Suomalainen ruoka ja juoma. Suomen puheenjohtajuus Pohjoismaiden ministerineuvostossa 2011

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomalainen ruoka ja juoma. Suomen puheenjohtajuus Pohjoismaiden ministerineuvostossa 2011"

Transkriptio

1 Suomalainen ruoka ja juoma Suomen puheenjohtajuus Pohjoismaiden ministerineuvostossa

2 Sisällys Esipuhe 3 1 Johdanto 4 2 Suomi osana Pohjolaa 4 3 Kokoustarjoilut Ruokailutila Ruokalistasuunnittelu ja vuodenajat Aterian osat Ruokalistojen kieli 8 4 Ruoka ja juoma Suomalaiset perinneruoat ja leipäkulttuuri Luomuruoka Kotimaiset kasvikset Marjat, sienet ja luonnonyrtit Riista ja kalat Juomat Marja- ja hedelmämehut Suomalaiset tilaviinit ja marjaliköörit Olut, sahti ja kotikalja Siiderit 14 5 Kattaukset 14 6 Maakuntamenut 14 Lähdeluettelo ja liitteet 16 Liite 1: Menuesimerkkejä Liite 2: Kokoustarjoilumalleja Esipuhe Suomi toimii puheenjohtajana Pohjoismaiden ministerineuvostossa Suomelle ja suomalaisille pohjoismainen yhteistyö on ollut ja on edelleen tärkeä osa kansainvälistymistä. Puheenjohtajuus antaa meille hyvän mahdollisuuden tuoda esille omat näkemyksemme siitä miten tätä arvokasta yhteistyötä tulee syventää ja kohdistaa oikein. Pohjola on erinomainen tuotemerkki maailmalla. Siihen liittyy useimmiten vain myönteisiä mielikuvia. Pohjoismainen hyvinvointivaltio on luonut hyvän ja tasapuolisen pohjan kansalaisten yksilölliselle kehittymiselle samalla kun kansalaiset kantavat yhteistä vastuuta yhteiskunnan rakentamisesta. Pohjoismaat ovat luoneet kattavat sosiaaliverkostot huolehtimaan niistä, jotka eivät pysy mukana kehityksessä. Hyvään elämään kuuluvat myös nautinnot, joista yksi antoisimmista on eittämättä ruokaelämys. Yhteiskunnan kehittyessä ruokatottumuksemme ovat muuttuneet. Monipuolinen perinneruoka, joka perustui luonnon rikkaisiin antimiin, on monasti jäänyt taka-alalle. Nyky-yhteiskunnan kiivas tempo on tuonut mukanaan ruoka- ja ruokailutottumuksia, jotka eivät aina vastaa ihmisen tarpeita eivätkä edistä terveellistä elämäntapaa. Suomalainen ruoka- ja juomaperinne ja niihin liittyvä nykypäivän osaaminen tulee nostaa näkyvästi ja modernisti esille puheenjohtajakauden tarjoiluissa. Maailmalla moni maa tunnetaan nimenomaan ruokakulttuuristaan. Ruoka on maalle tuotemerkki joka houkuttelee matkailijoita ja luo myönteistä kuvaa maasta. Täällä Pohjolassa olemme ymmärtäneet tuoda esille luontomme tarjoamat mahdollisuudet oman tuotemerkkimme vahvistamisessa vasta hiljattain, vaikka pohjoismaiset huippukokit ja kokkimaajoukkueet ovat jo hyvän aikaa menestyneet kansainvälisissä kilpailuissa. Tätä menestysaaltoa tulee viedä yhdessä eteenpäin. Uusi Pohjoismainen Ruoka ohjelma syntyi, kun joukko pohjoismaiden huippukokkeja kokoontui vuonna 2004 ja laati pohjoismaisen kokkimanifestin, jonka jälkeen ministerineuvostossa päätettiin vastata haasteeseen. Menestystäkin on tullut. Maailman parhaaksi ravintolaksi valittiin viime vuonna kööpenhaminalainen Noma, jonka mestarikokit olivat mukana kokkimanifestin luomisessa. Aloittaessamme nyt Uusi Pohjoismainen Ruoka -ohjelman toisen kauden on Suomi puheenjohtajana etulyöntiasemassa. Me voimme ja meidän tulee nostaa esiin suomalainen ruoka. Tavoitteenamme on, että kaikissa Suomessa järjestettävissä ministerikokouksissa, konferensseissa, seminaareissa ja pienimmissäkin työryhmäkokouksissa on tarjolla luontomme rikkaita ja puhtaita vuodenajan mukaisia tuotteita. Näin luomme myönteistä kuvaa suomalaisesta ruokakulttuurista. Tähän tarkoitukseen olemme laatineet tämän ohjeistuksen, jonka toivon auttavan löytämään ideoita siihen, millaisia vaihtoehtoja vieraille tarjotaan. Toivon, että ohjeistuksesta on hyötyä myös puheenjohtajuutemme jälkeen järjestettävissä tapahtumissa, olivat ne sitten pohjoismaisia tai muita. Me yhdessä luomme menestyksekkään puheenjohtajakauden. LEHTIKUVA Jan Vapaavuori Pohjoismainen yhteistyöministeri

3 1 Johdanto Vuonna 2004 laaditun kokkimanifestin perusteella valmisteltiin uuden pohjoismaisen keittiön julistus. Julistuksen mukaan uusi pohjoismainen keittiö: Tämä opas on suunniteltu auttamaan henkilöitä, joiden vastuulla ovat pohjoismaisten edustustilaisuuksien ruokajärjestelyt Suomen Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajakaudella vuonna Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajakaudella järjestettävät kokoukset, kongressit ja muut tapahtumat tarjoavat erinomaisen mahdollisuuden esitellä suomalaista ruoka- ja juomakulttuuria sekä maamme alueellisia erikoispiirteitä. Suomalaista ruokaperintöä ja nykyistä osaamista voidaan esitellä ylpeänä ja näin vahvistaa omaleimaista Suomi-kuvaa. Pohjoismaisella ruoalla on paljon yhteistä: historia, perinteet, pohjoisen raaka-aineet ja makumaailma. Kaikilla pohjoismailla on neljä vuodenaikaa, paljon rantaviivaa sekä puhdasta maata ja ilmaa, mutta myös eroja löytyy. Suomalainen ruoka on usein vähäsuolaisempaa ja miedommin maustettua kuin muissa pohjoismaissa. Eroja löytyy myös ruokien valmistustavoista. Suomalainen ruoka voi olla yksinkertaista ja pelkistettyä, ja parhaimmillaan se on lumoavan kaunis luomus, makunautinto vailla vertaa. Suomen puheenjohtajakauden teemana on ilmasto. Siten tarjoiluissakin on tärkeää huomioida kestävän kehityksen mukaiset ruoka- ja juomavalinnat. Sesonkien antimet, mahdollisimman prosessoimattomat ja lähellä tuotetut raaka-aineet, luomutuotteet sekä kasvisten käytön lisääminen ruokatarjoiluissa ovat ilmastoystävällisen ruokalistasuunnittelun avaimia. 1. ilmaisee puhtautta, tuoreutta, yksinkertaisuutta ja etiikkaa, jotka haluamme mieltää alueemme ominaispiirteiksi 2. huomioi aterioissa vuodenaikojen vaihtumisen 3. käyttää raaka-aineita, joista juuri meidän ilmastomme, luontomme ja vesistömme tekee erinomaisia 4. yhdistää ruuan maukkauden nykyaikaiseen tietoon terveydestä ja hyvinvoinnista 5. edistää pohjoismaisten tuottajien ja valmistajien moninaisuutta ja laajaa tietoisuutta niiden kulttuuriperinnöstä 6. edistää eläinten hyvinvointia ja kestävää tuotantoa merellä, viljellyillä alueilla ja luonnossa 7. kehittää uusia tapoja käyttää perinteisiä pohjoismaisia elintarvikkeita 8. yhdistää parhaat pohjoismaiset valmistusmenetelmät ja kulinaariset perinteet ulkopuolisiin vaikutteisiin 9. yhdistää paikallisen omavaraisuuden ja laadukkaiden tuotteiden alueellisen jakelun 10. kutsuu kuluttajat, kaikki ruuanlaiton ammattilaiset, maatalousalan, kalastusalan, pienet ja suuret elintarvikealan yritykset, vähittäis- ja tukkukaupan, tutkijat, opettajat, poliitikot sekä viranomaiset toteuttamaan yhteistyössä tätä yhteistä hanketta, joka koituu hyödyksi ja iloksi koko Pohjolalle. 2 Suomi osana Pohjolaa 3 Kokoustarjoilut Pohjoismaiden ministerineuvosto käynnisti Uusi Pohjoismainen Ruoka -ohjelman vuonna Ensimmäisen, vuoteen 2009 kestäneen ohjelman tavoitteena oli edistää pohjoismaista ruoka-kulttuuria ja gastronomiaa sekä ruokaan liittyvää muotoilua ja matkailua niin paikallisesti, alueellisesti kuin kansainvälisestikin. Ohjelman ensimmäisessä vaiheessa keskityttiin erityisesti alueellisten pientuottajien elintarviketuotantoon. Vuonna 2010 ohjelmaa päätettiin jatkaa vuoteen 2015 asti. Suomi on puheenjohtajakaudellaan ottanut uuden pohjoismaisen keittiön osaksi suomalaisen ruoka- ja juomakulttuurin esittelyä. topankki ja Uusi Pohjoismainen Ruoka ohjelman logo osoitteesta: nynordiskmad.org/nyheder/ presserum/logo/ Kokoustarjoilut ovat olennainen osa kokousvieraiden viihtyvyyttä ja onnistunutta kokonaisuutta. Vastuu maistuvista ja virkistävistä kokoustarjoiluista on sekä palvelun tilaajalla että tuottajalla. Tarjoilujen tilaaja ei useinkaan määrittele tarjoiluja tarkemmin kuin suolainen tai makea. Tilaamalla räätälöityjä kokonaisuuksia aterioista saadaan ravitsemuksellisesti täysipainoisia, kevyitä, maukkaita ja suomalaisia. 3.1 Ruokailutila Muovipusseihin pakattuihin sämpylöihin tai leipiin ei kannata tyytyä, vaan tarjoilujen tulisi olla myös visuaalisesti houkuttelevia, tuoreita ja herkullisia. Puheenjohtajakaudella halutaan tarjota hyvää palvelua sekä maistuvaa, paikallista suomalaista ruokaa. Ruokalistoissa tulee näkyä sekä puheenjohtajakauden että Uusi Pohjoismainen Ruoka ohjelman logot. Puheenjohtajakauden logo löytyy osoitteesta: formin.finland.fi/norden2011 osiosta Aineis- Ruokatilaisuuksien suunnittelu alkaa asiakkaan toiveitten selvittämisestä ja tilaan tutustumisesta. Tämän vuoksi on tärkeää, että tilaisuutta järjestävä taho ja tilaaja tutustuvat tilaan hyvissä ajoin ennen suunnittelun aloitusta. Tämän jälkeen siirrytään ruokalistasuunnitteluun, ruokajuomien valitsemiseen sekä kattauksien ja tilan somistuksen suunnitteluun. 4 5

