Etelä-Pohjanmaa. Kansainvälinen. Mistä rahaa kansainvälistymiseen. Horisontti 2020 Luova Eurooppa. Baltic Sea Region Interreg Europe

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Etelä-Pohjanmaa. Kansainvälinen. Mistä rahaa kansainvälistymiseen. Horisontti 2020 Luova Eurooppa. Baltic Sea Region Interreg Europe"

Transkriptio

1 Kansainvälinen Etelä-Pohjanmaa Horisontti 2020 Luova Eurooppa Baltic Sea Region Interreg Europe Kansalaisten Eurooppa Rakennerahastot Maaseuturahasto Mistä rahaa kansainvälistymiseen

2 Kansainvälinen Etelä-Pohjanmaa KANSAINVÄLINEN ETELÄ-POHJANMAA Vuosittain ilmestyvä Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskuksen julkaisu TOIMITUSRYHMÄ: Etelä-Pohjanmaan liiton kansainvälistymisen tehtäväalueen työntekijät Marjatta Eväsoja, Jaakko Hallila, Sanna Inkeri, Elina Koivisto Etelä-Pohjanmaan liiton tiedottaja Hanne Rantala Yhteystiedot TAITTO: I-print plus PAINO: I-Print ISSN (Painettu) ISSN (Verkkojulkaisu) Etelä-Pohjanmaan liitto 2014 PÄÄKIRJOITUS MONEY, MONEY, MONEY - Itämeren alueen Interregohjelman rahoitus haettavissa -lehden teema liittyy kansainväliseen rahoitukseen ja sen hakemiseen eri ohjelmista. Raha kiinnostaa. Varsovassa marraskuun lopulla Itämeren alueen Interreg-ohjelman avaustilaisuudessa kuultiin avautuneen ohjelman painopisteistä ja saatiin käytännön ohjeita hankkeiden suunnitteluun. Ohjelma rahoittaa innovaatioihin, ympäristöön ja liikenteeseen liittyviä hankkeita. Tästä ohjelmasta jaetaan lähes 250 miljoonan euron EU-rahoitus Itämeren alueen yhteistyöhankkeisiin. Muista Interreg-ohjelmista mainittakoon myös Botnia-Atlantica ja ensi keväänä aukeava Interreg Europe -ohjelma. Rahoitusta on siis runsaasti tarjolla, mutta aktiivisuutta ja hankeosaamista sekä hyvää yhteistyöverkostoa rahoituksen saaminen vaatii. Etelä-Pohjanmaa on menestynyt hyvin edellisen Itämeren alueen ja Interreg Europe -ohjelman hankkeiden suhteen. Tavoite on saada aikaan hyödyllisiä hankkeita jatkossakin. Kansainvälisen rahoituksen saaminen maakuntaan on entistä tärkeämpää tällä ohjelmakaudella, kun rakennerahastovarojen "Maakunnassa on innostusta hankkeiden valmisteluun" määrä vähenee yli 30 prosenttia edellisestä kaudesta. Jatkossa Itämeren alueen Interreg-ohjelmaan toivotaan entistä fokusoidumpia hankkeita ja tarkemmin määriteltyjä toimenpiteitä. Ohjelman hankkeissa kumppaneita tulee olla vähintään kolmesta maasta. Uutta on kaksivaiheinen haku, jossa helmikuun alkuun mennessä jätetään ideapaperi, joiden perusteella valitaan parhaimmat hankeaihiot toiseen vaiheeseen. Toinen vaihe järjestetään kesällä ja lopulliset päätökset saadaan syksyllä Kilpailu hankkeiden läpimenon osalta tulee olemaan kovaa. Varsovan tilaisuuden yli 500 henkilön osallistujajoukossa oli runsaat 70 osallistujaa Suomesta, ja kiinnostus ohjelmaa kohtaan oli suurta. Hankeideoita esiteltiin ja kumppaneita haettiin verkostoitumistilaisuuksissa. Alueeltamme Etelä-Pohjanmaan liiton lisäksi edustettuina olivat EPTEK ry ja Foodwest. Oli hienoa todeta, että hankeideamme kiinnostivat useita kumppaneita ja että maakunnassa on innostusta ja aktiivisuutta kansainvälisten SISÄLTÖ hankkeiden valmisteluun liittyen. Pääkirjoitus Toinenkin ylpeyden aihe meillä eteläpohjalaisilla oli. Varsovan tilaisuus järjestettiin Puolan juutalaisuuden historian museossa, jonka Kannustusta kansainvälistymiseen Interreg-ohjelmien avaustilaisuudet menestyksiä suunnittelijana on toiminut Ilmajoelta lähtöisin oleva arkkitehti Rainer Kansainväliset verkostot ja Horisontti ohjelma Mahlamäki. Kyseessä on todella upea rakennus ja vaikuttava museo. Suosittelen. Engage vauhditti tietoliikenneverkkojen kehittymistä Marjatta Eväsoja Pohjoismainen Green Care -yhteistyö Kansainvälistymis- ja kulttuurijohtaja Seinäjoki houkuttelee kansainvälisiä investointeja Älykäs ja erottuva Etelä-Pohjanmaa Young Skills -osuuskuntamalli EU Design Days -tapahtumassa WFEO on alueemme linkki Brysseliin EU-tietokeskus palvelee ja tarjoaa tietoa Jalasjärvi mukaan Kansalaisten Eurooppa -hankkeeseen Yhteystiedot KANNUSTUSTA KANSAINVÄLISTYMISEEN Etelä-Pohjanmaan liitosta vauhtia kansainvälistymiseen Etelä-Pohjanmaan liiton kansainvälistymistiimistä löytyy monipuolisesti osaamista maakunnan toimijoiden käyttöön. Kansainvälisille kentille mielivät hanketoimijat voivat pyytää apua esimerkiksi hankeideoiden työstämiseen tai sopivan rahoituskanavan etsimiseen. TEKSTI JA KUVA: HANNE RANTALA Etelä-Pohjanmaan liitossa kansainvälistymiseen liittyvissä työtehtävissä työskentelee neljä henkilöä. Tehtäväaluetta johtaa kansainvälistymis- ja kulttuurijohtaja Marjatta Eväsoja. Lisäksi kv-tiimiin kuuluvat kansainvälisten asioiden päällikkö Jaakko Hallila, projektipäällikkö Elina Koivisto sekä kansainvälisten asioiden assistentti Sanna Inkeri. Tiimin yksi keskeisimmistä tehtävistä on tiedotus, jolla pyritään jakamaan tietoa kansainvälisen yhteistyön mahdollisuuksista ja rahoitusohjelmista. EU-tietoa jakaa myös liiton tiloissa toimiva EU-tietokeskus, joka kuuluu Euroopan komission Europe Direct -tiedotusverkostoon. Lisäksi työkenttäämme kuuluu muun muassa tilaisuuksien järjestäminen. Olemme esimerkiksi esitelleet kansainvälistymisen toimintaohjelmaa ja kv-hankerahoitusmahdollisuuksia seutukunnittaisissa tilaisuuksissa, Eväsoja kertoo. Kokenut hankepartneri Etelä-Pohjanmaan liitto toimii myös useiden kansainvälisten hankkeiden osarahoittajana tai partnerina. Joskus kv-hankkeisiin mukaan pääsemiseksi vaaditaan alueellinen kumppani, tai ainakin se helpottaa merkittävästi mukaan pääsyä, tarkentaa Eväsoja. Jaakko Hallila, Sanna Inkeri ja Elina Koivisto tekevät töitä maakunnan kansainvälistymisen eteen. Liitto voi toimia lisäksi hanketoimijoiden suosittelijana esimerkiksi kirjoittamalla suosituskirjeen. Hankehakijoita pyritään auttamaan myös jakamalla omia kokemuksia kansainvälisissä hankkeissa toimimisesta. Liitosta on mahdollista saada myös kv-rahoitusneuvontaa. Apua annetaan hankeideoiden työstämiseen, sopivan rahoitusohjelman etsimiseen sekä hankehakemuksien laatimiseen. Yhteistyöverkostoja ja ystävyyskuntia Tehtäviimme kuuluu myös kansainvälisten yhteistyöverkostojen luominen sekä niiden ylläpito. Lisäksi osallistumme aktiivisesti kansainvälisten järjestöjen ja ystävyysalueiden toimintaan, Eväsoja selvittää. Ystävyyskunnat näkyvät voimakkaasti liiton toiminnassa vuoden 2015 aikana, jolloin liitossa tullaan laatimaan selvitys kuntien ystävyyskuntien toiminnan tilasta. Tavoitteena on edistää liiton jäsenkuntien ystävyyskuntatoimintaa ja luoda sille tavoitteellisempaa pohjaa. Tiimin yhteystiedot löytyvät lehden takakannesta. EU-tietokeskusta esitellään tarkemmin sivulla

