TÄSSÄ LEHDESSÄ MM: Matkaopas Paremminvointivaltioon. Kokoomuksen Tampereen kaupunkilehti huhtikuu 1/2011 PAREMPI TYÖELÄMÄ, PIDEMMÄT TYÖURAT

Transkriptio

1 TÄSSÄ LEHDESSÄ MM: Kokoomuksen Tampereen kaupunkilehti huhtikuu 1/2011 Matkaopas Paremminvointivaltioon sivu 5 Joukkoliikennettä kehitetään yhteistyössä sivu 8 Vanhusasiamiehet valmiina palvelukseen sivu 10 Peruuttamalla ei pääse eteenpäin, mutta keskelle risteystäkään ei voi pysähtyä. Ainoa tapa turvata hyvinvointiyhteiskunta on jatkaa sen kehittämistä. Tulevaisuuteen voimme vaikuttaa, menneisyyteen emme. Kokoomuksen neljä askelta kohti Paremminvointivaltiota: TYÖLLISTÄVÄ VEROUUDISTUS PAREMPI TYÖELÄMÄ, PIDEMMÄT TYÖURAT IHMISLÄHEISET PALVELUT HYVÄ TYÖ KANNATTAA AINA Kansallinen Kokoomus rp

2 2 Vaaleilla on iso merkitys Eduskuntavaaleilla on suuri merkitys myös Tampereen kaupunkiseudun tulevaisuuden kannalta. Ne ovat todelliset suuntavaalit esimerkiksi kaupunkipolitiikan ja terveydenhoidon tulevaisuuden kannalta. Vaaleissa ratkaistaan tulevaisuuden kaupunkipolitiikan suunta. Haluammeko mitä erilaisimpia hallinnollisia virityksiä, joilla koetetaan säilyttää kuntien muodollinen itsenäisyys ja joiden vuoksi kuntalaisten vaikuttaminen todella tärkeisiin esimerkiksi terveydenhoidon, ikäihmisten hoidon tai koulutuksen ratkaisuihin lipuu pois peruskunnilta lopullisesti, vai haluammeko selkeää ja läpinäkyvää kuntaa, jossa vaaleilla valitut edustajat oikeasti päättävät käytettävistä resursseista ja palvelujen laadusta. Lisäksi yhdyskuntarakenteen hajautuminen ja sitä kautta lisääntyvästä liikkumisen tarpeesta aiheutuva ympäristökuormitus ovat todellinen ongelma kaupunkiseuduilla, joilla kunnat kisaavat työpaikoista, omakotialueista ja liikekeskittymistä ilman, että kokonaisuus on yhteisen kunnollisen pohdinnan kautta rakennettu. Kokoomus on kaupunkipolitiikan paras asiantuntijapuolue, joka on linjansa myös selkeästi kertonut. Haluamme vahvoja peruskuntia, jotka päättävät itse asioistaan. Tampereen seutukunnan tulevaisuuden kannalta on ratkaisevaa se, haluaako tuleva hallitus edistää kuntien aitoa yhteistyötä vai jatkuuko PARAS-hankkeen jälkitila, jossa mitään ei oikein tapahdu. On selvää, että Tampereen seutukunnankaan nykyinen yhteistyö ei ole riittävällä tasolla, vaan sitä tulee edelleen kehittää ja tiivistää. Kokoomus haluaa edistää tätä yhteistyötä hyvinvointipalvelujen ja eheän yhdyskuntarakenteen turvaamiseksi; niin Tampereen seudulla kuin valtakunnallisesti. Kuntien määrä tai kuntaliitokset eivät ole itseisarvo, vaan kuntalaisten vaikutusmahdollisuudet, kunnon palvelut ja kestävä rahoitus. Toinen iso kysymys tulevaisuuden paremminvointivaltion kannalta on terveydenhuollon rahoitus. Tässäkin asiassa keskustelua ovat johtaneet kokoomuslaiset. Olemme esittäneet, että palvelusetelin käyttöä tulee voimakkaasti laajentaa mm. valinnanvapauden parantamiseksi. Kokoomuksen viitoittamalla tiellä on jatkettava. Seuraavaksi terveydenhuollon rahoitus on saatava seuraamaan asiakkaan mukana sen sijaan, että suunnittelukoneisto päättää hänen puolestaan. Lisäksi oikeus valita hoitopaikka vapaasti on merkittävä tavoite paremminvointivaltion ja yksilön puolesta. Vain tällä tavalla päästään aitoon asiakasohjautuvuuteen palvelujen järjestämisessä ja parannetaan oikeudenmukaisuutta. Ääni kokoomukselle on kannanotto paremminvointivaltion ja kestävän hyvinvointipalvelujen rahoituksen puolesta. Kolmas vaaleissa ratkaistava asia on Suomen asema Euroopan unionissa ja koko maailmassa. Tämä todella iso valinta vaikuttaa Tampereen seutukuntaan enemmän kuin moneen muuhun seutuun maassamme. Olemmehan johtava konepajateollisuuden keskittymä, johon liittyy huipputeknologioita useilta eri aloilta sekä maailman markkinajohtajayrityksiä. Haluammeko, että yrityksemme voivat jatkossakin myydä tuotteitaan yhteiseurooppalaisilla markkinoilla ja investoida vakaan alhaisen korkotason turvin ja siten työllistää, vai haluammeko, että käperrymme kuoreemme ja alamme lyhytjänteisesti suojella markkinoitamme. Tällä tiellä emme pitkälle pötki. Kokoomuslaisella politiikalla on kiistattomat näytöt viime vuosien laman onnistuneesta hoidosta. Taustalla on tietysti vahvasti myös se tosiasia, että kokoomuksen vahvasti ajama jäsenyytemme EU:ssa ja eurossa ovat luoneet sellaisen vakauden, jonka turvin olemme voineet turvata hyvinvointipalvelut ja työpaikat aivan toisella tavalla kuin edellisessä tukalassa tilanteessa 1990-luvun alussa. Tuntuu siltä, että tämä on esimerkiksi perussuomalaisilta tyystin unohtunut EU-kiihkossaan. Kokoomus on Suomen johtava Eurooppa-puolue, joka kantaa vastuun eurooppalaisen vakauden puolesta myös silloin, kun on vastatuulta. Jos emme nyt ole rintamassa, voiko joku todella uskoa, että muut ovat tukenamme silloin, kun sitä itse saatamme tarvita. On nimittäin nöyrästi muistettava, että vaikka taloutemme on nyt kasvavasta velasta huolimatta vahva, voi meilläkin joskus mennä huonommin. Vaaleissa ratkaistaan se, viedäänkö Suomea ja Tamperetta määrätietoisesti kohti hyvinvointia osana vahvaa Eurooppaa vai epämääräisesti vastustaen kaikkia mahdollisia hyvinvointivaltion säilyttämisen edellyttämiä uudistuksia ja yrittäen poimia rusinoita pullasta kansainvälisillä politiikan näyttämöillä. Sinä päätät. Ääni kokoomukselle on vahva kannanotto yhteisen tulevaisuutemme puolesta. Eteenpäin sanoi mummo lumessa Mistä tunnistaa kokoomuslaisen politiikan? Onko poliittisilla puolueilla enää mitään eroa? Kyllä on. Vuosikymmeniä sitten vasemmistolaisuus oli uudistusten ideologia ja kokoomuslaisuus miellettiin taantumukselliseksi. Nyt tilanne on kääntynyt päinvastaiseksi. Kokoomus ei ole jämähtänyt poteroihin puolustusasemiin, vaan etsii aktiivisesti uusia ratkaisuja hyvän elämän mahdollistamiseksi. Kokoomus suhtautuu ennakkoluulottomasti ja suvaitsevaisesti uusiin ajatuksiin. Ratkaisukeskeisyys on kokoomuslaisten ajattelutapa. Hyvä esimerkki tästä ajattelutavasta on suhtautuminen ulkoistamiseen, yhtiöittämiseen ja ylipäätään monituottajamalliin. Näiden vastustaminen tuntuu olevan joillekin poliittisille ryhmille ideologinen kysymys. Kokoomukselle se on puhtaasti tarkoituksenmukaisuuskysymys. Jos jollakin alalla on toimivat markkinat, miksi kaupungin pitäisi tuottaa kaikki palvelut itse? On selvää, ettei yhtiöittäminen sovi kaikkiin organisaatioihin. Esimerkiksi Tampereen kaupungin oman erikoisairaanhoidon yhtiöittämistä pitää harkita tarkoin. Saavutetaanko sillä jotain sellaista lisäarvoa, mitä nykyorganisaatiossa ei voida toteuttaa? Varsinkin, kun tulevalla hallituskaudella koko terveydenhuoltojärjestelmää uudistettaneen. Organisaatiomuoto pitää valita tapauskohtaisesti siten, että veronmaksajien varoja käytetään mahdollisimman järkevästi. Kokoomus vaatii vaikuttavuutta. Nyt on etsittävä uusia toimintapoja, joilla saadaan parempaa palvelua. Parhaita asiantuntijoita tässä asiassa ovat asiakasrajapinnassa työskentelevät ammattilaiset. Henkilöstölähtöisellä kehittämistyöllä voidaan parantaa palvelujen laatua ja samalla lisätä työhyvinvointia. Byrokratia tuottaa pahimmillaan vain lisätyötä raportteineen, lomakkeineen ja tietojärjestelmineen. Vastuullisuus tavaramerkkinä Vastuullisuus on perinteisesti ollut Kokoomuksen tavaramerkki. Tästä hyvänä esimerkkinä on vastuullinen kunnallispolitiikka kuluvalla vaalikaudella. Kokoomuksen ja XL:n johdolla, hyvässä yhteistyössä muiden ryhmien kanssa, olemme onnistuneet pitämään Tampereen kuivilla vaikeina taloudellisina aikoina. Tästä kuuluu suuri kiitos koko joukkueelle: päättäjille ja ennen kaikkea Tampereen kaupungin työntekijöille. Maailma muuttuu ja politiikan pitää reagoida muuttuviin olosuhteisiin. Evoluutiossakin parhaiten menestyvät sopeutumiskykyisimmät yksilöt. Myöskään muutos ei saa olla itsetarkoitus. Uudistusten pitää perustua tarkkaan nykytilan analysointiin. Erityisen tarkkana pitää olla toimivien rakenteiden muuttamisessa. Sopiva annos malttia ja konservatiivisuutta on paikallaan. Tamperelainen Kokoomus linjasi toimintaperiaatteensa, joita esitellään hieman tarkemmin toisaalla tässä lehdessä. Kokoomus käy aktiivista vuoropuhelua kuntalaisten kanssa. Tamperelainen Kokoomus on luotettava poliittinen yhteistyökumppani. Kokoomus tekee rakentavaa yhteistyötä kaupungin virkamiesten kanssa. Kokoomus kannustaa keskustelemaan ja sallii erilaiset näkemykset, mutta päätöksenteon jälkeen kuljemme yksimielisesti eteenpäin! Leena Kostiainen Kokoomuksen ja RKP:n Tampereen valtuustoryhmän puheenjohtaja Harri Airaksinen Kokoomuksen Tampereen Aluejärjestön puheenjohtaja Kustantaja Kokoomuksen Tampereen Aluejärjestö ry. Kuninkaankatu 13 B TAMPERE Puh NYKY-TAMPERE Kokoomuksen Tampereen kaupunkilehti Ilmoitukset Seppo Kovala P Toimitus ja ulkoasu Plenty s Oy Painopaikka Suomen Lehtiyhtymä, 2011 Jakelu Tamperelaisiin koteihin ja julkisiin tiloihin Päätoimittaja Harri Airaksinen Painos kpl

