TOIMINTASUUNNITELMA TOIMIA-VERKOSTON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TOIMINTASUUNNITELMA 2013 27.5.2013 TOIMIA-VERKOSTON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013"

Transkriptio

1 TOIMIA-VERKOSTON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE

2 SISÄLTÖ 1 Johdanto TOIMIA -verkosto Asiantuntijaryhmien toiminta Iäkkäiden toimintakyky -asiantuntijaryhmä Työikäisten toimintakyky -asiantuntijaryhmä Lasten ja nuorten toimintakyky -asiantuntijaryhmä Toimintakyky väestötutkimuksissa -asiantuntijaryhmä Vaikeavammaisten toimintakyky -asiantuntijaryhmä Toimintakyvyn käsitteet ja termit -asiantuntijaryhmä Muu toiminta TOIMIA -käsikirja Toimintakyvyn mittariarvioinnin kehittäminen TOIMIA -verkostossa Toimintakyvyn rakenteistaminen sähköisiä tietojärjestelmiä varten Tietokannan ylläpito ja kehittäminen Koulutus, seminaarit Sidosryhmäyhteistyö Viestintäsuunnitelma Resurssitarve

3 1 Johdanto Toimintakyky on keskeinen ja trendikäs käsite tämän päivän hyvinvointikeskustelussa. Sen todellinen sisältö jää kuitenkin usein epämääräiseksi. Toimintakyvyn mittaamisen ja arvioinnin kansallisen asiantuntijaverkoston TOIMIA:n (www.toimia.fi) työ on jatkuvaa erilaisten ihmisryhmien toimintakyvyn ja sen ulottuvuuksien määrittelyä eri elämäntilanteissa ja mittareiden osoittamista näihin tarkoituksiin. Näin TOIMIA myötävaikuttaa toimintakyky-käsitteen laaja-alaiseen ymmärtämiseen, konkretisointiin ja täsmentämiseen yhteiskuntapolitiikan eri lohkoilla ja tasoilla. TOIMIA on kuuden toimintavuotensa kuluessa saanut aikaan merkittävää kehitystä toimintakyvyn mittaamisen saralla. Toimintakyvyn mittaaminen luotettavalla tavalla on noussut eri työyhteisöissä keskusteluun ja mittauskäytäntöjä on alettu kehittää yhdenmukaisemmiksi sosiaali- ja terveydenhuollossa. Toimintakyvyn mittareita ja mittaamissuosituksia sisältävä TOIMIA -tietokanta on osoittautunut erinomaiseksi työkaluksi ammattilaisille, niin kliinisessä työssä kuin tutkimuksessakin. Sen avulla voidaan myös havainnollisesti opettaa toimintakyvyn mittaamista tuleville sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille. Kun nämä uudet opiskelijat aloittavat työelämän, heillä on hyvät valmiudet ymmärtää toimintakykyä laaja-alaisena ilmiönä sekä arvioida sitä luotettavia ja käyttötarkoitukseensa soveltuvia menetelmiä käyttäen. Vuoden 2013 aikana TOIMIA:ssa tehtävä työ kytkeytyy monella tavoin ajankohtaisiin lainsäädännön uudistuksiin ja muihin yhteiskunnallisiin kehittämistoimiin. Iäkkäiden ryhmän suositukset tukevat vuonna 2013 voimaan astuvan iäkkään henkilön sosiaali- ja terveyspalvelujen saannin turvaamista koskevan lain toimeenpanoa. Työurien pidentämistavoitteen kannalta merkityksellistä on työikäisten ryhmän aie kartoittaa ja arvioida systemaattisesti sellaisia toiminta- ja työkyvyn arvioinnin menetelmiä, joita käytetään esimerkiksi syrjäytymisvaarassa olevien ja muiden vaikeasti työllistyvien arvioinnissa. Lasten ryhmässä paneudutaan mm. psykososiaalisen toimintakyvyn arviointiin perusterveydenhuollon tarpeisiin sovellettuna. Vaikeavammaisten ryhmän työ tuottaa käytännön toimijoille arvioitua tietoa eri tavoin vaikeavammaisten ryhmien toimintakyvyn mittaamiseksi. Väestötutkimusryhmä kokoaa toimintakykyä ja sen kehitystä sekä väestöryhmittäisiä eroja koskevia väestötutkimuksia varten luotettavia mittaus- ja arviointimenetelmiä, joilla voidaan tuottaa myös pätevät viitearvot kliinisen työn tueksi sekä etuuksien ja palvelujen tarpeen arvioinnin pohjaksi. Tiedon leviämistä käyttöön helpottaa mm. yhteistyö Käypä Hoito -toimituksen kanssa, kun TOIMIA:n arvioimia mittareita liitetään Käypä Hoito -suosituksiin. Työsarkaa riittää myös toimintakyvyn yhtenäisen, kokonaisvaltaisen, rakenteisen kirjaamisen kehittämiseksi sähköisissä tietojärjestelmissä. TOIMIA osallistuu tähän yhteishankkeeseen tuomalla siihen sisällöllistä asiantuntemusta toimintakyvystä ja sen mittaamisesta. TOIMIA -verkostossa tehdään yhteiskunnallisesti merkityksellistä työtä, jonka loppuminen ei ole heti näköpiirissä. Verkoston keskeinen voimavara on innostunut ja aikaansaava asiantuntijoiden joukko, jolla on halu kehittää ja yhtenäistää toimintakyvyn arviointia kansallisella tasolla. Yksittäisen tahon ei kuitenkaan ole mahdollista saavuttaa tämän työn tuloksia, vaan siihen tarvitaan eri osapuolten yhteistoimintaa. Työn jatkumisen tae on se, että eri organisaatiot vakavasti sitoutuvat yhdessä tähän kehittämistyöhön. 3

4 2 TOIMIA -verkosto TOIMIA -verkostossa on mukana noin 30 organisaatiota ja 90 asiantuntijaa. Useimpien mukana olevien organisaatioiden tehtäviin kuuluu toimintakyvyn mittaamisen ja arvioinnin kehittämistyö tai ne hyödyntävät tietoja toimintakyvystä päätöstensä tueksi. TOIMIA -verkosto kokoaa yhteen tämän monipuolisen asiantuntemuksen. TOIMIA:n asiantuntijat edustavat eri ammattiryhmiä ja toimintakyvyn ulottuvuuksia, ja he työskentelevät tutkimuksen, kehittämisen, opetuksen sekä kliinisen työn parissa. TOIMIA on moniammatillinen verkosto, jossa toimintakyky käsitetään laaja-alaisesti huomioiden sekä fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen että kognitiivinen ulottuvuus ja ympäristötekijät. Asiantuntijat osallistuvat TOIMIA:n työhön osana omaa työtään tai sen ohessa, pääasiassa ilman erilliskorvausta. TOIMIA:n asiantuntijaryhmien jäsenten lisäksi mukana toiminnassa on monia muita henkilöitä, joiden asiantuntemusta käytetään suositusten valmistelussa sekä mittareiden tietojen kokoamisessa ja arvioinnissa. Verkostoa koordinoi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Toimintakyky-yksikkö, jossa verkoston kehittämispäällikkö ja suunnittelija työskentelevät (ns. keskustoimisto). TOIMIA:n johtoryhmän tehtävänä on tukea ja ohjata TOIMIA -verkoston sisällöllisten tavoitteiden saavuttamista ja suositusten käyttöön ottoa sekä verkoston tarvitsemien voimavarojen hankkimista. Asiantuntijaryhmien puheenjohtajista ja eräistä muista asiantuntijoista koostuva työvaliokunta tukee ja ohjaa asiantuntijaryhmien toimintaa (Kuvio 1). Kuvio 1. TOIMIA:n organisaatio. 4

