YRITTÄJÄKSI RYHTYMINEN. Soluessee. Maarit Arola Eetu Hentunen Oona Räty Erika Salmela Annika Seppänen Janne Taisto

Transkriptio

1 YRITTÄJÄKSI RYHTYMINEN Soluessee Maarit Arola Eetu Hentunen Oona Räty Erika Salmela Annika Seppänen Janne Taisto

2 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO MIKÄ AJAA IHMISIÄ YRITTÄJYYTEEN YRITTÄJYYTEEN LIITTYVÄ ASENNEILMAPIIRI YRITTÄJÄNÄ MENESTYMINEN JA EPÄONNISTUMINEN TALOUSNÄKÖKULMAA ALKAVALLE YRITTÄJÄLLE Yritystä suunniteltaessa Yritystä perustaessa Itse vai ulkoistettu? YRITTÄJYYDEN ETIIKKA ELÄMÄNKOKEMUSTEN MYÖTÄ HYVINVOINTIALAN YRITTÄJÄKSI LÄHTEET... 21

3 3 1 JOHDANTO Tässä tutkimusesseessä tarkastelemme yrityksen perustamista ja yrittäjäksi ryhtymistä kuudesta eri näkökulmasta. Aloitamme käsittelemällä yrittäjyyteen ajavia tekijöitä sekä siihen liittyviä negatiivisia asioita. Käsittelemme yrittäjänä toimista menestyksen ja riskien kautta, sekä talouden näkökulmasta. Summaamme yrittäjänä toimimisen etiikan näkökulmasta sekä toisen yrittäjän tarinalla. Lähdemateriaalina on käytetty aiheeseen liittyvää kirjallisuutta, artikkeleita, tutkimuksia sekä yrittäjän haastattelua.

4 4 2 MIKÄ AJAA IHMISIÄ YRITTÄJYYTEEN Yrittäjyys ajatellaan useasti raskaana ja riskialttiina ammattina. Silti moni ihminen lähtee yrittäjäksi vaikka on tietoinen tästä asiasta. Mikä sitten saa ihmisen valitsemaan epävarman ja raskaan yrittäjyyden, varman ja leppoisan palkkatyön sijasta? Tässä osiossa on tarkoituksena selvittää yrittäjien motiiveja. Työ on tärkeä osa ihmisen elämää. Oikea alan ja hyvän työpaikan löytäminen voi olla vaikeaa, mutta alistuminen työpaikan huonolle ilmapiirille, kehno palkka, tai tyytyminen työhön, joka ei tunnu mielekkäältä, voi vaikuttaa radikaalisti jaksamiseen myös kotona (UKKO, 2012). Edellä oleva lause kertoo joistakin motiiveista, jotka voivat voimakkaasti vaikuttaa yrittäjäksi ryhtymiseen. Yrittäjäksi aikovilta ihmisiltä kysyttäessä syytä yrittäjäksi ryhtymiseen usein vastaukseksi saa vapauden, saa tehdä asiat miten itse näkee ne parhaiksi. Itsensä yrittäjänä työllistävistä joka viides on yrittäjä vain olosuhteiden pakosta. Näin todetaan ensimmäisessä tutkimuksessa, jossa on laajasti haastateltu itsensä yrittäjänä tai yrittäjämäisesti työllistäviä suomalaisia. Tutkimuksen teki Tilastokeskus. (Moisio, HS, 2014) Toisaalta kaksi viidestä yksinyrittäjästä on selvästi hakeutunut yrittäjiksi. Loput 40 prosenttia ovat ajautuneet yrittäjäksi enemmän tai vähemmän sattuman kautta. (Moisio, HS, 2014) Helsingin sanomien mukaan tietyillä aloilla kuten kulttuurialalla sekä käsityöläisammateissa yrittäjyyden osuus on suuri. Näiden alojen työpaikkoja on vähän, joten yrittäjyys on miltei välttämätöntä jos näillä aloilla haluaa työskennellä. Startup-yrittäjä Pasi Ilolalta kysyttäessä, mikä hänet ajoi yrittäjäksi? Startup- tai kasvuyrittäjyys on kutsumusammatti. Useimmilla motivaattorina on intohimo omaan toimialaan sekä pyrkimys ratkaista ihmisten ongelmia uusilla tuotteilla ja palveluilla. Joillekin yrittäjyys on lähinnä elämäntapa, keino olla oman itsensä herra. Useimmille se on myös tapa ilmaista itseään ja mahdollisuus tehdä asioita, joita muualla ei pystyisi tekemään. (Dagmar, 2012) Startup-yrittäjien tulot ovat yleensä pieniä ja epäsäännöllisiä. Yrittäminen on äärimmäisen riskialtista ja menestykset ovat erittäin harvassa. Silti jokaisella on takaraivossaan

