetuksen (EU) N:o 1307/2013 III osaston 3 luvun mukaiset ilmaston ja ympäristön kannalta suotuisat maatalouskäytännöt ja mainitun asetuksen 4 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettu maatalousmaan säilyttäminen; - toimenpiteet, joilla pyritään nykyaikaistamiseen, kilpailukyvyn kasvattamiseen, alakohtaiseen yhdentämiseen, innovointiin, markkinasuuntautuneisuuteen sekä yrittäjyyden edistämiseen; - vaatimukset, jotka jäsenvaltiot ovat määrittäneet yhteisön vesipolitiikan puitteista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/60/EY 11 artiklan 3 kohdan täytäntöönpanemiseksi; - vaatimukset, jotka jäsenvaltiot ovat määrittäneet Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1107/2009 (1) 55 artiklan täytäntöönpanemiseksi, ja erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/128/EY (2) 14 artiklassa tarkoitetun integroidun torjunnan yleisten periaatteiden noudattaminen; - tarvittaessa työturvallisuusvaatimukset tai maatilaan liittyvät turvallisuusvaatimukset; - ensimmäistä kertaa alalle ryhtyville nuorille viljelijöille annettava erityisneuvonta, mukaan lukien taloudellisesti ja ympäristön kannalta kestävää kehitystä koskeva neuvonta. Neuvonta voi myös kattaa muita kysymyksiä, jotka liittyvät ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen, luonnon monimuotoisuuteen ja vesien suojeluun, tai jotka liittyvät maatilojen taloudelliseen tilanteeseen ja ympäristönsuojelun tasoon, mukaan lukien kilpailukykyyn liittyvät näkökohdat. Siihen voi sisältyä neuvonta lyhyiden toimitusketjujen, luonnonmukaisen maatalouden ja kotieläintalouden terveysnäkökohtien kehittämiseksi. Tuki on maksettava neuvontapalvelun tarjoajalle. Neuvontapalveluja antamaan valituilla yksiköillä on oltava tarkoituksenmukaiset resurssit eli säännöllisesti koulutettavaa ja pätevää henkilöstöä sekä neuvontakokemusta, ja niiden neuvontatoiminnan on oltava luotettavaa niillä aloilla, joilla ne antavat neuvontaa. Neuvoja antaessaan neuvontapalvelun tarjoajan on noudatettava asetuksen (EU) N:o 1306/ artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja salassapitovelvollisuuksia. Kaikilla kyseisen alueen tukikelpoisilla yrityksillä on oltava mahdollisuus saada tätä tukea objektiivisesti määriteltyjen edellytysten perusteella. Jos neuvontapalvelun tarjoajat ovat tuottajaryhmiä ja -organisaatiota, ryhmän tai organisaation jäsenyys ei saa olla edellytyksenä palvelujen saamiselle. Muiden kuin ryhmän jäsenten osallistuminen ryhmän tai organisaation hallinnollisiin kustannuksiin on rajoitettava neuvontapalvelun tarjoamisesta aiheutuviin kustannuksiin. Tuki saa olla enintään euroa annettua neuvontaa kohti Manner-Suomen maaseudun kehittämiohjelman mukainen neuvonta Maaseutuohjelman mukainen neuvonta liittyy läheisesti EU:n yhteisen maatalouspolitiikkaan. Sen tavoitteena on vastata viljelijöiden kokemaan neuvontatarpeeseen unionin yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteiden edistämiseksi ja maaseudun kehittämisohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi. Neuvonta edistää ohjelman toimenpiteiden toteuttamisen laatua parantaessaan viljelijän 4