3 Tamperelainen Kokoomus katsoo avoimin silmin tulevaisuuteen Kokoomus ei jää paikoilleen ihmettelemään mennyttä, vaan katsoo avoimin silmin tulevaisuuteen. Maailma muuttuu ja politiikan on reagoitava muutoksiin. Kokoomuksen Tampereen aluejärjestön hallitus ja valtuustoryhmä kokoontuivat helmikuussa keskustelemaan toimintaperiaatteistaan. Tavoitteena oli selkiyttää kokoomuslaista tapaa toimia. Kevään aikana on tarkoitus jatkaa keskustelua siitä, miten nämä asiat tulevat esiin yhdistysten toiminnassa ja päätöksenteossa. Teemaa lähestyttiin neljästä eri näkökulmasta eli kokoomuksen suhteesta kuntalaisiin, muihin poliittisiin ryhmiin, valmisteleviin virkamiehiin ja omaan järjestöväkeen. Kaupunki on olemassa asukkaitaan varten ja palveluja tulee kehittää vastaamaan kuntalaisten tarpeita. Kokoomuksen arvoihin kuuluu jatkuva ja avoin vuoropuhelu tamperelaisten kanssa. Kokoomus on johdonmukainen ja suoraselkäinen. Kaupunkia voidaan kehittää vain yhteistyöllä. Kokoomus on luotettava ja ratkaisukeskeinen yhteistyökumppani, joka suhtautuu avoimesti ja arvostavasti muiden näkemyksiin. Osaamista arvostetaan Peruutuspeiliin katsominen ja asioihin reagoiminen vasta sitten, kun ongelmat kaatuvat päälle, eivät johda hyvään lopputulokseen. Kokoomus toimii ennakoivasti ja rakentavasti yhdessä kaupungin johdon ja henkilökunnan kanssa kunkin osapuolen osaamista arvostaen. Kokoomuslaiseen maailmankuvaan kuuluu avoimen, jopa kriittisenkin keskustelun käyminen myös kokoomusyhteisön sisällä. Keskustelussa annetaan tilaa erilaisille näkemyksille. Kokoomus myös seisoo yksituumaisesti tehtyjen päätösten takana. 3 Tampereen talouden nurkasta T alouden, ja tasapaino on jälleen saavutettu. Ennakoitua suurempien vetien jälkeen. Tampereen Kanseista ratkaisua palvelutarpeen vien onnistuneiden investoin- lautakunnat hakevat lisäresurs- erityisesti julkisen talouden hoitakuksen myynnin ansiosta tilin- hankkeet kasvattavat kaupun- mietitään, voisiko jotain toirotulojen ja tietotekniikkakessi ja keskusareena -tyyppiset tyydyttämiseen. Ani harvoin minen, on päätös on 39 milj. euroa ylijäämäinennistuessaan toimeentuloa tu- toisin, että päästäisiin vaikutgin vetovoimaa ja tuovat onmintaa lopettaa tai järjestää yksinkertaista puuhaa. hansille kuntalaisille, mikä tavampaan lopputulokseen. Käytettävissä olevat tulot on saatava riittämään toivottuihin menoihin. Toiminnan kulmakivinä ovat varovaisuus, kokonaisuuksien hahmottaminen ja asioista puhuminen niiden oikeilla nimillä. Varovaisuus ei ole seurausta näköalattomuudesta tai helppojen ratkaisujen etsinnästä, vaan siitä, että kuntalaisilta kerätyn verorahoituksen käyttö ja palveluiden mitoitus on kaikissa olosuhteissa mietittävä tarkoituksenmukaisesti, tasaisesti ja ennakoitavasti. Kaikki eivät ole olleet talouden paranemiseen tyytyväisiä. Taloudesta vastuullisia on moitittu liian varovaisiksi. Verotulot olisi Tampereella pitänyt osata koko muusta Suomesta poiketen ennustaa paremmin kohdalleen, eikä henkilöstömenoissa olisi saanut säästää. Entä jos maailmanlaajuinen taantuma olisi pitkittynyt tai edelleenkin mahdollinen uusi taantuma yllättäisi meidät vielä voimakkaampana? Taloudesta vastuullisia olisi tietysti näissäkin tilanteissa helppo moittia liian optimistisista puolestaan mahdollistaa verorahoituksen tärkeille palveluille. Meille taloudenhoitajille tärkeä kysymys on myös se, kuinka lisääntyville verorahoille saadaan vastinetta. Kaupungin käyttöönottaman tilaaja-tuottaja-mallin ensisijaisena tarkoituksena on tukea tätä ajattelua: kuinka käytettävissä olevilla rahoilla saataisiin kuntalaisille vielä enemmän ja parempaa palvelua. Tilaajalautakunnilla on mallissa tärkeä rooli. Niillä on tilaajina käytössään kaupungin rahat ja niiden Kokemus on osoittanut, että tällainen asioiden tärkeysjärjestykseen laittaminen näyttää onnistuvan vain äärimmäisen kriisin oloissa. Sama tilanne on toki kaikissa julkisissa palvelussa, eikä Tampere tee tästä poikkeusta. Tampereen kokoisen kaupungin talous tytäryhtiöineen on suuruusluokaltaan valtava. Jos kaupunkikonsernin liikevaihtoa ja tasetta vertaa suurimpiin yrityksiin, olemme kolmenkymmenen suurimman joukossa samaa kokoluokkaa Tampereen taloutta on perinteisesti hoidettu varovaisesti. Varovaisuus juontaa kaupungin historiasta, jolloin kaupunkilaisten tulotaso on ollut vertailukaupunkeja alhaisempi, ja palvelut on jouduttu mitoittamaan tämän mukaisesti. Suurimpien kaupunkien joukossa Tampereen verotulot ja käyttömenot asukasta kohden olivat pitkään kaikkein pienimmät luvulle tultaessa Tampere on vaurastunut monipuolistuneen tuotanto- ja palvelurakenteensa myötä, ja suurempia verotuloja on voitu käyttää parantuviin ja lisääntyviin palveluihin. talousennusteistaan. Hyvä taloudenhoito edellyttää, että talouden pyörät pidetään jatkuvasti pyörimässä. Vaurastuminen on mahdollista vain, jos yritysten, koulutuslaitosten ja kaupungin investoinnit osaamiseen ja vetovoimaan onnistuvat. Verorahoituksen kerääminen on mahdollista vasta näiden toimeentuloa kasvattahoilla on ratkaistava miten ra- saadaan aikaan parhaita vaikutuksia: mitä palveluja kuntalaisille järjestetään ja miten ne järjestetään. Talouden näkökulmasta lisäarvon hakeminen käytettävissä oleville rahoille ei vielä ole toteutunut parhaalla mahdollisella tavalla. Aivan liian usein ja hyvin pienissäkin asioissa Itellan, Stockmanin tai Lemminkäisen kanssa. Suuri haasteemme tällä saralla on, kuinka voisimme kokonaisvaltaisemmin hyödyntää koko konsernia kuntalaisten parhaaksi ja kuinka saisimme konserniin sidotut pääomat entistä paremmin kuntalaisia hyödyttävään käyttöön. Samalla joudumme miettimään, mitkä Tamperekonsernin suunnittelupöydillä olevista yli neljän miljardin investoinneista toteutetaan ja millä rahoituksella. Tampereen tilinpäätökset ovat 2000-luvulla olleet ylijäämäisiä lukuun ottamatta vuotta 2009, jolloin maailmanlaajuinen taantuma iski ankarasti teollisuuden viennistä riippuvaisen Tampereen talouteen. Taantuman arvioitua lyhyemmän keston sekä kaupungin monipuolisten ja nopeiden toimenpiteiden ansiosta vuoden 2010 tilinpäätöksessä talouden Tampereen taloutta on hoidettu viisaasti. Siitä kiitos päätöksentekijöille. Aina on onneksi löytynyt niitä, jotka ajavat kaikkien kuntalaisten asiaa yhden asian liikkeiden sijaan. Hyvä taloudenhoito on kaikkien kuntalaisten etu. Juha Yli-Rajala Tampereen kaupunki Talous- ja strategiaryhmän johtaja Päätehtävissä Jukka Leisti ja Jani Karvinen H H KESÄTEATTERISSA 2011 HUIPPUHILPEÄ KESÄKOMEDIA! HILLITÖNTÄ BRITTIHUUMORIA! Esitykset ajalla , ja Liput alk. 22/26/28 LIPUT MYYNNISSÄ! p Tampereen Komediateatteri Lapintie 3 a, Tampere. Puhelun hinta 6,9s/min+ 8,21s/puhelu tai gsm 14,9s/min+8,21s/puhelu Välityspalkkio 3,75 % (sis. alv) tai sopimuksen mukaan Onkiniemenkatu 1-3, TAMPERE

