JOENSUUNSEUDUN OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET RY

Transkriptio

1 JOENSUUNSEUDUN OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET RY OMAISHOITAJIEN JAKSAMISEN TUKEMINEN HOITORENKAAN, KO- TIMIESTOIMINANNAN, VERTAISTUEN JA OHJAUSNEUVONNAN AVULLA vv LOPPURAPORTTI Maaliskuu 2007

2 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO HANKKEEN ALKU Hankkeen tavoitteet Toimintamuodot TUOTOKSET JA NIIDEN ARVIOT Kotimiestoiminta Ryhmätoiminta Omaishoitorenkaat Koulutus ja palveluohjaus Opiskelijayhteistyö Tiedotus ja media PROJEKTIN SEURANTA JA ARVIOINTI HENKILÖSTÖ JA ORGANISAATIO Ohjausryhmän kokoonpano Johtokunnan kokoonpano vuonna POHDINTA... 15

3 3 1 JOHDANTO Joensuunseudun Omaishoitajat ja läheiset ry toteutti vuosina Omaishoitajien jaksamisen tukeminen hoitorenkaan, kotimiestoiminnan, vertaistuen ja ohjausneuvonnan avulla -projektin. Toteuttamisvuosina omaishoitajuus nousi tiedotusvälineiden suosioon. Samalla tietoisuus omaishoitajuudesta lähti uuteen tarkasteluun. Huomattiin, että tarvitaan pikaisesti parannuksia olosuhteisiin, joissa omaishoitajat työskentelivät. Sosiaalineuvos Elli Aaltonen teki selvityshenkilönä esityksen Omaishoidon valtakunnallinen kehittäminen raportin. Omaishoito on merkittävä sosiaalipoliittinen kysymys, joka kaipaa uudelleen organisointia ja tuotantotapojen uudistamista. Omaishoidon tuen piirissä oli n hoitajaa, joka on pieni määrä arvioidusta läheisen hoidon piirissä olevasta henkilöstä. Aaltosen esitys tuen vähimmäistasosta sekä kaksi vapaapäivää kuukaudessa ovat lakimuutoksen jälkeen toteutuneet, muuten esitys jäi valitettavan puolitiehen erittäin hyvistä ja realistista tavoitteista parantaa omaishoitajine selviytymistä omasta hoitotyöstään. Loppuraportissa selvitetään hankkeen näkökannalta, kuinka vaativaan huutoon oli yhdistys tällä kolmevuotisella projektilla pystynyt vaikuttamaan. Valtakunnallinen tiedottaminen ja otsikoihin nouseminen on Pohjois-Karjalassa myös vaikuttanut herättelevästi omaishoitajuuden löytymiseen. Runsas virkistys- ja vertaistukitoiminta on tullut koko ajan määrällisesti enemmän osallistujia. Etenkin fyysisen kunnon ylläpitämiseksi aloitettu toiminta otettiin suurella kiitollisuudella vastaan. Raportissa käsitellään tarkemmin toiminnan keskeisiä tuloksia, tuotoksia sekä selvitetään myös syyt siihen, miksi kaikki tavoitteet hankkeessa eivät toteutuneet suunnitelman mukaisesti.