4 3.2 Ruokalistasuunnittelu ja vuodenajat Jotta ruokatilaisuuksista saadaan nautinnollinen kokonaisuus, tulee ruokasuunnittelussa ottaa huomioon tilaisuuden luonne (aamiainen, brunssi, lounas, päivällinen, illallinen, cocktailtilaisuus, vastaanotto tai kahvitilaisuus) sekä tilaisuuden virallisuus ja vieraat. Puheenjohtajakaudella valitaan tavanomaisten ateria- tai kahvituspakettien sijaan tavoitteiden mukaan räätälöityjä ratkaisuja, eli suomalaisia ja paikallisia ruokia ja ruokalajeja. Yleispätevä sääntö on että kala ja äyriäiset voivat olla pääruokana lounaalla, mutta päivällisellä tarjotaan siipikarjaa tai lihaa. Suomessa kuten muissa pohjoismaissa on neljä selkeää vuodenaikaa. Vuodenajat vaikuttavat suuresti raaka-aineiden valintaan ja ruokien suunnitteluun. Talvella ruokapöytä on niukempi ja värittömämpi kuin muina vuodenaikoina. Talviaterioihin kuuluvat erilaiset kalat ja mädit blinien kera, sekä syksyllä säilötyt tuotteet. Talvelle ominaisia ovat myös pitkään haudutetut ruoat. Keväällä luonto alkaa herätä. Kevään ensimmäiset korva- ja huhtasienet sekä raparperi ja uudet perunat avaavat suomalaisen ruoka-aarrearkun. Kevääseen kuuluvat myös erilaiset rahka- ja lammasruoat. Nokkosista ja luonnonyrteistä loihditaan keväällä tuoreita ja raikkaita makuja salaatteihin ja kastikkeisiin. Kesän mansikat, herneet ja muu kasvimaan sato ovat suomalaiselle keittiölle tyypillisiä raaka-aineita. Syksy on puolestaan sadonkorjuun ja riistan juhlaa, ja teuraskausi tuo pöytiin lampaan ja poron. Samaan aikaan alkaa sienien ja metsämarjojen satokausi. Ruokalistoja suunnittelevalta taholta on pyydettävä kansallisia, vuodenaikaan sopivia raaka-aineita, joista valmistetaan maukkaita ja esteettisiä suomalaisia aterioita. Tilaisuudesta ja ruokalajeista riippumatta tulee puheenjohtajakauden tarjoiluissa näkyä sekä vuodenajat että suomalaisuus. Sesongeille tyypillisiä raaka-aineita: Kevät Viljellyt sienet Raparperi Parsa Idut ja versot Varhaisperuna Keväällä kutevat kalat, kuten hauki, ahven ja silakka Syksy Kukkakaali, parsakaali ja ruusukaali Punajuuri, nauris ja koko juuressato Omenat, marjat ja metsäsienet Silakka, muikku, siika, hauki ja ravut Hirvi, sorsa ja lammas Kesä Nippujuurekset, kuten nauris, retiisi ja porkkana Nippusipulit, ruohosipuli Sokeriherneet ja maissi Avomaan salaatit ja yrtit Kukkakaali, varhaiskaali, parsakaali Mansikat, vadelmat, herukat, mustikat Kuha ja ahven Talvi Valko-, puna- ja savoijinkaali Porkkana, lanttu, palsternakka, punajuuri Kuivatut ja pakastetut marjat, sienet ja kasvikset sekä juurekset Jänis, riekko, made ja mateenmäti 6 7

5 3.3 Aterian osat Ruokatilaisuuden ateria on tilaisuudesta riippuen yleensä kolmen ruokalajin kokonaisuus. Hienommissa tilaisuuksissa, varsinkin illallisilla, tarjoillaan neljän ruokalajin kokonaisuuksia. Yli neljän ruokalajin tilaisuuksia on harvemmin. Vuodenajasta ja tilaisuuden luonteesta riippuen voi alkuruokana olla esimerkiksi keittoa, salaattia, kalaa, lihaa tai mätejä. Pääruokana tarjotaan sesongin mukaista lihaa, kalaa tai siipikarjaa. Kasvisruokailijat on myös huomioitava ja huolehdittava siitä, että heidän ateriansa on suunniteltu ja valmistettu samalla huolellisuudella kuin tilaisuuden muutkin ateriat. Jälkiruoka voi olla valmistettu vuodenajasta ja sesongista riippuen marjoista, hedelmistä tai maitotaloustuotteista. Suomalaista suklaata kelpaa myös tarjota sellaisenaan tai osana jälkiruokaa. Suomi on Euroopan ainoa maa jossa suklaa valmistetaan tuoreesta maidosta eikä maitojauheesta. 3.4 Ruokalistojen kieli Ruokaelämys alkaa ruokalistan lukemisesta. Ruokalista on tilaisuuden järjestäjän käyntikortti, johon kannattaa panostaa. Ruokalista esittelee keittiön osaamisen sekä ruoat vieraille. Puheenjohtajakaudella halutaan korostaa suomalaisia raaka-aineita ja ruokia. Tätä viestiä voi vahvistaa ruokalistoissa käytettävän kielen avulla. Ruokalistakielen ja ruokien esittelyn listalla tulee vastata ruokalajeja. Suomalaisissa ruokalistoissa käytettävä kieli on herättänyt keskustelua jo vuosien ajan. Käytettäessä kansainvälistä ammattikieltä tai ruokien nimiä, yhteys pohjoismaiseen perinteeseen ja ruokakulttuuriin heikkenee. Crème brûlée ja pannacotta ovat kelvollisia valintoja, mutta miksei vanukasta voisi kutsua vanukkaaksi? Ruokalistoissa tulee käyttää selkeän kuvailevaa kieltä, joka ilmaisee ruokalajin ymmärrettävästi, ja mahdollisesti myös ruokalajin ja raaka-aineiden alkuperän. 4 Ruoka ja juoma 4.1 Suomalaiset perinneruoat ja leipäkulttuuri Perinneruokia voidaan tarjoilla aina mahdollisuuksien mukaan. Rannikolla perinteisiä ruokia ovat luonnollisesti kalaruoat, Keski-Suomessa riistaruoat, Pohjanmaalla viljaruoat ja Lapissa porosta ja metsän antimista valmistetut ateriat. On myös paljon perinneruokia, joille ei löydy selkeää kotipaikkaa. Esimerkiksi hernekeittoa, makkaroita, sylttyä sekä laatikko- ja marjaruokia valmistetaan niin Itä- kuin Länsi-Suomessakin. Hyviä suomalaisia perusruokia ovat esimerkiksi suolakala, kuivattu-, keitetty ja hiilloksella kypsytetty kala sekä kuivattu ja keitetty liha. Puurot ja vellit sekä nauris- ja lanttuhaudikkaat ovat edelleenkin osa ruokaperinnettämme, mutta eivät enää jokapäiväisiä perusruokia. Kaikissa ruokatilaisuuksissa on syytä muistuttaa tilaisuutta järjestävää tahoa siitä, että tarjolla tulee olla tuoretta ja paikallista leipää, joka on mieluiten ravintolan tai tapahtumajärjestäjän itsensä leipomaa. Suomi on maailman pohjoisin viljaa tuottava valtio. Meillä leipää tehdään neljästä kotimaisesta viljalajista. Suomalainen ruisleipä on maailmankuulua, mutta myös muuta leipää tulisi tarjota kaikilla aterioilla. Suomen maantieteellinen sijainti itäisen ja läntisen kulttuurin kohtauspisteessä on antanut runsaasti vaikutteita molemmista ilmansuunnista. Sen vuoksi suomalainen leipävalikoima on maailman rikkaimpia. Leipä maistuu keveiden salaattien ja keittojen lisäkkeenä. Pitaleivät, burritot ja naan-leipä sekä muut etnisten keittiöiden leivät ovat suosittuja, mutta suomalaisesta pöydästä ei pidä unohtaa esimerkiksi ihanaa kotoista rieskaa. Vilja sopii moderniin ruokavalioon, koska siinä on runsaasti suojaravintoaineita energiayksikköä kohti ja kauran on todettu alentavan veren kolesterolipitoisuutta. 8 9

6 ei tule tyytyä, oli kyse sitten kasvislisäkkeistä tai -aterioista. Suomalaisten kasvisten käyttöä edistetään parhaiten siten, että vaaditaan ruokapalveluita järjestävältä taholta jokaiseen ateriaan vähintään 50 % kotimaisia kasviksia, ympäri vuoden. Avomaalla kasvaneet kotimaiset kasvikset ovat ilmastoystävällisiä ja maukkaita. Niitä käyttämällä pidämme kiinni myös vuoden 2011 teemasta Ilmasto ja kestävä kehitys. Valtion tilaisuuksissa edistetään kestävää ja vastuullista ruokakulttuuria. Tähän velvoittaa valtioneuvoston periaatepäätös ( ), jossa edellytetään, että valtion keittiöissä tarjoillaan sesonginmukaista luomu- ja kasvisruokaa vähintään kaksi kertaa viikossa vuoteen 2015 mennessä. Puheenjohtajakausi mahdollistaa periaatepäätöksen edistämisen tilaisuutta järjestävän tahon ja käytettävissä olevien resurssien mukaan. 4.4 Marjat, sienet ja luonnonyrtit 4.2 Luomuruoka Ruokatilaisuuksien raaka-ainevalinnoissa tulee vuodenajan ja sesongin mukaan painottaa suomalaisia puhtaita luomutuotteita, kuten luomujauhoja, -perunoita, -vihanneksia, -hedelmiä, -lihaa ja -munia, -juustoja ja muita luomumaitotaloustuotteita sekä hunajaa. Luomuviljely on viljelymenetelmä, joka pyrkii tarjoamaan kuluttajalle tuoreita, maukkaita ja keinotekoisista lannoitteista sekä torjunta-aineista vapaita raaka-aineita, luonnon omaa elämänkiertoa kunnioittaen. Puhtaus, terveellisyys ja ympäristöystävällisyys ovat metsän antimien vahvuuksia ja ne pitää tuoda esille aina kun se on mahdollista. Suomen metsät tuottavat syötäviä marjoja vuodessa keskimäärin miljoonaa kiloa. Lyhyt mutta intensiivinen kasvukausi tekee marjoista erittäin aromikkaita. Suomalaisten marjojen on todettu sisältävän monin verroin enemmän ravintoaineita kuin vastaavien marjojen muualla maailmassa. Arvokkaimpiin marjoihimme kuuluva suomuurain eli hilla on poimittavissa jo heinä-elokuussa. Mustikkaa poimitaan myyntiin vuosittain miljoonasta kolmeen miljoonaan kiloa sadosta riippuen. Puolukka on kuivahkojen mäntykankaiden valtavarpu ja kypsyy tärkeimmistä marjalajeistamme viimeisenä, vasta elo-syyskuussa. Muita luonnonmarjoja ovat mesimarja ja vadelma, happamuudestaan tunnettu karpalo sekä erittäin C- ja A-vitamiinipitoiset tyrni ja pihlaja. Variksen- 4.3 Kotimaiset kasvikset Suomalaiset kasvikset, marjat ja viljat kypsyvät lyhyen kasvukauden aikana ja korjataan varastoihin syyskuun loppuun mennessä. Metsissä ja puutarhoissa on vielä kasvukauden jälkeenkin useita lajikkeita, joita voidaan hyödyntää tuoreena aina myöhäiseen syksyyn. Lapinperuna eli puikula on Pohjolan perunoiden aatelia. Myöhäiset syysomenat antavat mahdollisuuden valmistaa erinomaisia hilloja, mehuja, viinejä ja jälkiruokia. Metsämarjat ja -sienet sekä riista ovat kotimaisia raaka-aineita, joista voidaan perinteisiä säilöntämenetelmiä hyödyntäen valmistaa herkkuja pitkälle kevääseen. Suomalaisessa ruokapöydässä pitää aina olla jonakin aterian osana (tai raaka-aineena) kotimaisia kasviksia. Kotimaisten kasvisten ja juuresten paras satokausi ajoittuu elokuuhun, mutta niitä on saatavilla myös pitkälle kevääseen. Sadonkorjuu sopii ruokateemaksi niin arkeen kuin juhlaan. Kasviksia ei edelleenkään ole ruokatarjoiluissa riittävästi (edes lisäkkeenä), koska niitä ei osata vaatia. Puheenjohtajakaudella huonoihin kasvisruokiin 10 11

7 marjan eli kaarnikan käyttö on lisääntynyt viime vuosina marjan sisältämien voimakkaiden luontaisten väriaineiden takia erityisesti viini- ja mehuteollisuudessa. 4.5 Riista ja kalat Hirvi ja peura ovat ravintoloiden eniten käyttämää riistaa. Jänistä, karhua, ja riistalintuja, kuten sorsaa, käytetään edelleen vähän etenkin niiden korkean hinnan ja huonon saatavuuden vuoksi. Myös poroa käytetään verrattain vähän, vaikka sen liha soveltuu erinomaisesti lounas- ja arkiruoankin valmistukseen. Tilaisuuksissa, joissa kotimaisen riistan käyttö on mahdollista, tulee sitä tiedustella ruokapalveluja tarjoavalta taholta. Metsäsienistä kauppasieniksi on valittu 22 lajia. Tärkeimmät ruokasienet ovat herkkutatti, haaparousku, kangasrousku, keltavahvero, suppilovahvero ja korvasieni. Rouskuista tehdään käsittelyn jälkeen mm. sienisalaatteja, marinadeja ja säilykkeitä. Herkkutatti ja vahverot käytetään pakastettuina, kuivattuina tai mietoon suolaliemeen säilöttyinä. Sieniruokia voi olla tarjolla ympäri vuoden. Luonnonyrttien käyttö on yleistynyt viime vuosina. Sesonkeja ja kauden raaka-aineita seuraavassa ravintolassa on tarjolla salaatteja, kastikkeita ja jälkiruokia jotka on valmistettu luonnonyrteistä tai jopa rikkaruohoista. Suomalaiset vaalealihaiset kalat ovat raaka-aineittemme aatelia. Niitä kannattaa käyttää mahdollisuuksien mukaan. Kuha, siika, muikku ja silakka ovat maukkaita erikoiskalojamme. Näiden lisäksi brändityöryhmä on nostanut esille erityisesti särjen käytön. Särkeä on saatavana enimmäkseen säilykkeenä, mutta joskus myös tuoreena. 4.6 Juomat Ruokajuomilta vaaditaan koko ajan enemmän makua, raikkautta sekä yhteensopivuutta ruoan kanssa. Puhtaat, kotimaiset raaka-aineet ja ekologinen valmistustapa, lisäaineettomuus sekä terveellisyys yhdistettynä ympäristöystävälliseen pakkaukseen merkitsevät pohjoismaiselle kuluttajalle paljon. Ruokajuomana tulisi suosia puhdasta, turvallista ja raikasta suomalaista vesijohtovettä. Päivittäisessä ruokajuomien käytössä korostuvat Suomessa maito, mehut sekä vesi. Maito on keskeinen osa pohjoismaista ja suomalaista ruokakulttuuria, eikä se välttämättä ole pelkkä ruokajuoma. Ruokatilaisuuksissa on hyvä olla muiden juomien ohella tarjolla myös maitoa ja piimää. Kokouksissa tarjotun kahvin tulisi olla laadukasta ja vastuullisesti tuotettua, esimerkiksi reilun kaupan kahvia. Etenkin iltaan jatkuviin kokouksiin on hyvä varata myös laadukasta kofeiinitonta kahvia. Myös teetä on hyvä olla tarjolla useampia laatuja, mielellään haudutettuna Marja- ja hedelmämehut Suomi on marjarikas maa. Huononakin marjavuotena kypsyy suoalueilla, järvien rannikoilla ja metsissä ympäri Suomea noin 100kg marjoja jokaista suomalaista kohti. Suomalainen marjamehu on superruokaa nestemäisessä muodossa. Marja-, omena- ja raparperimehuja voidaan tarjota muiden juomien ohella. Marja- ja hedelmämehut ovat myös osa perinteistä suomalalaista ruokavaliota ja ne sopivat hyvin vaikkapa alkumaljaksi. Kotimaisia hedelmä- ja marjajuomia yhdessä hiilihapotetun tai vesijohtoveden kanssa tulee olla tarjolla kaikentyyppisissä tilaisuuksissa Suomalaiset tilaviinit ja marjaliköörit Suomalaisia tilaviinejä on tarjolla useita eri laatuja: kuohu-, puna- ja valkoviinejä sekä erinomaisia jälkiruokaviinejä. Alkoholittomaksi vaihtoehdoksi sopii erinomaisesti esimerkiksi kuusenkerkistä valmistettu alkoholiton kuohuviini. Myös luomuviinien saatavuus on lisääntynyt ja tällä hetkellä tarjolla on useita eri luomuviinilaatuja. Kotimaisten tilaviinien maine ei ruokajuomana ole erityisen korkea, mutta ne ovat mainettaan parempia. Viinitilat ovat luoneet oman laatuluokitusjärjestelmänsä vakuuttaakseen kuluttajat viiniensä laadusta ja mausta. Tilaviineistä voi konsultoida ravintoloitsijaa tai palveluntarjoajaa. Ravintolat ostavat yleensä tilaviinit suoraan valmistajilta. Kaikentyyppisiä kotimaisia tilaviinejä voidaan mahdollisuuksien ja tilaisuuden luonteen mukaan tarjoilla kaikissa tilaisuuksissa. Suomen kesässä kypsyvät marjat ja hedelmät ovat aromaattisia ja mainioita liköörien ja tisleiden raaka-aineita. Kotimaisten pientislaamoiden marjaliköörit ovat kasvavan kiinnostuksen kohteena. Suurin osa marjalikööreistä valmistuu yksinkertaisesti: marjat tai niistä puristettu mehu sekoitetaan alkoholin ja sokerin kanssa, ja juoman annetaan uuttua hitaasti valmiiksi. Suomalaiset marjatisleet sopivat aperitiiviksi sekä aterian jälkeen kahvin kanssa tarjottavaksi. Suomalaiset marjaliköörit ovat maailman aromikkaimpia ja laadukkaimpia. Niiden tarjoaminen illallisen päätteeksi konjakin sijaan on etiketin mukaista Olut, sahti ja kotikalja Kotimaiset oluet ovat matalan energia- ja alkoholipitoisuutensa vuoksi nousemassa viinien rinnalle juhla- ja edustusaterioilla. Suomalainen olut on vaaleata ja kirkasta pintahiivaolutta. Oluiden laajasta makukirjosta ja kymmenistä erilaisista oluttyypeistä löytyy vaihtoehtoja käytännössä kaikille ruokalajeille. Olut on myös ekologinen tuote, sillä sen tuottamiseen käytetään toiseksi vähiten vettä perunan jälkeen ja sen hiilijalanjälki on varsin pieni. Maultaan olut on raikasta, ja matalan alkoholipitoisuuteensa vuoksi kevyt ruokajuoma. Tarjoiluissa tulee suosia mahdollisuuksien mukaan pieniä suomalaisia panimoita ja erityisesti niiden luomuoluita. On huomaavaista varmistaa, että myös alkoholittomia oluita ja muita alkoholittomia juomia on saatavilla. Suomessa on säilynyt alkuperäisoluen eli sahdin valmistuksen perinne. Suomalainen sahti on toinen maailmalla säilyneistä alkuperäisoluista. Sah

8 din valmistuksessa käytetään perinteisiä raakaaineita kuten ohra- ja ruismaltaita sekä katajaa, joka antaa sahdille sille tyypillisen maun. Suomalainen sahti on saanut EU:n Aito Perinteinen Tuote -merkin. Sahtia voidaan tarjota jano- tai alkujuomaksi. Se sopii myös ruokajuomaksi, mutta juoma on tärkeää esitellä vieraille ennen ruokailun aloitusta. Miedompia vaihtoehtoja ovat kotikalja ja sima. Suomessa kotikaljaa on käytetty ruokajuomana varsinkin liha- ja makkararuokien kanssa, sekä kesähelteellä janojuomana. Kotikaljan laatu on hyvä varmistaa etukäteen. Maakunnissa, joissa ruokaperinne on säilynyt vahvana, on tarjolla yleensä laadukasta kotikaljaa Siiderit Pohjoismaisessa ruokapöydässä siideri on edelleen melko tuntematon, joten siiderien tarjoamiseen ruokajuomana ei ole erityistä tarvetta muutoin kun eritystapauksissa, kuten silloin, jos tilaisuus järjestetään lähellä laadukasta siiderinvalmistajaa ja tilaisuuden tarjoilut ovat juomaan sopivia. 5 Kattaukset Tarjoiluissa tulee ottaa huomioon maailmankuulu suomalainen muotoilu. Muotoilu ja design huomioidaan kattauksessa sekä pöydän koristelussa. Selkeys, yksinkertaisuus ja ruoan esteettinen esillepano ovat osa muotoilua ja tyyliä. Kattauksessa käytettävät lasit, lautaset ja aterimet yhdistettynä pöydän muuhun koristeluun sekä tilan somistukseen yhdessä tyylikkäästi tarjoiluastialle rakennetun ruoka-annoksen kanssa edustavat suomalaista muotoilua parhaimmillaan. 6 Maakuntamenut Taste of Finland ja Taste of Finland Province -ravintolat tuovat menuissaan maisteltavaksi suomalaisen ruokakulttuurin kirjon ja monipuoliset suomalaiset raaka-aineet, jotka valitaan vuodenaikoja ja paikallisuutta korostaen. Kaupunki- ja maakuntamenuja kannattaa mahdollisuuksien mukaan käyttää osana puheenjohtajakauden tilaisuuksia. Ne antavat mahdollisuuden nauttia sesongin raaka-aineista suunnitellusta kokonaisuudesta. Herkulliset ja tarkkaan suunnitellut menut ovat oiva tapa esitellä suomalaista ja paikallista ruokakulttuuria vieraille. Taste of Finland 14 15

