PYRYN PERHE - NUORET KAUPPIAAT.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PYRYN PERHE - NUORET KAUPPIAAT."

Transkriptio

1

2 Selma Anttilan kaksiosainen suku- ja rakkausromaani PYRYN PERHE - NUORET KAUPPIAAT. Pari vuotta sitten ilmestynyt»p y r y n p e r h e» kuvaa taustanaan syrjäisen uusmaalaisen kyläyhdyskunnan kehitys kolmen sukupolven elämää. Tapahtumien kehittyessä vuosikymmenien halki korpielämästä suomalaiseen valistuskauteen asti romaanin henkilöt astuvat eteemme elävinä, paikoin valtavina ja aina mukaansatempaavina. Tämän sukuromaanin jatkona on "N u o r e t k a u p p i a a t», jossa kuvaillaan Pyryn perheen kolmen nuorimman vesan vaiheita muuttuneen ajan taustaa vasten.

3 Selma Anttila

4 SELMA ANTTILA NUORET KAUPPIAAT ROMAANI PORVOO HELSINKI WERNER SÖDERSTRÖM 1938

5 I Kuumana kesäkuun päivänä oli Pyryn seppä tullut poikansa Tepon kanssa Lahteen rattaanpyöriä myymään. Saatuaan ne ulos junasta he astuivat molemmat kuorman vieressä ylös jyrkkää mäkeä auttaakseen nousussa ja tukeakseen alamäessä, etteivät pyörät pääsisi kierimään pitkin mutkikasta reittiä. Kylässä oli aina keskiviikkoisin vilkasta vilinää, koska hollolaiset silloin toivat ruokatavaraa, myydäkseen sitä kauppiaiden pihoissa. Olihan Vesijärven rannalle rakennettu saha, ja siellä oli paljon työväkeä. Salpausselän harjanteiden, Selänmäen ja Kolkanmäen, laaksoon oli ahdettu neljänkymmenen talon rakennukset, nurkka nurkkaan kiinni, ja lisäksi vielä monien käsityöläisten ja kauppiaiden asumukset, liikkeet ja varastohuoneet vehkeineen, tarhoineen ja eläinsuojineen. Pyryn hevonen käännettiin sokkeloiselle kujalle, josta lehahti vastaan vinkevä parkin tuoksu. Kuorma mahtui vaivoin pujahtamaan portista ahtaaseen pihaan, johon oli upotettu maahan pari mahtavaa parkkiammetta. Piti varoa, ettei rattaanpyörä osunut ammeen laidan sisäpuolelle, jolloin koko kuorma olisi uponnut parkkiintuvien nahkojen liuokseen.

6 Nahkuri oli itse pihassa.»terve kun terve mieheen», sanoi hän kätellen seppää.»kuuma on, kuuma ku pätsis», sanoi seppä.»saiskohaa taas jättää pyörät vajaa?»»mikähän siinä olisi pysyy ne täällä», vastasi nahkuri hyväntahtoisesti. Teppo kävi sillä aikaa ostamassa nisuleipää kujan toiselta puolen leipurilta, jonka messinkinen rinkeli roikkui oven päällä ja lampaankello kilahteli sisään astuessa. Hiukan edempänä nähtiin akkunassa messinkiesineitä, ja oven yllä luettiin»jeljuuttari». Äiti oli kotona kehoittanut menemään kaiturille yöksi ja siitä hyvästä laittanut kehäjuuston tuliaisiksi. Piti myös ostaa uusi kaide. Kaituri asui lähellä kaivoa, omassa pienessä talossa, jossa oli keittiö ja työhuone yhtenä ja sen perässä kamari. Ukko istui aina akkunan lähellä, edessään leveähkö lauta täynnä kaikenlaista työkalua, kaideaineksia jos jonkinlaisia, rottinkia, lankaa, pikeä, vahaa, veitsiä, saksia, pusertimia ja muuta kamaa. Suuret sankalasit nousivat ukon otsalle Pyryjen astuessa huoneeseen, syyläinen leveä nenä kohosi, ja haaleansiniset silmät hymyilivät, kun ovelta kuului:

7 »Hyvää päivää!»»jumal' antakoon, käykäähän peremmälle!» Annettiin tuomiset.»vai jo vai, yöksi kai, sopiihan se.»»kairettakii se Ulla toimitti tarvittevaas», sanoi Pyry.»Aivinaistako vai piikkoa?»»pumpulia...»»vai jo vai, että pumpulia? Aika muuttuu, pumpuli tulee loimeen ja kuteeseen. On kuuma ja kärpäsiä, sakeenaan kärpäsiä. Suuhun pyrkivät ja vihaisia kuin peijakkaat.» Ukko läimäytteli kämmenellään paljaaseen päälakeensa.»sanon Maija-Lienalle, että yöksi. On tässä tuo ritsi, sopii toinen ylös, toinen alas.» Tepon oli tehnyt mieli saada oikein hyvä taskukello, ja hän oli mennyt sitä ostamaan, samalla kun isä lähti pyöriä myymään Johanssonin pihaan. Sana levisi pian miehestä mieheen, ja pyörät myytiin kaikki iltaan mennessä.»kyllä on kuuma», sanottiin joka paikassa.»onhan täällä kuin muorin kukkarossa, ja koko kylä on kuin kiehuvan

8 kuuma olutkuurna ilman tappia. Vierrettä meistä tehdään tällä tavalla!» Teppo oli tullut käydäkseen Johanssonilla pyrkimässä hänelle konttoristiksi ja pääsikin kauppiaan puheille.»niin, kyllä sitä nyt täytynee nää vanhat reklementit muuttaa, kun siellä korkeammassa paikassa hommataan tätä Lahtea kauppalaksi. Ei minulla ole ollut monia kirjoja eikä niiden pitäjääkään täällä se on minun nupissani se pääkirja. Se ruotsi, mitenkäs on sen mongerruksen laita?» tiedusti ukko, joka oli ihan supisuomalainen.»minä olen ollut timmermanni ja rakentanut ihmisille navettoja ja talleja, latoja ja saunoja, ostin sitten tämän talon ja rupesin kauppiaaksi. Siinä se on minun kouluni.»»olen minä opetellut pitämään kirjoja ruotsinkielellä ja kirjoittamaan tavaraluettelotkin ruotsiksi, kun eivät pääkaupungissa ota ymmärtääkseen suomalaisia tilauslistoja», puhui Teppo yrittäen jättää pois murteen.»ka, johan sinä olet heittänyt sen sien ja mien tienoheen, vai jo vai, sitä tietä se käy. Tule pois vain tänne jo vuoden alusta kirjat aloittamaan, kyllä täällä hommaa riittää!» Teppo oli mielissään ja kertoi isälleen, mitä kauppias oli sanonut. Kylän keskessä, Juustilan pihassa, oli ollut aikamoista hälinää, jalkamiesten ja hevosmiesten tungosta, kiivasta puheensorinaa ja liikehtimistä. Siellä

9 istuttiin käräjiä. Talon isäntä oli vanginvartija, ja hänen oli säilytettävä rikolliset ja pidettävä heidät paikalla. Huhu kävi miehestä mieheen, että suurvaras Sutki oli saatu kiinni ja tuotu tänne käräjille ja kuului nyt olevan Juustilan riihen edessä.»jokos jo?» ihmetteli Pyryn seppä.»eihää se lintu oo koskaa pysyny häkis. Pitää mennä kattomaa, ekkös tum mukaa?» kysyi hän kaiturilta.»tulenhan minä, ei niin merkillistä miestä usein nähdä», kehuskeli kaituri. Päästyään Juustilan riihen eteen ukot jäivät ihmeissään katselemaan, ja kaiturin piti purkaa arvelujaan ja pettymystään.»kuka nyt uskoisi, että tuo pieni ja heiveröinen mies on Sutki! Ihan se on miesparka kuin ristiinnaulittu tuohon oveen. Näes nyt tuota, molemmat kädet levällään ja naulat lyöty hijojen läpi ja vielä köysillä kiedottu! Ettäkö tämä nyt olisi se kuuluisa voro, jonka teoista ihmiset tarinoivat ihan ihmeellisiä?» Miehet katselivat sivulta päin, ja kaituri arvioi:»kuihtunut on tuo kapea naama, nälkä ja kärsimys on siihen lyönyt puumerkkinsä. Kas, on sillä sentään terävä ja villi katse, muistuttaa hyvin ketun vilkaisua, kun käpälät ovat jääneet rautoihin ja tuska vihloo jäseniä. Tuohon ne sen nyt ovat naulanneet odottamaan. Eipäs viitsi katsoa meihin, ihmisiin. Mitäpä sitä, kun töllistellään tässä uteliaina, toiset tuhmuuksissaan, toiset liian viisaina! Taitavat muutamat pelätäkin metsän sissiä. Tuohon se on tuotu kuin mikäkin aave - oikein surku

