KESTÄVÄ HYVINVOINTIVALTIO JA KANNUSTAVUUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KESTÄVÄ HYVINVOINTIVALTIO JA KANNUSTAVUUS"

Transkriptio

1 Vihreät De Gröna KESTÄVÄ HYVINVOINTIVALTIO JA KANNUSTAVUUS Vihreiden veropoliittinen ohjelma hyväksytty puoluevaltuuskunnan kokouksessa TARKISTAMATON VERSIO Ohjelman nostot: 1. Muutetaan verotus kannustavaksi ja reiluksi! Säädetään ansiotyötulot, sosiaalietuudet ja eläkkeet verovapaaksi 560 euron kuukausituloihin saakka. 2. Poistetaan ympäristölle haitallisia verotukia vähintään 800 miljoonan euron edestä. 3. Joukkorahoitetaan Suomi uuteen kasvuun! Säädetään pääomatuloille verovapaus euroon saakka vuodessa ja vahvistetaan pääomatuloverotuksen progressiota. 4. Tukitaan euroalueen jopa miljardin vuosittainen verovuoto veroparatiiseihin. Tehdään maakohtaisella talousraportoinnilla ja automaattisella tietojenvaihdolla läpinäkyväksi yritysten veroparatiisijärjestelyt. 5. Tuetaan työllistämistä ja nostetaan yhteisöjen ALV-maksamisen alaraja euroon. 6. Nykytilanteessa emme halua korottaa verojen kokonaisveroastetta. Olemme kuitenkin valmiit turvaamaan laadukkaat julkiset palvelut viimekädessä veronkorotuksilla. Nämä tulee kompensoida pienituloisille ja kokonaisverotuksen progressiivisuus tulee varmistaa. 1

2 Ohjelman vaikutukset, esimerkit Terhi Yrittäjä: Terhi omistaa parturikampaamon, joka jakaa yritystuloa Terhille euroa vuodessa. Terhi nostaa yritystulosta noin 2000 euroa pääomatulona ja ansiotulona. Vihreän verouudistuksen jälkeen Terhille jää yrityksen ALV-alarajan noston jälkeen 106 euroa enemmän rahaa. Pienten pääomatulojen verovapaus jättää 600 euroa lisää rahaa ja pienten ansiotulojen verovapauden ansiosta Terhille jää 200 euroa enemmän käytettäväksi. Yhteenveto: Terhi Yrittäjälle jää vuodessa 706 euroa enemmän rahaa käytettäväksi ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen tai omien tulojen nostamiseen. Elina Eläkeläinen: Elina saa eläkettä euroa kuukaudessa, mikä on hieman suomalaisten eläkeläisten keskiarvoa euroa/kk vähemmän. Pienten eläketulojen verovapauden jälkeen Elinan vuositulot kasvavat 787 euroa. Yhteenveto: Vihreän verouudistuksen jälkeen Elinalle jää vuodessa 787 euroa enemmän käteen. Olli Opiskelija ja Tuukka Työtön: Olli saa opintotukea 9 kuukautta vuodessa ja käy osa-aikaisesti töissä kesäisin lähikahvilassa. Ollin keskiarvotulot ovat 600 euroa kuukaudessa. Tuukka on valmistunut ammattikorkeakoulusta ja on työtön työnhakija. Tuukka saa työmarkkinatukea 705,20 euroa kuukaudessa. Pienten ansiotulojen verovapauden jälkeen Ollin vuositulot kasvavat 50 euroa ja Tuukan tulot kasvavat 825 euroa vuodessa. Yhteenveto: Vihreän verouudistuksen jälkeen Ollin tulot kasvavat 50 euroa ja Tuukan 825 euroa vuodessa. Pekka Pienituloinen: Pekka on töissä ravintolassa osa-aikaisena tienaa euroa kuukaudessa. Pienten ansiotulojen verovapauden jälkeen Pekalle jää 665 euroa enemmän vuodessa rahaa. Yhteenveto: Vihreän verouudistuksen jälkeen Pekalle jää käteen 665 euroa enemmän vuodessa. Irma Insinööri Irm on töissä rakennusinsinöörinä ja tienaa euroa kuukaudessa. Tämän lisäksi Irm omistaa rahaston kautta osakkeita, joista Irma on saanut pääomatuloja euroa vuodessa. Pienten pääomatulojen verovapauden jälkeen Irmalle jää 600 euroa enemmän käteen pääomatuloista uudelleen sijoitettavaksi tuottaviin investointeihin. Yhteenveto: Vihreän verouudistuksen jälkeen Irmalle jää 600 euroa enemmän sijoittaa omaisuutta uudelleen tuottavasti ja tukea investointeja. Paula Pääomasijoittaja Paula on pääomasijoittaja ja saa pääomatuloja euroa vuodessa. Paula maksaa suurten pääomatulojen veronkorotuksen takia pääomatuloistaan euroa enemmän pääomatulojaveroja. Yhteenveto: Paula maksaa vihreän verouudistuksen jälkeen euroa enemmän veroja. 2

3 Sisällysluettelo 1 VIHREÄN VEROTUKSEN PERIAATTEET JOHDANTO TOIMINTAYMPÄRISTÖ VIHREÄN VEROTUKSEN PERIAATTEET YMPÄRISTÖHAITAT KURIIN VEROTUKSELLA TEHDÄÄN TYÖN TEKEMISESTÄ KAIKISSA TILANTEISSA KANNATTAVAA YRITYKSET JA ITSENSÄ TYÖLLISTÄMINEN KULUTUSVEROTUS: ARVOLISÄVEROTUS JA HAITTAVEROT ARVOLISÄVEROTUS HAITTA- JA VALMISTEVEROT KANSAINVÄLINEN VEROTUS JA VERONKIERTO HARMAA TALOUS KUNTA- JA KIINTEISTÖVEROTUS VARALLISUUS- JA PERINTÖVEROTUS VIHREÄN VEROTUKSEN PERIAATTEET 1.1 JOHDANTO Tällä veropoliittisella ohjelmalla on kolme seuraavaa pääperiaatetta: 1. Verotuksen painopistettä tulee kohdentaa uudelleen työn ja yrittämisen verottamisesta ympäristöä tuhoavan toiminnan, kulutuksen ja varallisuuden verottamiseen. 2. Nykytilanteessa emme halua korottaa kokonaisveroastetta. Olemme kuitenkin valmiit turvaamaan laadukkaat julkiset palvelut viimekädessä veronkorotuksilla. Nämä tulee kompensoida pienituloisille ja kokonaisverotuksen progressiivisuus tulee varmistaa. 3. Perustulo parantaisi työn tekemisen, itsensä työllistämisen ja sosiaalietuuksien yhteensovittamista ja näin vähentäisi verotuksen korotuspaineita. 1.2 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Tällä veropoliittisella ohjelmalla pidetään kokonaisveroaste nykyisellä tasollaan, mutta verotuksen kohdentamiseen tehdään vahvoja muutoksia. Veropolitiikan toimintaympäristön haasteet tiivistetään viiteen seuraavaan haasteeseen. 1) Vanheneva väestö asettaa haasteita kun verotulot laskevat. Julkisten palveluiden kysyntä kasvaa. 2) Luonnon monimuotoisuuden väheneminen ja ilmastokriisi aiheuttavat tarpeen tehdä poliittisia muutoksia nopeammin kuin usein uskotaan. 3) Kansainvälistyminen syvenee. Rajojen kadotessa tarvitaan veropolitiikan harmonisointia. Rajat ylittäviin ongelmiin tarvitaan rajat ylittäviä ratkaisuja siten, että veronkierto saadaan kuriin. 3

4 4) Suomessa sisäinen muuttoliike ja väestörakenteen muutokset voivat johtaa kuntien eriarvoistumiseen. 5) Pääoman kasaantuminen pienemmälle joukolle luo uudenlaista eriarvoisuutta niin maiden sisällä kuin kansainvälisestikin. 1.3 VIHREÄN VEROTUKSEN PERIAATTEET Vihreille tärkeintä on, että talous perustuu kestävälle pohjalle. Meillä on vastuu ympäristöstä, ilmastosta ja ihmisistä, ja siksi verotuksen tulee kaikin tavoin toimia kestävän talouden, ihmisten hyvinvoinnin sekä tasa-arvon ja ympäristön turvaamiseksi. Verotus on hyvä keino ohjata toimintaa kohti kestävää kasvua. Yrityksiä ja yhteisöjä tulee kannustaa kestävään investoimiseen, työllistämiseen ja kouluttamiseen. Saastuttajien verottaminen vähentää päästöjä aina siellä, missä se on nopeimmin mahdollista ja nostaa suomalaisen puhtaan teknologian tuotteiden kysyntää. Verotus on yksi merkittävimpiä tapoja tarttua ympäristöongelmiin. Vihreät eivät näe korkeaa verotusta itseisarvoisena tavoitteena. Haluamme verotuksella turvata kaikille palveluja tuottavan hyvinvointivaltion. Tämän tavoitteen tulee olla keskiössä veropäätöksiä tehtäessä. Veroilla on aina taloudessa haitta- ja kannustinvaikutuksensa. Emme halua kerätä veroja esimerkiksi valtavia yritystukia varten. Verojen tulee olla pääsääntöisesti mahdollisimman vähän elämään tai yrittämiseen vaikuttavia. Vihreille on tärkeää, että verotuksesta voidaan keskustella avoimesti. Liian usein poliittisessa keskustelussa luvataan huimat palvelut, mutta ei kerrota, mistä rahat niihin tulevat. Vihreät kertovat tässä paperissa, mistä rahat saadaan meille tärkeisiin asioihin. Meidän mielestämme verotusta pitää käsitellä kokonaisuutena. Yksittäisten veroprosenttien laskujen ja korotusten sijaan meidän tulee tarkkailla eri verojen painotuksia ja kohdentamisia. Verotuksen painopistettä on siirrettävä työn verotuksesta ympäristöhaittojen, varallisuuden ja kulutuksen verotukseen. Meille on tärkeää, että ne ihmiset kantavat suuremman vastuun verotuksesta, joilla on siihen mahdollisuus. Verouudistuksia tehtäessä tulee huomioida verojen tulonjaolliset vaikutukset. Esimerkiksi kulutusverot ovat luonteeltaan tasaveroja. Kulutusveron rasitus painottuu suhteessa enemmän pienituloisiin, joka tulee kompensoida pienituloisille ja kokonaisverotuksen progressiivisuus tulee varmistaa. Eriarvoisuuden kasvu voi itsessään heikentää talouden pitkän aikavälin kasvua. Esimerkiksi koulutusmahdollisuuksien eriarvoistuminen voi vähentää inhimillisen pääoman kertymistä. Myös eriarvoisuuden kasvulla ja kotitalouksien velkaantumisella on löydetty yhteys. Tavoitteena on kehittää verojärjestelmää talouden kasvuedellytyksiä tukevaksi pitkällä aikavälillä, jotta julkisen talouden rahoitus voidaan turvata. Toimenpiteet NYT 1) Verotuksen painopistettä siirretään työ- ja tuloverotuksesta kulutus-, pääoma- ja ympäristöveroihin. 2) Lasketaan veroja ja poistetaan tukia: a) Tehdään euron vuosittaisista ansiotuloista (työtulot, sosiaalietuudet, eläkkeet) verovapaita (560 /kk) 4

