POLKU mediakasvatusprojekti: lehtiprojekti

Transkriptio

1 Noora Vauras, syyskuu 2010 POLKU mediakasvatusprojekti: lehtiprojekti Tämä on koko koulun yhteinen sanomalehtiprojekti, jonka avulla opitaan kerronnan keinoja ja mediakritiikkiä. Mediaa ei pelkästään kuluteta, vaan sitä myös tuotetaan. Projektissa lapset pääsevät itse työstämään materiaalia. Aiheena on media, ja lapset toimivat nyt asiantuntijoina. Avainsanoja itsenäinen tiedonhaku ja tekemällä oppiminen. Valmis materiaali voi olla innovatiivista, hauskaa ja osallistavaa. Alle olen kerännyt kaikenlaista pohdittavaa, mitä käydään läpi luokkien kanssa ennen lehtiprojektiin ryhtymistä. Tehtäviä voidaan tehdä yhdessä tunnilla tai kotona. Kaikkia tehtäviä ei ole välttämätöntä tehdä. Osaan tehtäviä tarvitaan sanomalehti, jos sellaisia ei ole käytössä ei näitä tehtäviä voida luonnollisesti toteuttaa. Olen kysynyt lehtiä opetusmateriaaliksi Salon Seudun Sanomilta, odottelen vastausta. Ilmaisjakelulehdet sopisivat tehtäviin myös. Lopuksi on lehtiprojektin tehtävät, joista voitte valita luokallenne sopivan aiheen ja toteutustavan. Mietittävää: Ennen projektiin ryhtymistä olisi hyvä, että opettajat miettisivät etukäteen kahta kysymystä millainen ja kenelle? Tästä voi myös kysyä lasten mielipiteitä ja niitä kuultuaan päättää sitten opettajien kanssa yhdessä lehden linjaukset. Lehden aihe on media, mutta onko lehden tyyli vakava ja asiallinen, vai leikkisä ja hullutteleva. Onko lehti suunnattu koululaisille vai esimerkiksi lasten vanhemmille? Vai koko perheen yhteinen lehti? Toteutus itse kopioidaan/painoon/verkkolehti? Tehdäänkö esim. A3koossa ja jokainen luokka miettii omien sivujen taittamisen. Valmis lehti sitten kopioidaan kopiokoneella. Vai painetaanko jossain (ja rahoitetaan esimerkiksi myymällä mainostilaa)? Jos verkkolehden totetus kiinnostaa, sen voi toteuttaa esimerkiksi tällaisten sivujen kautta kuin www2.edu.fi/lehtiverstas/mika_lehtiverstas_on.php tai Päättäkää deadline, eli päivämäärä mihin mennessä kaiken materiaalin tulee olla kasassa! Lehdelle voisi myös toteuttaa mainoksia? Koulun seinillä tai omilla verkkosivuilla voisi olla lasten piirtämiä mainoksia lehdestä tai jopa videomainoksia? Kuvausluvat? Jos materiaalia (esim. kuvia lapsista) tulee lehden tiimoilta verkkoon tai esille kirjastoihin?

2 Convore "Viestintätaidoista painotetaan osallistuvaa, vuorovaikutuksellista ja yhteisöllistä viestintää." (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004) Otan mediaopetuksen tueksi tällaisen portaalin: Missä tullaan keskustelemaan lehtiprojektista niin oman luokan ja kuin koko koulun kanssa. Samalla opetellaan viestintää netissä, eli viestien lukemista kuin tuottamista. Teen sinne joka koululle oman ryhmän (groups), etsikää oman koulunne ryhmä ja liittykää siihen, niin annan teille administraattorioikeudet. Ajattelin pitää ryhmät suljettuina, eli oppilaiden täytyy anoa ryhmään pääsyä. Koulunne ryhmän alle voitte luoda oman keskustelupalstan, eli aiheen (topic) luokallenne. Lisäksi tehdään koko koulun yhteisiä keskustelupalstoja, esim. päätetään yhdessä lehdelle nimi. Ajattelin myös, että kaikki kolme koulua, jotka ovat mukana POLKUlehtiprojektissa, voivat keskustella yhteisessä ryhmässä "POLKU Lehtiprojekti 2011", se on Kaivolan, Kuusjoen ja Perttelin koulujen yhteisryhmä. Liittykää myös sinne! Toivon, että loisitte nyt itsenäisesti itsellenne käyttäjätunnukset. Koska toimitte administraattoreina, toivon, että teidän tunnukset olisivat tunnistettavia (esim. oma etunimi ja sukunimen ensimmäinen kirjain tms). Sopikaa koulunne yhteinen linjaus. Oppilaat saavat käyttää nikkiä eli nimeä, josta heitä ei tunnista. Opettajat kuitenkin tulevat tietämään, kuka minkäkin nimen suojista kirjoittaa, eli jokainen oppilas kirjoittaa paperilapulle oman nimensä ja nikkinsä, ja opettaja kerää nämä laput ja koostaa salaisen listan niistä. Oppilaiden salaisia nikkejä tukee se, että netissä muutenkin voi toimia salanimen suojissa, joten sellaista on hyvä opetella tekemään jo varhaisessa vaiheessa. Keskustelua voidaan käydä vapaammin ja luontevammin. On myös hyvä oppia, että kaikilla teoilla on aina seuraukset nyt opettaja tietää kuka tunnuksen takaa kirjoittelee, mutta internetissä on kyllä muutenkin mahdollista saada selville kirjoittajat salatunnusten takaa. Ajattelin, että tunnukset oppilaille luodaan mediakasvattajan tunnilla, jos osa siitä tapahtuu atkluokassa. Jos atkluokkaa ei ole käytössä, voitte tehdä tunnukset lasten kanssa etukäteen ohjauksessanne. Ryhmät ovat toistaiseksi julkisia, mutta ajattelin, että laitetaan ne suljetuiksi sitten, kun aletaan tekemään lapsille tunnuksia niihin. Minut löytyy Convoresta nimellä medianoora.

3 Lehtiprojekti Nämä on jaettu yhdeksään osaalueeseen, joita kaikkien luokkien olisi hyvä käydä läpi. Ihan pienempien kanssa sen voi tehdä yksinkertaistetummin kuin isompien kanssa, eikä jokaista kohtaa tarvitse välttämättä käydä läpi. Annan opettajille vapaat kädet puhua asioista haluamallaan tavalla. Mukana on joitakin tehtäviä ja linkkejä. Kaikkia tehtäviä ei tarvitse siis tehdä. Toivon että asioita käytäisiin läpi enemmänkin yhdessä keskustellen, kuin luennoiden. Lapsilta voidaan kysellä ja arvuutella ja johdattaa heitä pohtimaan. Tästä linkistä löytyy lehtikurssi, mitä voi käyttää opetuksessa apuna (tehtäviä ei sieltä kuitenkaan kannata välttämättä tehdä, olen liittänyt tähän omia tehtäviä): Lisätietoa & tehtäviä: Täältä löytyvä toimittajakoulu on erinomainen sivusto, olen käyttänyt mm. sieltä löytyvää materiaalia lähteenä: Täällä on myös lisää tietoa & tehtäviä: Kuten myös täällä: Löysin myös tällaiset materiaalit: 1.2. luokille: luokille: luokille: luokkien metakognitiotaitojen kehitykseen: Koska materiaalia on olemassa jo valtavat määrät, en lähde kilpailemaan niiden kanssa, vaan opettajat voivat halutessaan perehtyä materiaaleihin ja käyttää niitä opetuksen apuna. Huom! Mauri Kunnaksen hauska kuvakirja "Etusivun juttu" käsittelee myös lehden tekemistä!

4 Lehti mediana Tavoite: Johdatetaan lapset lehtimedian maailmaan. Millaisia lehtiä löytyy? Millaisia juttuja lehdistä löytyy? Mitä tekstillä ja kuvilla voidaan kertoa? Miksi lehtiä tehdään? Niillä pyritään tiedottamaan asioista, vaikuttamaan mielipiteisiin sekä viihdyttää lukijoita. Lehti voi täyttää vain jonkin näistä tavoitteista tai kaikki ne. Millaisia lehtiä olette lukeneet ja luette edelleen? Lehti voi olla: Aamulla ilmestyvä sanomalehti (asiallisempi tyyli) Iltapäivälehti (kirjoittavat dramaattisemmin ja viihteellisemmin päivän tapahtumista) Aikakausilehti (rajattu aihepiiri tai teema, kuten erilaiset harrastukset, ammatit tai jokin tietty lukijakunta) Verkkolehti (monet paperilehdet myös julkaisevat uutisia ja muita kirjoituksia verkossa) Millainen lehti olisi kiva? Mieti, millaisen lehden tekisit. Mistä aiheesta se olisi? Miten se olisi toteutettu? Onko siinä paljon asiaa, vai paljon vaikkapa valokuvia tai sarjakuvia? Piirrä lehdelle kansi, johon laitat lehden nimen, kansikuvan ja muutamia otsikoita sisällä olevista jutuista. Lehden rakenne Lehdessä on yleensä seuraavat osastot: etusivu (missä on päivän tärkeimmät uutiset), pääkirjoitukset, kotimaa, ulkomaat, kulttuuri, poltiikka, talous, urheilu, tapahtumat ja yleisöosasto mielipiteille. Lisäksi usein on sarjakuvia, radio ja televisioohjelmatiedot sekä sääennustukset. Mikä osasto kiinnostaa eniten? Jos olisit toimittaja, mille osastolle haluaisit kirjoittaa juttuja? Millaisia juttuja lehdessä voi olla? Onko kaikki jutut lehdessä samanlaisia? Onko erilaisia juttuja? Tuleeko mieleen mitään eriaisia juttuja? (Jos on käsillä lehtiä, niitä voidaan selata ja etsiä erilaisia juttuja tai vasta sitten kun juttutyypit on esitelty. Tai sekä että!) Juttutyyppiä ei ole aina helppo tunnistaa! Nykyään myös lehdissä paljon juttuja, jotka eivät sovi mihinkään näistä juttutyypeistä. Tehtävä (jos käytössä lehtiä): Selaa sanomalehteä ja etsi sieltä 1) tärkein, 2) kiinnostavin, 3) turhin ja 4) tylsin juttu.

5 Uutinen Tarjoaa tietoa äskettäin sattuneesta tapahtumasta. Se vastaa kysymyksiin: Mitä? Missä? Milloin? Kuka? Miten? Miksi? (Ja joskus myös, että mitä siitä seurasi?) Uutinen voi olla mistä tahansa ajankohtaisesta asiasta. Otsikon tulee kertoa mistä on kyse, sekä herättää lukijan kiinnostus. Alkukappale tiivistää tärkeimmän tiedon. Sen jälkeen kerrotaan loput tiedot niin sanotussa leipätekstissä. Ensin kerrotaan tärkein, sitten toiseksi tärkein ja niin edelleen. Jos juttu on pitkä, käytetään väliotsikoita. Kirjoittajan mielipide ei saa tulla ilmi. Jotta uutinen ylittää uutiskynnyksen (eli kannattaako sitä laittaa lehteen), tulee sen täyttää uutiskriteerit. Sitä matalampi uutiskynnys, mitä ajankohtaisempi, lukijaa lähellä tapahtunut, montaa ihmistä koskettava, merkittävä, voimakas ja harvinainen asia kyseessä. Kirjoittakaa mielikuvitusuutinen. Miettikää otsikko, johdanto ja väliotsikot. Vastaa kaikkiin kysymyksiin (mitä, missä, milloin...?). Piirrä uutiselle uutiskuva! Selaa lehteä ja etsi mielenkiintoinen uutinen. Keskustele parin kanssa, mitä uutiskriteerejä uutinen täyttää (ajankohtaisuus, paikallisuus, laajuus, merkittävyys, voimakkuus ja poikkeuksellisuus). Reportaasi Laaja selostus jostain asiasta, yleensä paljon kuvia, kirjoittajan oma näkemys saa näkyä, kirjoittaja tekee havaintoja ja voi kirjoittaa kaunokirjallisesti. Reportaasilla voi yrittää kuvailla asioita ja tilanteita mahdollisimman tunnelmallisesti. Artikkeli Rajattua aihetta käsittelevä asiatyylinen kirjoitus. Taustajuttu Taustoittaa jotain uutista, kertoo asioista syvemmin ja perusteellisemmin. Haastattelu Haastatellaan lukijoita kiinnostavaa ihmistä, kuten julkkista. Tai haastatellaan ihmistä, joka tietää jotain lukijaa kiinnostavasta aiheesta. Haastattelulla saatetaan myös kerätä tietoa esimerkiksi uutiseen, jolloin siitä ei kirjoiteta omaa juttuaan. Kun kirjoitat juttua haastattelun pohjalta, kerronnan keinot: toimittajan oma kerronta, suorat sitaatit eli lainaukset ja epäsuorat sitaatit. Kerronnassa käytetään preesenssiä (jotain tapahtuu nyt). Toimittajan oma kerronta: Inkeri muistelee ensimmäistä näkemäänsä televisiolähetystä, jossa kaksi miestä kertoi vitsejä.

6 Suora sitaatti: Luulin, että hauskat miehet olivat kääpiöitä, jotka asuivat televisiossa, Inkeri naurahtaa huvittuneena. Epäsuora sitaatti: Inkeri huvittuneena muistelee kuvitelleensa, että hauskat miehet olivat televisiossa asuvia kääpiöitä. Kirjoittakaa omien vanhempienne haastattelusta juttu. Kirjoittakaa juttu auki, eli ei niin, että kysymys ja vastaus, vaan muokatkaa siitä kertomus. Suoria lainauksia voi myös käyttää. Arvostelu Esittelee jonkin asian ja ilmaisee kirjoittajan mielipiteen siihen. Arvosteltavana voi olla esimerkiksi kirja, näytelmä, taidenäyttely, ravintola.. Ole ruokakriitikko! Kirjoita arvostelu seuraavasta kouluruuasta, minkä syöt. Jos pidit, kerro miksi pidit. Jos et pitänyt, kerro miksi et pitänyt. Esittele ensin syömäsi ruoka ja vasta sitten mielipiteet. Käsittele ruuan eri osat erikseen pääruoka, salaatti, leipä, juoma.. Kuvaile myös ruokailutilannetta, esimerkiksi oliko keittiöhenkilökunta mukavalla tuulella ja millainen tunnelma oli ruokalassa. Kolumni Säännöllisesti ilmestyvä, missä kirjoittaja esittelee omia mielipiteitään, ajankohtainen ja kantaaottava. Pakina Lyhyt, kevyehkö ja hauska kirjoitus, voi myös olla olematta totta. Pääkirjoitus Mielipidekirjoitus ajankohtaisesta asiasta, ilmoittaa lehden kannan asiaan. Mielipidekirjoitus Kuka tahansa voi lähettää lehteen omia mielipidekirjoituksiaan, julkaistaan yleensä yleisöosastolla. Kotitehtävä: Kirjoita lyhyt mielipidekirjoitus jostain asiasta. Valitse aihe vapaasti, ja tuo ytimekkäästi ilmi mielipiteesi. Esitä väite, perustelut sille, esimerkkejä ja voit myös lopuksi kumota mahdolliset vastaväitteet jos keksit sellaisia. Vastine Joko korjataan lehdessä esiintynyttä väärää tietoa tai kirjallinen vastaus arvosteluun tai vastaus toisen mielipidekirjoitukseen. Gallup Kysely, missä valitaan jokin kysymys, jota kysytään eri ihmisiltä. Tulokset esitetään yhteenvetona, tai esitetään muutamia esimerkkivastauksia.

7 Kuvitus Millaisia kuvia lehdessä voi olla? Selataan Salon Seudun Sanomia ja mietitään kuvia millaisia ne on, mitä ne meille kertovat? Mikä niissä on tunnelmana? Entä kerronnan keinot, rajaus, värit, valotus? Valokuvia Piirroksia (kuvituskuvia, pilapiirros) Sarjakuvia Tehtäviä (jos koululla sanomalehtiä tähän käyttöön) Selataan Salon Seudun Sanomia ja yritetään tunnistaa erilaisia juttuja. Katsotaan myös kuvia, millaisia kuvia löytyy? Poimi yksi juttu, ja piirrä siihen sopiva kuva. Liimaa juttu ja kuva paperille. Poimi yksi kuva, ja kirjoita siihen sopiva juttu. Saat itse miettiä, millaisen jutun. Liimaa juttu ja kuva paperille. Kirjoitusprosessin eteneminen Aiheen valinta Idean ja näkökulman pohdinta Juttutyypin valinta ja jutun pituuden mietintä Aineiston keruu ja käsittely Jutun kirjoitus Oikoluku, korjaukset Kuvituksen miettiminen voi lähteä heti aiheen valinnan jälkeen käyntiin (millaisia kuvia, mitä niillä halutaan kertoa, miten toteutetaan..) Kerronnan keinoja Tavoite: asioista. Lapset ymmärtävät enemmän sitä, miten tekstillä ja kuvilla voidaan kertoa eri Selailkaa lehteä. Pohtikaa houkutteleeko se lukemaan juttuja. Onko jutut millaisia? Millainen on lukemaan houkutteleva juttu? Tekeekö mieli katsoa kuvia? Kertovatko kuvat itsessään jo jotain, ilman tekstiä? Mitä kertovat? Kerronnan keinot, valokuvat (kuvakulmat, rajaukset, värimaailma), teksti, video, äänitehosteet Kirjoissa, sanomalehdissä, elokuvissa, uutislähetyksissä, netissä, radiossa Se miten kerrotaan voi vaikuttaa paljon sisältöön.

8 Ääni, vaikkei kuulu lehtiprojektiin niin käsitellään silti ääntä ikäänkuin johdantona kerrontaan: Tutustutaan yhdessä: Lyhyt video, jossa syntyy jännittävä äänite: mediakompassi/animaatio_kuunelman_aania_hi.wmv Sama kuva, eri ääni (miten ääni vaikuttaa kuvan tunnelmaan, kaksi esimerkkivideota): mediakompassi/metsa_haikea_musiikki_hi.wmv mediakompassi/metsa_kauhu_musiikki_hi.wmv Äänellä saadaan paljon tunnelmaa kuvaan. Jos ei ole käyttää ääntä, miten saadaan tunnelmaa teksteihin ja kuviin? Teksti Tekstissä yleensä lukija pitää saada heti kiinnostumaan aiheesta. Miten juttu kannattaa aloittaa? Miten saadaan lukija lukemaan se loppuun asti? Mieti jokin aihe. Kirjoita siitä muutama rivi mahdollisimman mielenkiintoisesti ja muutama rivi mahdollisimman epäkiinnostavasti. Lehtikieli on selkeää, napakkaa, lyhytsanaista ja lyhytvirkkeistä. Otsikko on lehtijutun mainos. Otsikosta pitää tulla ilmi jutun tärkein tai kiinnostavin asia. Sillä houkutellaan lukija lukemaan juttu. Huono otsikko voi tehdä koko jutun tyhjäksi, sillä jos se ei saa lukijaa kiinnostumaan tekstistä jää tällöin juttukin lukematta. Selaa lehteä, etsi otsikko, joka ei houkuttele sinua lukemaan juttua. Mieti, miten otsikosta olisi saanut houkuttelevamman? Keksi uusi otsikko. Kuva Hyvä lehtikuva vangitsee lukijan katseen, kertoo mitä on tapahtunut, herättää lukijassa tunteita ja syventää tekstiä. Kuvan pitäisi tarjota mahdollisimman paljon tietoa aiheesta. Sen tulee olla myös onnistunut kuvana, esim. rajaukseltaan.

9 Kuvavalinta kuvista valitaan parhaiten juttuun sopiva kuva. Myös tällä voidaan ohjata lukijan ajatuksia ja pyrkiä vaikuttamaan mielipiteisiin. Esimerkiksi presidenttiehdokkaasta voidaan laittaa lehteen epäedustava kuva, jos lehti on toisen ehdokkaan puolella. Kuvatekstit täydentävät kuvaa, eli kertovat jotain, mitä kuvasta ei saada katsomalla selville. Valokuvan kerronnan keinot, piirroksessa voidaan käyttää samoja: Rajaus (mene lähemmäksi, vieläkin lähemmäksi, kaiken ei tarvitse mahtua kuvaan) Kuvakulma (kierrä kohdetta, ota eri kulmista) Sommittelu Vinkkejä lehtikuvaajalle: Opettele käyttämään kameraa ensin. Testaa, että se toimii ja akku on ladattu. Selvitä myös, millaiseen juttuun kuva on tulossa. Mieti jutun kirjoittajan kanssa, millainen kuva sopisi kuvittamaan juttua. Kuvaustilanteessa etsi erilaisia kulmia ja rajauksia, liiku. Kiipeämällä tai kyykistymällä voit löytää uusia yllättäviä asetelmia. Ihmisiä kuvattaessa, mene lähelle. Kuvaan ei saada tunnelmaa jos kuva on otettu liian kaukaa. Juttele kuvattavalle, pyydä tätä liikkumaan, puhumaan tai tekemään jotain. Jäykästi poseeraavat henkilöt eivät ole niin mielenkiintoisia kuvauskohteita. Tutustukaa täältä löytyviin linkkeihin: Kuvakoko, kuvakulma, tee sommittelutehtävät, valot ja värit Jos on kamera käytössä, harjoitelkaa ryhmissä kuvakokoja ja kulmia. Yrittäkää saada kuvassa esiintyvä henkilö näyttämään suurelta tai pieneltä. Piirrä seuraaviin sanomalehtijuttuihin sopivat kuvat. Mieti kuvakokoa, kuvakulmaa, värejä... Kuninkaalle uusi linna! Koulun pihalta löytyi tuhat vuotta vanha sormus Noitaakan haastattelu: "Hurja on toinen nimeni!" Tivolin vuoristoradan kyydissä naurattaa ja pelottaa Mieti parin kanssa / pienryhmissä, millaiset valokuvat ottaisit seuraavasta aiheesta: poliitikosta, jos haluat että tämä näyttää hölmöltä ja naurettavalta poliitikosta, jos haluat että tämä näyttää kunnioitettavalta ja uskottavalta poliisista, jos haluat että tämä näyttää luottamusta herättävältä poliisista, jos haluat että tämä näyttää rikolliselta

10 ruuasta, jos haluat että se näyttää pahalta ruuasta, jos haluat että se näyttää herkulliselta koulurakennuksesta, jos halaut että se näyttää rumalta ja epäkutsuvalta koulurakennuksesta, jos haluat että se näyttää hienolta ja kutsuvalta Piirrä jonkin valokuvan vastaparit! Kuvatehtävä (esikoulut, 1.3.luokat) Etsi kuvia lehdestä, jotka kertovat jotain sinusta (jotain joka ihastuttaa, vihastuttaa, kiinnostaa...). Liimataan kuvat paperille. Lopuksi istukaa piiriin (koko ryhmä tai pienryhmissä), kertokaa toisillenne itsestänne kuvien avulla. Ohjaaja voi kysellä perusteita, miksi valitsivat kyseiset kuvat sekä millaisia tunteita kuvat herättivät. Kollaasitehtävä (4.6.luokat) Etsi lehdestä kuvia, tekstinpätkiä, mainoksia, logoja, lauseita ja sanoja, jotka kertovat jotain sinusta (jotain joka ihastuttaa, vihastuttaa, kiinnostaa...). Liimataan kaikki paperille. Lopuksi istukaa piiriin (koko ryhmä tai pienryhmissä), kertokaa toisillenne itsestänne kuvien avulla. Ohjaaja voi kysellä perusteita, miksi valitsivat kyseiset kuvat sekä millaisia tunteita kuvat herättivät. Kuvatehtävä (4.6.luokat): Etsikää kuvia ihmisistä ja leikatkaa ne irti. Pohtikaa, mitä kuva kertoo tai mitä sillä halutaan kertoa tästä ihmisestä. Sarjakuva: Ruudut Liikkeen ilmaisu vauhtiviivoin Puhekupla, huutokupla, ajatuskupla Merkit (kiroilu, nukkuminen..) Suunnitelkaa kolmen hengen ryhmissä sarjakuva aiheesta "uskomaton koulupäivä". Yksi piirtää ensimmäisen ruudun, toinen keskimmäisen ja kolmas viimeisen. Voitte yhdessä miettiä, mitä tarinassa tapahtuu, tai jokainen voi suunnitella oman ruutunsa itsenäisesti. Kuvituskuva: Kuvituskuvalla yritetään kuvittaa tekstissä esitettyä asiaa. Jos asia on hauska (vaikka vitsin kuvitus), kuvituskuva saa olla hauska. Jos taas vaikka käsitellään jotain surullista asiaa, kuvituskuvakin saa olla surullinen. Pilapiirros: Joskus apukeinona käyetään liioittelua, karikatyyrejä.

11 Taitto on myös kerrontaa Miltä lehti näyttää? Missä järjestyksessä jutut ovat? Millaisia kuvia valitaan? Kuvien ja tekstien suhde? Otsikoiden koko? Taitolla pyritään luomaan selkeä ulkoasu, tekemään lehdestä helposti luettava sekä samalla luodaan lehden tyyli, eli luodaan lehdelle oma kaunis ulkoasu. Lehden jutuille tulee jättää tarpeeksi tyhjää tilaa ympärille! Tekstien ja kuvien ympärille sekä myös marginaaleihin, eli tyhjiin tiloihin sivujen reunoilla. Joka aukeamalla on yleensä yksi "pääkuva". Etusivulle laitetaan mielenkiintoisin juttu, "pääuutinen". Millainen lehti on selkeä ja luettava? Katsokaa Salon Seudun Sanomia, miten taitettu? Voitte miettiä oman taiton koulunne lehteen! Ei ole pakko pitäytyä siinä, mitä on ennenkin ollut! Mediakritiikki Niin lehdessä, kuin kaikkialla muuallakin olevat jutut, ovat aina jonkun ihmisen kirjoittamia. Ne peilaavat tekijänsä asennetta, mielipiteitä, eivätkä välttämättä ole edes totta. Kannattaako kaikkea uskoa? Onko jutut televisiossa uskottavampia kuin internetissä? Entä lehdessä tai radiossa? Voiko uskoa, että kaikki mikä on painettu kirjaan, on täysin totta? Kynä on miekkaa mahtavampi, sanoi Edward BulwerLytton vuonna Taitava kirjoittaja voi vaikuttaa mielipiteisiin ja kääntää ne haluamaansa suuntaan. Mieti kun luet, kirjoittaako kirjoittaja "oma lehmä ojassa", yrittääkö hän kenties vaikuttaa ajatuksiisi ja mielipiteisiisi? Suhtaudu luotettavaankin lähteeseen kriittisesti ja epäillen. Kirjoittaja voi myös tuoda omaa näkemystään vahingossa esiin, vaikkei ehkä olisi sitä tarkoittanutkaan. Älä anna toisten johdatella itseäsi. On hyvä ottaa asioista itse selvää ja lukea eri lähteistä erilaisia mielipiteitä asiaan. Opi myös tuntemaan kerronnan keinojen vaikutus, ei välttämättä se, mitä kirjoitetaan, vaan miten kirjoitetaan. Tunteisiin vetoava teksti saa helpommin puolelleen. Media muokkaa omia mielipiteitämme, ajatuksiamme ja omaksumme sieltä helposti uutta. Jos osaamme järkevästi suodattaa sitä kaikkea tietoa, mitä otamme vastaan, emme ole niin tyhmästi toisten johdateltavissa. Suodatusvinkkejä:

12 Kun luet jotain, mieti kirjoittajaa. Tuleeko tekstistä esiin hänen mielipiteensä? Yrittääkö hän mahdollisesti saada sinua ajattelemaan samoin? Yrittääkö hän vedota tunteisiisi? Mene mediadieetille! Käytä monipuolisesti eri mediota ja internetissä käy erilaisilla sivuilla ja foorumeilla. Tästä syntyy automaattisesti kriittistä näkökulmaa. Monet omista käsityksistämme ja ajatuksistamme on toisen käden tietoa, joka on tullut esimerkiksi television, internetin, kirjojen, valokuvien, mainosten, elokuvien tai opettajan tai kavereiden kautta omakstuttua. Siinä ei ole mitään pahaa, kunhan kaikkea mitä ottaa vastaan pureskelee ja pohtii ensin eri kanteilta, sekä ottaa itse selvää. Tämä on osa medialukutaitoa. On myös olemassa mediakirjoitustaito. Mitähän se mahtaa tarkoittaa? Esimerkiksi sitä, että älä toimi toisten mielipiteiden välityskanavana. Älä toitottele netissä asioita, joista et tiedä tarpeeksi. Toitottele vasta sitten, kun olet itse pohtinut, käynyt keskusteluja ja ottanut useasta lähteestä selvää. Totta vai tarua? Tekstillä, valokuvalla ja liikkuvalla kuvalla voidaan huijata. Opetusvideo, jossa puhutaan puuta heinää: mediakompassi/2_kaikki_median_kuvat_ovat_hi.wmv Ennen oli sanonta, että "valokuva ei valehtele". Pitääkö nykyäänkin paikkansa? Miksi ennen sanottiin näin? Entisaikaan valokuvien väärentäminen oli vaikeaa, nykyään se on todella helppoa. Valokuvia muokataan paljon ihmisistä tehdään kauniimpia, ympäristöistä ja sommitelmista siistimpiä ja niin edelleen. Valokuvalla voidaan myös huijata, voidaan esimerkiksi sijoittaa kaksi ihmistä samaan kuvaan vaikkeivat he olisi koskaan tavanneetkaan. Täällä muutama esimerkkivalokuva, mallista saadaan ihan erinäköinen kuvankäsittelyohjelmalla (3.6. luokkalaiset): Kaksi esimerkkikuvaa (1.3. luokkalaiset):

13 Mainos Millaisia mainokset ovat? Mainoksissa käytetään erilaisia keinoja, joilla houkutellaan ostamaan mainostettu tuote tai asia. Esimerkiksi: voit muuttua kauniimmaksi, älykkäämmäksi, rohkeammaksi, voimakkaammaksi, coolimmaksi, ihailluksi jos ostat tämän voit kuulua johonkin ryhmään / saat ystäviä jos ostat tämän kannattaa ostaa tämä, koska asiantuntijakin suosittelee voit ratkaista pulmia ja ongelmia jos ostat tämän osta tämä! kehoitus tai käsky Onko mainokset totta? Kannattaako niitä uskoa? Missä mainoksia on? Lehdessä, televisiossa, mainostolpat, internetissä... (Myös kaikkialla muualla, esimerkiksi bussien ja junien kyljissä: Zoo_Bus1024x610.jpg) Mainokset ovat muuttuneet paljon menneestä, mainostetaan aina sitä, mitä ajatellaan että sen ajan ihmiset kaipaavat ja haluavat. (Esimerkiksi tässä vanha mainos, jossa mainostetaan lihavaksi tekevää ruokaa: tai toinen mainos jossa kehoitetaan syöttämään lapsille voita: mainokset/voita.html) Joskus mainos voi olla mainos, vaikka se ei näytäkään mainokselta. Tätä sanotaan piilomainokseksi. Elokuvassa voi esiintyä jokin tuote positiivisessa yhteydessä. (Kuvassa Fed Ex lähetysfirman logo robotissa.) Myös joku voi internetissä hehkuttaa vaikkapa uutta ravintolaa, vaikka onkin oikeasti kyseisen ravintolan pitäjä. On myös olemassa antimainos, eli mainoksen vastamainos. Näitä yleensä tekevät tavalliset ihmiset, jotka ovat esimerkiksi kyllästyneet jonkin tuotteen mainoksiin tai ovat jonkin yrityksen kanssa eri mieltä. (Esimerkiksi: albums/avoin/normal_antimainos_actiwel.jpg) Minkälainen mainos on mielestäsi hyvä? Entä huono? Onko jokin mistä tykkäät? Suunnittele ja piirrä sille oma mainos. Onko jotain mistä et tykkää? Tee antimainos, eli suunnittele ja piirrä vastamainos.

14 Kohderyhmä Kenelle sisältö on suunnattu? Kun teidän koulunne tekee lehden, kuka on kohderyhmä? Koululaiset vai esimerkiksi vanhemmat? Ja millainen lehti tehdään? Oletteko Salon Seudun Sanomien kohderyhmää? Kuka on Villi Varsan kohderyhmää? Entä Pelitlehden? Tekniikan maailma? Me Naiset? Tekijänoikeudet Mitä mahtaa tarkoittaa? Jos tuotat jotain materiaalia, sinulla on siihen tekijänoikeus. Omistat kirjoitukset, valokuvat ja piirrustuksesi kuten savityötkin. Muut eivät saa esittää sinun tekemääsi ominaan. Jos käytät toisen tekemää materiaalia, tulee sinun aina mainita tekijä ja lähde (eli mistä se on otettu). Oman huoneen seinälle voi laittaa netistä otetun valokuvan, mutta esimerkiksi koululehteen ei voi. Tiedon etsintä ja materiaalin käyttö lehtijutussa Google & Wikipedia tehokkaita työkaluja internetissä. Kaikki ei kuitenkaan ole totta, ei välttämättä edes Wikipediassa! Kun etsitte materiaalia lehteen, muistakaa tekijänoikeudet. Wikipediassa paljon materiaalia, jota saa käyttää (esimerkiksi valokuvia niin, että valokuvaajan nimi mainitaan). Tiedonhaun harjoittelua. Millaisilla hakusanoilla kannattaa etsiä? Kirjoitta lyhyt artikkeli valitsemastasi aiheesta (esim. pizza). Etsi tietoa Googlella ja Wikipediasta. Mainitse lopuksi käyttämäsi lähteet (wwwsivut) ja pohdi niiden luotettavuutta. Sananvapaus ja mielipiteiden ilmaisu sekä sensuuri On tärkeää, että saa esittää omia mielipiteitään. Sitä ei kuitenkaan voi tehdä joka paikassa. Netissä sana on hyvinkin vapaa, mutta esimerkiksi sanomalehtiin ei voi kaikkea painaa. Jos olette tekemässä lehteä, tulee ensin miettiä, esitteleekö se tekijöidensä mielipiteitä, vai pyrkiikö se olemaan mahdollisimman neutraali, eli ettei siinä tule ilmi tekijöiden tai muiden mielipiteitä (paitsi tietysti haastatteluissa tai mielipidepalstalla)?

15 Joskus pystytään esittämään omia mielipiteitään niin, että ne on piilotettu ovelasti tekstiin. Tällöin pyritään muokkaamaan viestin vastaanottajien mielipiteitä alitajuisesti. Lukijan mielipiteisiin voidaan myös yrittää vaikuttaa jättämällä jotain kertomatta ja painottamalla taas jotain osuuksia suhteettoman paljon. Kirjoita lyhyt teksti jostain, mistä sinulla on mielipide (esim. jokin asia mistä pidät). Kirjoita toinen teksti, missä esittelet samaa asiaa, mutta niin, ettet tuo omaa mielipidettäsi esiin. Voit kirjoittaa siihen kyllä, että tämä asia voi ja on herättänyt tällaisia mielipiteitä, mutta älä tuo tekstin kirjoittajana omia mielipiteitäsi esiin. Käytä apuna Wikipediaa miten siellä on kerrottu aiheesta? Muista, että Wikipediassa kirjoittajat voivat myös tuoda joko vahingossa, tai tahallaan, omia mielipiteitään esiin. Joissain maissa esimerkiksi televisiota ja lehtiä sensuroidaan, jopa internetissä voi olla estetty pääsy joillekin sivuille kuten Youtube ja Wikipedia. Opetusvideo, missä ääntä ja kuvaa sensuroidaan: mediakompassi/3_sallitut_sanat_ja_kuvat_hi.wmv

16 Lehtiprojektin tehtävät: Valitse ryhmällenne alla esitetyistä aihe + toteutustapa (ei varsinaisesti haittaa, vaikka kaksi luokkaa valitsisivat saman aiheen, tällöin kumpikin voi käyttää eri toteutustapaa) Ohjeita ei tarvitse kirjaimellisesti noudattaa, voitte olla luovia ja soveltaa! Tehtäviä tehdään pienryhmissä / paritöinä. Jos teillä on nuorempien ja vanhempien oppilaiden välisiä kummiluokkia, voidaan projektia toteuttaa myös yhdessä. Luokat voisivat käydä keskustelua toisten luokkien kanssa (esimerkiksi vanhempien haastattelutehtävässä tai tulevaisuuden medialaitteisiin liittyvissä tehtävissä), tällöin voidaan saada erilaista näkökulmaa ja uusia ideoita. Aiheita ja toteutustapoja: Media nyt, reportaasi/artikkeli/sarjakuva Mitä medioita nyt käytetään? Haastatelkaa luokkakavereitanne tai tehkää gallup. Esitelkää arkiset medialaitteenne ja sisällöt. Miettikää kuvitus (ellei ole jo sarjakuvatoteutus)! Piirroksia, valokuvia? Media nyt, haastattelu Kuvitteellinen haastattelu: Omat lapsenne tai lastenlapset haastattelevat teitä, mitä medialaitteita ja sisältöjä käytätte nykyään? Haastatelkaa toisianne, kirjoittakaa haastatteluista juttu Ottakaa toisistanne valokuvia nykypäivän mediatilanteista ja käyttäkää niitä haastatteluissa. (Huom! Nämä kaksi ylläolevaa aihetta voi yhdistää tästä tehdään reportaasi tulevaisuuden sanomalehteen, missä haastatteluja jne. Tai sitten reportaasi + haastatteluja nykypäivän lehteen nykypäivän medioista. Yksi luokka voi tehdä molemmista aiheista tai kaksi luokkaa yhdessä.)

17 Media nyt, internetin käytöstä, reportaasi/artikkeli/haastattelu/sarjakuva Tehkää juttu mediakasvattajan käynnin perusteella. Lisätkää omaa pohdintaa ja tuumailuja. Voitte keksiä esimerkkitapauksia. Miettikää kuvitus (ellei ole jo sarjakuvatoteutus)! Piirroksia, valokuvia? Mediat ennen, haastattelu Selvittäkää, millaisia medioita vanhempanne käyttivät, kun olivat ikäisiänne? Medialaitteet kuten radio, televisio, tietokone, lehdet... Entä millaisia oli sisällöt? Mitä voitaisiin kysyä? Mietitään yhdessä haastattelukysymykset. Ensin mietitään, mitä halutaan saada selville ja kysymykset sen mukaan. Voitte myös lisäksi haastatella isovanhempianne, naapurin mummoa, opettajaa, koulunkäyntiavustajaa, keittäjää... Jos vanhempasi tulevat muusta maasta kuin Suomesta, selvittäkää millaista media oli ja on edelleen alkuperäisessä kotimaassa. Kun haastattelette, voitte myös improvisoida, eli keksiä syventäviä jatkokysymyksiä "lennosta", eli lisää kysymyksiä sitä mukaa kun haastattelu etenee. Älkää kysykö kysymyksiä, joihin voi vastata kyllä tai ei. Jos et ymmärrä vastausta, selvennä. Haastatteluista kirjoitetaan juttu, joka on haastattelun pohjalta kirjoitettu kertomus. Kun kirjoitat juttua, mieti kerronnan keinoja: otsikko, johdanto, toimittajan oma kerronta, suorat sitaatit eli lainaukset ja epäsuorat sitaatit. Käytä kerronnassa preesenssiä (jotain tapahtuu nyt). Kysytään lupa haastateltavilta, että saako haastattelua julkaista lehdessä. Haastateltavilta tulee vain etunimi, ehkä ikä? Joskus haastateltavilta voidaan muuttaa etunimi, mutta yleensä jos haastattelu koskee jotain arkaluontoista asiaa. Tällöin aina mainitaan, että haastateltavan nimi on muutettu. On myös kohteliasta antaa haastateltujen lukea juttu ennen sen julkaisemista. Saako vanhemmista ottaa kuvia lehteen? Kysykää kuvauslupa! Miettikää, millaiset kuvat haluatte ottaa haastateltavista? Kenties tietokoneen käyttötilanteesta? Vanhan kännykän kanssa? Jos ei kasvokuvaa, niin vaikkapa kuvan takaapäin, missä kuvattava käyttää tietokonetta? Voidaan myös esitellä sitä, millaisia laitteita oli ennen käytössä. Entä millaisia mediasisältöjä? Hakekaa tietoa kirjastosta, netistä... Työstäkää tämä osuus yhdessä luokan kanssa. Inforuutu? Aikajana?

18 Tulevaisuuden medialaitteet, mainos Tehkää kuvitteellisia mainoksia tulevaisuuden medialaitteista, mitä suunnittelitte. Voitte myös käyttää toisten luokkien suunnittelemia medialaitteita. Millainen olisi mahdollisimman myyvä mainos? Voitte selata olemassa olevia, nykyisten medialaitteiden mainoksia lehdistä ja netistä. Tulevaisuuden sanomalehden juttu menneisyyden medialaitteista, artikkeli/ reportaasi Sanomalehti 100 vuotta tulevaisuuteen esittelee vanhoja medialaitteita. Käyttäkää tässä suunnittelemianne tulevaisuuden medialaitteita (voitte myös käyttää toisten luokkien suunnittelemia medialaitteita). Jos alkuperäiset ovat piirustuksia, voitte muovailla ne savesta tai muovailuvahasta oikeiksi esineiksi. Esitelkää tulevaisuuden medialaitteitanne kuten Eliassivulla esitellään vanhoja museoesineitä. Valokuvatkaa ne myös niin, kuin ne olisivat museoesineitä. Tai voitte lavastaa museon, eli ryhmän tulevaisuuden oppilaita ihmettelemässä näitä museoesineitä "museossa". Miettikää lavastusta, vaatteita. Voitte myös tehdä kuvitteellisia haastatteluja, näiden laitteiden käyttäjät ovat jo vanhempienne tai isovanhempienne ikäisiä. Tulevaisuuden medialaitteen toiminta ja käyttö, sarjakuva / kuvitettu kertomus (piirros / valokuva) Miettikää tulevaisuuden medialaitteenne toimintaa ja käyttöä. (Voitte myös käyttää toisten luokkien suunnittelemia medialaitteita) Mitä sillä voidaan tehdä? Onko se uusi internet, tvohjelma, kirja, ääntä..? Missä tilanteessa sitä käytetään? Läksyjen tekoon, surffaukseen netissä (vai onko internetin tilalle tullut jotain muuta?), kavereiden knssa jutteluun... (Huom! Nämä kolme tulevaisuuden medialaiteryhmää voivat myös tehdä yhteistyötä tehtävissään! Voitte yhdessä suunnitella laitteiden käyttötapoja ja tilanteita ja niin edelleen.) Sama juttu mutta eri tyylit, artikkeli/uutinen/reportaasi Samasta aiheesta useampi juttu, joka kirjoitetaan eri tyyleillä. Aihe? Jokin kouluun liittyvä? Tyylit arvotaan, ja niitä voi olla vaikkapa: dramaattinen, iloinen, surullinen, mahtipontinen, yksityiskohtainen, huolimaton, liioitteleva... Keksikää itse eri tyylejä!

19 Kuvat voivat olla piirroksia tai valokuvia, niissä mietitään, miten saadaan jutun tyyli tuotua esiin. Vaatimattomassa jutussa kuva otetaan kaukaa ja ylhäältä, mahtipontisessa taas otetaan alhaalta päin ylös ja läheltä. Tämä juttu on totta? Muttei olekaan, voidaan kertoa jutussa pelkästään kaikkea valheellista, tai sekä totta ja tarua. Kerrotaanko lukijalle, että osa on valhetta, vai riittääkö otsikko johdattelemaan aiheeseen? Kuvituskuvia voidaan miettiä sen mukaan, voidaan esimerkiksi yrittää lavastaa vääriä valokuvia. Aihe? Tulevaisuuden pelin suunnittelu, arvostelu & piirros Oman tulevaisuuden tietokonepelin suunnittelu. Kirjoita siitä arvostelu, eli kerro millainen peli on kyseessä ja mitä mieltä arvostelija siitä on. Anna sille 15 tähteä. Piirrä pelistä ruutukaappaus. Lelu ennen, nyt ja tulevaisuudessa Esitelkää jokin menneisyyden lelu, nykylelu ja miettikää tulevaisuuden lelu. Toteutus piirtämällä tai valokuvaamalla. Tulevaisuuden leluja voidaan muovailla muovailuvahasta ja valokuvata. Kuvakertomus Piirtäkää kuvia tulevaisuuden medialaitteista: televisio, radio, tietokone, kännykkä, kirja... Piirtäkää kuvia erilaisista tulevaisuuden ihmisistä: opettaja, oppilas, lääkäri, poliisi, kirjastovirkailija, keittäjä, Piirtäkää kuvia erilaisista tulevaisuuden paikoista: koti, koulu, Piirrä yksi kuva kustakin aiheesta. Voit myös piirtää useamman halutessasi! Kirjoita oma nimesi kuvan alareunaan. Kuvat skannataan/valokuvataan tietokoneille. Poimi kaikista kuvista yksi medialaite, yksi ihminen ja yksi paikka, ja mieti tarina. Kuvat laitetaan worddokumenttiin ja tarinat kirjoitetaan kuvien alle (pienten oppilaiden kanssa opettaja voi auttaa kirjoittamisessa).

20 Lehdenteko, reportaasi Miettikää enemmän reportaasin kirjoittamista. Millainen olisi hyvä reportaasi? Kirjoittakaa yhteisvoimin reportaasi koulunne lehtiprojektista. Jakakaa se osasiin jotkut miettivät jutun alkua, toiset eri osaalueita ja jotkut jutun lopetusta. Miettikää myös väliotsikot. Reportaasin otsikko päätetään koko luokan kanssa yhdessä. Kiertäkää eri luokissa, kun nämä työstävät lehteä. Ottakaa valokuvia ja haastatelkaa, pyytäkää pohdintoja ja ajatuksia lehden tekemisestä. Pyrkikää esittelemään lehden tekemisen eri vaiheita, ja näyttämään mitä kulissien takana tapahtuu. Lukija muuten näkee vain valmiin lehden, teidän tehtävänä on kertoa millainen projekti lehden tekeminen oikein on! Joku luokka/ryhmä (mahdollisesti vapaaehtoisia?) voi myös toimia lehden virallisena kuvittajana, eli piirtää kuvituskuvia toisten juttuihin / valokuvata toisten juttuihin (harjoitelkaa myös kuvien rajaamista ja käsittelyä (valotus, kontrasti) tietokoneella. Kuvitusryhmä voi toimia myös kuvatoimituksena, eli valikoida toisten ryhmien kuvista parhaat kuvat lehteen ja myös tarvittaessa käsitellä näitä kuvia. Esimerkkilehtiprojekteja verkossa: