PYRYN PERHE - NUORET KAUPPIAAT.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PYRYN PERHE - NUORET KAUPPIAAT."

Transkriptio

1

2 Selma Anttilan kaksiosainen suku- ja rakkausromaani PYRYN PERHE - NUORET KAUPPIAAT. Pari vuotta sitten ilmestynyt»p y r y n p e r h e» kuvaa taustanaan syrjäisen uusmaalaisen kyläyhdyskunnan kehitys kolmen sukupolven elämää. Tapahtumien kehittyessä vuosikymmenien halki korpielämästä suomalaiseen valistuskauteen asti romaanin henkilöt astuvat eteemme elävinä, paikoin valtavina ja aina mukaansatempaavina. Tämän sukuromaanin jatkona on "N u o r e t k a u p p i a a t», jossa kuvaillaan Pyryn perheen kolmen nuorimman vesan vaiheita muuttuneen ajan taustaa vasten.

3 Selma Anttila

4 SELMA ANTTILA NUORET KAUPPIAAT ROMAANI PORVOO HELSINKI WERNER SÖDERSTRÖM 1938

5 I Kuumana kesäkuun päivänä oli Pyryn seppä tullut poikansa Tepon kanssa Lahteen rattaanpyöriä myymään. Saatuaan ne ulos junasta he astuivat molemmat kuorman vieressä ylös jyrkkää mäkeä auttaakseen nousussa ja tukeakseen alamäessä, etteivät pyörät pääsisi kierimään pitkin mutkikasta reittiä. Kylässä oli aina keskiviikkoisin vilkasta vilinää, koska hollolaiset silloin toivat ruokatavaraa, myydäkseen sitä kauppiaiden pihoissa. Olihan Vesijärven rannalle rakennettu saha, ja siellä oli paljon työväkeä. Salpausselän harjanteiden, Selänmäen ja Kolkanmäen, laaksoon oli ahdettu neljänkymmenen talon rakennukset, nurkka nurkkaan kiinni, ja lisäksi vielä monien käsityöläisten ja kauppiaiden asumukset, liikkeet ja varastohuoneet vehkeineen, tarhoineen ja eläinsuojineen. Pyryn hevonen käännettiin sokkeloiselle kujalle, josta lehahti vastaan vinkevä parkin tuoksu. Kuorma mahtui vaivoin pujahtamaan portista ahtaaseen pihaan, johon oli upotettu maahan pari mahtavaa parkkiammetta. Piti varoa, ettei rattaanpyörä osunut ammeen laidan sisäpuolelle, jolloin koko kuorma olisi uponnut parkkiintuvien nahkojen liuokseen.

6 Nahkuri oli itse pihassa.»terve kun terve mieheen», sanoi hän kätellen seppää.»kuuma on, kuuma ku pätsis», sanoi seppä.»saiskohaa taas jättää pyörät vajaa?»»mikähän siinä olisi pysyy ne täällä», vastasi nahkuri hyväntahtoisesti. Teppo kävi sillä aikaa ostamassa nisuleipää kujan toiselta puolen leipurilta, jonka messinkinen rinkeli roikkui oven päällä ja lampaankello kilahteli sisään astuessa. Hiukan edempänä nähtiin akkunassa messinkiesineitä, ja oven yllä luettiin»jeljuuttari». Äiti oli kotona kehoittanut menemään kaiturille yöksi ja siitä hyvästä laittanut kehäjuuston tuliaisiksi. Piti myös ostaa uusi kaide. Kaituri asui lähellä kaivoa, omassa pienessä talossa, jossa oli keittiö ja työhuone yhtenä ja sen perässä kamari. Ukko istui aina akkunan lähellä, edessään leveähkö lauta täynnä kaikenlaista työkalua, kaideaineksia jos jonkinlaisia, rottinkia, lankaa, pikeä, vahaa, veitsiä, saksia, pusertimia ja muuta kamaa. Suuret sankalasit nousivat ukon otsalle Pyryjen astuessa huoneeseen, syyläinen leveä nenä kohosi, ja haaleansiniset silmät hymyilivät, kun ovelta kuului:

7 »Hyvää päivää!»»jumal' antakoon, käykäähän peremmälle!» Annettiin tuomiset.»vai jo vai, yöksi kai, sopiihan se.»»kairettakii se Ulla toimitti tarvittevaas», sanoi Pyry.»Aivinaistako vai piikkoa?»»pumpulia...»»vai jo vai, että pumpulia? Aika muuttuu, pumpuli tulee loimeen ja kuteeseen. On kuuma ja kärpäsiä, sakeenaan kärpäsiä. Suuhun pyrkivät ja vihaisia kuin peijakkaat.» Ukko läimäytteli kämmenellään paljaaseen päälakeensa.»sanon Maija-Lienalle, että yöksi. On tässä tuo ritsi, sopii toinen ylös, toinen alas.» Tepon oli tehnyt mieli saada oikein hyvä taskukello, ja hän oli mennyt sitä ostamaan, samalla kun isä lähti pyöriä myymään Johanssonin pihaan. Sana levisi pian miehestä mieheen, ja pyörät myytiin kaikki iltaan mennessä.»kyllä on kuuma», sanottiin joka paikassa.»onhan täällä kuin muorin kukkarossa, ja koko kylä on kuin kiehuvan

8 kuuma olutkuurna ilman tappia. Vierrettä meistä tehdään tällä tavalla!» Teppo oli tullut käydäkseen Johanssonilla pyrkimässä hänelle konttoristiksi ja pääsikin kauppiaan puheille.»niin, kyllä sitä nyt täytynee nää vanhat reklementit muuttaa, kun siellä korkeammassa paikassa hommataan tätä Lahtea kauppalaksi. Ei minulla ole ollut monia kirjoja eikä niiden pitäjääkään täällä se on minun nupissani se pääkirja. Se ruotsi, mitenkäs on sen mongerruksen laita?» tiedusti ukko, joka oli ihan supisuomalainen.»minä olen ollut timmermanni ja rakentanut ihmisille navettoja ja talleja, latoja ja saunoja, ostin sitten tämän talon ja rupesin kauppiaaksi. Siinä se on minun kouluni.»»olen minä opetellut pitämään kirjoja ruotsinkielellä ja kirjoittamaan tavaraluettelotkin ruotsiksi, kun eivät pääkaupungissa ota ymmärtääkseen suomalaisia tilauslistoja», puhui Teppo yrittäen jättää pois murteen.»ka, johan sinä olet heittänyt sen sien ja mien tienoheen, vai jo vai, sitä tietä se käy. Tule pois vain tänne jo vuoden alusta kirjat aloittamaan, kyllä täällä hommaa riittää!» Teppo oli mielissään ja kertoi isälleen, mitä kauppias oli sanonut. Kylän keskessä, Juustilan pihassa, oli ollut aikamoista hälinää, jalkamiesten ja hevosmiesten tungosta, kiivasta puheensorinaa ja liikehtimistä. Siellä

9 istuttiin käräjiä. Talon isäntä oli vanginvartija, ja hänen oli säilytettävä rikolliset ja pidettävä heidät paikalla. Huhu kävi miehestä mieheen, että suurvaras Sutki oli saatu kiinni ja tuotu tänne käräjille ja kuului nyt olevan Juustilan riihen edessä.»jokos jo?» ihmetteli Pyryn seppä.»eihää se lintu oo koskaa pysyny häkis. Pitää mennä kattomaa, ekkös tum mukaa?» kysyi hän kaiturilta.»tulenhan minä, ei niin merkillistä miestä usein nähdä», kehuskeli kaituri. Päästyään Juustilan riihen eteen ukot jäivät ihmeissään katselemaan, ja kaiturin piti purkaa arvelujaan ja pettymystään.»kuka nyt uskoisi, että tuo pieni ja heiveröinen mies on Sutki! Ihan se on miesparka kuin ristiinnaulittu tuohon oveen. Näes nyt tuota, molemmat kädet levällään ja naulat lyöty hijojen läpi ja vielä köysillä kiedottu! Ettäkö tämä nyt olisi se kuuluisa voro, jonka teoista ihmiset tarinoivat ihan ihmeellisiä?» Miehet katselivat sivulta päin, ja kaituri arvioi:»kuihtunut on tuo kapea naama, nälkä ja kärsimys on siihen lyönyt puumerkkinsä. Kas, on sillä sentään terävä ja villi katse, muistuttaa hyvin ketun vilkaisua, kun käpälät ovat jääneet rautoihin ja tuska vihloo jäseniä. Tuohon ne sen nyt ovat naulanneet odottamaan. Eipäs viitsi katsoa meihin, ihmisiin. Mitäpä sitä, kun töllistellään tässä uteliaina, toiset tuhmuuksissaan, toiset liian viisaina! Taitavat muutamat pelätäkin metsän sissiä. Tuohon se on tuotu kuin mikäkin aave - oikein surku