4 4 Politiikkaan positiivisuutta Pois riita ja rutina. - Perheen ja lasten hyvinvointi - Vanhoille täyttä elämää - Työllisyys takaa talouden - Liiku ja voi hyvin Pirkanmaa ottaa paikkansa tulevalla vaalikaudella Kuka päättää puolestasi? Tampereen seutu on yksi Suomen nopeimmin kasvavista asuinalueista. Kasvukeskuksen infrastruktuuri ja liikenteen sujuvuus vaativat investointeja. Tarvitsemme Keskusareenan, pikaratikan ja toimivan lähiliikenteen Pirkanmaan muista kunnista Tampereelle ja takaisin. Tunnissa Helsinkiin, kahdessa Eurooppaan on Tampereen Kauppakamarin lanseerama slogan. Sen toteuttaminen vaatii uuden raideparin pääradalle ja lisää suoria lentoyhteyksiä. Kehittämistarvetta on yhteyksissä maakuntakeskuksiin, niin Tampere-Pori-radalla kuin kolmostiellä Hämeenkyrössä ja ysitiellä Tampereen ja Oriveden välillä. Koulutuksen puolella joudumme puolustamaan yliopistojemme ja ammattikorkeakoulujemme nykyisiä sisäänottomääriä, koska Pirkanmaan kasvava väestökehitys poikkeaa valtakunnallisesta trendistä. Vetovoimaiset oppilaitokset tuovat opiskelijoita ja osaavaa työvoimaa joka puolelta Suomea ja tukevat siten yrityksiämme. Positiivinen kierre on syytä säilyttää. Meidän on saatava läpi viesti, että vientivetoiseen maakuntaan kannattaa panostaa, koska se tuottaa tuloksia koko Suomelle. Olen valmis antamaan täyden työpanokseni sen puolesta, että Pirkanmaa saa valtakunnallisessa päätöksenteossa sen painoarvon, joka Suomen toiseksi suurimmalle maakunnalle kuuluu. Arto Satonen Maksaja: Hyvähuominen tukiryhmä Olen 37-vuotias kolmen lapsen isä, yrittäjä sekä upseerin virasta kansanedustajaehdokkuuden takia vuonna 2007 irtisanoutunut yhteiskunnallinen vaikuttaja. Irtisanouduin, koska laki ei salli sotilasvirassa palvelevan olevan edes ehdokkaana eduskuntavaaleissa. Tavoitteenani ei ole kulkea mukavinta tai helpointa tietä. Irtisanoutumiseni on yksi osoitus siitä. Se kertoo myös päätöksentekorohkeudestani ja sitoutumisestani politiikkaan. Alkavalla vaalikaudella eduskunnassa tarvitaan ihmisiä, joilla on kyky kantaa vastuuta, rohkeutta tehdä muutoksia ja halu näyttää suuntaa. En ole yhden asian mies. Politiikka on ratkaisujen tekemistä omaan arvomaailmaan nojaten. Suomi, suomalaisuus ja hyvinvointi ovat keskiössä, kun minä teen päätöksiä. Erityisesti nykytilanteessa on tärkeää tähdätä: sivistyksen ja osaamisen parantamiseen, yrittäjämyönteisyyden ja työnteon palkitsevuuden sekä ihmisten vastuullisuuden lisäämiseen. Sekä työelämässä että politiikassa minut tunnetaan erinomaisena joukkuepelaajana. Olen lojaali edustamalleni joukolle, mutten epäröi sanoa mielipidettäni. Usein kannanottoni ovat määrittämässä toiminnan suuntaa. Viime vaaleissa minuun luotti 3085 pirkanmaalaista äänestäjää. SUORASELKÄISTÄ POLI- TIIKKAA! SE ON JÄNTTI. Aleksi Jäntti SATU TELEMÄKI rehtori, yrittäjä ja varakansanedustaja Asuminen on perusoikeus. Siksi asumiseen kohdistuvien verojen ja maksujen pitää olla kohtuullisia. Asuntovelkojen korkovähennys on tärkeä lapsiperheille ja se on säilytettävä. Oikealla asenteella kohti paremminvointivaltiota. Kokemusta, taitoa ja tahtoa! Pirkanmaa nousuun ry Tämä Satu on totta! Muista äänestää!

5 5 Matkaopas Paremminvointivaltioon Meille suomalaisille hyvinvointivaltio on läheinen ja tärkeä. Hyvinvointiyhteiskunta takaa, että meillä on tasa-arvoiset mahdollisuudet jokaiselle ja heikompaa ei jätetä. Pohjoismainen hyvinvointimalli on hieno osoitus siitä, kuinka yhteiskunnasta voi tulla reilu, vakaa ja turvallinen. aikki ei kuitenkaan ole K hyvinvointivaltiossa hyvin, vaikka niin väittäisimme. Tuhannet tositarinat Suomesta kertovat, että nykyinen hyvinvointivaltio ei aina takaa hyvinvointia. Tulevaisuudessa meitä uhkaavat myös suuret taloudelliset haasteet. Mitä siis on tehtävä? Ei ainakaan turvautua nostalgiaan. Helposti voi taipua ajattelemaan, että ennen kaikki oli paremmin. Jos vain pääsisimme takaisin auvoisalle 80-luvulle, jos voisimme kieltää EU:n, poliitikot, markkinavoimat tai kaikki ne, joiden kanssa olemme eri mieltä, silloin kaikki olisi hyvin. Me emme kuitenkaan ajattele näin. Peruutuspeiliin katsomisen sijaan pitää mennä eteenpäin. Toinen lähellä oleva houkutus on haikailla kaikkivaltiasta valtiota: Jos valtio hoitaa asiat, kaikki on hyvin. Jos valtio puuttuu asioihin kielloin ja säännöin, meille ei tapahdu mitään pahaa. Odotamme saavamme kaiken valmiina. Olemme vieraantuneet omasta hyvinvoinnistamme ja panoksestamme sen rakentamiseen. Meistä on tullut turisteja hyvinvointivaltioon. Turistia ei kiinnosta millainen Suomi on huomenna, neljän vuoden vaalikauden jälkeen tai kymmenen vuoden kuluttua. Turisti ei jaksa nähdä päänvaivaa. Turisti ei näe oman toimintansa merkitystä maan tulevaisuudelle. Eikä se oikeastaan turistin tulevaisuus olekaan. Turisti käy vain kääntymässä ja ajattelee, että asioiden tekeminen kuuluu muille, maan oikeille asukkaille. Turisti valittaa hotellin huonoa tasoa ja basaarin korkeita hintoja ja heittää roskat tienpientareelle ja lähtee kotiin. Kääritään hihat Paremminvointivaltiossa on hyvä asua ja elää. Entä jos ryhtyisimme turisteina olemisen sijasta taas hyvinvointivaltion asukkaiksi, jotka aktiivisesti ja reippaasti kantavat vastuuta itsestään, toisista ja maansa tulevaisuudesta? Ehkä sitten hyvinvointivaltio romahtaa, jos sen kehittäminen lopetetaan, totesi 26-vuotias nainen pääkaupunkiseudulta viime syksynä. Juuri niin. Siksi lähdetään matkalle! Otetaan lapiot, stetoskoopit, karttakepit ja tietokoneen näppäimistöt käteen ja ryhdytään toden teolla tekemään Suomesta parempaa. Sen sijaan, että tyytyisimme nurisemaan ja happamin naamoin tilkitsemään hyvinvointivaltion aukkoja, me uskomme, että on mahdollista luoda Paremminvointivaltio. Paremminvointivaltio Valtion tulee turvata hyvinvointivaltio, ja me kokoomuslaiset sitoudumme siihen. Mutta Paremminvointivaltio sen voivat tehdä vain ihmiset. Millaisessa maassa on hyvä elää? Sellaisessa, jossa on toimivat terveyspalvelut, tasa-arvoinen koulutus, toimiva oikeuslaitos, mahdollisuus vaikuttaa omilla teoilla tulevaisuuteensa. Valtio voi taata ja sen pitääkin taata se, että terveyspalveluihin on riittävät määrärahat ja muut puitteet, jotta hoitajat ja lääkärit jaksavat työssään. Poliitikkojen pitää taata, että meillä on riittävät opetusmäärärahat ja hyvin koulutetut opettajat. Poliitikko ei kuitenkaan ole siinä luokkahuoneessa, missä jonkun lapsen koko elämä saattaa muuttua, ura löytyä ja elämä saada suunnan. Politiikalla taataan liikennemäärärahat, mutta poliitikot eivät aja sitä bussia, joka odottaa ennen kiihdytystä, että kyytiin noussut vanhus on päässyt turvallisesti istumaan. Poliitikot eivät ole jokaisessa autossa, jossa päätetään ajaa hitaammin, ettei lasten tarvitse kokea turvattomuutta koulutiellä. Poliitikot eivät ole jokaisessa vanhustentalossa istumassa yhtä ylimääräistä hetkeä yksinäisen vanhuksen luona. Poliitikko tai valtio ei aina osu harhailevan lapsen kohdalle saattamaan tätä turvallisesti kotiin, auttamaan vinoon mennyttä pyöräilykypärää suoraan tai kysymään, voiko auttaa. Paremminvointivaltiossa valtio takaa hyvinvoinnin perustan, edellytykset turvalliseen ja hyvään elämään ja mahdollisuudet toteuttaa itseämme. Hyvä työ kannattaa Hyvä työ kannattaa aina. Mutta vain ihmiset voivat olla keskenään tekemisissä tavalla, joka luo parempaa. Joko työssään, kadulla kohdatessaan, järjestöissä, yhdistyksissä tai talkooporukassa. Paremminvointivaltiossa ei ole tavatonta nähdä koko kylää kasvattamassa lapsia tai eri ammatinharjoittajien tekevän työssään vielä vähän ylimääräistä, sellaista missä otetaan ihmiset ihmisinä eikä vain numerolappuina, jotka pitää hoitaa pois jonoista. Ihmiset ovat Paremminvointivaltiossa myös tottuneet tekemään asioita yhdessä, talkoovoimin. Asioista ei purnata, vaan ne hoidetaan kuntoon. Meidän yhteinen maahan tämä on. Paremminvointivaltio perustuu arvoihin. Arvot eivät ole irrallisia sanoja, vaan kaiken toiminnan perusta. Kun ihmisellä on hätä, hänen pitää saada apua valtiolta ja toisilta ihmisiltä. Kun oma avuntarve on ohi, on aika kysyä: mitä minä voin nyt tehdä muille? Paremminvointivaltiossa otetaan vastuu omasta elämästä. Paremminvointivaltiossa kysytään: mitä minä voin antaa toisille? Paremminvointivaltiossa ei olla kyynisiä, vaan innostuneita. Paremminvointivaltio on ihmisten eikä byrokratian puolella. Paremminvointivaltiossa ei roikuta menneessä, vaan rakennetaan tulevaisuutta. Paremminvointivaltiossa ihmiset tekevät, eivätkä vain viisastele. Matkanjärjestäjän vastuu Jos matkanjärjestäjä ei hoida hommiaan, matka epäonnistuu varmasti. Mutta vaikka matkanjärjestäjä tekisi kaikkensa, se ei vielä tee matkasta hauskaa sen voi tehdä vain matkustaja itse. Hyvällä matkalla on luotettava matkanjärjestäjä, sellainen, jonka seuraan voi lähteä, vaikka ei puhuisi kieliä tai olisi mitenkään kokenut pallontallaaja. Kovina aikoina ja töyssyisillä teillä tarvitaan matkanjärjestäjää, jolla on näyttöjä, halua ja luotettavuutta. Me suosittelemme lämpimästi Kokoomusta. Kokoomus on tunnettu siitä, että se huolehtii valtiontaloudesta niin, että meillä on pitkälläkin aikavälillä hyvinvointia. Paremminvointivaltio ei ole vain meille, se on myös lapsillemme. Kokoomusta moititaan vähän tylsäksikin, liian rehelliseksi puolueeksi, jossa poliitikot kertovat ikävätkin tosiasiat ja jossa päätä ei laiteta ongelmien edessä pensaaseen vaan asioihin etsitään ratkaisut. Monet maailmalla kiitosta saaneet suomalaiset valtiovarainministerit ovat olleet kokoomuslaisia. Tällä hetkellä hyvinvointiamme uhkaa valtiontalouden kestävyysvaje. Hyvinvointimme ei ole kestävällä pohjalla. Tulot eivät riitä rahoittamaan kaikkia paremminvointiin tarvittavia menoja. Mittaluokaltaan tämä vaje on nykyarvion mukaan noin 5 prosenttia kokonaistuotannosta, euroissa noin 10 miljardia. Matkamme Paremminvointivaltioon edellyttää tämän vajeen kuromista umpeen. Mikäli näin ei tehdä, päätyy Suomi velkakierteeseen, joka vaarantaa kaikkien hyvinvoinnin. Paremminvointivaltion perusta on siinä, että kaikista otetaan vastuu ja ketään ei jätetä. Yhteiskunnan pitää olla sellainen, jossa hyvä työ kannattaa aina. Kokoomus, sinun matkanjärjestäjäsi, on vahvasti sitoutunut siihen, että: 1) Kaikkein heikoimmassa asemassa olevilta ei pidä leikata. 2) Työn verotusta ei pidä ainakaan kiristää. Kestävyysvajeen purkamisessa Kokoomus asettaa etusijalle seuraavat kolme keinoa. Parempi työelämä, pidemmät työurat Tarvitsemme työpaikkoja, joissa työntekijä jaksaa, pärjää ja pystyy parhaimpaansa. On tärkeää, että jokainen kokee työnsä ymmärrettäväksi, hallittavaksi ja mielekkääksi. Tässä avainasemassa on myös se, miten työpaikoilla pystytään huomioimaan kunkin työntekijän elämäntilanne ja sen asettamat vaatimukset. Työn ilo on tekemisen tärkein voimavara. Kun töissä viihtyy, silloin työelämässä jaksaa ja jopa haluaa jatkaa pidempään. Paremminvointivaltiossa työntekijät ja työnantajat etsivät yhdessä keinoja jaksamisen, työn mielekkyyden ja uusien tekemisen tapojen löytämiseksi. Tällainen työelämä paitsi luo paremminvointia, myös korjaa uhkaavaa kestävyysvajetta. Työurien pidentäminen ei voikaan tapahtua pelkästään eläkeikää nostamalla, vaan aivan yhtä tärkeässä roolissa on jaksamisen tukeminen, työelämän ja työmarkkinoiden kehittäminen, koulutuksen suuntaaminen vastaamaan työvoiman kysyntää ja opiskeluaikojen lyhentäminen. Palvelut voidaan tehdä paremmin Paremmat palvelut eivät lähtökohtaisesti tarkoita kalliimpia palveluja. Oleellisinta on, miten fiksusti palvelut on järjestetty. Yksittäisissä kunnissa olevien parhaiden toimintatapojen levittäminen koko Suomeen ratkaisisi koko kestävyysvajeen. Kuntalaiset ovat itse avainasemassa palveluja suunniteltaessa. Parempien palvelujen mittari on se, onko yksittäinen kuntalainen tyytyväinen ja kokeeko hän saavansa riittävän turvaverkon sitä tarvitessaan. Kokoomukselle tärkeää on ihmistä lähellä olevien palvelujen toimivuus ja korkea laatu. Palvelujen järjestämisen on oltava riittävän leveillä harteilla, siksi kuntia autetaan uudistumaan ja tekemään entistä enemmän yhteistyötä. Kuntien määrää on vähennettävä ja menojen kasvu on saatava kuriin. Byrokratiaa on karsittava. Paremminvointivaltiossa ongelmien ennaltaehkäisystä palkitaan ja palvelut ovat helposti saavutettavissa. Yksinkertaisesti: palveluihin tarkoitetuilla rahoilla on saatava enemmän ja parempia palveluja. Työllistävä verouudistus Verotuksen tasolla ja rakenteella vaikutetaan talouskasvuun, työllisyyteen ja yrittäjyyteen. Kokoomus kannattaa työllistävää verouudistusta. Verotusta on muutettava vahvistamaan suomalaista työtä ja vauhdittamaan talouskasvua, jolloin tarvittavat verotulot voidaan kerätä ilman suuria veronkorotuksia tai menoleikkauksia. Verotuksen painopistettä on siirrettävä pois työn tekemisen ja työllistämisen verottamisesta kohti ympäristöä kuluttavan toiminnan verotusta. Verotuksen kohteet on valittava siten, että verotus kannustaa tekemään työtä, työllistämään, yrittämään ja menestymään. Samalla ohjataan luonnonvarojen viisaampaan käyttöön. Kokoomus vastustaa tasaveroa ja on aina ensimmäisestä vaaliohjelmastaan lähtien kannattanut verotusta, joka peritään maksukyvyn mukaan. Mitä paremmin näissä kolmessa keinossa onnistutaan, mitä rohkeammin luomme kasvun edellytyksiä, uudistamme työelämää sekä kuntien ja valtion hallintoa, sitä pienemmäksi jää tarve veronkorotuksiin tai menoleikkauksiin. Kokoomus lähtee siitä, että seuraavaan hallitusohjelmaan kirjataan yksityiskohtainen suunnitelma koko kestävyysvajeen poistamiseksi. Kaikkein vaikuttavimmat toimet vajeen paikkaamiseksi ovat rakenteelliset muutokset työelämässä ja julkisten palvelujen järjestämisessä. Tämän kaltaisten muutosten vaikutukset näkyvät käytännössä vasta vuosien jopa vuosikymmenien päästä. Tämän vuoksi päätösten tekemisellä on kiire. Tilanne on sen verran vakava, että tulojen ohella on välttämättä katsottava myös julkisia menoja. Valtion menoja ei pidä uusilla päätöksillä lisätä ilman, että samalla tehdään tarkka harkinta ja suhteutetaan uusi meno jo olemassa oleviin kuluihin. Tämä on vastuullista verovarojen käyttöä. Uusia päätöksiä menonlisäyksistä voidaan tehdä vain, jos tarvittavat määrärahat löytyvät uudelleen kohdentamalla jo olemassa olevista menoista. Toisaalta, jos talouskasvu lähtee ennakoitua vahvempaan nousuun, on kasvun tuomat lisätulot laitettava ensisijaisesti velan lyhentämiseen eikä menojen kasvattamiseen. Oheisessa tekstissä on toimituksen poimintoja Kokoomuksen vaaliohjelmasta.

6 6 On helppoa ajatella, että ennen kaikki oli paremmin. Kokoomuksen mielestä peruutuspeiliin katsomisen sijaan pitää mennä eteenpäin. Hyvinvointiyhteiskunta on vaarassa vain, jos sen kehittäminen lopetetaan. Hyvinvointiyhteiskunta on suomalaisille rakas. Sitä se on myös Kokoomukselle. Siksi Kokoomus tekee kaikkensa hyvinvointiyhteiskunnan turvaamiseksi ja sen kehittämiseksi. Tuhannet suomalaisten tositarinat kuitenkin kertovat, että hyvinvointiyhteiskunnassa kaikki ei ole hyvin. Pelkkä hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen ei riitä luomaan paremminvointia. Poliitikot eivät ole siinä luokkahuoneessa, missä lapsen koko elämä saattaa muuttua, ura löytyä ja elämä saada suunnan. Poliitikot eivät aja sitä bussia, joka odottaa, että kyytiin noussut vanhus on päässyt turvallisesti istumaan. Poliitikot eivät ole jokaisen syrjäytyneen nuoren kodissa auttamassa työnhaussa tai kannustamassa mukaan harrastustoimintaan. Kokoomuksen tavoitteena on Paremminvointivaltio, jossa hyvä työ kannattaa aina. Paremminvointivaltion voimme rakentaa vain me kaikki yhdessä. Paremminvointivaltion rakentamiseen tarvitaan kaikkia suomalaisia. Vain ihmiset voivat olla keskenään tekemisissä tavalla, joka luo hyvinvointia. Siksi tarvitsemme inhimillisyyttä, välittämistä, uutta yhteisöllisyyttä. Tarvitsemme yhdessätekemisen henkeä ja hyvää työtä. Tervetuloa mukaan rakentamaan Paremminvointivaltiota olitpa sitten puolesta, vastaan tai jotain siltä väliltä.