3 Kasvua ja kehitystä kansainvälisistä verkostoista ja Horisontti puiteohjelmasta TEKSTI PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ ANNA KORSBÄCK, ERIKOISSUUNNITTELIJA PIA OKSMAN, SEAMK Interreg Baltic Sea ja Interreg Europe -ohjelmien avaustilaisuudet järjestettiin vuoden 2014 lopussa Varsovassa ja Bolognassa. Tilaisuudet keräsivät runsaan osallistujajoukon ja tarjosivat mukanaolijoille tuoreen tiedon lisäksi kullan arvoisia verkostoitumistilaisuuksia. TEKSTI HANNE RANTALA Elintarvikeasiat esillä Varsovassa Interreg Baltic Sea -ohjelman avaustilaisuus keräsi noin 500 osallistujaa marraskuun lopulla Varsovaan. Eteläpohjalaiset toimijat kartoittivat yhteistyömahdollisuuksia muun muassa saksalaisen IGV -elintarvikeinstituutin Janos Petrusanin kanssa. Petrusan totesi saksalaisilla olevan yhteneviä intressejä, ja hän oli kiinnostunut yhteistyöstä eteläpohjalaisen Foodwestin kanssa, kertoo kansainvälistymis- ja kulttuurijohtaja Marjatta Eväsoja. Yhteisiä teemoja löytyi myös Puolan Kujawsko Pomorskien -alueen kanssa. Päätimme tutustua toistemme älykkään erikoistumisen RIS3 -strategioihin, ja pyrimme sitä kautta löytämään tarkemmat yhteistyöalat, Eväsoja selvittää. Bolognassa kuultiin Interreg Europe -ohjelman muutoksista Tuhat osallistujaa kerännyt Interreg Europe -ohjelman avausseminaari järjestettiin Bolognan kongressi- ja kulttuurikeskuksessa Italiassa joulukuun alussa. Tilaisuudessa esiteltiin muun muassa huhtikuussa 2015 aukeavan ohjelman prioriteetit sekä ohjelmaan tulleet muutokset. Jatkossa hankkeet muuttuvat kaksivaiheisiksi. Ensimmäisessä vaiheessa tehdään alueelliset toimintasuunnitelmat, ja jatkohanketta voi hakea suunnitelmien monitoroimista varten, selvittää tilaisuuteen osallistunut Jaakko Hallila. Ohjelman rajallisista resursseista johtuen toimenpiteiden toteutukseen voi saada rahoitusta ainoastaan harvinaisissa erityistapauksissa, joista sovitaan sihteeristön kanssa. Uutta on myös se, että ohjelmaan voivat nyt tulla mukaan myös voittoa tavoittelemattomat yritykset, kuten alueelliset kehittämisyhtiöt. Perinteisiä yrityksiä ei mukaan kuitenkaan hyväksytä, Hallila jatkaa. Jatkossa partnereita pitää olla vähintään kolmesta maasta, ja pääpartnerin on oltava julkinen taho. Aluehallintoviranomaisten osallistumista hankkeisiin korostetaan siis entisestään. Eteläpohjalaiset tapasivat Varsovassa Kujawsko Pomorskien Interreg-hankkeista vastaavan Rafal Modrzewskin. Kuva: Jaakko Hallila Interreg-ohjelmien avaustilaisuudet yleisömenestyksiä Itämeriohjelma (Baltic Sea Region Programme) Taustalla EU:n Itämeren alueen strategia Entinen ohjelma-alue (Itämeren maat) 264 miljoonan euron EAKR -rahoitus Partnereita täytyy olla vähintään kolmesta maasta. Käytännössä kuitenkin enemmän kuin kolme maata tarvitaan mukaan. Uudella ohjelmakaudella on kaksivaiheinen haku. Edullista rahaa: viime ohjelmakaudella tukiprosentti oli 92,5 % sisältäen kansallisen vastinrahan. Haetaan Itämeriohjelman sihteeristöltä Rostockista Saksasta Etelä-Pohjanmaan liiton kv-tiimiltä saa lisätietoja rahoituksesta Ohjelma rahoittaa kehityshankkeita seuraavista toimintalinjoista: innovointikyky (32 % rahoituksesta) luonnonvarojen tehokas hallinta (32 % rahoituksesta) kestävä liikenne (25 % rahoituksesta) institutionaalinen valmius makroalueelliseen yhteistyöhön (5 % rahoituksesta) loppuosa rahoituksesta tekniseen tukeen (6 % rahoituksesta) Hankkeiden toteuttaminen kansainvälisissä verkostoissa on nykypäivää ja tulevaisuutta. Seinäjoen ammattikorkeakoulun toteuttaman Hyppy maailmalle -hankkeen tavoitteena on innostaa eteläpohjalaisia korkeakoulutoimijoita, kehitysorganisaatioita ja yrityksiä kansainvälistymään ja hyödyntämään kansainvälistä hankerahoitusta. Yksi hankkeen konkreettinen toimenpide on kehittää alueen toimijoille suunnattuja hankepalveluja kuten tiedonvälitystä, hankeideointia, hankepartnereiden etsimistä ja hankehakemusten laatimista. Yksi merkittävimmistä kansainvälistä rahoitusta myöntävistä ohjelmista on EU:n Horisontti puiteohjelma, joka perustuu Eurooppa strategiaan. Strategiassa määritellään tärkeimmät Eurooppaa lähivuosina kohtaavat haasteet, joihin etsitään ratkaisuja rahoittamalla pk-yritysten, Hanketta rahoittavat Etelä-Pohjanmaan liitto, Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Seinäjoen kaupunki ja Etelä-Pohjanmaan korkeakoulusäätiö. Lisätietoja hankkeesta: hyppymaailmalle.blogspot.fi tutkimuslaitosten, yliopistojen ja esimerkiksi kuntien tai sairaaloiden yhteisiä tutkimus- ja innovaatiohankkeita. Pk-yrityksille on myös oma rahoitusmuotonsa, josta voi saada rahoitusta varsin nopeasti uusien ideoiden testaamiseen. Hyppy maailmalle -hanke levittää tietoa Horisontti ohjelmasta laajasti ympäri maakuntaa. Kesällä 2014 Seinäjoella järjestetty ERIAFF-konferenssi kokosi yhteen 130 ruokaketjun asiantuntijaa ympäri Eurooppaa. Tilaisuus tarjosi erinomaiset puitteet verkostoitumiselle ja usean hankeidean syntymiselle. Syksyn 2014 aikana on järjestetty H2020- infotilaisuuksia niin korkeakoulujen ja tutkimusorganisaatioiden asiantuntijoille kuin pk-yrityksille. Toivotamme jatkossakin kaikki mukaan Horisontti talkoisiin ja luomaan menestyvämpää Etelä-Pohjanmaata! Horisontti ohjelma Rahoitusta voivat hakea pk-yritykset, yliopistot, tutkimuslaitokset tai muut tutkimusta tekevät tai hyödyntävät organisaatiot tai ryhmät. Tukea voidaan hakea huipputason tutkimukseen, uusiin innovaatioihin ja teknologiaan, tutkijaliikkuvuuteen ja infrastruktuuriin. Aiheet ja hakuajat löytyvät Horisontti työohjelmasta. Kokonaisbudjetti voi olla useita miljoonia euroja riippuen toimenpiteistä. Tukiprosentti on 70 % 100 %. Hanke-ehdotukset lähetetään Euroopan komissioon sähköisen portaalin kautta. Lisätietoja: EU:n tutkimus- ja innovaatioohjelmat EUTI on H2020 -ohjelman kansallinen yhteystoimisto. Jokaisella Horisontti ohjelman osiolla on oma kansallinen yhteyshenkilö, joka neuvoo sisältöön liittyvissä kysymyksissä. Lisätietoja saa myös Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta, SeAMKista ja alueella toimivista yliopistoista. Kuva: Inkeri Sormunen, SeAMK 4 5

