Patrick Moore: Pitäisikö juhlia hiilidioksidia CO2?
|
|
- Heikki Nurminen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Patrick Mooren luento (video) Tapani Lahnakosken laatima suomennos englanninkielisestä tekstistä. Global Warming Policy Foundation Annual GWPF Lecture, Institution of Mechanical Engineers, London 14 October Patrick Moore: Pitäisikö juhlia hiilidioksidia CO2? Kiitos tilaisuudesta ilmaista kantani ilmastonmuutoksesta. Kuten olen todennut julkisesti tilaisuuksissani, ei ole mitään ratkaisevaa, tieteellistä todistetta reaalimaailman havainnoista, että hiilidioksidi olisi vastuussa miltään osin pienestä lämpenemisestä, jota on tapahtunut viimeisten 300 vuoden aikana pienen jääkauden huipun jälkeen. Jos sellainen todiste testien ja vastineiden kautta olisi olemassa, se olisi kirjoitettu kaikkien nähtäväksi. Mutta on olemassa varmuus ilman mitään epäilystä, että CO2 on rakennuskivi kaikelle elämälle maapallolla ja ilman sen olemassaoloa globaalissa ilmakehässämme riittävällä konsentraatiolla, tämä olisi kuollut planeetta. Silti tänään opetetaan lapsillemme ja kansoillemme, että CO2 on myrkyllinen saaste, joka tulee tappamaan elämän ja palauttamaan sivilisaation alkutekijöihinsä. Tänä iltana toivon kääntäväni tämän vaarallisen ihmisperäisen propagandan päälaelleen. Tänä iltana tulen demonstroimaan, että ihmiskunnan CO2-päästöt ovat jo pelastaneet planeettamme elämän ennenaikaiselta lopulta. Päästämättä osaa hiilivarastosta ilmakehään, mistä se alun perin oli lähtöisin, suurin osa tai ehkä kaikki elämä maapallolla alkaisi kuolla alle kahden miljoonan vuoden päästä nykyajasta. Mutta ensin vähän taustaa. Minä synnyin ja kasvoin pienessä kelluvassa kylässä nimeltä Winter Harbour, Vancouver-saaren luoteiskärjessä, sademetsässä Tyynen meren rannalla. Kylääni ei johtanut yhtään tietä, niinpä kahdeksan vuoden ajan, minä ja muutama muu lapsi kuljetettiin veneellä jokainen päivä yksihuoneiseen koulutaloon lähellä olevaan kalastajakylään. En tajunnut, kuinka onnekas olin leikkiessäni laskuvesitasanteella kutulohien virran vieressä sademetsässä, ennen kuin minut lähetettiin Vancouverin sisäoppilaitokseen, missä kunnostauduin tieteissä. Pääsin ylioppilaaksi Brittiläisen Columbian yliopistosta suuntautuen biotieteisiin, biologiaan, biokemiaan, genetiikkaan ja metsätieteeseen ympäristössä ja toimialalla, missä sukuni on ollut yli 100 vuotta. Ennen kuin sana tuli tunnetuksi suurelle yleisölle, omistauduin ekologia-tieteeseen, joka tutkii kuinka kaikki elolliset ovat keskinäisessä riippuvuudessa ja kuinka me liitymme niihin. 1
2 Kylmän sodan, Vietnamin sodan, täysimittaisen ydinsodan uhan ja kasvavan ympäristötietoisuuden takia, minä olin muuntumassa radikaaliksi ympäristöaktivistiksi. Tehdessäni filosofian tohtorin väitöstäni ekologiassa 1971, liityin aktivistiryhmään, joka oli alkanut kokoontua Unitarian-kirkon kellarissa suunnitellakseen protestipurjehdusta Yhdysvaltain vetypommikokeita vastaan Alaskassa. Me näytimme toteen, että melkoisen ryysyläisennäköinen joukko aktivisteja voi purjehtia vanhalla kalastajaveneellä yli Tyynen Valtameren ja auttaa muuttamaan historian kurssia. Me loimme medialle näköalapaikan raportoida yleistä vastustusta ydinkokeille. Kun vetypommi räjäytettiin marraskuussa 1971, se oli viimeinen vetypommi, jonka Yhdysvallat koskaan räjäytti. Vaikka suunnitelmissa oli neljän muun kokeen sarja, Presidentti Nixon perui ne yleisen vastustuksen takia, jota olimme auttaneet luomaan. Se oli Greenpeacen synty. Hullaantuneena voitostamme matkalla kotiin Alaskasta, meistä tuli Namgis Nationin veljeksiä, heidän Alert Bayn Big House-talossaan lähellä minun Vancouver-saaren pohjoisosan kotiani. Tästä syntyi Greenpeacen traditio Sateenkaaren sotilaista, Cree Indian legendan mukaan, missä ennustetaan kaikkien rotujen ja uskontojen yhdistyvän pelastaakseen maapallon tuholta. Annoimme laivamme nimeksi Rainbow Warrior ja minä vietin seuraavat 15 vuotta Greenpeacen ylimmässä johdossa, ympäristöliikkeen etulinjassa, jonka kehitimme kirkon kellarista maailman suurimmaksi ympäristöaktivistiorganisaatioksi. Seuraavaksi keskityimme Ranskan ydinkokeisiin ilmakehässä Tyynellä Valtamerellä. Ne osoittautuivat hieman vaikeammiksi kuin USA:n ydinkokeet. Kesti vuosia lopulta tehdä nämä kokeet Mururoa atollin maaperässä Ranskan Polynesiassa. Vuonna 1985, presidentti Mitterandin käskystä, ranskalaiset kommandot pommittivat ja upottivat Rainbow Warriorin Aucklandin satamassa tappaen valokuvaajamme. Nuo projektit jatkuivat paljon lähtemiseni jälkeen Greenpeacesta. Ydintestit loppuivat vasta luvun puolivälissä eteläisellä Tyynellä Valtamerellä ja suurimmassa osassa maapalloa yhtä hyvin. Palatakseni takaisin vuoteen 1975, Greenpeace lähti pelastamaan valaita sukupuutolta suuren tehtaan valaanpyyntilaivaston käsistä. Me haastoimme neuvostoliittolaisen tehtaan pyyntilaivaston pohjoisella Tyynellä Valtamerellä pannen itsemme alttiiksi heidän harppuunoidensa eteen pelastaaksemme pakenevat valaat. Tämä oli radiouutisissa ympäri maailmaa tuoden pelastakaa valaat liikkeen jokaisen olohuoneeseen 2
3 ensimmäistä kertaa. Neljän vuoden merimatkojen jälkeen tehdasmainen valaanpyynti vihdoin kiellettiin Tyynellä Valtamerellä ja 1981 kaikilla valtamerillä istuin hyljevauvan päällä kaukana Kanadan itärannikolta, pelastaakseni sen metsästyskerholta. Minut pidätettiin ja vietiin putkaan, hylje kolkattiin ja nyljettiin, mutta valokuva minusta istumassa hyljevauvan päällä julkaistiin yli 3000 sanomalehdessä ympäri maailmaa seuraavana aamuna. Voitimme miljoonien ihmisten sydämet ja sielut puolellemme, jotka kokivat hyljevauvan teurastuksen vanhanaikaisena, julmana ja turhana. Miksi sitten jätin Greenpeacen oltuani 15 vuotta sen johdossa? Kun Greenpeace alkoi, meillä oli vahva humanitaarinen suuntaus pelastaa sivilisaatio totaaliselta ydinsodan tuholta. Vuosien kuluessa rauha (peace) Greenpeace-järjestössä oli asteittain hukkunut ja organisaationi, suuren osan muustakin ympäristöliikkeestä mukana, ajautui uskoon, että ihmiskunta on maapallon vihollinen. Minä uskon humanitaariseen ympäristöaatteeseen, koska olemme osa luontoa, emme siitä erillään. Ekologian ensimmäinen periaate on, että olemme kaikki osa samaa ekosysteemiä, kuten Barbara Ward sen ilmaisi, yksi ihmisperhe avaruusaluksella Maa ja toisenlainen saarna opettaa, että maailma olisi parempi ilman meitä. Kuten tulemme huomaamaan myöhemmin tässä esityksessä, on erittäin hyvä syy tiedostaa ihmiskunnan olevan välttämätön elämän säilymiselle tällä planeetalla luvun puolivälissä huomasin olevani ainoa kansainvälisen Greenpeacen johdossa, jolla oli muodollinen tieteellinen koulutus. Johtajatoverini ehdottivat kampanjaa kielletään kloori maailmanlaajuisesti, nimeten sen Helvetin aineeksi. Minä korostin, että kloori on yksi alkuaine jaksollisessa järjestelmässä, yksi rakennuskivi maailmankaikkeudessa ja yhdenneksitoista yleisin alkuaine maankuoressa. Minä perustelin faktalla, että kloori on kaikkein tärkein aine ihmisten terveydelle ja lääkinnälle. Kloorin lisääminen juomaveteen oli suurin edistysaskel ihmiskunnan terveyden historiassa ja suurin osa synteettisistä lääkkeistä perustuu klooriyhdisteiden kemiaan. Tämä kaikui kuuroille korville ja minulle se oli viimeinen oljenkorsi. Minun oli pakko lähteä. Kun lähdin Greenpeacesta, uppouduin kehittämään ympäristöpolitiikkaa, joka perustuu tieteeseen ja logiikkaan mieluummin, kuin sensationalismiin, virheelliseen tiedonvälitykseen, antihumanismiin ja pelkoon. Klassisena esimerkkinä, Greenpeacen äskeinen protesti johti Filippiineillä pääkallo ja ristiluut assosiaatioon Kultainen Riisi ja kuolema, vaikka todellisuudessa Kultaisella Riisillä on mahdollista pelastaa 3