5 b) Tehdään euron vuosittaisista pääomatuloista verovapaita c) Nostetaan yrittäjien ALV-velvollisuuden alaraja euroon. Nostetaan alarajahuojennus euroon. Asiasta sovitaan EU-komission kanssa kiireellisellä aikataululla. d) Vähennetään ympäristölle haitallisia verotukia vähintään 800 miljoonan euron edestä e) Luovutaan vähitellen asuntolainojen korkovähennysoikeudesta. 3) Nostetaan veroja ja lisätään tukia a) Tehdään pääomatuloverosta vähennyksen avulla enemmän progressiivinen, nostetaan pääomatuloverotuksen veroprosentit 30 prosenttiin (alle tuloista) ja 35 prosenttiin (yli tuloista) b) Mahdollistetaan kunnille kiinteistöveron nosto. c) Nostetaan saastuttavan toiminnan verotusta. Toimenpiteet keskipitkällä aikavälillä 1) Siirrytään perustulojärjestelmään ansiotuloverotuksessa. 2 YMPÄRISTÖHAITAT KURIIN VEROTUKSELLA Kulutusta ja tuotantoa tulee ohjata verotuksellisesti kohti kestäviä ratkaisuja. Tarvitsemme kestäviä ratkaisuja pian, jotta ilmastonmuutosta voidaan hillitä, kiertotaloutta edistää ja biodiversiteetin vähenemistä hidastaa. Tarvitaan pitkän aikavälin suunnitelma, jossa energia- ja ympäristöveroja korotetaan vaiheittain ja maltillisesti. Näin varmistetaan riittävä ympäristöohjaus ja samalla pidetään kotitalouksille ja yrittäjille yksittäisen vuoden aikana koituvat muutokset kohtuullisina. Samalla haitallisia verohelpotuksia energia-, liikenne ja maataloussektorilla on karsittava. Päästökauppa on tärkeä taloudellinen ohjauskeino ilmastopolitiikassa. Päästöoikeuksien hinta on kuitenkin niin alhainen, että päästökaupan ohjausvaikutus ei kunnolla toimi ohjelmaa kirjoittaessa. Tarvitaan myös päästöjen verotusta ja uusiutuvien energiamuotojen tukemista. Tuetaan energiasäästöä luovia ratkaisuja. Polttoaineveron päästöosuutta tulee korottaa ja energiaosuutta vastaavasti laskea. Näin saadaan vahvistettua metsähakkeen ja myös maakaasun kilpailukykyä sähkön ja lämmön yhteistuotannossa ilman, että energiaverotusta tarvitsee kiristää kokonaisuutena. Energiaverotuksessa voitaisiin ottaa huomioon ilmastopäästöjen lisäksi myös muita ympäristövaikutuksia kuten hiukkaspäästöjä, mikä tukisi kaasun kilpailukykyä suhteessa kivihiileen. Polttoaineiden hiilidioksidivero on tällä hetkellä puolitettu sähkön ja lämmön yhteistuotannossa, jotta pystytään turvaamaan energiatehokkaan yhteistuotannon kilpailukykyä suhteessa kiinteistökohtaiseen lämmitykseen. Verohelpotus on perusteltu silloin, kun päästöoikeuden hinta on korkealla, mutta hintojen ollessa alamaissa se tekee runsaspäästöisistä polttoaineista kohtuuttoman houkuttelevia. Alennus tulee laskea nykyisestä 50:stä väliaikaisesti esimerkiksi prosenttiin. Biopolttoaineiden verotuksessa on huomioitava myös polttoaineiden valmistuksen elinkaarivaikutukset ja kestävyyskriteerejä on tiukennettava. Jätteistä valmistetun biokaasun vero on poistettava. Biokaasulaitteistojen hankintaa on tuettava. Mikäli jätteenpoltolle syntyy Suomessa selvää ylikapasiteettia, selvitetään jätteenpolton verottamista kierrätyksen edistämiseksi. Lentopolttoaineen verovapauksista on luovuttava ja lentäminen on asetettava samalle viivalle muiden liikennemuotojen kanssa. 5

6 Uusiutuvien energiamuotojen tukemisesta seuraa lisäsatsauksen vastapainoksi merkittäviä yhteiskunnallisia hyötyjä. Suomen päästöt laskevat, vaihtotase paranee ja tuontiriippuvuus vähenee. Uusiutuvan energian tuotantoon syntyy työpaikkoja, ja verotulot kotimaisen energian tuotantoketjusta jäävät Suomeen. Uusiutuvan energian lisäys tukee myös kotimaisten teknologiayritysten ponnahtamista vientimarkkinoille. Suomen luonnonvarojen käyttö aiheuttaa ilmastopäästöjä ja vähentää luonnon monimuotoisuutta. Taloudessamme hukataan paljon resursseja, eikä kriittisiä raaka-aineita kierrätetä tarpeeksi. Uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöä tulee vähentää ja uudelleenkäyttöä sekä kierrätystä lisätä. Näin luodaan edellytyksiä myös uudelle liiketoiminnalle ja työpaikoille. Maa-ainesvero ohjaisi vähentämään maa-ainesten ottamista ja käyttöä sekä kannustaisi jätteiden kierrätykseen. Vero tulee porrastaa eri maa- ja kiviaineksille ympäristötavoitteiden mukaan. Hiekan ja soran käyttöä korvataan materiaalitehokkuutta ja kierrätystä lisäämällä ja uusiomateriaaleilla sekä osittain kiviaineksella. Turpeen energiakäytöstä luovutaan vuoteen 2025 mennessä ja turpeen verotuesta luovutaan. Kaivostoiminnan ympäristövaikutukset on saatava kuriin ja taattava, ettei sukupolvemme käytä resursseista enempää kuin oman osansa. Kaivostoiminnan hyödyt eivät saa valua ulkomaille, vaan myös paikallisen yhteisön on hyödyttävä kaivoksesta. Kaivosverolla verotettaisiin Suomessa louhittavia metalleja ja mineraaleja. Veron maksaisi kaivosyhtiö. Kaivosvero olisi kaivetuista malmimääristä laskettava louhintavero, jonka tuloista osa tilitettäisiin kunnalle ja osa valtiolle. Tavaroiden käyttöikää pidennetään korjaustoimintaan kannustamalla. Huolehditaan, että verotus kannustaa uudelleenkäyttöön ja kierrätykseen. Toimenpiteet NYT 1) Poistetaan ja vähennetään ympäristölle haitallisia verohelpotuksia vähintään 800 miljoonan euron edestä. 2) Painotetaan päästöjä verotuksessa ympäristöhaitan mukaan a) Polttoaineveron päästöosuutta korotetaan ja energiaosuutta lasketaan. b) Asetetaan kivihiilelle päästöoikeuden hinnasta riippuvainen vero. c) Jätteistä valmistetun biokaasun vero on poistettava. d) Polttoaineiden hiilidioksidiveron alennusta sähkön ja lämmön yhteistuotannossa lasketaan nykyisestä 50 prosentista 25 prosenttiin, kunnes EU:n päästömarkkinat toipuvat ja päästöjen hinta riittää ohjaamaan vähäpäästöiseen tuotantoon e) Vapautetaan 0-päästöiset ja biokaasuajoneuvot ajoneuvo- ja käyttövoimaverosta vuoteen 2025 asti. Muita vähäpäästöisiä sekä yhteiskäyttöautoja tulee suosia vero- ja maksuhelpotuksin. 3) Otetaan käyttöön maa-aines- ja kaivosverot a) Otetaan käyttöön maa-ainesvero. Hiekalle ja soralle asetetaan korkeampi verotaso kuin kiviaineksille (hiekka ja sora 2 /t ja kalliokiviaines 1 /t). b) Otetaan ka ytto o n kaivosvero. louhintavero joka riippuvainen kaivetuista malmima a rista, osa tuloista kunnalle, osa valtiolle. 6

7 3 TEHDÄÄN TYÖN TEKEMISESTÄ KAIKISSA TILANTEISSA KANNATTAVAA Suomen ei pidä kilpailla vain tuotantokustannuksilla. Suomen on erikoistuttava ja osattava paremmin kuin muut. Yhteiskunnan ja verotuksen on tuettava osaamisen hankkimista ja sen päivittämistä. Automaation ja robotiikan kehitys saattavat vaikuttaa jopa ennakoitua voimakkaammin ja nopeammin. Uudessa työnjaossa menestyvät ei-rutiininomaiset ja ihmistä tarvitsevat työt. Teolliset työpaikat ovat jo nyt vähentyneet. Palvelutyöpaikkojen odotetaan kasvavan. Samalla kaupungistumisen myötä työ keskittyy kasvukeskuksiin. Muuttamista työn perässä on helpotettava. Lisäksi työ vähenee toisilla aloilla samalla, kun se lisääntyy toisilla aloilla. Epäsuhtien korjaamiseksi on tuettava uudelleen kouluttautumista ja osaamisen päivittämistä. Työ ei ole enää pysyvää; pitkät nousujohteiset työurat ovat harvinaisia. Työ on pirstaleisempaa. Sosiaaliturvan ja verotuksen on vaikea pysyä perässä, kun työtä tehdään vuoden mittaan sekä yrittäjänä että palkansaajana. Työllisyysastetta voidaan nostaa auttamalla mahdollisimman montaa ihmistä jatkamaan työssään mahdollisimman pitkään ja kannustamalla kaikenlaisen työn vastaanottamiseen. Osatyökykyisyydessä on aina osa työkykyisyyttä. Vihreiden tavoitteena on siirtää verottamista työstä kulutuksen ja haittojen verottamiseen. Vihreät haluavat alentaa työn verotusta siksi, että verotuksella voidaan kannustaa tekemään enemmän töitä. Kannustinvaikutus on suurempi pienemmillä tuloilla. Erityisesti pienemmissä tuloluokissa tehdystä työstä tulee jäädä enemmän käteen. Työn vastaanottamisen kannustimet ovat työttömällä heikommat kuin kellään muulla. Parhaat välineet ovat kunnallisveron perusvähennys ja työtuloista tehtävä työtulovähennys. Samalla sosiaaliturvaa ja asumistukea tulee kehittää. Perustulo olisi paras tapa kannustaa vähäisenkin työn tekemiseen. Vihreät ovat esittäneet 560 euron kuukausittaista perustuloa. Tässä ohjelmassa ansiotulojen verovapaus yltäisi samaan summaan asti. Tarkempi ehdotus on luettavissa Vihreä perustulomalli paperista. Ei ole reilua verottaa pääomia selvästi työtuloja kevyemmin. Vihreät vaativat pääomatulojen verotuksen kiristämistä ja muuttamista progressiivisempaan suuntaan. Toimenpiteet NYT 1) Pienistä palkoista käteen enemmän. Tehdään kaikista ansiotuloista (eläke, ansiotulo, yrittäjätulo, sosiaalietuus) verovapaita euroon saakka vuodessa (560 /kk). 2) Otetaan käyttöön reaaliaikainen tulorekisteri a) Perustelu: Tulorekisterissä henkilön kaikki tulotiedot kulkevat reaaliaikaisesti rekisteriin, josta tulonsaaja itse, verottaja, eläkeyhtiöt ja Kela voivat tarkastella tietoja. Etuuspäätökset, verotus ja monet muut asiat voidaan hoitaa rekisterin kautta automaattisesti 3) Tehdään reilumpi ja kannustavampi pääomatuloverotus lähes kustannusneutraalisti: säilytetään alempi pääomatuloverokanta (alle euroa) 30 prosentissa ja nostetaan ylempää 7

