KESTÄVÄ HYVINVOINTIVALTIO JA KANNUSTAVUUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KESTÄVÄ HYVINVOINTIVALTIO JA KANNUSTAVUUS"

Transkriptio

1 Vihreät De Gröna KESTÄVÄ HYVINVOINTIVALTIO JA KANNUSTAVUUS Vihreiden veropoliittinen ohjelma hyväksytty puoluevaltuuskunnan kokouksessa TARKISTAMATON VERSIO Ohjelman nostot: 1. Muutetaan verotus kannustavaksi ja reiluksi! Säädetään ansiotyötulot, sosiaalietuudet ja eläkkeet verovapaaksi 560 euron kuukausituloihin saakka. 2. Poistetaan ympäristölle haitallisia verotukia vähintään 800 miljoonan euron edestä. 3. Joukkorahoitetaan Suomi uuteen kasvuun! Säädetään pääomatuloille verovapaus euroon saakka vuodessa ja vahvistetaan pääomatuloverotuksen progressiota. 4. Tukitaan euroalueen jopa miljardin vuosittainen verovuoto veroparatiiseihin. Tehdään maakohtaisella talousraportoinnilla ja automaattisella tietojenvaihdolla läpinäkyväksi yritysten veroparatiisijärjestelyt. 5. Tuetaan työllistämistä ja nostetaan yhteisöjen ALV-maksamisen alaraja euroon. 6. Nykytilanteessa emme halua korottaa verojen kokonaisveroastetta. Olemme kuitenkin valmiit turvaamaan laadukkaat julkiset palvelut viimekädessä veronkorotuksilla. Nämä tulee kompensoida pienituloisille ja kokonaisverotuksen progressiivisuus tulee varmistaa. 1

2 Ohjelman vaikutukset, esimerkit Terhi Yrittäjä: Terhi omistaa parturikampaamon, joka jakaa yritystuloa Terhille euroa vuodessa. Terhi nostaa yritystulosta noin 2000 euroa pääomatulona ja ansiotulona. Vihreän verouudistuksen jälkeen Terhille jää yrityksen ALV-alarajan noston jälkeen 106 euroa enemmän rahaa. Pienten pääomatulojen verovapaus jättää 600 euroa lisää rahaa ja pienten ansiotulojen verovapauden ansiosta Terhille jää 200 euroa enemmän käytettäväksi. Yhteenveto: Terhi Yrittäjälle jää vuodessa 706 euroa enemmän rahaa käytettäväksi ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen tai omien tulojen nostamiseen. Elina Eläkeläinen: Elina saa eläkettä euroa kuukaudessa, mikä on hieman suomalaisten eläkeläisten keskiarvoa euroa/kk vähemmän. Pienten eläketulojen verovapauden jälkeen Elinan vuositulot kasvavat 787 euroa. Yhteenveto: Vihreän verouudistuksen jälkeen Elinalle jää vuodessa 787 euroa enemmän käteen. Olli Opiskelija ja Tuukka Työtön: Olli saa opintotukea 9 kuukautta vuodessa ja käy osa-aikaisesti töissä kesäisin lähikahvilassa. Ollin keskiarvotulot ovat 600 euroa kuukaudessa. Tuukka on valmistunut ammattikorkeakoulusta ja on työtön työnhakija. Tuukka saa työmarkkinatukea 705,20 euroa kuukaudessa. Pienten ansiotulojen verovapauden jälkeen Ollin vuositulot kasvavat 50 euroa ja Tuukan tulot kasvavat 825 euroa vuodessa. Yhteenveto: Vihreän verouudistuksen jälkeen Ollin tulot kasvavat 50 euroa ja Tuukan 825 euroa vuodessa. Pekka Pienituloinen: Pekka on töissä ravintolassa osa-aikaisena tienaa euroa kuukaudessa. Pienten ansiotulojen verovapauden jälkeen Pekalle jää 665 euroa enemmän vuodessa rahaa. Yhteenveto: Vihreän verouudistuksen jälkeen Pekalle jää käteen 665 euroa enemmän vuodessa. Irma Insinööri Irm on töissä rakennusinsinöörinä ja tienaa euroa kuukaudessa. Tämän lisäksi Irm omistaa rahaston kautta osakkeita, joista Irma on saanut pääomatuloja euroa vuodessa. Pienten pääomatulojen verovapauden jälkeen Irmalle jää 600 euroa enemmän käteen pääomatuloista uudelleen sijoitettavaksi tuottaviin investointeihin. Yhteenveto: Vihreän verouudistuksen jälkeen Irmalle jää 600 euroa enemmän sijoittaa omaisuutta uudelleen tuottavasti ja tukea investointeja. Paula Pääomasijoittaja Paula on pääomasijoittaja ja saa pääomatuloja euroa vuodessa. Paula maksaa suurten pääomatulojen veronkorotuksen takia pääomatuloistaan euroa enemmän pääomatulojaveroja. Yhteenveto: Paula maksaa vihreän verouudistuksen jälkeen euroa enemmän veroja. 2

3 Sisällysluettelo 1 VIHREÄN VEROTUKSEN PERIAATTEET JOHDANTO TOIMINTAYMPÄRISTÖ VIHREÄN VEROTUKSEN PERIAATTEET YMPÄRISTÖHAITAT KURIIN VEROTUKSELLA TEHDÄÄN TYÖN TEKEMISESTÄ KAIKISSA TILANTEISSA KANNATTAVAA YRITYKSET JA ITSENSÄ TYÖLLISTÄMINEN KULUTUSVEROTUS: ARVOLISÄVEROTUS JA HAITTAVEROT ARVOLISÄVEROTUS HAITTA- JA VALMISTEVEROT KANSAINVÄLINEN VEROTUS JA VERONKIERTO HARMAA TALOUS KUNTA- JA KIINTEISTÖVEROTUS VARALLISUUS- JA PERINTÖVEROTUS VIHREÄN VEROTUKSEN PERIAATTEET 1.1 JOHDANTO Tällä veropoliittisella ohjelmalla on kolme seuraavaa pääperiaatetta: 1. Verotuksen painopistettä tulee kohdentaa uudelleen työn ja yrittämisen verottamisesta ympäristöä tuhoavan toiminnan, kulutuksen ja varallisuuden verottamiseen. 2. Nykytilanteessa emme halua korottaa kokonaisveroastetta. Olemme kuitenkin valmiit turvaamaan laadukkaat julkiset palvelut viimekädessä veronkorotuksilla. Nämä tulee kompensoida pienituloisille ja kokonaisverotuksen progressiivisuus tulee varmistaa. 3. Perustulo parantaisi työn tekemisen, itsensä työllistämisen ja sosiaalietuuksien yhteensovittamista ja näin vähentäisi verotuksen korotuspaineita. 1.2 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Tällä veropoliittisella ohjelmalla pidetään kokonaisveroaste nykyisellä tasollaan, mutta verotuksen kohdentamiseen tehdään vahvoja muutoksia. Veropolitiikan toimintaympäristön haasteet tiivistetään viiteen seuraavaan haasteeseen. 1) Vanheneva väestö asettaa haasteita kun verotulot laskevat. Julkisten palveluiden kysyntä kasvaa. 2) Luonnon monimuotoisuuden väheneminen ja ilmastokriisi aiheuttavat tarpeen tehdä poliittisia muutoksia nopeammin kuin usein uskotaan. 3) Kansainvälistyminen syvenee. Rajojen kadotessa tarvitaan veropolitiikan harmonisointia. Rajat ylittäviin ongelmiin tarvitaan rajat ylittäviä ratkaisuja siten, että veronkierto saadaan kuriin. 3

4 4) Suomessa sisäinen muuttoliike ja väestörakenteen muutokset voivat johtaa kuntien eriarvoistumiseen. 5) Pääoman kasaantuminen pienemmälle joukolle luo uudenlaista eriarvoisuutta niin maiden sisällä kuin kansainvälisestikin. 1.3 VIHREÄN VEROTUKSEN PERIAATTEET Vihreille tärkeintä on, että talous perustuu kestävälle pohjalle. Meillä on vastuu ympäristöstä, ilmastosta ja ihmisistä, ja siksi verotuksen tulee kaikin tavoin toimia kestävän talouden, ihmisten hyvinvoinnin sekä tasa-arvon ja ympäristön turvaamiseksi. Verotus on hyvä keino ohjata toimintaa kohti kestävää kasvua. Yrityksiä ja yhteisöjä tulee kannustaa kestävään investoimiseen, työllistämiseen ja kouluttamiseen. Saastuttajien verottaminen vähentää päästöjä aina siellä, missä se on nopeimmin mahdollista ja nostaa suomalaisen puhtaan teknologian tuotteiden kysyntää. Verotus on yksi merkittävimpiä tapoja tarttua ympäristöongelmiin. Vihreät eivät näe korkeaa verotusta itseisarvoisena tavoitteena. Haluamme verotuksella turvata kaikille palveluja tuottavan hyvinvointivaltion. Tämän tavoitteen tulee olla keskiössä veropäätöksiä tehtäessä. Veroilla on aina taloudessa haitta- ja kannustinvaikutuksensa. Emme halua kerätä veroja esimerkiksi valtavia yritystukia varten. Verojen tulee olla pääsääntöisesti mahdollisimman vähän elämään tai yrittämiseen vaikuttavia. Vihreille on tärkeää, että verotuksesta voidaan keskustella avoimesti. Liian usein poliittisessa keskustelussa luvataan huimat palvelut, mutta ei kerrota, mistä rahat niihin tulevat. Vihreät kertovat tässä paperissa, mistä rahat saadaan meille tärkeisiin asioihin. Meidän mielestämme verotusta pitää käsitellä kokonaisuutena. Yksittäisten veroprosenttien laskujen ja korotusten sijaan meidän tulee tarkkailla eri verojen painotuksia ja kohdentamisia. Verotuksen painopistettä on siirrettävä työn verotuksesta ympäristöhaittojen, varallisuuden ja kulutuksen verotukseen. Meille on tärkeää, että ne ihmiset kantavat suuremman vastuun verotuksesta, joilla on siihen mahdollisuus. Verouudistuksia tehtäessä tulee huomioida verojen tulonjaolliset vaikutukset. Esimerkiksi kulutusverot ovat luonteeltaan tasaveroja. Kulutusveron rasitus painottuu suhteessa enemmän pienituloisiin, joka tulee kompensoida pienituloisille ja kokonaisverotuksen progressiivisuus tulee varmistaa. Eriarvoisuuden kasvu voi itsessään heikentää talouden pitkän aikavälin kasvua. Esimerkiksi koulutusmahdollisuuksien eriarvoistuminen voi vähentää inhimillisen pääoman kertymistä. Myös eriarvoisuuden kasvulla ja kotitalouksien velkaantumisella on löydetty yhteys. Tavoitteena on kehittää verojärjestelmää talouden kasvuedellytyksiä tukevaksi pitkällä aikavälillä, jotta julkisen talouden rahoitus voidaan turvata. Toimenpiteet NYT 1) Verotuksen painopistettä siirretään työ- ja tuloverotuksesta kulutus-, pääoma- ja ympäristöveroihin. 2) Lasketaan veroja ja poistetaan tukia: a) Tehdään euron vuosittaisista ansiotuloista (työtulot, sosiaalietuudet, eläkkeet) verovapaita (560 /kk) 4

