Sikamäen tuulivoimayleiskaavan

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sikamäen tuulivoimayleiskaavan"

Transkriptio

1 SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA MEGATUULI OY Sikamäen tuulivoimayleiskaavan Natura-arviointi FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20221

2 Natura-arviointi 1 (23) Pihlaja Marjo Sisällysluettelo 1 Johdanto Lähtötiedot ja arviointimenetelmät Lainsäädäntö Natura -arviointi Arvioinnin kriteerit Aineisto Vaikutusalue ja vaikutusmekanismit Vaihtoehdot Vaikutusalue Natura-alueiden luontoarvot Kolima-Keitele koskireitti (FI ) Yleiskuvaus ja suojelun toteuttaminen Luontodirektiivin luontotyypit Luontodirektiivin liitteen II lajit Lintudirektiivin liitteen I linnut ja muuttolinnut Palokankaan lammet (FI ) Yleiskuvaus ja suojelun toteuttaminen Luontodirektiivin luontotyypit Luontodirektiivin liitteen II lajit Lintudirektiivin liitteen I linnut ja muuttolinnut Heinä-Suvanto Hetejärvi (FI ) Luontodirektiivin luontotyypit Luontodirektiivin liitteen II lajit Lintudirektiivin liitteen I linnut ja muuttolinnut Vaikutukset luontoarvoihin Kolima-Keitele koskireitti (FI ) Luontodirektiivin luontotyypit ja suojeltavat lajit Lintudirektiivin liitteen I lajit ja muuttolinnut Vaikutukset Natura-alueen eheyteen Palokankaan lammet (FI ) Luontodirektiivin luontotyypit Lintudirektiivin liitteen I lajit ja muuttolinnut Vaikutukset Natura-alueen eheyteen Heinä-Suvanto Hetejärvi (FI ) Luontodirektiivin luontotyypit ja suojeltavat lajit Lintudirektiivin liitteen I lajit ja muuttolinnut FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

3 Natura-arviointi 2 (23) Pihlaja Marjo Vaikutukset Natura-alueen eheyteen Epävarmuustekijät Yhteisvaikutukset muiden hankkeiden kanssa Vaikutusten lieventämiskeinot Johtopäätökset Lähteet Kannen kuva: Marjo Pihlaja, Töyrijärvet Ylimmäinen Töyrijärvi FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

4 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Natura-arviointi 1 (23) 1 JOHDANTO Sikamäen tuulivoima-alue sijoittuu noin 16 km päähän Viitasaaren keskustasta Töyrijärvien itä- ja länsipuolelle (Kuva 1.). Kaava-alueelle sijoitetaan enimmillään 8 teholtaan 3 MW tuulivoimalaa, joiden yhteisteho on siten enimmillään 24 MW. Kuvassa 1 on esitetty lähimpien Natura-2000 alueiden sijoittuminen hankaalueeseen nähden. Natura-arviointiin valittiin SCI-kohteet < 3 km etäisyydellä (SCI = luontotyyppien perusteella suojeltu) ja SPA-kohteet < 10 km etäisyydellä (SPA = lintudirektiivin perusteella suojeltu). Arviointi laadittiin seuraaville kohteille: Kolima-Keitele koskireitti (FI , SPA ja SCI-alue), etäisyys hankealueesta noin 8 km Palokankaan lammet (FI , SPA ja SCI-alue), etäisyys hankealueesta alle 0,5 km Heinä-Suvanto Hetejärvi (FI , SPA ja SCI-alue), etäisyys hankealueesta noin 4,7 km Kolima-Keitele-koskireitti on valtakunnallisesti merkittävä Kärnän ja Kymönjärven välinen, noin 8,5 km pitkä koskireitti, jonka suurin merkitys linnustolle on toimia ruokailu ja levähdyspaikkana muuttomatkoilla. Koskireitti on merkittävä koskikarojen talvehtimisalue. Maisemallisesti reitti on erittäin arvokas ja sillä on huomattavaa merkitystä virkistyskalastus-, melonta- ja luontoretkeilykohteena (Ymparisto.fi). Palokankaan lammet on Viitasaarella Keiteleen itäpuolisella arvokkaalla laajalla kallioalueella sijaitseva 10 lammen keskittymä, joka on tärkeä kaakkureiden pesimäalue (Ymparisto.fi). Heinä-Suvanto-Hetejärvi koostuu Keski-Suomen läänin puolella sijaitsevasta Heinäsuvannon lintuvesikohteesta ja Kuopion läänissä sijaitsevasta Hetejärven lintuvesikohteesta sekä näiden väliin jäävästä läänin rajalla olevasta Suvantojärvestä. Kohde on linnustoltaan kansainvälisesti arvokas (Ymparisto.fi). Natura-arvioinnista on vastannut FT biologi Marjo Pihlaja FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy:stä (asiantuntija, Jyväskylän aluetoimisto). Laadunvarmistajana toimi FM biologi Jari Kärkkäinen FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy:stä (johtava asiantuntija, Kuopion aluetoimisto).

5 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Natura-arvio ointi 2 (23) Kuva 1. Natura 2000-alueiden sijoittuminenn hankealueeseen nähden.

6 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Natura-arviointi 3 (23) 2 LÄHTÖTIEDOT JA ARVIOINTIMENETELMÄT 2.1 Lainsäädäntö 2.2 Natura -arviointi Natura arvioinnista säädetään luonnonsuojelulain 65 ja 66 :n säännöksissä. Ensimmäisen säännöksen (65 ) mukaan hanke tai suunnitelma ei saa yksistään tai yhdessä muiden hankkeiden kanssa merkittävästi heikentää niitä luonnonarvoja, joiden vuoksi alue on ilmoitettu, ehdotettu tai sisällytetty Natura 2000-verkostoon. Luonnonsuojelulain mukainen vaikutusten arviointivelvollisuus syntyy mikäli hankkeen vaikutukset a) kohdistuvat Natura alueen suojelun perusteena oleviin luontoarvoihin, b) ovat luonteeltaan heikentäviä, c) laadultaan merkittäviä ja d) ennalta arvioiden todennäköisiä. Kynnys arvioinnin suorittamiseksi voi ylittyä myös eri hankkeiden ja suunnitelmien yhteisvaikutusten vuoksi (Söderman 2003). Tämä velvoite koskee myös Natura-alueen ulkopuolella toteutettavaa hanketta, jos sillä on todennäköisesti alueelle ulottuvia merkittäviä haitallisia vaikutuksia. Toinen mainittu säännös (66 ) koskee heikentämiskieltoa. Viranomainen ei saa myöntää lupaa hankkeen toteuttamiseksi taikka hyväksyä tai vahvistaa suunnitelmaa, jos arviointimenettely osoittaa hankkeen tai suunnitelman merkittävästi heikentävän niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty Suomen Natura 2000 verkostoon. Lupa voidaan kuitenkin myöntää taikka suunnitelma hyväksyä tai vahvistaa, jos valtioneuvosto yleisistunnossa päättää, että hanke tai suunnitelma on toteutettava erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottavasta syystä eikä vaihtoehtoista ratkaisua ole. Jos alueella esiintyy luontodirektiivin liitteessä I tarkoitettuja ensisijaisesti suojeltavia luontotyyppejä (ns. priorisoitu luontotyyppi) tai liitteessä II tarkoitettuja ensisijaisesti suojeltavia lajeja (ns. priorisoitu laji), noudatetaan tavanomaista tiukempia lupaedellytyksiä ja lisäksi asiasta on hankittava komission lausunto. Lupaviranomaisen on ennen lupapäätöstä varmistettava, että arvioinnit ovat asianmukaisia ja niissä esitetyt johtopäätökset ovat perusteltuja. Mikäli suojeluperusteina olevia luontoarvoja joudutaan merkittävästi heikentämään, on ympäristöministeriön kompensoitava heikennys. Heikentyvän alueen tilalle on esimerkiksi etsittävä korvaava alue (vastaavat suojeluperusteet, lajit ja luontotyypit) luonnonmaantieteellisesti samalta alueelta. Kompensaatioalue on käytännössä heikennyksen vuoksi poistuvaa aluetta laajempi alue. Kompensaatiotoimet on oltava keskeisiltä osiltaan toteutettuna ennen toisen alueen suojeluarvojen heikentämisen tapahtumista. Ympäristöministeriö valmistelee ehdotukset uusista alueista ja vie ne valtioneuvoston hyväksyttäviksi. Natura-arvioinnissa keskitytään suojelun perustana oleviin luontotyyppeihin tai lajeihin. Luonnonarvot, joita Natura-arviointi koskee ilmenevät Natura-tietolomakkeista ja ne ovat: SCI-alueilla luontodirektiivin liitteen I luontotyyppejä tai SCI alueilla luontodirektiivin liitteen II lajeja tai SPA-alueilla lintudirektiivin liitteen I lintulajeja tai SPA-alueilla lintudirektiivin 4.2 artiklassa tarkoitettuja muuttolintuja. Heikentämistä arvioitaessa huomioidaan luontotyypin tai lajin suotuisaan suojelutasoon kohdistuvat muutokset sekä hankkeen vaikutus Natura 2000-verkoston eheyteen ja koskemattomuuteen, millä tarkoitetaan tarkastelun alaisen kohteen ekologisen rakenteen ja toiminnan säilymistä elinkelpoisena ja niiden luontotyyppien ja lajien kantojen säilymistä elinvoimaisina, joiden vuoksi alue on valittu Natura-verkostoon. Heikentyminen voi olla luontotyypin tai lajin elinympäristön fyysistä rappeutumista tai lajin

7 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Natura-arviointi 4 (23) kohdalla yksilöihin kohdistuvaa häiriövaikutusta tai yksilöiden menetyksiä. Merkittävyyden arvioinnissa keskitytään mahdollisen muutoksen laajuuteen, joka suhteutetaan alueen kokoon sekä luontoarvojen merkittävyyteen ja sijoittumiseen. Todennäköisyyttä harkittaessa arviointiin on ryhdyttävä, mikäli merkittävät heikentävät vaikutukset ovat todennäköisiä. Arviointivelvollisuus koskee valtioneuvoston päätöksissä lintudirektiivin mukaisiksi SPA-alueiksi ilmoitettuja tai ehdotettuja alueita, luontodirektiivin mukaisiksi SCIalueiksi ilmoitettuja tai ehdotettuja alueita sekä Natura 2000-verkostoon jo sisällytettyjä alueita. Arvioinnin piiriin kuuluvat myös sellaiset alueet, joista komissio ilmoittaa käynnistävänsä neuvottelut alueen liittämisestä Natura-2000 verkostoon (LsL 67 ). Arviointivelvollisuus kohdistuu vain alueen suojeluperusteissa mainittuihin luontotyyppeihin ja lajistoon. SPA-alueilla arviointivelvollisuus ei kohdistu luontotyyppeihin eikä luontodirektiivin liitteen II lajeihin, vaikka ne Natura-tietolomakkeella olisikin mainittu. Vastaavasti SCI-alueilla ei arvioida vaikutuksia lintudirektiivin mukaiseen lajistoon. Tarkka vaikutusarvio suoritetaan ainoastaan sillä osalla Natura-aluetta, johon hanke tai suunnitelma todennäköisesti vaikuttaa. Natura-arvioinnissa kuitenkin peilataan myös hankkeen merkitystä ja vaikutuksia koko Natura-alueen eheyden kannalta. Lisäksi arvioidaan vaikutusten lieventämismahdollisuuksia. 2.3 Arvioinnin kriteerit Luonto- tai lintudirektiivissä ei ole määritetty milloin luonnonarvot heikentyvät tai merkittävästi heikentyvät. Euroopan komission julkaisemassa ohjeessa (Luontodirektiivin 92/43/ETY 6 artiklan säännökset) todetaan, että vaikutusten merkittävyys on kuitenkin määritettävä suhteessa suunnitelman tai hankkeen kohteena olevan suojeltavan alueen erityispiirteisiin ja luonnonolosuhteisiin ottaen erityisesti huomioon alueen suojelutavoitteet. Luontoarvojen heikentyminen voi olla merkittävää jos: Suojeltavan lajin tai luontotyypin suojelutaso ei hankkeen toteutuksen jälkeen ole suotuisa. Olosuhteet alueella muuttuvat hankkeen tai suunnitelman johdosta niin, ettei suojeltavien lajien tai elinympäristöjen esiintyminen ja lisääntyminen alueella ole pitkällä aikavälillä mahdollista. Hanke heikentää olennaisesti suojeltavan lajiston runsautta. Luontotyypin ominaispiirteet turmeltuvat tai osittain häviävät hankkeen johdosta. Ominaispiirteet turmeltuvat tai suojeltavat lajit häviävät alueelta kokonaan. Vaikutusten suuruutta on arvioitu luontotyypin heikentyvän tai häviävän pinta-alan osuuden tai lajin heikentyvän tai häviävän yksilömäärän suhteessa Natura-alueen luontotyypin pinta-alaan tai lajimäärään sekä vaikutuksiin luontotyypin tai lajin populaation toimintaan ja elinvoimaisuuteen. Vaikutusten todennäköisyyttä on arvioitu seuraavan luokituksen mukaisesti: varma, erittäin todennäköinen, todennäköinen, odotettavissa, ennakoitavissa ja epätodennäköinen sekä erittäin epätodennäköinen. Vaikutusten arvioinnissa on käytetty myös apuna vaikutusten merkittävyyden luokitusta ja arviointia alueen luontoarvoille soveltuviin kriteereihin (Taulukko 1). Vaikutusten merkittävyydestä voidaan todeta, että mikäli suunnitelma tai hanke tuottaa suuren merkittävän vaikutuksen luontotyypille tai lajille, niin vaikutukset ovat merkittävästi

