Ympäristökäsikirja (1) TEHO Plus. Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen TEHO Plus -hanke ( )

Transkriptio

1 YMPÄRISTÖKÄSIKIRJA JA RAVINNETASEET NEUVONNAN TYÖKUINA Toteutus Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen TEHO Plus -hanke ( ) Rahoitus Anu Lillunen Työkaluja neuvontaan ja kehittämiseen TARA-hanke, Ahlman-instituutti TEHO Plus Tavoitteena muokata TEHO:n kokemuksia ja tuloksia valtakunnallisesti hyödynnettäviksi Ympäristötuen ohjelmakausi ja vesienhoidon suunnittelukausi Ympäristötukitoimien kohdentamiskeinojen selvittäminen Maatilojen ympäristöneuvonnan kehittäminen Ympäristöystävällisten toimintatapojen kehittäminen ja kokeilu maatiloilla Vesiensuojelu, luonnon monimuotoisuus ja ilmastonmuutos Ravinteiden käytön tehostaminen ja kierrätys 172 TEHO-tilaa Mallitilat Toiminta-alue: Varsinais-Suomi ja Satakunta Ympäristökäsikirja (1) Neuvojan ja viljelijän työkalu maatilan kokonaisvaltaiseen tarkasteluun Auttaa viljelijää löytämään ympäristöystävällisempiä toimintatapoja tilalleen Tehokas ravinteiden käyttö > ympäristö &viljelijä hyötyvät Vesistöt, ilmasto ja luonnon monimuotoisuus Lannoitussäästöt, parempi sato/eläinten tuotos Oikeat keinot oikeaan paikkaan - kohdentaminen neuvojan avulla lisää toimenpiteiden vaikuttavuutta 1

2 Neuvontaprosessi ympäristökäsikirja apuna 1 kk 1.TILAKÄYNTI: Lähtötilannekartoitus Palaute tilalle: tiedot tarkistettavaksi, alustavat kehittämisehdotukset Neuvontakäynnit: erityistuet, ravinnetaseet, kokeilut, Peltomaan laatutestit, Maatilan energiasuunnitelma jne. 1. vuosi 2. TILAKÄYNTI: Käsikirja tilalle, toimenpidesuositusten läpikäynti TOIMENPITEIDEN TOTEUTTAMINEN vuosi 3. TILAKÄYNTI Toteutuksen seuranta, käsikirjan täydentäminen Viljelymuistiinpanot, lohkotiedot, kartat, ravinnetaseet, kokeilut Ympäristökäsikirja (2) Yleisopas neuvojalle 5 pääteemaa Käsikirjan käyttö Tietoa eri aiheista Voi siirtää viljelijän käsikirjaan tärkeimpiä tietoja Tilakohtainen viljelijälle Excel/Access-pohja tai nettiversio Tavoitteena saada tästä käsikirja raporttina ulos Paperinen (kansio) tai vain sähköinen Päivitettävä Tilan suunnittelun työväline Käsikirjan rakenne Ympäristötoimet 1. Johdanto 2. Maatilan perustiedot: ympäristökartoitus ja kartat 3. Maatilan ympäristötoimet 4. Tuumasta toimeen 5. Lisätietoa 6. Liitteet Peltomaan laatutesti Ravinnetaseet Kotieläintilojen ympäristötoimet Hevostilojen ympäristötoimet 3. Lisää luonnon ja maiseman monimuotoi suutta 4. Ehkäise ilmastonmuutosta 1. Kotiuta ravinteet 2. Vähennä vesistökuormitust a 5. Tunnista riskipellot tehosta toimia kohdentamalla 2

3 Maatilan ympäristötoimet käsikirjassa 1. Kotiuta ravinteet Paranna maan kasvukuntoa Pientareet, maan rakenne, muokkaus, kalusto, multavuus Paranna pellon vesitaloutta, kartoita kosteikot Peruskuivatus, valumavedet Vaihtele viljelykasvia Viljelykierto, esikasviarvot, kasvivalikoima Tarkenna lannoitusta Suunnittelu, taseet, fosfori, typpi, lanta ja muut kierrätysravinteet Käytä kasvinsuojeluaineita harkiten Tarpeenmukaisuus, biologinen, mekaaninen, kemiallinen 2. Vähennä vesistökuormitusta Typpi- ja fosforikuormitus kuriin Lisää ympärivuotista kasvipeitteisyyttä Pientareet, suojakaistat ja vyöhykkeet, kerääjäkasvit Huolehdi jätteistä, jätevesistä ja öljysäiliöistä 3. Lisää luonnon ja maiseman monimuotoisuutta Viljelytoimet, kaistat, vaihtoehtoiset pellonkäyttötavat, erityiskohteet 4. Ehkäise ilmastonmuutosta Peltojen hiilitase, viljelyn energiatehokkuus, energian säästö 5. Tunnista riskipellot Vesiensuojelu, ilmastonmuutos, lumo Kartat -> Kohdentaminen Pelto Kalteva Eroosioherkkä Tulvaherkkä Ravinteikas Vesitaloudellisesti huono Pohjavesialueella Happamalla sulfaattimaalla Luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokas Tunnista riskipellot Esimerkkejä suositeltavista toimenpiteistä Leveät pientareet/suojakaistat, lannoituksen tarkentaminen, lannanlevityksen välttäminen, nurmiviljely, kevennetty muokkaus, talviaikainen kasvipeitteisyys, suojavyöhykkeet, kerääjäkasvit P-lannoituksen vähentäminen, ravinnekuormituksen tehostettu vähentäminen (RTV)-erityisympäristötuki, kerääjäkasvit Viljelykierto, syväjuuriset kasvit, ojituksen kunnostus, kevyempi peltoliikenne, viljelytoimien ajoitus Lannoituksen ja torjunta-aineiden käytön vähentäminen, pohjavesialueiden peltoviljely- tai suojavyöhyke -erityisympäristötuet Kalkitus, viljelykasvien valinta, matalampi kuivatussyvyys Leveät pientareet ja suojakaistat, luonnonhoitopellot, lumo-, suojavyöhyke- ja pebi -erityisympäristötuet Turvepelto Luonnonhoitopellot, turvepeltojen pitkäaikainen nurmiviljely - erityisympäristötuki 1. tilakäynti Ympäristökartoitus (nyt excelinä): kokonaan tai osin Kartat Jos viljavuustutkimustiedot ja lohkomuistiinpanot käytössä etukäteen > myös ravinnetaseet Varaa tarpeeksi aikaa! Mahdollisimman pian käynnin jälkeen ympäristökäsikirjan luonnos tilalle: kartoitustiedot tarkistettavaksi alustavat kehittämisehdotukset voidaan korjata ja kommentoida puhelimitse 3

4 Ympäristökartoitus (excel): teemat (välilehdet) Yhteystiedot * Tilan ja hankkeen yhteistyö Tilan perustiedot* Lantataulukot (laskentataulukot lannan levitysmääriin, varastointiin, peltolevitysalaan) Viljelykasvit* ja talviaikainen kasvipeitteisyys Ympäristötuki* Polttoaine- ja öljysäiliöt, jätteiden lajittelu, jätevesien käsittely Luonnon monimuotoisuuskohteet Talous Arviointi tilan ympäristönsuojelun nykytilanteesta ja kehittämisestä Ravinteiden kotiuttaminen tilalla ja vesiensuojelu- ja lumotoimien kohdentaminen * * = voidaan täyttää osin jo ennen tilakäyntiä Kehittämiskohde Tärkeimmät kehittämiskohteet Nykytilanne Viljelykasvivalikoiman monipuolisuus Hyödynnä luonnonhoitopeltoja ja erityisympäristötukia. Tärk eys (0-3) Kehittämisehdotus 3 Lisää nurmikasvien viljelyä (nurmi, eyt, luonnonhoitopellot jne). Kokeile syyskylvöisiä viljelykasveja kuten syysvehnää, syysruista, syysrypsiä tai syysrapsia. Lisää viljelykiertoon syväjuurisia kasveja. Lisää viljelykiertoon typpeä sitovia palkokasveja. Lisää viljelykiertoon kerääjäkasveja. Talou dellin en vaikut us (0-3) Toteut tamis kelpoi suus (0-3) Toteuttamise n edellytykset / esteet Arvion tekee viljelijä/suunnittelija, asteikko: Tärkeys: 0=ei koske tilaa 1=ei kehittämistarvetta 2=mahdollinen 3=tärkeä/kiireellinen Talous: 0=ei voida arvioida 1=paljon kustannuksia 2=vähän kustannuksia 3=taloudellista hyötyä Toteuttamiskelpoisuus: 0=ei toteuttamiskelpoinen 1=tehdään jo nyt 2=ehkä, myöhemmin 3=kyllä, pian Lohko Kasvi Lanta N-tase kg/ha Riskilohkot Maalaji ph P- luokka Kaltev a Vesistö n varrella Turvep eltoa Toimenpidesuos itus Tuumasta toimeen Mäenta ka Naveta ntaus Säilörehu ohra Sianliete 82 HtS 6,7 Tyyd. E E E Typensitojakasvit (sinimailanen) 1 HtMr 7,3 Arv. korkea E K E Ei P-lann. Talviaik. kasvipeit. RTVeyt Nämä jo hyvin ylläpidäthän jatkossakin Maan rakenne ja vesitalous kunnossa Hyvät ph:t Viljelykierrossa syväjuurista rypsiä Näitä voisit vielä kehittää 1-2 vuoden sisällä: Paranna ravinteiden kotiuttamista Lisää talviaikaista kasvipeitteisyyttä joenvarsilohkoille Kitupelt o Sonnim aa peruna -30 HkMr 5,8 korkea K K E Suojavyöhykeeyt Kevätvehnä Sianliete -6 Mm 5,3 välttäv ä K K K Turvepeltojen nurmiviljely-eyt Lanta lannoitteena Hyvät/tyydyttävät ravinnetaseet 5 vuoden sisällä: Yhteistyö naapuritilan kanssa (lanta-rehu) Ravinnekuormituksen tehostettu vähentäminen -eyt 4

5 Tunnusluvut ja aikataulusuunnitelma Porttitase, N (kg/tila) Porttitase, P (kg/tila) Talviaikainen kasvipeitteisyys, % Tavoite Saavutettu (vuosi) Kerääjäkasveja, ha Energiankulutus 2. Tilakäynti (1-12 kk) Viimeistelty ympäristökäsikirja, käydään yhdessä läpi: Tärkeimpien kehittämiskohteiden ja toimenpiteiden yhteenveto Arvioidaan toteuttamiskelpoisuus Riskilohkot Aikataulusuunnitelma Ravinnetaseet Voi toimittaa etukäteen (sähkö)postissa Pohditaan lisäneuvonnan tarve Erityisympäristötuet Ravinnetaseet Peltomaan laatutesti Uusien käytäntöjen kokeileminen Kotieläintilan ympäristötoimet Maatilojen energiaohjelma Jne. 3. Tilakäynti (2-3 v) Tehdään kun toimenpiteitä jo toteutettu Päivitetään tilan tiedot Käydään kokemukset läpi yhdessä Mitä toteutettu? Mitkä toimivat, miksi? Mitkä eivät toimineet, miksi? Tarkistetaan toimenpide- ja aikataulusuunnitelmat Kartoitetaan neuvonnan/koulutuksen tarve jatkossa Täydennetään käsikirjaa uusilla osilla Ravinteita pelloille: lannoitteet, lanta Ravinnetaseet - ravinteiden kotiuttamisen mittari ja kohdentamisen apu Ravinteita pelloilta: pääja sivusato Ylijäämäinen ravinnetase= tuotantopanoksia ( ) varastoitui peltomaahan ja/tai meni hukkaan (huuhtoutui vesistöihin, haihtui ilmaan) Ravinnetase 5

6 Ravinteiden kotiuttamisen mittari (1) Ravinteiden kotiuttamisen mittari (2) Toiminnan tuloksellisuuden tarkkailun työkalu : Miten annettujen ravinteiden kotiuttaminen onnistui? Vertailu kasvilajin tasekeskiarvoon Edellyttää pitkän ajan seurantaa Tilan peltoviljelyn porttitase 3 vuodelta yhteensä 1641 kg N -> Lannoituksesta jäi käyttämättä lähes 9 suursäkillistä typpeä! sato Hyvä ravinnetase silloin kun käytetyt panokset oikeassa suhteessa saavutettuun satoon Mikä on hyvä tase milläkin kasvilla? Huono tase: sääolot, puutteellinen viljelykierto, lannoitelajit ja levitysajankohdat, ongelmat vesitaloudessa, maan tiivistyminen, alhainen humuspitoisuus Sääolosuhteille herkät kasvit suuri tasevaihtelu Satotaso ei riipu vain lannoituksesta Savutetun sadon suuruus ei suoraan riippuvainen typpilannoituksen määrästä Typen ylijäämä sen sijaan kasvaa typpilannoituksen kasvaessa Kuva: Miklos Gaal Kohdentamisen apuväline Voimakas N/P-lannoitus korkea N/P-tase Jos paljon lohkoja, joilla ylijäämäiset peltotaseet suuri huuhtoutumisriski! TEHO: N-tase yli 50 kg/ha % peltopinta-alasta P-tase yli 10 kg/ha 3-9 % peltopinta-alasta (riippuvuus P- luokasta) Toistuvasti ylijäämäiset taseet samoilla vesistön läheisillä lohkoilla Viljelykierron merkitys Lohkoille sopivien kasvien viljely Eri viljelykasvien erilaiset taseet Eri peltolohkojen erilaiset taseet Eri vuosien erilaiset taseet -Miksi? - Mitä tehdä? 6

7 Satotasoon vaikuttavat tekijät Satotasoa voidaan nostaa mm. näillä tekijöillä Uudet lajikkeet Uudet kasvinsuojelu -aineet Teknologian kehitys Lannoitus mutta, jos perusasiat eivät pellolla ole kunnossa Yksipuolinen kasvivalikoima Puutteet ojituksessa Huono viljelykierto Kalkituksen laiminlyönti Maan tiivistyminen Maan huono multavuus voi panostus mennä hukkaan! Maan rakenteen vaikutus TEHO-hankkeen jaetun typpilannoituksen koe v.2009 Esikasvi Valkuaispitois uus (% kuivaaineesta) Kevätvehnä- Mallasohra Kevätvehnä- Mallasohra Kumina (3v) - Mallasohra Lannoitusmäärä Hehtaarisato kg (kost. 15 %) Hehtolitrapaino kg 120 kg N/ha ,6 10, kg N/ha ,3 10, kg N/ha ,5 10,8 224 Sakoluku Monipuolisen viljelykasvivalikoiman vaikutus Sopivilla esikasveilla voidaan nostaa satoa Kasvinsuojelutarve vähenee, kun tautija tuhoeläinpaine alenevat Maan rakenne paranee syväjuuristen kasvien avulla Maan humuspitoisuus nousee runsaita vihermassoja tuottavien kasvien avulla Typpilannoitteita voidaan korvata typensitojakasveilla, niiden jälkeen kannattaa viljellä syysviljaa Palkokasvit, öljykasvit, nurmet ja syväjuuriset viljelykasvit (esim. kumina, puna-apila, mailaset) ovat hyviä esikasveja viljoille tai vihanneksille. Kasvinvuorotusta ja syväjuurisia kasveja => Pellon kasvupotentiaali täysimääräisesti käyttöön 1) Sama satotaso nykyistä pienemmillä panoksilla tai 2) Parempi satotaso nykyisillä panoksilla Ravinteiden hyväksikäyttö paranee maan kasvukunnosta ja viljelykierrosta huolehtimalla 7

8 N poistuma N hyväksikäyttöaste Vuosi N-lannoitus sadossa N-tase % Syysvehnä Ruis Kevätvehnä Ohra Mallasohra Kaura Rypsi Rapsi Sokerijuurikas Ravinteiden hyväksikäyttöasteita TEHOtilojen aineistosta Vuotuiset kasvilajikohtaiset keskiarvosatotasot ja -lannoitustasot Ravinteet kotiin: Typpi Typen reaktiot maassa: Väkilannoitetyppi on kokonaan liukoista Lannassa typpi on joko liukoista tai sitoutunut orgaaniseen ainekseen Liukoinen typpi on kasveille heti käyttökelpoinen, mutta myös herkästi huuhtoutuva! Orgaaniseen ainekseen sitoutunut typpi vapautuu hitaasti Kuva: Katri Rankinen, SYKE Ravinteet kotiin: Typpi (2) 1) Lannoituksen tarkentaminen Ravinnetaseiden hyödyntäminen Tarpeen mukainen lannoitus (realistiset satotasoarviot) Jaettu typpilannoitus (vehnä, öljykasvit) 2) Lannan käyttö Levitysajankohta Levitystekniikka 3) Kerääjäkasvien käyttö Käytön kohdentaminen suuren huuhtoutumisriskin pelloille Viljat, rypsi, palkokasvit, varhain korjattavien erikoiskasvit (vihannekset, varhais- ja kesäperuna, pakasteherne) Ilmastonmuutos lisää tarvetta Kuva: Airi Kulmala Kuva: Kaisa Riiko Kuva: Kaisa Riiko Typpilannoituksen ja satotason suhde kevätvehnällä 8

9 Lannoituksen ja typpitaseen suhde kevätvehnällä Typpilannoituksen jakaminen Kasvukaudella 2-3 erään kasvin tarpeen ja sato-odotusten mukaisesti Lisätypen arviointi esim. lannoitusikkuna, lehtivihreämittari Kevätvehnä, rypsi, rapsi (jopa ohra) Sadon määrä ja laatu (valkuaispitoisuus) parempi Taloudelliset tappiot ja typen huuhtoumat pienemmät, jos huono kasvukausi Etua erityisesti myöhäisillä lajikkeilla ja kasvukauden pidentyessä Työmäärä kasvaa 0-ruutu Ylilannoitusruutu kg N Kuva: Agrimarket Eri esikasvien typpilannoitusvaikutuksia seuraavalle satokasville + kg N/ha Esikasvi Syysvehnä Kevätvilja Kerääjäkasvien ja viherlannoitusnurmien typpilannoitusvaikutuksia Kerääjäkasvi Syyskyntö Kevätkyntö Raiheinä 0 0 Syysvilja 0 0 Puna-apila Kaura Syysöljykasvi Kevätöljykasvi Herne Valko-apila Apila-heinänurmiseos 10 Myöhäinen syyskyntö/kevätkyntö + Viherlannoitusnurmi Aikainen syyskyntö + syysvilja kevätvilja Puna-apila, alsikeapila Härkäpapu Puna-apila+heinäkasvi Sokerijuurikas 20 Valko-apila Nurmi, palkokasvipitoinen Valkoapila + heinäkasvi Nurmi, heinäkasvipitoinen Heinäkasvi 0 0 Lähteet: Jordbruksverket 2011, Viljavuuspalvelu Oy 2000 Lähde: Jordbruksverket

10 Levitysajankohdan ja levitystavan vaikutus lannan typen hyödyntämiseen Kevät (roudan sulettua) Kuivalanta Lietelanta Virtsa - pikainen multaus pintalevitys Syksy (ennen routaa) - pikainen multaus pintalevitys Lähde: Viljavuuspalvelu 2000 Kerääjäkasvit Kerääjäkasvien viljelytekniikoita Kylvö: Aluskasviksi pääsatokasvin kylvön yhteydessä Aluskasviksi pääsatokasvin kasvustoon Välikasviksi pääsatokasvin jälkeen Kerääjäkasvikasvuston muokkaus: Mahdollisimman myöhään tai säilytys kevääseen asti Hyvä syysrypsikasvusto säilytetään seuraavan vuoden satokasviksi Vähiten valittu lisätoimenpide, mutta sitä hyödyntäneet kokivat mielekkääksi toimenpiteeksi, josta hyötyä myös viljelyn kannalta! Hyötyjä: Sitovat pääsatokasvilta käyttämättä jääneitä ravinteita (liukoinen typpi!) Lounais-Suomessa % typen huuhtoumista tapahtuu kasvukauden ulkopuolella, erityisesti sadonkorjuun ja maan routaantumisen välillä (Rankinen ym. 2007) Käytön kohdentaminen suuren huuhtoutumisriskin pelloille, erityisesti Viljat, rypsi, palkokasvit, varhain korjattavien erikoiskasvit (vihannekset, varhais- ja kesäperuna, pakasteherne) Lohkot joilla runsasta lannan käyttöä Lisäävät talviaikaista kasvipeitteisyyttä eroosiontorjunta ( puolinurmi ) Monipuolistavat viljelyä (korvaavat esim. tuotantonurmia) Lisäävät maan humuspitoisuutta (juuri- ja kasvimassa) pitkällä tähtäimellä Typensitojakasviseoksilla korvataan typpilannoitteita Kilpailevat rikkakasvien kanssa Satokasveja: syysrypsi, nurmi Riskejä: Voivat pienentää pääsatokasvin satoa Huono kasvu jos alkukesällä/-syksyllä kuivaa, kylmyys Kerääjäkasveja viljalohkoilla Öljyretikka ja valkosinappi kerääjäkasvina 2011 varhaisperuna-lohkolla Kerääjäkasvien kylvö Kuvat otettu elokuun lopulla Murskaus ja kyntö lokakuun alussa Kuva: Kaisa Riiko Kuva: Kaisa Riiko Kuva: Aino Launto-Tiuttu Ohra + kerääjäkasvina raiheinä-valkoapilaseos lokakuun lopussa Kuva: Kaisa Riiko Kuva: Kaisa Riiko Kuva: Jaana Röytiö 10

11 Sadonlisän arvo ja P-lannoitekustannus, /ha Kerääjäkasvien monet mahdollisuudet Typen kerääminen maasta: Maan kasvukunnon parantaminen: Typen tuottaminen seuraavalle satokasville: Aluskasviksi italianraiheinä (5 7 kg/ha), joka sopii kasvurytminsä puolesta heinistä parhaiten kerääjäkasviksi ja kuolee pääosin talven aikana Timotei ym. monivuotiset heinät Valkosinappi, öljyretikka Välikasviksi ruis, kaura, rehurypsi tai -rapsi Toistuvasti käytetyt aluskasvit kasvi- ja juurimassan tuottajana (apila-heinä seokset) Valkosinappi (mahdollisesti myös maata kasvitaudeista puhdistava vaikutus) Öljyretikka (huomioi viljelykierto tyvitautiriski) Apilat aluskasvina: valkoapila, puna-apila, persianapila Typen huuhtoutumista estettäessä myös heiniä seoksiin (esim. italianraiheinä 5 kg/ha + valkoapila 1-2 kg/ha) Ravinteet kotiin: Fosfori (1) Fosforin reaktiot maassa: Fosfori kiinnittyy lujasti maahiukkasiin (Al ja Fe) Maassa on myös helppoliukoista fosforia, joka on kasveille käyttökelpoista ja huuhtoutuvaa Ylilannoitus (korkea P-luku) lisää maassa olevan lujasti kiinnittyneen fosforin varastoa, ja samalla myös pienempää helppoliukoisen fosforin varastoa, josta osa huuhtoutuu Kuvat: Katri Rankinen, SYKE Ravinteet kotiin: Fosfori (2) MTT:n kehittämä viljojen ja nurmien fosforilannoituksen optimointimalli Ennuste P-lannoituksen antamasta sadonlisästä ja sen rahallisesta arvosta sekä P-lannoitekustannuksista Excel-pohjaan syötetään maalaji, lohkon tyypillinen satotaso, sadon arvioitu myyntihinta ja lannoitefosforin kilohinta Tulos: 15 kg:n fosforilannoitus taloudellisesti kannattavaa vain kaikkein alimmissa fosforiluokissa (MTT) Kehittäminen: typpi ja lanta mukaan Huono Tyydyttävä Korkea P-lannoitus, kg/ha Kevätvehnän satotaso eri P-luokissa 11

12 Fosforiluokka Fosforitaseiden tulkinta Fosforilannoitus ja tase tulisi suhteuttaa viljavuustutkimuksen osoittamaan pellon ravinnetilaan TEHO:n aineistossa fosforitaseet negatiivisia kaikilla viljelykasveilla (paitsi peruna) ja kaikissa viljavuusluokissa korkea (arveluttavan korkea, korkea, hyvä) Fosforitasetavoite alijäämäinen Lannan ravinteiden käytön tehostaminen Nykytilanne: Lannan ravinteiden epätasainen jakautuminen Tavoite: Ravinteiden kierrätys ja käyttö kasvien tarpeen mukaan Kotieläintuotannon alueellinen keskittyminen Suuret yksiköt Korkeat fosforiluvut viljelyhistoriasta johtuen Maan fosforivarojen hyödyntäminen Korkeimpien fosforilukujen alentaminen Lannan ravinteet laajemmalle, kasvien tarpeita vastaavasti Syyslevitys ja karjanlantapoikkeus, ratkaisuja tarvitaan keskimääräinen (tyydyttävä, välttävä) alhainen (huononlainen/huono) lähellä nollaa/lievästi ylijäämäinen ylijäämäinen Ratkaisut: Investoinnit, teknologinen kehitys, kannusteet Levitys (aika, tapa, määrä) Tekniset ratkaisut (separointi, biokaasutus) Lantapankki Urakointipalvelut Etäsäiliöt Suoran yhteistyön lisääminen kotieläin- ja kasvinviljelytilan välillä Kannusteet Ravinnetaseet neuvonnassa Laskennan haasteita: Satotasojen lohkokohtainen arviointi Sadon laadun, lannan ravinnepitoisuuden, biologisen typensidonnan huomiointi Lohkokirjanpidon puutteet Vuosien väliset vaihtelut (sääolot ym.) Tulkinnan haasteita: Viljelykasvien väliset erot ravinteiden kotiuttajina Mikä on hyvä tase? Neuvonnan haasteita: Miten ravinnetaseet laajempaan käyttöön? Miten taseiden perusteella annetaan lohko- ja kasvikohtaisia lannoitussuosituksia? Eurot puhumaan Muita havaintoja maatilojen ympäristöneuvonnasta Ympäristöneuvonnalle saatava kysyntää houkuttelevuus? Miten viesti saadaan tiloille, jotka eivät ole tietoisia / kiinnostuneita tilan ympäristönhoidon kehittämiskohteista Olemassa olevien aineistojen parempi hyödyntäminen Tutkimustulosten popularisointi Neuvontaorganisaatioissa ja yksityisissä neuvojissa paljon valjastamatonta tietotaitoa Rahoitus? (CAP:n tilaneuvonta?) 12

13 Kiitos! Lisätietoja TEHO Plus-hankkeesta: Projektipäällikkö Aino Launto-Tiuttu, puh Anu Lillunen, puh (käsikirja, kotieläintilat, tilakäynnit) Kaisa Riiko, puh (ravinnetaseet, tilakäynnit) Janne Heikkinen, puh. (maaperä, tilakäynnit) Joni Koskinen, puh (paikkatieto) Eriika Lundström, puh (erityisympäristötuet) Jaana Röytiö, puh (neuvonta, mallitilat) Silva Wilander, puh. (talous) Varsinais-Suomen ELY-keskus Lemminkäisenkatu B, PL TURKU Puh