5 3 Asiantuntijaryhmien toiminta Toimintakyvyn mittaamisen ja arvioinnin kehitystyö tapahtuu kuudessa asiantuntijaryhmässä (Iäkkäät, Työikäiset, Lapset ja nuoret, Vaikeavammaiset, Väestötutkimus sekä Käsitteet ja termit). Ryhmät valitsevat keskeiset aiheet, joista on tarpeen laatia suosituksia tai menettelytapaohjeita toimintakyvyn mittaamiseksi. Suositukset ovat ohjeita käytännön toimijoille siitä, miten eri tilanteissa toimintakykyä tulisi arvioida ja milloin, miksi ja kenen arviointia tulisi tehdä. Lisäksi ryhmät kartoittavat ja arvioivat kuhunkin tilanteeseen tai kontekstiin soveltuvat toimintakyvyn mittarit. Alla on kuvattu asiantuntijaryhmien toimintasuunnitelmat vuodelle Iäkkäiden toimintakyky -asiantuntijaryhmä Tavoite Asiantuntijaryhmän tehtävänä on laatia suosituksia tai menettelytapaohjeita tilanteisiin ja konteksteihin, joissa iäkkäiden toimintakykyä on usein tarpeen arvioida. Ryhmä kartoittaa ja arvioi toimintakyvyn mittareita ja laatii uusia yleisluontoisia ja aihekohtaisia suosituksia keskeisistä toimintakyvyn osaalueista: miten käytännön toimijat voivat arvioida toimintakykyä, ja milloin ja missä vaiheessa arviointi suositellaan tehtäväksi. Asiantuntijaryhmän työskentely tukee muita ajankohtaisia toimia ja ohjelmia ikäihmisten hyvän palvelun turvaamiseksi, erityisesti ns. ikäpalvelulain käytäntöön viemistä. Ryhmä seuraa aktiivisesti, millä tavoin se voisi tukea ikäpalvelulain toimeenpanemiseen liittyviä hyviä toimintakyvyn arviointikäytäntöjä. Asiantuntijaryhmä Matti Mäkelä, ylilääkäri, THL (puheenjohtaja) Tiina Autio, projektipäällikkö, Kanta-Hämeen Pitsi-hanke (asiantuntijasihteeri) Harriet Finne-Soveri, ylilääkäri, yksikönpäällikkö, THL Heikki Heinonen, erikoistutkija, THL Tupu Holma, erityisasiantuntija, Kuntaliitto Tuomo Hänninen, neuropsykologi, KYS Jyrki Jyrkämä, professori, Jyväskylän yliopisto Minna-Liisa Luoma, yksikönpäällikkö, THL Seija Muurinen, erikoistutkija, THL Päivi Niiranen, projektipäällikkö, Itä-Suomen Kaste-hanke Satu Pajala, erikoistutkija, THL Riitta Räsänen, hoivayrittäjä, Oivalaatu Oy Päivi Sainio, kehittämispäällikkö, THL Kaisa Schroderus, asiantuntijalääkäri, Kela Sanna Sihvonen, yliopettaja, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sarianna Sipilä, professori, Jyväskylän yliopisto Sari Stenholm, erikoistutkija, THL Anja Tanttu, lehtori, Jyväskylän ammattikorkeakoulu 5

6 Toimintasuunnitelma, aikataulu ja resurssitarve Suositusten valmistelun painopiste on Toimintakyvyn heikkenemistä ennakoivien kohtaamisten (mm. hyvinvointia edistävät kotikäynnit ja ikäihmisten hyvinvointia edistävä neuvonta) yhteydessä tehtävä toimintakyvyn arviointi (valmistuu syksyllä 2013) Iäkkäiden kuntoutukseen liittyvä toimintakyvyn arviointi (aloitetaan vuoden 2013 lopussa) Muita suositusaiheita valitaan ilmaantuvien tarpeiden mukaisesti ottaen huomioon resurssit, jotka ryhmä pystyy mobilisoimaan. Asiantuntijaryhmä kokoontuu noin 2 3 kuukauden välein. Ryhmän jäsenten työskentely TOIMIA -verkostossa tapahtuu oman työn osana ja ohella, työskentelyyn ei ole kohdennettu muuta erillisrahoitusta. Vaikka ryhmän jäsenten päätyöt tukevat sisällöllisesti ja ajankäytöllisesti TOIMIA -verkostoa, laajemmat työtehtävät pyritään tekemään ryhmän ulkopuolisten asiantuntijoiden ja yhteistyötahojen kanssa. Uusista avauksista ja toimeksiannoista päätetään asiantuntijaryhmän kokouksessa. Valmisteltavien suositusten lähtökohtana ovat ikäihmisten laadukkaan palvelutarjonnan kannalta keskeiset toimintakyvyn osa-alueet. Yksittäisten menetelmien valinnan kriteereinä on näyttö menetelmien pätevyydestä toimintakyvyn arvioinnissa sekä menetelmän käyttökelpoisuus kulloisessakin käyttötarkoituksessa. Tarkastelunäkökulma ei ole sairauslähtöinen vaan käyttötarkoituksiin perustuva. Menetelmien arvioinnissa noudatetaan TOIMIA -käsikirjassa määriteltäviä käytäntöjä ja mahdollisuuksien mukaan myös terveydenhuollon menetelmien arvioinnin hyviä käytäntöjä. Suositukset julkaistaan TOIMIA -tietokannassa ja osa myös lehtiartikkeleina. Asiantuntijaryhmä huolehtii siitä, että kaikille sen laatimissa suosituksissa suositelluille toimintakyvyn ulottuvuuksille on TOIMIA -tietokannassa kuvattu arviointiväline. Erityistä huomiota on kiinnitettävä toimintakyvyn osa-alueille, joilta tällaista kuvattua arviointivälinettä ei vielä ole. Tällaisia ovat sosiaalinen toimintakyky ja eräät psyykkisen toimintakyvyn osa-alueet. Työkauden loppuun mennessä TOIMIA -tietokannassa on vähintään yksi käyttökelpoiseksi arvioitu mittari kaikille keskeisille toimintakyvyn ulottuvuuksille kaikkiin niihin käyttötilanteisiin, joista on iäkkäiden asiantuntijaryhmän menettelytapasuositus. TOIMIA -tietokannassa jo aiemmin julkaistuja suosituksia ja yksittäisiä arviointimenetelmiä päivitetään tarvittaessa. Asiantuntijaryhmä osallistuu osaltaan TOIMIA -tietokannan kehittämiseen. Keskeiset yhteistyökumppanit Muut TOIMIA -verkoston asiantuntijat Käypä Hoito -toimitusverkosto erityisesti kuntoutuksen osalta Toimintakykytiedon käyttäjät sosiaali- ja terveydenhuollossa, Kelassa ja tutkijayhteisössä Toimijat, jotka toteuttavat toimintakyvyn kirjaamista sähköisissä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakaskertomuksissa Ryhmän jäsenet osallistuvat kouluttajina koulutustilaisuuksiin toimintakyvyn arvioinnin asiantuntijoina. He esittelevät TOIMIA -verkoston toimintaa ja periaatteita myös eri yhteistyötahoille. Keskeisistä menettelytapasuosituksista laaditaan lehtiartikkeleita. 6

7 3.2 Työikäisten toimintakyky -asiantuntijaryhmä Tavoite Asiantuntijaryhmän tavoitteena on laatia suosituksia sekä yksittäisistä menetelmistä että laajempia menettelytapasuosituksia työikäisten toimintakyvyn arvioinnin tarpeisiin. Lähtökohtana ovat työ- ja toimintakyvyn arvioinnin ja varhaisen työkyvyn aleneman kannalta keskeiset toimintakyvyn osa-alueet. Suositukset julkaistaan TOIMIA -tietokannassa ja osa myös lehtiartikkeleina. Asiantuntijaryhmä Ari Kaukiainen, lääketieteellinen johtaja, LähiTapiola (puheenjohtaja) Aki Vuokko, erikoislääkäri, TTL (asiantuntijasihteeri) Mervi Kallio, johtava työterveyslääkäri, UPM kymmene oyj, Jokilaakson aluekeskus Kristiina Härkäpää, professori, Lapin yliopisto Pirjo Juvonen-Posti, vanhempi asiantuntija, TTL Anne Lamminpää, ylilääkäri, Pohjola Vakuutus Oy Harri Lindholm, erikoislääkäri, TTL Ilkka Pakkala, johtava työterveyslääkäri, Pohjola Terveys Oy Ulla Salmelainen, erikoistutkija, THL Tiina Telakivi, asiantuntijalääkäri, Kela Katinka Tuisku, apulaisylilääkäri, Psykiatrinen työkyvynarviointiyksikkö, HYKS Teija Kivekäs (5/2012 alkaen), ylilääkäri, TTL Toimintasuunnitelma, aikataulu ja resurssitarve Uutena avauksena vuonna 2013 asiantuntijaryhmällä on laajan kokonaisuuden, "työ- ja toimintakyvyn arviointi työssä" aihealueen menetelmien (mm. VAT, FCE, Melba, IMBA) kartoittaminen ja suositeltavien menetelmien valinta ja arviointi. Tämä iso kokonaisuus tarvitsee toteutuakseen usean toimijan kanssa tehtävää yhteistyötä ja erillisen tutkimus- ja kehittämishankkeen, johon tarvitaan erillisrahoitusta. Aikataulu tarkentuu myöhemmin. TOIMIA -tietokannassa jo julkaistuja suosituksia ja yksittäisten arviointimenetelmien tietoja päivitetään Päivityksistä osa ovat suuritöisiä ja vaativat asiantuntijaryhmän normaalia ylittävää työpanosta vaatien erillisrahoitusta. Esimerkiksi Työkyvyn alenemisen varhainen tunnistaminen työterveyshuollossa -menettelytapasuositus tarvitsee laajempaa päivittämistä työterveyshuollon kuntoutusasioiden nopean kehityksen johdosta. Vasta valmistuneita ja hyvin ajankohtaisia Työttömän toiminta- ja työkyvyn hyvä arviointikäytäntö terveydenhuollossa ja Mielenterveysongelmiin liittyvä toimintakyvyn arviointi -suosituksia ei tarvitse päivittää Uusina menetelminä tietokantaan arvioidaan mm. Työhönpaluuvalmius -arvio, kliiniseen käyttöön soveltuva masennusseula (BDI-21) ja liikuntatottumusten arviointimenetelmä. Asiantuntijaryhmän jäsenet osallistuvat kouluttajina koulutustilaisuuksiin (mm. työterveyshuollon pätevöittävä koulutus) toimintakyvyn arvioinnin asiantuntijoina. Asiantuntijaryhmän jäsenet esittelevät TOIMIA -verkoston toimintaa ja periaatteita myös eri yhteistyötahoille. Koulutustoimintaan ei tarvita 7