8 pääomatuloverokantaa (yli euroa) 35 prosenttiin. 4 YRITYKSET JA ITSENSÄ TYÖLLISTÄMINEN Yrittäjän ja työnantajan näkökulmasta hyvä verojärjestelmä on selkeä, oikeudenmukainen ja ennustettava sekä työntekoon ja yrittäjyyteen kannustava. Hyvinvointivaltio tarvitsee yrittäjiä. Yrityksille pitää tarjota tasaisempi pelikenttä, jossa pienemmällä yrityksellä on mahdollisuus kisata isompien kanssa. Tarvitsemme tukea, joka mahdollistaa monimuotoisen ja kestävän kasvun laajalla pohjalla. Kaiken kattavien kansallisten menestystarinoiden aika on ohi. Tulevaisuuden kasvu versoo monimuotoisista, hajautetuista ratkaisuista. Valtion mahdollisuudet ennakoida ja siten myös ja tukea muutosta vaikeutuvat, mutta ihmisille tulee lisää valtaa. Vihreä veropolitiikka kannustaa työllistämään ihmisiä. Työ ei ole muusta elämästä, yhteiskunnasta tai edes luonnosta irrallinen osa-alue, vaan sen tulee olla tasapainossa koko muun järjestelmän kanssa. Mitään ympäristörikosta ei voi puolustaa sillä, että se luo uusia työpaikkoja, yrittäjyyttä tai bisnesmahdollisuuksia. Vastineena vastuullisuuteen kannustavasta elinkeinopolitiikasta ympäristöhaittojen ja sosiaalisten haittojen verokohtelua tulee kiristää vähintään todellisen haitan kustannusten tasolle. Verohelpotuksia ja yritystukia tulee tarkastella samassa kokonaisuudessa ja jokaisella toimenpiteellä pyrkiä yksinkertaistamaan järjestelmää edes pienen askeleen. Verojen maksamista tulee entisestään helpottaa mm. yhdenmukaistamalla raportointijaksoja ja maksupäiviä tai tuomalla valinnaisuutta ennakko- ja arvonlisäveron tilityspäiviin ja jaksotuksiin. Henkilöyrittäjien kohdalla tämän voi toteuttaa reaaliaikaisen tulorekisterin käyttöönoton yhteydessä. Yrittäjän veroasioissa tärkeämpää kuin yksittäiset prosentit tai verolajit on verotuksen kokonaiskuvan selkeys ja verottajan joustava palvelu. Yrityksen investoinnit ja omistuksen muutokset Yritysten sukupolvenvaihdos- sekä muissa omistajanvaihdostilanteissa tavoitteena on yrityksen kannattavuuden ja työpaikkojen turvaaminen sekä kotimaisen omistajuuden edistäminen. Tämä edistää myös pääomaverotulojen pysymistä kotimaassa. Yritystoiminnan jatkamisen kannalta ratkaisu voi löytyä myös yrityksen siirtymisellä henkilöstölle tai kokonaan ulkopuoliselle yrittäjälle. Verotuksen tulee kannustaa yritysten pitkäaikaiseen kannattavuuden kehittämiseen kvartaaliperusteisen voitontavoittelun sijaan. Yrityksiä on kannustettava investoimaan tulevaisuuteensa. Vain siten voidaan varmistaa työpaikkojen säilyminen, hyvinvointiyhteiskunnan veronmaksukyky sekä uusien yritysten syntyminen Suomeen. Yritysten vakavaraisuus luo ennakoitavuutta ja jatkuvuutta elinkeinotoimintaan ja sitä kautta koko työelämään. Verotuksella voidaan myös kannustaa yrityksiä tutkimus- ja kehitystoimintaan. Nykyisessä järjestelmässä T&K-investoinneista ei jää jälkeä taseeseen, mikä heijastuu niin yrityksen arvoon kuin esim. osinkojen jakoperusteisiin. Taseeseen vieminen mahdollistaisi pitkäaikaiseen kehittämiseen tähtäävien T&K-panostusten hankintakulun jaksottamisen useammalle vuodelle, mikä osaltaan kannustaa yrityksiä pitkäjänteisempään toimintaan. 8

9 Yritysten voitonjako Kun aikanaan otettiin käyttöön osittainen verovapaus listaamattomien yhtiöiden osingonjaossa, tarkoituksena oli yritysten pääoman vahvistaminen ja taloudellisen toimintakyvyn parantaminen tilanteessa. Kun rahan jätti tiukassa tilanteessa vahvistamaan yritystä, turvaamaan palkanmaksukykyä ja varautui esim. investointeihin, palkittiin tämä mahdollisuudella nostaa osa varallisuudesta sitten tulevaisuudessa verovapaana itselleen. Pääomien vahvistamisen ja toimintakyvyn tavoitteet ovat tärkeitä edelleen, mutta keinoja on syytä tarkastella kriittisesti. Nyt tarvitaan keinoja, joilla kannustetaan yrityksiä oikeanlaiseen, kestävään kasvuun, vahvoihin taseisiin ja vastuulliseen liiketoimintaan. Kun suurin osa yrityksistä ulos jaettavasta tulosta omistajille on ansio- ja pääomatuloverotuksen piirissä, koskee tämän hetken verovapaa osinko (listaamattomissa yhtiöissä 75 %:n verovapaus asti, muissa 15 % osinkotuloista) merkittävissä määrin vain valmiiksi erittäin vakavaraisten yhtiöiden omistajia, riippumatta siitä, työskentelevätkö nämä yhtiössä vai eivät, tarvitaan ratkaisu, joka hyödyttää työllistämistä ja yrittäjiä laajapohjaisemmin. Tästä syystä osinkojen verovapauksia tulee vähentää. Itsensä työllistäjät välimaastossa Ihminen saattaa saman viikon aikana toimia sekä yrittäjänä että palkansaajana, välimaastossa, itsensä työllistäjänä. Yrittäjän ja palkansaajan välistä raja-aitaa tuleekin madaltaa useilla eri keinoilla. Pienyrittäjän työttömyysturva pitää tuoda lähemmäksi palkansaajien työttömyysturvan tasoa. Jotta sosiaaliturva ei katkeaisi, itsensä vakuuttamista pitää helpottaa, esimerkiksi ottamalla käyttöön yhdistelmävakuutus. Yrittäjäeläkkeen määräytymistapaa pitäisi uudistaa. Työsuhteen määritelmä pitäisi laajentaa työlainsäädännössä siten, että alisteisessa työnteon muodoissa asema on selvä jo heti sopimusta tehtäessä. Tämä voidaan taata lisäämään lakiin olettama, jonka mukaan henkilökohtaista työsuoritusta edellyttävä sopimus näissä tilanteissa on työsopimus. Myös kevytyrittämisen mahdollistavien palveluiden toimintaedellytykset tulee turvata. Nostetaan yritysten ALV-maksamisen alaraja euroon. Alarajan nostamisella helpotetaan osaltaan yrityksen ensimmäisen työntekijän palkkaamista. Pääomatuloille progressio ja osittainen verovapaus Suomalaisten varallisuus on suurilta osin asunnoissa verrattuna muihin pohjoismaihin. On järkevää tukea toimintaa, jossa suomalaiset jakaisivat varallisuuttaan laajemmin rahoitusmarkkinoille osakkeiden ja velkakirjojen muodossa yrityksien investointien rahoitusta varten. Tällä hetkellä suomalaisten pääomatulojen mediaani on noin 700 euroa ja yli 70 % kaikista pääomatuloista on alle euroa vuodessa. Myös yrittäjät saavat osan tuloistaan pääomatuloina, jolloin erityisesti ensimmäisen työntekijän palkkaaminen helpottuu. Säädetään pääomatuloille verovapaus euroon saakka vuodessa. Joukkorahoitetaan Suomeen uutta kasvua säätämällä pienten pääomatulojen verovapaus, joka rahoitetaan tekemällä pääomatuloverotuksesta progressiivinen. Toimenpiteet NYT 1) Helpotetaan pienyrittäjien asemaa ja joukkorahoitetaan Suomeen uutta kasvua tekemällä pääomatuloista verovapaita euroon asti vuodessa. 2) Säilytetään alempi pääomatuloverokanta (alle euroa) 30 prosentissa ja nostetaan ylempää pääomatuloverokantaa (yli euroa) 35 prosenttiin. 3) Lasketaan osinkoverotuksen tuottoasteraja 5 prosenttiin. 9