4 4 Hankkeen aikana alkanut voimakas verkottuminen yhteistyötahojen kanssa nosti esiin uuden Joensuun mallin sijaishoidon kehittämiseksi. Tässä mallissa ensimmäistä kertaa tehtiin yhteistyötä kuntien, kolmannen sektorin sekä palveluntuottajien kanssa. Mallissa on tarjotaan apua tarvitseville erilaisia vaihtoehtoja selviytyä koti-oloissa mahdollisimman itsenäisesti ja pitkään. Palveluohjauksen kautta, asiakaslähtöisesti kartoittamalla tilanne, ohjataan asiakkaat tarvitsemansa avun, yhdistyksen, kunnan palvelujen tai vertaistukiryhmän piiriin. Tällä yhteistyöllä pystytään tulevaisuudessa varmasti paremmin vastaamaan siihen, että omaishoitajat jaksavat kauemmin kodeissaan tehdä arvokasta ja vaativaa työtään. Vapaapäivien pitomahdollisuus tule varmemmin käyttöön, kun sijaisen saamiseksi on tarjolla olemassa erilaisia vaihtoehtoja. Kuntien toimintaresursseilla ei voida vastata ikäihmisten ja omaishoitajien kasvaneisiin hoitotarpeisiin. Kolmannen sektorin harteille on laskettu paljon, ja se luo paineita myös tällä puolella. Rahoitukset hankkeisiin ovat määräaikaisia, ja mitään pysyvää ja pitkäkestoista toimintaa ei kolmas sektori pysty järjestämään. Kotihoidon toimintamalliin tarvitaan uutta panostusta. Näin ennalta ehkäistäisiin laitoshoitoon joutumista ja luotaisiin mahdollisuuksia kotona asumiseen mahdollisimman pitkään. Tämän hankkeen aikana alkanut Joensuunseudun Omaishoitajat ja läheiset ry:n kolmas RAY:n rahoittama Viehka -hanke alkoi 2006 ja sen tavoitteista - saada perustettua järjestöpohjainen auttamiskeskus- on tärkein jo saavutettu. Loppuvuonna avattiin Joensuussa koko seutukuntaa palveleva Asiantuntija- ja neuvontakeskus VESSEL.

5 5 2 HANKKEEN ALKU Joensuunseudun Omaishoitajat ja läheiset ry toteutti ensimmäisen RAY:n hankkeen Omaishoitajien jaksamisen tukeminen ja syrjäytymisen ehkäisy vuosina Tämän hankkeen aikana tuettiin omaishoitajia tarjoamalla kotiin tukihenkilö, kotimies. Kotimiestunteja toteutettiin n 3000, työvoimaresursseina olivat pitkäaikaistyöttömät. Kotimiestoiminnan ohella kehitettiin ryhmätoimintaa ja annettiin edunvalvontaa. Saatujen kokemusten perusteella haluttiin kokeilu- ja kehittämistoimintaa jatkaa ja pyrkiä kehittämään toimintamalleja yhteistyössä kuntien, seurakuntien ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Kokemukset ja tuotokset hankkeesta olivat niin myönteisiä, että haettiin Omaishoitajien jaksamisen tukeminen hoitorenkaan, kotimiestoiminnan, vertaistuen ja ohjausneuvonnan avulla -hanke, jolla jatkettiin myönteistä kehitystä omaishoitajien aseman parantamiseksi. Omaishoitajuuden tunnistaminen, avun tarpeen ja hyödyllisyyden hyväksyminen, vertaistukeen turvautuminen sekä omien uupumisrajojen tiedostaminen ovat omaishoitajien keskuudessa merkittäviä askeleita parempaan huomiseen. 2.1 Hankkeen tavoitteet 1. Kotimiestoiminnan edelleen vakiinnuttaminen ja laajentaminen. 2. Omaisten ryhmätoiminnan syventäminen säännölliseksi, jatkuvaksi vertaistukiryhmätoiminnaksi 3. Omaishoitorenkaiden perustaminen 4. Kotimiestoiminnan ja vertaisryhmien kautta tapahtuva omaishoitajien koulutus ja palveluohjaus

6 6 5. Vertaisohjauksen ja omaishoitorenkaiden toimintamallien kehittämien tutkimuksen avulla 2.2 Toimintamuodot 1. Kotimiestoiminta tarkoittaa ei-ammatillisen henkilön kotona antamaa apua ja vapautusta omaishoitotyöstä. Tämä toiminta on käynnistetty Omaishoitajien jaksamisen tukeminen ja syrjäytymisen ehkäisy projektissa Joensuun kaupungissa. Palvelu ei kuitenkaan vastannut läheskään kysyntää. Tavoitteena oli laajentaa toimintaa sekä määrällisesti että alueellisesti kattamaan koko yhdistyksen toiminta-alue (Joensuun seutukunta). 2. Omaisten ryhmätoiminta vakiintui Joensuussa, Kontiolahdella, Liperissä ja Enossa. Toimintaa laajennettiin alueellisesti ja syvennettiin vertais- ja itsehoidon tueksi. 3. Omaishoitorenkaat, joista on eri puolilla maata hyviä kokemuksia, puuttuivat alueeltamme toistaiseksi kokonaan. Tavoitteena oli niiden käynnistäminen ja tukeminen. 4. Tähän asti toteutetun ryhmätoiminnan myötä on paljastunut omaisten suuri tarve koulutukseen ja palveluohjaukseen konkreettisista omaishoitotilanteista selviämiseksi. Tavoitteena oli yhdessä paikallisten alan oppilaitosten kanssa järjestää säännöllistä, jatkuvaa omaishoitajien koulutusta ja kurssitusta. Tätä toimintaa oli jo kokeiltu käynnissä olevan projektin myötä ja saadut kokemukset olivat hyviä. Koulutukseen liitetään palveluohjaus, jolla omaishoitajat neuvottiin soveltuvien yhteistyötahojen piiriin 5. Jo aloitettua oppilaitosyhteistyötä laajennettiin ja syvennettiin opinnäyte- ym. tutkimustoiminnan avulla.

