TOIMINTASUUNNITELMA TOIMIA-VERKOSTON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TOIMINTASUUNNITELMA 2013 27.5.2013 TOIMIA-VERKOSTON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013"

Transkriptio

1 TOIMIA-VERKOSTON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE

2 SISÄLTÖ 1 Johdanto TOIMIA -verkosto Asiantuntijaryhmien toiminta Iäkkäiden toimintakyky -asiantuntijaryhmä Työikäisten toimintakyky -asiantuntijaryhmä Lasten ja nuorten toimintakyky -asiantuntijaryhmä Toimintakyky väestötutkimuksissa -asiantuntijaryhmä Vaikeavammaisten toimintakyky -asiantuntijaryhmä Toimintakyvyn käsitteet ja termit -asiantuntijaryhmä Muu toiminta TOIMIA -käsikirja Toimintakyvyn mittariarvioinnin kehittäminen TOIMIA -verkostossa Toimintakyvyn rakenteistaminen sähköisiä tietojärjestelmiä varten Tietokannan ylläpito ja kehittäminen Koulutus, seminaarit Sidosryhmäyhteistyö Viestintäsuunnitelma Resurssitarve

3 1 Johdanto Toimintakyky on keskeinen ja trendikäs käsite tämän päivän hyvinvointikeskustelussa. Sen todellinen sisältö jää kuitenkin usein epämääräiseksi. Toimintakyvyn mittaamisen ja arvioinnin kansallisen asiantuntijaverkoston TOIMIA:n (www.toimia.fi) työ on jatkuvaa erilaisten ihmisryhmien toimintakyvyn ja sen ulottuvuuksien määrittelyä eri elämäntilanteissa ja mittareiden osoittamista näihin tarkoituksiin. Näin TOIMIA myötävaikuttaa toimintakyky-käsitteen laaja-alaiseen ymmärtämiseen, konkretisointiin ja täsmentämiseen yhteiskuntapolitiikan eri lohkoilla ja tasoilla. TOIMIA on kuuden toimintavuotensa kuluessa saanut aikaan merkittävää kehitystä toimintakyvyn mittaamisen saralla. Toimintakyvyn mittaaminen luotettavalla tavalla on noussut eri työyhteisöissä keskusteluun ja mittauskäytäntöjä on alettu kehittää yhdenmukaisemmiksi sosiaali- ja terveydenhuollossa. Toimintakyvyn mittareita ja mittaamissuosituksia sisältävä TOIMIA -tietokanta on osoittautunut erinomaiseksi työkaluksi ammattilaisille, niin kliinisessä työssä kuin tutkimuksessakin. Sen avulla voidaan myös havainnollisesti opettaa toimintakyvyn mittaamista tuleville sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille. Kun nämä uudet opiskelijat aloittavat työelämän, heillä on hyvät valmiudet ymmärtää toimintakykyä laaja-alaisena ilmiönä sekä arvioida sitä luotettavia ja käyttötarkoitukseensa soveltuvia menetelmiä käyttäen. Vuoden 2013 aikana TOIMIA:ssa tehtävä työ kytkeytyy monella tavoin ajankohtaisiin lainsäädännön uudistuksiin ja muihin yhteiskunnallisiin kehittämistoimiin. Iäkkäiden ryhmän suositukset tukevat vuonna 2013 voimaan astuvan iäkkään henkilön sosiaali- ja terveyspalvelujen saannin turvaamista koskevan lain toimeenpanoa. Työurien pidentämistavoitteen kannalta merkityksellistä on työikäisten ryhmän aie kartoittaa ja arvioida systemaattisesti sellaisia toiminta- ja työkyvyn arvioinnin menetelmiä, joita käytetään esimerkiksi syrjäytymisvaarassa olevien ja muiden vaikeasti työllistyvien arvioinnissa. Lasten ryhmässä paneudutaan mm. psykososiaalisen toimintakyvyn arviointiin perusterveydenhuollon tarpeisiin sovellettuna. Vaikeavammaisten ryhmän työ tuottaa käytännön toimijoille arvioitua tietoa eri tavoin vaikeavammaisten ryhmien toimintakyvyn mittaamiseksi. Väestötutkimusryhmä kokoaa toimintakykyä ja sen kehitystä sekä väestöryhmittäisiä eroja koskevia väestötutkimuksia varten luotettavia mittaus- ja arviointimenetelmiä, joilla voidaan tuottaa myös pätevät viitearvot kliinisen työn tueksi sekä etuuksien ja palvelujen tarpeen arvioinnin pohjaksi. Tiedon leviämistä käyttöön helpottaa mm. yhteistyö Käypä Hoito -toimituksen kanssa, kun TOIMIA:n arvioimia mittareita liitetään Käypä Hoito -suosituksiin. Työsarkaa riittää myös toimintakyvyn yhtenäisen, kokonaisvaltaisen, rakenteisen kirjaamisen kehittämiseksi sähköisissä tietojärjestelmissä. TOIMIA osallistuu tähän yhteishankkeeseen tuomalla siihen sisällöllistä asiantuntemusta toimintakyvystä ja sen mittaamisesta. TOIMIA -verkostossa tehdään yhteiskunnallisesti merkityksellistä työtä, jonka loppuminen ei ole heti näköpiirissä. Verkoston keskeinen voimavara on innostunut ja aikaansaava asiantuntijoiden joukko, jolla on halu kehittää ja yhtenäistää toimintakyvyn arviointia kansallisella tasolla. Yksittäisen tahon ei kuitenkaan ole mahdollista saavuttaa tämän työn tuloksia, vaan siihen tarvitaan eri osapuolten yhteistoimintaa. Työn jatkumisen tae on se, että eri organisaatiot vakavasti sitoutuvat yhdessä tähän kehittämistyöhön. 3

4 2 TOIMIA -verkosto TOIMIA -verkostossa on mukana noin 30 organisaatiota ja 90 asiantuntijaa. Useimpien mukana olevien organisaatioiden tehtäviin kuuluu toimintakyvyn mittaamisen ja arvioinnin kehittämistyö tai ne hyödyntävät tietoja toimintakyvystä päätöstensä tueksi. TOIMIA -verkosto kokoaa yhteen tämän monipuolisen asiantuntemuksen. TOIMIA:n asiantuntijat edustavat eri ammattiryhmiä ja toimintakyvyn ulottuvuuksia, ja he työskentelevät tutkimuksen, kehittämisen, opetuksen sekä kliinisen työn parissa. TOIMIA on moniammatillinen verkosto, jossa toimintakyky käsitetään laaja-alaisesti huomioiden sekä fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen että kognitiivinen ulottuvuus ja ympäristötekijät. Asiantuntijat osallistuvat TOIMIA:n työhön osana omaa työtään tai sen ohessa, pääasiassa ilman erilliskorvausta. TOIMIA:n asiantuntijaryhmien jäsenten lisäksi mukana toiminnassa on monia muita henkilöitä, joiden asiantuntemusta käytetään suositusten valmistelussa sekä mittareiden tietojen kokoamisessa ja arvioinnissa. Verkostoa koordinoi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Toimintakyky-yksikkö, jossa verkoston kehittämispäällikkö ja suunnittelija työskentelevät (ns. keskustoimisto). TOIMIA:n johtoryhmän tehtävänä on tukea ja ohjata TOIMIA -verkoston sisällöllisten tavoitteiden saavuttamista ja suositusten käyttöön ottoa sekä verkoston tarvitsemien voimavarojen hankkimista. Asiantuntijaryhmien puheenjohtajista ja eräistä muista asiantuntijoista koostuva työvaliokunta tukee ja ohjaa asiantuntijaryhmien toimintaa (Kuvio 1). Kuvio 1. TOIMIA:n organisaatio. 4

5 3 Asiantuntijaryhmien toiminta Toimintakyvyn mittaamisen ja arvioinnin kehitystyö tapahtuu kuudessa asiantuntijaryhmässä (Iäkkäät, Työikäiset, Lapset ja nuoret, Vaikeavammaiset, Väestötutkimus sekä Käsitteet ja termit). Ryhmät valitsevat keskeiset aiheet, joista on tarpeen laatia suosituksia tai menettelytapaohjeita toimintakyvyn mittaamiseksi. Suositukset ovat ohjeita käytännön toimijoille siitä, miten eri tilanteissa toimintakykyä tulisi arvioida ja milloin, miksi ja kenen arviointia tulisi tehdä. Lisäksi ryhmät kartoittavat ja arvioivat kuhunkin tilanteeseen tai kontekstiin soveltuvat toimintakyvyn mittarit. Alla on kuvattu asiantuntijaryhmien toimintasuunnitelmat vuodelle Iäkkäiden toimintakyky -asiantuntijaryhmä Tavoite Asiantuntijaryhmän tehtävänä on laatia suosituksia tai menettelytapaohjeita tilanteisiin ja konteksteihin, joissa iäkkäiden toimintakykyä on usein tarpeen arvioida. Ryhmä kartoittaa ja arvioi toimintakyvyn mittareita ja laatii uusia yleisluontoisia ja aihekohtaisia suosituksia keskeisistä toimintakyvyn osaalueista: miten käytännön toimijat voivat arvioida toimintakykyä, ja milloin ja missä vaiheessa arviointi suositellaan tehtäväksi. Asiantuntijaryhmän työskentely tukee muita ajankohtaisia toimia ja ohjelmia ikäihmisten hyvän palvelun turvaamiseksi, erityisesti ns. ikäpalvelulain käytäntöön viemistä. Ryhmä seuraa aktiivisesti, millä tavoin se voisi tukea ikäpalvelulain toimeenpanemiseen liittyviä hyviä toimintakyvyn arviointikäytäntöjä. Asiantuntijaryhmä Matti Mäkelä, ylilääkäri, THL (puheenjohtaja) Tiina Autio, projektipäällikkö, Kanta-Hämeen Pitsi-hanke (asiantuntijasihteeri) Harriet Finne-Soveri, ylilääkäri, yksikönpäällikkö, THL Heikki Heinonen, erikoistutkija, THL Tupu Holma, erityisasiantuntija, Kuntaliitto Tuomo Hänninen, neuropsykologi, KYS Jyrki Jyrkämä, professori, Jyväskylän yliopisto Minna-Liisa Luoma, yksikönpäällikkö, THL Seija Muurinen, erikoistutkija, THL Päivi Niiranen, projektipäällikkö, Itä-Suomen Kaste-hanke Satu Pajala, erikoistutkija, THL Riitta Räsänen, hoivayrittäjä, Oivalaatu Oy Päivi Sainio, kehittämispäällikkö, THL Kaisa Schroderus, asiantuntijalääkäri, Kela Sanna Sihvonen, yliopettaja, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sarianna Sipilä, professori, Jyväskylän yliopisto Sari Stenholm, erikoistutkija, THL Anja Tanttu, lehtori, Jyväskylän ammattikorkeakoulu 5

