Z86I- 3 o j a LU n u
|
|
- Annemari Eeva Mikkola
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Z86I- 3 o j a LU n u
2 inkerilaisten viesti TOIMITUS KONTTORI TILAUSHINTA ILMOITUSHINNAT PAAASIAMIES RUOTSISSA S I VISTYSSAATI O Paatoimittaja: Matti Vironmaki, puh. (90) Toimitussihteeri: Ilkka Pyysiainen, puh Matinkartanontie 2 C 30, Espoo (toimituksen osoite) Lehden ym. tuotteiden tilaukset, osoitteet, jasenmaksut yms. Inkerikoti, Karjalatalo, Kapylankuja 1, Helsinki Puh. (90) tai (90) Anneli Korkkinen Postisiirtotili Hki mk/vsk kotimaassa, Ruotsissa 120 kr v /1 sivu mk 500 mk 1/2»» 300 mk 1/4»» 200 mk Kuolinilmoitukset Kiitos- ym. ilm. Kuva ilmoituksessa 100 mk 60 mk 100 mk Lehti ilmestyy kerran kuukaudessa Kustantaja ja julkaisija: INKERILAISTEN YHDISTYS R.Y. Armas Paakkonen Tingsgatan Boras. Puh. 033/ Postisiirtotili (lehden ym. tuotteiden tilaukset) Hallituksen puheenjohtaja: Matti Vironmaki, Tehtaank. 5 E 43, Helsinki Puh. (90) Saation postisiirtotili
3 KULTAINEN NUORUUS? Nuoruus ja hulluus vanhuus ja viisaus. Tama on vanha ajatus. Sen ovat vanhat ihmiset tienneet vanhoina aikoina. Pitaneeko paikkansa viela nykyaankin? Ei tarvitse sataakaan vuotta menna ajassa taakse pain, kun voidaan jo sanoa etta valta oli vanhuksilla. Vanhat olivat elaneet kauemmin ja ehtineet oppia elamalta enemman. Siksi he olivat niita, jotka tiesivat, ja tieto tuo valtaa. Vanhoja oli kunnioitettava ja toteltava. Maatalouteen perustuvassa yhteiskunnassa yleinen saanto oli, etta nuoret ja vanhat asuivat saman katon alia, samojen seinien sisalla. Oli vanha isanta ja nuori isanta. Nuori isanta peri aikanaan vanhan isannan aseman. Maatalousyhteiskunnasta tuli teollinen yhteiskunta. Nyt puhutaan jalkiteollisesta yhteiskunnasta. Suurin osa ihmisista saa elantonsa niin sanotuista palveluelinkeinoista. Suurin osa ihmisista asuu kaupungeissa. Ei ole enaa nuoria ja vanhoja isantia, ei suurperheita. Kaupungissa jokainen on oman onnensa seppa. Jokaisella on oma ammattinsa, omat erityiset kykynsa ja taipumuksensa. Toinen ei osaa enaa neuvoa toista. Ammatteihin koulutetaan opistoissa, ammattikouluissa, korkeakouluissa. Elamalta ei kenellakaan tunnu enaa olevan mitaan opittavaa. Nuoret ovat saaneet koulutusta, tata koulu-koulutusta. He tietavat, he osaavat, he tekevat. Vanhat eivat. Vanhoja ei yhteiskunta enaa nayta tarvitsevan, heita vain asutellaan vanhainkodeissa. Ennen nuoret pukeutuivatkin vanhojen tapaan, nyt yha iakkaammat ihmiset pyrkivat pukeutumaankin nuorten muodin mukaan. He yrittavat elaa nuorten maailman ehdoilla. Nuoret paattavat, nuorilla on valta. Hieman kolmannellakymmenella oleva laakari tai pappi neuvoo ja opettaa ihmisia, koska hanet on koulutettu ja han on asiantuntija. Usein olemattoman elamankokemuksen pohjalta han joutuu mestaroimaan ihmisten sieluja. Vanhus kuuntelee noyrana. Hanella ei ole apua elamankokemuksestaan, silla se kokemus on saatu maailmassa, jota ei enaa ole. Maailma menee jatkuvasti eteenpain paljon rivakammin kuin vaarin kankeat jalat. Yha harvemmat nuoret ihmiset pohtivat asioita, joita nimitetaan elaman arvoiksi. Kouluissa opetetaan tietoja, ulkoa opittavaa kirjaviisautta. Sita tarvitaan, etta menestyisi ja rikkaana elaisi maan paalla. Tarkeinta on ura, raha ja hauskanpito. Paljon on myos toisenlaisia nuoria. Mutta he ovatkin toisenlaisia. Toisenlaisten on aina ollut vaikea saada aantaan kuuluville. Sanotaan etteivat he piittaa kylmista tosiasioista. Eivat piittaakaan. Elama on muutakin kuin kylmia tosiasioita. Elamasta on tullut yhta kuin nuoruus. Vanhuudella ei nahda olevan juuri mi-
4 ole ihme, jos vallitseva nakemys elamas- ta on yksipuolinen ja kapea, nuoruutta ihannoiva. Ikavat asiat salataan ihmisil- ta kuin pienilta lapsilta. Nuori Eino Leino kirjoitti:»mina itse, miksi naita mietin? Se merkki varhaisen on vanhuuden.» ^p taan myonteista arvoa ja kuolema on poistettu kokonaan ihmisten nakopiirista. Kuvastuuko yhteiskunnallinen vauvaikaan taantuminen siina, etta nelja teatterikorkeakoulun opiskelijaa heittivat yleison paalle kakkaa? Kun ihmiset syntyvat, sairastavat, viettavat vanhuutensa ja kuolevat sairaaloissa ja laitoksissa, poissa nakyvista, niin ei Hyvat tilaajamme, kenen Inkerilaisten Viestin vuoden 1987 tilausmaksut on niaksettu riailla tilillepanokorteilla: Turun Tyov. Saastop. Eerikink SYP OP-Turku Satakunnant Turun Tyov. Saastop. Kaarina kaikista puuttuvat nimet ja osoitteet. Lisaksi on tullut Inkerilaisten Viestia koskeva peruutus kirjeessa, jossa on paivays Turku 10, mutta lahettaja ei ole laittanut nimeaan. Pyydamme Teita kaikkia ottamaan yhteytta joko kirjeitse tai puhelimella Anneli Korkkinen. Siis nimi ja osoite tilillepanokorttiin ennen kuin maksatte. Toimistonhoitaja Inkerilaisten Yhdistyksen Saantomaarainen VUOSIKOKOUS pidetaan Marianpaivana klo 14 Karjalatalolla. Kasitellaan saantojen maaraamat asiat. Erovuorossa ovat: Varsinaiset jasenet Keijo Korkka, Yrjo Korkkinen, Matti Rannali seka varajasenet Anja Luoma ja Paavo Pesonen. Lisaksi Matti Vironmaki pyytaa johtokunnasta eroa terveydellisista syista. Johtokunta