7 7 3 TUOTOKSET JA NIIDEN ARVIOT 3.1 Kotimiestoiminta Edellisen projektin aikana toiminut kotimiestoiminta pitkäaikaistyöttömiä resursseina käyttäen todettiin huonosti toteuttavaksi siinä muodossaan. Työvoimatoimistossa auki olleisiin paikkoihin vuoden 2003 aikana ei ollut sopivia hakijoita. Ensimmäisen toimintavuoden aikana yhteistyöverkostosta SPR toteutti sosiaalitalkkariprojektin, josta valmistuneita myös pitkä-aikaistyöttömiä välitettiin jonkin verran koteihin tekemään erilaisia pieniä askareista sekä myös omaishoitajan sijaiseksi, jotta hän pääsee vapaalle. Ammattitaidottomuus ja haluttomuus koulutuksen jälkeen hakeutua koulutusta vastaaviin tehtäviin kuitenkin tyrehdytti tämänkin toiminnan. Kokeilimme myös hankeen aikana sitä, että kokeiluluonteisesti kustansimme omaishoitajalle sijaisen, jotta hän pääsee yhdistyksen järjestämiin ryhmiin, kuntoilemaan tai retkelle. Tämä kokeilu otettiin ilolla vastaan ja kävijämäärät tilaisuuksiin lisääntyivätkin jo toisena toimintavuotena runsaasti. Kotimiestoiminnan järjestäminen edellä mainituilla tavoilla nosti yhä enemmän esille tarpeen kehittää erilaisia sijaishoitomalleja omaishoitajien vapaan mahdollistamiseksi. Yksityisen sektorin mukaan tuleminen tuli mukaan Karellikeskus Oy:n OKSA - hankkeen myötä. OKSA:ssa koulutetaan omaishoitajien sijaisia koteihin ja he tekevät työtä yrittäjinä tai osuuskunnan kautta. Jotta palvelujen tarvitsijat ja palvelun tuottajat kohtaisivat, palkattiin yhdessä OKSA hankeen kanssa yhteinen työntekijä, yhteyssihteeri. Hän aloitti palveluohjauksen omaishoitajaperheissä. Sijaisten välittäminen perheisiin alkoi luontevana jatkona palveluohjauksesta.

8 8 Tiiviimpi toimintaverkko kolmannen sektorin ja kuntien kanssa sekä palveluiden tuottajien mukaan ottaminen ovat valtakunnallisestikin noteerattu uusi toimintamalli eli joensuun malli. Joensuun mallin toimintatavassa asiakkaan kokonaisvaltainen huomioiminen ja palveluohjaus ovat myös tulleet huomioiduksi myönteisenä ja kehitettävänä toimintana. 3.2 Ryhmätoiminta Ryhmätoiminta sai jatkuvuutta ja tunnettavuutta yleisen tiedottamisen lisäämisen myötä. Toimintakauden aikana toteutettiin mm. erilaisia vertaistukiryhmiä, retkiä, virkistysviikonloppuja, kuntosalitoimintaa, allasjumppaa seuraavasti: 2004 tapahtumia 36 (osallistujia 1150) 2005 tapahtumia 91 (osallistujia 1800) tapahtumaa joissa osallistujia yli 3000 Vuodesta 2004 alkanut kasvu näyttää jatkuvan. Ympäristökunnissa toteutettiin myös erilaisia ryhmiä. Vuonna 2005 otimme Liperin kunnan alueella osavastuun SPR:n kanssa ikäihmisten kerhoista. Kunta lopetti toiminnan kokonaan ja n. 100 ikäihmistä jäi ilman niin tärkeää ja virkistävää kerhoa. Kontiolahdella, Pyhäselässä, Kiihtelysvaarassa, Tuupovaarassa ja Tohmajärvellä pidettiin myös tapahtumia ja hemmotteluja. Näissä kunnissa yhteistyökumppanina ja kutsujana ovat toimineet kunnat sekä seurakunnat. Hankkeen aikana toteutettiin myös koulutuksia omaishoitajille. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. järjestämään Verrokki -koulutukseen osallistui 6 omaishoitajaa, joista kolme aloitti heti suunnittelemaan ja toteuttamaan omaa vertaistukiryhmää.