4 kaksi miljoonaa lasta kuolemasta A-vitamiinin puutteeseen joka vuosi. (geenimuunneltu riisi) Keeling curve, hiilidioksidipitoisuuden kuvaaja ilmakehässä vuodesta 1959 on oletettu olevan savuava ase katastrofaalisessa ilmastonmuutoksessa. Oletamme, että CO2-pitoisuus oli 280 ppm teollisuusvallankumouksen alussa ennen kuin ihmiskunnan aktiviteetti voi aiheuttaa merkittävää vaikutusta. Hyväksyn, että suurin osa noususta 280 ppm:stä 400 ppm:ään johtuu ihmiskunnan päästöistä sen mahdollisuuden lisäksi, että osa siitä johtuu lämmenneiden merien päästöistä. NASA kertoo meille, että Hiilidioksidi säätää maapallon lämpötilaa lapsenomaisesti kieltäen monet muut tekijät ilmastonmuutokseen liittyen. Tämä muistuttaa NASA:n kannanottoa siitä, että Marssissa saattaa olla elämää. Vuosikymmeniä tämän jälkeen on osoitettu, että Marssissa ei ole elämää. NASA jatkaa sitä koukkuna lisätä julkista rahoitusta lisätutkimukselle punaisesta planeetasta. Ilmastonmuutoksen pelon levittäminen palvelee samaa tarkoitusta. Kuten Bob Dylan profetiaalisesti toi julki, raha ei puhu, se vannoo, jopa yhdessä eniten ihaillussa tiedeorganisaatiossa maailmassa (NASA). Poliittisessa eturintamassa, G7 johtajat suunnittelevat lopettaa äärimmäisen köyhyyden ja nälän poistamalla käytöstä 85% maailman energialähteistä mukaan lukien 98% energiasta, jota käytetään ihmisten ja tavaroiden kuljetukseen, mukaan lukien ruokatarpeet. Maailman keisarit näyttävät puetuilta valokuvassa, joka on otettu kokouksen lopussa, mutta se on ilmeisesti kuvankäsitelty. Heidän pitäisi vaatia olevan alasti antaessaan sellaisen typerän kannanoton. Maailman korkein ilmasto-organisaatio, IPCC, on toivottomassa ristiriidassa rakenteensa ja toimeksiantonsa kanssa. IPCC on koottu puhtaasti WMO:n (maailman meteorologinen organisaatio), säänennustajien ja YK:n ympäristöohjelman luonnonsuojelijoiden keskuudesta. Molemmat organisaatiot ovat keskittyneet etupäässä lyhyeen aikaskaalaan, päivistä ehkä vuosisataan tai kahteen. Mutta merkittävin ristiriita liittyy paneelin mandaattiin YK:lta. Heiltä vaaditaan vain keskittymistä ihmistoiminnan joko suoraan tai epäsuoraan vaikutukseen ilmastonmuutokseen ilmakehän koostumuksen muuttamisen kautta ilmakehän luonnollisen vaihtelun lisäksi. Siis, jos IPCC havaitsisi, että ilmastonmuutos ei ole aiheutunut ihmisen vaikutuksesta ilmakehään tai, että se ei ole vaarallinen, ei olisi mitään tarvetta heidän olemassaololleen. Heidän toimeksiantonsa on tosiasiallisesti valita puolensa maailmanlopun kannalle. Tieteellinen varmuus, poliittinen vetoomus, toivottoman ristiriitaistunut IPCC ja nyt Paavi, katolisen kirkon hengellinen johtaja, röyhkeässä liikkeessä vahvistamaan pe- 4
5 risynnin käsitteen, sanoo maapallon näyttävän suunnattomalta läjältä törkyä ja meidän pitää palata esiteolliseen ihanuuteen, vai onko se kurjuutta? Todellinen suunnaton törkyläjä syötetään meille yli kolme kertaa päivässä vihreän median verkoston toimesta. Valtaisan tuhon kihisevä kattila, kuten jo meidän tuomiomme helvetin kiroukseen, josta on pieni mahdollisuus pelastukseen. Pelkään järjen valon loppua. Pelkään Greenpeacen vartioimaa älyllistä vankileiriä. Aloittakaamme tietämyksestämme maapallon lämpötilan pitkästä historiasta ja hiilidioksidista maapallon ilmakehässä. Paras päätelmä erilaisista prokseista osoittaa, että CO2-pitoisuus oli korkeampi ensimmäiset 4 miljardia vuotta maapallon historiassa kuin se on ollut sen jälkeen Kambrikaudesta nykypäivään. Se koskee mennyttä 540 miljoonaa vuotta, jolloin modernin elämän muodot kehittyivät. Silmiinpistävän selvästi lämpötilan ja hiilidioksidin välillä on käänteinen korrelaatio vähintään yhtä usein kuin mikään yhdensuuntainen korrelaatio. Kaksi selvää esimerkkiä käänteisestä korrelaatiosta tapahtui 150 ja 50 miljoonaa vuotta sitten. Jurakauden lopulla lämpötila putosi dramaattisesti, vaikka hiilidioksidi nousi huippuunsa. Eoseeni lämpömaksimin aikana, lämpötila oli todennäköisesti korkeampi kuin koskaan viimeisten 550 miljoonan vuoden aikana, kun hiilidioksidi oli ollut lasku-uralla 100 miljoonaa vuotta. Tämä on yksin riittävä todiste syvälle spekulaatiolle väitetystä lukkoon lyödystä kausaalisesta riippuvuudesta hiilidioksidin ja lämpötilan välillä. Devonikausi alkaen 400 miljoonaa vuotta sitten, merkitsi kulminaatiota elämän invaasiolle maalle. Planeetta alkoi tuottaa ligniiniä, joka yhdessä selluloosan kanssa, loi puun, joka ensikertaa salli kasvien kasvaa korkeiksi kilpailussa auringonvalosta toistensa kanssa. Valtavien metsien levitessä yli maan elävä biomassa lisääntyi usealla kertaluvulla vähentäen ilmakehän hiilidioksidia puun tekemiseen. Ligniiniä on hyvin vaikea hajottaa eikä mitkään hajottajalajit sisältäneet entsyymejä sen liuottamiseksi. Puut kuolivat vähintään sadan metrin korkuisina. Tästä rakentui suuria hiilipatjoja ympäri maailmaa suurten hiilivarastojen seuratessa toisiaan rakentumisen jatkuessa 90 miljoonaa vuotta. Kunnes, tulevan elämän onneksi, lahottajasienet kehittyivät tuottamaan entsyymejä, jotka pystyvät sulattamaan ligniiniä ja samaan aikaan sattui kivihiilikausi loppumaan. Ei ollut mitään takuuta, että sienet tai mitkään muutkaan hajottajalajit, voisivat kehittää entsyymien monimutkaisuutta, mitä tarvittiin ligniinin hajottamiseen. Jos ne eivät olisi, CO2, joka oli jo vedetty alas ensimmäistä kertaa maapallon historiassa samoille tasoille kuin nykyaikoina, olisi jatkanut laskuaan puiden kasvaessa ja kuollessa. Kun CO2 saavuttaa kynnystason 150 ppm:ää ja menee sen alle, kasvit alkavat ensin näl- 5
6 kiintyä ja sitten lakkaavat kasvamasta kaikki yhdessä ja sitten kuolevat. Ei vain puuvartiset, vaan kaikki kasvit. Tämä olisi vienyt sukupuuton rajalle, jos ei kaikkia, niin useimmat maanpäälliset lajit, kuten eläimet, hyönteiset ja muut selkärangattomat ruoan puutteessa. Ja se siitä sitten. Ihmislajia ei koskaan olisi syntynyt. Tämä oli vasta ensimmäinen kerta, kun oli selvästi havaittava mahdollisuus, että elämä oli lähellä lopettaa itse itsensä hiilidioksidin puutteen takia, mikä on välttämätön aine elämälle maapallolla. Hyvin dokumentoitu tilasto globaaleista lämpötiloista viimeisten 65 miljoonan vuoden ajalta osoittaa, että me olemme suurimmassa kylmenemisjaksossa Eoseeni lämpöhuipun jälkeen 50 miljoonaa vuotta sitten. Maapallo oli keskimäärin 16 astetta (C) lämpimämpi silloin, suurimman lämpenemisen tapahtuessa korkeammilla leveysasteilla. Koko planeetta, napa-alueita myöten, oli jäätön ja sielläkin metsien peitossa. Jokaisen nykyisen lajin esivanhemmat säilyivät hengissä läpi ehkä elämän historian lämpimimmän ajan. Se aiheuttaa ihmettelyä hirveistä ennusteista, joiden mukaan jo kahden asteen lämpötilan nousu esiteollisesta ajasta, aiheuttaisi massasukupuuttoja ja sivilisaation tuhoutumisen. Jäätiköt alkoivat muodostua Etelämantereelle 30 miljoonaa vuotta sitten ja pohjoiselle pallonpuoliskolle 3 miljoonaa vuotta sitten. Nyt, Pleistoseenin yhdellä lämpöjaksolla, koemme yhden kylmimmistä ajanjaksoista maapallon historiassa. Tullessamme lähemmäksi nykyhetkeä, olemme oppineet Etelämantereen jääkairauksista, että viimeisten vuoden aikana, on ollut ajanjaksoja jääkausineen ja lämpökausineen vuoden jaksoin. Nämä jaksot yhtyvät Milankovićin jaksojen kanssa, jotka ovat kytköksissä maapallon radan eksentrisyyteen ja akselin kaltevuuteen. On erittäin uskottavaa, että nämä jaksot liittyvät aurinkosäteilyn intensiteettiin ja sen vuodenaikaiseen jakaumaan maan pinnalle. Lämpötilan ja ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden välillä on vahva korrelaatio jääkausisyklin aikana osoittaen mahdollista syy-seuraussuhdetta näiden kahden välillä. CO2 seuraa lämpötilaa keskimäärin 800 vuoden viiveellä viimeisimmän vuoden ajalla, mikä osoittaa, että lämpötila on syy, kun syy ei koskaan tule seurausten jälkeen. Jos katsomme mennyttä vuotta, huomaamme, että CO2-pitoisuus seuraa lämpötilanmuutosta. Kuten voimme olettaa, Milankovićin jaksot ovat paljon todennäköisempiä aiheuttamaan lämpötilanmuutoksia kuin CO2. Ja lämpötilan nousu on paljon todennäköisempi syy aiheuttaa hiilidioksidin purkausta meristä ja lasku sen absorboitumista meriin kuin päinvastoin. Kuitenkin ilmastoalarmistit pitävät kiinni väitteestään, että CO2 aiheuttaa lämpötilanmuutosta, huolimatta väitteen epäloogisuudesta. 6
7 Viimeisten vuoden ilmastonmuutoksen voimakkuuden analysointi on selventävää, tämä on aikaa viimeisimmän jääkauden huipun jälkeen. Siihen aikaan oli 3,3 km jäätä sen paikan päällä, missä nyt on Montreal, yli 3 miljoonan ihmisen kaupunki. 95% Kanadasta oli jään peitossa. Jopa niin kaukana etelässä kuin Chicago, oli melkein kilometri jäätä. Jos Milankovićin syklit edelleen vallitsevat eikä CO2- päästömme anna aihetta muuttaa käsitystämme, tämä tapahtuu asteittain uudelleen seuraavien vuoden kuluessa. Tulevatko CO2-päästömme pelastamaan seuraavalta jääkaudelta, kuten James Lovelock on esittänyt? Näillä näkymin siitä ei ole suurta toivoa, kun huolimatta siitä, että 1/3 päästöistämme on tapahtunut viimeisten 18 v aikana, UK Met Office väittää, että mitään tilastollisesti merkittävää lämpenemistä ei ole ollut tällä vuosisadalla. Viimeisimmän jääkauden huipulla merenpinta oli n. 120 m alempana kuin nyt vuotta sitten, oli jo kaikki matalalla olleet keskileveysasteiden jäätiköt sulaneet. Sen jälkeisestä merenpinnan vaihtelusta ei ole yksimielisyyttä, vaikka monet tiedemiehet ovat tulleet johtopäätökseen, että merenpinta oli nykyistä korkeampi Holoseenin lämpöoptimin aikaan vuotta sitten, kun Sahara oli vihreä. Merenpinta on saattanut myös olla nykyistä korkeampi keskiajan lämpökauden aikana. Sadat saaret päiväntasaajan lähistöllä Indonesian Papuassa ovat olleet meren peitossa siihen tapaan, että uskottavuus vahvistuu hypoteesille, että nettomuutosta ei ole tapahtunut tuhansiin vuosiin. Niin kauan kestää heikkojen aaltojen vaikutus eroosioon trooppisen meren rannoilla. Tullaksemme takaisin lämpötilan ja CO2:n suhteeseen modernina aikana, voimme havaita, että lämpötila on noussut samaa hidasta tahtiaan keskisessä Englannissa vuoden 1700 jälkeen, kun ihmisperäiset päästöt eivät olleet merkittäviä vuoteen 1850 asti ja alkoivat kasvaa eksponentiaalisesti vuoden 1950 jälkeen. Tämä ei osoita suoraa syy-seuraus-suhdetta näiden kahden välille. Säännöllisesti jäätyen pienen jääkauden aikana, Thames-joki jäätyi viimeksi vuonna 1814, kun maapallo siirtyi siihen, mitä voimme kutsua moderniksi lämpökaudeksi. IPCC esittää, että on äärimmäisen todennäköistä, että ihmiskunnan päästöt ovat olleet pääasiallinen syy vuoden 1950 jälkeiseen lämpenemiseen. He väittävät, että äärimmäisen tarkoittaa 95%:n varmuutta, vaikka niin, luku 95 vedettiin yksinkertaisesti taikurin hatusta. Todennäköisesti ei ole tieteellinen termi, vaan pikemminkin arviointia ilmaiseva, toinen termi mielipiteelle. 30 vuoden jaksolla lämpeni ja sitten viileni vuodesta 1940 vuoteen 1970, juuri kun CO2-päästöt alkoivat kasvaa eksponentiaalisesti ja sitten lämpeni 30 vuotta 7
8 välillä , mikä oli hyvin samanlainen keston ja lämpötilan nousun suhteen jakson kanssa. Silloin voi kysyä, mikä aiheutti lämpenemisen jaksolla, jos ei ihmiskunnan päästöt? Ja, jos kyseessä oli luonnolliset tekijät, mistä tiedämme, että samat syyt eivät olleet vastuussa myös välillä ? Ei tarvitse mennä takaisin miljoonia vuosia, löytääkseen loogisen virheen IPCC:n varmuudessa, missä me olemme roiston osassa. Vesi on ylivoimaisesti tärkein kasvihuonekaasu ja se on ainoa molekyyli, jota esiintyy kaikissa kolmessa olomuodossa; kaasuna, nesteenä ja kiinteänä aineena. Kaasuna vesihöyry on kasvihuonekaasu, mutta nesteenä ja kiinteänä ei ole. Kun nestemäinen vesi muodostaa pilviä, ne heijastavat auringon säteilyn takaisin avaruuteen päivällä ja pidättävät lämpöä yöllä. Ei ole mahdollista, että tietokonemallit voisivat ennustaa veden nettovaikutuksen suuremman CO2-pitoisuuden ilmakehässä. Silti lämpenemisen ennustajat olettavat, että korkeampi CO2-pitoisuus johtaa positiiviseen takaisinkytkentään veden kautta, siten vahvistaen CO2:n omaa vaikutusta 2-3-kertaiseksi. Toiset tutkijat uskovat, että veden takaisinkytkentä on olematon tai negatiivinen. Havainnot tämän vuosisadan alussa ovat taipuvaisia vahvistamaan jälkimmäistä olettamusta. Kuinka moni poliitikko tai median jäsen tai yleisö ovat tietoisia seuraavasta IPCC:n väittämästä vuonna 2007? Meidän pitäisi tiedostaa, että olemme tekemisissä toisiinsa kytkeytyneiden osien epälineaarisen, kaoottisen järjestelmän kanssa ja siksi pitkän aikavälin ennustukset tulevan ilmaston tiloista eivät ole mahdollisia. On olemassa kuvaaja, joka osoittaa, että ilmastomallit ovat törkeästi liioitelleet lämpenemisvauhtia, mikä vahvistaisi IPCC:n todistuksen. Ainoan trendin, minkä tietokonemallit näyttävät pystyvän ennustamaan tarkasti, ovat ne, mitkä ovat jo tapahtuneet. Tullakseni esitykseni ytimeen, CO2 on elämän valuuttaa ja tärkein rakennuskivi elämälle maapallolla. Kaikki elämä perustuu hiileen, mukaan lukien omamme. Tokihan hiilenkierto ja sen keskeinen rooli elämän synnyssä pitäisi opettaa lapsille mieluimmin, kuin hiilidioksidin demonisoinnin, että hiili on saaste joka uhkaa elämän jatkuvuutta. On fakta, että hiilidioksidi on välttämätön elämälle ja että sitä pitää olla riittävä määrä ilmakehässä kasvien selviytymiseksi, jotka ovat pääasiallista ruokaa kaikille muille nykyisin eläville lajeille. Eikö meidän pitäisi rohkaista kansalaisiamme, opiskelijoitamme, opettajiamme, poliitikkojamme, tiedemiehiämme ja muita johtajiamme juhlimaan hiilidioksidia elämänantajana, mitä se on? 8
9 Se on todistettu fakta, että kasvit, mukaan lukien puut ja kaikki meidän ruokaviljamme, kykenevät kasvamaan paljon nopeammin korkeamman CO2-pitoisuuden olosuhteissa. Jopa nykypitoisuus, 400 ppm, on kasvien ravitsemukselle nälkiinnyttävää. Optimitaso hiilidioksidille on n. viisinkertainen, 2000 ppm, kuitenkin alarmistit varoittavat sen olevan liian korkean. Heidät pitää haastaa joka päivä jokaisen ihmisen taholta, joka tietää totuuden tässä asiassa. Hiilidioksidi on elämän antaja ja meidän pitäisi juhlia sitä mieluummin, kuin mustamaalata sitä, kuten on nykyään muotia. Olemme todistamassa maapallon vihertymistä korkeampien CO2-tasojen myötä, ihmiskunnan päästöjen ansiosta, fossiilisten polton myötä, mainostakaa kiihtynyttä kasvien kasvua ympäri maailmaa. Sen ovat CSIRO:n tiedemiehet varmistaneet Australiassa, Saksassa ja Pohjois-Amerikassa. Vain puolet päästöistämme näkyvät ilmakehässä. Parhaan tieteen mukaan suurin osa muusta menee lisääntyneeseen biomassaan. Mikä siinä on väärin, kun metsien ja viljelyskasvien tuottavuus paranee? Kaikki hiilidioksidi ilmakehään on peräisin maankuoresta massiivisten tulivuorenpurkausten tuotoksena. Tämä oli paljon hallitsevampaa maapallon varhaishistoriassa, kun sen kuori oli paljon kuumempi kuin se on nyt. Viimeisten 150 miljoonan vuoden aikana ei ole ollut tarpeeksi lisäystä ilmakehän hiilidioksidiin kompensoimaan asteittaista hautautumista maaperän kerrostumiin. Katsokaamme missä kaikki hiili on ja kuinka se kiertää. Nyt juuri on ylitetty 400 ppm:n raja, ilmakehässä on 850 miljardia tonnia hiiltä hiilidioksidin muodossa. Tähän vertailuksi, kun nykyiset elämänmuodot kehittyivät yli 500 miljoonaa vuotta sitten, ilmakehässä oli melkein miljardia tonnia hiiltä ilmakehässä, 17 kertaa nykyistä tasoa enemmän. Kasvusto ja eloperäinen maa yhdessä sisälsi yli miljardia tonnia hiiltä, yli kaksi kertaa ilmakehän verran. Meret sisältävät miljardia tonnia hiiltä liuenneena hiilidioksidina, 45 kertaa ilmakehän määrän. Fossiiliset polttoaineet, jotka on tehty kasveista, jotka imivät hiilidioksidia ilmakehästä miljardin hiilitonnin verran, 6 12 kertaa ilmakehän sisällön verran. Mutta todella hämmästyttävä luku on se määrä hiiltä, mikä on eristäytynyt ilmakehästä ja muuttunut hiilipitoisiksi kiviksi. Merelliset lajit ovat muuttaneet miljardia tonnia kiveksi. Ne oppivat tekemään suojakuoret itselleen yhdistämällä kalsiumia ja hiiltä kalsiumkarbonaatiksi. Kalkkikivi, liitu ja marmori ovat kaikki eloperäisiä ja määrältään 99,9 % hiilestä, mitä on koskaan ollut ilmakehässä. Doverin valkoiset kallioseinämät ovat muodostuneet kokkoliittien tukirangoista, pikkuruisesta merellisestä kasviplanktonista. 9