8 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Natura-arviointi 5 (23) suojeluperusteita heikentäviä. Tällöin suunnitelma tai hanke heikentää luontotyyppiä tai lajia siten, että luontotyyppi tai laji häviää pitkällä tai lyhyellä aikavälillä. Yksittäisiin luontotyyppeihin ja lajeihin kohdistuvien vaikutusten lisäksi on arvioitava hankkeen vaikutukset Natura-alueen eheyteen (koskemattomuus). Alueen koskemattomuus liittyy alueen suojelutavoitteisiin, eikä se siten tarkoita koskemattomuutta sanan kirjaimellisessa tai fyysisessä merkityksessä. Taulukko 1. Vaikutusten merkittävyyden luokitus ja käytetty kriteeristö (Söderman 2003). Vaikutuksen merkittävyys Suuri merkittävyys Kohtalainen merkittävyys Vähäinen merkittävyys Merkityksetön Kriteerit Hanke heikentää suojeltavan lajin tai luontotyypin suojelutasoa tai johtaa luontotyypin /lajin katoamiseen lyhyellä aikavälillä. Hanke heikentää kohtalaisesti suojeltavan lajin tai luontotyypin suojelutasoa tai johtaa luontotyypin/lajin katoamiseen pitkällä aikavälillä Hankkeella on vähäisiä vaikutuksia suojeltavaan lajiin tai luontotyyppiin eikä hanke uhkaa luontotyypin/lajin säilymistä alueella. Hankkeesta ei aiheudu vaikutuksia suojeltavaan lajiin tai luontotyyppiin. Komission ohjeiden mukaan negatiivinen vaikutus alueen eheyteen on lopullinen kriteeri, jonka perusteella todetaan, ovatko vaikutukset merkittäviä. Luontodirektiivin 6 artiklan 3. kohta määrää, että viranomaiset saavat hyväksyä hankkeen tai suunnitelman vasta varmistuttuaan siitä, että se "ei vaikuta kyseisen alueen koskemattomuuteen. Komission tulkintaohjeessa todetaan että koskemattomuus tarkoittaa "ehjänä olemista". Tällöin on kyse siitä, että voiko alue hankkeesta tai suunnitelmasta huolimatta pitkälläkin tähtäyksellä säilyä sellaisena, että sen suojelutavoitteisiin kuuluvat luontotyypit eivät mainittavasti supistu ja suojeltavien lajien populaatiot pystyvät kehittymään suotuisasti tai vähintään säilymään nykyisellä tasollaan. Tämä korostaa, että hanke tai suunnitelma ei saa uhata alueen koskemattomuutta eli koko Natura alueen ekologisen rakenteen ja toiminnan täytyy säilyä elinkelpoisena. Myös niiden luontotyyppien ja lajien kantojen täytyy säilyä elinvoimaisena, joiden vuoksi alue on valittu Natura-verkostoon. Eheyteen vaikuttavia tekijöitä ovat mm.: elinpiirit ruokailu- ja pesimäalueet ravinne- ja hydrologiset suhteet ekologiset prosessit populaatiot Natura-alueen eheyden yhteydessä on huomioitavaa, että vaikka hankkeen tai suunnitelman vaikutukset eivät olisi mihinkään suojeluperusteena olevaan luontotyyppiin tai lajiin yksinään merkittäviä, vähäiset tai kohtalaiset vaikutukset moneen luontotyyppiin tai lajiin saattavat vaikuttaa alueen ekologiseen rakenteeseen ja toimintaan kokonaisuutena. Vaikutusten ei myöskään tarvitse kohdistua suoraan alueen arvokkaisiin luontotyyppeihin tai lajeihin ollakseen merkittäviä, sillä ne voivat kohdistua esim. alueen hydrologiaan tai tavanomaisiin lajeihin ja vaikuttaa tätä kautta välillisesti suojeluperusteina oleviin luontotyyppeihin ja/tai lajeihin (Söderman 2003). Vaikutusten merkittävyyden arviointi alueen eheyden kannalta on esitetty taulukossa 3. On myös huomioitava, että varovaisuusperiaatteen mukaan arvion on perustuttava riittävään tieteelliseen pätevään varmuuteen, muuten vaikutukset on tulkittava merkittäväksi haitaksi. (Varovaisuusperiaate ja arvioinnin asianmukaisuus C-127/02 Waddenzee). Varovaisuusperiaatteeseen perustuen mm. Vaasan hallinto-oikeus kumosi Pohjois-Suomen aluehallintoviraston Viinivaaran hankkeen päätöksen ja palautti asian aluehallintovirastolle uudelleen käsiteltäväksi (Vaasan hallinto-oikeuden päätös 12/0363/1).

9 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Natura-arviointi 6 (23) 2.4 Aineisto Taulukko 2. Vaikutusten merkittävyyden arviointi alueen eheyden kannalta (Byron 2000; Department of Environment, Transport of Regions, mukaillen Södermanin 2003 mukaan). Vaikutuksen merkittävyys Merkittävä kielteinen vaikutus Kohtalaisen kielteinen vaikutus Vähäinen kielteinen vaikutus Myönteinen vaikutus Ei vaikutuksia Kriteerit Hanke tai suunnitelma vaikuttaa haitallisesti alueen eheyteen, sen yhtenäiseen ekologiseen rakenteeseen ja toimintaan, joka ylläpitää elinympäristöjä ja populaatioita, joita varten alue on luokiteltu. Hanke tai suunnitelma ei vaikuta haitallisesti alueen eheyteen, mutta vaikutus on todennäköisesti merkittävä alueen yksittäisiin elinympäristöihin tai lajeihin. Kumpikaan yllä olevista tapauksista ei toteudu, mutta vähäiset kielteiset vaikutukset ovat ilmeisiä. Hanke tai suunnitelma lisää luonnon monimuotoisuutta, esimerkiksi luodaan käytäviä eristyneiden alueiden välillä tai aluetta kunnostetaan tai ennallistetaan. Vaikutuksia ei ole huomattavissa kielteiseen tai positiiviseen suuntaan. Arvioinnin lähtökohtana ovat Natura-tietolomakkeessa esitetyt tiedot. Naturalomakkeet on vuodelta 1996 ja päivitetty Lisäksi tärkeimpiä lähteitä ovat Natura-alueelta tehdyt hoito- ja käyttösuunnitelmat. Arvioinnissa on hyödynnetty seuraavia ohjeistuksia, aineistoja ja selvityksiä: Natura luontotyyppiopas (Airaksinen & Karttunen 2001) Raportti luontodirektiivin toimeenpanosta Suomessa (Ympäristöministeriö 2011) Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi kaavoituksessa, YVA-menettelyssä ja Natura-arvioinnissa (Söderman 2009) OIVA -ympäristö ja paikkatietopalvelu asiantuntijoille (2013) Euroopan komissio (2000). Natura 2000 alueiden suojelu ja käyttö. Luontodirektiivin 92/43/ETY 6 artiklan säännökset. Natura-alueiden yleiskuvaukset: Ymparitsto.fi ja Natura-tietolomakkeet Alueen kaavoitusta varten laaditut luontoselvitykset, linnustoselvitykset ja erityisseurannat: Ahlman, S

10 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Natura-arviointi 7 (23) 3 VAIKUTUSALUE JA VAIKUTUSMEKANISMIT Tuulivoimapuistohankkeet sähkönsiirtoyhteyksineen saattavat aiheuttaa suoria ja välillisiä vaikutuksia hankealueiden ja mahdollisesti niiden lähiympäristön eliöstölle. Tässä Natura-arvioinnissa käsiteltävien Natura-alueiden suojeluperusteisiin mahdollisesti kohdistuvat vaikutukset ovat lähinnä välillisiä, koska Natura-alueille ei tulla sijoittamaan tuulivoimaan tai sähkönsiirtoon liittyviä rakenteita. Tässä arvioinnissa käsitellään vaikutuksia vain kaavoitettavan alueen osalta, sähkönsiirron osalta huomioidaan vain kaava-alueen ohjeellinen reitti. Natura-alueen ulkopuolelle sijoittuvilla ojitus-, hakkuu- ja maarakennustoimenpiteillä voi olla vaikutusta Natura-alueen luontotyyppeihin silloin kun maaperän muokkausta vaativia toimenpiteitä suoritetaan suojeluperusteena mainitun Natura-luontotyypin lähellä (esim. hakkuut) tai suoluontotyyppien kohdalla Natura-alueen valuma-alueella. Tässä hankkeessa maanrakennus toimia ei kohdistu em. alueille. Natura-alueiden suojeluperusteena oleviin eläimiin ja lintuihin kohdistuu häiriövaikutuksia, jotka ilmenevät rakentamisesta aiheutuvana meluna sekä mm. ihmisten ja koneiden liikkumisena tuulivoimapuistojen rakennustyömaalla ja sähkönsiirtoreittien alueella. Häirinnäksi voidaan lukea myös kaikki ylimääräiset, lintujen käyttäytymiseen haitalliset vaikuttava tekijät. Näitä ovat mm. ruokailulennoissa tapahtuvat muutokset, kun linnut joutuvat väistämään normaalilla lentoreitillään sijaitsevia voimaloita (Spaans ym. 1998). Tuulivoimapuistojen rakentaminen ei suoraan vaikuta Natura-alueiden suojeluperusteena mainittujen lajien elinympäristöihin, koska Natura-alueille ei osoiteta rakentamista. Tuulivoimapuistojen rakentaminen saattaa kuitenkin välillisesti vaikuttaa esim. lintujen reviireihin, jotka todennäköisesti ulottuvat myös Natura-alueiden ulkopuolelle. Lisäksi tuulivoimaloiden rakentaminen pirstoaa metsämaisemaa, jonka takia ravinnonhankintalennot voivat pidentyä. Metsän maisemarakenteeseen kohdistuvat vaikutukset ovat kuitenkin riippuvaisia alueen metsiin nykyisellään kohdistuneista metsätaloustoimista. Usein voimalat sijoitetaan metsämaastoon, jossa on olemassa oleva metsätie verkosto ja metsätaloustoimintaa. Natura-alueiden suojeluperusteena mainittuun linnustoon sekä Natura-alueilla levähtäväksi mainittuun linnustoon saattaa kohdistua myös suoria törmäys- ja estevaikutuksia. Törmäysvaikutukset ilmenevät lintujen törmäyskuolleisuutena, jolla voi olla suoria vaikutuksia Natura-alueella esiintyvään linnustoon. Estevaikutukset ilmenevät lintujen lentoreittien muutoksena muuttoreiteillä ja lintujen kerääntyessä esim. Natura-alueella sijaitseville levähdyspaikoille. Estevaikutuksia voi ilmetä myös lintujen pesimäkauden aikana, lintujen liikkuessa pesäpaikan ja saalistus- tai ruokailualueiden välillä. Lisäksi lintujen lentämisen välttely tuulivoimaloiden läheisyydessä voi lisätä lintujen energiankulutusta johtuen väistötoimien aiheuttamasta lentomatkan pitenemisestä. Tuulivoimaloiden käytöstä aiheutuva, linnustoon kohdistuva häiriövaikutus on vaikeasti mitattavissa ja vaatisi useiden vuosien seurantaa mm. poikastuoton onnistumisessa ennen ja jälkeen hankkeiden toteutumisen. Tutkimustuloksia voimaloiden aiheuttamasta häiriöstä ei ole olemassa, vaikka häirintää on systemaattisesti pyritty mittaamaan. Tuulivoimapuistojen häiriövaikutukset ovat yleensä voimakkaimmillaan hankkeen rakennusvaiheen aikana, ja ne ilmenevät lievempinä tuulivoimapuiston toiminnan aikana. Tuulivoimaloista aiheutuva melu on otettava huomioon myös luonnonsuojelualueilla sekä Natura-alueilla, jonne on tarkoitus perustaa luonnonsuojelualueita. Ympäristöministeriö on määritellyt Tuulivoimarakentamisen suunnittelu -oppaassa (Ympäristöministeriö 2012) luonnonsuojelualueilla noudatettavaksi melutason suunnitteluohjearvoksi 40 db. Melutason ohjearvoja noudatetaan alueiden virkistyskäyttäjänä toimivan ih-

11 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Natura-arviointi 8 (23) misen kohdalla, eikä se varsinaisesti koske alueen eläimistöä. Tuulivoimaloiden aiheuttama melu saattaa karkottaa häiriöherkimmät lajit voimaloiden ympäristöstä, mutta tutkimustietoa asiasta on niukasti (mm. Langston ja Pullan 2003, Koistinen 2004, Bern Convention Bureau Meeting 2013). Lähimmät Natura-alueet sijaitsevat niin etäällä lähimmistä voimaloista, että käytönaikainen 40 db melu ei ulotu Natura-alueille (Kuva 2). Tuulivoimapuistohankkeiden vaikutukset Natura-alueen kasvillisuuteen ja luontotyyppeihin sekä eläimistöön eivät yleensä ulotu kauas rakennuspaikoilta, ja vaikutukset ovat usein hyvin paikallisia ja ilmenevät pääasiassa hankkeen rakennusvaiheen aikana. Lintuihin kohdistuvat vaikutukset ulottuvat sen sijaan huomattavasti laajemmalle alueelle lintujen liikkeistä johtuen, ja koko tuulivoimapuiston toiminnan ajalle. Hankkeen suoria vaikutuksia voivat olla esimerkiksi: Natura-alueiden suojeluperusteena olevien luontotyyppien pinta-alan kaventuminen, niiden edustavuuden heikkeneminen tai kasvilajien kasvuolosuhteiden muuttuminen. Lintujen ja eläinten elinympäristöjen pinta-alan väheneminen tai niiden laadun muuttuminen. Lintujen törmäykset tuulivoimaloihin tai muihin tuulivoimapuiston rakenteisiin. Tuulivoimapuiston aiheuttamat estevaikutukset lintujen muuttoreiteillä, ruokailu- ja pesimäalueiden välillä tai lintujen lepäilyalueiden lähistöllä. Parantuvan tieverkoston myötä lisääntyvä liikenne ja sen aiheuttamat häiriövaikutukset linnustoon ja eläimistöön sekä kasvillisuuden kuluminen liikkumisen lisääntyessä. Tuulivoimapuiston rakentamisesta aiheutuva melu ja häiriö sekä tuulivoimapuiston toiminnan aikainen lapojen pyörimisestä tai huoltotöistä aiheutuva melu ja häiriö. Epäsuoriksi ja välillisiksi vaikutuksiksi voidaan lukea esimerkiksi: Kasvillisuuteen ja luontotyyppeihin ja niiden ominaislajistoon kohdistuvien vaikutusten heijastuminen suojeluperusteena olevien lintujen ja muiden eläinten elinympäristöihin. Tuulivoimapuiston rakentamisen ja muuttuvien elinympäristöjen myötä alueen lintu- ja eläinpopulaatioista saattaa siirtyä yksilöitä alueen ulkopuolelle, jotka saattavat vaikuttaa tuloalueen kilpailutilanteeseen. Tuulivoimapuiston rakentaminen saattaa vaikuttaa pinta- ja pohjavesien virtaussuuntiin, joilla saattaa olla vaikutusta valuma-alueen alempien osien kasvillisuuteen ja luontotyyppeihin ja eläinten elinympäristöihin. 3.1 Vaihtoehdot Tässä arvioinnissa on kaavalle vain nolla vaihtoehto hanketta ei toteuteta. Tällöin tästä hankkeesta/kaavasta ei aiheudu suoria tai välillisiä vaikutuksia nyt arvioitaville Natura-alueille. Tarvittavan vastaavan energiamäärän tuottamisen vaikutukset muodostuvat silloin tuulivoiman ollessa vaihtoehto muualla, tai muilla energiantuotantotavoilla. Yksi tuulivoimala tuottaa (2 MW) noin 1,5 ha pinta-alalla (pystytyskenttä ja tie) 50 vuodessa energiaa saman verran kuin saadaan hyvällä kasvupohjalla vähintään 600