4 TEKSTI ELINA KOIVISTO Etelä-Pohjanmaan liitto toimi partnerina ENGAGE Interreg IVC -osarahoitteisessa kansainvälisessä projektissa, jonka tavoitteena oli pienentää maaseudun ja kaupunkialueiden eroa ICT:n hyödyntämisessä. Hankkeen aikana pohdittiin osallistuville alueille kustannustehokkaita ja taloudellisesti järkeviä toteutustapoja laajakaistasaatavuuden varmistamiseksi myös haja-asutusalueilla, mikä puolestaan edesauttaa alueiden elinvoimaisuutta. Etelä-Pohjanmaalta hyviä käytäntöjä edustivat Suupohjan Seutuverkko Oy sekä verkko-osuuskunta Kuuskaista, jotka ovat olleet edelläkävijöitä tietoliikenteen toteutuksessa kuntavetoisesti jo yli 10 vuoden ajan. Etelä-Pohjanmaan tietoliikenneverkot saavuttivat laajaa kansainvälistä huomiota ENGAGEhankkeen puitteissa, ja vastaanotimme kahdeksan kansainvälistä delegaatiota asiantuntijaryhmää tutustumaan verkkojen rakentamiseen ja hyödyntämiseen vuoden 2013 aikana, Elina Koivisto Etelä-Pohjanmaan liitosta kertoo. Kolmen vuoden yhteistyön tuloksena ENGAGEhankkeen kaikki kaksitoista Eurooppalaista "Etelä-Pohjanmaan tietoliikenneverkot saavuttivat laajaa kansainvälistä huomiota." partneria ovat muodostaneet tiiviin asiantuntijaverkoston, joka on ainut laatuaan koko Euroopassa. Verkosto kehittää maaseutumaisten alueiden tietoliikenneverkkojen rakentumista, käyttöönottoa ja palveluiden tuottamista verkkoon. Koiviston mukaan ENGAGE-hanke on loistava esimerkki siitä, miten pystyimme kehittymään alueena tietoliikenneverkkoasioissa kansainvälisen verkoston ja hankkeen tuomien resurssien avulla. Laadimme myös useita suosituksia kansallisille päätöksentekijöille sekä Euroopan komissiolle, auttaakseen alueita saavuttamaan tehokkaasti Digitaaliagendan 2020 tavoitteet. Hankkeen aikana luotujen uusien kontaktien kanssa suunnittelemme parhaillaan jatkoa yhteistyöllemme, Koivisto iloitsee. Hankepartnerit tutustumassa kuituverkon rakentamiseen Sloveniassa. Kuva: Maša Isakovič Interreg Europe -ohjelma ENGAGE vauhditti Etelä-Pohjanmaan tietoliikenneverkkojen kehittymistä Euroopan alueiden välinen yhteistyöohjelma, Interreg IVC -ohjelma, tarjosi yhteistyömahdollisuuksia alue- ja paikallistason viranomaisille ja toimijoille koko EU:n alueella vuosina Rahoitusohjelman hankkeilla pyrittiin vaihtamaan parhaita kokemuksia sekä yhteisesti kehitettyjä toimintamalleja, jotka parantaisivat Eurooppalaisten alueiden kehittymistä ja tukisivat talouden uudistumista. Interreg Europe -ohjelma kattaa EU-jäsenmaiden lisäksi Norjan ja Sveitsin. Ohjelman rahoitus on 359,3 miljoonaa. Ohjelman tarkoituksena on parantaa aluepolitiikan ja -ohjelmien toimeenpanon tehokkuutta, erityisesti EU:n rakennerahastojen Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin -tavoitteeseen liittyen. Ohjelmalla rahoitetaan alueiden välisiä yhteistyöhankkeita ja luodaan foorumeita hyvien käytänteiden vaihtoon jatkohankkeet alueellisten toimintaohjelmien toteuttamiseksi uudella ohjelmakaudella (hankkeiden kesto 3+2 vuotta). Tukiprosentti julkisille toimijoille on 85 % ja yksityisille 75 %. Mahdollisesti myös TEM:n vastinrahaa tarjolla. Rahoitusta haetaan ohjelman sihteeristöltä Ranskasta Lillestä. Etelä-Pohjanmaan liiton kv-tiimiltä saa lisätietoa rahoituksesta. Ohjelma rahoittaa kansainvälisiä kehityshankkeita seuraavista toimintalinjoista 1. Teknologia- ja innovaatiokehityksen vahvistaminen 2. Pk-yritysten kilpailukyvyn parantaminen 3. Vähähiiliseen talouteen siirtymisen tukeminen 4. Ympäristönsuojelu ja energiatehokkuus 6 7

5 Pohjoismaista Green Care -yhteistyötä Hyvinvointipalvelujen kysyntä kasvaa Suomessa koko ajan muun muassa ikärakenteen muutoksen ja eri kohderyhmille suunnattavien erityispalveluiden myötä. Julkisen sektorin mahdollisuudet vastata tähän yhä monipuolisempaan palvelutarpeeseen ovat rajoitetut, ja siksi on tärkeää luoda rinnalle vaihtoehtoisia palvelumuotoja, jotka täydentävät julkisen sektorin toimintaa. TEKSTI TARMO VUORENMAA, SEDU AIKUISKOULUTUS Vihreää hoivaa Yksi tätä palvelujärjestelmää täydentävä ja vaihtoehtoja tuova toimintatapa on Green Care Vihreä Hoiva Vihreä Voima. Green Care tarkoittaa hoivapalvelujen tuottamista luonto-, maaseutu- ja maatilaympäristössä. Tässä toiminnassa oikeastaan ihminen auttaa itseään, eli hän kokee erilaisten aktiviteettien kautta elämyksiä ja saa sekä fyysistä että henkistä vireyttä lisää unohtamatta kuitenkaan ammatillista hoitosuunnitelmiin perustuvaa terapiaa. Suomessa toiminta hakee nyt jalansijaa sosiaali- ja terveysalan kentässä. Toisaalta se voidaan nähdä mielenkiintoisena uutena yritys- ja palvelumuotona kehitettäessä maaseudun elinkeinotoimintaa. Toiminta hakee jalansijaa Green Care -toimintaa edistetään tällä hetkellä erilaisilla hankkeilla ympäri Suomea. Pohjoismaista Norja on pisimmällä Green Caren toteuttamisessa. Etelä-Pohjanmaalla Green Care -työtä on tehty vuodesta 2010 lähtien lähinnä selvityshankkeilla. Näiden hankkeiden perusteella muun muassa selvisi, että tarvitsemme vertailutietoa ja kokemuksia muista maista, ja katse suuntautui Ruotsiin ja Norjaan. Näin syntyi Nordic Green Care, joka on kahden Leader-ryhmän, Liiveri ry:n ja Rieska-Leaderin, rahoittama yhteishanke. Hankkeen päätoimijat ovat Sedu Aikuiskoulutus ja Keski-Pohjanmaan Aikuiskoulutus. Ruotsissa kumppanina toimii Hushållningssällskapet, jolla on koko Ruotsia kattava Green Care -kehittämisohjelma, ja Norjassa Trondheimissä sijaitseva Skjetlein videregående skole -oppilaitos sekä Fylkesmannen i Sor-Trondelag, joka on valtion paikallisviranomainen. Trondheimin alue on yksi Norjan Green Care -toiminnan esimerkkialueita. Verkosto avaa mahdollisuuksia Tämä sinänsä pieni kansainvälinen hanke on ollut menestys. Hankkeessa on saatettu yhteen sosiaali- ja terveyspalveluiden ostajatahoja palveluntuottajien ja -tarjoajien kanssa sekä tuotu esiin Green Care -toiminnan konkreettista vaikuttavuutta muun muassa yritysvierailuin kaikissa kolmessa maassa. Vuorovaikutteinen keskusteluyhteys tarpeista, mahdollisuuksista ja vaatimuksista on ollut suuri voimavara ja kaikkia osapuolia hyödyttävää. Vajaan kahden vuoden hankkeen päättyessä vuoden 2014 lopussa on saatu aikaan Pohjoismainen Green Care -verkosto, jossa resurssit ja kehittämismahdollisuudet ovat moninkertaiset vain yhdessä maassa toteutettavaan hankkeeseen verrattuna. Hanke on suuresti innoittanut meitä kaikkia jatkamaan yhteistyötä Green Care -toiminnan kehittämiseksi pohjoismaisella toimintamallilla. Tämä on niin yrittäjien, palvelun ostajien kuin kehittäjätahojenkin yhteinen tavoite uudella ohjelmakaudella. Maaseuturahaston Leader-toiminta Tukea voi hakea maaseutualueiden kehittämis- ja investointihankkeisiin, jotka toteuttavat Leader-ryhmien paikallisia strategioita. Hakijoina voivat olla julkisoikeudelliset yhteisöt sekä sellaiset yhteisöt, joiden toiminnan ensisijainen päämäärä ei ole voitontavoittelu. Yritystukia voivat hakea mikro- ja pienyritykset. Kansainvälisiin Leader-hankkeisiin tarvitaan ulkomainen Leader-ryhmä tai muu vastaava ryhmä kumppaniksi. Tukea haetaan omasta Leaderryhmästä. Prosessissa suositaan sähköistä hakua Hyrrä-järjestelmän kautta. Tukihakujen aukeamisesta tiedotetaan myöhemmin. Lisätietoja: Etelä-Pohjanmaan Leader-ryhmät: kuudestaan.net, liiveri.net, suupohjankehittamisyhdistys.fi Kuva: Tiina Paavola 8 9