10 tulee. Olla tuossa nyt pitkän kesäisen päivän, ja ihmiset katsoa toljottavat», jutteli kaituri purkaakseen mieltään.»raukka, muuttelee lopen uupuneita jalkojaan, kallistelee väliin toiselle, väliin toiselle lonkalle ja kannattelee ruumistaan, ettei köydet niin likistäisi.»»0lekkos kuullu, että Sutki ottaa rikkailt ja antaa köyhille? Mies uskoo, että sil ta val sit hyvää pitäis tasattaman täs maailmas. Ja niinhää se taas oikein oliskii, sellattiisest meikäläin tykkäis», sanoi seppä.»kyllä sitä kerrotaan, että Sutki oli kerrankin tavannut maantiellä yhden vaimon matkalla puotiin myymään muutamaa kananmunaa. 'Mitä emäntäinen niillä rahoilla tekee?' kysyi se Sutki. 'Ostan lehmän', sanoi se vaimo ja lisäsi vielä: 'Onpa hyvä, että käyt kanssani minua niin peloittaa täällä metsätiellä, kun se Sutki kuuluu liikkuvan täällä päin.' 'Aijai, vai pelkäätte? Ei Sutkia tarvitse pelätä, se mies ottaa sieltä, missä paljon on, ja antaa sinne, missä ei mitään ole. Tässä saatte lehmän hinnan ja katsokaa minua nyt tarkkaan muistaaksenne lopun ikäänne. Minä olen Sutki!' No, se eukkoparka säikähti niin, ettei osannut tarkata, minne päin Sutki samassa katosi niinkuin maa olisi niellyt. Rahat olivat jääneet eukon käteen, ja siitä hän tiesi tavanneensa Sutkin.» Lakituvasta tuotiin toinen mies tuomittuna hevosen varkaudesta ja vietiin»platsille» piiskattavaksi. Kuului huutoja, kiroilemista ja rähinää. Nimismies läimäytteli piiskallaan kuuluvasti korkeihin saappaanvarsiinsa. Ihmiset antoivat

11 tilaa vanginkuljettajille, mutta painuivat saattueeseen. Kansan liikehtiminen oli kuin nousuvettä, joka ajaa edellään valkoista vaahtoa kuohupäisenä ja kaapaisee vyöryllään pohjamutiin saakka. Yksikään ihminen ei jäänyt pois kulkueesta; kaikki pyrkivät sinne, missä piiskaaminen tapahtuisi. Joukon keskestä kuului naisen kirkunaa ja kipeää itkua:»ei se ollut niin, poika ei varastanut lainasi hevosen laitumelta. Vaimo oli sairas, kuolemassa, kolmatta vuorokautta synnyttämässä, täytyi ottaa, täytyi viedä lääkärille!»»oikeus ei tuomitse väärin», lausui joku miesääni. Tungeskeltiin, vihellettiin, huutavaa äitiä työnnettiin sinne tänne.»hevosta ei viety takaisin, se katosi!» huusi taas joku.»hevonen karkasi, joku muu sen varasti», selitti taas äiti.»poikani ei ole varas, poikani on viaton. Oikeus tuomitsi väärin», kuului valitusten ja itkun keskeltä nikottavalla äänellä.»suu poikki siltä akalta siellä!» huusi nimismies, ja piiska läjähti taas. Joukko taajeni rykelmäksi, painuen pois nimismiehen piiskan ulottuvilta, mutta piti valittavaa äitiä yhä keskessään.»sekös ne herrain metkut ymmärtää? Toi kaikki, kun eivät osaa suomeakaan», kuului vihaista murinaa taimmassa joukossa. Nimismies ei ollut kuulevinaan, astui vain vinhaa vauhtia joukon etupäässä. Nainen itki ja huusi yhä:»väärä tuomio, väärä tuomio!» Teppo oli jo

12 aikaisemmin mennyt edeltä ja näki nyt vartijoiden välissä nuoren miehen. Hän oli hyvin kalpea, silmät tuijottavina kuin kuoleman pelossa, ja horjui puolelta toiselle taluttajien kiskoessa häntä eteenpäin. Teppo-parka kangistui ihan siihen paikkaan tuntien ankaraa tuskaa rinnassaan, niin että täytyi pysähtyä ja painaa sydämen kohtaa. Hän oli nähnyt nuoren miehen kasvoilla kärsimyksen.»sellaista siis on kärsimys», ajatteli nuorukainen.»ehkä hänen äitinsä on oikeassa.» Teppo jättäytyi jälkeen ja seurasi tapausten kulkua kauempaa. Kansanjoukko näytti yhä riippuvan yhdessä kuin mehiläisparvi yhtenä kimppuna, pitäen äitiä keskessään ja kysellen häneltä asiasta yhtä ja toista.»platsilla» olivat raipat valmiina ja miehet odottamassa. Teppo ei voinut nähdä mitään, kuuli vain raippojen viuhumisen, kun niillä sivallettiin, ja rävähdyksen uhrin selkään, nimismiehen annettua merkin joka lyönnille. Kullakin raippaparilla lyötiin vain yhden kerran, sitten laskettiin ne maahan, ja otettiin uusi pari. Vaimo huusi yhä:»tappavat poikani, väärät tuomarit tappavat poikani! Tulkoon taivaan rangaistus, satakoon tulta ja tulikiveä, hävitköön kaikki maan päältä!» Hän olisi syöksynyt käsiksi piiskaajiin, ellei kaksi miestä olisi pidellyt häntä kiinni.»kylä hukkuu, tuomarit tuomitaan, ja helvetin tuli polttaa...!» huuteli epätoivoinen äiti yhä.

13 Teppo oli jäänyt seisomaan, voimatta liikahtaa paikaltaan ja tuntien olevansa kuin turtunut, kuin syyllinen siihen, mitä nyt tapahtui, häpeävänsä ja olevansa arvoton elämään. Sydäntä yhä särki, ja raskas paino oli rinnan päällä ahdistamassa hengitystä. Koskaan ei häntä ollut ennen näin ahdistanut, mutta mitä silläkään oli väliä eihän mikään mitään merkinnyt, kun ihmisten piti maailmassa näin elää, näin julmasti alentaa ja rääkätä toisiaan, piinata hullummin kuin luontokappaleita. Jos se nyt oli vielä tapahtunut syyttömälle, väärin tuomittuna ja väärin tulkittuna... Tepon harkitseva mieli oli järkkynyt, eikä hän jaksanut lähteä sieltä pois, vaikka jokaisen vitsaparin sivallus tuntui hänen omassa ruumiissaan. Vihdoin nainen lakkasi huutamasta, joukkoon tuli suuri hiljaisuus, järjestysmiehet työnsivät väkeä pois tieltä taluttaessaan piiskattua miestä kaivoa kohti. Silloin äiti tunkeutui apuun, survaisi taluttajat syrjään ja vinttasi kaivosta vettä, pesi sillä hellin käsin sinertäviä, rikki menneitä paukamia, joista valui verta, ja itkien kuivaili pehmeällä pääliinallaan. Hän ei enää huutanut eikä valittanut, paineli vain kaivokylmään veteen kastamallaan liinalla vertavuotavaa selkää ja kylkiä, jotka olivat pahimmin haavoittuneet. Äiti ja poika olivat nyt joukon keskellä kuin yksin lain armottoman kouran iskeminä. Lain valta ei enää ulottunut heihin, sen julma menettely oli osunut oikeaan tai väärään, riistänyt mieheltä kunnian ja äidiltä sielunrauhan, herättänyt ihmisissä sääliä ja kammoa, kuohuttanut ja raaistanut mieliä ja