12 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Natura-arviointi 9 (23) 3.2 Vaikutusalue ha:sta metsää (harvennus ja päätehakkuu) tai 25 ha keskimääräistä turpeennostoon soveltuvaa suota alusta loppuun asti käytettynä. 1 Nollavaihtoehdon toteutuessa alueella toteutetaan rantayleiskaava, jossa Töyrijärville ja Palokankaan lampien läheisyyteen osoitetaan runsaasti uusia rakennuspaikkoja. Rantarakentaminen ja lisääntynyt liikkuminen vesitöillä voi aiheuttaa etenkin Palokankaan lampien osalta tuulivoimavaihtoehtoa merkittävämpiä vaikutuksia. Tuulivoimapuistojen linnustovaikutusten osalta vaikutusalueen tarkka rajaaminen on usein hankalaa ja monimutkaista. Lajista riippuen lintujen ruokailu- ja saalistusalueet voivat olla laajoja ja koostua useista erilaisista elinympäristöistä. Myös esimerkiksi vesilintujen soidinlennot voivat ulottua etäälle itse pesimäalueesta. Muuttavaan linnustoon kohdistuvan vaikutusalueen rajaaminen on vielä huomattavasti hankalampaa, koska vaikutukset saattavat ulottua koko muuttoreitin varrelle ja myös lajin pesimäalueille saakka. Näin ollen linnustoon kohdistuvien vaikutusten osalta tarkkaa vaikutusalueen rajaamista ei voida tehdä. Kasvillisuuteen ja luontotyyppeihin kohdistuvat mahdolliset suorat vaikutukset ulottuvat vain hankealueiden lähiympäristöön. Ajallisesti tuulivoimapuistojen mahdolliset vaikutukset Natura-alueille ajoittuvat hankkeiden rakentamisen, niiden toiminnan sekä tuulivoimaloiden purkamisen ajalle. Suurin osa mahdollisista vaikutuksista (esim. lintujen törmäysvaikutukset) ulottuvat tuulivoimapuistojen koko toiminta-ajalle. Voimaloista aiheutuvan toiminnanaikaisen melun kuuluvuusalue (35 db) ulottuu enimmillään noin kilometrin päähän voimaloista. Melun kantautumiseen vaikuttavat vaimentavasti monet ympäristötekijät sekä lähtömelutaso. Voimaloiden tuottama ääni on kuitenkin melko alhainen ympäristön taustaääniin suhteutettuna, mutta eri taajuuksien häiriövaikutuksista eläimistöön ei ole toistaiseksi seurantatietoja. Arvioitavista Natura-alueista Palokankaan lampien alue on lähimmillään melumallinnuksen perustella 35 db:n ulkorajalla (Kuva 2, melualueen pohjoisreunalla oleva lampi). 1 Voimalan tuotanto on laskettu 2 MW voimalan tuotantokäyrältä 6,5 m/s keskituulisuudella (vaatii alle 1ha pystytysalueen + tiealueet) ja vastaavan energiamäärän tuottamista puulla (metsähakkuu hyvällä kasvupohjalla, jolloin päätehakkuu tehdään noin 50 v iässä) tai turpeella (Suomen hyödynnettävissä olevien turvevarojen sisältämä energia vastaavaa pinta-alaa kohden). VTT 2010: Turvetuotantoon soveltuva pinta-ala 1,2 milj. ha sisältää energiaa TWh ( MWh/ha). Puuenergian laskennassa on käytetty seuraavia arvoja: harvennus ja päätehakkuussa yhteensä tuotettu 250 m3/ha ja energia sisältö 1700 kwh/m3. Laskelma on tehty suuntaa-antavasti. Energiantuotannon kuluttamaa energiaa (mm. kuljetukset ja korjuu) ei ole huomioitu.

13 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Natura-arviointi 10 (23) Kuva 2. Sikamäki, melumallinnus N131 x 8 x hh144 (kaavan luonnosvaihe). 4 NATURA-ALUEIDEN LUONTOARVOT 4.1 Kolima-Keitele koskireitti (FI ) Yleiskuvaus ja suojelun toteuttaminen Kolima-Keitele koskireitti on liitetty verkostoon sekä luonto- että lintudirektiivin perusteella (SCI ja SPA). Sen pinta-ala 471 ha. Kolima-Keitele koskireitti on valtakunnallisesti merkittävä Kärnän ja Kymönjärven välinen noin 8,5 km pitkä koskireitti. Alueen kokonaispinta-ala on 471ha. Reitin pudotuskorkeus on lähes 12 m. Reitti koostuu useista koskista ja niva-alueista, sekä näitä yhdistävistä suvannoista ja järvialtaista. Kosket sijoittuvat kuuteen selvästi järvialtaiden toisistaan erottavaan koskialueeseen. Rannat ovat monin paikoin karuja kalliorantoja, joilla kasvaa vanhoja järeitä kilpikaarnamäntyjä. Siellä täällä esiintyy pieniä avokallioita. Pohjoisosalle on luonteenomaista ympäristön luonnontilaisuus. Kaava-alue leikkaa alueen eteläosaa Kymönjärven alueella. Kalliopaljastumia on etenkin koskireitin itäpuolella (mm. Kärnänvuori) ja Kymönjärven ympäristössä. Kärnänvuori on kalliomäki, jonka lounaisrinteellä on massiivinen, paljolti peitteinen jyrkänne, jonka alaosassa on lohkareita ja tyvionkaloita. Lakiosa on topografialtaan monipuolinen siirtolohkareineen, pienine kuruineen ja silokalliorinteineen.

14 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Natura-arviointi 11 (23) Kärnänvuorella on osin vanhaa kalliomännikköä, ja paikoin esiintyy myös lahoja haapoja ja koivuja. Kymönjärven Etelälahden rannalla Itävuoren länsirinteellä on erittäin jyrkkä, porrasmaisesti kohoava kallioseinämä, Karoliinan portaat - Lösötyinen, jonka rinteillä kasvaa koskematonta kalliomännikköä. Alueella esiintyy useita harvinaisia ja uhanalaisia mesotrofista ja jopa muutamia eutrofista alustaa vaativia kalliosammallajeja. Alueella kiertää luontopolku. Koskireitin suurin merkitys linnustolle on toimia ruokailu ja levähdyspaikkana muuttomatkoilla. Koskireitti on merkittävä koskikarojen talvehtimisalue. Maisemallisesti reitti on erittäin arvokas ja sillä on huomattavaa merkitystä virkistyskalastus-, melonta- ja luontoretkeilykohteena. Suojelun toteutuskeinoiksi on merkitty koskireitin ja vesialueiden osalta koskiensuojelulaki ja vesilaki, seutukaavan ja yleiskaavan SL varausten osalta luonnonsuojelulaki ja muun alueen osalta rakennuslaki (kaavamääräykset MU ja V) ja metsälaki Luontodirektiivin luontotyypit Natura-tietolomakkeen mukaan suojelu kohdistuu seitsemään luontotyyppiin (tauluko 3). Taulukko 3. Natura-alueella esiintyvät luontotyypit ja niiden pinta-alaosuudet Naturatietolomakkeen mukaan. * = priorisoitu luontotyyppi Luontotyyppi Koodi Pinta-ala osuus (%) Keidassuot* 7110 Harjumetsät 9060 Pikkujoet ja purot 3260 Fennoskandian luonnontilaiset jokireitit 3210 Kallioiden pioneerikasvillisuus 8230 Luonnonmetsät* 9010 Silikaattikalliot Luontodirektiivin liitteen II lajit Alueella elää suojeltava saukko, jonka kanta on arvioitu olevan alueella 6-10 yksilöä Lintudirektiivin liitteen I linnut ja muuttolinnut Lintudirektiiviin kuuluvilla lajeilla tarkoitetaan direktiivin liitteessä I luetellut lajit sekä Suomessa säännöllisesti esiintyvät tai läpimuuttavat muuttolinnut, jotka huomioidaan kuten lintudirektiivin liitteen I lajit. Taulukoissa 4 ja 5 on esitetty alueen suojeluperusteiset lajit.

15 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Natura-arviointi 12 (23) Taulukko 4. Alueella pesivät ja levähtävät lintudirektiiviin liitteen I lajit Natura-tietolomakkeen mukaan (merkintä: p = paria). Laji Pesimä Levähtävä Laulujoutsen Cygnus cygnus Uivelo Mergus albellus 6-10 Pyy Bonasa bonasia 6-10 Metso Tetrao urogallus 1-5 Kaakkuri Gavia stellata 6-10 Kuikka Gavia arctica 1-5 Mehiläishaukka Pernis apivorus 1 Suokukko Philomachus pugnax Kalatiira Sterna hirundo 1-5 Viirupöllö Strix uralensis 2-4 Palokärki Dryocopus martius 1-5 Taulukko 5. Alueella esiintyvät muuttolinnut Natura-tietolomakkeen mukaan (merkintä: p = paria). Laji Pesimä Levähtävä Jouhisorsa Anas acuta 6-10 Mustalintu Melanitta nigra Pilkkasiipi Melanitta fusca Pikkulokki Larus minutus Koskikara Cinclus cinclus Palokankaan lammet (FI ) Yleiskuvaus ja suojelun toteuttaminen Palokankaan lammet on liitetty verkostoon sekä luonto- että lintudirektiivin perusteella (SCI ja SPA). Sen pinta-ala 81 ha. Palokankaan lammet on Keiteleen itäpuolisella arvokkaalla laajalla kallioalueella sijaitseva 10 lammen keskittymä. Lammet ovat pienialaisia, keskimäärin muutamien hehtaarien kokoisia suo- ja metsärantaisia, humuspitoisia lampia. Lampiryhmän arvo perustuu erämaisuuteen ja suhteellisen hyvään luonnontilaan ja etenkin linnustolliseen arvoon. Lammilla on suuri merkitys uhanalaisen kaakkurin pesimälampina. Alue edustaa nykyään hyvin harvinaisia kaakkurilampikeskittymiä. Suojelun toteuttamiskeinoksi kohteella on merkitty luonnonsuojelulaki ja lammille on perustettu luonnonsuojelualueet. Alueella on perustettu Haapaniemen luonnonsuojelualue (YSA200313) Luontodirektiivin luontotyypit Taulukossa 6 on esitetty tavatut luontotyypit ja niiden pinta-alatiedot ja % -osuus koko Natura-alueen pinta-alasta. Taulukko 6. Natura-alueella esiintyvät luontotyypit, koodit ja niiden pinta-alaosuudet Naturatietolomakkeen mukaan. * = priorisoitu luontotyyppi. Luontotyyppi Koodi Pinta-alaosuus (%) Puustoiset suot* 91D0 13 Vaihettumissuot ja rantasuot Kallioiden pioneerikasvillisuus Humuspitoiset järvet ja lammet

16 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Natura-arviointi 13 (23) Luontodirektiivin liitteen II lajit Lomakkeella ei ole ilmoitettu luontodirektiivin liitteen II lajeja Lintudirektiivin liitteen I linnut ja muuttolinnut Taulukko 7. Alueella pesivät ja levähtävät lintudirektiiviin liitteen I lajit Natura-tietolomakkeen mukaan (merkintä: p = paria). Laji Pesimä Levähtävä Laulujoutsen Cygnus cygnus 1 Metso Tetrao urogallus 1 Kaakkuri Gavia stellata 5 Kuikka Gavia arctica 1 Palokärki Dryocopus martius Heinä-Suvanto Hetejärvi (FI ) Heinä-Suvanto Hetejärvi on liitetty verkostoon sekä luonto- että lintudirektiivin perusteella (SCI ja SPA). Sen pinta-ala 1224 ha. Natura-alue koostuu Keski-Suomen läänin puolella sijaitsevasta Heinäsuvannon lintuvesikohteesta ja Kuopion läänissä sijaitsevasta Hetejärven lintuvesikohteesta sekä näiden väliin jäävästä läänin rajalla olevasta Suvantojärvestä. Kohde on kokonaisuutena linnustoltaan kansainvälisesti arvokas. Kaava kohdistuu Natura-alueen osista Suvannonjärven länsirannalle. Suvannonjärven osalta alueen suojelun toteuttamiskeinoksi on merkitty vesilaki. Kaavan vaikutusalueella Suvannonjärven ranta-alueella on jo olemassa oleva luonnonsuojelualue ja kaavamerkintänä on SL. Alueelle ei ole merkitty rakennuspaikkoja. Kaavalla ei ole Naturaalueen osalta haitallisia vaikutuksia ja kohteen osalta ei tehdä tarkempaa tarkastelua Luontodirektiivin luontotyypit Taulukossa 8 on esitetty tavatut luontotyypit ja niiden pinta-alatiedot ja % -osuus koko Natura-alueen pinta-alasta. Taulukko 8. Natura-alueella esiintyvät luontotyypit, koodit ja niiden pinta-alaosuudet Naturatietolomakkeen mukaan. * = priorisoitu luontotyyppi. Luontotyyppi Koodi Pinta-alaosuus (%) Vaihettumissuot ja rantasuot Puustoiset suot* 91D0 26 Humuspitoiset järvet ja lammet Luonnonmetsät* Luontodirektiivin liitteen II lajit Liito-orava Lintudirektiivin liitteen I linnut ja muuttolinnut Taulukoissa 9 ja 10 on esitetty suojeluperusteiset linnut Natura-tietolomakkeen mukaan.

17 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Natura-arviointi 14 (23) Taulukko 9. Alueella pesivät ja levähtävät lintudirektiiviin liitteen I lajit Natura-tietolomakkeen mukaan (merkintä: p = paria). Taulukossa lueteltujen lisäksi alueella esiintyy pesivänä tai muuttavana 5 salattua lajia, jotka on huomioitu tässä arvioinnissa. Laji Pesimä Levähtävä Luhtahuitti Porzana porzana 7p Kaulushaikara Botaurus stellaris 1p Teeri Tetrao tetrix 1-5p Ampuhaukka Falco columbarius 1p Kapustarinta Pluvialis apricaria 1-5p Pikkulokki Larus minutus 50p 500 Laulujoutsen Cygnus cygnus 7p Ruskosuohaukka Circus aeruginosus 1p 10 Sinisuohaukka Circus cyaneus 3p 6-10 Pyy Bonasa bonasia 1-5p Kurki Grus grus 14p Metso Tetrao urogallus 1-5p Kalatiira Sterna hirundo 1-5p Pikkusieppo Ficedula parva 2p Pikkulepinkäinen Lanius collurio 1-5p Pohjantikka Picoides tridactylus 2p Mustakurkku-uikku Podiceps auritus 18p Uivelo Mergus albellus 0-1p Suokukko Philomachus pugnax 10p Vesipääsky Phalaropus lobatus 1-5p Kaakkuri Gavia stellata 6-10 Mehiläishaukka Pernis apivorus 1p Liro Tringa glareola 20p Hiiripöllö Surnia ulula 0-1p 0-2 Varpuspöllö Glaucidium passerinum 1-2p Lapinpöllö Strix nebulosa 0-1p Viirupöllö Strix uralensis 1-2p Suopöllö Asio flammeus 0-5p 1-5 Helmipöllö Aegolius funereus 1-5p Palokärki Dryocopus martius 1-2p Taulukko 10. Alueella pesivät ja levähtävät lintudirektiiviin muuttolinnut Natura-tietolomakkeen mukaan (merkintä: p = paria) Laji Pesimä Levähtävä Nuolihaukka Falco subbuteo 5p Jouhisorsa Anas acuta 15p 100 Metsähanhi Anser fabalis 1p Tuulihaukka Falco tinnunculus 2p Lapasorsa Anas clypeata 15p 30 Jänkäkurppa Lymnocryptes minimus 2p Naurulokki Larus ridibundus 350p 500 Mustaviklo Tringa erythropus 0-1p 100 Heinätavi Anas querquedula 5p Muut tärkeät kasvi- tai eläinlajit, joista osa on myös Lintudirektiivin mukaisia muuttolintuja: haapana, harmaalokki, isokuovi, käki, kalalokki, keltavästäräkki, kulorastas, lapinkirvinen, metsäviklo, mustapääkerttu, niittykirvinen, pajusirkku, peukaloinen, pikkutikka, pohjansirkku, punasotka, puukiipijä, riekko, ruokokerttunen, sinisorsa, sirittäjä, taivaanvuohi, tavi, telkkä, töyhtöhyyppä, tukkakoskelo, tukkasotka, valkoviklo, varpushaukka, kaarlenvaltikka, raidantuoksukääpä.

18 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Natura-arviointi 15 (23) 5 VAIKUTUKSET LUONTOARVOIHIN 5.1 Kolima-Keitele koskireitti (FI ) Luontodirektiivin luontotyypit ja suojeltavat lajit Kaavasta ei aiheudu vaikutuksia luontotyypeille eikä suojeltaville liitteen II lajille (saukko). Voimalat sijoittuvat kauas maa- ja vesialueista, lähimmillään noin 8 km päähän Lintudirektiivin liitteen I lajit ja muuttolinnut Voimalat eivät sijoitu alueella levähtävän muuttolinnuston kannalta keskeiselle reitille. Vesilintujen ja kahlaajien muuttoa ohjaavat suuremmat vesistöt, joista kaava-alue sijaitsee kohtuullisen etäällä. Alue on myös niin etäällä, että voimaloista ei aiheudu häiriötä tai haittaa lintujen lähestyessä levähdysalueita tai pesimä- ja ruokailualueita. Natura-alueen suojeluperusteena olevine lintujen ei arvioida erityisesti käyttävän kaavaaluetta ruokailupaikkanaan, sillä kaava-alueella olevat pienet järvet ovat melko karuja. Kaavasta ei arvioida aiheutuvan merkittävää haittaa alueella pesivälle ja levähtävälle lintulajistolle. Vaikutusten arvioidaan olevan korkeintaan hyvin lieviä este- tai törmäysvaikutuksia. Kaavan ei arvioida vaikuttavan haitallisesti Natura-alueen eheyteen lyhyellä tai pitkällä aikavälillä Vaikutukset Natura-alueen eheyteen On todennäköistä ettei kaavasta aiheudu merkittävää haittaa Natura-alueen eheydelle eikä sen ekoloinen toiminta ja suojeluperusteena oleva lajisto vaarannu pitkällä aikavälillä, kun Natura-alueella olevat laskennalliset rakennuspaikat merkitään korvattaviksi ja jos lieventämiskeinona Natura-alueeseen rajautuvien tonttien kaavamerkinnällä edellytetään rantavyöhykkeen luonnontilan säilyttäminen. 5.2 Palokankaan lammet (FI ) Luontodirektiivin luontotyypit Luontotyyppeihin ei kohdistu hankkeesta suoria vaikutuksia. Rakentamisaikaan voi teoriassa hyvin vähäisiä vaikutuksia muodostua, mikäli kiintoainesta kulkeutuu pintavesien mukana voimalapaikan 8 perustamisalueelta lähimpänä sijaitsevaan Naturaalueen lampeen (Marjolampi). Perustamistyöt ovat kuitenkin melko pienialaiset, etäisyyttä lampeen yli 800 m ja välissä on Rumalampi sekä soistumia, jotka todennäköisesti pidättävät perustamistöistä mahdollisesti valuvat kiintoainekset ennen Marjolampea Lintudirektiivin liitteen I lajit ja muuttolinnut Alue on tärkeä nimenomaisesti kaakkurin pesimälampiverkostona. Laji on hyvin häiriöherkkä ja pesintä epäonnistuu helposti häiriön seurauksena. Pesintää ei kuitenkaan ole todettu kaava-alueen lähimmältä lammelta (Marjolampi) ja etäisyys lampiin on häiriövaikutuksen osalta kohtuullinen. Kaava-alueella tehtiin kaakkurin osalta pesimäkauteen ajoittuva seuranta, jossa lentoreittejä havainnoitiin yhteensä 78 h (Ahlman 2014a). Seurannassa havaittiin vain yksi kaakkurin lento ja kuultiin kerran ääni, muttei saatu näköhavaintoa. Lento suuntautui Töyrijärvien muodostamaa uomaa pitkin. Suhteutettuna havainnointiaika päivän valoisan ajan pituuteen, on riskilentojen yhteismäärä touko-heinäkuussa laskennallisesti 22 lentoa. Hyvin alhaisen havaintomäärän perusteella on kuitenkin kokonaismäärän arviointi epävarmaa. Seurannan perusteella lennot ovat täysin satunnaisia, eikä läheisillä

19 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Natura-arviointi 16 (23) Marjolammella ja Turpeisella ollut pesintää (Ahlman 2014a ja c). Selvityksen mukaan Sikamäen pesimäaikaisen kaakkuri- ja sääksiseurannan perusteella tutkimusalueella ei liiku säännöllisesti kaakkureita, eikä hankkeen toteuttamisella ole vaikutusta lajille (Ahlman 2014a). Kaakkurit käyttävät usein lentokorkeutenaan lapojen pyörimiskorkeutta. Maaston muodot ja havainnon huomioiden kaakkuri todennäköisesti alueella liikkuessaan käyttää Töyrijärvien muodostamaa uomaa korkeampien mäkien välissä. Kaavassa voimaloiden väliin jää kapeimmassa kohdassa yli kilometrin leveä vapaa väylä Töyrijärviä pitkin. Kaavan vaikutusten lajiin ja sen esiintymiseen Natura-alueella arvioidaan olevan lieviä tai korkeintaan kohtalaisia, muodostuen lievistä häiriövaikutuksista ja lievistä törmäysriskivaikutuksista. Törmäykset ovat todennäköisesti hyvin epätodennäköisiä, mutta koska laji on pitkäikäinen ja tyhjentyneet pesimälammet asutetaan usein uudelleen hitaasti, voi yksi törmäys aiheuttaa pitkäaikaisia alueellisia vaikutuksia. Muiden suojeluperusteena olevien lintujen osalta vaikutukset ovat todennäköisesti lieviä kohtuullisen etäisyyden ansiosta. Natura-alueella pesivät metsälajit voivat jossain määrin käyttää kaava-aluetta ruokailu, pesimä ja soidinympäristönä ja niihin kohdistuu lieviä häiriö- ja törmäysriskivaikutuksia. Maaston pinnanmuodot huomioiden paikalliset linnut käyttävät todennäköisesti voimaloihin nähden alhaisia lentokorkeuksia mikä vähentää riskiä törmätä lapoihin. Kaavalla ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta Natura-alueen muuhun pesimälajistoon Vaikutukset Natura-alueen eheyteen Kaavalla voi olla lieviä vaikutuksia Natura-alueen eheyteen, vaikutukset muodostuvat ensisijaisesti kaakkuriin kohdistuvista mahdollisista vaikutuksista. 5.3 Heinä-Suvanto Hetejärvi (FI ) Luontodirektiivin luontotyypit ja suojeltavat lajit Natura-alueelle tai sen lähelle ei sijoitu uusia rakennuspaikkoja, luontotyyppeihin ei kohdistu suoria eikä epäsuoria haitallisia vaikutuksia. Liito-oravaan ei kohdistu vaikutuksia, sen kulkuyhteydet ja elinympäristöt säilyvät nykyisellään Lintudirektiivin liitteen I lajit ja muuttolinnut Natura-alueelle tai sen lähelle ei sijoitu uusia rakennuspaikkoja ja lähin voimala on yli 5 km päässä Natura-alueen lähimmistä osista (Kuva 1). Kaava-alue sijoittuu Suvantojärven osasta (lähin alue) etelä-lounaaseen, Heinä-Suvannosta etelään (lähimmillään noin 6,5 km) ja Hetejärvestä lounaaseen (noin 6,5 km). Kaava-alue on siten Naturaalueeseen nähden osin muuttoreitillä vallitseviin muuttosuuntiin nähden. Muutonseurannan perusteella alueen kevät- ja syysmuutto on kuitenkin hajanaista eikä hankealueelle osuva muutto eroa muusta alueella tapahtuvasta muutosta (Ahlman 2013 ja 2014b). Natura-alueelle levähtämään ja pesimään saapuvat ja sieltä syysmuutolle lähtevät yksilöt eivät selvityksen perusteella suuntaudu erityisesti kaava-alueen suuntaan. Kokonsa puolesta kaava-alue ei muodosta merkittävää estettä muuttoväylälle. Siitä syystä ja kohtalaisen pitkän etäisyyden vuoksi se on helposti väistettävissä. Muutolla olevat suurikokoiset lajit väistävät tyypillisesti voimala-alueita melko etäältä ja myös voimalaalueilla liikkuvat yksilöt väistävät lapoja melko tehokkaasti. Muutonseuranta-aineistojen perusteella alueen törmäyskorkeudella ylittävien yksilöiden määrä on vuosittain niin alhainen, että törmäysriski ei muodosta pitkälläkään ai-