10 tulee. Olla tuossa nyt pitkän kesäisen päivän, ja ihmiset katsoa toljottavat», jutteli kaituri purkaakseen mieltään.»raukka, muuttelee lopen uupuneita jalkojaan, kallistelee väliin toiselle, väliin toiselle lonkalle ja kannattelee ruumistaan, ettei köydet niin likistäisi.»»0lekkos kuullu, että Sutki ottaa rikkailt ja antaa köyhille? Mies uskoo, että sil ta val sit hyvää pitäis tasattaman täs maailmas. Ja niinhää se taas oikein oliskii, sellattiisest meikäläin tykkäis», sanoi seppä.»kyllä sitä kerrotaan, että Sutki oli kerrankin tavannut maantiellä yhden vaimon matkalla puotiin myymään muutamaa kananmunaa. 'Mitä emäntäinen niillä rahoilla tekee?' kysyi se Sutki. 'Ostan lehmän', sanoi se vaimo ja lisäsi vielä: 'Onpa hyvä, että käyt kanssani minua niin peloittaa täällä metsätiellä, kun se Sutki kuuluu liikkuvan täällä päin.' 'Aijai, vai pelkäätte? Ei Sutkia tarvitse pelätä, se mies ottaa sieltä, missä paljon on, ja antaa sinne, missä ei mitään ole. Tässä saatte lehmän hinnan ja katsokaa minua nyt tarkkaan muistaaksenne lopun ikäänne. Minä olen Sutki!' No, se eukkoparka säikähti niin, ettei osannut tarkata, minne päin Sutki samassa katosi niinkuin maa olisi niellyt. Rahat olivat jääneet eukon käteen, ja siitä hän tiesi tavanneensa Sutkin.» Lakituvasta tuotiin toinen mies tuomittuna hevosen varkaudesta ja vietiin»platsille» piiskattavaksi. Kuului huutoja, kiroilemista ja rähinää. Nimismies läimäytteli piiskallaan kuuluvasti korkeihin saappaanvarsiinsa. Ihmiset antoivat

11 tilaa vanginkuljettajille, mutta painuivat saattueeseen. Kansan liikehtiminen oli kuin nousuvettä, joka ajaa edellään valkoista vaahtoa kuohupäisenä ja kaapaisee vyöryllään pohjamutiin saakka. Yksikään ihminen ei jäänyt pois kulkueesta; kaikki pyrkivät sinne, missä piiskaaminen tapahtuisi. Joukon keskestä kuului naisen kirkunaa ja kipeää itkua:»ei se ollut niin, poika ei varastanut lainasi hevosen laitumelta. Vaimo oli sairas, kuolemassa, kolmatta vuorokautta synnyttämässä, täytyi ottaa, täytyi viedä lääkärille!»»oikeus ei tuomitse väärin», lausui joku miesääni. Tungeskeltiin, vihellettiin, huutavaa äitiä työnnettiin sinne tänne.»hevosta ei viety takaisin, se katosi!» huusi taas joku.»hevonen karkasi, joku muu sen varasti», selitti taas äiti.»poikani ei ole varas, poikani on viaton. Oikeus tuomitsi väärin», kuului valitusten ja itkun keskeltä nikottavalla äänellä.»suu poikki siltä akalta siellä!» huusi nimismies, ja piiska läjähti taas. Joukko taajeni rykelmäksi, painuen pois nimismiehen piiskan ulottuvilta, mutta piti valittavaa äitiä yhä keskessään.»sekös ne herrain metkut ymmärtää? Toi kaikki, kun eivät osaa suomeakaan», kuului vihaista murinaa taimmassa joukossa. Nimismies ei ollut kuulevinaan, astui vain vinhaa vauhtia joukon etupäässä. Nainen itki ja huusi yhä:»väärä tuomio, väärä tuomio!» Teppo oli jo

12 aikaisemmin mennyt edeltä ja näki nyt vartijoiden välissä nuoren miehen. Hän oli hyvin kalpea, silmät tuijottavina kuin kuoleman pelossa, ja horjui puolelta toiselle taluttajien kiskoessa häntä eteenpäin. Teppo-parka kangistui ihan siihen paikkaan tuntien ankaraa tuskaa rinnassaan, niin että täytyi pysähtyä ja painaa sydämen kohtaa. Hän oli nähnyt nuoren miehen kasvoilla kärsimyksen.»sellaista siis on kärsimys», ajatteli nuorukainen.»ehkä hänen äitinsä on oikeassa.» Teppo jättäytyi jälkeen ja seurasi tapausten kulkua kauempaa. Kansanjoukko näytti yhä riippuvan yhdessä kuin mehiläisparvi yhtenä kimppuna, pitäen äitiä keskessään ja kysellen häneltä asiasta yhtä ja toista.»platsilla» olivat raipat valmiina ja miehet odottamassa. Teppo ei voinut nähdä mitään, kuuli vain raippojen viuhumisen, kun niillä sivallettiin, ja rävähdyksen uhrin selkään, nimismiehen annettua merkin joka lyönnille. Kullakin raippaparilla lyötiin vain yhden kerran, sitten laskettiin ne maahan, ja otettiin uusi pari. Vaimo huusi yhä:»tappavat poikani, väärät tuomarit tappavat poikani! Tulkoon taivaan rangaistus, satakoon tulta ja tulikiveä, hävitköön kaikki maan päältä!» Hän olisi syöksynyt käsiksi piiskaajiin, ellei kaksi miestä olisi pidellyt häntä kiinni.»kylä hukkuu, tuomarit tuomitaan, ja helvetin tuli polttaa...!» huuteli epätoivoinen äiti yhä.

13 Teppo oli jäänyt seisomaan, voimatta liikahtaa paikaltaan ja tuntien olevansa kuin turtunut, kuin syyllinen siihen, mitä nyt tapahtui, häpeävänsä ja olevansa arvoton elämään. Sydäntä yhä särki, ja raskas paino oli rinnan päällä ahdistamassa hengitystä. Koskaan ei häntä ollut ennen näin ahdistanut, mutta mitä silläkään oli väliä eihän mikään mitään merkinnyt, kun ihmisten piti maailmassa näin elää, näin julmasti alentaa ja rääkätä toisiaan, piinata hullummin kuin luontokappaleita. Jos se nyt oli vielä tapahtunut syyttömälle, väärin tuomittuna ja väärin tulkittuna... Tepon harkitseva mieli oli järkkynyt, eikä hän jaksanut lähteä sieltä pois, vaikka jokaisen vitsaparin sivallus tuntui hänen omassa ruumiissaan. Vihdoin nainen lakkasi huutamasta, joukkoon tuli suuri hiljaisuus, järjestysmiehet työnsivät väkeä pois tieltä taluttaessaan piiskattua miestä kaivoa kohti. Silloin äiti tunkeutui apuun, survaisi taluttajat syrjään ja vinttasi kaivosta vettä, pesi sillä hellin käsin sinertäviä, rikki menneitä paukamia, joista valui verta, ja itkien kuivaili pehmeällä pääliinallaan. Hän ei enää huutanut eikä valittanut, paineli vain kaivokylmään veteen kastamallaan liinalla vertavuotavaa selkää ja kylkiä, jotka olivat pahimmin haavoittuneet. Äiti ja poika olivat nyt joukon keskellä kuin yksin lain armottoman kouran iskeminä. Lain valta ei enää ulottunut heihin, sen julma menettely oli osunut oikeaan tai väärään, riistänyt mieheltä kunnian ja äidiltä sielunrauhan, herättänyt ihmisissä sääliä ja kammoa, kuohuttanut ja raaistanut mieliä ja

