Hyvä lukiolainen, PL 43 (käyntiosoite Vadstenanpolku 4) Naantali. Rehtori Leena Laakso Apulaisrehtori Seppo Pukonen

Transkriptio

1

2 2

3 Tämän opinto-oppaan omistaa Hyvä lukiolainen, tervetuloa aloittamaan lukuvuotta ! Kädessäsi on Naantalin lukion opinto-opas, josta löydät tarpeellista tietoa opintojesi suunnitteluun. Oppaassa on kaikki kurssit sisältöineen ja opiskeluohjeet lukio-opintoihin. Alkusivuilta löydät myös lukiosanaston, joka auttaa ymmärtämään lukio-opintojen saloja. On tärkeää, että suunnittelet opintosi kokonaisvaltaisesti ja mietit, mikä vaikutus ainevalinnoillasi ja niiden muutoksilla on kokonaisuuteen. Tässä apunasi koulussa ovat opintoohjaaja, ryhmänohjaaja ja aineenopettajat. Koulussa sinua varten ovat myös tutor-opiskelijat, koulusihteeri, apulaisrehtori ja rehtori ja tarvittaessa opiskelijahuoltoryhmä. Ota rohkeasti yhteyttä ongelmatilanteissa. Toivotan kaikille työn iloa ja antoisaa lukuvuotta ! Leena Laakso rehtori PL 43 (käyntiosoite Vadstenanpolku 4) Naantali Rehtori Leena Laakso Apulaisrehtori Seppo Pukonen Opinto-ohjaaja Maarit Mäki Koulusihteeri Heidi Syvänen Opettajat

4 SISÄLLYSLUETTELO I LUKUVUODEN TYÖ JA LOMA-AJAT II LUKIOSANASTO III OPETTAJAT IV OPISKELIJAN OHJAUS V POISSAOLOT VI OPPIKIRJAT VII KOULUSSA KÄYTETTÄVÄT LOMAKKEET VIII JAKSOT JA KOEVIIKOT IX UUSINTAKOKEET X KURSSIN UUSIMINEN XI ITSENÄINEN SUORITUS XII OPPIMÄÄRÄN SUORITTAMINEN XIII AINE- JA KURSSIVALINNAT JA NIIDEN MUUTOKSET XIV MUUSSA OPPILAITOKSESSA SUORITETUT KURSSIT XV ABITURIENTTIEN PRELIMINÄÄRIT XVI OPPIMÄÄRÄN KOKONAISARVIOINTI JA TENTIT XVII YLIOPPILASKIRJOITUKSET XVIII YLIOPPILASKIRJOITUSTEN JÄLKEISET TENTIT XIX TIEDOTTAMINEN XX TURVALLISUUSOHJEET PÄHKINÄNKUORESSA XXI KOULUN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT.21 XXII KOULUN MUUT TOIMINTA XXIII TARJOTTAVAT KURSSIT Äidinkieli ja kirjallisuus A-englanti Ruotsi A2-ruotsi B1-ruotsi Valinnaiset kielet B2- ja B3-saksa B2- ja B3-ranska B2- ja B3-espanja B3-venäjä Matematiikka Pitkä matematiikka Lyhyt matematiikka Fysiikka Kemia Biologia Maantiede

5 10. Historia Yhteiskuntaoppi Psykologia Uskonto Elämänkatsomustieto Filosofia Terveystieto Liikunta Kuvataide Musiikki Opinto-ohjaus Tietotekniikka Draama ja teatteri Koulukohtaiset menetelmäkurssit Matkailu

6 6

7 7

8 8

9 9

10 I LUKUVUODEN TYÖ- JA LOMA-AJAT AJAT Syyslukukausi ti pe syysloma to su joululoma la ma Kevätlukukausi ti la talviloma ma su Oppituntien ajat päivänavaus klo tunti klo tunti klo ruokailu II klo tunti klo tunti klo tunti klo tunti klo ruokailu I klo tunti klo tunti klo tunti klo tiistai, torstai (2,5 h) Tuntikiertokaavio Ma Ti Ke To Pe 1.tunti B 1 2.tunti B 1 3.tunti tunti tunti A 6.tunti tunti 6A tunti 6A tunti

11 II LUKIOSANASTO abiturientti (abi) ainevalintakortti etenemiseste info-tv jakso jaksoarviointi jaksotiedote Juuno-portaali keskeytetty koeviikko kurssi kurssitarjotin lukiodiplomi lukiseula lukitodistus luottamusopiskelija matkailuopinnot opinto-opas Lukion 3. vuosikurssin opiskelija. Lomake, jolle opiskelija tekee lukion opintosuunnitelman. Tilanne, joka syntyy, jos opiskelija saa kahdesta numerojärjestyksessä peräkkäisestä kurssista (kielet ja matematiikka) hylätyn arvosanan(4). Tällöin hän ei voi siirtyä seuraavalle kurssille. Koulun 2. kerroksen käytävällä ja ala-aulassa oleva tiedotemonitori. Lukuvuosi jakautuu viiteen jaksoon. Jokaisen jakson arvosanat suoritetuista kursseista on nähtävissä sähköisesti Wilmassa viikon sisällä jakson päätyttyä. Joka jakson alussa JUUNOssa julkaistava tiedote koulun tapahtumista kuluvan jakson aikana. Sähköinen oppimisalusta, jota käytetään opiskelun yhtenä välineenä joillain kursseilla sekä koulun sisäisen tiedottamisen välineenä. Jaksoarviointiin tuleva merkintä kurssin keskeyttämisestä. Kurssi on suoritettava uudelleen (K). Jakson kuusi viimeistä koulupäivää, jolloin pidetään jakson kurssien kokeet (yksi koe/päivä). Oppiaineen asiakokonaisuus, joka käsittää enimmillään 38 oppituntia. Suoritetaan pääsääntöisesti yhden jakson aikana. Kurssit jaetaan valtakunnallisiin pakollisiin ja syventäviin sekä koulukohtaisiin syventäviin ja soveltaviin kursseihin. Opiskelijan lukuvuoden kurssiohjelma, joka kertoo, missä jaksossa ja missä palkissa eri aineiden kursseja pidetään. Suoritus, jolla opiskelija voi osoittaa taiteellisen lahjakkuutensa kirjallisen ylioppilastutkinnon rinnalla kuvaamataidossa, musiikissa, liikunnassa ja draamassa. kaikille lukion ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoille tehdään ensimmäisen jakson jälkeen suuntaa-antava lukitesti, jonka tulosten perusteella opiskelija ohjataan tarvittaessa varsinaisiin lukitesteihin. Jos opiskelijalla on lukivaikeus ja hän haluaa, että se otetaan opiskelussa ja yo- tutkinnossa huomioon, hänen tulee hankkia lukivaikuetta koskevat selvitykset. Lukilausunnot tarvitaan erityisjärjestelyjä varten kahdelta lausunnonantajalta, joista toisen on oltava erityislääkäri. Toinen lausunnonantaja voi olla erityisopettaja, asiaan perehtynyt psykologi tai puheterapeutti. Lisätietoja rohjoilta, opinto-ohjaajalta ja rehtorilta. Opiskelijat valitsevat ryhmänohjausryhmästä kaksi henkilöä, jotka yhteisvastuullisesti hoitavat ryhmän yhteisiä asioita tarvittaessa yhdessä ryhmänohjaajan kanssa. Lukio-opintojen osa, jossa voi suorittaa matkailupainotteisia opintoja. Opiskelijat valitaan haastattelujen perusteella. Yhdeksäsluokkalaisille ja lukiolaisille talvella jaettava kirjanen, josta ilmenee mm. seuraavan vuoden kurssitarjonta (siis tämä kirjanen). Säilytä tämä huolella koko lukuvuoden ajan! 11