9 Lähdeluettelo ja liitteet Määttälä, M. Nuutila, J. Saranpää, T. Juhlapalvelu WSOY, Helsinki. Menuesimerkkejä LIITE 1: MENUESIMERKKEJÄ Makujen Suomi Finfood Suomen Ruokatieto ry, Vantaa. Mikkonen, H., Moisio, S. Timonen, P Luonnonmarjojen hyödyntäminen Suomessa. Arktiset Aromit ry, Suomussalmi. Talvimenu I Talvimenu II Sillanpää Merja Kansanhuollon keittoa ja tikkuviinaa. Hotelli- ja ravintolaneuvosto, Helsinki. Sillanpää Merja Happamasta makeaan, Suomalaisen ruoka- ja tapakulttuurin kehitys. Hyvää Suomesta, Vantaa. Suomi kilpailukykyinen terveellisen ravitsemuksen edelläkävijä Sitra, Helsinki. Talve Ilmar Suomen kansankulttuuri. Suomalaisen kirjallisuuden seura, Helsinki. 75-vuotias Kotitalousopettajien liitto Kotitalousopettajien liitto ry, Helsinki. Tattariblini, mateenmätivaahtoa ja maustekurkkukaviaaria Padassa haudutettua peuranpaistia, säräjuureksia ja savunmakuista maustepippurikastiketta Ahvenanmaan pannukakkua, sokeroituja kotimaisia vadelmia, vaniljakermaa Kirkasta madekeittoa, paahdettua maalahden limppua ja keitettyä mateenmaksaa... Hirven ulkofileepihvi, salmiakkikastiketta ja talvijuureksia... Köyhät ritarit tyrnikreemin ja talviomenasorbetin kanssa Sähköiset lähteet sitra.fi ec.europa.eu/agriculture/organic/organic-farming/what-organic_fi suurkeittioreseptit.kasvikset.fi/webroot/ /oletussivu.aspx?id= Kevätmenu I Kermainen keitto kevään kasviksista paahdetun spelttileivän kera Wallenbergin pihvi Vesijärven hauesta, piparjuurikastiketta ja varhaisperunaa Rapeita suomalaisia lettuja, raparperihilloketta ja ternimaitojäätelöä Kevätmenu II Höyrytettyä tuoretta kevätparsaa ja -porkkanaa, raparperivaahtokastiketta... Marinoitua karitsan paahtopaistia, huhtasieniohrahelmipaistosta ja villimeiramikastiketta... Mesiangervokohokas marjamurun ja suklaalastun kera 16 17

10 LIITE 1: MENUESIMERKKEJÄ LIITE 2: KOKOUSTARJOILUMALLEJA Kokoustarjoilumalleja Kesämenu I Kesämenu II Aamun aloitus Aamupalaveriin Salaatti kesäkasviksista ja vuohenjuustosta, suolaheinädressinkiä Piparjuurijauheella aromisoitua paistettua ahvenfileetä, uusia perunoita ja hernevaahtokastiketta Silakkaa, tillivaahtoa ja mallasleipää... Höyrytettyä kuhaa, juurisellerikastiketta ja karamellisoitua porkkanaa ja perunaa... Poro-puolukkarieska Omenaa ja banaania Vihannesshotti Kahvi ja tee Perinteinen suomalainen kahvijuoma tai Café au lait Loimulohirieska Pienet kasvisvoileivät, esim. spelttileivästä Marjasmoothie Tuoremarjacocktail, kuusenkerkkäkastiketta Valkoherukkavanukasta maitosuklaakastikkeen kanssa Aamupäiväkahville Kasvis- ja hedelmälohkot Pikkupulla Marjasmoothie Lounaan jälkeen tai lounaspalaverissa Kahvi ja tee Tummapaahtoinen kahvi Syysmenu I Maa-artisokkakeittoa ja kirveli-ruisleipävaahtoa Paistettuja särkifileitä tattien ja linssien kanssa, punajuurikastiketta Syysmenu II Salaatti keltasienistä, omenasta ja ravunpyrstöistä, tilliemulsiota... Sorsapaistia, haudutettua punakaalia ja sinihomejuustolla maustettua kermakastiketta, puikulaperunaa Iltapäiväpalaveriin Tummapaahtoinen kahvi Omena tai jokin sesonkiin sopiva torttu Pullat tai marjapullat Kuohkea vadelma-rahkakakku Juustotikut, joissa leipäjuustopaloja ja kotimaisia hedelmiä tai marjoja Kevyt vaniljavanukas ja mansikkakastiketta Pienet juustotortun palat tuoreiden marjojen tai hedelmäpalojen (kotimainen omena tms.) kanssa Hedelmäsalaatti Suklaavanukaskakkua, vadelmavaahtokastiketta ja omenaa... Puolukkakeittoa, porkkanakreemiä ja syysomenaa Kaunis ja kevyt tarjottava viestii huomaavaisuudesta: kokoustarjoilu saa olla näyttävää, mutta sen ei tarvitse jäädä näkymään. Hedelmälohkot, kasvispalat, marjat tai kevyet marjajälkiruoat riittävät usein tarjoiluksi etenkin iltapäivään sijoittuvissa kokouksissa. Silmänruoka on myös tärkeää, eli kokoustarjoilujen tulee olla esteettisiä ja houkuttelevasti tarjolle laitettuja. Voileipä ja sen eri versiot ovat parempia vaihtoehtoja kuin rasvaiset pasteijat tai makeat syötävät. Vieraiden mahdolliset allergiat ja erikoisruokavaliot tulee selvittää ennen tarjoilujen tilaamista. Pähkinöitä, selleriä ja muita herkästi allergisovia tuotteita on syytä välttää

11 Kirjoittanut Kim Palhus, keittiömestari, kehityspäällikkö, Hanasaaren ruotsalais-suomalainen kulttuurikeskus Ny nordisk mat -ohjelman ruokalähettiläs Kuvat: Ministeri Vapaavuoren kuva - Lehtikuva Muut kuvat - Makupaloja Suomesta; Jaakko Martikainen, Petri Mulari, Paula Virta, Mikko Vähäniitty ja kuvatoimisto Plugi. Taitto: Nettienkelit

POROA VAI BURGERIA. Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi?

POROA VAI BURGERIA. Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi? POROA VAI BURGERIA Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi? Suomalainen ruokaperinne Kropsua, hapanleipää, karjalanpaistia

Lisätiedot

Syökää porkkanaa! Mikä akka asuu pellossa? Palsternakka. Miksi maanviljelijä ajaa jyrällä perunamaalla? Mikä kaali voi syödä sinut?

Syökää porkkanaa! Mikä akka asuu pellossa? Palsternakka. Miksi maanviljelijä ajaa jyrällä perunamaalla? Mikä kaali voi syödä sinut? Syökää porkkanaa! Mikä akka asuu pellossa? Palsternakka Mikä on oranssi kana? Porkkana Mistä kalasta saa kasviskiusausta? Ruokalasta Mikä kaali voi syödä sinut? Shakaali Mitä pitsaa voi kasvattaa puutarhassa?

Lisätiedot

RUOKAPALVELUT KORHOLASSA 2016

RUOKAPALVELUT KORHOLASSA 2016 RUOKAPALVELUT Sivu 1/8 KORHOLASSA 2016 Ruokailut voivat tapahtua: Korholan Lomapesän päärakennuksessa Korholan Juhlalavalla Saunan takkatuvalla Eräravintola Loimussa Jörri-Peikon majalla Maastoruokailuna

Lisätiedot

Tilaajan ja toimittajan välinen yhteistyö ja toimintatavat päiväkodeissa

Tilaajan ja toimittajan välinen yhteistyö ja toimintatavat päiväkodeissa 1 (6) 3422/02.08.00/2011 Liite 5.3. Päivähoitoruokailun sisältö Päivähoitoruokailun ravitsemuksellisena ja kasvatuksellisena tavoitteena on ylläpitää ja edistää lasten hyvinvointia ja terveyttä tyydyttää

Lisätiedot

torstaina 15. lokakuuta 2009 Ruokafaktat

torstaina 15. lokakuuta 2009 Ruokafaktat Ruokafaktat - 0 10 % 20 % 30 % 40 % ilmastopäästöt Sähkönkäyttö Liikenne Fossiilisten polttoaineiden käyttö Teollisuustuotanto hiilidioksidi Metsäkato Maatalous Jätteet METAANI Ruoan ILMASTOPÄÄSTÖT Kauppa

Lisätiedot

Ruokakurssilla. Mirtosissa. Hyvää ruokahalua!

Ruokakurssilla. Mirtosissa. Hyvää ruokahalua! Ruokakurssilla Mirtosissa Hyvää ruokahalua! Kurssin lopuksi jamastettiin ryhmän valmistamien ruokien äärellä. Jannis piti huolen siitä, että kaikki maistui aidosti kreetalaiselta. 14 15 Kreetalainen ruoka

Lisätiedot

Paikallisruoan käyttökilpailun tulokset 2013 Arktiset Aromit ry

Paikallisruoan käyttökilpailun tulokset 2013 Arktiset Aromit ry Paikallisruoan käyttökilpailun tulokset 213 Arktiset Aromit ry 1. Perunat, kasvikset, marjat, hedelmät, sienet, yrtit (Vastaajia yhteensä 459 kpl) PERUNA 18 16 155 Peruna Ostettu 14 12 Peruna Itse tuotettu/poimittu

Lisätiedot

PAINONPUDOTUSSUUNNITELMA. Tiina Lahti. Tavoitepaino: 70kg Lähtöpaino: 76,5kg Painonpudotus: 6,5kg Tavoiteajankohta: Klo 19.00 11.12.

PAINONPUDOTUSSUUNNITELMA. Tiina Lahti. Tavoitepaino: 70kg Lähtöpaino: 76,5kg Painonpudotus: 6,5kg Tavoiteajankohta: Klo 19.00 11.12. PAINONPUDOTUSSUUNNITELMA Tiina Lahti Tavoitepaino: 70kg Lähtöpaino: 76,5kg Painonpudotus: 6,5kg Tavoiteajankohta: Klo 19.00 11.12.2009 Aikaa: 11 vrk Tiistai 1.12 - Keskiviikko 9.12 Aamupaino: 76,5kg Iltapaino:

Lisätiedot

LUOMUKO KALLISTA? Luomun käyttöhintavertailu ammattikeittiöissä

LUOMUKO KALLISTA? Luomun käyttöhintavertailu ammattikeittiöissä LUOMUKO KALLISTA? Luomun käyttöhintavertailu ammattikeittiöissä Ruokapalvelut osana elintarvikeketjua Suomessa nautitaan julkisissa ruokapalveluissa n. 380 miljoonaa ateriaa vuodessa, joihin hankitaan

Lisätiedot

emmi-liia SjöhoL m Upeita maku ja gluteenittomis ta raaka-aineis ta viljaton kattaus atena

emmi-liia SjöhoL m Upeita maku ja gluteenittomis ta raaka-aineis ta viljaton kattaus atena emmi-liia SjöhoL m viljaton kattaus Upeita maku ja gluteenittomis ta raaka-aineis ta atena KATEGORIA sisällys lukijalle 7 ainekset 11 ensimmäinen painos, 2015 aamulla 19 teksti ja kuvat emmi-liia sjöholm

Lisätiedot

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA Ruoka vaikuttaa monella tapaa toimintakykyysi: päivittäisistä toiminnoista, kotitöistä ja liikkumisesta suoriutumiseen muistiin, oppimiseen ja tarkkaavaisuuteen elämänhallintaan

Lisätiedot

EVÄITÄ RUOKAPUHEISIIN. Vinkkejä jokapäiväiseen ruokailuun

EVÄITÄ RUOKAPUHEISIIN. Vinkkejä jokapäiväiseen ruokailuun EVÄITÄ RUOKAPUHEISIIN Vinkkejä jokapäiväiseen ruokailuun Mieltä keventäviä ajatuksia ruoasta Syömisellä voi vaikuttaa hyvinvointiin ja jaksamiseen Säännöllinen ateriarytmi on terveyden kannalta parasta

Lisätiedot

Koukun Helmen kotiateriapalvelu

Koukun Helmen kotiateriapalvelu Koukun Helmen kotiateriapalvelu Palveluksessanne! 2015 Tampereen Voimia Koukun Helmi Koukun Helmen keittiössä ammattitaitoinen henkilökuntamme valmistaa maukkaita aterioita kotiateriapalvelun asiakkaille.

Lisätiedot

Muuttuva ruokakulttuuri ja kuluttajien valinnat

Muuttuva ruokakulttuuri ja kuluttajien valinnat Muuttuva ruokakulttuuri ja kuluttajien valinnat Saako tätä syödä? -seminaari 15.6.2016 klo 8.30-12.00 Lihaa vai soijaa, lohta vai silakkaa, lisää proteiinia vai vegeilyä? Mari Niva Kuluttajatutkimuskeskus

Lisätiedot

AITOJEN MAKUJEN KESÄLISTA

AITOJEN MAKUJEN KESÄLISTA AITOJEN MAKUJEN KESÄLISTA AIDOISTA RAAKA-AINEISTA KÄSIN TEHTYNÄ. RAKKAUDESTA RUOKAAN. Tervetuloa Wanha Makasiini Bistroon! Tervetuloa Wanha Makasiini Bistroon viihtymään ja nauttimaan keittiömme antimista.

Lisätiedot

Luonnontuotteet vientivaltteina & Luonnonyrttioppaan esittely. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry

Luonnontuotteet vientivaltteina & Luonnonyrttioppaan esittely. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Luonnontuotteet vientivaltteina & Luonnonyrttioppaan esittely FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Arktiset Aromit ry Luonnontuotealan valtakunnallinen toimialajärjestö, perustettu v. 1993 Tavoitteena edistää

Lisätiedot

Kastike houkuttelee ruoan maut esiin

Kastike houkuttelee ruoan maut esiin Kastike houkuttelee ruoan maut esiin 28 TEEMA NOVA 5 2011 Tärkeä osa ateriaa on kastike, jota tarjotaan erilaisten lisäkkeiden kera sellaisenaan tai käytetään mm. laatikko-, pata-, muhennos- tai keittoruokien

Lisätiedot

Suomalaisten keittiöissä pilaantuu eniten vihanneksia ja juureksia, noin 22 miljoonaa kiloa vuodessa.

Suomalaisten keittiöissä pilaantuu eniten vihanneksia ja juureksia, noin 22 miljoonaa kiloa vuodessa. maanantai Faktaa ruokahävikistä Suomessa Suomessa heitetään henkilöä kohden 24 kiloa eli 125 euron edestä ruokaa roskiin joka vuosi. Määrä vastaa noin kuutta prosenttia kaikesta kuluttajien ostamasta ruoasta.

Lisätiedot

Syödään yhdessä - ruokasuositukset lapsiperheille Palveluesimies Päivi Ylönen

Syödään yhdessä - ruokasuositukset lapsiperheille Palveluesimies Päivi Ylönen Syödään yhdessä - ruokasuositukset lapsiperheille 5.9.2016 Palveluesimies Päivi Ylönen Mikkelin Ruoka- ja puhtauspalvelu tunnuslukuina v. 2016 Liikevaihto 12,5 milj., henkilöstöä 200 Asiakkaina päiväkodit,

Lisätiedot

Johdatus aisteihin. Tunti 1

Johdatus aisteihin. Tunti 1 Johdatus aisteihin Tunti 1 MIKÄ ON SAPERE? (tämä vain opettajalle tiedoksi) Sapere on latinaa ja tarkoittaa maistella, tuntea Sapere on ravitsemuskasvatusta, jossa ruokaa käsitellään aistien näkökulmasta

Lisätiedot

Tuotenumero: 6447. Säilyvyys: 1+6 pv Myyntierä: 6 rasiaa. Tuotenumero: 6449. Säilyvyys: 1+6 pv Myyntierä: 6 rasiaa

Tuotenumero: 6447. Säilyvyys: 1+6 pv Myyntierä: 6 rasiaa. Tuotenumero: 6449. Säilyvyys: 1+6 pv Myyntierä: 6 rasiaa 1 Kasvishovi Oy on pohjoissuomalainen elintarvikkeiden asiantuntija, joka valmistaa lähes 30 vuoden kokemuksella laadukkaita kasvis- ja majoneesituotteita sekä toimii Pohjois-Suomen alueella kasvisten

Lisätiedot

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA Ruoka vaikuttaa monella tapaa toimintakykyysi: päivittäisistä toiminnoista, kotitöistä ja liikkumisesta suoriutumiseen muistiin, oppimiseen ja tarkkaavaisuuteen elämänhallintaan

Lisätiedot

Luomu keittiöissä. Luomuruokaseminaari Mikkeli

Luomu keittiöissä. Luomuruokaseminaari Mikkeli Luomu keittiöissä Luomuruokaseminaari 15.11.2016 Mikkeli Savon koulutuskuntayhtymän asiantuntijayksikkö Edistää kestävän ruokaketjun toteuttamista julkisissa ruokapalveluissa, mm. lähi- ja luomuruoan käytön

Lisätiedot

Tervetuloa Wanha Makasiini Bistroon!

Tervetuloa Wanha Makasiini Bistroon! Tervetuloa Wanha Makasiini Bistroon! Tervetuloa Wanha Makasiini Bistroon viihtymään ja nauttimaan keittiömme antimista. Meille ruoka on suurin rakkauden lähde. Kunnioitamme raaka-aineita ja valmistustapoja,

Lisätiedot

KITCHEN & BAR OULA A LA CARTE

KITCHEN & BAR OULA A LA CARTE KITCHEN & BAR OULA A LA CARTE KITCHEN & BAR OULA 5 ruokalajin yllätysmenu 59 7 ruokalajin yllätysmenu 79 Lappimenu Lohikeittoa L,G Poronkäristystä, perunamuusia, puolukkaa ja suolakurkkua L,G Haudutettua

Lisätiedot

10 yleistä kysymystä leivästä. Jokaisella on oma näkemyksensä leivästä. Mutta perustuuko se olettamuksiin vai oikeisiin faktoihin?

10 yleistä kysymystä leivästä. Jokaisella on oma näkemyksensä leivästä. Mutta perustuuko se olettamuksiin vai oikeisiin faktoihin? 10 yleistä kysymystä leivästä Jokaisella on oma näkemyksensä leivästä. Mutta perustuuko se olettamuksiin vai oikeisiin faktoihin? Onko leipä terveellistä? Kyllä Leipä sisältää paljon hyvää kuitua, hiilihydraattia,

Lisätiedot

111858 ISOMITTA PAISTINKASTIKE 2 X 810 g Campbell Soup Finland Oy. 111806 ISOMITTA KANAKASTIKEPOHJA 3,71 kg Campbell Soup Finland Oy ISOMITTA

111858 ISOMITTA PAISTINKASTIKE 2 X 810 g Campbell Soup Finland Oy. 111806 ISOMITTA KANAKASTIKEPOHJA 3,71 kg Campbell Soup Finland Oy ISOMITTA TEKSTI JA KUVAUSJÄRJESTELYT MARI HEIKURA KUVAT KRISTIAN AHLROTH Kastikkeestaan kokki tunnetaan Hyvä kastike viimeistelee ruuan, ja mikä tahansa raaka-aine hyötyy oikein valitusta ja hyvin tehdystä kastikkeesta.

Lisätiedot

SANASTO HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO: KOKKI

SANASTO HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO: KOKKI SANASTO HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO: KOKKI 4. TUTKINNON OSA LOUNASRUOKIEN VALMISTUS Lounasruokien valmistus 2/5 A Aistinvarainen (raaka-aineista) Ajoitus, aikataulu Alkuperä (raaka-aineen)

Lisätiedot

Marjoilla menoksi! Power PUHTI PUUROAAMIAINEN. Energy ÄKKILÄHTIJÄN MARJASMOOTHIE. Spurtti MARJAINEN MYSLI-JOGURTTI. Eco OMENA-MARJA -TUOREPUURO

Marjoilla menoksi! Power PUHTI PUUROAAMIAINEN. Energy ÄKKILÄHTIJÄN MARJASMOOTHIE. Spurtti MARJAINEN MYSLI-JOGURTTI. Eco OMENA-MARJA -TUOREPUURO Power PUHTI PUUROAAMIAINEN Energy ÄKKILÄHTIJÄN MARJASMOOTHIE Spurtti MARJAINEN MYSLI-JOGURTTI Eco OMENA-MARJA -TUOREPUURO Chatti AAMUTORKUN SÄMPYLÄAAMIAINEN Groovy AAMUVIRKUN MARJAMUNAKAS Marjoilla menoksi!

Lisätiedot

SINIVALKOINEN JALANJÄLKI

SINIVALKOINEN JALANJÄLKI SINIVALKOINEN JALANJÄLKI Kampanjatutkimus 9..06 Tutkimuksen käytännön toteuttaja: Taloustutkimus Oy Marko Perälahti Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää suomalaisuuden ja paikallisuuden

Lisätiedot

Kotitehtävän tarkastus

Kotitehtävän tarkastus Kotitehtävän tarkastus Tarkistetaan edellisen tunnin kotitehtävä Kuidun saanti Ruuanvalmistus Tehtävä Keskustele parisi kanssa Kuka teidän perheessä kokkaa yleensä? Kuka päättää mitä syödään? Onko ruoka

Lisätiedot

Vallesmanni JUHLAPALVELU. Toiveidenne juhla

Vallesmanni JUHLAPALVELU. Toiveidenne juhla Vallesmanni JUHLAPALVELU Toiveidenne juhla Täyttä palvelua ammattitaidolla! Tilaisuus kuin tilaisuus! Yksilölliset palvelut 20-1000 henkilölle Pirkanmaalla yli 30 vuoden kokemuksella. Sisällä tai ulkona,

Lisätiedot

AUTOKLINIKKATUTKIMUS RAVINTOMUUTTUJIA KOSKEVAT KOMMENTIT AK MUUTTUJA AU MUUTTUJA RUOANVALMISTUKSESSA KÄYTETTY RASVA

AUTOKLINIKKATUTKIMUS RAVINTOMUUTTUJIA KOSKEVAT KOMMENTIT AK MUUTTUJA AU MUUTTUJA RUOANVALMISTUKSESSA KÄYTETTY RASVA AUTOKLINIKKATUTKIMUS RAVINTOMUUTTUJIA KOSKEVAT KOMMENTIT AK MUUTTUJA AU MUUTTUJA V7049 MUUTTUJAN NIMI RUOANVALMISTUKSESSA KÄYTETTY RASVA KOMMENTTI Haastattelussa kysyttiin erikseen ruoanvalmistuksessa

Lisätiedot

Julkiset hankinnat Vinkkejä lähiruoan hankintaan saatavuus, kriteerit ja yhteistyö

Julkiset hankinnat Vinkkejä lähiruoan hankintaan saatavuus, kriteerit ja yhteistyö Julkiset hankinnat Vinkkejä lähiruoan hankintaan saatavuus, kriteerit ja yhteistyö Verkostoitumispäivä Piikkiön Tuorlassa Johanna Mattila Turun yliopiston Brahea-keskus Varsinais-Suomen tuotannon osuus

Lisätiedot

Menu Kapakkaa ja kulttuuria jo vuodesta 1912.

Menu Kapakkaa ja kulttuuria jo vuodesta 1912. Menu Tervetuoa Ravintoa Tiikkaan, tampereaiseen eävään eendaan Hämeensian kupeeseen. Jos Tammerkoski osaisi puhua, siä oisi varmasti monia tarinoita kerrottavanaan kuttuurikapakan vaiheista ja tunnemista

Lisätiedot

Ruokamaa Pohjanmaaseminaari. - Matriket Österbottenseminarium

Ruokamaa Pohjanmaaseminaari. - Matriket Österbottenseminarium Ruokamaa Pohjanmaaseminaari - Matriket Österbottenseminarium ruokakulttuuriasiamies/ ombusdsman för matkultur Anni-Mari Syväniemi Maaseutuyrittäjyyyslinja/ 1 Ruoka ei ratkaise kaikkea, mutta ilman ruokaa

Lisätiedot

JUUSTOT JA VIINIT. Jouluisina tunnelmantekijöinä

JUUSTOT JA VIINIT. Jouluisina tunnelmantekijöinä Jouluisina tunnelmantekijöinä JUUSTOT JA VIINIT Sielukkaimmillaan kaikki juustot ovat huoneenlämpöisinä, täyteen aromiinsa puhjenneina. Kun tarjolle asetellaan pelkkää juustoa lisäkkeineen, voi kaikkien

Lisätiedot

Hyvät eväät läpi lapsuuden

Hyvät eväät läpi lapsuuden Hyvät eväät läpi lapsuuden 1 ILTAPALA Taikasanoina monipuolisuus ja säännöllisyys Monipuolinen ruokavalio ja säännölliset ruokaajat tarjoavat lapselle sopivasti energiaa ja ravintoaineita kasvun ja kehittymisen

Lisätiedot

ONNISTUU! LUOMU ON MAHDOLLISTA

ONNISTUU! LUOMU ON MAHDOLLISTA ONNISTUU! LUOMU ON MAHDOLLISTA Savon koulutuskuntayhtymän asiantuntijayksikkö Edistää kestävän ruokaketjun toteuttamista julkisissa ruokapalveluissa, mm. lähi- ja luomuruoan käytön lisäämistä ja hankintaosaamista

Lisätiedot

Urheiluravitsemuksen perusteet / HaVe step ry 20.3.2008

Urheiluravitsemuksen perusteet / HaVe step ry 20.3.2008 1. Kehitys koostuu ns. kehityskolmiosta. Jonka osina ovat Harjoittelu, Lepo ja Ravinto. 2. Ruokailun tavoite on olla yksi luonteva osa urheilijan kokonaisuutta. Urheilijan ravitsemuksen A B C A= Arkiruokailu

Lisätiedot

Tiivistetyistä mehuista on moneen janoon

Tiivistetyistä mehuista on moneen janoon Tiivistetyistä mehuista on moneen janoon Täysmehujen ja muiden mehu- ja juomavalmisteiden runsas tarjonta on lisännyt erilaisten juomien käyttöä viime vuosien aikana. Mehutuotteita nautitaankin nykyään

Lisätiedot

KAURA- PUURO, TUOREPALA BROILERKEITTO PANNUKAKKU JA HILLO HEDELMÄ- KIISSELI KASTIKKEELLA KAHVI JA KAHVILEIPÄ SYDÄNYSTÄVÄN PUURO

KAURA- PUURO, TUOREPALA BROILERKEITTO PANNUKAKKU JA HILLO HEDELMÄ- KIISSELI KASTIKKEELLA KAHVI JA KAHVILEIPÄ SYDÄNYSTÄVÄN PUURO Ruokalistan muutokset mahdollisia VANAJAN TERVEYSKESKUS vko 26 4-VILJAN- TONNIKALA- YRTTORSAS- KAURA-, BROILERKEITTO TILLILIHA HELMI KALALEIKE SOSE RIISI NAUDAN PAISTI - RAHKA KERMAHYYTELÖ KASTIKKEELLA

Lisätiedot

- valkosipulivoilla tai gorgonzola-juustolla gratinoituja etanoita ja talon leipää. KOOKOS- JOKIRAPUKEITTO (VL) 9,80 - ja talon leipää

- valkosipulivoilla tai gorgonzola-juustolla gratinoituja etanoita ja talon leipää. KOOKOS- JOKIRAPUKEITTO (VL) 9,80 - ja talon leipää ALKURUOAT ESCARGOTS 11,80 - valkosipulivoilla tai gorgonzola-juustolla gratinoituja etanoita ja talon leipää SIENI-CAPPUCCINO ( VL) 9,50 - ja talon leipää KOOKOS- JOKIRAPUKEITTO (VL) 9,80 - ja talon leipää

Lisätiedot

1.Ranskalainen maalaismenu

1.Ranskalainen maalaismenu 1.Ranskalainen maalaismenu Alkumalja Talon Omenasiideri tai Hassel-glögi (siideriä 10 cl, Hasselia 15 cl) Alkuruokana noutopöydästä: Purjo-perunasosekeitto + rakuuna-timjamivoi + tummaa leipää tai Tomaattisosekeitto,

Lisätiedot

Tervetuloa Wanha Makasiini Bistroon!

Tervetuloa Wanha Makasiini Bistroon! Tervetuloa Wanha Makasiini Bistroon! Tervetuloa Wanha Makasiini Bistroon viihtymään ja nauttimaan keittiömme antimista. Kaikki annoksemme valmistetaan ammattitaidolla tarkoin valikoiduista tuoreista raaka-aineista

Lisätiedot

PAREMPAA ARKEA, OLKAA HYVÄ!

PAREMPAA ARKEA, OLKAA HYVÄ! PAREMPAA ARKEA, OLKAA HYVÄ! Paikallista ruokaa julkisiin ruokapalveluihin - rahat omalle alueelle Yritysten kanssa tehty tuotekehitystyö ja sen merkitys Palvelujohtaja Paula Juvonen 15.9.2016 Arkea Oy

Lisätiedot

Tunnelma on rento mutta tehokas!

Tunnelma on rento mutta tehokas! Kokoukset ja juhlat Kokoukset Tunnelma on rento mutta tehokas! Oli oikeastaan neronleimaus järjestää kokous muualla kuin omassa konttorissa. Ne silmiä häikäisevät loistoputket ja epämukavat tuolit eivät

Lisätiedot

Suomalaisen marja- ja hedelmäliköörin nykytila ja tuotanto Suomessa. Sanna Lento, Hämeen ammattikorkeakoulu

Suomalaisen marja- ja hedelmäliköörin nykytila ja tuotanto Suomessa. Sanna Lento, Hämeen ammattikorkeakoulu Suomalaisen marja- ja hedelmäliköörin nykytila ja tuotanto Suomessa Sanna Lento, Hämeen ammattikorkeakoulu 7.6.2016 Nimisuojasta kilpailukykyä? Maa- ja metsätalousministeriön ja kahdeksan organisaation

Lisätiedot

Maittavan lihaisat. Jahti&Vahti -koiranruoat

Maittavan lihaisat. Jahti&Vahti -koiranruoat Maittavan lihaisat Jahti&Vahti -koiranruoat Täysravinto paljon liikkuville koirille 32% Premium-luokan ruokaa koirallesi Suositut, nyt koostumukseltaan entistäkin lihaisemmat, Jahti&Vahti -koiranruoat

Lisätiedot

Ruokaratkaisuja. Parempaa arkiruokaa vähemmällä vaivalla - PIKAOPAS. Kirsi Englund

Ruokaratkaisuja. Parempaa arkiruokaa vähemmällä vaivalla - PIKAOPAS. Kirsi Englund Ruokaratkaisuja Parempaa arkiruokaa vähemmällä vaivalla - PIKAOPAS Kirsi Englund Hyvän aterian malli Ateria on ravitsemuksellisesti laadukas, kun lautaseltasi löytyy nämä neljä osaa. Omaksu malli mieleesi,

Lisätiedot

Alle 1-vuotiaan ruokailu

Alle 1-vuotiaan ruokailu SYÖDÄÄN YHDESSÄ Alle 1-vuotiaan ruokailu Ruokasuositukset lapsiperheille 2016 SYÖDÄÄN YHDESSÄ Lapsen ensimmäinen ruokavuosi rakentaa pohjaa monipuolisille ja terveellisille ruokatottumuksille. Lapsen myötä

Lisätiedot

Painonhallinnan perusteet. Valio Oy

Painonhallinnan perusteet. Valio Oy Painonhallinnan perusteet. Painonhallinta onnistuu Painonhallinnan periaate on yksinkertainen: paino tippuu, jos syö vähemmän kuin kuluttaa. Käytännössä onnistuminen vaatii suunnittelua ja sitoutumista

Lisätiedot

Mitä kuluttaja tuumii luomusta?

