Päiväkoti Franzénian toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Franzénia

Transkriptio

1 Päiväkoti Franzénian toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Franzénia

2 Varhaiskasvatuksen toimintasuunnitelman laatiminen Toimintasuunnitelmassa kuvataan, miten varhaiskasvatusta toimipisteessä tai yksikössä pedagogisesti käytännössä toteutetaan. Toimintasuunnitelma on ytimekäs käytännön varhaiskasvatustoiminnan kuvaus. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin ja Helsinki Vasuun. Toimintasuunnitelmassa kuvataan yksikön mahdolliset kehittämiskohteet. Asiakirjaa saa ja kannattaa muokata tarpeen mukaan. Toiminnan suunnittelu perustuu lapsen varhaiskasvatuksen suunnitelmaprosessista saatuun tietoon, yksikön toimintasuunnitelmaan, Helsingin varhaiskasvatussuunnitelmaan sekä Vasu perusteisiin. 2

3 Toimintakulttuuri Toimintakulttuuri on historiallisesti ja kulttuurisesti muotoutunut tapa toimia, joka muovautuu yhteisön vuorovaikutuksessa. Varhaiskasvatustyön tavoitteita tukeva toimintakulttuuri luo suotuisat olosuhteet lasten kehitykselle, oppimiselle, osallisuudelle, turvallisuudelle, hyvinvoinnille sekä kestävälle elämäntavalle

4 Oppiva yhteisö toimintakulttuurin ytimenä Näin meidän yksikössä: Olemme kehittämismyönteisiä, arvoimme toimintaamme jatkuvasti Kokeilemme rohkeasti uusia toimintatapoja sekä jaamme osaamista toiminnassa ja keskusteluissa Olemme ratkaisukeskeisiä Teemme asioita yhdessä Annamme positiivista ja kannustavaa palautetta toisillemme 4

5 Leikkiin ja vuorovaikutukseen kannustava yhteisö Näin meidän yksikössä : Leikki Suunnittelemme houkuttelevat ja monipuoliset leikkitilat ja leikkimateriaalit Huomioimme kehittämisessä lasten kiinnostuksen kohteet Luomme sukupuolisensitiivisiä ja monipuolisia leikkiympäristöjä, leikkejä ja leluja saa yhdistää Ohjaamme lasta löytämään uusia kavereita ja monipuolisia leikkejä Me aikuiset olemme mukana leikkimässä ja havainnoimassa Vuorovaikutus Teemme tiivistä yhteistyötä ryhmien välillä, sillä jaamme yhteisiä tiloja. Kannustamme toisiamme hyvään vuorovaikukseen: ystävälliseen, toista kunnioittavaan, avoimeen, tasavertaiseen ja rehelliseen. Tunnistamme oman osuutemme myönteisen ilmapiirin luomisessa ja ylläpitämisessä Olemme sensitiivisiä vuorovaikutuksessa lapsen kanssa ja vastaamme lapsen aloitteisiin 5

6 Osallisuus, yhdenvertaisuus ja tasaarvo Näin meidän yksikössä Lähdemme siitä,että kaikkien on mahdollista osallistua ja tulla mukaan Keräämme ja hyödynnämme palautetta 6

7 Kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus Näin meidän yksikössä: Suhtaudumme kunnioittavasti eri kulttuureihin ja kieliin. Olemme kansainvälinen päiväkoti: kielien kirjo on suuri ja meillä käy paljon kansainvälisiä vieraita. 7

8 Hyvinvointi, turvallisuus ja kestävä elämäntapa Näin meidän yksikössä: Turvallisuus on meillä lähtökohtana kaikelle toiminnalle Edistämme lasten hyvinvointia ulkoilemalla, liikkumalla ja lepäämällä päivittäin, tarjoamalla monipuolista ruokaa vatsan täydeltä ja pitämällä yllä positiivista ilmapiiriä. Harjoittelemme lasten kanssa itsestä huolehtimisen taitoja Lajittelemme roskat ja kierrätämme tavaroita Kiinnitämme huomioita ruuan hävikkiin Huolehdimme tavaroista yhdessä: aikuinen huolehtii, että tavaroiden ja leikkien järjestely viedään loppuun asti. 8

9 Oppimisen alueet Näin meidän yksikössä Oppimisen alueet: Kielten rikas maailma Ilmaisun monet muodot Minä ja meidän yhteisömme Tutkin ja toimin ympäristössäni Kasvan liikun ja kehityn Toteutuvat ryhmissä ja ryhmien välisessä yhteistyössä projektien ja teemojen muodossa Etunimi Sukunimi 9

10 Laaja-alainen osaaminen Varhaiskasvatuksessa luodaan pohjaa lasten laajaalaiselle osaamiselle. Laaja-alainen osaaminen muodostuu tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja tahdon kokonaisuudesta. Osaaminen tarkoittaa myös kykyä käyttää tietoja ja taitoja sekä toimia tilanteen edellyttämällä tavalla.