10 4) Nostetaan ALV:n maksamisen alaraja euroon. Nostetaan alarajahuojennuksen yläraja euroon. 5) Lasketaan listaamattomien yhtiöiden osinkojen 75 prosentin verovapauden yläraja :sta eurosta euroon. 6) Poistetaan osinkojen osittainen verovapaus listattujen yhtiöiden osalta ja listaamattomissa yhtiöissä yli euron osinkojen osalta. 7) Tehdään yrittäjien reaaliaikainen tulorekisteri. 8) Mahdollistetaan yrityksien T&K-investointien jaksottaminen useammalle vuodelle kirjanpidossa ja verotuksessa 5 KULUTUSVEROTUS: ARVOLISÄVEROTUS JA HAITTAVEROT 5.1 ARVOLISÄVEROTUS Vihreiden tavoitteena on siirtää verotuksen painopistettä pois työn verotuksesta kulutuksen verottamiseen. Kulutuksen verotuksella on tutkitusti vähemmän talouden kasvua ja työllisyyttä heikentäviä vaikutuksia verrattuna työn ja muiden tulojen verotukseen. Lisäksi kulutuksen verotus kohdistuu myös tuontitarvikkeisiin siinä missä tuloveron rasitus kohdistuu vain kotimaassa tuotettuihin tuotteisiin. Kulutusverona arvolisävero on tasavero, toisin kuin progressiivinen tulovero. Kulutusveron nosto vaikuttaisi suhteessa enemmän pienituloisiin, jotka kuluttavat suuremman osan tuloistaan. Alennetut ALV-kannat (esim. ruoka) eivät kuitenkaan ole tehokas keino edistää tulonjakoa, sillä suurituloiset hyötyvät siitä enemmän kuin pienituloiset. Tällä hetkellä yleinen ALV-verokanta on 24 % ja siitä on kaksi alennettua verokantaa 14 % ja 10 %. Alennettujen verokantojen takia vuoden 2014 keskimääräinen ALV-verokanta oli 20,6 %. Pitkällä aikavälillä vihreiden tavoitteena on yhtenäinen ALV-kanta Tanskan tapaan. Vaikka ALV-kertymää kasvatettaisiin, siirtyminen yhtenäiseen ALVkantaan mahdollistaisi yleisen kannan alennuksen. Yhtenäistäminen toteutetaan toimialakohtaisesti tarkastellen, siten etteivät muutokset tuo esteitä työllistämiselle tai yritysten kasvulle tai johda harmaan talouden lisääntymiseen. Yrityksien kannalta arvonlisäverotus on monimutkaisempi. Palvelujaan yksityistalouksille myyvälle pienyrittäjälle, jonka tarvikehankinnat ovat pieniä, liikevaihdosta maksettava arvonlisävero on suoraan pois yrittäjän omasta toimeentulosta. Lisäksi ALV-tuloutukset ennen myyntituloa aiheuttavat pienyrityksissä likviditeetti ongelmia. Suurempien ja vakavaraisten yritysten osalta ALV-järjestelmä toimii suunnitellusti. Tarvitaan ratkaisu, joka kannustaa kuitilla tehtävään palvelumyyntiin ilman että tarvitsee lisätä liiallista valvontaa ja sanktioita. 5.2 HAITTA- JA VALMISTEVEROT Yhteiskunnallisesti ja osittain myös yksilöille haitalliseksi koettuja kulutuksen muotoja voidaan ohjailla valmisteverojen avulla. Perinteisesti haittaverot liitetään ympäristön verotukseen, mutta niitä käytetään myös muun haitallisen kulutuksen ohjaamiseen. Tässä ohjelmassa ympäristöön liittyviä haitta- ja valmisteverot käsitellään tarkemmin kohdassa ympäristöverotus. EU:n yhdenmukaistetun valmisteverotuksen piiriin kuuluvat alkoholi ja alkoholijuomat, 10

11 tupakkatuotteet, nestemäiset polttoaineet sekä sähkö ja eräät polttoaineet. Tämän lisäksi kansallisen valmisteverotuksen kohteena ovat makeiset, jäätelö, virvoitusjuomat, juomapakkaukset, kunnallisille kaatopaikoille toimitettavat jätteet ja voiteluöljyistä kannetaan valmisteveronluonteista öljyjätemaksua. Vuoden 2015 talousarvion mukaan valmisteveroja kerätään 7,2 miljardia euroa ja niistä 4,6 miljardia euroa tulee energian verotuksesta. Alkoholi on seuraavaksi merkittävin vero, noin 1,4 miljardia euroa. Terveysveroja ovat tupakan, alkoholin ja epäterveellisen, yleensä sokeri- tai suolapitoisen tai rasvaisen ruoan verot. Tupakan ja alkoholin kulutuksesta seuraa ulkoisia yhteiskunnallisia haittavaikutuksia ja verotus on perusteltua. Toimenpiteet NYT 1) Nostetaan ALV:n maksamisen alarajaa yrityksille euroon (nyt euroa) a) Arvonlisäveron alarajahuojennuksen yläraja nostetaan euroon (nyt euroa) 2) Tarkistetaan haittaveroja vastaamaan haitallisesta kulutuksesta syntyneitä yhteiskunnallisia kustannuksia. 3) Selkiytetään alkoholiverotus siten, että vero kertyy suoremmin suhteessa alkoholin määrään. Erotetaan anniskelualkoholin ja vähittäismyynnin alkoholin vero toisistaan. 6 KANSAINVÄLINEN VEROTUS JA VERONKIERTO Terminologiaa: Verosuunnittelu on verolainsäädännön ja verolakien mukaista toimintaa, jolla pyritään hyväksyttävällä tavalla pienentämään maksettavan veron määrää. Agressiivinen verosuunnittelu on ristiriidassa lain perimmäisen tarkoituksen kanssa. Toiminnat tai rakenteet ovat keinotekoisia. Verotukselliset seikat saattavat olla joidenkin käytettävien toimintojen pääasiallinen tarkoitus. Veronkierrosta puhutaan, kun järjestely on verolainsäädännön tarkoituksen vastainen, vaikka rikosoikeudellisesta näkökulmasta lakia ei olekaan rikottu. Verovilpissä on kyse rikoslain vastaisesta toiminnasta. Verovälttelyllä tarkoitetaan yleisesti toimia, joilla verovelvolliset pienentävät maksettavien verojen määrää. Se voi olla laillista verosuunnittelua tai laitonta veronkiertoa. Nykyään EU-alue menettää harmaan talouden ja verovälttelyn takia jopa miljardia euroa vuodessa. Summa on enemmän kuin kaikkien EU-maiden yhteenlaskettu terveysbudjetti. Kehitysmaista virtaa rahaa veroparatiiseihin yhdeksänkertaisesti maiden saamien kehitysyhteistyövarojen verran. Tax Justice Networkin arvion mukaan veroparatiiseissa on piilossa kaikkiaan jopa miljardia dollaria yksityistä varallisuutta. Globalisaation mukanaan tuoma maiden välinen verokilpailu heikentää kykyämme ylläpitää hyvinvointivaltiotamme ja sen palvelu- ja tulonsiirtorakenteita. Monikansallisten yritysten veronkierto ja aggressiivinen verosuunnittelu on yksi suurimmista yhteiskuntamme eriarvoisuutta 11

12 aiheuttavista ja hyvinvointiyhteiskuntaamme rapauttavista ongelmista. Tällä hetkellä kohtuuttoman suuren osan yhteiskunnan ylläpidosta kantavat yksityishenkilöt sekä pienet ja keskisuuret yritykset, joilla ei ole mahdollisuuksia tai halua ryhtyä erityisiin verojärjestelyihin. Merkittävin keino verovälttelyn kitkemiseksi on maakohtainen talousraportointi, joka velvoittaa yritykset raportoimaan tuloksestaan ja maksamistaan veroista maakohtaisesti. Kyse on tilinpäätösraportin lisäosasta, jossa eritellään maat, joissa yrityksellä on toimintaa, tytäryhtiöiden nimet sekä tulos ja verot maakohtaisesti. EU:n tilinpäätösdirektiiviin tulee saada kaikille suurille monikansallisille yrityksille aito maakohtaisten tilinpäätöstietojen julkistamisvelvoite. Maakohtainen talousraportointi tulee jälleen käsittelyyn EU-tasolla vuonna 2018, jolloin Suomen tulee etulinjassa ajaa uudistuksen läpimenoa. Valtion enemmistöomisteiset yhtiöt näyttävät Suomessa esimerkkiä ja aloittavat maakohtaisen talousraportoinnin vuoden 2014 tilinpäätöksen yhteydessä ministereiden Hautala ja Haavisto tekemän valmistelutyön johdosta. Raportoinnin tuloksia tulee seurata, pyrkiä yhdenmukaiseen raportointikäytäntöön ja valmistella kaikkia monikansallisia yrityksiä koskeva raportointimalli. Suomi on viimein lokakuussa 2014 allekirjoittanut yhdessä lähes 50 muun maan kanssa sopimuksen automaattisesta pankkien sekä rahoitus- ja vakuutuslaitosten tilitietojen vaihtamisesta. Automaattinen tietojenvaihto alkaa vuonna 2017, jolloin vaihdetaan vuoden 2016 tietoja. Suomen tulee edistää tietojenvaihdon laajentamista yhä useampiin maihin. EU-tasolla tulee lisäksi luoda henkilökohtaisten verotunnisteiden järjestelmä, jolla helpotetaan verovelvollisten yksilöintiä ja siten vaikeutetaan veronkiertoa. Verotunniste perustuisi esimerkiksi sosiaaliturva- tai yritystunnukseen ja sen avulla olisi helppo selvittää, onko verotukselliset velvoitteet EU:n sisällä hoidettu. Tärkeä seuraava kansallinen toimenpide olisi tehdä listaus veroparatiisimaista. Listaa käytettäisiin esimerkiksi ohjaamaan valtion ja eläkeyhtiöiden sijoitustoimintaa vastuullisemmaksi sekä veroparatiisivapaiden hankintojen teossa. Listaus on tärkeä tehdä myös valtion enemmistöomisteisten yhtiöiden maakohtaista raportointivelvoitetta ajatellen. Tällä hetkellä yhtiöt voivat raportoida olennaisuusperiaatteella, eli kaikkia toimintamaita ei tarvitse erikseen raportoida, jos tähän on perusteltu syy (esim. liikesalaisuus, jos kyseisessä maassa on vain yksi projekti). Toisaalta kaikki OECD:n veroparatiiseiksi määrittämät valtiot tulee eritellä ilman poikkeuksia, mutta koska OECD:n vanha listaus on kuitenkin puutteellinen, Euroopan unioni suosittelee jäsenmailleen oman listauksen tekemistä. Tekemällä oman listauksen veroparatiiseiksi katsomistaan maista mm. Ranskan ja Tanskan tavoin Suomi ratkaisisi myös tämän valtion enemmistöomisteisia yhtiöitä koskevan raportointiongelman. Toimenpiteet NYT 1) Yritysten omistusjärjestelyiden ja rahavirtojen läpinäkyvyyttä lisätään maakohtaisen talousraportoinnin avulla. 2) Verotietojen automaattisesta tietojenvaihdosta tehdään globaali automaattisen tiedonvaihdon 12