5 osaamista siinä, mitä toimenpiteiden ja täydentävien ehtojen velvoitteet tarkoittavat käytännön toiminnassa. Neuvonnalla voidaan edistää vaatimusten ymmärtämistä ja noudattamista, jolloin se vähentää viljelijöiden epävarmuutta ja epätietoisuutta moninaisten ehtojen vaatimuksista. Neuvonnan avulla voidaan hälventää valvonnan pelkoa sekä vähentää sanktioriskiä. Neuvonnan avulla viljelijä voi saada asiantuntijanäkemystä mahdollisimman tehokkaiden keinojen valitsemiseksi ympäristönsuojeluun ja hoitoon Neuvonnalla voidaan tehostaa ympäristökorvauksen ravinteiden tasapainoisen käytön vaikuttavuutta Tavoitteena on myös parantaa viljelijän osaamista elintarvikkeiden ja rehujen turvallisuuteen liittyvillä täydentävien ehtojen osa-alueilla. Kasvinsuojelussa tavoitteena on parantaa viljelijöiden kasvinsuojeluosaamista ja integroidun torjunnan yleisten periaatteiden sisäistämistä Neuvonnalla vastataan myös suorien tukien täydentävien ehtojen ja viherryttämisen neuvontatarpeisiin Lisäksi luomu, tuotantoeläinten hyvinvointi ja terveydenhoito. Ohjelman mukainen neuvonta vaikuttaa ensisijaisesti seuraaviin kohdealoihin: - Alkutuottajien kilpailukyvyn parantaminen - Biologisen monimuotoisuuden, mukaan luettuina arvokkaan maataloustuotannon sekä Euroopan maisemien tilan ennallistaminen, säilyttäminen ja parantaminen. - Vesien käytön hallinnan edistäminen, - Maaperän eroosion torjuminen ja maaperän hoidon parantaminen; - Maatalouden ja elintarvikejalostuksen energiatehokkuuden lisääminen; - Uusiutuvien energialähteiden sekä biotalouteen tarkoitettujen sivutuotteiden, jätteiden, jäännösten ja muiden kuin elintarvikkeiksi tarkoitettujen raaka-aineiden tarjonnan ja käytön helpottaminen; - Maatalouden kasvihuonekaasu- ja ammoniakkipäästöjen vähentäminen; ja - Hiilen sitomisen ja talteenoton edistäminen maa- ja metsätaloudessa. Neuvonta vaikuttaa toissijaisesti kohdealaan: - Maatilojen riskien ehkäisemisen ja hallinnan tukeminen. Neuvonnan avulla tehostetaan läpileikkaavien ympäristö- ja ilmastotavoitteiden saavuttamista sekä mahdollisesti löydetään innovaatiokohteita Kansallinen valtionapuinen neuvonta Valtionapu maaseudun elinkeinojen kehittämiseen kohdistuu valtionapulain ja maaseudun neuvontajärjestöjen valtionavustuksista annetun valtioneuvoston asetuksen mukaisesti valtakunnallisten neuvontajärjestöjen kautta maatalousyritysten kannattavuuden ja kilpailukyvyn parantamiseen, ympäristönhoidon ja energiatehokkuuden edistämiseen sekä ruokapoliittisten tavoitteiden toteuttamiseen. Perusteena, miksi valtionavustusta ylipäätään myönnetään, on alueellisen ja sisällöllisen kattavuuden sekä puolueettoman neuvonnan tarjonnan turvaaminen. Valtionapuisella neuvonnalla tällöin osaltaan toteutetaan maaseutuohjelman vaatimusta neuvonnan saatavuuden osalta erityisesti alueellisesti. 5

6 Valtionapuinen neuvonta on: - elinkeinoneuvontaa, jonka avulla viljelijä voi parantaa tuotantotoiminnan tehokkuutta, mm. tuotannon ja jalostuksen suunnittelu ja seuranta. - investointien suunnittelu- ja seurantapalvelut sekä sukupolvenvaihdosneuvonta - talousneuvonta, liiketoiminnan kehittäminen ja markkinaosaamisen lisääminen, laajemmin tilan johtamiseen liittyvät palvelut ja laskelmat. 1.4 Maaseudun neuvontajärjestöjen tehtävät ja tahtotila järjestöjen (valtionapuisen) toiminnan tarkoitus) 6