8 erillisrahoitusta. Asiantuntijaryhmä seuraa aktiivisesti ja tukee työllään vakuutuslääkärijärjestelmän ja lääkärilausuntojen kehitystoimia. 3.3 Lasten ja nuorten toimintakyky -asiantuntijaryhmä Tavoite Asiantuntijaryhmän tavoitteena on selvittää ja arvioida lasten ja nuorten laaja-alaisen toimintakyvyn mittareita ja laatia suosituksia toimintakyvyn mittaamiseksi palvelujärjestelmän käyttöön. Asiantuntijaryhmä Tuovi Hakulinen-Viitanen, tutkimuspäällikkö, THL (puheenjohtaja) Ulla Korpilahti, terveydenhoitaja, TtM, Riihimäen tk (asiantuntijasihteeri) Ilona Autti-Rämö, terveystutkimuksen päällikkö, lastenneurologi, Kela Anne-Mari Borg, lastenpsykiatri, Tampereen yliopisto ja Pirkanmaan shp Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri, THL Tiina Laatikainen, professori, Itä-Suomen yliopisto ja THL Maarit Lassander, erikoispsykologi, THL Markku Leskinen, yliassistentti, Jyväskylän yliopisto Jarmo Liukkonen, professori, Jyväskylän yliopisto Päivi Mäki, kehittämispäällikkö, THL Päivi Sainio, kehittämispäällikkö, TOIMIA:n koordinaattori ( asti), THL Jarmo Salo, yleispediatri ja asiantuntija-tutkija, THL ja OYS Heli Valkeinen, erikoistutkija, TOIMIA:n koordinaattori ( alkaen), THL Asiantuntijaryhmällä on useita alatyöryhmiä, joiden kokoonpano on alla ao. kohdassa. Toimintasuunnitelma, aikataulu ja resurssitarve Ryhmä tulee järjestämään noin viisi kokousta vuoden 2013 aikana. Ryhmä jatkaa työtä määrittelemillään painopistealueilla (kuvattu alla) ja tekee mittareiden arviointeja TOIMIA -verkoston mittareiden arviointimallin mukaisesti. Vuoden 2013 aikana tulee valmistumaan kaksi suositusta: Lasten yleisen elämänlaadun mittaaminen ja Lasten psykososiaalisen toimintakyvyn mittaaminen. Painopistealueet: 1) Lasten elämänlaadun mittaaminen - työryhmä: Maarit Lassander, erikoispsykologi, THL, VTT-opiskelija, Helsingin yliopisto (pj), Tuovi Hakulinen-Viitanen, tutkimuspäällikkö, dosentti, THL, Ulla Korpilahti, terveydenhoitaja, TtM - mittarit: KINDL-R mittarin arviointi valmistuu kevään 2013 aikana. Muut mittarit (PedsQl-4.0, CHQ, KIDSSCREEN) arvioidaan (mittarin tiedot + soveltuvuusarvio) vuoden 2013 loppuun mennessä. - suositus: Lasten ja nuorten elämänlaadun arvioinnin ja mittaamisen suositus valmistuu vuonna

9 2) Lapsen psykososiaalisen toimintakyvyn mittaaminen - työryhmä: Anne-Mari Borg, lastenpsykiatri, TAYS ja tutkija Tampereen yliopisto (pj), Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri, THL, Päivi Mäki, asiantuntija, THL, Pälvi Kaukonen, lastenpsykiatrian ylilääkäri, TAYS, Hannu Westerinen, lastenpsykiatri, HUS, Anita Puustjärvi, lastenpsykiatri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri, Päivi Lindholm, lastenpsykiatri ja foniatri, OYS ja asiantuntijalääkärinä potilastietojärjestelmien kehittämistiimissä (THL/TIETO) - tavoitteet: Työryhmä on alkanut kartoittaa yleisimpiä perusterveydenhuollossa käytössä olevia lasten psykososiaalisia oireita arvioivia mittareita, joihin liittyy toimintakykyarvio. Ryhmä kokoaa ja arvioi sovittujen mittareiden tiedot ja tekee niiden perusteella soveltuvuusarvion sekä myöhemmin yhteistyössä Lasten ja nuorten toimintakyky -ryhmän kanssa suosituksen näiden mittareiden käytöstä. - mittarit: 1) Vahvuudet ja vaikeudet -kysely (Strengths and Difficulties Questionnaire, SDQ), valmis 1/2013, 2) ASEBA (Achenbach System of Empirically Based Assessment) kyselyt, 3) Lapsen psykososiaalisen terveyden arviointimenetelmä (LAPS) sekä mahdollisesti 4) BITSEA (Brief Infant Mental Health Assessment). ASEBA, LAPS, BITSEA arvioidaan vuoden 2013 aikana. - suositus: Suositus lasten psykososiaalisen toimintakyvyn arvioinnista ja mittaamisesta perusterveydenhuollossa on valmis vuoden 2013 loppuun mennessä (tavoite). - resurssitarve: Työryhmä on järjestäytynyt kokouksessa ja kokoontuu 2 3 kertaa vuodessa, vähintään kerran vuodessa kasvotusten ja muutoin videoyhteyksien avulla. Ryhmän välisen yhteydenpidon lisäksi työryhmän jäsenten henkilökohtaiset työpanokset koostuvat mittareiden arviointiin kouluttautumisesta, mittareiden tietojen (kirjallisuushaut) keräämisestä ja informaation koonnista Mittarin tiedot lomakkeelle sekä perehtymisestä muiden ryhmän jäsenten kokoamaan informaatioon. Puheenjohtaja osallistuu lisäksi Lasten ja nuorten toimintakyky -ryhmän työskentelyyn. Menetelmien arviointi tiedonkeruineen on työllistävintä ryhmäläisille: yhden menetelmän arviointi vaatinee työaikaa kolmesta työpäivästä kahteen viikkoon. 3) Lasten ja nuorten fyysisen toimintakyvyn mittaaminen - työryhmä: Jarmo Liukkonen, professori, Jyväskylän yliopisto (pj), Urho Kujala, professori, Jyväskylän yliopisto, Ari Heinonen, fysioterapian professori, Jyväskylän yliopisto, Helena Viholainen, tutkijatohtori, Jyväskylän yliopisto, Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri, THL - suunnitelma: arvioitavat mittarit ja aikataulu tarkentuvat myöhemmin. 4) Lasten ja nuorten oppimisvaikeuksien arvioiminen - työryhmä: Markku Leskinen, yliassistentti, Jyväskylän yliopisto (pj) - suunnitelma: Työryhmän jäsenet, arvioitavat mittarit (mm. Viivi, Kesky) sekä aikataulu tarkentuvat myöhemmin. 5) Lasten ja nuorten vuorovaikutustaitojen arvioiminen - työryhmä: Ilona Autti-Rämö, terveystutkimuksen päällikkö, lastenneurologi, Kela (pj) - suunnitelma: Työryhmän jäsenet ja arvioitavat mittarit (Asperger ADHD, Varhaisen vuorovaikutuksen arviointimenetelmä) sekä aikataulu tarkentuvat myöhemmin. 9