6 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Ohjelmakaudella Etelä-Pohjanmaalla on käytettävissä alueellista EAKR-rahoitusta noin 24 milj. ja ESR-rahoitusta noin 13 milj.. Lisäksi maakunnan hanketoimijoiden on mahdollista hakea valtakunnallista rahoitusta. Alueellista EAKR-rahoitusta myönnetään pk-yritysten kilpailukyvyn parantamiseen sekä osaamisen ja innovoinnin kehittämiseen. Yritysrahoitusta haetaan ELY-keskukselta. Osaamisrakenteiden ja innovaatiotoiminnan kehittämiseen liittyvissä hankkeissa, joissa hakijoina voivat tyypillisesti olla esimerkiksi korkeakoulut, toisen asteen oppilaitokset, elinkeinojen kehittämisyhtiöt ja kunnat, rahoitus myönnetään tapauksesta riippuen joko maakunnan liiton tai Tekesin kautta. Alueelliset ESR-hankkeet voivat liittyä työllisyyteen ja työvoiman liikkuvuuteen, koulutukseen, ammattitaitoon ja elinikäiseen oppimiseen tai sosiaaliseen osallisuuteen ja köyhyyden torjuntaan. Hakijana voi olla hankkeesta riippuen esimerkiksi koulutus- tai tutkimusorganisaatio, järjestö, kunta tai yritys. Rahoitusta haetaan ELY-keskukselta. Hakuajat ja -ohjeet julkaistaan valtakunnallisella rakennerahastot.fi -sivustolla sekä rahoittajien nettisivuilla. Rakennerahastosivustolta löytyy runsaasti tietoa esimerkiksi hankkeiden valintaperusteista, hakemusten käsittelystä ja alueellisen rahoituksen lisäksi valtakunnallisesta rahoituksesta. Seinäjoki houkuttelee kansainvälisiä investointeja TEKSTI SATU ALAPIHA Etelä-Pohjanmaalle pyritään houkuttelemaan entistä aktiivisemmin kotimaisten yritysten lisäksi myös ulkomaisia investoijia ja yrityksiä. Tätä työtä on tehty Invest in Seinäjoki region ja Soft landing -hankkeissa. Ensimmäisessä vaiheessa on kehitetty alueen toimijoiden yhteinen palvelumalli ja palvelupaketti kv-sijoittumisten tarpeeseen. Tarkoituksena on ollut varmistaa, että Seinäjoen alueelle sijoittuvat ulkomaiset yritykset ja investoijat saavat alueelle sijoittumista helpottavaa palvelua. Toisessa vaiheessa on määritelty alueen investointikohteita yhdessä alueen kuntien kanssa ja lisätty kuntien välistä yhteistyötä Invest in -toiminnassa. Näitä investointikohteita on kerätty yhteen muun muassa verkkosivustolle sekä esitteiksi. Kunnat voivat hyödyntää parhaaksi katsomallaan tavalla nettisivustoa, messumateriaaleja ja myynnin tukimateriaaleja omia kohteitaan esitellessään. Kohteita on esitelty ulkomaisilla messuilla, muun muassa Expo Real ja MI- PIM-messuilla Saksassa ja Ranskassa sekä erilaisissa tilaisuuksissa kotimaassa. Expo Real -messuilla Saksassa lokakuussa 2013 Seinäjoki esittäytyi yhdessä Helsingin, Espoon, Lahden, Turun, Tampereen, Oulun ja Joensuun kanssa Suomi-osastolla. Messuilla järjestetty Seinäjoen vastaanotto sai myös kansainvälistä julkisuutta sosiaalisessa mediassa Duudsoneiden show n ansiosta. Seinäjoen alue on saanut hankkeiden kautta myös erinomaista julkisuutta ulkomailla. Projekti sai kansainvälistä näkyvyyttä muun muassa Puolan Koszalinin paikallismediassa sekä lehdissä että televisiossa. Lisäksi Seinäjoen alueen Invest in -toimenpiteistä kirjoitettiin projektin aikana Euroopan maissa ilmestyvässä yritysjohdolle suunnatussa new European Economy -lehdessä sekä Financial Timesin fdi Intelligence -julkaisussa. Kansainvälisten investointien houkuttelu on pitkän tähtäimen perspektiiviä ja pitkäjänteisyyttä vaativaa työtä. Esimerkkinä pitkäjänteisyydestä on kiinalaisten kanssa ensimmäisen kerran jo kuusi seitsemän vuotta sitten aloitetut neuvottelut, jotka ovat konkretisoituneet toiminnaksi pikku hiljaa. Ensimmäisenä toivottavasti useampien kiinalaisten joukosta Seinäjoella suunnitelmien mukaan syksyllä 2014 aloittaa toimintansa kiinalaisomistuksessa oleva tukku- ja vähittäismyyntiin keskittyvä yritys. Hyväksi havaittu käytäntö on ollut alueen omien investoreiden kanssa tehty yhteistyö ulkomaisten investointien edistämiseksi. Aktiivisuus alueen markkinoinnissa, verkostoitumistilaisuuksien järjestäminen ja messuilta kontaktien ja liidien etsiminen ovat osoittautuneet hyödyllisiksi keinoiksi löytää työstettäviä caseja. Alueemme markkinointia Expo Real -messuilla. Etelä-Pohjanmaa: älykäs ja erottuva TEKSTI JARI KOLEHMAINEN Kestävät ruokajärjestelmät ja biotalouden uudet ratkaisut Etelä-Pohjanmaa haluaa olla aktiivisesti ratkaisemassa ruoka-alan ja nousevan biotalouden globaaleja haasteita. Älykkäät ja energiatehokkaat järjestelmät Etelä-Pohjanmaa sitoutuu uudistamaan teollisuutta, rakentamista ja palvelusektoria älykkäämmäksi ja resurssitehokkaaksi. Uudistuva palveluja elämystuotanto Etelä-Pohjanmaa hyödyntää täysimääräisesti kasvavan palvelu- ja elämystuotannon mahdollisuudet. Älykäs erikoistuminen tarkoittaa alueiden taloudellista erilaistumista siten, että ne keskittyvät omien vahvuus- ja kasvualojensa edistämiseen Älykkään erikoistumisen tausta on laajassa yleiseurooppalaisessa kilpailukyky- ja koheesiopolitiikassa. Etelä-Pohjanmaan älykkään erikoistumisen strategian tavoitteena on edistää elinkeinoelämän uudistumista ja vastata tulevaisuuden osaamistarpeisiin valituilla elinkeinopainoaloilla. Kansainvälisillä kehittämiskumppanuuksilla on tässä työssä keskeinen rooli. Etelä-Pohjanmaan elinkeinorakenne on monipuolinen ja sen vahvat toimialat muodostavat yhteenkietoutuneita, dynaamisia kokonaisuuksia. Strategiassa esiin nostettu kestävien ruokajärjestelmien ja biotalouden uusien ratkaisujen kokonaisuus on tästä hyvä esimerkki. Laajan painoalan sisältä voidaan yrittäjämäisesti tunnistaa kapeampia fokusaloja, joiden erityispiirteinä ovat erityisen korkea osaaminen ja merkittävät kasvumahdollisuudet. Etelä-Pohjanmaan älykkään erikoistumisen strategia korostaa sitä, että maakunnan yritys- ja innovaatiopalveluiden ja maakunnan korkeakoulutoimintojen tulee kehittyä yhdessä elinkeinopainoalojen kanssa. Näin käytettävissä olevista resursseista saadaan paras teho irti myös jatkossa. Älykkäästi ja erottuvasti