14 kylvänyt vihaa. Tapahtuiko se syystä vaiko syyttä, sitä ei joukko tiennyt. Rauhalliset ihmiset olivat tänä kesäkuun kuumana päivänä olleet todistajina lähimmäisen onnettomuudessa ja menivät nyt kukin kotiinsa tuntien syyllisyyttä ja ymmärtäen, että näin voisi tapahtua heillekin. Kaituri ja seppä olivat myöskin alussa kuulleet huutoja, mutta eivät lähteneet seuraamaan joukkoa.»mitä noista katselisi», sanoi kaituri.»vai tulipaloa se akka huusi tähän muurahaispesään! Mikähän tässä köyhän perisi, jos tuli irti pääsisi? Kyllä se olisi matkapassi joka sorkalle, piankin tulisi nurmi päänalaiseksi ja taivas peitteeksi, aurinko lampuksi ja kuu kynttiläksi. Hautaerässä se on kerran koko maallinen osuus niin pohatalla kuin köyhälläkin, mutta eläissäsi et saa irti huoneen tonttia täältä millään hinnalla. Rikkailla on vakuutukset, sellaiset 'Riimunterin paperit', niitä ei täältä kukaan pois häädä, ne ovat turvassa kuin kello omistajansa taskussa», puhui kaituri. Näin ukot juttelivat ennen levolle menoa. Teppo oli ensin käynyt leikkauttamassa räätälillä tukkansa ja sitten illansuussa noussut Selänmäelle keilarataa kohti, jonne Johanssonin apulaisen ja kello- sepän oppilaan oli määrä tulla keilaa heittämään. Sieltä ylhäältä katsoen Vesijärven selkä kuulsi teräksenharmaana hämärtyvän taivaan alla, tyynenä ja väreettömänä hiukan huokuen viileää nuoskeutta päivän paahtamalle rinteelle, missä pojat sitten myöhään yötä vasten loikoilivat.

15 Tepon ei suinkaan tehnyt mieli kaiturin ritsille hautumaan. Kylässä jotkut koirat ulvoivat, ja lehmien kellot kalahtelivat ahtaissa tarhoissa. Muuten kaikki oli hiljaista kuin yhteisen peitteen alla, toisiinsa liittyvien kattojen suojassa. Teppo, joka oli syntynyt ja kasvanut valtavan laajojen peltovainioiden ja rannattomien metsien taipeessa, ihmetteli itsekseen, mikä pani ihmiset asumaan kyljetysten tuollaisessa muurahaiskeossa. Eikö heitä ahdistanut tuolla kattojen alla, missä he nyt makasivat, mikä olkipatjalla, mikä höyhenvuoteessa, kääntyen kyljeltä toiselle levollisina omasta turvallisuudestaan niin monien seassa?»pojat, kuulkaahan tohinaa! Mikä se tuolla Märölässä noin sauhuaa ja rätisee?» huusi äkkiä eräs pojista. Märölän talo oli harjun juurella, jonkun matkan päässä pojista järvelle päin.»helkutti vieköön, mitähän siitä syntyy?» ihmetteli kellosepän oppilas.»tulipalo», huudahti Teppo ja muisti samalla vaimon toivomuksen. Kaamea tunne etosi sydämen alla samalla kun hän näki suuren liekin humisten ja sähisten nousevan ilmaan.»nokivalkea tuutista!» Pojat hypähtivät kaikki pystyyn ja lähtivät alas rinteeltä. Nokivalkean suuri liekki synnytti palaessaan vetoa, joka yltyi iilispäänä

16 viuhumaan ja pitämään peliään, leijaili ilmassa ja putosi sitten sammaltuneille lautakatoille naapurissa, hyppeli kuin tappelunhaluinen kukko ja pureutui kiinni päreisiin, ritisi ja nuoleskeli, nousi tulipatsaana korkealle, söi lahonnutta puuta ahnaasti, hyökkäsi eri puolille ja laahasi perässään leimahdusten parven. Nyt liekit jo nousivat yhteisvoimin ja saivat siivet itse leyhkien tuulta alleen: Ne vihelsivät ja räiskyivät kuin nauravat paholaiset ja paisuttivat mustaa runkoaan, tulipunaiset kidat ammollaan katolta toiselle hämärässä yössä. Märölän talo oli pitkän kylän läntisessä päässä, ja sieltä tuli levisi nopeasti kuiviin rakennuksiin, kiipeili tikapuissa lauta- ja pärekatoilla, hotkaisi makupaloikseen polttopuita ja vanhoja kapineita pihoissa ja vajoissa, pujahti kesän tyhjiin navettoihin ja vajoihin, joissa pelujen ja olkien jätteet tuiskahtivat tuleen, ja sitten syttyivät jo asuinrakennuksetkin. Karjanmylvinä ja ammuminen nousi kumeana kattojen alta, ja ihmisten hätäiset huudot yhtyivät käskevinä, apua anovina, kimakkoina ja parkuvina tulen vihellykseen ja räiskinään. Pojat riensivät rinnettä myöten hyppien kylään, Teppo kaiturille savuisia kujia pitkin, mutta sinne ehdittyään hän näki isän jo lähteneen ja syöksyi kylän keskeiselle maantielle pyrkien kellosepälle, jonne oppipoika oli kehoittanut tulemaan. Matkalla hän sivuutti isänsä, joka kuljetti suitsista useita hevosia viedäkseen ne kauas metsään. Kellosepälle tultuaan hän sai syliinsä

17 neli- vuotiaan tytön, joka ei vielä kyennyt kävelemään, ja vei hänet kauas Kolkanmäelle, palasi juosten takaisin saapuakseen paraiksi viemään säkissä asiakkaiden kelloja, joita oli jätetty korjattaviksi. Kelloseppä oli komea ja voimakas mies, parhaassa iässä, nosti kaapit selkäänsä, vei ne pihalle ja komensi väkensä kuljettamaan esineistä arvokkaimmat turvaan. Saatuaan tärkeimmän näin raivatuksi huoneista hän riensi apuun kylän sammutustöihin. Ihmiset kantoivat omaisuuttaan molemmille harjuille, ja sammuttamista yritettiin pontevasti reippaitten miesten avulla, mutta kai voissa oli vettä vähän näin kuivana aikana. Kuumuus yltyi nopeasti, ja pelastajien oli pakko kohta kohdalta vetäytyä yhä loitommaksi liekkien ja hehkuvien hiillosten ulottuvilta. Kaivojen vintit olivat kuumuudesta jo mustuneet. Lieskat kurkottivat pitkiä kieliään niiden huimaan korkeuteen, ja nyt ne jo sauhusivat, pian sen jälkeen leimahtaakseen tuleen ja palaakseen poikki. Korkeat salkotuet syöksyivät maahan heittäen raudoitetut sangot kauas, eikä monen sylen syvyisiin kaivoihin kellään enää ollut asiaa. Palo laajeni yhä, ja vaikka Vesijärvi oli verraten lähellä, jäivät pelastustyöt turhiksi, sillä sammutusvehkeet olivat huonot. Lisäksi vielä oli aamulla alkanut puhaltaa kova vihuri, ja silloin tuli sai liian suuren vallan neljänkymmenen talon umpeen rakennetussa kylässä. Keskipäivällä roihusi koko laakso mahtavana tulijärvenä, ja illalla oli suuresta kylästä vain raunioina törröttäviä uuninpiippuja jäljellä ja joku

18 yksinäinen rakennus läntisellä laidalla. Kaikki muu kyti hehkuvana tuhkana, johon sitten heti alkoi nousta kauppala kuin sadun Feniks-lintu.