7 2. MAASEUDUN NEUVONTAJÄRJESTÖJEN VUODEN 2015 TULOSTAVOITTEET JA ALUSTAVAT TAVOITTEET VUOSILLE Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet Maaseudun neuvontajärjestöt tukevat toiminnallaan edellä kohdassa 1.1 todettuja yhteiskunnallisia vaikuttavuuden linjauksia politiikkasektoreittain seuraavasti. Maaseudun kehittäminen sekä maa- ja elintarviketalous: A1. Vahvistetaan maaseudun elinvoimaisuutta ja monipuolista yrittäjyyttä - luodaan edellytyksiä kilpailukykyiselle liiketoiminnalle ja taloudelliselle kasvulle A2. Edistetään maatalouden rakenne- ja tuottavuuskehitystä - Maatalousyrittäjältä edellytetään yrityskoon kasvaessa yritysjohdollisia valmiuksia, strategista ja muuta liiketoiminnallista osaamista erityisesti markkinaosaamisen lisäämiseksi, ja riskienhallintaa. Maatalouden rakennetta kehitetään suuntaamalla asiantuntijatyötä erityisesti sukupolvenvaihdoksien ja investointien onnistumiseen. Yrittäjien valmiutta toimia kasvavissa yrityksissä vahvistetaan johtamisvalmennuksilla, johtamista tukevilla palveluilla (pienryhmät, tilahallitus) sekä talouden johtamisen tukemisella, jossa merkittävässä roolissa ovat ProAgria keskusten tilipalvelut. Kaikki ProAgriakeskukset lisäävät talouden hallintapalveluja käyttävien an liittyvien asiakkaiden määrää, ja palvelun kattavuutta. Johtamisen tukemiseksi vahvistetaan valtakunnallisia huippu-osaajaryhmiä. Investointien onnistumisen osalta asiantuntijatyö toteutetaan tiimityönä yhteistyössä kaikkien tarvittavien toimijoiden kanssa, jolloin sekä investointeja suunnittelevat että toteuttavat saavat palvelukokonaisuuden yhdeltä luukulta. Investointeja tuetaan kokonaisvaltaisella johtamis-, suunnittelu-, ja rakennuttamispalvelulla. A3. Parannetaan maataloustuotannon kannattavuutta ja kilpailukykyä sekä ruuan alkutuotannon ja jalostuksen toimintaedellytyksiä - Kannattavan maatalouden edellytyksiä parannetaan kohdentamalla neuvonnan resursseja liiketalous- ja yrittäjäosaamiseen sekä yksikkökustannusten alentamiseen. Kustannuksiin vaikutetaan mm. ottamalla asiantuntijapalveluihin enemmän energiatehokkuutta parantavia palvelujamenettelyjä? 7

8 - Huomiota kiinnitetään erityisesti yrityksen johtamiseen sekä toiminnan jatkuvuuteen (omistajanvaihdokset ja investoinnit). Neuvonnan erityisenä painopisteenä on lisätä maatilayritysten markkinaosaamista, jotta maatalouden kannattavuutta voidaan parantaa myös markkinaehtoisesti. A4. Edistetään ruokapolitiikkaa sekä ruokaketjun vastuullisuutta - Tuotetaan kotimaisen elintarvikeketjun tarvitsemien laadukkaita raaka-aineita ja kuluttajien odotuksia vastaavia tuotteita kehittämällä raaka-aineiden tuotantoprosesseihin liittyviä ylläpito- ja kehitystoimintoja. (Näitä ovat esimerkiksi eläinten oikean ruokinnan suunnittelu lopputuotteen laatu huomioiden, sekä viljan, perunan ja muiden kasvien käyttötarkoituksen mukaisten tuotantoprosessin hallinta. Ruokinnan optimointi-palvelulla varmistetaan märehtijöiden lajinmukainen ruokinta.) - Kasvatetaan Luomu- ja lähiruuan osuutta panostamalla luonnonmukaisesti tuotettujen elintarvikkeiden raaka-aineiden alkutuotantoon, jolloin keskeisessä roolissa ovat luomu tuotantoon koulutetut asiantuntijat. A5. Vähennetään maataloustuotannon ravinnekuormitusta ja kasvihuonekaasupäästöjä Toteutetaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoituksella??? A6. Turvataan ihmisten, eläinten ja kasvien terveyttä sekä eläinten hyvinvointia Henkilöresursseja kohdennetaan siten, että saadaan riittävä määrä asiantuntijoita, jotka on koulutettu tekemään eläinten hyvinvointiin liittyviä havaintoja (esimerkiksi Lehmähavaintoja palvelu), ja havaintoihin perustuvia karjatason kehitystoimenpiteitä, sekä ohjaamaan tilan toimenpiteitä eri kehitystilanteissa. Kasvintuotannossa uudet tuotteistetut palvelut on ryhmitelty kolmeen erilaajuiseen tasoon, (jossa ensimmäisellä tasolla viljely suunnitellaan edellisvuoden tulokset hyödyntäen ja varmistetaan että suunnitelma on tukiehdot ja säädökset täyttävä. Toisella tasolla suunnitelma viljelyn suunnittelu sisältää kasvivalintojen, lannoituksen ja kasvinsuojelun eri vaihtoehtojen vertailun markkinanäkymien mukaan. Viljelyn suunnittelu sisältää kasvivalintojen, lannoituksen ja kasvinsuojelun eri vaihtoehtojen vertailun, ennakkolaskelmia katetuotoista ja alustavan myyntisuunnitelman. Kolmas taso on suunnattu aktiivisesti kasvintuotantoaan kehittäville tiloille. Palvelun perusrungon muodostavat kasvustokäynnit, joita toteutetaan osana ammattitapaamisia ja joissa arvioidaan viljelysuunnitelman toteutumista. Lisäksi palveluun kuuluu talouden seuranta: tuotanto-kustannuslaskelmia, simulointilaskelmia eri tuotantovaihtoehtoihin, vertailutietoja.) Kaikkiin tasoihin sisältyvät integroidun kasvinsuojelun menettelyohjeet. 8