6 Toimintasuunnitelma, aikataulu ja resurssitarve Suositusten valmistelun painopiste on Toimintakyvyn heikkenemistä ennakoivien kohtaamisten (mm. hyvinvointia edistävät kotikäynnit ja ikäihmisten hyvinvointia edistävä neuvonta) yhteydessä tehtävä toimintakyvyn arviointi (valmistuu syksyllä 2013) Iäkkäiden kuntoutukseen liittyvä toimintakyvyn arviointi (aloitetaan vuoden 2013 lopussa) Muita suositusaiheita valitaan ilmaantuvien tarpeiden mukaisesti ottaen huomioon resurssit, jotka ryhmä pystyy mobilisoimaan. Asiantuntijaryhmä kokoontuu noin 2 3 kuukauden välein. Ryhmän jäsenten työskentely TOIMIA -verkostossa tapahtuu oman työn osana ja ohella, työskentelyyn ei ole kohdennettu muuta erillisrahoitusta. Vaikka ryhmän jäsenten päätyöt tukevat sisällöllisesti ja ajankäytöllisesti TOIMIA -verkostoa, laajemmat työtehtävät pyritään tekemään ryhmän ulkopuolisten asiantuntijoiden ja yhteistyötahojen kanssa. Uusista avauksista ja toimeksiannoista päätetään asiantuntijaryhmän kokouksessa. Valmisteltavien suositusten lähtökohtana ovat ikäihmisten laadukkaan palvelutarjonnan kannalta keskeiset toimintakyvyn osa-alueet. Yksittäisten menetelmien valinnan kriteereinä on näyttö menetelmien pätevyydestä toimintakyvyn arvioinnissa sekä menetelmän käyttökelpoisuus kulloisessakin käyttötarkoituksessa. Tarkastelunäkökulma ei ole sairauslähtöinen vaan käyttötarkoituksiin perustuva. Menetelmien arvioinnissa noudatetaan TOIMIA -käsikirjassa määriteltäviä käytäntöjä ja mahdollisuuksien mukaan myös terveydenhuollon menetelmien arvioinnin hyviä käytäntöjä. Suositukset julkaistaan TOIMIA -tietokannassa ja osa myös lehtiartikkeleina. Asiantuntijaryhmä huolehtii siitä, että kaikille sen laatimissa suosituksissa suositelluille toimintakyvyn ulottuvuuksille on TOIMIA -tietokannassa kuvattu arviointiväline. Erityistä huomiota on kiinnitettävä toimintakyvyn osa-alueille, joilta tällaista kuvattua arviointivälinettä ei vielä ole. Tällaisia ovat sosiaalinen toimintakyky ja eräät psyykkisen toimintakyvyn osa-alueet. Työkauden loppuun mennessä TOIMIA -tietokannassa on vähintään yksi käyttökelpoiseksi arvioitu mittari kaikille keskeisille toimintakyvyn ulottuvuuksille kaikkiin niihin käyttötilanteisiin, joista on iäkkäiden asiantuntijaryhmän menettelytapasuositus. TOIMIA -tietokannassa jo aiemmin julkaistuja suosituksia ja yksittäisiä arviointimenetelmiä päivitetään tarvittaessa. Asiantuntijaryhmä osallistuu osaltaan TOIMIA -tietokannan kehittämiseen. Keskeiset yhteistyökumppanit Muut TOIMIA -verkoston asiantuntijat Käypä Hoito -toimitusverkosto erityisesti kuntoutuksen osalta Toimintakykytiedon käyttäjät sosiaali- ja terveydenhuollossa, Kelassa ja tutkijayhteisössä Toimijat, jotka toteuttavat toimintakyvyn kirjaamista sähköisissä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakaskertomuksissa Ryhmän jäsenet osallistuvat kouluttajina koulutustilaisuuksiin toimintakyvyn arvioinnin asiantuntijoina. He esittelevät TOIMIA -verkoston toimintaa ja periaatteita myös eri yhteistyötahoille. Keskeisistä menettelytapasuosituksista laaditaan lehtiartikkeleita. 6

7 3.2 Työikäisten toimintakyky -asiantuntijaryhmä Tavoite Asiantuntijaryhmän tavoitteena on laatia suosituksia sekä yksittäisistä menetelmistä että laajempia menettelytapasuosituksia työikäisten toimintakyvyn arvioinnin tarpeisiin. Lähtökohtana ovat työ- ja toimintakyvyn arvioinnin ja varhaisen työkyvyn aleneman kannalta keskeiset toimintakyvyn osa-alueet. Suositukset julkaistaan TOIMIA -tietokannassa ja osa myös lehtiartikkeleina. Asiantuntijaryhmä Ari Kaukiainen, lääketieteellinen johtaja, LähiTapiola (puheenjohtaja) Aki Vuokko, erikoislääkäri, TTL (asiantuntijasihteeri) Mervi Kallio, johtava työterveyslääkäri, UPM kymmene oyj, Jokilaakson aluekeskus Kristiina Härkäpää, professori, Lapin yliopisto Pirjo Juvonen-Posti, vanhempi asiantuntija, TTL Anne Lamminpää, ylilääkäri, Pohjola Vakuutus Oy Harri Lindholm, erikoislääkäri, TTL Ilkka Pakkala, johtava työterveyslääkäri, Pohjola Terveys Oy Ulla Salmelainen, erikoistutkija, THL Tiina Telakivi, asiantuntijalääkäri, Kela Katinka Tuisku, apulaisylilääkäri, Psykiatrinen työkyvynarviointiyksikkö, HYKS Teija Kivekäs (5/2012 alkaen), ylilääkäri, TTL Toimintasuunnitelma, aikataulu ja resurssitarve Uutena avauksena vuonna 2013 asiantuntijaryhmällä on laajan kokonaisuuden, "työ- ja toimintakyvyn arviointi työssä" aihealueen menetelmien (mm. VAT, FCE, Melba, IMBA) kartoittaminen ja suositeltavien menetelmien valinta ja arviointi. Tämä iso kokonaisuus tarvitsee toteutuakseen usean toimijan kanssa tehtävää yhteistyötä ja erillisen tutkimus- ja kehittämishankkeen, johon tarvitaan erillisrahoitusta. Aikataulu tarkentuu myöhemmin. TOIMIA -tietokannassa jo julkaistuja suosituksia ja yksittäisten arviointimenetelmien tietoja päivitetään Päivityksistä osa ovat suuritöisiä ja vaativat asiantuntijaryhmän normaalia ylittävää työpanosta vaatien erillisrahoitusta. Esimerkiksi Työkyvyn alenemisen varhainen tunnistaminen työterveyshuollossa -menettelytapasuositus tarvitsee laajempaa päivittämistä työterveyshuollon kuntoutusasioiden nopean kehityksen johdosta. Vasta valmistuneita ja hyvin ajankohtaisia Työttömän toiminta- ja työkyvyn hyvä arviointikäytäntö terveydenhuollossa ja Mielenterveysongelmiin liittyvä toimintakyvyn arviointi -suosituksia ei tarvitse päivittää Uusina menetelminä tietokantaan arvioidaan mm. Työhönpaluuvalmius -arvio, kliiniseen käyttöön soveltuva masennusseula (BDI-21) ja liikuntatottumusten arviointimenetelmä. Asiantuntijaryhmän jäsenet osallistuvat kouluttajina koulutustilaisuuksiin (mm. työterveyshuollon pätevöittävä koulutus) toimintakyvyn arvioinnin asiantuntijoina. Asiantuntijaryhmän jäsenet esittelevät TOIMIA -verkoston toimintaa ja periaatteita myös eri yhteistyötahoille. Koulutustoimintaan ei tarvita 7

8 erillisrahoitusta. Asiantuntijaryhmä seuraa aktiivisesti ja tukee työllään vakuutuslääkärijärjestelmän ja lääkärilausuntojen kehitystoimia. 3.3 Lasten ja nuorten toimintakyky -asiantuntijaryhmä Tavoite Asiantuntijaryhmän tavoitteena on selvittää ja arvioida lasten ja nuorten laaja-alaisen toimintakyvyn mittareita ja laatia suosituksia toimintakyvyn mittaamiseksi palvelujärjestelmän käyttöön. Asiantuntijaryhmä Tuovi Hakulinen-Viitanen, tutkimuspäällikkö, THL (puheenjohtaja) Ulla Korpilahti, terveydenhoitaja, TtM, Riihimäen tk (asiantuntijasihteeri) Ilona Autti-Rämö, terveystutkimuksen päällikkö, lastenneurologi, Kela Anne-Mari Borg, lastenpsykiatri, Tampereen yliopisto ja Pirkanmaan shp Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri, THL Tiina Laatikainen, professori, Itä-Suomen yliopisto ja THL Maarit Lassander, erikoispsykologi, THL Markku Leskinen, yliassistentti, Jyväskylän yliopisto Jarmo Liukkonen, professori, Jyväskylän yliopisto Päivi Mäki, kehittämispäällikkö, THL Päivi Sainio, kehittämispäällikkö, TOIMIA:n koordinaattori ( asti), THL Jarmo Salo, yleispediatri ja asiantuntija-tutkija, THL ja OYS Heli Valkeinen, erikoistutkija, TOIMIA:n koordinaattori ( alkaen), THL Asiantuntijaryhmällä on useita alatyöryhmiä, joiden kokoonpano on alla ao. kohdassa. Toimintasuunnitelma, aikataulu ja resurssitarve Ryhmä tulee järjestämään noin viisi kokousta vuoden 2013 aikana. Ryhmä jatkaa työtä määrittelemillään painopistealueilla (kuvattu alla) ja tekee mittareiden arviointeja TOIMIA -verkoston mittareiden arviointimallin mukaisesti. Vuoden 2013 aikana tulee valmistumaan kaksi suositusta: Lasten yleisen elämänlaadun mittaaminen ja Lasten psykososiaalisen toimintakyvyn mittaaminen. Painopistealueet: 1) Lasten elämänlaadun mittaaminen - työryhmä: Maarit Lassander, erikoispsykologi, THL, VTT-opiskelija, Helsingin yliopisto (pj), Tuovi Hakulinen-Viitanen, tutkimuspäällikkö, dosentti, THL, Ulla Korpilahti, terveydenhoitaja, TtM - mittarit: KINDL-R mittarin arviointi valmistuu kevään 2013 aikana. Muut mittarit (PedsQl-4.0, CHQ, KIDSSCREEN) arvioidaan (mittarin tiedot + soveltuvuusarvio) vuoden 2013 loppuun mennessä. - suositus: Lasten ja nuorten elämänlaadun arvioinnin ja mittaamisen suositus valmistuu vuonna