14 kylvänyt vihaa. Tapahtuiko se syystä vaiko syyttä, sitä ei joukko tiennyt. Rauhalliset ihmiset olivat tänä kesäkuun kuumana päivänä olleet todistajina lähimmäisen onnettomuudessa ja menivät nyt kukin kotiinsa tuntien syyllisyyttä ja ymmärtäen, että näin voisi tapahtua heillekin. Kaituri ja seppä olivat myöskin alussa kuulleet huutoja, mutta eivät lähteneet seuraamaan joukkoa.»mitä noista katselisi», sanoi kaituri.»vai tulipaloa se akka huusi tähän muurahaispesään! Mikähän tässä köyhän perisi, jos tuli irti pääsisi? Kyllä se olisi matkapassi joka sorkalle, piankin tulisi nurmi päänalaiseksi ja taivas peitteeksi, aurinko lampuksi ja kuu kynttiläksi. Hautaerässä se on kerran koko maallinen osuus niin pohatalla kuin köyhälläkin, mutta eläissäsi et saa irti huoneen tonttia täältä millään hinnalla. Rikkailla on vakuutukset, sellaiset 'Riimunterin paperit', niitä ei täältä kukaan pois häädä, ne ovat turvassa kuin kello omistajansa taskussa», puhui kaituri. Näin ukot juttelivat ennen levolle menoa. Teppo oli ensin käynyt leikkauttamassa räätälillä tukkansa ja sitten illansuussa noussut Selänmäelle keilarataa kohti, jonne Johanssonin apulaisen ja kello- sepän oppilaan oli määrä tulla keilaa heittämään. Sieltä ylhäältä katsoen Vesijärven selkä kuulsi teräksenharmaana hämärtyvän taivaan alla, tyynenä ja väreettömänä hiukan huokuen viileää nuoskeutta päivän paahtamalle rinteelle, missä pojat sitten myöhään yötä vasten loikoilivat.

15 Tepon ei suinkaan tehnyt mieli kaiturin ritsille hautumaan. Kylässä jotkut koirat ulvoivat, ja lehmien kellot kalahtelivat ahtaissa tarhoissa. Muuten kaikki oli hiljaista kuin yhteisen peitteen alla, toisiinsa liittyvien kattojen suojassa. Teppo, joka oli syntynyt ja kasvanut valtavan laajojen peltovainioiden ja rannattomien metsien taipeessa, ihmetteli itsekseen, mikä pani ihmiset asumaan kyljetysten tuollaisessa muurahaiskeossa. Eikö heitä ahdistanut tuolla kattojen alla, missä he nyt makasivat, mikä olkipatjalla, mikä höyhenvuoteessa, kääntyen kyljeltä toiselle levollisina omasta turvallisuudestaan niin monien seassa?»pojat, kuulkaahan tohinaa! Mikä se tuolla Märölässä noin sauhuaa ja rätisee?» huusi äkkiä eräs pojista. Märölän talo oli harjun juurella, jonkun matkan päässä pojista järvelle päin.»helkutti vieköön, mitähän siitä syntyy?» ihmetteli kellosepän oppilas.»tulipalo», huudahti Teppo ja muisti samalla vaimon toivomuksen. Kaamea tunne etosi sydämen alla samalla kun hän näki suuren liekin humisten ja sähisten nousevan ilmaan.»nokivalkea tuutista!» Pojat hypähtivät kaikki pystyyn ja lähtivät alas rinteeltä. Nokivalkean suuri liekki synnytti palaessaan vetoa, joka yltyi iilispäänä

16 viuhumaan ja pitämään peliään, leijaili ilmassa ja putosi sitten sammaltuneille lautakatoille naapurissa, hyppeli kuin tappelunhaluinen kukko ja pureutui kiinni päreisiin, ritisi ja nuoleskeli, nousi tulipatsaana korkealle, söi lahonnutta puuta ahnaasti, hyökkäsi eri puolille ja laahasi perässään leimahdusten parven. Nyt liekit jo nousivat yhteisvoimin ja saivat siivet itse leyhkien tuulta alleen: Ne vihelsivät ja räiskyivät kuin nauravat paholaiset ja paisuttivat mustaa runkoaan, tulipunaiset kidat ammollaan katolta toiselle hämärässä yössä. Märölän talo oli pitkän kylän läntisessä päässä, ja sieltä tuli levisi nopeasti kuiviin rakennuksiin, kiipeili tikapuissa lauta- ja pärekatoilla, hotkaisi makupaloikseen polttopuita ja vanhoja kapineita pihoissa ja vajoissa, pujahti kesän tyhjiin navettoihin ja vajoihin, joissa pelujen ja olkien jätteet tuiskahtivat tuleen, ja sitten syttyivät jo asuinrakennuksetkin. Karjanmylvinä ja ammuminen nousi kumeana kattojen alta, ja ihmisten hätäiset huudot yhtyivät käskevinä, apua anovina, kimakkoina ja parkuvina tulen vihellykseen ja räiskinään. Pojat riensivät rinnettä myöten hyppien kylään, Teppo kaiturille savuisia kujia pitkin, mutta sinne ehdittyään hän näki isän jo lähteneen ja syöksyi kylän keskeiselle maantielle pyrkien kellosepälle, jonne oppipoika oli kehoittanut tulemaan. Matkalla hän sivuutti isänsä, joka kuljetti suitsista useita hevosia viedäkseen ne kauas metsään. Kellosepälle tultuaan hän sai syliinsä

17 neli- vuotiaan tytön, joka ei vielä kyennyt kävelemään, ja vei hänet kauas Kolkanmäelle, palasi juosten takaisin saapuakseen paraiksi viemään säkissä asiakkaiden kelloja, joita oli jätetty korjattaviksi. Kelloseppä oli komea ja voimakas mies, parhaassa iässä, nosti kaapit selkäänsä, vei ne pihalle ja komensi väkensä kuljettamaan esineistä arvokkaimmat turvaan. Saatuaan tärkeimmän näin raivatuksi huoneista hän riensi apuun kylän sammutustöihin. Ihmiset kantoivat omaisuuttaan molemmille harjuille, ja sammuttamista yritettiin pontevasti reippaitten miesten avulla, mutta kai voissa oli vettä vähän näin kuivana aikana. Kuumuus yltyi nopeasti, ja pelastajien oli pakko kohta kohdalta vetäytyä yhä loitommaksi liekkien ja hehkuvien hiillosten ulottuvilta. Kaivojen vintit olivat kuumuudesta jo mustuneet. Lieskat kurkottivat pitkiä kieliään niiden huimaan korkeuteen, ja nyt ne jo sauhusivat, pian sen jälkeen leimahtaakseen tuleen ja palaakseen poikki. Korkeat salkotuet syöksyivät maahan heittäen raudoitetut sangot kauas, eikä monen sylen syvyisiin kaivoihin kellään enää ollut asiaa. Palo laajeni yhä, ja vaikka Vesijärvi oli verraten lähellä, jäivät pelastustyöt turhiksi, sillä sammutusvehkeet olivat huonot. Lisäksi vielä oli aamulla alkanut puhaltaa kova vihuri, ja silloin tuli sai liian suuren vallan neljänkymmenen talon umpeen rakennetussa kylässä. Keskipäivällä roihusi koko laakso mahtavana tulijärvenä, ja illalla oli suuresta kylästä vain raunioina törröttäviä uuninpiippuja jäljellä ja joku

18 yksinäinen rakennus läntisellä laidalla. Kaikki muu kyti hehkuvana tuhkana, johon sitten heti alkoi nousta kauppala kuin sadun Feniks-lintu.

19 Lahden kylän palosta oli nyt kulunut viisi vuotta. Aika oli rientänyt rakentamaan ihan uutta ja ajanmukaista asutusta tälle erinomaisen keskeiselle paikalle, johon kauttakulku suuntautui maitse ja vesitse joka puolelta. Vesijärvi ja Päijänne houkuttivat pohjoisesta puuliikkeen tänne etelään päin. Tuonti ja vienti liikkui pitkin rautateitä itään ja länteen, Pietariin ja Helsinkiin, ja matka suoraan merenrantaan oli lyhyt. Eteläisen Suomen edistyneet ja rikkaat pitäjät asuttivat sen varakkaalla ja valppaalla väellä, ja nyt kasvatettiin kauppalaa, jossa leveiden katujen varsilla nousi komeat puutalot, säännönmukaisesti laudoitetut ja vaaleiksi maalatut, korkeat akkunat ja leveät ovet tilavissa huoneissa. Uusi aika teki kaikkialla tuloaan. Se ei suosinut enää sopenkulkijoita eikä kylärähjiä, ei pimeitä nurkkia eikä salakauppaa. Se tahtoi tilaa ja järjestystä, säännöstelyä, valoa ja valistusta. Kauppalanoikeudet oli saatu heti palon jälkeen. Kauppala, kas, se taikasana oli tehonnut kansaan, pannut hitaan hämäläisen kintut liikkumaan entistä vikkelämmin. Aika oli myynyt metsiä ulkomaille ja saanut paljon rahaa, rakentanut sahoja, maksanut palkkoja metsätöissä, uitoissa, lastauksissa ja II