5 ajatus "exitistä", joka korvaisi valtavan työpanoksen. Eli tarvitaan myös vahva usko unelmaan ja suuri annos optimismia. (Dagmar, 2012) 5 Omasta mielestäni yrittäjyys vaatii intohimoa sekä vision omasta päämäärästään yrittäjänä. Hyvätkin ideat ovat huonosti toteutettuna huonoja. Jos ainut päämäärä on tehdä yrittäjyydellä rahaa, motivaatio häviää nopeasti jos rahaa ei alakkaan virtaamaan sisään lyhyen ajan kuluessa. Useimmiten idean kehittämiseen ja menestykseen kuluu pidempi aika ja siinä mitataan intohimoa ja omistautumista. Eli Startup on asenne? Startup-yrittäjät elävät ja hengittävät yhtiönsä puolesta, eivätkä luovuta vaikeidenkaan esteiden edessä. Monia yhdistää myös ketterä ajattelutapa; jos suunnitelma A ei toimi Pasi: Parhaat, vaihdetaan lennossa suunnitelmaan B, eikä katsota taaksepäin. Yrittäjyys vaatii strategista silmää, ennakointikykyä ja luovaa hulluutta, jolla usein kaoottisilta vaikuttavista vaihtoehdoista valitaan se, joka johtaa kasvuun. (Pasi Ilola, Dagmar, 2012) Suomessa yrittäminen on huonossa huudossa, ja halukkuus ryhtyä yrittäjäksi on kansainvälisessä vertailussa pohjalukemissa. Viime vuosina asenteet ovat alkaneet muuttua. Sitä ovat edesauttaneet muun muassa kiihdyttämöt, kuten Aalto Venture Garage, jossa yrittäjät kohtaavat toisiaan ja saavat neuvoja. ( Pasi Ilola, Dagmar, 2012) Startup ajattelutapa on saanut paljon näkyvyyttä viime aikoina. Televisiosta tulee ohjelmia, jossa asiaa käsitellään sekä monet nuoret voivat nähdä itsensä startup-yrittäjinä tulevaisuudessa. Suomessa suhtautuminen yrittäjyyttä kohtaan on ollut todella huono. Suomen asenne alkaa kuitenkin hiljalleen muuttumaan länsimaiseen ajattelutapaan, jossa epäonnistumisista opitaan eikä maailma lopu niihin. Jostain olen lukenut, että jos USA:ssa ei ole tehnyt kahta konkurssia ei voi itseään kutsua edes yrittäjäksi. Mielestäni tällainen asenne tarvitaan myös suomeen, epäonnistumista pitää oppia eikä niiden saa antaa lannistaa. Yksi asenne, jota näkee Piilaakso-henkisessä startup-kulttuurissa paljon ja jonka mielelläni näkisin leviävän Suomeenkin, on suhtautuminen yrittäjyyteen likipitäen altruistisena toimintana.

6 6 Tuossa kulttuurissa yrittäjä on ihminen, joka löytää uuden tavan parantaa muiden elämää, ja toteuttaa sen. Olen lukennut tuosta kulttuurista tulevia "miten ryhtyä yrittäjäksi"-artikkeleita, joiden sisältö on suunnilleen tiivistettävissä muutamaan askeleeseen: 1. keksi ihmisten elämästä niin monta puutetta kuin voit 2. keksi tapoja korjata nuo puutteet hyötyen asiasta samalla myös itse 3. valitse se puute, jonka pystyt korjaamaan mahdollisimman pienellä vaivalla mahdollisimman monelta 4. ryhdy hommiin! Yrittäjä on silloin sankari, joka parantaa muiden elämänlaatua. Hän ottaa tuosta hyödystä kylläkin oman osansa, mutta kaikki tunnustavat, että hänen muille tuottamansa hyöty on aina moninkertainen siihen nähden, mitä hän itse siitä saa. (Kaj Sotala, 2014) Parhaat yrittäjät ymmärtävät, että kaikkea ei voi tietää etukäteen, eikä virheitä pidä pelätä. Tärkeintä on virheistä oppiminen, nopea reagointi muuttuviin tilanteisiin ja peräänantamattomuus. Yrittäjyys on kestävyyslaji; matka on pitkä, vastaan tulee aina vaikeuksia, mutta myös menestyksiä. ( Pasi Ilola, Dagmar, 2012) Vaikeudet tulee selättää itse tässä avuksi voi tulla verkosto, joka on mielestäni yrittäjyyden edellytys. Aina tulisi olla joku kokeneempi jolle soittaa ja kysyä neuvoa. Monet pitkän linjan yrittäjät ovat todella avoimia ja mielissään jos heiltä kysyy neuvoja ja vinkkejä. Verkostoa tulee rakentaa jatkuvasti ja se ei voi koskaan olla liian suuri.