9 2) Lapsen psykososiaalisen toimintakyvyn mittaaminen - työryhmä: Anne-Mari Borg, lastenpsykiatri, TAYS ja tutkija Tampereen yliopisto (pj), Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri, THL, Päivi Mäki, asiantuntija, THL, Pälvi Kaukonen, lastenpsykiatrian ylilääkäri, TAYS, Hannu Westerinen, lastenpsykiatri, HUS, Anita Puustjärvi, lastenpsykiatri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri, Päivi Lindholm, lastenpsykiatri ja foniatri, OYS ja asiantuntijalääkärinä potilastietojärjestelmien kehittämistiimissä (THL/TIETO) - tavoitteet: Työryhmä on alkanut kartoittaa yleisimpiä perusterveydenhuollossa käytössä olevia lasten psykososiaalisia oireita arvioivia mittareita, joihin liittyy toimintakykyarvio. Ryhmä kokoaa ja arvioi sovittujen mittareiden tiedot ja tekee niiden perusteella soveltuvuusarvion sekä myöhemmin yhteistyössä Lasten ja nuorten toimintakyky -ryhmän kanssa suosituksen näiden mittareiden käytöstä. - mittarit: 1) Vahvuudet ja vaikeudet -kysely (Strengths and Difficulties Questionnaire, SDQ), valmis 1/2013, 2) ASEBA (Achenbach System of Empirically Based Assessment) kyselyt, 3) Lapsen psykososiaalisen terveyden arviointimenetelmä (LAPS) sekä mahdollisesti 4) BITSEA (Brief Infant Mental Health Assessment). ASEBA, LAPS, BITSEA arvioidaan vuoden 2013 aikana. - suositus: Suositus lasten psykososiaalisen toimintakyvyn arvioinnista ja mittaamisesta perusterveydenhuollossa on valmis vuoden 2013 loppuun mennessä (tavoite). - resurssitarve: Työryhmä on järjestäytynyt kokouksessa ja kokoontuu 2 3 kertaa vuodessa, vähintään kerran vuodessa kasvotusten ja muutoin videoyhteyksien avulla. Ryhmän välisen yhteydenpidon lisäksi työryhmän jäsenten henkilökohtaiset työpanokset koostuvat mittareiden arviointiin kouluttautumisesta, mittareiden tietojen (kirjallisuushaut) keräämisestä ja informaation koonnista Mittarin tiedot lomakkeelle sekä perehtymisestä muiden ryhmän jäsenten kokoamaan informaatioon. Puheenjohtaja osallistuu lisäksi Lasten ja nuorten toimintakyky -ryhmän työskentelyyn. Menetelmien arviointi tiedonkeruineen on työllistävintä ryhmäläisille: yhden menetelmän arviointi vaatinee työaikaa kolmesta työpäivästä kahteen viikkoon. 3) Lasten ja nuorten fyysisen toimintakyvyn mittaaminen - työryhmä: Jarmo Liukkonen, professori, Jyväskylän yliopisto (pj), Urho Kujala, professori, Jyväskylän yliopisto, Ari Heinonen, fysioterapian professori, Jyväskylän yliopisto, Helena Viholainen, tutkijatohtori, Jyväskylän yliopisto, Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri, THL - suunnitelma: arvioitavat mittarit ja aikataulu tarkentuvat myöhemmin. 4) Lasten ja nuorten oppimisvaikeuksien arvioiminen - työryhmä: Markku Leskinen, yliassistentti, Jyväskylän yliopisto (pj) - suunnitelma: Työryhmän jäsenet, arvioitavat mittarit (mm. Viivi, Kesky) sekä aikataulu tarkentuvat myöhemmin. 5) Lasten ja nuorten vuorovaikutustaitojen arvioiminen - työryhmä: Ilona Autti-Rämö, terveystutkimuksen päällikkö, lastenneurologi, Kela (pj) - suunnitelma: Työryhmän jäsenet ja arvioitavat mittarit (Asperger ADHD, Varhaisen vuorovaikutuksen arviointimenetelmä) sekä aikataulu tarkentuvat myöhemmin. 9

10 3.4 Toimintakyky väestötutkimuksissa -asiantuntijaryhmä Tavoite Väestötutkimustyöryhmä kokoaa ja arvioi väestötutkimuksissa käytössä olevia toimintakyvyn tutkimusmenetelmiä tavoitteenaan suositella mahdollisimman käyttökelpoisia, päteviä ja luotettavia menetelmiä suomalaisiin väestötutkimuksiin kansallisen tai alueellisen väestön tai sen jonkin ikäryhmän toimintakyvyn tutkimiseen. Asiantuntijaryhmä Seppo Koskinen, tutkimusprofessori, THL (puheenjohtaja) Mariitta Vaara, tutkija, THL (asiantuntijasihteeri) Pertti Era, professori, Jyväskylän yliopisto Raija Gould, erikoistutkija, Eläketurvakeskus Marja Jylhä, professori, Tampereen yliopisto Anna-Mari Aalto, yksikönpäällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Marjo Rinne, tutkija, UKK-instituutti Päivi Sainio, kehittämispäällikkö, THL Sari Stenholm, erikoistutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Pirjo Tiikkainen, yliopettaja, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Annamari Tuulio-Henriksson, erikoistutkija, Kela Toimintasuunnitelma, aikataulu ja resurssitarve Työryhmä työskentelee vuonna 2013 seuraavien aiheiden parissa: 1) Fyysisen toimintakyvyn arviointi - mittareiden arvioinnin viimeistely (24 kpl) - suosituksen viimeistely ja julkistaminen 2) Työkyvyn arviointi - suosituksen viimeistely ja julkistaminen 3) Päivittäistoiminnoista suoriutumisen arviointi - mittareiden kartoitus ja arviointi - suosituksen viimeistely ja julkistaminen 4) Jo julkaistujen suositusten (psyykkisen toimintakyvyn arviointi, kognitiivisen toimintakyvyn arviointi ja sosiaalisen toimintakyvyn arviointi) päivitys ja mittariarvioiden täydennys 5) Elämänlaadun mittaaminen - alatyöryhmä: Minna-Liisa Luoma (pj), Ulla Korpilahti (asiantuntijasihteeri), Anna-Mari Aalto, Seppo Koskinen, Antti Malmivaara, Samuli Saarni, Päivi Sainio, Seija Sukula (Kela) - mittareiden arviointi: WHOQOL-Bref, EuroHIS, EuroQOL, RAND36, 15D (valmiit vuoden 2012 lopussa) 10

11 - suosituksen laatiminen (valmis kesäkuun 2013 loppuun mennessä) - saatu erillisrahoitusta Kelasta ajalle 5/2012 6/ Vaikeavammaisten toimintakyky -asiantuntijaryhmä Tavoite Vaikeavammaisten toimintakyky työryhmän tavoitteena on kartoittaa ja arvioida arviointi- ja mittausmenetelmiä vaikeavammaisten henkilöiden avun-, palvelu- ja kuntoutustarpeen arviointiin sekä toimenpiteiden vaikutusten seurantaan. Työryhmä edistää hyvien ja yhtenäisten käytäntöjen leviämistä Suomessa ja vahvistaa kansainvälistä yhteistyötä. Asiantuntijaryhmä Tiina Suomela-Markkanen, asiantuntijalääkäri, Kela (puheenjohtaja) Jaana Halin, suunnittelija, Kela (asiantuntijasihteeri) Eija Ahoniemi, ylilääkäri, Invalidiliitto, Käpylän kuntoutuskeskus Tiina Huusko, kuntoutuspäällikkö, Kela Tuula Kiviranta, ylilääkäri, Ruskeasuon koulu Sanna Koskinen, johtava psykologi, Invalidiliitto, Käpylän kuntoutuskeskus Liisa Lahtinen, neuropsykologi, Näkövammaisten keskusliitto Jaana Paltamaa, erikoissuunnittelija, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sinikka Peurala, johtaja, Invalidiliitto, Lahden kuntoutuskeskus Päivi Sainio, kehittämispäällikkö, THL Anna-Liisa Salminen, johtava tutkija, Kela Arja Veijola, yliopettaja, Oulun seudun ammattikorkeakoulu Toimintasuunnitelma, aikataulu ja resurssitarve Työryhmä pitää vuosittain 3 4 kokousta. Työryhmän jäsenet tekevät aktiivisesti yhteistyötä muiden arviointimenetelmiä kehittävien tahojen kanssa. Työryhmä työskentelee vuonna 2013 seuraavien kokonaisuuksien parissa (osa jatkoa vuodelta 2012 ja osa jatkuu myös vuonna 2014): 1. CP-lapsen kuntoutuksen vaikutusten mittaaminen - mittarit: GMFM, QUEST, PCI, MACS, 2 toimintaterapeuttien käyttämää mittaria - suosituksen laatiminen, perustuen Lääkärilehdessä julkaistuun artikkeliin 2. MS-tautia sairastavien henkilöiden toimintakyvyn arviointi, suosituksen täydentäminen: - mittarit: MSIS-29, FSS - suosituksen täydentäminen 3. Selkäydinvammaisten toimintakyvyn arviointi 11