20 sahoissa, monenmoisissa ansiotöissä. Ja nyt kolikot kierivät joka taholla. Ne huusivat yrittelevälle:»tule, ota kiinni, keksi pyydys, vedä eteen verkko, pystytä kauppa, tuota uutta, komeata, väkevää ja makeaa, anna ihmisten maistaa, anna syödä, juoda, pukeutua, elää, nauttia!» Se oli ajan tahto, ja ken ei sitä tajunnut tai totellut, jäi jälkeen ja kompuroi ajan jaloissa. Lahden entisille talollisille tuli pelastus metsien myynnistä. Nyt kelpasi rakentaa uudet ja komeat talot omien peltojen keskelle. Siinä säästyi paljon aikaa ja vaivaa, kun sai astua ovestaan suoraan pellolle, omille vainioille oli kylliksi tilaa, ei tarvinnut polkea toisten varpaita. Köyhillekin, joiden mökkiset tuli oli polttanut, antoi työtä saha, suuri Lahden saha Vesijärven rannalla. Teppo Pyry oli palvellut Johanssonilla kaksi vuotta»puukhollarina» eli ylimpänä apulaisena, jota eivät saaneet sinutella muut kuin isäntä itse ja jota mainittiin herraksi ja toteltiin puodissa. Hän laati tilikirjat ruotsiksi, kirjoitti samalla kielellä tilauslistat ja liikekirjeet, hinnoitti ja möi, ei vain vähittäiskaupassa, vaan myöskin tukuttain maakauppiaille. Hän yksin tiesi, mistä mikin tavara oli saatavissa edullisimmin, minkä verran sitä voitiin myydä, kuinka oli pidettävä ja säilytettävä ja monta muuta tärkeää asiaa kauppiaan ammatissa. Hän oli täyttänyt yhdeksäntoista, kun perusti oman kaupan oluttehtailijan uuteen taloon pääkadun ja torin kulmaukseen, ottaen apulaisekseen

21 nuoremman veljensä Mikon. Hän näki kolikkojen kierivän huimaa vauhtia ja kuuli niiden huutavan:»ota kiinni, ota kiinni, poika, ennenkuin pysähdymme ja menemme maan koloon. Aika niin vaatii, aika tahtoo toimintaa, unesta nousua rientoa, vilinää, valoa, järjestystä, kasvamista.» Kansa liikkui uusilla leveillä teillä, ja nuorin, eloisin polvi, lapset, leikki raunioilla, joita vielä oli siellä täällä, kaivellen ihmekapineita palaneiden talojen tuhkasta. Kellosepän entisessä pihassa seisoi mahtava tönkkä sulanutta ja jähmettynyttä ikkunalasia. Hän oli ollut myös lasinleikkaaja, ja raahattuaan raskaita lasilaatikoita ulos vajasta hänen oli kuumuuden takia täytynyt jättää ne tulen saaliiksi. Tätä siniharmaata jääkalliota lapset nyt kiersivät leikkien naattaa ja sivellen sitä hennoin sormin. Sen kuultava, kuoppainen pinta oli heistä ihmeellinen. Kansakoulupojat suuntasivat retkensä mieluimmin entisten kauppojen raunioille. Sieltä löytyi kaikenlaisia nappeja, joista he hyväksyivät vain kruunulla koristetut messinkiset. Napinheitto oli täydessä käynnissä näin keväisin aurinkoisilla seinänvierustoilla. Kruunuja kirkastettiin, määriä laskettiin, voitoista ja heitoista kiisteltiin suureen ääneen, niin että kauppala kaikui. Pojissa oli vauhtia, vikkelyyttä, taitoa, olipa viekkautta ja temppuiluakin. Pienikasvuinen koulunopettaja oli kansanvalistuksen mies, käytti karttakeppiä taululla ja poikien selkiinkin, mutta sai myös oppimaan ja tietämään huutia.

22 Joukossa oli myös Teppo Pyryn pikku veli Toivo. Hän oli vain käymä Itä Lahdessa. Tepolla oli viisi huonetta asunnossaan, kun kaikki oli saatu talossa valmiiksi ja äiti oli toimittanut kaiturin tyttären, Edlan, hänelle emännöimään. Edla ei ollut mikään nuori, kokematon tyttö, oli ollut Hollolan rovastilla kymmenen vuotta palveluksessa, hyväluontoinen ja ahkera, rakasti lapsia ja oli pyytänyt tuomaan Toivon kauppalaan. Teppo kaipasi myös kotiväkeään, ja kun Mikon kanssa sopi nukkua samassa huoneessa, voitiin tänne hyvin sijoittaa Toivo, jolla omasta puolestaan oli kova halu päästä katselemaan maailmaa. Kauppalassa ei ollut puutetta kumppaneista kuten Pyryntarhassa. Jo ensimmäisestä päivästä hän oli mukana nappeja keräämässä ja teki sen eri tavalla kuin muut. Teppo oli antanut hänelle tötterön karamelleja, ja niillä poika palkkasi toiset keräämään itselleen kruununappeja, joilla pääsi peliin. Hän oppi taidon ja pysytteli ikäistensä parissa, koska isommat käyttivät liian rajusti nyrkkejään ja mielivaltaa. Se kävi alussa kovasti Toivon sisulle, niin että hän itkeä tillitti, mutta yksikseen kuistin nurkassa, ettei kukaan näkisi, ja päätti, kun kasvaisi suureksi, antaa heille takaisin. Nyt oli parasta olla pienten parissa ja voittaa niiltä napit pois, että hänelle karttuisi kaikkein enimmän - kellään ei saanut olla enempää kuin hänellä. Toivo oli kokonaan Pyryjen puolelle, vaarinsa näköä, tumma tukka ja sinimustat, suuret silmät. Pyöreinä ja ihmettelevinä ne tuijottivat kauan ja

23 suoraan siihen, mikä kiinnitti mieltä. Lakin piti olla aina hiukan kallellaan vasemmalle korvalle tai työnnettynä yli otsan taaksepäin, juuri niinkuin markkinamies Pyryllä, kun hän seuhtoi hevosten parissa. Lapsen punertavat posket olivat pyöreät ja soman suun ympärillä viehkeä hymy, jolla hän voitti ihmisten sydämet, jos suvaitsi olla hyvällä päällä, mutta kun sisu nousi, venähti leuka, ja alahuuli lerpatti vetäen mun ihan neliskulmaiseksi, niin että kaikki hampaat näkyivät. Suuttuessa nyrkki nousi iskemään kuin vasara samalla kun sätkivä ja potkiva vekara kävi kuin takkiainen piikeillään kimppuun. Toivo suuttui harvoin, mutta kun se tapahtui, oli hyökkäys perinpohjainen. Hänessä oli vaarin tappelusisua. Mutta siinä pojassa oli muutakin. Hän seisoi joukkonsa keskessä karamellitötterö lujasti käsissä kuin varoisi sieppaamista ja käski poikia tyhjentämään taskuista napit. Kukin pani läjänsä maahan jalkainsa juureen ja sitten alkoi heitto nappikuoppaan. Ellei nappi osunut kohdalle tai pysynyt kuopassa, piti se luovuttaa pois. Ken sitten sai pysymään, voitti napin. Jos joku menetti kaikki nappinsa ja tahtoi jatkaa peliä, sai Toivolta lainaksi, mutta viidestä napista piti maksaa kuusi. Se yksi nappi oli»hörö». Höröistä oli joka päivä tehtävä tili. Ken maksoi täsmällisesti Toivolle höröt, sai tötteröstä karamellin. Toivo ei koskaan pyytänyt keltään mitään, ei edes Edlalta, joka häntä hemmotteli. Äiti oli ainoa, jolle hän saattoi kuiskata toivomuksensa:»minä tahtoisin» - kukaan muu ei siltä pojalta kuullut pyyntöä tai valitusta. Karamellit hän jakoi kaikkien poikien höröjen maksuiksi; niistä ei ainoakaan