7 WFEO on alueemme linkki Brysseliin Eteläpohjalaiset jakoivat Design Days 2014 tapahtuman osallistujille Young Skills osuuskunnan valmistamia puuukkoja. Kuva Jaakko Purtanen. Etelä-Pohjanmaan workshop onnistui erinomaisesti. Työn touhussa workshopin vetäjä professori Juhani Salovaara (seisomassa), Marjatta Eväsoja Etelä-Pohjanmaan liitosta (ed. vas.), Vuokko Takala-Schreib SeAMK:sta (ed. oik.) ja Mikko Hannula Young Skills osuuskunnasta (ed. oik.). Kuva Jaakko Purtanen. Länsi-Suomen Eurooppa-toimisto (West Finland European Office, WFEO) on Etelä-Pohjanmaan, Keski-Suomen, Pohjanmaan ja Satakunnan maakunnan liittojen ylläpitämä yhteinen aluetoimisto Brysselissä. WFEO on EU-edunvalvontatoimisto, jonka toiminta aloitettiin jo Suomen liittymisvuonna Young Skills -osuuskuntamallia esiteltiin eurooppalaisille EU Design Days tapahtumassa TEKSTI TUIJA AHOLA ERRIN-verkosto eli European Regional Research and Innovation network järjesti kolmannen kerran Design Days tapahtuman Brysselissä , Microsoft Innovation Centerissä. Tapahtuma kokoaa yhteen design-alan sidosryhmiä vaihtamaan kokemuksia sekä kuulemaan rahoitusmahdollisuuksista, hankkeista ja uusista suuntauksista. Tämän vuoden teemoiksi oli valittu muotoilun tuoma taloudellinen lisäarvo sekä nuorten muotoilijoiden ja yritysten tukeminen. Päivien aikana kuultiin alan johtavien asiantuntijoiden ja käytännön toimijoiden esitelmiä. Esitelmissä ja pyöreän pöydän keskusteluissa pohdittiin muun muassa, miten muotoilun taloudellista arvoa voidaan mitata, miten vakuuttaa muut sektorit muotoilun tuomasta lisäarvosta, mitkä ovat EU:n rahoittamien muotoiluhankkeiden tulokset, millaista politiikkaa tulevaisuudessa tarvitaan, millaisia hankkeita tulevaisuudessa rahoitetaan, kuinka nuoria muotoilijoita voidaan tukea, mitä co-design antaa Euroopalle ja millaista on tulevaisuuden muotoilu. Etelä-Pohjanmaan liiton, SeAMKin ja Young Skills osuuskunnan yhteistyössä laatima ehdotus ERRIN-verkostolle teemasta ja workshopin sisällöstä hyväksyttiin mukaan tapahtumaan. Young Skills osuuskunnan toiminta oli tapahtumassa esimerkkinä nuorten muotoilijoiden yrittäjyyteen kannustamisesta. Osuuskunta muodostuu Seinäjoen ammattikorkeakoulusta valmistuneista muotoilijoista. Osuuskunta toimii Kurikan Jurvassa, eteläpohjalaisen huonekaluteollisuuden keskellä, Sellan ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun tiloissa. Design Days -tapahtumassa oli viisi workshopia eri teemoilla. Etelä-Pohjanmaa/Young Skills teki yhteisen osaston ja workshopin Ruotsissa toimivan Linnaeus-yliopiston kanssa teemalla Miten voidaan tukea nuorten muotoilijoiden kasvamista yrittäjyyteen. Workshopissa esiteltiin aluetta sekä SeAMKin ja Young Skillsin toimintaa sekä tuotiin esille yrittäjäksi kasvamisen prosesseja ja haasteita. Teemaa pohdittiin mentorin ja nuoren muotoilijan vuoropuheluna. Esimerkkeinä esiin nostettiin muun muassa muotoilijoiden yhteistyö Yrjö Kukkapuron, Tuula Falkin ja Artekin kanssa sekä nuorten muotoilijoiden kokeellinen tuotekehitys. Workshopin vetäjänä oli professori Juhani Salovaara, Young Skills osuuskuntaa edusti muotoilija Mikko Hannula ja moderaattorina toimi professori Magnus Silfverhielm Linnaeus yliopistosta. Etelä- Pohjanmaan workshop oli yksi tapahtuman suosituimmista. Päivillä olleet Etelä-Pohjanmaan liiton, SeAMK:n ja Young Skills osuuskunnan edustajat olivat kaikki tyytyväisiä tapahtuman antiin. Tapahtuma oli erinomainen verkostoitumistilaisuus, jossa luotiin suhteita moniin alan toimijoihin Euroopassa. Luova Eurooppa Uusi rahoitusohjelma, joka yhdistää nykyiset MEDIA-ohjelman, MEDIA Mundus -ohjelman sekä Kulttuuriohjelman. Budjetti n. 1,46 mrd euroa Kulttuuriohjelman puolella tukea voi hakea toimijoiden yhteisille EU-hankkeille, verkostoille, hyvien käytänteiden vaihtamiselle, kiertäville näyttelyille, konserteille sekä kirjallisuuden kääntämiselle. MEDIA-ohjelmasta tukea voi hakea AV-teosten tuotannolle, markkinoinnille, levittämiselle, koulutukselle, digitoinnille. Uutena laina- ja lainantakausinstrumentti luovan sektorin ja kulttuurisektorin pk-yrityksille. TEKSTI HANNE RANTALA Johtaja Sanna Alaranta kertoo, että WFEO palvelee EU-asioissa kaikkia alueidensa kansainvälisyydestä ja Euroopan unionista kiinnostuneita toimijoita. Tavoitteena on toimia suorana vaikutuskanavana Euroopan unionissa. WFEO seuraa ajankohtaista keskustelua Brysselin päässä ja kertoo, mitkä aiheet ovat pinnalla EU:ssa. Tällä tavoin kunnat saavat tietoa esimerkiksi siitä, mihin aloitteisiin ja verkostoihin niiden olisi hyödyllistä tarttua ja liittyä EU-rahoituksen saantimahdollisuuksien parantamiseksi, Alaranta selvittää. WFEO:lla on alueiden verkostojen kautta hyvät yhteydet toimijoihin ympäri Eurooppaa, minkä johdosta se pystyy auttamaan kuntia luomaan yhteyksiä samojen aiheiden parissa työskenteleviin eurooppalaisiin kumppaneihin. Toisaalta WFEO pyrkii myös vaikuttamaan siihen, että sen edustamille alueille tärkeät asiat saavat huomiota EU:ssa. WFEO voi myös auttaa kansainvälistymisvalmiuksien kehittämisessä rakentamalla ryhmille tai vaikka yksittäiselle henkilöllekin koulutuspäivien ohjelman Brysselissä, jonka aikana osallistujat kuulevat esimerkiksi rahoitushakuihin osallistumisen ehdoista ja hakemusten arvioinnista tapaamisissa komission ja toimeenpanovirastojen edustajien kanssa, vt. EU-asiantuntija Maria Oksa vinkkaa. Keskeinen osa Länsi-Suomen Eurooppa-toimiston tarjoamaa hanketoiminnan tukea on tiedotuspalvelu, jonka kautta toimijat saavat tietoa esimerkiksi hakujen avautumisista ja rahoitusohjelmien työohjelmiin vaikuttamisesta. WFEO on myös julkaissut verkkosivuillaan perustietoa eri rahoitusohjelmista. WFEO:n toimistolla työskentelee tällä hetkellä kolme henkilöä: harjoittelija Janne Järvinen, johtaja Sanna Alaranta (kesk.) ja vt. EU-asiantuntija Maria Oksa. Kuva: Ulf Gringärds Konkreettista apua hankevalmisteluun Kaikki hanketoimijat ovat tervetulleita ottamaan yhteyttä suoraan Länsi-Suomen Eurooppa-toimistoon, joka auttaa mielellään eteenpäin hankeideoiden kanssa. Hanketta suunnitteleva voi lähettää hankeideansa WFEO:lle, joka auttaa löytämään ideaan sopivan rahoitusohjelman. WFEO kertoo, mistä ohjelmista rahoitusta voisi hakea, milloin rahoitusta on seuraavan kerran mahdollista hakea ja millä ehdoilla. WFEO kommentoi myös tarvittaessa hankeideaa. Mikäli hanketoimijalla on erityisiä kysymyksiä, joihin ei löydy vastausta hakudokumenteista, WFEO voi olla yhteydessä komission tai muun ohjelmaa hallinnoivan viranomaisen virkamiehiin vastauksen saamiseksi. Hankekumppaneita etsivän kannattaa lähettää partnerihakuilmoitus WFEO:lle, joka lähettää sen eteenpäin muille Brysselissä toimiville aluetoimistoille. Hyödyllinen työväline partnereiden etsimiseen on myös ERRIN-verkoston partnerihakusivusto. Kaikki WFEO:n edustamat toimijat voivat rekisteröityä ERRIN-verkoston sivuilla, minkä jälkeen myös oman partnerihakuilmoistuksen jättäminen sivustolle on mahdollista. WFEO ei voi kirjoittaa hankehakemuksia, mutta mahdollisuuksien mukaan lukee ja kommentoi kirjoitettuja hakemuksia ja auttaa erityisesti eurooppalaisen näkökulman tuomisessa esille