12 - mittarit: SCIM, WISCI, ASIA, QIF, WUSPI, Spinal Cord Injury Data Sets, Spinal Cord Lesion Coping Strategies Questionnaire - suosituksen viimeistely ja julkaisu 2013 (mittareita täydennetään myöhemmin) 4. Kehitysvammaisten mittarit - selvitetään tarvetta ja yhteistyökumppaneita - mahdollisesti suositus toimintakyvyn mittaamisesta niillä kehitysvammaisilla, joilla on liikkumisen rajoite 5. Näkövammaisten toimintakyvyn mittaaminen, erityisesti elämänlaatu - yhteistyössä Näkövammaisten keskusliiton kanssa, meneillään olevan hankkeen tietoja hyödyntäen - mittarit: VFQ-25, LVQOL 6. Aivovammapotilaan toimintakyvyn arviointi - suosituksen viimeistely ja julkaisu 7. Toimintakyvyn arviointi Parkinsonin tautia sairastavilla - suositus ja mittarit eurooppalaiseen yhteistyöhön nojautuen 8. Muuta mittarityötä: HAQ, KOOS, WOMAC, yläraajan sensoriikan testaus 9. ICF -siltaus: em. mittareiden ICF -siltaus ja artikkeli siltaamisesta Asiantuntijaryhmän jäsenet käyttävät TOIMIA -työhön keskimäärin 3 4 viikkoa/vuosi. Osa asiantuntijoista pystyy tekemään työtä oman työnsä osana, mutta rahoitusta tarvittaisiin korvaamaan sitä osuutta työstä, jota he joutuvat tekemään omana aikanaan. 3.6 Toimintakyvyn käsitteet ja termit -asiantuntijaryhmä Tavoite Ryhmän tavoitteena on koota yhtenäinen toimintakykyä kuvaava ydinkäsitteistö ja määrittää tämä terminologisesti niin alan asiantuntijoita kuin tietojärjestelmiä varten. Ydinkäsitteistön luomisessa käytetään hyödyksi ICF -luokitusta, jonka laajempaa käyttöä ryhmä tulee edistämään eri toimintakyvyn ammattilaisten keskuudessa vuoden 2013 aikana. Asiantuntijaryhmä Ryhmän puheenjohtaja sairastui vakavasti vuonna 2011 ja ryhmän vt. puheenjohtajaksi nimettiin Päivi Nurmi-Koikkalainen (THL). Ryhmän toiminta kuitenkin pysähtyi lähes kokonaan vuoden 2012 ajaksi eikä se kokoontunut kertaakaan. 12

13 Toimintasuunnitelma, aikataulu ja resurssitarve TOIMINTASUUNNITELMA Vuoden 2012 lopulla ryhmä kuitenkin aktivoitui ja Päivi Nurmi-Koikkalainen kokoaa uuden asiantuntijaryhmän yhdessä Heidi Anttilan kanssa vuosille Käsiteryhmän tehtävät tulevat olemaan: 1. koota käsitteitä toimintakyvyn kentältä yhteistyössä eri sanastotyötä tekevien tahojen kanssa 2. määritellä toimintakykyyn liittyviä käsitteitä ja seurata kansainvälistä käsitetyötä 3. kehittää ja toteuttaa mittareiden siltausta ICF:n TOIMIA:n eri ryhmien kanssa 4. laatia suunnitelma Käsite-ryhmän työskentelylle tuleville vuosille Käsiteryhmä kokoontuu vuodessa 3-4 kertaa. Lisäksi käsiteryhmästä muodostetaan ICF:n siltausta toteuttava alaryhmä. ICF -työskentelyä koordinoi Heidi Anttila. Työskentelyä: ICF- koulutusmateriaalin suunnittelu ICF siltauspaja Mahdollisesti tarpeen mukaan syksyllä toinen. Koulutusaineiston tuottaminen ja koulutuksia. ICH Research Branchin workshopin suunnittelu ja mahdollinen toteutus Suomessa syksyllä 2013, jossa yhteydessä European Federation for Rehabilitation Research 2015 kongressiin (Helsingissä) ICF kokonaisuuden suunnittelu Kuljetuspalveluihin ja ICF -luokitukseen liittyvän tutkimus- ja rahoitussuunnitelman laatiminen Työskentelyn eri kokonaisuuksiin osallistutaan käsitetyöryhmästä hiukan vaihtelevin kokoonpanoin 4 Muu toiminta 4.1 TOIMIA -käsikirja Vuoden 2013 aikana valmistuu TOIMIA -verkoston toimintatapoja kuvaava käsikirja sekä siihen liittyvä Opas mittarin tiedot lomakkeen täyttämiseen ja mittarin psykometristen ominaisuuksien arviointiin TOIMIA:ssa. Käsikirja ja opas ovat ensisijaisesti tarkoitettu asiantuntijaryhmien toiminnan tueksi sekä mittareiden arvioinnin ja suositusten yhdenmukaistamiseksi. Ne julkaistaan sähköisenä myös TOIMIA:n ulkoisilla nettisivuilla, sillä toiminnan perusteista halutaan antaa mahdollisimman läpinäkyvä kuva verkoston ulkopuolisille toimijoille. Vuonna 2013 käsikirjaa ja opasta pilotoidaan asiantuntijaryhmissä ja muokataan saadun palautteen mukaan. 4.2 Toimintakyvyn mittariarvioinnin kehittäminen TOIMIA -verkostossa TOIMIA:n ydintyönä on arvioida toimintakyvyn mittareiden soveltuvuutta eri käyttötarkoituksiin. Sitä varten on laadittu strukturoidut tiedonkeruulomakkeet, ns. Mittarin tiedot -lomake ja Soveltuvuusarvio lomake (http://www.toimia.fi/lomakkeita.html). Mittareiden arviointi on kuitenkin vaihdellut TOIMIA:n eri asiantuntijaryhmissä yksityiskohtaisten ohjeiden puuttuessa siitä, miten laaja kirjallisuuskatsaus psykometrisistä ominaisuuksista tulee tehdä, miten validiteetti- ja 13

14 reliabiliteettituloksia tulkitaan ja miten käytettävyyttä arvioidaan. Vuoden 2012 aikana TOIMIA järjesti yhteistyössä Jyväskylän ammattikorkeakoulun kanssa kaksi Toimintakykymittarin arviointi koulutuspäivää (Helsinki, Jyväskylä) TOIMIA:n asiantuntijoille. Vuonna 2013 tullaan järjestämään samansisältöinen koulutustilaisuus Satakunnan Ammattikorkeakoulussa Porissa Koulutus tukee samalla käsikirjan ohella TOIMIA:ssa tapahtuvaa mittareiden arviointityötä ja sen kehittämistä. 4.3 Toimintakyvyn rakenteistaminen sähköisiä tietojärjestelmiä varten Toimintakyvyn rakenteinen kirjaaminen sähköisiin tietojärjestelmiin on yhteishanke, jossa TOIMIA:n rooli on tuoda sisällöllistä asiantuntemusta toimintakyvyn käsitteiden ja mittaamisen osalta. Tämän asian edistämiseksi vuoden 2013 aikana tullaan laatimaan etenemissuunnitelma ja perustetaan työryhmä koordinoimaan asiaa TOIMIA:ssa ja eri vastuutahojen kesken. 4.4 Tietokannan ylläpito ja kehittäminen TOIMIA -tietokantaa kehitetään käyttökokemusten perusteella. Tietokannan perusratkaisut ovat osoittautuneet erittäin toimiviksi, mutta erilaisia tietojen hakemiseen ja jäsentämiseen liittyviä tarpeita ilmenee jatkuvasti. Monet tietokannan kehittämis- ja muutostarpeet riippuvat TOIMIA:n asiantuntijaryhmien työn etenemisestä, esimerkkinä tietokannassa olevien käsitteiden ja nimikkeiden yhdenmukaistaminen. Tietokannan teknisestä kehittämisestä ja ylläpitämisestä vastaa sovellussuunnittelija Anssi Kääriäinen THL:n Tietohallintoyksiköstä. Työhön tarvitaan keskimäärin 1 henkilötyökuukautta vuodessa. 4.5 Koulutus, seminaarit TOIMIA:n työtä, tietokantaa ja uusimpia suosituksia esitellään Kuntatalossa Helsingissä järjestettävässä TOIMIA-seminaarissa, jonka kohderyhmä ovat toimintakyvyn mittaamisesta kiinnostuneet sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset, opettajat ja tutkijat. Vuonna 2012 aloitettua mittareiden arvioinnin koulutusta jatketaan vuonna Satakunnan Ammattikorkeakoulun kanssa järjestetään yhteistyössä mittareiden arviointikoulutus Porissa Sidosryhmäyhteistyö Yhteistyön avulla edistetään TOIMIA:n tavoitteita toimintakyvyn yhdenmukaisen ja pätevän mittaamisen levittämiseksi. Tällaista yhteistyötä erilaisten sidosryhmien kanssa tehdään paljon asiantuntijaryhmissä. Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kanssa jatketaan yhteistyötä mittareiden arvioinnin saamiseksi osaksi ohjattua opiskelijatyötä. Vuonna 2012 tiivistettiin yhteistyötä Käypä Hoito -toimituksen kanssa, ja sitä vahvistetaan tulevana vuonna mm. liittämällä Käypä hoito -suosituksiin TOIMIA:ssa arvioitua tietoa toimintakyvyn mittareista. TOIMIA -tietokanta ja Käypä hoito -suositukset tukevat toisiaan tiedon jalkauttamisessa 14