10 3.4 Toimintakyky väestötutkimuksissa -asiantuntijaryhmä Tavoite Väestötutkimustyöryhmä kokoaa ja arvioi väestötutkimuksissa käytössä olevia toimintakyvyn tutkimusmenetelmiä tavoitteenaan suositella mahdollisimman käyttökelpoisia, päteviä ja luotettavia menetelmiä suomalaisiin väestötutkimuksiin kansallisen tai alueellisen väestön tai sen jonkin ikäryhmän toimintakyvyn tutkimiseen. Asiantuntijaryhmä Seppo Koskinen, tutkimusprofessori, THL (puheenjohtaja) Mariitta Vaara, tutkija, THL (asiantuntijasihteeri) Pertti Era, professori, Jyväskylän yliopisto Raija Gould, erikoistutkija, Eläketurvakeskus Marja Jylhä, professori, Tampereen yliopisto Anna-Mari Aalto, yksikönpäällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Marjo Rinne, tutkija, UKK-instituutti Päivi Sainio, kehittämispäällikkö, THL Sari Stenholm, erikoistutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Pirjo Tiikkainen, yliopettaja, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Annamari Tuulio-Henriksson, erikoistutkija, Kela Toimintasuunnitelma, aikataulu ja resurssitarve Työryhmä työskentelee vuonna 2013 seuraavien aiheiden parissa: 1) Fyysisen toimintakyvyn arviointi - mittareiden arvioinnin viimeistely (24 kpl) - suosituksen viimeistely ja julkistaminen 2) Työkyvyn arviointi - suosituksen viimeistely ja julkistaminen 3) Päivittäistoiminnoista suoriutumisen arviointi - mittareiden kartoitus ja arviointi - suosituksen viimeistely ja julkistaminen 4) Jo julkaistujen suositusten (psyykkisen toimintakyvyn arviointi, kognitiivisen toimintakyvyn arviointi ja sosiaalisen toimintakyvyn arviointi) päivitys ja mittariarvioiden täydennys 5) Elämänlaadun mittaaminen - alatyöryhmä: Minna-Liisa Luoma (pj), Ulla Korpilahti (asiantuntijasihteeri), Anna-Mari Aalto, Seppo Koskinen, Antti Malmivaara, Samuli Saarni, Päivi Sainio, Seija Sukula (Kela) - mittareiden arviointi: WHOQOL-Bref, EuroHIS, EuroQOL, RAND36, 15D (valmiit vuoden 2012 lopussa) 10

11 - suosituksen laatiminen (valmis kesäkuun 2013 loppuun mennessä) - saatu erillisrahoitusta Kelasta ajalle 5/2012 6/ Vaikeavammaisten toimintakyky -asiantuntijaryhmä Tavoite Vaikeavammaisten toimintakyky työryhmän tavoitteena on kartoittaa ja arvioida arviointi- ja mittausmenetelmiä vaikeavammaisten henkilöiden avun-, palvelu- ja kuntoutustarpeen arviointiin sekä toimenpiteiden vaikutusten seurantaan. Työryhmä edistää hyvien ja yhtenäisten käytäntöjen leviämistä Suomessa ja vahvistaa kansainvälistä yhteistyötä. Asiantuntijaryhmä Tiina Suomela-Markkanen, asiantuntijalääkäri, Kela (puheenjohtaja) Jaana Halin, suunnittelija, Kela (asiantuntijasihteeri) Eija Ahoniemi, ylilääkäri, Invalidiliitto, Käpylän kuntoutuskeskus Tiina Huusko, kuntoutuspäällikkö, Kela Tuula Kiviranta, ylilääkäri, Ruskeasuon koulu Sanna Koskinen, johtava psykologi, Invalidiliitto, Käpylän kuntoutuskeskus Liisa Lahtinen, neuropsykologi, Näkövammaisten keskusliitto Jaana Paltamaa, erikoissuunnittelija, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sinikka Peurala, johtaja, Invalidiliitto, Lahden kuntoutuskeskus Päivi Sainio, kehittämispäällikkö, THL Anna-Liisa Salminen, johtava tutkija, Kela Arja Veijola, yliopettaja, Oulun seudun ammattikorkeakoulu Toimintasuunnitelma, aikataulu ja resurssitarve Työryhmä pitää vuosittain 3 4 kokousta. Työryhmän jäsenet tekevät aktiivisesti yhteistyötä muiden arviointimenetelmiä kehittävien tahojen kanssa. Työryhmä työskentelee vuonna 2013 seuraavien kokonaisuuksien parissa (osa jatkoa vuodelta 2012 ja osa jatkuu myös vuonna 2014): 1. CP-lapsen kuntoutuksen vaikutusten mittaaminen - mittarit: GMFM, QUEST, PCI, MACS, 2 toimintaterapeuttien käyttämää mittaria - suosituksen laatiminen, perustuen Lääkärilehdessä julkaistuun artikkeliin 2. MS-tautia sairastavien henkilöiden toimintakyvyn arviointi, suosituksen täydentäminen: - mittarit: MSIS-29, FSS - suosituksen täydentäminen 3. Selkäydinvammaisten toimintakyvyn arviointi 11

12 - mittarit: SCIM, WISCI, ASIA, QIF, WUSPI, Spinal Cord Injury Data Sets, Spinal Cord Lesion Coping Strategies Questionnaire - suosituksen viimeistely ja julkaisu 2013 (mittareita täydennetään myöhemmin) 4. Kehitysvammaisten mittarit - selvitetään tarvetta ja yhteistyökumppaneita - mahdollisesti suositus toimintakyvyn mittaamisesta niillä kehitysvammaisilla, joilla on liikkumisen rajoite 5. Näkövammaisten toimintakyvyn mittaaminen, erityisesti elämänlaatu - yhteistyössä Näkövammaisten keskusliiton kanssa, meneillään olevan hankkeen tietoja hyödyntäen - mittarit: VFQ-25, LVQOL 6. Aivovammapotilaan toimintakyvyn arviointi - suosituksen viimeistely ja julkaisu 7. Toimintakyvyn arviointi Parkinsonin tautia sairastavilla - suositus ja mittarit eurooppalaiseen yhteistyöhön nojautuen 8. Muuta mittarityötä: HAQ, KOOS, WOMAC, yläraajan sensoriikan testaus 9. ICF -siltaus: em. mittareiden ICF -siltaus ja artikkeli siltaamisesta Asiantuntijaryhmän jäsenet käyttävät TOIMIA -työhön keskimäärin 3 4 viikkoa/vuosi. Osa asiantuntijoista pystyy tekemään työtä oman työnsä osana, mutta rahoitusta tarvittaisiin korvaamaan sitä osuutta työstä, jota he joutuvat tekemään omana aikanaan. 3.6 Toimintakyvyn käsitteet ja termit -asiantuntijaryhmä Tavoite Ryhmän tavoitteena on koota yhtenäinen toimintakykyä kuvaava ydinkäsitteistö ja määrittää tämä terminologisesti niin alan asiantuntijoita kuin tietojärjestelmiä varten. Ydinkäsitteistön luomisessa käytetään hyödyksi ICF -luokitusta, jonka laajempaa käyttöä ryhmä tulee edistämään eri toimintakyvyn ammattilaisten keskuudessa vuoden 2013 aikana. Asiantuntijaryhmä Ryhmän puheenjohtaja sairastui vakavasti vuonna 2011 ja ryhmän vt. puheenjohtajaksi nimettiin Päivi Nurmi-Koikkalainen (THL). Ryhmän toiminta kuitenkin pysähtyi lähes kokonaan vuoden 2012 ajaksi eikä se kokoontunut kertaakaan. 12

13 Toimintasuunnitelma, aikataulu ja resurssitarve TOIMINTASUUNNITELMA Vuoden 2012 lopulla ryhmä kuitenkin aktivoitui ja Päivi Nurmi-Koikkalainen kokoaa uuden asiantuntijaryhmän yhdessä Heidi Anttilan kanssa vuosille Käsiteryhmän tehtävät tulevat olemaan: 1. koota käsitteitä toimintakyvyn kentältä yhteistyössä eri sanastotyötä tekevien tahojen kanssa 2. määritellä toimintakykyyn liittyviä käsitteitä ja seurata kansainvälistä käsitetyötä 3. kehittää ja toteuttaa mittareiden siltausta ICF:n TOIMIA:n eri ryhmien kanssa 4. laatia suunnitelma Käsite-ryhmän työskentelylle tuleville vuosille Käsiteryhmä kokoontuu vuodessa 3-4 kertaa. Lisäksi käsiteryhmästä muodostetaan ICF:n siltausta toteuttava alaryhmä. ICF -työskentelyä koordinoi Heidi Anttila. Työskentelyä: ICF- koulutusmateriaalin suunnittelu ICF siltauspaja Mahdollisesti tarpeen mukaan syksyllä toinen. Koulutusaineiston tuottaminen ja koulutuksia. ICH Research Branchin workshopin suunnittelu ja mahdollinen toteutus Suomessa syksyllä 2013, jossa yhteydessä European Federation for Rehabilitation Research 2015 kongressiin (Helsingissä) ICF kokonaisuuden suunnittelu Kuljetuspalveluihin ja ICF -luokitukseen liittyvän tutkimus- ja rahoitussuunnitelman laatiminen Työskentelyn eri kokonaisuuksiin osallistutaan käsitetyöryhmästä hiukan vaihtelevin kokoonpanoin 4 Muu toiminta 4.1 TOIMIA -käsikirja Vuoden 2013 aikana valmistuu TOIMIA -verkoston toimintatapoja kuvaava käsikirja sekä siihen liittyvä Opas mittarin tiedot lomakkeen täyttämiseen ja mittarin psykometristen ominaisuuksien arviointiin TOIMIA:ssa. Käsikirja ja opas ovat ensisijaisesti tarkoitettu asiantuntijaryhmien toiminnan tueksi sekä mittareiden arvioinnin ja suositusten yhdenmukaistamiseksi. Ne julkaistaan sähköisenä myös TOIMIA:n ulkoisilla nettisivuilla, sillä toiminnan perusteista halutaan antaa mahdollisimman läpinäkyvä kuva verkoston ulkopuolisille toimijoille. Vuonna 2013 käsikirjaa ja opasta pilotoidaan asiantuntijaryhmissä ja muokataan saadun palautteen mukaan. 4.2 Toimintakyvyn mittariarvioinnin kehittäminen TOIMIA -verkostossa TOIMIA:n ydintyönä on arvioida toimintakyvyn mittareiden soveltuvuutta eri käyttötarkoituksiin. Sitä varten on laadittu strukturoidut tiedonkeruulomakkeet, ns. Mittarin tiedot -lomake ja Soveltuvuusarvio lomake (http://www.toimia.fi/lomakkeita.html). Mittareiden arviointi on kuitenkin vaihdellut TOIMIA:n eri asiantuntijaryhmissä yksityiskohtaisten ohjeiden puuttuessa siitä, miten laaja kirjallisuuskatsaus psykometrisistä ominaisuuksista tulee tehdä, miten validiteetti- ja 13