11 Ajattelu ja oppiminen Ajattelun ja oppimisen taidot kehittyvät vuorovaikutuksessa muiden ihmisten ja ympäristön kanssa ja muodostavat perustan muun osaamisen kehittymiselle ja elinikäiselle oppimiselle. Tiedon hankinta, jäsentäminen ja uuden luominen edellyttävät luovaa ja kriittistä ajattelua, jonka perustaa luodaan varhaiskasvatuksessa. Varhaiskasvatuksen tehtävä on tukea lasten ajattelun ja oppimisen taitoja. Näin meidän yksikössä : Tutkimme ja ihmettelemme asioita yhdessä yhteisillä kokoontumisilla, ruokapöydässä, ulkona, leikeissä ja yhteisillä toimintahetkillä Hankimme tietoa eri kanavien kautta Harjoittelemme keskittymiskykyä erilaisilla tarkkaavaisuutta vaativilla tehtävillä ja kehollisilla harjoituksilla Pelaamme erilaisia pelejä esim. Lotto, muistipeli, Pupu-peli, sovellukset tabletilla Lisäämme kielellistä tietoisuutta ikätaso huomioiden: riimit, vastakohdat, samaa tarkoittavat sanat, luokittelu ja mikä ei kuulu joukkoon Kannustamme havainnoimaan ja ratkaisemaan asioita itse esim. pohtimalla yhdessä, miten kannattaa pukeutua sään mukaan. Huomioimme toiminnassa erilaiset tavat oppia 11

12 Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu Lapset kasvavat kulttuurisesti, kielellisesti ja katsomuksellisesti moninaisessa maailmassa. Tämä korostaa sosiaalisten ja vuorovaikutustaitojen sekä kulttuurisen osaamisen merkitystä. Osaamiseen kuuluu taito kuunnella, tunnistaa ja ymmärtää eri näkemyksiä sekä kyky reflektoida omia arvoja ja asenteita. Monikulttuurisuus Opettelemme erikielisiä tervehdyksiä, jotka laitamme esille lippujen kanssa. Pyydämme vanhempia tuomaan jotakin kotoa, omasta kulttuurista esim. valokuva, pyydämme kertomaan lapsiryhmälle omasta kulttuurista. Tutustumme eri kulttuureihin esim. laulaen, pukeutuen, taiteillen, leikkien, harjoitellen helppoja ilmaisuja eri kielillä. Suomalainen kulttuuriperinne: Opettelemme Suomi100 laulun ja teemme Flash mob:n Harjutorilla itsenäisyyspäivän aikoihin Teemme 100 Kirjastokäyntiä ja lukuseikkailua Aleksis Kiven päivänä: Kansanmusiikin emeritusprofessori Heikki Laitinen kävi esittelemässä kansanmusiikkisoittimia. Vietämme suomalaisia juhlapäiviä esim. Kalevalan päivänä kansantanssit. Teemme retkiä kulttuurikohteisiin. Jokainen ryhmä retkeilee 1-4 kertaa kuukaudessa. 12

13 Vuorovaikutus: Harjoittelemme itsesäätelytaitoja esim. oman vuoron odottaminen ja toisten kuuntelu. Jaamme lapset pienryhmiin toiminnan ja tilanteen mukaan. Opettelemme hyviä tapoja esim. ruokapöydässä. Puhumme ystävällisesti aikuisille ja lapsille. Arvostamme lasta ja huomioimme hänet henkilökohtaisesti ensi kohtaamisesta alkaen. Arvostamme hassuttelua ja huumoria lasten kanssa Opettelemme tunnetaitoja. Jokaisella ryhmällä on käytössä jokin materiaali esim. Pienin askelin, Eläintarinat, Nallekortit, Vahvuuskortit, Tunne-lotto, Piki tai Huomaa hyvä Etunimi Sukunimi 13

14 Monilukutaito ja tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen Monilukutaitoa sekä tieto- ja viestintäteknologista osaamista tarvitaan lasten ja perheiden arjessa, ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa sekä yhteiskunnallisessa osallistumisessa. Monilukutaito sekä tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen edistävät lasten kasvatuksellista ja koulutuksellista tasa-arvoa. Varhaiskasvatuksen tehtävänä on tukea näiden taitojen kehittymistä. Näin meidän ryhmässä : Käytämme erilaisia digivälineitä oppimisen ja dokumentoinnin tukena: Lola Panda oppimisympäristö, tabletit, kamerat, nauhurit. Tutustumme lasten kanssa välineisiin ja lapset saavat opetella käyttämään erilaisia sovelluksia ikä- ja kehitystason mukaan Harjoittelemme alkeisohjelmointia Bee-boteilla. Käymme kirjastoissa retkillä ja luemme paljon kirjoja 14

15 Osallistuminen ja vaikuttaminen Aktiivinen ja vastuullinen osallistuminen ja vaikuttaminen luovat perustan demokraattiselle ja kestävälle tulevaisuudelle. Tämä edellyttää yksilöltä taitoa ja halua osallistua yhteisön toimintaan sekä luottamusta omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa. Lasten oikeuksiin kuuluvat kuulluksi tuleminen ja osallisuus omaan elämään vaikuttavissa asioissa. Näin meidän yksikössä/ryhmässä: Kuuntelemme lasten toiveita, haastattelemme ja havainnoimme lapsia Keskustelemme lapsia kiinnostavista asioista päivittäin. Suunnittelemme toiminnan sisältöjä lasten kiinnostuksenkohteet huomioiden. Lapset saavat osallistua toiveineen uusien lelujen hankintaan Vietämme lasten kanssa yhdessä kansallisia juhlapäiviä Keskustelemme ajankohtaisista asioista lapsen ikä- ja kehitystaso huomioiden. 15

16 Oppimisympäristö Varhaiskasvatuksessa tavoitteena on varmistaa kehittävä, oppimista edistävä, terveellinen ja turvallinen oppimisympäristö. Oppimisympäristöillä tarkoitetaan tiloja, paikkoja, yhteisöjä, käytäntöjä, välineitä ja tarvikkeita, jotka tukevat lasten kehitystä, oppimista ja vuorovaikutusta.

17 Oppimisympäristö Käytettävissä olevat tilat: Jokaisella ryhmällä on oma kotipesä. Lisäksi on muita leikki- ja toimintatiloja: iso ruokasali, jossa syödään, harjoitellaan kädentaitoja, pelataan yms. Saamme käyttää päiväkodin yhteisiä tiloja sovitusti: ateljee, kaksi jumppasalia, pikkuhuone. Päiväkodissa on kolme kerrosta, joissa voimme liikkua ja retkeillä. Päiväkodilla on iso leikkipiha ja pienempi asvalttipiha, jossa voi esim. pyöräillä. Miten oppimisympäristö vastaa päiväkodin lasten tarpeisiin? Vaihtelemme leluja ja leikkejä tilojen välillä. Leikkejä saa ottaa mukaan esim. käytävälle ja porrastasanteelle. Jaamme päiväuniaikaan ryhmien lapset sen mukaan nukkuuko lapsi vai ei. Sovimme asiasta vanhempien kanssa. Sitoudumme tilojen järjestyksessä pitämiseen tilojen viihtyvyyden varmistamiseksi. 17

18 Miten oppimisen kaikkiallisuus huomioidaan oppimisen ympäristöissä? Huomioimme siirtymä- ja perushoidontilanteet oppimisen paikkoina. Esim. eteisessä on mahdollisuus lukea kirjoja odotellessa, seinältä voi opetella aakkosia, vessassa voi harjoitella käsien pesua kuvien avulla, ruokailuissa harjoittelemme hyviä tapoja. Miten huomioimme koko kaupungin oppimisen ympäristönä? Teemme retkiä lähiympäristöön: puistoihin, kulttuurikohteisiin, kirjastoihin ja liikuntapaikkoihin. Ideoimme, suunnittelemme ja arvioimme retkikohteita yhdessä lasten kanssa (ikätason mukaan). 2. kerroksessa on esillä Helsingin kartta, johon merkitsemme 100 kirjastoa projektissa vieraillut kirjastot Etunimi Sukunimi 18

19 Leikki ja monipuoliset työtavat Leikkiin kannustavassa toimintakulttuurissa tunnustetaan leikin merkitys lapsen hyvinvoinnille ja oppimiselle. Henkilöstö tunnistaa leikkiä rajoittavia tekijöitä ja kehittää leikkiä edistäviä toimintatapoja ja oppimisympäristöjä. Lapsilla ja henkilöstöllä on mahdollisuus kokea yhdessä tekemisen ja leikin iloa.

20 Leikki ja sen merkitys Miten leikki näkyy ryhmässä, tilat, leikit, mahdolliset sopimukset Jokaisella lapsella on mahdollisuus leikkiin päivän aikana Kaikki tilat ovat leikkitiloja. Tiloissa on monipuolisesti erilaisia leikkejä esim.: autoleikki, kotileikki, erilaisia rakenteluleikkejä, eläinleikkejä, kauppaleikki, lääkärileikki, kampaamoleikki, majaleikki, remonttileikki ja barbileikki liikuntaleikit ovat mahdollisia kaikissa tiloissa, koska huonekaluja on vähän. Mietimme yhdessä uusia hankintoja Aikuisen rooli, havainnointi, dokumentointi Organisoimme leikkejä ja olemme mukana leikin aloittamisessa Osallistumme pienryhmissä lasten leikkeihin. Osallistumme ulkoilussa lasten leikkeihin ja keksimme tekemistä mahdollisuuksien mukaan. Havainnoimme lasten leikkejä osallistuessamme tai seuratessamme lasten leikkejä Valokuvaamme ja videoimme lasten leikkiä ja aikuisen osallistumista ja leikissä vähintään kaksi kertaa vuodessa. 20

21 Toiminnan arviointi ja kehittäminen Pedagogisen toiminnan arvioinnin tarkoitus on varhaiskasvatuksen kehittäminen sekä lasten kehityksen ja oppimisen edellytysten parantaminen. Toiminnan arvioinnin on oltava systemaattista ja säännöllistä, ja sitä pitää tehdä niin toimipiste- kuin ryhmätasollakin. Arvioinnin tulee perustua dokumentoituihin tosiasioihin ja arviointia tulee tehdä suhteessa varhaiskasvatussuunnitelman tavoitteisiin sekä toimipisteen toimintasuunnitelmaan.

22 Toiminnan arviointi ja kehittäminen Arvioimme omaa toimintaamme tiimeissä, talon palavereissa ja kehityskeskusteluissa Arvioimme toimintasuunnitelman toteutumista jouluna ja keväällä Osallistumme Helsingin yliopiston Kehittäväpalaute projektiin. Videoimme kaksi kertaa vuodessa lapsiryhmän toimintaa ja aikuisen osallistumista leikkiin Ohjaamme tunnetaitojen harjoitteluun, ainakin yksi materiaali käytössä joka ryhmässä Arvioimme vuorovaikutusta ja ilmapiiriä itsearviointilomakkeella syksyllä ja keväällä Arvioimme uuden vasun käyttöönottoa ja toimintasuunnitelmaprosessia nettikyselyllä Arvioimme tapahtumien ja retkien toteutumista 22

23 Yhteistyö ja viestintä Yhteistyöllä tuetaan lapsen varhaiskasvatuksen järjestämistä siten, että jokainen lapsi saa oman kehityksensä ja tarpeidensa mukaista kasvatusta, opetusta ja hoitoa. Vastuu yhteistyön toteutumisesta ja suunnitelmallisuudesta on varhaiskasvatuksen järjestäjillä. He vastaavat myös siitä, että yhteistyötä toteutetaan monialaisesti.

24 Yhteistyö ja viestintä Huoltajilla on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa päiväkodin varhaiskasvatukseen Vasu-keskustelut Vanhempainillat Päivittäiset kohtaamiset Asiakastyytyväisyyskysely Sähköinen kysely uuden vasun sisällöistä toteutettu syksyllä Vanhempaintoimikuntaan osallistuminen Päiväkodin yhteiset juhlat ja tapahtumat: vanhempien kahvit, joulu- ja kevät juhlat, Suomi 100 tapahtuma Viestintä Johtaja tiedottaa sähköpostitse koko taloa koskevista asioista Lastentarhanopettaja vastaa ryhmää koskevien asioiden tiedottamisesta Päiväkodin sisäisistä asioista tiedotamme palavereissa, joista kirjoitetaan jokaisen luettavissa oleva muistio. Käytämme Whatsapp- ryhmäviestisovellusta puhelimilla päivittäiseen viestimiseen talon sisällä. Huoltajien osallistuminen toimintasuunnitelmien tekoon Olemme keskustelleet ja keränneet ajatuksia vanhempainilloissa. Lapsen vasu-keskusteluissa kuullaan vanhempia Toteutimme sähköisen kyselyn uuden vasun sisällöistä, jonka tuloksesta nostimme painopisteen päiväkodin toiminalle 24

25 Monialainen yhteistyö Yhteistyökumppanit ja yhteistyörakenteet Alueen erityislastentarhanopettaja ja suomi toisena kielenä opettaja käyvät säännöllisesti talossa palavereissa joko yksittäisten lasten asioita koskien tai koko taloa koskevissa suunnittelu- ja arviointikokouksissa. Kallion ja Vallilan neuvolat ja terveysasemat: 3-vuotisneuvola päiväkodissa syksyllä ja keväällä. Hyve4 keskustelut ja muut tarvittavat havainnot neuvolaa varten. Alueen koulut: Kallion koulu, Aleksis Kiven koulu ja Pasilan koulu. Yhteistyö esiopetuksen kanssa. Alueen sosiaalityöntekijät käytettävissä tarvittaessa yksittäisten lasten ja perheiden asioissa Helsingin Yliopisto: lastentarhanopettajaopiskelijat käyvät harjoittelemassa. Opiskelijoita käy tekemässä erilaisia tehtäviä esim. toimintatuokioita tai havainnointeja päiväkodilla. Osallistumme kehittävä palaute tutkimukseen, ryhmät käyvät yliopistolla opiskelijoiden ohjaamissa erilaisissa tuokioissa. Muut oppilaitokset: lähihoitajaopiskelijoita käy harjoittelemassa ryhmissä Kieliharjoittelijoita ja työkokeilijoita käy ryhmissä. Myös 8-9-luokkalaisia tet-harjoittelussa Kallion kirjasto: satutunnit päiväkodilla ja kirjastoauto käy päiväkodin pihalla. Kirjaston henkilökunta auttaa sopivan lukemiston hankinnassa esim. teemojen mukaan Etunimi Sukunimi 25

26 Lapsen varhaiskasvatuksessa aloittaminen

27 Lapsen varhaiskasvatuksen aloittaminen Aloittaminen päivähoidossa Lapsi voi käydä perheen kanssa tutustumassa päiväkotiin ja ryhmään ennen hoitosuhteen aloitusta Päiväkodin alkaessa lapsella on niin sanottu pehmeälasku viikosta kahteen viikkoon, jolloin lapsen viettämä aika päiväkodissa ilman vanhempia pitenee päivä kerrallaan. Erityisesti pienten lasten aloittaessa vanhempien läsnäolo aluksi on tärkeää Aloitustilanteessa annetaan aloituskeskustelulomake, perustietolomake, valokuvauslupa ja tarvittaessa erityisruokavaliolomake. Aloitusvaiheessa järjestetään aloituskeskustelu, johon tilataan tarvittaessa tulkki. Vasu-keskustelut käydään noin kaksi kuukautta aloittamisen jälkeen. Keskustelun ja kirjaamisen tekee lastentarhanopettaja. Keskustelemme tiimissä lasta koskevat tärkeät asiat ennen vanhempien kohtaamista. Lapsen siirtyminen toiseen ryhmään Järjestämme lapselle mahdollisuuden tutustumiseen uuteen ryhmään joko vanhempien kanssa tai päiväkotipäivän aikana henkilökunnan kanssa. Järjestämme mahdollisuuden vanhemmille lyhyeen tutustumiskeskusteluun 27

28 Helsingin yhteiset tavoitteet vuodelle 2017 Varhaiskasvatus on mukana Suomi 100 Suuri Lukuseikkailu hankkeessa tiiviissä yhteistyössä kaupunginkirjaston kanssa. Jokaisessa päiväkodissa on järjestetty lapsille ja perheille 1-2-tapahtumaa vuoden 2017 aikana. Vanhemmat esittivät näytelmän Kultakutri ja kolme karhua perheille lastentarhanopettajan aloitteesta ja ohjauksessa Asiakkaiden osallisuus on vahvistunut. Lapset ja perheet saavat mahdollisuuden osallistua varhaiskasvatuksen toimintasuunnitelmien tekemiseen kaikissa toimipisteissä, joissa toimintasuunnitelma tehdään. Toteutimme sähköisen kyselyn: Vaikuta lapsesi varhaiskasvatukseen. Kyselystä nousi painopiste toimintasuunnitelmaan: tunne- ja vuorovaikutustaitojen harjoitteleminen. 28