5 b) Tehdään euron vuosittaisista pääomatuloista verovapaita c) Nostetaan yrittäjien ALV-velvollisuuden alaraja euroon. Nostetaan alarajahuojennus euroon. Asiasta sovitaan EU-komission kanssa kiireellisellä aikataululla. d) Vähennetään ympäristölle haitallisia verotukia vähintään 800 miljoonan euron edestä e) Luovutaan vähitellen asuntolainojen korkovähennysoikeudesta. 3) Nostetaan veroja ja lisätään tukia a) Tehdään pääomatuloverosta vähennyksen avulla enemmän progressiivinen, nostetaan pääomatuloverotuksen veroprosentit 30 prosenttiin (alle tuloista) ja 35 prosenttiin (yli tuloista) b) Mahdollistetaan kunnille kiinteistöveron nosto. c) Nostetaan saastuttavan toiminnan verotusta. Toimenpiteet keskipitkällä aikavälillä 1) Siirrytään perustulojärjestelmään ansiotuloverotuksessa. 2 YMPÄRISTÖHAITAT KURIIN VEROTUKSELLA Kulutusta ja tuotantoa tulee ohjata verotuksellisesti kohti kestäviä ratkaisuja. Tarvitsemme kestäviä ratkaisuja pian, jotta ilmastonmuutosta voidaan hillitä, kiertotaloutta edistää ja biodiversiteetin vähenemistä hidastaa. Tarvitaan pitkän aikavälin suunnitelma, jossa energia- ja ympäristöveroja korotetaan vaiheittain ja maltillisesti. Näin varmistetaan riittävä ympäristöohjaus ja samalla pidetään kotitalouksille ja yrittäjille yksittäisen vuoden aikana koituvat muutokset kohtuullisina. Samalla haitallisia verohelpotuksia energia-, liikenne ja maataloussektorilla on karsittava. Päästökauppa on tärkeä taloudellinen ohjauskeino ilmastopolitiikassa. Päästöoikeuksien hinta on kuitenkin niin alhainen, että päästökaupan ohjausvaikutus ei kunnolla toimi ohjelmaa kirjoittaessa. Tarvitaan myös päästöjen verotusta ja uusiutuvien energiamuotojen tukemista. Tuetaan energiasäästöä luovia ratkaisuja. Polttoaineveron päästöosuutta tulee korottaa ja energiaosuutta vastaavasti laskea. Näin saadaan vahvistettua metsähakkeen ja myös maakaasun kilpailukykyä sähkön ja lämmön yhteistuotannossa ilman, että energiaverotusta tarvitsee kiristää kokonaisuutena. Energiaverotuksessa voitaisiin ottaa huomioon ilmastopäästöjen lisäksi myös muita ympäristövaikutuksia kuten hiukkaspäästöjä, mikä tukisi kaasun kilpailukykyä suhteessa kivihiileen. Polttoaineiden hiilidioksidivero on tällä hetkellä puolitettu sähkön ja lämmön yhteistuotannossa, jotta pystytään turvaamaan energiatehokkaan yhteistuotannon kilpailukykyä suhteessa kiinteistökohtaiseen lämmitykseen. Verohelpotus on perusteltu silloin, kun päästöoikeuden hinta on korkealla, mutta hintojen ollessa alamaissa se tekee runsaspäästöisistä polttoaineista kohtuuttoman houkuttelevia. Alennus tulee laskea nykyisestä 50:stä väliaikaisesti esimerkiksi prosenttiin. Biopolttoaineiden verotuksessa on huomioitava myös polttoaineiden valmistuksen elinkaarivaikutukset ja kestävyyskriteerejä on tiukennettava. Jätteistä valmistetun biokaasun vero on poistettava. Biokaasulaitteistojen hankintaa on tuettava. Mikäli jätteenpoltolle syntyy Suomessa selvää ylikapasiteettia, selvitetään jätteenpolton verottamista kierrätyksen edistämiseksi. Lentopolttoaineen verovapauksista on luovuttava ja lentäminen on asetettava samalle viivalle muiden liikennemuotojen kanssa. 5

6 Uusiutuvien energiamuotojen tukemisesta seuraa lisäsatsauksen vastapainoksi merkittäviä yhteiskunnallisia hyötyjä. Suomen päästöt laskevat, vaihtotase paranee ja tuontiriippuvuus vähenee. Uusiutuvan energian tuotantoon syntyy työpaikkoja, ja verotulot kotimaisen energian tuotantoketjusta jäävät Suomeen. Uusiutuvan energian lisäys tukee myös kotimaisten teknologiayritysten ponnahtamista vientimarkkinoille. Suomen luonnonvarojen käyttö aiheuttaa ilmastopäästöjä ja vähentää luonnon monimuotoisuutta. Taloudessamme hukataan paljon resursseja, eikä kriittisiä raaka-aineita kierrätetä tarpeeksi. Uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöä tulee vähentää ja uudelleenkäyttöä sekä kierrätystä lisätä. Näin luodaan edellytyksiä myös uudelle liiketoiminnalle ja työpaikoille. Maa-ainesvero ohjaisi vähentämään maa-ainesten ottamista ja käyttöä sekä kannustaisi jätteiden kierrätykseen. Vero tulee porrastaa eri maa- ja kiviaineksille ympäristötavoitteiden mukaan. Hiekan ja soran käyttöä korvataan materiaalitehokkuutta ja kierrätystä lisäämällä ja uusiomateriaaleilla sekä osittain kiviaineksella. Turpeen energiakäytöstä luovutaan vuoteen 2025 mennessä ja turpeen verotuesta luovutaan. Kaivostoiminnan ympäristövaikutukset on saatava kuriin ja taattava, ettei sukupolvemme käytä resursseista enempää kuin oman osansa. Kaivostoiminnan hyödyt eivät saa valua ulkomaille, vaan myös paikallisen yhteisön on hyödyttävä kaivoksesta. Kaivosverolla verotettaisiin Suomessa louhittavia metalleja ja mineraaleja. Veron maksaisi kaivosyhtiö. Kaivosvero olisi kaivetuista malmimääristä laskettava louhintavero, jonka tuloista osa tilitettäisiin kunnalle ja osa valtiolle. Tavaroiden käyttöikää pidennetään korjaustoimintaan kannustamalla. Huolehditaan, että verotus kannustaa uudelleenkäyttöön ja kierrätykseen. Toimenpiteet NYT 1) Poistetaan ja vähennetään ympäristölle haitallisia verohelpotuksia vähintään 800 miljoonan euron edestä. 2) Painotetaan päästöjä verotuksessa ympäristöhaitan mukaan a) Polttoaineveron päästöosuutta korotetaan ja energiaosuutta lasketaan. b) Asetetaan kivihiilelle päästöoikeuden hinnasta riippuvainen vero. c) Jätteistä valmistetun biokaasun vero on poistettava. d) Polttoaineiden hiilidioksidiveron alennusta sähkön ja lämmön yhteistuotannossa lasketaan nykyisestä 50 prosentista 25 prosenttiin, kunnes EU:n päästömarkkinat toipuvat ja päästöjen hinta riittää ohjaamaan vähäpäästöiseen tuotantoon e) Vapautetaan 0-päästöiset ja biokaasuajoneuvot ajoneuvo- ja käyttövoimaverosta vuoteen 2025 asti. Muita vähäpäästöisiä sekä yhteiskäyttöautoja tulee suosia vero- ja maksuhelpotuksin. 3) Otetaan käyttöön maa-aines- ja kaivosverot a) Otetaan käyttöön maa-ainesvero. Hiekalle ja soralle asetetaan korkeampi verotaso kuin kiviaineksille (hiekka ja sora 2 /t ja kalliokiviaines 1 /t). b) Otetaan ka ytto o n kaivosvero. louhintavero joka riippuvainen kaivetuista malmima a rista, osa tuloista kunnalle, osa valtiolle. 6

7 3 TEHDÄÄN TYÖN TEKEMISESTÄ KAIKISSA TILANTEISSA KANNATTAVAA Suomen ei pidä kilpailla vain tuotantokustannuksilla. Suomen on erikoistuttava ja osattava paremmin kuin muut. Yhteiskunnan ja verotuksen on tuettava osaamisen hankkimista ja sen päivittämistä. Automaation ja robotiikan kehitys saattavat vaikuttaa jopa ennakoitua voimakkaammin ja nopeammin. Uudessa työnjaossa menestyvät ei-rutiininomaiset ja ihmistä tarvitsevat työt. Teolliset työpaikat ovat jo nyt vähentyneet. Palvelutyöpaikkojen odotetaan kasvavan. Samalla kaupungistumisen myötä työ keskittyy kasvukeskuksiin. Muuttamista työn perässä on helpotettava. Lisäksi työ vähenee toisilla aloilla samalla, kun se lisääntyy toisilla aloilla. Epäsuhtien korjaamiseksi on tuettava uudelleen kouluttautumista ja osaamisen päivittämistä. Työ ei ole enää pysyvää; pitkät nousujohteiset työurat ovat harvinaisia. Työ on pirstaleisempaa. Sosiaaliturvan ja verotuksen on vaikea pysyä perässä, kun työtä tehdään vuoden mittaan sekä yrittäjänä että palkansaajana. Työllisyysastetta voidaan nostaa auttamalla mahdollisimman montaa ihmistä jatkamaan työssään mahdollisimman pitkään ja kannustamalla kaikenlaisen työn vastaanottamiseen. Osatyökykyisyydessä on aina osa työkykyisyyttä. Vihreiden tavoitteena on siirtää verottamista työstä kulutuksen ja haittojen verottamiseen. Vihreät haluavat alentaa työn verotusta siksi, että verotuksella voidaan kannustaa tekemään enemmän töitä. Kannustinvaikutus on suurempi pienemmillä tuloilla. Erityisesti pienemmissä tuloluokissa tehdystä työstä tulee jäädä enemmän käteen. Työn vastaanottamisen kannustimet ovat työttömällä heikommat kuin kellään muulla. Parhaat välineet ovat kunnallisveron perusvähennys ja työtuloista tehtävä työtulovähennys. Samalla sosiaaliturvaa ja asumistukea tulee kehittää. Perustulo olisi paras tapa kannustaa vähäisenkin työn tekemiseen. Vihreät ovat esittäneet 560 euron kuukausittaista perustuloa. Tässä ohjelmassa ansiotulojen verovapaus yltäisi samaan summaan asti. Tarkempi ehdotus on luettavissa Vihreä perustulomalli paperista. Ei ole reilua verottaa pääomia selvästi työtuloja kevyemmin. Vihreät vaativat pääomatulojen verotuksen kiristämistä ja muuttamista progressiivisempaan suuntaan. Toimenpiteet NYT 1) Pienistä palkoista käteen enemmän. Tehdään kaikista ansiotuloista (eläke, ansiotulo, yrittäjätulo, sosiaalietuus) verovapaita euroon saakka vuodessa (560 /kk). 2) Otetaan käyttöön reaaliaikainen tulorekisteri a) Perustelu: Tulorekisterissä henkilön kaikki tulotiedot kulkevat reaaliaikaisesti rekisteriin, josta tulonsaaja itse, verottaja, eläkeyhtiöt ja Kela voivat tarkastella tietoja. Etuuspäätökset, verotus ja monet muut asiat voidaan hoitaa rekisterin kautta automaattisesti 3) Tehdään reilumpi ja kannustavampi pääomatuloverotus lähes kustannusneutraalisti: säilytetään alempi pääomatuloverokanta (alle euroa) 30 prosentissa ja nostetaan ylempää 7

8 pääomatuloverokantaa (yli euroa) 35 prosenttiin. 4 YRITYKSET JA ITSENSÄ TYÖLLISTÄMINEN Yrittäjän ja työnantajan näkökulmasta hyvä verojärjestelmä on selkeä, oikeudenmukainen ja ennustettava sekä työntekoon ja yrittäjyyteen kannustava. Hyvinvointivaltio tarvitsee yrittäjiä. Yrityksille pitää tarjota tasaisempi pelikenttä, jossa pienemmällä yrityksellä on mahdollisuus kisata isompien kanssa. Tarvitsemme tukea, joka mahdollistaa monimuotoisen ja kestävän kasvun laajalla pohjalla. Kaiken kattavien kansallisten menestystarinoiden aika on ohi. Tulevaisuuden kasvu versoo monimuotoisista, hajautetuista ratkaisuista. Valtion mahdollisuudet ennakoida ja siten myös ja tukea muutosta vaikeutuvat, mutta ihmisille tulee lisää valtaa. Vihreä veropolitiikka kannustaa työllistämään ihmisiä. Työ ei ole muusta elämästä, yhteiskunnasta tai edes luonnosta irrallinen osa-alue, vaan sen tulee olla tasapainossa koko muun järjestelmän kanssa. Mitään ympäristörikosta ei voi puolustaa sillä, että se luo uusia työpaikkoja, yrittäjyyttä tai bisnesmahdollisuuksia. Vastineena vastuullisuuteen kannustavasta elinkeinopolitiikasta ympäristöhaittojen ja sosiaalisten haittojen verokohtelua tulee kiristää vähintään todellisen haitan kustannusten tasolle. Verohelpotuksia ja yritystukia tulee tarkastella samassa kokonaisuudessa ja jokaisella toimenpiteellä pyrkiä yksinkertaistamaan järjestelmää edes pienen askeleen. Verojen maksamista tulee entisestään helpottaa mm. yhdenmukaistamalla raportointijaksoja ja maksupäiviä tai tuomalla valinnaisuutta ennakko- ja arvonlisäveron tilityspäiviin ja jaksotuksiin. Henkilöyrittäjien kohdalla tämän voi toteuttaa reaaliaikaisen tulorekisterin käyttöönoton yhteydessä. Yrittäjän veroasioissa tärkeämpää kuin yksittäiset prosentit tai verolajit on verotuksen kokonaiskuvan selkeys ja verottajan joustava palvelu. Yrityksen investoinnit ja omistuksen muutokset Yritysten sukupolvenvaihdos- sekä muissa omistajanvaihdostilanteissa tavoitteena on yrityksen kannattavuuden ja työpaikkojen turvaaminen sekä kotimaisen omistajuuden edistäminen. Tämä edistää myös pääomaverotulojen pysymistä kotimaassa. Yritystoiminnan jatkamisen kannalta ratkaisu voi löytyä myös yrityksen siirtymisellä henkilöstölle tai kokonaan ulkopuoliselle yrittäjälle. Verotuksen tulee kannustaa yritysten pitkäaikaiseen kannattavuuden kehittämiseen kvartaaliperusteisen voitontavoittelun sijaan. Yrityksiä on kannustettava investoimaan tulevaisuuteensa. Vain siten voidaan varmistaa työpaikkojen säilyminen, hyvinvointiyhteiskunnan veronmaksukyky sekä uusien yritysten syntyminen Suomeen. Yritysten vakavaraisuus luo ennakoitavuutta ja jatkuvuutta elinkeinotoimintaan ja sitä kautta koko työelämään. Verotuksella voidaan myös kannustaa yrityksiä tutkimus- ja kehitystoimintaan. Nykyisessä järjestelmässä T&K-investoinneista ei jää jälkeä taseeseen, mikä heijastuu niin yrityksen arvoon kuin esim. osinkojen jakoperusteisiin. Taseeseen vieminen mahdollistaisi pitkäaikaiseen kehittämiseen tähtäävien T&K-panostusten hankintakulun jaksottamisen useammalle vuodelle, mikä osaltaan kannustaa yrityksiä pitkäjänteisempään toimintaan. 8

9 Yritysten voitonjako Kun aikanaan otettiin käyttöön osittainen verovapaus listaamattomien yhtiöiden osingonjaossa, tarkoituksena oli yritysten pääoman vahvistaminen ja taloudellisen toimintakyvyn parantaminen tilanteessa. Kun rahan jätti tiukassa tilanteessa vahvistamaan yritystä, turvaamaan palkanmaksukykyä ja varautui esim. investointeihin, palkittiin tämä mahdollisuudella nostaa osa varallisuudesta sitten tulevaisuudessa verovapaana itselleen. Pääomien vahvistamisen ja toimintakyvyn tavoitteet ovat tärkeitä edelleen, mutta keinoja on syytä tarkastella kriittisesti. Nyt tarvitaan keinoja, joilla kannustetaan yrityksiä oikeanlaiseen, kestävään kasvuun, vahvoihin taseisiin ja vastuulliseen liiketoimintaan. Kun suurin osa yrityksistä ulos jaettavasta tulosta omistajille on ansio- ja pääomatuloverotuksen piirissä, koskee tämän hetken verovapaa osinko (listaamattomissa yhtiöissä 75 %:n verovapaus asti, muissa 15 % osinkotuloista) merkittävissä määrin vain valmiiksi erittäin vakavaraisten yhtiöiden omistajia, riippumatta siitä, työskentelevätkö nämä yhtiössä vai eivät, tarvitaan ratkaisu, joka hyödyttää työllistämistä ja yrittäjiä laajapohjaisemmin. Tästä syystä osinkojen verovapauksia tulee vähentää. Itsensä työllistäjät välimaastossa Ihminen saattaa saman viikon aikana toimia sekä yrittäjänä että palkansaajana, välimaastossa, itsensä työllistäjänä. Yrittäjän ja palkansaajan välistä raja-aitaa tuleekin madaltaa useilla eri keinoilla. Pienyrittäjän työttömyysturva pitää tuoda lähemmäksi palkansaajien työttömyysturvan tasoa. Jotta sosiaaliturva ei katkeaisi, itsensä vakuuttamista pitää helpottaa, esimerkiksi ottamalla käyttöön yhdistelmävakuutus. Yrittäjäeläkkeen määräytymistapaa pitäisi uudistaa. Työsuhteen määritelmä pitäisi laajentaa työlainsäädännössä siten, että alisteisessa työnteon muodoissa asema on selvä jo heti sopimusta tehtäessä. Tämä voidaan taata lisäämään lakiin olettama, jonka mukaan henkilökohtaista työsuoritusta edellyttävä sopimus näissä tilanteissa on työsopimus. Myös kevytyrittämisen mahdollistavien palveluiden toimintaedellytykset tulee turvata. Nostetaan yritysten ALV-maksamisen alaraja euroon. Alarajan nostamisella helpotetaan osaltaan yrityksen ensimmäisen työntekijän palkkaamista. Pääomatuloille progressio ja osittainen verovapaus Suomalaisten varallisuus on suurilta osin asunnoissa verrattuna muihin pohjoismaihin. On järkevää tukea toimintaa, jossa suomalaiset jakaisivat varallisuuttaan laajemmin rahoitusmarkkinoille osakkeiden ja velkakirjojen muodossa yrityksien investointien rahoitusta varten. Tällä hetkellä suomalaisten pääomatulojen mediaani on noin 700 euroa ja yli 70 % kaikista pääomatuloista on alle euroa vuodessa. Myös yrittäjät saavat osan tuloistaan pääomatuloina, jolloin erityisesti ensimmäisen työntekijän palkkaaminen helpottuu. Säädetään pääomatuloille verovapaus euroon saakka vuodessa. Joukkorahoitetaan Suomeen uutta kasvua säätämällä pienten pääomatulojen verovapaus, joka rahoitetaan tekemällä pääomatuloverotuksesta progressiivinen. Toimenpiteet NYT 1) Helpotetaan pienyrittäjien asemaa ja joukkorahoitetaan Suomeen uutta kasvua tekemällä pääomatuloista verovapaita euroon asti vuodessa. 2) Säilytetään alempi pääomatuloverokanta (alle euroa) 30 prosentissa ja nostetaan ylempää pääomatuloverokantaa (yli euroa) 35 prosenttiin. 3) Lasketaan osinkoverotuksen tuottoasteraja 5 prosenttiin. 9

10 4) Nostetaan ALV:n maksamisen alaraja euroon. Nostetaan alarajahuojennuksen yläraja euroon. 5) Lasketaan listaamattomien yhtiöiden osinkojen 75 prosentin verovapauden yläraja :sta eurosta euroon. 6) Poistetaan osinkojen osittainen verovapaus listattujen yhtiöiden osalta ja listaamattomissa yhtiöissä yli euron osinkojen osalta. 7) Tehdään yrittäjien reaaliaikainen tulorekisteri. 8) Mahdollistetaan yrityksien T&K-investointien jaksottaminen useammalle vuodelle kirjanpidossa ja verotuksessa 5 KULUTUSVEROTUS: ARVOLISÄVEROTUS JA HAITTAVEROT 5.1 ARVOLISÄVEROTUS Vihreiden tavoitteena on siirtää verotuksen painopistettä pois työn verotuksesta kulutuksen verottamiseen. Kulutuksen verotuksella on tutkitusti vähemmän talouden kasvua ja työllisyyttä heikentäviä vaikutuksia verrattuna työn ja muiden tulojen verotukseen. Lisäksi kulutuksen verotus kohdistuu myös tuontitarvikkeisiin siinä missä tuloveron rasitus kohdistuu vain kotimaassa tuotettuihin tuotteisiin. Kulutusverona arvolisävero on tasavero, toisin kuin progressiivinen tulovero. Kulutusveron nosto vaikuttaisi suhteessa enemmän pienituloisiin, jotka kuluttavat suuremman osan tuloistaan. Alennetut ALV-kannat (esim. ruoka) eivät kuitenkaan ole tehokas keino edistää tulonjakoa, sillä suurituloiset hyötyvät siitä enemmän kuin pienituloiset. Tällä hetkellä yleinen ALV-verokanta on 24 % ja siitä on kaksi alennettua verokantaa 14 % ja 10 %. Alennettujen verokantojen takia vuoden 2014 keskimääräinen ALV-verokanta oli 20,6 %. Pitkällä aikavälillä vihreiden tavoitteena on yhtenäinen ALV-kanta Tanskan tapaan. Vaikka ALV-kertymää kasvatettaisiin, siirtyminen yhtenäiseen ALVkantaan mahdollistaisi yleisen kannan alennuksen. Yhtenäistäminen toteutetaan toimialakohtaisesti tarkastellen, siten etteivät muutokset tuo esteitä työllistämiselle tai yritysten kasvulle tai johda harmaan talouden lisääntymiseen. Yrityksien kannalta arvonlisäverotus on monimutkaisempi. Palvelujaan yksityistalouksille myyvälle pienyrittäjälle, jonka tarvikehankinnat ovat pieniä, liikevaihdosta maksettava arvonlisävero on suoraan pois yrittäjän omasta toimeentulosta. Lisäksi ALV-tuloutukset ennen myyntituloa aiheuttavat pienyrityksissä likviditeetti ongelmia. Suurempien ja vakavaraisten yritysten osalta ALV-järjestelmä toimii suunnitellusti. Tarvitaan ratkaisu, joka kannustaa kuitilla tehtävään palvelumyyntiin ilman että tarvitsee lisätä liiallista valvontaa ja sanktioita. 5.2 HAITTA- JA VALMISTEVEROT Yhteiskunnallisesti ja osittain myös yksilöille haitalliseksi koettuja kulutuksen muotoja voidaan ohjailla valmisteverojen avulla. Perinteisesti haittaverot liitetään ympäristön verotukseen, mutta niitä käytetään myös muun haitallisen kulutuksen ohjaamiseen. Tässä ohjelmassa ympäristöön liittyviä haitta- ja valmisteverot käsitellään tarkemmin kohdassa ympäristöverotus. EU:n yhdenmukaistetun valmisteverotuksen piiriin kuuluvat alkoholi ja alkoholijuomat, 10

11 tupakkatuotteet, nestemäiset polttoaineet sekä sähkö ja eräät polttoaineet. Tämän lisäksi kansallisen valmisteverotuksen kohteena ovat makeiset, jäätelö, virvoitusjuomat, juomapakkaukset, kunnallisille kaatopaikoille toimitettavat jätteet ja voiteluöljyistä kannetaan valmisteveronluonteista öljyjätemaksua. Vuoden 2015 talousarvion mukaan valmisteveroja kerätään 7,2 miljardia euroa ja niistä 4,6 miljardia euroa tulee energian verotuksesta. Alkoholi on seuraavaksi merkittävin vero, noin 1,4 miljardia euroa. Terveysveroja ovat tupakan, alkoholin ja epäterveellisen, yleensä sokeri- tai suolapitoisen tai rasvaisen ruoan verot. Tupakan ja alkoholin kulutuksesta seuraa ulkoisia yhteiskunnallisia haittavaikutuksia ja verotus on perusteltua. Toimenpiteet NYT 1) Nostetaan ALV:n maksamisen alarajaa yrityksille euroon (nyt euroa) a) Arvonlisäveron alarajahuojennuksen yläraja nostetaan euroon (nyt euroa) 2) Tarkistetaan haittaveroja vastaamaan haitallisesta kulutuksesta syntyneitä yhteiskunnallisia kustannuksia. 3) Selkiytetään alkoholiverotus siten, että vero kertyy suoremmin suhteessa alkoholin määrään. Erotetaan anniskelualkoholin ja vähittäismyynnin alkoholin vero toisistaan. 6 KANSAINVÄLINEN VEROTUS JA VERONKIERTO Terminologiaa: Verosuunnittelu on verolainsäädännön ja verolakien mukaista toimintaa, jolla pyritään hyväksyttävällä tavalla pienentämään maksettavan veron määrää. Agressiivinen verosuunnittelu on ristiriidassa lain perimmäisen tarkoituksen kanssa. Toiminnat tai rakenteet ovat keinotekoisia. Verotukselliset seikat saattavat olla joidenkin käytettävien toimintojen pääasiallinen tarkoitus. Veronkierrosta puhutaan, kun järjestely on verolainsäädännön tarkoituksen vastainen, vaikka rikosoikeudellisesta näkökulmasta lakia ei olekaan rikottu. Verovilpissä on kyse rikoslain vastaisesta toiminnasta. Verovälttelyllä tarkoitetaan yleisesti toimia, joilla verovelvolliset pienentävät maksettavien verojen määrää. Se voi olla laillista verosuunnittelua tai laitonta veronkiertoa. Nykyään EU-alue menettää harmaan talouden ja verovälttelyn takia jopa miljardia euroa vuodessa. Summa on enemmän kuin kaikkien EU-maiden yhteenlaskettu terveysbudjetti. Kehitysmaista virtaa rahaa veroparatiiseihin yhdeksänkertaisesti maiden saamien kehitysyhteistyövarojen verran. Tax Justice Networkin arvion mukaan veroparatiiseissa on piilossa kaikkiaan jopa miljardia dollaria yksityistä varallisuutta. Globalisaation mukanaan tuoma maiden välinen verokilpailu heikentää kykyämme ylläpitää hyvinvointivaltiotamme ja sen palvelu- ja tulonsiirtorakenteita. Monikansallisten yritysten veronkierto ja aggressiivinen verosuunnittelu on yksi suurimmista yhteiskuntamme eriarvoisuutta 11

12 aiheuttavista ja hyvinvointiyhteiskuntaamme rapauttavista ongelmista. Tällä hetkellä kohtuuttoman suuren osan yhteiskunnan ylläpidosta kantavat yksityishenkilöt sekä pienet ja keskisuuret yritykset, joilla ei ole mahdollisuuksia tai halua ryhtyä erityisiin verojärjestelyihin. Merkittävin keino verovälttelyn kitkemiseksi on maakohtainen talousraportointi, joka velvoittaa yritykset raportoimaan tuloksestaan ja maksamistaan veroista maakohtaisesti. Kyse on tilinpäätösraportin lisäosasta, jossa eritellään maat, joissa yrityksellä on toimintaa, tytäryhtiöiden nimet sekä tulos ja verot maakohtaisesti. EU:n tilinpäätösdirektiiviin tulee saada kaikille suurille monikansallisille yrityksille aito maakohtaisten tilinpäätöstietojen julkistamisvelvoite. Maakohtainen talousraportointi tulee jälleen käsittelyyn EU-tasolla vuonna 2018, jolloin Suomen tulee etulinjassa ajaa uudistuksen läpimenoa. Valtion enemmistöomisteiset yhtiöt näyttävät Suomessa esimerkkiä ja aloittavat maakohtaisen talousraportoinnin vuoden 2014 tilinpäätöksen yhteydessä ministereiden Hautala ja Haavisto tekemän valmistelutyön johdosta. Raportoinnin tuloksia tulee seurata, pyrkiä yhdenmukaiseen raportointikäytäntöön ja valmistella kaikkia monikansallisia yrityksiä koskeva raportointimalli. Suomi on viimein lokakuussa 2014 allekirjoittanut yhdessä lähes 50 muun maan kanssa sopimuksen automaattisesta pankkien sekä rahoitus- ja vakuutuslaitosten tilitietojen vaihtamisesta. Automaattinen tietojenvaihto alkaa vuonna 2017, jolloin vaihdetaan vuoden 2016 tietoja. Suomen tulee edistää tietojenvaihdon laajentamista yhä useampiin maihin. EU-tasolla tulee lisäksi luoda henkilökohtaisten verotunnisteiden järjestelmä, jolla helpotetaan verovelvollisten yksilöintiä ja siten vaikeutetaan veronkiertoa. Verotunniste perustuisi esimerkiksi sosiaaliturva- tai yritystunnukseen ja sen avulla olisi helppo selvittää, onko verotukselliset velvoitteet EU:n sisällä hoidettu. Tärkeä seuraava kansallinen toimenpide olisi tehdä listaus veroparatiisimaista. Listaa käytettäisiin esimerkiksi ohjaamaan valtion ja eläkeyhtiöiden sijoitustoimintaa vastuullisemmaksi sekä veroparatiisivapaiden hankintojen teossa. Listaus on tärkeä tehdä myös valtion enemmistöomisteisten yhtiöiden maakohtaista raportointivelvoitetta ajatellen. Tällä hetkellä yhtiöt voivat raportoida olennaisuusperiaatteella, eli kaikkia toimintamaita ei tarvitse erikseen raportoida, jos tähän on perusteltu syy (esim. liikesalaisuus, jos kyseisessä maassa on vain yksi projekti). Toisaalta kaikki OECD:n veroparatiiseiksi määrittämät valtiot tulee eritellä ilman poikkeuksia, mutta koska OECD:n vanha listaus on kuitenkin puutteellinen, Euroopan unioni suosittelee jäsenmailleen oman listauksen tekemistä. Tekemällä oman listauksen veroparatiiseiksi katsomistaan maista mm. Ranskan ja Tanskan tavoin Suomi ratkaisisi myös tämän valtion enemmistöomisteisia yhtiöitä koskevan raportointiongelman. Toimenpiteet NYT 1) Yritysten omistusjärjestelyiden ja rahavirtojen läpinäkyvyyttä lisätään maakohtaisen talousraportoinnin avulla. 2) Verotietojen automaattisesta tietojenvaihdosta tehdään globaali automaattisen tiedonvaihdon 12

13 sopimus. 3) Yritysten ja yksityishenkilöiden verovälttelyä vaikeutetaan henkilökohtaisten verotunnisteiden järjestelmällä. 4) Hankintadirektiiviin säädetään mahdollisuus käyttää kilpailutuskriteerinä tilinpidon läpinäkyvyyttä ja olla käyttämättä veroparatiiseja hyödyntäviä yrityksiä. Suomen tulee ajaa tätä Euroopan komission ja neuvoston suuntaan. 5) Kilpailulainsäädäntöön on lisättävä mahdollisuus sulkea veronkiertoon tai lahjontaan syyllistynyt yritys julkisen kilpailun ulkopuolelle. 6) Perustetaan julkinen rekisteri yritysten tosiasiallisista omistajista ja merkittävien säätiöiden hallituksissa istuvista jäsenistä sekä heidän kytköksistään. Hallintarekisteristä luovutaan. 7) Tehdään listaus veroparatiiseiksi katsotuista maista. 8) Edistetään kansainvälistä sääntelyä siirtohinnoittelulle. a) Siirtohinnoittelulla tarkoitetaan hinnoittelua samaan konserniin kuuluvien yhtiöiden välisissä liiketoimissa, joita voivat olla esimerkiksi tavaroiden ja palvelujen kauppa, korvaus aineettomista oikeuksista sekä rahoitus. Tämä on yleisin verovälttelyn keino. 9) Vähennetään maiden välistä verokilpailua edistämällä verotuksen harmonisointia ensisijaisesti EU-alueella mutta myös kansainvälisesti. Tätä voidaan toteuttaa esimerkiksi yhdenmukaistamalla veropohjaa ja määrittämällä minimiveroaste. 10) Suomi lähti mukaan kansainväliseen verokilpailuun vuoden 2014 alussa ja laski yhteisöveroasteen 24,5 %:sta 20 %:iin. Tämän uudistuksen vaikutuksia tulee tarkkailla ja tehdä vertailua etenkin lähimaiden verotasojen kanssa. Verokilpailua tulee välttää. 7 HARMAA TALOUS Lain mukaan harmaalla taloudella määritellään organisaation sellaista toimintaa, josta aiheutuvia lakisääteisiä velvoitteita laiminlyödään verojen, lakisääteisten eläke-, tapaturma- tai työttömyysvakuutusmaksujen taikka tullin perimien maksujen suorittamisen välttämiseksi tai perusteettoman palautuksen saamiseksi. Harmaan talouden seurauksena valtion tulot pienenevät ja vastaavasti markkinoilla kilpailu vääristyy harmaan talouden toimijoiden saadessa veronkierrolla kilpailuetua. Harmaan talouden haitat menetettyinä verotuloina on 4-6 miljardia euroa vuodessa. Vihreät eivät salli minkäänlaista harmaata taloutta ja pyrkivät edistämään erityisesti keinoja, joilla yhtiöiden ja varakkaiden henkilöiden harmaan talouden toiminta saadaan loppumaan sekä muokkaamaan asenneilmapiiriä veronmaksumyönteisemmäksi kaiken harmaan talouden toiminnan tuomitsemiseksi. 13

14 Toimenpiteet NYT 1) Laajennetaan käänteinen arvonlisäverovelvollisuus matkailu, huolinta- ja kuljetusalalle siten, että tiedot ovat saatavissa reaalirekisterin kautta. a) Käänteinen arvonlisäverovelvollisuus on käytössä mm. rakennuspalvelualalla. Käänteisessä arvonlisäverossa ostaja tilittää maksettavan arvonlisäveron verottajalle. Menetelmä sopii tapauksiin, joissa alihankintaketjut voivat olla pitkiä ja viimeisimmät ketjun päässä ovat usein pimeästi toimivia yrityksiä. Käytäntöä voidaan lisätä muillekin toimialoille, koska verohallinnon järjestelmät jo tukevat käänteisen arvonlisäveron perintää. 2) Kotitalousvähennys on osa verovalvontaa a) Kotitalousvähennys on merkittävä tietolähde, jolla saadaan selville mm. yksityisille ihmisille tehtyjen rakennushankkeiden tekijät. Se on säilytettävä, vaikkapa ihan pienenä vähennyksenä. Pienelläkin kansalaisille tarjottavalla verovähennyksellä voidaan saada aikaan se, että henkilöverotuksen tiedoilla voidaan paljastaa isojakin veronkiertotapauksia yrityspuolella ja koko vähennys saattaa maksaa itsensä takaisin tällä tavoin. 3) Rekisteriyhteistyö ja julkisten tietojen yhteinen käyttö a) Eri viranomaisten välinen tiedonvaihto on keskeinen verovalvonnan osa. Lainsäädännöllä on varmistettava, että verovalvontaan on käytettävissä esim. tietoja joita muut viranomaiset keräävät. Uusin tällainen tiedonlähde on erilaiset lupatiedot. 4) Verotuksen kynnysarvojen nostot a) Yksinkertaisempi verotus myös selkeyttää sanktiointia veronkiertotapauksissa ja helpottaa veroviranomaisten puuttumista jo pienempiinkin veronkiertotapauksiin rutiinityönä ilman raskaita verotarkastustoimenpiteitä. Tällä on myös se etu, että tahattomia virheitä ei tule tehdyksi niin helpolla. On selvästi havaittavissa, että osa yrittäjistä saattaa joutua verovelkaiseksi osaamattomuuttaan. Verotuksen yksinkertaistaminen ja kynnysarvojen nosto vähentää tätä riskiä. 5) Tehdään reaaliaikainen verorekisteri a) Yksi keino ratkaista veronkierto-ongelmia on reaaliaikaisempi verotus. Näin saadaan puututtua sellaisiin veronkiertotapauksiin, joissa käytetään hyväksi esim. lyhyen elinajan yrityksiä tai saatetaan toistaa useamman kuukauden ajan jotain kausiverotukseen liittyvää veronkiertoa. Jos koko verotus olisi reaaliaikaista, myös henkilöverotuksen puolella, niin silloin olisi myös sen valvonta. Tämä vaatisi erityisesti vuosi-ilmoituksista luopumista ja lyhyempiä ilmoituksenjättöaikoja. Myös kansalaisten verotili tukisi tätä toimenpidettä harmaan talouden torjunnassa. 6) Kansainvälisen kaupan rahaliikenteen valvontaan panostaminen a) Kansainvälisessä sähköisessä kaupassa tässä tapauksessa saattaa olla parempi pyrkiä seuraamaan maksetun tavaran rahaliikennettä. Erityisesti tällöin finanssivalvonnan ja verovalvonnan yhteistyötä pitäisi lisätä mm. verkkomaksuja välittävien yrittäjien valvonnassa. 14

15 8 KUNTA- JA KIINTEISTÖVEROTUS Kansallisen huoltosuhteen heiketessä ja vallitsevan rakenteellisen epävakauden ja suhdanteen pitkittyessä kuntatalouden kestävyys on koetuksella. Kuntien oman päätöksenteon alaiset verot ovat lukumäärältään rajalliset ja käytännössä kunnat voivat lisätä tulojaan merkittävästi vain kunnallisveroa korottamalla. Julkista taloutta tasapainotettaessa onkin tarkasteltava valtiontaloutta yhdessä kuntatalouden kanssa. Valtiontalouden sopeutustoimet ovat epäonnistuneita, mikäli säästöt ja veronkorotuspaineet kaatuvat kuntien niskaan. Kuntien veropohjaa on monipuolistettava ja vahvistettava niin, että kuntien taloudenhoidon edellytykset helpottuvat ja kuntatalouden autonomia lisääntyy. Käytännössä veropohjan vahvistaminen voidaan tehdä kiinteistöveron määräytymisperusteita monipuolistamalla ja ohjaamalla osa maa-aines- ja kaivosveroista kuntien tuloiksi. Kansainvälisesti vertailtuna kiinteistöveron taso on Suomessa edelleen alhainen. Kiinteistöverokertymän kasvattaminen edellyttää kuitenkin kiinteistöveron rakenteellista uudistamista niin, että kunnilla on aiempaa enemmän mahdollisuuksia säätää veron tasoa kiinteistöjen laadun ja maantieteellisen sijainnin mukaan. Suurilla kaupunkiseuduilla kiinteistöveroilla voidaan ohjata yhdyskuntarakenteen kehittymistä eheämpään ja kestävämpään suuntaan. Kiinteistöveron korottamisella voidaan osaltaan vaikuttaa myös varallisuuden kasautumiseen. Kiinteä omaisuus on yksi voimakkaimmin eriarvoistavista omaisuuden lajeista. Tavoitteena on saada yhteiskunnassa oleva varallisuus tasaisemmin jaettua. Kiinteistöveron lisäksi myös muuta paikallistason verotusta on arvioitava ympäristönäkökulmasta. Tie- ja ruuhkamaksut on toteutuessaan ohjattava kuntien tuloksi. Uusiutuvien energiamuotojen voimalaitoksien kiinteistöverojen korotuksilla kannustamme kuntia vauhdittamaan uusiutuvien energialaitoksien lupaprosesseja kuntien alueella. Toimenpiteet NYT: 1) Kuntien tulolähteitä monipuolistetaan a) Maa-ainesveroista ja kaivosveroista osa kunnille b) Mahdollistetaan tie- ja ruuhkamaksut kunnille. 2) Kiinteistöveron määrän tulee perustua maan arvon muutokseen. Maan verotuksellisen arvon tulee määräytyä kolmen vuoden välein. 3) Kiinteistöverotusta on uudistettava niin, että kuntien tulot lisääntyvät ja kiinteistöverotus kannustaa kestävään yhdyskuntarakentamiseen. Kiinteistöveron tulee jäädä aina kunnan haltuun täysimääräisesti. a) Kiinteistöveron alaraja tulee nostaa prosentin verran. Kiinteistöverojen mahdollinen yläraja tulee nostaa 4 prosenttiin. Kunnanvaltuustot tekevät lopulliset päätökset kiinteistöverojen tasoista. b) Rakentamattoman maan kiinteistövero yläraja tulee mahdollistaa 10 prosenttiin suurten kaupunkien alueilla. 4) Metsämaalle ei aseteta kiinteistöveroa. 5) Tuulivoimaloiden kiinteistöveroa korotetaan, jotta voimaloiden sijaintikunnille kertyisi enemmän verotuloja, jolloin niiden sijoittaminen alueelle tulisi houkuttelevammaksi. Tuulivoimaloiden 15

16 kiinteistöverotuotto säilytetään kunnilla. Toimenpiteet keskipitkällä aikavälillä 1) Kiinteistöverot tulee pitkällä aikavälillä asettua asuntovarallisuuden jakoon vaikuttavalle tasolle. 2) Poistetaan omistusasumisen verotukia. Vastaavasti asuinkiinteistöjen ja asunto-osakkeiden varainsiirtoverosta luovutaan. 9 VARALLISUUS- JA PERINTÖVEROTUS Varallisuusvero on hyvin vähän kilpailua vääristävä vero, koska siinä vero kannetaan jo hankitusta tai peritystä omaisuudesta, kiinteistöistä ja maa-aloista. Perintövero vastaa vain hyvin pieneltä osin varallisuuden laajemman jakautumisen tarpeeseen, koska se on sukupolvittain kertaluonteinen. Varallisuuden keskittyminen on aikanamme jälleen kiihtymässä. Yhteiskunnallinen taloudellinen eriarvoisuus on kasvussa ja taloudellinen asema periytyy yhä vahvemmin. Varallisuus jakautuu epätasaisesti myös sukupuolen ja asuinpaikan mukaan. Vihreiden on tartuttava varallisuuserojen kasvuun. Toimenpiteet NYT 1) Muutetaan perintöveroa siten, että veron maksu voidaan halutessaan toteuttaa 10 vuoden maksuajalla tai viimeistään omaisuuden myynnin- tai realisoinnin yhteydessä. Tämän ulkopuolelle jätetään pääomasijoitusyhtiöt. Perintöverotuksen huojennuksia vastaavasti vähennetään. 2) Otetaan käyttöön yhden prosentin suuruinen varallisuusvero euroa ylittävästä varallisuudesta. 16

KESTÄVÄ HYVINVOINTIVALTIO JA KANNUSTAVUUS

KESTÄVÄ HYVINVOINTIVALTIO JA KANNUSTAVUUS Vihreät De Gröna KESTÄVÄ HYVINVOINTIVALTIO JA KANNUSTAVUUS Vihreiden veropoliittinen ohjelma 2015 2019 hyväksytty puoluevaltuuskunnan kokouksessa 15.2.2015 TARKISTAMATON VERSIO Ohjelman nostot: 1. Muutetaan

Lisätiedot

Omistajaohjausosaston verojalanjälkiselvitys 2014

Omistajaohjausosaston verojalanjälkiselvitys 2014 Omistajaohjausosaston verojalanjälkiselvitys 2014 2.6.2014 Marja Pokela Johtava erityisasiantuntija Vastuullisuus Yrityksen verojalanjälkeä on pidettävä osana yritysten yhteiskuntavastuuta Verojen välttäminen,

Lisätiedot

Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen

Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen 1 Lähtökohta: veropohjaa rapautettu Hallitus on jo keventänyt veroja yli 3500 miljoonalla

Lisätiedot

VEROTUKSEN RAKENNEUUDISTUS: KEVENEVÄT JA KIRISTYVÄT VEROT 2012-2015

VEROTUKSEN RAKENNEUUDISTUS: KEVENEVÄT JA KIRISTYVÄT VEROT 2012-2015 Verotus tällä ja ensi vaalikaudella VEROTUKSEN RAKENNEUUDISTUS: KEVENEVÄT JA KIRISTYVÄT VEROT 2012-2015 1 SEURAAVA VEROUUDISTUS - VALTIOVARAINMINISTERIÖ ASETTI VEROTUKSEN KEHITTÄMISTYÖRYHMÄN Tähtäin on

Lisätiedot

Pääpuolueiden verotavoitteiden analyysi

Pääpuolueiden verotavoitteiden analyysi Pääpuolueiden verotavoitteiden analyysi Talous- ja elinkeinopolitiikan vaikuttajaryhmä 6.5.2015 Tero Honkavaara Johtava veroasiantuntija, EK 1 Työn verotus 450 M verokevennys pienija keskituloisille Yritysverotus

Lisätiedot

Verottajat, verot ja veroluonteiset maksut. Valtio, kunnat, seurakunnat, julkisoikeudelliset yhteisöt

Verottajat, verot ja veroluonteiset maksut. Valtio, kunnat, seurakunnat, julkisoikeudelliset yhteisöt VEROTUS Verottajat Verot Veronmaksajat Tilastoja Oikeudenmukaisuus Tulot veronmaksukyky Verotulojen kuluttajat Verojen vaikutus työllisyyteen Verottajat, verot ja veroluonteiset maksut Valtio, kunnat,

Lisätiedot

Suomen verojärjestelmä: muutos ja pysyvyys. Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos

Suomen verojärjestelmä: muutos ja pysyvyys. Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Suomen verojärjestelmä: muutos ja pysyvyys Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Suomalainen verojärjestelmä Kokonaisveroaste Verotulojen rakenne Suurimmat muutokset Progressiosta regressioon Kokonaisveroaste

Lisätiedot

VEROTUS. Verottajat Verot Veronmaksajat Tilastoja Oikeudenmukaisuus Tulot veronmaksukyky Verotulojen kuluttajat Verojen vaikutus työllisyyteen

VEROTUS. Verottajat Verot Veronmaksajat Tilastoja Oikeudenmukaisuus Tulot veronmaksukyky Verotulojen kuluttajat Verojen vaikutus työllisyyteen VEROTUS Verottajat Verot Veronmaksajat Tilastoja Oikeudenmukaisuus Tulot veronmaksukyky Verotulojen kuluttajat Verojen vaikutus työllisyyteen 2.9.2014 Pirtin klubi, Pekka Kallioniemi 1 Verottajat, verot

Lisätiedot

Verot us Keskustanuorten veropoliittinen ohjelma

Verot us Keskustanuorten veropoliittinen ohjelma Verot us Keskustanuorten veropoliittinen ohjelma 1. Johdanto Tässä asiakirjassa on esitelty Keskustanuorten näkemys tulevaisuuden veropolitiikan painopisteistä. Verotuksen pääasiallinen tehtävä on kerätä

Lisätiedot

Silta yli synkän virran SUOMI TYÖLINJALLE

Silta yli synkän virran SUOMI TYÖLINJALLE Silta yli synkän virran SUOMI TYÖLINJALLE SDP:n vaihtoehtobudjetti 2016 TÄSSÄ OLLAAN NYT 1. Kasvu takertelee, Euroopan elpyminen hidasta 2. Hallitus pakastaa Suomen talouden vuodelle 2016 3. Luottamus

Lisätiedot

Yrittäjien tulot ja verot 2014. vuoden 2012 tulo- ja verotiedoilla

Yrittäjien tulot ja verot 2014. vuoden 2012 tulo- ja verotiedoilla Yrittäjien tulot ja verot 2014 vuoden 2012 tulo- ja verotiedoilla 1 Saman tulotason yrittäjien ja palkansaajien verotuksen vertailu vuonna 2012 Yrittäjät Palkansaajat Tulot 44 974 44 974 - Siitä ansiotuloa

Lisätiedot

Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015. Talousvaliokunta 16.10.2015

Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015. Talousvaliokunta 16.10.2015 Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015 Talousvaliokunta Energiaverotus Yhdenmukaistettu energiaverodirektiivillä (EVD) Biopolttonesteet veronalaisia EVD:ssä Turpeen verotukseen ei sovelleta EVD:tä Sähköllä

Lisätiedot

Talouden ja talouspolitiikan näkymät uudella vaalikaudella

Talouden ja talouspolitiikan näkymät uudella vaalikaudella Talouden ja talouspolitiikan näkymät uudella vaalikaudella Logistiikkayhdistysten liitto 20.5.2011 Jussi Mustonen Maailmantalous Maailmantalouden kasvunnäkymä säilynyt vakaana 2.5-4.5-6.5 Deflaationtorjunta

Lisätiedot

Yrittäjyyden avulla Suomi nousuun SKAL-seminaari 12.6.2014 Jussi Järventaus Suomen Yrittäjät

Yrittäjyyden avulla Suomi nousuun SKAL-seminaari 12.6.2014 Jussi Järventaus Suomen Yrittäjät 1 Yrittäjyyden avulla Suomi nousuun SKAL-seminaari 12.6.2014 Jussi Järventaus Suomen Yrittäjät 2 Miksi yrittäjyys? Talouden vaurastuminen lähtee yrityksistä Yritysten talous, liiketoiminta ja investoinnit

Lisätiedot

Yrittäjän verotuksen uudistustarpeet. Niku Määttänen, ETLA VATT päivä, 8.10.2014

Yrittäjän verotuksen uudistustarpeet. Niku Määttänen, ETLA VATT päivä, 8.10.2014 Yrittäjän verotuksen uudistustarpeet Niku Määttänen, ETLA VATT päivä, 8.10.2014 Kirjallisuutta Mirrlees review: Tax by design Hetemäen verotyöryhmän raportti Tulolajin valinta: Harju ja Matikka 2012 Investointivaikutukset:

Lisätiedot

Elintarvikkeiden verotus Suomessa 27.2.2012

Elintarvikkeiden verotus Suomessa 27.2.2012 Elintarvikkeiden verotus Suomessa 27.2.2012 Elintarvikkeiden kuluttajahinnasta noin 40 % on veroja Erilaisten verojen osuus on noin 40% elintarvikkeiden kuluttajahinnasta: Kuluttajat maksavat elintarvikkeiden

Lisätiedot

Puolueiden verolinjaukset palkansaajan kannalta

Puolueiden verolinjaukset palkansaajan kannalta 2 2011 Puolueiden verolinjaukset palkansaajan kannalta Huhtikuu 2011 Lisätiedot: Ilkka Kaukoranta ilkka.kaukoranta@sak.fi puhelin 020 774 0189 Tilaukset: SAK puhelin 020 774 000 Puolueiden verolinjaukset

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro PK-yrittäjä ja osinkoverotus. VATT PÄIVÄ 8.10.2014 Jouko Karttunen

Kommenttipuheenvuoro PK-yrittäjä ja osinkoverotus. VATT PÄIVÄ 8.10.2014 Jouko Karttunen Kommenttipuheenvuoro PK-yrittäjä ja osinkoverotus VATT PÄIVÄ 8.10.2014 Jouko Karttunen 1 PK yrittäjän näkökulma Suomen osinkoverotuksesta Vuosina 1969 1989 voimassa osinkovähennysjärjestelmä eri muodoissaan

Lisätiedot

Hallituksen kehysriihi. Jyrki Katainen 24.3.2009

Hallituksen kehysriihi. Jyrki Katainen 24.3.2009 Hallituksen kehysriihi Jyrki Katainen 24.3.2009 Lähivuosien talouskehitys erittäin heikkoa 2008 2009 2010 2011 2012 2013 BKT, määrän muutos, % 0,9-5,0-1,4 3,3 2,5 1,8 Työllisyys,1000 henkilöä 2531 2420

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

Suomen Kris,llisdemokraa,t r.p. Veropoli,ikan linjaukset 2011 2015

Suomen Kris,llisdemokraa,t r.p. Veropoli,ikan linjaukset 2011 2015 Suomen Kris,llisdemokraa,t r.p. Veropoli,ikan linjaukset 2011 2015 Bru

Lisätiedot

Puolueiden verolinjaukset palkansaajan kannalta. Huhtikuu 2011

Puolueiden verolinjaukset palkansaajan kannalta. Huhtikuu 2011 Puolueiden verolinjaukset palkansaajan kannalta Huhtikuu 2011 Huhtikuu 2011 Lisätiedot: Ilkka Kaukoranta ilkka.kaukoranta@sak.fi puhelin 020 774 0189 Tilaukset: SAK puhelin 020 774 000 Puolueiden verolinjaukset

Lisätiedot

Janne Juusela: Kansainväliset sijoitukset ja verotuksen tehokkuus

Janne Juusela: Kansainväliset sijoitukset ja verotuksen tehokkuus Janne Juusela: Kansainväliset sijoitukset ja verotuksen tehokkuus SISÄLLYSLUETTELO ALKUSANAT... SISÄLLYSLUETTELO... LÄHTEET... LYHENTEET... V VII XV XLIX 1.JOHDANTO... 1 1.1 Taustaa... 1 1.2 Kansainvälisestä

Lisätiedot

MUUTOSPAINEITA VEROTUKSESSA KEURUU 23.9.2010 DELOITTE ANNE ROININEN, KHT

MUUTOSPAINEITA VEROTUKSESSA KEURUU 23.9.2010 DELOITTE ANNE ROININEN, KHT MUUTOSPAINEITA VEROTUKSESSA KEURUU 23.9.2010 DELOITTE ANNE ROININEN, KHT 1 LÄHTÖKOHTA VERONSAAJAN RAHANTARVE KASVUSSA KANSAINVÄLINEN VEROKILPAILU KIRISTYY LUONNOLLISEN HENKILÖN KOKONAISVERORASITE KASVAA

Lisätiedot

Suomalainen Ranskassa Ratkaisuja ja Välineitä Verosuunnitteluun

Suomalainen Ranskassa Ratkaisuja ja Välineitä Verosuunnitteluun Tax Services Suomalainen Ranskassa Ratkaisuja ja Välineitä Verosuunnitteluun Markku Järvenoja Handelsbanken Private Banking Luxemburg Antibes, 29.11.2007 1 Kohtaamispisteet Kansainvälinen kahdenkertainen

Lisätiedot

Kokoomus - Taru Tujunen

Kokoomus - Taru Tujunen Kokoomus - Taru Tujunen K1: Verokilpailun ja -kierron vastaiset toimet EU:ssa menetetään verotuloja noin tuhat miljardia euroa joka vuosi veropetosten ja veronkierron takia. EU:n veronkierron vastaisessa

Lisätiedot

Ympäristöverotus osana koko verojärjestelmää

Ympäristöverotus osana koko verojärjestelmää Ympäristöverotus osana koko verojärjestelmää Essi Eerola Verotuksen kehittämistyöryhmä, 3.6.2009 Johdanto Taloudelliset ohjauskeinot (verot ja vaihdettavat kiintiöt) nousivat 1990- luvulla perinteisten

Lisätiedot

Pidätyksen alaisen palkan määrä (sis. luontoisedut) Perusprosentti Lisäprosentti Palkkakauden tuloraja perusprosentille

Pidätyksen alaisen palkan määrä (sis. luontoisedut) Perusprosentti Lisäprosentti Palkkakauden tuloraja perusprosentille TULOVEROTUS 1 Ongelma Ennakonpidätys Kesällä 2012 Satu on kesätöissä. Hän on työnantajansa kanssa sopinut kuukausipalkakseen 1600 euroa. Palkanmaksupäivänä hänen tililleen on maksettu 1159,00 euroa. Satu

Lisätiedot

Tulonjakovaikutusarviot veropoliittisten linjausten tukena. Elina Pylkkänen

Tulonjakovaikutusarviot veropoliittisten linjausten tukena. Elina Pylkkänen Tulonjakovaikutusarviot veropoliittisten linjausten tukena Elina Pylkkänen Hallitus asettaa itselleen tavoitteet Valtionvelka suhteessa kokonaistuotantoon kääntyy laskuun hallituskaudella Valtiontalouden

Lisätiedot

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka Hallitusohjelma Investointeja tukeva politiikka Talouskriisin aikana Suomen teollisuuden kiinteiden investointien määrä on alentunut enemmän kuin EU-maissa keskimäärin ja huomattavasti enemmän kuin kilpailijamaissamme.

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

Hanna Arvela. Pieni veronkiertoopas

Hanna Arvela. Pieni veronkiertoopas Hanna Arvela Pieni veronkiertoopas Verosuunnittelua, joksi veronkiertoa virallisesti nimitetään, voi harjoittaa Suomessa laillisesti. Tämä opas kertoo lukijalleen kädestä pitäen, miten välttyä ansiotuloverotukselta

Lisätiedot

Välitön tuloverotus. valtiolle (tuloveroasteikon mukaan + sv-maksu) kunnalle (veroäyrin perusteella) seurakunnille (kirkollisverot)

Välitön tuloverotus. valtiolle (tuloveroasteikon mukaan + sv-maksu) kunnalle (veroäyrin perusteella) seurakunnille (kirkollisverot) Välitön tuloverotus Verovelvolliselta suoraan perittäviä veroja nimitetään välittömiksi veroiksi Verot määräytyvät tulojen ja varallisuuden perusteella Tulon (=tuloverotus) perusteella maksetaan veroa

Lisätiedot

Hallituksen veropoliittinen linjaus

Hallituksen veropoliittinen linjaus Hallituksen veropoliittinen linjaus (Ote 17.6.2011 julkaistusta Neuvottelutulos hallitusohjelmasta, lihavointi lisätty) Verotuksen perustavoitteena on hyvinvointipalveluiden rahoituksen turvaaminen samalla

Lisätiedot

Perustulomallit. Sosiaalipoliittisen yhdistyksen perustuloseminaari 23.4.2013

Perustulomallit. Sosiaalipoliittisen yhdistyksen perustuloseminaari 23.4.2013 Perustulomallit Sosiaalipoliittisen yhdistyksen perustuloseminaari 23.4.2013 Johanna Perkiö jatko-opiskelija Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö Tampereen yliopisto johanna.perkio@uta.fi Mistä perustulomalleissa

Lisätiedot

VASEMMISTOLIITON VEROMALLI VEROT MAKSUKYVYN MUKAAN

VASEMMISTOLIITON VEROMALLI VEROT MAKSUKYVYN MUKAAN VASEMMISTOLIITON VEROMALLI VEROT MAKSUKYVYN MUKAAN Valtionvarainministeriön luvut ns. kestävyysvajeesta ovat liioiteltuja. Todellinen vaje on todennäköisesti puolet ministeriön laskelmista, kuten esimerkiksi

Lisätiedot

VEROASTE 2009 2011, KANSAINVÄLINEN VERTAILU

VEROASTE 2009 2011, KANSAINVÄLINEN VERTAILU Taskutilasto 2013 VEROTUS SUOMESSA Suomen verotuksesta päätetään eduskunnassa, Euroopan unionissa ja kunnissa. Verotusta säätelevät verolait, jotka valmistellaan valtiovarainministeriössä ja hyväksytään

Lisätiedot

Veroryhmän alustavia linjauksia. Linjaukset* Taustaa. Ryhmä vielä kautensa alkupuoliskolla - monia asioita käsittelemättä ja linjaamatta

Veroryhmän alustavia linjauksia. Linjaukset* Taustaa. Ryhmä vielä kautensa alkupuoliskolla - monia asioita käsittelemättä ja linjaamatta Veroryhmän alustavia linjauksia Linjaukset* Taustaa Ryhmä vielä kautensa alkupuoliskolla - monia asioita käsittelemättä ja linjaamatta 7.9.2009 Martti Hetemäki Verotyöryhmä Martti Hetemäki (pj.), VM Heikki

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöisiä kuntia. Oras Tynkkynen, Salo 5.10.2010

Kohti vähäpäästöisiä kuntia. Oras Tynkkynen, Salo 5.10.2010 Kohti vähäpäästöisiä kuntia Oras Tynkkynen, Salo 5.10.2010 1. Ilmastokriisi peruutettu? 2. Ilmastopolitiikan linjauksia tuleville vuosikymmenille 3. Tavoitteista toimeenpanoon: hallituksen ilmastonsuojelutoimia

Lisätiedot

Maa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua. Suomen Kaasuyhdistyksen viestit

Maa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua. Suomen Kaasuyhdistyksen viestit Maa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua Suomen Kaasuyhdistyksen viestit Maailma käyttää maakaasua, onko Suomella varaa jättää se hyödyntämättä? Maakaasuvaroja on hyödynnettävissä sadoiksi vuosiksi

Lisätiedot

Mitä kotitalouden pitää tietää taloudesta? Pasi Sorjonen 12.9.2012 18.3.2013 Markets

Mitä kotitalouden pitää tietää taloudesta? Pasi Sorjonen 12.9.2012 18.3.2013 Markets Mitä kotitalouden pitää tietää taloudesta? Pasi Sorjonen 1.9.1 18.3.13 Markets OSAA TÄMÄ PÄÄSET PITKÄLLE Budjettirajoite oma talous on tasapainossa, nyt ja yli ajan Korkomatematiikka haltuun lainat, sijoitukset,

Lisätiedot

MIKÄ VEROTUKSESSA MUUTTUU VUONNA 2014?

MIKÄ VEROTUKSESSA MUUTTUU VUONNA 2014? MIKÄ VEROTUKSESSA MUUTTUU VUONNA 2014? Raimo Immonen senior advisor ASIANAJOTOIMISTO Mitä tulossa ja ja milloin? Hallituksen veropoliittinen linjaus, mm. Varmistettavaa hyvinvointipalveluiden rahoituksen

Lisätiedot

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Kysymys: Puolue 170 = Itsenäisyyspuolue 171 = Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 172 = Suomen Keskusta 173 = Kansallinen Kokoomus 174 = Köyhien Asialla

Lisätiedot

Arvopaperikeskusasetuksen kansallinen täytäntöönpano

Arvopaperikeskusasetuksen kansallinen täytäntöönpano Arvopaperikeskusasetuksen kansallinen täytäntöönpano Muutoslait selkeyttävät oikeustilaa Asetus tuli voimaan 17.9.2014. Asetus on sellaisenaan sovellettavaa oikeutta. Ei tarvitse panna täytäntöön kuten

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kansallinen energiaja ilmastostrategia Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

Yrittäjät. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Yrittäjät. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Yrittäjät Konsultit 2HPO 1 Yrittäjien lukumäärä pl. maatalous 1990-270 250 230 210 190 170 150 130 110 90 tuhatta yrittäjää 261 000 169 000 92 000 70 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010

Lisätiedot

Ajankohtaista verotuksesta

Ajankohtaista verotuksesta Ajankohtaista verotuksesta Konsultit 2HPO 1 Reaaliset käytettävissä olevat tulot desiileissä ja ylimmässä prosentissa Lähde: VATT 2 Bruttotulojen koostumuksen kehitys Lähde: VATT 3 Bruttotulojen koostumus

Lisätiedot

Välitön tuloverotus. valtiolle (tuloveroasteikon mukaan + sv-maksu) kunnalle (veroäyrin perusteella) seurakunnille (kirkollisverot)

Välitön tuloverotus. valtiolle (tuloveroasteikon mukaan + sv-maksu) kunnalle (veroäyrin perusteella) seurakunnille (kirkollisverot) Välitön tuloverotus Verovelvolliselta suoraan perittäviä veroja nimitetään välittömiksi veroiksi Verot määräytyvät tulojen ja varallisuuden perusteella Tulon (=tuloverotus) perusteella maksetaan veroa

Lisätiedot

ULKOMAISTEN OSINKOJEN KÄSITTELY VEROTUKSESSA

ULKOMAISTEN OSINKOJEN KÄSITTELY VEROTUKSESSA ULKOMAISTEN OSINKOJEN KÄSITTELY VEROTUKSESSA Tämä Varallisuusviesti käsittelee ulkomaisista yhtiöistä saatujen osinkojen verotukseen liittyviä käytännön seikkoja. Sampo Pankki on kansainvälisen osakesijoittamisen

Lisätiedot

DIGITALISAATIO JA AUTOMATISOITU SOSIAALITURVA

DIGITALISAATIO JA AUTOMATISOITU SOSIAALITURVA MIKÄ YLEISTURVA? Yleisturva on kolmiportainen sosiaaliturvamalli, jossa yhdistyy suurin osa nykysosiaaliturvan tukimuodoista ja pienituloisten verovähennyksistä. Se on automatisoitu ja lineaarisesti vähenevä

Lisätiedot

Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset

Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntamarkkinat 2015 Jukka Hakola, Veroasiantuntija Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntaliiton verotuloennuste 1.9.2015» Yleistaloudellinen

Lisätiedot

Verotuksen muutokset ja verotulojen kehitys Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014. Jukka Hakola, veroasiantuntija

Verotuksen muutokset ja verotulojen kehitys Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014. Jukka Hakola, veroasiantuntija Verotuksen muutokset ja verotulojen kehitys Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014 Jukka Hakola, veroasiantuntija Verotuksen muutokset V. 2015 kunnallisveron tuottoja vähentää n. -78 milj. hallituksen päätös osittaisesta

Lisätiedot

Ministerin energiapoliittiset teesit. Petteri Kuuva Kaukolämpöpäivät 26. 27.8.2015 Radisson Blu Hotel Oulu

Ministerin energiapoliittiset teesit. Petteri Kuuva Kaukolämpöpäivät 26. 27.8.2015 Radisson Blu Hotel Oulu Ministerin energiapoliittiset teesit Petteri Kuuva Kaukolämpöpäivät 26. 27.8.2015 Radisson Blu Hotel Oulu Päästöttömän, uusiutuvan energian käyttöä lisätään kestävästi niin, että sen osuus 2020-luvuulla

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 2015/0068(CNS) 1.9.2015 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten asioiden valiokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta neuvoston

Lisätiedot

Yrittäminen ja yrittäjyys tässä ajassa

Yrittäminen ja yrittäjyys tässä ajassa Yrittäminen ja yrittäjyys tässä ajassa Oma Yritys Wanha Satama 28.3.2012 Harri Jyrkiäinen, SuPi pj 1 Suomen Pienyrittäjät Suomen Pienyrittäjät on valtakunnallinen, poliittisesti sitoutumaton yrittäjyyden

Lisätiedot

Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen

Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen 1 Suomen Kuntaliitto 8.10.2010 Henrik Rainio, Jouko Heikkilä Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen Veroprosentin korotuksesta kunta saa aina täysimääräisen

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1

Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1 Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1 Sosiaalialan yritysvastuu tarkoittaa yrityksen vastuuta omista yhteiskunnallisista vaikutuksistaan toimia, jotka hyödyttävät työntekijöitä ja muita yrityksen

Lisätiedot

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita. 15.1.2014 Martti Kätkä

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita. 15.1.2014 Martti Kätkä EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita 15.1.2014 Martti Kätkä EU:n energia- ja ilmastotavoitteet 2030 Lähtökohta oltava suotuisan toimintaympäristön säilyttäminen

Lisätiedot

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 Hallituksen budjettiesitys ja kunnat Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 1 0-200 -400 Hallitusohjelman, kehysriihen 22.3.2012 ja kehysriihen 21.3.2013 päätösten vaikutus kunnan

Lisätiedot

Tunnistaako yrittäjä oman työhyvinvointinsa. Maarit Laine, Terveyskunto Oy Työterveyspäivät 27.10.2010

Tunnistaako yrittäjä oman työhyvinvointinsa. Maarit Laine, Terveyskunto Oy Työterveyspäivät 27.10.2010 Tunnistaako yrittäjä oman työhyvinvointinsa Työterveyspäivät Yrittäjyys mitä se merkitsee? Askel kammokujaan, josta ei ole takaisin paluuta normaalin turvaverkon piiriin. Kiire, vastuut, taloudelliset

Lisätiedot

VEROTUKSEN KEHITTÄMINEN

VEROTUKSEN KEHITTÄMINEN Veronmaksajain Keskusliiton ohjelma verotuksen ja julkisen talouden kehittämiseksi vuosina 2012-2015 VEROTUKSEN KEHITTÄMINEN 1 Teemu Lehtinen 17.1.2011 ANSIOTULOJEN VEROTUSTA KEVENNETÄÄN ALENTAMALLA TULOVEROASTEIKKOA

Lisätiedot

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous

Lisätiedot

Savukkeet 694 766 846 Muut tupakkatuotteet 91 97 107 Yhteensä 785 863 953

Savukkeet 694 766 846 Muut tupakkatuotteet 91 97 107 Yhteensä 785 863 953 Talousarvio 08. Valmisteverot 01. Tupakkavero Momentille arvioidaan kertyvän 953 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu lakiin tupakkaverosta (1470/1994). Lain mukaan savukkeista kannetaan

Lisätiedot

Talous ja työllisyys

Talous ja työllisyys Talous ja työllisyys 1. Suomen ja euroalueen talouspolitiikka 2. Designilla kilpailukykyä 3. Valmistavan vientiteollisuuden tuotteiden ja palveluiden pelillistäminen 4. Globaalit yritykset pienillä työssäkäyntialueilla:

Lisätiedot

Talouden uudistaminen älyllä ja ympäristöteknologialla Yrittäjyyden ja työelämään pääsyn helpottaminen työllisyyden lisäämiseksi

Talouden uudistaminen älyllä ja ympäristöteknologialla Yrittäjyyden ja työelämään pääsyn helpottaminen työllisyyden lisäämiseksi Talouden uudistaminen älyllä ja ympäristöteknologialla Yrittäjyyden ja työelämään pääsyn helpottaminen työllisyyden lisäämiseksi Julkinen sektori tekemään Suomesta edelläkävijäyhteiskuntaa Talouden uudistaminen

Lisätiedot

EU ja verotus. Sirpa Pietikäinen. Euroopan parlamentin jäsen 17.10.2013

EU ja verotus. Sirpa Pietikäinen. Euroopan parlamentin jäsen 17.10.2013 EU ja verotus Sirpa Pietikäinen Euroopan parlamentin jäsen 17.10.2013 Yleistä EU-veropolitiikan voi jakaa kahteen osaan: Välitön: kunkin jäsenmaan yksinomaisessa toimivallassa Välillinen: vaikuttaa tavaroiden,

Lisätiedot

Terveellisten elintapojen taloudellisista ohjauskeinoista. HYVINVOIPA-loppuseminaari 7.2.2014 Timo Rauhanen

Terveellisten elintapojen taloudellisista ohjauskeinoista. HYVINVOIPA-loppuseminaari 7.2.2014 Timo Rauhanen Terveellisten elintapojen taloudellisista ohjauskeinoista HYVINVOIPA-loppuseminaari 7.2.2014 Timo Rauhanen 1. Taloudellisista ohjauskeinoista 2. Arvonlisäverotus 3. Valmisteverot 4. Lounasseteli/virikekortti

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta 4.3.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen

Lisätiedot

Virossa virtaa yrittäjyyteen?

Virossa virtaa yrittäjyyteen? Virossa virtaa yrittäjyyteen? Viro uhka vai mahdollisuus? Irma Pahlman Yliopettaja oikeustieteen tohtori, varatuomari, MBA www.laurea.fi Mikä Viro? Asukkaita 1,3 miljoonaa Euroopan unionin jäsen 2004 Sotilasliitto

Lisätiedot

Verotietoa 8.3.2012. Veronmaksajain Keskusliitto Pääekonomisti Minna Punakallio

Verotietoa 8.3.2012. Veronmaksajain Keskusliitto Pääekonomisti Minna Punakallio Verotietoa 8.3.2012 Veronmaksajain Keskusliitto Pääekonomisti Minna Punakallio Miksi veroja kerätään? Veroilla katetaan julkisen sektorin menot Julkiset menot, milj. Osuus BKT:sta Per capita, milj. Per

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2015

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2015 Julkaisuvapaa klo 4. Kansainvälinen palkkaverovertailu 215 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan

Lisätiedot

Pörssisäätiön Sijoituskoulu Tampereen Sijoitusmessuilla. 25.3.2014 Sari Lounasmeri

Pörssisäätiön Sijoituskoulu Tampereen Sijoitusmessuilla. 25.3.2014 Sari Lounasmeri Pörssisäätiön Sijoituskoulu Tampereen Sijoitusmessuilla 25.3.2014 Sari Lounasmeri Pörssisäätiö edistää arvopaperisäästämistä ja arvopaperimarkkinoita Sijoittajan verotus Osingot ja luovutusvoitot / Sari

Lisätiedot

MITEN VOISIMME VARAUTUA HYVINVOINTIMME RAHOITTAMISEEN ELÄMÄN EHTOOPUOLELLA? Piia-Noora Kauppi 10.4.2013

MITEN VOISIMME VARAUTUA HYVINVOINTIMME RAHOITTAMISEEN ELÄMÄN EHTOOPUOLELLA? Piia-Noora Kauppi 10.4.2013 MITEN VOISIMME VARAUTUA HYVINVOINTIMME RAHOITTAMISEEN ELÄMÄN EHTOOPUOLELLA? Piia-Noora Kauppi 10.4.2013 1 LUOTTAMUS ON HYVINVOINNIN YTIMESSÄ 2 FINANSSIALAN MALLI, JOKA HYLÄTTIIN Säästäminen verokannustettua

Lisätiedot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Ansio- ja pääomatuloverot Momentille arvioidaan kertyvän 7 860 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu tuloverolakiin (1535/1992).

Lisätiedot

Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia

Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia Seppo Honkapohja* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia

Lisätiedot

EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä

EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä Hyvä työ Vasemmistoliiton työelämäseminaari Helsinki 24.2.2011 Työmarkkinajärjestöjen esitykset tulevalle eduskunnalle Johtaja Eeva-Liisa Inkeroinen,

Lisätiedot

Yrittäminen ja yrittäjyys tässä ajassa

Yrittäminen ja yrittäjyys tässä ajassa Yrittäminen ja yrittäjyys tässä ajassa Helsingin Musiikkitalo 20.10.2011 Harri Jyrkiäinen, SuPi pj 1 Suomen Pienyrittäjät Suomen Pienyrittäjät on valtakunnallinen, poliittisesti sitoutumaton yrittäjyyden

Lisätiedot

Oikeus työhön, ulos köyhyydestä - vihreät askeleet työn ja sosiaaliturvan parempaan yhteensovittamiseen 16.12.2013

Oikeus työhön, ulos köyhyydestä - vihreät askeleet työn ja sosiaaliturvan parempaan yhteensovittamiseen 16.12.2013 Oikeus työhön, ulos köyhyydestä - vihreät askeleet työn ja sosiaaliturvan parempaan yhteensovittamiseen 16.12.2013 Tavoitteena toimivampi sosiaaliturva Lisätään työn tarjontaa. Helpotetaan tukien yhdistämistä

Lisätiedot

Osinkoverotus ja riskinoton kannustaminen. Prof. Heikki Niskakangas EK:n yrittäjävaltuuskunta 11.11.2009

Osinkoverotus ja riskinoton kannustaminen. Prof. Heikki Niskakangas EK:n yrittäjävaltuuskunta 11.11.2009 Osinkoverotus ja riskinoton kannustaminen Prof. Heikki Niskakangas EK:n yrittäjävaltuuskunta 11.11.2009 Osinkoverotus ja riski Osinkoverotuksen kehittämisellä ja riskinotolla ei ole varsinaista loogista

Lisätiedot

Hyödykkeet ja tuotannontekijät

Hyödykkeet ja tuotannontekijät Hyödykkeet ja tuotannontekijät Hyödyke = tavara tai palvelu Hyödyke Kulutushyödyke Investointihyödyke Kestokulutushyödyke -Esim. autot ja kodinkoneet Kertakulutushyödyke -Esim. ruoka, sanomalehdet, vaatteet,

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

MAAKAASUN VEROTUS. Ajankohtaista 17.11.2010. Energiainsinööri Antti Saastamoinen

MAAKAASUN VEROTUS. Ajankohtaista 17.11.2010. Energiainsinööri Antti Saastamoinen VEROTUS Ajankohtaista 17.11.2010 Energiainsinööri Antti Saastamoinen VEROTUKSEN NYKYTILA Maakaasun valmistevero kannetaan kaikesta maakaasusta maahantuonnin yhteydessä. Kaikille käyttäjille maakaasu siirretään

Lisätiedot

Selvitys valmisteverotukseen liittyvästä harmaasta taloudesta. Niko Salonen Tulli

Selvitys valmisteverotukseen liittyvästä harmaasta taloudesta. Niko Salonen Tulli Selvitys valmisteverotukseen liittyvästä harmaasta taloudesta Niko Salonen Tulli HTSY Verohallinto 10.12.2013 Verohallinto 2 (5) SELVITYS VALMISTEVEROTUKSEEN LIITTYVÄSTÄ HARMAASTA TALOUDESTA Tullin tekemän

Lisätiedot

OMAKOTILIITON LAUSUNTO

OMAKOTILIITON LAUSUNTO OMAKOTILIITON LAUSUNTO Lausuntopyyntö/asiantuntijakutsu (VeJ) ti 3.11.2015 klo 11 HE 34/2015 vp (energiaverotusta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi) SISÄLTÖ Energiaveron kehitys Energiaverotuksen ja

Lisätiedot

Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin

Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin Liitemuistio, 4.9.213 Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin Sami Grönberg, Seppo Kari ja Olli Ropponen, VATT 1 Verotukseen ehdotetut

Lisätiedot

Yritys- ja osinkoverouudistus Mitä tehtiin ja oliko siinä järkeä? Jukka Pirttilä 20.8.2013

Yritys- ja osinkoverouudistus Mitä tehtiin ja oliko siinä järkeä? Jukka Pirttilä 20.8.2013 Yritys- ja osinkoverouudistus Mitä tehtiin ja oliko siinä järkeä? Jukka Pirttilä 20.8.2013 Sisältö 1) Tausta yritysverotuksesta mitä se on? kuka sen maksaa (kohtaanto)? kansainvälinen verokilpailu 2) Pohdintaa

Lisätiedot

Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille

Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille EK:n vaalitavoitteet hallituskaudelle 2015 2019 Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Vauhtia vientiin Viennin arvo on yhä 20 % pienempi kuin vuonna 2008 Kilpailukyky

Lisätiedot

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa Omakustannushintainen mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähköntuotannossa Mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähkömarkkinoilla Omakustannushintainen mankalatoimintamalli tuo mittakaava- ja tehokkuusetuja

Lisätiedot

Omaisuus ja hoiva eri omaisuuslajit vanhushoivan rahoituksessa. 10.11.2011 Markus Lahtinen

Omaisuus ja hoiva eri omaisuuslajit vanhushoivan rahoituksessa. 10.11.2011 Markus Lahtinen Omaisuus ja hoiva eri omaisuuslajit vanhushoivan rahoituksessa 10.11.2011 Markus Lahtinen Teemat Sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja hoivan rahoitus: Mistä rahat vanhushoivan rahoitukseen tulevaisuudessa?

Lisätiedot

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Viime aikoina tapahtunutta Hallitus linjasi loppukeväästä Teollisuuspolitiikasta sekä kasvun kärjistä Kasvun

Lisätiedot

Päästökaupan kehitysnäkymät vuoteen 2030. EU-edunvalvontapäivä 13.2.2015 Joona Poukka

Päästökaupan kehitysnäkymät vuoteen 2030. EU-edunvalvontapäivä 13.2.2015 Joona Poukka . Päästökaupan kehitysnäkymät vuoteen 2030 EU-edunvalvontapäivä 13.2.2015 Joona Poukka Päästökaupan kehitysnäkymät vuoteen 2030 Sisältö Päästökaupan haasteet Markkinavakausvaranto Seuraavat vaiheet EU:n

Lisätiedot

SY:n Yksinyrittäjäohjelma

SY:n Yksinyrittäjäohjelma SY:n Yksinyrittäjäohjelma Yksinyrittäjiä lähes 140 000, yli puolet kaikista yrityksistä Yksinyrittäjän asema poikkeaa monessa suhteessa muista yrityksistä Yksinään toimivan yrittäjän ongelmiin on syytä

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

Kansainvälisten suuryhtiöiden verotuksesta Valtion omistajaohjausseminaari. Marko Koski Konserniverokeskus 2.6.2014

Kansainvälisten suuryhtiöiden verotuksesta Valtion omistajaohjausseminaari. Marko Koski Konserniverokeskus 2.6.2014 Kansainvälisten suuryhtiöiden verotuksesta Valtion omistajaohjausseminaari Marko Koski Konserniverokeskus Verohallinto eilen, tänään, huomenna - henkilöstöä yli 7 000 - kaikki toiminta paperilla - kaikki

Lisätiedot

Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen

Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen Olli Savela, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Paikallispolitiikan seminaari 6.4.2014 Lahti Isoja kuntatalouteen vaikuttavia päätöksiä Kuntien

Lisätiedot

Osuuskuntien ylijäämänjaon veromuutokset 2015. Pellervon Päivä 2015 Lakiasiainjohtaja Anne Kontkanen

Osuuskuntien ylijäämänjaon veromuutokset 2015. Pellervon Päivä 2015 Lakiasiainjohtaja Anne Kontkanen Osuuskuntien ylijäämänjaon veromuutokset 2015 Pellervon Päivä 2015 Lakiasiainjohtaja Anne Kontkanen Mitä on ylijäämän jako? erä, jonka osuuskunta jakaa jäsenilleen vahvistetun tilinpäätöksen perusteella

Lisätiedot

Luonnon monimuotoisuuden kannalta haitalliset tuet. Outi Honkatukia

Luonnon monimuotoisuuden kannalta haitalliset tuet. Outi Honkatukia Luonnon monimuotoisuuden kannalta haitalliset tuet Outi Honkatukia Tilannekatsaus Hallitusohjelmakirjaus: Ympäristölle haitalliset tuet kartoitetaan ja tuet suunnataan uudelleen. Hallitusohjelman tavoitteita

Lisätiedot

Miten yrittäjä voi? Maarit Laine, Terveyskunto Oy. Työhyvinvointiseminaari 1.2.2011, Eduskuntatalo

Miten yrittäjä voi? Maarit Laine, Terveyskunto Oy. Työhyvinvointiseminaari 1.2.2011, Eduskuntatalo Miten yrittäjä voi? Työhyvinvointiseminaari, Eduskuntatalo Yrittäjyys mitä se merkitsee? Askel kammokujaan, josta ei ole takaisin paluuta normaalin turvaverkon piiriin. Kiire, vastuut, taloudelliset vaikeudet,

Lisätiedot