5 MUISTOJA PIETARIN SUOMALAISESTA KIRKOSTA Inkerilaisten Viestin joulukuun numerossa oli kansikuvassa Pietarin suomalainen kirkko. Paakirjoituksena oli pa'atoimittaja rovasti Matti Vironmaen»Valaistu joulukirkko». Paakirjoituksessaan rovasti Vironmaki muisteli joulukirkossa kayntia lapsena. Minullakin on muisteloita samassa kirkossa kaymisesta. Kirkko tuli minulle hyvinkin tutuksi, silla kavin siella jo kouluikaisena sunnuntaisin jumalanpalveluksissa ja myohemmin rippikoulussa. Rovasti kertoo muistavansa kirkosta paljon, erityisesti sen kauniin alttarin. Liitan naihin muisteloihini kuvan tasta kauniista alttarista. Alttari nakyy osittain myos rippikoulukuvassani. Matkat Pietarin suomalaiseen kirkkoon olivat aina mukavia. Ensin kaveltiin 5 km asemalle, sitten matkustettiin junalla Pietariin ja lopuksi viela raitiovaunulla kirkolle. Kirkko oli iso ja kaunis sisalta ja siella paloivat sahkovalot. Joka sunnuntai jumalanpalveluksessa oli kirkkokansaa runsaasti. Va'kea tuli Pietarista ja maaseudulta ympari Inkerinmaata. Asetuimme usein perheeni kanssa seuraamaan kirkonmenoja ensimmaiselle urkuparvelle. Siella urkujen lahettyvilla istui aina arvokkaan nakoinen herrasmies seka hienosti pukeutunut rouva kaunis hattu paassaan. Aitini kertoi herran oleva Suomen konsuli. Kaydessani kirkossa toimitti jumalanpalveluksen aina rovasti S. J. Laurikkala. Han oli armoitettu sananjulistaja ja ha'nen saarnojaan kuunteli aina mielenkiinnolia. Virren veisuu kaikui aina voimakkaana. Minut konfirmoitiin Pietarin suomalaisessa kirkossa 26 paivana heinakuuta Taman jalkeen kirkossa ilmeisesti pidettiin enaa vain yksi rippikoulu, silla seuraavana vuonna Inkerin kansa jai ilman henkista tukijaansa, koska rovasti S. J. Laurikkala sai lahtokaskyn Suomeen 27 paivana huhtikuuta Se oli raskas isku koko Inkerin kirkolle ja kansalle. Kun vuosia myohemmin, joskus 60-luvulla Suomen kansalaisena olin turistimatkalla entisessa Pietarissa, nykyisessa Leningradissa, paatin kokeilla onneani ja yrittaa paasta sisalle entiseen rippikirkkooni. Kirkon portailla, pilarien katveessa istui mummo pienen poydan takana. Mummo toimi ilmeisesti ovenvartijana. Selvitin mummolle, etta haluaisin paasta kirkkoon sisalle, viitaten mm. siihen, etta se oli ollut rippikirkkoni. Mummo ihmetteli ja kummasteli, etta nainkin pitkan ajan jalkeen tunsin kiinnostusta kirkkoa kohtaan. Sain luvan menna sisaan ja sisalle astuttuani huomasin valtavan muutoksen, joka kirkossa oli tapahtunut. Molemmin puolin kaytavaa, mista ennen alkoivat kirkon penkit, oli rakennettu seina't ja aina jonkin matkan paassa oli ovi. Alttarin paikka oli muuten tyhja, mutta paatyseinalle oli ripustettu punainen vaate, jossa luki jonkinlainen iskulause. Kirjoitin iskulauseen muistiin, mutta olen sen ajan saatossa kadottanut. Lisaksi alttaripoydan korkeudelle oli asetettu Leninin kipsinen rintakuvapatsas. Sakastia vastapaata oleva ovi oikealla puolella oli raollaan ja sisalta nakyi kasienpesuallas. Kirkosta oli tehty yhteisasuntola. Poistuin kirkosta ja kiitin mummoa ovella, kun sain kayda sisalla. Mieleni oli kuitenkin pitkaa'n apea. Rukoilin Jumalaa, etta Suomen kansa ymmartaisi rakastaa kirkkojaan ja,
6 Pietarin suomalaisen kirkon alttari. etta ne kestaisivat ajan aallokossa ja sailyisivat Herran huoneina, joiksi ne on alunperin tarkoitettukin. Inkerin kansalle sen kirkot olivat aina kantavana voimana, vaikeinakin aikoina. Kirkkoihinsa Inkerin kansa meni pyytamaan apua Jumalalta ja hakemaan voimia jaksaakseen taas eteenpain. I. A.
7 Puurojuhla Borasissa jouluna Puurojuhlamme oli tavanmukaisesti tanakin vuonna kerhon omalla mokilla 14. joulukuuta. Juhlaan oli saapunut kolmisenkymmenta henkea. Samana paivana oli ensilumi peittanyt rnaan, ja soihtujen kajo heijastui siita luoden jouluisen tunnelman. Mokissa oli hyvin kodikasta takkatulen lammossa, kuusenkynttiloiden valossa ja kauniisti katettujen poytien odottaessa vieraita. Joululaulut soivat taustalla. Nauttiessamme maukasta puuroa saapui Lucia (4-vuotias Linda Lindfors)»tahtineen» ja tonttuineen, laulaen Lucia-laulua.»Jouluyo juhlayo» soi huilua soittavan tontun saestyksella. Loysipa joulupukkikin paikalle lahjoineen kaikkien suureksi iloksi. Vieraanamme olivat myos Jussi ja Ida Janis. Jussi luki jouluevankeliumin, minka jalkeen yhdyimrne joulun sanomaan laulaen. Susanna Jaaskelainen esitti runon»pyha Franciscuss. Rattoisa juhlamme paattyi kahvipoydan ja sen kotona leivottujen herkkujen parissa. IIlan emanta Emilia Pyykkonen oli saanut niista todella maistuvia. Isantana toimi Aleksanteri Hynninen, ohjelmasta vastasi Victor Kainelainen. Kotiin lahtiessani kaikuivat korvissani edelleenkin joululaulut seka hyvan joulun toivotukset. Mokin lampoinen joulutunnelma vaihtui raikkaaseen pakkasilmaan ja jatti rintaani miellyttavan tunteen. Kaikille hyvaa alkanutta vuotta toivottaen Wieno Akerstrom Kuulumisia Vasterasista Joulu on jo mennyt ja vuosi vaihtunut. IImatkin ovat olleet oikein kauniit ja sopivat jouluilmat. Pakkasta ja luntakin on ollut, kuin ennen Inkerissa. ISK:n johtokunnan syyskokouksessa tehtiin kuulemma paatos, etta aletaan meidan inkerilaisten historiikin tekoon. Se oli hyva ja asiallinen paatos. Na'in ollen ansaitsee ISK:n johtokunta parhaimmat kiitoksemme! Jos en vaarin kasittanyt, niin inkerilaiset seurat ja kerhot tekisivat omilla paikkakunnillaan edella mainittua historiikkia. Toivomuksemme on, etta aletaan tosissamme tehda haastatteluja. Ensin haastatellaan vanhempia inkerilaisia, koska he tietavat paljon arvokkaita asioita historiikkiin. Muutamien vuosien perasta heita ei enaa ole. Kylla nuoremmillakin olisi paljon kertomista aaninauhalle. Pitaisi saada heita kertomaan. Minusta se on hauskaa ja mielenkiintoista hommaa, koska olen ollut vastaavanlaisen historiikin teossa, Vasterasin kantasuomalaisten rnukana. Olen tehnyt useita kymmenia haastatteluja. Jos jossain tuntuu epavarmalta, syysta tai toisesta, niin olen kaytettavissa ja tavattavissa osoitteessa joka on taman toherryksen alia. Toivon kaikille sukulaisile, ystaville, tuttaville ja kaikille inkerilaisille oikein hyvaa ja Onnellista Uutta Vuotta! Vasterasissa 5/1-87. Lumisin terveisin Johan Myllarinen Os. Laglasargatan Vasteras Puh. 021/55429
8 c S. _/. Laurikkalan rippikoumaisia Pietarin suomalaisessa kirkossa 26. pdivd heindkuuta 193