14 reliabiliteettituloksia tulkitaan ja miten käytettävyyttä arvioidaan. Vuoden 2012 aikana TOIMIA järjesti yhteistyössä Jyväskylän ammattikorkeakoulun kanssa kaksi Toimintakykymittarin arviointi koulutuspäivää (Helsinki, Jyväskylä) TOIMIA:n asiantuntijoille. Vuonna 2013 tullaan järjestämään samansisältöinen koulutustilaisuus Satakunnan Ammattikorkeakoulussa Porissa Koulutus tukee samalla käsikirjan ohella TOIMIA:ssa tapahtuvaa mittareiden arviointityötä ja sen kehittämistä. 4.3 Toimintakyvyn rakenteistaminen sähköisiä tietojärjestelmiä varten Toimintakyvyn rakenteinen kirjaaminen sähköisiin tietojärjestelmiin on yhteishanke, jossa TOIMIA:n rooli on tuoda sisällöllistä asiantuntemusta toimintakyvyn käsitteiden ja mittaamisen osalta. Tämän asian edistämiseksi vuoden 2013 aikana tullaan laatimaan etenemissuunnitelma ja perustetaan työryhmä koordinoimaan asiaa TOIMIA:ssa ja eri vastuutahojen kesken. 4.4 Tietokannan ylläpito ja kehittäminen TOIMIA -tietokantaa kehitetään käyttökokemusten perusteella. Tietokannan perusratkaisut ovat osoittautuneet erittäin toimiviksi, mutta erilaisia tietojen hakemiseen ja jäsentämiseen liittyviä tarpeita ilmenee jatkuvasti. Monet tietokannan kehittämis- ja muutostarpeet riippuvat TOIMIA:n asiantuntijaryhmien työn etenemisestä, esimerkkinä tietokannassa olevien käsitteiden ja nimikkeiden yhdenmukaistaminen. Tietokannan teknisestä kehittämisestä ja ylläpitämisestä vastaa sovellussuunnittelija Anssi Kääriäinen THL:n Tietohallintoyksiköstä. Työhön tarvitaan keskimäärin 1 henkilötyökuukautta vuodessa. 4.5 Koulutus, seminaarit TOIMIA:n työtä, tietokantaa ja uusimpia suosituksia esitellään Kuntatalossa Helsingissä järjestettävässä TOIMIA-seminaarissa, jonka kohderyhmä ovat toimintakyvyn mittaamisesta kiinnostuneet sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset, opettajat ja tutkijat. Vuonna 2012 aloitettua mittareiden arvioinnin koulutusta jatketaan vuonna Satakunnan Ammattikorkeakoulun kanssa järjestetään yhteistyössä mittareiden arviointikoulutus Porissa Sidosryhmäyhteistyö Yhteistyön avulla edistetään TOIMIA:n tavoitteita toimintakyvyn yhdenmukaisen ja pätevän mittaamisen levittämiseksi. Tällaista yhteistyötä erilaisten sidosryhmien kanssa tehdään paljon asiantuntijaryhmissä. Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kanssa jatketaan yhteistyötä mittareiden arvioinnin saamiseksi osaksi ohjattua opiskelijatyötä. Vuonna 2012 tiivistettiin yhteistyötä Käypä Hoito -toimituksen kanssa, ja sitä vahvistetaan tulevana vuonna mm. liittämällä Käypä hoito -suosituksiin TOIMIA:ssa arvioitua tietoa toimintakyvyn mittareista. TOIMIA -tietokanta ja Käypä hoito -suositukset tukevat toisiaan tiedon jalkauttamisessa 14

15 terveydenhuollon käyttöön. Lisäksi hyödynnetään Käypä Hoidon kokemuksia mm. systemaattisista tiedonhauista sekä käsikirja-ohjeistuksen laatimisesta. 5 Viestintäsuunnitelma TOIMIA:n viestintä- ja vaikuttamissuunnitelma laaditaan kevään 2013 aikana. Suunnitelman mukaisesti tietoa TOIMIA:sta ja sen tekemästä työstä jaetaan eri kanavia myöten: - Esittelyt erilaisissa messu- ja seminaaritapahtumissa - TOIMIA:n asiantuntijat esittelevät työtä ja tietokantaa erilaisissa alan tapahtumissa - TOIMIA:n uutiskirje TOIMIA:n ajankohtaisista tapahtumista lähetetään sen tilanneille henkilöille - TOIMIA-seminaari ( ) - Mittareiden arviointikoulutus Porissa Satakunnan AMK:ssa Mahdollisesti muita pienempiä seminaareja syksyllä Lehtiartikkelit valmistuvista suosituksista mm. Tessoon, Suomen Lääkärilehteen ym. terveyden- ja sosiaalihuollon sekä työhallinnon ammattilehtiin - Abstraktit European Forum for Research in Rehabilitation kongressiin syksylle TOIMIA:n esittely-powerpoint SlideShareen - Erikoislääkäriseurat - THL:n uutiskirje kuntiin - Kansanterveystyön johtajien verkosto - Sairaanhoitopiirien johtajien verkosto - Kuntaliiton suuret kaupungit keskisuuret/pienet kunnat verkosto - STM:ssä vakuutuslääkäritoiminnan kehittämistyöryhmä - Vanhuspalvelulain aluekierrokset - Käypä Hoito suositukset ja yhteistyö 15

16 6 Resurssitarve TOIMIA -verkosto tekee toimintakyvyn mittaamisen merkittävää kansallista kehittämistyötä ja käytäntöjen yhtenäistämistä, jotka edellyttävät onnistuakseen eri osapuolten yhteistoimintaa, työpanosta sekä erillisrahoitusta. TOIMIA -verkostossa on rakennettu toimintamalli, jonka avulla tätä yhteistyötä on mahdollista tehdä ja siten saada eri organisaatioiden työpanos yhteiseen käyttöön. Keskeistä on organisaatioiden sitoutuminen TOIMIA:n tavoitteisiin, mikä realisoituu mm. siten, että niiden työntekijät saavat tehdä TOIMIA:n työtä työajallaan. Tähän tavoitteeseen on osittain päästy, mutta monet asiantuntijatyötä TOIMIA:ssa tekevät joutuvat edelleen käyttämään siihen vapaa-aikaansa. Taulukossa 1 on arvioitu verkoston työpanos henkilötyökuukausina vuonna Laskelmat perustuvat arvioon, jonka mukaan asiantuntijaryhmän (ml. työvaliokunta) jäsenet käyttävät vuosittain 0,5 htkk ja ryhmien puheenjohtajat ja sihteerit 1 htkk TOIMIA -työhön. Ryhmän jäsenen työhön kuuluvat työryhmien kokoukset (4 7 kertaa/vuosi) ja niihin valmistautuminen. Mittarin arviointiin kuluu arvioijan kokemuksesta, arvioitavasta mittarista ja käyttötarkoituksesta riippuen tuntia, keskimäärin 20 tuntia. Verkoston koordinointi ja kehittämistyö edellyttää noin 1,8 htv:n työpanosta verkoston keskustoimistossa. Taulukko 1. Henkilöresurssitarve vuonna Laskelman peruste, htkk/v Asiantuntijatyö - a-ryhmien jäsenet 0, a-ryhmien puheenjohtajat ja sihteerit 1 12 Koordinointi ja ylläpito - kehittämispäällikkö suunnittelija, informaatikko sovellussuunnittelija (tietokanta) 1 1 Yhteensä 68 Yhteensä, htkk/v THL vastaa verkoston koordinaattorin ja suunnittelijan palkkausmenoista sekä osasta asiantuntijatyötä (Taulukko 2). Verkostoon osallistuvat muut organisaatiot panostavat myös maksamalla osan työntekijöidensä TOIMIA-työhön käyttämästä työajasta. Suurelta osin asiantuntijat tekevät verkoston työtä omalla ajallaan ja omalla kustannuksellaan. Tämän korvaamiseksi kustannusarvioon on varattu toimintarahaa, mutta sille tai muille välttämättömille kuluille (koulutus, seminaarit, markkinointi, matkat, tarjoilut) ei ole varmistunut rahoittajatahoa. 16