15 terveydenhuollon käyttöön. Lisäksi hyödynnetään Käypä Hoidon kokemuksia mm. systemaattisista tiedonhauista sekä käsikirja-ohjeistuksen laatimisesta. 5 Viestintäsuunnitelma TOIMIA:n viestintä- ja vaikuttamissuunnitelma laaditaan kevään 2013 aikana. Suunnitelman mukaisesti tietoa TOIMIA:sta ja sen tekemästä työstä jaetaan eri kanavia myöten: - Esittelyt erilaisissa messu- ja seminaaritapahtumissa - TOIMIA:n asiantuntijat esittelevät työtä ja tietokantaa erilaisissa alan tapahtumissa - TOIMIA:n uutiskirje TOIMIA:n ajankohtaisista tapahtumista lähetetään sen tilanneille henkilöille - TOIMIA-seminaari ( ) - Mittareiden arviointikoulutus Porissa Satakunnan AMK:ssa Mahdollisesti muita pienempiä seminaareja syksyllä Lehtiartikkelit valmistuvista suosituksista mm. Tessoon, Suomen Lääkärilehteen ym. terveyden- ja sosiaalihuollon sekä työhallinnon ammattilehtiin - Abstraktit European Forum for Research in Rehabilitation kongressiin syksylle TOIMIA:n esittely-powerpoint SlideShareen - Erikoislääkäriseurat - THL:n uutiskirje kuntiin - Kansanterveystyön johtajien verkosto - Sairaanhoitopiirien johtajien verkosto - Kuntaliiton suuret kaupungit keskisuuret/pienet kunnat verkosto - STM:ssä vakuutuslääkäritoiminnan kehittämistyöryhmä - Vanhuspalvelulain aluekierrokset - Käypä Hoito suositukset ja yhteistyö 15

16 6 Resurssitarve TOIMIA -verkosto tekee toimintakyvyn mittaamisen merkittävää kansallista kehittämistyötä ja käytäntöjen yhtenäistämistä, jotka edellyttävät onnistuakseen eri osapuolten yhteistoimintaa, työpanosta sekä erillisrahoitusta. TOIMIA -verkostossa on rakennettu toimintamalli, jonka avulla tätä yhteistyötä on mahdollista tehdä ja siten saada eri organisaatioiden työpanos yhteiseen käyttöön. Keskeistä on organisaatioiden sitoutuminen TOIMIA:n tavoitteisiin, mikä realisoituu mm. siten, että niiden työntekijät saavat tehdä TOIMIA:n työtä työajallaan. Tähän tavoitteeseen on osittain päästy, mutta monet asiantuntijatyötä TOIMIA:ssa tekevät joutuvat edelleen käyttämään siihen vapaa-aikaansa. Taulukossa 1 on arvioitu verkoston työpanos henkilötyökuukausina vuonna Laskelmat perustuvat arvioon, jonka mukaan asiantuntijaryhmän (ml. työvaliokunta) jäsenet käyttävät vuosittain 0,5 htkk ja ryhmien puheenjohtajat ja sihteerit 1 htkk TOIMIA -työhön. Ryhmän jäsenen työhön kuuluvat työryhmien kokoukset (4 7 kertaa/vuosi) ja niihin valmistautuminen. Mittarin arviointiin kuluu arvioijan kokemuksesta, arvioitavasta mittarista ja käyttötarkoituksesta riippuen tuntia, keskimäärin 20 tuntia. Verkoston koordinointi ja kehittämistyö edellyttää noin 1,8 htv:n työpanosta verkoston keskustoimistossa. Taulukko 1. Henkilöresurssitarve vuonna Laskelman peruste, htkk/v Asiantuntijatyö - a-ryhmien jäsenet 0, a-ryhmien puheenjohtajat ja sihteerit 1 12 Koordinointi ja ylläpito - kehittämispäällikkö suunnittelija, informaatikko sovellussuunnittelija (tietokanta) 1 1 Yhteensä 68 Yhteensä, htkk/v THL vastaa verkoston koordinaattorin ja suunnittelijan palkkausmenoista sekä osasta asiantuntijatyötä (Taulukko 2). Verkostoon osallistuvat muut organisaatiot panostavat myös maksamalla osan työntekijöidensä TOIMIA-työhön käyttämästä työajasta. Suurelta osin asiantuntijat tekevät verkoston työtä omalla ajallaan ja omalla kustannuksellaan. Tämän korvaamiseksi kustannusarvioon on varattu toimintarahaa, mutta sille tai muille välttämättömille kuluille (koulutus, seminaarit, markkinointi, matkat, tarjoilut) ei ole varmistunut rahoittajatahoa. 16

17 Taulukko 2. Arvio TOIMIA:n kokonaiskustannuksista vuodelle Kustannuksista vastaa Palkat (20 htkk) THL/TOKY Asiantuntijatyö (THL), 18 htkk THL virkatyö / Asiantuntijat: oto Asiantuntijatyö (muut organisaatiot), 30 htkk Muut organisaatiot virkatyö / Asiantuntijat: oto Toimintaraha asiantuntijaryhmien tueksi Koulutus, seminaarit Matkakulut Markkinointi, esitteet Kokoustarjoilu Yhteensä

Vaikeavammaisten toimintakyky asiantuntijaryhmä. Pj. Tiina Suomela-Markkanen Kela, Terveysosasto

Vaikeavammaisten toimintakyky asiantuntijaryhmä. Pj. Tiina Suomela-Markkanen Kela, Terveysosasto Vaikeavammaisten toimintakyky asiantuntijaryhmä Pj. Tiina Suomela-Markkanen Kela, Terveysosasto Taustaa Tavoitteena oli Löytää ja arvioida tarkoituksenmukaiset arviointimenetelmät vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

TOIMINTAKYKY VÄESTÖTUTKIMUKSISSA

TOIMINTAKYKY VÄESTÖTUTKIMUKSISSA 01.02.2011 TOIMINTAKYKY VÄESTÖTUTKIMUKSISSA TOIMIAn tietokannan julkistamisseminaari, Helsinki Seppo Koskinen ja muut TOIMIAn väestötutkimusryhmän jäsenet 01.02.2011 Toimintakyky väestötutkimuksessa -

Lisätiedot

TOIMIA-suositukset tukevat ikäpalvelulain toimeenpanoa

TOIMIA-suositukset tukevat ikäpalvelulain toimeenpanoa TOIMIA-suositukset tukevat ikäpalvelulain toimeenpanoa Matti Mäkelä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos TOIMIA-seminaari TOIMIA Ikäpalvelulain tukena Suositus iäkkään henkilön palvelutarpeen arviointiin Toimintakyvyn

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2012 TOIMIA-VERKOSTON TOIMINTAKERTOMUS 2012

TOIMINTAKERTOMUS 2012 TOIMIA-VERKOSTON TOIMINTAKERTOMUS 2012 TOIMIA-VERKOSTON TOIMINTAKERTOMUS 2012 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 TOIMIA:n asiantuntijaryhmien toiminta vuonna 2012... 3 2.1 Työvaliokunta (ent. projektiryhmä)... 3 2.2 Iäkkäiden toimintakyky -asiantuntijaryhmä...

Lisätiedot

Toimintakyvyn mittaamisen ja arvioinnin kehittäminen:

Toimintakyvyn mittaamisen ja arvioinnin kehittäminen: Toimintakyvyn mittaamisen ja arvioinnin kehittäminen: TOIMIA-asiantuntijaverkosto ja tietokanta Päivi Sainio, projektipäällikkö TOIMIA-seminaari 28.1.2011 Toimintakyky-yksikkö THL 2 Väestön toimintakyvyn

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMIA-VERKOSTON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMIA-VERKOSTON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 TOIMIA-VERKOSTON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 1 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 TOIMIA-VERKOSTO... 3 3 ASIANTUNTIJARYHMIEN TOIMINTA... 4 3.1 Iäkkäiden toimintakyky -asiantuntijaryhmä... 4 3.2 Työikäisten

Lisätiedot

Työikäisten toimintakykyarvion menettelytapasuositukset ja

Työikäisten toimintakykyarvion menettelytapasuositukset ja Toimintakyvyn arvioinnin asiantuntijaverkosto: Työikäisten toimintakykyarvion menettelytapasuositukset ja mittarit Ari Kaukiainen Puheenjohtaja, Toimintakyky työikäisillä asiantuntijaryhmä / TOIMIA Ylilääkäri,

Lisätiedot

Yhteenveto. mitä on saatu aikaan? miten jatketaan? TOIMIA-seminaari 28.1.2011 04.02.2011

Yhteenveto. mitä on saatu aikaan? miten jatketaan? TOIMIA-seminaari 28.1.2011 04.02.2011 Yhteenveto mitä on saatu aikaan? miten jatketaan? TOIMIA-seminaari 28.1.2011 Mitä TOIMIA on saanut aikaan? 1) Yhteistyöverkosto Monipuolinen, laaja-alainen ja syvällinen asiantuntemus, into ja paneutuminen

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2013 TOIMIA-VERKOSTON TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2013

TOIMINTAKERTOMUS 2013 TOIMIA-VERKOSTON TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2013 TOIMIA-VERKOSTON TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2013 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 TOIMIA:n asiantuntijaryhmien toiminta vuonna 2013... 3 2.1. Työvaliokunta ja johtoryhmä... 3 2.2. Iäkkäiden toimintakyky -asiantuntijaryhmä...

Lisätiedot

Elämänlaatu ja sen mittaaminen

Elämänlaatu ja sen mittaaminen 04.02.2013 Elämänlaatu ja sen mittaaminen Luoma Minna-Liisa, Korpilahti Ulla, Saarni Samuli, Aalto Anna-Mari, Malmivaara Antti, Koskinen Seppo, Sukula Seija, Valkeinen Heli, Sainio Päivi 04.02.2013 elämä

Lisätiedot

Ikääntyneen toimintakyky ja sen arviointi. Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä, TtM Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky yksikkö/hyvinvointiosasto

Ikääntyneen toimintakyky ja sen arviointi. Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä, TtM Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky yksikkö/hyvinvointiosasto Ikääntyneen toimintakyky ja sen arviointi Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä, TtM Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky yksikkö/hyvinvointiosasto sisältö Toimintakyvyn määrittelyä Toimintakyvyn arviointi

Lisätiedot

Kuntoutus hoitosuositusten valossa. Kelan näkökulma. Tiina Suomela-Markkanen Asiantuntijalääkäri, Kela 10.3.2014

Kuntoutus hoitosuositusten valossa. Kelan näkökulma. Tiina Suomela-Markkanen Asiantuntijalääkäri, Kela 10.3.2014 Kuntoutus hoitosuositusten valossa Kelan näkökulma Tiina Suomela-Markkanen Asiantuntijalääkäri, Kela 10.3.2014 Kuntoutuksen vaiheiden tulee olla kunnossa Kuntoutustarpeen havaitseminen ajoissa, kokonaisvaltaisuus

Lisätiedot

Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa

Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa Yhteistyökeskuksen julkistamistilaisuus Hoitotyön Tutkimussäätiö Marjaana Pelkonen, hallituksen pj Sisällys Tausta Organisoituminen Miten

Lisätiedot

Green carevaikuttavuusseminaari. Tampere 3.6.2015. Teemu Peuraniemi

Green carevaikuttavuusseminaari. Tampere 3.6.2015. Teemu Peuraniemi Green carevaikuttavuusseminaari Tampere 3.6.2015 Teemu Peuraniemi Vihreä hyvinvointi Oy tuottaa ja kehittää uudella innovatiivisella tavalla sosiaali- ja terveyspalvelualalle luontoavusteisia: - Kuntoutuspalveluita

Lisätiedot

Mikä on TOIMIA-tietokanta ja miten sitä voi hyödyntää asiakastyössä?