10 Valtaisa enemmistö hiilidioksidista, joka alun perin oli ilmakehässä, on eristetty ja varastoitu pysyvästi hiilipitoisiin kiviin, missä sitä ei voi käyttää kasvien ruokana. Alkaen ajasta 540 miljoonaa vuotta sitten, Kambrikauden alussa, monet selkärangattomat merilajit kehittivät kyvyn säädellä kalkkiumista ja rakentaa suojakuoren suojellakseen pehmeitä kehojaan. Äyriäiset, kuten simpukat ja kotilot, korallit, kokkoliitit (kasviplankton) ja foraminiferat (eläinplankton) alkoivat yhdistää hiilidioksidia kalsiumiin ja siten poistaa hiiltä elämän kiertokulusta, kun kuoret upposivat kerrostumiin, miljardia tonnia hiilipitoisiksi kerrostumiksi. On ironista, että elämä itse keksimällä suojaavan kuoren, aiheuttaa oman lopullisen kuolemansa poistamalla jatkuvasti hiilidioksidia ilmakehästä. Tätä on hiilen laajamittainen lopullinen eristäminen ja varastointi. Nämä ovat hiilipitoisia kerrostumia, jotka muodostavat liuskevarastoja, joista me särötämme kaasua ja öljyä nykyään. Ja minä lisään tukeni heille, jotka sanovat, Ok UK alkakaa säröttää! 150 miljoonaa vuotta on jatkunut tasainen hiilidioksiditason lasku ilmakehässä. Tätä tapahtuu usealla eri tavalla, mutta mikä merkitsee, on lopputulos, keskimäärin tonnin poisto hiiltä ilmakehästä jokainen vuosi 150 miljoonan vuoden ajan. Hiilidioksidin määrä ilmakehässä on tuona aikana vähentynyt n. 90 %. Tämä tarkoittaa, että vulkaaniset päästöt ovat hävinneet taistelun hiilikadon kanssa kalsiumkarbonaattikerrostumiin monimiljoonaisessa aikaskaalassa. Jos tämä jatkuu, CO2 tulee väistämättä putoamaan tasolle, joka uhkaa kasvien selviytymistä, mikä edellyttää vähintään 150 mmp:n tasoa. Jos kasvit kuolevat, kaikki eläimet, hyönteiset ja muut selkärangattomat, jotka ovat elääkseen riippuvaisia kasveista, kuolevat myös. Kuinka pitkään kestää nykytasosta hiilidioksidin kulutus loppuun, kunnes suurin osa maapallon elämästä on uhattuna sukupuutolla ilmakehän hiilidioksidipulan takia? Tämän Pleistoseenin aikana, CO2 saavuttaa minimitasonsa, kun peräkkäiset jäätiköitymiset saavuttavat huippunsa. Viimejääkaudella, jonka huippu oli vuotta sitten, CO2:n minimitaso oli 180 ppm:ää, äärimmäisen todennäköisesti maapallon historian alhaisin taso koskaan. Se on vain 30 ppm:ää yli tason, jolla kasvit alkavat kuolla. Paleontologinen tutkimus on osoittanut, että jopa 180 ppm oli ankara rajoitus kasvulle, kun ne alkoivat nälkiintyä. Lämpöjakson alettua, taso elpyi 280 ppm:ään. Mutta jopa nykyään, ihmiskunnan päästöjen aiheutettua CO2-tason nousun 400 ppm:ään, kasvit yhä rajoittavat kasvuaan, mikä olisi paljon nopeampaa, jos CO2-taso olisi välillä ppm:ää. 10
11 Tässä tulee shokkiuutinen. Jos ihmiskunta ei olisi alkanut vapauttaa hiukan hiiltä, joka oli varastoitunut fossiilisiin polttoaineisiin, joka oli ollut hiilidioksidin muodossa ilmakehässä ennen kasvien ja eläinten takavarikkoa, maapallon elämä olisi pian nääntynyt tämän välttämättömän ravinteen puutteessa ja olisi alkanut kuolla. Nykyisen jääkausi- ja lämpökausisyklin mukaan, tämä olisi todennäköisesti tapahtumassa alle kahdenmiljoonan vuoden päästä, luonnon silmänräpäyksessä, 0,05 % 3,5 miljardin vuoden ajasta elämän historiaa. Mitkään muut lajit eivät olisi suorittaneet tätä tehtävää palauttaa osan hiilestä takaisin ilmakehään, joka oli otettu pois ja lukittu maaperään kasvien ja eläinten toimesta vuosituhanten kuluessa. Tästä syystä kunnioitan James Lovelockia luennossani tänä iltana. James oli monia vuosia siinä uskossa, että ihminen on yksi ja ainoa roistolaji biosfäärissä, tuomittu aiheuttamaan katastrofaalisen, globaalin lämpenemisen. Nautin Gaia-hypoteesistä, mutta en ole uskovainen sen suhteen ja minusta se oli liian lähellä perisyntiä. Se vastaa käsitystä, että ihminen on ainoa vihollislaji maapallolla. Mutta James Lovelock on tullut järkiinsä ja huomannut, että ihmiset saattavat olla osa Gaian suunnitelmaa ja hänellä on hyvä syy siihen. Ja minä kunnioitan häntä, koska vaatii rohkeutta muuttaa mieltään panostettuaan niin paljon päinvastaisen mielipiteen tuomaan maineeseen. Mieluummin kuin näkisi ihmiskuntaa biosfäärin vihollisena, Lovelock ajattelee nyt, että voimme auttaa Gaiaa pieksemään seuraavan jääkauden. Se on paljon uskottavampaa kuin ilmaston tuho ja synkkä skenaario, koska hiilidioksidipäästömme takaisin ilmakehään epäilemättä kääntävät tämän välttämättömän elämänlähteen vakaan liu un alas ja toivottavasti saattaa vähentää mahdollisuutta, että ilmasto liukuu seuraavaan jäätiköitymiseen. Voimme olla varmoja, että lisääntynyt hiilidioksidi johtaa lisääntyvään kasvien ja biomassan kasvuun. Me emme todellakaan tiedä estääkö korkeampi hiilidioksiditaso vääjäämättömän liu un seuraavaan jääkauteen. Henkilökohtaisesti en ole toiveikas tästä, koska pitkän ajan historia ei vaan tue vahvaa korrelaatiota hiilidioksidin ja lämpötilan välillä. Tuntuu käsittämättömältä meidän tietämyksemme mukaan, että kun CO2 on tasaisesti vähentynyt, ihmiskunnan päästöjä ei yleisesti juhlita pelastavana enkelinä. Suorista havainnoista jo tiedämme, että äärimmäiset ennusteet hiilidioksidin vaikutuksesta globaaliin lämpötilan kehitykseen, ovat varsin epätodennäköisiä, kun kolmasosa CO2-päästöistämme on purkautunut aikana, jolloin mitään tilastollisesti merkittävää lämpenemistä ei ole tapahtunut. Ja vaikka pientä lisälämpenemistä olisikin tapahtunut, se olisi varmuudella parempi asia kaikkien lajien tai suurimman osan niistä tuhoutumiseen verrattuna. 11
12 Nyt sen kuulette. Ihmiskunnan hiilidioksidipäästöt ovat pelastaneet maapallon elämän väistämättömältä nälkäkuolemalta hiilidioksidin puutteeseen. Käyttääksemme atomikelloanalogiaa, jos maapallo olisi 24 h vanha, me olisimme olleet 38 sekunnin päässä keskiyöstä, kun käänsimme kehityssuunnan. Jos se ei ole hyvä uutinen, niin mikä sitten on? Ei tarvitse torjua tuomiopäivää joka päivä. Suuntaan haasteen jokaiselle tarjota vastustamattoman perustelun, mikä kumoaa analyysini historiallisesta tilastosta ja ennusteen CO2- nälkiintymisestä 150 miljoonan vuoden trendin perusteella. Henkilöön suunnattuja argumentteja kieltäjistä ei tule hyväksyä. Käsitykseni on, että suurinta osaa yhteiskunnasta on johdettu harhaan uskomaan, että globaali CO2 ja lämpötila ovat liian korkeita, vaikka totuus on päinvastainen molemmissa tapauksissa. Kieltääkö kukaan, että alle 150 ppm:n hiilidioksiditasolla, kasvit kuolevat? Kieltääkö kukaan, että maapallolla on vallinnut 50 miljoonaa vuotta viilenemiskausi ja että tämä Pleistoseeni, jääkausien aika, on yksi kylmimmistä jaksoista planeettamme historiassa? Jos oletamme ihmiskunnan päästäneen n. 200 miljardia tonnia hiilidioksidia ilmakehään, vaikka me lopettaisimme fossiilisten polttoaineiden käytön tänään, olemme jo jatkaneet elämää maapallolla 5 miljoonaa vuotta. Mutta me tulemme jatkamaan fossiilisten polttoaineiden käyttöä sivilisaatiomme energian saamiseksi, siten on todennäköistä, me voimme ehkäistä kasvien nälkäkuolemaa ainakin 65 miljoonaa vuotta. Jopa silloin, kun fossiiliset polttoaineet käyvät vähiin, on jäljellä vielä tuhatbiljoonaa tonnia hiiltä