9 Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteiden toteuttamista tukevat toimenpiteet ja niiden aikataulutus on kuvattu liitteessä 1. Yhteiskunnallista vaikuttavuutta koskevien strategisten tavoitteiden keskeiset maaseudun neuvontajärjestöjen tunnusluvut: Tunnusluku Toteuma 2013 Ennuste 2014 Asiakaskattavuus (%) kohderyhmittäin: Lypsykarjatalous 74 % (proagria) Lypsykarjatalous 61 % (Faba) Sikatalous 72 % lihanautojen 68 % kasvatus Emolehmätuotanto 43 % (ProAgria) Emolehmätuotanto 28 % (Faba) Siipikarjatalous 64 % (ProAgria) Siipikarjatalous (S. 45 % Siipikarjaliitto) Lammas- ja 73 % vuohitalous Hevostalous 27 % (ProAgria) Turkistalous 1) 99 % Kasvintuotanto 32 % puutarhatalous 24 % (ProAgria) puutarhatalous 58 % (Puutarhaliitto) 1) 1) kattavuus laskettu jäsenmäärän perusteella. Tavoite Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet Neuvontajärjestöjen sisäistä ja neuvonnan ja tutkimuksen välistä yhteistyötä lisätään (ProAgria): Neuvontajärjestöjen laadunhallinnan osalta palvelujen käyttäjiltä kerätään jatkuvasti palautetta palvelun laadusta. Palautteet kerätään joka a) jatkuvalla palautteen keräämisellä nettisivuilla, jokaisella keskuksella on oma linkki nettisivuilla, ja b) vähintään kaksi kertaa vuodessa tehdyllä asiakaskyselyllä, palautelomake lähetetään asiakkaille esim. sähköpostitse. Raaka-aineiden saatavuutta seurataan elintarvikeketjun toimijoiden kanssa suorien keskustelujen tai yhteisten seurantamenettelyjen kautta. 9

10 Toiminnallista tuloksellisuutta koskevat tunnusluvut: valtionaputoimintojen kustannukset, valtionapu sekä henkilötyövuodet: Organisaatio Toteutuma 2013 Ennuste 2014 Tavoite 2015 kustannukset 1000 valtion -apu 1000 Valtion -apu- % HTV kustannukset 1000 valtion -apu 1000 Valtion -apu- % HTV kustannukset 1000 valtionapu 1000 Valtionapu- % HTV ProAgria ? Kotieläinjalostus ja neuvonta yhteensä Faba SILI 199 STKL ? ,6 % ? 13,0 % 26,4 12,4 % 25,2 % 10,2 % 20,5 3,0 2, ,0 %? 350? rationalisointi puutarhatalous Luomuneuvonta yhteensä: ProAgria Muut ,6 % 10, ,8 % 13, ~ 44,3 % 14,4 10