19 Lahden kylän palosta oli nyt kulunut viisi vuotta. Aika oli rientänyt rakentamaan ihan uutta ja ajanmukaista asutusta tälle erinomaisen keskeiselle paikalle, johon kauttakulku suuntautui maitse ja vesitse joka puolelta. Vesijärvi ja Päijänne houkuttivat pohjoisesta puuliikkeen tänne etelään päin. Tuonti ja vienti liikkui pitkin rautateitä itään ja länteen, Pietariin ja Helsinkiin, ja matka suoraan merenrantaan oli lyhyt. Eteläisen Suomen edistyneet ja rikkaat pitäjät asuttivat sen varakkaalla ja valppaalla väellä, ja nyt kasvatettiin kauppalaa, jossa leveiden katujen varsilla nousi komeat puutalot, säännönmukaisesti laudoitetut ja vaaleiksi maalatut, korkeat akkunat ja leveät ovet tilavissa huoneissa. Uusi aika teki kaikkialla tuloaan. Se ei suosinut enää sopenkulkijoita eikä kylärähjiä, ei pimeitä nurkkia eikä salakauppaa. Se tahtoi tilaa ja järjestystä, säännöstelyä, valoa ja valistusta. Kauppalanoikeudet oli saatu heti palon jälkeen. Kauppala, kas, se taikasana oli tehonnut kansaan, pannut hitaan hämäläisen kintut liikkumaan entistä vikkelämmin. Aika oli myynyt metsiä ulkomaille ja saanut paljon rahaa, rakentanut sahoja, maksanut palkkoja metsätöissä, uitoissa, lastauksissa ja II

20 sahoissa, monenmoisissa ansiotöissä. Ja nyt kolikot kierivät joka taholla. Ne huusivat yrittelevälle:»tule, ota kiinni, keksi pyydys, vedä eteen verkko, pystytä kauppa, tuota uutta, komeata, väkevää ja makeaa, anna ihmisten maistaa, anna syödä, juoda, pukeutua, elää, nauttia!» Se oli ajan tahto, ja ken ei sitä tajunnut tai totellut, jäi jälkeen ja kompuroi ajan jaloissa. Lahden entisille talollisille tuli pelastus metsien myynnistä. Nyt kelpasi rakentaa uudet ja komeat talot omien peltojen keskelle. Siinä säästyi paljon aikaa ja vaivaa, kun sai astua ovestaan suoraan pellolle, omille vainioille oli kylliksi tilaa, ei tarvinnut polkea toisten varpaita. Köyhillekin, joiden mökkiset tuli oli polttanut, antoi työtä saha, suuri Lahden saha Vesijärven rannalla. Teppo Pyry oli palvellut Johanssonilla kaksi vuotta»puukhollarina» eli ylimpänä apulaisena, jota eivät saaneet sinutella muut kuin isäntä itse ja jota mainittiin herraksi ja toteltiin puodissa. Hän laati tilikirjat ruotsiksi, kirjoitti samalla kielellä tilauslistat ja liikekirjeet, hinnoitti ja möi, ei vain vähittäiskaupassa, vaan myöskin tukuttain maakauppiaille. Hän yksin tiesi, mistä mikin tavara oli saatavissa edullisimmin, minkä verran sitä voitiin myydä, kuinka oli pidettävä ja säilytettävä ja monta muuta tärkeää asiaa kauppiaan ammatissa. Hän oli täyttänyt yhdeksäntoista, kun perusti oman kaupan oluttehtailijan uuteen taloon pääkadun ja torin kulmaukseen, ottaen apulaisekseen

21 nuoremman veljensä Mikon. Hän näki kolikkojen kierivän huimaa vauhtia ja kuuli niiden huutavan:»ota kiinni, ota kiinni, poika, ennenkuin pysähdymme ja menemme maan koloon. Aika niin vaatii, aika tahtoo toimintaa, unesta nousua rientoa, vilinää, valoa, järjestystä, kasvamista.» Kansa liikkui uusilla leveillä teillä, ja nuorin, eloisin polvi, lapset, leikki raunioilla, joita vielä oli siellä täällä, kaivellen ihmekapineita palaneiden talojen tuhkasta. Kellosepän entisessä pihassa seisoi mahtava tönkkä sulanutta ja jähmettynyttä ikkunalasia. Hän oli ollut myös lasinleikkaaja, ja raahattuaan raskaita lasilaatikoita ulos vajasta hänen oli kuumuuden takia täytynyt jättää ne tulen saaliiksi. Tätä siniharmaata jääkalliota lapset nyt kiersivät leikkien naattaa ja sivellen sitä hennoin sormin. Sen kuultava, kuoppainen pinta oli heistä ihmeellinen. Kansakoulupojat suuntasivat retkensä mieluimmin entisten kauppojen raunioille. Sieltä löytyi kaikenlaisia nappeja, joista he hyväksyivät vain kruunulla koristetut messinkiset. Napinheitto oli täydessä käynnissä näin keväisin aurinkoisilla seinänvierustoilla. Kruunuja kirkastettiin, määriä laskettiin, voitoista ja heitoista kiisteltiin suureen ääneen, niin että kauppala kaikui. Pojissa oli vauhtia, vikkelyyttä, taitoa, olipa viekkautta ja temppuiluakin. Pienikasvuinen koulunopettaja oli kansanvalistuksen mies, käytti karttakeppiä taululla ja poikien selkiinkin, mutta sai myös oppimaan ja tietämään huutia.

22 Joukossa oli myös Teppo Pyryn pikku veli Toivo. Hän oli vain käymä Itä Lahdessa. Tepolla oli viisi huonetta asunnossaan, kun kaikki oli saatu talossa valmiiksi ja äiti oli toimittanut kaiturin tyttären, Edlan, hänelle emännöimään. Edla ei ollut mikään nuori, kokematon tyttö, oli ollut Hollolan rovastilla kymmenen vuotta palveluksessa, hyväluontoinen ja ahkera, rakasti lapsia ja oli pyytänyt tuomaan Toivon kauppalaan. Teppo kaipasi myös kotiväkeään, ja kun Mikon kanssa sopi nukkua samassa huoneessa, voitiin tänne hyvin sijoittaa Toivo, jolla omasta puolestaan oli kova halu päästä katselemaan maailmaa. Kauppalassa ei ollut puutetta kumppaneista kuten Pyryntarhassa. Jo ensimmäisestä päivästä hän oli mukana nappeja keräämässä ja teki sen eri tavalla kuin muut. Teppo oli antanut hänelle tötterön karamelleja, ja niillä poika palkkasi toiset keräämään itselleen kruununappeja, joilla pääsi peliin. Hän oppi taidon ja pysytteli ikäistensä parissa, koska isommat käyttivät liian rajusti nyrkkejään ja mielivaltaa. Se kävi alussa kovasti Toivon sisulle, niin että hän itkeä tillitti, mutta yksikseen kuistin nurkassa, ettei kukaan näkisi, ja päätti, kun kasvaisi suureksi, antaa heille takaisin. Nyt oli parasta olla pienten parissa ja voittaa niiltä napit pois, että hänelle karttuisi kaikkein enimmän - kellään ei saanut olla enempää kuin hänellä. Toivo oli kokonaan Pyryjen puolelle, vaarinsa näköä, tumma tukka ja sinimustat, suuret silmät. Pyöreinä ja ihmettelevinä ne tuijottivat kauan ja

23 suoraan siihen, mikä kiinnitti mieltä. Lakin piti olla aina hiukan kallellaan vasemmalle korvalle tai työnnettynä yli otsan taaksepäin, juuri niinkuin markkinamies Pyryllä, kun hän seuhtoi hevosten parissa. Lapsen punertavat posket olivat pyöreät ja soman suun ympärillä viehkeä hymy, jolla hän voitti ihmisten sydämet, jos suvaitsi olla hyvällä päällä, mutta kun sisu nousi, venähti leuka, ja alahuuli lerpatti vetäen mun ihan neliskulmaiseksi, niin että kaikki hampaat näkyivät. Suuttuessa nyrkki nousi iskemään kuin vasara samalla kun sätkivä ja potkiva vekara kävi kuin takkiainen piikeillään kimppuun. Toivo suuttui harvoin, mutta kun se tapahtui, oli hyökkäys perinpohjainen. Hänessä oli vaarin tappelusisua. Mutta siinä pojassa oli muutakin. Hän seisoi joukkonsa keskessä karamellitötterö lujasti käsissä kuin varoisi sieppaamista ja käski poikia tyhjentämään taskuista napit. Kukin pani läjänsä maahan jalkainsa juureen ja sitten alkoi heitto nappikuoppaan. Ellei nappi osunut kohdalle tai pysynyt kuopassa, piti se luovuttaa pois. Ken sitten sai pysymään, voitti napin. Jos joku menetti kaikki nappinsa ja tahtoi jatkaa peliä, sai Toivolta lainaksi, mutta viidestä napista piti maksaa kuusi. Se yksi nappi oli»hörö». Höröistä oli joka päivä tehtävä tili. Ken maksoi täsmällisesti Toivolle höröt, sai tötteröstä karamellin. Toivo ei koskaan pyytänyt keltään mitään, ei edes Edlalta, joka häntä hemmotteli. Äiti oli ainoa, jolle hän saattoi kuiskata toivomuksensa:»minä tahtoisin» - kukaan muu ei siltä pojalta kuullut pyyntöä tai valitusta. Karamellit hän jakoi kaikkien poikien höröjen maksuiksi; niistä ei ainoakaan