7 7 Suomen henki on hukassa Minua on viime aikoina huolestuttanut yksi asia ylitse muiden. Se ei ole vero-, kunta- tai työurauudistus ei edes kestävyysvaje vaan asia, jolla on ratkaiseva merkitys sille, onnistummeko uudistamaan Suomea. Tarkoitan suomalaista henkeä ja sitä, mikä sitä vaivaa, sanoo Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen. K iertäessä toreilla ja kauppakeskuksissa kuulee elämää. Tuntuu, että Suomen henkisessä ilmastossa on meneillään jotakin outoa, jonkinlainen henkinen ilmastonmuutos. Monella keskustelijalla on mielessään huoli, jota ei oikein osata pukea konkretiaksi. Toisilla huoli tuntuu köyhyydenpelkona, toisilla kyynisyytenä ja näköalattomuutena, Katainen miettii. Suomi on vauraampi kuin koskaan. Meillä on maailman parhaat koulut, olemme tutkimusten mukaan onnellisin tai hyvinvoivin kansa. Kaikesta tuesta huolimatta meillä on silti yhä ihmisiä, jotka kärsivät köyhyydestä, jotka eivät saa toivosta kiinni. He tarvitsevat jatkossakin ja lisää apuamme. Tuntuu kuitenkin, että tässä ilmastonmuutoksessa on kysymys jostakin muustakin kuin toimeentuloongelmista. Olen huomannut, että monet kokevat huonoosaisuuden ja sosiaalisen eriarvoisuuden lisääntyvän, vaikka eivät ole sitä itse kokeneet, eivätkä tunne lähipiiristäänkään yhtään ihmistä, joka olisi sellaisessa tilanteessa. Luottamus on rapautunut Uskon, että kyseessä on syvä kriisi, jonka ytimessä on luottamuksen rikkoutuminen. Liian moni asia on pettänyt viimeisten vuosien aikana: Yhdysvaltojen asuntovelkakriisistä puhjennut ja levinnyt finanssikriisi, Kreikka ja Irlanti, wincapitat ja pyramidipelit sekä vaalirahakohu. Eikö tähän kaikkeen tule mitään tolkkua, ajatellaan, Jyrki Katainen sanoo. Ihmisten luottamus politiikkaan on rapautunut ja syystä. Mikä tässä maailmassa on mennyt vikaan? Toripalautteen perusteella vastaus on, että liika on liikaa. Suhteellisuudentaju ja kohtuullisuudentaju ovat kadonneet. Kohtuus ja yhteisvastuu ovat hukassa muuallakin kuin palkoissa tai eduissa. Toisinaan suhteellisuudentajun hämärtyminen saa koomisia piirteitä ihan meidän tavallisten ihmistenkin arkipäivässä. En ollut uskoa silmiäni luettuani Nykypäivästä opetusministeri Henna Virkkusen kertomasta tapauksesta. Jyväskyläläinen siivooja oli puuttunut riehuvien koululaisten touhuihin, mutta ei olisi arvostelijoiden mukaan saanut ilman yliopistotutkintoa kasvatustieteistä ojentaa ja rauhoittaa lapsia, Katainen ihmettelee Tuntuu, että Suomi on nyt tienhaarassa. Moni on valmis heittämään hanskat tiskiin, millään ei ole mitään väliä - asenne ottaa sijaa. Monia ärsyttää ja ihan syystä. Suomalaiset ovat kokeneet asioita, jotka koettelevat kansakunnan yhtenäisyyttä, toistemme tuntemista, maalaisjärkisyyttä, rehellisyyttä ja oikeudentuntoisuutta sekä vastuullisuutta. Kokoomuksessa ei olla heittämässä hanskoja tiskiin. Päinvastoin, pitää puolustaa tolkun ja kohtuuden yhteiskuntaa. Ryhtiliike tarpeen Paremminvointivaltio, jossa hyvä työ kannattaa aina Kokoomuksen puoluesihteeri Taru Tujunen aloittaa tällä kertaa kertomalla tarinan. M inulla on sisarenpoika, Nuutti. Muutama vuosi sitten Nuutti pyöräili ystäviensä kanssa, kun poliisi pysäytti poikajoukon. Nuutti säikähti tietenkin pysäytystä mitä sitä nyt oli taas tullut tehtyä? Poliisi otti Nuutilta kypärän pois päästä, kiristi hihnan ja laittoi kypärän taas takaisin pojan päähän. Nuutin kypärän hihna oli näet ollut liian löysällä, ja kypärä oli valunut takaraivolle. Poliisi sanoi halunneensa varmistaa, ettei vahingon tapahtuessa pojalle käy huonosti, että kypärä täyttää siinä tilanteessa tehtävänsä. Miten upea hyvä työ!, Tujunen toteaa. Rakennusaineina työtä ja välittämistä Pelkkä hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen ei vielä luo paremminvointia. Politiikan keinoin voidaan varmistaa, että julkinen terveydenhuolto saa riittävän rahoituksen ja että opettajia ei tarvitse taloudellisista syistä lomauttaa. Poliitikot eivät kuitenkaan ole palvelutalossa viettämässä kiireetöntä kuulumistenvaihtohetkeä Maila-mummon kanssa tai koulun välituntipihalla kysymässä siltä yksinäiseltä oppilaalta, onko kaikki kunnossa. Tai siinä poliisiautossa, joka pysähtyy kypärän hihna liian löysällä pyöräilevän pojan kohdalle. Paremminvointivaltiossa poliitikot pitävät huolta hyvinvoinnin perustasta. Mutta vain kaikkien suomalaisten avulla voimme saada jotain parempaa kuin pelkät palvelut. Paremminvointivaltio tarvitsee rakennusaineikseen työtä, yrittämistä ja välittämistä. Innostusta, avoimuutta ja suvaitsevaisuutta. Vain ihmisten välisessä kanssakäymisessä syntyy näitä asioita, Tujunen muistuttaa. Hyvinvointivaltio voi romahtaa vain, jos sen kehittäminen lopetetaan. Tule mukaamme kehittämään hyvinvoinnista paremminvointia. Me kaikki ansaitsemme elää yhteiskunnassa, jossa hyvä työ kannattaa aina. Yhteiskunnassa, jossa pidämme toistemme puolta ja kannamme huolta muidenkin kuin omasta jaksamisesta ja onnellisuudesta. Suomi ansaitsee uuden alun. Tarvitsemme moraalisen ryhtiliikkeen. Pitää löytää Suomen henki uudestaan. Pitää palauttaa kunniaan tietyt hyvin yksinkertaiset perusarvot, joihin kaikki suomalaiset voivat yhtyä: rehellisyys, kohtuus, oikeudenmukaisuus, vastuu. Tarvitaan kohtuuden ja vastuunkantamisen yhteiskuntaa, jossa rehellisyys ja oikeudenmukaisuus ovat arvostettuja hyveitä. Tämä aika huutaa rehellisyyttä. On kerrottava rehellisesti, missä jamassa Suomi on, ja mitä päätöksiä hyvinvointimme turvaaminen vaatii. Tämä aika huutaa kohtuutta ja arvokkuutta. Sellaista asennetta, että kaikkea ei oteta mikä saadaan, vaan kunnioitetaan ja arvostetaan kanssaihmisiä, ollaan reiluja. Tulevaisuuden Suomea pitää lähteä rakentamaan puhtaalta pöydältä. Otetaan menneeltä ajalta mukaan vain sellaiset maan tavat, jotka kuuluvat kaikille. Ja sen lisäksi, että korjaamme vastuullisesti ja rehellisesti taloutemme heikkoudet, otetaan tavoitteeksemme reiluuden ja oikeudenmukaisuuden maksimoiminen. Epäsuosituistakin aiheista voi puhua rehellisesti, kun on puhtaat jauhot pussissa. Tulkoot siis vaikka mitä Kreikkaa, lamaa tai vajetta eteen, niin käsitellään ne asiat rehellisesti ja vastuullisesti suomalaisten etu ja hyvinvointi mielessä. Tehdään se, mitä tarvitsee tehdä, vaikka se olisi vaikeaa. Vakaus, työllisyys ja kasvu eli suomalaisten hyvinvointi on ainoa asia, jonka puolesta ja vuoksi päätöksiä tehdään. Uskon, että lopulta suomalainen luottaa siihen, joka on rehellinen ja katsoo silmiin, ei räksytä ja valehtele, joka on vastuullinen ja tekee mitä tarvitsee, eikä huutele puskista, puheenjohtaja Jyrki Katainen toteaa. Tampereen Messu- ja Urheilukeskus TAMPEREEN MESSUT OY Ilmailunkatu 20, PL 163, Tampere puh , fax Asiakaspalvelu, puh asiakaspalvelu@tampereenmessut.fi MESSUOHJELMA Kevät 2011 Helmikuu SÄHKÖVERKOT Sähköverkkojen ammattimessut Helmikuu TIETOVERKOT Tele- ja tietoverkkojen ammattimessut Helmikuu ASTA RAKENTAJA Rakentamisen ja asumisen messut Helmikuu KERÄILY Keräily-, antiikki- ja taide-esineiden messut Helmikuu REKRYTORI Työnantajien ja -hakijoiden kohtaamispaikka Maaliskuu SPORTEC Liikuntapaikkojen ammattimessut Maaliskuu GREENTEC Viheralueiden teema-alue Maaliskuu GYMTEC Kuntoliikunnan ammattimessut Maaliskuu FYSIOTEC Fysioterapian ammattimessut Huhtikuu HEVOSET Hevosalan ammatti- ja harrastemessut Syksy 2011 Syyskuu ALIHANKINTA Teollisuuden alihankinnan ammattimessut Syys Lokakuu ASTA Koti Kodin sisustamisen ja kunnostamisen messut Lokakuu LOGISTIIKKA Materiaalinkäsittelyn ja logistiikan ammattimessut Lokakuu ELINTARVIKETEOLLISUUS Elintarviketeollisuuden ammattimessut Lokakuu FINNCLEAN Puhtausalan kansainväliset ammattimessut Marraskuu SUOMEN KÄDENTAIDOT Käsi- ja taideteollisuusmessut Marraskuu KIVI & KORU Kansainväliset kivi- ja korumessut Katso uudistunut sivustomme: Muutokset mahdollisia. Päivitetty messuohjelma osoitteessa