11 Tunnusluku Toiminnallinen tehokkuus Kokonaistuottavuus 1) Työn tuottavuus 1) Toteuma 2013 Ennuste 2014 Tavoite Tuotokset ja niiden kehitys Laadunhallinta ja sen kehitys Asiakastyytyväisyyskysely [kun tehty] xxxxx 2.3 Voimavarojen hallinnan tavoitteet Xxxx:lle asetetaan edellä kohdassa 1.3 todettujen voimavarojen hallintaa koskevien linjausten perusteella seuraavat tavoitteet. Valtionavulla budjettirahalla tuettu neuvonta on osa ao. neuvonnan palvelukokonaisuutta ja on. Tuettu osuus toimii kuitenkin merkittävässä roolissa palvelukokonaisuuden toimivuuden kannalta. Koska palvelut muodostavat yhtenäisiä prosessikokonaisuuksia, palvelujen tuloksia arvioidaan kokonaisuutena, jolloin esimerkiksi vaikuttavuusraportointi budjettirahan käytön osalta sisältää aina palvelun kokonaisprosessin tulokset. Voimavarojen hallintaan liittyvien tavoitteiden toteuttamista tukevat toimenpiteet ja niiden aikataulutus on liitteessä 1. Voimavarojen hallintaa koskevat keskeiset tunnusluvut ja niiden ennakoitu kehitys: Tunnusluku Henkilöstön rakenne Toteuma 2013 Ennuste 2014 Tavoite Henkilöstömäärä, henkilötyövuotta, josta - valtionaputoimintoihin - maaseutuohjelman neuvontatoimenpiteen toteuttamiseen - muuhun toimintaan Xxxx:n rahoituslaskelma sekä tuotto- ja kululaskelma on esitetty liitteessä 1. 11

12 3. SEURANTA JA RAPORTOINTI Maaseudun neuvontajärjestöt toimittavat ministeriölle vuoden 2015 tulostavoitteiden toteutumista koskevan väliraportin mennessä. Merkittävien poikkeamien osalta Xxxx:n tulee olla yhteydessä ministeriöön mahdollisimman pikaisesti. Tulostavoitteiden lopullinen toteuma raportoidaan osana tiliselvitystä seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Tulostavoitteiden toteuman arvioinnissa käytetään valtion tulostietojärjestelmän (Netra) arvosana-asteikkoa: 1 = Tavoitteesta on luovuttu, 2 = Tavoite ei ole toteutunut, 3 = Tavoite on toteutunut osittain, 4 = Tavoite on saavutettu, 5 = Tavoite on ylitetty. Tiliselvitykseen sisältyvä toimintakertomus toimitetaan ministeriöön maaliskuun 31 päivänä täydennettynä mahdollisilla tulosohjauksessa mainituilla lisätiedoilla. Maaseudun neuvontajärjestöjen tulostavoitteet, niihin liittyvät toimenpiteet, tunnusluvut ja laskelmat sekä perustehtäviin vaikuttavien toimintaympäristön muutosten kuvaus (liite 2) päivitetään vuosittain. Järjestöt toimittavat väliraportin toimittamisen yhteydessä ministeriölle tämän tulossopimuksen pohjalta tarkistetun tulossopimusehdotuksen vuosille Ehdotusta käsitellään tarkemmin syksyllä 2015 vuoden 2016 talousarvioehdotuksen tultua julkiseksi Helsingissä päivänä tammikuuta 2015 allekirjoitukset. 12