8 Jalasjärvi mukaan Kansalaisten Eurooppa -hankkeeseen TEKSTI SANNA INKERI EU-tietokeskus palvelee: tarjolla tietoa Euroopan unionista Etelä-Pohjanmaan liiton EUtietokeskus kuuluu Euroopan komission Europe Direct -tiedotusverkostoon. Suomessa Europe Direct -tiedotuspisteitä toimii tällä hetkellä yhteensä seitsemän, ja Euroopan laajuisesti yli 500. Suomessa olevat muut pisteet sijaitsevat Haapajärvellä, Porissa, Turussa, Kuopiossa, Oulussa ja Kankaanpäässä. Tiedotuspisteeseen voi olla esimerkiksi yhteydessä, jos haluaa etsiä Europe Direct -verkoston kautta hankepartnereita. Verkoston kautta tiedotuspisteellä on yhteys ympäri Eurooppaa, erilaisiin kaupunkeihin ja alueisiin. Eteläpohjalaisille toimijoille on mahdollista etsiä hankepartnereita esimerkiksi yhdestä tietystä maasta, kertoo kv. asioiden assistentti Sanna Inkeri. Useimpia tiedotuspisteitä ympäri Euroopan hoitavat alue- tai paikallisviranomaiset tai erilaiset yhdistykset, joten verkoston jäsenet tuntevat alueensa yleensä hyvin ja voivat ohjata yhteydenottoja sopivien hankepartnereiden suuntaan. Maakunnan liitot isäntinä Suomessa yhteensä viisi tiedotuspistettä seitsemästä toimii nykyisin maakunnan liittojen alaisuudessa. Euroopan komissio valitsi uudet tiedotuspisteet viiden vuoden toimikaudeksi avoimella kilpailulla vuonna Euroopan komissio myös tukee tiedotusverkostoa sekä tiedollisesti että taloudellisesti. Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskus tiedottaa unionin asioista sekä esimerkiksi erilaisista paikallisista tapahtumista. Tietokeskus julkaisee sähköistä uutiskirjettä ajankohtaisista unionin asioista ja liittymällä postituslistalle saat uutiskirjeen noin joka toinen kuukausi. Liittyä voit lähettämällä sähköpostia osoitteeseen EU-tietokeskus välittää tietoa myös sosiaalisessa mediassa. Tykkäämällä Kansainvälinen Etelä- Pohjanmaa -sivustosta Facebookissa, saat ajankohtaisen tiedon suoraan uutisvirtaasi. Ota yhteyttä kun haluat kysyä unionista, EU-rahoituksesta tai kansainvälisestä hanketoiminnasta. Yhteystiedot: Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskus Kampusranta 9 C, Seinäjoki Puh Facebookissa "Kansainvälinen Etelä- Pohjanmaa" Kuva: Jussi Hietaniemi EU-tietokeskus välittää tietoa myös sosiaalisessa mediassa. Rural Europe Network (REN) -hanke pyörähti käyntiin lokakuussa 2014 Italian Borgotarossa kahdeksan eri hankepartnerin voimin. Projekti on uuden ohjelmakauden ensimmäisiä hankkeita Kansalaisten Eurooppa -ohjelmasta Etelä-Pohjanmaalla. TEKSTI SANNA INKERI Partnerit tulivat Italiasta, Ruotsista, Kroatiasta, Espanjasta ja Suomesta. Jalasjärven kunta on ainoana osallistujana Suomesta. Kaikki hankepartnerit ovat maaseutumaisia kuntia, joita kuvaa ikääntyvä väestö ja nuorten muuttaminen pois alueelta. Hankkeen päätavoite on nostaa osallistuvien kuntien houkuttelevuutta erityisesti nuorten keskuudessa. Projektikunnat ovat kokoluokaltaan samankaltaisia, ja koordinointikokouksessa korostui Jalasjärven kunnan markkinointisihteeri Taru Patterin mielestä se, että meillä on paljon annettavaa projektipaikkakunnille sekä myös opittavaa muun muassa tuotteistamisesta ja turismista. Projektin odotetaan lisäävän tietoa tavoista, joilla Euroopassa maaseutumaiset alueet lisäävät kilpailukykyään pystyäkseen paremmin markkinoimaan paikallisia voimavarojaan. Hankkeessa halutaan lisäksi kartuttaa nuorten maanviljelijöiden ja muiden maaseudun yrittäjien tietoja ja taitoja liittyen pienten paikallisten tuotteiden tuomaan lisäarvoon. Jalasjärven kunnanjohtaja Juha Luukon mukaan, on tärkeää, että Jalasjärvi on mukana tällä tavalla kansainvälistymässä ja luomassa kansainvälistä verkostoa. Hankkeen kautta voimme nostaa esille sen, mitä meillä on annettavana, ja tarjota yrityksille mahdollisuuksia saada kontakteja ja tietoa projektiverkostolta, Luukko täsmentää. Hankkeen aikana Jalasjärvellä järjestetään yksi hanketapaamisista sekä paikallisille toimijoille tarkoitettu seminaari, johon kutsutaan valittuja hankepartnereita kertomaan parhaista käytännöistä omasta kunnastaan. REN-hanke rahoitetaan EU:n Kansalaisten Eurooppa -ohjelman kuntien verkostot -alaohjelmasta. Kuntien verkostot -alaohjelmassa yhdistyvät monenlaiset laajasti kiinnostusta herättävään aiheeseen tai aiheisiin liittyvät toimet. Kuntien verkostot -alaohjelma muodostaa perustan osallistuvien ystävyyskuntien myöhemmille aloitteille ja toimille, jotka liittyvät käsiteltäviin kysymyksiin tai muihin yhteisesti kiinnostaviin kysymyksiin. Hankkeen pääpartneri: Borgo Val di Taro (IT) Muut partnerit: Pellegrino Parmense (IT), Camarinas (ES), Vila de Cruces (ES), Buzet (HR), Oprtalj (HR), Falköping (SE), Jalasjärvi (FI). Kansalaisten Eurooppa (Europe for Citizens) Hakea voi paikalliset ja alueelliset viranomaiset ja niitä edustavat järjestöt (esim. kunnat, maakuntaliitot). Erilaiset järjestöt ja yhdistykset kuten esimerkiksi kulttuuri-, nuoriso-, liikunta-, ammatilliset järjestöt sekä koulutus- ja tutkimusjärjestöt. Ohjelman yleiset tavoitteet: Parannetaan kansalaisten tietämystä Euroopan unionista, sen historiasta ja monimuotoisuudesta Edistetään Euroopan kansalaisuutta ja parannetaan unionin tason kansalaisvaikuttamisen ja demokraattisen osallistumisen edellytyksiä Alaohjelmat: Eurooppalainen muistiperintö, kuntien välinen yhteistyö, kuntien verkostot, kansalaishankkeet Budjetti vuosille on euroa. Tuki yksikköhintojen eli ns. könttäsummien perusteella Mahdollista saada myös valmisteluun tukea Haetaan keskitetysti Koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanovirasto EACEA:sta. Ohjelmassa käytetään pelkästään sähköisiä hakulomakkeita. Hankepartnerit kokoontuivat Italian Borgotaroon käynnistääkseen yhteistyön. Kuva: Laura Avanzi 14 15

9 Etelä-Pohjanmaan liiton kansainvälistymistiimi palveluksessasi Rahoitusneuvontaa ja apua hankehakemusten laatimiseen Kansainvälistymistietoa ja -kokemuksia Kansainvälistä yhteistyötä ja yhteistyöverkostoja Uutiskirjeitä ja tiedotteita Yhteystiedot: Marjatta Eväsoja kansainvälistymis- ja kulttuurijohtaja puh Jaakko Hallila kansainvälisten asioiden päällikkö puh Elina Koivisto projektipäällikkö puh Löydät meidät myös Facebookista! Ota rohkeasti yhteyttä. Sanna Inkeri kansainvälisten asioiden assistentti puh Sähköpostiosoitteet ovat muotoa

EU:n Kansalaisten Eurooppa ohjelma liikunta-alalle. Mauri Uusilehto Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö

EU:n Kansalaisten Eurooppa ohjelma liikunta-alalle. Mauri Uusilehto Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö EU:n Kansalaisten Eurooppa ohjelma liikunta-alalle Mauri Uusilehto Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö Ketkä voivat osallistua? Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaan voivat osallistua kaikki Euroopan kansalaisuutta

Lisätiedot

Kansainvälistymisen vastuualue Etelä-Pohjanmaan liitossa. Laatija:

Kansainvälistymisen vastuualue Etelä-Pohjanmaan liitossa. Laatija: Kansainvälistymisen vastuualue Etelä-Pohjanmaan liitossa Laatija: Kv-toiminta EP:n liitossa Liitossa erillinen kansainvälistymisen vastuualue, jossa keskitytään kv-asioihin Toimintaa ohjaavat maakuntastrategia,

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Itämeren alueen ohjelma 2014-2020 Interreg Baltic Sea Region. Matti Lipsanen Lappeenranta 19.11.2014

Itämeren alueen ohjelma 2014-2020 Interreg Baltic Sea Region. Matti Lipsanen Lappeenranta 19.11.2014 2014-2020 Interreg Baltic Sea Region Matti Lipsanen Lappeenranta 19.11.2014 Euroopan alueellisen yhteistyön (EAY) ohjelma (jälleen Interreg ) Järjestyksessä neljäs Itämeren alueen ohjelma Taustalla EU:n

Lisätiedot

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto. Pohjois-Savon maakuntaseminaari Kari Aalto

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto. Pohjois-Savon maakuntaseminaari Kari Aalto Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto Pohjois-Savon maakuntaseminaari 27.9.2013 Kari Aalto Taustaa Vuoden 2013 alusta Itä- ja Pohjois-Suomi yhdistivät EU-edunvalvontansa yhteen toimistoon. Itä-Suomen EU-toimisto

Lisätiedot

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS Maakunnan yhteistyöryhmän 43 05.10.2016 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 42 17.10.2016 Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS 05.10.2016 43 Etelä-Suomen maakunnan liittojen vuoden 2017 EAKR-haku

Lisätiedot

Keski-Suomi ja kansainvälinen hankerahoitus Hannu Koponen & Raija Partanen

Keski-Suomi ja kansainvälinen hankerahoitus Hannu Koponen & Raija Partanen Keski-Suomi ja kansainvälinen hankerahoitus 8.9.2016 Hannu Koponen & Raija Partanen 1 KESKI-SUOMEN KANNALTA TÄRKEIMMÄT RAHOITUSOHJELMAT Itämeri-ohjelma (Interreg Baltic Sea Programme) Pohjoinen periferia

Lisätiedot

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS Maakunnan yhteistyöryhmän 57 07.10.2015 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 50 19.10.2015 Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS 07.10.2015 57 Etelä-Suomen maakunnan liittojen vuoden 2016 EAKR-haku

Lisätiedot

Mitä tarjolla pk-yrityksille Horisontti ohjelmassa?