17 Taulukko 2. Arvio TOIMIA:n kokonaiskustannuksista vuodelle Kustannuksista vastaa Palkat (20 htkk) THL/TOKY Asiantuntijatyö (THL), 18 htkk THL virkatyö / Asiantuntijat: oto Asiantuntijatyö (muut organisaatiot), 30 htkk Muut organisaatiot virkatyö / Asiantuntijat: oto Toimintaraha asiantuntijaryhmien tueksi Koulutus, seminaarit Matkakulut Markkinointi, esitteet Kokoustarjoilu Yhteensä

Ikääntyneen toimintakyky ja sen arviointi. Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä, TtM Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky yksikkö/hyvinvointiosasto

Ikääntyneen toimintakyky ja sen arviointi. Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä, TtM Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky yksikkö/hyvinvointiosasto Ikääntyneen toimintakyky ja sen arviointi Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä, TtM Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky yksikkö/hyvinvointiosasto sisältö Toimintakyvyn määrittelyä Toimintakyvyn arviointi

Lisätiedot

Mittarit ja mittaaminen. Kehittämispäällikkö Seija Sukula/ Suunnittelija Anneli Louhenperä

Mittarit ja mittaaminen. Kehittämispäällikkö Seija Sukula/ Suunnittelija Anneli Louhenperä Mittarit ja mittaaminen Kehittämispäällikkö Seija Sukula/ Suunnittelija Anneli Louhenperä Mittareiden valinta Tieto mittareiden pätevyydestä mittaamaan haluttua toimintakyvyn osa-aluetta tietyllä kohderyhmällä

Lisätiedot

Green carevaikuttavuusseminaari. Tampere 3.6.2015. Teemu Peuraniemi

Green carevaikuttavuusseminaari. Tampere 3.6.2015. Teemu Peuraniemi Green carevaikuttavuusseminaari Tampere 3.6.2015 Teemu Peuraniemi Vihreä hyvinvointi Oy tuottaa ja kehittää uudella innovatiivisella tavalla sosiaali- ja terveyspalvelualalle luontoavusteisia: - Kuntoutuspalveluita

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

PALOMA. Pakolaisten mielenterveystoimien valtakunnallinen kehittämishanke PALOMA-hanke/Johanna Mäki-Opas ja Satu Jokela

PALOMA. Pakolaisten mielenterveystoimien valtakunnallinen kehittämishanke PALOMA-hanke/Johanna Mäki-Opas ja Satu Jokela PALOMA Pakolaisten mielenterveystoimien valtakunnallinen kehittämishanke 26.10.2016 PALOMA-hanke/Johanna Mäki-Opas ja Satu Jokela 1 PALOMAN päämäärä Pakolaisten ja vastaavista lähtökohdista tulevien mielenterveysongelmien

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Kohti sähköistä hyvinvointikertomusta Alueellinen koulutus Ylä-Savon kunnille ja yhteistoiminta-alueille Iisalmi 25.10.2011 Ulla

Lisätiedot

Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa

Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa 8.12.2015 Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa Arjenlähtöistä osallisuutta lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma - tukee lapsen

Lisätiedot

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali 6.9.2011 -päätösseminaari Tamperetalo Marita Päivärinne projektisuunnittelija, TtM Minna Pohjola projektipäällikkö, th ylempi

Lisätiedot

Kelan VAKE hanke VAKE vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen kehittämishanke

Kelan VAKE hanke VAKE vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen kehittämishanke Kelan VAKE hanke 2006-2013 VAKE vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen kehittämishanke 23.8.2012 NKL pilotin päätösseminaari Tiina Suomela-Markkanen Asiantuntijalääkäri, Kela, Terveysosasto Parasta

Lisätiedot

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä Kykyviisari Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä Kykyviisari sopii kaikille työikäisille Kykyviisari on työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmä kaikille työikäisille, myös työelämän ulkopuolella

Lisätiedot

Tiedolla johtaminen kuntien hyvinvoinnin, terveyden ja mielenterveyden edistämisessä

Tiedolla johtaminen kuntien hyvinvoinnin, terveyden ja mielenterveyden edistämisessä Tiedolla johtaminen kuntien hyvinvoinnin, terveyden ja mielenterveyden edistämisessä Heli Hätönen, TtT, Erityisasiantuntija HYVINVOIVA JA TERVE POHJANMAA Luodaanko tiedolla johtamisella hyvinvointia? 16.09.2013

Lisätiedot

Apuvälineluokituksen käyttömahdollisuudet. Apuvälineiden standardit tutuiksi -seminaari Helsinki 13.10.2015 Outi Töytäri ja Sarianna Savolainen

Apuvälineluokituksen käyttömahdollisuudet. Apuvälineiden standardit tutuiksi -seminaari Helsinki 13.10.2015 Outi Töytäri ja Sarianna Savolainen Apuvälineluokituksen käyttömahdollisuudet Apuvälineiden standardit tutuiksi -seminaari Helsinki 13.10.2015 Outi Töytäri ja Sarianna Savolainen SFS-EN ISO 9999 Vammaisten apuvälineet Luokitus ja termit

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS www.hyvinvointikertomus.fi Keitele, Pielavesi, Tervo, Vesanto 30.3.2012 Ulla Ojuva, 044 417 3836, ulla.ojuva@isshp.fi Mervi Lehmusaho, 044 711 3913, mervi.lehmusaho@kuh.fi

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

Liite S1. Hankkeeseen osallistuvien tahojen yhteystiedot 1.2.2012. Etelä-Suomen vakuutusalue. Terveydenhuolto

Liite S1. Hankkeeseen osallistuvien tahojen yhteystiedot 1.2.2012. Etelä-Suomen vakuutusalue. Terveydenhuolto Liite S1. Hankkeeseen osallistuvien tahojen yhteystiedot 1.2.2012 Etelä-Suomen vakuutusalue Kirsi Koljonen, kuntoutusylilääkäri, vastuuhenkilö, Espoo kirsi.koljonen@espoo.fi Terttu Linna-Kantor, kuntoutussuunnittelija,

Lisätiedot

Sisältö. Työryhmä Tausta Tarkoitus Menetelmä Tulokset Johtopäätökset Kehittämistyön haasteet ja onnistumiset Esimerkkejä

Sisältö. Työryhmä Tausta Tarkoitus Menetelmä Tulokset Johtopäätökset Kehittämistyön haasteet ja onnistumiset Esimerkkejä AJANKOHTAISTA IMETYSOHJAUKSESTA Näyttöön perustuva imetysohjauksen yhtenäinen toimintamalli terveydenhuollon palveluketjussa Äitiyshuollon ja naistentautien alueellinen koulutus 16.1-17.1.2017, Rovaniemi

Lisätiedot

Kuntoutussäätiö. Kuntoutuspalvelukeskus. Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus. Koulutus, arviointi ja konsultointi. auttaa kuntoutumaan

Kuntoutussäätiö. Kuntoutuspalvelukeskus. Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus. Koulutus, arviointi ja konsultointi. auttaa kuntoutumaan Kuntoutuspalvelukeskus Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Koulutus, arviointi ja konsultointi auttaa kuntoutumaan tutkii ja kehittää kouluttaa ja konsultoi 1 on Valtakunnallinen työikäisten kuntoutuksen

Lisätiedot

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille II -hanke Halko-koulutus 12.11.2015 Tarve ja kohderyhmä Tarve kehittää terveysasemien työtä vastaamaan paremmin

Lisätiedot

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke POHJANMAA- HANKE 2005-2014 Kehitämme uutta vaikuttavaa mielenterveys-

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Toimiva arki kansallisen kehittämisen tueksi

Toimiva arki kansallisen kehittämisen tueksi Toimiva arki kansallisen kehittämisen tueksi Harriet Finne-Soveri Geriatrian dosentti Ikäihmisten palvelut, THL 24.3.2011 Esityksen nimi / Tekijä 1 Suomalainen iäkkäiden hoito - oikein päätelmin - oikealla

Lisätiedot

CP-vammaisten aikuisten hyvinvointi ja kuntoutus elämänkaarella -projekti vuosina 2007-2010 CP- ikä/kunto -projekti (CPIK)