24 mennyt omaan suuhun. Jos taas jokin ylivoimainen este tuli eteen, kun jotkut pojista yltyivät häijyiksi äkämystyneinä tappioistaan, silloin Toivo otti omansa, mikä hänelle varmasti kuului, irvisti kaikille ja meni pois. Jos joku huuteli haukkumasanoja, kääntyi hän äkkiä ja tuli kuin nuoli kohti, iski ja potki, puri ja kamppasi pysyen toisten kimpussa yhdessä mylläkässä aina päällimmäisenä. Silloin saattoivat takki ja housut repeytyä ja silmien ympärille tai muuanne toisena päivänä ilmestyä mustelmia tai joku verinen naarmu kovettua rupeen. Edla oli oppinut tuntemaan lemmikkinsä.»älkää vain mukisko», oli Toivon tapana sanoa.»en, en minä puhu koskaan mistään mitään», vakuutti Edla ja paikkasi housut ja takin. Pyryn kauppaan kuului kaksi näyteikkunaa, toinen asemalta tulevan tien ja toinen torin puoleisessa kulmassa. Tepon oli heti ensimmäisenä vuonna pitänyt laajentaa kauppaa ja ottaa myydäkseen rautatavaraa rakennustarpeiksi, koska kauppalassa siihen aikaan oli nousemassa monta taloa raivattujen katujen varsille ja sitä tiedettiin jatkuvan yhä edelleen, eikä ainoastaan kauppalassa, vaan uudestirakentaminen oli käynnissä kaikkialla

25 maaseudulla, missä rahaa saatiin metsistä. Rautaesineiden lajittelu vaati laatikoita ja paljon seinätilaa. Kankaat ja rihkama, jota Tepon oli pidettävä tyydyttääkseen kaikkia ostajia, siirrettiin apulaisille varattuun sivuhuoneeseen torin puolelle, ja myyjäksi otettiin nainen, Maria Harmen, jota yleensä nimitettiin vain Harmiksi. Hänellä oli ollut Lahden kylässä pieni rihkamakauppa vuokrahuoneessa. Palon jälkeen hän ei saanut huonetta eikä takuita, kun ei ollut pääomaa, mutta koska hän osasi tehdä kauppaa, tunsi paljon ihmisiä, oli puhelias ja neuvokas, oli Teppo heti ajatellut häntä ja palkkasi kankaiden puolelle. Maria Harmen oli syntynyt Myrskyiässä ja osasi suomea ja ruotsia, seurasi aikaansa ja tunsi uudet vaateparret, mutta vielä paremmin kaiken maailman kuulumiset. Hän luki Helsingin lehtiä siepaten ne heti, kun posti toi, ja silmäili läpi, ennenkuin pojat kiireiltään kerkisivät vilkaistakaan. Mitatessa ja kääriessä pakettiin Harmin puhe luisti vaivattomasti.»mitä sitä tarvitsee itseään pussiin puhua, kyllähän tässä yleensä ymmärretään maailman meno. Ja se on sitä, että pitää ottaa tieto ihmisten edesottamisista, vaikk'ei saa päättömiä puhua, niinkuin entinen akka, joka ennusti maailmanloppua ja sanoi maapallon kääntyneen taivaankantta vasten.» Tämä oli Harmin alkuluritusta, ja sitten riippui ostajasta ja kuulijoista, mihin päin juttu kääntyisi. Tepon sisar Päivi, joka oli käynyt jo kolme vuotta tyttökoulua Helsingissä,

26 tuli kesälomalla veljensä luo. Hänet Harmi otti ohjatakseen. Tytön pitkä, musta palmikko heilahteli selässä olalta toiselle, kun nyt puuhattiin uusia hameita.»sen pitää olla 'villatyygiä'», sanoi hän puhuessaan siitä ensin Tepolle.»Kysy Harmenilta», kehoitti veli. Harmi tiedusteli, minkä verran sitä menisi.»meidän luokan tytöt ottavat viisi kyynärää, tehdään hame ja päälle tunikka, jossa on puhvit sivuilla», selitti Päivi häärien kangaspakkojen parissa valitakseen laadun ja värin.»tahdon ruskeata silmieni väriin ja mustan reunuksen tunikkaan, kun minulla on musta tukka. Se on nyt uudenaikaista», huomautti hän ylen tärkeänä ja viittoili käsillään, mihin ne puhvit ja reunustat tulisivat.»niin, ja valkoista valkoisiin hampaisiin ja punaista huuliin ja neekerin väriä naamaasi...» jatkoi Harmi Tepon nauraessa.»ei tarvitse jäärytellä, kyllä minä tiedät» tuiskahti Päivi.»Tarvitaan hameeseen vuorikin», tiesi Harmi.

27 »Vuoriko? En minä rupea vetämään ylleni mitään harmaata sertinkihametta, huh! Minun hameeni tehdään pelkästä villatyygistä ja tunikka ja liivi samasta», päätteli Päivi pyörähdellen kantapäillään, pysymättä paikallaan juuri sekuntiakaan.»eihän täällä kellään sellaista ole eikä muotilehdissäkään. Niitä on tässä naapurissa, kirjakaupan pöydällä, käy katsomassa. Et sinä minua niissä asioissa näpille lyö», huusi Harmi heitellessään pakkoja takaisin hyllylle.»viis minä sinusta ja lehdistä, en minä ole mikään lehtinukke, minulle tehdään sellainen kuin minä itse tahdon!» tokaisi tyttö aika nenäkkäästi, nosti suoraa nenäänsä ja kurkotti laihaa kaulaa, mutta hyrähti samalla hereään nauruun huutaen:»sinähän panit villatyygin kretonkien keskelle!»»no, en minäkään välitä järjestyksestä, kun et sinäkään muodista. Oikeastaan aioin ottaa alas nämä kaksi kretonkipakkaa - kaihan sinä nyt kesäksi tarvitset pari hametta, yhden tästä sinisestä ja toisen punaisesta?» arveli Harmi.»Voi, voi, senhän minä kokonaan unohdin, ja se oli pääasia, että saan pitkän vyönauhan, ruusukkeen ja päät roikkumaan - roikkumaan», rallatti tyttö ja kieputti vastahakoista Harmia ympäri.»ompelija on keittiössä Edlan kanssa juoruamassa suu täynnä vehnäpullaa. Puhuin hänelle jo valmiiksi, niin että saa ruveta tekemään...»

28 »Sillä onkin velkaa, lyheneehän vähän», mutisi Harmi, mittasi kankaat ja merkitsi ne sitten kirjaan Päivin tilille. Edla ja ompelija istuivat tilavassa, kodikkaasti lämpöisessä keittiössä jutellen:»vähänkös kauppias ylpeilee Päivistä - näkisitte, kuinka hän nyökkäilee ja sanoo: 'Sisareni', ja esittää tytön kaikille tuttavilleen. Sekin esittäminen on nyt tullut muotiin. Kuka sitä nyt ennen olisi meikäläisiä esitellyt, jo vain! Ja mitä nää nyt tässä sen parempia ovat kuin mekään? Minäkin olen kaiturin tytär, ja isällä oli oma mökki. No, se paloi - oltiin sitten tyhjillä. Ammatti sen isäparan elättää, ukkoraasun, tuolla rautatien takana. Kauppias käskee viemään sinne keittoruokaa. Ajatelkaas, että hoksaa. Kauppias on niin hyvä, niin hyvä. Siitä se tulee se hoksaaminenkin», puhui Edla ja pyyhki silmiään.»samaan säätyynhän me - kauppiaan isä on seppä. No, käsityöläinen sekin vain on, niin ettei nää tässä nyt kummempaa herrasväkeä ole kuin mekään», todisteli hän.»käyhän kauppiaan sisar rouvasväen koulua», muistutti ompelija.»karlssonin rouva sanoo, että siellä käy vain korkeiden herrojen tyttäriä, ettei kauppalassa sellaisia olekaan. Kyllä tää kauppiaan sisar on niinkuin muutkin sensorttiset neidit. Eihän nyt enää sanota ryökinäksi, kun niin tullaan kaikki suomalaisiksi», tiesi ompelija.»osaa se Päivi-neiti teettää, pitää olla tunikat ja sleifit vyöllä, niin ettei muilla sinne päinkään.»