8 8 Tampereen seudulle luodaan sujuvaa ja houkuttelevaa joukkoliikennejärjestelmää Bussista junaan samalla lipulla Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta aloitti työnsä helmikuussa. Tavoitteena on tehdä yhteistyötä yli kuntarajojen ja kehittää koko seudun joukkoliikennettä entistä paremmin palvelevaksi, asiakasystävällisemmäksi ja edullisemmaksi. Tampereen rautatieasema saattaa olla seudun työmatkaliikenteen solmukohta vuonna 2030, jos lähijunaliikenne lähtee toimimaan suunnitelmien mukaan. Elina Sirén. M u k a n a joukkoliikenteen seutuyhteistyössä ovat Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere, Vesilahti ja Ylöjärvi. Joukkoliikenteen käyttöä ja kulkutapaosuutta pitää saada kasvamaan ja se vaatii monenlaisia toimenpiteitä. Erilaisia keinoja täytyy tarkastella laajasti ja seutu on tähän mielekäs kokonaisuus. Joukkoliikenne kun ylittää ihan konkreettisestikin kuntarajat etenkin työmatkaliikenteessä, seutujohtaja Päivi Nurminen sanoo. Hän korostaa, että liikenne ja maankäyttö ovat seututason ydinkysymyksiä. Niitä ei yksi kunta pysty ratkomaan, vaan tarvitaan yhteistyötä naapureiden kanssa. Joukkoliikenteellä on suuri vaikutus yhdyskuntarakenteen kehittymiselle. Yleensä siellä, missä on tarjolla joukkoliikennettä, on myös eheä, tiivis yhdyskuntarakenne, Nurminen muistuttaa. Hän tarkastelee joukkoliikennettä isona kokonaisuutena, johon kuuluu linja-autojen lisäksi mahdollinen tuleva katuraitiotie, lähijunaliikenne sekä hyvät kevyen liikenteen reitit asemille ja pysäkeille. Tarvitaan hyvät suunnitelmat, joilla nämä kaikki kytketään toisiinsa. Ehdottoman tärkeää on saada asiakaslähtöinen reitti- ja aikatauluopas, joka osaa ketjuttaa bussi- ja kiskoliikenteen sujuvasti yhteen. Tällä hetkellä sellaista ei ole, vaan jokainen aikataulu on etsittävä erikseen esimerkiksi TKL:n, Matkahuollon ja VR:n nettisivuilta. Ideana on, että esimerkiksi Pirkkalasta Orivedelle matkustava voisi katsoa reitin ja kulkuvälineet yhdestä nettiosoitteesta, siirtyä bussista junaan ilman pitkiä odotteluaikoja ja maksaa kaikki matkat samalla lipulla. Jo pitkään on puhuttu joukkoliikennemuodot ylittävästä lipputuotteesta. On kyllä melkein hatunsyömisen paikka, jos sitä ei viiden vuoden kuluttua ole, Päivi Nurminen sanoo. Suomessa tarpeen asennemuutos Seutujohtaja pitää todennäköisenä, että Tampereen seudulla on toimiva lähijunaliikenne viimeistään vuonna Tampereen kehyskunnat kasvavat nopeasti ja ne ovat jo muokanneet omaa yhdyskuntarakennettaan siten, että se hyödyntää lähijunaliikennettä. Radan varteen syntyvät uudet asuinalueet tuovat luontaista kysyntää lähijunaliikenteelle, Päivi Nurminen sanoo. Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma kartassa näkyy, että esimerkiksi Lempäälään on merkitty lähijuna-asemia ja kaavoitettu asutusta niiden lähelle. Joukkoliikennelautakunnalla on hyvät edellytykset työhönsä, koska sillä on taustalla tämä maankäytön suunnitelma ja pitkän tähtäimen visio siitä, kuinka seutu kehittyy, mihin ihmiset sijoittuvat asumaan ja mihin työpaikat syntyvät. Päivi Nurminen ja kaupunkiseudun rakennesuunnitelma. Nurmisen mielestä joukkoliikennelautakunnan työn onnistuminen on viime kädessä kiinni siitä kuinka paljon valtio ja kunnat sitoutuvat laittamaan rahaa joukkoliikenteeseen. Tarvitaan hyviä joukkoliikennereittejä, tiheitä vuorovälejä, nopeita linjoja ja edullisia taksoja, että ihmiset valitsevat joukkoliikenteen oman auton sijasta. Lisäksi ihmisiltä tarvitaan asennemuutosta nykyistä kansainvälisempään suuntaan. Muualla Euroopassa tämän kokoisilla kaupunkiseuduilla on totuttu siihen, että ensin taivalletaan vähän matkaa kävellen tai pyörällä ja sitten hypätään joukkoliikenteen kyytiin. Meillä Suomessa on vielä henkilöautoilua ihannoiva kulttuuri ja valitettavasti kotitalouksien autoriippuvuus on vain kasvanut. Päivi Nurminen uskoo, että energian hintojen nousu saa autoilijatkin kiinnostumaan joukkoliikenteestä, kunhan lippujen hinnat ovat kohtuulliset ja kokonaismatka-aika kotiovelta työpaikalle ei kovasti pitene. Myös ilmastonmuutoksen hillitseminen on yhä useammalle tärkeä syy valita bussi tai juna henkilöauton sijasta. Sirén laskisi lipunhintoja Joukkoliikennelautakunnan jäsen Elina Sirén (kok) luonnehtii uuden lautakunnan työtä haastavaksi. Toiminta perustuu 2009 voimaan tulleeseen joukkoliikennelakiin, jossa seudullinen joukkoliikennelautakunta toimii vastuuviranomaisena. Tavoitteena on tehdä seudun asukkaiden arjesta mahdollisimman sujuvaa. Tampereen seudun asukkaista vain noin kymmenen prosenttia käyttää joukkoliikennettä ja lähes 65 prosenttia henkilöautoa. Meidän pitäisi nyt tehdä joukkoliikenteestä autoilua houkuttelevampi vaihtoehto. Sirénin mielestä tässä voidaan onnistua, jos tarjolla on riittävän tiheät vuorovälit, hyvä linjaverkko, tiedot palveluista helposti kaikkien saatavilla ja ennen kaikkea edulliset hinnat. Haluaisin kohdentaa joukkoliikennetukea nimenomaan matkalippujen hintojen alentamiseen. Se tekisi bussimatkustamisen houkuttelevammaksi. Matti Höyssä. Elina Sirén haluaa kiinnittää huomiota myös linja-autojen esteettömyyteen. Tampereella kyytiin pääsee pyörätuolin ja lastenrattaiden kanssa jo nyt, mutta tilanne ei ole yhtä hyvä muissa seudun kunnissa. Meidän on nyt tarkoitus yhdessä eri kuntien edustajien kanssa määritellä minkälainen joukkoliikenteen palvelutaso tälle seudulle tulee ja minkälaista joukkoliikennettä tulevaisuudessa käytetään. Pohdimme strategiaa, käymme läpi aikatauluja ja hiomme reittejä. Tämä on ensimmäinen seudullinen lautakunta, joten työtavoissa on aluksi hakemista, sillä eri kunnissa on erilaiset hallintomallit ja ihmisten täytyy tutustua toisiinsa. Elina Sirénin työtä helpottaa, että hän ollut mukana seutuhallituksessa. Lisäksi hänellä on omakohtaista seudullista kokemusta, sillä hän on asunut Tampereen lisäksi sekä Pirkkalassa että Lempäälässä. Nykyisin Hakametsässä asuva Tampereen kaupunginvaltuutettu tietää omasta kokemuksestaan, ettei joukkoliikenne palvele asukkaita parhaalla mahdollisella tavalla. Itse ajan omalla autolla töihin Koivistonkylään viidessä minuutissa. Linja-autolla samaan matkaan menee tunti, kun täytyy kiertää keskustan kautta ja vaihtaa bussia. Höyssä kannattaa lähijunaliikennettä Joukkoliikennelautakunnan varajäsen Matti Höyssä (kok) on mielellään mukana kehittämässä julkista liikennettä. Lautakunnassa on laajapohjainen edustus ja odotettavissa on hyvää keskustelua. Itse suhtaudun vähän kriittisesti seutuyhteistyöhön, mutta tässä on päästy toiminnan tasolle, Höyssä kiittelee. Hänen mielestään Tampereen ja naapureiden joukkoliikenne on jo varsin hyvällä tasolla, mutta aina löytyy parannettavaa. Tampereen kaupungin sisäisessä liikenteessä tarvitaan bussireittien uudelleen miettimistä. Ei kaikkien linjojen kannata kulkea matkantekoa hidastavan keskustan kautta, vaan vaikkapa Tesomalta voisi ajaa suoraan Paasikiven-Kekkosentietä pitkin keskussairaalalle. Höyssä kuuluu lähijunaliikenteen kannattajiin. Sen käyttöön vapautuu mukavasti raidekapasiteettia, mikäli Tampereen läntinen oikorata toteutuu. Suunnitelmat etenevät myönteisessä hengessä ja uskon, että oikorata saadaan. Silloin meillä aukeavat isot mahdollisuudet lähijunaliikenteessä. Lähijunaliikenteeseen olisi Höyssän mielestä hyvä saada mukaan myös Akaa ja Sastamala, joista pääsisi nopeasti junalla töihin Tampereelle. Ennen raideliikennekysymyksiä joukkoliikennelautakunnan täytyy kuitenkin keksiä miten asukkaat saadaan ylipäätään innostumaan nykyistä enemmän joukkoliikenteen käyttämisestä. Tässä kannattaa käyttää mieluummin porkkanaa kuin keppiä. Yleensä keppi eli tässä tapauksessa henkilöautoilun hankaloittaminen esimerkiksi pysäköintimaksuja korottamalla vain ärsyttää autoilijoita. Sen sijaan kannattaa parantaa joukkoliikenteen palvelutasoa. Tähän liittyy matkanteon sujuvuus, mutta myös kuljettajan asenne. Tampereen kaupunki on saanut asiakastyytyväisyydestä hyviä pisteitä niillä linjoilla, jotka on annettu Paunun ja Länsilinjojen hoidettavaksi. Vuorotiheys on pysynyt samana, mutta matkustajat ovat olleet entistä tyytyväisempiä saamaansa asiakaspalveluun.

9 9 Kaatopaikat jäävät historiaan Vuoreksen pihoissa ei tarvita edes jäteautoja Roskat putkeen ja energiaksi Pirkanmaan Jätehuollon tytäryhtiö rakentaa Vuorekseen uudenlaista jätteidenkeräysjärjestelmää. Roskapussit kulkevat pian siististi ja vauhdilla putkia pitkin. Hyötykäyttöön kelpaavat jätteet kierrätetään ja lopuista tehdään kaukolämpöä, mikäli Tammervoiman hyötyvoimalaitoshanke toteutuu. Tavoitteena on, että jätteen ajo kaatopaikalle loppuu kokonaan. J ätteiden putkikeräys on tulevaisuuden jätehuoltoa, jonka myötä päästään eroon asukkaille aiheutuvista melu- ja hajuhaitoista sekä pihoilla peruuttelevista jäteautoista. Putkikeräyksen tärkein valtti on kuitenkin sen ympäristöystävällisyys. Putkikeräyksellä saavutetaan huomattava energiansäästö eli se auttaa hillitsemään ilmastonmuutosta. Vuorekseen tuleva alipainejärjestelmä käyttää suunnilleen yhden kolmasosan siitä energiasta mikä kuluisi, jos samat jätteet kerättäisiin perinteisesti dieselautolla, Pirkanmaan Jätehuollon toimitusjohtaja Pentti Rantala kertoo. Jätteiden putkikeräysjärjestelmä toimii Vuoreksessa näillä näkymin jo ensi vuoden asuntomessuilla. Pihoihin, katujen varsille sekä puistoihin tulevat omat syöttöpisteet kuivajätteen lisäksi biojätteille, paperille ja kartongille. Mikäli rakennuttaja haluaa, syöttöpisteet voidaan rakentaa vaikkapa kerrostalon alaaulaan tai jokaiseen kerrokseen. Syöttöpisteet vievät paljon vähemmän tilaa kuin perinteiset jätekatokset. Niissä on 300 litran väliaikainen varastotila, josta jätteet kulkevat putkessa alipaineen ja ilmavirtauksen avulla jätelaji kerrallaan koko Vuoreksen yhteiselle koonta-asemalle. Sitä ennen syöttöpiste on jo muotoillut jätepussit niin, että ne varmasti mahtuvat kulkemaan putkessa. Vuorekseen 20 miljoonan järjestelmä Putkea pitkin kulkenut jäte päätyy koonta-asemalla puristimeen, jossa esimerkiksi kuivajätteen tilavuus pienenee noin neljäsosaan. Ilma jatkaa suodattimeen, jossa siitä poistetaan epäpuhtaudet ja suurin osa ilmasta palautuu takaisin putkistoon. Jätepuristin siirtää kunkin jätelajin omaan konttiinsa ja autot noutavat kontit jatkokäsittelyyn. Jäteautoja ja -katoksia varten ei siis tarvitse varata lainkaan tilaa Vuoreksen piha-alueilta, koska autot käyvät vain alueen keskellä sijaitsevalla koonta-asemalla. Tämä parantaa huomattavasti alueen asumisviihtyvyyttä ja - turvallisuutta. Säästynyt tonttitila voidaan käyttää vaikkapa lasten leikkipaikaksi, Pentti Rantala visioi. Vuores on erinomainen kohde jätteiden putkikeräykselle, koska järjestelmä voidaan rakentaa samaan aikaan kokonaisen uuden kaupunginosan kanssa. Putkikeräyksen rakentaminen jo olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen olisi huomattavasti hankalampaa. Putkistot kattavat koko Vuoreksen alueen vuoteen 2020 mennessä. Tulossa on reilu 10 kilometriä putkea. On ollut aikamoinen työ saada ne mahtumaan katuverkkojen rakenteisiin, sillä tänä päivänä maan alla kulkee yllättävän paljon putkea ja piuhaa, Rantala sanoo. Aasiassa, etenkin Etelä-Koreassa, jätteen putkikeräys on erittäin suosittua uusilla asuinalueilla, samoin monessa Euroopan maassa. Vuorekseen valittiin innovatiivisen kilpailun tuloksena kotimainen putkikeräysjärjestelmä. Vuoreksen alueelle tuleva Tampereen ensimmäinen jätteiden putkikeräysjärjestelmä maksaa noin 20 miljoonaa euroa. Seuraava Pirkanmaan Jätehuollon putkikeräyskohde saattaa olla Ranta-Tampellan alue. Roskapussista suihkuvettä Pentti Rantala vie jätehuoltoa uudelle aikakaudelle. Lähitulevaisuudessa on mahdollista, että Vuoreksen putkissa kiitävät roskapussit palaavat alueelle toisia putkia pitkin kaukolämmöksi muuttuneina. Pirkanmaan Jätehuolto suunnittelee yhdessä Tampereen Sähkölaitoksen kanssa Tammervoiman hyötyvoimalaitosta, joka tuottaa Pirkanmaalla syntyvästä kuivajätteistä energiaa eli kaukolämpöä ja sähköä. Yhdellä roskapussilla voi lämmittää veden seitsemän minuutin suihkutteluun ja uunin 60 minuutiksi. Tammervoiman ympäristövaikutusten arviointiselostus valmistui tänä keväänä ja hyötyvoimalaitos saattaa toimia jo vuonna Ympäristövaikutusten arviointiselostus on valmis ja seuraavaksi mietitään sijoittuisiko laitos Lielahteen, Ruskoon, Sarankulmaan vai Tarastenjärvelle. Voimalaitokseen ohjataan vain hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet eli hankkeessa on kyse nykyisin kaatopaikalle ajettavan jätteen hyödyntämisestä. Tavoitteena on päästä eroon kaatopaikoista ja niiden aiheuttamista päästöistä eli vähentää ilmastokuormitusta, Pentti Rantala kertoo. Pirkanmaalla voidaan tällä hetkellä hyödyntää materiaalikierrätyksessä prosenttia jätteistä ja loput päätyvät kaatopaikalle. Rantala toteaa, että tilanne on hyvin samantyyppinen myös muualla Suomessa. Olemme aika paljon jäljessä Ruotsista, jossa on jo pitkään tehty jätteestä kaukolämpöä. Siellä ja Saksassa on myös polttokelpoisen ja biohajoavan jätteen kaatopaikkakielto, joka tulee meillekin jossain vaiheessa, mahdollisesti vuonna 2016, Pentti Rantala arvioi. Tammervoima ei toteutuessaan kuitenkaan yksin ratkaise jätehuoltoa, vaan avainasemassa ovat kuluttajat. Jokainen suomalainen voi omilla valinnoillaan vähentää jätemäärää ja tehostaa materiaalikierrätystä lajittelemalla eri jätelajit niille kuuluviin jäteastioihin. Uusi jätelaki korostaa nimenomaan jätteen synnyn ehkäisyä ja jätemäärien vähentämistä. VAPRIIKKI Vuoreksessa roskat viedään jätteiden syöttöpisteisiin, joista ne kulkevat putkia pitkin koonta-asemalle. Kuva: MariMatic Oy.

10 10 Tuija-Leena Juutilaisella, Anna-Kaisa Ikosella, Jaana Lehtisellä, Riikka Piirosella ja Päivi Kemppaisella on aihetta hymyyn, saihan Tampere huhtikuun ensimmäisenä päivänä kaksi vanhusasiamiestä ja yhden valvontakoordinaattorin. Apulaispormestari Anna-Kaisa Ikonen korostaa ihmisen aidon kohtaamisen ja kuuntelemisen merkitystä Tampereella tehdään positiivista vanhustyötä Ikäihmisten palveluiden painopiste on entistä enemmän kotona asumisen tukemisessa ja toimintakyvyn ylläpitämisessä. Myös ihmisen kuunteleminen ja yhteisöllisyys ovat Tampereella tärkeässä roolissa. Eri puolille kaupunkia on rakentumassa alueita, joissa on turvallista asua tutussa ympäristössä elämänkaaren loppuun asti. ampereen T kaupungin ikäihmisten palveluissa on tapahtunut paljon hyvää lyhyen ajan sisällä. Yhtenä moottorina tässä kehityksessä on ollut apulaispormestari Anna-Kaisa Ikonen (kok). Hän katsoo mielellään mallia Tanskasta, jossa yhteiskunta ei holhoa vanhuksia, vaan ihmisen omaa päätösvaltaa arvostetaan. Mielestäni meilläkin pitää viedä vahvasti eteenpäin tätä yksilöllisiin tarpeisiin vastaamista. Eli ei vain suoriteta palveluja, vaan kohdataan ihminen aidosti ja kuunnellaan, mitä juuri hän tarvitsee, Ikonen sanoo. Elämän loppuvaiheesta tehdään helposti kovin hoidollinen, vaikka pitäisi muistaa ajatella ihmistä kokonaisvaltaisesti. Esimerkiksi kulttuuria koko ikänsä harrastanut ihminen kaipaa sitä varmasti vanhanakin. Anna-Kaisa Ikonen kertoo tanskalaisten puhuvan positiivisesta vanhustyöstä ja siihen tähdätään myös Tampereella. Meillä mennään nyt entistä enemmän siihen, että huomioidaan ihmisten yksilölliset tarpeet mahdollisimman hyvin ja toisaalta tuotetaan myös yhteisöllisyyttä, apulaispormestari lupaa. Omaiset mukaan arviointiin Tampereella asetettiin tälle valtuustokaudelle tavoitteeksi, että 91 prosenttia yli 75-vuotiaista asuisi omassa kodissaan. Tavoite on saavutettu jo nyt. Käännämme tätä koko järjestelmää niin, että se tukee kotona asumista ja lisää kuntouttavaa otetta. Olemme vahvistaneet kotihoitoa ja laajentaneet palvelusetelijärjestelmää. Tuemme kotona asumista myös uudella geripoli-poliklinikkatoiminnalla, josta voi saada esimerkiksi geriatrin kotikäynnille. Lisäksi Kaupin sairaalaa ollaan kehittämässä kotihoitoa tukevaksi sairaalaksi, Anna-Kaisa Ikonen kertoo esimerkkejä vanhushuollon uusista tuulista. Uuden teknologian hyödyntäminen on yksi tapa parantaa kotona tai ympärivuorokautisessa hoidossa asuvan vanhuksen turvallisuutta. Mahdollisuuksia riittää: asukas esimerkiksi voi saada yhdellä napin painalluksella kuvayhteyden hoitajaan tai matto tekee hälytyksen, jos asukas kaatuu. Meillä on visiona, että Tampere hyödyntää hyvinvointiteknologiaa käyttäjälähtöisesti ja edelläkävijänä kodeissa, asumispalveluissa ja sairaaloissa vuonna 2020, Ikonen sanoo. Myös laitoshoitoa tarvitaan edelleen ja Koukkuniemen toimintaa kehitetäänkin parhaillaan monella tavalla. Rauhaniemen