7 7 3 YRITTÄJYYTEEN LIITTYVÄ ASENNEILMAPIIRI Kolmannes suomalaisista pitää yrittäjyyttä melko houkuttelevana ajatuksena, mutta erittäin houkuttelevaksi sen kokee vain 6 prosenttia väestöstä. Taloustutkimuksen toteuttama Yrittäjyysilmapuntari-nimeä kantava tutkimus kartoitti suomalaisten asenteita ja tuntemuksia yrittäjyyttä kohtaan vuonna Huolimatta siitä, että vain kolmasosa meistä kokee vetoa yrittäjyyden iloista mutta arvaamatonta maailmaa kohtaa, pitävät suomalaiset tutkimuksen mukaan yrittäjyyttä asiana, jota tulisi edistää maassamme. Yrittäjäksi ryhtymisen näkökulmasta kiinnostavin kysymys lienee onko Suomessa hyvä yrittää? Aihe on noussut viime aikoina puheenaiheeksi, kun suomalaiset ovat kokeneet lainsäädännön rajoittavan yritystoimintaa. Samalla on alettu kyseenalaistaa byrokratian ja säätelyn määrää. Myös Yrittäjyysilmapuntarin tulokset vihjaavat kriittisyyden lisääntyneen. Vuosina 2010 ja % ja 42 % vastanneista oli täysin tai jokseenkin sitä mieltä, että Suomessa on hyvä yrittää. Vuoden 2013 tutkimuksessa vastaava luku oli 39 %. Tavattoman huonosti asiat eivät kuitenkaan ole, sillä vain neljäsosa ajatteli, että Suomessa on jokseenkin huono yrittää ja vain 4 % täysin tätä mieltä. Taustaryhmäkohtaisista eroista on todettavissa, että nuoret, opiskelijat sekä eläkeikäiset uskovat eniten, että Suomessa on hyvät edellytykset yrittämiselle. Kiinnostavaa on se, että vastaajaryhmät, jotka olivat kaikkein kriittisimpiä Suomen yrittämisen edellytyksiä kohtaan, olivat myös niitä, joissa oli suhteellisesti eniten yrityksen perustamista suunnittelevia. Nämä ryhmät olivat vuotiaat sekä ihmiset, jotka äänestäisivät Perussuomalaisia eduskuntavaaleissa. On hienoa, jos suomalaisten asenteissa mahdolliset yritystoimintaa vaikeuttavat asiat eivät kuitenkaan estä yrittäjäksi ryhtymistä. Ehkä juuri yrittäjälle edullinen muutoshenkisyys muodostaa tämän ristiriidan. Yrittämisen luotaantyöntäviksi puoliksi mainittiin useimmin taloudelliset riskit. Niiden jälkeen yleisimpiä olivat henkilökohtaiset syyt kuten ajan puute, oma jaksaminen ja liian suuri vastuu. Yleisestä keskustelusta huolimatta harva kokee valtion ja verotuksen vaikutuksen yrityksen perustamisen esteenä joskin tilanne saattaa olla tänä vuonna jo erilainen. Hieman yllättäen opiskelijat kokevat vahvimmin yrittäjyyden riskialttiiksi. Toisaalta he, nuoret, työttömät ja matalien vuositulojen talouksissa elävät kokevat vahvimmin uupumisen ja ajanpuutteen riskit. Taloudellisia riskejä tunnistavat enemmän vuotiaat, ylemmät toimihenkilöt ja korkeampien vuositulojen talouksissa asuvat.

8 8 Yrittäjät kokivat muita ryhmiä vähemmän yrittämisen olevan riskien täyttämää toimintaa. Asia siis lienee sellainen, joka täytyy itse kokea. Yrittäjät eivät myöskään koe, että yrittäjyys olisi jotakin, mihin innostetaan jo koulussa. Kun halutaan muuttaa asenteita, on tehokasta iskeä suoraan varhaiskasvatukseen. Itse muistan omista kouluajoistani, että yrittäjyydestä puhuttaessa suurimmin korostuivat riskit eivätkä mahdollisuudet. Yrittäjillä lienee suurin vastuu näiden pelkojen kaatamisessa täytyy vain osoittaa, että mekin olemme aivan tavallisia ihmisiä.

9 9 4 YRITTÄJÄNÄ MENESTYMINEN JA EPÄONNISTUMINEN Entrepreneurship is living a few years of your life like most people won t, so you can spend the rest of your life like most people can t. - The Good Quote Yrittäjyys lähtee pitkälti siitä, että yrittäjällä on unelma tai haave, jonka hän haluaa toteuttaa. Se on yleensä idea, jota kukaan muu ei ole vielä keksinyt tai uskaltanut lähteä toteuttamaan. Yrittäjyys ja yrittäminen ei ole tarkoitettu jokaiselle. Tarvitaan hermoja, riskinottokykyä ja intohimoa. Jos ei uskalla epäonnistua ja nousta sen jälkeen takaisin jaloilleen, ei tähän leikkiin kannata lähteä mukaan. Pelko on hyvästä. Sitä ei kannata pelätä tai sulkea pois. Jos omat unelmat eivät pelästytä, ne ovat liian pieniä. Taivas ja helvetti vol. 2 on koonnut ensimmäisen kirjansa tavoin yhteen tarinoita menestyksestä, mutta myös kolikon toisesta puolesta, epäonnistumisesta. Kirjan tarinat antavat toivoa. Kaikki yrittäjät, jotka ovat epäonnistuneet, ovat myös päässeet takaisin jaloilleen. Yrittäjänä ei saa jäädä tuleen makaamaan. Jos yksi firma menee nurin, laitetaan toinen pystyyn. Tai jos saadaan vakava aivovamma ja kaiken opettelu täytyy aloittaa alusta. Näin kävi freestylehiihtäjälle, nykyiselle yrittäjälle, Pekka Hyysalolle. Hän joutui pahaan onnettomuuten, jonka seurauksena ennusteet toipumisesta olivat heikot. Ennuste oli, että Hyysalo oppii kävelemään kahden vuoden kuluttua. Hyysalo olisi voinut masentua ja ehkä hieman siltä tuntuikin, mutta hän päätti olla luovuttamatta ja fight back. Hyysalo perusti yrityksen, joka tukee päävamman saaneita ja heidän kuntoutustaan. Lievemmän kolauksen saanut yrittäjä Evon Söderlund perusti Suomeen yritykseen jollaista ei ennen ollut nähty. Japanista lähtöisin oleva palvelumuoto, jossa asiakas voi vuokrata seurueelleen oman huoneen juhlimista varten. Idean tuominen Suomeen tuntui Söderlundista täydelliseltä, mutta toisin kävi. Avajaiset olivat pettymys. Mutta Söderlund ei luovuttanut. Silti mentiin eteenpäin ja paikka on yhä pystyssä. Nyt tosin b2b-menetelmällä. Yrittäjä Mohamad Darwich ohjeistaa: Toinen erittäin tärkeä juttu on, että ei luovuta. Jos on epäonnistunut jossain, se ei tarkoita, että epäonnistuu koko ajan. Taivas ja helvetti uskoo siihen, että ilman toista ei ole toisen menestystä. Mikään menestys ei tule yksin. Vaikka yrittäjä tarkoittaakin yksin yrittäjää, niin kukaan yrittäjä on har-