20 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Natura-arviointi 17 (23) kavälillä lajien populaatiolle merkittäviä vaikutuksia. Esimerkiksi metsähanhen osalta riskilentoja (törmäyskorkeudessa hankealueen kautta) havaittiin muutonseurannassa yhteensä noin 6, jolloin törmäystodennäköisyys on yksi metsähanhi kerran noin neljässä sadassa vuodessa (varovaisuusperiaatteen mukaisesti laskettuna, Band ym a ja b). Kaikkia muuttavia lintuja ei tietenkään seurannassa havaittu, mutta siitä huolimatta yksittäiselle lajille kohdistuva riski on hyvin alhainen. Natura-tietolomakkeella on mainittu Natura-alueella levähtävän noin metsähanhea. Mikäli kaikki yksilöt lentäisivät voimaloiden läpi törmäyskorkeudessa edestakaisin ja vuosittain, voisi törmäysriski olla yksi lintu noin kymmenen vuoden välein. Jos huomioidaan, mikä osuus havaituista metsähanhista muutonseurannassa havaittiin lentävän törmäyskorkeudessa kaava-alueen kautta (1000 lentoa*0,15*0,37=55,5 lentoa törmäyskorkeudessa kaavaalueella), on riski yhdelle törmäykselle noin 50 vuoden välein. Kahlaajia ja vesilintuja havaittiin muutolla melko vähän ja kaava-alueelle törmäyskorkeudessa osui hyvin harvoja yksilöitä. Vesilinnut seuraavat mieluusti isompia vesistöjä ja kahlaajat taas muuttavat tyypillisesti hyvin korkealla. Natura-alueella pesii runsaasti vesilintuja ja kahlaajia, joista useat ovat myös uhanalaisia. Liikkuminen kaava-alueella on kuitenkin linnustoselvityksen ja arvioin mukaan niin harvinaista, että tuulivoimaloiden ei arvioida vaikuttavan haitallisesti Natura-alueen vesi- ja kahlaajalajien suotuisaan suojelutasoon ja kannankehitykseen pitkällä aikavälillä. Alueella levähtää ja pesii myös suuria petolintuja, mutta määrät ovat alhaisia ja muutto alueella hyvin hajanaista, tätä tukevat myös kaava-alueen muutonseurantaaineistot. Kevätmuutonseurannassa kaava-alueen ulkopuolella havaittiin vain yksi muuttava merikotka ja kaksi sääkseä, joista toinen lensi kaava-alueen kautta. Syysmuutonseurannassa ei nähty merikotkia, mutta havaittiin 5 maakotkaa, joista yksi lensi kaava-alueen kautta, sekä kolme sääkseä, joista yksi ylitti alueen. Syysmuutonseuranta ei kuitenkaan kattanut koko kotkien muuttoaikaa. Etäisyys voimaloihin Naturaalueelta on kohtalaisen pitkä eikä kaava-alueella ole erityisen hyviä ruokailupaikkoja suojeluperusteena oleville suurille petolintulajeille. Töyrijärvet ovat melko karuja eikä niiden lähellä ole esimerkiksi avosuoalueita. Suurimman riskin tuulivoimalat muodostavat mahdollisesti lokeille, joita pesii ja levähtää Natura-alueella. Natura-tietolomakkeen mukaan nauru- ja pikkulokkikolonia on kohtalaisen suuri ja myös levähtävien määrä kummankin lajin osalta noin 500 yksilöä. Lokit siirtyvät pesimäaikaan ruokailemaan pitkiäkin matkoja sopiville pelloille ja vesistöille. Kevätmuutonseurannassa havaittiin kohtalainen määrä naurulokkeja kaavaalueen ylittävinä ja sen läheisyydessä. Muutonaikaisen liikkumisen ei kuitenkaan arvioida muodostavan lokeille merkittävää riskiä törmätä voimaloihin, eikä merkittävää estettä muuttoreitille. Havaituista naurulokeista noin 200 ylitti hankealueen törmäyskorkeudessa. Kaava-alueen eteläpuolella on lintukosteikoksi kunnostettu entinen turpeennostoalue (Saarikylä), joka voi houkutella lokkeja muutonaikaan ja pesimäaikaan ruokailualueena. Kaava-alue sijoittuu Saarikylän kosteikon ja Natura-alueen väliin. Toisaalta lokit ovat hyviä lentäjiä ja alueen väistäminen ei aiheuta lokkilajeille merkittävää haittaa. Muut mahdolliset/todennäköiset ja tärkeimmät ruokailualueet sijoittuvat Natura-alueesta länteen, jolloin kaava-alue ei ole merkittävänä esteenä siirtymisreitillä. Kaava aiheuttaa Natura-alueen suojeluperusteena oleville lajeille korkeintaan hyvin lievää alhaisesta törmäysriskistä muodostuvaa haittaa, jonka ei arvioida pitkällä aikavälillä vaikuttavan haitallisesti lajien suotuisaan suojelutasoon.

21 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Natura-arviointi 18 (23) Vaikutukset Natura-alueen eheyteen Hankkeen ei arvioida aiheuttavan merkittävää haittaa Natura-alueen eheydelle pitkällä tai lyhyellä aikavälillä. 5.4 Epävarmuustekijät Linnuston osalta Natura-arvioinnin merkittävimmät epävarmuustekijät liittyvät lintujen käyttäytymiseen ja liikkumiseen Natura-alueiden ja kaava-alueen välillä sekä niiden ympäristössä. Suurin osa alueiden suojeluperusteissa mainitusta lintulajistosta on sellaisia, että niiden ekologiset ja käyttäytymispiirteet huomioiden niiden ei arvioida merkittävissä määrin liikkuvan kaava-alueella. Tuulivoimaloiden rakentamisen jälkeen on mahdollista, että Natura-alueiden herkimmät lajit välttelevät liikkumista alueella, koska tuulivoimalat voivat jossain määrin karkottaa ja häiritä lintuja, jolloin niiden liikkuminen alueella muuttuu. Tämä toisaalta vähentää lintujen mahdollista liikkumista tuulivoimaloiden välittömässä läheisyydessä ja vähentää näin ollen myös lintujen riskiä törmätä tuulivoimaloihin. Tulevaisuuden muutoksia lajien esiintymisalueissa on vaikea ennustaa ja esimerkiksi vallitsevien säätilojen muutokset muuttoaikoina voivat vaikuttaa siihen miten vallitsevat muuttoväylät sisämaan puolella sijoittuvat. Yhden vuoden aikana tehty selvitys muuton sijoittumisesta antaa kuvan sen hetkisten tuuliolojen mukaan kanavoituvasta muutosta. Keski-Suomen osalta on kuitenkin hyvin muutonseurantatietoa pitkältä ajalta ja kyseisen vuoden perusteella tehdyt johtopäätökset ovat yhtenevät pitkäaikaisten havaintojen kanssa. 6 YHTEISVAIKUTUKSET MUIDEN HANKKEIDEN KANSSA Lähimmät tiedossa olevat tuulivoimahankkeet sijaitsevat noin 7 km kaakkoon Vesannon Oinaskylän Pohjoismäen ja Honkamäen alueilla, noin 30 km luoteeseen (Viitasaari Ulppaanmäki) ja pohjoisluoteeseen (Pihtipudas Ilosjoki). Lisäksi 60 km itäkaakkoon on Kuopion Suuri Palosen alue, joka on merkitty Pohjois-Savon Tuulivoimamaakuntakaavassa tuulivoima-alueeksi (tv ). Vesannon Pohjoismäen ja Honkamäen alueille laaditaan parhaillaan osayleiskaavaa. Tuulivoimapuistohankkeesta vastaa Megatuuli Oy:n projektiyhtiö Tuulivoimapuisto Vöyrinkangas Oy. Vesannon kunta vastaa kaavan käsittelyistä sekä ohjaa kaavaprosessia. Oinaskylän tuulivoimapuistoon suunnitellaan enintään kuusi (6) tuulivoimalaitoksen rakentamista. Tuulivoimalaitokset ovat teholtaan noin 3 MW jolloin puiston yhteenlaskettu teho tulisi olemaan alle 20 MW. Pohjois-Savon Tuulivoimamaakuntakaavassa alue on merkitty tuulivoima-alueeksi (Honkamäki-Palokangas tv ). Hanke voi muodostaa korkeintaan hyvin lieviä yhteisvaikutuksia Sikamäen hankkeen kanssa. Etäisyyttä hankkeiden välillä on niin paljon, että hankkeet yhdessä eivät muodosta erityistä estettä muuttoreitille (Heinä-Suvanto-Hetejärvi) eivätkä hankkeet yhdessä arvioin mukaan vaikuta merkittävästi kaakkurin liikkumiseen alueella (Palokankaan lammet). Sääksen osalta rantayleiskaava voi vaikuttaa paikalliseen populaatioon (Heinä-Suvanto-Hetejärvi lajistoa), sillä rakennuspaikkoja sijoittuu aivan sääksen pesäpaikan viereen (pesintä 2013). Häiriö pesimäalueella voi vaikuttaa lajin liikkumiseen ja pesintöjen onnistumiseen. Nyt sääksiemot ja poikaset liikkuivat pääasiassa juuri Vuorijärven koillisrannalla, jonne on rantayleiskaavassa osoitettu useita rakennuspaikkoja. Samalle alueella on ollut tekeillä Keiteleen Itäpuolen rantayleiskaava. Mikäli Sikamäen tuulivoimayleiskaava ei toteudu, alueella toteutetaan rantayleiskaava, jossa Töyrijärville, Palokankaan lampien läheisyyteen ja Vuorijärvelle osoitetaan runsaasti uusia rakennuspaikkoja. Osa rakennuspaikoista voi toteutua myös tuulivoimakaavan toteutuessa. Rantarakentaminen ja lisääntynyt liikkuminen vesitöillä ja ranta-alueilla voi aihe-

Sikamäen tuulivoimahankkeen

Sikamäen tuulivoimahankkeen LIITE 13 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A MEGATUULI OY Sikamäen tuulivoimahankkeen Natura-arviointi (päivitetty 29.1.2016) FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 6.10.2015 P20221 Natura-arviointi (päivitetty

Lisätiedot

METSÄHALLITUS LAATUMAA

METSÄHALLITUS LAATUMAA NATURA-ARVIOINTI 21.11.2012 METSÄHALLITUS LAATUMAA Kivivaara-Peuravaara tuulipuistohanke Natura-arviointi Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Natura-arvioinnin tarveharkinta 22.8.2011

KESKI-SUOMEN 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Natura-arvioinnin tarveharkinta 22.8.2011 KESKI-SUOMEN 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Natura-arvioinnin tarveharkinta 22.8.2011 1. JOHDANTO Suomen Natura 2000 verkosto on osa Euroopan unionin alueen kattavaa luonnonsuojeluverkostoa. Verkostoon kuuluu alueita,

Lisätiedot

SAARISTON JA RANNIKON OSAYLEISKAAVA

SAARISTON JA RANNIKON OSAYLEISKAAVA FCG Finnish Consulting Group Oy Sipoon kunta SAARISTON JA RANNIKON OSAYLEISKAAVA Natura-arviointi 0630-C8968 18.12.2009 FCG Finnish Consulting Group Oy Natura-arviointi I 18.12.2009 SISÄLLYSLUETTELO 1

Lisätiedot

Kinnulan Pitkäjärven ranta-asemakaavan vaikutukset Natura-alueeseen Seläntauksen suot FI

Kinnulan Pitkäjärven ranta-asemakaavan vaikutukset Natura-alueeseen Seläntauksen suot FI LIITE 8 2015 Kinnulan Pitkäjärven ranta-asemakaavan vaikutukset Natura-alueeseen Seläntauksen suot FI0900057 Petri Parkko 4.12.2015 1. Natura 2000-arvioinnin taustoja UPM Metsä suunnittelee seitsemän lomakiinteistön

Lisätiedot

Puruveden rantayleiskaavan muutos ja laajennus

Puruveden rantayleiskaavan muutos ja laajennus LIITE 2 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A KITEEN KAUPUNKI Puruveden rantayleiskaavan muutos ja laajennus LIITE 2: Natura-tarvearviointi FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P118062 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA

Lisätiedot

BILAGA 8. Natura 2000 evaluering

BILAGA 8. Natura 2000 evaluering BILAGA 8 Natura 2000 evaluering S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A VINDIN AB OY PIRTTIKYLÄN TUULIVOIMA- PUISTO Natura-arviointi FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20388P007 Natura-arviointi 1 (36) suvi.rinne

Lisätiedot

Keiteleen itäpuolen rantayleiskaava

Keiteleen itäpuolen rantayleiskaava S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A VIITASAAREN KUNTA Keiteleen itäpuolen rantayleiskaava Natura-arviointi FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20874P001 Natura-arviointi 1 (19) Pihlaja Tuomo Sisällysluettelo

Lisätiedot

Koodi FI 130 0908. Kunta. Sodankylä. Pelkosenniemi, Kemijärvi. Pinta-ala. 14 325 ha. Aluetyyppi. SPA (sisältää SCI:n)

Koodi FI 130 0908. Kunta. Sodankylä. Pelkosenniemi, Kemijärvi. Pinta-ala. 14 325 ha. Aluetyyppi. SPA (sisältää SCI:n) Pyhä-Luosto Koodi FI 130 0908 Kunta Sodankylä. Pelkosenniemi, Kemijärvi Pinta-ala 14 325 ha Aluetyyppi SPA (sisältää SCI:n) Pelkosenniemen Natura 2000 -kohteet 3 / Pyhätunturin kansallispuisto 9 / Pyhä-Luosto

Lisätiedot

NATURA TARVEARVIOINTI 16USP NAT PUHURI OY Pyhäjoen Parhalahden tuulipuisto. Natura tarvearviointi

NATURA TARVEARVIOINTI 16USP NAT PUHURI OY Pyhäjoen Parhalahden tuulipuisto. Natura tarvearviointi NATURA TARVEARVIOINTI 16USP0142.6501.NAT 4.10.2013 PUHURI OY Pyhäjoen Parhalahden tuulipuisto Natura tarvearviointi 1 Copyright Pöyry Finland Oy Kaikki oikeudet pidätetään. Tätä asiakirjaa tai osaa siitä

Lisätiedot

Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto

Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto Markku Mikkola-Roos Suomen ympäristökeskus Kuva: Tero Taponen Kosteikkoluontotyyppien jakautuminen uhanalaisuusluokkiin (koko maa) 100 % 10 12 21 17 70 14 n 90 % 80

Lisätiedot

Tuulivoimahanke Soidinmäki

Tuulivoimahanke Soidinmäki Tuulivoimahanke Soidinmäki 2013-12-12 Natura 2000 arvioinnin tarveharkinta; Kulhanvuoren alue (FI0900112, SCI ja SPA) Kulhanvuoren Natura 2000-alueen Natura-arvioinnin tarvearviointi Tilaajaa: Konsultti:

Lisätiedot

Pyhtään tuulivoimayleiskaavat: Mustakorpi

Pyhtään tuulivoimayleiskaavat: Mustakorpi S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TUULIWATTI OY Pyhtään tuulivoimayleiskaavat: Mustakorpi Natura-arviointi FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P18488 Natura-arviointi 1 (31) Marjo Pihlaja Sisällysluettelo

Lisätiedot

NATURA-ARVIOINTI 16UEC TAALERITEHDAS. Murtotuuli tuulipuistohanke Natura-arviointi

NATURA-ARVIOINTI 16UEC TAALERITEHDAS. Murtotuuli tuulipuistohanke Natura-arviointi NATURA-ARVIOINTI 12.12.2012 TAALERITEHDAS Murtotuuli tuulipuistohanke Natura-arviointi Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry

Lisätiedot

VINDIN AB OY. BILAG A 9. Naturabehovsprövning (Naturatarvearviointi)

VINDIN AB OY. BILAG A 9. Naturabehovsprövning (Naturatarvearviointi) VINDIN AB OY PJELAX VINDKRAFTSPARK MILJÖKONSEKVENSBESKRIVNING BILAG A 9. Naturabehovsprövning (Naturatarvearviointi) FCG DESIGN OCH PLANERING AB Naturatarveharkinta 1 (37) Marjo Pihlaja Sisällysluettelo

Lisätiedot

Kainuun tuulivoimamaakuntakaava. Vaikutukset NATURA 2000-verkoston alueisiin B:10

Kainuun tuulivoimamaakuntakaava. Vaikutukset NATURA 2000-verkoston alueisiin B:10 Kainuun tuulivoimamaakuntakaava Vaikutukset NATURA 2000-verkoston alueisiin B:10 2 Julkaisija: Kainuun liitto Kauppakatu 1 87100 KAJAANI Puh. (08) 615 541 Faksi (08) 6155 4260 kainuunliitto@kainuu.fi www.kainuunliitto.fi

Lisätiedot

Tuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen. BirdLife Suomi ry

Tuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen. BirdLife Suomi ry Tuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen BirdLife Suomi ry Tuulivoimalat jauhavat linnut kuoliaiksi... Roottorit tekevät linnuista jauhelihaa... Ei lintusilppureita Siipyyhyn Ihmisen

Lisätiedot

MERIKARVIAN TUULIVOIMAHANKKEEN LINNUSTOSELVITYKSEN TÖRMÄYSMALLINNUS

MERIKARVIAN TUULIVOIMAHANKKEEN LINNUSTOSELVITYKSEN TÖRMÄYSMALLINNUS Lausunto Pöyry Finland Oy Tutkijantie 2 PL 20 90571 Oulu www.poyry.fi Päiväys 2.10.2012 Viite 16USP0084 Sivu 1 (3) Yhteyshlö Aappo Luukkonen Puh. 010 3331544 aappo.luukkonen@poyry.com MERIKARVIAN TUULIVOIMAHANKKEEN

Lisätiedot

ISOKANKAAN TUULIVOIMAPUISTO

ISOKANKAAN TUULIVOIMAPUISTO SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA TUULIWATTI OY ISOKANKAAN TUULIVOIMAPUISTO Luonnonsuojelulain 65 :n mukainen Tuuliaapa Iso Heposuo (FI1101402) FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24431P002 2 (31) Isokankaan tuulivoimapuisto

Lisätiedot

Ailangantunturin tuulipuisto

Ailangantunturin tuulipuisto SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA WPD FINLAND OY Ailangantunturin tuulipuisto NATURA-TARVEHARKINTA erillisraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P15238P001 2 (17) Ailangantunturin tuulipuisto FCG SUUNNITTELU

Lisätiedot

NATURA-ARVIOINTI LIITE 4 16X OTSOTUULI OY. Teerivaaran tuulivoimahanke Natura-arviointi

NATURA-ARVIOINTI LIITE 4 16X OTSOTUULI OY. Teerivaaran tuulivoimahanke Natura-arviointi NATURA-ARVIOINTI 30.9.2013 OTSOTUULI OY Natura-arviointi Kaikki oikeudet pidätetään. Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry Finland Oy:n antamaa kirjallista

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaihe

Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaihe Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaihe Natura-arvioinnin tarveharkinta Ehdotus 26.1.2015 2015 Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Aineisto ja menetelmät... 2 3 Tulokset... 4 3.1 Noljakanmäen alue, 50 ha, Joensuun

Lisätiedot

Luonnonsuojelulain 65 :n mukainen lausunto Murtotuulen tuulivoimapuiston Natura-arvioinnista, Posio

Luonnonsuojelulain 65 :n mukainen lausunto Murtotuulen tuulivoimapuiston Natura-arvioinnista, Posio Lausunto LAPELY/10/07.04/2012 8.11.2013 Taaleritehdas Oy Tamiir Fareed Tapionkatu 4 A 11 40400 Jyväskylä Luonnonsuojelulain 65 :n mukainen lausunto Murtotuulen tuulivoimapuiston Natura-arvioinnista, Posio

Lisätiedot

NATURA-ARVIOINTI 16X OTSOTUULI OY. Teerivaaran tuulipuistohanke Natura-arviointi

NATURA-ARVIOINTI 16X OTSOTUULI OY. Teerivaaran tuulipuistohanke Natura-arviointi NATURA-ARVIOINTI 30.9.2013 OTSOTUULI OY Teerivaaran tuulipuistohanke Natura-arviointi Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry

Lisätiedot

Erityispiirteinen Puruvesi Natura 2000-vesistönä PURUVESI-SEMINAARI 20.7.2013

Erityispiirteinen Puruvesi Natura 2000-vesistönä PURUVESI-SEMINAARI 20.7.2013 Erityispiirteinen Puruvesi Natura 2000-vesistönä PURUVESI-SEMINAARI 20.7.2013 Esityksen sisältö Puruveden erityispiirteet suojeluohjelmissa Natura 2000 suojelun toteuttaminen Suuntaviivoja Puruveden vesiensuojeluun

Lisätiedot

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Niinimäen tuulivoimahankkeen Natura-arvioinnin tarpeen selvittäminen

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Niinimäen tuulivoimahankkeen Natura-arvioinnin tarpeen selvittäminen NATURA-ARVIOINNIN TARVESELVITYS 16X267156 Helmikuu 2016 NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Niinimäen tuulivoimahankkeen Natura-arvioinnin tarpeen selvittäminen 16X267156 Niinimäen Tuulipuisto Oy Niinimäen tuulivoimahankkeen

Lisätiedot

Hyrynsalmi, Iso Tuomivaara

Hyrynsalmi, Iso Tuomivaara Hyrynsalmi, Iso Tuomivaara Kunta Hyrynsalmi Kunnan osa alue Kytömäki, Väisälä Alueen sijainti Alue sijaitsee noin 15 km:n etäisyydellä kuntakeskuksesta luoteeseen Ukkohallan matkailukeskuksen pohjoispuolella.

Lisätiedot

Metsälamminkankaan tuulivoimapuiston osayleiskaava

Metsälamminkankaan tuulivoimapuiston osayleiskaava VAALAN KUNTA TUULISAIMAA OY Metsälamminkankaan tuulivoimapuiston osayleiskaava Liite 6. Natura-arviointi FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 12.5.2015 P25370 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TUULISAIMAA

Lisätiedot

ELY-keskuksen näkökulma pohjavedenoton luontovaikutusten arviointiin

ELY-keskuksen näkökulma pohjavedenoton luontovaikutusten arviointiin ELY-keskuksen näkökulma pohjavedenoton luontovaikutusten arviointiin Ilpo Huolman Uudenmaan ELY-keskus Vedenottolupaseminaari 3.11.2016 Pohjavesiin liittyvät luonnonarvot Pohjavesistä suoraan riippuvaisia

Lisätiedot

NATURA-ARVIOINTI. Työnumero: E26384 TUULISAIMAA OY VAALAN METSÄLAMMINKANKAAN TUULIVOIMAPUISTO SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU 15.9.2014

NATURA-ARVIOINTI. Työnumero: E26384 TUULISAIMAA OY VAALAN METSÄLAMMINKANKAAN TUULIVOIMAPUISTO SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU 15.9.2014 Työnumero: E26384 TUULISAIMAA OY VAALAN METSÄLAMMINKANKAAN TUULIVOIMAPUISTO SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Karttakuvat: Sweco Ympäristö Oy Maanmittauslaitos (MML) Suomen ympäristökeskus (SYKE) Kannen kuva: Rumala-Kuvaja-Oudonrimmet

Lisätiedot

Perho Rantayleiskaavan muutos ja laajennus 2012. Natura 2000-alueet - Kartta - Kuvaukset

Perho Rantayleiskaavan muutos ja laajennus 2012. Natura 2000-alueet - Kartta - Kuvaukset Perho Rantayleiskaavan muutos ja laajennus 2012. Natura 2000-alueet - Kartta - Kuvaukset file://c:\docume~1\velivh~1\locals~1\temp\744ux7j8.htm Sivu 1/1 Sisältödokumentti 30.6.2004 Länsi-Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

METSÄHALLITUS LAATUMAA Piiparinmäen tuulipuisto

METSÄHALLITUS LAATUMAA Piiparinmäen tuulipuisto NATURA-ARVIOINNIT 16UEC0146 27.10.2014 METSÄHALLITUS LAATUMAA Piiparinmäen tuulipuisto Rumala-Kuvaja-Oudonrimmet, täydennetty Natura-arviointi 17.10.2014 Rimpineva-Matilanneva, täydennetty Natura-arviointi

Lisätiedot

ÄHTÄRIN SAPPION TUULIVOIMAHAN KE PETOLINTUJEN PESÄPAI KKASE LVITYS

ÄHTÄRIN SAPPION TUULIVOIMAHAN KE PETOLINTUJEN PESÄPAI KKASE LVITYS Vastaanottaja Pohjanmaan Tuuli Oy Asiakijatyyppi Ra portti Päivämäärä 24.1.2015 0 ÄHTÄRIN SAPPION TUULIVOIMAHAN KE PETOLINTUJEN PESÄPAI KKASE LVITYS c RAM B&L ÄHTÄRIN SAPPION TUULIVOIMAHANKE PETOLINTUJEN

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Natura-arvioinnin tarveharkinta 11.9.2012

KESKI-SUOMEN 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Natura-arvioinnin tarveharkinta 11.9.2012 KESKI-SUOMEN 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Natura-arvioinnin tarveharkinta 11.9.2012 1 1. JOHDANTO Suomen Natura 2000 verkosto on osa Euroopan unionin alueen kattavaa luonnonsuojeluverkostoa. Verkostoon kuuluu

Lisätiedot

Natura-arvioinnin tarveharkinta

Natura-arvioinnin tarveharkinta FCG Finnish Consulting Group FCG Finnish Consulting Group Oy WPD FINLAND OY SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 3 2 MENETELMÄT JA AINEISTO... 3 2.1 Natura-arviointi... 3 2.2... 4 2.3 Arvioinnin kriteerit...

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group FCG Finnish Consulting Group Oy LIITE 2. Kuolavaara Keulakkopään tuulipuisto. Natura-arvioinnin tarveharkinta

FCG Finnish Consulting Group FCG Finnish Consulting Group Oy LIITE 2. Kuolavaara Keulakkopään tuulipuisto. Natura-arvioinnin tarveharkinta FCG Finnish Consulting Group FCG Finnish Consulting Group Oy LIITE 2 Kuolavaara Keulakkopään tuulipuisto 31.3.2010 Metsähallitus Kuolavaara Keulakkopään tuulipuisto LIITE 2 FCG Oulu/ Minna Tuomala 31.3.2010

Lisätiedot

wpd Finland Oy Suurhiekan merituulipuiston sähkönsiirtoyhteys Natura-arvioinnin tarveharkinta

wpd Finland Oy Suurhiekan merituulipuiston sähkönsiirtoyhteys Natura-arvioinnin tarveharkinta 60K30003.19 4.6.2008 wpd Finland Oy Suurhiekan merituulipuiston sähkönsiirtoyhteys Natura-arvioinnin tarveharkinta 1 COPYRIGHT PÖYRY ENERGY OY Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä

Lisätiedot

Päivä Lintulaji Merkki Havaintopaikka Järjestysnumero

Päivä Lintulaji Merkki Havaintopaikka Järjestysnumero LINTUHAVAINNOT 1999 ALKAEN 1999 Päivä Lintulaji Merkki Havaintopaikka Järjestysnumero 30.3. Varis Salon keskusta 1 5.4. Käpytikka Halikonlahti/Salo 2 5.4. Peippo Halikonlahti/Salo 3 5.4. Fasaani Halikonlahti/Salo

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA. Alustavia Natura-arvioinnin suuntaviivoja

HELSINGIN YLEISKAAVA. Alustavia Natura-arvioinnin suuntaviivoja HELSINGIN YLEISKAAVA Alustavia Natura-arvioinnin suuntaviivoja 2.10.2014 Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä 2014:26 Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto

Lisätiedot

Lausunto Mikonkeitaan tuulivoimapuiston Natura-arvioinnin tarveharkinnasta

Lausunto Mikonkeitaan tuulivoimapuiston Natura-arvioinnin tarveharkinnasta Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Närings-, trafik- och miljöcentralen LAUSUNTO 5.12.2014 Dnro EPOEL Y/37/07.04/2013 Kristiinankaupungin kaupunki PL13 64100 KRISTIINANKAUPUNKI Viite Asia: Mikonkeitaan

Lisätiedot

Soidinmäen tuulivoimapuisto

Soidinmäen tuulivoimapuisto S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A MEGATUULI OY Soidinmäen tuulivoimapuisto Natura-tarveharkinta FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Naturatarveharkinta 1 (23) Marjo Pihlaja Sisällysluettelo 1 Johdanto...

Lisätiedot

Tuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen. Teemu Lehtiniemi BirdLife Suomi ry

Tuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen. Teemu Lehtiniemi BirdLife Suomi ry Tuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen Teemu Lehtiniemi BirdLife Suomi ry Tuulivoimalat ja linnut ovat otsikoissa Tuulivoimalat jauhavat linnut kuoliaiksi... Roottorit tekevät linnuista

Lisätiedot

TORNION KITKIÄISVAARAN TUULIVOIMAPUISTO

TORNION KITKIÄISVAARAN TUULIVOIMAPUISTO SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA TUULIWATTI OY TORNION KITKIÄISVAARAN TUULIVOIMAPUISTO LINNUSTON KEVÄTMUUTTOSELVITYS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P17736P001 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Linnuston kevätmuuttoselvitys

Lisätiedot

Natura-arvioinnin sisällöt

Natura-arvioinnin sisällöt Natura-arviointi -hankkeen päätösseminaari, 1.12.2015, Rovaniemi Erikoissuunnittelija Kristiina Hoikka Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus kristiina.hoikka@ely-keskus.fi Natura-arvioinnin tarkoitus

Lisätiedot

Voimaa tuulesta Pirkanmaalla - selvitys

Voimaa tuulesta Pirkanmaalla - selvitys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A PIRKANMAAN LIITTO Voimaa tuulesta Pirkanmaalla - selvitys Tutkittavana olevien tuulivoima-alueiden vaikutukset Natura- ja Päivitetty 4.6.2015 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA

Lisätiedot

VINDIN AB OY BILAGA 7. NATURA 2000-BEDÖMNING 12/2014 P20392 DESIGN FCG

VINDIN AB OY BILAGA 7. NATURA 2000-BEDÖMNING 12/2014 P20392 DESIGN FCG VINDIN AB OY MOLPE-PETALAX VINDKRAFTPARK MILJÖKONSEKVENSBESKRIVNING BILAGA 7. NATURA 2000-BEDÖMNING FCG DESIGN OCH PLANERING AB 12/2014 P20392 Natura-arviointi 1 (62) Marjo Pihlaja Sisällysluettelo 1

Lisätiedot

METSÄHALLITUS LAATUMAA Myllykankaan tuulivoimapuiston Natura-arviointi

METSÄHALLITUS LAATUMAA Myllykankaan tuulivoimapuiston Natura-arviointi Liite 2 NATURA-ARVIOINTI 16WWE1127.B723M.SLU Marraskuu 2011 METSÄHALLITUS LAATUMAA Sisältö 1 JOHDANTO...1 1.1 Luonnonsuojelulain 65 ja 66 :ien mukainen Natura-arviointi...2 1.2 Hankkeen kuvaus...3 2 TUULIAAPA

Lisätiedot

Suomen Natura 2000 kohteet / Uudenmaan ympäristökeskus

Suomen Natura 2000 kohteet / Uudenmaan ympäristökeskus Alueen nimi: Porvoonjoen suisto Stensböle Alueen koodi: FI0100074 Pinta ala (ha): 1331 Kunta: Porvoo Hallinnoll.alue: Merialue (ei sis. Nuts alueisiin) 50 Aluetyyppi: SCI ja SPA Uusimaa (suuralue) 50 Vastuutaho:

Lisätiedot

Ajankohtaista luonnonsuojelussa

Ajankohtaista luonnonsuojelussa Ajankohtaista luonnonsuojelussa Kaavoituksen ajankohtaispäivä Ruissalo 6.6.2013 Luonnonsuojeluyksikkö, ylitarkastaja Leena Lehtomaa Luontoarvot ja luonnon monimuotoisuus Luonnon monimuotoisuuden vähenemisellä

Lisätiedot

Liperin tuulivoimalat

Liperin tuulivoimalat Muuttolinnustoselvitys Aappo Luukkonen 1.0 5.6.2015 5.6.2015 1 (4) SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 2 1.1 Liperin tuulivoimahanke... 2 1.2 Muuttolintuseurannan menetelmät ja aineisto... 2 1.3 Törmäysmalli... 3 2

Lisätiedot

Natura-2000 ohjelman huomioon ottaminen erilaisissa hankkeissa ja kaavoituksessa. Esko Gustafsson

Natura-2000 ohjelman huomioon ottaminen erilaisissa hankkeissa ja kaavoituksessa. Esko Gustafsson Natura-2000 ohjelman huomioon ottaminen erilaisissa hankkeissa ja kaavoituksessa Esko Gustafsson Natura 2000 ohjelma Taustalla luontodirektiivin määräykset Kohteet luontodirektiivin mukaisia (erityisten

Lisätiedot

IIN PALOKANKAAN TUULIVOIMAPUISTO

IIN PALOKANKAAN TUULIVOIMAPUISTO TUULIWATTI OY IIN PALOKANKAAN TUULIVOIMAPUISTO Luonnonsuojelulain 65 :n mukainen Tuuliaapa Iso Heposuo (FI1101402) P27171P001 Iin Palokankaan tuulivoimapuisto 1 (52) SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 3 2

Lisätiedot

UUDEN VENEIDEN TALVISÄILYTYSHALLIN RAKENTAMINEN RANMARINA OY:N OMISTAMALLE KIINTEISTÖLLE

UUDEN VENEIDEN TALVISÄILYTYSHALLIN RAKENTAMINEN RANMARINA OY:N OMISTAMALLE KIINTEISTÖLLE UUDEN VENEIDEN TALVISÄILYTYSHALLIN RAKENTAMINEN RANMARINA OY:N OMISTAMALLE KIINTEISTÖLLE - VAIKUTUKSET KISKONJOEN VESISTÖN (FI0200083) NATURA-ALUEESEEN Esiarviointi luonnonsuojelulain 65 :n mukaisen vaikutusarvioinnin

Lisätiedot

NATURA-ARVIOINTI 16X SUOMEN HYÖTYTUULI OY Tahkoluodon merituulipuisto, Pori. Natura-arviointi

NATURA-ARVIOINTI 16X SUOMEN HYÖTYTUULI OY Tahkoluodon merituulipuisto, Pori. Natura-arviointi NATURA-ARVIOINTI 28.1.2014 SUOMEN HYÖTYTUULI OY Tahkoluodon merituulipuisto, Pori Natura-arviointi Kaikki oikeudet pidätetään. Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa

Lisätiedot

6.11.2013. Rasakankaan tuulivoimahankkeen osayleiskaava, Kurikka. Natura arvioinnin tarveharkinta. FM (Biologia) Thomas Bonn, Triventus Consulting

6.11.2013. Rasakankaan tuulivoimahankkeen osayleiskaava, Kurikka. Natura arvioinnin tarveharkinta. FM (Biologia) Thomas Bonn, Triventus Consulting 6.11.2013 Rasakankaan tuulivoimahankkeen osayleiskaava, Kurikka Natura arvioinnin tarveharkinta FM (Biologia) Thomas Bonn, Triventus Consulting Isokorpi (FI0800145, SCI) Johdanto Isokorven Natura 2000

Lisätiedot

Liite 3. Suunnittelualueella ja sen läheisyydessä tavattujen huomionarvoisten lintulajien kuvaukset

Liite 3. Suunnittelualueella ja sen läheisyydessä tavattujen huomionarvoisten lintulajien kuvaukset Liite 3. Suunnittelualueella ja sen läheisyydessä tavattujen huomionarvoisten lintulajien kuvaukset Liitteessä käytettyjen lyhenteiden selitykset: VU=vaarantunut, RT=alueellisesti uhanalainen NT=silmälläpidetävä,

Lisätiedot

Valtakunnalliset suojeluohjelmat ja Natura 2000 verkosto

Valtakunnalliset suojeluohjelmat ja Natura 2000 verkosto Valtakunnalliset suojeluohjelmat ja Natura 2000 verkosto MATTI KYRÖLAINEN VALTAKUNNALLISET SUOJELUOHJELMAT Suomessa on suunniteltu luonnonmaantieteelliseen aluejakoon pohjautuvia valtakunnallisia suojeluohjelmia

Lisätiedot

Kortesjärven tuulivoimapuiston luontotyyppiselvitys

Kortesjärven tuulivoimapuiston luontotyyppiselvitys Liite 5 SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA KAUHAVAN KAUPUNKI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 4.2.2015 P24345P002 1 (11) Tuomo Pihlaja 4.2.2015 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Selvitysalue... 1 3 Menetelmät...

Lisätiedot

PIENVESISTÖJEN RANTAOSAYLEISKAAVA

PIENVESISTÖJEN RANTAOSAYLEISKAAVA SAARIJÄRVEN KAUPUNKI PIENVESISTÖJEN RANTAOSAYLEISKAAVA Natura-arviointi FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29372 Natura-arviointi 1 (24) Kärkkäinen Jari Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 1. Aineisto ja

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan 4. vaihemaakuntakaava. Natura-arvioinnin tarveharkinta

Pohjois-Karjalan 4. vaihemaakuntakaava. Natura-arvioinnin tarveharkinta Pohjois-Karjalan 4. vaihemaakuntakaava Natura-arvioinnin tarveharkinta Julkaisu 184 2016 Pohjois-Karjalan 4. vaihemaakuntakaava Natura-arvioinnin tarveharkinta Muut maakuntakaavan 4. vaihemaakuntakaavaan

Lisätiedot

Lausunto LIITE 6. Laati: Soile Turkulainen 13.2.2012 NATURA-ARVIOINNIN TARPEELLISUUDEN ARVIOINTI:

Lausunto LIITE 6. Laati: Soile Turkulainen 13.2.2012 NATURA-ARVIOINNIN TARPEELLISUUDEN ARVIOINTI: Lausunto Pöyry Finland Oy Väinönkatu 1 FI-40100 Jyväskylä Finland Kotipaikka Helsinki, Finland Y-tunnus 0196118-8 Puh. +358 10 33440 Faksi +358 10 33 44444 www..poyry.fi Päiväys 12.2.2012 Kuvat päivitetty

Lisätiedot

7 LUONNONYMPÄRISTÖVAIKUTUKSET

7 LUONNONYMPÄRISTÖVAIKUTUKSET 7 LUONNONYMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Hankkeen luonnonympäristövaikutukset kohdistuvat ennen kaikkea linnustoon. YVAselostusvaiheen luontoselvitykset kohdistettiin erityisesti tuulivoimaloiden, sähkönsiirron ja

Lisätiedot

Ylöjärvellä sijaitsevat Natura 2000 verkostoon kuuluvat alueet

Ylöjärvellä sijaitsevat Natura 2000 verkostoon kuuluvat alueet Ylöjärvellä sijaitsevat Natura 2000 verkostoon kuuluvat alueet 1. Alhonlahden alue 2. Aurejärvi 3. Hirvijärvi 4. Ilvesmäki-Läämännevanmetsä 5. Isoneva-Raitakulonneva 6. Korpijärven haka 7. Lymylampi 8.

Lisätiedot

Merkkikallion tuulivoimapuisto

Merkkikallion tuulivoimapuisto OX2 FINLAND OY Merkkikallion tuulivoimapuisto Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksen 2016 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29646P004 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 2

Lisätiedot

GOLD FIELDS ARCTIC PLATINUM OY Suhangon kaivoshankkeen laajennus TÄYDENTÄVÄ LINNUSTOSELVITYS 2012. Suhangon täydentävä linnustoselvitys

GOLD FIELDS ARCTIC PLATINUM OY Suhangon kaivoshankkeen laajennus TÄYDENTÄVÄ LINNUSTOSELVITYS 2012. Suhangon täydentävä linnustoselvitys TÄYDENTÄVÄ LINNUSTOSELVITYS 2012 16UEC0227 30.11.2012 GOLD FIELDS ARCTIC PLATINUM OY Suhangon kaivoshankkeen laajennus Suhangon täydentävä linnustoselvitys Gold Field Arctic Platinum Oy Suhangon täydentävä

Lisätiedot

1 Vaikutusalueen herkkyys yhdyskuntarakenteen kannalta

1 Vaikutusalueen herkkyys yhdyskuntarakenteen kannalta Ympäristövaikutusten arviointiohjelma 19.2.2019 1 (11) 1 Vaikutusalueen herkkyys yhdyskuntarakenteen kannalta Kuva 1.1. Hankkeen vaikutusten yhdyskuntarakenteeseen arvioidaan ulottuvan enintään kilometrin

Lisätiedot

Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä

Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä 26.4.2017 27.4.2017 Sisältö Miksi ekologinen näkökulma on tärkeä? Mitä kuuluu Suomen metsäluonnolle? Suojelutaso

Lisätiedot

ESITYS OSAYLEISKAAVAN KÄYNNISTÄMISESTÄ RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTOA VARTEN

ESITYS OSAYLEISKAAVAN KÄYNNISTÄMISESTÄ RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTOA VARTEN Haapajärven kaupunki Tekninen lautakunta Kirkkokatu 2 85800 Haapajärvi Infinergies Finland Oy Karppilantie 20 90450 Kempele Puh. 044 7595 050 sisko.kotzschmar@infinergiesfinland.com www.infinergies.com

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti 4 Topografia 4 Kallioperä 5 Maaperä 5 Maanpeite 6 Pohjavesialueet 6 Selvitysalueen luontokohteet Metsälain mukaiset

Lisätiedot

BILAGA 4 LIITE 4. Naturabehovsprövning, Hinjärv träsk

BILAGA 4 LIITE 4. Naturabehovsprövning, Hinjärv träsk BILAGA 4 LIITE 4 Naturabehovsprövning, Hinjärv träsk S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A VINDIN AB OY Kalaxin tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20388 Natura-arvioinnin tarveharkinta 1

Lisätiedot

Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II. Luontoselvitys. Suunnittelukeskus OY

Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II. Luontoselvitys. Suunnittelukeskus OY Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II Luontoselvitys Suunnittelukeskus OY Itäinen ohikulkutie (Vt 19), Nurmon kunta - tielinjauksen II vaihtoehto Luontoselvitys 1. Yleistä Tämän luontoselvityksen

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Siikaisten Leppijärven tuulivoimapuiston kaakkuriseuranta 2013 AHLMAN GROUP OY

Kankaanpään kaupunki. Siikaisten Leppijärven tuulivoimapuiston kaakkuriseuranta 2013 AHLMAN GROUP OY Kankaanpään kaupunki Siikaisten Leppijärven tuulivoimapuiston kaakkuriseuranta 0 AHLMAN GROUP OY RAPORTTEJA 78/0 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... Työstä vastaavat henkilöt... 4 Tutkimusmenetelmät... 4 Tulokset...

Lisätiedot

Natura arviointia koskeva sääntely, arviointivelvollisuuden syntyminen. Lainsäädäntöneuvos Heikki Korpelainen

Natura arviointia koskeva sääntely, arviointivelvollisuuden syntyminen. Lainsäädäntöneuvos Heikki Korpelainen Natura arviointia koskeva sääntely, arviointivelvollisuuden syntyminen Lainsäädäntöneuvos Hankkeita ja suunnitelmia koskevia ennakkovalvonta Luontodirektiivin 6 artiklan 3 kohta: Kaikki suunnitelmat tai

Lisätiedot

Matalan ranta-asemakaava Luontoselvitys 2014, täydennys 2015 Antti Karlin Yleistä Luontoselvitys on tehty käymällä Matalan ranta-asemakaavassa oleva venevalkaman alue maastossa läpi kesällä syksyllä 2014

Lisätiedot

Linnut ja soidensuojelu - lintuyhdistysten aineistot?

Linnut ja soidensuojelu - lintuyhdistysten aineistot? Linnut ja soidensuojelu - lintuyhdistysten aineistot? Teemu Lehtiniemi Kuva: Margus Ellermaa Linnut Suomen parhaiten seurattu lajiryhmä Pitkät aikasarjat Hyviä muun luonnon monimuotoisuuden ilmentäjiä

Lisätiedot

Tampereen Vähäjärven ranta- ja vesilinnusto sekä viitasammakot v. 2012

Tampereen Vähäjärven ranta- ja vesilinnusto sekä viitasammakot v. 2012 Tampereen Vähäjärven ranta- ja vesilinnusto sekä viitasammakot v. 2012 Osa Vähäjärven länsipään pienestä naurulokkikoloniasta. Samalla kohdalla osmankäämikössä esiintyy myös viitasammakko. Kuva Pekka Rintamäki.

Lisätiedot

Sodankylän Sota-aavan moottorikelkkareitin Natura-arvioinnin tarveharkinta

Sodankylän Sota-aavan moottorikelkkareitin Natura-arvioinnin tarveharkinta Sodankylän Sota-aavan moottorikelkkareitin Natura-arvioinnin tarveharkinta Luontokartoittaja Pia Kangas ERP Turve ja Lumi Oy 27.09.2015 2 1 Johdanto Sodankylän pohjoisosassa Vuotsosta Kakslauttaseen sijaitsee

Lisätiedot

Lausunto Metsähallitus Laatumaan Myllykankaan tuulivoimapuiston luonnonsuojelulain 65 :n mukaisesta Natura-arvioinnista

Lausunto Metsähallitus Laatumaan Myllykankaan tuulivoimapuiston luonnonsuojelulain 65 :n mukaisesta Natura-arvioinnista Pohjois-Pohjanmaa 13.3.2012 POPELY/82/07.04/2010 Metsähallitus Laatumaa, Tuulivoima Tuulivoimapäällikkö Erkki Kunnari PL81 90101 Oulu Lausunto Metsähallitus Laatumaan Myllykankaan tuulivoimapuiston luonnonsuojelulain

Lisätiedot

TAALERITEHDAS Murtotuuli tuulipuistohanke NATURA-ARVIOINNIN TÄYDENNYS. Mustarinnan tunturi (FI , SCI / SPA) Natura-arvioinnin täydennys

TAALERITEHDAS Murtotuuli tuulipuistohanke NATURA-ARVIOINNIN TÄYDENNYS. Mustarinnan tunturi (FI , SCI / SPA) Natura-arvioinnin täydennys NATURA-ARVIOINNIN TÄYDENNYS 7.2.2014 TAALERITEHDAS Murtotuuli tuulipuistohanke Mustarinnan tunturi (FI1301102, SCI / SPA) Natura-arvioinnin täydennys Kaikki oikeudet pidätetään. Tätä asiakirjaa tai osaa

Lisätiedot

YLIVIESKAN PAJUKOSKEN TUULIVOIMAPUISTO. Luontoselvityksen täydennys muuttuneille voimalapaikoille ja maakaapelireitille LIITE 3 TM VOIMA OY

YLIVIESKAN PAJUKOSKEN TUULIVOIMAPUISTO. Luontoselvityksen täydennys muuttuneille voimalapaikoille ja maakaapelireitille LIITE 3 TM VOIMA OY S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A TM VOIMA OY YLIVIESKAN PAJUKOSKEN TUULIVOIMAPUISTO Luontoselvityksen täydennys muuttuneille voimalapaikoille ja maakaapelireitille LIITE 3 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA

Lisätiedot

, PÄIVITYS

, PÄIVITYS Punkalaitumen Tuulivoima Oy PUNKALAITUMEN ARKKUINSUON JA ISOSUON TUULIVOI- MAHANKKEIDEN LUONTOON KOHDISTUVAT YHTEISVAIKU- TUKSET SEKÄ TELKUNSUON NATURA-ALUEESEEN KOHDIS- TUVAT VAIKUTUKSET 1. JOHDANTO Punkalaitumen

Lisätiedot

Pohjavesien suoja-alueet eivät ulotu voimaloiden vaikutusalueille kuin yhdellä, Tervahaminan alueella.

Pohjavesien suoja-alueet eivät ulotu voimaloiden vaikutusalueille kuin yhdellä, Tervahaminan alueella. 4.5 Vaikutukset luonnonympäristöön 4.5.1 Yleistä Suunnitteilla olevien 14 tuulivoima-alueen linnustoselvityksen on laatinut Lakeuden luontokartoitus v. 2015. Osalla selvitysaluetta on tehty linnuston muutonseurantaa

Lisätiedot

Tiivistelmä Kangasalan Kirkkojärven, Kuohunlahden ja Herttualan linnustolaskennoista

Tiivistelmä Kangasalan Kirkkojärven, Kuohunlahden ja Herttualan linnustolaskennoista Tiivistelmä Kangasalan Kirkkojärven, Kuohunlahden ja Herttualan linnustolaskennoista 2016-2017 Kangasalan kunta/kaavoitus Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry. Pekka Rintamäki 2017 1. Johdanto Elokuussa

Lisätiedot

ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA YHTEENVETO ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSISTA NATURA VERKOSTON ALUEISIIN

ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA YHTEENVETO ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSISTA NATURA VERKOSTON ALUEISIIN ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA YHTEENVETO ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSISTA NATURA 2000 -VERKOSTON ALUEISIIN 2007 1. Taustaa Natura 2000 verkosto on Euroopan Unionin kattava luonnonsuojelulle tärkeiden

Lisätiedot

wpd Finland Oy Metsähallitus Laatumaa

wpd Finland Oy Metsähallitus Laatumaa 23.6.2009 tark. 1.7.2009 wpd Finland Oy Metsähallitus Laatumaa Mielmukkavaaran tuulipuistohanke Luonnonsuojelulain 65 :n mukaisen Natura-arvioinnin tarvearviointi Mielmukkavaaran tuulipuistohanke Luonnonsuojelulain

Lisätiedot

S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A OX2 MERKKIKALLION TUULIVOIMAPUISTO

S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A OX2 MERKKIKALLION TUULIVOIMAPUISTO S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A OX2 MERKKIKALLION TUULIVOIMAPUISTO KEHRÄÄJÄSELVITYS 2015 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P18892P002 Tiina Mäkelä Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Tuulivoimapuiston

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2024 Matolamminneva-Räntäjärvi,Virrat, Pirkanmaa

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2024 Matolamminneva-Räntäjärvi,Virrat, Pirkanmaa Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2024 Matolamminneva-Räntäjärvi,Virrat, Pirkanmaa Sijainti Matolamminneva-Räntäjärven alue sijaitsee Virtain pohjoisosassa,

Lisätiedot

Muistutus Pien- Päijänteen rantaosayleiskaavan kaavaehdotuksesta

Muistutus Pien- Päijänteen rantaosayleiskaavan kaavaehdotuksesta Muistutus Pien- Päijänteen rantaosayleiskaavan kaavaehdotuksesta Keski- Suomen Lintutieteellinen Yhdistys ry. c/o Heikki Helle Ahde 4 C 40520 Jyväskylä Luhangan kunta Hakulintie 2 19950 Luhanka 1. Johdanto

Lisätiedot

Kainuun tuulivoimamaakuntakaava

Kainuun tuulivoimamaakuntakaava Kainuun tuulivoimamaakuntakaava Maakuntakaavamerkinnät ja -määräykset Ehdotus MH 25.8.2015 Maakuntakaavaehdotus MH 25.8.2015 2 Julkaisija: Kauppakatu 1 87100 KAJAANI Puh. (08) 615 541 Faksi (08) 6155 4260

Lisätiedot

Porin Jakkuvärkin tuulivoimapuiston lintujen törmäysmallinnus 2014 AHLMAN GROUP OY

Porin Jakkuvärkin tuulivoimapuiston lintujen törmäysmallinnus 2014 AHLMAN GROUP OY Porin Jakkuvärkin tuulivoimapuiston lintujen törmäysmallinnus 2014 AHLMAN GROUP OY Raportteja 18/2014 sisällysluettelo Johdanto... 3 Työstä vastaavat henkilöt... 3 Tutkimusmenetelmät... 4 Epävarmuustekijät...

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS NIEMIJÄRVIITÄJÄRVEN LINNUSTON SYYSLEVÄHTÄJÄLASKENNAT 2011 AHLMAN. Konsultointi & suunnittelu

VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS NIEMIJÄRVIITÄJÄRVEN LINNUSTON SYYSLEVÄHTÄJÄLASKENNAT 2011 AHLMAN. Konsultointi & suunnittelu VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS NIEMIJÄRVIITÄJÄRVEN LINNUSTON SYYSLEVÄHTÄJÄLASKENNAT 2011 AHLMAN Konsultointi & suunnittelu SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 3 Tutkimusalue... 4 Tutkimusmenetelmät... 4 Niemijärvi-Itäjärven

Lisätiedot

SENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO

SENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 30.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO SENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO Päivämäärä 30.11.2017 Laatija

Lisätiedot

Seitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe)

Seitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe) Pellon asemakaava Kirkon kortteli ASEMAKAAVAN SELOSTUS 12.4.2016 (Luonnosvaihe) Pellon kunta Seitap Oy 2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava

Lisätiedot

KARJALAN KULTALINJAN ILOMANTSIN HANKEALUEEN LINNUSTON ESISELVITYS

KARJALAN KULTALINJAN ILOMANTSIN HANKEALUEEN LINNUSTON ESISELVITYS KARJALAN KULTALINJAN ILOMANTSIN HANKEALUEEN LINNUSTON ESISELVITYS SYYSKUU 2011 täydennetty Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Selvitysalue ja menetelmät... 1 3. Tulokset... 2 3.1 Yleistä... 2 3.2 Kuittila...

Lisätiedot

Ilosjoen tuulivoimapuiston luontoselvitykset syysmuutto 2014

Ilosjoen tuulivoimapuiston luontoselvitykset syysmuutto 2014 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A PIHTIPUTAAN KUNTA Ilosjoen tuulivoimapuiston luontoselvitykset syysmuutto 2014 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 24.3.2015 P20221 Ilosjoen syysmuutto 1 (13) Tuomo Pihlaja

Lisätiedot

Pelkosenniemi-Life LIFE Luonto hanke 1.8.2006 30.9.2010 Loppuraportti

Pelkosenniemi-Life LIFE Luonto hanke 1.8.2006 30.9.2010 Loppuraportti Pelkosenniemi-Life LIFE Luonto hanke 1.8.2006 30.9.2010 Loppuraportti Euroopan Unionin tukema LIFE Luonto -hanke 2 1.1 Life hanke pähkinänkuoressa Suot ovat yksi tärkeimmistä luontotyypeistä kun puhutaan

Lisätiedot

METSÄHALLITUS LAATUMAA Piiparinmäen-Murtomäen tuulivoimapuistohanke

METSÄHALLITUS LAATUMAA Piiparinmäen-Murtomäen tuulivoimapuistohanke TÄYDENNETTY NATURA-ARVIOINTI 16UEC0146 28.11.2014 METSÄHALLITUS LAATUMAA Piiparinmäen-Murtomäen tuulivoimapuistohanke Talaskankaan alue Täydennetty Natura-arviointi 16UEC0146 Kaikki oikeudet pidätetään.

Lisätiedot

Vesipuitedirektiivin suojelu- ja erityisalueet

Vesipuitedirektiivin suojelu- ja erityisalueet Vesipuitedirektiivin suojelu- ja erityisalueet Seppo Hellsten Vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden suunnittelun työpaja 29.8.2019 Vesipolitiikan puitedirektiivi (2000/60/EY) Estää vesiekosysteemien sekä

Lisätiedot

PYHÄTUNTURIN OSA-ALUE B ASEMAKAAVA

PYHÄTUNTURIN OSA-ALUE B ASEMAKAAVA FCG Planeko Oy Pelkosenniemen kunta PYHÄTUNTURIN OSA-ALUE B ASEMAKAAVA Natura-tarveharkinta 0545-D1019 20.4.2009 FCG Planeko Oy Natura-tarvearviointi I 0545-D1019 20.4.2009 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

1. VAIKUTUKSET LUONNONYMPÄRISTÖÖN

1. VAIKUTUKSET LUONNONYMPÄRISTÖÖN Ympäristövaikutusten arviointiselostus 1 Monitavoitearvioinnin kriteeristöt (Imperia) Liite 3 1. VAIKUTUKSET LUONNONYMPÄRISTÖÖN Taulukko 1. Luontotyyppeihin, kasvillisuuteen ja luonnon monimuotoisuuteen

Lisätiedot