CP-vammaisten aikuisten hyvinvointi ja kuntoutus elämänkaarella -projekti vuosina 2007-2010 CP- ikä/kunto -projekti (CPIK) CP-vammaisten aikuisten hyvinvointi ja kuntoutus elämänkaarella -projekti vuosina 2007-2010 CP- ikä/kunto -projekti (CPIK) Invalidiliitto ry hallinnoi - RAY rahoittaa www.invalidiliitto.fi/cp-projekti

Lisätiedot

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KUNTOUTUSTARVESELVITYKSEN PALVELULINJA Voimassa 1.1.2011 alkaen SISÄLLYS Sivu I YLEISET PERIAATTEET Kuntoutustarveselvitys...1

Lisätiedot

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa 25.9.2015 Tampere Käytännön kokemuksia yhteistyöstä Hanna Gråsten-Salonen Vastaava koulukuraattori Varhaiskasvatus ja perusopetus Tampere

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymä. RECEPS Research Centre for Comparative Effectiveness and Patient Safety

Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymä. RECEPS Research Centre for Comparative Effectiveness and Patient Safety Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymä RECEPS Research Centre for Comparative Effectiveness and Patient Safety Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta sekä Yhteiskuntatieteiden

Lisätiedot

LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2017

LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2017 LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2017 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Laadunohjausryhmä hyväksynyt 19.1.2017 J Y V Ä S K Y LÄ N Y LI O PI S T O 26.1.2017 YLEISTÄ Jyväskylän yliopiston laadunhallinta määritellään

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 9.2.2012 Helsinki Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Lisätiedot

TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA Jorma Posio

TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA Jorma Posio TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA 1 Hankkeessa mukana 2 Kainuun maakunta-kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa) Keski-Pohjanaan sairaanhoitopiiri 137 952 euroa (kokonaiskustannukset

Lisätiedot

KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU

KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU - SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA - hankkeen toimenpiteiden toteuttaminen (kunnat, yritykset, kuluttajat) Mika Yli-Petäys projektipäällikkö, Lapuan kaupunki Toimitusjohtaja, Thermopolis

Lisätiedot

Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi

Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi Yhteisvoimin kotona Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen

Lisätiedot

LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2016

LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2016 LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2016 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Hyväksytty laadunohjausryhmässä 25.2.2016 YLEISTÄ Jyväskylän yliopiston laadunhallinta määritellään laatupolitiikassa yhteisössä tunnetun vastuunjaon,

Lisätiedot

TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS

TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS SUUNNITELMAN PERUSTEET Terveydenhuoltolaki 30.12.2010/1326 Valtioneuvoston

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->

Lisätiedot

Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari:

Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari: Kuntoutuksen vaikuttavuus, näytön paikka Mika Pekkonen johtava ylilääkäri Kuntoutus Peurunka Tämä esitys perustuu tarkastettuun väitöstutkimukseeni Kiipulankuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari: 40-vuotisjuhlaseminaari:

Lisätiedot

TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA

TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA 1 Hankkeessa mukana 2 Kainuun maakunta-kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa) Keski-Pohjanaan sairaanhoitopiiri 137 952 euroa (kokonaiskustannukset

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren Suunnittelija Anneli Louhenperä

Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren Suunnittelija Anneli Louhenperä Terveysosasto Kuntoutusryhmä Kuntoutuspolku, kuntoutuksen rakenne ja toteutus - Reumaa ja muita TULE-sairauksia sairastavien lasten ja nuorten yksilöllinen kuntoutusjakso Alueelliset yhteistyökokoukset

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017 2020 Lausuntopyynnön esittelyn tueksi TAVOITE: TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN Linjaa terveyden edistämisen alueellisen koordinaation painopisteet Pirkanmaalla

Lisätiedot

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve 22.2.2011 Raija Kerätär työterv.huollon erik.lääk, kuntoutuksen erityispätevyys www.oorninki.fi Tässä esityksessä Työkyvyn arvio? Työttömien terveys

Lisätiedot

STM:n asiantuntijaryhmän toiminta ja. toimintasuunnitelma Professor,University of Tampere. University Hospital

STM:n asiantuntijaryhmän toiminta ja. toimintasuunnitelma Professor,University of Tampere. University Hospital STM:n asiantuntijaryhmän toiminta 2007-2009 ja toimintasuunnitelma 2010-2012 Seppo Soimakallio Professor,University of Tampere Head of Department,Tampere University Hospital 19.1.2010 Asiantuntijaryhmän

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Voimaan 1.7.2013 Keskeisiä linjauksia Erillislaki Ei säädetä uusista palveluista

Lisätiedot

Ylä-Savon toimintasuunnitelma 2011-2012 1/6

Ylä-Savon toimintasuunnitelma 2011-2012 1/6 Ylä-Savon toimintasuunnitelma 2011-2012 1/6 Terveyshyötymallin mukaisen toiminnan kehittäminen ja levittäminen PAINOPISTEALUE TAVOITE TOIMINTATAPA AIKATAULU VASTUUHENKILÖT/ TOIMIJAT Päätöksenteon tuki

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

Työttömän toiminta- ja työkyvyn hyvä arviointikäytäntö terveydenhuollossa

Työttömän toiminta- ja työkyvyn hyvä arviointikäytäntö terveydenhuollossa Työttömän toiminta- ja työkyvyn hyvä arviointikäytäntö terveydenhuollossa Kirjoittajat: Vuokko Aki, LL, työterveyshuollon erikoislääkäri ja työlääketiede Juvonen-Posti Pirjo, LL, kun-pd, kuntoutuksen erityispätevyys

Lisätiedot

VÄLI-SUOMEN IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II

VÄLI-SUOMEN IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II VÄLI-SUOMEN IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II 2011-2013 viestintäsuunnitelma Vuokko Lehtimäki Anni Kuhalainen IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II (2011-2013) Hankkeen tarkoitus ja tavoitteet Ikäkaste Äldre-kaste II -hanke toteuttaa

Lisätiedot

Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke

Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke ( Diasarja apuvälinehankkeen tämän hetkisestä tilanteesta on tarkoitettu yhteiseen käyttöön esim. yhteistoimintamenettelyyn liittyvää henkilöstön informointia

Lisätiedot

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli 2009 työryhmän ehdotukset Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli -2009 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän ehdotukset mielenterveys-

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

Valmistelevan työryhmän ehdotus ja 3.6. käydyt keskustelut. Pekka Linna,

Valmistelevan työryhmän ehdotus ja 3.6. käydyt keskustelut. Pekka Linna, Valmistelevan työryhmän ehdotus ja 3.6. käydyt keskustelut Pekka Linna, 2.9.2014 Yhteistyöryhmän perustaminen Opintohallinnon ja tietohallinnon verkostot päättivät 3.6.2014 perustaa yhteistyöryhmän tukemaan

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011

Lisätiedot

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon

Lisätiedot

Päihteet ja elintavat puheeksi neuvolassa. Tuovi Hakulinen Dosentti (Terveyden edistäminen)

Päihteet ja elintavat puheeksi neuvolassa. Tuovi Hakulinen Dosentti (Terveyden edistäminen) Päihteet ja elintavat puheeksi neuvolassa Tuovi Hakulinen Dosentti (Terveyden edistäminen) 7.2.2017 Tuovi Hakulinen 1 Miksi ehdotimme teemaa? Vanhempien elintavat, esim. päihteiden riskikäyttö vaikuttavat

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2.

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2. Hyvinvointia työstä 1 Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla 20.4.2015, Tampere Rauno Hanhela, johtava asiantuntija, aluevastaava 2 Esittäjän nimi / 8.2.2011 1 Ihmisen mittainen työ

Lisätiedot

Suvi Helanen, koulutussuunnittelija PPSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Kunnanhallituksen pj. Oulunsalo

Suvi Helanen, koulutussuunnittelija PPSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Kunnanhallituksen pj. Oulunsalo Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Suvi Helanen, koulutussuunnittelija PPSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Kunnanhallituksen pj. Oulunsalo Sisältö Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa

Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa Eskoon alueellinen vammaissosiaalityöntekijöiden tapaaminen 6.9.2016 13.9.16 Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa / Stina Sjöblom 1 THL:n

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 980/2012 - voimaan 1.7.2013 Kuntamarkkinat

Lisätiedot

Vuoden 2011 vuosikokouksessa tehtyjen valintojen mukaan hallituksen jäsenet ja varajäsenet olivat;

Vuoden 2011 vuosikokouksessa tehtyjen valintojen mukaan hallituksen jäsenet ja varajäsenet olivat; 17.8.2011 Jäsenkirje 2/2011 Hyvää loppu kesää! Vuosikokous pidettiin Helsingissä 11.3.2011. Puheenjohtajaksi seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi valittiin Pekka Honkanen ja kansainvälisenä sihteerinä toimivaksi