10 10 voin yksin asian tai ideansa kanssa. Hän tarvitsee ihmisiä ympärilleen ja oman tukiverkon. Sitä kautta syntyy menestys. Yrittäjä määritellään henkilöksi, joka yksin tai yhdessä muiden henkilöiden kanssa organisoi liiketoimintaa hänen itsensä tai jonkun muun havaitseman liiketoimintamahdollisuuden hyödyntämiseksi. Kun väistämättömiä vastoinkäymisiä tulee eteen, niistä on helpompi selvitä tukiverkon avulla. Mohamad Darwich kiteyttää: Onnistuminen ei ole kiinni yrittäjästä vaan siitä, millaiset ihmiset hän saa ympärilleen. Burnout ei ole yrittäjille harvinaisuus. Yrittäjät ovat niin omistautuneita työlleen, että rajoja ei yleensä huomata ennen kuin on liian myöhäistä. Silloin täytyy ottaa tauko ja keskeyttää hetkeksi kaikki. On kohdattava todellisuus, ettei ehkä pysty kaikkeen itse ja mietittävät omat rajat uudestaan. Ida Hakolalle, Vapa Median perustajalle, burnout oli pelastus. Vaikka se oli kamalinta, mitä hänelle oli tapahtunut, niin se muutti häntä hyvällä tavalla. Kun burnoutin on kerran kokenut, alkaa automaattisesti hölläämään, jotta ei joudu samaan pisteeseen uudelleen. On raakaa, että paras opetus tulee kantapään kautta opittuna. Mutta vastoinkäymisten jälkeen oppii arvostamaan itseään ja omaa henkistä hyvinvointia enemmän. Monet yrittäjät tuntevat olevansa vapaita, vaikka tekisivät töitä vuorokauden ympäri. Kuten Ida Hakola sanoo: Työn voi muovata juuri sellaiseksi kuin haluaa. Siinä voi etsiä uusia pelkoja, jotka voi voittaa kohtaamalla ne. Myös Mohamad Darwich sanoo, että yrittäminen antaa vapautta. Olen aina tykännyt olla vapaa ihminen. Kun yrittäjänä menestyy, se tuo materiaalista hyvää. Yksi menestymisen tärkeä askel on uskoa omaan tuotteeseen tai palveluun. Myymisessä tämä on erittäin tärkeää. Kun uskoo omaan juttuunsa, se onnistuu, yrittäjä Susanna Rantanen sanoo. Kukaan tuskin ostaisi yrittäjän juttua, jos hän ei itsekään ostaisi sitä. Yrittäjille myynnin tekeminen voi niin sanotusti olla helpompaa, koska heille oma juttu on kuin oma lapsi. Usko siihen on alusta asti jo vahva. Rantanen kertoo myös, että yrittäjänä olen tehnyt kaikkea muuta kuin mitä osaan. Olen ollut 80-prosenttisesti epämukavuusalueella. Tuskin kukaan siellä olemisesta pitää, mutta se on välttämätöntä. Ajatellaan, että jos ei osaa, ei onnistu. Mutta menestystä ei tule, jos ei uskalla kokeilla. Ja silloin täytyy hypätä alueelle, jossa ei ole ennen ollut. Rantanen kysyy ääneen kysymyksen, jota varmasti moni muukin yrittäjä miettii: Yrittäjyys vaatii itsekkyyttä, mutta maksaako unelman tavoitteleminen liian kovan hinnan?

11 11 Silloin kun työ tuntuu harrastukselta eikä työltä, silloin yrittäjyys on sinun ammattisi, Mohamad Darwich valistaa. Kuten harrastuskin, yrittäjyys opettaa, kouluttaa, palkitsee ja ruoskii. Menestys ei tule itsestään eikä ilmaiseksi. Sen eteen täytyy tehdä uhrauksia ja paljon töitä.

12 12 5 TALOUSNÄKÖKULMAA ALKAVALLE YRITTÄJÄLLE Yksi asia, jota aloittelevan yrityksen tulee harkita huolella, on talouteen liittyvät asiat: mitä kaikkea yrityksen talouden hallintaan kuuluu? Kuka ne hoitaa? Millä hinnalla asiat hoidetaan? Kuinka usein? Talousasiat ovat ikään kuin yrityksen perusta; jos yrityksen talousasiat eivät ole kunnossa ei yritys voi pysyä pystyssä kauan ilman perustaa. Moni yritys myös kaatuu loppupeleissä talousasioiden hallinnan puutteeseen tai virheisiin talouden hallinnassa. Vaikka ajatus yrityksen perustamisen taustalla olisi kuinka omaperäinen ja liikeidea loistava mutta rahaa ei tule eikä ole myyntiä, ei yritys selviydy. 5.1 Yritystä suunniteltaessa Koko yrityksen toiminta tulee ajatella taloudellisen näkökulman kautta. Aloitettaessa uutta yritystä tulee tarkastella huolella liikeidea. Onko se kannattava? Saako omalla liikeidealla riittävästi rahaa? Onko samalla toimialalla paljon kilpailijoita? Miten oma liikeidea eroaa kilpailijoiden liikeideoista? Miksi asiakkaat tulisivat juuri omaan yritykseen eivätkä menisi kilpailijoille? Miten yrityksen fyysinen sijainti vaikuttaa liiketoimintaan? Jos samassa korttelissa on kolme saman alan toimijaa, ei välttämättä ole kannattavin vaihtoehto perustaa samaan kortteliin vielä neljäs yritys jonka toimintaperiaate on täysin samanlainen kilpailijoiden kanssa. Kilpailutilanteen lisäksi tulee pohtia oman liiketoiminnan kannattavuutta myös yleisen taloustilanteen kannalta. Onko oman yrityksen tarjoama palvelu tai tuote sellainen, jonka asiakkaat karsivat ensimmäisten asioiden joukossa tiukassa rahatilanteessa? Tällaisia voisivat olla esimerkiksi kauneudenhoidon palvelut ja ei tärkeät ruokaostokset. (Puhelinhaastattelu, Emmi Nieminen, ) Kun liikeidea ja yrityksen fyysinen sijainti on todettu kannattaviksi, kannattaa kääntää katse yrityksen kulurakenteeseen, eli siihen mistä rahaa tulee ja mihin kaikkeen sitä menee. Mitkä ovat yrityksen muuttuvat ja kiinteät kulut? Kuinka paljon tarvitaan alkupääomaa? Kuinka paljon kannattaa ottaa lainaa? Kuinka pitkä on lainan takaisinmaksuaika? Kuinka monta asiakasta tulee olla päivässä, jotta saa maksettua lainan tavoiteajassa pois tai kuinka monta tuotetta pitää myydä päivässä, jotta saa maksettua palkkaa. Yrityksen pyörittämiseen liittyvät luvut kannattaa miettiä huolella ja laskea tarkasti, jotta on mahdollisimman selkeä kuva siitä, millaista taloudellista panostusta yrityksen ylläpitäminen vaatii. (Puhelinhaastattelu, Emmi Nieminen, )

13 Yritystä perustaessa Sama taloudellinen suunnittelu jatkuu vielä yritystä perustaessa. Vaikka olisi tehnyt kuinka selkeät laskelmat ja suunnitelmat suunnitteluvaiheessa, menevät ne käytäntöön vasta perustamisvaiheessa. Arvioidut aloituskulut vaihtuvat realistisiksi kuluiksi, kun maksettavia laskuja alkaa tulemaan. Yrittäjäksi ei kannata ruveta, jos ei tiedä mitä yrityksen talouden hallinta vaatii. Perusasiat tulisi olla selvillä. Vähintään arvonlisäverot, ja niihin liittyvät asiat. Milloin alvit maksetaan ja mitä ne tarkoittavat laskuissa? Mitä eri verokannat ovat ja miten ne määräytyvät? Onko yritys arvonlisäverovelvollinen? Kuinka kallista on maksaa palkkaa? Mitä lisäkuluja palkanmaksu aiheuttaa? Jos ei tiedä taloudesta mitään, ei osaa kyseenalaistaa asioita, jolloin ei tiedä tuleeko tehtyä virheitä. Esimerkiksi veroihin liittyvät virheet voivat tulla todella kalliiksi. Verottajalle täytyy toimittaa kaikki vaadittavat tiedot ajoissa ja oikeina. Myös ulkopuolinen kirjanpitäjä voi tehdä virheitä, jolloin virheen maksaminen on yrittäjän harteilla. Siksi olisikin tärkeää tietää itse edes perusteet yrityksen taloudesta, vaikka käyttäisikin ulkopuolisen kirjanpitäjän palveluja. (Puhelinhaastattelu, Emmi Nieminen, ) Veroasioiden lisäksi yrittäjän tulee olla perillä siitä mikä on laillista omalla toimialallaan ja mikä ei. Esimerkiksi kauneudenhoitoalalla toimiva yritys ei voi vuokrata pakettiautoaan. Tällöin perustamispapereissa tulee lukea harjoitettavan liiketoiminnan kohdalla kaikki laillinen liiketoiminta. Tällaisista virheistä tulee suuret sanktiot verottajalta. Verottaja rankaisee myös inhimillisten virheiden kohdalla eikä tietämättömyys ole anteeksi annettava syy. (Puhelinhaastattelu, Emmi Nieminen, ) Miettiessä liiketoiminnan kannattavuutta ja kilpailijoita tutkiessa tulee tarkasti kiinnittää huomiota hinnoitteluun. Kun tietää paljonko on kuluja, tietää myös paljonko rahaa täytyy tulla minimissään. Tulee miettiä paljonko tulee pyytää asiakkaalta rahaa yrityksen tuottamasta palvelusta tai tuotteesta? Paljonko voi maksaa palkkaa, jotta yritykselle jää rahaa vielä palkanmaksun jälkeenkin? Esimerkiksi jos on luvannut maksaa työntekijälle 10 /h, ei riitä, että laskuttaa saman verran asiakkaalta. (Puhelinhaastattelu, Emmi Nieminen, ) Työntekijälle maksettavan palkan lisäksi työnantaja joutuu maksamaan työnantajan kuluja, jotka määräytyvät työntekijän palkan mukaan mutta eivät lähde työntekijän palkasta. Työnantajan kulut ovat sananmukaisesti työnantajan kuluja,

14 14 jotka työnantaja maksaa omasta pussistaan. Asiakkaalta laskutetusta summasta palkkojen maksun jälkeen myös yritykselle tulee jäädä rahaa yrityksen omiin kuluihin. Nämä voivat olla asioita, joita yrittäjä ei tule ajatelleeksi etukäteen. Hinnoittelu on tärkeä asia. Hinta täytyy olla perusteltu ja sisältää tarpeeksi katetta. 5.3 Itse vai ulkoistettu? Jokainen yritys on kirjanpitovelvollinen. Yritys voi myös itse pitää omaa kirjanpitoaan, jos se niin haluaa. Jos yritys haluaa, on sen mahdollista ulkoistaa kirjanpitonsa ulkopuoliselle, esimerkiksi tilitoimistolle. Helpoin vaihtoehto yritykselle on ulkoistaa koko kirjanpito, jos ei tiedä asiasta itse mitään. Kokonaan ulkoistamisessa on kuitenkin myös riskejä. Jos kirjanpito on kokonaan ulkoistettu ulkopuoliselle toimijalle, menee kaikki asiat todennäköisesti oikein mutta vaarana on, ettei esimerkiksi yrityksen hallitus tiedä miten rahaliikenne kulkee yrityksessä. Tällöin esimerkiksi tilinpäätöstä läpikäytäessä saattaa tulla ihmetyksiä, kun ei olla oltu tietoisia jokaisesta menoerästä ja kulusta. (FIN- LEX - Ajantasainen lainsäädäntö: /1336, Luettu ) (Puhelinhaastattelu, Emmi Nieminen, ) Yrityksen kannattaa itse hoitaa kirjanpidossa helpoimmat asiat, kuten laskutus. Laskutus on helppoa tehdä ilman tilitoimistoa jos toimiala on selvä ja lähetettävät laskut ovat samanlaisia. Laskuja tehdessä tulee ymmärtää alvit ja miten ne liittyvät yrityksen toimintaan. Laskutuksen lisäksi yritys voi itse huolehtia omasta reskontrastaan. Yrityksen on helppo seurata, että rahat tulevat tilille ja maksujen maksaminen on helppoja asioita. (Puhelinhaastattelu, Emmi Nieminen, ) Aloittelevan yrittäjän kannattaa kuitenkin ulkoistaa talouden hallinnastaan ainakin palkkojen maksu. Palkkojen maksaminen on tarkkaa puuhaa ja ilmoitettavaa on paljon. Jos ilmoitukset eivät etene ajoissa tai jotain unohtuu, tulee selvityspyyntöjä ja mahdollisia sanktioita. Tilitoimistot ovat ammattilaisia palkanmaksussa ja he hoitavat asiat ajallaan. Palkkojen ilmoitusten lisäksi tilitoimiston tehtäväksi kannattaa antaa vuosi-ilmoitusten tekemiset verottajalle ja vakuutusyhtiölle. (Puhelinhaastattelu, Emmi Nieminen, ) Taloudellisin vaihtoehto aloittavan yrityksen talouden hoitoon on antaa ammattilaisen hoitoon ne asiat, joista itsellä ei ole kokemusta ja käyttää oma aika siihen mistä tietää ja mitä osaa. Kirjanpitäjät ovat ammattilaisia ja he tietävät mitä tulee ilmoittaa ja milloin ja