9 9 Verrokkikoulutuksesta saatiin ryhmiin omatoimisia ja reippaita vetäjiä, mm. Siipirikot, hoidettavansa menettäneille, kuntosalivuorot toimivat myös vapaaehtoisvoimin vedettynä, Verkonkutojat ATK-kerho on kiinnostanut myös monia omaishoitajia. Hankkeen viimeisenä toimintavuonna ennaltaehkäisevää kuntouttavaa liikuntaa järjestettiin säännöllisesti. Osallistujia on ollut runsaasti. Nämä ryhmät ovat jaksamisen kannalta tärkeä toimintamuoto. 3.3 Omaishoitorenkaat Hankkeen hoitorenkaan tarkoituksena oli että omaishoitajat ja hoidettavat tutustuisivat toisiinsa hoitorengaspäivän aikana ja alkaisivat sijaistamaan oma-aloitteisesti toinen toisiaan hoitamalla vuorotellen hoidettaviaan. Näin rengasperheillä olisi mahdollisuus ilman ulkopuolista, palkattua sijaista päästä menoihinsa ja harrastuksiinsa. Hoitorengaspäiviä ja virkistysviikonloppuja toteutettiin hankeen aikana seitsemän (7) kertaa. Mukana tapahtumissa olivat omaishoitajat ja hoidettavat. Ohjelmasta ja suunnittelusta vastasivat suurimmalta osalta lähihoitaja - opiskelijat, jotka tekivät ohjauksistaan seminaari- ja lopputöitä. Ohjaus- ja ohjelmapalvelut ostettiin myös yhteistyötoteuttajalta Kotikartanoyhdistys ry:ltä kokonaispakettina majoituksineen ja ruokailuineen. Osallistujamäärät vaihtelivat 2-17 välillä. Pääsyä ja lähtöä hoitorengaspäiviin helpotettiin mm. järjestämällä edestakaiset kuljetukset tapahtumaan. Käyttäjäkuntamme on ikääntynyttä ja käyvät väsymyksensä kanssa niin äärirajoilla, että tämänlainen sijaismallikäytäntö ei missään tapauksessa ollut mahdollinen. Vastustus tähän hankkeen toteuttamiskohtaan jatkossa tuli aivan projektin alussa. Vaikuttavuutena ja ennaltaehkäisevänä hoitotyössä jaksamiseen kokeilusta kuitenkin jäi säännöllistä toimintaa osallistujien välille. Tuotoksena virkistysviikonlopuista voidaan kirjata, että näissä tapahtumissa syntyi omaishoitajien kanssa ystävyyssuhteita. Jos hoitorengas ei lähtenyt kovin hyvin toi-