12 opiskelijahuoltoryhmä Moniammatillinen asiantuntijaryhmä, johon kuuluvat rehtori, opintoohjaaja, koululääkäri, kouluterveydenhoitaja, koulupsykologi, koulukuraattori ja mahdollisuuksien mukaan ryhmänohjaaja. Ryhmä käsittelee lukiolaisten koulunkäyntiin liittyviä ongelmia. oppilaskunta palkki penkkarit poissaolotodistus preliminääri preppaustunti reaaliaine rohjo rohjotunti suoritusmerkintä tentti tukiopetus Lukion kaikkien opiskelijoiden muodostama yhteisö, jonka tavoitteena on kouluviihtyvyyden parantaminen. Oppilaskunta valitsee syksyllä kalenterivuodeksi keskuudestaan hallituksen hoitamaan käytännön asioita. Tuntikiertokaavion rivit (8 kpl). Abiturienttien koulun päättäjäispäivä viikon 7 torstaina, mm. abishow ja penkkariajelu. Koulusta annettava lomake, johon huoltaja tai terveysviranomainen allekirjoituksellaan varmentaa opiskelijan poissaolon syyn. Koskee myös 18 v. täyttäneitä. Ei tarvita, jos Wilma myös huoltajien käytössä. Ylioppilaskirjoituksiin valmistava harjoituskoe. Tavallisimmin koetta edeltävänä päivänä pidettävä, kokeeseen valmentava pakollinen oppitunti klo Psykologia, filosofia, historia, fysiikka, biologia, uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede ja terveystieto ovat reaaliaineita. Ryhmänohjaaja, joka mm. seuraa oman ryhmänsä opiskelijoiden opintojen etenemistä ja poissaoloja, ja avustaa koulunkäyntiin liittyvissä asioissa. Ryhmänohjaajan pitämä tuokio, jonka ajankohta ilmoitetaan etukäteen. Läsnäolo pakollinen. Jaksoarviointiin tuleva merkintä soveltavan kurssin suorittamisesta, (S). Ylioppilaskokeita ennen tai niiden jälkeen pidettävä suullinen ja/tai kirjallinen koe, joka käsittää aineen koko oppimäärän ja jossa voi korottaa koko oppiaineen todistusarvosanaa. Opinnoissa on mahdollista saada tukiopetusta esim. sairauden aiheuttaman pitkän poissaolon jälkeen tai oppimisvaikeuksien hankaloittaessa opinnoissa edistymistä. Opiskelijan tulee itse esittää pyyntö opettajalle tukiopetuksesta. Luvan tukiopetuksen antamiseen antaa rehtori. tuntikiertokaavio Kertoo, milloin kunkin palkin oppitunnit pidetään. Ks. sivu 10. tutor täydennettävä uusintakoe vanhempainyhdistys vanhojenpäivä Toisen vuosikurssin opiskelija, joka on lukion aloittajien tukena. Jaksoarviointiin tuleva merkintä kurssin täydentämisestä ennen kuin kurssi voidaan arvostella, (T). Kurssi on täydennettävä kahden seuraavan jakson aikana. Pääsääntöisesti uusintakoepäivänä suoritettava koe, jonka tarkoituksena on hylätyn kurssiarvosanan korottaminen. Opiskelijoiden huoltajista koostuva rekisteröity yhdistys, jonka tarkoituksena on edistää kodin ja koulun yhteistyötä. Penkkaripäivää seuraava päivä, jolloin toisen vuosikurssin opiskelijoista tulee koulun vanhimpia. Päivää juhlistetaan mm. vanhojentansseilla. 12

13 viikkotiedote Wilma Viikoittain JUUNOssa, info-tv:ssä, koulun kotisivuilla ja joidenkin luokkien ovissa ilmestyvä tiedote, josta ilmenevät viikon tärkeimmät tapahtumat. Opiskelijan käytössä oleva opintojen hallinto-ohjelma, josta opiskelija ja huoltaja näkevät omilla tunnuksillaan mm. opiskelijan lukujärjestykset, valinnat, suoritukset ja poissaolot. Wilman pikaviesti toimii tiedotuskanavana opiskelijan, opettajien ja huoltajien välillä. III OPETTAJAT nimi opetettavat ohjaus- ryhmänohjausaineet ryhmä tila Aro Toini EA 2B EN Astala Kalle FC, EA, PC 3A RA Havia Laila SC, EA 3B SA Havia Timo HI, YH Korpela Kirsi LI, TE Kotilainen Jarkko UE, FF, ET 2A HI Laakso Leena, rehtori SC Lammela Päivi PS, KM 1A PS Lehtimäki Sirkku MU Levanto Matti M, N, FY Mattila Päivi BA, BB, MP 1B RU Mäki Maarit OP Pukonen Seppo M, AT 2C MA1 Ranta Seija A, DT 2D AI2 Ristolainen Jouni YH, HI 1C YH Salmenperä Karoliina M, N, KE 3C KE Seppälä Jaakko M, N, KE, AT 1D MA2 Tiitto Maija KU 3D KU Vuola Sanna A 2E AI1 Virjonen Terhi FY 3E FY Väänänen Maarit VC Wahlsten Veijo LI, TE Winberg-Nikkola MonikaBI, GE 1E BI Öhman Sofia BA, BB Lisäksi lukiossa voi olla tuntiopettajia. Muutokset mahdollisia. Opettajien sähköpostiosoite on etunimi.sukunimi@naantali.fi IV OPISKELIJAN OHJAUS Rehtori on koulun johtaja, joka päättää opiskelijan kouluun ottamisesta yhteisvalinnan perusteella, itsenäisistä ja korvaavista suorituksista ja siitä, voiko opiskelija sääntöjen mukaan osallistua ylioppilaskirjoituksiin. Rehtorin apuna hallinnollisissa töissä on apulaisrehtori. Rehtori Leena Laakso, puh , apulaisrehtori Seppo Pukonen, puh Opinto-ohjaaja huolehtii opinto-ohjauksen tunneista ja opiskelijoiden henkilökohtaisesta ohjauksesta. Opinto-ohjaaja Maarit Mäki, puh Ryhmänohjaaja on lähin aikuinen koulussa huolehtimassa tiedottamisesta, kurssien toteutumisen ja poissaolojen tarkistamisesta ja muista koulun arkeen ja juhlaan liittyvistä asioista. 13