15 15 mikä on laillista ja mikä ei. Kirjanpito on suuri menoerä yritykselle mutta loppupeleissä se saattaa säästää ison summan rahaa, kun kaikki on tehty oikein. Varsinkin alkuvaiheessa se säästää myös yrittäjän aikaa, kun yrittäjän aika ei kulu kaiken uuden opetteluun. Kultainen keskitie on paras vaihtoehto; yrittäjä osaa itse perusasiat mutta osaa hakea apua niihin asioihin joita ei itse osaa. (Puhelinhaastattelu, Emmi Nieminen, )

16 16 6 YRITTÄJYYDEN ETIIKKA Bisnesmaailmaan mukaan lähtiessä on mietittävä monia asioita, yksi niistä on toiminnan eettisyys. Yrityksen etiikalla tarkoitetaan moraalisia näkemyksiä ja valintoja, yrityksen käsitystä hyvästä ja pahasta sekä arvoja. Eettinen yritys pyrkii toimimaan ns. hyvän kauppatavan sekä kaikkien lakien mukaisesti ja tuottamaan yhteiskunnalle hyötyjä, ei vain itselleen. Etiikkaa pohdittaessa kohtaa niin sanottuja helppoja kysymyksiä; kuten välttääkö lapsityövoimaa ja ympäristön saastuttamista, eläinkokeita ja ylipäätään eläinten kaltoin kohtelua sekä kuinka rehdisti ja lainmukaisesti haluaa liiketoimintaansa pyörittää. Sitten on myös hieman vaikeampia kysymyksiä. Mikään ei ole mustavalkoista ja yrittäjän onkin harkittava, minkä kokee parhaaksi. Esimerkiksi lääketeollisuus luo lääkkeitä, jotka helpottavat oloa, mutta usein vaativat testaamista eläimillä tai ihmisillä. On myös paljon spekuloitu lääkebisneksen ahneudesta, tavoitteena ei olisikaan parantaa ihmisiä vaan vain tuoda apua kipuihin ja näin ylläpitää lääkkeiden suurkulutusta. Haasteellista on punnita asioita; kuka esimerkiksi on pätevä määrittelemään ja arvioimaan mikä on hyvää ja oikein, entä mikä taas ei? Miten toimia kun kollegat, asiakkaat ja yhteistyökumppanit ovat eri mieltä toiminnan eettisyydestä? Omista arvoistaan on pidettävä kiinni, mutta bisnesmaailmassa kilpailu on kovaa ja pärjätäkseen on otettava myös muiden mielipiteet ja arvot huomioon. Yrityksen kasvaessa voi olla yhä vaikeampaa pitää kiinni arvoistaan. Kun liiketoiminnalla olisi mahdollisuus laajeta uusille alueille, missä korruptio on yleistä ja jopa välttämätöntä, niin on vakavasti mietittävä miten on fiksuinta tehdä. On tarkasteltava ja ymmärrettävä suuria kokonaisuuksia; esimerkiksi koko alan toimitus- ja arvoketjua. Millaisia toimijoita haluat liiketoimintaasi mukaan? Rekrytoitaessa uusia henkilöitä on hyvä kysyä hakijoiden omista arvoista. Näin itse yritys kokonaisuudessaan koostuisi samat arvot omaavista työntekijöistä, eikä tarkoin mietityt yrityksen eettiset arvot olisi vain sanahelinää, vaan ne myös näkyisivät mitä luultavimmin paremmin toiminnassa. Nykyaikana yrittäjyydessä on korostunut läpinäkyvyys. Halutaan olla avoimia ja näyttää asiakkaillekin miten todella toimitaan. Enää ei siis ole varaa lipsua periaatteistaan ja tehdä bisnestä vähän niin ja näin hyvää mainettaan ei kannata menettää. Yrityksiä jotka pitävät kiinni arvoistaan ja tekevät sen mitä sanovat arvostetaan enemmän. On kuitenkin taito viestiä eettisistä hyvistä valinnoistaan myös muille, mutta parhaimmillaan se on oiva kilpailukeino.

17 17 Kaiken muun ohella kannattaa siis panostaa paljon eettisyyteen ja yrityksen arvojen toteutumisen seuraamiseen. Maailma muuttuu kovaa tahtia, mutta viisas hyvä toiminta bisneksessä tulee aina olemaan suuressa arvossa. Rahallinen vauraus on katoavaista, mutta pääoma minkä saat toimimalla oikein, on korvaamatonta.