10 10 mimaan, toimii puhelinrengas erittäin hyvin ja näin omaishoitajille tulee toisistaan vertaistukea. 3.4 Koulutus ja palveluohjaus SPR:n kanssa yhteistyössä järjestettiin omaishoitajille Hoiva ja huolenpito kotona koulutus. Tässä koulutuspaikkana ja yhteistyökumppanina oli Joensuun kaupunki ja Koivupiha. Sidosryhmien Dementiayhdistys ja Omaishoitajat ja Läheiset liitto ry:n kanssa järjestettiin yhteinen ryhmätoiminto Voimavaroja hoitotyöhön, ryhmäohjaajien menetelmäkurssi Joensuun yliopiston kanssa yhteistyössä toteutettu ATK - koulutus Verkonkutojat alkoi myös toimintakautena. Kerho toimii edelleen ja jatkoa tälle tulevaisuuden tosiasialle jatketaan. Kotimiestoiminnan sijalle tullut palveluohjaus alkoi hankeen aikana. Yhteyssihteeri aloitti työnsä keväällä Toimenkuvaukseen kuulunut yhteydenpito jäsenistöön alkoi muotoutua palveluohjausmalliksi. Todettiin, että omaishoitajat ovat todella yksin vaikeiden asioiden kanssa. Lomakkeet ja muut laki-asiat ovat kaukana arjesta. Niihin tarvitaan tietoa ja tukea, varsinkin kun omaishoitotilanne alkaa ja tilanne kaiken kaikkiaan kotona on sekava monine kysymyksineen. Seuraava hanke Viehka ( OMAISHOITAJIEN JAKSAMISEN TUKEMINEN PALVE- LUOHJAUKSEN VERTAISTUEN, SIJAISTOIMINNAN JA VERKOSTOITUMISEN AVULLA ) haettiinkin sitten mm. palveluohjausmallin kehittämiseen ja vahvistamiseen.

11 11 Palveluohjauksen alkuvaiheessa omaishoitajia neuvottiin tarvittavien palvelujen piiriin, SPR omaishoito tai ystävänpalvelut mm, sekä kehotettiin tulemaan vertaistukiryhmiin tai eri yhdistysten järjestämiin virkistystapahtumiin. Viimeisenä toimintavuonna palveluohjauksen määrä kasvoi Joensuun kaupungin alueen lisäksi ympäristökuntiin. Viimeisenä toimintavuonna palveluohjauksen piirissä oli 30 perhettä. Kysyntään ja sen kasvuun vaikutti HoiVaan! lehden (10 000) kpl jakelu laajasti koko Pohjois-Karjalan alueelle. Johtokunta ja omaishoitajat osallistuivat runsaasti alueella järjestettyihin mm. omaishoitoon liittyviin koulutuksiin. Koulutuksiin osallistuminen on ollut jatkuvaa ja mielenkiinto ja halukkuudet osallistua koulutuksiin ovat vakiintuneet. Projektiohjaaja suoritti hankkeen aikana oppisopimuksella ryhmäohjaajan sekä työnohjaaja -työyhteisönkouluttajan tutkinnot Sosiaalipedagogisessa instituutissa. 3.5 Opiskelijayhteistyö Opiskelijayhteistyö vakiintui toimintakautena. Lähihoitaja- ja sosionomiopiskelijat suorittivat työharjoitteluja kodeissa (15 opiskelijaa). Opiskelijat kävivät harjoittelujaksoissaan kerran viikossa puolen vuoden aikana omaishoitoperheissä. He syvensivät oppimistaan joko hoidettavan tai itse omaishoitajan kanssa suunnittelemalla sopivaa kuntouttavaa toimintaa ja antamalla virkistystä ja vertaistukea. Opiskelijat toteuttivat paljon erilaisia virkistystapahtumia ( n. 20 opiskelijaa). Virkistysviikonloput olivat opinnäytetöitä, joista saatiin kirjalliset tuotokset. Opiskelijayhteistyötä suunniteltiin yhteistyössä opettajien kanssa suunnittelupalavereissa kaksi kertaa vuodessa. Palautekeskusteluja käytiin myös jatkuvasti työssäoppimis - jaksojen jälkeen. Harjoittelujaksojen vaikuttavuutta ja hyödyllisyyttä arvioitiin ja kehitettiin tarpeen mukaan toimivammaksi opiskelijan tulevan ammatin hallinnassa. Työntekijät kävivät pitämässä oppitunteja ja luentoja yhdistyksestä, projektista ja omaishoitajuudesta useille eri opiskelijaryhmille.