13 Xxxxn tulossopimus LIITE 1: Tulostavoitteiden toteuttamista tukevat suoritteet, niiden aikataulutus sekä tunnusluvut ja laskelmat Yhteiskunnallinen vaikuttavuus: Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteiden toteutumista tukevat suoritteet ja niiden aikataulutus: Suorite Tulos Elinkeinosuunnitelmat Ax, Ay Ruokinnan suunnittelu, -seuranta, nurmipaketit Ax, Ay lehmähavaintoja- palvelu Ax, Ay Spv-neuvonta Ax, Ay VISU/ Luomu- VISU Ax, Ay Tuotantokustannusseuranta Ax, Ay Investointien tukipalvelut Ax, Ay talouden hallintapalvelut Ax, Ay Kustannusten alentamisen palvelut?? Ax, Ay huippuosaajaryhmät Ax, Ay markkinointisuunnitelmat Ax, Ay Sähköinen tukihaku Ax, Ay Energiatehokkuus Ax, Ay Kasvintuotannon sopimusneuvonta I tason palvelut II tason palvelut III tason palvelut Ax, Ay Ax, Ay maatilan tulosanalyysi Ax, Ay kehityskeskustelut Ax, Ay tulevaisuuskeskustelut Ax, Ay laatujärjestelmän auditoinnit Ax, Ay Kilpailukykyarvioinnit Ax, Ay Investoivan tilan tarveselvitys Ax, Ay Investoinnin käyttöönoton tukipalvelu Ax, Ay puutarhaneuvonnan korvamerkityt palvelut Ax, Ay

14 Voimavarojen hallinta: Voimavarojen hallintaan liittyvien tavoitteiden toteuttamista tukevat toimenpiteet ja niiden aikataulutus: Toimenpide Tulos C1 x x x x x C1 x x x Cx x x x x C2 x x 14

15 Vuosi: 20 Organisaation nimi: Toiminnanala Toiminnanala Toiminnanala Avustettavat toiminnot yhteensä Edellinen vuosi Muu varsinainen toiminta Varsinainen toiminta yhteensä VARSINAINEN TOIMINTA Tuotot MMM:n yleisavustus toimintaan 1) 0,00 0,00 MMM:n hallinnonalan erityisavustukset 1) 0,00 0,00 Muut julkiset tuet 0,00 0,00 Palvelumaksut, myydyt palvelut, toimitusmaksut 0,00 0,00 Valtiolta laskutetut palvelut 0,00 0,00 Muut toiminnan tuotot 0,00 0,00 Tuotot yhteensä 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Henkilöstökulut Ennakonpidätyksen alaiset palkat yms 0,00 0,00 Pakolliset henkilösivukulut 2) 0,00 0,00 Muut henkilöstökulut 2) 0,00 0,00 Henkilöstökulut yhteensä 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Muut kulut Matkakustannukset 3) 0,00 0,00 Ostopalvelut ja hankinnat sekä palkkiot 4) 0,00 0,00 Poistot 5) 0,00 0,00 Yhteiskulut 5) 0,00 0,00 Avustuksen siirto 6) 0,00 0,00 Edustuskulut ja muut ei hyväksyttävät kulut 7) 0,00 0,00 Muut mahd. toiminnan kulut 8) 0,00 0,00 Muut kulut yhteensä 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Kaikki varsinaisen toiminnan kulut yhteensä 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Tuotto-/kulujäämä 9) 0,00 0,00 0,00 0,00 Henkilötyövuodet (HTV) 10) 0,00 0,00 Henkilöstökulut/ HTV #JAKO/0! #JAKO/0! #JAKO/0! #JAKO/0! #JAKO/0! #JAKO/0! #JAKO/0! Valtionavustus/ HTV #JAKO/0! #JAKO/0! #JAKO/0! #JAKO/0! #JAKO/0! #JAKO/0! Valtionapu-prosentti (kokonaiskuluista) 11) #JAKO/0! #JAKO/0! #JAKO/0! Valtionapu-prosentti (henkilöstökuluista) #JAKO/0! #JAKO/0! #JAKO/0! #JAKO/0! #JAKO/0! #JAKO/0! 15

16 Xxxxn tulossopimus LIITE 2: Maaseudun neuvontajärjestöjen perustehtäviin vaikuttavan toimintaympäristön kuvaus - Sisältäen luettelon keskeisistä neuvontajärjestöjen toimialalla olevista neuvontajärjestöjen ja MMM:n hallinnonalan strategioista 16