18 7 ELÄMÄNKOKEMUSTEN MYÖTÄ HYVINVOINTIALAN YRITTÄJÄKSI 18 Pirpa Takki on kolmannen vuoden fysioterapiaopiskelija ja hän on vuonna 2012 valmistunut Somatic Personal Traineriksi (SPT). (Somatic PT-koulutuksessa puolet koulutuksesta on pilatesohjaaja-koulutusta ja puolet koulutuksesta sovelletaan pilatesta eri urheilulajeihin.) Pilates on ollut Pirpalla omana harrastuksena v alkaen. Hän on entinen kilpaurheilija, ja nykyään valmentaa nuoria maajoukkuetasolla. Lisäksi Pirpa on kouluttanut itsensä mm. hyvinvointivalmentajaksi. Valmiuksia yrittäjyydelleen Pirpa sai jo yläaste-aikoina, jolloin valmennusura telinevoimistelussa lähti käyntiin lasten parissa. Nuori nainen sai harjoitella vastuun ottamista ja itsenäisesti toimimista yhdessä valmentajatoverinsa kanssa. Vastuulle kuului mm. treeniohjelmien suunnittelu ja toteutus ja mm. matkalaskujen teko. Aikuisiällä hän on hankkinut paljon kokemusta erilaisesta valmennustoiminnasta joka on vahvistanut omaa uskoa yrittäjyyteen. Oman kilpauran myötä tapahtui luonnostaan verkostoitumista alan toimijoihin urheilu-uran aikana. Osa näistä tuttavista rohkaisi Pirpaa matkan varrella kohti yrittäjyyttä. Pirpa kertoo että Personal Trainerilla suomessa on mahdollisuus toimia pääosin joko kuntokeskuksessa tai perustaa oma yritys. Kuntokeskuksissa PT:n työ on todella säännösteltyä: mitä voi tehdä, miten toteutetaan. Myös palkkaus on erikoinen. Jos asiakasmäärä kasvaa niin korvaus voi pienentyä, kun taas yrittäjänä saa korvausta enemmän mitä paremmin hoitaa työnsä. Yrittäjänä sinulla on myös valmius toteuttaa asiakaslähtöisesti työtäsi, Pirpa sanoo. Yrittäjänä voi erikoistua omien intressejen ja erityisosaamisen mukaan (esim.pilates.) Oma urheilutausta on ollut hyödyllinen asiakaskontaktejen luomiseksi. Urheillessa Pirpa tutustui hyvin vaikuttaviinkin henkilöihin ja kiinnostui alasta yhä enemmän. SPT-Koulutuksen aikana rakennetusta testipaketista tuli aivan oma tuotteensa urheilijoille. Urheiluvalmennuksessa Pirpa on käyttänyt Pilates menetelmiä nuorille urheilijoille. Urheilijoiden tulokset ovat kehittyneet. Mm. juoksunopeudet kasvoivat. Onnistuminen toimi moottorin tavoin ja motivoi jatkamaan yrittäjänä. Yrittäjyyden alkutaipaleen haasteita on ollut esimerkiksi oman osaamisen hinnoittelu. Tässä Pirpa on saanut apua esimerkiksi hyvinvointikouluttajalta, joka on auttanut hintakäsityksen muodostumisessa.

19 19 Tällä hetkellä Pirpa ei pysty ottamaan vastaan kaikki asiakkaita, mitä haluaisi. Opiskelut vievät kolmen lapsen äidiltä paljon aikaa. Tämän vuoksi hän on nostanut hieman hintojansa. Tämä on vaikuttanut jonkin verran asiakaskäyttäytymiseen, mutta ei ole ollut kynnyskysymys uusillekaan asiakkaille. Avaimet menestykseen: Pirpan myyntivaltti on selkeästi se, että Tampereelta ei vastaavaa palvelua löydy. Kilpailijoita ei siis liiemmin ole. Hänellä on kohtalaisen vähän markkinoinnin tarvetta. Urheilukeskuksen lääkärit ovat tuttuja, jotka tietävät mitä Pirpa tekee, sillä he ovat hänen omia asiakkaitaan ja näin ollen myös suosittelevat hänen palveluitaan. Tämän vuoksi Pirpa sanookin että tietyt työt voi tehdä ilmaiseksi, ne poikivat paljon hyvää! Jatkuva näkyvillä olo on tärkeää. On oltava oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Osallistuttava tapahtumiin. Tilaisuuksiin pitää tarttua, se on oleellista menestymisen kannalta. Kun johonkin haluaa päästä, on tärkeätä että pääsee mukaan. Jos haluat presidentiksi, on päästävä mukaan politiikkaan. Jos haluat huippu-urheilijoiden valmentajaksi, ei ole väliä vaikka ensin lanaisit pituushyppypaikan hiekkaa, kunhan olet mukana (Takki.P. 2015) Laadukkaisiin koulutuksiin panostaminen on tärkeätä, sillä alalla on paljon myös personal trainereita jotka eivät ole käyneet mitään koulutusta. Ammattinimikettä saa käyttää kuka tahansa, joten laadukkaat koulutukset maksaessaan tuplahinnan, tuovat arvostusta. Hyvät, omat nettisivut voivat maksaa, mutta kannattavat, kun markkinointia ei muutoin ole ollut tarkoitus/tarve tehdä. Tällöin Pirpan asiakkaat, jotka kuulevat suosituksia hänen palveluistaan puskaradion kautta, voivat tutustua hänen palveluihinsa nettisivujenkin kautta. Ne ovat ammattilaisen suunnittelemat ja toteuttamat ja herättävät luottamusta. Pirpalla on ollut asiakkaita aivan yrittäjyyden ja valmennuksen alusta saakka. Se on tae menestykseen. asiakkaat haluavat ensin pienen osan palveluistani, sitten tarjoan heille lisää, heidän hyvinvointiaan ja tarpeitaan ajatellen. Hyvin nopeasti asiakas on koukussa (Takki.P 2015) Mikä saa jatkamaan: Uuden oppiminen on Pirpalle vahva moottori. Henkilökunnan koulutukseen kannattaa sijoittaa alalla, kuin alalla.