Mikä on TOIMIA-tietokanta ja miten sitä voi hyödyntää asiakastyössä? Miä on TOIMIA-tietoanta ja miten sitä voi hyödyntää asiaastyössä? toimintayvyn mittaamisen ja arvioinnin ansallinen asiantuntijaverosto Pirjo Juvonen-Posti, vanhempi asiantuntija ja Ai Vuoo, erioisläääri

Lisätiedot

Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen

Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen Minna Pohjola haasteet 1. Väestön terveystietojen käyttö toiminnan suunnittelussa, seurannassa ja arvioinnissa 2. Näyttöön perustuvien toimintatapojen

Lisätiedot

Työuupumus -kuntoutuskurssit

Työuupumus -kuntoutuskurssit Terveysosasto Kuntoutusryhmä Työuupumus -kuntoutuskurssit Tiedotustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? Kelan Käpylän toimitalo 29.8.2012 Kurssikokonaisuus vuoden 2013 alusta Työuupumus

Lisätiedot

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014 Terveyttä ja hyvinvointia yhteistyöllä Itä-Suomessa Kevätkoulutuspäivät 20.-21.3.2014 KYS, Kuopio STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena Veikko Kujala, puheenjohtaja Suomen terveyttä edistävät sairaalat

Lisätiedot

IKÄIHMISEN TOIMINTAKYKY TOIMINTAKYVYN ARVIOINTI JA ARVIOINTITIEDON KÄYTTÄMINEN

IKÄIHMISEN TOIMINTAKYKY TOIMINTAKYVYN ARVIOINTI JA ARVIOINTITIEDON KÄYTTÄMINEN Eheä Elämän Ehtoo Ikäihmisen vireä huominen - Pohjois-Suomen gerontologinen -kongressi 18.4.2013 IKÄIHMISEN TOIMINTAKYKY TOIMINTAKYVYN ARVIOINTI JA ARVIOINTITIEDON KÄYTTÄMINEN Arja Veijola, TtT, yliopettaja

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Työikäisille kohdennetut suositukset osana työkyvyn tukemista

Työikäisille kohdennetut suositukset osana työkyvyn tukemista Työikäisille kohdennetut suositukset osana työkyvyn tukemista Ari Kaukiainen, dosentti Puheenjohtaja, Toimintakyky työikäisillä asiantuntijaryhmä Lääketieteellinen johtaja, LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö

Lisätiedot

Suunnitelmia terveyden edistämisen osaamisen kehittämiseen PPSHP:ssa

Suunnitelmia terveyden edistämisen osaamisen kehittämiseen PPSHP:ssa Suunnitelmia terveyden edistämisen osaamisen kehittämiseen PPSHP:ssa Leea Järvi Terveyden edistämisen koordinaattori Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, PTH-yksikkö Ammattihenkilökunnan tiedot ja Osaamisvajeet?

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ (AVH)- JA MS- KUNTOUTUJAN LIIKKUMISEN JA OSALLISTUMISEN ARVIOINTI. Paltamaa Jaana, Sinikka Peurala ja työryhmä

AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ (AVH)- JA MS- KUNTOUTUJAN LIIKKUMISEN JA OSALLISTUMISEN ARVIOINTI. Paltamaa Jaana, Sinikka Peurala ja työryhmä 28.1.2011 AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ (AVH)- JA MS- KUNTOUTUJAN LIIKKUMISEN JA OSALLISTUMISEN ARVIOINTI Paltamaa Jaana, Sinikka Peurala ja työryhmä 28.1.2011 Vaikeavammaisten toimintakyvyn arviointi Suosituksen

Lisätiedot

RISTO Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn

RISTO Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn RISTO Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn Maarit Hiltunen-Toura, Socom Mari Lehtonen, Eksote Tuula Partanen, Eksote Tommi Reiman, Kouvola Mervi Kauranen, Etelä-Kymenlaakso Heli Virtanen, Länsi-

Lisätiedot

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt

Lisätiedot

Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen

Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen Esityksen sisältö ja lähteet Esitys Johdantoa aiheeseen Sairaanhoitajaliitosta lyhyesti, miksi olemme

Lisätiedot

Mikä on riittävän hyvä toimintakyvyn mittari ja miten TOIMIA auttaa mittarin valinnassa?

Mikä on riittävän hyvä toimintakyvyn mittari ja miten TOIMIA auttaa mittarin valinnassa? Mikä on riittävän hyvä toimintakyvyn mittari ja miten TOIMIA auttaa mittarin valinnassa? Vaikuttavuuden arviointi ja toimintakyvyn mittaaminen sosiaalipalveluissa. Kuntatalo, 12.12.2014 erikoistutkija,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon kehittämisen yhteistyöseminaari

Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon kehittämisen yhteistyöseminaari Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon kehittämisen yhteistyöseminaari Hotelli Lasaretti, Oulu 26.-27.3.2014 Terveyden ja THL Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon operatiivisen ohjauksen

Lisätiedot

PALTAMON TYÖLLISTÄMISMALLI

PALTAMON TYÖLLISTÄMISMALLI PALTAMON TYÖLLISTÄMISMALLI Terveys- ja hyvinvointivaikutusten arviointi 09.02.2009 Seppo Koskinen, Riitta-Liisa Kokko, Tuija Martelin ja projektiryhmä TAUSTA Pitkäaikaistyöttömyys, syrjäytyminen ja suuret

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

INFO. Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan. lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen

INFO. Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan. lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen INFO Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen Kehittämispäällikkö Juhani Rinne Lakimies Lyyti Harju Pääsuunnittelija Riikka Peltonen Asiantuntijalääkäri

Lisätiedot

Lisää laatua toimintakyvyn mittaamiseen. Kuntatalo (iso luentosali) Helsinkicc. Lisää laatua toimintakyvyn mittaamiseen

Lisää laatua toimintakyvyn mittaamiseen. Kuntatalo (iso luentosali) Helsinkicc. Lisää laatua toimintakyvyn mittaamiseen Lisää laatua toimintakyvyn mittaamiseen Torstai 31.1.2013 klo 8.45-16.00 Kuntatalo (iso luentosali) Helsinkicc Lisää laatua toimintakyvyn mittaamiseen Torstai 31.1.2013 klo 8.45-16.00 Kuntatalo (iso luentosali)

Lisätiedot

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali 6.9.2011 -päätösseminaari Tamperetalo Marita Päivärinne projektisuunnittelija, TtM Minna Pohjola projektipäällikkö, th ylempi

Lisätiedot

Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa

Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa 8.12.2015 Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa Arjenlähtöistä osallisuutta lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma - tukee lapsen

Lisätiedot

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 STM asetti Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän vuosille

Lisätiedot

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki Jäbät creaa huikeit idiksii NHG ja PALMU Hankkeen tavoite Ikäpalo- hankkeessa vastataan vanhuspalvelulain tavoitteisiin

Lisätiedot

Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina

Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina KANTU 2015 Eila Hirvonen SAMK, yliopettaja 13.2.2015 Yhteistyökumppanit Satakunnan Syöpäydistys ry vuodesta 2010 alkaen ja edelleen

Lisätiedot

Avokuntoutusfoorumi 27.11.2014 Laitoskuntoutuksesta avokuntoutukseen

Avokuntoutusfoorumi 27.11.2014 Laitoskuntoutuksesta avokuntoutukseen Avokuntoutusfoorumi 27.11.2014 Laitoskuntoutuksesta avokuntoutukseen Tiina Huusko LT Sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri Kuntoutuspäällikkö Kela, terveysosasto Kelan kuntoutustoiminta Lain mukaan

Lisätiedot

Apuvälineluokituksen käyttömahdollisuudet. Apuvälineiden standardit tutuiksi -seminaari Helsinki 13.10.2015 Outi Töytäri ja Sarianna Savolainen

Apuvälineluokituksen käyttömahdollisuudet. Apuvälineiden standardit tutuiksi -seminaari Helsinki 13.10.2015 Outi Töytäri ja Sarianna Savolainen Apuvälineluokituksen käyttömahdollisuudet Apuvälineiden standardit tutuiksi -seminaari Helsinki 13.10.2015 Outi Töytäri ja Sarianna Savolainen SFS-EN ISO 9999 Vammaisten apuvälineet Luokitus ja termit

Lisätiedot

AMMATTITAITOVAATIMUS: KUNTOUTUSSUUNNITELMA KUNTOUTUSSUUNNITELMAN TARKOITUS: Jatkuu.. 2.12.2010 KUNTOUTUSSUUNNITELMA YKSINKERTAISIMMILLAAN

AMMATTITAITOVAATIMUS: KUNTOUTUSSUUNNITELMA KUNTOUTUSSUUNNITELMAN TARKOITUS: Jatkuu.. 2.12.2010 KUNTOUTUSSUUNNITELMA YKSINKERTAISIMMILLAAN AMMATTITAITOVAATIMUS: Päivi Pesonen syksy 2010 SUUNNITELMALLINEN TYÖSKENTELY: - Toimintakyvyn vahvuuksien ja tuen tarpeen tunnistaminen ja erilaisten tiedonkeruumenetelmien käyttö - Kuntoutujalähtöisen

Lisätiedot

Kanta-Hämeen alueellinen hoitotyön kehittämis- ja toimenpideohjelma

Kanta-Hämeen alueellinen hoitotyön kehittämis- ja toimenpideohjelma Kanta-Hämeen alueellinen hoitotyön kehittämis- ja toimenpideohjelma 2011 2015 Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä Saatteeksi Kanta-Hämeen alueella käynnistettiin syksyllä 2005 yhteistyö hoitotyön

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA - ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hattulassa ja Janakkalassa Minna Heikkilä, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja:

Lisätiedot

Liite S1. Hankkeeseen osallistuvien tahojen yhteystiedot 1.2.2012. Etelä-Suomen vakuutusalue. Terveydenhuolto

Liite S1. Hankkeeseen osallistuvien tahojen yhteystiedot 1.2.2012. Etelä-Suomen vakuutusalue. Terveydenhuolto Liite S1. Hankkeeseen osallistuvien tahojen yhteystiedot 1.2.2012 Etelä-Suomen vakuutusalue Kirsi Koljonen, kuntoutusylilääkäri, vastuuhenkilö, Espoo kirsi.koljonen@espoo.fi Terttu Linna-Kantor, kuntoutussuunnittelija,

Lisätiedot

CP-vammaisten aikuisten hyvinvointi ja kuntoutus elämänkaarella -projekti vuosina 2007-2010 CP- ikä/kunto -projekti (CPIK)

CP-vammaisten aikuisten hyvinvointi ja kuntoutus elämänkaarella -projekti vuosina 2007-2010 CP- ikä/kunto -projekti (CPIK) CP-vammaisten aikuisten hyvinvointi ja kuntoutus elämänkaarella -projekti vuosina 2007-2010 CP- ikä/kunto -projekti (CPIK) Invalidiliitto ry hallinnoi - RAY rahoittaa www.invalidiliitto.fi/cp-projekti

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus Kommenttipuheenvuoro 2.12.2011 OYS Suunnittelija Marjut Hevosmaa Pohjois-Suomen aluekeskus Myöntöedellytykset, KKRL 9, 10, 14 1. Vaikeavammaisuus,

Lisätiedot

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 4.10.2013 Pirjo Nevalainen Lähtökohtia kehittämiselle Yhä enemmän työttömiä asiakkaita ohjautuu kunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin erilaisiin

Lisätiedot

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin?

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö 19.3.2015 Järkevän lääkehoidon toteutumisen

Lisätiedot

YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät

YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät FSKC:n lastensuojelun kehittämisverkosto 11.2.2015 26-02-15 Esityksen nimi / Tiina Muukkonen 1 Asialista 1. Ajankohtaista

Lisätiedot

Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus. Tutkimusprofessori Seppo Koskinen, THL

Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus. Tutkimusprofessori Seppo Koskinen, THL Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus Tutkimusprofessori Seppo Koskinen, THL Ulkomaalaistaustaisten suomalaisten määrä kasvaa nopeasti 1990 2011 Ulkomailla syntyneitä 65 000 266 000 (5 %) Vieraskielisiä

Lisätiedot

Millainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA

Millainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA Millainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA Konsultointi- ja kehittämisprojekti 2013 2015 Liikunta kuuluu kaikille myös neurologista sairautta sairastavalle Liikunnan on todettu

Lisätiedot

MIELENTERVEYSPOTILAIDEN SUUN TERVEYDENHUOLLON KEHITTÄMINEN KERAVALLA JA VANTAALLA OSANA SATEENVARJO-PROJEKTIA. Professori Heikki Murtomaa

MIELENTERVEYSPOTILAIDEN SUUN TERVEYDENHUOLLON KEHITTÄMINEN KERAVALLA JA VANTAALLA OSANA SATEENVARJO-PROJEKTIA. Professori Heikki Murtomaa MIELENTERVEYSPOTILAIDEN SUUN TERVEYDENHUOLLON KEHITTÄMINEN KERAVALLA JA VANTAALLA OSANA SATEENVARJO-PROJEKTIA Professori Heikki Murtomaa Helsingin yliopisto Hammaslääketieteen laitos Mielenterveystyön

Lisätiedot

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille II -hanke Halko-koulutus 12.11.2015 Tarve ja kohderyhmä Tarve kehittää terveysasemien työtä vastaamaan paremmin

Lisätiedot

CP-vammaisten lasten elämänlaatu. Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi

CP-vammaisten lasten elämänlaatu. Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi CP-vammaisten lasten elämänlaatu Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi Elämänlaatu WHO ja elämänlaatu WHO:n määritelmän mukaan elämänlaatuun liittyvät fyysinen terveys

Lisätiedot

Työttömän toiminta- ja työkyvyn hyvä arviointikäytäntö terveydenhuollossa

Työttömän toiminta- ja työkyvyn hyvä arviointikäytäntö terveydenhuollossa Työttömän toiminta- ja työkyvyn hyvä arviointikäytäntö terveydenhuollossa Kirjoittajat: Vuokko Aki, LL, työterveyshuollon erikoislääkäri ja työlääketiede Juvonen-Posti Pirjo, LL, kun-pd, kuntoutuksen erityispätevyys

Lisätiedot

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Projektin vaihteet - sopimukset - tiedottaminen 7. Seuranta 1. Käynnistyminen - hankevalmistelut - tiedottaminen

Lisätiedot

SÄHKÖISTEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN PUHEEKSI OTTAMISEN TOIMINTAMALLIEN KEHITTÄMINEN

SÄHKÖISTEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN PUHEEKSI OTTAMISEN TOIMINTAMALLIEN KEHITTÄMINEN Terveyden edistämisen hyvien käytäntöjen kehittäminen ja välittäminen SÄHKÖISTEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN PUHEEKSI OTTAMISEN TOIMINTAMALLIEN KEHITTÄMINEN Mervi Siekkinen, projektisuunnittelija TH hanke 20.10.2011

Lisätiedot

Toimiva arki kansallisen kehittämisen tueksi

Toimiva arki kansallisen kehittämisen tueksi Toimiva arki kansallisen kehittämisen tueksi Harriet Finne-Soveri Geriatrian dosentti Ikäihmisten palvelut, THL 24.3.2011 Esityksen nimi / Tekijä 1 Suomalainen iäkkäiden hoito - oikein päätelmin - oikealla

Lisätiedot

Mitä uutta on tulossa?

Mitä uutta on tulossa? Mitä uutta on tulossa? SADe-ohjelman sosiaali- ja terveysalan palvelukokonaisuudessa kehitettävät kansalliset palvelut ja määrittelyt Hankepäällikkö Minna Angeria 8.10.2013 Minna Angeria/Tulevaisuuden

Lisätiedot

Hämeenlinnan vanhusneuvosto

Hämeenlinnan vanhusneuvosto Hämeenlinnan vanhusneuvosto 1 n toiminta lakisääteistä Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista, 28.12.2012/980 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120980

Lisätiedot

Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke

Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke ( Diasarja apuvälinehankkeen tämän hetkisestä tilanteesta on tarkoitettu yhteiseen käyttöön esim. yhteistoimintamenettelyyn liittyvää henkilöstön informointia

Lisätiedot

Konkreettisia keinoja oman ammattitaidon ylläpitämiseen ja perheiden tukemiseen Täysi hyöty verkkotyökaluista

Konkreettisia keinoja oman ammattitaidon ylläpitämiseen ja perheiden tukemiseen Täysi hyöty verkkotyökaluista Konkreettisia keinoja oman ammattitaidon ylläpitämiseen ja perheiden tukemiseen Täysi hyöty verkkotyökaluista Jarmo Salo (jarmo.salo@thl.fi) Valtakunnalliset Neuvolapäivät 10.10.2013 1 Taustaa Neuvolatyössä

Lisätiedot

Yleinen sosiaali- ja terveystieto sekä avuntarpeen itsearviointimenetelmät -projekti

Yleinen sosiaali- ja terveystieto sekä avuntarpeen itsearviointimenetelmät -projekti Yleinen sosiaali- ja terveystieto sekä avuntarpeen itsearviointimenetelmät -projekti SADe-ohjelman sosiaali- ja palvelukokonaisuuden kevätseminaari 23.4.2013 Anu Suurnäkki 19.4.2013 1 Mitä kehitetään ja

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon toiminnan ja kokemusten arviointi Työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen toisen vaiheen (TK2) arviointitutkimus TK2-hankkeen tutkimuksen yhdyshenkilöiden info, Kela,

Lisätiedot

Innokylä ja vammaisasioiden oppimisverkosto: kumppanuuteen perustuvaa kehittämistä sosiaali- ja terveysalalla

Innokylä ja vammaisasioiden oppimisverkosto: kumppanuuteen perustuvaa kehittämistä sosiaali- ja terveysalalla Innokylä ja vammaisasioiden oppimisverkosto: kumppanuuteen perustuvaa kehittämistä sosiaali- ja terveysalalla Heidi Anttila & Anu Autio Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 18.1.2013 Visio Innokylän oppimisverkostot

Lisätiedot

TK2 arviointi Kuntoutuja- ja henkilöstönäkökulma Tutkimuksen tiedonkeruun kulku

TK2 arviointi Kuntoutuja- ja henkilöstönäkökulma Tutkimuksen tiedonkeruun kulku TK2 arviointi Kuntoutuja- ja henkilöstönäkökulma Tutkimuksen tiedonkeruun kulku Anna-Mari Aalto, Tarja Heponiemi, Vesa Syrjä 27.8.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Tutkimuksen hyödyt työnantajien ja kuntoutuksen

Lisätiedot

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI oppisopimustyyppinen koulutus Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,

Lisätiedot

Lasten mielenterveystyön kehittäminen LAMIKE-hanke

Lasten mielenterveystyön kehittäminen LAMIKE-hanke Terveysfoorumi 2011 Hanasaari 3.-4.2.2011 Väestön muuttuva terveysprofiili terveydenhuollon valintojen taustalla Lasten mielenterveystyön kehittäminen LAMIKE-hanke Pälvi Kaukonen Ylilääkäri, vastuualuejohtaja

Lisätiedot

Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari:

Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari: Kuntoutuksen vaikuttavuus, näytön paikka Mika Pekkonen johtava ylilääkäri Kuntoutus Peurunka Tämä esitys perustuu tarkastettuun väitöstutkimukseeni Kiipulankuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari: 40-vuotisjuhlaseminaari:

Lisätiedot

Ylä-Savon toimintasuunnitelma 2011-2012 1/6

Ylä-Savon toimintasuunnitelma 2011-2012 1/6 Ylä-Savon toimintasuunnitelma 2011-2012 1/6 Terveyshyötymallin mukaisen toiminnan kehittäminen ja levittäminen PAINOPISTEALUE TAVOITE TOIMINTATAPA AIKATAULU VASTUUHENKILÖT/ TOIMIJAT Päätöksenteon tuki

Lisätiedot

Hoitotyön Tutkimussäätiö ja Suomen JBI-keskus näyttöön perustuvan toiminnan kehittäjänä. Hannele Siltanen Sh, TtM, tutkija Hoitotyön Tutkimussäätiö

Hoitotyön Tutkimussäätiö ja Suomen JBI-keskus näyttöön perustuvan toiminnan kehittäjänä. Hannele Siltanen Sh, TtM, tutkija Hoitotyön Tutkimussäätiö Hoitotyön Tutkimussäätiö ja Suomen JBI-keskus näyttöön perustuvan toiminnan kehittäjänä Hannele Siltanen Sh, TtM, tutkija Hoitotyön Tutkimussäätiö Näyttöön perustuva toiminta (NPT) = parhaan saatavilla

Lisätiedot

TK2-kuntoutuksen arviointitutkimus. TK2-tutkijaryhmä Tutkimuksen koordinaattori: johtava tutkija Riitta Seppänen-Järvelä, Kela

TK2-kuntoutuksen arviointitutkimus. TK2-tutkijaryhmä Tutkimuksen koordinaattori: johtava tutkija Riitta Seppänen-Järvelä, Kela TK2-kuntoutuksen arviointitutkimus TK2-tutkijaryhmä Tutkimuksen koordinaattori: johtava tutkija Riitta Seppänen-Järvelä, Kela Kuntoutustarve TK2-kuntoutujien ja muun henkilöstön vertailu TK2 kuntoutujat

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

Kanta-palveluiden laajentaminen Suun terveydenhuolto

Kanta-palveluiden laajentaminen Suun terveydenhuolto Kanta-palveluiden laajentaminen Suun terveydenhuolto Terveydenhuollon Atk-päivät 13.5.2015 Jari Suhonen 5.5.2015 THL / OPER 1 Miksi tarvittiin SuunTa-hanke? Suun terveydenhuollon toimintayksiköiden (julkinen

Lisätiedot

STM:n asiantuntijaryhmän. suositukset. Alueellinen kuvantamiskeskus, TAYS. Tampereen yliopisto, Seppo Soimakallio. Professori

STM:n asiantuntijaryhmän. suositukset. Alueellinen kuvantamiskeskus, TAYS. Tampereen yliopisto, Seppo Soimakallio. Professori STM:n asiantuntijaryhmän suositukset Seppo Soimakallio Professori Tampereen yliopisto, Alueellinen kuvantamiskeskus, TAYS STM:n asiantuntijaryhmä Asiantuntijaryhmän jäsenet Professori Seppo Soimakallio

Lisätiedot

Kela kuntouttaja 2009

Kela kuntouttaja 2009 Kela kuntouttaja 2009 1 Kelan kuntoutuspalvelut työ- ja toimintakyvyn Pohjois-Suomen vakuutusalue näkökulmasta Työ- ja toimintakyky Terveet työntekijät Työkykyongelmia ennakoivat merkit 100 % Kelan palvelut

Lisätiedot

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI Asiakasohjauspäällikkö Kaisa Taimi Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen/ Tilaajaryhmä/ Tampereen kaupunki LAKI IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TOIMINTAKYVYN TUKEMISESTA SEKÄ

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011

Lisätiedot

Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja

Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja hyvinvointiohjelma Oulu, 5.6.2015 Heli Ketola varhaiskasvatuksen liikunnallistamisen asiantuntija, Valo Verkoston rakenne Ohjelman moniulotteisuus

Lisätiedot

Päämäärä. Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras..

Päämäärä. Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras.. Päämäärä Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras.. Miksi Muistisairaiden ihmisten määrä nousee Suomessa yli 120 000 muistisairasta,

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KUNTOUTUSTARVESELVITYKSEN PALVELULINJA Voimassa 1.1.2011 alkaen SISÄLLYS Sivu I YLEISET PERIAATTEET Kuntoutustarveselvitys...1

Lisätiedot

Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren Suunnittelija Anneli Louhenperä

Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren Suunnittelija Anneli Louhenperä Terveysosasto Kuntoutusryhmä Kuntoutuspolku, kuntoutuksen rakenne ja toteutus - Reumaa ja muita TULE-sairauksia sairastavien lasten ja nuorten yksilöllinen kuntoutusjakso Alueelliset yhteistyökokoukset

Lisätiedot

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Tuottavuustyön historiaa valtio kunta -yhteistyössä Peruspalveluohjelmassa

Lisätiedot

MONIAMMATILLINEN KIRJAAMINEN. Erityisasiantuntija Tupu Holma Suomen kuntaliitto tupu.holma@kuntaliitto.fi Puh 050 2235

MONIAMMATILLINEN KIRJAAMINEN. Erityisasiantuntija Tupu Holma Suomen kuntaliitto tupu.holma@kuntaliitto.fi Puh 050 2235 MONIAMMATILLINEN KIRJAAMINEN Erityisasiantuntija Tupu Holma Suomen kuntaliitto tupu.holma@kuntaliitto.fi Puh 050 2235 1 MONIAMMATILLINEN KIRJAAMINEN Mitä ymmärrämme moniammatillisuudella Näkökulmia moniammatilliseen

Lisätiedot

YO-SAIRAALOIDEN MONIAMMATILLINEN HOITOKERTOMUS. Vallitsevan tilanteen lähtökohdat ja käyttötapojen linjaukset

YO-SAIRAALOIDEN MONIAMMATILLINEN HOITOKERTOMUS. Vallitsevan tilanteen lähtökohdat ja käyttötapojen linjaukset YO-SAIRAALOIDEN MONIAMMATILLINEN HOITOKERTOMUS Vallitsevan tilanteen lähtökohdat ja käyttötapojen linjaukset YMMÄRTÄÄKSEEN NYKYISYYTTÄ ON TUNNETTAVA HISTORIA Lähtökohdat Ensimmäinen työskentelykausi Toinen

Lisätiedot

Kirjaamissuositus Toimintaterapianimikkeistön nimikkeiden ja kansallisten otsikoiden käytöstä potilaskertomusdokumentaatiossa

Kirjaamissuositus Toimintaterapianimikkeistön nimikkeiden ja kansallisten otsikoiden käytöstä potilaskertomusdokumentaatiossa Kirjaamissuositus Toimintaterapianimikkeistön nimikkeiden ja kansallisten otsikoiden käytöstä potilaskertomusdokumentaatiossa Suomen Toimintaterapeuttiliitto ry Finlands Ergoterapeutförbund rf Kirjaamissuositus

Lisätiedot

Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista. Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen

Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista. Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen Toiminnan kehittämisen kehä Kehittämistyö ei tapahdu tyhjiössä toimintaympäristön ja asiakkaiden,

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

Työ- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologikoulutus

Työ- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologikoulutus Työ- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologikoulutus Risto Puutio (lehtori/jy) Anna-Liisa Elo (professori/uta) Erikoispsykologi on oman sovellusalansa käytäntöjen kehittäjä, joka hyödyntää alansa tieteellistä

Lisätiedot

Vuoden 2011 vuosikokouksessa tehtyjen valintojen mukaan hallituksen jäsenet ja varajäsenet olivat;

Vuoden 2011 vuosikokouksessa tehtyjen valintojen mukaan hallituksen jäsenet ja varajäsenet olivat; 17.8.2011 Jäsenkirje 2/2011 Hyvää loppu kesää! Vuosikokous pidettiin Helsingissä 11.3.2011. Puheenjohtajaksi seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi valittiin Pekka Honkanen ja kansainvälisenä sihteerinä toimivaksi

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010 Seinäjoen osahanke Jaana Ahola Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan

Lisätiedot

Toimintakyvyn arviointi ICF / VAT avulla ja tiedon käyttö (työhön) kuntoutuksessa. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen

Toimintakyvyn arviointi ICF / VAT avulla ja tiedon käyttö (työhön) kuntoutuksessa. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen Toimintakyvyn arviointi ICF / VAT avulla ja tiedon käyttö (työhön) kuntoutuksessa ICF On luettelo toimintakyvyn eri osa-alueista Antaa yhteisen kielen eri ammattilaisille Mahdollistaa tiedon välittämisen

Lisätiedot

Kuntouttavan toiminnan johtaminen

Kuntouttavan toiminnan johtaminen Tiedosta hyvinvointia 1 Kuntouttavan toiminnan johtaminen Rauha Heikkilä TtM, kehittämispäällikkö RAI-seminaari 23.9.8 Tiedosta hyvinvointia 2 Sosiaali- ja terveysjohtamisen sisällön yhteys johtamisen

Lisätiedot

sataesteetön SUOMEKSI

sataesteetön SUOMEKSI sataesteetön SUOMEKSI ESTEETÖNTÄ ASUMISTA ESTEETÖNTÄ VAPAA-AIKAA Sataesteetön-hanke Esteettömyys, mitä se on? Turvallisuutta sekä parempaa elämänlaatua Hyviä perusratkaisuja Yhdenvertaisia toimimismahdollisuuksia

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve 22.2.2011 Raija Kerätär työterv.huollon erik.lääk, kuntoutuksen erityispätevyys www.oorninki.fi Tässä esityksessä Työkyvyn arvio? Työttömien terveys

Lisätiedot

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit FILIP SCHEPERJANS, LT NEUROLOGIAN ERIKOISLÄÄKÄRI, HYKS TIETOJÄRJESTELMÄLÄÄKÄREIDEN ALAOSASTON JOHTOKUNNAN PJ, SUOMEN LÄÄKÄRILIITTO Lääkäreiden rooli terveydenhuollon

Lisätiedot

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta 06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS

TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS SUUNNITELMAN PERUSTEET Terveydenhuoltolaki 30.12.2010/1326 Valtioneuvoston

Lisätiedot