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus parantaa sokean

Nettiraamattu lapsille. Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma NALLE PUH Olipa kerran Nalle Puh. Nalle Puh lähti tapaamaan veljeään. Nalle Puh ja hänen veljensä nauroi itse keksimäänsä vitsiä. Se oli kuka on Nalle Puhin veli. Vastaus oli puhveli. Sitten he söivät

Lisätiedot

JEESUS PARANSI SOKEAN BARTIMEUKSEN

JEESUS PARANSI SOKEAN BARTIMEUKSEN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) JEESUS PARANSI SOKEAN BARTIMEUKSEN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Jerikon kaupungin lähellä. Jeriko on Juudeassa oleva kaupunki

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen

Lisätiedot

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä.

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. M istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. Poika meni metsään. Hän katseli ympärilleen ja huomasi satuja

Lisätiedot

yökerhon takaoven. Se jysähti äänekkäästi seinää vasten ennen kuin hän astui kujalle. Hän

yökerhon takaoven. Se jysähti äänekkäästi seinää vasten ennen kuin hän astui kujalle. Hän 5 Suuttumus sai toimimaan hätiköidysti. Ei kovin hyvä juttu, Stacia ajatteli työntäessään auki yökerhon takaoven. Se jysähti äänekkäästi seinää vasten ennen kuin hän astui kujalle. Hän muistutti itselleen,

Lisätiedot

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä.

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä. Sakke aloittaa peruskoulun, Eetu ja Karim menee yhdeksännelle luokalle ja Julija, Emma ja Jenna aloittavat kahdeksannen luokan ja ovat siitä innoissaan. Emma ja Julija ovat ottaneet Jennan mukaan ja Jennakin

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä Lennä, kotka, lennä Afrikkalainen kertomus Mukaillut Christopher Gregorowski Lennä, kotka, lennä 5 Muuan maanviljelijä lähti eräänä päivänä etsimään kadonnutta vasikkaa. Karjapaimenet olivat palanneet

Lisätiedot

ELIA OTETAAN TAIVAASEEN

ELIA OTETAAN TAIVAASEEN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) ELIA OTETAAN TAIVAASEEN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Elia otettiin taivaaseen jossakin Jordanin itäpuolella, Jerikon kohdalla.

Lisätiedot

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat?

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat? GENETIIVI yksikkö -N KENEN? MINKÄ? monikko -DEN, -TTEN, -TEN, -EN YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian Minkä osia oksat ovat? puu

Lisätiedot

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak

Lisätiedot

Vihamiespiiras. kirjoittanut Derek Munson kuvittanut Tara Calahan King

Vihamiespiiras. kirjoittanut Derek Munson kuvittanut Tara Calahan King kirjoittanut erek Munson kuvittanut Tara alahan King Se oli täydellinen kesä, kunnes Juuso Rossi muutti parhaan kaverini, Santerin, naapuriin. En pitänyt Juusosta. Hän järjesti juhlat, eikä minua edes

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Prinssistä paimeneksi

Nettiraamattu lapsille. Prinssistä paimeneksi Nettiraamattu lapsille Prinssistä paimeneksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Aurinko nousi ja valaisi Ihmevaaran kaatopaikan. Jostain kuului hiljainen ääni. Lilli-kettu höristi korviaan. Mistä ääni kuului? Ei se ainakaan lintu

Aurinko nousi ja valaisi Ihmevaaran kaatopaikan. Jostain kuului hiljainen ääni. Lilli-kettu höristi korviaan. Mistä ääni kuului? Ei se ainakaan lintu Aurinko nousi ja valaisi Ihmevaaran kaatopaikan. Jostain kuului hiljainen ääni. Lilli-kettu höristi korviaan. Mistä ääni kuului? Ei se ainakaan lintu ollut. Ääni kuului uudestaan. - Sehän tulee tuosta

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) VAARAN MERKKI

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) VAARAN MERKKI Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) VAARAN MERKKI 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin c) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt

Lisätiedot

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan: Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset sanat selkeät sanat CC Kirsi Alastalo 2016 Kuvat: Papunetin kuvapankki, www.papunet.net, Sclera

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv

]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv ]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv Elipä kerran kolme aivan tavallista lasta: Eeva, Essi ja Eetu. Oli kesä joten koulua ei ollut. Lapset olivat lähteneet maalle isovanhempiensa luokse. Eräänä sateisena kesäpäivänä,

Lisätiedot

Kaverini Eetu hukkasi pyöränavaimensa, kun oli kylässä meillä. Hän huomasi sen vasta illalla, kun oli jo pimeää.

Kaverini Eetu hukkasi pyöränavaimensa, kun oli kylässä meillä. Hän huomasi sen vasta illalla, kun oli jo pimeää. Papuri.papunet.net Kaverini Eetu hukkasi pyöränavaimensa, kun oli kylässä meillä. Hän huomasi sen vasta illalla, kun oli jo pimeää. Riku, pliis, auta mua etsimään niitä. Muuten mun täytyy kävellä kotiin,

Lisätiedot

KIRJA➍. IB4_Insides_FIN.indd :56:21

KIRJA➍. IB4_Insides_FIN.indd :56:21 KIRJA➍ IB4_Insides_FIN.indd 1 2.6.2014 12:56:21 Lizille ja Morganille, lapsenvahdille ja lapsivahdittavalle A. B. Callumille ja Harrisonille S. B. Twinsy Copyright suomenkielinen painos 2014 Twinsy www.twinsy.fi

Lisätiedot

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,

Lisätiedot

Varissuon koulun joulujuhla Tervetuloa!

Varissuon koulun joulujuhla Tervetuloa! Varissuon koulun joulujuhla 2015 Tervetuloa! Pieni liekki tänään syttyy talven synkkään pimeyteen. Pieni liekki valon antaa, toivon tuikkeen sydämeen. Pieni liekki pimeydessä nyt voi olla jokainen. Pieni

Lisätiedot

Vainoajan tie saarnaajaksi

Vainoajan tie saarnaajaksi Nettiraamattu lapsille Vainoajan tie saarnaajaksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2007 Bible

Lisätiedot

Yksinäisyys palvelutaloasukkaiden kokemana

Yksinäisyys palvelutaloasukkaiden kokemana Yksinäisyys palvelutaloasukkaiden kokemana Suomalaisten yksinäisyys hankkeen työpaja Seinäjoki 17. 18.2.2016 Jari Pirhonen, Elisa Tiilikainen, Marjut Lemivaara Taustaa Tieteellinen artikkeli, jonka aiheena

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

b) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt Jairus oli Kapernaumin synagoogan esimies ja hänellä oli vain yksi lapsi, 12-vuotias tytär.

b) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt Jairus oli Kapernaumin synagoogan esimies ja hänellä oli vain yksi lapsi, 12-vuotias tytär. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VÄLIKOHTAUS MATKALLA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui - Kapernaumissa b) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt Jairus oli Kapernaumin

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Paritreenejä. Lausetyypit

Paritreenejä. Lausetyypit Paritreenejä Lausetyypit Keskustele parin kanssa, kysy parilta! Omasta mielestäni olen Minun perhe on Minun suku on Minun äiti on Minun isä on Minun koti on Minun lempiruoka on Minun suosikkilaulaja on

Lisätiedot

TIMO LOUHIKARI: RONDO

TIMO LOUHIKARI: RONDO TIMO LOUHIKARI: AVAINKOHTAUS 1. INT. IN TALO, ETEINEN PÄIVÄ Ovikello soi, Rondo menee avaamaan oven, TV:n ääni pauhaa taustalla. Oven takana seisoo Artsi apureidensa kanssa. Katohan, huhu piti paikkansa.

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Reetta Minkkinen

Reetta Minkkinen 28.4.2016 Reetta Minkkinen Perhe Koska kertaus on opintojen äiti (minun) kirjani. (sinun) kirjasi. hänen kirjansa. (meidän) kirjamme. (teidän) kirjanne. heidän kirjansa. Muistatko: 5 perheenjäsentä 5 eläintä

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesus ja Lasarus

Nettiraamattu. lapsille. Jeesus ja Lasarus Nettiraamattu lapsille Jeesus ja Lasarus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS SANATYYPIT LÄMMIN TAKKI LÄMPIMÄT TAKIT KAUNIS NAINEN KAUNIIT NAISET SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen?