Mitä tarjolla pk-yrityksille Horisontti ohjelmassa? Mitä tarjolla pk-yrityksille Horisontti 2020 -ohjelmassa? Mikä Horisontti? EU:n uusi tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma Horisontti 2020 vuosille 2014-2020 tarjoaa rahoituksen lisäksi paljon muutakin

Lisätiedot

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston palvelut

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston palvelut Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston palvelut Taustaa Vuoden 2013 alusta Itä- ja Pohjois-Suomi yhdistivät EU-edunvalvontansa yhteen toimistoon. Itä-Suomen EU-toimisto perustettiin v. 1998 ja Pohjois-Suomen

Lisätiedot

Keski-Suomi ja kansainvälinen hankerahoitus

Keski-Suomi ja kansainvälinen hankerahoitus 19.4.2016 Raija Partanen Keski-Suomi ja kansainvälinen hankerahoitus 19.4.2016 1 KESKI-SUOMEN KANNALTA TÄRKEIMMÄT RAHOITUSOHJELMAT Itämeri-ohjelma (Interreg Baltic Sea Programme) Pohjoinen periferia ja

Lisätiedot

Kansainvälinen Pohjois Savo

Kansainvälinen Pohjois Savo Kansainvälisen yhteistyön tarpeet ja tavoitteet Pohjois Savon alueella Kansainvälisen koulutuksen Erasmus + Ideapaja Iisalmi 3.11.2015 Tiina Kivelä KARA Kansainväliset EU rahoitusohjelmat käyttöön Pohjois

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE

Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE Mitä se hyvejää? MIKSI EU? MITEN EU SYNTYI? KUINKA SAAN TIETOA OIKEUKSISTANI EU:SSA? MISTÄ EU MÄÄRÄÄ JA MISTÄ PÄÄTETÄÄN KANSALLISESTI? MITEN PÄÄSEN

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

Itämeren alueen Interreg B ohjelma ja alueiden välinen Interreg C ohjelma

Itämeren alueen Interreg B ohjelma ja alueiden välinen Interreg C ohjelma Itämeren alueen Interreg B ohjelma ja alueiden välinen Interreg C ohjelma 2014-2020 Uutta rahoituskautta kohti hanketoimijoiden yhteistyötilaisuus uusista rahoitusmahdollisuuksista Lahti, 14.5.2013 Neuvotteleva

Lisätiedot

EU-hankkeet - kehittämisen voimavara. Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus Laura Ahonen 4.4.2013

EU-hankkeet - kehittämisen voimavara. Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus Laura Ahonen 4.4.2013 EU-hankkeet - kehittämisen voimavara Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus Laura Ahonen 4.4.2013 Jyväskylän kaupunki toteuttaa EU:n politiikkoja omalla alueellaan Jokainen toimiala on velvollinen seuraamaan

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Erasmus+ Kansalaisten Eurooppa Luova Eurooppa. Mauri Uusilehto Vastaava asiantuntija Kansainvälistymispalvelut

Erasmus+ Kansalaisten Eurooppa Luova Eurooppa. Mauri Uusilehto Vastaava asiantuntija Kansainvälistymispalvelut Erasmus+ Kansalaisten Eurooppa Luova Eurooppa Mauri Uusilehto Vastaava asiantuntija Kansainvälistymispalvelut Miksi hanke? Työkalu Lisäresurssi Sidos- ja kohderyhmien sitouttaminen Organisaation ja henkilöstön

Lisätiedot

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ Pirkanmaan liitossa on haettavana tukea Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman toimintalinjojen 1 ja 2 mukaisille hankkeille. Rahoitettavaksi

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2. Ajankohtaista maaseutuohjelmasta Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.2015, Pohto Sivu 1 26.2.2015 Ajankohtaista Ohjelmien ja säädösten tilanne

Lisätiedot

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus 14.2.2017 Pirkanmaan liiton EAKR-rahoitus - Pirkanmaan liitolla on vuosittain myönnettävissä noin 2 miljoonaa euroa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoitusta

Lisätiedot

Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat. Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö

Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat. Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö Nordplus (2012 2016) vahvistaa Pohjoismaiden välistä koulutusyhteistyötä tukea koulutuksen innovatiivisten tuotteiden, prosessien

Lisätiedot

Itämeren alueen ohjelma Kansallisen työryhmän puheenjohtaja Matti Lipsanen

Itämeren alueen ohjelma Kansallisen työryhmän puheenjohtaja Matti Lipsanen Itämeren alueen ohjelma 2014+ Kansallisen työryhmän puheenjohtaja Matti Lipsanen 5.6.2013 Itämeren alueen ohjelma Baltic Sea Region Programme 2014+ Euroopan alueellisen yhteistyön (EAY) ohjelmia Valmisteilla

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu Luovaa osaamista Valtteri Karhu OKM:n valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet rakennerahasto-ohjelmassa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1. Osuvaa osaamista 2. Kotona Suomessa (OKM ja TEM) 3. Osallistamalla

Lisätiedot

Botnia-Atlantica 2014-2020

Botnia-Atlantica 2014-2020 Botnia-Atlantica 2014-2020 Norja: Ruotsi: Suomi: Nordland Västerbotten Västernorrland Nordanstigin kunta Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Toteutusorganisaatio Seurantakomitea Hallintoviranomainen

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR

Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR Päivi Mäntymäki Aamupäivän ohjelmasta Klo 9.00 Klo 10.00 Klo 10.30 Klo 12.00 EAKR Kahvitauko ESR Tilaisuus päättyy 2 EAKR-haku Hakemuksia vain toimintalinjaan 2 Uuden tiedon

Lisätiedot

Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta

Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta EU:n Itämeri-strategian sidosryhmätilaisuus Ympäristöministeriö, 6.4.2016 Ylitarkastaja Harri Ahlgren Työ- ja elinkeinoministeriö,

Lisätiedot

GREEN CARE TUNNETUKSI ETELÄ-POHJANMAALLA GREEN CARE TUNNETUKSI ETELÄ-POHJANMAALLA

GREEN CARE TUNNETUKSI ETELÄ-POHJANMAALLA GREEN CARE TUNNETUKSI ETELÄ-POHJANMAALLA GREEN CARE TUNNETUKSI ETELÄ-POHJANMAALLA 29.9.2016 1 Tavoite Edistää Green Care-toimintaa ja sen toimintaedellytyksiä Etelä-Pohjanmaalla: tukea palveluiden kehittymistä, edistää alan yrittäjyyttä tuoda

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Euroopan Sosiaalirahaston rahoitus, rahoitushaku Länsi-Suomessa Rahoitusasiantuntija Keski-Suomen ELY-keskus Mitä rakennerahastot ovat?

Lisätiedot

Lisäksi yli oppilaitosta ja organisaatiota voi tehdä yhteistyötä kansainvälisten kumppaniensa kanssa.

Lisäksi yli oppilaitosta ja organisaatiota voi tehdä yhteistyötä kansainvälisten kumppaniensa kanssa. 0 Erasmus+ -ohjelma kattaa vuodet 2014 2020. Tänä aikana yli 4 miljoonaa nuorta, opiskelijaa ja aikuista voi kouluttautua, opiskella, harjoitella tai työskennellä vapaaehtoisena ulkomailla ohjelman tuella.

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Infotilaisuus hankehakijoille. Kalevi Pölönen ELY-keskus

Kestävää kasvua ja työtä Infotilaisuus hankehakijoille. Kalevi Pölönen ELY-keskus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Infotilaisuus hankehakijoille ELY-keskus 22.1.2015 Komission näkemys Suomen kilpailukyvystä Nurkkakuntaisuus uhkaa Merkittävimmät ongelmat jalostusasteessa ja innovaatiotoiminnassa

Lisätiedot

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet Vastaanottava maaseutu 22.1.2016 Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Rahoituksen jako rahastojen välillä (pl. alueellinen yhteistyö)

Lisätiedot

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 014 00 nvm Sirpa Karjalainen MMM Sivu 1 Ohjelman varojen kohdennus Luonnonhaittakorvaus* Ympäristökorvaus Neuvonta Eläinten hyvinvointi Luomuviljelyn tuki Maatalousinvestoinnit

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu. EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN AVOIN ESR-HAKU LÄNSI-SUOMESSA 10.6.2016 3.10.2016. Hakijan ohje

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN AVOIN ESR-HAKU LÄNSI-SUOMESSA 10.6.2016 3.10.2016. Hakijan ohje KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN AVOIN ESR-HAKU LÄNSI-SUOMESSA 10.6.2016 3.10.2016 Hakijan ohje Sisältö: 1. Yleistä ESR-hausta 2. Haun erityispiirteet 3. Ohjeita hakemuksen

Lisätiedot

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Suomen rakennerahasto-ohjelman 2014 2020 EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Satu Sikanen 13.3.2014 Rakennerahasto-ohjelmassa esitettyjä kehittämishaasteita

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA Tekesin toiminta-ajatus Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

EU:n tuleva rr-ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

EU:n tuleva rr-ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto EU:n tuleva rr-ohjelmakausi 2014-2020 Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aluepolitiikka 2014-2020 Euroopan komission rahoituskehysehdotus 10/2011 336 miljardia euroa, 5,3%

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

EAKR -yritystuet 2014-2020

EAKR -yritystuet 2014-2020 EAKR -yritystuet 2014-2020 Infotilaisuus 14.1.2015 Timo Mäkelä / Varsinais-Suomen ELY-keskus 16.1.2015 Ohjelma-asiakirja: yritys- ja innovaatiotoiminta haasteena yksipuolinen elinkeinorakenne, yritysten

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto. Kokkola, Rovaniemi, Oulu ja Kajaani Syksy 2013 Kari Aalto

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto. Kokkola, Rovaniemi, Oulu ja Kajaani Syksy 2013 Kari Aalto Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto Kokkola, Rovaniemi, Oulu ja Kajaani Syksy 2013 Kari Aalto Taustaa Vuoden 2013 alusta Itä- ja Pohjois-Suomi yhdistivät EU-edunvalvontansa yhteen toimistoon. Itä-Suomen

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Koulutus-, nuoriso- ja liikuntasektorit yhdessä pyritään siihen, että eri sektoreiden prioriteetit tukevat toisiaan: SYNERGIAA! tuettavien toimien

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto Toimiston taustaa Vuoden 2013 alusta Itä- ja Pohjois-Suomi yhdistivät EUedunvalvontansa yhteen toimistoon. Itä-Suomen EU-toimisto on perustettu vuonna 1998 ja Pohjois-Suomen

Lisätiedot

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto Toiminta ja tavoitteet 2015 IP alueen tarkastuslautakunnat Kari Aalto

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto Toiminta ja tavoitteet 2015 IP alueen tarkastuslautakunnat Kari Aalto Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto Toiminta ja tavoitteet 2015 IP alueen tarkastuslautakunnat 26.8.2015 Kari Aalto Aluetoimistot Brysselissä Brysselissä noin 300 aluetoimistoa 5 suomalaista aluetoimistoa

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto TYÖ JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys ja alueosasto 10.3.2016 EUROOPAN ALUEELLINEN YHTEISTYÖ TAVOITETTA 2014 2020 TOTEUTTAVIEN RAJAT YLITTÄVÄN YHTEISTYÖN OHJELMIEN VUODEN 2016 VALTION RAHOITUSOSUUDEN

Lisätiedot

EU-koheesiopolitiikan valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset

EU-koheesiopolitiikan valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset EU-koheesiopolitiikan 2020+ valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset Maakunnan yhteistyöryhmä 20.2.2017 Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja EU:n budjetin rakenne tehtäväalueittain 2014-2020

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä 1. Yleistä Jyväskylän nuorisovaltuusto on vuonna 2009 perustettu 13 20 vuotiaiden jyväskyläläisten nuorten vaikuttamis- ja kuulemiskanava. Se pyrkii parantamaan nuorten kuulemista ja osallistumista päätöksentekoon

Lisätiedot

TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2)

TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2) TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2) Satakunnan rahoitusinfo EU:n ohjelmakausi 2014-2020 5.6.2014 EAKR TL 2 Uuden

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Rahoitusasiantuntija Minna Koivukangas Keski-Suomen ELY-keskus/Turku 18.1.2016 Länsi-Suomen alueen

Lisätiedot

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa Henri Helander 26.8.2014 1 27.8.2014 Rakennerahasto-ohjelman valtakunnallinen toiminta Tavoitteena erityinen lisäarvo sektoripolitiikoiden

Lisätiedot

OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet

OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet Pysyvät painopisteaiheet (sivut 6-8) korvataan seuraavasti: Painopisteaiheet Vuoden

Lisätiedot

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa Henri Helander 18.6.2014 1 29.8.2014 Ohjelmakauden 2014 2020 käynnistyminen Valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien hankehaut

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR)

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020, PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) Tavoitteena luoda yritystoiminnalle paras mahdollinen toimintaympäristö Tuetaan yritysten kasvua, kilpailukykyä ja uusiutumista

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Pohjois-Suomen maaseudun kehittämisen aluetilaisuus 21.2.2013 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 27.2.2013 Leader 2014-2020 Maaseuturahastossa

Lisätiedot

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Yleisesittely Pohjois-Savon ELY-keskus, viestintä 20.4.2010 1 Tausta Aloitti toimintansa 1.1.2010 osana valtion aluehallinnon uudistusta Tehtävät

Lisätiedot

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Kalafoorumi 11.9.2014 Kalatalousneuvos Risto Lampinen Maa- ja metsätalousministeriö Venäjän pakotteiden vaikutukset kalatalouteen Suorat vaikutukset Kalan vientikiellolla

Lisätiedot

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Rahoitus ja toimintalinjat 28.5.2013/ 4.6.2013 Rakennerahastojen rahoitus Suomessa (vuoden 2011 hinnoin) 2014-2020 2007-2013

Lisätiedot

Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016

Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016 Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016 Tuula Väisänen palveluneuvoja, Team Finland koordinaattori, Kainuu puh. 0295 023 590 tuula.vaisanen@tekes.fi Mikä Team Finland? tarjoaa kansainväliseen

Lisätiedot

EU:n rajat ylittävän alueellisen yhteistyön ohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa

EU:n rajat ylittävän alueellisen yhteistyön ohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa EU:n rajat ylittävän alueellisen yhteistyön ohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi

Lisätiedot

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat 2020 Euregio Karelia seminaari 2.11.2016 Joensuu Euregio Karelia pähkinänkuoressa Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Karjalan tasavallan välinen yhteistyöalue

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell,

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell, EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma Carola Gunell, 22.5.2014 Paljon muutoksia 2014-2020 kaudella! Ohjelma-alue koostuu kahdesta alueelta: IP-alue ELSA-alue Päätöksenteko

Lisätiedot

Centrum Balticum -keskus

Centrum Balticum -keskus Centrum Balticum -keskus 9.10.2012 Vanha Suurtori 7, 20500 Turku www.centrumbalticum.org Centrum Balticum säätiön lyhyt historiikki Centrum Balticum säätiö perustetaan vuonna 2006 Säätiön perustajina 5

Lisätiedot

Aluekehityksen ohjelmointi ja rahoitus KENK

Aluekehityksen ohjelmointi ja rahoitus KENK Aluekehityksen ohjelmointi ja rahoitus KENK 10.6.2015 Alken organisaatio 1.3.2014- Kehittämisryhmä - makera, myr, asiantuntijaryhmät, tietopalvelu Rakennerahastoryhmä - Etelä-Suomen EAKR, kaupunki -ITI

Lisätiedot

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku Hyvä hakemus Hyvän hakemuksen piirteitä Ohjelman ja haun mukainen Selkeästi kirjoitettu; mitä tavoitellaan mitä tehdään tavoitteiden saavuttamiseksi mitä tuloksia saadaan

Lisätiedot

Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä Nakkilassa

Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä Nakkilassa Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä 1.9.2016 Nakkilassa Suomen rakennerahasto-ohjelman Kestävää kasvua ja työtä vähähiiliset hankkeet ja hankehaku Satakunnassa Jyrki Tomberg Satakuntaliitto Esityksen

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi. Siksi

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä ohjelma Maakuntavaltuusto Jussi Lehtinen

Kestävää kasvua ja työtä ohjelma Maakuntavaltuusto Jussi Lehtinen Kestävää kasvua ja työtä ohjelma 2014 2020 Maakuntavaltuusto 15.12.2014 Jussi Lehtinen EAKR rahoituksen jakautuminen ohjelmakaudella 2014 2020, Kymenlaakso Pk yritysten kilpailukyvyn parantaminen n. 28

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

EMKR Suomen toimintaohjelma; ammattikalastuksen tukilinjaukset ja kehittämisen painopisteet

EMKR Suomen toimintaohjelma; ammattikalastuksen tukilinjaukset ja kehittämisen painopisteet EMKR Suomen toimintaohjelma; ammattikalastuksen tukilinjaukset ja kehittämisen painopisteet Viking Amorella: tiedostus- ja koulutusristeily 3.2. 2016 Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho VARELY/ Kalatalouspalvelut

Lisätiedot

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Ilona Lundström Johtaja, verkostoyritykset ja tutkimus, Tekes Riitta Maijala Johtaja, temaattinen tutkimusrahoitus, Suomen Akatemia 1

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

Rahoittajan näkökulma KATKI-hankkeesta. Soile Juuti, ohjelmapäällikkö Pohjois-Savon liitto

Rahoittajan näkökulma KATKI-hankkeesta. Soile Juuti, ohjelmapäällikkö Pohjois-Savon liitto Rahoittajan näkökulma KATKI-hankkeesta Soile Juuti, ohjelmapäällikkö Pohjois-Savon liitto Kansainvälisen TKI-rahoitusosaamisen nostaminen (KATKI) Rahoitus: Kustannukset yht. 260 806, mistä EAKR-tuki: 182

Lisätiedot

KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet. Hakukierros 2016

KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet. Hakukierros 2016 KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet Hakukierros 2016 Erasmus + -ohjelman päätoiminnot (Key Actions) KA1 Liikkuvuus (Learning Mobility of Individuals) KA2 Yhteistyöhankkeet (Cooperation

Lisätiedot

Eurooppalaista kunnostusyhteistyötä ja hyviä käytäntöjä

Eurooppalaista kunnostusyhteistyötä ja hyviä käytäntöjä Eurooppalaista kunnostusyhteistyötä ja hyviä käytäntöjä RESTORE-hanke Jukka Jormola, SYKE Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari 26.1.2012 RESTORE Rivers: Engagement, Support and Transfering

Lisätiedot

Maaseutuohjelma. vesistökunnostusten rahoituslähteenä. Vesistökunnostusverkoston seminaari Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Maaseutuohjelma. vesistökunnostusten rahoituslähteenä. Vesistökunnostusverkoston seminaari Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Maaseutuohjelma vesistökunnostusten rahoituslähteenä Vesistökunnostusverkoston seminaari 7.6.2016 Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Pisara, Retkisatamat Geopark kuntoon, Kivijärven venereitti, Rauhan

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Varsinais-Suomen kv-hankepäivä Loimaa 11.11.2016 Sivu 1 7.11.2016 Kansainväliset

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Raahe 7.2.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen tarkoitettua rahoitusta Tavoitteena vähentää alueiden

Lisätiedot

Suomi. NordForsk strategia

Suomi. NordForsk strategia Suomi NordForsk strategia 2011-2014 NordForsk strategia 2011 2014 Johdanto NordForsk on pohjoismaisen tutkimuksen ja tiedepolitiikan yhteistyöelin. NordForskin tavoitteena on edistää yhteistyötä kaikilla

Lisätiedot