14 Aineenopettajat ohjaavat oman aineensa opiskelutekniikkaa ja ovat ensisijaisia neuvonantajia ja keskustelukumppaneita kyseisen aineen opiskeluun liittyvissä asioissa. Kouluterveydenhoitaja huolehtii perusterveydenhoidosta ja ensiavusta koulussa. Hän kirjoittaa poissaolotodistuksen sairauden sattuessa ja järjestää terveystarkastuksia. Tavattavissa päivittäin terveydenhoitajan tiloissa. Kouluterveydenhoitaja Christina Leppänen, puh Voit ottaa yhteyttä myös Wilman välityksellä tai sähköpostilla. Koululääkärille varataan aika terveydenhoitajalta, Koululääkäri Marjo Sipilä, puh Koulupsykologille varataan aika puhelimitse tai terveydenhoitajan, opinto-ohjaajan tai koulukuraattorin välityksellä. Koulupsykologi Mia Dufva puh Voit ottaa yhteyttä myös Wilman välityksellä tai sähköpostilla. Koulukuraattori ottaa vastaan kuraattorin huoneessa mediateekissä. Hänen vastaanotolleen varataan aika puhelimitse tai terveydenhoitajan, koulupsykologin tai opinto-ohjaajan kautta. Koulukuraattori Jusliina Leino puh Voit ottaa yhteyttä myös Wilman välityksellä tai sähköpostilla. Erityisopettaja auttaa lukitodistusten hankkimisessa ylioppilaskirjoituksia varten, ja hän voi antaa myös erityisopetusta, esimerkiksi lukiopetusta. Erityisopettaja ottaa vastaan Maijamäen koulutalossa 3. kerroksessa. Erityisopettaja Armi Lumiharju, puh Voit ottaa yhteyttä myös Wilman välityksellä tai sähköpostilla. Koulusihteeri huolehtii koulun erilaisista paperitöistä, opiskelijaluetteloista, osoitetiedoista sekä opinto- ja matkatukihakemuksista. Koulusihteeri Heidi Syvänen, puh Tutorit ovat 2. vuosikurssin opiskelijoita, jotka huolehtivat uusista opiskelijoista ja heidän tutustuttamisestaan kouluympäristöön. Tutorit valitaan ja koulutetaan keväällä. Lukio-opintojen alku Yhteisvalinnan jälkeen opiskelija täyttää yläkoulussa opinto-ohjaajan kanssa Naantalin lukion ainevalintakortin. Jokaiselle opiskelijalle tehdään henkilökohtainen kurssitarjotin, jossa on kaikkien viiden jakson ne kurssit, jotka opiskelija on valinnut. Ilmoittautumisen yhteydessä kesäkuun puolivälissä opiskelija tarkistaa kurssivalinnat seuraavaksi lukuvuodeksi yhdessä lukion opinto-ohjaajan ja tutoropiskelijoiden kanssa. Kesällä jaetaan myös luettelo kirjoista, jotka opiskelijan tulee hankkia lukio-opintoja varten. Syksyllä koulun alkaessa opiskelijat tarkistavat lukujärjestykset uudelleen ryhmänohjauksessa, joka kestää koko ensimmäisen koulupäivän. Samalla tutorit esittelevät koulua ja auttavat uutta lukiolaista tutustumaan uuteen kouluun ja sen tapoihin. Koko ensimmäisen jakson ajan ryhmänohjaajat pitävät ohjausta kerran viikossa tutorien avustamina. Näillä tunneilla kerrotaan koulun tavoista, säännöistä, opiskelusta, koeviikosta yms. Näin syvennetään asioiden ymmärtämistä ja luodaan pohja hyvälle yhteistyölle. Jokainen ryhmänohjaaja haastattelee ryhmänsä opiskelijat ensimmäisen syksyn aikana. Kahden ensimmäisen jakson aikana on myös opinto-ohjauksen pakollisen kurssin kolmannes, jossa käsitellään ainevalintojen merkitystä ylioppilaskirjoituksissa ja jatko-opinnoissa. Kurssikertymän seuraaminen Ryhmänohjaajan kanssa tarkastetaan kurssikertymä, jotta kursseja olisi tarpeeksi koulun loppuvaiheessa. Kanslian eteisestä ja ryhmänohjaajalta saa vihreitä kurssinvaihtolomakkeita, joilla voi siirtää lukujärjestyksen kursseja toiseen jaksoon. Jos haluaa ottaa uuden aineen, luopua jostain aineesta tai vaihtaa tasoa, tulee kääntyä opinto-ohjaajan puoleen. Häneltä saa lomakkeen, johon vaaditaan huoltajien allekirjoitus ennen aineen vaihtoa. Jos jostakin kurssista tulee hylätty arvosana (4) tai jopa etenemiskielto kahden peräkkäisen nelosen takia, asiasta kannattaa keskustella ko. aineenopettajan kanssa, ja opinto-ohjaaja tarkastaa, voiko kurssin suorittaa uudestaan vielä samana vuonna. 14

15 Seuraavan lukuvuoden valinnat Kevätlukukaudella täytetään uusi ainevalintakortti seuraavaksi lukuvuodeksi. Kevätlukukauden alussa järjestetään koulussa oppiainemessut, joilla opettajat kertovat seuraavan vuoden kurssitarjonnasta. Opinto-ohjaaja järjestää kaksi pienryhmäistuntoa jokaiselle opiskelijaryhmälle seuraavan vuoden ainevalinnoista. Ennen kesäloman alkua opiskelija saa seuraavan vuoden lukujärjestykset tarkastettavikseen. V POISSAOLOT Lukiolaki, 5 luku, 25 : Opiskelijan tulee osallistua opetukseen, jollei hänelle ole myönnetty siitä vapautusta. Opiskelijan on suoritettava tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäydyttävä asiallisesti. Kurssin opettaja merkitsee poissaolot kurssipäiväkirjaansa ja Wilmaan. Muusta kuin sairaudesta johtuvaan poissaoloon anotaan lupa etukäteen kirjallisesti. Jos poissaoloaika on 1-3 vrk, luvan myöntää ryhmänohjaaja. Pitempiin poissaoloihin luvan myöntää rehtori. Poissaoloon koeviikolla ei lupaa yleensä voida myöntää. Jos opiskelija on poissa opetuksesta, huoltaja kuittaa heti opiskelijan poissaolot Wilman kautta tai jos Wilma ei ole huoltajan käytössä, on opiskelijan heti kouluun palattuaan tuotava huoltajan (täysi-ikäisiltä opiskelijoilta vanhemman tai erityisestä syystä muun luotettavan henkilön) allekirjoittama poissaoloselvitys kaikista poissaoloistaan ja esitettävä se niiden kurssien opettajille, joiden kursseilla hän opiskelee. Koeviikon poissaolot on selvitettävä lääkärin tai terveydenhoitajan todistuksella. Mikäli ko. selvitystä ei ole esitetty tai poissaolojen syy ei ole hyväksyttävä, tämä vaikuttaa alentavasti kurssin arvosanaan. Jos opiskelija on kurssilta poissa enemmän kuin neljä (4) tuntia, hän menettää kurssin suoritusoikeuden ja kurssi on suoritettava uudelleen. Koeviikon preppaus- ja palautustunnit lasketaan normaaleiksi tunneiksi ja niillä läsnäolo on pakollinen. Neljää tuntia pidemmät poissaolot on selvitettävä mahdollisimman pian lääkärin tai terveydenhoitajan antamalla todistuksella, mikäli opiskelija haluaa jatkaa kurssin suorittamista. Sairauden yllättäessä on soitettava terveydenhoitajalle, jos tarvitsee todistuksen poissaolostaan (puh ). Opiskelijan on suoritettava kussakin jaksossa vähintään kaksi kurssia, paitsi sellaisen jakson aikana, jolloin hän osallistuu ylioppilaskirjoituksiin (poikkeamat sovittava rehtorin kanssa). Opiskelija, joka ei jakson aikana suorita yhtään kurssia, katsotaan koulusta eronneeksi. VI OPPIKIRJAT Oppikirjaluettelo on koulun verkkosivuilla ja sitä jaetaan opiskelijoille erikseen monisteena keväällä. Se on saatavissa myös koulun kansliasta, Naantalin kirjakauppa Birgitasta ja Raision Myllyn Suomalaisesta kirjakaupasta. Kirjakaupat myöntävät ennakkotilaajille alennuksia oppikirjojen hinnasta. Oppilaskunta järjestää käytettyjen kirjojen kierrätysmyyntiä koulussa. Oppikirjat tulee hankkia ajoissa ennen kurssin alkua. 15

16 VII KOULUSSA KÄYTETTÄVÄT LOMAKKEET 1. Ainevalintakortti Kolme eri versiota: lukioon pyrkijöille (keltainen, jaetaan ja täytetään peruskoulun 9. luokalla, tämä versio on myös opinto-oppaan takasivulla), ykkösvuosikurssilaisille (punainen, täytetään 2. vuotta varten ensimmäisen lukuvuoden keväällä) ja pidemmälle ehtineille (vihreä, täytetään 2. vuoden/ tarvittaessa 3. vuoden keväällä). Opiskelija täyttää, huoltaja/opiskelija allekirjoittaa. 2. Henkilötietolomake Täytetään syksyllä koulun alkaessa. Valkoinen. Huoltajien allekirjoitus. 3. Poissaoloselvitys Henkilötieto-osa täytetään koulun alkaessa, käytetään tarvittaessa. Sininen. Ryhmänohjaajalta ja kansliasta. Huoltajan allekirjoitus (omaa poissaoloaan ei voi itse todistaa). Tarpeellinen vain, jos huoltajilla ei ole mahdollisuutta Internetin käyttöön. 4. Loma-anomus Täytetään ennalta tiedossa olevista poissaoloista. Kansliasta tai ryhmänohjaajalta. Valkoinen. Huoltajan allekirjoitus. Palautus ryhmänohjaajalle 1-3 päivän lomat, rehtorille yli 3 päivän lomat. Lomat suositellaan ajoitettavan koulu loma-aikoihin. 5. Opetusryhmän vaihtoanomus Täytetään opetusryhmää vaihdettaessa. Vihreä. Ryhmänohjaajalta tai kansliasta. Opiskelijan oma allekirjoitus. Palautus ryhmänohjaajalle. 6. Ainevalintojen muutosilmoitus Täytetään ainevalintojen muuttuessa kesken lukuvuoden. Keltainen. Opinto-ohjaajalta. Huoltajan allekirjoitus. Palautus opinto-ohjaajalle. 7. Sopimus itsenäisestä suorituksesta Ryhmänohjaajalta. Vaaleanpunainen. Palautus asianomaisen aineen opettajalle (ohjeet/ lausunto)/rehtorille (päätös). Opiskelijan oma allekirjoitus. 8. Anomus korvaavan suorituksen hyväksymisestä Täytetään muualla suoritettuja opintoja hyväksi luettaessa. Liitteeksi todistus suoritetuista opinnoista ja ao. aineen opettajan lausunto korvaavuudesta. Haetaan kansliasta. Punainen. Palautetaan asianomaisen aineen opettajalle. 9. Uusintakuulusteluun ilmoittautuminen Kurssin opettajalta tai kansliasta palautuspäivänä. Jätetään kanslian eteisessä olevaan postilaatikkoon viimeistään toisena päivänä palautuspäivän jälkeen. Vihreä. 10. Ilmoittautuminen oppimäärän suulliseen kuulusteluun (tenttiin) Opintojen päättövaiheessa. Rehtorilta informaatiotilaisuuksien yhteydessä. Sininen. Jätetään kansliaan. 11. Ilmoittautuminen ylioppilaskokeisiin Uusijoille kansliasta. Jätetään henkilökohtaisesti rehtorille tai opinto-ohjaajalle. Muut ilmoittautuvat Wilman kautta sähköisesti. 16

17 VIII JAKSOT JA KOEVIIKOT Lukuvuosi jakaantuu viiteen jaksoon. Yksi kurssi opiskellaan yleensä yhden jakson aikana, ja jokaisen kurssin opetusta on viisi tuntia viikossa. Pakolliset liikunta- ja osittain musiikkikurssit on kuitenkin hajautettu useamman jakson ajalle. Lukuvuoden jaksot ovat seuraavat: 1. jakso (38 työpäivää) 2. jakso (37 työpäivää) 3. jakso (37 työpäivää) 4. jakso (37 työpäivää) 5. jakso (38 työpäivää) Jakson kuusi viimeistä päivää muodostavat koeviikon, jolloin pidetään jakson kurssien kokeet. Kokeet pidetään aamupäivisin klo Kokeesta voi poistua aikaisintaan klo Tarvittaessa opiskelijalla on oikeus pidennettyyn koeaikaan (4 tuntia), josta tulee sopia etukäteen asianomaisen aineenopettajan kanssa. Tämän oikeuden saamiseksi tarvitaan lukitodistus tms. Ruokailun jälkeen alkaa seuraavan päivän kokeen pakollinen preppaus, jossa kerrataan kurssin tärkeimmät asiat koetta silmällä pitäen. IX UUSINTAKOKEET Jos kurssin arvosanaksi tulee hylätty (4), opiskelijalla on oikeus uusia kurssikoe yhden kerran ilman, että hänen täytyy suorittaa kurssi uudestaan. Jos opiskelija on ollut hyväksyttävästä syystä poissa kokeesta, hän saa osallistua uusintaan. Hyväksyttävä poissaolon syy on esim. sairaus, ja siitä on tuotava lääkärin tai terveydenhoitajan todistus. Selvitys on annettava kurssin opettajalle välittömästi, kun opiskelija palaa kouluun. Uusintakokeen voi suorittaa seuraavana uusintakoepäivänä tai viimeistään kahden seuraavan jakson uusintapäivinä. Kurssin täydentäminen (T-merkintä jaksotodistuksessa) tulee tehdä seuraavan jakson aikana. Tämän jälkeen suorittamaton T-merkintä poistuu. Uusintakokeeseen ilmoittaudutaan vihreällä lomakkeella, joita saa kansliasta ja jotka jätetään kanslian eteisessä olevaan punaiseen postilaatikkoon viimeistään toisena päivänä kokeiden palautuspäivän jälkeen. Ilmoittautuminen lasketaan aina yrityskerraksi. Uusintakokeet alkavat klo 15.30, ja ne pidetään seuraavina torstai-päivinä: , , 27.2., sekä ma 9.6. (klo 9.00). Uusintakokeet pidetään yleensä 2. kerroksen luokissa. X KURSSIN UUSIMINEN Hylätty kurssi, jonka suorittaminen ei ole uusintakuulustelussa onnistunut, suoritetaan uudestaan opetukseen osallistumalla. Sitä ei voi suorittaa itsenäisesti. Keskeytetty kurssi (K) on suoritettava uudelleen - erityisin perustein myös tekemällä lisäsuorituksia. Hyväksytyn kurssin saa uusia kerran. Suoritustapoja on kaksi: joko normaali kurssin uudelleen suorittaminen tai erityisin perustein itsenäinen suoritus. XI ITSENÄINEN SUORITUS Opiskelija voi suorittaa kurssin itsenäisesti esimerkiksi nopeuttaakseen opiskeluvauhtiaan tai välttääkseen kurssien päällekkäisyyksiä. Itsenäisestä suorituksesta on sovittava kyseisen aineen opettajan kanssa ja siitä on tehtävä kirjallinen sopimus. Sopimuspaperin saa ryhmänohjaajalta, ja sopimuksen hyväksyy rehtori. Itsenäinen suoritus ei ole tarkoitettu hylätyn 17

18 kurssin suoritustavaksi eikä pakollisten kurssien itsenäistä suoritusta suositella. Jos kurssi mahtuu lukujärjestykseen, ei itsenäistä suoritusta hyväksytä. Itsenäiseen suoritukseen kuuluu yleensä kolme osaa: 1) kirjallisia tehtäviä tai tutkielma kurssiin liittyvästä aiheesta, 2) jatkuva viikoittainen ohjaus, joka kielissä on myös suullisen kielitaidon mittaustuokio ja 3) kurssikoe. Kursseja voi suorittaa itsenäisesti myös Turun seudun etärenkaan verkkokursseina. Lisätietoja opinto-ohjaajalta ja netistä osoitteesta ja Wilman etusivulta tiedotteista. XII OPPIMÄÄRÄN SUORITTAMINEN Lopullisessa aineen oppimäärän arvostelussa hyväksyttyjä suorituksia on oltava vähintään 2/3 ko. aineen pakollisten ja syventävien kurssien määrästä. Hylättyjä soveltavia kursseja ei lasketa opiskelijan kurssimäärään. Yli 4 tunnin selvittämättömistä poissaoloista aiheutuu keskeytysmerkintä (K). Keskeytettyjä tai täydennettäviä kursseja (K ja T merkinnät) ei loppuarvostelussa saa olla yhtään kappaletta. kurssimäärä hylättyjen kurssien maksimimäärä XIII AINE- JA KURSSIVALINNAT JA NIIDEN MUUTOKSET Seuraavan vuoden kurssivalinnat tehdään maaliskuussa, ja opiskelijat sijoitetaan tarkoituksenmukaisiin ryhmiin valintojen mukaan. Mikäli kurssilla on tilaa, voidaan opiskelija ottaa kurssille, vaikkei hän olisikaan keväällä valinnut ko. kurssia. Etusija on ryhmään valmiiksi sijoitetuilla (ja pidemmälle opiskelleilla). Jos opiskelija haluaa vaihtaa sijoitusryhmäänsä, on hänen jätettävä kirjallinen muutosanomus viimeistään kolme viikkoa ennen ko. jakson alkua ryhmänohjaajalle. Ryhmänvaihtoanomuksen saa ryhmänohjaajalta tai kansliasta. Jos ryhmä on täynnä, ei vaihtoa voi tehdä. Vaihtoja ei voi tehdä enää jakson alettua. Aloitettua kurssia ei voi jättää pois opinto-ohjelmastaan ts. aloitettu kurssi on käytävä loppuun. Poikkeustapauksessa aloitetun kurssin voi keskeyttää aineenopettajan ja opintoohjaajan luvalla perustellusta syystä. Opiskelijan, joka haluaa jättää pois opinto-ohjelmastaan jonkin aineen tai vaihtaa ainevalintojaan esim. pitkästä matematiikasta lyhyeen oppimäärään, on neuvoteltava asiasta opintoohjaajan kanssa, jolloin tarkistetaan kokonaiskurssimäärän riittävyys ja muutoksen mahdolliset vaikutukset jatko-opintoihin. Näihin muutoksiin vaaditaan huoltajan allekirjoitus. Muutokset hyväksyy rehtori. 18