Lisätiedot

Jesaja näkee tulevaisuuteen

Jesaja näkee tulevaisuuteen Nettiraamattu lapsille Jesaja näkee tulevaisuuteen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Mary-Anne S. Suomi Kertomus 27/60 www.m1914.org Bible for Children,

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ja Lasarus

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ja Lasarus Nettiraamattu lapsille Jeesus ja Lasarus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

4.1 Kaikki otti mut tosi hyvin ja ilosella naamalla vastaan, enkä tuntenu oloani mitenkään ulkopuoliseksi, kiitos hyvän yhteishengen työpaikalla.

4.1 Kaikki otti mut tosi hyvin ja ilosella naamalla vastaan, enkä tuntenu oloani mitenkään ulkopuoliseksi, kiitos hyvän yhteishengen työpaikalla. Ranska Chamonix Niin tällänen blogikin pitäis kirjottaa. Meinasin että kirjotan ihan mitä olen Ranskassa tehny ja lisäilen sinne tänne kuvia, en oo mitenkään blogin kirjottaja tyyppiä. 3.1 Lähin Kittilästä

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Suosikkipojasta orjaksi

Nettiraamattu lapsille. Suosikkipojasta orjaksi Nettiraamattu lapsille Suosikkipojasta orjaksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Kerr; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

JEESUS PILATUKSEN JA HERODEKSEN EDESSÄ

JEESUS PILATUKSEN JA HERODEKSEN EDESSÄ Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS PILATUKSEN JA HERODEKSEN EDESSÄ 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Jeesus Herodeksen

Lisätiedot

MONIKON GENETIIVI (MINKÄ? KEIDEN?)

MONIKON GENETIIVI (MINKÄ? KEIDEN?) MONIKON GENETIIVI (MINKÄ? KEIDEN?) Lintujen täytyy muuttaa talveksi etelään. MONIKON GENETIIVIN KÄYTTÖ 1. OMISTUS (KENEN, KEIDEN?) Nämä sukset ovat noiden koululaisten. Tuossa kaupassa myydään vain lasten

Lisätiedot

Puuha- Penan päiväkirja. by: Basil ja Lauri

Puuha- Penan päiväkirja. by: Basil ja Lauri Puuha- Penan päiväkirja by: Basil ja Lauri Eräänä päivänä Puuha-Pena meni ullakolle siivoamaan, koska hänen ystävänsä Plup- Plup tulee hänen luokse kylään ja Plup-Plup kutsuu Keke Keksin, joka on hyvin

Lisätiedot

Komea mutta tyhmä kuningas

Komea mutta tyhmä kuningas Nettiraamattu lapsille Komea mutta tyhmä kuningas Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesus ja Lasarus

Nettiraamattu. lapsille. Jeesus ja Lasarus Nettiraamattu lapsille Jeesus ja Lasarus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

ANDREA MARIA SCHENKEL HILJAINEN KYLÄ

ANDREA MARIA SCHENKEL HILJAINEN KYLÄ ANDREA MARIA SCHENKEL HILJAINEN KYLÄ SUOMENTANUT LEENA VALLISAARI GUMMERUS 3 Ympäristövastuu on osa Gummerus Kustannus Oy:n jokapäiväistä toimintaa. www.gummerus.fi/ymparisto Saksankielinen alkuteos Tannöd

Lisätiedot

SYNTYMÄTTÖMILLE LAPSILLEMME

SYNTYMÄTTÖMILLE LAPSILLEMME SYNTYMÄTTÖMILLE LAPSILLEMME MAA OLI AUTIO JA KYLMÄ I minä kävelin poispäin näistä päivistä jätin sudenjälkiä ettei minua etsittäisi polulla kohtasin tytön joka sanoi että on vapaus nauttia ei sitä kiinnostanut

Lisätiedot

Jumala pitää Joosefista huolen

Jumala pitää Joosefista huolen Nettiraamattu lapsille Jumala pitää Joosefista huolen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: M. Maillot; Sarah S. Suomi Kertomus 8/60 www.m1914.org

Lisätiedot

TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN

TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN 1 TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN A) Sisältökysymykset: 1. Miksi pojan nimeksi tuli Peukaloinen? 2. Millainen Peukaloinen oli lapsena? 3. Miten Peukaloinen ohjasi hevosta oikeaan paikkaan? 4. Mitä vastaan

Lisätiedot

Ruut: Rakkauskertomus

Ruut: Rakkauskertomus Nettiraamattu lapsille Ruut: Rakkauskertomus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for

Lisätiedot

Tyttö, joka eli kahdesti

Tyttö, joka eli kahdesti Nettiraamattu lapsille Tyttö, joka eli kahdesti Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2007 Bible

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

Savi tykkää käden lämmöstä. Se muovautuu helpommin, kun se lämpiää, Sirkka sanoi. Vähän niin kuin ihmisetkin, minä sanoin.

Savi tykkää käden lämmöstä. Se muovautuu helpommin, kun se lämpiää, Sirkka sanoi. Vähän niin kuin ihmisetkin, minä sanoin. Kaisa TAPAN I BAGGE Kotona TAMMI Kaisa TAPAN I BAGGE Kotona Kuvittanut Hannamari Ruohonen Kustannusosakeyhtiö Tammi Helsinki Kannen kuva: Hannamari Ruohonen Kannen ja typografian suunnittelu: Laura Lyytinen

Lisätiedot

Nimimerkki: Emajõgi. Mahtoiko kohtu hukkua kun se täyttyi vedestä?

Nimimerkki: Emajõgi. Mahtoiko kohtu hukkua kun se täyttyi vedestä? Nimimerkki: Emajõgi I Mahtoiko kohtu hukkua kun se täyttyi vedestä? Jos olisin jäänyt veteen, olisin muuttunut kaihiksi, suomut olisivat nousseet silmiin, äitini olisi pimennossa evät pomppineet lonkista

Lisätiedot

kielipassi Moduuli 1

kielipassi Moduuli 1 kielipassi Moduuli 1 minä ja lähipiiri MINÄ / IHMINEN / MODUULI 1 / A1.3 Osaan kertoa perustiedot itsestäni kirjallisesti ja suullisesti. Osaan vastata henkilötietokysymyksiin. Osaan täyttää henkilötietolomakkeen.

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

P U M P U L I P I L V E T

P U M P U L I P I L V E T T U O M O K. S I L A S T E P U M P U L I P I L V E T Runoja TUOMO K. SILASTE Teokset: Matka, romaani; 2007 Rakkaani kosketa minua, runoja; 2007 Apolloperhonen, runoja; 2008 Rakastettu leskirouva Gold,

Lisätiedot

LEIKIT KUKA PELKÄÄ HUUHKAJAA?

LEIKIT KUKA PELKÄÄ HUUHKAJAA? LEIKIT KUKA PELKÄÄ HUUHKAJAA? Yksi huuhkaja (kiinniottaja), loput viivalle. Huuhkaja huutaa kuka pelkää huuhkajaa?!, jonka jälkeen viivalla olevat yrittävät päästä toiseen päähän ilman, että huuhkaja koskee

Lisätiedot

Jeesus söi viimeisen aterian oppilaittensa kanssa. Aterialla Jeesus otti leivän, mursi siitä palan ja kiitti.

Jeesus söi viimeisen aterian oppilaittensa kanssa. Aterialla Jeesus otti leivän, mursi siitä palan ja kiitti. Viimeinen ateria Jeesus sanoi oppilailleen: - On tullut minun aikani mennä pois. Jeesus tarkoitti, että hän kuolee pian. Oppilailleen Jeesus lupasi: - Minä olen aina teidän kanssanne. Älkää olko surullisia.