Mitä kuluttaja tuumii luomusta? Tervetuloa Mitä kuluttaja tuumii luomusta? Ohjelma klo 9.30 Luomubrunch klo 0.00 Luomun kuluttajabarometrin 203 tulokset, toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila/Pro Luomu ry klo 0.30 Luomun rooli suomalaisessa

Lisätiedot

IPR JA SOPIMUKSET KANSAINVÄLISTYVÄSSÄ ELINTARVIKEALAN YRITYKSESSÄ 27.8.2015. IPR-lakimies, Eurooppatavaramerkkiasiamies Jani Kaulo

IPR JA SOPIMUKSET KANSAINVÄLISTYVÄSSÄ ELINTARVIKEALAN YRITYKSESSÄ 27.8.2015. IPR-lakimies, Eurooppatavaramerkkiasiamies Jani Kaulo IPR JA SOPIMUKSET KANSAINVÄLISTYVÄSSÄ ELINTARVIKEALAN YRITYKSESSÄ 27.8.2015 IPR-lakimies, Eurooppatavaramerkkiasiamies Jani Kaulo Aineettomat oikeudet eli IPR Yrityksen toiminimi Tavaramerkki Mallioikeus

Lisätiedot

Luomua käytettäisiin, jos siihen olisi varaa Luomun päättäjäkyselyn tuloksia

Luomua käytettäisiin, jos siihen olisi varaa Luomun päättäjäkyselyn tuloksia Luomua käytettäisiin, jos siihen olisi varaa Luomun päättäjäkyselyn tuloksia LÄHELTÄ JA LUOMUA, Seinäjoki 30.11.2016 Projektipäällikkö Leena Viitaharju 2.12.2016 1 Esityksen sisältö: Taustaa: Luomun käyttö

Lisätiedot

Luomu ammattikeittiöissä. Näe hyvä LÄHELLÄSI -seminaari 29.1.2014

Luomu ammattikeittiöissä. Näe hyvä LÄHELLÄSI -seminaari 29.1.2014 Luomu ammattikeittiöissä Näe hyvä LÄHELLÄSI -seminaari 29.1.2014 EkoCentria lyhyesti Kehittämisyksikkö, joka edistää kestävien valintojen toteuttamista julkisissa ruokapalveluissa Rahoitukset maa- ja metsätalousministeriö,

Lisätiedot

Helppoja reseptejä Neocate Activella

Helppoja reseptejä Neocate Activella Helppoja reseptejä Neocate Activella Ruuanvalmistusohjeita maitoallergiselle lapselle Neocate Active on maidoton täydennysravintovalmiste yli 1-vuotiaille lapsille. Neocate Activea voidaan nauttia sellaisenaan

Lisätiedot

2,5dl 1kpl / 3,75dl 1,5kpl

2,5dl 1kpl / 3,75dl 1,5kpl Määrät 10kg / 20kg tavoitteen mukaan. Jos määrää ei ilmoitettu, syö vapaasti. * katso lista vaiheeseen sopivista tuotteista MAANANTAI Aamupala: Kaurapuuro Välipala: 2,5dl tai 1kpl / 3,75dl tai 1,5kpl Lounas:

Lisätiedot

Neuvokas perhe. Ideoita lapsiperheen arkeen: Syöminen, liikkuminen ja ruutuaika

Neuvokas perhe. Ideoita lapsiperheen arkeen: Syöminen, liikkuminen ja ruutuaika Neuvokas perhe Ideoita lapsiperheen arkeen: Syöminen, liikkuminen ja ruutuaika Sisältö: Ruoka ja syöminen lapsiperheessä. Liikkuminen lapsiperheessä. Ruutuaika ja sen mukanaan tuomat haasteet. Lapset opettelevat

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

Alkuruoat. Välijuustoa. Lapsille. Jälkiruoat. Pääruoat. Lohikeitto 8,20 / 13,50 (pieni / iso annos) Metsästäjän leipä 14,90

Alkuruoat. Välijuustoa. Lapsille. Jälkiruoat. Pääruoat. Lohikeitto 8,20 / 13,50 (pieni / iso annos) Metsästäjän leipä 14,90 Aulangon Kievarin A la Carte Alkuruoat Lohikeitto 8,20 / 13,50 (pieni / iso annos) Kantarellikeitto 8,20 / 13,50 (pieni / iso annos) Savujuustokeitto 8,20 / 13,50 * rapeaa pekonia (pieni / iso annos) Lohi-carpaccio,

Lisätiedot

KAUPPASI PARAS KALAKAVERI

KAUPPASI PARAS KALAKAVERI KAUPPASI PARAS KALAKAVERI www.jokisenevaat.fi JOKISEN EVÄÄT ON LUOTETTAVA KUMPPANI KALATISKISI HOVIHANKKIJAKSI Yhteistyö kanssamme tarjoaa sinulle suuren määrän etuja ja palveluja, jotka helpottavat työtäsi

Lisätiedot

Osaaminen, innovaatiot ja liiketoiminta

Osaaminen, innovaatiot ja liiketoiminta Osaaminen, innovaatiot ja liiketoiminta Ryhmäraportti Jenni Kämäri, Anne Laitinen, Anssi Louet, Päivi Mäkimartti, Katri Åström Liiketalouden koulutusohjelma Taloushallinto Tradenomi (AMK) KEMI/TORNIO 2012

Lisätiedot

Mahdollisuuksien lähiruoka julkisissa keittiöissä

Mahdollisuuksien lähiruoka julkisissa keittiöissä Mahdollisuuksien lähiruoka julkisissa keittiöissä Anni-Mari Syväniemi, ruokakulttuuriasiamies Maaseutuyrittäjyyslinja, MTK 1 Julkiset ruokapalvelut Suomessa merkittävässä roolissa ravitsemusosaamiselle

Lisätiedot

Luomun kuluttajabarometri 2015

Luomun kuluttajabarometri 2015 Luomun Pasi Saarnivaara 25.9.2015 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy / Luomun Luomun kiinnostavuus Kuinka paljon sinua kiinnostaa? TOTAL 2015 (n=00) TOTAL 20 (n=43) 0% 20% 40% 60% 80% 0% Luomu eli luonnonmukainen

Lisätiedot

Pärjääminen päivästä toiseen. 50 avioliittovuoden jälkeen ei voisi muuta tehdä kuin hoitaa hänet. - Omaishoitaja Päijät-Hämeestä -

Pärjääminen päivästä toiseen. 50 avioliittovuoden jälkeen ei voisi muuta tehdä kuin hoitaa hänet. - Omaishoitaja Päijät-Hämeestä - Etenevien muistisairauksien oireisiin kuuluu muistivaikeuksien lisäksi heikentyminen muillakin toimintakyvyn osa-alueilla. Läheisesi toimintakyvyn heikentymistä voidaan hidastaa monin keinoin, esimerkiksi

Lisätiedot

Luomu keittiöissä LISÄÄ KASVIKSIA

Luomu keittiöissä LISÄÄ KASVIKSIA Luomu keittiöissä LISÄÄ KASVIKSIA Savon koulutuskuntayhtymän asiantuntijayksikkö Edistää kestävän ruokaketjun toteuttamista julkisissa ruokapalveluissa, mm. lähi- ja luomuruoan käytön lisäämistä ja hankintaosaamista

Lisätiedot

Maistuvaa kotiruokaa vinkit arkipöytään

Maistuvaa kotiruokaa vinkit arkipöytään Maistuvaa kotiruokaa vinkit arkipöytään 1 Sisältö Kotiruoka-aterioiden suunnittelu Sarjatyö Pakastetaikinoiden, raaka- ja kypsäpakasteiden monipuolinen hyödyntäminen 1 3 Aterioiden suunnittelu Varmistaa

Lisätiedot

Kala-alkuruoat ( valitse tästä osiosta 2-3-tuotetta) Noutopöytähinta/Kilohinta noudettuna

Kala-alkuruoat ( valitse tästä osiosta 2-3-tuotetta) Noutopöytähinta/Kilohinta noudettuna Kala-alkuruoat ( valitse tästä osiosta 2-3-tuotetta) Noutopöytähinta/Kilohinta noudettuna 1. Silliä venäläiseen tapaan (100g) 4,20 / 42 2. Lajitelma silliherkkuja 3 lajia (à 50 g) 4,80 / 96 3. Suomalainen

Lisätiedot

Kaupan näkemykset luomun mahdollisuuksista

Kaupan näkemykset luomun mahdollisuuksista 9.1.2013 Päivittäistavarakaupan ketjuohjaus 1 Kaupan näkemykset luomun mahdollisuuksista Jussi Kaartinen Market- ja tavaratalokaupan toimialajohtaja, Satakunnan Osuuskauppa Luomu vastaa useisiin kuluttajatrendeihin

Lisätiedot

TUTKIVA OPPIMINEN, HAVAINNOINTI: Tutustutaan ympäristömerkkeihin

TUTKIVA OPPIMINEN, HAVAINNOINTI: Tutustutaan ympäristömerkkeihin PERUSTELE VÄITTÄMÄT: Ympäristöystävällinen ruoka Ruokaa syödään päivittäin ja ruokavalinnoilla on suuri vaikutus ympäristöön. Tutustutaan erilaisiin tapoihin vähentää oman syömisen ympäristökuormitusta.

Lisätiedot

RUOKAPALVELUT KORHOLASSA Korhola Holiday on maaseutumatkailuyritys, joka tarjoaa vatsan ja mielen rauhaa kaikille asiakasryhmilleen ympäri vuoden.

RUOKAPALVELUT KORHOLASSA Korhola Holiday on maaseutumatkailuyritys, joka tarjoaa vatsan ja mielen rauhaa kaikille asiakasryhmilleen ympäri vuoden. RUOKAPALVELUT KORHOLASSA Korhola Holiday on maaseutumatkailuyritys, joka tarjoaa vatsan ja mielen rauhaa kaikille asiakasryhmilleen ympäri vuoden. Ruokailut voivat tapahtua: Korholan Lomapesän päärakennuksessa

Lisätiedot

Ravinto-opas Vihjeitä viisaisiin valintoihin

Ravinto-opas Vihjeitä viisaisiin valintoihin Ravinto-opas Vihjeitä viisaisiin valintoihin Ruokapyramidi Alaosassa olevat ruokaaineet muodostavat päivittäisen ruokavalion perustan Hedelmät ja vihannekset Viljavalmisteet Huipulla olevia ruokaaineita

Lisätiedot

RUOKAPÄIVÄKIRJA JA RUUANKÄYTTÖKYSELY

RUOKAPÄIVÄKIRJA JA RUUANKÄYTTÖKYSELY RUOKAPÄIVÄKIRJA JA RUUANKÄYTTÖKYSELY ARVOISA ASIAKAS Ruokapäiväkirjan ja ruuankäyttökyselyn avulla selvitämme ruokatottumuksianne ja ravinnonsaantianne. Tietojanne käsitellään täysin luottamuksellisesti,

Lisätiedot

Muskoka FinE. Ottawa FinE. Ville pensasvadelma. Fall Gold keltainen vadelma. Jatsi FinE AIKAISET LAJIKKEET KESKIKAUTISET LAJIKKEET I IV

Muskoka FinE. Ottawa FinE. Ville pensasvadelma. Fall Gold keltainen vadelma. Jatsi FinE AIKAISET LAJIKKEET KESKIKAUTISET LAJIKKEET I IV Vadelmat AIKAISET LAJIKKEET Muskoka FinE I IV Keskikokoiset tai suuret marjat ovat pyöreitä ja väriltään tummanpunaisia. Aromikkaat, makeat marjat. Satoisa tai runsassatoinen lajike pakastukseen. Hennohkot,

Lisätiedot

Ruokatrendit 2014. Tuomo Tupasela, 22.5.2015, Hämeenlinna

Ruokatrendit 2014. Tuomo Tupasela, 22.5.2015, Hämeenlinna Ruokatrendit 2014 Tuomo Tupasela, 22.5.2015, Hämeenlinna Sisältö MTT Biotekniikka- ja elintarviketutkimus BIP/BMO tiimien EU-hankkeet Food Navigator Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 20.5.2014

Lisätiedot

Kalaonnea! EUROOPAN YHTEISÖN OSITTAIN RAHOITTAMA KAMPANJA. Pro Kala ry www.prokala.fi

Kalaonnea! EUROOPAN YHTEISÖN OSITTAIN RAHOITTAMA KAMPANJA. Pro Kala ry www.prokala.fi Kalaonnea! EUROOPAN YHTEISÖN OSITTAIN RAHOITTAMA KAMPANJA Pro Kala ry www.prokala.fi 2 KILOHAILI SILAKKA 30-90 g Silakka ja Kilohaili 12-20 cm tärkein saaliskalamme, elää Itämeressä, sillin vähärasvaisempi

Lisätiedot

Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä!

Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä! Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä! Ruoka tuo leivän moneen pöytään Merkittävä työnantaja Suomessa elintarviketeollisuus on suurin kulutustavaroiden valmistaja neljänneksi suurin teollisuudenala ja

Lisätiedot

Muuttuva ruokakulttuuri ja kuluttajien valinnat Ruokahuolto ja ruokaturva haavoittuvassa yhteiskunnassa Varautumisen IV opintopäivät,

Muuttuva ruokakulttuuri ja kuluttajien valinnat Ruokahuolto ja ruokaturva haavoittuvassa yhteiskunnassa Varautumisen IV opintopäivät, Muuttuva ruokakulttuuri ja kuluttajien valinnat Ruokahuolto ja ruokaturva haavoittuvassa yhteiskunnassa Varautumisen IV opintopäivät, 12.10.2016 Markkinointi- ja viestintäpäällikkö Minna Asunmaa, Ruokatieto

Lisätiedot

Esimerkkiateriat. Aamiainen

Esimerkkiateriat. Aamiainen Esimerkkiateriat Aamiainen 1) Muroaamiainen All Bran murot (1dl) + marjoja, rasvaton maito 2dl muroihin + ruisleipä, jonka päälle keittokinkkua (3 siivua), tomaattia ja lehtisalaattia 365kcal, kuituja

Lisätiedot

Puolukkaposki, mustikkasuu!

Puolukkaposki, mustikkasuu! Puolukkaposki, mustikkasuu! Marjoista lapselle Pohjoinen luonto on todellinen aarreaitta: metsissä, soilla ja tunturissa kypsyvät marjat sisältävät monipuolisesti vitamiineja, kivennäisja hivenaineita

Lisätiedot

Espanjan (ja Portugalin) kuohuvat 8.4.2009. 8.4.2009 Kaisa Valtee

Espanjan (ja Portugalin) kuohuvat 8.4.2009. 8.4.2009 Kaisa Valtee Espanjan (ja Portugalin) kuohuvat 8.4.2009 8.4.2009 Kaisa Valtee Taustaa Cava on espanjalainen shampanja-menetelmällä valmistettu, maailman eniten myydyin kuohuviini Josep Raventósia pidetään cavan luojana,

Lisätiedot

Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä!

Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä! Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä! Ruoka tuo leivän moneen pöytään Merkittävä työnantaja Suomessa elintarviketeollisuus on suurin kulutustavaroiden valmistaja neljänneksi suurin teollisuudenala ja

Lisätiedot

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa?

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? -Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomessa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Kouvola, 5.4.2016 9.10.2013

Lisätiedot

BROILERKEITTO PANNUKAKKU JA HILLO KINKKUVIHANNES LAATIKKO PUNAJUURI VADELMAKIISSELI

BROILERKEITTO PANNUKAKKU JA HILLO KINKKUVIHANNES LAATIKKO PUNAJUURI VADELMAKIISSELI MATINTIE, PAROLANTIE Ruokalistan muutokset mahdollisia vko 26 TONNIKALA- KIUSAUS YRTTIPORSAS- BROILER TILLILIHA KALALEIKE SOSE NAUDAN PAISTI - RAHKA - PUNAHERUKKA- HERKKU PANNUKAKKU JA SUKLAA KERMAHYYTELÖ

Lisätiedot

Ikäihmisten ravitsemus ja ruokapalvelut

Ikäihmisten ravitsemus ja ruokapalvelut Ikäihmisten ravitsemus ja ruokapalvelut Ikäihmisten ravitsemus Ravintoaineiden tarve ei vähene iän myötä, vaikka kehon koostumus muuttuu ja energiantarve vähenee. Syömällä säännöllisesti kunnon ruokaa

Lisätiedot

Sisällys. 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin...

Sisällys. 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin... Sisällys Esipuhe...11 Kirjoittajat... 15 1 Aamu... 17 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin... 17 Mitä unen aikana tapahtuu?...18

Lisätiedot

PEHKUBAARI. Jalalla koreasti Tervetuloa hyvälle mielelle. Pehkun Ruska Afterski la 18.10. Vapaa pääsy. Tarkemmat tiedot: www.liinamaapalvelut.

PEHKUBAARI. Jalalla koreasti Tervetuloa hyvälle mielelle. Pehkun Ruska Afterski la 18.10. Vapaa pääsy. Tarkemmat tiedot: www.liinamaapalvelut. Huipulla palvellaan Pihkassa Pehkuun Pehku on persoonallinen maisemaravintola Tahkon huipulla. Upeilla näkymillä ja rennolla tunnelmalla varusteltu Pehku palvelee tänä kesänä sopimuksen mukaan. Olipa kyseessä

Lisätiedot

Miten kesävieraita kestitään ilman stressiä?

Miten kesävieraita kestitään ilman stressiä? Miten kesävieraita kestitään ilman stressiä? Kun aurinko paistaa kesällä, moni haluaa mieluummin viettää aikaa ulkona kuin keittiössä. Hellan ääressä kuluu vähemmän aikaa, kun ruoka tehdään helpoista raaka-aineista

Lisätiedot

Miten pitkä matka 2020 tavoitteisiin?

Miten pitkä matka 2020 tavoitteisiin? Miten pitkä matka 2020 tavoitteisiin? 20/20 seminaari 21.3.2013 EkoCentria lyhyesti Kehittämisyksikkö, joka edistää kestävien valintojen toteuttamista julkisissa ruokapalveluissa Rahoitukset maa- ja metsätalousministeriö,

Lisätiedot

Arktisuudesta selkänojaa elintarvikeviennille. Pohjois-pohjanmaan maakuntapäivät 2016 Minna Asunmaa, Ruokatieto Yhdistys ry

Arktisuudesta selkänojaa elintarvikeviennille. Pohjois-pohjanmaan maakuntapäivät 2016 Minna Asunmaa, Ruokatieto Yhdistys ry Arktisuudesta selkänojaa elintarvikeviennille Pohjois-pohjanmaan maakuntapäivät 2016 Minna Asunmaa, Ruokatieto Yhdistys ry Ruokatieto Yhdistys ry - edistää suomalaista ruokakulttuuria viestimällä ruuasta

Lisätiedot

Suomalainen viinikulttuuri Mitä se on? Mikä Viini!

Suomalainen viinikulttuuri Mitä se on? Mikä Viini! Suomalainen viinikulttuuri Mitä se on? Mikä Viini! 14.9.2016 Millaisia viininjuojia suomalaiset ovat? Ja kuinka me eroamme viininkuluttajina muista pohjoismaalaisista? Tuloksia koostettu seuraavista tutkimuksista:

Lisätiedot

NAUDAN PAISTI KASTIKE PERUNA PARSAKAALI SALAATTI PANNUKAKKU JA HILLO KINKKUVIHANNES LAATIKKO APPELSIINI- KIISSELI

NAUDAN PAISTI KASTIKE PERUNA PARSAKAALI SALAATTI PANNUKAKKU JA HILLO KINKKUVIHANNES LAATIKKO APPELSIINI- KIISSELI MATINTIE, PAROLANTIE Ruokalistan muutokset mahdollisia vko 44 maanantai tiistai keskiviikko torstai perjantai lauantai Pyhäinpäivä TONNIKALA- YRTTIPORSAS- BROILER TILLILIHA KALALEIKE KIUSAUS PUNAJUURI

Lisätiedot

Luomu ammattikeittiöissä. Lähiruoka-tuottajatapaaminen. Polvijärvi

Luomu ammattikeittiöissä. Lähiruoka-tuottajatapaaminen. Polvijärvi Luomu ammattikeittiöissä Lähiruoka-tuottajatapaaminen Polvijärvi 6.2.2014 EkoCentria lyhyesti Kehittämisyksikkö, joka edistää kestävien valintojen toteuttamista julkisissa ruokapalveluissa Rahoitukset

Lisätiedot

TUNNETAANKO LUOMU

TUNNETAANKO LUOMU Luomu keittiöissä Savon koulutuskuntayhtymän asiantuntijayksikkö Edistää kestävän ruokaketjun toteuttamista julkisissa ruokapalveluissa, mm. lähi- ja luomuruoan käytön lisäämistä ja hankintaosaamista www.ekocentria.fi

Lisätiedot

Luomu Suomessa Päivitetty

Luomu Suomessa Päivitetty Luomu Suomessa 2015 Päivitetty 25.5.2016 Sisällys 2. Sisällys 3. Luomualan kehitys 4. Luomutilat 5. Puutarhatuotanto 6. Kasvintuotanto 7. Kotieläintilat 8. Kotieläintuotanto 9. Luomukeruu 10. Luomun valmistus

Lisätiedot

Saperesta ruokailoa koko perheelle. Asiakasraati 22.9.2010 Aila Koistinen 1

Saperesta ruokailoa koko perheelle. Asiakasraati 22.9.2010 Aila Koistinen 1 Saperesta ruokailoa koko perheelle Asiakasraati 22.9.2010 Aila Koistinen 1 Sapere -menetelmän taustaa Jaques Puisaisin (ransk. kemisti ja etnologi) kehittämä 5 aistin löytämiseen ja niiden kautta kokemukselliseen

Lisätiedot

Alkutuotannon tuotteiden etämyynnistä ja REKOtoiminnasta

Alkutuotannon tuotteiden etämyynnistä ja REKOtoiminnasta Alkutuotannon tuotteiden etämyynnistä ja REKOtoiminnasta Pirjo Korpela Yleistä alkutuotannosta Hygieniapaketin mukaan myynti suoraan kuluttajille on suljettu ulos alkutuotannon toiminnasta Kuitenkin pienimuotoisesta

Lisätiedot

ALKURUOKIA /SALAATTEJA/ KEITTOJA

ALKURUOKIA /SALAATTEJA/ KEITTOJA ALKURUOKIA /SALAATTEJA/ KEITTOJA VALKOSIPULILEIPÄÄ 3.80 *paahdettua leipää ja valkosipulivoita VIHREÄSALAATTIA 5.50 * salaattia, tomaattia, kurkkua, kaarnikka vinegretteä ja patonkia UULAN KALAA 12.70

Lisätiedot

Nuoren liikkujan ruokavalio

Nuoren liikkujan ruokavalio Nuoren liikkujan ruokavalio Rakenna ruokavaliosi hyvälle pohjalle Valitse monipuolisen ruokavalion pohjaksi ruoka-aineita kolmion alaosasta ja täydennä päivittäin seuraavista kerroksista. Huipun sattumat

Lisätiedot