19 XIV MUUSSA OPPILAITOKSESSA SUORITETUT KURSSIT Lukion opiskelijalla on oikeus suorittaa lukion kursseja myös oman koulun ulkopuolella, esim. kesälukiossa tai vaihto-oppilasvuotena ulkomailla. Suoritukset voidaan hyväksyä joko sellaisinaan tai osasuorituksina Naantalin lukion opinto-ohjelmaan. Korvaavista suorituksista on sovittava etukäteen rehtorin ja ko. aineen opettajan kanssa. Suorituksen jälkeen hyväksymisestä pyydetään kirjallinen päätös rehtorilta. Naantalin lukiolla on yhteistoimintaa Naantalin ammattiopiston kanssa. Opiskelijoille, jotka haluavat opiskella tutkintoa varten molemmissa oppilaitoksissa, laaditaan yksilöllinen opintoohjelma. XV ABITURIENTTIEN PRELIMINÄÄRIT Ennen kevään varsinaisia yo-kirjoituksia järjestetään abiturienttien viimeisen koeviikon yhteydessä yo-kirjoitusten tyyppiset kokeet matematiikassa, ruotsissa tai englannissa ja äidinkielessä. Osallistuminen on pakollista niille, joilla on ko. aineiden viimeinen kurssi menossa ja muillekin kirjoittajille hyvin suositeltavaa. XVI OPPIMÄÄRÄN KOKONAISARVIOINTI JA TENTIT Kun lukion oppimäärä kaikissa aineissa on suoritettu ja minimikurssimäärä 75 suoritettua kurssia on täynnä, annetaan opiskelijalle kunkin aineen kokonaisarviointi, joka perustuu valtakunnallisten kurssien kurssiarvosanojen keskiarvoon. Koulukohtaisia kursseja ei tähän keskiarvoon lasketa. Opettaja voi korottaa näin määräytyvää arvosanaa päättövaiheen opintomenestyksen perusteella enintään yhdellä numerolla. Ennen arvioinnin antamista opiskelija voi eräissä aineissa pyytää numeroarvioinnin sijasta suoritusmerkinnän antamista (ks. s. 21). Ennen kirjoituksia järjestetään abiturienteille suulliset tentit, jotka kannattaa suorittaa kirjoitettavissa aineissa. Kevään tentit pidetään ns. lukuloman aikana. Hyvä osaaminen voi vaikuttaa korottavasti oppimäärän kokonaisarvosanaan (=numeroon). XVII YLIOPPILASKIRJOITUKSET Lukion päätteeksi järjestetään ylioppilaskirjoitukset, joissa on kirjoitettava neljä ainetta. Äidinkieli on kaikille ainut pakollinen aine, muut kolme ainetta voi valita seuraavista neljästä aineesta: toinen kotimainen kieli (ruotsi), yksi vieras kieli (yleensä englanti), matematiikka ja reaalikoe. Pakollisena on suoritettava vähintään yksi vaativampi A- tason koe. Reaalissa voi kirjoittaa yhdellä tutkintokerralla kaksi ainetta. Ylioppilastutkinnon pakolliset kokeet on suoritettava kolmen peräkkäisen kirjoituskerran aikana (esim. syksy 2013, kevät 2014, syksy 2014). Lisäksi voi kirjoittaa yhden tai useampia ylimääräisiä kokeita. Kunkin kerran kirjoitusaineiden pakolliset kurssit on suoritettava ennen yo-tutkinnon kirjallisia kokeita. Lisäksi on hyvä muistaa, että yo-kokeet perustuvat pakollisiin ja valtakunnallisesti määrättyihin syventäviin kursseihin. Syksyn kokeisiin ilmoittaudutaan viimeistään kesäkuun 6. päivään mennessä ja kevään kokeisiin mennessä (alustava tieto). Ilmoittautuminen kokeisiin on sitova. Vakavissa kirjoitusten ajalle osuneissa sairaustapauksissa kokelas voi anoa ilmoittautumisen mitätöintiä Ylioppilastutkintolautakunnalta. 19

20 Syksyn 2013 ylioppilaskokeet: Kuullunymmärtämiskokeet: ma 9.9. toinen kotimainen kieli (ba, bb) ti vieras kieli, pitkä oppimäärä (ea) ke lyhyet vieraat kielet (sc, fc, pc, vc) Kirjalliset kokeet: pe äidinkieli, tekstitaidon koe ma ps, fi, hi, fy, bi ke vieras kieli, pitkä oppimäärä (ea) pe toinen kotimainen kieli (ba, bb) ma äidinkieli, esseekoe ke matematiikka pe ue, et, yh, ke, ge, te ma lyhyet vieraat kielet (sc, fc, pc, vc) Kevään kokeet alkavat äidinkielen 1. kokeella viikolla 6, ja kielten kuuntelukokeet ovat viikolla 7. Kirjalliset kokeet ovat maaliskuussa. XVIII YLIOPPILASKIRJOITUSTEN JÄLKEISET KOROTUSTENTIT Lukion oppimäärän suorittaneilla on oikeus yo-kirjoitusten kirjallisten kokeitten jälkeen osallistua minkä tahansa aineen korotustenttiin lukuun ottamatta niitä aineita, jotka hän on tenttinyt ennen kirjoituksia. Oppimäärän loppuarvosana (= aineen numero) korottuu, mikäli tämän koko oppimäärää mittaavan korotustentin arvosana on parempi kuin helmikuun väliarvostelun arvosana. Tenttiin voi kuulua sekä kirjallinen että suullinen osa. Tenttiin ilmoittaudutaan kirjallisesti yo-kokeiden kirjallisen osan alkaessa. XIX TIEDOTTAMINEN Rehtori kuuluttaa päivän uutiset klo 10.30, mikäli on kuulutettavia asioita. Opinto-ohjaaja, ryhmänohjaajat, rehtori ja oppilaskunnan hallitus käyttävät Juuno-portaalia, sähköpostia ja Wilman pikaviestejä tiedottamiseen. Juuno-portaalia, Wilman pikaviestejä ja koulun sähköpostia tulee lukea säännöllisesti ja tarvittaessa sähköposti on ohjattava sellaiseen osoitteeseen, jota luetaan säännöllisesti. Ohjeita tähän saa ryhmänohjaajilta. Lisäksi viikoittain ilmestyy koulun viikkotiedote, johon kootaan seuraavan viikon keskeisiä tapahtumia. Juunoportaalissa julkaistaan vähintään kerran jakson aikana koulun jaksotiedote. Kaikki tiedotteet ovat luettavissa myös koulun info-tv:stä sekä koulun kotisivuilta ( lukio). Ryhmänohjaajan tuokioita pidetään yleensä 2-3 kertaa jakson aikana. Rehtori ilmoittaa ajasta yleensä vähintään kahta päivää aikaisemmin. 20

21 XX TURVALLISUUSOHJEET PÄHKINÄNKUORESSA Jos koulukiinteistössä syttyy tulipalo (palokellon ääni ja kuulutus "kiinteistössä on palohälytys"): Ota poistumiskehotus vakavasti Harkitse, mitä otat mukaasi (lompakko, kännykkä, päällysvaatteet, jos ne ovat poistumistien varrella) Siirry välittömästi turvallista poistumistietä käyttäen ulos ja Teljentien kentälle. Jos kuulet yleisen vaaran merkkiäänen (nouseva ja laskeva jatkuva ääni) Siirry sisälle ja jää sisätiloihin Sulje ovet ja ikkunat Avaa radio (kännykässä) ja toimi sieltä tulevien ohjeiden mukaisesti Älä poistu sisätiloista ilman viranomaisten lupaa. Väkivallalla uhkaaminen Pyri aina pois päin uhasta tai uhkaajasta Poistu välittömästi koulukiinteistöstä ja siirry Naantalin kylpylän aulaan Jos ulospääsy estyy, linnoittaudu esim. luokkaan kasaamalla raskaita esineitä oven eteen ja ilmoita kännykällä itsestäsi. Muista 112: poliisi, ambulanssi, palokunta XXI KOULUN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT 1. Koulualue ja kouluaika Koulualueena pidetään koulurakennusta, koulupihaa ja kaikkia niitä paikkoja, joissa opetusta järjestetään. Kouluajaksi katsotaan lukujärjestyksen mukainen työpäivä tai muuten yhteisesti sovittu aika, kuten koulun matkat, retket ja juhlat. 2. Oppitunnit Oppitunnit alkavat ja päättyvät työjärjestyksessä ilmoitettuna aikana tai muuna ilmoitettuna aikana. Jos opettajalle on tullut tunnille saapumiseen este, jota ei ole voitu ennalta ilmoittaa, on opiskelijoiden tiedusteltava sen tunnin ohjelma kansliasta tai opettajainhuoneesta. Oppitunneille tullaan kotitehtävät tehtyinä ja opiskeluvälineet mukana. Kaikille opiskelijoille on annettava työrauha. Matkapuhelimet on pidettävä oppitunneilla suljettuina. Kaikenlainen äänekäs toiminta, esimerkiksi nauhurin häiritsevä soitto käytävällä tai oppilaskunnan huoneessa, on kielletty oppituntien aikana. 3. Vahingot Kaikkea koulun omaisuutta on käsiteltävä huolellisesti. Vahingosta on viipymättä ilmoitettava rehtorille, jollekin opettajalle tai koulusihteerille. Tapaturmasta on ilmoitettava viipymättä koulun terveydenhoitajalle ja kansliaan. 21

22 4. Poissaolot Poissaolo koulusta on sallittu vain pätevästä syystä. Opettaja voi antaa satunnaisen vapautuksen oppitunnistaan ja ryhmänohjaaja vapautuksen 1-3 päiväksi. Rehtori voi myöntää vapautuksen pidemmäksi ajaksi pätevästä syystä. Jos opiskelija joutuu yllättäen olemaan poissa useita päiviä, on hänen ilmoitettava siitä kolmen päivän kuluessa. Vanhemman tai terveydenhoitajan on kuitattava poissaolo Wilmaan välittömästi. Koulusta poissaolo ei vapauta koulutehtävistä. 5. Rangaistukset Opettaja voi poistaa häiriötä aiheuttavan opiskelijan ulos luokasta. Rehtori voi antaa opiskelijalle kirjallisen varoituksen. Koulutuslautakunta voi erottaa opiskelijan määräajaksi. 6. Koulumatkat Turvallisen liikenteen vaatimukset pitää ottaa huomioon kaikissa tilanteissa, erityisesti koulumatkoilla. Oppilaiden omia kulkuneuvoja on säilytettävä niille osoitetuilla paikoilla. 7. Muuta Tupakointi ja nuuskan käyttö on kielletty koulun alueella. Päihteiden käyttö ja niiden tuominen kouluun on kielletty. Kaupallista mainosaineistoa ei koulussa saa julkaista eikä levittää ilman rehtorin lupaa. Koulussa noudatetaan hyviä tapoja ja yhteisiä pelisääntöjä. XXII KOULUN MUU TOIMINTA Oppilaskunta Oppilaskunnan hallitus on lukion opiskelijoiden viihtyisyyden puolesta toimiva ryhmä koulun opiskelijoita, jotka toimivat koko oppilaskunnan edustajina ja puolestapuhujina heitä koskevissa päätöksissä. Hallitukseen valitaan joka syksy halukkaista opiskelijoista, tarvittaessa vaaleilla, noin 10 ihmisen porukka. Hallituksen toimenkuvaan kuuluu rutiininomaisia juttuja, kuten jatkuva yhteydenpito opettajiin osallistumalla heidän viikkopalavereihinsa. Omissa kokouksissaan hallituksen jäsenet käyvät läpi ajankohtaisia asioita ja parannusehdotuksia. Toimintaan kuuluu myös yhteistyö vanhempainyhdistyksen kanssa, mikä on hienoa, sillä hallituksen oma budjetti ei kaikkein isoimpiin tapahtumiin välttämättä yksin veny. Myös emoluolan automaattien tuotto kartuttaa oppilaskunnan kassaa. Hallituksen puuhat eivät kuitenkaan ole pelkkää kabineteissa pyörimistä tai norsunluutornissa valta-asemasta nautiskelua. Joka vuosi pyrkimyksenä on ainakin toteuttaa Naantalin lukion opiskelijoille tarkoitetut pikkujoulupippalot, sekä keväällä ja syksyllä järjestettävä kirjatori. Kirjatorilla vanhoista koulukirjoistaan pääsee helposti eroon, ja tarvittavia koulukirjoja voi ostaa käytettyinä edulliseen hintaan. Hallitus myös koettaa yhdessä vanhempainyhdistyksen kanssa järjestää koulupäivien keskelle tai ulkopuolelle erilaisia konsertteja ja esityksiä. Oppilaskunnan toimintaa avustaa oppilaskunnan ohjaajana toimiva opettaja Päivi Lammela. Luottamusopiskelijat Kunkin ryhmänohjausryhmän opiskelijat valitsevat keskuudestaan kaksi luottamusopiskelijaa, jotka yhteisvastuullisesti hoitavat ryhmän yhteisiä asioita ja tarvittaessa avustavat ryhmänohjaajaa. Vanhempainyhdistys Naantalin lukion vanhempainyhdistys on rekisteröity vapaaehtoinen yhdistys, jonka toimintaan kaikki lukiolaisten vanhemmat voivat osallistua. Yhdistys edistää kodin ja koulun yhteistoimintaa. Yhdistys tukee oppilaskunnan ja koulun toimintaa, ja sitä esitellään koulun van- 22

23 ÄIDINKIELI ÄIDINKIELI ÄIDINKIELI hempainilloissa. Se ei peri jäsenmaksuja. Vanhempainyhdistyksen kokoukset ovat avoimia kaikille lukiolaisten vanhemmille. Yhdistys pitää yhteyttä postituslistallensa ilmoittautuneisiin vanhempiin. Vanhempainyhdistyksen pj. on Heli Kääriäinen-Färm. XXIII TARJOTTAVAT KURSSIT Oppiaineiden koodituksissa käytetään ylioppilaskokeiden ainelyhenteitä. Pakolliset, syventävät ja soveltavat kurssit on eroteltu omiksi kokonaisuuksiksi otsikoilla. Koulukohtaiset kurssit on merkitty kurssinumeron perään K-kirjaimella, muut kurssit ovat valtakunnallisia. Kurssinimen perässä oleva (M)-merkintä tarkoittaa, että kurssi on mahdollista sisällyttää matkailuopintoihin. A R V I O I N T I Kunkin oppiaineen pakolliset ja syventävät kurssit arvioidaan numeroin (4-10). Soveltavat kurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä (S- suoritettu). Päättöarviointivaiheessa opiskelija voi pyytää suoritusmerkinnän liikunnasta ja sellaisista oppiaineista, joissa on suorittanut vain yhden kurssin, valinnaisissa vieraissa kielissä enintään kaksi kurssia. Kesken olevan, täydennettävän suorituksen merkintä on T, keskeytetyn kurssin merkintä on K. Oppiaineiden kurssit suoritetaan pääsääntöisesti numerojärjestyksessä. 1. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Äidinkieli ja kirjallisuus on lukio-opetuksen keskeinen taito-, tieto-, kulttuuri- ja taideaine, joka rakentaa opiskelijan omaa identiteettiä. Se opastaa arvostamaan omaa kulttuuria ja kieltä. Se ohjaa kaunokirjallisuuden tulkitsemiseen ja tiedon kriittiseen käsittelyyn. Tavoitteena on saavuttaa riittävät edellytykset jatko-opinnoille ja aktiiviselle kansalaisuudelle. Kurssit suoritetaan numerojärjestyksessä. Kursseja voi suorittaa itsenäisesti vain poikkeustapauksessa. Pakollisissa ja syventävissä kursseissa on numeroarviointi ja soveltavissa kursseissa suoritusmerkintä. P A K O L L I S E T K U R S S I T A1. Kieli, tekstit ja vuorovaikutus Sisältö: Tekstilaji ja tekstityyppi. Referaatti ja kommentti. Vuorovaikutustaidot ryhmässä. A2. Tekstien rakenteita ja merkityksiä Sisältö: Tekstin ja puheenvuoron rakentaminen. Aineiston kriittinen käyttö. A3. Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa Sisältö: Kirjallisuuden lajit, erittely ja tulkinta. A4. Tekstit ja vaikuttaminen Sisältö: Vaikuttamaan pyrkivät tekstilajit. Vaikuttava kirjallisuus. Kantaa ottavat puheenvuorot ja keskustelut. A5. Teksti, tyyli ja konteksti Sisältö: Eri aikakausien tekstejä. Tyylin aineksia. Pohdiskelevan tekstin tuottaminen. A6. Kieli, kirjallisuus ja identiteetti Sisältö: Suomalaisen kirjallisuuden keskeiset teokset ja teemat. Suomen kielen kehitys. 23

24 ENGLANTI ENGLANTI ENGLANTI S Y V E N T Ä V Ä T K U R S S I T A7. Puheviestinnän taitojen syventäminen (M) Sisältö: Esiintymis- ja ryhmätaitojen harjoittelua erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Kurssi valmentaa valtakunnallisen puheviestintätaitojen päättökokeen suorittamiseen. Koe on Opetushallituksen tekemä äidinkielen suullisen kielitaidon koe. Kurssi ei sido kokeen suorittamiseen. Kokeen voi myös suorittaa, vaikka ei olisi käynytkään kurssia. Kokeen osina ovat puhe ja ryhmäkeskustelu. Tutkonnosta saa erillisen todistuksen. A8. Tekstitaitojen syventäminen Sisältö: Tekstityypit ja -lajit. Tekstianalyysi. Tekstin rakentaminen. Kielenhuoltoa. A9. Kirjoittaminen ja nykykulttuuri Sisältö: Nykykirjallisuutta. Ajankohtaiset aiheet. Mediatekstit. S O V E L T A V A T K U R S S I T A13K. Luovan kirjoittamisen kurssi Kokeile ja kehitä omia luovan kirjoittamisen taitojasi. Sisältö: Kaunokirjalliset tekstilajit ja tyylit. A14K. Lehtikurssi Harjoittele sanomalehden tai verkkolehden tekemistä. Sisältö: Lehtijutut ja -kuvat. Lehden taittaminen. Yhteistyötä paikallislehden kanssa. 2. A-ENGLANTI Kaikkiin kursseihin kuuluu kirjallisuus, kulttuuri, kansainvälisyyskasvatus ja erilaiset ajankohtaiset materiaalit. Opiskelijoita kannustetaan hakemaan tietoa myös englanninkielisistä lähteistä. Jokaiseen kurssiin kuuluu tietty jakso kielioppia. Arvioinnissa otetaan aina huomioon kaikki kielitaidon osa-alueet eli suullinen kielenkäyttö, tekstin ymmärtäminen, tekstin tuottaminen ja kuullun ymmärtäminen, mutta osa-alueiden painotus voi vaihdella kursseittain. Painotukset ja arvosanan perusteet selvitetään jokaisen kurssin alussa. Pakollisissa ja syventävissä kursseissa on numeroarviointi, soveltavissa suoritusmerkintä. P A K O L L I S E T K U R S S I T EA1. Nuori ja hänen maailmansa Kurssi vahvistaa sanaston ja perusrakenteiden hallintaa. Aihepiirit liittyvät jokapäiväiseen elämään. Kieli on tuttavallista ja epämuodollista. Painotetaan suullista kielitaitoa. Ne opiskelijat, jotka ovat saaneet perusopetuksen päättöarviointiin englannissa arvosanan 10 aloittavat englannin opiskelunsa kurssista 2. Myös ne, jotka ovat saaneet kielirikasteisessa perusopetuksessa päättöarviointiin arvosanan 9 tai 10, aloittavat englannin opintonsa kurssista 2. EA2. Viestintä ja vapaa-aika Aihepiirit liittyvät vapaa-aikaan ja harrastuksiin. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. Kiinnitetään huomiota ilmaisuvarmuuteen. Kurssiin voi kuulua lyhyt suullinen esitys. EA3. Opiskelu ja työ Aihepiirit liittyvät opiskeluun ja työelämään. Harjoitetaan muodollisten tilanteiden, kuten työhakemuksen ja haastattelun, vaatiman kielen ymmärtämistä ja käyttämistä. 24

25 ENGLANTI ENGLANTI ENGLANTI EA4. Yhteiskunta ja ympäröivä maailma Kurssilla painotetaan puhumista ja tekstin ymmärtämistä vaativahkolla tasolla. Kurssilla harjoitellaan ymmärtävää lukemista. Kurssilla pidetään suullinen esitys. EA5. Kulttuuri Kurssilla käsitellään kulttuuria laaja-alaisesti. Opiskelijat valmistavat valitsemastaan aiheesta laajahkon tuotoksen ja esittelevät sen. Tutustutaan englanninkieliseen kirjallisuuteen lukemalla englanninkielinen kirja tai novelleja. EA6. Tiede, talous ja tekniikka Kurssilla painotetaan vaativan kieliaineksen ymmärtämistä. Aiheina ovat eri tieteenalat, tekniikan saavutukset, viestinnän eri muodot ja talouselämä. Harjoitellaan tiivistelmän laatimista. S Y V E N T Ä V Ä T K U R S S I T Ylioppilaskirjoitukset perustuvat kursseihin 1-8. EA8. Puhu ja ymmärrä paremmin (M, suoritetaan ennen kurssia EA7) Kurssilla harjoitetaan puheviestinnän strategioita ja suullista kielenkäyttöä eri tilanteissa. Puhumisen harjoittelun aiheina ovat ajankohtaiset tapahtumat sekä muilla kursseilla opeteltujen asioiden kertaaminen. Puhumista harjoitellaan kyseisiin aiheisiin liittyvien vaativien tekstien ja puheen ymmärtämistä harjoittavien materiaalien avulla. Kurssin arvosana perustuu jatkuvaan näyttöön kurssin aikana ja suulliseen kokeeseen, josta saa erillisen todistuksen. Kurssilla kerrataan myös ylioppilaskirjoituksiin. EA7. Luonto ja kestävä kehitys (suoritetaan kurssin EA8 jälkeen) Kurssi antaa opiskelijalle valmiuksia ymmärtää ja käyttää luontoon, luonnontieteisiin ja kestävän kehityksen aihepiiriin liittyvää kieltä. Kurssi on ylioppilaskirjoituksissa menetymisen kannalta oleellinen. Englannin kirjoituksiin liittyvät perusteelliset ohjeet annetaan vain tällä kurssilla. S O V E L T A V A T K U R S S I T EA9K. Englannin suullinen kielitaito Kurssimerkinnän voi anomuksesta saada kesäkielikurssista. EA11K. Englannin sanasto ja tekstit Laajennetaan ja kerrataan sanastoa sekä paneudutaan sanastollisiin kompastuskiviin. Tarkoitus on oppia korjaamaan omia virheitä ja ymmärtämään vaikeitakin tekstejä paremman sanavaraston avulla. Kurssin suorittaminen vaatii kykyä työskennellä itsenäisesti ja tavoitteellisesti. Kurssilla kirjoitetaan PALJON. Ennen tätä kurssia on suoritettava vähintään kolme englannin kurssia. EA12K. Englannin suullinen kielitaito (M) Voidaan myöntää opiskelijalle anomuksesta esim. vaihto-oppilasvuoden jälkeen. Opiskelija kirjoittaa vaihdostaan englanninkielisen tiivistelmän. EA13K. YO-valmennus (½kurssia) Kerrataan tekstiä, rakenteita ja kirjoittamista ylioppilaskirjoituksia varten. Kurssi on nettikurssi. Naantalin lukion oppilaiden ilmoittautumis- ja suoritusohjeet tulevat Wilmaan elokuussa ja joulukuussa. Muiden kuin Naantalin lukion oppilaiden ilmoittautumisohjeet löytyvät etärenkaan sivuilta. 25

26 RUOTSI RUOTSI RUOTSI 3. RUOTSI Ruotsin kielen taito on Naantalin ja Turun seudulla olennainen perustaito palveluelinkeinoissa. Maakuntamme historia ja nykypäivä ovat hyvin vahvasti sidoksissa ruotsin kieleen ja kulttuuriin. Suuri osa Naantalin ulkomaisista matkailijoista on joko Ruotsista tai Norjasta. Ruotsinkieliset oppilaitokset joko Suomessa tai Ruotsissa ovat aina houkutelleet osaa opiskelijoistamme jatko-opintoihin. Ruotsin opetuksen tavoitteena on, että opiskelija lukiokurssien jälkeen selviytyy erilaisissa suullisissa ja kirjallisissa ruotsin kielen käyttötilanteissa, on ylpeä pohjoismaisuudestaan ja tietää suomenruotsalaisen kulttuurin pääpiirteet. A1-ruotsin opetuksen tavoitteena on lähinnä laajemman sanavaraston kartuttaminen verrattuna B1-ruotsiin. Suoritusjärjestys: Suositellaan numerojärjestystä, paitsi A-ruotsissa, jossa kurssi BA5 suoritetaan ennen kurssia BA4. Mikäli opiskelija haluaa suorittaa jonkin kurssin eri laajuisen ruotsin oppimäärän mukaisesti, hänen on sovittava siitä opettajan kanssa. Siinä tapauksessa kurssit vastaavat toisiaan seuraavasti: A B Oppimäärä: 6 (BA)/5 (BB) pakollista, 2 syventävää kurssia ja 2 soveltavaa kurssia. Arviointi: Pakollisissa ja syventävissä kursseissa on numeroarviointi, soveltavissa suoritusmerkintä. Itsenäinen suoritus: Poikkeustapauksissa. Sovittava opettajan kanssa A2-RUOTSI P A K O L L I S E T K U R S S I T BA1. Arkielämää Pohjoismaissa Ystävyys, koulu ja vapaa-aika. Peruskoulun oppimäärää kertaava ja laajentava kurssi. Painotetaan suullista ilmaisua. BA2. Ihmiset ympärillämme Elämäntyylit, asuminen. BA3. Suomi osa Pohjolaa ja Eurooppaa Kotimaa, kotiseutu ja suomenruotsalaisuus. BA5. Opiskelu ja työ (kurssi suoritetaan ennen kurssia BA4) Opiskelu ja työelämä, monikulttuurinen Pohjola. BA4. Elinympäristömme (kurssi suoritetaan vasta kurssin BA5 jälkeen) Luonto, ympäristö, tekniikka ja viestintä. BA6. Kulttuuri ja sen tekijöitä Opiskelu- ja työelämä, väärinkäyttö, rikos ja rangaistus, viikingit. Oppikirjaa ei käytetä, vaan opetus hoidetaan monisteiden avulla. Painopiste luetunymmärtämisessä. 26

27 RUOTSI RUOTSI RUOTSI S Y V E N T Ä V Ä T K U R S S I T BA7. Puhu ja ymmärrä paremmin (M) Kurssilla syvennetään sanavarastoa ja harjoitetaan puheviestinnän strategioita ja suullisen kielen käyttöä eri tilanteissa oppimäärälle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Harjoittelun aiheina ovat ajankohtaiset tapahtumat ja aikaisempien kurssien aihepiirit. Puhumista harjoitellaan aiheisiin liittyvien materiaalien avulla. Kurssin loppuarviointi sisältää suullisen osuuden. BA8. Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen Kurssilla kerrataan ja täydennetään pakollisilla kursseilla opittua ja tehdään yokoeharjoituksia. Kurssilla luetaan ruotsinkielinen kirja. Kurssin avulla valmistaudutaan ylioppilaskirjoituksiin. S O V E L T A V A T K U R S S I T BA10K.YO-valmennuskurssi Kurssilla kerrataan koko lukion perusasioita ja valmistaudutaan yo-kirjoituksiin. Kurssi sisältää kielioppia, rakenne- ja sanastoharjoituksia, tekstin- ja kuullun ymmärtämistä ja kirjoittamista. BA11K. Lukion aloituskurssi Kurssilla kerrataan peruskoulussa opittuja asioita ja valmennetaan lukion ruotsin opintoihin. Suositellaan, jos peruskoulun ruotsin arvosana on 7 tai alle. BA12K. Ruotsin sanasto ja tekstit Kurssilla kerrataan ja täydennetään pakollisilla ja syventävillä kursseilla opittua materiaalia sanastoa ja tekstejä painottaen. Kurssia suositellaan pakolliset kurssit suorittaneille B1-RUOTSI P A K O L L I S E T K U R S S I T BB1. Koulu ja vapaa-aika Peruskoulun oppimäärää kertaava ja laajentava kurssi. Ääntämisharjoituksia. Painotetaan suullista ilmaisua. Koulunkäynti ja vapaa-aika, matkustaminen ja ostosten tekeminen. BB2. Arkielämää Pohjoismaissa Tapaamisen järjestäminen, asuminen, kotityöt, työssäkäynti, rahankäyttö, terveys ja kännykän käyttö. BB3. Suomi, Pohjoismaat ja Eurooppa Kotimaa ja kotiseutu. Suomenruotsalaisuus. Kirjallisia ja suullisia harjoituksia myös kirjan ulkopuolisen materiaalin avulla. BB4. Elämää yhdessä ja erikseen Elämänarvot, ihmissuhteet, sukupuolten ja ikäryhmien kohtaaminen. BB5. Elinympäristömme Liikenne, ympäristö ja tiedotusvälineet 27

28 SAKSA SAKSA SAKSA S Y V E N T Ä V Ä T K U R S S I T BB6.Puhu ja ymmärrä paremmin (M) Kurssilla syvennetään sanavarastoa ja harjoitetaan puheviestinnän strategioita ja suullisen kielen käyttöä eri tilanteissa oppimäärälle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Harjoittelun aiheina ovat ajankohtaiset tapahtumat ja aikaisempien kurssien aihepiirit. Puhumista harjoitellaan aiheisiin liittyvien materiaalien avulla. Kurssin loppuarviointi sisältää suullisen osuuden. BB7. Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen Kurssilla kerrataan ja täydennetään pakollisilla kursseilla opittua ja tehdään yokoeharjoituksia. Kurssilla luetaan ruotsinkielinen kirja. Kurssin avulla valmistaudutaan ylioppilaskirjoituksiin. S O V E L T A V A T K U R S S I T BB9K. YO-valmennuskurssi Kurssilla kerrataan koko lukion perusasioita ja valmistaudutaan yo-kirjoituksiin. Kurssi sisältää kielioppia, rakenne- ja sanastoharjoituksia, tekstin- ja kuullunymmärtämistä sekä kirjoittamista. BB10K. Lukion aloituskurssi Kurssilla kerrataan peruskoulussa opittuja asioita ja valmennetaan lukion ruotsin opintoihin. Suositellaan, jos peruskoulun ruotsin arvosana on 7 tai alle. BB11K. Ruotsin sanasto ja tekstit Kurssilla kerrataan ja täydennetään pakollisilla ja syventävillä kursseilla opittua materiaalia sanastoa ja tekstejä painottaen. Kurssia suositellaan pakolliset kurssit suorittaneille. 4. VALINNAISET KIELET 4.1. B2- JA B3-SAKSA Servus, uusi tai "vanha" saksanopiskelija! Saksaa puhuu Euroopassa lähes sata miljoonaa ihmistä äidinkielenään, ja saksa on EU:n sisällä eniten puhuttu äidinkieli. Saksa on myös Suomen tärkeimpiä kauppakumppaneita. Niinpä voit olla varma siitä, että teet hyvän valinnan, jos aloitat tai jatkat saksan opiskelua. Saksan kielen taidosta tulet saamaan elämässäsi monenlaista iloa ja hyötyä, se saattaa avata sinulle odottamattomiakin ovia! Lukiossa saksan aloittavat suorittavat ensin kurssit SC01 ja SC02. Peruskoulussa saksaa lukeneet voivat aloittaa kurssista SC1. Suositellaan numerojärjestystä. Itsenäinen kurssin suorittaminen poikkeustapauksessa. Kaikki kurssit valinnaisia. S Y V E N T Ä V Ä T K U R S S I T SC01. Kun tavataan Aihepiirit: Äänteet, ääntäminen ja intonaatio. Tervehtiminen, esittäytyminen, kiittäminen, tiedustelu, neuvominen, palvelutilanteet. Rakenteet: Pää- ja kysymyslause, kieltolause, artikkelit, verbin preesensmuodot, lukusanoja, persoonapronominit. 28