12 12 Yliopiston kanssa aloitettu yhteistyö tuotti kaksi survey-tutkimusta jäsenistöllemme. Tarkoituksena oli selvittää jäsentemme tilanne ja jäsenten tuntemuksia omasta hoitotilanteestaan ja suhteestaan yhdistykseen ja projektiin. Kysely lähetettiin 233 jäsenelle, joista 41 % vastasi. Aktiivisesti toimivia jäseniä on vähän, vain n. 40 %. Jäsenet suhtautuivat myönteisesti yhdistyksen toimintaan mutta siitä huolimatta 65 % heistä oli negatiivis-sävytteisiä: krooniset sairaudet, uupumus, ahdistus ja masennus vaikeuttivat hoitotilannetta ja elämää. Erilaiset psykofyysiset ongelmat olivat jokapäiväisiä. Tutkimuksen tulokset ovat merkittävästi vaikuttaneet projektin toiminnan suunnan löytämisessä. Jäsenistömme ikärakenne on varsin vanhuspainotteinen; vuotiaita on 37,3%. Tiedotusta toiminnasta, jäsenhankintaa ja asiantuntija-avun määrää tulisi tehostaa projektin avulla. Tutkimuksen mukaan erityisesti kontaktien osalta olisi keskityttävä hoitamaan huonoimmin voivien omaishoitajien tilanne kuntoon. Jotta tämä voitaisiin toteuttaa, tarvittaisiin tarkempi seurantajärjestelmä ja vertaistukea tulisi lisätä. Tutkimuksen tuloksena kotimies- sekä palveluohjaustarve lähti synnyttämään Vessel -keskuksen perustamista. 3.6 Tiedotus ja media Hankkeen aikana tärkeä painopistealue oli yhdistyksen ja projektin toiminnan tietoisuuden lisääminen eri toimijatahoille ja yhteistyökumppaneille. HoiVaan! -lehti oli se muoto ja se suunnattiin omaishoitajille. (10 000kpl) jaettiin laajasti ympäristökuntiin ja Joensuun alueelle. Lehden tarkoituksena oli myös tiedottaa monipuolisesta toiminnasta ja herätellä ja hakea uusia omaishoitajia.

13 13 Yhdistyksestä painatettiin esite, yhdistys teetätti omat www-sivut, Lähellä lehdessä esiteltiin Joensuun malli, radiossa ja paikallis- TV:ssä oli omaishoitajien, puheenjohtajan, yhteyssihteerin ja projektiohjaajan haastatteluja. Lisäksi vielä erilaisia artikkeleita omaishoidosta sidosryhmien julkaisuissa. Projektia esiteltiin johtokunnan jäsenten, yhteyssihteerin ja projektiohjaajan toimesta Liiton järjestämissä tilaisuuksissa sekä monille sidosryhmille. 4 PROJEKTIN SEURANTA JA ARVIOINTI Arviointia tehtiin johtokunnan ja ohjausryhmän toimesta. Johtokunta kokoontui n. kerran kuukaudessa ja ohjausryhmä 4 kertaa vuodessa. Vaikuttavuutta arvioitiin myös tehdyillä kyselyillä jäsenistön (Yliopiston opiskelijan kaksi kyselyä) keskuudessa sekä keskusteluissa palveluiden tarpeellisuudesta käyttäjien kanssa. Seurantaa tehtiin ohjausryhmän kanssa kokouksissa raportoimalla sen hetkinen tilanne projektin etenemisestä. Tilaisuuksien osallistujamäärän ja kiinnostuksen määrä nousi toimintavuosina kolminkertaiseksi, joka selväsanaisesti osoitti toiminnan tärkeyden ja vaikuttavuuden omaishoitajien jaksamisen tukemisessa.

14 14 5 HENKILÖSTÖ JA ORGANISAATIO 5.1 Ohjausryhmän kokoonpano Pennanen, Eija, puheenjohtaja Heikkilä, Marjatta Myller Maija Maija-Liisa Karppinen Keijonen, Aune Inkeri Knuutila, Leena Koistinen, Pirkko Kortelainen, Riitta Kuivalainen, Kaarina Mäkinen, Erkki Tukiainen, Merja Yrjölä, Eila Heikkinen, Ani-Elina, sihteeri Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Kotikartanoyhdistys ry Omaiset mielenterveystyön tukena Pohjois-Karjalan yhdistys ry Joensuun ev.lut.srk. Pohjois-Karjalan Dementiayhdistys ry Sairaanhoitaja, eläkk. Omaishoitaja Sosiaalityöntekijä Yhdistyksen puheenjohtaja Ammattiopisto, opettaja Toimitusjohtaja Ohjausryhmä seurasi projektin etenemistä ja toimi johtokunnan ja projektin ohjaajan tukena. Ohjausryhmä kokoontui 11 kertaa toimintavuosien aikana. Pääasiallisesti ohjausryhmä seurasi projektin taloustilannetta ja etenemistä. Lisäksi keskusteltiin opiskelijayhteistyöstä, teetetyn tutkimuksen analysoinnista, omaishoitajille suunnattavan palveluohjauksen aloittamisesta sekä sidosryhmien kanssa syventävästä yhteistyöstä.

15 Johtokunnan kokoonpano vuonna 2006 Mäkinen, Erkki Kivimäki, Maire Hassinen, Kaisa Muut jäsenet: Airaksinen, Irja Haverila, Leena Räty, Anja Sorsa, Vesa puheenjohtaja varapuheenjohtaja taloudenhoitaja, sihteeri Kortelainen, Riitta Jääskeläinen, Kaija Siponen, Eeva Immonen, Pirjo Projektin aikana muu henkilöstö: Projektiohjaaja Yhteyssihteeri Vapaaehtoisia 2-5 henkilöä Tuntipalkkaisia sijaishoitajia 2-5 hlöä Johtokunta on toiminut vapaaehtoisena erilaisissa tilaisuuksissa 6 POHDINTA Projektin kehittämistuloksina tärkeimpänä oli toimintamalli, joka lähti kehittymään edellisessä hankkeessa keskeisimpänä olleesta kotimiestoiminnasta. Hankkeen tavoitteena oli: 1. Kotimiestoiminnan edelleen vakiinnuttaminen ja laajentaminen. 2. Omaisten ryhmätoiminnan syventäminen säännölliseksi, jatkuvaksi vertaistukiryhmätoiminnaksi 3. Omaishoitorenkaiden perustaminen

16 16 4. Kotimiestoiminnan ja vertaisryhmien kautta tapahtuva omaishoitajien koulutus ja palveluohjaus RAY:n linjaus kotiapua tarjoavien hankkeiden rahoituksen lopettamisesta sai aikaan pohdintoja, kuinka niin tärkeäksi koettu kotiapu saadaan toteutettua muuten kuin omaishoitoyhdistyksen tarjoamalla kotimiestoiminnalla. Verkottuminen kuntien, palveluntuottajien ja muiden kolmannen sektorin toimijoiden kanssa alkoi kehittyä. Palveluohjauksen kautta kartoitettiin kokonaisvaltaisesti asiakkaan tilanne. Tilanteen mukaan hänet ohjattiin sopivaan palveluun tai hankittiin sijainen yksityiseltä sektorilta. Myös kuntien palveluiden piiriin heitä ohjattiin ja toiminnan tarkoitus ei missään vaiheessa ole korvata kuntien palveluita. Toimintamalli on noteerattu valtakunnallisesti ja rahoittajan taholta hyväksi. Toimintamalli on innovatiivinen ja tarkoitus on kehittelyn jälkeen saada mallista toimiva kokonaisuus muidenkin käytettäväksi. Opetuksena voisi olla se, että hankkeiden suunnitteluun voisi ottaa kohderyhmiltä enemmän tietoa ja kokemuksia. Näin saataisiin toimivampi ja palvelevampi käytäntö hankkeisiin. Perusajatus - omaishoitajien jaksamisen tukeminen - on onnistunut yli odotusten. Ryhmiin hakeutuminen, ns. kynnyksen ylittäminen tapahtui helpommin. Tiedotus ja esilläolo saivat halutun huomion aikaan. Omaishoitajuus tajuttiin ja lähdettiin hyvissä ajoin etsimään eväitä vaativan työn suorittamiseen. Mielenkiintoista on myös järjestettyihin toimintoihin sitoutuminen. Esimerkiksi kuntosaliryhmät ovat pyörineet täysinä - tavanomaista väsymistä ja haluttomuutta lähteä loppukaudesta mukaan ei havaittu. Allasjumppa oli myös täynnä koko toimintakauden. Hankkeen aikana lähtenyt ajatus palveluohjauksen ja palvelupisteen tarpeellisuu- desta on tuotoksena toteutunut järjestöpohjainen auttamiskeskus Vessel on aloitta- nut viimeisen toimintavuoden aikana toimintansa.