Lisätiedot

Onnellinen murrosikäinen. Aapo ja Joonas 5b

Onnellinen murrosikäinen. Aapo ja Joonas 5b Onnellinen murrosikäinen Aapo ja Joonas 5b Heräsin aamulla herätyskellon pirinään. Huoneeni oli pimeä ja sotkuinen. En olisi jaksanut nousta ylös ja lähteä kouluun kiusaajien riepoteltavaksi. Kun poljin

Lisätiedot

JEESUS PARANTAA SOKEAN

JEESUS PARANTAA SOKEAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS PARANTAA SOKEAN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Siiloan lammikko oli Jerusalemissa b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Joosua johtaa kansaa

Nettiraamattu. lapsille. Joosua johtaa kansaa Nettiraamattu lapsille Joosua johtaa kansaa Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

Prinssistä paimeneksi

Prinssistä paimeneksi Nettiraamattu lapsille Prinssistä paimeneksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ruokkii 5000 ihmistä

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Nettiraamattu lapsille Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible

Lisätiedot

Simson, Jumalan vahva mies

Simson, Jumalan vahva mies Nettiraamattu lapsille Simson, Jumalan vahva mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box

Lisätiedot

Lumikki. punainen kuin veri ja musta kuin mustapuu. Eräs kuningatar toivoi kerran että hänellä olisi tytär valkea kuin lumi,

Lumikki. punainen kuin veri ja musta kuin mustapuu. Eräs kuningatar toivoi kerran että hänellä olisi tytär valkea kuin lumi, Lumikki. Eräs kuningatar toivoi kerran että hänellä olisi tytär valkea kuin lumi, punainen kuin veri ja musta kuin mustapuu. Hänen toivonsa toteutui, ja hän sai tyttären, iholtaan valkoisen kuin lumi,

Lisätiedot

Timo Martikainen ICT, Varia. Matka Kiinassa

Timo Martikainen ICT, Varia. Matka Kiinassa Matka Kiinassa Reissu lähti liikkeelle 30.10.2016 Helsinki Vantaa -lentokentältä. Mukaan lähti 7 opiskelijaa ja ensimmäiseksi 1,5 viikoksi kolme opettajaa: Jarno, Arttu ja Heimo. Kaikkia vähän jännitti,

Lisätiedot

Löytölintu. www.modersmal.net/finska

Löytölintu. www.modersmal.net/finska www.modersmal.net/finska Löytölintu Olipa kerran metsänvartija, joka lähti metsään metsästämään. Siellä hän kuuli lapsen huutoa. Hän seurasi ääntä ja saapui vihdoin korkean puun juurelle, jonka latvassa

Lisätiedot

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle.

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. Hän rakastaa minua. Tietenkin minä rakastan häntä. Kyllä minä uskon, että hän rakastaa minua... Hänhän on vaimoni! Joskus hän sanoo sen ääneenkin. Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. On hyvä

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Daniel vankeudessa

Nettiraamattu lapsille. Daniel vankeudessa Nettiraamattu lapsille Daniel vankeudessa Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible for Children,

Lisätiedot

Kokemuksia kerhotoiminnasta

Kokemuksia kerhotoiminnasta Kokemuksia kerhotoiminnasta Kerhopäivinä koulussa on aina myönteinen sutina. Ovat oppilaat ja ohjaajat sama hehku kasvoillaan touhottamassa sinne tänne. Siinä tulee rehtorinakin tunne, että tämähän toimii!

Lisätiedot

PIETARI KIELTÄÄ JEESUKSEN

PIETARI KIELTÄÄ JEESUKSEN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) PIETARI KIELTÄÄ JEESUKSEN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Jerusalemissa, temppelin lähellä, Ylimmäisen papin palatsin pihalla.

Lisätiedot

Simson, Jumalan vahva mies

Simson, Jumalan vahva mies Nettiraamattu lapsille Simson, Jumalan vahva mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Lyn Doerksen Suomi Kertomus 14/60 www.m1914.org Bible for Children,

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) minä

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) minä Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) 1 minä Minä olen. Minä laulan. Minä tanssin. Minä maalaan. Minä väritän. Minä piirrän. Minä otan. Minä myyn. Minä istun. = Olen. = Laulan.

Lisätiedot

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ 1. TEE POSITIIVINEN JA NEGATIIVINEN IMPERFEKTI Hän lukee kirjaa. Me ajamme autoa. Hän katsoo televisiota. Minä rakastan sinua. Hän itkee usein. Minä annan sinulle rahaa.

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Toivoa maailmalle! Paikallinen seurakunta on maailman toivo

Toivoa maailmalle! Paikallinen seurakunta on maailman toivo Toivoa maailmalle! Paikallinen seurakunta on maailman toivo (Matt 16:18) Ja mina sanon sinulle: Sina olet Pietari, ja ta lle kalliolle mina rakennan seurakuntani, eiva tka tuonelan portit sita voita. (Matt

Lisätiedot

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE JO ITSENÄISTYNEILTÄ- ITSENÄISTYVILLE NUORILLE Talla.... vihkolla haluamme jakaa kokemuksiamme teille. Omilleen-toiminnan kokemusasiantuntijaryhmä on suunnitellut vihkon sisällön. Ryhmään on osallistunut

Lisätiedot

JEESUS OPETTAA JA PARANTAA GALILEASSA

JEESUS OPETTAA JA PARANTAA GALILEASSA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS OPETTAA JA PARANTAA GALILEASSA Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Kapernaumissa, synagoogassa

Lisätiedot

7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä

7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä 7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä montako tietokirjaa pitää myydä, että olisit suomessa bestseller? Bestseller-listalle Suomessa tietokirjalla on päässyt vuonna 2014 jos on myynyt yli 13500 kappaletta tai

Lisätiedot

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon Suomen lippu Suomessa on laki, miten saat liputtaa. Lipussa on valkoinen pohja ja sininen risti. Se on kansallislippu. Jokainen suomalainen saa liputtaa. Jos lipussa on keskellä vaakuna, se on valtionlippu.

Lisätiedot

Työssäoppimisjaksoni Sierra Leonessa, Afrikassa 15.10-19.11.2015. Nanna Perttunen, vaatetusalan artesaaniopiskelija

Työssäoppimisjaksoni Sierra Leonessa, Afrikassa 15.10-19.11.2015. Nanna Perttunen, vaatetusalan artesaaniopiskelija Työssäoppimisjaksoni Sierra Leonessa, Afrikassa 15.10-19.11.2015 Nanna Perttunen, vaatetusalan artesaaniopiskelija Lounais-Suomen ammattiopisto, Novida Saavuimme Sierra Leonen pääkaupunkiin Freetowniin

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Ensimmäinen

Nettiraamattu. lapsille. Ensimmäinen Nettiraamattu lapsille Ensimmäinen pääsiäinen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

Komea mutta tyhmä kuningas

Komea mutta tyhmä kuningas Nettiraamattu lapsille Komea mutta tyhmä kuningas Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

alapuolella alla alle aloittaa aloitan aloitti aloittanut alta

alapuolella alla alle aloittaa aloitan aloitti aloittanut alta a/a aamiainen aamiaisen aamiaista aamiaisia aamu aamun aamua aamuja aamupäivä aamupäivän aamupäivää aamupäiviä aatto aaton aattoa aattoja ahkera ahkeran ahkeraa ahkeria ai aihe aiheen aihetta aiheita aika

Lisätiedot

Aamunavaus alakoululaisille

Aamunavaus alakoululaisille Aamunavaus alakoululaisille Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka antavat sille mahdollisuuden

Lisätiedot

PÄÄSIÄISAAMUNA. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui: Jerusalemissa

PÄÄSIÄISAAMUNA. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui: Jerusalemissa Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) PÄÄSIÄISAAMUNA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui: Jerusalemissa b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Jeesus oli kuollut ja haudattu

Lisätiedot

TEHTÄVIÄ SATUUN LUMIKKI JA SEITSEMÄN KÄÄPIÖTÄ

TEHTÄVIÄ SATUUN LUMIKKI JA SEITSEMÄN KÄÄPIÖTÄ 1 TEHTÄVIÄ SATUUN LUMIKKI JA SEITSEMÄN KÄÄPIÖTÄ A) Satuun liittyviä sisältökysymyksiä: OSA1: OSA 2: 1. Mikä oli kuninkaan ja kuningattaren suurin toive? 2. Millainen uusi kuningatar oli? 3. Mistä uusi

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Komea mutta tyhmä kuningas

Nettiraamattu lapsille. Komea mutta tyhmä kuningas Nettiraamattu lapsille Komea mutta tyhmä kuningas Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible

Lisätiedot

ISMAEL SYNTYY. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Mamren tammistossa

ISMAEL SYNTYY. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Mamren tammistossa Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) ISMAEL SYNTYY Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Mamren tammistossa b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot