Apurahat. Mistä ja mihin tarkoitukseen

Transkriptio

1 Apurahat Mistä ja mihin tarkoitukseen Kulttuurin ja taiteen tukemiseen jaetaan Suomessa vuosittain merkittävä määrä apurahoja. Valtaosa niistä kohdentuu ammattimaisten taiteilijoiden työskentelyyn, eikä niitä varsinaisesti ole tarkoitettukaan harrastuksien tukemiseen. Joitakin mahdollisuuksia harrastajakuvaajillakin kuitenkin on, ainakin jos tekeillä on mittavampi näyttelyprojekti, kirja tai muuten erityisen merkittävä taiteellinen työ. Apurahaa voi hakea myös erilaisille kursseille ja opintomatkoille. Kaikessa pätee yksinkertainen perusperiaate: vain ajoissa jätetyllä, asiallisella hakemuksella voi saada apurahan. Kannattaa hakea. Valtion valokuvataidetoimikunta sekä taiteen keskustoimikunnan alaiset maakunnalliset taidetoimikunnat jakavat apurahoja taiteilijoille. Suurin osa näistäkin kohdentuu ammattilaisille, mutta hyvällä projektilla voi olla mahdollisuuksia tälläkin rintamalla. Erityisesti kameraseurojen yms. työryhmien kannattaa perehtyä maakunnallisille toimikunnille osoitettujen yhteisöhakemuksien mahdollisuuksiin. Kuntien kulttuuritoimialat jakavat nekin kunnassa toimiville taiteilijoille ja järjestöille avustuksia. Harrastajakuvaajalla on oltava melko merkittävä projekti tai sitten hyvät suhteet päättäjiin avustusta saadakseen, mutta järjestöjen kautta voi olla helpompi saada hankkeelleen tukea. Kameraseuran näyttelyprojekti voidaan katsoa tuen arvoiseksi tai sitten tukea voidaan antaa tilojen, materiaalin tai esimerkiksi näyttelyn valvontahenkilöstön muodossa. Kunnat yleensä haluavat järjestää palveluita asukkailleen. Siten sellainen projekti, johon sisältyy yleisötilaisuuksia, näytöksiä tai muuta julkista toimintaa, on todennäköisempi tuen saaja kuin pienen piirin harrastukseksi jäävä toiminta. Harrastustoimintakin, tai siis sen tukeminen, kuuluu kuitenkin kunnan toimialaan. Suurten kuntien ja kaupunkien tuet saattavat olla yhteismääriltään mittavia, mutta tuettavia kulttuurialojakin on paljon. Kuntien apurahojen saamisen edellytyksenä on taval- 144

2 lisesti asuminen kyseisessä kunnassa. Avustuksen saaminen voi tietysti olla mahdollista muutoinkin, mikäli itse projekti liittyy kyseiseen kuntaan jollain tavalla. Aina ei projektin tarvitse olla niin suurellinenkaan, esimerkiksi Kauhavan kulttuurilautakunta on myöntänyt kahdesti pienen apurahan varsin nuoren valokuvaajan näyttelytoimintaan. Myöntämisen aikoihin taiteilija taisi olla nelivuotias ja toisella kerralla kaksi vuotta vanhempi. Finnfoto ry, Suomen valokuvajärjestöjen keskusliitto, jakaa Kopioston kautta kerättyjä varoja. Kameraseurojen Liitto on Finnfoton jäsen. Siten paikallisiin kameraseuroihin järjestäytyneet harrastajakuvaajatkin voivat hakea avustusta. Kopioston kautta kulkevista varoista pieni osa kertyy yksityisistä kopiointikorvauksista, mutta pääosin ne ovat peräisin valtiolta. Ne katsotaan tekijänoikeuskorvauksiksi oppilaitoksissa tapahtuvasta kopioinnista. Vaikka lähtökohta onkin tekijänoikeuksien korvauksissa, on järjestö perinteisesti jakanut rahaa huomattavasti laajemmin. Suurin osa Finnfoton saamista varoista kuluu järjestön oman toiminnan pyörittämiseen, mutta harrastajakin saattaa saada avustusta hyvin perusteltuun projektiin. Lähinnä kyseeseen tulevat näyttelyn tai kirjan tekemiseen liittyvät materiaalikustannukset. Finnfoton, kuten muidenkin Kopioston kautta kulkevien apurahojen saamisen edellytyksenä on valvontavaltakirjan jättäminen Kopiostolle. Lomakkeen voi tulostaa Kopioston nettisivuilta ja lähettää allekirjoitettuna lomakkeessa olevaan osoitteeseen Suomen Kulttuurirahasto on valtakunnan merkittävin taiteiden tukija. Kulttuurirahasto ei erottele taiteilijoita esimerkiksi järjestöjen jäsenyyden mukaan, joten harrastajankin hyvin perusteltu hakemus ja järjellinen projekti voivat saada avustusta. Rahastolla on joukko maakunnallisia alarahastoja. Alfred Kordelinin säätiö on sekin merkittävä tieteen ja taiteen tukija. Sillä on muutamia paikkakuntakohtaisia alarahastoja. Kordelinin säätiö tukee taiteita monipuolisesti, mukana on myös kamerataide. Taiteiden apurahat ovat lähinnä projektikohtaisia, mutta opiskeluakin tuetaan. Patricia Seppälän säätiö myöntää apurahoja lehtikuvaajille ja journalisteille. Lehtikuvaukseen keskittynyt säätiö ei ymmärrettävästi kovin paljoa anna rahaa oman toimintakenttänsä ulkopuolelle, mutta jossain määrin lehdille kuviaan myynyt harrastajakin saattaa tukea saada. Toisin kuin taidepuolella, käyttökuvaan painottuneen säätiön avustuksia saa muihinkin kuin näyttelyprojekteihin, esimerkiksi kouluttautumiseen. Alalla alkuun päässeen kuvaajan mahdollisuudet saada tukea vaikkapa kurssille osallistumiseen ovat kohtuullisen hyvät. 145

3 Pienempiä toimijoita, jotka joko säännöllisesti tai satunnaisesti jakavat apurahoja taiteilijoille tai kulttuuri- ja harrastusprojekteihin, on hyvin paljon; paikallisia, joskus yhden kunnan alueella toimivia tai tietystä kunnasta kotoisin olevien ihmisten kulttuuriharrastuksia tukevia säätiöitä tai rahastoja. Esimerkkinä mainittakoon vaikkapa Kivennapa-säätiö, joka Tarkoitustensa toteuttamiseksi jakaa vuosittain avustuksia ja apurahoja ensisijaisesti edistämään ja tukemaan Kivennapaan ja kivennapalaisuuteen liittyvää julkaisu- ja tutkimustyötä sekä muuta kivennapalaista kulttuurityötä. Kivennapalaista kulttuurityötä voi varmasti olla jonkun kivennapalaisen henkilön valokuvausta harrastavan jälkeläisen näyttelyprojektikin. Sen, kuten hakemuksenkin, on kuitenkin oltava oikeasti asianmukainen, jotta avustusta irtoaisi. Seuraavassa on lueteltu esimerkinomaisesti muutamia toimijoita, jotka saattavat tulla kyseeseen apurahoja haettaessa. Suomen luonnonvalokuvaajat ry jakaa jonkin verran apurahoja jäsenilleen, useimmiten pieniä ja lähinnä näyttelyprojekteihin. Suomen Luonnonsuojelun Säätiö tukee monenlaisia hankkeita alallaan, joukkoon on mahtunut myös valokuvanäyttelyitä. Suomen freelance-journalistit ry ohjaa jonkin verran koulutusapurahoja jäsenistölleen. Jäsenyys on apurahan saamisen edellytys. Suomen taideyhdistys tukee kuvataiteilijoita vuosittain huomattavilla summilla, joskus mukana on valokuvaakin taiteensa tekemisessä käyttäviä taiteilijoita. Suomen valokuvataiteen museo jakaa vuosittain muutaman tutkimusapurahan Börje ja Dagmar Söderholmin rahastosta. Ne ovat yleensä nimenomaan valokuvauksen historian tutkimusta varten. Agronomiliittoa lähellä olevan Oiva Kuusisto Säätiön rahastosta myönnetään vuosittain stipendejä ja apurahoja mm. Etelä-Pohjanmaan kulttuurin tukemiseen. Alueella toimivat valokuvaajatkin voivat hakea. Vastaavia pieniä, mutta yksittäisen hakijan kannalta merkittäviä toimijoita on paljon. Niistä saattaa löytää tietoa maakunnan tiedotteista, lehdistä jne. Myös taiteilijajärjestöiltä kannattaa kysellä. 146

4 Haettaessa huomioitavaa Hankkeen, johon rahoitusta haetaan, on oltava todellinen ja realistinen. Tekaistuun projektiin ei apurahaa kannata edes hakea, myöntäjät ovat tavallisesti asiaa tuntevia ja haistavat turhanpäiväisen hankeen kaukaa. Huuhaa-hakemuksen jättämällä tahtoo vain pilata asiallistenkin hankkeiden mahdollisuudet jatkossa. Lisäksi apurahoihin liittyy tavallisesti tilitysvelvollisuus, toteutumisesta ja toteutuneista kuluista on annettava selvitys. Kaikista kuluista pidetään kirjaa ja tositteet säilytetään. A p u r a h at Hankkeisiin, joilla on yleisempää yhteiskunnallista merkitystä, on selvästi helpompaa saada yhteiskunnan rahoitusta kuin pelkästään oman sielunmaiseman peilaamiseen keskittyvään projektiin. Tosin jälkimmäiseenkin tarkoitukseen kannattaa hakea, saattaahan apurahatoimikunnassa istua hyvinkin samanhenkinen päättäjä. Jos apurahaa haetaan maakunnalliselta tai kunnalliselta rahoittajalta, niin eduksi on projektin liittyminen jotenkin kyseiseen alueeseen. Projektiin liittyvä EU-ulottuvuus lisää merkittävästi sekä mahdollisuuksia saada rahoitusta että yleensä myös apurahojen suuruutta. Tutustu ohjeisiin huolella ja noudata niitä. Apurahan jakaja saattaa pitää antamiensa ohjeiden ylenkatsomista juuri sinä, mitä se onkin, siis ylimielisyytenä. Se ei anna hakijasta ja hänen hankkeestaan myönteistä kuvaa. Esitä ideasi selkeästi, perustele sen merkittävyys ja vaikutukset. Näyttelyn tapauksessa kerro paikka ja aika, nimi, sisältö ja toteutustekniikka sekä ja hieman taustaselvitystä. Selosta projekti riittävän yksityiskohtaisesti, mutta älä lavertele. Luetuta hakemus ulkopuolisella ja kysy, ymmärsikö lukija, mistä on kysymys. Apurahan hakijoita on paljon ja myöntäjät harvoin ilahtuvat siitä, että he joutuvat käyttämään aikaansa pitkiin jonninjoutaviin sekaviin sepustuksiin. Yleensä hakemuslomakkeessa tai muutoin kysytään myös muita saatuja tai haussa olevia apurahoja. Selvitä ne. Tee realistinen kustannusarvio. Erittele selkeästi, mistä kustannukset koostuvat: printit, kehykset, pohjustukset, tilan vuokra, kutsut avajaisiin, julisteet yms. Muista kaikki mahdolliset kustannukset, mutta älä liioittele niitä. Älä laita kaunisteltuja tietoja itsestäsi tai hankkeesta. Esitä liitteenä työnäytteitä kuvista, tekstistä, layout-malli tms. Jotkut apurahojen myöntäjät ovat kuvanäytteiden suhteen melko ehdottomia. 147

5 Huolehdi siitä, että hakemuksesi kirjallinen asu on kunnossa. Oikeinkirjoitus, asiakielisyys jne. Hakemuksen jättö ajoissa on myös tärkeää. Yleensä toimijat ovat tästä tarkkoja, eivätkä ota myöhästyneitä hakemuksia lainkaan käsittelyyn. Sillä varmistetaan myös muiden hakijoiden oikeusturva. Yleensä apurahojen myöntäjät vastaavat mielellään hakemuksia koskeviin etukäteiskysymyksiin. Palvelua kannattaa hyödyntää, sillä mikä olisikaan pätevämpi taho arvioimaan, millaisella hakemuksella on menestymisen mahdollisuuksia! Apurahan myöntäjät voivat pyytää myös lisäselvityksiä, mutta pääsääntöisesti pahasti puutteellisin tiedoin varustetut hakemukset johtavat hakijan kannalta negatiiviseen tulokseen. Projektien jatkoille voi hakea myös apurahoja. Hyvin toteutetun ja raportoidun projektin jatkolle saa yleensä helpommin apurahaa kuin ilman mitään aikaisempaa näyttöä olevalle projektille. Osa hakemuksista tehdään valmiille lomakkeille, joita saa apurahan maksajalta. Osaa taas haetaan vapaamuotoisilla hakemuksilla, mutta olennaiset asiat tulee niistäkin käydä ilmi. Oheinen hakemus käy soveltaen esimerkkinä myös henkilökohtaista apurahaa haettaessa. Esimerkki kuvitteellisen Eriveden kunnan kulttuurilautakunnalle osoitetusta hakemuksesta. Hakijan nimi: Eriveden Fotokerho. Hakemuksen tarkoitus: Valokuvanäyttelystä aiheutuvien kustannusten osittainen peittäminen. Näyttelyn aihe on: Kalotaszentkarilyn kylän ihmisten elämää Romanian EU:hun siirtymisen jälkeen. Haettu määrä: 2 000, seuralle tuleva apuraha. Muut vireillä olevat hakemukset: Finnfoto ry:n apuraha samaan tarkoitukseen. Kolmen viime vuoden aikana saadut apurahat: Eriveden kulttuurilautakunnan :n apuraha valokuvanäyttelyyn Kalotaszentkarilyn kylän ihmisten elämää ennen Romanian siirtymistä EU:hun. Apurahan saamisvuosi Työsuunnitelma kuvausmatkalle ja näyttelylle Tarkoituksena on tehdä jatkonäyttely vuonna 2006 toukokuussa Kalotaszentkarilyn kylän kulttuuritalossa ja 2006 elokuussa Eriveden kunnan kirjastossa olleille em. valoku- 148

6 vanäyttelyille. Kahdessa samansisältöisessä näyttelyssä oli Eriveden fotokerhon jäsenten kuvia. Tämäkin projektin tarkoitus on tuottaa kaksi eri näyttelyä. Ensimmäinen pystytetään Kalotaszentkarilyn kylän kulttuuritaloon Romaniaan tehdyn kuvausmatkan päätteeksi. Näyttelyyn kuvausten jälkeen tehdyt vedokset kehyksineen jäävät Kalotaszentkarilyn kylän kulttuurilautakunnan omistukseen. Samat kuvat uusina vedoksina tulevat Eriveden kunnan kirjastoon syyskuussa 2009 pidettävään näyttelyyn. A p u r a h at Kuvaukset tehdään digitaalisilla kameroilla, valokuvat tulostetaan mustesuihkutulostimella. Kuvat tulostetaan pääsääntöisesti kokoon cm, pohjustetaan kapalevylle, kylmälaminoidaan ja kehystään. Tarvittavat tulostusmateriaalit ja -laitteet otetaan matkalle mukaan Kalotaszentkarilyn kylän kulttuuritalossa pidettävää näyttelyä varten. Aikataulu Kuvaukset tehdään Eriveden kunnan kansalaisopiston Kalotaszentkarilyn kylään Romaniaan tekemän kulttuuri- ja ystävyysmatkan aikana. Matka on välisenä aikana. Näyttelyt pidetään Romaniassa ja Erivedellä Kustannusarvio Kuvauksien kulut Laite- ja materiaalikulut 1850 Tulostuksen kulut Tulostusvalmistelu 200 Tulostus 800 Pohjustus ja laminointi 400 Kehystys 800 Kuljetukset 100 Näyttelyn kulut Ilmoitukset, julisteet 300 Kutsukorttien painatus ja postitus 100 Avajaistarjoilut 250 Kulut yhteensä 4800 Muuta huomioitavaa Matkalle lähtevät fotokerhon jäsenet ovat saaneet matka-avustusta kunnalta, kukin

7 Hakijan tiedot ja ansioluettelo Eriveden Fotokerho on Suomen Kameraseurojen liiton jäsen. Valo Kuvaaja on Eriveden Fotokerhon pitkäaikainen puheenjohtaja. Eriveden Fotokerho on toteuttanut useita Eriveden kuntaa monipuolisesti kuvaavia valokuvanäyttelyitä. Näyttelyesitteitä liitteenä. Projektin kannalta oleelliset julkaisut: Puheenjohtaja Valo Kuvaajan artikkeli Foto-lehdessä kuvausmatkasta Kalotaszentkarilyn kylään. N:o 2/2006. Kopio artikkelista liitteenä. Muita liitteitä: Kuvanäytteitä, tapahtumakuvia ja näyttelyjuliste vuoden 2006 näyttelyistä Romaniassa ja Erivedellä. Erivedellä syyskuun 30. päivänä 2008 Valo Kuvaaja, Eriveden Fotokerho, puheenjohtaja Jarmo Kejonen Kaikki materiaali, jolla kerrotaan aikaisempien projektien toteutumisesta ja niiden merkityksellisyydestä, on eduksi hakemukselle. Tämä kuva kertoo aikaisemman näyttelyn avajaisista Kalotaszentkarilyn kylän kulttuuritalolla vuonna Tupa oli täynnä ja ilmassa oli suuren kulttuurijuhlan tuntua. 150

8 A p u r a h at Hakemuksen liitteeksi on syytä laittaa monipuolinen kokoelma aikaisempien vastaavien projektien kuvia tai uuden projektin työvedoksia. Jos kyseessä on seinälle tuleva näyttely, niin ainakin pari kuvista kannattaa toimittaa vedoksina, muut voivat hyvin olla sähköisessä muodossa. Selvitys projektista on oikeastaan hakemus imperfektissä. Siinä vain kerrotaan tosittein ja kuvin, miten projekti lopulta toteutui. Kannattaa pysyä totuudessa, koska kaunistellun tiedon antaminen ja siitä kiinni jääminen vaikuttaa negatiivisesti apurahojen saantiin jatkossa. 151