24 mennyt omaan suuhun. Jos taas jokin ylivoimainen este tuli eteen, kun jotkut pojista yltyivät häijyiksi äkämystyneinä tappioistaan, silloin Toivo otti omansa, mikä hänelle varmasti kuului, irvisti kaikille ja meni pois. Jos joku huuteli haukkumasanoja, kääntyi hän äkkiä ja tuli kuin nuoli kohti, iski ja potki, puri ja kamppasi pysyen toisten kimpussa yhdessä mylläkässä aina päällimmäisenä. Silloin saattoivat takki ja housut repeytyä ja silmien ympärille tai muuanne toisena päivänä ilmestyä mustelmia tai joku verinen naarmu kovettua rupeen. Edla oli oppinut tuntemaan lemmikkinsä.»älkää vain mukisko», oli Toivon tapana sanoa.»en, en minä puhu koskaan mistään mitään», vakuutti Edla ja paikkasi housut ja takin. Pyryn kauppaan kuului kaksi näyteikkunaa, toinen asemalta tulevan tien ja toinen torin puoleisessa kulmassa. Tepon oli heti ensimmäisenä vuonna pitänyt laajentaa kauppaa ja ottaa myydäkseen rautatavaraa rakennustarpeiksi, koska kauppalassa siihen aikaan oli nousemassa monta taloa raivattujen katujen varsille ja sitä tiedettiin jatkuvan yhä edelleen, eikä ainoastaan kauppalassa, vaan uudestirakentaminen oli käynnissä kaikkialla

25 maaseudulla, missä rahaa saatiin metsistä. Rautaesineiden lajittelu vaati laatikoita ja paljon seinätilaa. Kankaat ja rihkama, jota Tepon oli pidettävä tyydyttääkseen kaikkia ostajia, siirrettiin apulaisille varattuun sivuhuoneeseen torin puolelle, ja myyjäksi otettiin nainen, Maria Harmen, jota yleensä nimitettiin vain Harmiksi. Hänellä oli ollut Lahden kylässä pieni rihkamakauppa vuokrahuoneessa. Palon jälkeen hän ei saanut huonetta eikä takuita, kun ei ollut pääomaa, mutta koska hän osasi tehdä kauppaa, tunsi paljon ihmisiä, oli puhelias ja neuvokas, oli Teppo heti ajatellut häntä ja palkkasi kankaiden puolelle. Maria Harmen oli syntynyt Myrskyiässä ja osasi suomea ja ruotsia, seurasi aikaansa ja tunsi uudet vaateparret, mutta vielä paremmin kaiken maailman kuulumiset. Hän luki Helsingin lehtiä siepaten ne heti, kun posti toi, ja silmäili läpi, ennenkuin pojat kiireiltään kerkisivät vilkaistakaan. Mitatessa ja kääriessä pakettiin Harmin puhe luisti vaivattomasti.»mitä sitä tarvitsee itseään pussiin puhua, kyllähän tässä yleensä ymmärretään maailman meno. Ja se on sitä, että pitää ottaa tieto ihmisten edesottamisista, vaikk'ei saa päättömiä puhua, niinkuin entinen akka, joka ennusti maailmanloppua ja sanoi maapallon kääntyneen taivaankantta vasten.» Tämä oli Harmin alkuluritusta, ja sitten riippui ostajasta ja kuulijoista, mihin päin juttu kääntyisi. Tepon sisar Päivi, joka oli käynyt jo kolme vuotta tyttökoulua Helsingissä,

26 tuli kesälomalla veljensä luo. Hänet Harmi otti ohjatakseen. Tytön pitkä, musta palmikko heilahteli selässä olalta toiselle, kun nyt puuhattiin uusia hameita.»sen pitää olla 'villatyygiä'», sanoi hän puhuessaan siitä ensin Tepolle.»Kysy Harmenilta», kehoitti veli. Harmi tiedusteli, minkä verran sitä menisi.»meidän luokan tytöt ottavat viisi kyynärää, tehdään hame ja päälle tunikka, jossa on puhvit sivuilla», selitti Päivi häärien kangaspakkojen parissa valitakseen laadun ja värin.»tahdon ruskeata silmieni väriin ja mustan reunuksen tunikkaan, kun minulla on musta tukka. Se on nyt uudenaikaista», huomautti hän ylen tärkeänä ja viittoili käsillään, mihin ne puhvit ja reunustat tulisivat.»niin, ja valkoista valkoisiin hampaisiin ja punaista huuliin ja neekerin väriä naamaasi...» jatkoi Harmi Tepon nauraessa.»ei tarvitse jäärytellä, kyllä minä tiedät» tuiskahti Päivi.»Tarvitaan hameeseen vuorikin», tiesi Harmi.

27 »Vuoriko? En minä rupea vetämään ylleni mitään harmaata sertinkihametta, huh! Minun hameeni tehdään pelkästä villatyygistä ja tunikka ja liivi samasta», päätteli Päivi pyörähdellen kantapäillään, pysymättä paikallaan juuri sekuntiakaan.»eihän täällä kellään sellaista ole eikä muotilehdissäkään. Niitä on tässä naapurissa, kirjakaupan pöydällä, käy katsomassa. Et sinä minua niissä asioissa näpille lyö», huusi Harmi heitellessään pakkoja takaisin hyllylle.»viis minä sinusta ja lehdistä, en minä ole mikään lehtinukke, minulle tehdään sellainen kuin minä itse tahdon!» tokaisi tyttö aika nenäkkäästi, nosti suoraa nenäänsä ja kurkotti laihaa kaulaa, mutta hyrähti samalla hereään nauruun huutaen:»sinähän panit villatyygin kretonkien keskelle!»»no, en minäkään välitä järjestyksestä, kun et sinäkään muodista. Oikeastaan aioin ottaa alas nämä kaksi kretonkipakkaa - kaihan sinä nyt kesäksi tarvitset pari hametta, yhden tästä sinisestä ja toisen punaisesta?» arveli Harmi.»Voi, voi, senhän minä kokonaan unohdin, ja se oli pääasia, että saan pitkän vyönauhan, ruusukkeen ja päät roikkumaan - roikkumaan», rallatti tyttö ja kieputti vastahakoista Harmia ympäri.»ompelija on keittiössä Edlan kanssa juoruamassa suu täynnä vehnäpullaa. Puhuin hänelle jo valmiiksi, niin että saa ruveta tekemään...»

28 »Sillä onkin velkaa, lyheneehän vähän», mutisi Harmi, mittasi kankaat ja merkitsi ne sitten kirjaan Päivin tilille. Edla ja ompelija istuivat tilavassa, kodikkaasti lämpöisessä keittiössä jutellen:»vähänkös kauppias ylpeilee Päivistä - näkisitte, kuinka hän nyökkäilee ja sanoo: 'Sisareni', ja esittää tytön kaikille tuttavilleen. Sekin esittäminen on nyt tullut muotiin. Kuka sitä nyt ennen olisi meikäläisiä esitellyt, jo vain! Ja mitä nää nyt tässä sen parempia ovat kuin mekään? Minäkin olen kaiturin tytär, ja isällä oli oma mökki. No, se paloi - oltiin sitten tyhjillä. Ammatti sen isäparan elättää, ukkoraasun, tuolla rautatien takana. Kauppias käskee viemään sinne keittoruokaa. Ajatelkaas, että hoksaa. Kauppias on niin hyvä, niin hyvä. Siitä se tulee se hoksaaminenkin», puhui Edla ja pyyhki silmiään.»samaan säätyynhän me - kauppiaan isä on seppä. No, käsityöläinen sekin vain on, niin ettei nää tässä nyt kummempaa herrasväkeä ole kuin mekään», todisteli hän.»käyhän kauppiaan sisar rouvasväen koulua», muistutti ompelija.»karlssonin rouva sanoo, että siellä käy vain korkeiden herrojen tyttäriä, ettei kauppalassa sellaisia olekaan. Kyllä tää kauppiaan sisar on niinkuin muutkin sensorttiset neidit. Eihän nyt enää sanota ryökinäksi, kun niin tullaan kaikki suomalaisiksi», tiesi ompelija.»osaa se Päivi-neiti teettää, pitää olla tunikat ja sleifit vyöllä, niin ettei muilla sinne päinkään.»

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Jeesus parantaa sokean

Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen.

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Oppilaan nimi: PRONOMINIT Persoonapronominien omistusliitteet Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Esimerkiksi: - Kenen pipo

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

3. Kun jossakin asiassa ei pääse mitenkään eteenpäin, voit sanoa: 4. Kun jossakin on tosi paljon ihmisiä, voit sanoa:

3. Kun jossakin asiassa ei pääse mitenkään eteenpäin, voit sanoa: 4. Kun jossakin on tosi paljon ihmisiä, voit sanoa: SANONTOJA, SANANLASKUJA JA PUHEKIELTÄ HARJOITUS 1 joutua jonkun hampaisiin olla koira haudattuna kärpäsestä tulee härkänen niellä purematta kaivaa maata toisen alta panna jauhot suuhun ei ole mailla eikä

Lisätiedot

Matt. 11:28-30. Väsyneille ja stressaantuneille

Matt. 11:28-30. Väsyneille ja stressaantuneille Matt. 11:28-30 Väsyneille ja stressaantuneille Tulkaa minun luokseni.. ..kaikki te työn ja kuormien uuvuttamat.. Minä annan teille levon. Matt. 11:29-30..Ottakaa minun ikeeni harteillenne ja oppikaa minusta:

Lisätiedot

yökerhon takaoven. Se jysähti äänekkäästi seinää vasten ennen kuin hän astui kujalle. Hän

yökerhon takaoven. Se jysähti äänekkäästi seinää vasten ennen kuin hän astui kujalle. Hän 5 Suuttumus sai toimimaan hätiköidysti. Ei kovin hyvä juttu, Stacia ajatteli työntäessään auki yökerhon takaoven. Se jysähti äänekkäästi seinää vasten ennen kuin hän astui kujalle. Hän muistutti itselleen,

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

Prinssistä paimeneksi

Prinssistä paimeneksi Nettiraamattu lapsille Prinssistä paimeneksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Matt. 5: 21-48 Reino Saarelma

Matt. 5: 21-48 Reino Saarelma Kiperiä kysymyksiä Matt. 5: 21-48 Reino Saarelma Opetus Neljä jaksoa Vihasta ja riidasta (Matt. 5:21-26) Aviorikoksesta (5:27-32) Vannomisesta (5:33-37) Vihamiesten rakastamisesta (5:38-48) Matt.5:21-26

Lisätiedot

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma NALLE PUH Olipa kerran Nalle Puh. Nalle Puh lähti tapaamaan veljeään. Nalle Puh ja hänen veljensä nauroi itse keksimäänsä vitsiä. Se oli kuka on Nalle Puhin veli. Vastaus oli puhveli. Sitten he söivät

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Herra on Paimen. Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat.

Herra on Paimen. Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat. Herra on Paimen Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat. Joh. 10:11 Minä olen se hyvä paimen. Joh. 10:11 Minä olen

Lisätiedot

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt)

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt) Draama-Taakankantajat Kirjoittanut Irma Kontu Draama perustuu Raamatunjakeisiin: Fil. 4:6-7 Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset:

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset: LAUSETREENEJÄ Kysymykset: Mikä - kuka - millainen? (perusmuoto) Mitkä ketkä millaiset? (t-monikko) Minkä kenen millaisen? (genetiivi) Milloin? Millainen? Minkävärinen? Minkämaalainen? Miten? Kenellä? Keneltä?

Lisätiedot

Jeremia, kyynelten mies

Jeremia, kyynelten mies Nettiraamattu lapsille Jeremia, kyynelten mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ - 2 - Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas alkaa

Lisätiedot

Kaija Rantakari. hänen takaraivostaan kasvaa varis, joka katsoo yhdellä silmällä, ainoalla 1/10

Kaija Rantakari. hänen takaraivostaan kasvaa varis, joka katsoo yhdellä silmällä, ainoalla 1/10 Kaija Rantakari hänen takaraivostaan kasvaa varis, joka katsoo yhdellä silmällä, ainoalla 1/10 astun tarinan yli, aloitan lopusta: sydämeni ei ole kello putoan hyvin hitaasti ansaan unohdan puhua sinulle,

Lisätiedot

Jumalan lupaus Abrahamille

Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) Luterilainen Kirkko 1. vuosi nro UT 25/52 www.luterilainen.com lapsille@luterilainen.com 13.5.

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) Luterilainen Kirkko 1. vuosi nro UT 25/52 www.luterilainen.com lapsille@luterilainen.com 13.5. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) ARMOTON PALVELIJA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Sillä, missä Jeesus tämän vertauksen kertoi, ei ole merkitystä. Mutta ilmeisesti

Lisätiedot

JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN

JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka - pyhäkössä Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe Ilolan perhe 1 Pentti ja Liisa ovat Reinon, Jaanan ja Veeran isä ja äiti. Heidän lapsiaan ovat Reino, Jaana ja Veera. 'Pikku-Veera' on perheen nuorin. Hän on vielä vauva. Henry-vaari on perheen vanhin.

Lisätiedot

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä Lennä, kotka, lennä Afrikkalainen kertomus Mukaillut Christopher Gregorowski Lennä, kotka, lennä 5 Muuan maanviljelijä lähti eräänä päivänä etsimään kadonnutta vasikkaa. Karjapaimenet olivat palanneet

Lisätiedot

Aurinko nousi ja valaisi Ihmevaaran kaatopaikan. Jostain kuului hiljainen ääni. Lilli-kettu höristi korviaan. Mistä ääni kuului? Ei se ainakaan lintu

Aurinko nousi ja valaisi Ihmevaaran kaatopaikan. Jostain kuului hiljainen ääni. Lilli-kettu höristi korviaan. Mistä ääni kuului? Ei se ainakaan lintu Aurinko nousi ja valaisi Ihmevaaran kaatopaikan. Jostain kuului hiljainen ääni. Lilli-kettu höristi korviaan. Mistä ääni kuului? Ei se ainakaan lintu ollut. Ääni kuului uudestaan. - Sehän tulee tuosta

Lisätiedot

Aakkoset Aa Ii Uu Ss Nn Ee Oo Ll Rr Mm Tt Ää Pp Kk Jj Vv Hh Yy Öö Dd Gg Bb Ff Cc Ww Xx Zz Qq Åå Numerot 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuka on...? (adjektiivit) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Kenellä on...? (omistaminen)

Lisätiedot

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa.

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa. JOULUN TUNNELMA Nyt joulun kellot näin kaukaa soi, joulurauhaa julistaa. Äänet hiljentyvät kaupungin ja on kiire jäänyt taa. Nyt syttyy tähdet nuo miljoonat jokaiselle tuikkimaan. Jälleen kodeissa vain

Lisätiedot

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset sanat selkeät sanat CC Kirsi Alastalo 2016 Kuvat: Papunetin kuvapankki, www.papunet.net, Sclera

Lisätiedot

NÄKY, JOHTAJUUS, RAKENTAJAT ESRAN KIRJAN 1-7 KAUTTA TÄHÄN PÄIVÄÄN / VARIKKO 11.1.2015

NÄKY, JOHTAJUUS, RAKENTAJAT ESRAN KIRJAN 1-7 KAUTTA TÄHÄN PÄIVÄÄN / VARIKKO 11.1.2015 NÄKY, JOHTAJUUS, RAKENTAJAT ESRAN KIRJAN 1-7 KAUTTA TÄHÄN PÄIVÄÄN / VARIKKO 11.1.2015 J O TA I N K Ä S I T TÄ M ÄT Ö N TÄ Jumala vaikuttaa pakanakuninkaan toteuttamaan suunnitelmansa Kuin kastelupuro on

Lisätiedot

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Tänään meillä on kaksi vertausta, jotka kertovat siitä, kuinka Jumala kutsuu kaikkia taivaan hääjuhliin. 1. Kertomuksen

Lisätiedot

Joka kaupungissa on oma presidentti

Joka kaupungissa on oma presidentti Kaupungissa on johtajia. Ne määrää. Johtaja soittaa ja kysyy, onko tarpeeksi hoitajia Presidentti päättää miten talot on rakennettu ja miten tää kaupunki on perustettu ja se määrää tätä kaupunkia, Niinkun

Lisätiedot

9.1. Mikä sinulla on?

9.1. Mikä sinulla on? 9.kappale (yhdeksäs kappale) 9.1. Mikä sinulla on? Minulla on yskä. Minulla on nuha. Minulla on kuumetta. Minulla on kurkku kipeä. Minulla on vesirokko. Minulla on flunssa. Minulla on vatsa kipeä. Minulla

Lisätiedot

3. Miksi rottaa kutsuttiin Ronkeliksi? 4. Mitä rotta söi maanantaisin? 5. Mitä rotta söi tiistaisin? 6. Mitä rotta söi keskiviikkoisin?

3. Miksi rottaa kutsuttiin Ronkeliksi? 4. Mitä rotta söi maanantaisin? 5. Mitä rotta söi tiistaisin? 6. Mitä rotta söi keskiviikkoisin? Rotta Ronkeli Eräällä rotalla oli kummallinen nimi. Rottaa kutsuttiin Ronkeliksi. Ronkeli oli saanut nimensä ruokatavoistaan. Se halusi syödä vain hedelmiä. Maanantaisin rotta söi banaaneja. Tiistaisin

Lisätiedot

]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv

]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv ]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv Elipä kerran kolme aivan tavallista lasta: Eeva, Essi ja Eetu. Oli kesä joten koulua ei ollut. Lapset olivat lähteneet maalle isovanhempiensa luokse. Eräänä sateisena kesäpäivänä,

Lisätiedot

ELISA JA SUUNEMILAINEN VAIMO

ELISA JA SUUNEMILAINEN VAIMO Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) ELISA JA SUUNEMILAINEN VAIMO Palaamme nyt tutkimaan Vanhan Testamentin ajan loppuvaiheita. On hyvä kerrata lyhyesti, mitä edellä on tapahtunut. Israelin

Lisätiedot

Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013

Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013 Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013 Me haastateltiin1a luokkaa, mikä on heidän lempitalviurheilulajinsa. Suosituin laji oli hiihto. Tekijät Kerttu,Iida,Veikka ja Bedran Haastattelimme apulaisrehtoria Katri

Lisätiedot

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) VAARAN MERKKI

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) VAARAN MERKKI Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) VAARAN MERKKI 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin c) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt

Lisätiedot

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää.

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. 2. NUMERO (EI 1) + PARTITIIVI o Minulla on kaksi autoa. o Kadulla seisoo

Lisätiedot

Suosikkipojasta orjaksi

Suosikkipojasta orjaksi Nettiraamattu lapsille Suosikkipojasta orjaksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Kerr; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Getsemane-niminen puutarha, yrttitarha Öljymäellä. b) Ajallinen yhteys

Lisätiedot

Agricolan Monenlaista luettavaa 1

Agricolan Monenlaista luettavaa 1 Tiainen ja karhu Puun oksalla oli tiaisen pesä. Karhu tuli pesän luokse ja olisi halunnut tulla vie-rai-sil-le. Tiaisen pojat tirs-kah-te-li-vat pesässä. Onko isänne kotona? karhu kysyi. Ei ole, vastasivat

Lisätiedot

LAPSELLINEN POIKA TEKIJÄ: LASSI 7B

LAPSELLINEN POIKA TEKIJÄ: LASSI 7B LAPSELLINEN POIKA TEKIJÄ: LASSI 7B Oli kaunis päivä, aurinko paistoi, taivas oli kirkas ja linnut lauloivat. Anselmi keräili kukkia niityillä. Yhtäkkiä Anselmi näki peltohiiren ja säikähti niin, että juoksi

Lisätiedot

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ EI taipuu tekijän mukaan + VERBI NUKU/N EI NUKU (minä) EN NUKU (sinä) ET NUKU hän EI NUKU (me) EMME NUKU (te) ETTE NUKU he EIVÄT NUKU (tekijänä joku, jota

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Lue lapselle runo päivässä

Lue lapselle runo päivässä Lue lapselle runo päivässä Runot kirjoitti: Kaarina Helakisa Vihkosen kuvitti: Minna-Maria Virtanen Viikon runot valitsi: Kaija Haapalinna-Lintinen Runovihkon taittoi: Riikka Käkelä-Rantalainen Olipa kerttunen

Lisätiedot

Tästä se alkoi Tiinan talli. 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina

Tästä se alkoi Tiinan talli. 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina Tästä se alkoi Tiinan talli 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina 2 Tässä se kauan odotettu kirjoitus, mitä joskus vuosia sitten lupasin ja itse asiassa jo aloitinkin. Eli mistä kaikki alkoi. Vuosi -85

Lisätiedot

Menninkäisen majatalo

Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Menninkäisen majatalo runoja Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Ulkoasu: R. Penttinen Kustantaja: Mediapinta, 2010 ISBN 978-952-235-224-8 Menninkäisen majatalohon, ovi auki aina on. Pääsee sinne

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Tänään meillä on kaksi vertausta, joissa kutsutaan väkeä töihin viinitarhaan. 2. Itse kertomus Raamatusta rinnakkaispaikkoineen Kukin

Lisätiedot

KANAANILAISEN NAISEN USKO JA RUKOUS

KANAANILAISEN NAISEN USKO JA RUKOUS Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) KANAANILAISEN NAISEN USKO JA RUKOUS 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Jeesus siirtyi Galileasta Tyron ja Siidonin alueelle, joka

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12.1. Liian pieni asunto Fereshten perheessä on äiti ja neljä lasta. Heidän koti on Hervannassa. Koti on liian pieni. Asunnossa on vain kaksi huonetta,

Lisätiedot

sovitus Tiituksen Satu-kertomuksesta ja Marjatta Kurenniemen Joulukuusen koristeita - kertomuksesta.

sovitus Tiituksen Satu-kertomuksesta ja Marjatta Kurenniemen Joulukuusen koristeita - kertomuksesta. Näytelmä Joulusatu : sovitus Tiituksen Satu-kertomuksesta ja Marjatta Kurenniemen Joulukuusen koristeita - kertomuksesta. Laatinut: Jaroslava Novikova Opetuskommentit: 1. Kyseessä on draamaa. Esitimme

Lisätiedot

ELIA OTETAAN TAIVAASEEN

ELIA OTETAAN TAIVAASEEN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) ELIA OTETAAN TAIVAASEEN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Elia otettiin taivaaseen jossakin Jordanin itäpuolella, Jerikon kohdalla.

Lisätiedot

ANDREA MARIA SCHENKEL HILJAINEN KYLÄ

ANDREA MARIA SCHENKEL HILJAINEN KYLÄ ANDREA MARIA SCHENKEL HILJAINEN KYLÄ SUOMENTANUT LEENA VALLISAARI GUMMERUS 3 Ympäristövastuu on osa Gummerus Kustannus Oy:n jokapäiväistä toimintaa. www.gummerus.fi/ymparisto Saksankielinen alkuteos Tannöd

Lisätiedot

Suomi toisena kielenä tehtäviä 2.-4. -luokkalaisille: Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku. 1. Kirjoita sanat oikein: turku

Suomi toisena kielenä tehtäviä 2.-4. -luokkalaisille: Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku. 1. Kirjoita sanat oikein: turku Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku Iso alkukirjain seuraaviin: nimet, maat, kaupungit Pieni alkukirjain seuraaviin: viikonpäivät, kielet, kuukaudet 1. Kirjoita sanat oikein: turku

Lisätiedot

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 LUOMINEN 1) Raamattu kertoo kaiken olevaisen synnystä yksinkertaisen (entisajan) maailmankuvan puitteissa. 2) Raamatun

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta Nettiraamattu lapsille Prinssi joesta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

b) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt Jairus oli Kapernaumin synagoogan esimies ja hänellä oli vain yksi lapsi, 12-vuotias tytär.

b) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt Jairus oli Kapernaumin synagoogan esimies ja hänellä oli vain yksi lapsi, 12-vuotias tytär. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VÄLIKOHTAUS MATKALLA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui - Kapernaumissa b) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt Jairus oli Kapernaumin

Lisätiedot

4.1 Kaikki otti mut tosi hyvin ja ilosella naamalla vastaan, enkä tuntenu oloani mitenkään ulkopuoliseksi, kiitos hyvän yhteishengen työpaikalla.

4.1 Kaikki otti mut tosi hyvin ja ilosella naamalla vastaan, enkä tuntenu oloani mitenkään ulkopuoliseksi, kiitos hyvän yhteishengen työpaikalla. Ranska Chamonix Niin tällänen blogikin pitäis kirjottaa. Meinasin että kirjotan ihan mitä olen Ranskassa tehny ja lisäilen sinne tänne kuvia, en oo mitenkään blogin kirjottaja tyyppiä. 3.1 Lähin Kittilästä

Lisätiedot

SANATYYPIT JA VARTALOT

SANATYYPIT JA VARTALOT SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-

Lisätiedot

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,

Lisätiedot

OHJEITA RATSASTAJILLE

OHJEITA RATSASTAJILLE OHJEITA RATSASTAJILLE TALLILLE SAAPUMINEN Saavuthan tallille viimeistään 30 minuuttia ennen tunnin alkua. Maneesin vieressä on parkkipaikka, minne jätetään autot. Pihaan ei ajeta autoilla! Polkupyörän

Lisätiedot

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast KUOLEMAN KUNNIAKSI Pekka Ervast Oskar Merikanto Teoksen taustaa Tukholman kongressi 1913 ja Oskar Merikanto. Kuten lukijamme tietävät, pidetään ensi kesänä Tukholmassa

Lisätiedot

Savi tykkää käden lämmöstä. Se muovautuu helpommin, kun se lämpiää, Sirkka sanoi. Vähän niin kuin ihmisetkin, minä sanoin.

Savi tykkää käden lämmöstä. Se muovautuu helpommin, kun se lämpiää, Sirkka sanoi. Vähän niin kuin ihmisetkin, minä sanoin. Kaisa TAPAN I BAGGE Kotona TAMMI Kaisa TAPAN I BAGGE Kotona Kuvittanut Hannamari Ruohonen Kustannusosakeyhtiö Tammi Helsinki Kannen kuva: Hannamari Ruohonen Kannen ja typografian suunnittelu: Laura Lyytinen

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) Luterilainen Kirkko 1. vuosi nro UT 27/52 www.luterilainen.com lapsille@luterilainen.com 27.5.

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) Luterilainen Kirkko 1. vuosi nro UT 27/52 www.luterilainen.com lapsille@luterilainen.com 27.5. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) HYVÄ PAIMEN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Jeesus kertoi tämän vertauksen parannettuaan sokean (=viime sunnuntain

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Lajitekniikka: venyttely

Lajitekniikka: venyttely Alaraajat Etureiden lihakset Seiso ryhdikkäästi. Ota yhdellä tai kahdella kädellä kiinni nilkastasi. Pidä jalat samansuuntaisena ja lantio suorassa. Työnnä lantiota hiukan eteenpäin jännittämällä pakaralihakset.

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

Vainoajan tie saarnaajaksi

Vainoajan tie saarnaajaksi Nettiraamattu lapsille Vainoajan tie saarnaajaksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2007 Bible

Lisätiedot

Peikkoarvoitus Taikametsässä

Peikkoarvoitus Taikametsässä Peikkoarvoitus Taikametsässä Vaasa, Teeriniemen koulu luokat 2 A ja B Teeriniemen koulun kakkosluokat, yhteensä 30 oppilasta, päättivät osallistua kilpailuun Tämä metsä on meille tärkeä. Teeriniemen koulu

Lisätiedot

Tyttö, joka eli kahdesti

Tyttö, joka eli kahdesti Nettiraamattu lapsille Tyttö, joka eli kahdesti Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2007 Bible

Lisätiedot

BOOGIE & WOOGIE. Osa II: Liima. Kirjoittanut: Timo Anttila

BOOGIE & WOOGIE. Osa II: Liima. Kirjoittanut: Timo Anttila & Osa II: Liima Kirjoittanut: Timo Anttila (C)2012 Timo Anttila 040 353 0797 Tämä sivu on tarkoituksella tyhjä. FADE IN: 1. EXT N & N KOTI - AAMU Kuuluu kuin kukko ehtisi kiekaista, mutta kuuluu heti perään

Lisätiedot

ABRAM JA LOOT. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Katso kartta tekstissä

ABRAM JA LOOT. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Katso kartta tekstissä Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) ABRAM JA LOOT Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Katso kartta tekstissä b) Ajallinen yhteys muihin

Lisätiedot

KÄSIKIRJOITUS TYÖ ENNEN HUVIA. (Lyhytelokuva, draama komedia)

KÄSIKIRJOITUS TYÖ ENNEN HUVIA. (Lyhytelokuva, draama komedia) KÄSIKIRJOITUS TYÖ ENNEN HUVIA (Lyhytelokuva, draama komedia) 1. INT. Työpaikka, toimisto. Ilta klo.19.45. Kesto 30s. istuu yksin työpaikan suuressa toimistotilassa omassa työpisteessään. Yösiivooja tulee

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Kaskut kirjasta Kenelle rabbi nauroi? Juutalaiskaskuja ja anekdootteja Toim. Isak Gordin js Pentti Huovinen

Kaskut kirjasta Kenelle rabbi nauroi? Juutalaiskaskuja ja anekdootteja Toim. Isak Gordin js Pentti Huovinen Juutalaiskaskuja ja anekdootteja Kaskuja ja anekdootteja voi käyttää tunnin kevennyksenä, mutta samalla ne opettavat. Ymmärtääkseen kaskun pitää tietää juutalaisten uskonnosta ja kulttuurista. Opettaja

Lisätiedot

Teksti: Annika Luther Kuvat: Bettina Björnberg-Aminoff Käännös: Annika Mäklin

Teksti: Annika Luther Kuvat: Bettina Björnberg-Aminoff Käännös: Annika Mäklin M etsäankka Teksti: Annika Luther Kuvat: Bettina Björnberg-Aminoff Käännös: Annika Mäklin Tämän satukirjan avulla haluamme kertoa lapsille, miten puusta syntyy lautoja ja miten laudoista tehdään puulelu,

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

Puuha- Penan päiväkirja. by: Basil ja Lauri

Puuha- Penan päiväkirja. by: Basil ja Lauri Puuha- Penan päiväkirja by: Basil ja Lauri Eräänä päivänä Puuha-Pena meni ullakolle siivoamaan, koska hänen ystävänsä Plup- Plup tulee hänen luokse kylään ja Plup-Plup kutsuu Keke Keksin, joka on hyvin

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

M.J. Metsola. Taimentukka. Perämeren makuisia runoja vanhemmuudesta ja sukujen polvista

M.J. Metsola. Taimentukka. Perämeren makuisia runoja vanhemmuudesta ja sukujen polvista M.J. Metsola Taimentukka Perämeren makuisia runoja vanhemmuudesta ja sukujen polvista Taimentukka Mikko Juhana Metsola Ulkoasu: R. Penttinen Kustantaja: Mediapinta, 2010 ISBN 978-952-235-264-4 Auringossa

Lisätiedot

Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi?

Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi? KERTAUSTEHTÄVIÄ WS 05/06 A Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi? 1. Juha käy aina lauantaina (TORI). 2. Juna saapuu (ASEMA). 3. Olemme (HELSINKI). 4. (MIKÄ KATU) te asutte?

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumala koettelee Abrahamin rakkautta

Nettiraamattu lapsille. Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Nettiraamattu lapsille Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

JOHANNES KASTAJAN KUOLEMA

JOHANNES KASTAJAN KUOLEMA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JOHANNES KASTAJAN KUOLEMA Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka: Jerusalemissa b) Ajallinen yhteys

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

Nimimerkki: Emajõgi. Mahtoiko kohtu hukkua kun se täyttyi vedestä?

Nimimerkki: Emajõgi. Mahtoiko kohtu hukkua kun se täyttyi vedestä? Nimimerkki: Emajõgi I Mahtoiko kohtu hukkua kun se täyttyi vedestä? Jos olisin jäänyt veteen, olisin muuttunut kaihiksi, suomut olisivat nousseet silmiin, äitini olisi pimennossa evät pomppineet lonkista

Lisätiedot

SYNTYMÄTTÖMILLE LAPSILLEMME

SYNTYMÄTTÖMILLE LAPSILLEMME SYNTYMÄTTÖMILLE LAPSILLEMME MAA OLI AUTIO JA KYLMÄ I minä kävelin poispäin näistä päivistä jätin sudenjälkiä ettei minua etsittäisi polulla kohtasin tytön joka sanoi että on vapaus nauttia ei sitä kiinnostanut

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jaakob, petturi

Nettiraamattu. lapsille. Jaakob, petturi Nettiraamattu lapsille Jaakob, petturi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Kerr; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2011 Bible

Lisätiedot

Olipa kerran kolme pientä porsasta. Kun porsaat olivat riittävän vanhoja, porsaiden emo lähetti ne. maailmalle etsimään onneaan.

Olipa kerran kolme pientä porsasta. Kun porsaat olivat riittävän vanhoja, porsaiden emo lähetti ne. maailmalle etsimään onneaan. Olipa kerran kolme pientä porsasta. Kun porsaat olivat riittävän vanhoja, porsaiden emo lähetti ne maailmalle etsimään onneaan. Ensimmäinen porsas oli hyvin laiska. Sitä ei työnteko kiinnostanut. Kun

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Jumala pitää Joosefista huolen

Jumala pitää Joosefista huolen Nettiraamattu lapsille Jumala pitää Joosefista huolen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot