RAPORTTI GRUNDTVIG-TAPAAMISESTA SUOMESSA

Transkriptio

1 S. 1 RAPORTTI GRUNDTVIG-TAPAAMISESTA SUOMESSA Learning and Healing Through Expression Teemat: suomalainen rangaistusjärjestelmä suomalainen koulutusjärjestelmä koulutusyhteistyö vankiloiden kanssa vankiloiden turvallisuusluokittelu Rikosseuraamuslaitos arjen taitojen kouluttamisen esittely SU Kreikkalaiset, romanialaiset ja italialaiset vieraat saapuivat Suomeen sunnuntaina kahdessa eri ryhmässä. Kreikkalaisten kahden hengen seurue saapui klo 12:30 lennolla. Maarit Suomela oli heitä kentällä vastassa ja saattoi heidät bussilla ja raitiovaunulla Eurohostel Katajanokalle. Bussimatkan aikana ehdittiin jo jakaa perustietoa Suomesta ja tulevan vierailun tapahtumista. Tämän jälkeen Maarit palasi takaisin lentokentälle vastaanottamaan italialaisten ja romanialaisten klo 15:30 saapuvaa lentoa yhdessä Mirva Gullmanin kanssa. Mirva saattoi italialaisten seurueen Holiday Inn Ruoholahteen ja Maarit romanialaiset samaan Eurohostelliin, johon kreikkalaisetkin majoittuivat. Kaikille vieraille oli etukäteen hankittu kolme päivää kattava Helsingin matkakortti, jotta he voivat vapaasti tutustua kaupunkiin. M A Mirva ja Maarit noutivat vieraat majoittumispaikoistaan noin 9:15 ja tämän jälkeen siirryttiin Erilaisen oppimisen keskukseen, joka sijaitsee hyvällä ja helposti löydettävällä paikalla Vilhonkadulla ydinkeskustassa. Ohjelmassa ei ollut Heron tai Erilaisten oppijoiden liiton esittelyä vaan projektin koordinaattori Nicolae Horea Nistorin ajankohtaiskatsaus hankkeen tilanteeseen.

2 S. 2 Keskustelussa sovittiin seuraavaa: Hankkeen seuraava ja viimeinen yhteistyötapaaminen on Kreikassa Emma Katirtzidoulle (Hellenic Action for Human Rights) tulee ilmoittaa viimeistään joulukuun loppuun mennessä kunkin maan tapaamiseen osallistuvien nimi ja syntymäaika. Kreikan loppuseminaarissa järjestetään hankkeen tuotoksista näyttely. Tämän lisäksi hankkeen nettisivulle järjestetään kilpailu, johon kukin hankkeen toimija voi viedä enintään 10 valokuvaa vankien/asiakkaiden hankkeen aikana tekemistä taidetuotoksista. Tuotokset voivat olla mitä tahansa, kuten maalauksia, valokuvia, patsaita, keraamisia töitä, koruja, runoja jne. Valokuvan laittamiseen nettisivulle tulee pyytää tekijän kirjallinen lupa, eikä kuvan yhteyteen liitetä tekijän nimeä. Kuvia voi alkaa laittaa nettisivulle tammikuun alussa. Kaikista hankkeen aikaansaannoksista tulisi laittaa Horealle tekstiä hankkeesta laadittavaa käsikirjaa varten. Hankkeesta laaditaan kaksiosainen loppuraportti, jossa on sekä koko hanketta koskeva yleinen osa että jokaista kumppania koskeva oma osuus. Hankkeen päättymisen takalaita on sekä liikkuvuuksien että tuotosten osalta. Mikäli viimeisten liikkuvuuksien toteuttamisessa ilmenee rahallisia vaikeuksia, on mahdollista toteuttaa myös yksi ylimääräinen liikkuvuus Romaniaan, joka on Kreikkaa edullisempi maa. Työkokouksen jälkeen lounastimme ravintola Arthurissa ja sen jälkeen siirryimme Kriminaalihuollon tukisäätiöön. Iltapäivän osuudessa käytiin ensin läpi säätiön toimintaa yleisellä tasolla. Tämän jälkeen käytiin tarkemmin läpi oppimisvalmennustoiminta, säätiön tukiasuminen ja Vertaistukipiste Redis. Asumispalveluista esiteltiin konkreettisesti yksi säätiön asumisvalmennusyksiköistä ja samoin Rediksessä käytiin paikan päällä. Erityisesti Rediksen vastaava ohjaaja Harri Eerikäisen esittely tukipisteen toiminnasta herätti vieraissa mielenkiintoa ja kysymyksiä myös jälkikäteen. Tapaamisen yhteydessä vieraille jaettiin Grundtvig-varoilla englanniksi käännetty ja painettu Free from Learning Difficulties materiaali, joka oli aikaisemmin tuotettu Oppimisvaikeuksista vapaaksi hankkeessa. TI 9.10.