13 sopimus. 3) Yritysten ja yksityishenkilöiden verovälttelyä vaikeutetaan henkilökohtaisten verotunnisteiden järjestelmällä. 4) Hankintadirektiiviin säädetään mahdollisuus käyttää kilpailutuskriteerinä tilinpidon läpinäkyvyyttä ja olla käyttämättä veroparatiiseja hyödyntäviä yrityksiä. Suomen tulee ajaa tätä Euroopan komission ja neuvoston suuntaan. 5) Kilpailulainsäädäntöön on lisättävä mahdollisuus sulkea veronkiertoon tai lahjontaan syyllistynyt yritys julkisen kilpailun ulkopuolelle. 6) Perustetaan julkinen rekisteri yritysten tosiasiallisista omistajista ja merkittävien säätiöiden hallituksissa istuvista jäsenistä sekä heidän kytköksistään. Hallintarekisteristä luovutaan. 7) Tehdään listaus veroparatiiseiksi katsotuista maista. 8) Edistetään kansainvälistä sääntelyä siirtohinnoittelulle. a) Siirtohinnoittelulla tarkoitetaan hinnoittelua samaan konserniin kuuluvien yhtiöiden välisissä liiketoimissa, joita voivat olla esimerkiksi tavaroiden ja palvelujen kauppa, korvaus aineettomista oikeuksista sekä rahoitus. Tämä on yleisin verovälttelyn keino. 9) Vähennetään maiden välistä verokilpailua edistämällä verotuksen harmonisointia ensisijaisesti EU-alueella mutta myös kansainvälisesti. Tätä voidaan toteuttaa esimerkiksi yhdenmukaistamalla veropohjaa ja määrittämällä minimiveroaste. 10) Suomi lähti mukaan kansainväliseen verokilpailuun vuoden 2014 alussa ja laski yhteisöveroasteen 24,5 %:sta 20 %:iin. Tämän uudistuksen vaikutuksia tulee tarkkailla ja tehdä vertailua etenkin lähimaiden verotasojen kanssa. Verokilpailua tulee välttää. 7 HARMAA TALOUS Lain mukaan harmaalla taloudella määritellään organisaation sellaista toimintaa, josta aiheutuvia lakisääteisiä velvoitteita laiminlyödään verojen, lakisääteisten eläke-, tapaturma- tai työttömyysvakuutusmaksujen taikka tullin perimien maksujen suorittamisen välttämiseksi tai perusteettoman palautuksen saamiseksi. Harmaan talouden seurauksena valtion tulot pienenevät ja vastaavasti markkinoilla kilpailu vääristyy harmaan talouden toimijoiden saadessa veronkierrolla kilpailuetua. Harmaan talouden haitat menetettyinä verotuloina on 4-6 miljardia euroa vuodessa. Vihreät eivät salli minkäänlaista harmaata taloutta ja pyrkivät edistämään erityisesti keinoja, joilla yhtiöiden ja varakkaiden henkilöiden harmaan talouden toiminta saadaan loppumaan sekä muokkaamaan asenneilmapiiriä veronmaksumyönteisemmäksi kaiken harmaan talouden toiminnan tuomitsemiseksi. 13

14 Toimenpiteet NYT 1) Laajennetaan käänteinen arvonlisäverovelvollisuus matkailu, huolinta- ja kuljetusalalle siten, että tiedot ovat saatavissa reaalirekisterin kautta. a) Käänteinen arvonlisäverovelvollisuus on käytössä mm. rakennuspalvelualalla. Käänteisessä arvonlisäverossa ostaja tilittää maksettavan arvonlisäveron verottajalle. Menetelmä sopii tapauksiin, joissa alihankintaketjut voivat olla pitkiä ja viimeisimmät ketjun päässä ovat usein pimeästi toimivia yrityksiä. Käytäntöä voidaan lisätä muillekin toimialoille, koska verohallinnon järjestelmät jo tukevat käänteisen arvonlisäveron perintää. 2) Kotitalousvähennys on osa verovalvontaa a) Kotitalousvähennys on merkittävä tietolähde, jolla saadaan selville mm. yksityisille ihmisille tehtyjen rakennushankkeiden tekijät. Se on säilytettävä, vaikkapa ihan pienenä vähennyksenä. Pienelläkin kansalaisille tarjottavalla verovähennyksellä voidaan saada aikaan se, että henkilöverotuksen tiedoilla voidaan paljastaa isojakin veronkiertotapauksia yrityspuolella ja koko vähennys saattaa maksaa itsensä takaisin tällä tavoin. 3) Rekisteriyhteistyö ja julkisten tietojen yhteinen käyttö a) Eri viranomaisten välinen tiedonvaihto on keskeinen verovalvonnan osa. Lainsäädännöllä on varmistettava, että verovalvontaan on käytettävissä esim. tietoja joita muut viranomaiset keräävät. Uusin tällainen tiedonlähde on erilaiset lupatiedot. 4) Verotuksen kynnysarvojen nostot a) Yksinkertaisempi verotus myös selkeyttää sanktiointia veronkiertotapauksissa ja helpottaa veroviranomaisten puuttumista jo pienempiinkin veronkiertotapauksiin rutiinityönä ilman raskaita verotarkastustoimenpiteitä. Tällä on myös se etu, että tahattomia virheitä ei tule tehdyksi niin helpolla. On selvästi havaittavissa, että osa yrittäjistä saattaa joutua verovelkaiseksi osaamattomuuttaan. Verotuksen yksinkertaistaminen ja kynnysarvojen nosto vähentää tätä riskiä. 5) Tehdään reaaliaikainen verorekisteri a) Yksi keino ratkaista veronkierto-ongelmia on reaaliaikaisempi verotus. Näin saadaan puututtua sellaisiin veronkiertotapauksiin, joissa käytetään hyväksi esim. lyhyen elinajan yrityksiä tai saatetaan toistaa useamman kuukauden ajan jotain kausiverotukseen liittyvää veronkiertoa. Jos koko verotus olisi reaaliaikaista, myös henkilöverotuksen puolella, niin silloin olisi myös sen valvonta. Tämä vaatisi erityisesti vuosi-ilmoituksista luopumista ja lyhyempiä ilmoituksenjättöaikoja. Myös kansalaisten verotili tukisi tätä toimenpidettä harmaan talouden torjunnassa. 6) Kansainvälisen kaupan rahaliikenteen valvontaan panostaminen a) Kansainvälisessä sähköisessä kaupassa tässä tapauksessa saattaa olla parempi pyrkiä seuraamaan maksetun tavaran rahaliikennettä. Erityisesti tällöin finanssivalvonnan ja verovalvonnan yhteistyötä pitäisi lisätä mm. verkkomaksuja välittävien yrittäjien valvonnassa. 14

15 8 KUNTA- JA KIINTEISTÖVEROTUS Kansallisen huoltosuhteen heiketessä ja vallitsevan rakenteellisen epävakauden ja suhdanteen pitkittyessä kuntatalouden kestävyys on koetuksella. Kuntien oman päätöksenteon alaiset verot ovat lukumäärältään rajalliset ja käytännössä kunnat voivat lisätä tulojaan merkittävästi vain kunnallisveroa korottamalla. Julkista taloutta tasapainotettaessa onkin tarkasteltava valtiontaloutta yhdessä kuntatalouden kanssa. Valtiontalouden sopeutustoimet ovat epäonnistuneita, mikäli säästöt ja veronkorotuspaineet kaatuvat kuntien niskaan. Kuntien veropohjaa on monipuolistettava ja vahvistettava niin, että kuntien taloudenhoidon edellytykset helpottuvat ja kuntatalouden autonomia lisääntyy. Käytännössä veropohjan vahvistaminen voidaan tehdä kiinteistöveron määräytymisperusteita monipuolistamalla ja ohjaamalla osa maa-aines- ja kaivosveroista kuntien tuloiksi. Kansainvälisesti vertailtuna kiinteistöveron taso on Suomessa edelleen alhainen. Kiinteistöverokertymän kasvattaminen edellyttää kuitenkin kiinteistöveron rakenteellista uudistamista niin, että kunnilla on aiempaa enemmän mahdollisuuksia säätää veron tasoa kiinteistöjen laadun ja maantieteellisen sijainnin mukaan. Suurilla kaupunkiseuduilla kiinteistöveroilla voidaan ohjata yhdyskuntarakenteen kehittymistä eheämpään ja kestävämpään suuntaan. Kiinteistöveron korottamisella voidaan osaltaan vaikuttaa myös varallisuuden kasautumiseen. Kiinteä omaisuus on yksi voimakkaimmin eriarvoistavista omaisuuden lajeista. Tavoitteena on saada yhteiskunnassa oleva varallisuus tasaisemmin jaettua. Kiinteistöveron lisäksi myös muuta paikallistason verotusta on arvioitava ympäristönäkökulmasta. Tie- ja ruuhkamaksut on toteutuessaan ohjattava kuntien tuloksi. Uusiutuvien energiamuotojen voimalaitoksien kiinteistöverojen korotuksilla kannustamme kuntia vauhdittamaan uusiutuvien energialaitoksien lupaprosesseja kuntien alueella. Toimenpiteet NYT: 1) Kuntien tulolähteitä monipuolistetaan a) Maa-ainesveroista ja kaivosveroista osa kunnille b) Mahdollistetaan tie- ja ruuhkamaksut kunnille. 2) Kiinteistöveron määrän tulee perustua maan arvon muutokseen. Maan verotuksellisen arvon tulee määräytyä kolmen vuoden välein. 3) Kiinteistöverotusta on uudistettava niin, että kuntien tulot lisääntyvät ja kiinteistöverotus kannustaa kestävään yhdyskuntarakentamiseen. Kiinteistöveron tulee jäädä aina kunnan haltuun täysimääräisesti. a) Kiinteistöveron alaraja tulee nostaa prosentin verran. Kiinteistöverojen mahdollinen yläraja tulee nostaa 4 prosenttiin. Kunnanvaltuustot tekevät lopulliset päätökset kiinteistöverojen tasoista. b) Rakentamattoman maan kiinteistövero yläraja tulee mahdollistaa 10 prosenttiin suurten kaupunkien alueilla. 4) Metsämaalle ei aseteta kiinteistöveroa. 5) Tuulivoimaloiden kiinteistöveroa korotetaan, jotta voimaloiden sijaintikunnille kertyisi enemmän verotuloja, jolloin niiden sijoittaminen alueelle tulisi houkuttelevammaksi. Tuulivoimaloiden 15

16 kiinteistöverotuotto säilytetään kunnilla. Toimenpiteet keskipitkällä aikavälillä 1) Kiinteistöverot tulee pitkällä aikavälillä asettua asuntovarallisuuden jakoon vaikuttavalle tasolle. 2) Poistetaan omistusasumisen verotukia. Vastaavasti asuinkiinteistöjen ja asunto-osakkeiden varainsiirtoverosta luovutaan. 9 VARALLISUUS- JA PERINTÖVEROTUS Varallisuusvero on hyvin vähän kilpailua vääristävä vero, koska siinä vero kannetaan jo hankitusta tai peritystä omaisuudesta, kiinteistöistä ja maa-aloista. Perintövero vastaa vain hyvin pieneltä osin varallisuuden laajemman jakautumisen tarpeeseen, koska se on sukupolvittain kertaluonteinen. Varallisuuden keskittyminen on aikanamme jälleen kiihtymässä. Yhteiskunnallinen taloudellinen eriarvoisuus on kasvussa ja taloudellinen asema periytyy yhä vahvemmin. Varallisuus jakautuu epätasaisesti myös sukupuolen ja asuinpaikan mukaan. Vihreiden on tartuttava varallisuuserojen kasvuun. Toimenpiteet NYT 1) Muutetaan perintöveroa siten, että veron maksu voidaan halutessaan toteuttaa 10 vuoden maksuajalla tai viimeistään omaisuuden myynnin- tai realisoinnin yhteydessä. Tämän ulkopuolelle jätetään pääomasijoitusyhtiöt. Perintöverotuksen huojennuksia vastaavasti vähennetään. 2) Otetaan käyttöön yhden prosentin suuruinen varallisuusvero euroa ylittävästä varallisuudesta. 16

KESTÄVÄ HYVINVOINTIVALTIO JA KANNUSTAVUUS

KESTÄVÄ HYVINVOINTIVALTIO JA KANNUSTAVUUS 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 Vihreät De Gröna valtuuskunta 1/2015 (14.-15.2.2015) Puoluehallituksen esitys 24.1.2015 veropoliittiseksi ohjelmaksi Katso

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka Jaakko Kiander 28.10.2008 Selvityksen rakenne Ilmastopolitiikan tavoitteet Kuinka paljon kotitalouksien energiankulutusta pitää rajoittaa? Energian hinnan

Lisätiedot

Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö. Nettovarallisuus.

Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö. Nettovarallisuus. Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö. Nettovarallisuus. Apulaisprofessori Tomi Viitala Miksi osakeyhtiötä verotetaan? Fiskaalisen tavoitteen tehokkaampi toteutuminen Veropohjan laajuus

Lisätiedot

Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia

Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia Seppo Honkapohja* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 10/2003 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tuloverolain 105 a :n ja vuoden 2003 veroasteikkolain 2 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tuloverolakia ja vuoden 2003 veroasteikkolakia.

Lisätiedot

MIKÄ VEROTUKSESSA MUUTTUU VUONNA 2014?

MIKÄ VEROTUKSESSA MUUTTUU VUONNA 2014? MIKÄ VEROTUKSESSA MUUTTUU VUONNA 2014? Raimo Immonen senior advisor ASIANAJOTOIMISTO Mitä tulossa ja ja milloin? Hallituksen veropoliittinen linjaus, mm. Varmistettavaa hyvinvointipalveluiden rahoituksen

Lisätiedot

Talouspoliittinen valiokunta

Talouspoliittinen valiokunta Mietintö 1 (5) Talouspoliittinen valiokunta Teollisuus- ja elinkeinopolitiikka Esitykset 3.1.1 3.1.23 Suomalaisen metalliteollisuuden tulevaisuuden turvaamiseksi tarvitaan aktiivista teollisuuspolitiikkaa.

Lisätiedot

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta

Lisätiedot

DIGITALISAATIO JA AUTOMATISOITU SOSIAALITURVA

DIGITALISAATIO JA AUTOMATISOITU SOSIAALITURVA MIKÄ YLEISTURVA? Yleisturva on kolmiportainen sosiaaliturvamalli, jossa yhdistyy suurin osa nykysosiaaliturvan tukimuodoista ja pienituloisten verovähennyksistä. Se on automatisoitu ja lineaarisesti vähenevä

Lisätiedot

Vähähiilisyys ajatuksia ja keskustelun herättelyä

Vähähiilisyys ajatuksia ja keskustelun herättelyä Vähähiilisyys ajatuksia ja keskustelun herättelyä Vähähiilisyys Vähähiilinen yhteiskunta on yhteiskunta, jossa fossiilisten polttoaineiden käyttö on minimoitu, ja jossa syntyy kasvihuonekaasupäästöjä huomattavasti

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 359/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

A8-0317/11

A8-0317/11 18.11.2015 A8-0317/11 11 3 kohta 3. toteaa, että vaikka useammassa maassa toimivien yritysten on entistä vaikeampi noudattaa monia erilaisia verojärjestelmiä, ne pystyvät globalisaation ja digitalisaation

Lisätiedot

VEROASTE 2009 2011, KANSAINVÄLINEN VERTAILU

VEROASTE 2009 2011, KANSAINVÄLINEN VERTAILU Taskutilasto 2013 VEROTUS SUOMESSA Suomen verotuksesta päätetään eduskunnassa, Euroopan unionissa ja kunnissa. Verotusta säätelevät verolait, jotka valmistellaan valtiovarainministeriössä ja hyväksytään

Lisätiedot

32C060 Verotuksen perusteet - Käsitteitä, periaatteita, rakenne, oikeuslähteet. Apulaisprofessori Tomi Viitala

32C060 Verotuksen perusteet - Käsitteitä, periaatteita, rakenne, oikeuslähteet. Apulaisprofessori Tomi Viitala 32C060 Verotuksen perusteet - Käsitteitä, periaatteita, rakenne, oikeuslähteet Apulaisprofessori Tomi Viitala Verotuksen peruskäsitteitä Verovelvolliset eli verosubjektit Ne, jotka ovat lain mukaan velvollisia

Lisätiedot

Työllisyys on ykkösasia

Työllisyys on ykkösasia Työllisyys on ykkösasia Keskustan ratkaisuja Suomen suunnan muuttamiseksi 9.8.2013 Helsinki 9.8.2013 Keskustan ratkaisuja Suomen suunnan muuttamiseksi 1 Urpilaisen budjettiesitys Talouden uskomushoitoa

Lisätiedot

Globaalin vastuun strategia

Globaalin vastuun strategia Globaalin vastuun strategia 9.5.2012 HELSINGIN KAUPUNKI 1 GLOBAALIN VASTUUN STRATEGIA Sisältö 1. Johdanto 2. Globaalin vastuun linjaukset Helsingin kaupungin toiminnassa Globaalin vastuun määritelmä Ilmastonmuutos

Lisätiedot

Savukkeet 694 766 846 Muut tupakkatuotteet 91 97 107 Yhteensä 785 863 953

Savukkeet 694 766 846 Muut tupakkatuotteet 91 97 107 Yhteensä 785 863 953 Talousarvio 08. Valmisteverot 01. Tupakkavero Momentille arvioidaan kertyvän 953 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu lakiin tupakkaverosta (1470/1994). Lain mukaan savukkeista kannetaan

Lisätiedot

HE 29/2016 vp Verotusmenettelyn ja veronkannon uudistaminen. Valtiovarainvaliokunnan verojaosto

HE 29/2016 vp Verotusmenettelyn ja veronkannon uudistaminen. Valtiovarainvaliokunnan verojaosto HE 29/2016 vp Verotusmenettelyn ja veronkannon uudistaminen Valtiovarainvaliokunnan verojaosto 4.5.2016 Esityksen tavoitteet Verotusmenettelyjen yhtenäistäminen ja sääntelyn sujuvoittaminen Hallinnollisen

Lisätiedot

Kuinka käänteentekevä ilmastosopu on?

Kuinka käänteentekevä ilmastosopu on? Kuinka käänteentekevä ilmastosopu on? Media-aamiainen 24.2.2016 suojeluasiantuntija Hanna Aho LivingCircular Hyvä EU! High Ambition Coalitionin edustajat kävelemässä kohti istuntosalia. ja sitten töihin!

Lisätiedot

verontilityslain 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

verontilityslain 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle vuoden 2005 tuloveroasteikkolaiksi ja laeiksi tuloverolain 105 a ja 124 :n sekä verontilityslain 12 :n muuttamisesta Esitys sisältää ehdotuksen vuoden 2005 verotuksessa

Lisätiedot

YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ

YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ Juhlaseminaari 17.11.2009 eduskunta Jarna Pasanen Maan ystävät ry SDP:n ympäristöohjelma 1969: Luonnon käytön, hoidon ja suojelun suunnittelua estävät meillä ennen kaikkea perustuslain

Lisätiedot

Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä

Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 59 Jäsenyrityksiä 115 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2015

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2015 Julkaisuvapaa klo 4. Kansainvälinen palkkaverovertailu 215 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan

Lisätiedot

SY:n Yksinyrittäjäohjelma

SY:n Yksinyrittäjäohjelma SY:n Yksinyrittäjäohjelma Yksinyrittäjiä lähes 140 000, yli puolet kaikista yrityksistä Yksinyrittäjän asema poikkeaa monessa suhteessa muista yrityksistä Yksinään toimivan yrittäjän ongelmiin on syytä

Lisätiedot

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun

Lisätiedot

Lausuntopyyntö/asiantuntijakutsu (VeJ) Hallituksen esityksestä eduskunnalle energiaverotusta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi

Lausuntopyyntö/asiantuntijakutsu (VeJ) Hallituksen esityksestä eduskunnalle energiaverotusta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi LAUSUNTO 2.11.2015 1 (2) Eduskunta Valtiovarainvaliokunnan verojaosto 00102 EDUSKUNTA Asia: Viite: Lausuntopyyntö/asiantuntijakutsu (VeJ) Hallituksen esityksestä eduskunnalle energiaverotusta koskevan

Lisätiedot

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisi-illuusio Jussi Ahokas Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisin syövereissä Julkisen sektorin velkaantuminen nopeutunut kaikissa länsimaissa Julkinen velkaantuminen

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.9.2013 COM(2013) 621 final 2013/0303 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS yhteisön sisävesiliikenteen aluskapasiteettia koskevista toimintalinjoista sisävesiliikenteen

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia Erikoistutkija Olli Kauppi 14.1.2013 EU:n energiapolitiikka - Päästökauppa, -yhteismarkkinat, -kapasiteettimarkkinat, - RES-tuki Kilpailu - Edullinen energia - Kestävä

Lisätiedot

Selvitys valmisteverotukseen liittyvästä harmaasta taloudesta. Niko Salonen Tulli

Selvitys valmisteverotukseen liittyvästä harmaasta taloudesta. Niko Salonen Tulli Selvitys valmisteverotukseen liittyvästä harmaasta taloudesta Niko Salonen Tulli HTSY Verohallinto 10.12.2013 Verohallinto 2 (5) SELVITYS VALMISTEVEROTUKSEEN LIITTYVÄSTÄ HARMAASTA TALOUDESTA Tullin tekemän

Lisätiedot

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Millä eväillä valtiontalous ja kilpailukyky saadaan kuntoon? Suomen Perustan pikkujouluseminaari 10.12.2013 Ostrobotnia 1. Suomen

Lisätiedot

Biopolttoaineiden käyttö ja niiden kestävyys

Biopolttoaineiden käyttö ja niiden kestävyys Biopolttoaineiden käyttö ja niiden kestävyys Kestävyyskriteeri-Info Pekka Ripatti 23.11.2012 Miksi kestävyyskriteeri-info? EMV:ssa on aloittanut uusiutuvan energian ryhmä EMV on käynnistänyt valmistautumisen

Lisätiedot

MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE

MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE TEKin hallitusohjelmatavoitteet kaudelle 2015-2018 MIKÄ SUOMEA VAIVAA? Suomalaisten hyvinvoinnin

Lisätiedot

Espoon kaupungin omistajapolitiikka

Espoon kaupungin omistajapolitiikka Espoon kaupungin omistajapolitiikka ESPOON KAUPUNGIN OMISTAJAPOLITIIKKA 2016 2 (5) Sisällysluettelo 1 Tausta... 3 2 Omistajapolitiikan päämäärä... 3 3 Omistajapolitiikan tavoitteet... 4 4 Ohjausperiaatteet...

