OPPILASHUOLLON KÄSIKIRJA. Siv.ltk

Transkriptio

1 OPPILASHUOLLON KÄSIKIRJA Siv.ltk

2 Oppilashuollon käsikirja 1. ENNEN KOULUA.5 2. KOULUPOLKU 6 Oppioikeuden tavoite 6 Normalisaation tavoite ja lähikouluperiaate 7 Integraatio ja inkluusio. 7 Kokonaiskuntoutuksen tavoite 9 Ennaltaehkäisyn ja varhaisen puuttumisen tavoite 9 3. OPETUKSEN TUEN TASOT JA TUKIMUODOT.10 Eri tukimuotojen suunnittelu ja kehittäminen 10 Kaavio kolmiportaisesta tukijärjestelmästä 11 Kaavio: (esi)kouluikäisen lapsen/nuoren oppimisvaikeuksien tutkiminen YLEINEN TUKI 13 Eriyttäminen 13 Tukiopetus 14 Oppilaan ohjaus 14 Ohjaus- ja tukipalvelut 15 Osa-aikainen erityisopetus 15 Kodin ja koulun yhteistyö 15 Samanaikaisopetus 15 Yhteisopettajuus 16 Joustavat ryhmittelyt 16 Kerhotoiminta. 17 Aamu- ja iltapäivätoiminta 17 Tunnekasvatus/tunnetaitojen opettelu TEHOSTETTU TUKI.18 Pedagoginen arvio 19 Oppimissuunnitelma 20 Oppilashuollon tuki (OHR) 22 Tulkitsemis- ja koulunkäynninohjaajapalvelut 22 Koulunkäynninohjaajan työnkuvan määrittely 23 Osa-aikainen erityisopetus ERITYINEN TUKI.25 2

3 Pedagoginen selvitys 26 Apuvälineet 27 Opetuksen järjestäminen toiminta-alueittain ERITYISEN TUEN PÄÄTÖS.29 Pidennetty oppivelvollisuus HOJKS JA SEN LAATIMINEN.31 HOJKSin tehtävät 32 HOJKSin sisältö 32 Oppiaineiden yksilöllistäminen 34 Kaavio: Yhteenveto: Yleinen tuki - Tehostettu tuki - Erityinen tuki OPPILASHUOLTO 36 Kodin ja koulun yhteistyö oppilashuollon näkökulmasta 36 Henkilötietojen salassapito, käsittely ja tietojen luovuttaminen sekä tietojen saantioikeus 37 Alueelliset ja koulukohtaiset oppilashuoltoryhmät/opiskelijahuoltoryhmät 39 Koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto 40 Psykososiaalinen oppilashuolto 41 Oppilashuollon psykologipalvelut 42 Oppilashuollon koulukuraattoripalvelut 42 Sairaan lapsen opettaminen 43 Kotiopetus KUKA PUUTTUU? KENELLE KUULUU? OPINPOLUN NIVELVAIHEET 47 Päivähoito/kotihoito esikoulu 47 Esikoulu Ensimmäinen luokka 47 Alakoulu - Yläkoulu 48 Yläkoulu Lukio 49 Yläkoulu - Ammatillinen oppilaitos KOULUKULJETUSTEN PERIAATTEET.50 3

4 Liitteet..61 Liite 1: Eriyttämisen työkalupakki (s. 14) Liite 2: Pedagoginen arvio lomake (s. 21) Liite 3: Oppimissuunnitelma-lomake (s. 23) Liite 4: Pedagoginen selvitys lomake (s. 28) Liite 5: HOJKS-lomake; toiminta-alueittain opiskeleva oppilas (s. 29) Liite 6: HOJKS-lomake; oppilaalla ei ole yksilöllistettyjä oppimääriä (s. 32) Liite 7: HOJKS-lomake; oppilaalla on yksilöllistettyjä oppimääriä (s. 32) Liite 8: Huolilomake (s. 63) 4

5 1. ENNEN KOULUA Wiitaunionissa varhaiskasvatusta toteutetaan päivähoitona päiväkodeissa, ryhmäperhepäivähoitoryhmissä (ryhmikset), perhepäivähoidossa hoitajien omissa kodeissa, erityistilanteissa lasten kodissa/kodeissa. Päivähoitolain mukaan lapsi on oikeutettu päivähoitopalveluihin vanhempainrahakauden päättymisestä ensimmäisen kouluvuoden alkuun. Pihtiputaalla ja Viitasaarella keskustan esioppilaiden hoidon tarve on järjestetty pääsääntöisesti aamu- ja iltapäivätoimintana ja koulun kerhotoimintana. Esioppilaille ja ensimmäisen luokan oppilaille järjestetään kummassakin kunnassa haja-asutusalueella osapäivähoitoa. Molempien kuntien päivähoitopalvelu pohjautuu v laadittuun Wiitaunionin varhaiskasvatussuunnitelmaan. Varhaiskasvatussuunnitelma eli Vasu tehdään kaikille Wiitaunionin varhaiskasvatuksen piirissä oleville lapsille. Suunnitelmaan kirjataan tiedot lapsen taidoista, tämänhetkisestä kehityksestä ja tuen tarpeista. Suunnitelma tehdään vanhempien ja henkilökunnan kanssa yhdessä ja suunnitelma päivitetään vuosittain, lapsen vaihtaessa hoitopaikkaa tai siirtyessä esiopetukseen. Erityistä tukea tarvitseville lapsille tehdään päivähoitolain vaatima lapsen kuntoutussuunnitelma TukiVasu. Siihen kirjataan lapsen vahvuudet, tuettavat asiat ja toimenpiteet, joilla tavoitteisiin pyritään. Myös TukiVasua päivitetään vähintään kerran vuodessa ja sen laatimisesta vastaa erityislastentarhanopettaja. Mahdollisuuksien mukaan päivitykseen pyritään saamaan mukaan kaikki lasta hoitavat ja kuntouttavat tahot. Päivähoitopaikan muuttuessa tai lapsen siirtyessä esiopetukseen TukiVasu käydään läpi yhdessä vanhempien, nykyisen ja tulevan henkilökunnan kanssa. Varhaista erityisopetusta annetaan kaikissa varhaiskasvatuksen toimintamuodoissa ja pisteissä. Kiertävä erityislastentarhanopettaja työskentelee erityistä tukea tarvitsevan lapsen kanssa ja toimii lapsen lähihenkilökunnan tukena käytännön toiminnan järjestämiseksi mahdollisimman hyvin lapsen tarpeita vastaavaksi. 5

6 Päiväkodissa erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevat voidaan sijoittaa pääsääntöisesti normaalille paikalle, jos erityishoidon tarve on pieni kahden paikalle, jolloin ryhmän lapsiluku pienenee lapselle voidaan palkata avustaja, mikäli hänen osallistumisensa ryhmän toimintaan ei muuten olisi mahdollista. Lapsi on kuitenkin normaalilla paikalla. Perhepäivähoidossa lapsen erityisyys otetaan huomioon hoitajan palkkauksessa. Näin korvataan hoitajan suurempaa työpanosta ja motivoidaan häntä hankkimaan lisätietoja ja taitoja. Kummassakin Wiitaunionin kunnassa tehdään tarvittaessa moniammatillista yhteistyötä liittyen erityisen tuen tarpeessa olevien lasten päivähoitosijoituksiin ja tukitoimiin. Palavereihin kutsutaan vanhempien lisäksi tarvittavat yhteistyötahot. Lisäksi molemmissa kunnissa kokoontuu säännöllisesti ns. neuvolatyöryhmä. Siinä käsitellään varhaiskasvatuksen, terveydenhuollon, sosiaalityön ja koulun yhteisiä kehitystehtäviä. Varhaiskasvatus tekee yhteistyötä myös Keskussairaalan kuntoutusohjaajien ja muiden lasta hoitavien tahojen kanssa. 2. KOULUPOLKU Oppioikeuden tavoite Jokaisella oppilaalla on oikeus suorittaa peruskoulun oppimäärä ja saada jatkoopintokelpoisuus. Jos oppilas tarvitsee oppimisessaan tukea, hänellä on oikeus saada riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Näitä tukitoimia ovat mm. eriyttäminen, koulunkäynninohjaajan tuki, osa-aikainen erityisopetus, henkilökohtainen oppimissuunnitelma (HOPS) tai henkilökohtainen oppimisen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) ja joissakin tapauksissa erityisluokka- tai pienryhmäopetus. (kts. Opetuksen tukitoimet: Kolmiportainen malli kaavio s. 13) 6

