Arviointi lastensuojelun ja päihdehuollon yhteistyönä

Transkriptio

1 Arviointi lastensuojelun ja päihdehuollon yhteistyönä Jällivaara-malli Espoo johtava sosiaalityöntekijä

2 MIKSI YHTEISTYÖTÄ KEHITETTIIN? paljon perheitä, joissa lastensuojelun huolena vanhempien päihteiden käyttö lastensuojelusta ohjaus A-klinikalle monesti muodollista ei tiedetty menikö perhe A-klinikalle perheeltä tieto, että ei tarvetta työskentelylle ja A-klinikalla ei tietoa lastensuojelun huolesta lastensuojelun prosessien kuvaaminen lastensuojelun alkuvaiheen tilannearvion kehittäminen taustalla jo lastensuojelun ja A-klinikan yhteistyötä yhteistyöpalaverit, tietoisuutta toisten työprosesseista haluttiin kehittää Myyrmäessä kolmen työntekijän yhteistyö ja Tikkurilassa Hulahanke

3 LASTENSUOJELUTARPEEN SELVITTÄMINEN PÄIHDEPERHEESSÄ hoitosuhde A-klinikalla alkaa (tai lähete muuhun palveluun) Vireilletulo (lastensuojelutarpeen selvityspyyntö/ ls-ilmoitus) Päätös selvityksen tekemisestä 7 työpäivän kuluessa konsultaatio A-klinikan kanssa alkutapaaminen lastensuojelussa Yhteinen tapaaminen A-klinikalla Jällivaaran mallin mukaisesti (päihdearvion tilaus) A-klinikan päihdearvio (3-5 krt) lastensuojelutarpeen selvitys (1-5 kertaa) Lastensuojelutarpeen selvittäminen 3 kk kuluessa Lastensuojeluasiakkuus alkaa asiakkuus loppuu A-klinikan yhteenvetotapaaminen ls:n kanssa (lapsi tarvittaessa mukana) ls:n yhteenveto sisältää: päihdearvion tulokset ja jatkosuositukset (lapsi mukana) Sosiaalityön suunnitelmallinen muutostyö alkaa asiakkuus loppuu

4 Jällivaaran mallin perusidea Mallin perusajatuksena on, että vastaanottavan tahon palvelun tilaaja ei ole perhe vaan avohuollon lastensuojelu. Tämän takia lastensuojelun työntekijöitä haastatellaan yhteisessä alkuneuvottelussa ensin, ja vasta tämän jälkeen perhe kertoo omasta tilanteestaan. Lopuksi yritetään löytää yhteisiä tavoitteita vastaanottavan tahon mahdolliselle työskentelylle perheen kanssa. Työskentelyn aloittamisesta sovitaan vasta sitten, kun tavoitteista on päästy riittävästi yhteisymmärrykseen ja ne ovat sellaiset, mihin vastaanottava taho myös pystyy vastaamaan.

5 Jällivaaran mallin työskentelyn periaatteet Selkeä struktuuri - luo turvallisuutta kaikille osapuolille Avoimuus - kaikki informaatio jokaisen osapuolen kuullen Reflektiivinen ote - vuoroin puhutaan ja kuunnellaan Dialogisuus - pyritään saamaan aikaan kunnioittava ja tasavertainen ilmapiiri Moniäänisyys - kenelläkään yksin ei ole totuus hallussa

6 Kolme työskentelyvaihetta 1. Strukturoitu alkuneuvottelu 2. Vastaanottavan tahon työskentely perheen kanssa 3. Strukturoitu loppuneuvottelu

7 1. Strukturoitu alkuneuvottelu A-klinikan työntekijöiden tulee ottaa istunnon johto käsiinsä A-klinikalla on kaksi työntekijää, jotka ovat sopineet työnjaosta Istunnon kulku kerrotaan alussa Tärkeimmät esille nostetut asiat kirjataan fläppitauluille Varataan yleensä aikaa 1h 15 min

8 1.1 Lähettävän tahon haastattelu: Toiveet A-klinikan suhteen. Huolet ja kysymyksenasettelut mahdollisimman tarkasti ja perheenjäsenittäin yksilöitynä Aikaisemmat työvaiheet, menossa olevat työmuodot Mitä tietoja lastensuojelu tarvitsee omaa työtään varten Onko muita tärkeitä kysymyksiä noussut esiin? Keitä henkilöitä selvittely koskee, keitä henkilöitä kuultava selvitystä tehdessä? ( mahdollisesti muiden läsnäolevien tahojen haastattelu )