Lisätiedot

DIREKTIIVIEHDOTUS KOSKIEN TIETTYJEN YRITYSTEN TULOVEROTIETOJEN ILMOITTAMISTA

DIREKTIIVIEHDOTUS KOSKIEN TIETTYJEN YRITYSTEN TULOVEROTIETOJEN ILMOITTAMISTA DIREKTIIVIEHDOTUS KOSKIEN TIETTYJEN YRITYSTEN TULOVEROTIETOJEN ILMOITTAMISTA Torstai 9.6.2016 Eduskunnan verojaosto kello 10 Eduskunnan talousvaliokunta kello 12 Marja Hanski/TEM Direktiiviehdotus tiettyjen

Lisätiedot

HE 237/2016 vp Ennakonkannon ja eräiden muiden verotusmenettelyjen uudistaminen. Valtiovarainvaliokunnan verojaosto

HE 237/2016 vp Ennakonkannon ja eräiden muiden verotusmenettelyjen uudistaminen. Valtiovarainvaliokunnan verojaosto HE 237/2016 vp Ennakonkannon ja eräiden muiden verotusmenettelyjen uudistaminen Valtiovarainvaliokunnan verojaosto 15.11.2016 Esityksen tavoitteet Hallitusohjelman kirjaus: Verohallinnon toiminnan tehostamiseksi,

Lisätiedot

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 Vaihtoehtoja leikkauslistoille Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 1 Mistä ratkaisu kuntien rahoituskriisiin? Pääomatulot kunnallisverolle: Vuoden

Lisätiedot

Kilpailukykysopimuksen ja budjettiriihen vaikutukset kunnan tuloihin ja budjetointiin. Vaikutukset verotuloihin 2017

Kilpailukykysopimuksen ja budjettiriihen vaikutukset kunnan tuloihin ja budjetointiin. Vaikutukset verotuloihin 2017 Kilpailukykysopimuksen ja budjettiriihen vaikutukset kunnan tuloihin ja budjetointiin Vaikutukset verotuloihin 2017 Kilpailukykysopimuksen ja budjettiriihen vaikutuksista kunnan verotuloihin 2017 Kilpailukykysopimuksella

Lisätiedot

Componenta Oyj:n optio oikeudet 2016

Componenta Oyj:n optio oikeudet 2016 Sivu 1 / 5 Componenta Oyj:n optio oikeudet 2016 Componenta Oyj:n hallitus (hallitus) on päättänyt esittää 15.4.2016 kokoontuvalle Componenta Oyj:n (yhtiö) ylimääräiselle yhtiökokoukselle optio oikeuksien

Lisätiedot

Talenom Oyj:n optio-oikeudet 2016 TALENOM OYJ:N OPTIO-OIKEUDET 2016

Talenom Oyj:n optio-oikeudet 2016 TALENOM OYJ:N OPTIO-OIKEUDET 2016 Sivu 1 / 5 TALENOM OYJ:N OPTIO-OIKEUDET 2016 Talenom Oyj:n (yhtiö) varsinainen yhtiökokous on 17.3.2016 päättänyt optio-oikeuksien antamisesta yhtiön hallituksen (hallitus) ehdotuksen 17.2.2016 mukaisesti

Lisätiedot

TUPAKKAVERO JA HARMAA TALOUS

TUPAKKAVERO JA HARMAA TALOUS TUPAKKAVERO JA HARMAA TALOUS HTSY Verohallinto 3.5.2016 2 (5) TUPAKKAVERO JA HARMAA TALOUS Harmaan talouden selvitysyksikössä on tutkittu tupakkaveroon liittyvää harmaata taloutta ja tupakkaveroluvallisten

Lisätiedot

EU:n hankintadirektiivejä muutetaan nyt on aika vaikuttaa

EU:n hankintadirektiivejä muutetaan nyt on aika vaikuttaa EU:n hankintadirektiivejä muutetaan nyt on aika vaikuttaa FIHTA ry:n kevätseminaari 7.4.2011 Asiantuntija Jukka Lehtonen, EK Yleistä hankkeesta ja sen aikataulusta EU:n komissio on julkaissut vihreän kirjan

Lisätiedot

1. Pääomatuloverojen rajat kiristyvät edelleen - pääomatulovero 30 % 30 000 :n saakka, ylimenevältä osalta 34 %

1. Pääomatuloverojen rajat kiristyvät edelleen - pääomatulovero 30 % 30 000 :n saakka, ylimenevältä osalta 34 % TIEDOTE 2016 Mitä muuttuu yrittäjän elämässä vuoden 2016 alusta 1. Pääomatuloverojen rajat kiristyvät edelleen - pääomatulovero 30 % 30 000 :n saakka, ylimenevältä osalta 34 % 2. Osinkojen verotus - julkisesti

Lisätiedot

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa.

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä 1.9.2016 BIOENERGIA RY TIIVISTETTYNÄ Historiamme ulottuu 70 vuoden taakse (Turveteollisuusliitto 1943,

Lisätiedot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Ansio- ja pääomatuloverot Momentille arvioidaan kertyvän 7 860 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu tuloverolakiin (1535/1992).

Lisätiedot

Verovaje Elina Pylkkänen Eduskunnan Tarkastusvaliokunnalle. Vero-osasto

Verovaje Elina Pylkkänen Eduskunnan Tarkastusvaliokunnalle. Vero-osasto Verovaje 24.5.2016 Elina Pylkkänen Eduskunnan Tarkastusvaliokunnalle Vero-osasto Verovaje Verovajeella tarkoitetaan lainmukaisen verokertymän ja toteutuneen verokertymän erotusta Verovaje aiheutuu mm.

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla

Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla Hanna-Liisa Kangas Väitöskirja-aiheen esittely 29.5.2008 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Lisätiedot

Uudet ajoneuvot Käytetyt ajoneuvot Yhteensä

Uudet ajoneuvot Käytetyt ajoneuvot Yhteensä 10. Muut verot 03. Autovero Momentille arvioidaan kertyvän 997 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu autoverolakiin (1482/1994). Vuoden 2008 alusta sekä uusien että käytettyjen henkilöautojen

Lisätiedot

HE 135/2016 vp. Neuvotteleva virkamies Timo Annala Finanssisihteeri Filip Kjellberg Ylitarkastaja Pertti Nieminen

HE 135/2016 vp. Neuvotteleva virkamies Timo Annala Finanssisihteeri Filip Kjellberg Ylitarkastaja Pertti Nieminen HE 135/216 vp Neuvotteleva virkamies Timo Annala Finanssisihteeri Filip Kjellberg Ylitarkastaja Pertti Nieminen Vero-osasto 16.9.216 Sisältö Vuoden 217 ansiotulon tuloveroasteikko Kunnallisverotuksen perusvähennys

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää

Lisätiedot

Vanhempainpäivärahan määrän laskurin ohje

Vanhempainpäivärahan määrän laskurin ohje Vanhempainpäivärahan määrän laskurin ohje Vanhempainpäivärahan yleisistä perusteista saat tarkempaa tietoa Lapsiperheet-sivuilta sekä Kelan toimistoista. Päivärahan määrä lasketaan pääsääntöisesti henkilön

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

Ekologinen verouudistus

Ekologinen verouudistus Ekologinen verouudistus - ja kiertotalouden tavoitteet Vesiviisaita ohjauskeinoja työpaja 25.8.2016 YM, Pankkisali Sarianne Tikkanen Suomen ympäristökeskus Riku Lumiaro 2013 Ympäristöhallinnon kuvapankki

Lisätiedot

Matkailu- ja ravintola-alan kysynnästä ei ole kotimaisen kasvun ylläpitäjäksi

Matkailu- ja ravintola-alan kysynnästä ei ole kotimaisen kasvun ylläpitäjäksi Matkailu- ja ravintola-alan kysynnästä ei ole kotimaisen kasvun ylläpitäjäksi Jouni Vihmo, ekonomisti MaRan tiedotustilaisuus, Lasipalatsi 26.6.213 Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja Ravintolapalvelut

Lisätiedot

Kokka kohti yrittäjyysyhteiskuntaa: Miten yritysten toimintaympäristö muuttuu. Jyrki Mäkynen, puheenjohtaja, Suomen Yrittäjät

Kokka kohti yrittäjyysyhteiskuntaa: Miten yritysten toimintaympäristö muuttuu. Jyrki Mäkynen, puheenjohtaja, Suomen Yrittäjät Kokka kohti yrittäjyysyhteiskuntaa: Miten yritysten toimintaympäristö muuttuu Jyrki Mäkynen, puheenjohtaja, Suomen Yrittäjät 1 Tältä yrittäjyys näyttää tänään 2 Yritysten henkilöstö eri kokoluokkien yrityksissä

Lisätiedot

Ekologisen innovaation merkitys. Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset

Ekologisen innovaation merkitys. Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset Ekologisen innovaation merkitys Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset Meidän kaikkien täytyy ottaa ekologinen innovaatio huomioon Kun 53 % eurooppalaisten yritysten päätöksentekijöistä pitää

Lisätiedot

Laki. verotusmenettelystä annetun lain muuttamisesta

Laki. verotusmenettelystä annetun lain muuttamisesta Laki verotusmenettelystä annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 14 b ja 17 b :n 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 14 b laissa

Lisätiedot

YRITYS JA VEROT. Yritystoiminta Pia Niuta

YRITYS JA VEROT. Yritystoiminta Pia Niuta YRITYS JA VEROT Verohallinto Yritystoimintaan liittyvät rekisteröintitoimenpiteet (verohallinto) Toiminnan aloittaminen Muutokset toiminnassa Toiminnan lopettaminen Ennakkoperintärekisteri Ennakkoverotus

Lisätiedot

Kotitalouksien kulutusmenojen arvo 3,2 1,7 2,7 Valtiosektorin ja sosiaaliturvarahastojen toiminnan välituotekäyttö

Kotitalouksien kulutusmenojen arvo 3,2 1,7 2,7 Valtiosektorin ja sosiaaliturvarahastojen toiminnan välituotekäyttö 04. Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut 01. Arvonlisävero Momentille arvioidaan kertyvän 17 030 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu arvonlisäverolakiin (1501/1993). Hallitus

Lisätiedot

Tästäkin selvitään. Sumussa ajelehtiminen ei ole ratkaisu:

Tästäkin selvitään. Sumussa ajelehtiminen ei ole ratkaisu: Tästäkin selvitään. Sumussa ajelehtiminen ei ole ratkaisu: Makrotalouden lupaukset eivät toteudu Teollisuuden rakennemuutos Eriarvoistuminen ja pahoinvointi lisääntyvät Muutos vaatii: Pidemmän aikaperspektiivin

Lisätiedot

Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle?

Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle? Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle? Mikael Ohlström, johtava asiantuntija Toimittajataustainfo Miten EU:n resurssitehokkuuspolitiikassa

Lisätiedot

- MITEN VOIDAAN ESTÄÄ

- MITEN VOIDAAN ESTÄÄ Verotus tällä ja ensi vaalikaudella ANSIOTULOJEN VEROTUS 2010 - MITEN VOIDAAN ESTÄÄ LAMAKIRISTYSTEN PALUU? 1 55 % 50 45 40 TAUSTA: EDELLISEN KERRAN ANSIOTULOJEN VEROTUS KIRISTYI 1990-LUVUN ALUN LAMAVUOSINA

Lisätiedot

Kansainvälisten suuryhtiöiden verotuksesta Valtion omistajaohjausseminaari. Marko Koski Konserniverokeskus 2.6.2014

Kansainvälisten suuryhtiöiden verotuksesta Valtion omistajaohjausseminaari. Marko Koski Konserniverokeskus 2.6.2014 Kansainvälisten suuryhtiöiden verotuksesta Valtion omistajaohjausseminaari Marko Koski Konserniverokeskus Verohallinto eilen, tänään, huomenna - henkilöstöä yli 7 000 - kaikki toiminta paperilla - kaikki

Lisätiedot

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto EU:n tuleva ohjelmakausi 2014-2020 Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aluepolitiikka 2014-2020 Euroopan komission rahoituskehysehdotus 10/2011 336 miljardia euroa, 5,3% vähennys

Lisätiedot

Sairauspäivärahan määrän laskennan ohje

Sairauspäivärahan määrän laskennan ohje Sairauspäivärahan määrän laskennan ohje Sairauspäivärahan yleisistä perusteista saat tarkempaa tietoa Kun sairastat -sivuilta sekä Kelan toimistoista. Päivärahan määrä lasketaan pääsääntöisesti henkilön

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain :n muuttamisesta annetun hallituksen esityksen (HE 87/2011 vp) täydentämisestä ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat Jyväskylä 28.1.2010 1. Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka vuoteen 2020 2. Tulevaisuusselonteko: kohti vähäpäästöistä Suomea 3. Esimerkkejä maakuntien ilmastopolitiikasta

Lisätiedot

Päätös. Laki. tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta

Päätös. Laki. tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 205/2008 vp Hallituksen esitys eräiksi metsäverotusta koskeviksi muutoksiksi Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä eräiksi metsäverotusta koskeviksi muutoksiksi (HE 206/2008

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti

Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti 2 2015 Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti JOHDANTO... 2 1 TYÖNTEON KANNUSTIMET JA KANNUSTINPAKETTI... 4 1.1 Kannustinpaketti... 5 2 KANNUSTINPAKETIN VAIKUTUKSET TYÖNTEON KANNUSTIMIIN JA TULONJAKOON...

Lisätiedot

Miten jakamistalous vaikuttaa verotukseen?

Miten jakamistalous vaikuttaa verotukseen? Miten jakamistalous vaikuttaa verotukseen? 2.3.2016 Antti Sinkman Tulevaisuusvaliokunnan kuulemistilaisuus Vero-osasto Verojärjestelmän tavoitteista Neutraalisuus Verotus ei ohjaa toimintaa tiettyyn malliin

Lisätiedot

Uutta ja ajankohtaista yritysverotuksessa Tuloverotus ja ennakkoperintä. Veroinfot taloushallinnon ammattilaisille Joulukuu 2013

Uutta ja ajankohtaista yritysverotuksessa Tuloverotus ja ennakkoperintä. Veroinfot taloushallinnon ammattilaisille Joulukuu 2013 Uutta ja ajankohtaista yritysverotuksessa Tuloverotus ja ennakkoperintä Veroinfot taloushallinnon ammattilaisille Joulukuu 2013 Sisältö Vuoden 2013 veroilmoituksesta Lakimuutokset vuodelle 2014 esim. osinkojen

Lisätiedot

Suomi työn verottajana 2008

Suomi työn verottajana 2008 Kansainvälinen palkkaverovertailu Suomi työn verottajana 28 Kansainvälinen palkkaverovertailu 28 Tutkimuksen maat Alankomaat, Australia, Belgia, Espanja, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Japani, Kanada,

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 12. maaliskuuta 2014 (17.03) (OR. en) 7655/14 SOC 194 ILMOITUS. Sosiaalinen tilanne EU:ssa Neuvoston päätelmät

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 12. maaliskuuta 2014 (17.03) (OR. en) 7655/14 SOC 194 ILMOITUS. Sosiaalinen tilanne EU:ssa Neuvoston päätelmät EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 12. maaliskuuta 2014 (17.03) (OR. en) 7655/14 SOC 194 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Neuvoston pääsihteeristö Valtuuskunnat Sosiaalinen tilanne EU:ssa Neuvoston

Lisätiedot

Yrityskaupan juridinen rakenne ja verotus

Yrityskaupan juridinen rakenne ja verotus Yrityskaupan juridinen rakenne ja verotus Yrityskauppatilaisuus, Vantaa 5.10.2016 Lakimies Mikko Ranta Nordea Private Banking Yrityskauppa ja siihen valmistautuminen Kaupan kohde Osakekannan kauppa (myyjänä

Lisätiedot

Osa 8. Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (M & T, Chs 6, 8-9, Pohjola)

Osa 8. Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (M & T, Chs 6, 8-9, Pohjola) Osa 8. Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (M & T, Chs 6, 8-9, Pohjola) Hyvinvointiteoria tarkastelee sitä, miten resurssien allokoituminen kansantaloudessa vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin Opimme

Lisätiedot

Jäsenmaksuohjesääntö 2014

Jäsenmaksuohjesääntö 2014 Jäsenmaksuohjesääntö 2014 1. Jäsenmaksu Suomen Journalistiliiton jäsenen tulee liiton sääntöjen mukaan maksaa jäsenmaksua, ellei hän ole oikeutettu jäsenmaksuvapautukseen. Jäsenmaksun suuruudesta päättää

Lisätiedot

Neljä tapaa uudistaa työttömyysturvaa

Neljä tapaa uudistaa työttömyysturvaa 2 2016 Neljä tapaa uudistaa työttömyysturvaa Kesäkuu 2016 Lisätiedot: Joonas Rahkola joonas.rahkola@sak.fi puhelin 020 774 0189 Tilaukset: SAK puhelin 020 774 000 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 1 YHDISTELMÄVAKUUTUS

Lisätiedot

Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI?

Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI? Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI? 1 VERO- JA TALOUSLINJAUSTEN NÄKYMISTÄ 1) Mitä tuli päätettyä? palkansaajan ostovoima raamisopimuksen ja hallituksen

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseudun näkymiä

Keski-Suomen maaseudun näkymiä Keski-Suomen maaseudun näkymiä Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon seminaari 26.3.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maaseudun näkymät ovat varsin haasteelliset Palvelut etääntyvät, kuntien talousvaikeudet

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

direktiivin kumoaminen)

direktiivin kumoaminen) Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi neuvoston direktiivin 2003/48/EY kumoamisesta (säästöjen tuottamien korkotulojen verotuksesta annetun direktiivin kumoaminen)

Lisätiedot

Vihreää kasvua ja menestystä maalle

Vihreää kasvua ja menestystä maalle 3 -ohjelma linjaa MTK-järjestön yhteiskunnallista vaikuttamista, markkinavaikuttamista ja järjestön kehittämistä. Ohjelma hyväksyttiin Savonlinnan liittokokouksessa 28.-29.6.2012. Ohjelma on valmisteltu

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Tampereen tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Tampereen tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Tampereen tulevaisuusfoorumi 9.2.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/0009(COD) talous- ja raha-asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/0009(COD) talous- ja raha-asioiden valiokunnalta EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Kansainvälisen kaupan valiokunta 2015/0009(COD) 6.3.2015 LAUSUNTOLUONNOS talous- ja raha-asioiden valiokunnalta budjettivaliokunnalle ja talous- ja raha-asioiden valiokunnalle

Lisätiedot

EK:n näkemyksiä Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta. Pääviestit tiivistettynä

EK:n näkemyksiä Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta. Pääviestit tiivistettynä EK:n näkemyksiä Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta Pääviestit tiivistettynä Sisältö Edessä olevat päätökset Suomessa ja EU:ssa Suomen rooli ilmasto-ongelman ratkaisijana Energiapäätösten merkitys Suomelle

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara mahdollisuus > asenteista on aloitettava! - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja

Lisätiedot

Hankintalainsäädännön uudistamista kartoittava kysely

Hankintalainsäädännön uudistamista kartoittava kysely Hankintalainsäädännön uudistamista kartoittava kysely Kyselyn tarkoitus Kyselyn tarkoituksena oli kartoittaa Terveyspalvelualan yritysten käsityksiä hankintalainsäädännön uudistamisesta Vastaajia 37 kpl

Lisätiedot

Verotuksen perusteet Tuloverotuksen perusteet; ansiotuloverotus. Apulaisprofessori Tomi Viitala

Verotuksen perusteet Tuloverotuksen perusteet; ansiotuloverotus. Apulaisprofessori Tomi Viitala Verotuksen perusteet Tuloverotuksen perusteet; ansiotuloverotus Apulaisprofessori Tomi Viitala Eriytetty tuloverojärjestelmä - Tulolajit Luonnollisilla henkilöillä kaksi tulolajia: ansiotulo ja pääomatulo

Lisätiedot

Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen. Toivo Koski

Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen.  Toivo Koski 1 Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen SISÄLLYS Mitä tuloslaskelma, tase ja kassavirtalaskelma kertovat Menojen kirjaaminen tuloslaskelmaan kuluksi ja menojen kirjaaminen

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta.

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. Ei köyhyyttä! Tarkoittaa esimerkiksi: Äärimmäinen köyhyys poistuu ja köyhyydessä elävien määrä vähenee ainakin puolella joka maassa.

Lisätiedot