sairaalassa puolestaan ollaan luomassa uutta työkalua, jolla omaiset voidaan entistä paremmin ottaa mukaan palveluiden arviointiin. Myös palveluiden tilaaminen on murroksessa. Nykyisin kaupunki ostaa palveluiden tuottajilta hoitovuorokausia, mutta mietimme nyt mallia sille, että ostaisimmekin lähtökohtaisesti hyvän vanhuuden edellytyksiä ja määrittelisimme itse mitä ne ovat. Ikäihmisille omia kampusalueita Nekalassa on rakennettu uudenlaista alueellisen päiväkeskuksen mallia. Siellä kotihoidon tuttu henkilökunta pyörittää päiväkeskusta, joka kokoaa tietyn alueen ihmiset yhteen. Näin saadaan vietyä yhteisöllisyyttä ja kotona asumista tukevaa mallia entistä pidemmälle myös päiväkeskustoiminnassa, Anna-Kaisa Ikonen arvioi. Ikäihmisille on syntymässä omia, niin kutsuttuja kampusalueita esimerkiksi Pispaan, Härmälään ja Tammelaan. Takahuhtiin on jo rakentumassa Pappilanpuiston kokonaisuus. Näiden alueiden keskelle tulee palvelukeskus ja raskaampaa palvelua kuten ympärivuorokautista hoitoa. Ympärille rakennettavissa senioriasunnoissa asuvat parempikuntoiset asukkaat voivat käyttää palvelukeskuksen palveluita ja sama henkilökunta on myös heidän tukenaan ja turvanaan, Ikonen esittelee kampusmallin ideaa. Vanhusten määrä on kasvussa ja Tampereella tarvitaankin noin sata uutta ympärivuorokautisen hoidon paikkaa vuodessa. Haluamme rakentaa niitä eri puolille kaupunkia. Palvelut viedään mahdollisimman lähelle ihmistä niin, että hänen ei tarvitse muuttaa pois tutusta kaupunginosasta, Ikonen kertoo. Tavoitteena on, että vanhus voi asua samassa paikassa elämänkaarensa loppuun asti. Ihminen joutuu usein viimeisinä elinvuosinaan muuttamaan useita kertoja ja se on hirveän rankkaa. Ympärivuorokautisen hoidon yksiköihin pyritään rakentamaan sellaiset valmiudet, että ihminen voidaan hoitaa siellä loppuun asti. Tampere sai kaksi vanhusasiamiestä Tampereen uunituoreet vanhusasiamiehet Päivi Kemppainen ja Riikka Piironen neuvovat iäkkäitä tamperelaisia kunnallisiin palveluihin liittyvissä asioissa ja valvovat ikäihmisten etua. Meihin voi ottaa yhteyttä aina, jos mielessä on jokin huoli. Me kuuntelemme tamperelaisia ja otamme vastaan mitä tahansa kunnan palvelua koskevaa palautetta, vanhusasiamiehet lupaavat. He ovat monelle tamperelaiselle ikäihmiselle jo entuudestaan tuttuja Ikäpisteestä, jonka toiminta jatkuu nyt Kotitori-nimellä. Toivottavasti meitä on ikäihmisten mielestä ihan yhtä helppo lähestyä vanhusasiamiehinä kuin Ikäpisteen neuvojinakin, Riikka Piironen toivoo. Vanhusasiamies on uusi virkanimike ja esimerkkiä työnkuvaan onkin otettu Tukholmasta asti. On iso haaste olla ihan uuden edessä, mutta totta kai on hienoa päästä kehittämään suomalaista vanhusasiamiestoimintaa, Piironen sanoo. Vanhusasiamies edistää perusoikeuksien toteutumista ja valvoo, että vanhus saa laadukkaita palveluita oikeaan aikaan. Meihin voi ottaa yhteyttä, jos jokin asia kaipaa parantamista. Nostamme löydettyjä epäkohtia esiin kaupungin organisaatiossa ja meillä on raportointivelvollisuus myös ikäihmisten lautakunnalle ja vanhusneuvostolle. Vanhusasiamiehen tehtäviin on suunniteltu kuuluvan myös palautteiden vastaanottamista ja sovittelua. Vanhusasiamies tekee tarvittaessa valvontakäyntejä palveluntuottajien luona, osallistuu ikäihmisten palvelujen kehittämiseen ja hoitaa tiedotusta. Vanhusasiamies ei korvaa sosiaali- ja potilasasiamiestä eikä käsittele ikäihmisiä koskevia oikeudellisia asioita, Päivi Kemppainen korostaa. Tampereelle on toivottu vanhusasiamiestä jo pitkään ja viime vuosina tarvetta on kasvattanut palvelujen pirstaloituminen. Palveluntuottajia ja palvelusetelin käyttömahdollisuuksia on lukuisia eikä ikäihmisen ole aina helppoa ymmärtää minne hänen pitäisi ottaa yhteyttä. Nyt vanhuksilla on omat edunvalvojat, joiden puoleen voi kääntyä aina, kun mieltä askarruttaa jokin palveluihin liittyvä kysymys. Molemmat vanhusasiamiehet ja heidän kanssaan samaan aikaan työnsä aloittanut valvontakoordinaattori myös valvovat palvelujen laatua ja saatavuutta. Teen tiivistä yhteistyötä sekä Tampereen kaupungin oman palvelutuotannon että ulkoisten palveluntuottajien kanssa. Työni on pääasiassa valvontaa, valvonta-asioiden koordinointia sekä ohjausta, valvontakoordinaattori Jaana Lehtinen tiivistää työnkuvansa. Tampereen vanhusneuvoston puheenjohtajana neljä vuotta toiminut Tuija-Leena Juutilainen on onnellinen, että kaupunkiin on vihdoin saatu vanhusasiamiehet. Kuinka upeaa, että Tampereella on kuunneltu vanhusneuvostoa. Saimme vanhusasiamiehet hoitamaan ja valvomaan vanhusten hyvän elämän toteutumista. Kiitos Anna- Kaisa Ikoselle ja muille kaupungin päättäjille siitä, että nyt tulee vanhusnäkökulmakin huomioitua, Juutilainen sanoo tyytyväisenä. Vanhusasiamiehet tavoittaa soittamalla kaupungin puhelinkeskukseen p tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen vanhusasiamies@tampere.fi.

11 Kokoomusnuoret kampanjoivat muutosta eduskuntaan Tampereen kokoomusnuoret, -teekkarit ja -opiskelijat ovat yhdistäneet voimansa ja ottaneet toimintavuotensa päätavoitteeksi oman ehdokkaansa yhteiskuntatieteiden maisteri Sofia Vikmanin saamisen läpi eduskuntavaaleissa. ässä kampanjassa T nuoruus ei ole itseisarvo. Tärkeintä ovat arvot ja osaaminen. Puolueen puheenjohtaja Jyrki Katainen on todennut luottavansa Sofiaan kuin vuoreen. Näin tekevät myös kokoomusnuoret. Kataisen mukaan Sofialla on ammattitaitoa ja erityisosaamista kansanedustajan työhön samalla tavalla kuin lentäjällä on ammattitaitoa lentää matkustajakonetta ja kirurgilla vaihtaa sydämiä. Jyrki Katainen ja kokoomusnuoret ovat yhtä mieltä siitä, että kansanedustajuus on ammattityötä, joka vaatii erityisosaamista siinä missä mikä tahansa muu ammattitaitoa vaativa työ. Näitä vaaleja leimaa muutoshakuisuus. Kokoomusnuoret pitävät tärkeänä tuoda esiin, että protestiäänestäminen ei ole vastuullinen vaihtoehto nykymenolle. Sofia on juuri sellainen osaava ja vastuullinen tulevaisuudentekijä, jota tarvitsemme rakentamaan menestyvää Suomea, sanoo Kokoomuksen Nuorten Tampereen Aluejärjestön puheenjohtaja Tommi Vihervaara. Nuoret eivät suinkaan ole projektinsa kanssa yksin, vaan kampanjassa yhdistetään laajasti eri ikäluokkia ja ammatteja edustavia ihmisiä. Pitkäaikainen pirkanmaalainen kansanedustaja Irja Tulonen toimii Sofian kampanjapäällikkönä ja haluaa opastaa uutta edustajaa ja tiimiläisiä kertyneen kokemuksensa avulla eteenpäin. Nuorten ja opiskelijoiden yhdistysten puheenjohtajat näkevät oman edustajansa läpipääsyn tärkeänä ennen kaikkea uuden sukupolven äänen esiin tuomiseksi. Tärkeämpää kuin kokemus menneestä, on näkemys tulevaisuudesta. Nuorten mielestä vanhat konstit on nyt käytetty ja pahasti ukkoutunut eduskunta kaipaa uutta voimaa ja osaamista. Tarvitsemme suoraselkäisiä uusia päättäjiä, joilla on kykyä ja tahtoa hahmottaa suuria kokonaisuuksia ja laittaa Suomen asiat kuntoon, sanoo Tampereen Yliopiston Kokoomusopiskelijoiden puheenjohtaja Jenni Va rtiainen. Nuoret haluavat turvata Pirkanmaan äänen kuulumisen valtakunnan päätöksenteossa pitkäjänteisesti. Jyrki Katainen oli Sofian ikäinen, kun hänet valittiin ensikertaa eduskuntaan. Sittemmin hän oli pitkään sekä Kokoomuksen eduskuntaryhmän nuorin kansanedustaja että samaan aikaan puolueen puheenjohtaja, muistuttaa Tampereen Kokoomusteekkareiden puheenjohtaja Viktor Norrman. 11 Viktor Norrman (vas.), Sofia Vikman, Miika Tomi, Jenni Vartiainen ja Eetu Nupponen haluavat nuorta verta eduskuntaan.

12 12 K-Plussa on Suomen monipuolisin kanta-asiakasjärjestelmä. * Matkapuhelimesta 8,28 snt/puhelu + 17,04 snt/min, lankapuhelimesta 8,28 snt/puhelu + 5,95 senttiä/min. Kanta-Tampellan viimeinen kohde Punatiilisten vanhojen teollisuusrakennusten, modernien kotikortteleiden ja tyylikkäiden puis tojen Kanta-Tampellassa nautit kaupunkiasumisen parhaista puolista. Tampella rajoittuu Tammerkosken kuohuihin ja on viime vuosina profi loitunut kulttuurin, luovuuden ja modernin kaupunkielämän kehdoksi. Viimeinen asuinkerrostalo, Tampereen Espantori, on rakenteilla nyt on sinun tilaisuutesi hankkia uusi YIT Koti kantakaupungista. Arvioitu valmistuminen 4/2012. Asunto Oy Tampereen Espantori Kerrostalo Tampellan esplanadi 3 kerros mh. vh. 1 h+kk+alk 38,0 m 2 4. krs h+kk+s 49,5 m 2 2. krs h+k+s 54,5 m 2 5. krs h+k+s 58,0 m 2 4. krs h+k+s 60,5 m 2 4. krs h+k+s 69,0 m 2 3. krs h+k+s / 69,0 m 2 YIT Asuntomyynti Kihlmaninraitti 1 E, Tampere p (vaihde)* ma-pe klo 9-16