kallioperässä, jonka voimme muuntaa kalkiksi ja hiilidioksidiksi valmistamalla sementtiä. Ja me jo tiedämme, miten tämä tehdään aurinkoenergialla tai ydinvoimalla. Tällä yksin, huolimatta fossiilisten kulutuksesta, enemmän kuin korvataan hiilidioksidin väheneminen kalsiumkarbonaattien hautautumisen myötä merellisiin kerrostumiin. Epäilemättä ihmislaji on tehnyt mahdolliseksi jatkaa elämää maapallolla yli 100 miljoonaa vuotta. Emme ole elämän tuho, vaan sen pelastus. Loppusanoiksi haluaisin lausua muutaman kommentin väitetyn, vaarallisen ilmastonmuutoskolikon toisesta puolesta, energiapolitiikastamme ja varsinkin parjatuista fossiilisista polttoaineista: hiilestä, öljystä ja maakaasusta. Laskutavasta riippuen, fossiilisten osuus on välillä % kokonaisenergiankulutuksesta ja 95% ihmisten ja tavaroiden kuljetuksista, mukaan lukien ruokatarpeet. Aiemmin tänä vuonna G7-maiden johtajat sopivat fossiilisten polttoaineiden käytön lopettamisesta vuoteen 2100 mennessä, äärimmäisen kummallinen kehityssuunta lievästi sanottuna. Tietenkään yksikään järkevä ihminen ei usko, että näin tulisi käymään, mutta se on testamentti valtaeliitille, joka on käpertynyt katastrofaalisen, ih- 12
13 misperäisen ilmastonmuutoksen ympärille, kun niin moni maailman johtajista osallistuu tähän huijaukseen. Kuinka voisimme vakuuttaa heidät juhlimaan hiilidioksidia mieluummin, kuin mustamaalaamaan sitä? Monia inhottavia sanoja on sanottu fossiilisista polttoaineista, vaikka ne ovat laajalti vastanneet pitkäikäisyydestämme, menestyksestämme ja mukavista elämäntyyleistämme. Hiilivedyt, fossiilisten polttoaineiden energiakomponentit, ovat 100 % orgaanisia, kuten orgaaninen kemia. Ne ovat aurinkoenergian tuottamia muinaisissa merissä ja metsissä. Kun ne on poltettu energiaksi, päätuotteet siitä ovat vesi ja CO2, mitä tärkeimmät ruoka-aineet elämälle. Ja fossiiliset polttoaineet ovat tähän mennessä suurin varasto suoraa aurinkoenergiaa maapallolla. Mikään muu ei pääse lähellekään, paitsi ydinpolttoaineet, mikä on myös aurinkoperäistä siinä mielessä, että se on kuolevien tähtien synnyttämää. Nyt Greenpeace protestoi venäläisiä ja amerikkalaisia öljynporauslauttoja vastaan 3000 HP dieselmoottorikäyttöisillä laivoilla ja käyttää 200 HP ulkolaitamoottoreita noustakseen lautoille heiluttamaan anti-öljy muovisia banderolleja, jotka on tehty fossiilisista polttoaineista. Sitten he ilmaisevat mediassa meille kertoen lopettakaa riippuvuutemme öljystä. En piittaisi niin paljon, jos Greenpeace ajaisi polkupyörillä purjelaivoissaan ja soutaisivat pieniä veneitään öljylautoille heiluttamaan puuvillaisia banderolleja. Meillä ei ollut vetypommia laivassamme, jolla seilasimme ensimmäisessä kampanjassamme ydinkokeita vastaan. Osa maailman öljystä tulee omasta kotivaltiostani Kanadan öljyhietikolta Pohjois- Albertassa. En ole koskaan työskennellyt fossiilienergian etujen puolesta, kunnes raivostuin valeista, joita levitettiin valtioni öljyntuotannosta liittolaismaidemme pääkaupungeissa ympäri maailmaa. Vierailin öljyhiekkojen operaatioissa, selvittääkseni itse, mitä siellä tapahtuu. On totta, että näky ei ollut kaunis, kun maa oli riisuttu paljaaksi hiekkaan asti, jotta öljy voitiin poistaa sieltä. Kanada on oikeastaan puhdistamassa suurinta, luonnollista öljyvuotoa historiassa ja tekee sillä tulosta. Öljy nousi pintaan, kun Kalliovuoret työntyivät ylös ja törmäsivät Tyynenmeren laattaan. Kun hiekka palautui takaisin rannalle, 99% ns. myrkkyöljystä oli poistunut siitä. Anti-öljyaktivistit sanovat, että öljyhiekkaoperaatiot tuhoavat Kanadan boreaaliset metsät. Niiden osuus on 10% kaikista maailman metsistä ja öljyhiekka-alue on kuin elefantin finni, vertailun vuoksi. Lain mukaan jokaisen neliötuuman maata, joka sotkettiin öljynpoistossa, täytyy palauttaa alkuperäiseksi, boreaaliseksi metsäksi. Milloin kaupungit, kuten Lontoo, 13
14 Bryssel ja New York, jotka ovat levittäneet jätteitään luontoon, ovat palauttaneet ne alkuperäisiksi ekosysteemeiksi? Ekologisen restauraation taito ja tieto tai parannus, joksi sitä kutsutaan kaivosteollisuudessa, on hyvin vakiintunut käytäntö. Maan muodot on palautettu, alkuperäinen eloperäinen maa on palautettu ja alkuperäinen kasvi- ja puulajisto on istutettu. On mahdollista, että tasaiselle maalle tehdyillä painumilla lisätään biodiversiteettiä tekemällä lampia ja järviä, missä kosteikkokasvit, hyönteiset ja vesivirrat voivat tulla vakiintuneiksi palautettuun maisemaan. Rikastushiekka-altaat, joihin puhdistettu hiekka palautettiin, näyttävät rumilta muutaman vuoden, mutta lopulta palautuvat ruohikoiksi. The Fort McKay First Nationyhtiötä velvoittaa sopimus laiduntaa biisonilaumaa kunnostetulla rikastushiekkaaltaalla. Jokainen rikastushiekka-allas kunnostetaan samaan tyyliin, kunnes toimenpiteet on viety loppuun. Ekologina ja ympäristönsuojelijana yli 45 vuotta, tämä riittää minulle. Maata on rikottu silmänräpäys geologisessa aikaskaalassa ja sitten palautettu kestäväksi boreaalisen metsän ekosysteemiksi puhtaampine hiekkoineen. Ja lisäetuna saamme voimaa ruohonsyöjillemme, skoottereille, moottoripyörille, autoille, traktoreille, busseille, junille ja lentokoneille. Lopuksi sanoisin, hiilidioksidi fossiilisista polttoaineista on elämän ainetta, elämän ainetta, elämän valuuttaa, todellakin maapallon elämän selkäranka. Minulla on kunnia olla valittu pitämään teidän vuosiluentonne. Kiitoksia, että kuuntelitte minua tänä iltana. Toivon, että olette nähneet hiilidioksidin uudesta näkökulmasta ja haluatte liittyä kanssani juhlimaan hiilidioksidia! 14
Hiiltä varastoituu ekosysteemeihin
Hiiltä varastoituu ekosysteemeihin BIOS 3 jakso 3 Hiili esiintyy ilmakehässä epäorgaanisena hiilidioksidina ja eliöissä orgaanisena hiiliyhdisteinä. Hiili siirtyy ilmakehästä eliöihin ja eliöistä ilmakehään:
LisätiedotUusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat
Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 3.2.2010 Lähteitä Allison et al. (2009) The Copenhagen Diagnosis (http://www.copenhagendiagnosis.org/)
LisätiedotMikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos
Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.4.2010 Sisältöä Kasvihuoneilmiö Kasvihuoneilmiön voimistuminen Näkyykö kasvihuoneilmiön voimistumisen
LisätiedotLuku 8. Ilmastonmuutos ja ENSO. Manner 2
Luku 8 Ilmastonmuutos ja ENSO Manner 2 Sisällys ENSO NAO Manner 2 ENSO El Niño ja La Niña (ENSO) ovat normaalista säätilanteesta poikkeavia ilmastohäiriöitä. Ilmiöt aiheutuvat syvänveden hitaista virtauksista
LisätiedotIlmastonmuutokset skenaariot
Ilmastonmuutokset skenaariot Mistä meneillään oleva lämpeneminen johtuu? Maapallon keskilämpötila on kohonnut ihmiskunnan ilmakehään päästäneiden kasvihuonekaasujen johdosta Kasvihuoneilmiö on elämän kannalta
LisätiedotAjankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä
Kuva: NASA Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä Ympäristölautakunnan ja kestävä kehitys ohjelman ilmastoseminaari Espoo 3.6.2014 johannes.lounasheimo@hsy.fi Kuva: NASA
LisätiedotIlmastonmuutos ja ilmastomallit
Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitos FORS-iltapäiväseminaari 2.6.2005 Esityksen sisältö Peruskäsitteitä: luonnollinen kasvihuoneilmiö kasvihuoneilmiön
LisätiedotHelmikuussa 2005 oli normaali talvikeli.
Boris Winterhalter: MIKÄ ILMASTONMUUTOS? Helmikuussa 2005 oli normaali talvikeli. Poikkeukselliset sääolot Talvi 2006-2007 oli Etelä-Suomessa leuto - ennen kuulumatontako? Lontoossa Thames jäätyi monasti
LisätiedotMikä määrää maapallon sääilmiöt ja ilmaston?
Mikä määrää maapallon sääilmiöt ja ilmaston? Ilmakehä Aurinko lämmittää epätasaisesti maapalloa, joka pyörii kallellaan. Ilmakehä ja sen ominaisuudet vaikuttavat siihen, miten paljon lämpöä poistuu avaruuteen.
LisätiedotIlmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä
Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ilman sitä maapallolla olisi 33 C kylmempää. Ihminen voimistaa kasvihuoneilmiötä ja siten lämmittää ilmakehää esimerkiksi
LisätiedotIPCC 5. ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta
IPCC 5. arviointiraportti osaraportti 1: ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta Sisällysluettelo 1. Havaitut muutokset Muutokset ilmakehässä Säteilypakote Muutokset merissä Muutokset lumi- ja jääpeitteessä
LisätiedotMistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos
Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos 19.4.2010 Huono lähestymistapa Poikkeama v. 1961-1990 keskiarvosta +0.5 0-0.5 1850 1900 1950 2000 +14.5 +14.0
LisätiedotMitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin?
Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin? Ilmastonmuutos on jo pahentanut vesipulaa ja nälkää sekä lisännyt trooppisia tauteja. Maailman terveysjärjestön mukaan 150 000 ihmistä vuodessa kuolee
LisätiedotIPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 1 ILMASTONMUUTOKSEN TIETEELLINEN TAUSTA
IPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 1 ILMASTONMUUTOKSEN TIETEELLINEN TAUSTA SISÄLLYSLUETTELO 1. HAVAITUT MUUTOKSET MUUTOKSET ILMAKEHÄSSÄ SÄTEILYPAKOTE MUUTOKSET MERISSÄ MUUTOKSET LUMI- JA JÄÄPEITTEESSÄ
LisätiedotMiten Suomi on muuttunut sadassa vuodessa? A1 Suomen valtio
A1 Suomen valtio 1917 2017 1 Kuinka suuri Suomi oli? Mikä oli Suomen pinta-ala? km 2 2 Mikä oli Suomen 4. suurin kaupunki? 3 Kuinka paljon Suomessa oli asukkaita? 4 Kuinka monta ihmistä asui neliökilometrin
LisätiedotJohtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun
Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.1.2010 Vuorokauden keskilämpötila Talvi 2007-2008
LisätiedotMiten ilmasto muuttuu ja mitä vaikutuksia muutoksilla on?
Miten ilmasto muuttuu ja mitä vaikutuksia muutoksilla on? Esityksen sisältö Kasvihuoneilmiö ja ilmastonmuutos Ilmastonmuutos ja sen vaikutukset tähän mennessä Odotettavissa oleva ilmastonmuutos ja sen
LisätiedotIlmastonmuutoksen todennäköisyysennusteet. Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos
Ilmastonmuutoksen todennäköisyysennusteet Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 13.1.2009 Epävarmuus ilmastoennusteissa Päästöskenaarioepävarmuus Ihmiskunnan tuleva käyttäytyminen Malliepävarmuus
LisätiedotEU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.
EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan
LisätiedotIHMISKUNTA MUUTTAA ILMASTOA
IHMISKUNTA MUUTTAA ILMASTOA Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos, Ilmastotutkimusryhmä KASVIHUONEILMIÖ ILMASTONMUUTOSTEN TUTKIMINEN MALLIEN AVUL- LA TULEVAISUUDEN ILMASTO ILMASTONMUUTOSTEN VAIKUTUKSIA
LisätiedotIlmastonmuutos. Ari Venäläinen
Ilmastonmuutos Ari Venäläinen Maapallo on lämmennyt vuosisadassa 0.74 C (0.56 0.92 C). 12 kaikkein lämpimimmästä vuodesta maapallolla 11 on sattunut viimeksi kuluneiden 12 vuoden aikana. Aika (vuosia)
LisätiedotILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN
ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN Metlan tiedotustilaisuus 27.5.2009 Risto Seppälä 1 TAUSTAA Vuonna 2007 luotiin Global Forest Expert Panel (GFEP) -järjestelmä YK:n
LisätiedotEnergia- ja ilmasto-ohjelma 04/2019. MAIJA ALASALMI Kehittämispäällikkö
Energia- ja ilmasto-ohjelma 04/2019 MAIJA ALASALMI Kehittämispäällikkö Esityksen sisältö 1. Miksi energia- ja ilmastoohjelmaa tarvitaan 2. Tavoitteet 3. Tavoitetila vuonna 2035 4. Päästöjen tilanne Vaasassa
LisätiedotIlmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa
Ilmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa Lentosäämeteorologi Antti Pelkonen Ilmatieteen laitos Lento- ja sotilassääyksikkö Tampere-Pirkkalan lentoasema/satakunnan lennosto Ilmankos-kampanja 5.11.2008
LisätiedotPäästöt kasvavat voimakkaasti. Keskilämpötilan nousu rajoitetaan 1,5 asteeseen. Toteutunut kehitys
Maapallon ilmasto on jo lämmennyt noin asteen esiteollisesta ajasta. Jos kasvihuonekaasupäästöjä ei nopeasti vähennetä merkittävästi, 1,5 asteen raja ylitetään. Päästöt kasvavat voimakkaasti Maapallon
LisätiedotIlmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä
Ilmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä Muuttuva Selkämeri Loppuseminaari 25.5.2011 Kuuskajaskari Anna Hakala Asiantuntija, MMM Pyhäjärvi-instituutti 1 Ilmasto Ilmasto = säätilan pitkän ajan
LisätiedotIlmastonmuutos tilannekatsaus vuonna 2013
Ilmastonmuutos tilannekatsaus vuonna 2013 Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutos AurinkoATLAS Sää- ja ilmastotietoisuudella innovaatioita ja uutta liiketoimintaa Helsinki 20.11.2013 Esityksen pääviestit
LisätiedotKiertotalouden ja ekotehostamisen haasteet ja mahdollisuudet. Green Key -te tapäivä Toiminnanjohtaja Leo Stranius
Kiertotalouden ja ekotehostamisen haasteet ja mahdollisuudet Green Key -teemailtapäivä 24.10.2017 Toiminnanjohtaja Leo Stranius Leo Stranius, HM Luonto-Liiton / Kansalaisareenan toiminnanjohtaja Ympäristöasiantuntija
LisätiedotIlmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä
Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO
LisätiedotIlmaston ja sen muutoksen
Ilmaston ja sen muutoksen tutkimus Ilona Riipinen 28.9.2006 Helsingin yliopisto, fysikaalisten tieteiden laitos, ilmakehätieteiden osasto Sääjailmasto Sää = ilmakehän hetkellinen tila puolipilvistä, T
LisätiedotYleistä. Millaiseksi ilmastomme on muuttumassa?
Millaiseksi ilmastomme on muuttumassa? Espanjan rankkasateet syyskuussa 2019 ttps://yle.fi/uutiset/3-10969538 1 Yleistä Kasvihuoneilmiö on elämän kannalta hyvä asia, mutta sen jatkuva, tasainen voimistuminen
LisätiedotLuonnonsuojelu on ilmastonsuojelua
Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua MATTI SNELLMAN Suomessa erityisesti metsät ja suot varastoivat suuria määriä hiiltä. Luonnon omista hiilivarastoista huolehtimalla suojelemme sekä luonnon monimuotoisuutta
LisätiedotIlmastonmuutoksen vaikutukset tiemerkintäalaan
Ilmastonmuutoksen vaikutukset tiemerkintäalaan Ilmastonmuutosviestintää Suuri osa tämän esityksen materiaaleista löytyy Ilmasto-opas.fi sivustolta: https://ilmasto-opas.fi/fi/ Mäkelä et al. (2016): Ilmastonmuutos
LisätiedotIlmastonmuutos pähkinänkuoressa
Ilmastonmuutos pähkinänkuoressa Sami Romakkaniemi Sami.Romakkaniemi@fmi.fi Itä-Suomen ilmatieteellinen tutkimuskeskus Ilmatieteen laitos Ilmasto kuvaa säämuuttujien tilastollisia ominaisuuksia Sää kuvaa
LisätiedotMiten Suomen ilmasto muuttuu tulevaisuudessa?
28.1.2019 Miten Suomen ilmasto muuttuu tulevaisuudessa? Ari Venäläinen, Ilari Lehtonen, Kimmo Ruosteenoja, Mikko Laapas, Pentti Pirinen Ilmatieteen laitos, Sään ja ilmastonmuutoksen vaikutustutkimus Ilmastonmuutosta
LisätiedotILMASTONMUUTOS IHMISTEN SYYTÄKÖ?
ILMASTONMUUTOS IHMISTEN SYYTÄKÖ? Page 1 of 18 Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos ESITYS VIERAILIJARYHMÄLLE 13.V 2014 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. KASVIHUONEILMIÖ JA SEN VOIMISTUMINEN 2. KASVIHUONEKAASUJEN PÄÄSTÖSKENAARIOT
LisätiedotFAKTAT M1. Maankohoaminen
Teema 3. Nousemme koko ajan FAKTAT. Maankohoaminen Jääpeite oli viime jääkauden aikaan paksuimmillaan juuri Korkean Rannikon ja Merenkurkun saariston yllä. Jään paksuudeksi arvioidaan vähintään kolme kilometriä.
LisätiedotILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT
KEHITYSYHTEISTYÖN PALVELUKESKUKSEN KEHITYSPOLIITTISET TIETOLEHTISET 9 ILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT Ilmastonmuutosta pidetään maailman pahimpana ympäristöongelmana. Vaikka siitä ovat päävastuussa runsaasti
LisätiedotKatsaus maailman tulevaisuuteen
Katsaus maailman tulevaisuuteen Katsaus tulevaisuuteen Tulevaisuudentutkimus tiedonalana Miltä tulevaisuus näyttää Silmäys nykyisyyteen Ikuisuuden perspektiivi Tulevaisuudentutkimus tiedonalana Tulevaisuudentutkimus
LisätiedotMahdollisuutemme ja keinomme maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maitovalmennus
Mahdollisuutemme ja keinomme maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen pienentämiseksi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maitovalmennus 4.9.2019 IPCC raportit 10/2018 ja 8/2019: Ilmasto lämpenee hälyttävällä
LisätiedotJOHDANTO. John Gerarld, Herbal, 1597
JOHDANTO Mikä olisikaan suurempi ilo kuin katsoa maata, jota kasvit verhoavat kuin kirjailtu viitta, johon on ommeltu itämaisia päärlyjä ja joka on koristeltu monenmoisin harvinaisin ja kallisarvoisin
LisätiedotSUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.
SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT
LisätiedotIlmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous?
Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Oras Tynkkynen, Helsinki 21.10.2008 Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Vesipula 1,5 ºC:n lämpötilan nousu voi altistaa vesipulalle 2 miljardia ihmistä
LisätiedotLiikkumisvalinnat vaikuttavat ilmastoon. Kasvihuonekaasupitoisuudet ovat lisääntyneet teollistumista edeltävästä ajasta nykyaikaan verrattuna.
Ruokailutottumuksilla ei ole merkitystä ilmastonmuutoksen kannalta. Liikkumisvalinnat vaikuttavat ilmastoon. Aurinko säätelee maapallon lämpötilan yleistä kehitystä. Viime vuosikymmeninä merenpinnan nousu
LisätiedotHallitustenvälisen. lisen ilmastopaneelin uusin arviointiraportti
Mitä tiede sanoo Hallitustenvälisen lisen ilmastopaneelin uusin arviointiraportti IPCC:n arviointiraportit Poikkeuksellinen koonti ja synteesi laajan ja monipuolisen tieteenalan tiedosta Erittäinin arvovaltainen
LisätiedotIlmasto- ja hiilisuureiden mittaaminen ja niiden globaali kehitys
Ilmasto- ja hiilisuureiden mittaaminen ja niiden globaali kehitys Natalia Pimenoff, Heikki Tuomenvirta Ilmatieteen laitos 1/27/09 Sisältö Ilmasto- ja hiilisuureiden mittaaminen Hiilen kierto hidas vs.
LisätiedotUskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013
Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013 Maapallolle saapuva auringon säteily 100 % Ilmakehästä heijastuu 6% Pilvistä heijastuu 20 % Maanpinnasta heijastuu 4 % Lämpösäteily Absorboituminen
LisätiedotNäkökulmia biopolttoaineiden ilmastoneutraalisuuteen palaako kantojen myötä myös päreet?
Näkökulmia biopolttoaineiden ilmastoneutraalisuuteen palaako kantojen myötä myös päreet? www.susbio.jyu.fi Sisältö Johdanto miten tähän outoon tilanteen on tultu? Hiilitaseet metsässä Entä kannot? Fokus
LisätiedotKommenttipuheenvuoro, Seurakuntien metsäseminaari
Kommenttipuheenvuoro, Seurakuntien metsäseminaari 28.8.2019, Koli Jaana Bäck Professori (Metsien ja ilmaston vuorovaikutukset), Helsingin yliopisto 28/08/2019 1 7.8 PgC y -1 Ihmistoiminnasta syntyvät CO
LisätiedotTunnista lajit ja logot
Tunnista lajit ja logot Tehtävässä testataan kuinka monta lähiympäristön eläin- tai kasviasukasta oppilaat tuntevat. Tarkoituksena on sen jälkeen miettiä, miksi näistä (ja muista) lajeista on syytä välittää.
LisätiedotLiikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa
Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800
LisätiedotGlobaali kiertotalous ja kestävä kehitys
Globaali kiertotalous ja kestävä kehitys KOHTI KESTÄVIÄ VALINTOJA MITEN VOIMME VAIKUTTAA KIERTOTALOUTEEN Tuula Pohjola TkT Crnet Oy 4/21/2015 Crnet Oy/Tuula Pohjola 1 Tuula Pohjola, TkT Erityisala vastuullinen
LisätiedotILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA
YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus
LisätiedotILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN
ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN Metsien käytön tulevaisuus Suomessa -ohjausryhmä Kerkkä 17.11.2008 Risto Seppälä 1 TAUSTAA Vuonna 2007 luotiin Global Forest Expert
LisätiedotOnko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?
Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? ClimBus päätösseminaari Finlandia-talo, 9.6.2009 Timo Karttinen Kehitysjohtaja, Fortum Oyj 1 Rakenne Kilpailuedusta ja päästöttömyydestä Energiantarpeesta ja
LisätiedotPuu vähähiilisessä keittiössä
Puu vähähiilisessä keittiössä 16.09.2013 Matti Kuittinen Arkkitehti, tutkija Tässä esityksessä: 1. Miksi hiilijalanjälki? 2. Mistä keittiön hiilijalanjälki syntyy? 3. Puun rooli vähähiilisessä sisustamisessa
LisätiedotIlmastonmuutos mitä siitä seuraa?
Ilmastonmuutos mitä siitä seuraa? Mikko Alestalo Johtaja Ilmatieteen laitos 11/11/2008 31/05/2011 1 Ilmastonmuutoksen hidastaminen Tavoite on hiilidioksidipäästöjen vähentäminen globaalilla tasolla 90
LisätiedotUhanalaisuusluokat. Lajien uhanalaisuusarviointi Ulla-Maija Liukko, Arviointikoulutus lajien uhanalaisuuden arvioijille, 2.2.
Uhanalaisuusluokat Lajien uhanalaisuusarviointi 2019 Ulla-Maija Liukko, Arviointikoulutus lajien uhanalaisuuden arvioijille, 2.2.2017 IUCN:n uhanalaisuusluokitus Uhanalaisuusarvioinnissa ja luokittelussa
LisätiedotKasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä
Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Sadevettä valuu pintavaluntana vesistöön. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Joki
LisätiedotMitä ilmastolle on tapahtumassa Suomessa ja globaalisti
Mitä ilmastolle on tapahtumassa Suomessa ja globaalisti Ilmastonmuutosviestintää Suuri osa tämän esityksen materiaaleista löytyy Ilmasto-opas.fi sivustolta: https://ilmasto-opas.fi/fi/ Mäkelä et al. (2016):
LisätiedotSUOMI SADAN VUODEN KULUTTUA
SUOMI SADAN VUODEN KULUTTUA Page 1 of 22 Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos KOULULAISTEN YMPÄRISTÖPÄIVÄ ELÄINTARHA 17.IV 2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ Page 2 of 22 1. KASVIHUONEILMIÖN PERUSAJATUS 2. KASVIHUONEKAASUJEN
LisätiedotIlmastonmuutos eri mittakaavatasoilla
Ilmastonmuutos eri mittakaavatasoilla Jukka Käyhkö Maantieteen ja geologian laitos Kulttuuriympäristö ja ilmastonmuutos seminaari, Helsinki, 17.1.2018 Sää vai ilmasto? SÄÄ Sää on ilmakehän hetkellinen
LisätiedotOHJELMA. Keskustelu. Paneeli ja ohjattu keskustelu. Puheenjohtajan yhteenveto Tilaisuuden päätös
OHJELMA 9.00 Tilaisuuden avaaminen; Globaali näkökulma: Uusiutuvat luonnonvarat, kestävän kehityksen agendan tavoitteet ja nexus-lähestymistapa, Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio, maa- ja metsätalousministeriö
LisätiedotAjankohtaista ilmastopolitiikasta
Ajankohtaista ilmastopolitiikasta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK Ympäristö- ja maapolitiikan ajurit Ilmasto-energiapolitiikka: hillintä ja sopeutuminen kierrätämme hiiltä biomassoilla -tuottavassa
LisätiedotEKOENERGO OY Asko Vuorinen Metsien hiilinielun kasvu ja hakkuumahdollisuudet
Metsien hiilinielun kasvu ja hakkuumahdollisuudet Espoossa Joulukuussa 2018 1 Metsien hiilinielun kasvu ja hakkuumahdollisuudet Sisällysluettelo Esipuhe... 3 1. Johdanto... 4 2. Metsien kasvu, puuston
LisätiedotKierrätämme hiiltä tuottamalla puuta
Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK MTK:n METSÄPOLITIIKN AMK-KONFERENSSI 9.3.2016 Miksi hiilenkierrätys merkityksellistä? 1. Ilmasto lämpenee koska hiilidioksidipitoisuus
LisätiedotPERUSTIETOA ILMASTONMUUTOKSESTA
PERUSTIETOA ILMASTONMUUTOKSESTA Kasvihuoneilmiö ja ilmastonmuutos Ilmakehän aiheuttama luonnollinen kasvihuoneilmiö Maapallon ilmakehä toimii kasvihuoneen lasikaton tavoin päästäen auringosta tulevan säteilyn
LisätiedotWASA OTTAA VASTUUTA PLANEETASTA
WASA OTTAA VASTUUTA PLANEETASTA WASAN SITOUMUS MEIDÄN BRÄNDIMME ON 100% CO 2 KOMPENSOITU 1 Me uskomme, että ottamalla vastuuta planeetasta hiilijalanjälkeä vähentämällä ja kompensoimalla CO 2 -päästöjä
LisätiedotTulevaisuus (ilmaston)muutoksessa tilannekatsaus Suomeen ja ulkomaille. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus
Tulevaisuus (ilmaston)muutoksessa tilannekatsaus Suomeen ja ulkomaille Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Ilmastotalkoot Satakunnassa, Rauma 9.11.2016 Ilmastonmuutoksen taustalla etenkin fossiilisten
LisätiedotBoreaalisten metsien käytön kokonaisvaikutus ilmaston
Boreaalisten metsien käytön kokonaisvaikutus ilmaston lämpenemiseen Lauri Valsta Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta / Metsätieteiden laitos 1.11.2012 1 Maapallon säteilytasapainon osatekijät Radiative
LisätiedotFrank Martela Tutkijatohtori, Aalto-yliopisto Osakas, Filosofian Akatemia Oy
ONKO SUOMI VARAUTUNUT HYVINVOINNIN JA TALOUSKASVUN IRTIKYTKEYTYMISEEN AIKANA JOLLOIN TYÖTÄ EI ENÄÄ OLE KAIKILLE JA HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖT VÄHENEVÄT RAJUSTI? Frank Martela Tutkijatohtori, Aalto-yliopisto
LisätiedotBiopolttoaineiden hiilineutralisuusja kestävyyskriteerit ukkospilviä taivaanrannassa?
Biopolttoaineiden hiilineutralisuusja kestävyyskriteerit ukkospilviä taivaanrannassa? Margareta Wihersaari Jyväskylän yliopisto www.susbio.jyu.fi Esityksen runko: - Esityksen tavoite ja rajaus - Hieman
LisätiedotSUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria
Suomen esihistoria / Ulla-Riitta Mikkonen 1 SUOMEN ESIHISTORIA Suomen historia jaetaan esihistoriaan ja historiaan. Esihistoria tarkoittaa sitä aikaa, kun Suomessa ei vielä ollut kristinuskoa. Esihistorian
LisätiedotJätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt
Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt 1. Emme tuhlaa luonnonvaroja ja saastuta ympäristöä - tasapaino luonnon käytön ja suojelun välillä 2. Huolehdimme ihmisten hyvinvoinnista
LisätiedotIlmastonmuutos ja metsät: sopeutumista ja hillintää
Ilmastonmuutos ja metsät: sopeutumista ja hillintää METLA / MIL-tutkimusohjelma 2007-2012 Elina Vapaavuori METLA/Elina Vapaavuori: ILMASE -työpaja 06.11.2012 1 1 Nykyinen CO 2 pitoisuus, ~390 ppm, on korkeampi
LisätiedotSyntyikö maa luomalla vai räjähtämällä?
Syntyikö maa luomalla vai räjähtämällä? Tätä kirjoittaessani nousi mieleeni eräs tuntemani insinööri T. Palosaari. Hän oli aikansa lahjakkuus. Hän oli todellinen nörtti. Hän teki heti tietokoneiden tultua
LisätiedotEnergiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma
Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa
LisätiedotTiede ja usko kaksi kieltä, yksi todellisuus?
Tiede ja usko kaksi kieltä, yksi todellisuus? Uskon ja tieteen vuorovaikutusmallit Neljä vuorovaikutusmallia eli tapaa ymmärtää uskon ja tieteen suhde 1. Konflikti 2. Erillisyys 3. Dialogi 4. Yhteneväisyys
LisätiedotIlmastosodat. Antero Honkasalo
Ilmastosodat Antero Honkasalo Ilmastonmuutos etenee Ilmastonmuutos etenee päästöjen rajoittamisesta huolimatta; muutos on huomenna suurempi kuin tänään Lämpötila nousee Merten pinta nousee Sään ääri-ilmiöt
LisätiedotIlmastonmuutoksen vaikutukset Kalankasvatukseen Suomessa
Ilmastonmuutoksen vaikutukset Kalankasvatukseen Suomessa Markus Kankainen, Jari Niukko, Antti Kause, Lauri Niskanen 29.3.2019, Kalapäivät, Caribia, Turku 1 Kalankasvatuksen vaikutukset 1. Miten ilmastonmuutoksen
LisätiedotPuun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin
Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Metsätieteen päivät Metsäteollisuus ry 2 Maailman metsät ovat kestävästi hoidettuina ja käytettyinä ehtymätön luonnonvara Metsien peittävyys
LisätiedotKristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä
Kristinusko (AR) Kristinuskon historia Kristinuskon syntymä Juutalaisuudessa oli kauan jo odotettu, että maan päälle syntyy Messias, joka pelastaa maailman. Neitsyt Maria synnytti pojan Jeesus Nasaretilaisen,
LisätiedotFOSSIILISET POLTTOAINEET JA YDINVOIMA TULEVAISUUDESSA
II Millennium Forum, Helsinki, 25.4. FOSSIILISET POLTTOAINEET JA YDINVOIMA TULEVAISUUDESSA Ari Lampinen, ala@jyu.fi Jyväskylän yliopisto MILLENNIUM-PROJEKTIN NELJÄ SKENAARIOTA VUOTEEN 2020 http://www.acunu.org/millennium/energy2020.html
LisätiedotMitä uutta Pariisin ilmastokokouksen jälkeen
Mitä uutta Pariisin ilmastokokouksen jälkeen Kari Strand Professori Oulun yliopisto / Thule-instituutti / Kaivannaisalan tiedekunta Rokua Geopark-teemapäivä / Vaalan koulukeskus Ilmastomuutostutkimus Tutkimus
LisätiedotENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto Luento 9 /
ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto Luento 9 / 14.11.2016 v. 03 / T. Paloposki Tämän päivän ohjelma: Vielä vähän entropiasta... Termodynamiikan 2. pääsääntö Entropian rooli 2. pääsäännön yhteydessä
LisätiedotTuotamme vuosittain myös yli 90 miljardia kiloa muovia, josta arviolta kymmenesosa päätyy meriin.
MERTEN MONET UHAT 10.11.2016 TEKSTI: SANNA ORAVA / KUVAT: MIRVA KARKINEN Tuotamme vuosittain myös yli 90 miljardia kiloa muovia, josta arviolta kymmenesosa päätyy meriin. MERTEN MONET UHAT Liikakalastus
LisätiedotGlobaali näkökulma ilmastonmuutokseen ja vesivaroihin
Vesihuolto, ilmastonmuutos ja elinkaariajattelu nyt! Maailman vesipäivän seminaari 22.3.2010 Globaali näkökulma ilmastonmuutokseen ja vesivaroihin Tutkija Hanna Tietäväinen Ilmatieteen laitos hanna.tietavainen@fmi.fi
LisätiedotLataa Maapallon ilmastohistoria - Juha Pekka Lunkka. Lataa
Lataa Maapallon ilmastohistoria - Juha Pekka Lunkka Lataa Kirjailija: Juha Pekka Lunkka ISBN: 9789524950831 Sivumäärä: 286 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 24.47 Mb Maapallon ilmasto ja ympäristö ovat muuttuneet
LisätiedotEdessä väistämätön muutos
Edessä väistämätön muutos 50 kestävää ratkaisua Jätkäsaareen -tilaisuus Pirkko Heikinheimo, VNK Ennakoitu lämpeneminen tällä vuosisadalla Ilman ilmastopolitiikkaa Sen kanssa Lähde: MIT Sektorit kuvaavat
LisätiedotEikev 5. Moos 7: 12-11: 25
1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias
LisätiedotRaamatullinen geologia
Raamatullinen geologia Miten maa sai muodon? Onko maa litteä? Raamatun mukaan maa oli alussa ilman muotoa (Englanninkielisessä käännöksessä), kunnes Jumala erotti maan vesistä. Kuivaa aluetta hän kutsui
LisätiedotKESTÄVÄ KEHITYS IHMISEN VALINNAT JA VASTUU
Eettiset valinnat AL Ensimmäisen Mooseksen kirjan mukaan "Jumala loi ihmisen kuvakseen". Raamatussa kerrotaan, että kaikki elämä on saanut alkunsa Jumalasta, ja Jumala pitää yllä luomaansa elämää. Ihminen
LisätiedotILMASTONMUUTOS MITEN JA MILLAISTA TULEVAISUUTTA MALLIT ENNUSTAVAT? YLEISTYVÄTKÖ ÄÄRI-ILMIÖT?
ILMASTONMUUTOS MITEN JA MILLAISTA TULEVAISUUTTA MALLIT ENNUSTAVAT? YLEISTYVÄTKÖ ÄÄRI-ILMIÖT? Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos ENERGIATEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTUTKIMUSSEMINAARI 25.I 2017 ESITYKSEN SISÄLTÖ
LisätiedotKohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi
Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa
Lisätiedotympäristöhaasteissa on kyse? Sirpa Pietikäinen
Mistä ympäristöhaasteissa on kyse? Sirpa Pietikäinen Oireet ympäristöhaasteet äi t t Luonnon monimuotoisuuden katoaminen Ilmastonmuutos Vesi Metsäkato Aavikoituminen Kemikalisoituminen Raaka-aineiden riittävyys,
LisätiedotMihin teoreettista filosofiaa tarvitaan?
Mihin teoreettista filosofiaa tarvitaan? Puhe virtaa virtaavassa maailmassa, puhe virtaa virtaavassa maailmassa ja sinun täytyy itse tietää miltei kaikki. Paavo Haavikko TIETÄMISEN HAASTEET TIETOYHTEISKUNNASSA
LisätiedotMatkailun ympäristövaikutukset
Matkailun ympäristövaikutukset Onko tulevaisuudessa vielä ympäristöä, johon matkustaa ja jossa elää? Heikki Korpela Tehty Turun yliopiston ylioppilaskunnan ympäristöviikon
LisätiedotMetsien hiilivarastot ja energiapuun korjuun vaikutukset. Jari Liski Suomen ympäristökeskus
Metsien hiilivarastot ja energiapuun korjuun vaikutukset Jari Liski Suomen ympäristökeskus Käsitteitä Hiilivarasto Hiilivaraston muutos Hiilinielu = kasvava hiilivarasto Hiililähde = pienenevä hiilivarasto
LisätiedotTarinaa tähtitieteen tiimoilta FYSIIKAN JA KEMIAN PERUSTEET JA PEDAGOGIIKKA 2014 KARI SORMUNEN
Tarinaa tähtitieteen tiimoilta FYSIIKAN JA KEMIAN PERUSTEET JA PEDAGOGIIKKA 2014 KARI SORMUNEN Oppilaiden ennakkokäsityksiä avaruuteen liittyen Aurinko kiertää Maata Vuodenaikojen vaihtelu johtuu siitä,
Lisätiedot#ilmasto #maaperä #Itämeri #biodiversiteetti
#ilmasto #maaperä #Itämeri #biodiversiteetti Miksi katse maaperään? Maan puolustuskurssi Miksi katse maaperään? Ilmastonmuutos Kahdessa vuodessa pystyttävä radikaaleihin toimiin ilmastoneuvottelija Figueres
Lisätiedot