9 1.2 Perheen / asiakkaan haastattelu: Perheen kokoonpano ja perheen elämäntilanne ( voidaan käyttää perhekarttaa) Perheen huolet ja kysymyksenasettelut mahdollisimman tarkasti ja yksilöllisesti perheenjäsenittäin Perheen toiveet A-klinikkaan päin 1.3 Yhteiskeskustelu, työskentelyn puitteet Molemminpuolinen kommentointi ja mahdollisuus täydentää omaa näkemystä (työryhmän reflektio) mihin odotuksiin A-klinikka voi vastata arviointijakson esittely aikataulutoiveet ja mihin on mahdollista sitoutua mistä perhe voi kieltäytyä ja mitä kieltäytymisestä seuraa? työskentelyn konkreettinen suunnittelu

10 1.4 Työskentelysopimus Työprosessin kuvailu siten, että eri työvaiheet selvitetään perheelle ja viranomaisille Työskentelysopimuksen allekirjoittaminen Kerrotaan arviointijakson päätteeksi tulevasta yhteiskeskustelusta ja siitä, että arviointijaksosta kootaan kirjallinen yhteenveto

11 2. Vastaanottavan tahon työskentely perheen kanssa Työskentely perheen kanssa omia työmenetelmiä käyttäen yhteisesti sovittujen tavoitteiden ja suunnitelman mukaisesti Mikäli yhteisesti tehdystä suunnitelma poiketaan, sovitaan perheen kanssa millä tavalla siitä raportoidaan lähettävälle taholle tai ehdotetaan tarvittaessa yhteistä välineuvottelua

12 3. Strukturoitu loppuneuvottelu Kokoonkutsujana ja vetäjänä toimii perheen kanssa työskennellyt työpari Palataan alkuneuvottelussa sovittuihin tavoitteisiin Perhe kertoo ensin oman näkemyksen siitä, mikä on tilanne suhteessa asetettuihin tavoitteisiin Vastaanottava taho kertoo työskentelystä Lähettävä taho kertoo oman näkemyksen ja esittää tarkentavia kysymyksiä Sovitaan jatkotyöskentelystä, johon asetetaan uudet yhteiset tavoitteet Vastaanottava taho tekee loppuraportin työskentelystä

13 A-klinikan arviointijakso/ päihdekartoitus Pääsääntöisesti päihdekartoituksen tekoon osallistuu kaksi työntekijää Kartoituskäyntejä on 4-5 Käyntien väli pyritään pitämään enimmillään kahdessa viikossa Lääkäri pyritään mahdollisuuksien + asiakkaan toiveiden mukaan kytkemään arvioinnin tekemiseen Kartoitusjaksolla ei ensisijaisesti pyritä luomaan hoitokontaktia, siihen sisältyy kuitenkin usein motivoivia elementtejä Jos kyseessä on pariskunta, tehdään kartoitukset kummallekin erikseen Annetaan tietoa päihdehoidoista ja päihdehuollon eri palveluista

14 Asiakkuus vai ei? Vaikka päihdehuollossa arvioidaan, ettei päihdehoidon tarvetta tai mahdollisuutta ole ja asiakkuus ei jatku päihdehuollossa, niin lastensuojelun asiakkuuden jatkumiselle voi olla tarve. Vaikka päihdehoitokontakti asiakkaan kohdalla jatkuu, voi lastensuojelun asiakkuus kuitenkin päättyä.

15 KOKEMUKSIA TYÖNJAKO SELKIYTYY A-klinikalla on oma sarka, lastensuojelulla omansa, tämä on yhteistyötä, josta lastensuojelu on vetovastuussa ja tuo tämän A-klinikalle työksi Yhteinen kokemus haastateltavilla oli, että monissa tapauksissa malli on luonut tukevan rakenteen yhteistyölle lastensuojelun ja A-klinikan kanssa. Yhteistyö on ollut myös tiivistä. työnjako lastensuojelun ja A-klinikan välillä on selkiytynyt puhutaan samoista huolista

16 helpottaa, jos tietää kuka ottaa yhteyttä kehen ja missä vaiheessa ristiriita A-klinikan työskentelyn vapaaehtoisuuden ja lastensuojelun velvoittamismahdollisuuden välillä erilainen työskentelyote lastensuojelussa toivetta A-klinikan tuovan avoimesti esille eri hoitosuositukset, myös ne joihin asiakas ei ole sitoutunut malli tukee työssä jaksamista hyvä työväline työntekijälle

17 TYÖN SISÄLLÖN SUUNNITELMALLISUUS LISÄÄNTYY Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden mielestä A-klinikalle ohjaaminen toimii itsessään interventiona monessa tapauksessa. Kun A-klinikka on prosessissa mukana, asiakkaat suhtautuvat vakavammin päihdeasioiden käsittelyyn. Joissain tapauksissa sosiaalityöntekijöiden kokemus oli ollut, että yhteisessä prosessissa tehdään jotain hienoa ja ennaltaehkäisevää. suunnitelmallisuus lisääntyy jatkosuunnitelmat selkiytyvät ja yhteistyö jatkuu tiiviinä

18 MALLIN KÄYTTÖ MOTIVOI PERHEITÄ Monet yhteisistä asiakkaista olivat haasteellisia perheitä, joissa Jällivaaran malli soveltui hyvin aloitusneuvottelun tavaksi. A-klinikan työntekijöiden arvion mukaan tulos oli Jällivaaraa käyttäen parempi, kuin jollain muulla neuvottelutavalla. A-klinikan työntekijät toivat myös esille, että Jällivaaran malli on rehellinen asiakkaalle ja se tuo selkeästi esiin olemassa olevan valtarakenteen, kun sosiaalityöntekijällä on oikeus tuoda huoli ensin esille. Jällivaaran mallissa on hyvää, että kaikkien näkemykset kirjataan näkyville ja asiakas näkee omat näkemykset ja mahdollisesti esimerkiksi pettymykset dokumentoituina. tärkeä menetelmä hoitomotivoinnissa (haasteelliset perheet) toimivana käytäntönä sitouttaa asiakkaita

19 "Parhaimmillaan malli voi johtaa siihen, että vanhemmat, joilla voi olla rankkaakin päihteidenkäyttöä ja jotka on velvoitettu lastensuojelusta A-klinikalle, sitoutuvat päihdehoitoon ja lastensuojelun asiakkuus voidaan lopettaa ja jatkaa hoitoa A-klinikalla.

20 SÄÄSTÄÄ AIKAA säästää resursseja, aikaa ja vaivaa niin työntekijältä kuin asiakkaalta yhteistyörakenteen kautta saada selville ettei ole motivoitunut tai päihdehoidon tarvetta ole Lastensuojelun kokemus oli, että A-klinikalta on aina saanut ajat hyvin yhteisen tilannearvion puitteissa. A-klinikalta todettiin, että dokumentointiin panostetaan enemmän, kun kyseessä on päihdekartoitus osana tilannearviomallia. A- klinikan puolella yhteinen malli on myös vähentänyt näennäisasiakkuuksia.

21 LAPSINÄKÖKULMA luottamus lisääntyy avoimuuden seurauksena vanhemmuus ja lasten näkökulma tullut esille A-klinikalla enemmän lastensuojelun toiveena on ollut, että A-klinikalla tuotaisiin esille lapsen näkökulma vanhempien puheista. AVOIMUUS A-klinikan työntekijät toivoivat lastensuojelun työntekijöiden tuovan ensimmäisessä yhteisessä tapaamisessa selkeästi huolen esille ja myös pidemmältä ajalta kuin viimeisimmästä lastensuojeluilmoituksesta

22 MITÄ TYÖSKENTELYMALLIN KÄYTTÖ VAATII? aikaa työskentelymallin suunnittelulle yhteiset tapaamiset työryhmien kesken (esim. puolivuosittain) tietoisuus toisten toimenkuvista tärkeää avoimuutta ja tahtoa mm. lastensuojeluperheiden priorisoiminen johdon sitoutuminen sovitut rakenteet asiakastapaamisille missä asiakastapaamiset toteutetaan, miten usein esim. A-klinikalla ls-perheille varattu tietty aika 1 krt/kk, A-klinikalla päivystysajat mallin esillä pitämistä uusien työntekijän perehdytys mallin ja yhteistyön arviointia ja kehittämistä

23 Jällivaara-mallin käyttömahdollisuudet Jällivaara-malli on käyttökelpoinen kaikessa huonosti motivoituneiden asiakkaiden ohjautumisessa viranomaiselta toiselle Mallia voi soveltaa myös siten, että lastensuojelu on vastaanottava taho, esim. huoli koululta tai päiväkodista Vantaalla malli on käytössä osassa perheneuvoloista silloin, kun lapsella jo on lastensuojelun asiakkuus Strukturoidun alkuneuvottelun rakennetta voi käyttää myös, kun asiakkuus siirretään muuhun palveluun, esim. kunnasta toiseen ja oman palvelurakenteen sisällä

24 Sisäinen ympäristö / toimintayksikkö Vahvuudet Mikä toimii? Yhteistyö tällä hetkellä? Heikkoudet Mitkä asiat estävät muutosta? Ulkoinen ympäristö / toimintaalue Mahdollisuudet Mitä työskentelymallilla voidaan saavuttaa? Uhat Voiko malli hankaloittaa työskentelyä, miten?