Lisätiedot

Rovaniemi, Kolpeneen palvelukeskuksen ky, Myllärintie 35, Monitoimitila

Rovaniemi, Kolpeneen palvelukeskuksen ky, Myllärintie 35, Monitoimitila Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus/ ESITYSLISTA Lapin toimintayksikkö Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä Myllärintie 35 96400 ROVANIEMI 4.6.2010 PaKaste - Lapin -osahankkeen ohjausryhmän kokous

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke

Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke 1.3.2015 31.10.2017 Viestintäsuunnitelma Jessica Fagerström Satu Raatikainen 15.9.2015 Päivitetty 4.12.2015 Parempi Arki-hankkeen tausta, tavoitteet ja organisaatio

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

Muutoksen / strategian toimeenpano 1

Muutoksen / strategian toimeenpano 1 Strategioiden toimeenpanon haasteita SEMINAARIPÄIVÄ STRATEGIATYÖN TUEKSI Norrvalla Folkhälsan, Vöyri 8.9.2009 Maijaliisa Junnila, FT Johtava asiantuntija, THL Muutoksen / strategian toimeenpano 1 ALOITE

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen

Lisätiedot

ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS

ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS Sinikka Bots 07 02 2017 HUS HyTe _SB ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS 07 02 2017 HUS HyTe _SB HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN

Lisätiedot

Mittarityöpaja. Sosiaalityön mittareiden ja indikaattoreiden kokeilu- ja kehittämishankkeita Esityksen nimi / Tekijä

Mittarityöpaja. Sosiaalityön mittareiden ja indikaattoreiden kokeilu- ja kehittämishankkeita Esityksen nimi / Tekijä Mittarityöpaja Sosiaalityön mittareiden ja indikaattoreiden kokeilu- ja kehittämishankkeita 26.1.2017 Esityksen nimi / Tekijä 1 Sote-uudistuksessa sosiaalityöhön tarvitaan toimivat vaikuttavuuden arvioinnin

Lisätiedot

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Hyvä ikääntyminen mahdollisuuksien Seinäjoella seminaari, 6.9.2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko TAVOITTEET

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana

Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana Hyvinvointikertomukset ja strategiat elämään! Työkokous, Rovaniemi 22.3.2011 Terveempi Pohjois-Suomi Suvi Helanen, hankesuunnittelija Mitä laeissa

Lisätiedot

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset Moniammatillinen verkosto vuosina 2012-2016: tavoitteet, menetelmät ja tulokset Antti Mäntylä, apteekkari, FaT 26.1.2017 Keskustelutilaisuus: Moniammatillinen yhteistyö tulevissa sote-rakenteissa Helsinki

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet

Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet Juha Korpelainen Hallintoylilääkäri 2 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö,

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

Ethical Leadership and Management symposium

Ethical Leadership and Management symposium www.laurea.fi Ethical Leadership and Management symposium Hyvinvointipalvelut ekosysteemien tietojen mallintaminen 6.10.2016 Dos. Jorma Jokela 2 3 MORFEUS hanke WORKSHOP työskentelyn taustalla yliopettaja

Lisätiedot

SADe sosiaali- ja terveysalan palvelukokonaisuuden kevätseminaari Helsinki

SADe sosiaali- ja terveysalan palvelukokonaisuuden kevätseminaari Helsinki SADe sosiaali- ja terveysalan palvelukokonaisuuden kevätseminaari Helsinki 23.4.2013 Hankepäällikkö, TtM Minna Angeria 22.4.2013 Esityksen nimi / Tekijä 1 SADe-ohjelman sosiaali- ja terveysalan palvelukokonaisuus

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?

Lisätiedot

SINIKKA BOTS TERVEYDEN EDISTÄMISEN YLILÄÄKÄRI, HUS PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA, STESO

SINIKKA BOTS TERVEYDEN EDISTÄMISEN YLILÄÄKÄRI, HUS PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA, STESO SINIKKA BOTS TERVEYDEN EDISTÄMISEN YLILÄÄKÄRI, HUS PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA, STESO 1 KOHTI TAVOITTEELLISTA TERVEYDEN EDISTÄMISTÄ 1) Alueellinen yhteistyö Yleistä HUS:ista

Lisätiedot

Opintohallinnon ja tietohallinnon yhteistyö. Valmistelevan työryhmän ehdotus. Pekka Linna,

Opintohallinnon ja tietohallinnon yhteistyö. Valmistelevan työryhmän ehdotus. Pekka Linna, Opintohallinnon ja tietohallinnon yhteistyö. Valmistelevan työryhmän ehdotus Pekka Linna, 3.6.2014 Yhteistyöryhmän perustaminen Perustetaan yhteistyöryhmä tukemaan opintohallinnon ja tietohallinnon vastuualueita

Lisätiedot

Jorma Posio

Jorma Posio Tervein mielin Pohjois- - Suomessa 2009-2011 Koko hanke Lapin osahanke Jorma Posio 26.11.2009 1 Hankkeessa mukana Kainuun maakunta-kuntayhtymä kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa)

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa Järjestämissuunnitelma PPSHP - mistä nyt sovittava? Päivi Hirsso 190402012 Perusterveydenhuollon vahvistaminen perusterveydenhuollon yksiköiden perustehtävänä Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Tuorein tieto ja ohjeistus työn tukena. Jarmo Salo

Tuorein tieto ja ohjeistus työn tukena. Jarmo Salo Tuorein tieto ja ohjeistus työn tukena Jarmo Salo (jarmo.salo@thl.fi) 12.11.2013 1 Taustaa Neuvolatyössä käytettävien menetelmien ja käytäntöjen on perustuttava parhaaseen mahdolliseen näyttöön 13.11.2013

Lisätiedot

Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi -

Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi - Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi - Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 20.4.2015 1 Terveydenhuoltolaki 12 Kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä

Lisätiedot

Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä

Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä TERVEEMPI ITÄ-SUOMI (TERVIS) aloitusseminaari, Kuopio 17.05.2013 Heli Hätönen, TtT, Eritysasiantuntija Terveyskäyttäytymisen

Lisätiedot

Toimintakyvyn arviointi ICF-viitekehyksessä VAT:n (valmennuksen arvioinnin tukijärjestelmä)

Toimintakyvyn arviointi ICF-viitekehyksessä VAT:n (valmennuksen arvioinnin tukijärjestelmä) Toimintakyvyn arviointi ICF-viitekehyksessä VAT:n (valmennuksen arvioinnin tukijärjestelmä) avulla ICF WHO:n tekemä toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus (ICF) julkistettiin

Lisätiedot

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti!

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Kelan syvennetyt asiakasprosessit Mats Enberg Vakuutuspiirin johtaja Länsi-Uudenmaan vakuutuspiiri 24.9.2014 2 Työkykyneuvonta Kelan tarjoaa uutta työhön paluuta

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke KAINUUN SOTE KUNTAYHTYMÄ Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon toimintasuunnitelma Marja-Liisa Ruokolainen Eija Tolonen, Jaana Mäklin, Lahja

Lisätiedot

Ajankohtaista - 14 päivän jälkeen

Ajankohtaista - 14 päivän jälkeen Ajankohtaista - 14 päivän jälkeen 1 Mission possible: access on, ilmatilaa on 2 Painopisteet Lapsivaikutusten arviointi ja lapsibudjetointi Lapsiystävällinen työelämä Lasten Suomi - kuuleminen, kohtaaminen

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Mistä jatkossa apua? kuntayhtymän johtaja Ilkka Jokinen

Mistä jatkossa apua? kuntayhtymän johtaja Ilkka Jokinen Mistä jatkossa apua? kuntayhtymän johtaja Ilkka Jokinen 20.9.2016 ilkka.jokinen@vaalijala.fi 1 Teemat 1. Kohderyhmä 2. Liikkuvat kuntoutuspalvelut 3. Kokonaiskuntoutus 4. Osaamis- ja tukikeskukset 5. Vaalijalan

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Rakennetaan yhteistyönä KAIKILLE AVOIN INNOVAATIO- YHTEISÖ

Rakennetaan yhteistyönä KAIKILLE AVOIN INNOVAATIO- YHTEISÖ Rakennetaan yhteistyönä KAIKILLE AVOIN INNOVAATIO- YHTEISÖ 1 Innopajan sisältö 1. Keskustelupaneeli: Mitä tehtiin Oulussa ja Haukiputaalla? Uuden toimintamallin käyttöönoton ja vakiinnuttamisen kysymyksiä

Lisätiedot

Työsuunnitelma. Järjestäjän ja tuottajan roolit -teemaryhmä

Työsuunnitelma. Järjestäjän ja tuottajan roolit -teemaryhmä Työsuunnitelma Järjestäjän ja tuottajan roolit -teemaryhmä 9.1.2017 1 www.pirkanmaa2019.fi Työsuunnitelman sisältö 1. Kokouskäytännöt 2. Toiminnan tavoitteet 3. Teemaryhmän tehtävät 4. Valmistelun aikataulu

Lisätiedot