3 S. 3 Liikkeelle lähdettiin majoituspaikoista aamukahdeksalta Mirvan ja Maaritin johdolla ja siirryttiin bussilla tai junalla Keskuspuiston ammattiopiston toimipaikkaan Metsälään. Vierailun aluksi projektipäällikkö Minna Anttinen kertoi Keskuspuiston toiminnasta yleisesti sekä muutamalla sanalla ESR-rahoitteisesta Osaava ohjaus hankkeesta, joka kohdistuu jonkin verran myös rikostaustaisten parissa työskenteleviin ammattilaisiin. Tämän jälkeen lähdettiin tutustumiskierrokselle. Tutustuimme kaikkiin Metsälän toimipisteen koulutusaloihin eli kone- ja metallialaan, hotelli-, ravintola- ja catering alaan, logistiikkaan, autoalaan sekä pintakäsittely-, verhoilu- ja sisustusalaan. Verhoilu- ja sisustusalan opiskelijoiden joukossa oli myös vankeja. Erityisesti italialaisten vieraiden iloksi oppaanamme toiminut henkilö osasi myös italiaa ja häneltä kysyttiinkin ahkerasti tarkentavia kysymyksiä. Nautittuamme lounaan Keskuspuiston opiskelijaruokalassa lähdimme matkaan kohti Suomenlinnan vankilaa. Pienenä jännityskertoimena oli, ehdimmekö siirtyä bussilla ja kaupungin poikki kävellen Keskuspuistosta lauttarantaan ajoissa, koska keskellä päivää tähän aikaan vuodesta lautta kulkee vain kerran tunnissa. Ehdimme kuin ehdimmekin perille ajoissa koko joukkue. Lauttamatkan ja lyhyen sateessa kävelyn jälkeen tulimme Suomenlinnan vankilaan, jossa aluksi vankilan henkilökunta esitteli vankilan toimintaa suullisesti. Sateen takia emme voineet kovin paljon kävellä vankilan alueella mutta vieraat pääsivät kuitenkin tutustumaan yhteen vankilan majoitustilana toimivista parakeista. Parakki oli melko hiljattain remontoitu ja pysynyt hyvässä kunnossa: asuinolot herättivätkin suurta ihmetystä ulkomaalaisissa vieraissa. Erityisesti hämmästelyä aiheutti asuinolojen väljyys heidän näkökulmastaan. Kun suomenlinnalaisten mielestä kahden vangin asuttaminen noin 12 neliömetrin huoneessa on yliasutusta, muiden maiden edustajien mukaan heidän oloissaan vastaavassa tilassa voi olla vankeja kaksin- tai kolminkertainen määrä. Huomiota herätti myös tilojen siisteys ja hyväkuntoisuus. Toinen lähes läpipääsemätöntä hämmennystä herättänyt seikka oli se, että Suomenlinnan avovankilassa voi olla vankeja mistä tahansa rikoksesta, myös murhasta tai taposta tuomittuja tuomionsa loppuvaiheessa, mikäli he ovat noudattaneet rangaistusajan suunnitelmaa. Edelleen ihmetystä herätti vankien avolaitospalkka, joka on tuotannollisessa työssä 6,00, 6,70 tai 7,30 euroa tunnilta (palkasta maksetaan normaalisti vero sekä lisäksi kulu- ja ylläpitokorvaus vankilalle). Yhdessä nämä seikat saivat aikaan vitsin erityisesti romanialaisten vieraiden taholta, että mitä pitäisi tehdä tänne päästäkseen siis vangiksi. Vierailun lopuksi tutustuttiin vielä Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskuksen järjestämään Suovakoulutukseen, jonka tarkoituksena on edesauttaa vankien itsehallintataitoja sekä paluuta yhteiskuntaan. Tämän jälkeen kävelimme pienen opastetun kierroksen Suomenlinnan linnoituksen alueella. Opas kertoi Suomenlinnan historiasta mielenkiintoisella ja innostavalla tavalla, joka avasi suomalaisellekin uusia asioita tutusta kesäpäivien retkikohteesta. Kierroksen jälkeen palasimme lautalla Kauppatorille, jossa oli onnekkaasti käynnissä Silakkamarkkinat. Vieraiden ryhmä hajosi välittömästi tutustumaan erilaisiin myynnissä olleisiin enemmän ja vähemmän perinteikkäisiin suomalaisiin tuotteisiin.

4 S. 4 KE Lähdimme matkaan Eurohostel Katajanokalta aamukahdeksalta Piippolan ammatti- ja kulttuuriopiston tilaamalla bussilla. Koukattuamme italialaisten ryhmän Ruoholahdesta ajoimme noin tunnin matkan Riihimäen vankilaan. Riihimäen vankila on 223-paikkainen suljettu laitos, jonne sijoitetaan yli kahden vuoden rangaistuksen saaneita miesvankeja Etelä-Suomen läänin alueelta. Vankila on korkean turvallisuusluokan vankila ja se näkyi myös vierailun järjestelyissä. Kokoonnuimme vankilan kerhotilaan, jossa apulaisjohtaja kertoi suullisesti ja diaesityksen avulla vankilasta ja sen toiminnoista, erityisesti kuntoutustoiminnasta. Päihdeohjelmista vankilassa toteutetaan mm. Kalterit Taakse -ohjelmaa. Lisäksi vankilassa on mahdollisuus osallistua väkivaltaisille vangeille suunnatulle Suuttumuksen hallinta -kurssille sekä Omaehtoisen muutoksen ohjelmaan. Seksuaalirikoksesta tuomituille on käytössä n. 8 kuukautta kestävä STOP-ohjelma. Apulaisjohtajan esityksen jälkeen siirryimme ns. punaiseen taloon eli siihen vankilarakennukseen, jossa järjestetään ammatillista ja tietopuolista opetusta. Pidemmäksi aikaa pysähdyimme opetuskeittiöön, jossa ohjaajat kertoivat siellä järjestettävistä kursseista. Toinen pitempi pysähdys oli vankilan verstaalla, jossa voidaan tehdä pienimuotoisia puu- ja metallitöitä sekä painotöitä. Opetustiloissa kiertämisen ajan turvallisuus oli korostuneesti esillä: noin 20 hengen ryhmämme jaettiin kahtia erikseen kierrätettäväksi ja erityistä huolta kannettiin siitä, etteivät ryhmät missään vaiheessa kohdanneet vankeja. Söimme henkilökunnan ruokalassa vankilalounaan, jossa osa vieraista kokeili mielenkiintoisia ratkaisuja, kuten hernekeiton käyttämistä perunoiden kastikkeena. Myös piimä oli uusi ja jännittävä tuttavuus, kuten ylipäätään maidon juominen aterian yhteydessä. Tässä vaiheessa myös vankilan johtaja oli liittynyt joukkoon ja hänen kanssaan käydyn pienen keskustelun jälkeen vieraat pääsivät selliosastolle näkemään, minkälainen on suomalainen suljetun vankilan selli. Ilmeisesti näky oli avovankilan majoitustilaa tutumpi, koska reaktiot eivät olleet niin hämmentyneitä kuin edeltävänä päivänä. Tämän jälkeen palasimme vielä kerhotilaan, jossa vankilan johtaja vastaili kysymyksiin. Useimmin esitetyt kysymyksen koskivat tuomioiden pituuksia. Kiitimme vankilaa esittelystä ja aloitimme pitkän bussimatkan kohti Piippolan ammatti- ja kulttuuriopistoa. Päästyämme perille kuuden tunnin ajomatkan jälkeen nautimme illallisen Piippolan opistossa ja majoituimme maalaiskartano Pihkalaan, joka sijaitsee lyhyen ajomatkan päässä opistolta. Kartanon isäntäväki oli lämmittänyt meille savusaunan. Suurelle osalle vieraista savusauna oli uusi kokemus ja kävimmekin heidän toiveestaan tarkasti läpi saunomisohjeet ja vakuuttelimme, ettei saunominen ole sydämelle tai muutenkaan terveydelle haitaksi. Saunaan uskaltautumisen lisäksi rohkeimmat kävivät löylyjen välillä vilvoittelemassa raikkaassa jokivedessä. Pitkän ja kokemusrikkaan päivän jälkeen uni maistui. TO

5 S. 5 Aamulla siirryimme bussilla Pihkalasta takaisin Piippolan opistoon. Tutustuminen aloitettiin auditoriossa Piippolan toiminnasta kertovalla diaesityksellä. Tämän jälkeen teimme opiston tiloissa kierroksen, jonka aikana avautui Piippolan koulutustarjonnan monipuolisuus ja tasokkuus. Piippolassa on tarjolla opetusta noin 40:n eri ammattinimikkeen tutkintoon painottuen käsi- ja taideteollisuuteen sekä audiovisuaaliseen viestintään. Yksi erityinen oma koulutusalueensa on vankilakoulutus. Piippolan käsi- ja taideteollisuusopisto aloitti vankien kouluttamisen Kestilän avovankilassa vuonna Vuosien saatossa koulutustoiminta laajentui Pelson ja Sukevan vankiloihin sekä Iskolan avovankilaan. Syksyllä 2007 toiminta aloitettiin Oulun ja Pyhäselän vankiloissa. Syksyllä 2008 koulutus käynnistyi Juuan vankilassa ja tammikuussa 2009 Laukaan vankilassa, sekä 2012 Kuopion vankilassa. Näin Piippolan käsi- ja taideteollisuusopistosta muodostui Suomen suurin vankien kouluttaja. Tällä hetkellä vankilakoulutusta järjestetään Oulun, Pelson, Sukevan, Pyhäselän ja Kuopion suljetuissa vankiloissa sekä Laukaan ja Kestilän avovankiloissa. Oulun vankila: valmentava ja kuntouttava koulutus (1 ryhmä) Pelson vankila: valmentava ja kuntouttava koulutus (1 ryhmä) Kestilä avovankila: näyttöihin valmistava puu- ja metallialan aikuiskoulutus (1+1 ryhmää), tieto- ja viestintätekniikan ammatillista lisäkoulutusta (1 ryhmä) ja valmentava ja kuntouttava koulutus (1 ryhmä) Sukevan vankila: valmentava ja kuntouttava koulutus (3 ryhmää) Pyhäselän vankila: tieto- ja viestintätekniikan ammatillista lisäkoulutusta (1 ryhmä) ja valmentava ja kuntouttava koulutus (1 ryhmä) Laukaan avovankila: näyttöihin valmistava puualan aikuiskoulutus (1 ryhmä) Kuopion vankila: tieto- ja viestintätekniikan ammatillista lisäkoulutusta (1 ryhmä) ja valmentava ja kuntouttava koulutus (1 ryhmä) Vankiloissa järjestettävien koulutusten tavoitteena ovat vangin elämäntaitojen sekä opiskelu- ja työelämävalmiuksien parantaminen, tutkinnon tai osatutkintojen suorittaminen ja/tai siirtyminen työelämään, uudelleenkouluttautuminen tai puuttuvan ammatillisen koulutuksen suorittaminen sekä tietoyhteiskuntataitojen vahvistaminen. Koulutuksiin hakeutumisessa on laitoskohtaisia eroja. Arviointikeskus laatii vangille rangaistusajansuunnitelman (ransu), jossa arvioidaan vangin koulutustarve. Koulutukseen vanki voi hakeutua rangaistusaikana ja koulutus on vangille vapaaehtoista. Arviointikeskukset ja vankilat vastaavat hakuprosessista ja opiston opettajat ovat valintaprosessissa mukana. Opiston rehtori vahvistaa opiskelijavalinnan. Tarkemmat hakuajat kursseille saa vankiloiden apulaisjohtajilta tai opinto-ohjaajilta.

6 S. 6 Opiskelu tapahtuu pienryhmissä, joissa on 9-10 opiskelijaa ja järjestetään vankiloiden työtiloissa päiväopetuksena. Koulutus toteutetaan nonstop-periaatteella ja opiskelun voi aloittaa myös kesken lukukauden. Koulutuksissa noudatetaan oppilaitoskohtaista kunkin koulutusalan opetussuunnitelmaa. Opiskelu etenee opiskelijan lähtötason ja henkilökohtaisten tavoitteiden mukaisesti. Opiston henkilökunta on kiinteässä yhteistyössä vankilahenkilöstön kanssa koko koulutuksen ajan. Näin voidaan edistää vangin kokonaisvaltaista ammatillista ja elämänhallintataitojen kehittymistä. Lounaan jälkeen siirryimme bussilla Kestilän vankilaan, jossa tutustuimme Kestilässä toteutettavaan vankien koulutukseen paikan päällä. Seurasimme hetken aikaa mm. opetuskeittiön toimintaa (vierailumme johdosta uunissa ollut kakku paloi, koska vanki ei tohtinut ottaa sitä läsnä ollessamme ajoissa ulos), ATK-opetusta ja sekä puualan koulutusta. Puusepän verstaalla rakenteilla oli vanhanmallisia lasten mäkikelkkoja, joita jotkut vieraista olisivat mielellään ostaneet mukaansa, jos se olisi matkustamisen kannalta olisi ollut mahdollista. Vankilakierroksen päätteeksi saimme nähdä vankien asuintiloista pari päivää aikaisemmin valmistuneen naisvankien parakin. Kommentit olivat samansuuntaisia kuin Suomenlinnassakin, hämmennystä herätti asuintilojen kodinomaisuus, siisteys ja väljyys sekä edelleen se seikka, että avovankilassa voi olla suorittamassa tuomionsa loppuosaa myös vankeja, jotka on tuomittu hyvin raskaista rikoksista. Asuintilojen esittelyn osalta mietimme suomalaisten kesken jälkikäteen, että vieraat saivat ehkä turhankin ruusuisen kuvan suomalaisista vankilaoloista. Vierailu vaikkapa Helsingin tai Hämeenlinnan vankilan paljuselliosastolle olisi tuonut mielikuvaan terveellistä vastapainoa. Toisaalta, ylijohtaja Tuula Asikaista lainatakseni, hyviä vankilaoloja ei ole syytä hävetä. Kestilästä palasimme majoituspaikkaamme Pihkalaan, missä parin tunnin lepäämisen jälkeen nautimme tämän tapaamisen viimeisen yhteisen illallisen ja jaoimme osallistumistodistukset. Kiitospuheiden ja kalapainotteisen aterian jälkeen osa halusi jälleen saunomaan ja siihen tarjoutuikin mahdollisuus, tosin sähkösaunan muodossa. Vieraat ehtivät illan aikana nauttia myös toisesta suomalaisille tyypillisestä ajanvietteestä eli karaokesta. Kuulimme enemmän ja vähemmän tasokasta yksilö- ja kuorolaulantaa. Ehdottomasti suurimman suosion sai italialaisen suomeksi laulama iskelmäkappale. Huolimatta siitä, ettei laulaja ymmärtänyt sanaakaan mistä laulu kertoi, hän esiintyi erittäin tunteikkaasti ja vakuuttavasti. PE Perjantaina koitti kotiinlähdön aika. Maittavan aamiaisen nautittuamme pakkauduimme matkatavaroinemme vuokrabussiimme ja suuntasimme Oulun lentoasemalle. Lentomme lähtivät eri aikoihin, joten matkatavaroiden luovutuksen jälkeen hyvästelimme osan porukastamme. Italialaisten lento lähti vasta illalla, joten Mirva lähti heidän kanssaan lounastamaan ja tutustumaan Oulun kaupunkiin. Siellä hämmästystä herätti miksi niin monella on samanlainen keltainen muovikassi. Kyseessä oli tavaratalo Stockmannin Hullut päivät tapahtuman mainoskassi. Hullut päivät sattuivat

7 S. 7 olemaan juuri käynnissä ja sinne vieraamme suuntasivatkin etsimään täydennystä jo aiemmin hankkimiinsa tuliaisiin, jotka käsittivät perinteiseen tapaan muun muassa useita paketteja HK:n Sinistä lenkkiä. Viikko sujui varsin vauhdikkaasti ja ilman suurempia kommelluksia. Suunniteltua ohjelmaa ja aikataulua onnistuttiin noudattamaan varsin hyvin, vaikka muutamien kohteesta toiseen siirtymien kohdalla jännitimme hieman mahtavatko kaikki ehtiä mukaan. Tapaamiselle asetetut tavoitteet toteutuivat: hankkeemme etenemistä koskevat suunnitelmat selkiytyivät ja vieraat pääsivät tutustumaan suomalaiseen vankila- ja vankilakoulutusjärjestelmään sekä sitä toteuttaviin tahoihin. Jäämme odottamaan Learning and Healing Through Expression hankkeen viimeistä tapaamista, joka järjestetään keväällä Kreikassa. Liitteet: Vierailun ohjelma Osallistujaluettelo