7 Normalisaation tavoite ja lähikouluperiaate Oppilaan ensisijainen koulu on lähikoulu, jossa kaikilla oppilailla on mahdollisuus hyvään oppimispolkuun. Myös erityistä tukea tarvitsevalla oppilaalla on oikeus opiskella omassa lähikoulussaan, jossa hänelle tulee taata riittävät tukitoimet yksilöllisen opinpolun suorittamiseen. (Erityisopetuksen strategia 2007). Integraatio/inkluusioajatuksen mukaisesti myös esim. kehitysvammaisilla lapsilla on oikeus opiskella yleisopetuksen ryhmässä/kotiluokassa oman HOJKSin mukaisin tavoittein aina, kun se on lapsen edun mukaista ja riittävät tukitoimet on saatavissa. Niille erityistä tukea tarvitseville lapsille, jotka eivät vahvoista tukitoimistakaan huolimatta pysty opiskelemaan yleisopetuksen luokissa, järjestetään opetusta pienryhmissä, joita opettaa erityisluokanopettaja. Erityisopetuksen pienryhmien oppilaita pyritään integroimaan yleisopetuksen ryhmiin aina, kun se on oppilaan oppimisen yksilölliset piirteet huomioon ottaen mahdollista. Pienryhmään voi tilapäisesti sijoittua myös lyhytaikaista erityistä tukea tarvitseva oppilas. Tällä hetkellä Wiitaunionin suuntauksena on se, että useimmista pysyvistä pienryhmistä on luovuttu, ja vain muutama niistä on jäljellä. Integraatio ja inkluusio Suomessa edetään täällä hetkellä vaiheittain kohti kaikille yhteistä koulua. Yleinen oppivelvollisuus on koskee kaikkia lapsia eli koko väestö on oppivelvollisuuden piirissä. Integraatio tarkoittaa erityisen tuen päätöksen saaneen oppilaan opiskelua yleisopetuksen luokassa joko osa-aikaisesti tai kokonaan. Integraation yhteydessä voidaan puhua sekä fyysisestä että sosiaalisesta integraatiosta. Pelkkä fyysinen integraatio tarkoittaa samassa tilassa olemista. Se ei ole riittävää integraation määritelmän perimmäisen ajatuksen mukaan. Tarvitaan myös sosiaalista ulottuvuutta, ryhmään kuulumisen tunnetta. Integraatio ja inkluusio vaativat onnistuakseen paljon yhteistyötä ja ennakkovalmisteluja. 7

8 Koko kouluyhteisön tulee sitoutua siihen, että kaikki ovat tervetulleita lähikouluun. Kun integraatio toteutuu täydellisesti, ollaankin jo inkluusiossa. Inkluusio tarkoittaa sitä, että kaikki oppilaat käyvät koulua omassa lähikoulussaan. Jokaisen oppilaan kotiluokka on yleisopetuksen luokka aina, kun se vain on mahdollista. Opetus on järjestetty oppilaiden yksilöllisten edellytysten mukaisesti riittävin tukitoimin. Jokainen, niin oppilas kuin henkilökunnan jäsenkin, tuntee olevansa hyväksytty ja arvostettu kouluyhteisössä. Inkluusio voi olla kovaa, pehmeätä tai tyhmää inkluusiota (Low 1997). Kova inkluusio tarkoittaa, että oppilaan kaikkiin tarpeisiin on pystyttävä vastaamaan yleisopetuksen puolella. Tyhmä inkluusio tarkoittaa tilannetta, jossa erityistarpeet kyllä tiedostetaan, mutta niitä ei haluta nimetä erityisiksi eikä niihin haluta vastata. Pehmeä inkluusio kuvaa tilannetta, jossa tukea on monin tavoin tarjolla yleisopetuksessa, mutta hyväksytään se, että joissakin tilanteissa tukea voidaan tarjota ja tarvita myös muualla. Pehmeän inkluusion malli on armollinen sekä oppilaalle että opetuksen järjestäjälle. Se antaa liikkumavaraa ja tilaa kehittää opetusta niin, että sen avulla kaikille oppilaille voidaan rakentaa mahdollisimman hyvä ja toimiva opinpolku omassa lähikoulussa mallioppimisen ollessa yksi tärkeimmistä tukimuodoista. (Takala, Marjatta (toim.) Erityispedagogiikka ja kouluikä.) Inkluusio ei ole tietty saavutettu tila, vaan se on jatkuvaa oppimisen ja osallistumisen esteiden purkamista koulussa ja koko yhteiskunnassa. Inklusiivinen ajattelu on ajatusta tasa-arvosta ja hyväksynnästä, mutta käytännön koulutyölle se asettaa niin asenteellisia kuin käytännöllisiä haasteita. Isot luokkakoot ja opettajien työmäärän kokonaisuuden kasvaminen on haaste inkluusion toteuttamiselle. Wiitaunionissa eletään tiivistä integraatio/inkluusiovaiheen edistämisen aikaa. Joissakin ala- ja yläkouluissa on käytössä pienryhmäopetusta. Lähes jokaisessa yleisopetuksen luokassa on yksi tai useampi erityisen tuen piiriin kuuluva oppilas, joka opiskelee HOJKSin mukaisin opetusta tukevin ratkaisuin. Yleisopetuksen luokissa hyödynnetään samanaikaisopetusta luokanopettaja/aineenopettaja-erityisopettaja. Lisätukena luokassa voi olla koulunkäynninohjaaja. 8

9 Kokonaiskuntoutuksen tavoite Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetusta ja tukitoimia suunnitellaan moniammatillisen yhteistyöverkoston avulla. Yhteistyöhön osallistuvat huoltajien lisäksi opetuksen, kasvatuksen, lääketieteen ja kuntoutuksen asiantuntijoita. Kuntoutusta, opetusta ja kasvatusta suunniteltaessa on mahdollista muodostaa myös kahden kunnan yhteisiä kuntoutus- ja opetusryhmiä. Ennaltaehkäisyn ja varhaisen puuttumisen tavoite Oppimisen esteiden vähentämiseksi kouluissa toteutetaan varhaisen puuttumisen periaatetta työskennellään tiiviissä yhteistyössä vanhempien kanssa lisätään varhaista puuttumista ja ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä; (kts. kolmiportainen tukijärjestelmä s. 12) toiminnassa painottuu moniammatillinen yhteistyö työskentelee riittävä määrä koulunkäynninohjaajia luokkien oppilasmäärät pysyvät riittävän pieninä max. 25 oppilasta yleisopetuksen luokassa mikäli luokassa on pidennetyn oppivelvollisuuden oppilas, oppilasmäärä ei saa olla yli 20 lisätään yleisopetuksen opettajien valmiuksia työskennellä erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden kanssa kehitetään yleis- ja erityisopetuksen avointa vuorovaikutusta ja yhteistyötä tiedonkulku ja yhteistyö sujuvat erityisesti oppilaan opiskelun nivelvaiheissa. 9

10 3. OPETUKSEN TUEN TASOT JA TUKIMUODOT Jokaisella oppilaalla on oikeus hyvään koulupäivään, joka muodostuu laadukkaasta perusopetuksesta, kasvua ja kehitystä tukevasta toimintakulttuurista, yhteisöllisyyden kokemuksesta, toimivasta kodin ja koulun välisestä yhteistyöstä ym. Emotionaalisesti ja fyysisesti turvallinen oppimisympäristö tukee oppimista monin tavoin ja vähentää oppimisen esteitä. Oppilas saattaa kuitenkin tarvita oppimisen avuksi tukea joko tilapäisesti tai pitkäaikaisesti. Oppimista ja koulunkäynnin mielekkyyttä voidaan koulupäivän aikana tukea erilaisilla toimilla. Puhutaan ns. kolmiportaisesta tukijärjestelmästä, jossa tuen tasot ovat yleinen tuki, tehostettu tuki ja erityinen tuki. Tuen tasoja voidaan käyttää joustavasti. Tukipaketista pyritään löytämään ne tukimuodot, jotka hyödyttävät oppilasta parhaiten. Varhaisen tuen ja varhaisen puuttumisen mallin mukaan oppilaalla on oikeus saada tukea oppimiseensa heti, kun tarvetta siihen ilmenee. Eri tukimuotojen suunnittelu ja kehittäminen Wiitaunionin eri tukimuotojen ja erityisopetuksen suunnittelusta ja kehittämisestä vastaavat sivistystoimen toimialajohtaja ja erilaiset työryhmät. Henkilöt sopivat kokoontumisesta ja työryhmien muodostamisesta. Erityisopetuksen resurssien (erityisopettajat, tuntikehys ja koulunkäynninohjaajat ) kohdentamisesta päätetään lukuvuosittain. Wiitaunionissa toteutetaan integraatio- ja inkluusiomyönteistä kasvatusta ja opetusta. Wiitaunionin erityisopettajat tapaavat yhteisissä kokoontumisissa toisensa lukuvuosittain 2-3 kertaa. Niissä keskustellaan erityisopetuksen ja tukimuotojen kehittämisestä, yhteisistä suuntalinjoista ja muista ajankohtaisista asioista. Lisäksi sekä Pihtiputaalla että Viitasaarella on oman paikkakunnan erityisopettajien tapaamisia useita kertoja lukuvuodessa. Erityisopettajat tekevät myös tiivistä yhteist Kaavio kolmiportaisesta tukijärjestelmästä: 10

11 eriyttäminen oppilaanohjaus oppilashuollon tuki tukiopetus osa-aikainen erityisopetus apuvälineet yms. avustajapalvelut ohjaus- ja tukipalvelut TUKIMUODOT eriyttäminen oppilaanohjaus oppilashuollon tuki tukiopetus osa-aikainen erityisopetus apuvälineet yms. Avustajapalvelut Ohjaus- ja tukipalvelut eriyttäminen oppilaanohjaus oppilashuollon tuki tukiopetus osa-aikainen erityisopetus kokoaikainen erityisopetus apuvälineet yms. avustajapalvelut ohjaus- ja tukipalvelut 11

12 (ESI)KOULUIKÄISEN LAPSEN/NUOREN OPPIMISVAIKEUKSIEN TUTKIMINEN Suunnitellaan tukitoimet luokkaan, erityisopetukseen ja kodin ja koulun yhteistyöhön Opettaja tai vanhempi on havainnut vaikeuksia oppimisessa ja kertoo huolestaan vanhemmille/koululle Opettaja neuvottelee asiasta erityisopettajan kanssa Opettaja tuo asian oppilashuoltoryhmän/ koulupsykologin tietoon. Opettaja on yhteydessä vanhempiin ja kutsuu heidät yhteisneuvotteluun Järjestetään neuvottelu, jossa mukana tilannearvion mukaisesti oppilas, vanhemmat, opettajat, erityisopettaja, koulupsykologi, koulunjohtaja/rehtori, opinto-ohjaaja ja kouluterveydenhoitaja Oppilaalla on oppimisvaikeuksia/ sos.emotionaalisia pulmia Koulun tukitoimet Opettaja ottaa yhteyttä vanhempiin + alustava moniammatillinen arvio tilanteesta Yhteisneuvottelu/OHR Sovitaan mahd. erityisopettajan tekemät kartoitukset Pedagogisen arvion käsittely Tilannetta seurataan koulussa Vanhemmat seuraavat tilannetta Päädytään seuraamaan tilannetta YLEINEN TUKI * Luokkaympäristön muutokset * Tehostettu yhteydenpito kotiin * Opiskelutaitojen kehittäminen * Tukiopetus * Opetuksen/läksyjen eriyttäminen * Samanaikaisopetus * Koulunkäynninohjaajien käyttö * Erityisopettajan tutkimus *Osa-aikainen erityisopetus yksilöllisesti pienessä ryhmässä * Oppimissuunnitelma * Pedagogisen arvion laatiminen * Muut * Perhetyö * Sosiaaliohjaaja TEHOSTETTU TUKI * Tarkennetaan ja tehostetaan koulun tukitoimia * Tarvittaessa siirtyminen tehostettuun tukeen * Oppimissuunnitelman laatiminen Tarvittaessa sovitaan psykologisista tutkimuksista Psykologinen tutkimus * Vanhempien haastattelu ja kyselylomake * Opettajien haastattelu ja kyselylomake * Useita tapaamisia oppilaan kanssa * Luokkahavainnointi Järjestetään palautepalaveri, jossa mukana oppilas, vanhemmat, opettajat, erityisopettaja ja koulupsykologi Psykologi dokumentoi tutkimustulokset Palautepalaveri/OHR Psykologin kirjallinen yhteenveto/lausunto Tilannetta seurataan koulussa ERITYINEN TUKI Tutkimustuloksia hyödynnetään koulussa ja opetuksessa * Tukitoimet (yllämainittujen lisäksi) * Tarvittaessa siirtyminen erityisen tuen piiriin HOJKS * Pedagoginen selvitys, laatiminen ja käsittely moniamm. OHR:ssä Järjestetään seurantapalaveri, jossa mukana oppilas, vanhemmat, opettajat, erityisopettaja ja koulupsykologi Seurantapalaveri * Tarvittaessa ohjaus muihin tutkimus-, hoito- ja kuntoutuspalveluihin * Tarkistetaan tukitoimet * Tarvittaessa seurantatutk. nivelvaiheet huomioiden 12

13 3.1. YLEINEN TUKI Yleinen tuki on kaikille oppilaille tarjottua oppimisen ja sosio-emotionaalisen hyvinvoinnin tukea, jossa tavoitteena on pureutua ongelmiin heti niiden syntyessä ja näin mahdollisesti ehkäistä oppimisen tai tunne-elämän suurempia vaikeuksia. Oppilaalla on oikeus saada riittävää kasvun ja oppimisen tukea heti tuen tarpeen ilmetessä (POL 30 1 mom). Yleisen tuen tarjoaminen ja antaminen kuuluu kaikille opettajille sekä tietyiltä osin kaikille oppilaan kanssa työskenteleville aikuisille. Yleisen tuen muotoja ovat mm. eriyttäminen, tukiopetus, oppilashuollon tuki, osa-aikainen erityisopetus, apuvälineet, ohjaajapalvelut ym. Eriyttäminen Oppilaat oppivat eri tavoilla ja eri nopeudella. Eriyttämisen tarkoituksena on tarjota oppilaille mahdollisuus omantasoiseen oppimiseen. Myös eri oppimistyylit on huomioitava. Tämän vuoksi tarvitaan erilaisia ja joustavia tapoja opettaa. Eriyttämisen tarkoituksena on huomioida opetuksessa oppilaitten erilaisia oppimisedellytyksiä. Eriyttämisellä tarkoitetaan kaikkia niitä toimenpiteitä, joilla saadaan perusopetuksen opetussuunnitelmaan kuuluvan oppiaineen sisältö eri oppilaille sopivaksi. Myös opetusmenetelmää, havainnollistamistapaa, oppimiseen tai opettamiseen käytettävää aikaa, oppimisympäristöä tai materiaalia eriytetään. Arvioinnissa on huomioitava eriyttäminen esimerkiksi karsimalla koealuetta tai laatimalla kokeet oppilaiden edellytysten mukaisesti. Liite 1: Eriyttämisen työkalupakki 13

14 Tukiopetus Oppilaalla, joka on tilapäisesti jäänyt jälkeen opinnoissaan tai muutoin tarvitsee oppimisessaan lyhytaikaista tukea, on oikeus saada tukiopetusta. (POL 16 ) Tukiopetus on yksin tai pienessä ryhmässä saatavaa opetusta, jossa oppilasta eri keinoin tuetaan saavuttamaan opetussuunnitelman tavoitteet. Tukiopetus tulee aloittaa heti, kun oppimisvaikeudet on havaittu, jotta oppilas ei jäisi opinnoissaan pysyvästi jälkeen. Oppilaalla tulee olla myös mahdollisuus osallistua tukiopetukseen ennen kuin oppiminen alkaa olla oppilaalle liian vaativaa. Luokanopettaja, aineenopettaja tai erityisopettaja arvioi tukiopetuksen tarvetta tuntiosaamisen tai koetulosten perusteella. Tukiopetusta voidaan antaa myös ennaltaehkäisevästi ennen opiskeltavan asian käsittelemistä oppitunnilla. Tukiopetusta tulee järjestää niin usein ja niin laajasti kuin oppilaan koulumenestyksen kannalta on tarkoituksenmukaista. Tukiopetusta annetaan yleensä oppituntien ulkopuolella. Tukiopetusta voi antaa oma luokan- tai aineenopettaja tai joku muu opettaja. Jos tukiopetus ym. muut yleisen tuen tukitoimet eivät näytä riittävän tai tuottavan toivottua tulosta, voidaan alkaa käyttää myös osa-aikaista erityisopetusta yleisen tuen muotona. On kuitenkin huomioitava, että ennen osa-aikaisen erityisopetuksen käyttämistä tuen antajana on kokeiltava useampia muita yleisen tuen muotoja. Oppilaan ohjaus Laadukas perusopetus ja opiskelun tuki ovat opiskelun vaikeuksien ennaltaehkäisyssä olennainen perusta. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan kaikkien opettajien tehtävänä on ohjata oppilasta oppiaineiden opiskelussa, auttaa häntä kehittämään oppimaan oppimisen taitojaan ja valmiuksiaan sekä ehkäisemään ennalta opintoihin liittyvien ongelmien syntymistä. (POL 30 1 mom.) 14

15 Ohjaus-jatukipalvelut Lähikoulut tarvitsevat tukea ja ohjausta järjestäessään opetusta heterogeeniselle oppilasjoukolle. Monet valtion erityiskoulut järjestävät ohjaus- ja tukipalveluja lähikoulua käyville erityistä tukea tarvitseville oppilaille (esim. Haukkarannan koulu Jyväskylässä, Merikartanon koulu Oulussa). Myös sairaalakoulut ja koulukodit antavat ohjaus- ja tukipalveluja (esim. Haukkalan koulu Jyväskylässä). Kaikkien saatavilla on Valtakunnallinen erityisen tuen palveluverkosto VALTERI, joka sisältyy Opetushallituksen EDU.fi-opettajan verkkopalveluihin. Osa-aikainen erityisopetus (Kts. Luku 3.2. Tehostettu tuki; osa-aikainen erityisopetus) Muita yleisen tuen muotoja: Kodin ja koulun yhteistyö Opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa (POL 3 3 mom.) Kodin ja koulun yhteistyö on edellytys onnistuneelle opiskelun tukemiselle. Huoltajille on tarjottava mahdollisuus osallistua lapsensa opiskelun suunnitteluun ja heille on tiedotettava lapsen edistymisestä opinnoissaan. Tavallisia kodin ja koulun yhteistyön muotoja ovat vanhempainillat ja vartit, yhteiset toimintaillat, myyjäiset, juhlat jne. Wiitaunionin alueella yritetään yhä enenevässä määrin järjestää esim. toiminnallisia vanhempainiltoja, joissa vanhemmat pääsevät keskustelemaan paljon ja osallistumaan niin, että uudenlainen yhteisöllisyyden tunne voi toteutua. Samanaikaisopetus Samanaikaisopetuksessa kaksi opettajaa (esi-/erityis-/luokan-/aineenopettaja) toimii luokassa työparina samanaikaisesti, jolloin on mahdollista antaa oppilaille enemmän 15

16 henkilökohtaista ohjausta ja eriyttää opetusta. Samanaikaisopetus edellyttää yhdessä toimivilta opettajilta tavoitteellista pohdintaa työskentelytavoista ja työnjaosta. Nykyään suositellaan yhä enenevässä määrin sitä, että esim. es-/luokan-/aineenopettaja ja erityisopettaja rohkeasti kokeilevat samanaikaisopettajuuden eri muotoja ja kehittävät niitä toimiviksi käytänteiksi. Wiitaunionissa toteutetaan samanaikaisopettajuuden mallia. Yhteisopettajuus Perinteinen kouluopetuksen malli on rakentunut yhden opettajan varaan ilman merkittävää yhteistyötä muiden koulun aikuisten kanssa. Osallistavassa kasvatuksessa luokassa on mahdollisuuksien mukaan enemmän kuin yksi aikuinen. Opetus on tiimiopetusta, kun muutaman aikuisen tiimi, esimerkiksi luokanopettaja, erityisopettaja ja koulunkäynninohjaaja opettavat yhdessä. Yhteistyötä tekevät opettajat suunnittelevat opetusta yhdessä ja arvioivat yhdessä opetuksen toteuttamista ja oppilaiden oppimista. Opetuksessa voi olla myös opettajien ja oppilaiden yhteistyötiimejä. Wiitaunionin alueella on jo useita tiimiopettajapareja tai ryhmiä. Yksin tekemisen kulttuurista yhdessä tekemisen kulttuuriin siirtyminen on sekä innostavaa että myös uuden kohtaamisen opettelua ja siihen rohkaistumista. Tällainen työote on ekologinen ; työtaakka kevenee, kun opettajat jakavat vastuuta. Oppilaat ovat yhteisiä samoin kuin ilot ja murheet. Taakat vähenevät ja onnistumiset jaetaan. Parhaimmillaan yhteisopettajuus on voimia antavaa, energisoivaa, kohtaamisen kokemuksia antavaa ja vahvaa iloa tuottavaa yhteisen matkan tekemistä. Se on ihmisenä ja opettajana kasvamista. Joustavat ryhmittelyt Osallistavassa koulussa oppimisen ja osallistumisen edistäminen joustavin opiskelujärjestelyin on keskeistä. Opetusryhmä, jossa on esimerkiksi 25 oppilasta, voidaan jakaa tilanteen mukaan pienemmiksi työskentelyryhmiksi. Jos opetusryhmässä toimii useampi kuin yksi aikuinen, aikuiset voivat jakaa työskentelyryhmien ohjaus- ja opetusvastuuta kussakin tilanteessa tarkoituksenmukaisella tavalla. Myös oppilaat voivat harjoitella vastuun ottamista ryhmän toiminnan organisoimisesta. 16

17 Ryhmittely ei tarkoita vain oppilaiden jakamista ns. tasoryhmiin tai haasteellisten oppilaiden erottamista omaksi ryhmäkseen, vaan se tarkoittaa myös työskentelyryhmän muodostamista oppimisessaan eri vaiheessa olevista oppilaista. Tällaisessa työskentelyryhmässä oppilaat voivat ohjata ja tukea toisiaan sekä oppia toisiltaan. Silti he ovat jatkuvasti kiinteä osa isoa opetusryhmää. Ryhmiin jako voi välillä tapahtua myös esim. oppimistyylien mukaisesti. Kerhotoiminta Kerhotoiminnan tarkoituksena on edistää oppilaan suuntautumista harrastamiseen tarjoamalla hänelle mahdollisuus monipuoliseen harrastustoimintaan koulutyön ohessa. Kerhotoiminta tarjoaa myös sosiaalisia kontakteja ja oppimistilanteita. Tällä hetkellä kerhotoimintaa pyöritetään OPH:n erillisen rahoituksen turvin. Kerhotoiminta on tarkoitettu peruskoulun vuosiluokkien 1-9 oppilaille. Koulun kerhotoiminta on oppilaalle aina maksutonta ja vapaaehtoista. Oppilailta ei saa periä materiaali- eikä osallistumismaksuja. Kerhoja järjestetään koulupäivän jälkeen tai ilta-aikaan. Kerhoja voidaan järjestää tarpeen mukaan myös muualla kuin koulun tiloissa, kunhan ne täyttävät koulun kerhotoimintaa määrittävät ehdot ja rehtori on hyväksynyt tilojen käytön (mm. turvallisuus). Aamu- ja iltapäivätoiminta Aamu- ja iltapäivätoiminta on tarkoitettu esikoululaisille, ensimmäisen ja toisen vuosiluokan oppilaille sekä kaikkien vuosiluokkien erityistä tukea tarvitseville oppilaille. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan tavoitteena on tukea lapsen hyvinvointia ja terveyttä. Lapselle tarjotaan ennen ja jälkeen koulupäivän turvallinen ympäristö, jossa hän voi aikuisen ohjauksessa osallistua monipuoliseen ja virkistävään toimintaan. Toiminnassa korostetaan leikin, luovan toiminnan ja myönteisten elämysten merkitystä oppilaalle. Paikallinen järjestäjä määrittelee toiminnan yksityiskohtaiset sisällöt. Kunnan tulee hyväksyä toimintasuunnitelma aamu- ja iltapäivätoimintaa varten. 17

18 Tunnekasvatus/tunnetaitojen opettelu Peruskoulussa on huomattu, että koulun opetuksen ja tukitoimien tulisi yltää sekä oppimisen eri alueille että myös oppilaiden sosio-emotionaalisen elämän monipuoliseen tukemiseen. Usein näitä alueita ei voikaan erottaa toisistaan. On tärkeätä osata nimetä tunteita, tunnistaa niitä itsessä ja toisissa ja ymmärtää tunteiden merkitys ihmisenä olemisen matkalla. Tähän haasteeseen ovat useat koulut jo lähteneet mukaan ns. tunnekasvatustuntien ja ohjelmien muodossa ( esim. Friends-koulutus, Askeleittain, KiVa-koulu ym. ) Viitasaarella on mahdollisuus erityisopetuksen puitteissa saada tunnetaito-opetusta ja tunne-elämän tukea mm. luovuusterapeuttisin menetelmin. Uudessa tulevassa opetussuunnitelmassa yhtenä painopistealueena on oppilaiden tunnetaitojen tukeminen ja tunnekasvatuksen huomioon ottaminen ja kehittäminen koulumaailmassa. Opettajille tulee antaa eväitä ja koulutusta kehittää työtään ja itseään niin, että tunnetaitojen opettelu olisi mahdollisimman monissa luokissa arkipäivää, jokaisen koulupäivän aikana läpäisyperiaatteella tapahtuvaa, oppilaiden hyvää ja kokonaisvaltaista kasvua tukevaa toimintaa TEHOSTETTU TUKI Jos oppilaan oppimisen tai oppimista estävien muitten vaikeuksien kohdalla on kokeiltu riittävästi useita yleisen tuen muotoja, siirrytään tehostetun tuen käyttöön ottoon. Tehostettu tuki on suunnattu oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja. Tehostettu tuki on luonteeltaan kokonaisvaltaisempaa ja pitkäjänteisempää kuin eri tukitoimenpiteiden käyttö yleisen tuen aikana. (POL 16 a 1 mom.) Tehostetun tuen antamista varten laaditaan oppimissuunnitelma yhteistyössä oppilaan ja huoltajan sekä tarvittaessa oppilaan muun laillisen edustajan kanssa. Tehostettu tuki sisältää oppilaalle annettuja erityisesti 16, 31 ja 31a.ssä tarkoitettuja tukimuotoja sekä tarvittavia pedagogisia järjestelyjä. Tehostetun tuen ja oppimissuunnitelman keskeisestä sisällöstä määrätään opetussuunnitelman perusteissa. 18

19 Tehostettu tuki järjestetään laadultaan ja määrältään oppilaan kehitystason ja yksilöllisten tarpeiden edellyttämällä tavalla. Tehostetun tuen aloittaminen ja järjestäminen käsitellään pedagogiseen arvioon perustuen moniammatillisesti oppilashuoltoryhmässä tai muulla tavalla järjestettävässä moniammatillisessa oppilashuoltotyössä. Oppilaalle järjestettävä tuki kirjataan oppimissuunnitelmaan. (POL 31 a 1,2,4 mom.) Pedagoginen arvio Tehostetun tuen aloittaminen perustuu pedagogiseen arvioon ja oppimissuunnitelmaan. Pedagoginen arvio laaditaan yhteistyössä kaikkien oleellisesti oppilaan oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvien henkilöiden (oppilas, vanhemmat, opettajat, koulunkäynninohjaaja) kanssa. Tarvittaessa tai etenkin silloin, kun on kyse oppilaan hyvinvointiin tai kokonaiskehitykseen liittyvistä ongelmista, arvion laatimisessa käytetään myös muita asiantuntijoita (terapeutit, psykologi). Pedagogista arviota on esim. esi-, luokan-, aineen- tai erityisopettajan sekä koulunkäynninohjaajan päivittäinen oppilaan havainnointi. Opettaja kirjaa havaintonsa. Havaintoja täydentävät opettajien pitämät kokeet ja testit. Pedagogisen arvion pohjana ovat myös oppilaan saama yleinen tuki (esim. tukiopetus, eriyttäminen, osa-aikainen erityisopetus) ja arvio niiden vaikutuksista. Myös oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet huomioidaan. Samalla arvioidaan, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisilla tai muilla ratkaisuilla oppilasta voidaan tukea. Pedagogisessa arviossa huomioidaan oppilaan kokonaistilanne, esimerkiksi poissaolot. Näitä tietoja käsitellään pedagogiseen arvioon perustuen moniammatillisesti oppilashuoltoryhmässä tai muulla tavalla järjestettävässä moniammatillisessa oppilashuoltotyössä. (POL 16 a, 31 a ) Liite 2: Pedagoginen arvio lomake : Oph tai Wilma 19

20 Oppimissuunnitelma Oppimissuunnitelma on kirjallinen oppilaan opetuksen ja tukitoimien järjestämistä ohjaava pedagoginen asiakirja. Oppimissuunnitelma laaditaan tehostettua tukea tarvitseville oppilaille. Tarvittaessa se voidaan laatia myös muille oppilasryhmille, esimerkiksi lahjakkaille oppilaille tai maahanmuuttajaoppilaille (POL 16 a ). Esi-, luokan- tai aineenopettaja sekä oppilas ja vanhemmat tai oppilaan muu laillinen edustaja laativat oppimissuunnitelman yhdessä erityisopettajan kanssa. Oppimissuunnitelman tehtävänä on tukea oppilaan kasvua ja kehitystä sekä toimia opetuksen eriyttämistä helpottavana työvälineenä. Sen laatimisessa otetaan huomioon oppilaan vahvuudet ja kehittämisalueet sekä aiempi oppimishistoria. Oppimissuunnitelma auttaa opettajaa oman työnsä suunnittelussa. Se on pedagogiselta perustarkoitukseltaan samankaltainen kuin HOJKS, mutta kevyempi. Jos oppilas tarvitsee myöhemmin erityisen tuen muotoja, oppimissuunnitelma on pohjana HOJKSille, jossa määritellään yksityiskohtaisemmin oppilaan opiskelun erityinen tuki. Wiitaunionissa kaikille esioppilaille tehdään oppimissuunnitelma. Tavoitteiden toteutumista seurataan systemaattisesti oppimissuunnitelman turvin. Seurantatietoja kirjataan ja päivitetään oppimissuunnitelmaan, jolloin voidaan arvioida, onko tarjottu opetus ja opiskelun tuki ollut oppilaalle riittävää. Oppimissuunnitelman tulee sisältää seuraavat tiedot sen mukaan, kuin ne ovat tarpeen oppilaan opetuksen ja tukitoimien järjestämiseksi: oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet oppimiseen, työskentely- ja vuorovaikutustaitoihin sekä koulunkäyntiin liittyvät tavoitteet yhteistyön toteuttaminen oppilaan ja huoltajan kanssa, huoltajan tarjoama tuki oppiaineet ja aineryhmät, joita oppilas opiskelee opiskelun sisällölliset painoalueet eri oppiaineissa 20

21 pedagogiset ratkaisut (esim. joustavat ryhmittelyt, samanaikaisopetus, opetusmenetelmät, työskentelytavat, opetusstrategiat, välineet/kommunikointitavat sekä erityiset apuvälineet ja oppimateriaalit) fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen oppimisympäristöön liittyvät oppilashuollolliset ja muut ratkaisut moniammatillisen yhteistyön kuvaus ja eri toimijoiden vastuualueet edistymisen seuranta ja arviointi, arviointitavat ja ajankohdat sekä oppilaan itsearviointi suunnitelman laatimiseen osallistuneet Oppimissuunnitelma helpottaa oppilaan yksilöllisen edistymisen suunnittelua ja arviointia turvaa oppilaalle hyvät edellytykset oppia ja edetä opinnoissaan selkiyttää opetuksen eriyttämistä on opettajalle käyttökelpoinen oman työn reflektoinnin väline tukee opettajien, huoltajien ja asiantuntijoiden kesken tehtävää yhteistyötä antaa huoltajalle tietoa lapsensa opiskelusta auttaa oppilasta suuntautumaan tavoitteelliseen opiskeluun ja sitoutumaan opiskeluun siirtää vastuuta opiskelusta vähitellen oppilaalle itselleen. Liite 3: Oppimissuunnitelma lomake (HOPS) en_jarjestaminen/103/lomakkeet_oppimisen_ja_koulunkaynnin_tukeen tai Wilma:n lomake 21

22 Tehostetun tuen eri tukimuotoja (edelliset yleisen tuen tukimuodot mukaan lukien): Oppilashuollon tuki (OHR) Oppilashuollon tukitoimilla (POL 31 a ) pyritään edistämään oppilaan hyvää oppimista sekä psyykkistä ja fyysistä terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia. (Oppilashuollon tarkempi kuvaus ja osuus on tässä Oppilashuollon hyvinvointisuunnitelmassa luvussa 6) Tulkitsemis- ja koulunkäynninohjaajapalvelut Vammaisella ja muulla erityistä tukea tarvitsevalla oppilaalla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämät tulkitsemis- ja ohjaajapalvelut (POL 31 1 mom.) Ohjaaja voi olla henkilökohtainen tai luokkakohtainen. Koulunkäynninohjaajat työskentelevät perusopetuksen luokissa ja pienryhmissä sekä esikouluissa. Koulunkäynninohjaajan työnkuva on ensisijaisesti avustaa tukea tarvitsevia oppilaita niissä asioissa, joissa apua ja aikuisen tukea tarvitaan. Ajan myötä koulunkäynninohjaajan tärkeä rooli on tehdä itsensä tarpeettomaksi, jolloin hän antaa oppilaalle tarvittavan määrän apua, mutta myös tilaa ja vastuuta omasta opiskelusta. Parhaimmillaan koulunkäynninohjaajan työ on hienoa yhteistyötä opettajan kanssa niin, että oppituntien suunnittelukin voidaan tehdä osittain yhdessä. Päävastuu opetustyöstä on kuitenkin opettajalla. Koulunkäynninohjaajan vastuu on aikuisen vastuuta lapsista ja nuorista. Oppilas voi tarvita tulkitsemista esim. kuulovamman tai kielellisen erityisvaikeuden takia. Hän voi tarvita myös puhetta tukevia ja korvaavia kommunikaatiokeinoja (mm. erilaiset symbolijärjestelmät). Kielellisen vuorovaikutuksen mahdollisuus ja tukeminen on edellytys mahdollisimman tasavertaiselle vuorovaikutukselle toisten kanssa. Tulkitsemis- ja ohjaajapalvelut voivat olla osa yleistä, tehostettua tai erityistä tukea. 22

23 Koulunkäynninohjaajan työnkuvan määrittely Kun oppilas tarvitsee kouluelämässään erityistä tukea, tuen muotoina ovat mm. tukiopetus, pienempi perusopetusryhmä, osa-aikainen erityisopetus, pienryhmäopetus, moniammatillinen konsultaatiotuki, koulukuraattoripalvelut sekä oppilashuoltoryhmän asiantuntijalausunnon perusteella esittämä koulunkäynninohjaajapalvelu. Luokkakohtaisia koulunkäynninohjaajia käytetään vain, jos 1) yhdysluokassa on esikoululaisia 2) esikoululuokassa on enemmän kuin 13 oppilasta Henkilökohtaisen koulunkäynninohjaajan määrittelyprosessi tapahtuu seuraavasti: oppilashuoltoryhmä esittää ohjaajatarpeen asiantuntijalausunnon perusteella perusopetustiimi käsittelee koko kuntaa koskien koko tarpeen kerralla lukuvuodeksi kerrallaan huhtikuussa rehtori/koulunjohtaja ottaa töihin sivistyslautakunta varaa rahan Koulunkäynninohjaaja toimii pääsääntöisesti useamman oppilaan yhteisenä ohjaajana. Osa-aikainen erityisopetus Oppilaalla, jolla on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osaaikaista erityisopetusta muun opetuksen ohessa. (POL 16 ) Osa-aikaiset erityisopettajat auttavat laaja-alaisissa oppimisen ja kehityksen vaikeuksissa, esimerkiksi puheen, lukemisen, kirjoittamisen, matematiikan, hahmottamisen ja motoriikan häiriöissä ja vaikeuksissa sekä tarkkaavuuden ja sosio-emotionaalisen kehityksen pulmissa luokilla 0-9. Myös tunnekasvatus ja tunnetaitojen opettelu ovat tärkeä osa erityisopetusta. Osa-aikainen erityisopettaja suuntaa tukensa erityisesti tehostetun ja erityisen tuen piirissä oleville oppilaille oppimissuunnitelmaan tai HOJKSiin määriteltyjen ja kirjattujen tavoitteiden mukaisesti sekä antaa varhaista tukea koulupolun alussa oleville tukea tarvitseville oppilaille. Puheopetus painottuu esikouluun ja 1. luokalle. 23

24 Alkuopetuksessa osa-aikaisessa erityisopetuksessa tuetaan lukemaan ja kirjoittamaan oppimista, matematiikan taitoja sekä työskentelytaitoja. Osa-aikainen erityisopettaja suunnittelee yhdessä esi- ja luokanopettajien kanssa mahdollisia erityisopetuksen painopistealueita sekä eri työmuotojen käyttöä esim. pienryhmäopetusta, samanaikaisopetusta, oppimistyylit huomioon ottavaa opetusta jne. Ensimmäisen luokan oppilaiden tuen tarve äidinkielen ja matematiikan osalta selviää alkusyksyn aikana. Erityisopettajan toimenkuvassa painotetaan mahdollisuuksien mukaan entistä enemmän samanaikaisopetusta, jossa esi-/luokan-/aineenopettajan ja erityisopettajan yhteistyötaidot korostuvat. Myös konsultaatiotuki erityisopetuksen asioissa esi-, luokan- ja aineenopettajille on tärkeä osa erityisopettajan työtä. Oppilaan koulupolun nivelvaiheissa järjestetään siirtymäpalaverit, joihin osallistuvat henkilöt vaihtelevat tarpeen mukaan ( erityisopettaja, esiopettaja, luokanopettaja, aineenopettaja, luokanvalvoja ja opinto-ohjaaja ja mahdollisesti huoltajat. 24

25 3.3. ERITYINEN TUKI Mikäli tehostetun tuen muodot eivät tuota toivottuja tuloksia ja huomataan, että oppilas tarvitsee vielä enemmän tukitoimia, oppilaan tilanteesta tehdään pedagoginen selvitys. (POL 17 ) Mikäli todetaan, että oppilas tarvitsee laajamittaista ja jatkuvaa tukea kasvun, kehityksen ja oppimisen tavoitteiden saavuttamisessa, tehdään erityisen tuen päätös ja laaditaan HOJKS (henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma). (POL 17 ) (Kts. luku 5: HOJKS ja sen laatiminen) Erityinen tuki muodostuu erityisen tuen päätökseen perustuvasta erityisopetuksesta sekä muista perusopetuksen ja erityisen tuen tukimuodoista. Oppilaan itsetuntoa ja opiskelumotivaatiota vahvistetaan ja häntä kannustetaan ottamaan edellytystensä puitteissa vastuuta opiskelustaan. Erityisopetus järjestetään oppilaan edun mukaisesti ensisijaisesti muun opetuksen yhteydessä, mutta tarpeen vaatiessa erityisopetus voidaan järjestää myös osittain tai kokonaan pienryhmässä tai muussa soveltuvassa paikassa. Erityisen tuen päätöksen seurauksena ja HOJKSin laatimisen yhteydessä tehtävä oppiaineiden yksilöllistäminen voidaan kohdentaa yhteen/useampaan oppiaineeseen tai koko oppimäärään. HOJKSin laatiminen ei kuitenkaan aina edellytä oppiaineiden yksilöllistämistä vaan tukitoimet voidaan kohdentaa myös muihin oppimisen alueisiin. (POL 3 2 mom.) (Kts. lisää yksilöllistäminen luvussa 5. HOJKS ja sen laatiminen) Uuden lakiesityksen mukaan erityisen tuen päätös on määräaikainen ja se täytyy tarkistaa ainakin toisen vuosiluokan jälkeen sekä ennen seitsemännelle luokalle siirtymistä. Jos vaikeudet ovat pysyviä, erityisen tuen päätös voidaan tehdä koko perusopetuksen ajaksi. Erityisen tuen tarpeellisuus tulee tarkistaa lain edellyttämissä vaiheissa sekä aina oppilaan 25

26 tuen tarpeen muuttuessa. Tarkistusta varten oppilaalle tehdään uusi pedagoginen selvitys. Mikäli tarpeen todetaan jatkuvan, erityisen tuen jatkamisesta tehdään päätös. Mikäli katsotaan, että oppilas ei enää tarvitse erityistä tukea, tuen lopettamisesta tehdään päätös. Tällöin oppilas siirtyy saamaan tehostettua tukea ja hänelle laaditaan oppimissuunnitelma. (POL 17 2 mom.) (Kts. myös luku 4. Erityisen tuen päätös) Ennen erityisen tuen päätöstä ja erityisen tuen piiriin siirtymistä tehdään pedagoginen selvitys. Pedagoginen selvitys Ennen erityisopetuspäätöksen tekemistä tulee opetuksen järjestäjän kuulla sekä oppilasta että oppilaan huoltajia sekä tehtävä oppilaasta pedagoginen selvitys. Selvityksen laatimista varten hankitaan oppilaan opetuksesta vastaavilta henkilöiltä selvitys oppilaan oppimisen etenemisestä sekä moniammatillisen oppilashuollon yhteistyönä, esim. oppilashuoltoryhmässä, tehty selvitys oppilaan saamasta tehostetusta tuesta sekä hänen kokonaistilanteestaan. Näiden kahden selvityksen perusteella opetuksen järjestäjä tekee arvion oppilaan erityisen tuen tarpeesta. (POL 17 3 mom.) Näiden selvitysten ja niiden pohjalta laaditun arvion muodostamaa kokonaisuutta kutsutaan pedagogiseksi selvitykseksi. Pedagogisessa selvityksessä todetaan ja kuvataan mitkä ovat oppilaan vahvuusalueet ja mitkä puolestaan keskeiset, oppilaan oppimiseen ja kasvuun sekä opiskelutilanteisiin liittyvät ongelmat oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet millaista tehostettua tukea oppilas on saanut oppimisen ja kehityksen eteneminen tehostetun tuen aikana 26

27 arvio siitä, millaisia pedagogisia ja oppilashuollollisia järjestelyjä tarvitaan oppilaan oppimisen ja kasvun tukemiseksi jatkossa. Pedagogiset järjestelyt voivat sisältää esimerkiksi oppimisympäristöön, opetus- ja ohjaushenkilöstöön, opetus- ja opiskelumenetelmiin, materiaaleihin ja välineisiin liittyviä tekijöitä perusteltu arvio siitä, tarvitseeko oppilas yhdessä tai useammassa oppiaineessa yksilöllistetyn oppimäärän tai -sisällön. Tarvittaessa voidaan lisäksi hankkia muita lausuntoja, kuten psykologinen tai lääketieteellinen tutkimus tai sosiaalinen selvitys. Oppilaalle tehostetun tuen vaiheessa tehty oppimissuunnitelma on hyvänä pohjana HOJKSin laatimiselle. Erityistä tukea koskevan päätöksen toimeenpanemiseksi oppilaalle on laadittava henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma HOJKS. Liite 4: Pedagoginen selvitys lomake en_jarjestaminen/103/lomakkeet_oppimisen_ja_koulunkaynnin_tukeen tai Wilma:n lomake Apuvälineet Opetustoimi on velvollinen järjestämään koulussa käytettävät koulu- ja luokkakohtaiset apuvälineet. Tällaisia apuvälineitä ovat esimerkiksi erityispulpetit, kiikarit, hissit tai luiskat. Oppilaan henkilökohtaiset lääkinnälliset apuvälineet tulevat terveydenhuollon kautta ja peruskoulun yläkoululta alkaen opiskelussa tarvittavat vaativat opiskelun apuvälineet Kansaneläkelaitoksen kautta. 27

28 Opetuksen järjestäminen toiminta-alueittain Kun oppilaan opetusta ei sairauden tai vaikean vamman (esim. vaikea kehitysvamma) perusteella voi järjestää oppiaineittain laaditun oppimäärän mukaisesti, opetus tulee järjestää toiminta-alueittain. (Tuntijakoasetus 9 3 mom., POL 18 1 mom.) Opetussuunnitelmaan kuuluvat toiminta-alueet ovat motoriset taidot kieli ja kommunikaatio sosiaaliset taidot päivittäisten toimintojen taidot kognitiiviset taidot. Opetussuunnitelmaan voi kuulua myös muita toiminta-alueita. Toiminta-alueet ovat sidoksissa keskenään ja kehittyvät muiden alueiden taitojen hallinnan myötä, joten niitä ei voi harjoittaa irrallaan toisistaan. Kuntoutusjaksoilla ja erilaisilla terapiapalveluilla tuetaan ja seurataan oppilaan kehitystä ja oppimista. Niille erityistä tukea tarvitseville lapsille, jotka eivät vahvoista tukitoimistakaan huolimatta pysty opiskelemaan yleisopetuksen luokissa, järjestetään opetusta pienryhmissä, joita opettaa erityisluokanopettaja. Erityisopetuksen pienryhmien oppilaita pyritään integroimaan yleisopetuksen ryhmiin aina, kun se on oppilaan oppimisen yksilölliset piirteet huomioon ottaen mahdollista. Integraatio/inkluusioajatuksen mukaisesti myös vaikeasti vammaisilla lapsilla on oikeus opiskella yleisopetuksen ryhmässä oman HOJKSin mukaisin tavoittein, jos se on oppilaan edun mukaista ja riittävät tukitoimet on saatavissa. Liite 5: HOJKS-lomake; toiminta-alueittain opiskeleva oppilas en_jarjestaminen/103/lomakkeet_oppimisen_ja_koulunkaynnin_tukeen tai Wilman lomakkeet 28

29 4. ERITYISEN TUEN PÄÄTÖS Erityinen tuki muodostuu erityisopetuksesta ja muusta tämän lain mukaan annettavasta tuesta. Erityisopetus järjestetään oppilaan etu ja opetuksen järjestämisedellytykset huomioon ottaen muun opetuksen yhteydessä tai osittain tai kokonaan pienryhmässä tai muussa soveltuvassa paikassa. Erityisen tuen antamiseksi opetuksen järjestäjän tulee tehdä kirjallinen päätös, jota tarkistetaan ainakin toisen vuosiluokan jälkeen sekä ennen seitsemännelle vuosiluokalle siirtymistä. Erityisen tuen antamista koskevassa päätöksessä on määrättävä oppilaan pääsääntöinen opetusryhmä, mahdolliset tulkitsemisja avustajapalvelut sekä muut palvelut sekä tarvittaessa oppilaan opetuksen poikkeava järjestäminen. Ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä opetuksen järjestäjän on kuultava oppilasta ja tämän huoltajaa. Opetuksen järjestäjän on myös hankittava oppilaan opetuksesta vastaavilta henkilöiltä selvitys oppilaan oppimisen etenemisestä ja moniammatillisena oppilashuollon yhteistyönä tehty selvitys oppilaan saamasta tehostetusta tuesta sekä oppilaan kokonaistilanteesta. Näiden perusteella tehdään arvio erityisen tuen tarpeesta (pedagoginen selvitys). Pedagogista selvitystä on tarvittaessa täydennettävä psykologisella tai lääketieteellisellä asiantuntijalausunnolla tai vastaavalla sosiaalisella selvityksellä. (Kts. myös kohta Pedagoginen selvitys) Joissakin tapauksissa erityisen tuen päätös voidaan tehdä ilman sitä edeltävää pedagogista selvitystä ja oppimisen tehostetun tuen antamista. Mikäli psykologisen tai lääketieteellisen arvion perusteella ilmenee, että oppilaan opetusta ei vamman, sairauden, kehityksessä viivästymisen, tunne-elämän häiriön taikka muun vastaavan erityisen syyn vuoksi voida antaa muuten kuin erityisen tuen keinoin, erityisen tuen päätös voidaan tehdä ennen esi- tai perusopetuksen alkamista tai esi- tai perusopetuksen aikana ilman kolmiportaisen tuen kaikkia välivaiheita. Jos erityisen tuen päätös tehdään perusopetuksen aikana ilman tehostetun tuen antamista, tulee sen perustua oppilaan tilanteen uudelleen arviointiin esimerkiksi onnettomuuden tai vakavan sairauden seurauksena. 29

30 Niiden opetusryhmien muodostamisesta, joissa on yksi tai useampia erityisen tuen päätöksen saaneita oppilaita tai pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvia oppilaita, säädetään valtioneuvoston asetuksella. Erityisen tuen tarpeellisuus tulee tarkistaa lain edellyttämissä vaiheissa sekä aina oppilaan tuen tarpeen muuttuessa. Tarkistusta varten oppilaalle tehdään uusi pedagoginen selvitys. Mikäli tarpeen todetaan jatkuvan, erityisen tuen jatkamisesta tehdään päätös. Mikäli katsotaan, että oppilas ei enää tarvitse erityistä tukea, tuen lopettamisesta tehdään päätös. Tällöin oppilas siirtyy saamaan tehostettua tukea ja hänelle laaditaan oppimissuunnitelma. (POL 17 ) Pidennetty oppivelvollisuus Jos on ilmeistä, että perusopetuksen tavoitteita ei lapsen vammaisuuden tai sairauden vuoksi ole mahdollista saavuttaa yhdeksässä vuodessa, alkaa oppivelvollisuus vuotta perusopetuslaissa säädettyä aikaisemmin ja kestää yksitoista vuotta. (POL 25 2 mom.) Tätä kutsutaan pidennetyksi oppivelvollisuudeksi. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä esiopetus voi kestää yhden tai kaksi vuotta. Tarkoitus on vahvistaa oppilaan valmiuksia niin, että hän selviytyisi opiskelustaan perusopetuksessa mahdollisimman hyvin. Pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvat vaikeasti vammaiset lapset (esim. näkö- ja kuulovammaiset lapset, fyysisesti tai henkisesti vaikeasti vammaiset lapset tai kehityksessään viivästyneet lapset). Päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta tehdään pääsääntöisesti ennen oppivelvollisuuden alkamista. Lapselle tehdään tällöin myös päätös erityisestä tuesta. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevalle, erityistä tukea saavalle lapselle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Perusopetuksessa on säädetty pidennetyn oppivelvollisuuden koskevat ryhmäkoot. Niistä ei voida poiketa edes tilapäisesti. Jos esimerkiksi pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleva oppilas integroidaan yleisopetuksen ryhmään, kahdenkymmenen oppilaan enimmäisryhmäkokoa noudatetaan kaikilla oppitunneilla. Ryhmäkoko säännökset koskevat 30

31 myös esiopetusta. Samanaikaisopetuksessa tilanteessa, jossa luokassa on kaksi opettajaa, lasketaan oppilaat kahden opettajan oppilaiksi, näin ollen tällaisen ryhmän yhteiskoko voi olla säädettyä suurempi. 5. HOJKS JA SEN LAATIMINEN Erityistä tukea koskevan päätöksen toimeenpanemiseksi oppilaalle on laadittava henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). HOJKS on hyväksyttyyn opetussuunnitelmaan perustuva pedagoginen asiakirja. (POL 17 a ) HOJKS laaditaan, ellei siihen ole ilmeistä estettä, yhteistyössä oppilaan ja huoltajan tai tarvittaessa oppilaan muun laillisen edustajan kanssa sekä moniammatillisena yhteistyönä kasvattavien, opettavien ja kuntouttavien henkilöiden kesken. HOJKSin laatimisessa hyödynnetään oppilaalle jo tehtyä oppimissuunnitelmaa ja otetaan esille pedagogisessa selvityksessä esiin nousseet asiat. HOJKSista on käytävä ilmi oppilaan erityistä tukea koskevan päätöksen mukaisen opetuksen ja muun tuen antaminen. HOJKSiin kootaan yhteinen näkemys oppilaan vahvuuksista ja tukea tarvitsevista alueista, tukitoimien toteuttamisesta, tavoitteista, menetelmistä ja muista oppilaan oppimiseen olennaisesti liittyvistä asioista. HOJKSin laatimisessa päävastuullinen henkilö on esi-, luokan-, tai aineenopettaja. Hän kutsuu koolle ryhmän, jonka jäsenille suunnitelman laatiminen luontevimmin kuuluu (oppilas, huoltaja/t, esiopettaja, luokanopettaja, aineenopettaja, luokanvalvoja/ryhmänohjaaja, erityisopettaja, opinto-ohjaaja, terapeutit ym.). Suunnitelma tarkistetaan tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran lukuvuodessa, oppilaan tarpeiden mukaisesti. Liite 6: HOJKS-lomake; en_jarjestaminen/103/lomakkeet_oppimisen_ja_koulunkaynnin_tukeen 31

32 tai Wilman lomake HOJKSin tehtävät HOJKSin laatimisella opetus yksilöllistetään oppilaan ikäkauden ja edellytysten mukaiseksi. HOJKS on työväline, joka auttaa oppilasta, opettajaa ja huoltajaa jäsentämään kokonaistilannetta ja päämääriä. HOJKSin avulla opettaja voi suunnitella ja toteuttaa opetustaan paremmin oppilaan etuja palvelevaksi. HOJKS sitouttaa myös kotia ja koulua lähempään yhteistyöhön. HOJKSin sisältö HOJKSin tulee sisältää seuraavat tiedot sen mukaan kuin ne ovat tarpeen oppilaan opetuksen ja tukitoimien järjestämiseksi: kuvaus oppilaan oppimisvalmiuksista ja vahvuuksista, oppimiseen liittyvistä erityistarpeista sekä näiden edellyttämistä opetus- ja kehittämistarpeista oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin yleiset tavoitteet oppiaineet ja aineryhmät sekä valinnaiset opinnot, joita oppilas opiskelee sekä oppiaineiden vuosiviikkotuntimäärät opiskelun erityiset painoalueet niissä oppiaineissa, joissa oppilaalla on yleinen oppimäärä oppilaan muuhun kehitykseen, kuten sosioemotionaalisiin tai motorisiin taitoihin liittyvät tavoitteet edistymisen seuranta ja arviointi, oppilaan mahdollisuus osoittaa osaamisensa eri tavoin, arviointitavat ja ajankohdat sekä oppilaan itsearviointi pedagogiset ratkaisut, kuten joustavat ryhmittelyt, samanaikaisopetus, opetusmenetelmät, opiskelustrategiat, työskentelytavat, kommunikointitavat, erityiset apuvälineet, oppimateriaalit ja muu tuki fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen oppimisympäristöön liittyvät, oppilashuollolliset, ohjaukselliset tai muut ratkaisut 32

33 erityistä tukea koskevan päätöksen mukaisten tulkitsemis- ja avustajapalveluiden, muiden opetuspalveluiden sekä tuki- ja kuntoutuspalveluiden järjestäminen ja eri toimijoiden vastuualueet kuvaus oppilaan opetuksen järjestämisestä muun opetuksen yhteydessä ja/tai erityisopetuksen ryhmässä (kuvaus siitä, miten ja millä oppitunneilla erityisopetuksen ryhmässä pääsääntöisesti opiskeleva oppilas opiskelee yleisopetuksen ryhmässä) moniammatillisen yhteistyön kuvaus ja eri toimijoiden vastuualueet kuvaus oppilaan koulukuljetuksen järjestelyistä ja vastuista sekä kuljetusta odottavan oppilaan ohjauksesta ja valvonnasta oppilaan mahdollinen osallistuminen aamu- ja iltapäivätoimintaan ja kuvaus yhteistyöstä toiminnan järjestäjän kanssa yhteistyön toteuttaminen oppilaan ja huoltajan kanssa, huoltajan tarjoama tuki suunnitelman laatimiseen osallistuneet Mikäli oppilas opiskelle yhdessä tai useammassa oppiaineessa yksilöllistetyn oppimäärän mukaan, HOJKSiin kirjataan edellä mainittujen kohtien lisäksi luettelo niistä oppiaineista, joissa oppilaalla on yksilöllistetty oppimäärä sekä näiden oppiaineiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt edistymisen seuranta ja arviointi, oppilaan mahdollisuus osoittaa osaamisensa eri tavoin, arviointitavat ja ajankohdat sekä oppilaan itsearviointi niissä oppiaineissa, joissa oppilas opiskelee yksilöllistetyn oppimäärän mukaan. Mikäli oppilas opiskelee toiminta-alueittain, HOJKSiin kirjataan edellä mainittujen yleisten kohtien lisäksi kuvaus toiminta-alueittain opiskelevan oppilaan yksilöllisistä tavoitteista ja keskeisistä tavoitteista toiminta-alueittain edistymisen seuranta ja arviointi, oppilaan mahdollisuus osoittaa osaamisensa eri tavoin, arviointitavat ja ajankohdat sekä oppilaan itsearviointi toiminta-alueittain 33

34 Oppiaineiden yksilöllistäminen Jos oppilaalle tehdään erityisen tuen päätös, yhden tai useamman oppiaineen oppimäärä voidaan yksilöllistää. (POL 3 2 mom.) Yksilöllistämispäätös tehdään, mikäli oppilas monipuolisista tukitoimista huolimatta ei pysty saavuttamaan oppiaineen keskeisiä, ydinsisältöihin liittyviä tavoitteita. Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen merkitsee oppilaan oppimiselle asetettavan tavoitetason määrittelemistä hänen omien edellytystensä mukaiseksi. Tavoitteiden tulee kuitenkin olla oppilaalle riittävän haasteellisia. Tavoitteet kirjataan HOJKSiin. Mikäli jollekin oppilaalle on tehty yksilöllistämisratkaisu, tämä sitoo kaikkia oppilasta opettavia opettajia tutustumaan yksilöllistämisen pääpiirteisiin sekä soveltamaan niitä omaan opetukseensa. Vasta silloin yksilöllistämisellä on käytännössä merkitystä. Yksilöllistämisessä voidaan käyttää selkokielistä tai muuten helponnettua opetusmateriaalia, jota monissa aineissa löytyy jo valmiinakin, mutta usein yksilöllisen materiaalin valmistamisen vastuu on opettajalla. Joskus voidaan käyttää samaa opetusmateriaalia kuin muillakin oppilailla, mutta usein teksti ja sisältö on avattava oppilaalle perusteellisesti joko etukäteen tai opetustilanteessa. 34

35 Kaavio: Yhteenveto: Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki 35