9 IRINA FILIMONOFF JA KIELENTUTKIMUS Joulukuun 14. paivana 1986 kuoli Helsingissa Inkerinmaan inkeroinen Irina (Iro) Filimonoff. Hanet siunattiin viimeiselle matkalle Helsingin ortodoksisen seurakunnan kalmiston kappelissa 3. tammikuuta. Irina Filimonoff oli lahtoseudultaan ja sukujuuriltaan hyvin harvinainen inkerilainen. Han oli syntynyt suuressa Laukaansuun kylassa. Isa Aleksandr (Oljo) Brusoff, syntynyt v. 1873, oli kalastaja ja laivuri, kuten monet muutkin laukaansuulaiset. Peltoa oli vahan, vain pieni perunamaa, niutta vetta, Suomenlahtea, oli viljalti. Isalla oli kolmimastoinen purjelaiva. Silla ban teki pitkiakin matkoja, Kronstadtia, Pietaria, Viipuria ja Helsinkia myoten. Kotipuolesta ban vei myytavaksi perunaa, marjoja kuten puolukkaa ja karpaloa, ja omenia ja toi kaupungista etenkin Laukaansuun ja Vibjan kauppiaille ja muillekin suolaa, tervaa, tokottia eli tuohitervaa, painetta eli kankaan varjaysainetta, tulitikkuja, villakarttoja ynna muuta sellaista mita kylissa ei omasta takaa valmistettu. Koska ban oli kotipuolessa arvostettu mies jo luku-ja kirjoitustaitonsakin vuoksi, hanelle uskottiin muitakin kauppatoimia. Muistetaan hanen kayneen Pihkovassa asti hevosia ostamassa. Aleksandr Brusoffin isa, vanhalta sukunimeltaan Heikkinen oli kotoisin Suomen puolelta Lavansaarelta. Han oli tullut kotivavyksi Laukaansuuhun. Aleksandr Brusoff kuoli kotikylassaan vuonna Irina Filimonoffin aiti Maria Filipovna taas oli puolen peninkulman paassa sijaitsevasta vatjalaiskylasta Luuditsasta. Marian isa Filip oli ollut oikea tervaskanto, ban oli kokenut maaorjuuden ajankin. Jaatyaan kerran paivaksi pois tilanherran pellolta ban oli saanut siita hyvasta karsia 25 raipaniskua. Ukko eli perm vanhaksi, laakarissa ei kaynyt kertaakaan, kuoli 101-vuotiaana vuonna 1936, ja viela satavuotiaana ban hoiteli kolhoosin riihien lammityksen. Maria Filipovnan aiti saavutti myos korkean ian, ban kuoli 98-vuotiaana. Han oli soikkoloisia, kotoisin Soikkolanniemen Lokanimisesta kylasta. Han oli ollut eteva»eeltalaulaja» haissa, myos baa- ja kuolinitkujen osaaja. Lisaksi ban tiesi keinoja ihmisten ja elainten parantamiseksi. Talta»Luuditsan baabalta» Irina oli paljon oppinut, hiukan runoakin, mm. vanhan runon»suka mereen» (julkaistu kirjassa»lahisukukielten lukemisto»). Aleksandr ja Maria Brusoffille syntyi seitseman lasta, joista kuusi yleni aikuiseksi. Naista Irina oli ikajarjestyksessa kolmas. Suuren perheen toimeentulo ei ollut kehuttava, vaikka rahdinkuljetusta usein olikin ja vaikka kalantulo oli hyva, talvella nuotalla, muulloin isoilla rysilla ja verkoilla. Kalastus antoi tyota koko perheelle, lapsillekin, jotkapienesta pitaen oppivat kutomaan verkkoa. Kuitenkin oli Irina-tyttaren monena vuonna ennen naimisiin menoaan oltava vieraalla piikomassa, tavallisesti Jyrin paivasta lokakuun puolivaliin. Laukaansuusta Helsinkiin Irina oli 19-vuotias, kun hanet nai naapurin poika Stefan (Tepo) Filimonoff (synt ). Tepon isa Nikolai oli syntyperainen laukaansuulainen, aiti oli kuollut nuorena ja taloutta hoiti aitipuoli Maria Kahari, joka oli tullut Viron Inkerin puolelta Kullankylasta; tama Maria muuten tub tyttarineen Suomeen inkerilaisten siirron mukana mutta kuoli Liperissa plan sodan loputtua. Nuoripari Irina ja Aleksandr asui ensin alkuun miehen kotona, mutta pian he hankkivat oman pienen talon. Elama kulki tasaista menoa kalastuksen merkeissa. Kun kolhoosit perustettiin, muodostettiin Udarnik (= iskuri) -niminen kalastusyksikko, jossa Tepo tyoskenteli syntyi poika Pekka. Mutta 1930-luvun puolivalissa alkoivat vaikeudet. Laukaansuun miehia vangittiin, ja illalla noudettiin Stefan Filimonoff tielle jolta ban ei koskaan palannut. Saatujen tietojen mukaan ban olisi kuollut vuonna Irina oli taman jalkeen erilaisissa toissa mm. armeijan keittiossa, viimeksi laheiseen Ust- Lugaan perustetussa kalasailyketehtaassa. 10
10 ten korvissa kuulosti hiukan kummalliselta. Irina oli erilaisissa toissa, mm. parissa ravintolassa, mutta paljon han teki kotitoita: virkkasi taitavasti kasseja, verkkokeinuja ynna muuta. Pekka taas oltuaan aluksi sekalaisissa toissa, on jo pitkaan tyoskennellyt sahkomiehena. Toisen maailmansodan sytyttya Irinan ja Pekka-pojan elama oli yhta seikkailua. Sodan jaloista he menivat lannemmas Viron Inkerin puolella olevaan Kallivereen, sukulaisperheeseen, jossa he olivat lahes vuoden. Pekka teki toita myos kolmisen kilometrin paassa Kotkon kylassa, kunnes han joutui saksalaisten miehittajien komennuksella erilaisiin toihin. Naista han karkasi viisi kertaa mutta palautettiin aina takaisin. Syksylla 1943 aiti ja poika lahtivat Kalliveresta purjeveneella ensin Rosonajokea sitten Laukaanjokea pitkin kotikylaan Laukaansuuhun, jossa koti olikin tallella. Marraskuussa 1943 he paasivat Ust- Lugan asemalta kuljetusjunaan, joka vei inkerilaisia Paldiskin satamaan. Muutaman paivan odotuksen jalkeen Aranda-laiva toi lastin inkerilaisia Hankoon ja edelleen Pohjankuruun. Kolmikuukautisen leiriajan jalkeen Pekka paasi Antskogiin puutarhuriksi ja talonmieheksi, mutta molempien teki mieli Helsinkiin. Sinne he jo vuoden 1944 lopulla muuttivatkin, jarjestyi tyota ja vaatiniaton asunto. Suomen oloihin mukautuminen ei tuottanut vaikeuksia kummallekaan, ei kielenkaan puolesta, vaikka Laukaansuun inkeroismurre, jota Irina uskollisesti kaytti, joidenkin suomalais- Sanavaraston tutkimus Tutustuin Irina Filimonoffiin v eraassa inkerilaisten juhlassa. Totesin hanen puhuvan kotiseutunsa kielta vivahteikkaasti, aidosti ja selvasti aantaen. Ehdotin hanelle tapaamista pitempaan keskustellaksemme, ja siihen han oli suostuvainen, ilmeisen halukaskin. Tasta lahti alkuun haastattelujen sarja, jota kesti neljannesvuosisadan. Tavallisesti olin Irinan luona, ensin hanen asunnossaan Valikadulla, sitten Aleksis Kiven kadulla, mutta muutaman kerran tapasimme myos meilla. Kun kevatlukukaudella 1960 johdin yhdessa fonetiikan professorin Antti Sovijarven kanssa yliopistossa seminaariharjoituksia murteentutkimuksen alalta, oli tarkkailtavanamme juuri Laukaansuun murre sellaisena kuin Irina sita puhui; han oli harjoituksissamme mukana, ja karsivallisesti ja selvasti han toisti sanansa, kun sita hanelta pyydettiin. Irina Filimonoffin puhetta tallennettiin ja tutkittiin monella tavalla. Erittain paljon merkittiin muistiin hanen sanavarojaan. Tassa tyossa kunnostautui myos Pekka Filimonoff, joka ihmeteltavan hyvin osaa aidinkieltaan. Kun tammikuussa 1960 Sanakirjasaatio julisti murresanojen keruukilpailun, kehotin Pekkaa ottamaan siihen osaa. Alykkaalle Pekalle minun ei paljon tarvinnut neuvoa sita, miten murretta kirjoitetaan ja mita kaikkea joka sanasta on lippuun kirjoitettava: sanan merkitys ja sen luontevat kayttoyhteydet. Aitinsa kanssa keskustelleen Pekka teki mustiinpanoja iltakaudet ja viikonloput; tuloksena oli 2500 erilaista Laukaansuun sanaa kasittava kokoelma. Silla han sijoittui yli 2000 osanottajan joukossa kilpailun karkisijoille. Pekan tyota jatkoi vuosina maisteri Olavi Nuutinen (nykyinen Koopenhaminan yliopiston suomen kielen lehtori), joka kirjoitti Irina Filimonoffilta, usein Pekan avustamana, noin 4300 sanatietoa. Nain kertynyt Irina ja Pekka Filimonoffin muistiin perustuva sana-aines, yhteensa siis 6800 sanalippua, sisaltyy Suomalais-ugrilaisen Seuran v julkaisemaan suureen 11
11 Inkeroismurteen sanakirjaan, jonka laati viime vuonna edesmennyt Inkerii) kielimuotojen syvallinen tuntija professor! R. E. Nirvi. Inkeroismurretta ja vatjaa Paitsi sanavaroja on Irina Filimonoffin kielta tallennettu muutenkin. Useita kertoja nauhoitin hanen vapaata puhettaan. Nama aanitteet, jotka ovat tallella Suomen kielen nauhoitearkistossa, sisaltavat monipuolista ainesta ei vain Laukaansuun murteesta vaan tietoja myos siita, millaista Irinan lapsuuden ja nuoruuden maisemissa elama oli arkena ja juhlina. Lyhyita murteella merkittyja naytteita naista nauhoitteista sisaltyy v ilmestyneeseen kirjaani»lahisukukielten lukemisto». Kun Irina Filimonoff osoittautui poikkeuksellisen hyvaksi kielenkayttajaksi ja myos puhui selvasti, ja kun han lisaksi naytti antavan arvoa sille, etta hanen kieltaan ja muistitietoaan pantiin talteen, kysyin hanelta, sallisiko han jonkun oppilaani tulevan hanen luokseen tekemaan muistiinpanoja oikein jatkuvasti ja saannollisesti. Tahan Irina suostui, ja niin paasi alkamaan hanen ja Marja Lehtisen yhteistyo, joka vuonna 1968 tuotti kauniin tuloksen: Marja Lehtisen yli 200 konekirjoitussivua kasittavan laudaturtutkimuksen nimelta»laukaansuun inkeroismurteen pronominit» (sailytteilla Helsingin yliopiston suomen kielen laitoksessa); tama tutkimus perustuu siis kokonaan Irina ja Pekka Filimonoffin antamiin tietoihin. Irina Filimonoff auttoi tutkijoita muutenkin kuin oman kielimuotonsa tallentamisessa. Erityisen kiitollisena muistan sen, etta hanjohdatti minut vatjalaisen Stepanida Timofejevna Pihlakaksen tuttavuuteen. Neuvostoliitosta Helsinkiin vuonna 1957 tullut herttainen Stepanida oli syntynyt v lansivatjalaisessa Liivkylassa. Han oli tiettavasti ainoa Suomessa asuva henkilo, joka aidinkielenomaisesti puhui tuota sammuvaa nyt jo melkein sammunutta sukukieltamme vatjaa. Joka kerta Stepanida-mummoa nauhoittaessani, milloin hanen tyttarensa luona, milloin Filimonoffilla, minulla oli Irina avustajanani keksimassa hyvia puheenaiheita ja rohkaisemassa Stepanidaa. Samalla Irina itsekin taydenteli kasiteltavia asioita omilla puheenvuoroillaan, tietenkin juuri Laukaansuun nakokulmasta. Erityisesti on mieleeni jaanyt viimeinen Stepanidan nauhoitus Silloin oli mukana ja hyvin tehokkaana haastattelijana 12 myos virolainen akateemikko Paul Ariste Tartosta, vatjan kielen ja vatjalaisen kulttuurin paras tuntija. Han oli toivonut Suomen vierailullaan tapaavansa Stepanidan, yhden viimeisista vatjalaisista. Vaikka Stepanida-vanhus ei enaa tuolloin ollut henkisesti parhaimmillaan, tuo tapaaminen oli kuitenkin onnistunut, tuloksekaskin, silla keskustelua, johon tietenkin myos Irina osallistui, tuli aaninauhaan tunnin verran. Kalajuttuja ja haita Kerran Irina kertoi minulle Kurkolanniemelta lahteneesta, Askaisten Livonsaaressa asuvasta Seppalan perheesta, jonka jasenet han tunsi jo Inkerin ajoilta. Han ehdotti yhteista matkaa Livonsaareen. Elokuussa 1961 siihen tulikin tilaisuus, kun yhdessa lahimman virkaveljeni prof. Lauri Hakulisen ja Suomen Suku -tutkimuslaitoksen assistentin Elvi Erametsan kanssa lahdimme Lounais-Suomeen murteita tutkimaan. Ajoimme Helsingista suoraan Livonsaareen Irina mukanamme. Perilla oli todellakin seka kielen etta muun perinteen puolesta kiintoisa perhe: Marius Seppala, synt Venassa ja hanen vaimonsa Anna-Mari, synt. Vibjassa seka vaimon aiti Maria Meijeri, synt Konnun kylassa. Seppalan pienessa perakamarissa nauhoitimme naiden erittain mielenkiintoista murretta puhuvien muisteluksia, eritoten kalastusasioista, mutta saatiin nauhoihin vahan laulujakin, nimittain»pulmalauluja» (haalauluja), joissa Anna-Mari oli esilaulajana ja Irina Filimonoff kertasi. Valilla me kolme tutkijaa kavimme moottoriveneella Velkuan puolella Palvan saaressa Velkuan murretta nauhoittamassa, mutta illalla ja seuraavana aamuna jatkoimme taas haastatteluja Irinan taitavasti meita avustaessa. Irina Filimonoff oli hyva kertoja, kun vain loytyi hanelle mieluinen aihe. Kalastus ja kaikki mita siihen liittyy verkonkutomisineen ja kalaruokineen oli tietenkin hanelle mita tutuinta, mutta asiallisesti han selvitti myos muun muassa paimennusasiat ja kotiseutunsa vuotuiset juhlat. Jostakin syysta oli keskusteluissamme vain ohimennen sivuttu entisajan haita. Ne han kertoi myos omat nelipaivaiset haansa aaninauhaan viela maaliskuussa 1980; silloin han oli jo melko vasynyt, sokeritaudin ja muidenkin sairauksien uuvuttama. Se oli viimeinen Iro Filimonoffin kanssa tekemani nauhoitus.
12 Saatuaan vuonna 1960 Suomen kansalaisuuden Irina Filimonoff teki useita matkoja Leningradiin tavatakseen sukulaisia, useimmiten yhdessa poikansa Pekan kanssa. Ensimmaisella matkalla olivat Leningradiin saapuneet kaikki nelja sisarta, mutta aiti ei Laukaansuusta jaksanut enaa tulla; aiti kuoli v Irina-tytartaan enaa nakematta. Sisarista vanhin, Eeva eli Otju, ja Nastja asuivat tuolloin Narvassa, Ani ja nuorin sisar Olga (Olja) kotikylassa Laukaansuussa. Tata nykya sisarusparvesta on enaa elossa Laukaansuussa asuva Ani. Irinan ainoa veil Pekka pidatettiin hankin v eika hanen kohtalostaan ole sen jalkeen saatu mitaan tietoa. Vaikka Irina Filimonoff nopeasti sopeutui elamaan uudessa kotimaassaan, olivat tietysti Suomenlahden etelapuolella asuvat sukulaiset ja tuttavat, samoin Laukaansuun maisemat, usein hanen mielessaan. Niita han muisteli ja niista han mielellaan kertoili. Taalla han kuitenkin tunsi olonsa turvalliseksi omassa kiinteassa perhepiirissaan poikansa Pekan ja miniansa Irjan kanssa, pojantyttarien syntyessa ja varttuessa aikuisiksi omille paikoilleen elamaa edelleen rakentamaan. Pertti Virtaranta Irina Filimonov in mem or i am Pitkaaikaisen sairauden jalkeen poistui riveistamme monille hyvin tuttu rouva Irina Filimonov, omaa sukua Brusoff. Irina Filimonov oli syntynyt 6. paiva toukokuuta 1904 Inkerissa Laukaansuun kylassa, Kosenskinan seurakunnassa. Poismeno tuli 14. paiva joulukuuta 1986 Helsingissa Kirurgisessa sairaalassa. Irina Filimonov haudattiin kolmas tammikuuta 1987 Hietaniemen ortodoksiseen hautausmaahan. Rakkaamme Katri KAPANEN os. Suomalainen s Venjoella nukkui lepoon Jeesukseen turvaten Hyv. aluesairaalassa Rakkaudella ja lammolla muistaen Vaino Alina, Urpo, Risto ja Terho Mari perh. Sonja perh. muut omaiset ja ystavat Vaikka tiesimme surun tulevan silti toivoimme elaman voittavan. Ei auttanut apu ihmisten, ei rakkaus, rukous laheisten. Hetkena yon syksyisen tuli luoksesi rauha ikuinen Kaarisilta (Aale Tynni) Vaino, Alina ja Urpo Yksin tiesit tuskiesi maaran Nukuit, kun sairaus voimasi vei Ja'i jalkeesi kotipiha hiljainen sen puut ja pensaat lintuineen. Ei polulla enaa kulkijaa Vain muistot siella asustaa. Risto ja Terho Siunattu lahimpien lasnaollessa. Lammin kiitos osanotosta. 13
13 Muailmanlopun vaskikiarmeet Muistuit mielee livonoskoist. Hyo olliit meil suvun sukkuu ja erikoisest myo lapset kaytii heil ahkerast vierais. Aijal ja ammal olj mein ikkaisii tyttoloi ja heil sai jyryta ihan mielin maarin. Amma olj oikee vieraanvaranen ja aija hirvittelj kummituskuaskuloil ko olj sil pial. Mont kertaa pelattii kaik yhes lottoo ja tishe jedes daljshe budes (kotipeli) rahan pial kopekoil. livonoskoihin mantii massinal Tuuaetsaa. Aitj kai siel mont kertaa jalan rnassinantien vierta pitkin. Ei sinne olt ko nelisen virstaa. Eistain tulj vastaa Niisnova ja sit Tuaetsa. Stantsalt kaveltii vahan matkaa aijanvierta. Yhes paikas kasvoi rivi keltaista hernepehkoo. Aijan kotj paloi ja sopoteltii jot se olj sytytetty. Muuta ei heil jiant ko pial blleet vuatteet. Siihen aikaa sattui monellaista selittamatonta ja tutkimatonta. Palaneen tilal hyo rakensiit pienen mokin. Ivonoskoi tais olla enemman venalainen kyla ko suomalainen. Aijan nuapuris elliit ainakii suomalaiset, Makkoset. Hein, livonoskoisiin, kohtalo kiantis soan aikan murheelliseks. Kain heil viimosen kerran kesal -42, yovyin heil Virroo tyota etsimaa lahtiessain. Ammal ei olt antaa murustakkaa uamuks. Aija loyvettii Hatsinan tien vierest nalkaa tuupertunneen. Muu pere lie lahtent Virroo ja menehtyit siel olleis leirilois. Mittaa tietoloi ei heist ennaa loytynt. Kerran kevattalvel siel kayessain istuttii kaik lapset Makkosiin kiukal lammittelemas. Kiukaankuppeel lesantkal makais Makkosiin amma ja kuaskuis meil aikans kuluks Juosepist ja hanen veljistaa. Hia tais olla oikia kuaskuja ko vielkii voin nahha elavast viljapellol kumartelevat lyhteet, laihoin lehmiin syomas lihavii joen rannal ja uottelin vaik kuin kavvan aiiringon, kuun ja tahtiin kumartelemista. Elin pitkat ajat muistelois. Koton aitj sanoi jot ne olliit ruamatun kertomuksii eika tavallissii kuaskuloi. Kaik aikuist osasiit niist luatii ja ennenvanhaa lapsetkii. Nyt niist on paras olla ulkon luatimatta. Kyselin emoltkii mita hia muisti naist kertomuksist ja ko olin heil yota ni emo luatj vaskisist kiarmeist. Ne tulloot muailmanlopun iel. Ne ovat suurii ko keltasenruskeet lohikiarmeet eivatka ryomi muata pitkin vua kiertaat itseen rullil ja heittiijat sit vihollissiin pial. Puuhunkaa ei pias pakkoo, ne kampiit peras. Kuvittelin kiarmerulliin vierevan, sit kerran, suurtieta myoten... Yhteen myohaseen syyspaivaan ilma sattui olemaa oikee merkillinen, sellanen puoliks umeinen ja puoliks savvuu. Lunta ei viel olt ja taivaal lenteliit kiireest likasen ruskeet pilvenriekaleet. En naht kettaa kulkemas kylankauvul. Mist mie sit lie silloin tultkii? Muistin siin samas emon vaskikiarmeet ja usoin muailmanlopun alkaneen. Katsoin polastynneen suurtiel jot nakkyyks siel kiarmeita rullaamas Tuaetsaa pain mein kylan sivvuitse. Sil kertaa ei muailmanloppuu tult, mut sielt painse kerran sit rullais, se mein muailmanloppu. Rippeen sailynt Helvi Othman ETSITAAN Samassa porukassa ollut tiedustelee poikia, kavereita, jotka olivat kesalla v. 1942, Grigorovossa, Tshudovon suolla, jossa asuttiin venalaisissa kylissa, Maloje Samosje ja Bolshoje Samosje? Vastaukset voi lahettaa allekirjoittaneelle. Johan Myllarinen Laglasargatan Vasteras Sverige Puh Juho Myllarinen, Venjoen seurakunnan Porun kylasta ja noin 70 vuotta vanha. Sinua etsii tyttaresi Elviira avioliitostanne Hovimaen Aino Jaanuksen kanssa. Olisit ystavallinen, isa, ja soisit minulle sen ilon, etta ilmoittaisit itsestasi! Jos joku Inkerilaisten Viestin lukijoista voisi ilmoittaa jotain isastani, olisi se iloinen yllatys minulle! Elviira Jansson Vasterasvagen 19 F Ostra Nibble Hallstahammar Serkun puh
14 Ajankohtaisia ilmoituksia HELSINGIN PAIKALLISOSASTO Helmikuun tilaisuus on samalla paikallisosaston vuosikokous, Inkerikoti klo klo 14 Inkerilaisten yhdistys ry:n vuosikokous. Tervetuloa! TURUN PAIKALLISOSASTO Kuluvana vuonna pidetaan Karjalaisten talossa Itapellontie 2 seuraavat tilaisuudet: Tervetuloa! Vuosikokous klo 14 SEUKKOSEURA Johtokunta kokoontuu kevatkaudella 1987 torstaisin klo Inkerikodissa seuraavasti: Helmikuu 26. pv. Maaliskuu 12. ja 26. pv. Huhtikuu 9. pv. Toukokuu 7. pv. LAHDEN SEUDUN INKERIKERHO Kokoukset joka kuukauden toisena maanantaina klo Joulukuussa Ramoilla Immilassa. Soittele ja kysele, siht. Raija Kari p (koti) tai (tyo), tai Marja Ramo p Tukea Viestille Tilda Kekki on tukenut Inkerilaisten Vies- tia 300 markan lahjoituksella. Kiitos! Tukholman Inkerin Kerho jarjesti 22. paiva marraskuuta -86 syysjuhlansa yhteydessa arpajaiset Inkerilaisten Viestin hyvaksi. Nelikymmenpainen juhlijajoukko osallistui niihin ilomielin. Tulos oli kruunua.»hyva asia, hyva tulos», totesi kerhon puheenjohtaja Juho Kouru. Laila Tammi 15
15 OO809 MYLLftRI MERI TORN IK :i TKU Levita Inkeri-tietoutta, tilaa asiamiehiltamme Inkeri-aiheista kirjallisuutta Saatavana Suomesta seka Ruotsista Saini Laurikkala Rovasti S. J. Laurikkalan elamakerta 30 mk (45 kr) AapoIho Hietajyva, valitut runot 20 mk (30 kr) Helli Suominen Mooses Putron elamakerta 15 mk (25 kr) Aanilevyja Inkerikuoro Nouse Inkeri ym. 15 mk (25 kr) Lauri Santtu Murrejuttuja 15 mk (25 kr) Gavlen kuoro 30 mk (35 kr) Inkerin poytalippuja 25 mk (40 kr) Inkerin postimerkkeja sarja 50 mk (75 kr) Adresseja 20 mk (30 kr) Rintaneula Inkerin vaakuna 10 mk (10 kr) Tarra Inkerin lippu 5 mk (5 kr) Inkerin kartta 70mk(100kr) Saatavana Suomesta Juhani Jaaskelainen Inkerin kirkon tuho Aapo Metiainen Inkerin Ev.Lut. kirkon 350 v. muistojulkaisu 70 mk 40 mk Pertti Virtaranta Sananlaskuja ja arvoituksia 40 mk Katri Peralainen, inkerilainen kielenoppaani 15 mk Inkerilaisten Viestin irtonumeroita. Saatavana Ruotsista Isien Usko muistojulkaisu Kemppi Fenno-Ingria lauluja Ristilta ripille Aatami Kuortti Tapahtui Inkerissa Inkerin kirkon vaikeita vuosia Juhana Inkerinsuomalainen Aloitettava alusta Kaikkien hinta Ruotsissa Uno Hammarstrom Ingermanlandarna som flydde till Sverige Viktor Pajunen Ingermanland - en kort historik Birger Thuresson Lilja - flyktingflickan fran Ingermanland Postikortti Haaparannan muistolaatta Postikortti Orebron muistokivi Kalevala och de finska folksangernas varld Det svunna Ingermanland 10 kr 5 kr 10 kr 25 kr 30 kr 5 kr 60 kr 1 kr 1 kr 70 kr 50 kr Vammala 1987 Vammalan Kirjapaino Oy
Minun elämäni. Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, 2017
Minun elämäni Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, Nid Minä olen syntynyt Buriramissa Thaimaassa. Minun perheeni oli iskä äiskä 2 veljeä ja 2 siskoa. Minun
LisätiedotLöydätkö tien. taivaaseen?
Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut
LisätiedotTEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.
TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin
LisätiedotTämän leirivihon omistaa:
Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen
LisätiedotRakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat
Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.
LisätiedotAJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3
AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,
LisätiedotPreesens, imperfekti ja perfekti
Preesens, imperfekti ja perfekti ennen nyt Neljä vuotta sitten olin töissä tehtaassa. Nyt minä olen lähihoitaja. r Olen työskennellyt sairaalassa jo kaksi vuotta. J Joo, kävin toissapäivänä. Sinun tukka
LisätiedotJacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915
Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen
LisätiedotOuti Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry
Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino
Lisätiedotsuurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi
TEE OIKEIN Kumpi on (suuri) suurempi, Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) valoisampi kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) halvempi kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) helpompi
LisätiedotTervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.
Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi
LisätiedotLAUSESANAT KONJUNKTIOT
LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti
LisätiedotNettiraamattu lapsille. Jumala koettelee Abrahamin rakkautta
Nettiraamattu lapsille Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children
LisätiedotNettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima
Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible
LisätiedotMITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN?
MITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN? 1. MILLOIN? KOSKA? 2. MIHIN AIKAAN? 3. MINÄ PÄIVÄNÄ? 4. MILLÄ VIIKOLLA? 5. MISSÄ KUUSSA? 6. MINÄ VUONNA? 7. MILLÄ VUOSIKYMMENELLÄ? 8. MILLÄ
LisätiedotNimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.
1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA
LisätiedotRIPPIKOULUTEHTÄVÄ 2019
RIPPIKOULUTEHTÄVÄ 2019 Espoon tuomiokirkkoseurakunta Kirkkokatu 10 09 80501 Mistä ponnistan? oman elämän ja taustojen selvittämistä rippikoulua varten Käyt parhaillaan rippikoulua. Rippikoulun opetus painottuu
LisätiedotLAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.
LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat
LisätiedotJeesus parantaa sokean
Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3
Lisätiedot-mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi. siisti - siistin - siistimpi
MILLAINEN? vertailu -mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi kevyt - kevyen - kevyempi siisti - siistin - siistimpi iloinen - iloisen hidas hitaan - iloisempi - hitaampi -mpi (komparatiivi) KAKSITAVUISET,
LisätiedotMistä ponnistan? oman elämän ja taustojen selvittämistä rippikoulua varten
Espoon tuomiokirkkoseurakunta Rippikoulutyö 2018 Ennakkotehtävä Mistä ponnistan? oman elämän ja taustojen selvittämistä rippikoulua varten Käyt parhaillaan rippikoulua. Rippikoulun opetus painottuu intensiivijaksolle,
LisätiedotNettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta
Nettiraamattu lapsille Prinssi joesta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO
LisätiedotEROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina
EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella
LisätiedotVERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU
VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai
LisätiedotNettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika
Nettiraamattu lapsille Tuhlaajapoika Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for Children,
LisätiedotTEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU
TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU a) TEKSTIVIESTIN KIRJOITTAMINEN Hei Minna! (Hei!) (Kiitos viestistä(si).) Asia lyhyesti Terveisin Minna / T. Minna / Terveisin Minna Aho (MUISTA LÄHETTÄJÄ!!!) Kirjoita tähän
LisätiedotLucia-päivä 13.12.2013
Lucia-päivä 13.12.2013 Perjantai 13.12.2013 oli tapahtumarikas päivä: oli Lucia-päivä! Päivä alkoi klo 8.15 juhlasalissa, kun Luciat esiintyivät EKOn väen ja joulupuuroon kutsuttujen vieraiden edessä.
LisätiedotSUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.
SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT
LisätiedotNettiraamattu lapsille. Tyttö, joka eli kahdesti
Nettiraamattu lapsille Tyttö, joka eli kahdesti Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2010 Bible
LisätiedotKehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.
RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan
LisätiedotNettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä
Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org
LisätiedotSimo Sivusaari. Nuori puutarhuri
Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan
LisätiedotBob käy saunassa. Lomamatka
Bob käy saunassa 1 Mitä sauna merkitsee suomalaiselle? 2 Mitä tehtäviä saunalla on? 3 Missä kertoja saunoi ensimmäisen kerran? 4 Kuka oli Leena? 5 Millainen Leena oli? 6 Mitä Leena teki saunassa? 7 Mitä
LisätiedotEspoon tuomiokirkkoseurakunta Rippikoulun Ennakkotehtävä Mistä ponnistan? oman elämän ja taustoja rippikoulua varten Käyt parhaillaan rippikoulua.
Espoon tuomiokirkkoseurakunta Rippikoulun Ennakkotehtävä Mistä ponnistan? oman elämän ja taustoja rippikoulua varten Käyt parhaillaan rippikoulua. Rippikoulun opetus painottuu intensiivijaksolle, leirillemme
LisätiedotKsenia Pietarilainen -keppinuket
Ksenia Pietarilainen -keppinuket - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti. - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa hahmo
LisätiedotMARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN
MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.
LisätiedotRaamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.
elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla
LisätiedotLAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)
LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.
LisätiedotHerään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei
Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa
LisätiedotNettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä
Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org
LisätiedotMinäkö evakko? Surun kasvot ovat samanlaiset
Minäkö evakko? Surun kasvot ovat samanlaiset Kaikkialta, missä on ollut sota, löytyy surullisia kuvia, joissa ihmiset pakenevat. Surun kasvot ovat aina samanlaiset, kokosi kirjailija Imbi Paju. Hän puhui
LisätiedotTyöharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014
Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,
LisätiedotJeesus ruokkii 5000 ihmistä
Nettiraamattu lapsille Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO
LisätiedotRistiäiset. Lapsen kaste
Ristiäiset Lapsen kaste Ilo palvella! Loimaan seurakunta OHJELMA Alkuvirsi Ristinmerkki Raamatunluku Mark. 10: 13 16 Puhe Uskontunnustus Kaste Virsi Yhteinen esirukous ja Isä Meidän rukous Siunaus Päätösvirsi
LisätiedotMaanviljelijä ja kylvösiemen
Nettiraamattu lapsille Maanviljelijä ja kylvösiemen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children
LisätiedotMoniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset
Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu
LisätiedotIhmisen toivottomuuden alku
Nettiraamattu lapsille Ihmisen toivottomuuden alku Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Alina Rukkila Tuottaja: Bible for
LisätiedotVUOSAAREN SEURAKUNNAN STRATEGIA Missio, visio ja toiminta-ajatus
VUOSAAREN SEURAKUNNAN STRATEGIA Missio, visio ja toiminta-ajatus Missio Välitämme pelastuksen evankeliumia Jumalan armosta sanoin ja teoin. Visio Seurakuntamme on armon ja rauhan yhteisö, joka tuo ajallista
LisätiedotVoit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).
Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.
LisätiedotMajakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net
Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan
LisätiedotEila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola
Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola, syntyi 22.1.1922 Lappeella ja kävi kansakoulun 1928 1934 Lappeen Simolassa ja lyseon pääosin Viipurissa 1934 1939. Eila 13-vuotiaana Eila ja äiti Irene
LisätiedotParitreenejä. Lausetyypit
Paritreenejä Lausetyypit Keskustele parin kanssa, kysy parilta! Omasta mielestäni olen Minun perhe on Minun suku on Minun äiti on Minun isä on Minun koti on Minun lempiruoka on Minun suosikkilaulaja on
LisätiedotSuomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS 12-VUOTIAANA
Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS 12-VUOTIAANA Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja Juutalaiset pojat kävivät kotikaupunkinsa synagoogassa koulua 5-vuotiaasta
Lisätiedotveta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot
Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)
LisätiedotAjatuksia henkilökohtaisesta avusta
Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014
LisätiedotSinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara
Sinut ry:n lehti 2014 Testaa tietosi Sinuista Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Mikä tää on? Hyppysissäsi oleva lehti on sijaisperheiden nuorille suunnattu Sinutlehti. Suomen Sijaiskotinuorten
LisätiedotSuomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN
Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Tänään meillä on kaksi vertausta, joissa kutsutaan väkeä töihin viinitarhaan. 2. Itse kertomus Raamatusta rinnakkaispaikkoineen Kukin
Lisätiedotbab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi
Onnentoivotukset : Avioliitto Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Vastavihityn Lämpimät onnentoivotukset teille
LisätiedotTerveisiä Imatralta Poutapilvestä!
Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Nyt on jo kevät. Halusimme kertoa, kuinka kulunut talvi meillä sujui. Sää on ollut vaihteleva koko talven. Tällä hetkellä meidän pihalla on aika paljon lunta. Sää oli
LisätiedotSINNET MIE JÄIN Kauimpana suomesta
SINNET MIE JÄIN Kauimpana suomesta Mie olin yheksennelä, ko minun unkkelirukka minun nouti siitä. Siinä oli jo vieras, joka meitä hoiti jälkhin muorin kuoleman. Unkkeli viei Pykehän, ja sitte mie olen
LisätiedotKAPPALE 3 RADEK TUTUSTUU JUSSIIN. Tunnetko jo Jussin?
KAPPALE 3 RADEK TUTUSTUU JUSSIIN. Moi Radek! Moi! Tunnetko jo Jussin? En tunne. Hän on Jussi, meidän työkaveri. Hauska tutustua. Mä oon Radek. Ootko sä se uus puolalainen? Joo, kyllä olen. Hauska tutustua
LisätiedotJumalan lupaus Abrahamille
Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org
LisätiedotLeirikirjan omistajan muotokuva:
Leirikirjan omistajan muotokuva: MUISTIINPANOJA, OSOITTEITA JNE. Nimi: Leiri: Leiriaika: Harrastukseni: Parhaat kaverini: LEIRIOHJELMA TERVETULOA KESÄLEIRILLE 2003!! Rohkeutta on monenlaista: Oletko sinä
LisätiedotNettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille
Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org
LisätiedotNIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:
Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa
LisätiedotJOULUSEIKKAILU. -Aikamatka ensimmäiseen jouluun
JOULUSEIKKAILU -Aikamatka ensimmäiseen jouluun Näytelmä ensimmäisen joulun tapahtumista Israelissa. «Esitykset ja kuljetukset ilmaisia kaikille Kuopion kouluille ja päiväkodeille» Jouluseikkailu on alakoululaisille
LisätiedotNettiraamattu. lapsille. Jumalan. mies
Nettiraamattu lapsille Jumalan lähettämä mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org
LisätiedotTekninen ja ympäristötoimiala
Lahden seudun ympäristöpalvelut Tekninen ja ympäristötoimiala 6.11.2006 24.11. alkaa kaamos. Aurinko painuu alas Suomen pohjoisimmassa kolkassa, Nuorgamissa noustakseen seuraavan kerran taivaanrantaan
LisätiedotKirkkovuosi. Kuva: Seppo Sirkka
Kirkkovuosi Adventti aloittaa kirkkovuoden. Ensimmäisenä adventtina lauletaan Hoosianna ja sytytetään ensimmäinen kynttilä, toisena toinen, kolmantena kolmas ja neljäntenä neljäs kynttilä. Adventti, Adventus
LisätiedotMinun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry
Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,
LisätiedotJOKA -pronomini. joka ja mikä
JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa
LisätiedotNettiraamattu lapsille. Jeesus parantaa sokean
Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for
LisätiedotNettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa)
Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2009 Bible for
LisätiedotAntti Laakkosen jälkeläisiä TAULU 1
Antti Laakkosen jälkeläisiä 14.6.2011 TAULU 1 I Antti Laakkonen, s. noin 1690, k. 26.4.1758 Liperi, Tutjunniemi. Tutjunniemen kylän N:o 4 eli Laakkolan isäntänä oli vuoteen 1758 saakka Antti Laakkonen.
LisätiedotLuuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan
Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan Tämän sunnuntain teema on " kutsu Jumalan valtakuntaan ". Päivän tekstissä Jeesus itse asiassa esittää kutsun Jumalan valtakuntaan, vaikka tuo kutsu kuulostaakin
LisätiedotPietarin matka. - Sinella Saario -
Pietarin matka - Sinella Saario - Matkakuumetta, kirjaimellisesti. Kun astuin Pietariin vievästä junasta ulos, oli tunnelma epätodellinen. Ensimmäinen ulkomaanmatkani oli saanut alkunsa. Epätodellisuutta
LisätiedotJEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA
Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Getsemane-niminen puutarha, yrttitarha Öljymäellä. b) Ajallinen yhteys
LisätiedotLEIKIN VOIMA 16.1.2015. Milla Salonen, lastentarhanopettaja Jokiuoman päiväkoti, Vantaa Vesiheinät esiopetusryhmä
LEIKIN VOIMA 16.1.2015 Milla Salonen, lastentarhanopettaja Jokiuoman päiväkoti, Vantaa Vesiheinät esiopetusryhmä Leikkiagenttien matkat - Ryhmä on mukana Vantaan leikkipilotti- hankkeessa mukana Leikkiagentteina
LisätiedotJeremia, kyynelten mies
Nettiraamattu lapsille Jeremia, kyynelten mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible
LisätiedotTERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA
TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja
LisätiedotMuskarimessu: Hyvän paimenen matkassa
Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,
LisätiedotRuut: Rakkauskertomus
Nettiraamattu lapsille Ruut: Rakkauskertomus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for
LisätiedotKansalaisen oikeudet ja velvollisuudet
Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet Oikeus (laki sanoo, että saa tehdä jotakin) Suomen uusi perustuslaki tuli voimaan 1.3.2000. Perustuslaki on tärkeä laki. Perustuslaki kertoo, mitä ihmiset saavat
LisätiedotPapu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia
Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia Papu-sammakko on Kehitysvammaliiton hanke, jossa leikkimielinen pehmohahmo vie eteenpäin tärkeitä viestintä- ja tunneasioita. Sammakko matkustaa
LisätiedotNettiraamattu. lapsille. Jeesus ja Lasarus
Nettiraamattu lapsille Jeesus ja Lasarus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,
LisätiedotNettiraamattu lapsille. Ruut: Rakkauskertomus
Nettiraamattu lapsille Ruut: Rakkauskertomus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for
LisätiedotNettiraamattu lapsille. Jeesus ja Lasarus
Nettiraamattu lapsille Jeesus ja Lasarus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,
LisätiedotTunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto
Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien
LisätiedotMIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen
Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA
LisätiedotJumala koettelee Abrahamin rakkautta
Nettiraamattu lapsille Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children
LisätiedotPauli Holmlund. Pauli, Varma ja Else Holmlund n. 1926.
Pauli Holmlund Pauli Johansson Holmlund syntyy 17.10.1904 Porissa ja käy siellä koulunsa. 16- vuotiaana hän lähtee vapaaehtoisena vapauttamaan Karjalaa. Sisaret naureskelevat, kun Pauli luulee ottavansa
Lisätiedot3. kappale (kolmas kappale) AI KA
3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen
LisätiedotNettiraamattu lapsille. Prinssi joesta
Nettiraamattu lapsille Prinssi joesta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2011
LisätiedotNettiraamattu lapsille. Joosua johtaa kansaa
Nettiraamattu lapsille Joosua johtaa kansaa Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for
LisätiedotMIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015
MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 LUOMINEN 1) Raamattu kertoo kaiken olevaisen synnystä yksinkertaisen (entisajan) maailmankuvan puitteissa. 2) Raamatun
LisätiedotAIKAMUODOT. Perfekti
AIKAMUODOT Perfekti ???! YLEISPERFEKTI Puhumme menneisyydestä YLEISESTI, mutta emme tiedä tarkasti, milloin se tapahtui Tiesitkö, että Marja on asunut Turussa? Minä olen käynyt usein Kemissä. Naapurit
LisätiedotMillainen Pekka on? Kumpi on kauniimpi? Kuka on paras? Mikä on maailman korkein vuori?
MILLAINEN? vertailu Millainen Pekka on? Kumpi on kauniimpi? Kuka on paras? Mikä on maailman korkein vuori? Sää oli ihana viikonloppuna! Pekka on komea mies. Kumpi teistä haluaa tulla ensin? Kumpi on parempi,
LisätiedotMiten Suomi on muuttunut sadassa vuodessa? A1 Suomen valtio
A1 Suomen valtio 1917 2017 1 Kuinka suuri Suomi oli? Mikä oli Suomen pinta-ala? km 2 2 Mikä oli Suomen 4. suurin kaupunki? 3 Kuinka paljon Suomessa oli asukkaita? 4 Kuinka monta ihmistä asui neliökilometrin
Lisätiedot1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa
IkäArvokas palvelupäivä Kangaslammin seurakuntasalissa keskiviikkona 23.9.2015 klo 11-15 Leiripäivään kutsuttiin mukaan erityisesti kotona yksin asuvia ikäihmisiä, jotka harvoin pääsevät mukaan toimintaan
LisätiedotJaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.
Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?
Lisätiedot